VESA KUUJO KALAKOTO - Visuaalinen Pinta Oy
SEMENTTI FINNSEMENTIN ASIAKASLEHTI n 2/2011 VESA KUUJO – Suurten määrien mies s. 10 KALAKOTO luotaa itämeren tilaa s. 16 2 | SEMENTTI SEMENTTI | 3 Reijo Kostiainen VESA KUUJO – Suurten määrien mies s. 10 Sementin sähköinen tilaaminen ASKELEEN EDELLÄ s. 14 4 Positiivisten muutosten vuosi 2012 Kuluvan vuoden aikana rakennusmarkkinat ovat olleet todellisessa testissä. Euroopan talouskriisistä on uutisoitu 16 paljon, ja uutiset ovat olleet pääsääntöisesti negatiivisia. Markkinoiden ja kuluttajien usko tulevaisuuteen on koetuksella. Kun vielä valitettavan usein media haluaa kärjistää juttuja, niin olemme olleen viimeisen puolen vuoden ajan huonojen uutisten tulvassa. Toivoisi, että joskus kerrottaisiin enemmän siitä, kuinka 20 hyvin Suomella oikeasti menee – ei vain suhteellisesti ottaen, vaan ihan faktisesti. Toki globaalissa maailmassa muiden valtioiden talouden heilahtelu vaikuttaa 8 meihinkin. Mutta turhaan synkistelyyn ei pitäisi sortua, vaan ennemminkin kannustaa suomalaisia jatkamaan sillä erinomaisella tiellä, jolla olemme viimeiset 15 vuotta olleet. Ensi vuonnakin ansiotaso nousee ja korot ovat alhaalla, joten hyvää pohjaa ponnistaa on olemassa. Rakentamisen ennusmerkit ensi vuodelle ovat hieman alaspäin. Asuntorakentamisen kehittyminen on paljon kiinni SEMENTTI 2/2011 Pääkirjoitus Reijo Kostiainen .................................................................................................................................. 3 kuluttajien uskosta, perusasiat ovat kuitenkin Suomessa kunnossa. Uskotaan, että rakentamisen markkinat kääntyisivät taas ensi Finnsementti on kehittänyt uuden tilausjärjestelmän, joka otetaan vuoden aikana kasvun uralle. käyttöön vaiheittain alkuvuoden 2012 aikana. Kyseessä on suuri toimintatavan muutos, joka onnistuu kaikkien osapuolten hyvällä Suomalaisessa sementtiteollisuudessa tapahtuu ensi vuoden yhteistyöllä. Forssan varavoimalaitoksen perustukset valettiin Plussementillä .......................................................................... 4 aikana muutama varsin merkittävä asia. Plussementti tulee syr- Granulin käyttö sementin raaka-aineena vähentää ympäristökuormitusta .............................................................. 8 jäyttämään Yleissementin, joka on ollut volyymiltaan suurin tuote Lehden ilmestymisen aikoina on tilausjärjestelmän pilotointi aloi- Vesa Kuujo – Suurten määrien mies ..................................................................................................................... 10 Finnsementissä jo vuosikymmeniä. Asiakkaittemme siirtyminen tettu, varsinaiseen käyttöönottoon päästään ensi vuoden puolella. Plussementtiin on edennyt hyvin ja uskomme Plussementin Uskomme vahvasti, että tämä toimintatavan muutos parantaa myynnin olevan ensi vuonna kolmas osan koko yhtiön sementin kaikkien osapuolten tehokkuutta. Lisää tietoa uudesta tilausjärjes- myynnistä. telmästä löydät tämän lehden sivuilta 14–15. Kotimaisen sementtiteollisuuden CO2-päästöt ovat reilun yhden Kiitos asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme vuodesta prosentin luokkaa Suomen kaikista CO2-päästöistä. Plussementin 2011. Rauhallista joulun aikaa ja menestyksekästä vuotta 2012! Sementin sähköinen tilaaminen askeleen edellä ................................................................................................... 14 Kalakoto luotaa itämeren tilaa ............................................................................................................................... 16 Kaikki rakennuksen ulkopuolella ........................................................................................................................... 20 Finnsementti uutiset .............................................................................................................................................. 