1. No category

EI KAHTA SAMANLAISTA
Me PlusTerveydessä tiedämme, että tässä maailmassa ei ole kahta samanlaista ihmistä, potilasta eikä lääkäriä. Haluamme tarjota potilaille yksilöllistä hoitoa yksilöllisiin tarpeisiin,
yksilöllisellä tavalla. Suuren ja kotimaisen
terveydenhoito-organisaation edut yksilöllisten toimijoiden ammattitaitoisissa käsissä
– siitä PlusTerveydessä on kyse.
Olemme
• täysin suomalainen yhtiö
• meillä työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten omistama
• helppo vaihtoehto yksityissektorilla työskentelyyn
plusterveys. /ammattilaisille
Miikka Peltomaa
korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää
Sisällysluettelo
SML:n puheenjohtajan tervehdys................................................................. 5
Toimittajilta................................................................................................ 7
1. AMANUENSSIT.................................................................................... 8
2. SAIRAALALÄÄKÄRIT.......................................................................... 8
2.1. Peruspalkka................................................................................................. 8
2.2. Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot......................................................... 8
2.3. Kliininen lisätyö ja ylityö............................................................................. 9
2.4. Päivystys...................................................................................................... 9
Aktiivipäivystys......................................................................................... 9
Muu työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys............................ 11
3. TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIT............................................................ 14
3.1. Ei-omalääkäri............................................................................................ 14
Peruspalkka............................................................................................. 14
Toimenpidepalkkiot, todistus- ja lausuntopalkkiot................................. 15
Kliininen lisätyö ja ylityö......................................................................... 17
3.2. Omalääkäri................................................................................................ 17
Väestöosa................................................................................................. 17
Käyntipalkkiot ja toimenpidepalkkiot..................................................... 18
3.3. Päivystys.................................................................................................... 18
Aktiivipäivystys....................................................................................... 19
Muu työpaikkapäivystys.......................................................................... 21
Vapaamuotoinen päivystys...................................................................... 24
3.4. Omalääkäri vai ei-omalääkäri?.................................................................. 24
3.5. Terveyskeskustyötä - firman kautta vai suoralla sopimuksella?.................. 25
4. TOIMENPIDELUOKITUKSET JA –PALKKIOT TK:SSA.................. 28
5. LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAN TOIMIMINEN
LAILLISTETUN AMMATTIHENKILÖN TEHTÄVÄSSÄ –
ASETUSMUUTOS 28.4.2011............................................................... 39
Mini-VES 2013
3
PÄIVYSTYS
HELSINGIN KESKUSTASSA Marian sairaalassa
toimii MALMIN PÄIVYSTYSYKSIKKÖ, johon
kuuluu perustason sisätautien
päivystysyksikkö ja perustason
kirurginen päivystysyksikkö.
Vastaamme Helsingissä noin 280 000
ASUKKAAN PÄIVYSTYKSESTÄ.
Marian sairaalan sisätautien
päivystysyksikköön kuuluu:
 Sisätautien päivystyspoliklinikka
 3 yleissisätautien vuodeosastoa
 13 -paikkainen valvontaosasto
 Sisätautien ajanvarauspoliklinikka
Yksikkömme vastaa suuresta
potilasvirrasta. Senioritukeen ja
ohjaukseen panostetaan paljon.
Järjestämme HYVÄN PEREHDYTYKSEN
TYÖHÖN ja meillä on hyvät
konsultaatiomahdollisuudet. Tämä
työpaikka on VERTAANSA VAILLA oppia
kaipaaville lääkäreille. Tule
kokeilemaan työtä erittäin
opettavaisessa ympäristössä!
Sairaalassamme on iltaisin yhteensä
neljä ja öisin kaksi sisätautien
etupäivystäjää. Sisätautien erikoislääkäri
on takapäivystäjänä.
Yksikkömme MUUTTAA UUDELLEEN
RAKENNETTUUN sairaalaan laajennettuihin
ja NYKYAIKAISTETTUIHIN TILOIHIN Helsingin
Malmille KEVÄÄLLÄ 2014.
Sisätautien sairaalalääkärit tekevät töitä
erikoislääkäreiden ohjaamina.
Sairaalassa on ympärivuorokautisesti
kokenut anestesiologi. Iltaisin ja
viikonloppuisin sairaalassamme on
terveyskeskuspäivystystä ja perustason
kirurginen päivystys 24/7.
Röntgen ja laboratorio ovat toiminnassa
24/7.
Sisätautien yksikön koulutusoikeudet
Helsingin yliopiston
erikoislääkärikoulutusohjelmassa:
 SISÄTAUDIT RUNKOKOULUTUS 2V 3KK
 GERIATRIA 1V
Perustason kirurgian palvelut voi
hyväksyttää terveyskeskuspalveluna.
JOS KIINNOSTUIT, OTA YHTEYTTÄ NIIN
KESKUSTELLAAN ENEMMÄN!
Sisätaudit
LEA LAPPETELÄINEN
Apulaisylilääkäri
Marian sairaala, päivystysyksikkö
lea.lappetelainen@hel.fi
p. 0504359384
Perustason kirurgian päivystysyksikkö ja
murtumien jälkipoliklinikka
PASI RANDEN
Apulaisylilääkäri
pasi.randen@hel.fi
p. 0504022912
SML:n puheenjohtajan tervehdys
Hyvä lukija,
Suomen Medisiinariliiton julkaisema
Mini-VES on yhtä varma kevään merkki
kuin katukuvaan ilmestyvät tarpeettoman
hitaasti, mutta vääjäämättömästi kulkevat lakaisukoneet. Myös Mini-VES:n
tarkoituksena on tasoittaa tietä nuorten
kollegoiden työmatkalla. Jotta byrokratian kiemurat eivät haittaisi menoa tai
olisi liiaksi sepelinä rattaissa, Mini-VES
tarjoaa virkaehtosopimuksen sisällön
kompaktissa paketissa.
Kahden vuoden välein etujärjestöt
neuvottelevat kunnallisen virkaehtosopimuksen, joka ohjaa myös lääkäreiden
työasioita. Nykyinen Lääkärisopimus
2012-2013 on voimassa 28.2.2014
asti. Varsinainen sopimus on tyylinäyte
oman alansa jargonista eikä sellaisenaan
tarpeeksi viihdyttävä paketti, jotta kaikki
jaksaisivat syventyä siihen tarpeellisella
tasolla. Tätä tiedonkulun koloa paikkaa
Mini-VES, joka koostaa tiiviistii erityisesti nuorta kollegakuntaa koskevat
Lääkärisopimuksen asiakohdat. Teksti on
myös pyritty kääntämään selkokielelle,
jotta asiat välittyisivät mahdollisimman
helpolla lukijoille.
Uskalla kyseenalaistaa, mikäli jokin asia
ei mielestäsi ole hoidettu asiallisesti.
Mahdollisissa ongelmatilanteissa kannattaa rohkeasti lähestyä oman työpaikan
luottamusmiestä. Tämän lisäksi apunasi
ovat Lääkäriliiton lakimiehet, jotka ovat
käytettävissäsi ja antavat neuvoja epäselvissä tilanteissa.
Tavoitteenamme on tarjota sinulle
riittävästi tietoa omakohtaiseen ammattiedunvalvontaan. Toivottavasti MiniVES auttaa sinua tässä, joko sähköisenä
versiona tai perinteisenä puunjalostuksen
lopputuotteena. Työn iloa.
Veli-Matti Isoviita
Suomen Medisiinariliiton puheenjohtaja
Työntekijänä sinun oikeusturvasi kannalta ensiarvoisen tärkeää on, että olet itse
tietoinen omista työehdoistasi ja oikeuksistasi. Selvitä millä ehdoilla olet töissä,
mitä käytäntöjä työpaikallasi noudatetaan
esim. päivystyskorvausten osalta sekä
ennen kaikkea kahvihuoneen sijainti.
Mini-VES 2013
5
Rauma on vetovoimainen 40 000
asukkaan meri- ja kulttuurikaupunki,
jonka talous ja palvelut ovat kunnossa.
Työnantajana Rauman kaupunki on
turvallinen. Henkilöstön hyvinvointi ja
hyvä työilmapiiri ovat meille tärkeitä
asioita. Kaupungin palveluksessa on noin
3200 työntekijää. Heistä noin 1100
työskentelee sosiaali- ja terveysvirastossa, jonka alaisuudessa toimii
myös Rauman aluesairaala omana
tulosalueenaan.
Terveyskeskuksen
pääasema ja Rauman aluesairaala
toimivat samassa rakennuskompleksissa.
Suhtaudumme myönteisesti kouluttautumiseen. Nuorille kollegoille olemme osoittaneet omat
tutorlääkärit. Meillä voi suorittaa niin yleislääketieteen kuin työterveyshuollonkin
erikoistumispalveluja sekä sairaalapalveluita. Tarvittaessa tuemme opiskelua aina väitöskirjaan
saakka.
Meillä voi työskennellä
Lääkärien vastaanotolla lääkäri voi tehdä oman osaamisen ja kiinnostuksen puitteissa eri
yksiköissä ns. sektorityötä esimerkiksi neuvolassa. Työnkuva on räätälöity jokaiselle niin
sisällön kuin työajankin osalta yksilölliseksi. Vastaanotolla on työskennelty lääkärihoitajatyöparimallin mukaan vuodesta 2011.
Terveyskeskussairaalassa tulosalueen muodostavat kolme osastoa, muistipoliklinikka ja
kotisairaala. Kaksi osastoista on profiloitunut akuuttihoitoon. Näillä osastoilla keskimääräinen
hoitoaika on 17 vrk. Yksi osasto on profiloitunut kuntoutukseen, jossa keskimääräinen
hoitoaika 33 vrk. Mahdollisuus erikoistumiskoulutukseen yleislääketieteeseen ja geriatriaan.
Rauman aluesairaalassa lääketieteen kandidaatti voi tehdä amanuenssipalvelua sekä
kurssiasemasta riippuen toimia erikoistuvan lääkärin sijaisena. Lääketieteen lisensiaatille
voimme tarjota erikoistumiskoulutusta anestesiologian, kirurgian, gynekologian ja sisätautien
erikoisaloilta. Aluesairaalassa on edustettuna myös korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä
lastentautien erikoisalat.
Suun terveydenhuollossa hammaslääkärin työnkuva on monipuolinen, oman kiinnostuksen
mukaan voi tehdä perushoitoa sekä protetiikkaa, kirurgiaa, purentafysiologista ja
parodontologista hoitoa, asiakkaana koko Rauman väestö. Meillä työskentelee lisäksi
suuhygienistejä, joiden kanssa tiimityönä hoidamme potilaita. Työajoissa joustamme tarpeen
mukaan.
