1. No category

2014
ENERGIAKONGRESSI
29.10.2014 TAMPEREEN MESSU - JA URHEILUKESKUS
ENERGIAKONGRESSI 29.10.2014
B1
Energia ja ympäristö
Puheenjohtaja: Ryhmäpäällikkö
Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry
12:00 Ilmoittautuminen ja lounas
13:00 EU:n uudet päästötavoitteet 2030
• GHG –40 %
Neuvotteleva virkamies Juhani Tirkkonen,
Työ- ja elinkeinoministeriö
• Taloudelliset vaikutukset
Yksikönjohtaja Juha Honkatukia, VATT
• Skenaariot ja laskelmat
Research Team Leader Tiina Koljonen, VTT
14:00 Biomassan ja RDF:n energiakäytön mahdollisuudet
Toimitusjohtaja Veijo Komulainen, Renewa Oy
14:30 Kahvi
15:00 Biomassan energiakäyttö
Johtaja Jyri Seppälä,
Suomen ympäristökeskus (SYKE)
• Vaikutukset bioenergia-alalle
Toimitusjohtaja Jyrki Peisa, Bioenergia ry
• Puuenergian käyttö
Professori Antti Asikainen, Metsäntutkimuslaitos
• Turpeen rooli
Erityisasiantuntija Jaakko Silpola, Vapo Oy
16:30 Tilaisuus päättyy
EU:n uudet päästötavoitteet 2030
- GHG 40%
29.10.2014
Neuvotteleva virkamies Juhani Tirkkonen
Työ- ja elinkeinoministeriö
E
EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
Asuminen ja palvelut
Komission vähähiilitiekartta 2050 EU:lle (2011)
EU:n energia- ja ilmastokehykset 2030
• Eurooppaneuvosto 23.10.2014:
• Kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan vähintään 40% vuoteen
2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
• Eurooppa-neuvosto palaa ilmasto- ja energiatavoitteisiin v. 2015
pidettävän Pariisin ilmastokokouksen jälkeen. Ei lainsäädäntöä
ennen tätä.
• Vähennys päästökauppasektorilla – 43% ja päästökaupan
ulkopuolinen sektori -30% vuoden 2005 tasoon verrattuna
• Kaikki jäsenmaat osallistuvat toimiin oikeudenmukaisuuden ja
solidaarisuuden perusteella
• EU-tasolla uusiutuvan energian käytön lisäämisen sitovaksi
tavoitteeksi vähintään 27 prosenttia ja energiatehokkuuden
parantamisen osalta vähintään 27 prosentin ohjeellinen tavoite.
Päästökauppasektori I
• Uudistettu päästökauppa (ETS) jatkossakin keskeinen instrumentti
• Päästökaupan päästökaton lineaarinen vähennyskerroin tiukentuu
vuodesta 2021 alkaen 1,74%  2,2 %
• Viittaus markkinavakausmekanismiin
• Päästöyksiköiden ilmaisjako (riittävä tuki) jatkuu aloille, joiden
kansainvälien kilpailukyky on vaarassa. Ilmaisten päästöoikeuksien
arviointi (benchmark) säännöllisesti ottaen huomioon sektoreiden
teknologinen kehitys. Parannetaan mukautumista muuttuviin
tuotantotasoihin. Epäsuorat ja suorat kustannukset huomioidaan.
• (Päästöoikeuksien kokonaismäärän vähentyessä ilmaisjaon määrä
vähenee samassa suhteessa??)
Päästökauppasektori II
• Köyhimpien maiden mahdollisuus jakaa ilmaisia päästöoikeuksia
energiasektorille vuoteen 2030 saakka jatkuu rajoitetussa määrin.
• NER300 NER400 (CCS ja uusiutuvat + laajennus teollisuuden
matalahiili-innovaatioihin) ja mahdollistaa myös pienemmän
mittaluokan projektit.
• Uusi reservi (2% päästöoikeuksista) köyhimpien maiden
investointien tukemiseksi.
• 10 % solidaarisuuserä huutokaupattavista päästöoikeuksista ja
loput jaetaan jäsenmaiden kesken verifioitujen päästöjen
perusteella.
Päästökaupan ulkopuolinen sektori
• Jäsenvaltioiden välinen taakanjako vuoden 2020 paketin
perusteilla. Vaihteluväli 0% - 40% verrattuna v. 2005.
• Jos jäsenmaan BKT yli EU:n keskiarvon, niin maan tavoite
sopeutetaan heijastamaan kustannustehokkuutta
oikeudenmukaisella ja tasapainoisella tavalla.
• Olemassa olevien joustokeinojen käyttö ja joillekin maille rajoitettu
kertaluonteinen mahdollisuus EU ETS päästöoikeuksien käyttöön,
josta päätettävä ennen vuotta 2020.
• Maankäyttö ja metsät mukaan ennen vuotta 2020
• ”The European Council therefore invites the Commission to further
examine instruments and measures for a comprehensive and
technology neutral approach for the promotion of emissions
reduction and energy efficiency in transport, for electric
transportation and for renewable energy sources in transport also
after 2020”.
Eli komission tulee esittää keinoja vähentää liikenteen päästöjä
muun muassa uusiutuvia polttoaineita käyttämällä myös vuoden
2020 jälkeen.
• Polttoaineiden laatudirektiivi 97/70/EC
• Liikennesektorin mahdollinen opt in päästökauppaan
Uusiutuvat ja energiatehokkuus
• Uusiutuvilla energialähteillä sitova EU-tason tavoite vähintään -27%
loppukäytöstä vuoteen 2030 mennessä. Valtiontukinäkökulmasta ei
estettä tiukemmille kansallisille tavoitteille.
• Koordinointia alueellisella tasolla
• Energiatehokkuudelle indikatiivinen tavoite vähintään -27%
vuoteen 2030 verrattuna projektoituun energiakulutukseen.
Laskentaperusteena nykyiset kriteerit. Arviointi ennen 2020.
• Jäsenmailla täysi vapaus valita energialähteet, eikä aseteta sitovia
jäsenmaakohtaisia tavoitteita. Jäsenmaat voivat asettaa omia
korkeampia kansallisia tavoitteita.
Energiamarkkinoiden toimivuus ja
energiaturvallisuus
• Energiamarkkinoiden ja jäsenvaltion yhteistyön ja siirtoverkkojen
kapasiteetin vahvistaminen
• Maininta mm. Suomen ja Baltian maiden
avaininfrastruktuuriprojektista (ts. kaasuterminaalikysymys)
Hallintomekanismi
• Auttaa varmistamaan, että EU pääse kaikki energiapolitiikan
tavoitteisiinsa. Kunnioittaa jäsenmaiden oikeutta valita omat
energialähteensä (energiamix)
• Pohjautuu nykyisiin ohjelmiin, mutta pyrkii kokoamaan raportointia
ja suunnittelua
• Luo puitteita kansallisten energiapolitiikkojen koordinoinnille ja
edistää alueellista yhteistyötä jäsenmaiden kesken
Arvio jatkosta
• Tavoitteen riittävyys arvioidaan uudelleen Pariisin v. 2015
joulukuussa pidettävän ilmastonmuutoksen osapuolikokokouksen
jälkeen.
• Tämän jälkeen odotettavissa lainsäädäntöehdotuksia
• Päästökauppa
• Päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjako
• Hallintomekanismi
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden
kansantaloudelliset vaikutukset
Esitelmä energiakongressissa 28.10. 2014
Juha Honkatukia
Yksikönjohtaja
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa
• Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
• Ehdollisuus - Taakanjako PKS/EPKS
• Kustannustehokkuuden korostaminen
• Ei erillistä uusiutuvan tavoitetta
• Tässä esityksessä: taloudellisesta tilanteesta ja ilmastopolitiikasta
Millaisia haasteita Suomella on 2020-luvulla?
• Ikääntyminen
– Kasvupotentiaali
– Kestävyysvaje
– Hoivalupaus
• Rakennemuutos
– Teollisuuden arvonlisäosuus pudonnut noin 20 prosentista noin 15
prosenttiin
– Palveluvaltaistuminen sekä toimialatasolla että ammattirakenteessa
– Muutos akuutti myös energiaintensiivisessä teollisuudessa
• Energia ja ilmasto
– Kilpailukyky?
– Kotimainen uusiutuva
– Kotimainen teknologia
Väestön, ikääntyneen väestön, työvoiman ja
työllisten määrän kasvu vuosina 2013-2030
4,5
4
3,5
3
2,5
2
1,5
1
0,5
0
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
‐0,5
‐1
Väestön kasvu (prosenttia)
Yli 65‐vuotiaan väestön kasvu (prosenttia)
Työllisten määrän kasvu
Työvoiman määrän kasvu
2030
Kasvun logiikka
•Kansantalouden potentiaalinen kasvu
•Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L)
•Kansantuotteen kasvu = tuottavuuden + työpanoksen +
pääomaintensiivisyyden muutos
•Politiikka voi vaikuttaa työpanokseen (työllisyysasteen ja
osallistumisasteen kautta) ja pääomaintensiivisyyteen eri keinoin
•Samaan aikaan väestökehitys vaikuttaa myös politiikan
liikkumavaraan
•Myös tuotantorakenteen muutos heijastuu kasvupotentiaaliin
Tuottavuuden kasvu ollut keskeinen kasvutekijä
ja on sitä myös tulevaisuudessa…
Tarjontatekijöiden kasvukontribuutio (tasoero vuoteen 2004, prosenttia)
35
30
25
20
15
10
5
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Teknologia
2012
Pääoma
2013
Työpanos
2014
2015
Hyödykeverot
2016
2017
2018
2019
2020
Mutta rakennemuutos vaikuttaa siihen, mistä
kasvu tulee
Toimialojen kontribuutio koko kansantalouden tuottavuuskasvuun
(tasoero vuoteen2004, prosenttia)
19
14
9
4
‐1
‐6
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Alkutuotanto
Metsäteollisuus
Rakentaminen
Kauppa ja majoitus Liikenne
2013
Raskas teollisuus
2014
2015
2016
2017
Muu teollisuus
Energia
Yksityiset palvelut
Julkiset palvelut
2018
2019
Digimurros? 75% suomalaisista tekee jo nyt
palvelutyötä
2020
Kiristyvä päästötavoite
•2030 tavoitteita ei ole aiemmin arvioitu kokonaisvaltaisesti
•VATT ja VTT arvioineet