26 osuuden kasvaminen entisestään pienentää sementtiteollisuuden päästöjä ja näin parantaa betoniteollisuuden kilpailukykyä. Finnsementti Oy:n asiakaslehti | No 2/2011, vuosikerta 23, ISSN 1235–7065 • Julkaisija, kustantaja, toimitus, osoitteenmuutokset ja palautteet | Finnsementti Oy, PL 115, Lars Sonckin kaari 16, 02601 Espoo, puh. 0201 206 200, fax 0201 206 202, info@finnsementti.fi • Päätoimittaja | Reijo Kostiainen, reijo.kostiainen@finnsementti.fi • Finnsementtiläisten sähköpostiosoite | etunimi.sukunimi@finnsementti.fi • Ulkoasu ja taitto | Visuaalinen Pinta Oy, Helsinki, www.pinta.fi • Kansikuva; Kalakoto | Visuaalinen Pinta Oy • Painopaikka | Erweko Painotuote Oy, Helsinki Toinen merkittävä muutos on sementin tilausjärjestelmän käyttöönotto. Suomessa on valmistettu sementtiä pian sata vuotta. Tänä aikana ei sementtiteollisuus ole tarjonnut asiakkailleen mahdollisuutta tehdä tilausta etukäteen. Reijo Kostiainen 2 | SEMENTTI SEMENTTI | 3 Reijo Kostiainen VESA KUUJO – Suurten määrien mies s. 10 Sementin sähköinen tilaaminen ASKELEEN EDELLÄ s. 14 4 Positiivisten muutosten vuosi 2012 Kuluvan vuoden aikana rakennusmarkkinat ovat olleet todellisessa testissä. Euroopan talouskriisistä on uutisoitu 16 paljon, ja uutiset ovat olleet pääsääntöisesti negatiivisia. Markkinoiden ja kuluttajien usko tulevaisuuteen on koetuksella. Kun vielä valitettavan usein media haluaa kärjistää juttuja, niin olemme olleen viimeisen puolen vuoden ajan huonojen uutisten tulvassa. Toivoisi, että joskus kerrottaisiin enemmän siitä, kuinka 20 hyvin Suomella oikeasti menee – ei vain suhteellisesti ottaen, vaan ihan faktisesti. Toki globaalissa maailmassa muiden valtioiden talouden heilahtelu vaikuttaa 8 meihinkin. Mutta turhaan synkistelyyn ei pitäisi sortua, vaan ennemminkin kannustaa suomalaisia jatkamaan sillä erinomaisella tiellä, jolla olemme viimeiset 15 vuotta olleet. Ensi vuonnakin ansiotaso nousee ja korot ovat alhaalla, joten hyvää pohjaa ponnistaa on olemassa. Rakentamisen ennusmerkit ensi vuodelle ovat hieman alaspäin. Asuntorakentamisen kehittyminen on paljon kiinni SEMENTTI 2/2011 Pääkirjoitus Reijo Kostiainen .................................................................................................................................. 3 kuluttajien uskosta, perusasiat ovat kuitenkin Suomessa kunnossa. Uskotaan, että rakentamisen markkinat kääntyisivät taas ensi Finnsementti on kehittänyt uuden tilausjärjestelmän, joka otetaan vuoden aikana kasvun uralle. käyttöön vaiheittain alkuvuoden 2012 aikana. Kyseessä on suuri toimintatavan muutos, joka onnistuu kaikkien osapuolten hyvällä Suomalaisessa sementtiteollisuudessa tapahtuu ensi vuoden yhteistyöllä. Forssan varavoimalaitoksen perustukset valettiin Plussementillä .......................................................................... 4 aikana muutama varsin merkittävä asia. Plussementti tulee syr- Granulin käyttö sementin raaka-aineena vähentää ympäristökuormitusta .............................................................. 8 jäyttämään Yleissementin, joka on ollut volyymiltaan suurin tuote Lehden ilmestymisen aikoina on tilausjärjestelmän pilotointi aloi- Vesa Kuujo – Suurten määrien mies ..................................................................................................................... 10 Finnsementissä jo vuosikymmeniä. Asiakkaittemme siirtyminen tettu, varsinaiseen käyttöönottoon päästään ensi vuoden puolella. Plussementtiin on edennyt hyvin ja uskomme Plussementin Uskomme vahvasti, että tämä toimintatavan muutos parantaa myynnin olevan ensi vuonna kolmas osan koko yhtiön sementin kaikkien osapuolten tehokkuutta. Lisää tietoa uudesta tilausjärjes- myynnistä. telmästä löydät tämän lehden sivuilta 14–15. Kotimaisen sementtiteollisuuden CO2-päästöt ovat reilun yhden Kiitos asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme vuodesta prosentin luokkaa Suomen kaikista CO2-päästöistä. Plussementin 2011. Rauhallista joulun aikaa ja menestyksekästä vuotta 2012! Sementin sähköinen tilaaminen askeleen edellä ................................................................................................... 14 Kalakoto luotaa itämeren tilaa ............................................................................................................................... 