Ota yhteyttä
Avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Mari-Siitari-Mattila
mari.siitari-mattila@rauma.fi
Terveyskeskussairaalan johtava ylilääkäri Emilia Katko-Kesälä emilia.katko-kesala@rauma.fi
marja-leena.alho@rauma.fi
Rauman aluesairaalan johtava ylilääkäri Marja-Leena Alho
paula.hollmen@rauma.fi
Suun terveydenhuollon vastaava ylihammaslääkäri Paula Hollmén
katja.lepisto@rauma.fi
tai vs. vastaava ylihammaslääkäri Katja Lepistö
Toimittajilta
Terve, kollegat!
Kesätyöt vaanivat jo lähellä ja sitä myötä
sadat meistä pääsevät kokeilemaan siipiään
työelämässä. Juuri nyt pitelet käsissäsi uutta
Mini-VES-opasta, josta on toivottavasti sinulle
paljon hyötyä. Mini-VES ilmestyy vuosittain,
ja sisältää paljon tietoa niihin asioihin liittyen,
mitkä palkkojen, vastuiden ja oikeuksien
suhteen on tärkeä itse lääketieteen lisäksi pitää
töissä mielessä. Se on pieni ja ohut, ja kulkee
kätevästi mukana vaikka kesätöihin. Ennen
työhaastattelua siitä on myös kätevä luntata
asioita joita työnantajalta kannattaa muistaa
kysyä.
Mini-VES perustuu ns. lääkärisopimukseen eli
kunnalliseen virkaehtosopimukseen (LääkäriVES), joka koskee lääkäreiden kunnallisen
puolen työsuhteita. Lääkärisopimukseen on
kirjattu asioita, jotka koskevat lähinnä ainoastaan lääkärikuntaa. Yleiset määräykset esim.
vuosilomista löytyvät KV-TES:stä eli kunnallisesta yleisestä työ- ja virkaehtosopimuksesta.
Lääkärisopimuksen löydät kokonaisuudessaan
kuntatyönantajien nettisivuilta, minne on
linkki Lääkäriliiton jäsenalueelta.
Tuleva kesä tarkoittaa niin meille kuin
suurimmalle osalle teistäkin uusia haasteita.
Uuden työpaikan haasteet on mukavampi
ottaa vastaan kun tietää mihin on menossa,
mitä kaikkea oma työ sisältää ja mitä siitä
maksetaan. Omasta palkasta voi ja kannattaa
neuvotella. Virkaehtosopimuksen mukaiset
palkat ovat minimipalkkoja ja niihin voi vaikuttaa. Vuokrafirmoissa palkka perustuu aina
henkilökohtaiseen sopimukseen.
Palkkaedunvalvonnan lisäksi ainakin yhtä
tärkeää on huolehtia omista työehdoista.
Kirjallinen työsopimus kannattaa tehdä ennen
töiden aloittamista ja varmistaa, että sinulla on
nimetty ohjaaja ja saat riittävän perehdytyksen
aloittaessasi uudessa työpaikassa. Älä epäröi
konsultoida vanhempia kollegoja, tee sairaskertomusmerkinnät huolellisesti ja varmista, että
päivystäessäsi sinulla on nimetty takapäivystäjä.
Muista myös, että kesätöissä lopullinen vastuu
päätöksistäsi on sinulla! Aurinkoista kesää kaikille! Muistakaa rentoutuakin töiden lomassa!
Kiitokset Toni Seppälälle, Lääkäriliiton
lakimiehelle Marja Pylkkäselle Mini-VESoppaan oikolukemisesta. Mini-VES:n taitosta
kiitämme Ville Haaralaa.
Mini-VES 2012 toimittajat, Senja Jousmäki,
Pyry Jylhä-Vuorio ja Laura Uimonen.
Mini-VES 2013
7
1. AMANUENSSIT
Amanuenssi on harjoittelija eikä häneen sovelleta Lääkärisopimuksen määräyksiä.
Amanuenssin työehdot perustuvat KVTES:een. Amanuenssin työaika on 38,25
tuntia viikossa, ja esimerkiksi ruokatunti ei kuulu amanuenssin työaikaan, ellei
paikallisesti ole muuta sovittu. Amanuenssin palkka on 1.2.2013 alkaen 1533,57 €.
Peruspalkan lisäksi amanuessuurista maksetaan lomakorvaus ja lomaraha KVTES:n
mukaisesti (katso s. 23).
2. SAIRAALALÄÄKÄRIT
2.1. Peruspalkka
Sairaalalääkärin työaika on 38,25 tuntia viikossa.
1.2.2013 alkaen
• Kandidaatti
• Laillistettu lääkäri
• Laillistettu lääkäri, väh.3 vuotta laillistetun
lääkärin tehtävässä/virassa
2446,08 €
3279,66 €
3757,02 €
Palvelusaika lasketaan KVTES:n työkokemuslisämääräysten mukaan. Palvelusaikaan lasketaan myös toimiminen ns. osalaillistettuna lääkärinä ennen 1.5.2011.
Jo suoritetuista palveluista on esitettävä työtodistukset työnantajalle.
Sairaalalääkäreille maksetaan lomakorvaus ja lomaraha KVTES:n mukaisesti
(katso s. 23).
2.2. Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot
Lääkärille maksetaan palkkio sellaisista lääkärintodistuksista ja -lausunnoista, jotka
eivät liity potilaan hoitoon. Todistus tai lausunto on potilaan hoitoon liittyvä
(ei siis palkkioon oikeuttava), kun se annetaan hoidettavana tai tutkittavana olevalle
potilaalle 1. työnantajalta haettavaa sairauslomaa varten, 2. toiseen sairaanhoitolaitokseen pääsemistä varten, 3. sairauden hoidon vuoksi tarpeellisen lääkinnällisen
toimenpiteen suorittamista varten. Palkkion suuruus on 14,19 – 24,33 € riippuen
8
Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund
todistuksen tai lausunnon luonteesta. Alan erikoislääkärille maksetaan palkkio 50
%:lla korotettuna. Kandeille ei makseta todistus- ja lausuntopalkkioita sairaalassa tosin poikkeukset ovat mahdollisia!
2.3. Kliininen lisätyö ja ylityö
Lisäksi sairaalassa on muita lisäpalkkausjärjestelmiä kuten kliininen lisätyö, mutta
niitä ei kandeihin sovelleta. Jos haluat niistä lisätietoa, suosittelemme tutustumaan
Lääkäri-VES:een tai ottamaan yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen.
Jos joudut tekemään ylitöitä, kannattaa etukäteen selvittää, miten ylitöistä kyseisessä
työpaikassa maksetaan. Lääkäri-VES:n mukaan korvattavaa ylityötä on työnantajan aloitteesta tehtävä normaalin työajan ylittävä työ, joka ei ole päivystystyötä eikä
kliinistä lisätyötä. Ylityökorvauksena maksetaan kultakin ylityötunnilta 50 %:lla
korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika. Käytännössä ylitöiden maksaminen ei ole aina näin yksinkertaista vaan epäselvyyttä voi olla esimerkiksi siitä,
mikä määritellään työnantajan aloitteesta tehtäväksi työksi.
2.4. Päivystys
Selvitä, kuuluuko sinulle päivystysvelvollisuutta. Selvitä etukäteen myös, onko
työnantajasi selvillä 1.6.2008 voimaan astuneen kandien työskentelyä koskevan
asetuksen kiemuroista ja täyttyvätkö asetuksen määräykset päivystyspisteessäsi. Ota
tarvittaessa yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen.
Sairaalapäivystys jaetaan kolmeen eri tyyppiin: Aktiivipäivystykseen, muuhun
työpaikkapäivystykseen ja vapaamuotoiseen päivystykseen. Seuraavassa kuvataan
kunkin ominaispiirteitä ja palkkausta.
Lääkäriä ei tule ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään yli kuutta, tai jos
päivystys on yksinomaan aktiivipäivystystä, yli viittä päivystysvuorokautta kuukaudessa (ellei tähän ole toimintojen ylläpitämisen edellyttämää välttämätöntä syytä).
Lääkärisopimuksessa on määräys siitä miten päivystysvuorokausi lasketaan.
Aktiivipäivystys
Aktiivipäivystyksellä tarkoitetaan päivystystä, jota lääkäri on määrätty suorittamaan työpaikalla ja jossa aktiivityötä on keskimäärin vähintään 60 % työtunneista
(aktiivipäivystyspisteet määritetään paikallisesti vuosittain laskemalla jonkin sovitun
ajanjakson keskiarvoja). Yleensä suurin osa keskussairaaloiden päivystyksistä on
aktiivipäivystystä.
Mini-VES 2013
9
Jokaiselta aktiivipäivystystunnilta saa perustuntipalkan 1,55-kertaisesti. Perustuntipalkka lasketaan jakamalla varsinainen palkka (eli tehtäväkohtainen palkka ja
henkilökohtaiset lisät) 163:lla. Lisäksi tulee ns. epämukavan työajan lisät. Iltatyöstä
(klo 18-22) maksetaan 15 % korottamattomasta tuntipalkasta. Yötyön (klo 2207) lisäprosentti määräytyy päivystyksen keskimääräisten aktiivituntien mukaan
(määritetään päivystyspistekohtaisesti vuosittain) ja on 30-100 %. Lauantaikorvausta maksetaan klo 6-18 välisenä aikana tehdystä työstä 20 % korottamattomasta
tuntipalkasta. Sunnuntailta maksetaan 100 % korottamattomasta tuntipalkasta.
Sunnuntaiksi lasketaan aika lauantai-illasta klo 18 eteenpäin. Sunnuntaikorvausten mukaan maksetaan juhlapyhistä itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, pitkäperjantai,
toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, uudenvuodenpäivä,
joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen. Aattokorvauksen suuruus on 100 %:a ja sitä
maksetaan klo 00-18 pääsiäislauantailta, juhannusaatolta sekä jouluaatolta, joka ei
ole sunnuntaipäivä.
Sairaalassa päivystyskorvaukset maksetaan käytännössä automaattisesti kaikki rahana seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä. Lääkärisopimuksen työaikakorvaukset voidaan antaa myös vapaa-aikakorvauksena, mutta silloin pidetty päivystysvapaa vähennetään palkasta jälkeenpäin.
Aktiivipäivystystä seuraava työpäivä on vapaata joko kokonaan tai osittain siten, että
työpäivän pituus on enintään työtehtävien vaihtoon mahdollisesti kuluva aika (1/2
- 2 h). Tältä työpäivältä vähennetään vajaaksi jäävien tuntien palkka korottamattomana tuntipalkkana.