•nykyistä kireämpien tavoitteiden vaikutukset vuodelle 2020
•tavoitteita vuodelle 205
•Tutkimusten mukaan kireämpien tavoitteiden saavuttamiseksi
tarvitaan lisätoimia – EU:n kaavailemia vähennyksiä ei saavuteta
2030 mennessä
•Kansantaloudelle aiheutuu väistämättä lisäkustannuksia lisätoimista
•Vaikutuksen suuruus riippuu muun maailman ilmastopolitiikasta
•40 prosentin vähennys ei välttämättä ole myöskään dynaamisesti
optimaalinen, jos tavoite on -80% vuoteen 2050 mennessä
Uusiutuvan energian
mahdollisuuksista
•Kotimaisen uusiutuvan energian lisäyspotentiaali on merkittävä
•Lisäämisen kannattavuus riippuu ilmastopolitiikan tavoitteista
•Jos kotimainen uusiutuva energia vaatii tukia, niiden
rahoittamisesta aiheutuu kustannuksia kansantalouteen
•Pidemmällä aikavälillä talouden eri sektorit kilpailevat
työvoimasta ja muista resursseista
•Fossiilisen energian tuonnista raakaöljy keskeinen:
•Vuonna 2008 raaka-öljyn tuonti noin 5,9 mrd €
•Öljyjalosteiden vienti vuonna 2008 4,5 mrd €
•Kivihiilen ja maakaasun tuonti 2008 noin 1,9 mrd €
Uusiutuvan energian
mahdollisuuksista
•Tuotantorakenne 2008:
•energian + sen jalosteiden ja prosessien syötteiden osuus
tuotannon arvosta 8,4%
•välituotteiden suhde tuotannon arvoon: 57%
•tuonnin osuus kaikista välituotteista 31%
•energian osuus kaikista välituotteista 15%
•Kauppataseen ja energian tuonnin linkki ei ole ilmeinen, koska
kotimaisen kustannustason nousu voi vaikuttaa vientisektorien
välituotteiden tuontiin, jos hintakilpailukyky heikkenee
•Vaihtotase kuvaa kotimaisten investointien ja kotimaisen
säästämisen eroa, josta kauppatase on vain osa
Uusiutuvan energian
mahdollisuuksista
•VATT ja VTT arvioineet useissa hankkeissa kotimaisen uusiutuvan
lisäämisen vaikutuksia
•Puun energiakäytön lisääminen tuo lisätyöpaikkoja
metsätalouteen (VATT, VTT, METLA)
•EU:n vuotta 2020 koskevien uusiutuvan energian tavoitteiden
totauttaminen jalostamalla biopolttoaineita kotimaisista syötteistä
voi olla kansantalouden kannalta edullisempaa kuin
sekoitevelvoitteiden toteuttaminen biopolttoaineiden tuonnilla
(Transeco)
•Vuoden 2030 tavoitteissa uusiutuvalle ei aseteta sitovia
tavoitteita, eikä uusiutuvan energian laskentasäännöistä ole
sovittu
EU 2030-tavoitteen
taloudelliset vaikutukset
•Perustuu Ilmastostrategian perusskenaarion kansantalouden
kehityksestä ja energiajärjestelmästä
•Vaihtoehtoiset skenaariot tarkastelevat eri tavoitetasoja eipäästökauppasektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle
•EPKS32: -32% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin
•EPKS36 : -36% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin
•EPKS40 : -40% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin
•Skenaariot eroavat toisistaan ennen kaikkea uusiutuvaan energiaan
ja biojalostamoihin tehtävien investointien laajuuden suhteen
•Muita eroja syntyy liikennepolttoaineiden käytössä
•Biojalosteiden tuotantokapasiteetin oletetaan kasvattavan
jalostamokapasiteettia kaikissa skenaarioissa, investointituet
mahdollisia
EU 2030-tavoitteen
taloudelliset vaikutukset
•Skenaarioissa oletetaan myös, että EPKS-sektorin fossiilisiin
polttoaineisiin kohdistuvaa energiaverotusta säädetään tavoitteeseen
pääsemiseksi, jotta uusiutuva energia tulisi kilpailukykyiseksi ja jotta
sitä saataisiin markkinoille. Valtaosa tästä kustannuksesta kohdistuu
kotitalouksiin ja heikentää niiden ostovoimaa
•Työmarkkinoiden oletetaan mukautuvan kohonneisiin
elinkustannuksiin pyrkimällä säilyttämään veronjälkeisen ostovoiman.
Tämä johtaa työllisyyden laskuun perusskenaarioon verrattuna.
•Muiden kuin energiasektorien investoinnit määräytyvät
kannattavuuden muutosten mukaan.
•EU-markkinoiden vienti- ja tuontihintojen oletetaan nousevan
muuhun maailmaan verrattuna, muun maailman hintojen oletetaan
kehittyvän perusskenaarion mukaisesti
EU 2030-tavoitteen
taloudelliset vaikutukset
•Arvion mukaan kiristyvästä tavoitteesta aiheutuu kansantaloudelle
lisäkustannus, joka johtuu suureksi osaksi kotitalouksien ostovoiman
heikkenemisen aiheuttamasta kotimaisen kysynnän laskusta.
•Vaikutus on pienin -32% EPKS-tavoitteen yhteydessä (noin -0,1 / 0,2 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteen tasosta perusskenaarioon
verrattuna) ja suurin -40 prosentin tavoitteella (noin -0,7 / -1,1
prosenttia vuoden 2030 kansantuotteesta)
•-40 prosentin tavoitteen lisäkustannuksesta -36% tavoitteeseen
verrattuna noin puolet on peräisin kiristyvästä taloudellisesta
ohjauksesta ja puolet lisäinvestoinneista energiankäytön muutoksiin
•Kaikissa skenaarioissa kokonaistyöllisyys heikkenee, mutta vaikutus
riippuu palkkojen sopeutumisesta (lasku noin 0,1 – 0,8 prosenttia
perusskenaarioon nähden vuonna 2030)
EU 2030 vaikutukset
Investointien muutos perusuraan verrattuna, prosenttia
0,4
0,3
0,2
0,1
0
‐0,1
‐0,2
‐0,3
‐0,4
‐0,5
EPKS ‐32%A
EPKS ‐32%B
EPKS ‐36%A
EPKS ‐36%B
EPKS ‐40%A
EPKS ‐40%B
2030
2029
2028
2027
2026
2025
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
‐0,6
EU 2030 vaikutukset
Yksityisen kulutuskysynnän muutos perusuraan verrattuna, prosenttia
0,2
0
‐0,2
‐0,4
‐0,6
‐0,8
‐1
‐1,2
‐1,4
EPKS ‐32%A
EPKS ‐32%B
EPKS ‐36%A
EPKS ‐36%B
EPKS ‐40%A
2030
2029
2028
2027
2026
2025
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
‐1,6
EPKS ‐40%B
EU 2030 vaikutukset
Työllisyyden muutos perusuraan verrattuna, prosenttia
0,1
0
‐0,1
‐0,2
‐0,3
‐0,4
‐0,5
‐0,6
‐0,7
‐0,8
‐0,9
EPKS ‐32%A
EPKS ‐32%B
EPKS ‐36%A
EPKS ‐36%B
EPKS ‐40%A
EPKS ‐40%B
2030
2029
2028
2027
2026
2025
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
‐1
EU 2030 vaikutukset
Kansantuotteen muutos perusuraan verrattuna, prosenttia
0,2
0
‐0,2
‐0,4
‐0,6
‐0,8
‐1
EPKS ‐32%A
EPKS ‐32%B
EPKS ‐36%A
EPKS ‐36%B
EPKS ‐40%A
2030
2029
2028
2027
2026
2025
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
‐1,2
EPKS ‐40%B
EU 2030 vaikutukset
Kokonaistaloudelliset vaikutukset vuonna 2030
(tasoero perusuraan, prosenttia)
0,5
0,0
‐0,5
EPKS ‐32%A
‐1,0
EPKS ‐32%B
EPKS ‐36%A
EPKS ‐36%B
‐1,5
EPKS ‐40%A
EPKS ‐40%B
‐2,0
‐2,5
‐3,0
Kansantuote
Investoinnit
Yksityinen kulutus
Julkinen kulutus
Vienti
Tuonti
Työllisyys
EU 2030 vaikutukset
Tuotannontekijöiden vaikutus kansantuotteeseen A‐skenaarioissa
(Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia)
0,4
0,2
0
‐0,2
‐0,4
‐0,6
‐0,8
‐1
‐1,2
‐1,4
EPKS ‐32%
EPKS ‐36%
Kokonaistuottavuus
Työ ja pääoma
EPKS ‐40%
Hyödykeverot
EU 2030 vaikutukset
Tuotannontekijöiden vaikutus kansantuotteeseen B‐skenaarioissa
(Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia)
0,4
0,2
0
‐0,2
‐0,4
‐0,6
‐0,8
‐1
‐1,2
‐1,4
EPKS ‐32%
EPKS ‐36%
Kokonaistuottavuus
Työ ja pääoma
EPKS ‐40%
Hyödykeverot
EU 2030 vaikutukset
EPKS ‐32%A: Tuotannontekijöiden vaikutus perusuraan verrattuna
(tasoero, prosenttia)
0,2
0,1
0
‐0,1
‐0,2
‐0,3
‐0,4
‐0,5
Kokonaistuottavuus
Työ ja pääoma
2030
2029
2028
2027
2026
2025
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
‐0,6
Hyödykeverot
EU 2030 vaikutukset
EPKS ‐36%A: Tuotannontekijöiden vaikutus perusuraan verrattuna
(tasoero, prosenttia)
0,4
0,2
0
‐0,2
‐0,4
‐0,6
Kokonaistuottavuus
Työ ja pääoma
Hyödykeverot
2030
2029
2028
2027
2026
2025
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
‐0,8
EU 2030 vaikutukset
Kysyntäerien vaikutus kansantuotteeseen A‐skenaarioissa
(Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia)
1
0,5
0
‐0,5
‐1
‐1,5
‐2
EPKS ‐32%
EPKS ‐36%
Yksityinen kulutus
Investoinnit
Julkinen kulutus
EPKS ‐40%
Vienti
Tuonti
EU 2030 vaikutukset
Kysyntäerien vaikutus kansantuotteeseen B‐skenaarioissa
(Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia)
1
0,5
0
‐0,5
‐1
‐1,5
‐2
EPKS ‐32%
EPKS ‐36%
Yksityinen kulutus
Investoinnit
Julkinen kulutus
EPKS ‐40%
Vienti
Tuonti
EU 2030 vaikutukset
Tuotannon jakautuminen toimialoille
100,0
90,0
21,2
19,7
19,7
19,6
19,7
19,8
19,7
23,7
23,7
23,7
23,7
23,7
23,7
80,0
70,0
24,5
Julkiset palvelut ja hallinto
Yksityiset palvelut
60,0
Liikenne
Kauppa ja majoitus
50,0
10,6
10,6
10,7
10,6
10,6
10,7
11,0
Rakentaminen
Energia
Muu teollisuus
40,0
13,4
13,4
13,4
13,4
13,4
13,4
5,6
5,6
5,6
5,6
5,6
5,6
2,7
2,7
2,7
2,7
2,7
2,7
11,9
12,0
11,9
11,9
12,0
11,9
12,2
30,0
5,4
2,2
20,0
10,0
10,5
4,6
4,5
Metsäteollisuus
5,2
5,1
5,2
5,2
5,1
5,2
4,1
4,1
4,1
4,1
4,1
4,1
4,0
3,2
3,2
3,2
3,2
3,2
3,2