16 Kaikki rakennuksen ulkopuolella ........................................................................................................................... 20 Finnsementti uutiset .............................................................................................................................................. 26 osuuden kasvaminen entisestään pienentää sementtiteollisuuden päästöjä ja näin parantaa betoniteollisuuden kilpailukykyä. Finnsementti Oy:n asiakaslehti | No 2/2011, vuosikerta 23, ISSN 1235–7065 • Julkaisija, kustantaja, toimitus, osoitteenmuutokset ja palautteet | Finnsementti Oy, PL 115, Lars Sonckin kaari 16, 02601 Espoo, puh. 0201 206 200, fax 0201 206 202, info@finnsementti.fi • Päätoimittaja | Reijo Kostiainen, reijo.kostiainen@finnsementti.fi • Finnsementtiläisten sähköpostiosoite | etunimi.sukunimi@finnsementti.fi • Ulkoasu ja taitto | Visuaalinen Pinta Oy, Helsinki, www.pinta.fi • Kansikuva; Kalakoto | Visuaalinen Pinta Oy • Painopaikka | Erweko Painotuote Oy, Helsinki Toinen merkittävä muutos on sementin tilausjärjestelmän käyttöönotto. Suomessa on valmistettu sementtiä pian sata vuotta. Tänä aikana ei sementtiteollisuus ole tarjonnut asiakkailleen mahdollisuutta tehdä tilausta etukäteen. Reijo Kostiainen 4 | SEMENTTI SEMENTTI | 5 Forssaan rakennetaan Suomen suurinta varavoimalaitosta, jolla varmistetaan maamme sähkön saanti häiriötilanteissa. Varavoimalaitoksen käyttövoimana on kaksi kaasuturbiinia. Ison asiantuntijajoukon hyvää yhteistyötä Koska turbiinin perustuksen betonointiin vaikuttavat tekijät haluttiin ottaa huomioon mahdollisimman hyvin, osallistui betonoinnin aloituskokoukseen kattava joukko ihmisiä: rakennuttajan edustajia, suunnittelijoita, urakoitsijan edustajia sekä betonin toimittaja ja Finnsementin edustaja. Kuvat: Finnsementti Oy Betonilta vaadittava lujuusluokka oli C30/37 (XC3, 50v, #32 mm). Koska kyseessä oli turbiiniperustus, oli ylilujuuden välttäminen tärkeää, jotta dynaaminen kimmokerroin ja värähtelyominaisuudet eivät muutu suunnitellusta. Betonin maksimilämpötilalle ja suurimmalle lämpötilaerolle pinnan ja keskiosan välillä oli asetettu 60 °C ja 20 °C asteen rajat. Teksti: Satu Kosomaa Forssan varavoimalaitoksen turbiinin perustukset VALETTIIN PLUSSEMENTILLÄ Plussementti valittiin sementiksi Forssan varavoimalaitoksen turbiiniperustuksen valuihin pääasiassa pienemmän lämmöntuottonsa ansiosta. Plussementissä käytettävillä seosaineilla, granuloidulla masuunikuonalla ja kalkkikivellä, on useita suotuisia vaikutuksia sementin ominaisuuksiin. Molemmat seosaineet esimerkiksi tiivistävät kovettuneen betonin rakennetta. Kuonan piilevät hydrauliset ominaisuudet heräävät sementin ja veden reaktiossa syntyvän kalsiumhydroksidin vaikutuksesta ja kuona kehittää lujuutta lähes yhtä paljon kuin sementtiklinkkeri. Kuonan lujuusreaktiot tuottavat kuitenkin vähemmän lämpöä, joten siitä on hyötyä massiivisten betonirakenteiden valussa. Lämpötilaerot pidetään kurissa suunnittelulla Forssan varavoimalaitoksen turbiinin perustukset ovat massiivinen rakenne, joten betonointisuunnitelman teko aloitettiin hyvissä ajoin ennen valuajankohtaa. Massiivisissa rakenteissa betonin lämpötila nousee yleensä Rapid vai Plus? korkeaksi valun keskiosassa, mikä johtaa lämpötilaeroihin rakenteen pinnan ja keskiosien välillä. Lämpötilaeroista johtuvat jännitykset aiheuttavat herkästi halkeilua betonipintaan, joten betonin säilyvyyden kannalta huolellinen suunnittelu lämpötilaerojen hillitsemiseksi on tärkeää. Betonin hydrataatiossa muodostuvaan lämpöön voidaan vaikuttaa sekä betonin koostumuksella – lähinnä sideaineja sideainemäärävalinnoilla sekä massan lämpötilalla – ja syntyviin lämpötilaeroihin muottien ja eristeiden valinnoila sekä mahdollisella lämmityksellä tai jäähdytyksellä. Valuajankohdan ympäristön lämpötilaan ei yleensä voida vaikuttaa, mutta valuajankohta voidaan suunnitelmissa toki aikatauluttaa parhaiten sopivaan ajankohtaan. Kymppibetonilla, joka toimi kohteen