Esimerkki
Kaisa Kandin työpaikalla maksetaan kandeille VES:n määrittämää vähimmäispalkkaa eli 2446,08 euroa. Tästä laskettuna perustuntipalkka on 2446,08 €/ 163 =
15,01 €. Kaisa päivystää aktiivipäivystystä, jonka aktiivitunneiksi on määritelty 75
%. Tällöin yötyökorvaus on 60 %. Kaisa päivystää arkipäivänä klo 15-08. Päivystysajan tuntipalkka on siten 1,55x 15,01 € = 23,27 €. Kaisa päivystää siis 17 tunnin
putken, joten päivystyskorvausta tulee 17 x 23,27 € = 395,59 €. Tämän lisäksi hän
saa epämukavan työajan korvaukset: klo 18-22 15 % eli 0,15 x 15,01 €/h x 4h =
9,01€ ja klo 22-07 60 % eli 0,60 x 15,01 €/h x 8h = 72,05 €. Yhteensä siis Kaisa saa
tästä päivystyksestä 395,59 € + 9,01 € + 72,05 €= 476,65 €.
10
Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund
Muu työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys
Muu työpaikkapäivystys tarkoittaa työpaikalla tehtävää päivystystä, joka ei täytä
aktiivipäivystyksen määritelmää eli aktiivisuusprosentti jää alle 60 %. Tällaisten
päivystyspisteiden määrä on vähenemään päin. Sairaaloissa muu työpaikkapäivystys
tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun työpaikan ulkopuolella tapahtuvaa vapaamuotoista päivystystä ei potilasturvallisuuden vuoksi katsota riittäväksi.
Vapaamuotoisella päivystyksellä tarkoitetaan päivystystä, jota ei suoriteta työpaikalla
eli toisin sanottuna päivystetään puhelimen päässä. Lääkäri on tällöin velvollinen
tulemaan kutsuttuna työpaikalle työnantajan määrittelemän enimmäisajan kuluessa.
Tätä käytetään esimerkiksi monien pienten erikoisalojen päivystyksissä.
Peruskorvaus
Muusta työpaikkapäivystyksestä ja vapaamuotoisesta päivystyksestä peruskorvauksen voi saada rahana ja/tai vapaa-aikana. Rahakorvauksen muodostuminen
on esitetty taulukossa 1, ja se määräytyy varoajan ja päivystysajankohdan mukaan.
Rahakorvaus lasketaan perustuntipalkasta. Peruskorvausprosentit eivät ole kiinteitä
vaan vähimmäismääräyksiä. Lääkärisopimus ohjaa paikallisesti nostamaan prosenttia mm. varallaolon sitovuuden ja toistuvuuden perusteella. Käytännössä muussa
työpaikkapäivystyksessä lääkärille määrätty valmiusaika on aina selvästi 30 minuuttia lyhyempi, mikä otetaan korottavana huomioon peruskorvauksen prosenttia
määritettäessä.
Viikonloppukorvaus maksetaan perjantaista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa
edeltävästä arkipäivästä klo 18 maanantaihin/ensiksi seuraavaan arkipäivään klo
8. Lisäksi päivystäjälle, joka joutuu saapumaan sairaalaan, korvataan matkakulut
kotiosoitteesta sairaalaan (oma auto tai taksi).
Taulukko 1. Muu työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvauksen muodostuminen. Prosentit koskevat sekä raha- että vapaa-aikakorvausta
Ajankohta
Arkipäivä
Viikonloppu
Lääkärille määrätty valmiusaika
Enintään 30 minuuttia
> 25 %
Yli 30 minuuttia
> 19 %
> 36 %
> 26 %
Mini-VES 2013
11
Aktiivityökorvaus
Muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityötunneilta
maksetaan 55 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaaaika. Mikäli vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö kestää alle tunnin, suoritetaan
aktiivityöstä aktiivityökorvaus yhdeltä tunnilta. Jos saman tunnin aikana on useampia aktiivityöpätkiä, maksetaan yhden tunnin korvaus. Saman tunnin tarkastelu
tehdään kronologisessa järjestyksessä aktiivityörupeaman alkamisesta eteenpäin.
Muun työpaikkapäivystyksen aktiivipäivystysaika alkaa siitä, kun päivystäjä kutsun
saatuaan lähtee välittömästi työhön. Vapaamuotoisen päivystyksen aktiivipäivystysaika
alkaa hetkestä, kun lääkäri saapuu päivystyspisteeseen. Aktiivipäivystysaika päättyy, kun
työ on suoritettu. Epämukavan työajan lisät maksetaan kuten aktiivipäivystyksessä.
Puhelinkonsultaatiot
Puhelinkonsultaatioon käytetty aika katsotaan aktiivityöajaksi todellisen keston mukaan. Puhelinkonsultaatioon käytettävästä ajasta maksetaan myös epämukavan työajan
korvaukset. Peruskorvauksen kertoimena aktiivipäivystyksen ja epämukavien työaikojen
yhteenlasketut kertoimet, lopullinen korvaus määräytyy korottamattoman tuntipalkan ja
konsultaatioon käytetyn ajan mukaan, eli 1.55-3.55 x tuntipalkka x käytetty aika. Puhelinkonsultaatiokorvausta ei erikseen makseta, mikäli saman tunnin aikana on aktiivityötä.
Sosiaali- ja terveysvirasto tarjoaa
työmahdollisuuksia lääkäreille
eri erikoisaloilla uran kaikissa eri
vaiheissa.
lääketieteen opiskelijoille
erikoistuville lääkäreille
erikoislääkäreille
!
Olemme edelläkävijöitä uuden
terveys- ja sairaanhoitolain
toteuttamisessa
Annamme mielellämme lisätietoja
johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström,
pia-maria.sjostrom@pietarsaari.fi
!
12
Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund
3. TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIT
3.1. Ei-omalääkäri
Useimmissa terveyskeskuksissa kandien palkkaus määräytyy ei-omalääkärien virkaehtosopimuksen mukaan. Puhutaan ns. tavallisesta tai vanhasta VES:sta. Omalääkäreillä on oma virkaehtosopimuksensa, joka poikkeaa edellä mainitusta monella
tavalla (ks. 3.2). Kohdassa 3.4 vertaillaan ei-oma- ja omalääkäreiden palkkausta.
Huomioithan, että missään ei kielletä maksamasta myös kandille väestövastuun
mukaista palkkaa. Muista kysyä tästä mahdollisuudesta!
Peruspalkka
• Terveyskeskuslääkärin työaika on 37 h /vko.
• Minimikuukausipalkka on kaikkialla sama.
Ns. kaksoislaillistuksen poistumisen vuoksi terveyskeskuslääkärien palkkahinnoittelu uudistettiin uudessa 1.1.2012 voimaan tulleessa virkaehtosopimuksessa. Muutoksen jälkeen laillistetulla lääkärillä on kaksi hinnoitteluporrasta: laillistettu lääkäri
ja laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus tai joka on toiminut
vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin tehtävässä/virassa. Vuoden 2013 palkantarkistus toi palkkoihin 1,3 prosentin yleiskorotuksen. Lisäksi viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa/siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin 2 prosenttia,
jolloin korotusta tuli yhteensä 3,3 %.
1.2.2013 alkaen
• Kandidaatti • Laillistettu lääkäri • Laillistettu lääkäri; YEK tai väh. 3 vuotta laillistetun
lääkärin tehtävässä/virassa 2487,46€
3168,50€
3637,31€
Palvelusaika lasketaan KVTES:n työkokemuslisämääräysten mukaan ja palvelusaikaan lasketaan myös toimiminen ns. osalaillistettuna (eurolääkärinä) ennen
1.5.2011. Palvelusajasta on toimitettava todistus työnantajalle.
Mini-VES 2013
13
Toimenpidepalkkiot, todistus- ja lausuntopalkkiot
Peruspalkan lisäksi terveyskeskuksessa maksetaan tietyistä toimenpideluettelon toimenpiteistä niiden vaikeusasteesta riippuen taulukon 2 mukaan. Toimenpidepalkkiot maksetaan VES:n mukaisesti täysimääräisinä kaikille lääkäreille, myös kandeille!
Lisäksi terveyskeskuksessa sovelletaan toimenpidepalkkiojärjestelmää: ks. luku 4 R
II 201, 202, 203, 224 ja 225.
TÄRKEÄÄ!
• Tutustu toimenpideluetteloon etukäteen huolella (ks. oppaan luku 4). Esimerkiksi
potilaan neurologisen statuksen selvittäminen on toimenpide, kun se tehdään
epäiltäessä neurologista sairautta. Huomaa myös, että puhelinkonsultaatioon
täytyy liittyä hoito-ohje – pelkkä potilaan vastaanotolle pyytäminen tai seuraavan
ajan varaaminen eivät riitä.
• Selvitä työpaikkasi paikallinen käytäntö toimenpidepalkkioiden suhteen.
• Merkitse jokainen tekemäsi toimenpide itse ylös talon tavalla. Merkitse vastaavat
tiedot myös omiin muistiinpanoihisi niin voit myöhemmin tarkistaa palkkakuittisi oikeellisuuden.
Taulukko 2. Toimenpidepalkkiot 1.2.2013 alkaen (päivystysmuotojen kuvaus
jäljempänä)
ToimenToimenpidekuvaus
pideryhmä
R0
Esim. puhelinkonsultaatio
RI
Esim. poskiontelopunktio/huuhtelu
R II
R III
14
Esim. resuskitaatio
Esim. infarktin
liuotushoito
Muu työpaikkaAktiiviSäännöllinen Kliininen
päivystys ja
työpaikkatyöaika
lisätyö
vapaamuotoinen
päivystys
päivystys
2,65
3,00
2,65
3,00
7,19
8,13
7,19
8,13
10,85
13,44
10,85
13,44
26,53
30,46
26,53
30,46
Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund
Kliininen lisätyö ja ylityö
Kliininen lisätyö on muun kuin omalääkärin täyden työajan ulkopuolella tapahtuvaa
vapaaehtoisuuteen perustuvaa työtä. Ei siis perustyötä, ei päivystystyötä, ei ylityötä.
Kliinisen lisätyön pitää olla työnantajan kanssa etukäteen sovittua. Potilaan käynnistä lääkärin luona kliinisen lisätyön aikana maksetaan 10,41 €, toimenpidepalkkiot
taulukon 2 mukaan. Palkkiot maksetaan täysimääräisinä myös lääketieteen kandidaateille. Jos joudut tekemään ylitöitä, kannattaa etukäteen selvittää, miten ylitöistä
kyseisessä työpaikassa maksetaan. Lääkäri-VES:n mukaan korvattavaa ylityötä on
työnantajan aloitteesta tehtävä normaalin työajan ylittävä työ, joka ei ole päivystystyötä eikä kliinistä lisätyötä. Ylityökorvauksena maksetaan kultakin ylityötunnilta
50 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika. Käytännössä ylitöiden maksaminen ei ole aina näin yksinkertaista vaan epäselvyyttä voi olla esimerkiksi siitä, mikä määritellään työnantajan aloitteesta tehtäväksi työksi.