2013
EPKS ‐32%A
EPKS ‐32%B
EPKS ‐36%A
EPKS ‐36%B
EPKS ‐40%A
EPKS ‐40%B
0,0
Energiaintensiivienen teollisuus
Alkutuotanto
EU 2030-tavoitteen
taloudelliset vaikutukset
•Arvion mukaan kiristyvästä tavoitteesta aiheutuu kansantaloudelle
lisäkustannus, joka johtuu suureksi osaksi kotitalouksien ostovoiman
heikkenemisen aiheuttamasta kotimaisen kysynnän laskusta.
•Vaikutus on pienin -32% EPKS-tavoitteen yhteydessä (noin -0,1 / 0,2 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteen tasosta perusskenaarioon
verrattuna) ja suurin -40 prosentin tavoitteella (noin -0,7 / -1,1
prosenttia vuoden 2030 kansantuotteesta)
•-40 prosentin tavoitteen lisäkustannuksesta -36% tavoitteeseen
verrattuna noin puolet on peräisin kiristyvästä taloudellisesta
ohjauksesta ja puolet lisäinvestoinneista energiankäytön muutoksiin
•Kaikissa skenaarioissa kokonaistyöllisyys heikkenee, mutta vaikutus
riippuu palkkojen sopeutumisesta (lasku noin 0,1 – 0,8 prosenttia
perusskenaarioon nähden vuonna 2030)
EU 2030-tavoitteen
taloudelliset vaikutukset
•Kaikissa skenaarioissa kotimaisen kysynnän laskun vastapainona on
EU-viennin kasvu ja EU-tuonnin lasku
•Vienti kasvaa lähinnä pääomavaltaisien tuotteiden osalta, koska
sekä energia että työpanos kallistuvat kaikissa skenaarioissa
•Kaikissa skenaarioissa vienti EU:n ulkopuolelle laskee ja tuonti
kasvaa
EU:n uudet päästötavoitteet 2030
Energia- ja päästöskenaariolaskelmat
Energiakongressi, 29.10.2014, Tampere
Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö
VTT, Energiajärjestelmät
EU 2030 –ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutukset
Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen
http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T170.pdf
 Lähtökohta: EU 2030-tavoitteita ei ole
aiemmin arvioitu Suomessa
kokonaisvaltaisesti, mutta aiemmissa
hankkeissa on sivuttu aihetta:
 Energia- ja ilmastostrategian 2013
taustaselvitykset (VATT & VTT)
 Vähähiiliselvitykset, mm. Low Carbon Finland
2050 –platform (VTT, VATT, Metla, GTK)
 VTT:n aiemmat ei-päästökauppasektorin
selvitykset (l. EPKS)
 Komission tiedonannon yhteydessä on
julkaistu EU-tason vaikutusarvioraportti, mutta
esim. maakohtaista taakanjakoa ei (l. EPKStavoitteet jäsenmaille)
Avoimia kysymyksiä vaikutusten arvioinnin
näkökulmasta
 Päästövähennysten taakanjako jäsenmaiden kesken (ei-pksektori)
 Globaali ilmastopolitiikka ja EU:n 2030 jälkeinen ilmastopolitiikka
 Puhtaan teknologian kehitys ja investointien nopeus (Suomi, EU,
globaalisti)
 Kansalliset politiikat (ydinvoima, uusiutuvat, verot/tuet, …)
 Energiahyödykkeiden markkinahintojen kehitys, EU:n
energiamarkkinoiden integraatio
 Biojalosteiden ja –polttoaineiden kestävyyskysymykset
 LULUCF-sektorin integrointi EU 2030-pakettiin
 Talouden rakenne (Suomi, EU)
 Jne, jne, …
20.10.2014
3
Uudet selvitykset ja raportit liittyen tulevaisuuden
energia- ja ilmastopolitiikkaan sekä -strategioihin
• Ydinlupapäätösten energia- ja
kansantaloudelliset vaikutukset: myös EU 2030
-politiikka huomioitu tarkasteluissa
• VNK:n rahoittama hanke liittyen EU 2030politiikka-arvioihin
• Yhteistyö VTT, VATT, Metla ja Syke
• Pääpaino LULUCF-tarkasteluissa
• Työ valmis keväällä 2015
VTT, VATT, Metla & GTK: Päätösseminaari 4.11.2014
20.10.2014
http://www.lowcarbonplatform.fi/
4
EPKS-päästöjä tulisi vähentää EU:ssa 30 %
vuodesta 2005
EU-jäsenmaiden välisessä taakanjaossa BKT/capita-kriteeri
Suomen kannalta haasteellinen
Lähde: Lindroos & Ekholm 2014. VTT Technology 140.
20.10.2014
Nykykriteerien mukainen taakanjako Suomelle
BKT/capita-varallisuuden perusteella 36-40 %
EU 2030 –skenaarioiden lähtökohdat
 PERUSSKENAARIO
 Päivitetyn (2013) energia- ja ilmastostrategian perusura, ml. teollisen
tuotannon volyymit (vrt. VATT Tutkimukset 170)
 Maltillinen päästöluvan hintakehitys: 10 €/t vuonna 2020, 20 €/t vuonna
2030
 Biojalosteiden tuotanto vuoden 2020 suunnitelmien tasolla, nestemäisten
Biopolttoaineiden vienti korkeintaan vuoden 2010 tasolla.
 Ei uusia päästörajoituksia päästökaupan ulkopuoliselle sektorille (2020
tavoite -16 % voimassa vuoden 2020 jälkeen)
 POLITIIKKASKENAARIOT: EPKS -32 %, -36 %, -40 % (vertailuv. 2005)
 EPKS-tavoitteiden taustalla aiemmat selvitykset ja EU:n Impact
Assessment-raportti
 Päästölupien hinnat korkeat: 10 €/t vuonna 2020, 50 €/t vuonna 2030
 Tuulivoiman tuotanto 9 TWh vuonna 2030
5
Kasvihuonekaasupäästöt
 PKS-päästöt lähes identtiset politiikkaskenaarioissa, Suomi
päästöoikeuksien ostaja
 EPKS -40% -skenaariossa EPKS-päästöjen siirtymää
päästökauppasektorille
EPKS-päästöt
 Tärkeimmät EPKS-päästövähennykset perusskenaarioon
verrattuna tapahtuvat liikennesektorilla ja EPKS-teollisuudessa
 Suomen EPKS-päästövähennyksen rajakustannus 41 €/t (EPKS
-32%) 55 €/t (EPKS -36%) ja 129 €/t (EPKS -40%)
Politiikkaskenaarioiden suorat kustannukset
verrattuna perusskenaarioon
 Huom. suorat kustannukset eivät sisällä päästömaksuja eikä
veroja tai syöttötariffeja
Liikenteen biopolttoaineet
 Puupohjaisen 2. sukupolven biodieselin käyttö merkittävä tekijä
EPKS-päästövähennyksissä
Primäärienergia
 Politiikkaskenaarioiden korkeat päästöoikeuden hinnat ja
päästörajoitukset vaikuttavat fossiilisten polttoaineiden käyttöön
 Puunkäyttö kasvaa nestemäisten biojalosteiden tuotannossa,
mutta hieman pienenee energiantuotannossa
Sähkön kysyntä
 EPKS -40% -skenaariossa näkyy energiajärjestelmän
sähköistyminen, mutta erot skenaarioiden välillä ovat pienet
20.10.2014
12
Sähkön kysyntä päivitetyillä metsä- ja muun
teollisuuden kehitysarvioilla (Ydinpap-selvitys)
Vuonna 2030 erot suurimmillaan 11 TWh
 Low ja High-skenaarioissa varioitu metsä- ja kaivannaisteollisuuksien
kehityksiä sekä kotitalouksien sähkönkysyntää
20.10.2014
Liikenteen energian loppukäyttö
 Autokannassa ei merkittävää eroa skenaarioiden välillä, koska 2.
sukupolven biojalosteita voidaan käyttää jopa 100 %:sti nykyisessä
autokannassa.
 Päästövähennykset perustuvat biojalosteiden kasvavaan osuuteen
tieliikenteessä (biojalosteet 40 % vuonna 2030 tieliikenteessä).
Liikenteen energiatehokkuus kasvaa kaikissa skenaarioissa.
13
Johtopäätökset
 Ei-päästökauppasektorin
kasvihuonekaasupäästötavoitteen
saavuttaminen edellyttää kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä kaikilla ei-päästökauppasektoreilla (l. liikenne ja
työkoneet, maatalous, rakennukset, jätehuolto, päästökaupan
ulkopuolinen
teollisuus
ja
energiantuotanto),
mutta
liikennesektorilla KHK-päästövähennys olisi merkittävin.
 Mikäli Suomelle asetettu ei-päästökauppasektorin tavoite
päästöjen vähentämiseksi asetetaan yli 36 %:iin, on
todennäköistä, että päästöjen vähentämisen kustannukset
kasvavat merkittävästi verrattuna alle 36 %:n tavoitteeseen.
 ”Mustana hevosena” jatkossa myös LULUCF-sektorin käsittely,
jota jatkossa tarkastellaan VNK-hankkeessa (VTT, VATT, Metla
& Syke)
TEKNOLOGIASTA TULOSTA
Lisätiedot: tiina.koljonen@vtt.fi
tel. 020 722 5806
BIOMASSAN JA RDF:N ENERGIAKÄYTÖN
MAHDOLLISUUDET;
NÄKÖKULMIA
BIOENERGIAINVESTOINTEIHIN
29.10.2014
Local Fuels, Local Solutions, Local Energy
Sisältö
 Lyhyesti Renewasta
 Euroopan bioenergianäkymät
 Case –esimerkkejä uusista
bioenergiaratkaisuista
Renewa / Veijo Komulainen
7.11.2014
1
RENEWA LYHYESTI
Renewa: vahva tausta kattilateknologiassa
Renewa SAS
Eino Talsi
Hankittu 2013
Termopoint
Renewa Ab
Perustetttu 2013
Ekopoint
Putkimaa
100 työntekijää
30 M€ liikevaihto
Pamac Power
Suomi
Eino Talsi
• Vantaa, Tampere,
Lapua, Oulu
Myyty 2012
Boilertec
Ranska
• Paris, Lyon
1947
1982
1996
1998
2008
2009
Renewa / Veijo Komulainen
2012
2013
7.11.2014
3
Tuotteet ja palvelut
 Leijupetikattilat 5-50 MW
 ReneFluid
 ReneFlex
 Arinakattilat
 ReneGrate
 Pelletti-, öljy- ja kaasukattilat
 RenePeak
 Palvelut
 ReneCare
 Kattilamodernisoinnit ja
perusparannukset
 Kattilakorjaukset
 Elinkaarenhallinta
 Operoinnin tuki
Renewa / Veijo Komulainen
EUROOPAN
BIOENERGIANÄKYMÄT
7.11.2014
4
Uusiutuvan energian
toimintaympäristö Euroopassa
 Ilmastonmuutos ja sen mukaiset tavoitteet 20 –
20 – 20 ovat ensisijainen liikkeellepanija
bioenergialle ja muille uusiutuville energialähteille
 Uudet, kasvavat tavoitteet vuoteen 2030
 Teknologiamurrosta tehty kansallisilla ohjelmilla
tukivetoisesti; mihin saakka tätä voidaan jatkaa?
 Kehitys tuottaa tulosta:

Etelä-Euroopassa aurinkoenergialla tuotettu sähkö
arvioidaan olevan kilpailukykyistä jaksolla 2020-2030

Länsi-Euroopassa tuulivoiman arvioidaan olevan
kilpailukykyistä jaksolla 2020 – 2030

Lähde: Pöyry
 Kaikkia uusiutuvia lähteitä tarvitaan tavoitteiden
täyttämiseksi => mikä on perinteisen
bioenergian paikka?
Renewa / Veijo Komulainen
7.11.2014
6
7.11.2014
7
Bioenergian rooli Euroopassa
 Ilmastotavoitteet nousevat (2020 /
20 – 20 - 20 => 2030 / 40 – 27 - 30),
toimenpiteet laahaavat laajalti
 Bioenergian käyttöä tuetaan
maittain yksilöllisin tukirakentein

Investointitukea lämmöntuotantoon

Tukitariffeja CHP-sähkölle
 Nähtävissä olevassa
tulevaisuudessa bioenergiapohjaiset
CHP-laitokset eivät kannata ilman tukia
 => bioenergian paikka pitkällä
aikavälillä ensisijaisesti lämmön
(kylmän?) ja prosessihöyryn
tuotannossa
Renewa / Veijo Komulainen
Biopolttoaineiden saatavuus ja
käyttö Euroopassa
 Avokätinen tukipolitiikka
johtanut vahvaan
hankekehitykseen ja
biopolttoaineiden hinnannousuun
useissa maissa
 Saksassa uudet hankkeet nyt
vähissä
 Uusissa tukiohjelmissa
mukana valikoidun jätteen käyttö
(purkupuu, pakkaukset, yms.);
jätteen poltto luetaan
uusiutuvaksi energiaksi
 Sopivia jätejakeita on riittävästi
uusiin hankkeisiin
 Ranskassa CHP
kannattavuusrajoilla, uusia
hankkeita paljon kehitteillä
 Biomassaa tuotu Kanadasta,
Aasiasta ja Etelä-Amerikasta ;
harvoin kannattavaa
 Biomassa on paikallista toimintaa;
resurssina sitä ei kannata kuljettaa,
jalosteita kyllä
Renewa / Veijo Komulainen
7.11.2014
8
Bioenergian käytön ajurit
 Resurssitehokkuus
 Teolliset symbioosit; jäte &
tuotannon ylijäämä energiaksi tai
raaka-aineeksi toiseen prosessiin
 Jätteen kustannus muuttuu
energiakäytössä tuotoksi
 Hajautettu ja pieni / keskisuuri
tuotanto
 Suuria yksiköitä ensisijaisesti vain
teollisten integraattien yhteydessä
 Pääpaino pienissä ja keskisuurissa
yksiköissä paikallisesti
 Uudet polttoaineet
 Paikalliset ratkaisut
 Biojalosteiden ja jätteen käsittelyn
sivuvirroista syntyy uusia
polttoaineita
 Paperit, biokomposiitit, bioöljyt
 Biomassapohjainen arvoketju
 Bioenergian paikallisesti työllistävä
ja monikertaisesti aktivoiva
vaikutus
 Teollinen elintarviketuotanto
 Teollisen jätteen lajittelu
 Jätefraktiot; saatavuus ja hinta
 Haasteet polttoteknologialle ja
päästöjen rajaamiselle
Renewa / Veijo Komulainen
7.11.2014
9
CASE –ESIMERKKEJÄ UUSISTA
BIOENERGIARATKAISUISTA
Renewan viimeaikaisia projekteja
Case
 Finland