betonin toimittajana, oli pitkäaikaista kokemusta Rapidsementteillä tehdyistä betoneista, joten alkuperäisenä ajatuksena oli käyttää sementtinä Rapidia. Kymppibetoni ja Finnsementti alkoivat yhdessä selvittää massiiviseen rakenteeseen soveltuvaa betonireseptiä ja apuna lämpötilojen arvioinnissa käytettiin Betometri-ohjelmaa. Lämpötilalaskelmien perusteella päätettiin ottaa Plussementti vaihtoehdoksi Rapidsementin rinnalle. Masuunikuonasementti ja masuunikuonan ja sementin sideaineseos on todettu useissa vastaavissa massiivissa betonivaluissa toimivaksi ratkaisuksi, joten rakennuttajan betoniasiantuntija kallistui nopeasti Plussementin kannalle ja reseptisuunnittelua jatkettiin Plussementin kanssa. Plussementissä oleva kuonamäärä (n. 18 %) on pieni suhteessa massiivissa valuissa yleensä käytettäviin kuonamääriin, mutta sillä oli kuitenkin vaikutusta sementin lämmöntuottoon. Voidaankin sanoa, että Plussementti valikoitui sementiksi turbiiniperustuksen valuihin pääasiassa pienemmän lämmöntuottonsa ansiosta. Betonireseptiä viilattiin vielä niin, ettei ylilujuutta olisi syntynyt. Tässä vaiheessa arvosteluikä vaihdettiin 91 vuorokauteen. g 4 | SEMENTTI SEMENTTI | 5 Forssaan rakennetaan Suomen suurinta varavoimalaitosta, jolla varmistetaan maamme sähkön saanti häiriötilanteissa. Varavoimalaitoksen käyttövoimana on kaksi kaasuturbiinia. Ison asiantuntijajoukon hyvää yhteistyötä Koska turbiinin perustuksen betonointiin vaikuttavat tekijät haluttiin ottaa huomioon mahdollisimman hyvin, osallistui betonoinnin aloituskokoukseen kattava joukko ihmisiä: rakennuttajan edustajia, suunnittelijoita, urakoitsijan edustajia sekä betonin toimittaja ja Finnsementin edustaja. Kuvat: Finnsementti Oy Betonilta vaadittava lujuusluokka oli C30/37 (XC3, 50v, #32 mm). Koska kyseessä oli turbiiniperustus, oli ylilujuuden välttäminen tärkeää, jotta dynaaminen kimmokerroin ja värähtelyominaisuudet eivät muutu suunnitellusta. Betonin maksimilämpötilalle ja suurimmalle lämpötilaerolle pinnan ja keskiosan välillä oli asetettu 60 °C ja 20 °C asteen rajat. Teksti: Satu Kosomaa Forssan varavoimalaitoksen turbiinin perustukset VALETTIIN PLUSSEMENTILLÄ Plussementti valittiin sementiksi Forssan varavoimalaitoksen turbiiniperustuksen valuihin pääasiassa pienemmän lämmöntuottonsa ansiosta. Plussementissä käytettävillä seosaineilla, granuloidulla masuunikuonalla ja kalkkikivellä, on useita suotuisia vaikutuksia sementin ominaisuuksiin. Molemmat seosaineet esimerkiksi tiivistävät kovettuneen betonin rakennetta. Kuonan piilevät hydrauliset ominaisuudet heräävät sementin ja veden reaktiossa syntyvän kalsiumhydroksidin vaikutuksesta ja kuona kehittää lujuutta lähes yhtä paljon kuin sementtiklinkkeri. Kuonan lujuusreaktiot tuottavat kuitenkin vähemmän lämpöä, joten siitä on hyötyä massiivisten betonirakenteiden valussa. Lämpötilaerot pidetään kurissa suunnittelulla Forssan varavoimalaitoksen turbiinin perustukset ovat massiivinen rakenne, joten betonointisuunnitelman teko aloitettiin hyvissä ajoin ennen valuajankohtaa. Massiivisissa rakenteissa betonin lämpötila nousee yleensä Rapid vai Plus? korkeaksi valun keskiosassa, mikä johtaa lämpötilaeroihin rakenteen pinnan ja keskiosien välillä. Lämpötilaeroista johtuvat jännitykset aiheuttavat herkästi halkeilua betonipintaan, joten betonin säilyvyyden kannalta huolellinen suunnittelu lämpötilaerojen hillitsemiseksi on tärkeää. Betonin hydrataatiossa muodostuvaan lämpöön voidaan vaikuttaa sekä betonin koostumuksella – lähinnä sideaineja sideainemäärävalinnoilla sekä massan lämpötilalla – ja syntyviin lämpötilaeroihin muottien ja eristeiden valinnoila sekä mahdollisella lämmityksellä tai jäähdytyksellä. Valuajankohdan ympäristön lämpötilaan ei yleensä voida vaikuttaa, mutta valuajankohta voidaan suunnitelmissa toki aikatauluttaa parhaiten sopivaan ajankohtaan. Kymppibetonilla, joka toimi kohteen betonin toimittajana, oli pitkäaikaista kokemusta Rapidsementteillä tehdyistä betoneista, joten alkuperäisenä ajatuksena oli käyttää sementtinä Rapidia. Kymppibetoni ja Finnsementti alkoivat