3.2. Omalääkäri
Omalääkäreillä on oma virkaehtosopimuksensa, ns. väestövastuu-VES. Se eroaa
vanhasta sopimuksesta monella tavalla. Varsinaista työaikaa ei ole tunneissa määritelty ja palkka koostuu monista osista. Lisätietoa sopimusten eroista on kohdassa
3.4. Kandin palvelussuhteet määräytyvät yleisesti ei-omalääkäri-VES:n mukaan.
Huomaa, että tällöin työaika on 37 h. Missään ei kielletä maksamasta myös kandille väestövastuupalkkaa. Muista kysyä! Omalääkärien palkkahinnoitteluun tehtiin
vastaava hinnoittelurakenteen muutos kuin ei-omalääkärien palkkahinnoitteluun
1.1.2012 lukien ns. osalaillistuksen poistumisen vuoksi. Vuoden 2013 palkantarkistus toi palkkoihin 1,3 prosentin yleiskorotuksen. Lisäksi viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa/siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin 2 prosenttia, jolloin
korotusta tuli yhteensä 3,3 %.
Omalääkärin tehtäväkohtainen palkka 1.2.2013 lukien on vähintään:
• Laillistettu lääkäri: YEK tai väh. 3 vuotta laillistetun
lääkärin tehtävässä/virassa • Laillistettu lääkäri 2887,94€
2768,75€
Väestöosa
Jokaiselle lääkärille on osoitettu kaupungista oma alueensa, jonka asukkaat muodostavat vastuuväestön. Ne vastuuväestöön kuuluvat potilaat, jotka käyvät vastaanotolla
vähintään 3 kertaa vuodessa, muodostavat perusvastuuväestön. Jokaista perusvastuuväestön potilasta kohden maksetaan 1.2.2013 alkaen joka kuukausi 1,87 – 2,21€,
Mini-VES 2013
15
riippuen mitä paikallisesti on työnantajan kanssa sovittu. Jos perusvastuuväestöön
kuuluvan potilaan omalääkäri on vuosilomalla, päivystysvapaalla, virkavapaalla tai
koulutukseen määrättynä, saa potilaan vastaanottava väestövastuulääkäri normaalin käyntipalkkion. Muuna aikana, eli jos potilaan omalääkäri ei ole poissa edellä
mainituista syistä, vaan virantoimituksessa esim. virkamatkalla, ei vastaanottava
väestövastuulääkäri saa käynnistä palkkiota.
Käyntipalkkiot ja toimenpidepalkkiot
Niistä ihmisistä, jotka käyvät vastaanotolla vuodessa alle kolme kertaa, maksetaan
lääkärille kertaluontoinen käyntipalkkio käynnistä. Summa vaihtelee välillä 5,26
€-6,24 €. Lisäksi maksetaan toimenpidepalkkiot taulukon 1 mukaan.
3.3. Päivystys
Selvitä, kuuluuko sinulle päivystysvelvollisuutta.
Terveyskeskuspäivystys jaetaan kolmeen eri tyyppiin: aktiivipäivystykseen, muuhun työpaikkapäivystykseen ja vapaamuotoiseen päivystykseen. Alla olevissa kohdissa kuvataan
kunkin ominaispiirteitä ja palkkausta. Ns. keikkapäivystystä ei enää ole olemassa, mutta
vieläkin voi työnantajan kanssa sopia ns. könttäsummista. Työnantajan kanssa voidaan sopia
peruskorvauksen rahakorvaus ja aktiviteetin korvaus. Lääkäriä ei tule ilman suostumustaan
velvoittaa päivystämään yli kuutta, tai jos päivystys on yksinomaan aktiivipäivystystä, yli
viittä päivystysvuorokautta kuukaudessa (ellei tähän ole toimintojen ylläpitämisen edellyttämää välttämätöntä syytä). Lääkärisopimuksessa on määräys siitä, miten päivystysvuorokausi
lasketaan. Lähtökohtana on se, että sama lääkäri päivystää enintään vuorokauden putkeen.
Aktiivipäivystys
Aktiivipäivystyksellä tarkoitetaan päivystystä, jota lääkäri on määrätty suorittamaan työpaikalla ja jossa aktiivityötä on keskimäärin vähintään 60% työtunneista (aktiivipäivystyspisteet
määritetään paikallisesti vuosittain laskemalla jonkin sovitun ajanjakson keskiarvoja). Aktiivipäivystyspisteitä ovat usein vilkkaat isojen kaupunkien tk-päivystyspisteet. Aktiivipäivystyspisteissä päivystys on paikasta riippuen ympärivuorokautista (päivystys järjestetty illasta
aamuun) tai yleisimmin osavuorokautista (illasta yöhön, kuitenkin vähintään klo 22 saakka).
16
Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund
Aktiivipäivystyksen korvaus
Aktiivipäivystyksen peruskorvaus voidaan antaa joko rahana tai vapaa-ajan muodossa.
• Rahakorvaus kultakin päivystystunnilta on sama kuin korottamaton tuntipalkka.
Se saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160 ja on viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta riippumatta aina sama.
• Päivystyskorvaus voidaan ottaa myös vapaa-aikakorvauksena, jolloin aktiivivapaata saa yhden tunnin päivystettyä tuntia kohden (1:1). Vapaa annetaan säännöllisenä työaikana seuraavan kalenterivuosipuoliskon aikana.
Käyntipalkkio
Päivystävälle lääkärille maksetaan jokaisesta potilaasta käyntipalkkio, josta tarkempaa tietoa alla.
- potilaan käynti lääkärin luona
a) arkena klo 22-8, viikonloppuina (pe klo 18-ma klo 8) 8,25 €
b) arkena klo 8-22 7,30 €
a-kohdan mukaan toimitaan myös arkipyhinä ja joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä
arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.
- vuodeosastokäynti terveyskeskuksen vuodeosastolle, sairaalaan tai huoltolaitokseen riippuu työpaikkapäivystäjän päivystyspaikan etäisyydestä
alle yksi kilometri
a) yöaikana ja viikonloppuna 8,25 €
b) muuna aikana 7,30 €
yli yksi kilometri
a) yöaikana ja viikonloppuna 15,74 €
a1) seuraavat potilaat/sama käynti 8,25 €
b) muuna aikana 11,85 €
b1) seuraavat potilaat/sama käynti 7,30 €
Mini-VES 2013
17
Esimerkki
Kalle Kandin työpaikalla maksetaan kandeille VES:n määrittämää minimipalkkaa eli 2487,46€. Tästä laskettuna perustuntipalkka on 2487,46€/160 = 15,55 €.
Kalle päivystää arkipäivänä klo 15-08. Kalle päivystää siis 17 tunnin putken, joten
päivystyskorvausta tulee 17 x 15,55€=264,35€ tai vastaavasti 17 tuntia vapaata.
Kalle vastaanottaa aikavälillä 15-22 15 potilasta ja aikavälillä 22-08 7 potilasta.
Nuppitaksaa kertyy täten 15 x 7,30 € + 7 x 8,25 € = 167,25€. Yhteensä siis Kalle saa
tästä päivystyksestä 264,35€ + 167,25€ = 431,60 € (peruskorvaus rahana) tai 17 h
vapaata + 167,25€ (peruskorvaus vapaana).
Muu työpaikkapäivystys
Muulla työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan työpaikalla (päivystyspisteessä) suoritettavaksi
määrättyä päivystystä ja jossa aktiivityön keskimääräinen osuus työtunneista jää alle 60 %:n
(vrt. aktiivipäivystys kohta 3.3.1). Muu työpaikkapäivystys on yleisintä pienemmissä kunnissa sijaitsevissa terveyskeskuksissa. Mikäli lääkäri saa itse valita suorittaako päivystyksen
työpaikkapäivystyksenä tai vapaamuotoisena päivystyksenä, päivystyskorvaukset maksetaan
vapaamuotoista päivystystä koskevien määräysten mukaan. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun päivystys on määrätty vapaamuotoiseksi, mutta lääkäri asuu
niin kaukana päivystyspisteestä, ettei vapaamuotoinen päivystys tosiasiassa ole mahdollista.
Pyhtää on 5400 asukkaan
merenrantakunta. Helsinkiin
matkaa 120km ja Kotkaan
16km, jossa Kymenlaakson
keskussairaala. Tk:n 3 lääkärin
virkaa vakinaisesti täytetty.
Tk:ssa sairaanhoidon vastaanotot, neuvolat, kotisairaanhoito ja fysioterapia.
Kaksi hoivakotia, joissa yhteensä 78 paikkaa.
Vuodeosasto ostopalveluna Haminassa Hoikussa. Lääkäreiden työaika keskim. 37h/ vko
klo 8-16, työajan tasaus sovitusti perjantaisin
lyhyempänä työpäivänä. Ei päivystysvelvoitteita. Palkkaus neuvoteltavissa. Vuosiloma- ja
perhevapaasijaisuuksia.
Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen
kaltaisella pienellä sairaanhoitoalueella on
mahdollista hankkia monipuolista kokemusta.
Tervetuloa meille töihin!
Tarkempia tietoja: vast tkl Raija Hämäläinen,
E-mail: raija.hamalainen@pyhtaa.fi
Puh. 040 710 4734
Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö
Tulosyksikön johtaja: ylilääkäri Helena HietaHeikurainen (019) 224 2280
Tervetuloa töihin LänsiUudenmaan sairaanhoitoalueelle
Yhteystietoja
Medisiininen tulosyksikkö
Tulosyksikön johtaja: ylilääkäri Carl-Johan
Lindström (019) 224 2613
Operatiivinen tulosyksikkö
Tulosyksikön johtaja: ylilääkäri Tom Löfstedt (019)
224 2466
Psykiatrian tulosyksikkö
Tulosyksikön johtaja: ylilääkäri Henno Ligi (019)
224 3203
Sähköposti: etunimi.sukunimi@hus.fi
Internet: www.hus.fi
18
Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund
Peruskorvaus
Peruskorvauskäytäntö on samanlainen kuin sairaalan muussa työpaikkapäivystyksessä (ks. 2.4.2).
Käyntipalkkio
Päivystävälle lääkärille maksetaan jokaisesta potilaasta käyntipalkkio, josta tarkempaa tietoa alla.