VS Lämpö Oy, 20 MW hot water

Lappi Timber Oy, 12 MW hot water

Nurmijärven Sähkö Oy, 10 MW hot water

Suur-Savon Sähkö Oy, 18 MW hot water

Mirka/Ekokem Oy, 8 MW saturated steam
Case
 Sweden

Katrinefors Kraftvärme AB, 28 MW superheated
steam

Spendrups AB, 8,5 MW saturated steam
Case
 France

Dalkia Nord, 20 MW superheated steam

Carbonex Sarl, 15 MW superheated steam

EBM Thermique, 15 MW superheated steam

Cofely Services, 18 MW superheated steam
 The Baltics

Axis Industries, 20 MW hot water

Axis Technologies, 20 MW superheated steam
Renewa Confidential
7.11.2014
11
Case KWH Mirka/Ekokem (Jepua, Suomi)
HAASTE
 Energiantarve 42 GWh/vuosi

Prosessihöyry, kuumaöljy, lämmitys
 Polttoaineena POR; korvattava
 2.500 t hiekkapaperijätettä/vuosi
 Jäte kaatopaikalle

Ympäristö

Lainsäädäntö

Kustannukset

Imago
Renewa Confidential
7.11.2014
12
Case KWH Mirka/Ekokem (Jepua, Suomi)
RATKAISU

2.500 t/v hiekkapaperijätettä polttoaineeksi

hakkuutähteitä, kierrätyspuuta ja muuta kiinteää
jätettä (SRF)

800 t/v hiekkaa uudelleenkäyttöön

Fossiilisten polttoaineiden käytön
lopettaminen

Kylläistä höyryä KWH Mirkalle

Ekokem



Jätteenkäsittely ja –poltto

Balance of Plant
Renewa

8.8 MW leijukerroskattila

Suunniteltu EU-vaateiden mukaisesti
jätteenpolttoon
Lühr

Savukaasunpuhdistus

Rakentamisen aloitus 10/2012

Käyttöönotto 9/2013
Renewa Confidential
7.11.2014
13
Case Spendrups (Grängesberg, Ruotsi)
HAASTE
 Kapasiteetin lisäys
Grängesbergin panimolla
 Oluen tuotannon lisäys
 Panimon siirto Vårbystä
 4.400 m3 öljyä vuodessa
 30.000 tonnia mäskiä vuodessa
 Tuotantojäte biokaasuksi
 Ilmasto ja ympäristö
 Kustannustehokkuus
 Imago
Renewa Confidential
7.11.2014
14
Case Spendrups (Grängesberg, Ruotsi)
RATKAISU
 Mäskinpolttolaitos

Mäskipellettejä ja puupellettejä
 Korvaa 3.500 m3 öljyä vuodessa
 Vähentää CO2 päästöjä 80%
 Säästö 24 MSEK vuodessa
 Spendrups
 Mäskin käsittely
 Petro Bio


Polttoaineen käsittely ja syöttö

Poltin ja savukaasun käsittely

Balance of Plant
”Through this investment Spendrups will
reduce its use of fossil oil and contribute to a
significant reduction of CO2 emissions from the
brewing process. This is completely in line with
our strategic targets to become carbon neutral
in our operations,” says Mr. Claes Åkesson,
Director environmental & sustainability affairs,
Spendrups Bryggeri AB. Mr. Åkesson
addresses further: “Using spent grain, a waste
from the brewing process as fuel for local
energy production is new both in Swedish and
international brewing industry. We see that the
return of this investment will be less than four
years.”
Renewa