yhdessä selvittää massiiviseen rakenteeseen soveltuvaa betonireseptiä ja apuna lämpötilojen arvioinnissa käytettiin Betometri-ohjelmaa. Lämpötilalaskelmien perusteella päätettiin ottaa Plussementti vaihtoehdoksi Rapidsementin rinnalle. Masuunikuonasementti ja masuunikuonan ja sementin sideaineseos on todettu useissa vastaavissa massiivissa betonivaluissa toimivaksi ratkaisuksi, joten rakennuttajan betoniasiantuntija kallistui nopeasti Plussementin kannalle ja reseptisuunnittelua jatkettiin Plussementin kanssa. Plussementissä oleva kuonamäärä (n. 18 %) on pieni suhteessa massiivissa valuissa yleensä käytettäviin kuonamääriin, mutta sillä oli kuitenkin vaikutusta sementin lämmöntuottoon. Voidaankin sanoa, että Plussementti valikoitui sementiksi turbiiniperustuksen valuihin pääasiassa pienemmän lämmöntuottonsa ansiosta. Betonireseptiä viilattiin vielä niin, ettei ylilujuutta olisi syntynyt. Tässä vaiheessa arvosteluikä vaihdettiin 91 vuorokauteen. g 6 | SEMENTTI SEMENTTI | 7 Muotit ja eristykset poistettiin suunnitellusti 12 vuorokauden kuluttua valusta, jolloin valun keskiosan ja pinnan lämpötilaero oli laskenut riittävän alas sekä Betometrilaskelman että lämpötilamittausten mukaan. Turbiiniperustuksen paksuus vaihteli 1,7...2,2 metriin, joten huolellinen suunnittelu betonin lämpötilaerojen hillitsemiseksi oli erittäin tärkeää. Eristäminen ja suojaus estävät halkeamia Lämpötilaeroista johtuvat halkeamat pystyttiin välttämään huolellisella eristämisellä ja suojauksella. Betonista mitatut lämpötilat noudattivat melko hyvin Betometrin arvioimia maksimilämpötiloja ainakin valun keskiosan lämpötilojen osalta ja pysyivät sallituissa rajoissa. Laskelmista ja toteutuneista lämpötiloista havaitsee selvästi betonin alkulämpötilan merkityksen maksimilämpötilaan. Valuolosuhteet huomioitava Koska betonin lämpötiloihin – lähinnä lämpötilaeroihin – vaikuttavat betonikoostumuksen lisäksi valuolosuhteet, suunniteltiin muottien eristäminen, lämmitys ja suojaus tarkoin. Valuajankohdaksi oli suunniteltu varhaista kevättä, jolloin sää on usein vaihteleva; päivät voivat olla lämpimiä, mutta yöt jopa pakkasen puolella. Muottien ympärille suunniteltiin tehtäväksi telttamainen rakenne valun suojaksi. Yläpinta suojattiinkin puukaarien varaan asetetulla pressulla, joka vedettiin muottireunojen yli ja muottireunoilla puhalsivat lämmittimet. Suunnitteluvaiheessa suojauksen ja eristyksen riittävyys varmistettiin vielä Betometri-ohjelman avulla. Ohjelmaa käytettiin myös oikean eristeiden ja muottien poistamisajan määrittämiseen. Valettavia turbiiniperustuksia oli kaksi, joten perustuksien valut jaettiin kahdelle yölle (15.4. ja 6.5.), joina molempina valettiin noin 285 m³ betonia. Ensimmäisessä valussa oli käytössä yksi pumppu ja valunopeus oli noin 50 m³ tunnissa. Toisessa valussa otettiin käyttöön myös toinen pumppu ja valunopeutta hidastettiin hieman. Valut kestivät taukoineen 10,5 ja 12 tuntia. Molempien valujen aikaan yölämpötila oli noin 0 °C astetta. Betonin lämpötilaa seurattiin valun keskiosiin ja reuna-alueille asetettujen mitta-antureiden ja dataloggereiden avulla. Nousevan auringon vaikutus Ensimmäisen valun betonin lämpötila oli vain noin 5 °C ja hydrataatioreaktiot lähtivät varsin verkkaisesti käyntiin. YIT:n betonityönjohtaja Esa Isokäännän mielestä massiivisen betonivalun onnistumiseen tarvitaan kaikkien osapuolten yhteistyötä. Toisen valun betonireseptiä vielä hieman viilattiin nostamalla notkistinannostusta, koska ensimmäisessä valussa massa oli ollut jäykähköä. Myös betonin toimituslämpötilaa nostettiin. Lämpötilan nosto 10 °C ja reseptimuutos näkyivät lämpötilamittauksissa mm. betonin maksimilämpötilan nousuna. Toisen valuyön jälkeisenä aamuna nouseva aurinko aiheutti hieman harmia betonoinnissa, kun valunpinnasta pääsi haihtumaan sen verran vettä, että betonipintaan syntyi paikoitellen plastisen kutistuman aiheuttamaa pientä verkkohalkeilua. Jälkihoitoaine ruiskutettiin betonipintaan suunnitelmien mukaisesti vasta liippauksen jälkeen, mikä näissä haihtumisolosuhteissa osoittautui