- potilaan käynti lääkärin luona
a) arkena klo 22-8, viikonloppuina (pe klo 18-ma klo 8) 9,33 €
b) arkena klo 8-22 7,88 €
- vuodeosastokäynti tk:n vuodeosastolle, sairaalaan tai huoltolaitokseen riippuu
työpaikkapäivystäjän päivystyspaikan etäisyydestä
alle yksi kilometri
a) yöaikana ja viikonloppuna 9,33 €
b) muuna aikana 7,88 €
yli yksi kilometri
a) yöaikana ja viikonloppuna 17,30 €
a1) seuraavat potilaat/sama käynti 9,33 €
b) muuna aikana 13,29 €
b1) seuraavat potilaat/sama käynti 7,88 €
- päivystäjän erillinen käynti tk:seen, sen vuodeosastolle, sairaalaan tai huoltolaitokseen. Tässä matkalla ei ole merkitystä. Ennen klo 22.00
a) viikonloppuna 9,33 €
b) muuna aikana 7,88 €
Klo 22-8 välisenä aikana
a) ensimmäinen potilas/käynti 17,30 €
b) seuraavat potilaat/sama käynti 9,33 €
Yli 45 minuuttia kestänyt potilaskäynti, lisäys alkavalta neljännestunnilta
a) yöaikana ja viikonloppuna 5,33 €
b) muuna aikana 4,56 €
Mini-VES 2013
19
I T Ä - S AV O N S A I R A A N H O I TO P I I R I TA R J O A A T Ö I T Ä
Vastavalmistunut (alle kaksi vuotta valmistumisesta tai
alle vuosi palvelua terveyskeskuksessa) sekä paikallinen
sopimus jonka mukaan lääketieteen kandidaatille, jolla
suoritettuna 5 vuoden opiskelut
Tehtäväkohtainen palkka 5252,81 €/kk
Terveyskeskuslääkärin, jolla ei ole yleislääketieteen
erikoislääkärin pätevyyttä
Av o i m e t t y ö p a i k a t
w w w. s o s t e r i . f i
T E RV E Y S K E S K U K S E S S A K I L PA I L U K Y K Y I S E L L Ä PA L K A L L A
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Tehtäväkohtainen palkka 5883,14 €/kk
Ilman täyttä laillistusta olevan terveyskeskuslääkärin sekä
lääketieteen opiskelijan, jolla on suoritettuna 4 vuoden
opinnot, mutta ei vielä 5 vuoden opintoja
Tehtäväkohtainen palkka 4727,52 €/kk
Toimenpidepalkkiot maksetaan lääkärisopimuksen mukaisesti.
Lisäksi maksetaan yhteispäivystyksen normaalissa
aktiivipäivystyksessä

arki-iltaisin käyntipalkkiona 14,00€/käynti
Toimenpidepalkkiot ja päivystyksen peruskorvaus maksetaan
lääkärisopimuksen mukaisesti.
Mikäli päivystyskäynti kestää yli 20 minuuttia, maksetaan
jokaiselta alkavalta kahdeltakymmeneltä minuutilta RI ryhmän
toimenpidepalkkio.
Yhteydenotot
Panu Peitsaro,
PTH:n toimialajohtaja
p. 044 417 3333
etunimi.sukunimi@isshp.fi
Helena Nukari,
Ylilääkäri
p. 044 417 2724
Lisätietoa Sosterista
w w w. i s s h p . f i
Tehtäväkohtainen palkka 5567,97 e/kk
Toimenpidepalkkio
Toimenpidepalkkiot maksetaan korotettuina kuten taulukossa 1 sarakkeessa muu
työpaikkapäivystys.
Vapaamuotoinen päivystys
Vapaamuotoisessa päivystyksessä lääkäri on päivystyspisteessä vain tarvittaessa ja
yleensä päivystää kotona ja on puhelimen tavoitettavissa. Vapaamuotoista päivystystä on etenkin pienissä terveyskeskuksissa, joissa käyntimäärät ovat vähäiset etenkin
öisin.
Peruskorvaus
Peruskorvauskäytäntö on samanlainen kuin sairaalan vapaamuotoisessa päivystyksessä (ks. 2.4.2).
Käyntipalkkio ja toimenpidepalkkio
Käyntipalkkiot ja toimenpiteet kuten edellä kohdassa muu työpaikkapäivystys.
3.4. Omalääkäri vai ei-omalääkäri?
Terveyskeskuspuolen kaksi virkaehtosopimusta eroavat toisistaan huomattavasti.
Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Omalääkärisopimus eli vanhalta
nimeltään väestövastuusopimus on kehitetty luomaan kannustava palkkausjärjestelmä, jossa lääkäri sitoutuu tiettyyn väestöön. Pysyvä väestö ja sillä pysyvä lääkäri
helpottavat sekä lääkärin työtä, kun potilaat ovat entuudestaan tuttuja, että potilaan
yhteydenottoa, kun ei tarvitse selittää joka lääkärille sairaushistoriaansa uudelleen.
Järjestelmä toimii hyvin silloin, kun väestöt ovat kyllin pieniä ja hoitamassa ovat
pidempään samat lääkärit. Jos taas virkoja on liian vähän tai ne eivät ole täytettynä
tai jostain muusta syystä väestöt ovat kasvaneet liian isoiksi, järjestelmä voi olla
hyvinkin kuormittava niin lääkärille kuin potilaallekin. Perinteiseen tk-VES:een
verrattuna palkka on yleensä parempi. Omalääkärisopimus on tavallaan urakkasopimus: saat hyvän palkan sitoutumalla tiettyyn urakkaan (tiettyyn väestöön), mutta
työaikaa ei ole määritelty.
Perinteisen eli ei-omalääkärisopimuksen tärkein etu on ehdottomasti säännöllinen
työaika (tosin hyvin toimivassa omalääkärijärjestelmässäkin työpäivät voivat olla
hyvin säännöllisen pituisia). VES:n mukainen minimipalkka häviää huomattavasti omalääkärisopimuksen minimipalkalle, mutta neuvotteluvaraa on ainakin vielä
Mini-VES 2013
21
toistaiseksi ollut paljon. Kandille perinteinen VES on yleensä turvallisempi, koska
työtahti ei välttämättä ole vielä kovin ripeä ja toisaalta työsopimukset ovat tavallisesti kovin lyhyitä, jolloin omalääkärisopimuksen edut eivät vielä oikein ehdi tulla
näkyviin.
Uusia palkkausmalleja kehitellään paraikaa innolla etenkin monen suuremman
kaupungin terveyskeskuksissa. Näistä saat tarkempaa tietoa oman työpaikkasi luottamusmieheltä.
3.5. Terveyskeskustyötä - firman kautta vai suoralla sopimuksella?
Viisi vuotta opiskelleelle kandidaatille satelee työtarjouksia tk-työstä kiihtyvällä
tahdilla. Ensimmäinen valinta tulee vastaan päätettäessä, työskennelläkö yrityksen
kautta vai suoralla sopimuksella kuntaan. Vastaus on paitsi periaatteellinen, myös
mitä suurimmassa määrin edunvalvonnallinen, sillä vertailu on vaikeaa. Seuraavassa
sitä on yritetty tehdä hieman helpommaksi.
Terveyskeskuslääkärin viransijaisen peruspalkka kandidaatille on LVES:n mukaan
2487,46 euroa kesällä 2013. Käytännössä LVES:n minimipalkalla työhön voi kandia
tavoitella edelleen melko harva terveyskeskus, sillä reaalinen palkkataso on yleensä
reilusti korkeampi.
Työsopimuslakia muutettiin 1.3.2012 siten, että vuokratyöntekijöihin, jotka työskentelevät kuntasektorilla, tulee soveltaa vähintään samoja palvelussuhteen ehtoja
kuin mitä esim. terveyskeskus soveltaa palveluksessaan oleviin lääkäreihin. Tämä
tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnallinen lääkärisopimus määrittää myös vuokralääkärien palvelussuhteiden vähimmäisehdot. Muutos ei vaikuta palkkaukseen,
sillä käytännössä maksetaan korkeampia palkkoja kuin mitä lääkärisopimuksen
vähimmäispalkat ovat. Muutoksen myötä tulee maksuun lomakorvauksen lisäksi
lomaraha, jonka suuruus lyhyissä työsuhteissa on 4 %:a. Myös palkalliset poissaolooikeudet paranevat.
Yrityksen kanssa sopiessasi palkkasi määräytyy ainoastaan keskinäisellä sopimuksellanne, joten etuasi valvot sinä itse. Valitsetpa kumman työnantajan hyvänsä, olet aina
neuvotteluasemissa. Käytä tämä mahdollisuus hyväksesi!
Peruspalkka
Kunnan palveluksessa työskennellessäsi palkka määräytyy omalääkäri-VES:n tai
ei-omalääkäri-VES:n mukaan. Palkka koostuu siis tehtäväkohtaisesta palkasta ja
22
Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund
omalääkärijärjestelmässä lisäksi ns. väestöosasta. Nämä järjestelmät on kuvattu tarkemmin sivulla 18, tutustu niiden määräytymiseen. Yritykset tarjoavat useimmiten
tuntiperusteista korvausta, mutta myös kuukausipalkkaus tai ns. könttäkorvaus on
mahdollinen. Pääsääntönä on, että yrityksen palkka sisältää kaikki lääkärin palkkaan
muutoin lisättävät korvaukset, kuten toimenpiteet, käyntipalkkiot ja lomakorvaukset.
Lomakorvaus
Lomaa kertyy kaksi vuorokautta työssäolokuukautta kohti, mikä jää kandilta
pitämättä ja näin ollen maksetaan työsuhteen päätyttyä. Vuosilomalain mukainen
lomakorvaus on 9 % maksetuista palkoista, kun työsuhde on kestänyt alle vuoden.
Työsopimuslakiin 1.3.2012 tulleen muutoksen jälkeen pitää lomakorvauksen lisäksi
maksaa myös lomaraha, joka lyhyissä työsuhteissa on 4 %:a.
Yrityksillä on tapana sisällyttää myös lomakorvaus tuntipalkkaan.
Sairauspoissaolot
Sairauspoissaoloa ei tule vähentää palkasta, vaan sairausajan palkka tulee työsuhteessakin maksaa suunnitellun työn mukaisesti.
Vastaanottotyö
Työaika
LVES:n mukainen työaika terveyskeskuksessa on 37 h/vko. Omalääkärijärjestelmässä työaikaa ei ole, mutta käytännössä väestöt on mitoitettu niin, että normaalityöaikana niistä selviää. Yrityksen kautta työaika on yleensä sovittavissa, mutta
yleisimmin edellytetään kahdeksantuntista työpäivää, millä on merkitystä lähinnä
kuukausipalkkalaiselle. Ota aina huomioon työskentelyjaksolta kertyvien työpäivien
lukumäärä.