8 MWth pölypolttokattila

12 t/h höyryä

Rakentamisen aloitus 12/2013

Käyttöönotto12/2014
Renewa Confidential
7.11.2014
15
Kiitos!
www.renewa.fi
Biomassan energiakäyttö
Jyri Seppälä, professori, Suomen ympäristökeskus
Suomen ilmastopaneelin jäsen
Energiakongressi 2014, 28.–29.10.2014 Tampereen
messu- ja urheilukeskus
Lähtökohdat
● Biomassan energiakäytöllä Suomessa tavoitellaan vähähiilistä
energiantuotantoa ja liikennepolttoaineita
○ Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (TEM 31/2014):
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 80–95 %:lla Suomen on joka
tapauksessa lisättävä uusiutuvan energian – erityisesti kotimaisen
bioenergian – käyttöä ja hyödynnettävä kaikilla sektoreilla
energiatehokkuuden ja cleantechtoimialan potentiaali.
● Bioenergian käyttö osaksi kestävää biotaloutta (vrt.
biotalousstrategia (TEM 2014))
● Bioenergialla suuri rooli pyrittäessä täyttämään Suomen EU:n
uusiutuvan energiantuotannon velvoitetta 2020 (uusiutuvien
energialähteiden osuus 38 % energianloppukulutuksesta)
● Suomella EU:ta tiukempi tavoite uusiutuvien biopolttoaineiden
liikennekäyttöön: 20 % vuonna 2020
2
Mihin Suomen pitää pyrkiä
vähähiilisyydessä ?
50
Maailman KHK‐päästöt [Gt CO2‐ekv.]
 Kasvihuonekaasupäästöjen
(ml. maankäytön nielut)
vähennykset globaalisti
vuoden 2000 tasosta
 2050: -50%
 2100: -90%
 Skenaariossa oletettu
taakanjako, jossa OECD-maat
vähentävät päästöjään
kehittyviä maita nopeammin
 2050: -76% vuodesta
2000
 2100: negatiiviset päästöt
Muut
OECD
40
Latinalainen Amerikka
Aasia
30
Lähi‐itä ja Afrikka
20
10
0
2000
2020
2040
2060
2080
2100
Huom ! Kuvassa Aasian ja Latinalaisen Amerikan värit väärinpäin
RCP Database 2014
Ilmastonmuutos ….
● käytännössä OECD:n maiden nollapäästötilanteen
saavuttaminen 2070-2080 edellyttää energiaperäisten
päästöjen nollaamista jo 2050, sillä kaikkien
päästölähteiden (esim. maatalouden piirissä) estämiseen ei
ole keinoja tiedossa
● viimeaikaiset tiedot päästöjen globaalista kehityksestä
viitottaa nopeamman päästövähennyksen tarpeesta
4
Biomassaresurssit Suomessa
●
Suomessa on eniten biomassaa per asukas Euroopassa
o Suuri biomassaresurssi johtuu metsävarannoistamme
o Peltobiomassan suhteen (resurssi/asukas) Suomi on
selvästi alle Euroopan keskiarvon
● Suomen biomassaresurssit: (1) puu, (2) turve, (3)
maatalouden biomassat, (4) yhdyskuntien ja
elinkeinoelämän biojätteet
○ turve ei ole uusiutuva biomassa energiantuotannon päästölaskelmissa
7.11.2014
5
Bioenergiantuotantoketjut
Raaka-aineen
tuotanto
• metsä
• puu
• hakkuutähteet
• kannot
• pelto
• viljat
• öljykasvit
• energiakasvit
•jätteet
• maatalous
• metsätalous
• teollisuus
• yhdyskunnat
Korjuu,
käsittely,
varastointi,
kuljetus
Polttoaineen
valmistus
• Päätuotteet
• Sivutuotteet
Sivutuotteiden
hyödyntäminen
Kuljetus
ja
varastointi
Käyttö
• Liikenne
• Sähkö
• Lämpö
Liikennepolttoaineista
● Liikenteen khk-päästöjen alentaminen on nykyoloissa tehokkainta
korvaamalla fossiilisia polttoaineita biopohjaisilla polttoaineilla
○ otettava huomioon koko tuotantoketjun päästöt tankkiin asti (RESdirektiivi: nyt 35 % vähennys, 2018 jälkeen 60% vähennys):
○ ilmastokestävyys riippuu käytännössä raaka-ainepohjasta
-
peltopohjaiset tuotantoketjut vastatuulessa (kilpailu ruoantuotannon
kanssa); Suomessa vieläkin heikompi päästötase kuin muualla EU:ssa
-
palmuöljy ei kestävää, koska ”uusi käyttö” pakottaa
raivaamaan sademetsää uusille palmuöljyplantaaseille
-
mäntyöljypohjaisessa biopolttoaineessa myös kilpailua
muiden mäntyöljyn perinteisten käyttöalueiden kanssa – ilmastovaikutus?
-
jätepohjainen etanoli ”kestävää”, mutta raaka-ainepohjan määrä
tulee rajoittavana tekijänä – jätettä ei pidä tuottaa raaka-aineeksi
-
uuden sukupolven selluloosapohjaiset biopolttoaineet
lupaavia ilmastokestävyyden kannalta
biokaasu kestävimpiä liikennepolttoaineita (noin. 80 % khkpäästövähennys) – ongelmana potentiaalin hyödyntämien taloudellisesti
7
-
Biokaasu ja sen energiatuotantopotentiaali
Suomessa
Tuotettu 2013: 0,654 TWh/a ; hyödynnetty 0,556 TWh/a
Energiapotentiaali Suomessa (Tähti ja Rintala 2010):
● Teoreettinen 24,4 TWh/a / teknis-taloudellinen 9,2 TWh/a
(=33,1 PJ/a):
• Maatalous yhteensä (lannat, nurmet, oljet, muut)
21 728 TWh/a / 7 192 TWh/a
• Suurimmat khk-vähenemät raaka-ainepohjista, joista
muutoin metaanipäästöjä (esim. lanta, kaatopaikat)
● Suomen teknis-taloudellinen biokaasupotentiaali
sähkön ja lämmön yhteistuotannossa tai ajoneuvopolttoaineena (Marttinen 2011):
• sähköä / lämpöä 2,742 TWh/a TAI 3,9 milj. henkilöauton
ajot vuodessa
○
○
OLETUKSET: 15 % energiasta kuluu biokaasuprosessiin; hyötysuhteet: sähkö 35 %, lämpö 50
%, liikennepolttoaine 97 %;
auton kulutus n. 7,1 m3/100km, ajoa vuodessa n. 16 500 km/auto
8
Liikennepolttoaineista jatkuu
●
Biokaasun ohjaamista liikennepolttoaineisiin puoltaa hyvä
päästövähennys ja hyötysuhde, vanhan autokannan
vaihtomahdollisuus kaasuautoksi, kaasun ja bensan
yhteiskäyttömahdollisuus ajoneuvoissa, edulliset kilometrikustannukset
ja kaasuputkiston käyttömahdollisuus
●
Syöttötariffijärjestelmän muuttaminen (nyt 100 kVA:n tuotannon
ylittäviin laitoksiin) vauhdittamaan biokaasun käyttöönottoa –
kansantalousvaikutukset ?
● Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää myös
vaihtoehtoisten käyttövoimien ja teknologioiden avulla
– kestävät biopolttoaineet eivät ole yksin ratkaisu
9
Puu raaka-aine- ja energialähteenä
● Raakapuun käyttö 2010 metsäteollisuudessa oli 53,14 milj.m3
(pyöreänä puuna mitattuna), josta tukkipuuta oli 22,65 milj.m3(43
%) ja kuitupuutta 30,49 milj. m3 (57 %).
● Vuosina 2001-2010 puun kokonaiskäyttö on ollut keskimäärin
vuodessa 69 milj.m3, josta kotimaisen puun osuus on ollut 79 %
(Ylitalo 2012).
● Tällä hetkellä noin puolet teollisuuden tarvitsemasta tukkipuusta
päätyy sahojen purujen kautta energiakäyttöön. Kuitupuusta
käytetään myös puolet energiana johtuen mustalipeän poltosta.
● Suomen metsänhoito ollut kestävää puumäärän näkökulmasta –
vastapainona haitat luonnon monimuotoisuudelle, virkistyskäytölle
ja vesistöille.
10
Energian kokonaiskulutus
energialähteittäin 2010
● Metsäteollisuuden jäteliemet 135,7 PJ
● Teollisuuden ja energiatuotannon puupolttoaineet 116,1 PJ
● Puun pienkäyttö 67,8 PJ
● Puupohjaiset yhteensä 319,6
● Turve 94,5 PJ
●
●
●
●
●
Öljy 353,2 PJ
Kivihiili 144,8 PJ
Maakaasu 148,7 PJ
Masuuni- ja koksikaasu, koksi 43,6 PJ
Fossiiliset yhteensä 690,4 PJ + turve = 784,9 PJ
●
Koko Suomen käyttö 1 464 PJ
Lähde: Tilastokeskus. Energiatilasto. Vuosikirja 2011
11
Puun energiakäyttöön liittyviä näkökohtia
● Puun käyttö keskitetyissä ja hajautetuissa
energiajärjestelmissä
● Puun polton hiukkas- ja mustan hiilen päästöt
○ mustahiilellä merkittävät
kasvihuonekaasupäästövaikutus
○ pienhiukkaspäästöillä merkittäviä terveyshaittoja
○ kumpiakin haittavaikutuksia mahdollisuus pienentää
parantamalla palamisolosuhteita
• puoltaa puun voimalaitoskäyttöä ja toisaalta pellettien käyttöä
12
● Matti Vanhasen II hallituksen linjauksen mukaisesti hakkeen
käyttöä pyritään lisäämään 13,5 milj.m3 vuodessa (100,8
PJ). Tämän ns. risupaketin lisäys on ajateltu saatavan
kannoista ja hakkuutähteistä
Ympäristönäkökohtia
●
Kannot ja hakkuutähteet tärkeitä luonnon monimuotoisuuden toipumiselle
ja metsämaan ravinnetaseille (esim. Helmisaari); kantojen repiminen
vapauttaa metsämaasta hiiltä enemmän CO2:na ?
●
Kantojen ja hakkutähteiden lisääntyvä hyödyntäminen heikentää
metsämaan hiilitasetta (esim. Liski ym. 2011)
●
Metsämaan hävittäminen estäminen tärkeää hiilen kokonaistaseen
säilyttämisen kannalta
●