liian myöhäiseksi ajankohdaksi. Perustuksen pinta käsiteltiin myöhemmin epoksilla, joten vähäisestä pintahalkeilusta ei ollut sen enempää haittaa. Valuissa käytetyn betonin sementtimäärä oli 290 kg/m³ ja vesisementtisuhde vaihteli välillä 0,48–0,50. Ensimmäisen valun 91d lujuus saavutti juuri ja juuri tavoitellun lujuuden, mutta toisessa valussa 91d lujuus nousi 44 MPa:iin. Toisen valun lujuus ylitti sen verran lujuustavoitteen, että suunnittelija tarkisti sen vaikutukset rakenteen värähtelyominaisuuksiin. Varavoimalaitoksen turbiinin perustusvalu onnistui varsin hyvin. YIT:n betonityönjohtaja Esa Isokääntä sekä betonin toimittaneen Kymppibetonin toimitusjohtaja Heikki Laaksonen ovat yhtä mieltä siitä, että huolellinen suunnittelu ja yhteistyö eri osapuolten välillä olivat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä vaativan valun onnistumisessa. Hyvällä yhteistyöllä saatiin betonointiin vaikuttavat tekijät esille ja ne ratkaistiin varsin kattavasti. Lisäksi kaikkien osapuolten osaaminen karttui ja on hyödynnettävissä seuraavissa projekteissa. | Turbiinin perustukset: Rakennuttaja: Fingrid Pääurakoitsija: YIT Rakennus Oy Infrapalvelut Betonin toimittaja: Kymppibetoni Perustuksien mitat: leveys 6,2 m ja paksuus 1,7…2,2 m Fingridin uusi varavoimalaitos Forssaan Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa uutta kaasuturbiini-tekniikkaan perustuvaa 300 megawatin (2 x 150 megawattia) varavoimalaitosta Forssaan. Kyseessä on Suomen suurin varavoimalaitos, jolla varmistetaan maamme sähköjärjestelmän toimivuutta häiriötilanteissa. Laitosta tarvitaan tilanteissa, joissa sähköntuotanto vähenee äkillisesti esimerkiksi suurten sähköntuotantolaitosten häiriöiden vuoksi. Voimalaitos on miehittämätön ja täysin automatisoitu ja se voidaan käynnistää kauko-ohjauksella 15 minuutissa. Voimalaitoksen valmistuttua 2012 Fingridillä on käytössään Olkiluodon uuden ydinvoimayksikön kapasiteetin verran nopeaa häiriöreserviä. Lähde: www. fingrid.fi 6 | SEMENTTI SEMENTTI | 7 Muotit ja eristykset poistettiin suunnitellusti 12 vuorokauden kuluttua valusta, jolloin valun keskiosan ja pinnan lämpötilaero oli laskenut riittävän alas sekä Betometrilaskelman että lämpötilamittausten mukaan. Turbiiniperustuksen paksuus vaihteli 1,7...2,2 metriin, joten huolellinen suunnittelu betonin lämpötilaerojen hillitsemiseksi oli erittäin tärkeää. Eristäminen ja suojaus estävät halkeamia Lämpötilaeroista johtuvat halkeamat pystyttiin välttämään huolellisella eristämisellä ja suojauksella. Betonista mitatut lämpötilat noudattivat melko hyvin Betometrin arvioimia maksimilämpötiloja ainakin valun keskiosan lämpötilojen osalta ja pysyivät sallituissa rajoissa. Laskelmista ja toteutuneista lämpötiloista havaitsee selvästi betonin alkulämpötilan merkityksen maksimilämpötilaan. Valuolosuhteet huomioitava Koska betonin lämpötiloihin – lähinnä lämpötilaeroihin – vaikuttavat betonikoostumuksen lisäksi valuolosuhteet, suunniteltiin muottien eristäminen, lämmitys ja suojaus tarkoin. Valuajankohdaksi oli suunniteltu varhaista kevättä, jolloin sää on usein vaihteleva; päivät voivat olla lämpimiä, mutta yöt jopa pakkasen puolella. Muottien ympärille suunniteltiin tehtäväksi telttamainen rakenne valun suojaksi. Yläpinta suojattiinkin puukaarien varaan asetetulla pressulla, joka vedettiin muottireunojen yli ja muottireunoilla puhalsivat lämmittimet. Suunnitteluvaiheessa suojauksen ja eristyksen riittävyys varmistettiin vielä Betometri-ohjelman avulla. Ohjelmaa käytettiin myös oikean eristeiden ja muottien poistamisajan määrittämiseen. Valettavia turbiiniperustuksia oli kaksi, joten perustuksien valut jaettiin kahdelle yölle (15.4. ja 6.5.), joina molempina valettiin noin 285 m³ betonia. Ensimmäisessä valussa oli käytössä yksi pumppu ja valunopeus oli noin 50 m³ tunnissa. Toisessa valussa otettiin käyttöön myös toinen pumppu ja valunopeutta hidastettiin hieman. Valut kestivät taukoineen 10,5 ja 12 tuntia. Molempien valujen aikaan yölämpötila oli noin 0 °C astetta. Betonin lämpötilaa seurattiin valun keskiosiin ja reuna-alueille