Käyntipalkkiot
Omalääkärijärjestelmässä olet avosairaanhoidon vastaanottokäynneillä (sekä neuvolan ja kouluterveydenhuollon sairaskäynnit) oikeutettu käyntipalkkioon jokaisesta
potilaasta, joka ei kuulu perusvastuuväestöösi (s. 15). Käyntipalkkio on 5,26
– 6,24 e/ potilas. Jos katsot kollegan perusvastuuväestöön kuuluvia potilaita, saat
tietyin edellytyksin palkkion (loma, koulutus, päivystysvapaa, virkavapaa). Yritykset
eivät maksa yleensä käyntipalkkioita vastaanottotyössä.
Mini-VES 2013
23
Tule lääkäriksi
Saloon - potilaamme
tarvitsevat Sinua
Tarjoamme sinulle mielekästä ja haastavaa työtä monipuolisissa
lääkärin tehtävissä vastaanotoilla ja osastoilla.
Salossa voit asua kaupungin keskustassa kerrostalossa, vanhassa
ruukissa, meren rannalla tai maaseudun idyllissä. Kaikki tarvitsemasi on
lähellä ja työmatkat taittuvat nopeasti. Vapaa-ajallesi on tarjontaa; lähde
vaikka golfaamaan, ratsastamaan, laskettelemaan, teatteriin, purjehtimaan,
liikunta-aktiviteetteihin tai vain nauttimaan luonnon rauhasta.
Salon terveyskeskus
Sairaalantie 9
24130 Salo
Vaihde: 02-7721
Sara Sarjakoski-Peltola, johtava lääkäri,
02-7723650, sara.sarjakoski-peltola@salo.fi
Pamela Starr, avoterv.huollon yl.,
044-7726898, pamela.starr@salo.fi
Pertti Andelmin, vanhustenhuollon yl.,
044-7723654, pertti.andelmin@salo.fi
Toimenpidepalkkiot
Julkisen työnantajan palveluksessa olet oikeutettu toimenpidepalkkioihin. Näiden
kokonaissumma kuukaudessa nousee yleensä usein satoihin euroihin. Työpäivää
kohden jo kolmekin ryhmän RI toimenpidettä (esim. sydänpotilas, neurologinen
potilas, patin poisto) tekee kuukaudessa jo 475 e (7,19 e /toimenpide). Palkkiot ja
tilastoinnin oppii nopeasti osana tietojärjestelmän käyttöä. Yritys ei korvaa yleensä
korvaa toimenpiteitä, vaan ne sisältyvät tuntipalkkaasi.
Aktiivipäivystys
Peruskorvaus
Päivystyksen peruskorvaus on tuntipalkka. Vaihtoehtoisesti sen voi ottaa vapaana.
Näin ollen päivystyksen peruskorvaus on rahana melko pieni (tehtäväkohtainen
palkka /160 = 2487,46 e/160 = 15,55 e. Suoralla sopimuksella päivystyksen palkka
syntyykin pääosin käyntipalkkioista ja toimenpiteistä. Pitkässä työsuhteessa peruskorvaus kannattaa usein ottaa vapaana.
Käyntipalkkiot
Käyntipalkkion saa jokaisesta potilaasta päivystysaikana (klo 16:n jälkeen). Käyntipalkkio on 7,30 euroa iltaisin ja 8,25 e öisin ja viikonloppuisin. Päiväpäivystyksessä
(arkisin klo 8-16) käyntipalkkiot määräytyvät kuten vastaanotollakin.
Toimenpidepalkkiot
Toimenpidepalkkiot määräytyvät kuten vastaanotollakin.
Take home message
• Laske ja vertaa aina, onko sinulle tarjottu korvaus
suhteessa potilasmäärään ja olosuhteisiin.
• Päivystyskorvaus kasvaa usein LVES:n mukaisena kannattavammaksi,
jos päivystyspiste on kiireinen.
• Älä huumaannu könttäkorvauksista, vaan laske rauhassa.
• Neuvottele aina palkastasi, vaikka olisitkin suoralla sopimuksella.
Toni Seppälä
Kirjoittaja on Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen
Mini-VES 2013
25
4. TOIMENPIDELUOKITUKSET JA –PALKKIOT TK:SSA
• Peruspalkan lisäksi terveyskeskuksessa maksetaan tietyistä toimenpideluettelon
mukaisista toimenpiteistä niiden vaikeusasteesta riippuen toimenpidepalkkio
(katso taulukko 2).
• Toimenpidepalkkiot maksetaan VES:n mukaan täysimääräisinä kaikille lääkäreille, myös kandeille. Selvitä työpaikkasi paikallinen käytäntö palkkioiden suhteen.
• Toimenpidepalkkiot ovat osa palkkaasi, mutta sinun täytyy itse merkitä ylös
jokainen tekemäsi toimenpide talon tavalla. Merkitse toimenpiteet myös omiin
muistiinpanoihisi, jotta voit myöhemmin tarkistaa palkkakuitin oikeellisuuden.
• Tutustu toimenpideluetteloon huolella.
• Esimerkiksi potilaan neurologisen statuksen selvittäminen täyttää toimenpideluokituksen kriteerit, kun se tehdään epäiltäessä neurologista sairautta.
• Huomaa myös, että puhelinkonsultaatioon täytyy liittyä hoito-ohje, pelkkä potilaan vastaanotolle pyytäminen tai seuraavan ajan varaaminen ei riitä. Konsultaatiopalkkiot edellyttävät myös dokumentointia sairaskertomukseen.
• Terveyskeskuksissa otettiin käyttöön 1.1.2012 alkaen uusi korvattava toimenpide
RI 151 ”Muistisairauslääkityksen aloittaminen muistisairaalle potilaalle”. Lisäksi
toimenpideluettelosta poistettiin muutama vähällä käytöllä ollut toimenpide.
• Toimenpide- ja käyntipalkkioita on korotettu yleiskorotuksella (1,3 %) 1.2.2013
lukien.
• Myös tietyt terveyskeskuslääkärin suorittamat radiologiset tutkimukset (esimerkiksi ultraäänitutkimukset) ovat korvattavia, mutta nämä edellyttävät asiaankuuluvaa osaamista (Toimenpideryhmä RU I).
26
Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund
WWW.JIKKY.FI
Tervetuloa töihin JIK-alueelle!
Jalas järven, Ilmajoen ja Kurikan terveyskeskuksissa on
lääketieteen opiskelijoille tarjolla töitä mm. kesä- ja joulusijaisina sekä amanuensseina. Tervetuloa joukkoon!
Kysy lisää JIK ky:n
lääkärirekrytoinnista:
Elina Majapuro
johtava ylilääkäri
elina.majapuro@jikky.fi
Lohja.pdf
1
4/25/13
SINUA VARTEN
SINUA VARTEN
12:07 AM
Tervetuloa Lohjalle töihin!
Meillä on toimiva opetusterveyskeskus, Hyvä vastaanotto – malli käytössä, mukavat kollegat ja
joustava työnkuva. Bonuksena ilmainen työmatkakuljetus Husbussilla Helsingistä.
Kysy lisää, erimittaisia sijaisuuksia on tarjolla.
Terveyskeskustyö: Ylilääkäri Tanja Nummila, tanja.nummila@lohja. , 044 374 0475
Vuodeosastot: Ylilääkäri Taina Hammarén, taina.hammaren@lohja. , 050 567 5890
www.lohja.
R 0 Korvattavat toimenpiteet
001 Lääkärin potilaalle puhelimitse tai
sähköisesti antama hoito-ohje, jonka
lääkäri kirjaa sairauskertomusjärjestelmään.
102 Lääkärin suorittama kuulontutkimus äänirautakokeineen.
Ei makseta, jos potilas tulee välittömästi
soiton jälkeen hoitoon. Ei makseta, jos
ohje annetaan toisen henkilön välityksellä, paitsi niissä tilanteissa, joissa
potilas ei esim. ikänsä, ymmärryksensä,
kieliongelmiensa tai vammaisuutensa
perusteella pysty itse hoitamaan asiaansa.
Tutkimuksella tarkoitetaan yleislääkäritasoista perusteellista kuulontutkimusta.
Korvattava toimenpide vain silloin, kun
se tehdään potilaan valittaessa kuulovikaan tai korvasairauteen liittyviä oireita.
Tutkimus sisältää otologisen statuksen
ja kuiskauskuulotutkimusen tai audiogrammin tulkinnan.
002 Lääkärin muulle terveydenhuollon
ammattihenkilölle suorittama konsultointi, johon liittyy potilaan hoitoa
koskeva sairauskertomusjärjestelmään
kirjattava hoitoohje.
103 Lääkärin suorittama perusteellinen
neurologinen tutkimus.
R I Korvattavat toimenpiteet
Tarkoitetaan yleislääkärin suorittamaa
perusteellista neurologista tutkimusta.
Korvattava toimenpide vain silloin,
kun se tehdään potilaan valittaessa
neurologisia oireita tai on syytä epäillä,
että oireiden takana voi olla neurologista selvittelyä vaativa syy tai tutkimus
tehdään vastaavalla perusteellisuudella
muusta syystä. Ei korvattava, kun tutkimus tehdään orientoivana neurologisena
tutkimuksena esim. ajokorttitutkimuksen yhteydessä.
101 Lääkärin suorittama näöntutkimus
silmänpohjatutkimuksineen.
105 Kardiorespiratorinen kokonaisarvio
laboratoriotutkimuksineen.
Tutkimus on korvattava toimenpide
vain silloin, kun se tehdään potilaan valittaessa näkövikaan tai silmäsairauteen
liittyviä oireita tai se muuten tehdään
samalla perusteellisuudella esim. diabeetikolle vuositarkastuksen yhteydessä.
Tutkimuksella tarkoitetaan esim.
vuosittain tapahtuvaa, tavanomaista
vastaanottokäyntiä perusteellisempaa
sydän- tai keuhkosairauspotilaan tai verenpainepotilaan tutkimusta. Korvattava
toimenpide vain, kun sen yhteydessä
Toimenpide korvaa vastaanottokäynnin. Ei korvata, jos potilas tulee konsultoinnin seurauksena välittömästi
konsultoivan lääkärin hoitoon. Sairauskertomuksesta tulee löytyä merkinnät
konsultaatiovastauksesta sekä merkintä
konsultaation antavasta lääkäristä.
28
Tätä toimenpidettä käytetään myös
annettaessa dokumentoitu lausunto
silmänpohjakuvista.
Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund
tulkitaan EKG, thorax-rtg, hengitysfunktiotutkimuksia ja/tai laboratoriotutkimuksia. Lisäksi korvattava silloin,
kun joudutaan tekemään akuuttissa
vaiheessa perusteellinen sydän- ja keuhkosairauspotilaan kliininen tutkimus ja
voidaan ottaa ja tulkita edellä mainittuja
lisätutkimuksia.