Uusi suuntaus kv-keskustelussa: puunpoltosta vapautuu hiilidioksidia ja
syntyy ”hiilivelka”, jonka paikkaaminen puun kasvulla vie liikaa aikaa
suhteessa ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyyteen nähden
13
Lähde: Lehtilä ym. 2013
14
Puulla kilpailevia käyttöalueita –
biotalouden tulevaisuuden tuotteet ?
15
Suomen maankäyttömuutosten arvioidut
kasvihuonekaasupäästömuutokset 19902030
Lähde: Regina ym. 2014
16
Suomen metsien hyödyntämisen
reunaehdot kansainvälisistä sopimuksista
● Puun energiakäytön kasvihuonekaasupäästöjen
laskentasääntöihin voi tulla muutoksia kansainvälisesti
● Hiilinielujen pelisäännöt myös jatkon kannalta avoimet; ei
tällä hetkellä kannusta hiilinielujen kasvattamiseen
○ Durbanin ilmastokokouksessa : Suomen nielun vertailutaso 20,5 Tg
CO2 ekv /a (=19,3 metsänielu + 1,2 puutuotenielu) . Vertailutason
ylittävästä nielusta Suomi saa hyvityksen, jonka maksimiarvo on 3,5%
vuoden 1990 päästöistä (pois lukien LULUCF-sektori) (= 2,5 Tg CO2
vuosittaista nieluhyvitystä).
17
Turve
● Turpeen käyttöön liittyy myös vesistövaikutuksia ja
luonnonmonimuotoisuushaittoja
○ ojitettujen soiden käyttö (biodiv.); sijainninohjaus ja kiintoaineen
puhdistus valumavesistä
● Turpeen khk-päästökerroin kivihiilen luokkaa vaikka otetaan
huomioon koko elinkaariketju ja turvekentän jälkikunnostaminen
biokasvustoalueena (Seppälä ym. 2010).
○ valitsemalla ravinnerikkaita soita, voidaan päästä jonkin verran alempiin
päästöihin kivihiilen päästöihin verrattuna
○ soiden omistuspohja ja sijainti kuitenkin esteenä laajamittaiseen
turpeen kasvihuonekaasupäästökertoimen laskuun
● Turpeesta ei ole järkevää tehdä turvebiodieseliä (ei saavuta RESdirektiivin biopolttoaineen khk-päästörajoja taloudellisesti
mielekkäällä tavalla (Kirkinen ym. 2010), sen sijaan puudiesel (jossa
18
selvästi vähemmän turvetta) mahdollista
Turve jatkuu
● Turpeen käyttöön puubiomassan lisäpolttoaineena löytyy
perusteita: kattilan kunnossapito/huolto + polttoaineen
kotimaisuus (vs. kivihiili) + maaseutujen työllisyys
● Turpeen ja puubiomassan yhteiskäyttöä
energiatuotannossa kehitettävä siten, että päästään
vähenevään khk-päästökehitykseen (ml. kivihiilestä
luopuminen)
○ luontoarvoltaan arvokkaiden soiden säilyttäminen
● Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (TEM 31/2014): ” …
samalla sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on luovuttava
lähes kokonaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta, ellei
CCS:n kaupallistuminen mahdollista niiden käyttöä”
19
Lopuksi
● Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) ja
biomassojen energiakäytön avulla voidaan saavuttaa
negatiivisia energiantuotannon khk-päästöjä
●
Nykykustannustasolla CCS:n käyttöönotto mahdollista jos päästöoikeuden hinta
kohoaa 70-90 €/ hiilidioksiditonni (VTT 2010)
● Energiatehokkuuden tärkeys osana suurempaa
energiaratkaisua !
● Biomassaresurssin rajallisuus - Suomen täytyy syventää
ymmärrystä biomassaresurssiensa optimaalisesta käytöstä
tulevaisuuden vähähiilisessä (hiilineutraalissa) ja
resurssiniukassa maailmassa – tarkastelussa tuotteet,
energiantuotanto, suojelunäkökohdat/ekosysteemipalvelut
ja nielut mukana.
20
Bioenergia-ala ja
kansantalousvaikutukset
Bioenergia ry
Jyrki Peisa 29.10.2014
Yleistä
Suomen taloustilanne vaikea
•
•
Työttömyysaste yltäisi jo 12 prosenttiin, jos kaikki piilotyöttömät tulisivat työttömien
työnhakijoiden joukkoon.
Kauppataseemme on heikentynyt viime vuosina huolestuttavasti
 Valtio on ottanut velkaa vuosittain n. 8 mrd. euroa, tämän vuoden osalta arvio
on samaa luokkaa
Energian merkitys kauppataseessa
•
•
Suomen kauppatase on viimeisten vuosikymmenien aikana ollut ylijäämäinen lähes
tauotta. Vielä vuonna 2002 kauppaylijäämää kertyi 13 miljardia euroa, nyt mentiin
pakkaselle
Mistä johtuu, että vienti väheni ja tuonti ei?
 Tärkein kauppaylijäämän sulattaja oli viennin heikkous
 Viennin 9 miljardin euron notkahdus selittyy lähes kokonaan investointitavaroiden viennin romahduksella
 Tuonti puolestaan kohosi energian hinnan nousun kautta  Maksoimme vuonna 2011 tuontienergiasta lähes 60 prosenttia korkeamman hinnan kuin vuonna 2007.
 Nettomääräisesti kallis energia selittää siten ainakin 2½ miljardia euroa eli vähintään 25‐30 prosenttia kauppataseen heikkenemisestä. IEA arvioinut Suomen päälinjan oikeaksi –
tukeuduttava luontaisiin voimavaroihin
•
Kansainvälinen energiajärjestö IEA
•
•
•
•
Fossiilista energiaa tuetaan 523 miljardilla dollarilla
vuosittain
Vuosi sitten fossiilisten tuessa tilastoitiin 30 prosentin
kasvu
Uusiutuvan energian tuet 88 miljardia dollaria
IEA nosti esiin Suomen maa-arvioinnissa esiin
riippuvuuden tuontienergiasta ja kehotti edelleen
kehittämään bioenergiaa
•
•
Erikseen mainittiin, että avain uusiutuvien tavoitteeseen
löytyy Euroopan metsäisimmässä maassa
puuenergiasta
Raportin esitellyt johtaja Van der Hoeven muisti neuvoa,
että ”älkää asettako bioenergialle ylimääräisiä esteitä”
Metsien kasvu maailmanennätysluokkaa
- nyt vajaakäytössä
Valtavat turvevarat
– tuotannossa 0,6 % turvemaista
Turvetuotannon ympäristölupaus
Kaksi lääkettä: 1. perusasiat kuntoon
• Suomen malli, lämmön ja sähkön tuottaminen omista
energialähteistä uhattuna
• Tilanne uhkaa johtaa teollisuuden ja kotitalouksien
energian hinnan nousuun sekä energiaomavaraisuuden ja
vaihtotaseen heikkenemiseen.
• Samalla kotimaisia työpaikkoja ei synny vaan niitä
menetetään. Jo nyt nähty kehitys uhkaa tuhansia
kotimaisia työpaikkoja.
Kaksi lääkettä: 2. uudet teknologiat käyttöön
Varoitus: seuraavat kalvot ainoastaan mallintaa hyödyt, todelliset luvut
tulevat riippumaan siirtymän mittaluokasta, joka oikein toimien tulee
olemaan huomattavasti nyt esitetty suurempaa..
Puuenergian käyttö
Antti Asikainen
Metla
Energiakongressi
29.10.2014
Tampere
Kuva: Juha Laitila, 2014
22/10/2014
1
Juoni
•
•
•
•
•
•
Puun käyttö energiantuotannossa
Hankintateknologian kehitysvaihe nyt
Korjuu- ja kuljetusteknologian uutuuksia
Logistiikka ja fleet management
Raaka-ainepohjan varmistaminen
Tuoteportfolio: Mitä biomassalla
korvataan?
• T&K panosten suuntaaminen
22.10.2014
Antti Asikainen
2
Bioenergia Suomessa on puuenergiaa
120
Biokaasu
100
Liikennepolttoaine,
pelto+biojäte
80
60
Pelletit
40
Metsähake ja polttopuu
20
Teoll. tähdepuu
Mustalipeä
0
2012
2020
Puubiomassa: Vihreän sävyt, Agrobiomassa ja biojäte: Keltaisen sävyt
3
Metsähakkeen käytön kehitys
10000
9000
8000
7000
6000
1000 m3
TWh
Liikennepolttoaine, puu
Stumps
5000
Stem wood loss
Small trees
4000
Logging residues
3000
2000
1000
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 SWE
2011
4
Hakkuutähteen tase, toteutuneet hakkuut
5
Pienpuutase, integroitu korjuu
6
Kantotase, toteutuneet hakkuut
7
Perusratkaisut olemassa ja testattu
8
% of resource used/
Technology readiness
Metsäenergian käytön S-käyrä
Finland
Sweden
Norway
Canada, Russia
expansion
infancy
22.10.2014
maturity
Antti Asikainen
9
Metsäteknologian S-käyrä
Roundwood
% of resource used/
Technology readiness
Logging residues
Thinning wood
Stumps
infancy
22.10.2014
expansion
Antti Asikainen
maturity
10
Metsäenergian kustannusrakenne
22.10.2014
Lähde:Laitila & al 2010
11
Keslan hybridihakkuri
Visedo superkondensaattori
Pienempi
dieselmoottori
Hiljainen,
vähäpäästöinen
20% alhaisempi
kulutus
12
Hybridillä säästöä
13
Suuremmat autot koko toimitusketjuun
Kuva: Juha Laitila, 2014
14
Säästöt kuljetusmatkoissa
-20%
Perttu Anttila1, Teemu Mustonen2, Antti Asikainen1 &
Matti Tuukkanen2 1Finnish Forest Research Institute
(Metla) 2Ecomond Ltd
Säästö kuljetuskustannuksissa