asetettujen mitta-antureiden ja dataloggereiden avulla. Nousevan auringon vaikutus Ensimmäisen valun betonin lämpötila oli vain noin 5 °C ja hydrataatioreaktiot lähtivät varsin verkkaisesti käyntiin. YIT:n betonityönjohtaja Esa Isokäännän mielestä massiivisen betonivalun onnistumiseen tarvitaan kaikkien osapuolten yhteistyötä. Toisen valun betonireseptiä vielä hieman viilattiin nostamalla notkistinannostusta, koska ensimmäisessä valussa massa oli ollut jäykähköä. Myös betonin toimituslämpötilaa nostettiin. Lämpötilan nosto 10 °C ja reseptimuutos näkyivät lämpötilamittauksissa mm. betonin maksimilämpötilan nousuna. Toisen valuyön jälkeisenä aamuna nouseva aurinko aiheutti hieman harmia betonoinnissa, kun valunpinnasta pääsi haihtumaan sen verran vettä, että betonipintaan syntyi paikoitellen plastisen kutistuman aiheuttamaa pientä verkkohalkeilua. Jälkihoitoaine ruiskutettiin betonipintaan suunnitelmien mukaisesti vasta liippauksen jälkeen, mikä näissä haihtumisolosuhteissa osoittautui liian myöhäiseksi ajankohdaksi. Perustuksen pinta käsiteltiin myöhemmin epoksilla, joten vähäisestä pintahalkeilusta ei ollut sen enempää haittaa. Valuissa käytetyn betonin sementtimäärä oli 290 kg/m³ ja vesisementtisuhde vaihteli välillä 0,48–0,50. Ensimmäisen valun 91d lujuus saavutti juuri ja juuri tavoitellun lujuuden, mutta toisessa valussa 91d lujuus nousi 44 MPa:iin. Toisen valun lujuus ylitti sen verran lujuustavoitteen, että suunnittelija tarkisti sen vaikutukset rakenteen värähtelyominaisuuksiin. Varavoimalaitoksen turbiinin perustusvalu onnistui varsin hyvin. YIT:n betonityönjohtaja Esa Isokääntä sekä betonin toimittaneen Kymppibetonin toimitusjohtaja Heikki Laaksonen ovat yhtä mieltä siitä, että huolellinen suunnittelu ja yhteistyö eri osapuolten välillä olivat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä vaativan valun onnistumisessa. Hyvällä yhteistyöllä saatiin betonointiin vaikuttavat tekijät esille ja ne ratkaistiin varsin kattavasti. Lisäksi kaikkien osapuolten osaaminen karttui ja on hyödynnettävissä seuraavissa projekteissa. | Turbiinin perustukset: Rakennuttaja: Fingrid Pääurakoitsija: YIT Rakennus Oy Infrapalvelut Betonin toimittaja: Kymppibetoni Perustuksien mitat: leveys 6,2 m ja paksuus 1,7…2,2 m Fingridin uusi varavoimalaitos Forssaan Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa uutta kaasuturbiini-tekniikkaan perustuvaa 300 megawatin (2 x 150 megawattia) varavoimalaitosta Forssaan. Kyseessä on Suomen suurin varavoimalaitos, jolla varmistetaan maamme sähköjärjestelmän toimivuutta häiriötilanteissa. Laitosta tarvitaan tilanteissa, joissa sähköntuotanto vähenee äkillisesti esimerkiksi suurten sähköntuotantolaitosten häiriöiden vuoksi. Voimalaitos on miehittämätön ja täysin automatisoitu ja se voidaan käynnistää kauko-ohjauksella 15 minuutissa. Voimalaitoksen valmistuttua 2012 Fingridillä on käytössään Olkiluodon uuden ydinvoimayksikön kapasiteetin verran nopeaa häiriöreserviä. Lähde: www. fingrid.fi 8 | SEMENTTI Kuvat: Ruukki Oy SEMENTTI | 9 Teksti: Johanna Nikunen, Marko Mäkikyrö GRANULIN KÄYTTÖ sementin raaka-aineena vähentää ympäristökuormitusta Rautatuotannon ohessa valmistetaan vesijäähdytettyä masuunikuonaa eli granulia, jota voidaan käyttää sementin raaka-aineena. Granulin käyttö vähentää sementinvalmistuksen hiilidioksidipäästöjä. ja Lappeenrantaan ja jauhetaan siellä yhtä aikaa portlandklinkkerin kanssa. Jopa kolmasosa sementin sisällöstä voi olla granulia. Finnsementin uudessa Plussementissä granulia on noin 20 prosenttia. Osa granulista jauhetaan masuuni-kuo- Ruukin terästehtaalla Raahessa val- najauheeksi kuonanjauhatuslaitoksella, mistettiin viime vuonna 2,23 miljoonaa joka sijaitsee Raahen Lapaluodossa tonnia terästä. Teräksen tuotanto- Ruukin terästehtaan läheisyydessä. prosessin aikana tuotetaan myös Jauhettu granuli käytetään yhdessä muualla teollisuudessa hyödynnettä- sementin kanssa sideaineena erityisesti väksi sopivia sivutuotteita, esimerkiksi massiivisissa valuissa sen pelkkää masuunikuonaa. Kuona, joka on 1 480- sementtiä