106 Pinnalliset leikkaukset, haavojen
revisio ja suturaatio.
Arvio haavojen suturoimisessa toimenpide R I 106:n ja R II 206:n
välillä tehdään tapauskohtaisesti ottaen
huomioon ajankäyttö ja toimenpiteen
vaativuus. Mikäli pinnalliset leikkaukset
kohdistuvatselvästi eri asioihin ja niiden
hoitamiseen kuluu huomattavasti aikaa
ja potilas esim. joudutaan valmistelemaan kahdesti toimenpiteeseen, voidaan
periä kaksi tämän ryhmän mukaista
palkkiota. Tätä toimenpidettä käytetään
myös esim. säärihaavapotilaan haavan
revisiossa.
107 Incisiot, joissa puudutus.
108 Rikan poisto silmän puudutuksessa.
109 Korvakäytävän huuhtelu ja/tai imu.
Tätä toimenpidettä käytetään myös
vaikean externin otiitin imussa, huuhtelussa ja tamponaatiohoidossa.
110 Tärykalvopisto.
Parasenteesi on yksi toimenpide, vaikka
se tehtäisiin molempiin korviin.
111 Poskiontelopunktio/huuhtelu.
Poskiontelopunktio on yksi toimenpide,
vaikka se tehtäisiin molemmin puolin.
Toimenpide on maksullinen myös silloin, kun on kyseessä antrostomiapotilas,
jolle tehdään huuhtelu lavaatiokärjellä.
113 Kynsiin tai kynsivalleihin kohdistuvat leikkaukset, jotka tehdään puudutuksessa.
114 Injektiohoidot muualle kuin lihaksiin tai ihon alle.
Esimerkiksi erilaiset niveliin kohdistuvat lääkeinjektiot. Mikäli reumapotilaalle laitetaan lääkettä useampiin pikkuniveliin samanaikaisesti, kyseessä vain
yksi toimenpide. Myös pehmytkudosinjektiot, joiden tarkoituksena esimerkiksi tulehdusprosessin rauhoittaminen
jännekiinnitysalueella ovat korvattavia
toimenpiteitä.
116 Kipsaus.
117 Psykiatrisen tilan suunnitellut terapiakäynnit (esim. perheterapia).
Tarkoitetaan käyntejä, jotka on etukäteen sovittu potilaan kanssa koskemaan
tiettyä tavoitteellista hoitoa tai hoidon
suunnittelua.
118 Lääkärin suorittama konsultointi,
johon liittyy potilaan tutkiminen.
Toimenpiteellä tarkoitetaan tilanteita,
joissa esimerkiksi nuorempi tai kokemattomampi lääkäri kysyy kokeneem-
Mini-VES 2013
29
man kollegan mielipidettä potilaan
hoidosta ja tämä konsultaation antava
lääkäri suorittaa itse potilaan tutkimuksen. Sairauskertomuksesta tulee löytyä
saatu konsultaatiovastaus sekä merkinnät konsultaation antavasta lääkäristä,
jolle korvaus suoritetaan.
119 Lääkekapselin asettaminen ihon
alle.
Kyseeseen tulevat lähinnä ehkäisykapselit ja antabuskapselit. Tätä toimenpidettä käytetään myös poistettaessa esim.
ehkäisykapseleita.
120 Suonensisäisen nestehoidon aloittaminen.
Päätös suonensisäisen nestehoidon
aloittamisesta siihen liittyvine mahdollisine lääkehoitoineen.
121 Koagulaatiohoidot (nenän limakalvot, kohdunsuu, pinnalliset ihomuutokset).
123 Gynekologinen tutkimus ja siihen
liittyvä irtosolunäytteen otto.
Toimenpiteeseen kuuluvalla irtosolunäytteen otolla tarkoitetaan lähinnä
PAPA-tutkimuksia. Joukkotutkimuksena otettuja irtosolunäytteitä ja äitiysneuvoloissa rutiininomaisesti otettuja
irtosolunäytteitä ei kuitenkaan korvata
toimenpiteinä. Korvattava myös silloin,
kun lääkäri tekee sen GC-näytteen
saamiseksi tapauksissa, joissa hän itse
suorittaa myös näytteen mikroskopoinnin.
30
124 Akupunktiohoidot.
126 Silmänpaineen mittaus.
127 Äänihuulten tutkimus.
Tarkoitetaan esimerkiksi epäsuorassa
laryngoskopiassa tapahtuvaa äänihuulten asennon, liikkeiden ja rakenteen
tutkimista.
128 Luxoituneen nivelen reponointi.
129 Kierukan asettaminen.
130 Tamponaatiohoidot (nenään tai
korvaan).
131 Polyypin poisto.
132 Vierasesineen poisto kehon luonnollisista aukoista ja onteloista.
133 Otomikroskopia korvamikroskooppia käyttäen.
134 Ohutneulabiopsia.
136 Rakkopunktio.
137 Nivelpunktio.
139 Karsastuksen perusteellinen tutkimus.
141 Peräpukamiin kohdistuva ei-leikkauksellinen toimenpide (ligaatio, kryokoagulaatio, trombosoivat injektiohoidot).
143 Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen
toimintakyvyn selvittely, arviointi ja
Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund
hoidon suunnittelu sekä hoitosuunnitelman laadinta.
itsenäistymistä tuetaan ja opastetaan ja
ohjataan hoitoon kasvatusongelmissa.
Toimenpide edellyttää yleensä potilaan
omakohtaista tutkimista. Toimenpide
tulee kysymykseen esimerkiksi monisairaan potilaan lääke- ja muun hoidon
kokonaisuutta arvioitaessa ja/tai suunniteltaessa, vanhuspotilaan hoitopaikkaa/
jatkohoitopaikkaa selviteltäessä ja/tai
suunniteltaessa ja potilaslaissa tarkoitettua hoitosuunnitelmaa laadittaessa.
Toimenpiteestä syntyy tarvittavat merkinnätsairauskertomukseen ja/tai syntyy
erillinen todistus/lausunto.
148 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluva tarkastus, jonka yhteydessä
tehdään lausunto.
145 Elävän henkilön kliininen (oikeuslääkeopillinen) tutkimus.
Tulee kyseeseen esimerkiksi ulkoisten
pahoinpitelyvammojen tutkimuksena.
146 Ensikäynti äitiysneuvolassa.
Käyntiin liittyy aina asiakkaan terveydentilan arvio ja raskauden keston
määritys. Lisäksi yleensä käyntiin liittyy
yleinen raskauden riskien kartoitus, seulontavalistus, tupakka-alkoholi-valistus,
ohjeet ravinnosta, liikunnasta jne.
147 Lapsille suoritettava viimeinen
neuvolatarkastus ennen kouluun menoa.
Tarkastus tehdään 4 vuoden iässä ja
siihen kuuluu psyykkisen ja fyysisen
kehitystason arviointi sekä sosiaalisten
taitojen arviointi ja mahdollisesti tarvittavien tukitoimenpiteiden suunnittelu.
Lapsen ja vanhempien suhdetta ja lasten
Tarkastus tehdään koulun loppuvaiheessa ja sen yhteydessä voidaan tehdä
perusteltuja kannanottoja tai lausuntoja
oppilaan soveltuvuudesta suunnittelemiinsa ammatteihin tai tehdään ns.
nuorison terveystodistus.
149 Hormonikorvaushoidon aloittaminen joko naiselle tai miehelle.
Tarkoitetaan käyntiä, jonka yhteydessä
tehdään kliininen tutkimus ja selvitetään mahdollisen hoidon edut ja haitat
sekä suunnitellaan hoidon toteutus ja
sovitaan jatkoseurannasta.
150 Verenkierron tutkiminen Doppler
UÄ -laitteen avulla.
Toimenpidettä käytetään tutkittaessa
esimerkiksi diabeetikon valtimoverenkiertoa tai säärihaavojen etiologiaa.
151 Muistisairauslääkityksen aloittaminen muistisairaalle potilaalle.
Toimenpiteellä tarkoitetaan käyntiä,
jonka yhteydessä lääkkeillä hoidettavaa muistisairautta (Alzheimerin tauti,
Parkinsonin tautiin liittyvä dementia)
sairastavalle potilaalle tehdään kliininen
tutkimus ja selvitetään lääkehoidon
indikaatioiden olemassaolo, mahdollisen
hoidon edut ja haitat, sekä suunnitellaan
Mini-VES 2013
31
Sinulle on paikka
Attendolla
Hoitoa sinua kuunnellen
Attendo Terveyspalvelut Oy
PL 750, 00181 Helsinki
Puh. 0306 342 000
www.attendo.fi
hoidon toteutus ja sovitaan jatkoseurannasta. Toimenpide on korvattava neurologian ja geriatrian alan erikoislääkärille
lääkehoidon aloittamista koskevan
päätöksenteon osalta. Toimenpidetta ei
kuitenkaan käytetä, jos samassa yhteydessä tehdään lausunto lääkehoidon
korvattavuudesta (R II 225). Lisäksi
toimenpide on korvattava myös muille
terveyskeskuksessa työskenteleville lääkäreille lääkehoidon muutosta koskevan
arvion ja päätöksenteon yhteydessä
(hoidon tehostaminen tai vaihtaminen,
yhdistelmähoidon aloittaminen, tarpeettoman lääkehoidon lopettaminen).
R II Korvattavat toimenpiteet.
201 Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen
toimintakyvyn laaja selvittely, arviointi
ja hoidonsuunnittelu.
Toimenpiteellä tarkoitetaan toimintakyvyn ja hoidontarpeen laajaa selvittelyä
ja tähän liittyvää hoitosuunnitelman
tekemistä. Toimenpidettä käytetään vastaavissa tilanteissa kuin R I 143 silloin,
kun toimenpide vastaa ajankäytöltään
ja vaativuudeltaan palkkioryhmän RII
toimenpidettä. Toimenpidettä voidaan
käyttää esimerkiksi harkittaessa M I
lausunnon (tarkkailulähete M I) antamista tai arvioitaessa mahdollista lasten
huostaanottoa.
202 Kokonaisvaltainen kuntoutusarviointi.
Tarkoitetaan laajaa toimintakyvyn
arviointia, johon yleensä liittyy kuntoutussuunnitelman tekeminen käyttäen
esimerkiksi muuta kuntoutushenkilökuntaa apuna. Veteraanikuntoutusta
varten tarvittavat tutkimukset ja lausunnot katsotaan tämän ryhmän mukaisiksi, mikäli ne tehdään viranomaisen
asiasta antamien ohjeiden perusteella ja
veteraanikuntoutuksen valinnan kriteerit
ovat ensisijaisesti lääketieteelliset. Mikäli näin ei ole, käytetään toimenpidettä
R I 143.