-13%
Terminaalit kuntoon
17
Kaluston työllistyminen
Kuivat biomassat läheltä,
parhaat biomassajakeet
Kuivaus,
siirtokuljetus,
haketus varastoon,
märät biomassat
kaukaa, muut työt
18
22.10.2014
Puhujan nimi
19
Kaikki raaka-aineet oltava käytössä
+ Suurin käytön
lisäysmahdollisuus
+ Helppo varastointi
+ Hyvät
polttoaineominaisuudet
+ Alhaiset ravinnepoistumat
- Hankala korjuu
- Epäpuhtaudet polttoaineissa
Lähde: Björheden, Skogforsk 2014
Kantojen nosto parantaa kasvua
250
Puuston tilavuus, m3/ha
200
150
Kantojen korjuu
Kannot jätetty
100
50
0
Mänty
Kuusi
Kaikki
Lähde: Björheden, Skogforsk 2014
Polttoaineen hinnat
lämmöntuotannossa (ei veroa
€/MWh
sähköntuotannossa)
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Source Bioenergia 4/2014
Verot
Polttoaine
Seuraavat askeleet
•
•
•
•
Suurautot täyskäyttöön
Infrastruktuuri teillä ja vastaanotossa
Hybridit ja sähkökäytöt
Koulutus, avustavat järjestelmät,
automaatio
• Varastointi ja kuivaus
• Kausivaihtelun tasoittaminen
• T&K panokset teknologiakehitykseen
22.10.2014
23
22.10.2014
24
Biomassan
energiakäyttö:
Turpeen rooli
ENERGIAKONGRESSI 29.10.2014
Jaakko Silpola
Erityisasiantuntija
Vapo Oy
1
Vapo tänään
• Toimintamaat: Suomi, Ruotsi,
Norja, Tanska, Viro, Latvia,
Liettua, Puola, Espanja
• Suomen valtio omistaa
emoyhtiö Vapo Oy:n
osakkeista 50,1 % ja Suomen
Energiavarat Oy 49,9 %.
• Vapo-konsernin liikevaihto
vuonna 2013 oli 617 miljoonaa
euroa ja yritys työllisti 1 118
henkilöä.
2
Turve Suomen
energianhuollossa
3
Turvemaiden
maankäyttömuodot
pinta-alan suhteessa
(Lähde: GTK, K. Virtanen)
4
1.4.2014
Energian lähteet 2012
=> Puu, turve ja vesi 33 %
Kotimaisen
energian
lähteet
5
Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea
(PEIKKO)16.10.2014:
"Energia- ja ilmastotiekartta 2050"
Raporttiin otettiin ne energialinjaukset, joista kaikki 8 puoluetta pystyivät
olemaan samaa mieltä.
Vaikka komitea lähti tavoittelemaan EU:n viitoittamaa 80-95%:n
päästöleikkausta vuoteen 2050 mennessä, Suomen ei ole komitean mukaan
tarpeen kiirehtiä kotimaisen, työllistävän ja monella muullakin tavoin hyödyllisen
turpeen käytön lopettamista.
Komitea linjaa:
Turpeen hyötyjen vuoksi on tärkeä varmistaa, että siitä luovutaan vasta
viimeisenä fossiilisista polttoaineista luopumisen jälkeen. Turpeennostoa on
edelleen kehitettävä kohti ympäristövastuullista tuotantoa.
6
Energiaturpeen käyttö
laskenut 1990-luvun alun tasolle
Lähde: Pöyry
7
7.11.2014
Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön
tuotantoon käytetyt polttoaineet
Asiakasnäkökulma:
• Kustannukset ei yksin ratkaise –
hintavakaus korostuu ml. regulatiiviset
tekijät investointipäätöksissä
• Toimitusvarmuus
• Toimitusjoustavuus
• Polton hyötysuhde
• Polttoaineen käytettävyys vaikeissakin
olosuhteissa
9
Energia ja
kansantalous
10
Kauppatase 2002-2012:
+12 Mrd Eur -3,6 Mrd Eur
Kilpailukyky kansantalouden kannalta
Kysynnän ja tarjonnan kehittymisen scenario 2020
metsähakkeelle (Pöyry)
• Kotimaisen energian
lisäysmahdollisuudet
etelässä, mutta raakaaineet Keski- ja PohjoisSuomessa.
• Puun käyttöä on lisättävä,
korvataanko edelleen lisää
turvetta vaiko
tuontipolttoaineita?
Energiaturve ja verot
15
Vapon tuottaman energiaturpeen verojalanjälki 2013:
Turveveron osuus on vain 30 % kaikista veroista
MYYNTI 2013
- CHP Lämpö
- CHP Sähkö
- Lämpö/höyry
- Lauhdesähkö
Yhteensä
=
5,3 TWh
3,3 TWh
0,8 TWh
0,8 TWh
10,2 TWh
137 milj.€
Kansantalouden tulovaikutus
(sis. välilliset palkkatulot ja
investoinnit) 279 milj.€
16
VEROVAIKUTUKSET 2013, milj. €
Turvevero (lämmöntuot.) 26,9
(4,9 €/MWh)
Verot palkoista*
29
Nämä verot
ALV (Vapo)
14,9
kohdistuvat
myös sähkön
Sähkövero
0,1
tuotantoon
Polttoaineverot
9,9
(poltto-aineilla
ei varsinaista
Kiinteistövero
0,3
sähköveroa)
Tulovero (Vapo)
6,8
Yhteensä
87,9
milj. €
=> 8,62 € / MWh
+ osingot Vapolta valtiolle 5 milj.€
* palkat: Vapon toimihenkilöt ja
yrittäjät + työntekijät
Energiaturpeen energiavero alas ja käyttö ylös:
Tuotannon verot lisäävät valtion verotuloja
KOKO TOIMIALA
2013
2015 ja eteenpäin
Energiaturpeen käyttö
• Käyttö viime vuosina puolittunut
• Käytön lisäys edellyttää
veromuutoksen lisäksi myös
ympäristöluvituksen
tehostumista.
14,8 TWh
22 TWh
Käytön kasvu vienee
joitakin vuosia, ennen
kuin saavuttaa aiemman
tason
Energiaverotuotto (milj. €)
40 (4,9 €/MWh)
Tuotannon verotuotto (milj. €)
(alv, palkkavero, polttoainevero jne.)
88,5
VEROTUOTOT YHTEENSÄ
128,5
22,50 (1,9 €/MWh*)
132
154,50
17
Energiaturve ja ilmasto
18
Tiedotustilaisuus 29.9.2011
Lappeenrannan teknillinen yliopisto,
LUT Energia
Suomen suoalueiden elinkaarenaikaiset
kasvihuonekaasupäästöt turvetuotannon suuntaamisen
apuvälineenä
Tutkija (nuorempi) Sanni Väisänen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
MMT, dos.Niko Silvan, Metsäntutkimuslaitos, Parkanon yksikkö
Professori Risto Soukka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Tulokset
1)Runsaspäästöisiltä suoalueilta tuotetun turpeen
kasvihuonekaasupäästövaikutus on alhaisempi
kuin käytettäessä kivihiiltä energiantuotannossa
2) Metsittämällä alue turvetuotannon jälkeen ja
lyhentämällä turvetuotantoaikaa, voidaan
kasvihuonekaasuvaikutuksia vähentää
Sanni Väisänen 29.9.2011
Turveperäiset päästöt gCO2‐ekv./MJ, 100 vuoden
tarkasteluaika
120,0
107,5
100,0
72,7
80,0
60,0
40,0
14,4
20,0
0,3
0,0
‐7,4
‐20,0
‐40,0
‐60,0
‐42,2
Suoalue
Tuotanto
Kuljetus
Käyttö
Metsitys
Yhteensä
Kivihiili: 111 g CO2‐ekv./MJ (Ecoinvent Centre 2007)
Sanni Väisänen 29.9.2011
Toimenpide-ehdotuksia
1)Turvetuotannon kasvihuonekaasupäästöjä
voidaan vähentää nykyisestä
i. Ohjaamalla turvetuotantoa
runsaspäästöisille suoalueille
ii. Huolehtimalla tehokkaasta biomassan
kasvusta turvetuotannon jälkeen
iii. Lyhentämällä turvetuotantoaikaa (jälkikäyttö,
tuotannon aikaiset päästöt maaperästä)
iv. Minimoimalla kentille jäävän turpeen määrää
Sanni Väisänen 29.9.2011
Turpeen energiakäyttö ja soiden hiilensidonta
ovat tasapainossa Suomessa
GTK, Mäkilä 2009
4
3
Käyttö
Kertymä
3,28 milj. t 3,44 milj. t
Turpeen tuotanto 60 000 ha
Turpeen kasvu 6 milj. ha
1
2
Energiaturve ja vedet
24
Turvetuotannon osuus alle prosentti vesistöjen
ravinnekuormituksesta, 2012
Typpipäästölähteet
Fosforipäästölähteet
Lähde: Suomen ympäristökeskus
Kaikki maankäyttö aiheuttaa
kiintoaineskuormitusta
Turvetuotannon osuus kohtuullinen
Kiintoaine,
kuormitus
t/vuosi *)
Turvemaiden
metsätalous
-kunnostus
ojitus
Turvepeltojen
viljely
Turvetuotanto
71 000
37 500
4 580
(=4%)
Lähde: Suo- ja turvemaastrategia 2011, turvemaiden kiintoainekuormitus
*) Arviosta puuttuu luonnonhuuhtoutuma
Vapon 2012 ympäristösitoumukset
toteutuvat
Vapon keskeisimmät ympäristötavoitteet
2012–2014
1.
100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa vuonna 2014
2.
Turvetuotannon ympäristötarkastusten tehostaminen
3.
Luotettava ja kattava turvetuotannon ympäristöpäästöjen
monitorointi
4.
Avoin vuorovaikutus
5.
Aktiiviset luontoarvosoiden suojeluvaihdot
28
BAT-tekniikkaa vesienkäsittelyyn:
pintavalutuskentät ja kosteikot
Tilai
suu
den
nimi
•
Teki
jän
Nim
i
29
7.11.2014
Entä jatko:
Turvetuotanto parantamaan vesistöjen tilaa
Vuodesta 2016 lähtien uuden
turvetuotantosuon kiintoaineja humuskuormitus on
pienempi kuin saman suon
lähtötilanteessa ennen
turvetuotantoa.
30
Yhteenveto
31
Hyödyt vs. haitat:
Ongelmat ratkaistavissa
Kotimainen
¥€$
Vesistöongelmat
Luontoarvot
ETS hoitaa
CO2:n
Talous /
kauppatase /
työllisyys
32
Vastuu omissa
käsissä
Lähienergiaa /
huoltovarmuus
Laatu /
varastointi
Puunjalostuksen
turvaaminen
Kiitos !
Kuvassa kuivatusvesiä
puhdistavaa pintavalutuskenttää
33