203 Työkyvyn arviointi.
Tarkoitetaan laajaa, perusteellisesta työkyvyn arviointia riippumatta siitä, mikä
on lopputulos. Toimenpide ei tule kyseeseen määrättessä lyhytaikaista sairauslomaa esimerkiksi SVA-lomakkeella.
Rutiininomainen työhöntulotarkastus ei
myöskään ole tässä tarkoitettu toimenpide. Toimenpiteeksi ei lueta esimerkiksi
asevelvollisten palvelukelpoisuuden
selvittämiseksi tehtyjä tarkastuksia tai
tavanomaisen T-lausunnon tekemistä.
E-lausunnolla ilmaistu työkyvyn arvio
on tässä tarkoitettu toimenpide vain,
mikäli työkykyä joudutaan laajemmin
tutkimaan ja perustelemaan.
204 Leikkauskelpoisuuden arvointi.
Tulee kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa terveyskeskuslääkäriltä
etukäteen pyydetään arviota leikkauskelpoisuudesta silmäleikkauksia varten.
206 Suurten haavojen hoito.
Tarkoittaa tilanteita, joissa on kyseessä
haavojen hoito, johon liittyy esimerkiksi vaikeita ja työläitä reviisioita sekä
Mini-VES 2013
33
syvempien kudosten kerroksittaista
suturointia tai haavojen hoito vie huomattavasti aikaa.
217 Ihonsiirto.
207 Syvät koepalat ja ihonalaiset operaatiot.
222 Perkutaanisen rakkokatetrin asettaminen.
Toimenpidettä voidaan käyttää esimerkiksi poistettaessa ihonalaisia kasvaimia tai tehtäessä esimerkiksi imu- tai
koekaavintoja, jos niitä ei tehdä selvästi
leikkaussaliolosuhteissa, jolloin käytetään toimenpidettä R III 301.
223 Parafimoosin reponointi.
208 Rasitus-EKG.
Rasitusergometria luetaan tässä tarkoitetuksi toimenpiteeksi tilanteissa, joissa
lääkäri itse valvoo ja tulkitsee tutkimuksen.
210 Allergiatestaus.
Lääkärin suorittama allergiatestauksen
arviointi jatkohoitosuosituksin.
211 Luuydinpunktio.
212 Kehon ontelon tyhjennys (keuhkot,
vatsa).
216 Resuskitaatiohoito.
Toimenpide on korvattava kaikille
elvytykseen osallistuneille lääkäreille,
kunhan asiapapereista, vähintään elvytyskertomuksesta, löytyy merkintä lääkärin osallistumisesta elvytykseen. Tätä
toimenpidettä käytetään myös sähköisen
rytminsiirron yhteydessä.
34
219 Tympanostomiaputken asennus.
224 Kuolinsyyn selvittäminen.
Toimenpide ei tarkoita pelkästään
kuolintodistuksen allekirjoittamista,
vaan ohjeitten ja määräysten mukaista
kuolinsyyn selvittelyä. Toimenpiteen
korvaus ei tule kysymykseen esimerkiksi
syöpäpotilaiden terminaalivaiheessa,
jolloin kuolinsyy on etukäteen tiedossa
ja kuolema on odotettavissa.
225 Arvio jatkuvan lääkityksen tarpeesta lausuntoineen.
Tulee kyseeseen tehtäessä arviota ja
kirjoitettaessa lausuntoa kokonaan tai
osittain korvattavien lääkkeiden osalta.
226 Huume-/humalatilatutkimus.
Tarkoitetaan kliinistä tutkimusta joko
humalatilan tai huumeiden vaikutuksen
selvittämiseksi. Mikäli kliinistä tutkimusta ei tehdä, vaan otetaan ainoastaan
verinäyte, käytetään toimenpidettä R I
120. Mikäli tehdään sekä kliininen humalatilatutkimus että otetaan verinäyte,
korvataan vain tämän ryhmän mukaisena toimenpiteenä.
Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund
227 Endoskopiatutkimukset.
Tarkoitetaan esimerkiksi gastroskopiaa,
rektoskopiaa, rektosigmoideoskopiaa
ja kolonoskopiaa. Pelkkä proktoskopia
on korvattava vain, mikäli tutkimus on
vaativuudeltaan ja ajankäytöltään RII:n
tasoa vastaava.
228 Takatamponaatio nenäverenvuodon
hoitona.
Tulee korvattavaksi riippumatta siitä,
onko teknisenä suorituksena harso­
sykeröillä tai pallokatetrilla tapahtuva
toimenpide.
230 Kyynelteiden sondeeraus.
231 Murtumareponointi ja kipsaus.
233 Keskuslaskimokanylointi.
R III Korvattavat toimenpiteet
301 *) Leikkaussaliolosuhteissa tehtävät
leikkaukset ja vastaavat toimenpiteet,
jotka vaativat joko sentraalista johtopuudutusta, rektaalista, intramuskulaari- tai intravenöösianestesiaa tai lyhyttä
inhalaatioanestesiaa tai laajaa infiltraatiopuudutusta.
303 Saattohoidon kotikäynti.
Tarkoitetaan vaikeasti sairaan terminaalivaiheen hoitoon liittyvää lääkärin
kotikäyntiä. Tämän toimenpiteen lisäksi
ei makseta määrättyjä käyntipalkkioita.
36
304 Lääkärin läsnäoloa vaativa sairaankuljetus.
Tarkoitetaan tilanteita, joissa lääkäri
joutuu potilaan tilan vakavuuden takia
saattamaan tämän seuraavaan hoitopaikkaan.
305 Infarktin liuotushoito.
Tarkoittaa terveyskeskuksessa diagnosoitua sydäninfarktia, sen liuotushoidon aloittamista ja toteuttamista.
*) Tutkimusten lisäksi maksetaan
terveyskeskuksen lääkärille palkkiot
ultraäänitutkimuksesta.
RU I Korvattavat toimenpiteet
(muihin terveyskeskusten lääkäreihin
kuin röntgenerikoislääkäreihin sovellettavat radiologiset toimenpiteet).
101 Ylävatsan yleistutkimus.
102 Alavatsan yleistutkimus.
103 Jäännösvirtsan tutkimus.
104 Ehkäisykierukan paikantaminen.
105 Varhaisraskauden toteaminen.
106 Yksittäinen mittakontrolli.
Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund
5. LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAN TOIMIMINEN
LAILLISTETUN AMMATTIHENKILÖN TEHTÄVÄSSÄ –
ASETUSMUUTOS 28.4.2011
Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä päättänyt terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta liittyen opiskelijoiden toimintaan laillistetun ammattihenkilön tehtävässä.
Keskeiset seikat asetuksessa ovat:
• Pääsääntöisesti lääketieteen opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin tehtävissä
perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä, mikäli hän on suorittanut hyväksytysti
vähintään 5 ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja hänellä on riittävät
edellytykset asianomaisen tehtävän hoitamiseen.
• Erikoissairaanhoidon toimintayksiköissä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla lääketieteen opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin sijaisena suoritettuaan vähintään 4 ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja saavutettuaan riittävät
edellytykset asianomaisen tehtävän hoitamiseen. Näissä tapauksissa hänen pitää
olla suorittanut kyseisen erikoisalan osalta lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat
opintojaksot, joita toimessa tarvitaan, eli ne opintojaksot, minkä erikoisalaan
kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia.
Kuusamolainen elämäntapa on vapaat kosket
ja koskemattomat erämaat, Rukan rinteet ja
reilut ihmiset. Kuusamon terveyskeskuksessa
on 19,5 lääkärinvirkaa ja lähes aina löytyy
lyhyempiä tai pitempiä sijaisuuksia monipuolisessa ja aktiivissa talossa. Meillä voit itse
vaikuttaa työaikoihisi ja työsi sisältöön, osallistua kiinnostuksesi mukaan yksikkömme
kehittämiseen. Palkkauksessa sovellamme
Lääkärisopimusta kuusamolaiseen tapaan:
reilusti!
Kysy lisää: niilo.keranen@kuusamo.fi tai juha.virolainen@mediapu.fi. Voit
myös jättää avoimen hakemuksen osoitteessa: www.kuntarekry.fi
Lisätietoja Kuusamosta: www.kuusamo.fi
Mini-VES 2013
37
• Ulkomailla lääketiedettä opiskelevan säännöt määritetään pääsääntöisesti samojen
periaatteiden mukaisesti kun hän on suorittanut asianmukaisesti neljännen tai
viidennen vuoden opinnot sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston
mahdollisesti määräämät muut opinnot ja harjoittelun.
• Lääkärin tehtävässä toimivalle opiskelijasijaiselle tulee nimetä ohjaaja, joka on
oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Opiskelijan toimiessa päivystävänä lääkärinä on hänelle nimettävä
takapäivystäjä, joka on itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutettu lääkäri.
• Takapäivystäjän pitää olla viivytyksettä tavoitettavissa ja tarvittaessa hänen on
saavuttava toimintayksikköön opiskelijan tueksi, takapäivystäjällä on vastuu opiskelijan toiminnasta.
• 4 vuotta opiskellut voi toimia päivystävän lääkärin tehtävissä erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, mutta ainoastaan täyslaillistetun lääkärin välittömän johdon ja valvonnan alaisena.
• Asetusmuutokset voimassa 28.4.2011 lähtien.
Nouse kanssamme huipulle!
Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on 20 jäsenkuntaa, joiden väestöpohja
on noin 226 asukasta. Sairaanhoitopiirissä
on useita toimintayksiköitä ja ne tuottavat
erikoissairaanhoidon palveluita noin 3600
työntekijän voimin.
Satakunnassa riittää virtaa ja sykettä niin
työpaikalla kuin vapaa-ajallakin. Upea
luonto, monipuoliset liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä edullinen asuminen ovat yhdistelmä, jolle on vaikea löytää vaihtoehtoa.
Meillä viihdytään! Tule Satakuntaan töihin! www.satshp.fi
38
Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund
Työtä tarjolla
Haluatko päivystää vai kiinnostaako kotisairaanhoito? Kirra tai sisätaudit?
Vai oletko sisimmässäsi perhelääkäri?
Kaikkea löytyy, tule ottamaan paikkasi osaajien joukossa. Kouvolan
terveyspalvelut Ratamo tarjoaa monipuolisesti erilaisia lääkärintöitä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
Avustamme myös asunnon
löytämisessä.
Lisätietoja ja hakemusten lähetys
Ylilääkäri (vastaanottotoiminta)
Sami Loimas
sami.loimas@kouvola.fi
Sairaalapalveluiden vastaava lääkäri
Kalevi Karjalainen
kalevi.karjalainen@kouvola.fi
Ylilääkäri (ensiapu/päivystys)
Kimmo Salmio
kimmo.salmio@kouvola.fi