pienemmän lämmöntuoton asteista masuunista ulos tullessaan, vuoksi. Masuunikuonajauhetta on käy- jäähdytetään nopeasti vedellä eli tetty esimerkiksi Olkiluodon ydinvoima- granuloidaan sitä varten rakennetussa lan rakennustyömaalla. laitoksessa masuunin läheisyydessä. Granuloitua masuunikuonaa käytetään luonnon kiviaineksia korvaavana materiaalina maanrakentamisessa, samoin Hiilidioksidipäästöt pienenevät kuin kalkkikiven sijasta maanparan- Granulin käyttö vähentää sementin- nusaineena. Granulia käytetään myös valmistuksesta aiheutuvia hiilidioksidi- sementin raaka- ja seosaineena. päästöjä. Granulilla voidaan osittain korvata portlandklinkkeriä, jonka Finnsementti on käyttänyt Ruukin valmistuksessa CO2-päästöjä syntyy granulia sementin raaka-aineena jo noin 800 kiloa tuotettua klinkkeriton- 1990-luvun alusta lähtien. Tällä het- nia kohti. Ruukissa on laskettu, että kellä Finnsementti ostaa Ruukilta vuonna 2010 Ruukin Mineraalituottei- granulia noin 200 000 tonnia vuodessa. den hyödyntäminen sementtiteollisuudessa ja maataloudessa vähensi glo- Osa Finnsementin ostamasta granulista baaleja hiilidioksidipäästöjä yhteensä kuljetetaan sementtitehtaille Paraisille 180 000 tonnia. Granulille on määritetty sementti- Maanrakennukseen käytettävän standardeissa laatuvaatimukset. granulin menekki on huomattavasti Lisäksi jauhatuksessa on tärkeää epätasaisempaa, koska siellä toimi- saada granulin kosteuspitoisuus tukset tapahtuvat projektikohtaisesti, mahdollisimman pieneksi ennen kertoo Marko Mäkikyrö, joka johtaa toimitusta, koska tällä tavoin Finn- Ruukin Kierrätys ja Mineraalituotteet sementti säästää energiaa granulin -yksikköä. | kuivatuksessa. – Finnsementti on Ruukille hyvä asiakas. Sementinvalmistuksessa tarvitaan jatkuvasti granulia, joten terästehtaalta päästään toimittamaan granulia ympäri vuoden tasaiseen tahtiin ennalta sovittuja määriä. 8 | SEMENTTI Kuvat: Ruukki Oy SEMENTTI | 9 Teksti: Johanna Nikunen, Marko Mäkikyrö GRANULIN KÄYTTÖ sementin raaka-aineena vähentää ympäristökuormitusta Rautatuotannon ohessa valmistetaan vesijäähdytettyä masuunikuonaa eli granulia, jota voidaan käyttää sementin raaka-aineena. Granulin käyttö vähentää sementinvalmistuksen hiilidioksidipäästöjä. ja Lappeenrantaan ja jauhetaan siellä yhtä aikaa portlandklinkkerin kanssa. Jopa kolmasosa sementin sisällöstä voi olla granulia. Finnsementin uudessa Plussementissä granulia on noin 20 prosenttia. Osa granulista jauhetaan masuuni-kuo- Ruukin terästehtaalla Raahessa val- najauheeksi kuonanjauhatuslaitoksella, mistettiin viime vuonna 2,23 miljoonaa joka sijaitsee Raahen Lapaluodossa tonnia terästä. Teräksen tuotanto- Ruukin terästehtaan läheisyydessä. prosessin aikana tuotetaan myös Jauhettu granuli käytetään yhdessä muualla teollisuudessa hyödynnettä- sementin kanssa sideaineena erityisesti väksi sopivia sivutuotteita, esimerkiksi massiivisissa valuissa sen pelkkää masuunikuonaa. Kuona, joka on 1 480- sementtiä pienemmän lämmöntuoton asteista masuunista ulos tullessaan, vuoksi. Masuunikuonajauhetta on käy- jäähdytetään nopeasti vedellä eli tetty esimerkiksi Olkiluodon ydinvoima- granuloidaan sitä varten rakennetussa lan rakennustyömaalla. laitoksessa masuunin läheisyydessä. Granuloitua masuunikuonaa käytetään luonnon kiviaineksia korvaavana materiaalina maanrakentamisessa, samoin Hiilidioksidipäästöt pienenevät kuin kalkkikiven sijasta maanparan- Granulin käyttö vähentää sementin- nusaineena. Granulia käytetään myös valmistuksesta aiheutuvia hiilidioksidi- sementin raaka- ja seosaineena. päästöjä. Granulilla voidaan osittain korvata portlandklinkkeriä, jonka Finnsementti on käyttänyt Ruukin valmistuksessa CO2-päästöjä syntyy granulia sementin raaka-aineena jo noin 800 kiloa tuotettua klinkkeriton- 1990-luvun alusta lähtien. Tällä het- nia kohti. Ruukissa on laskettu, että kellä Finnsementti ostaa Ruukilta vuonna 2010 Ruukin Mineraalituottei- granulia noin 200 000 tonnia vuodessa. den hyödyntäminen sementtiteollisuudessa ja maataloudessa vähensi glo- Osa Finnsementin ostamasta granulista baaleja hiilidioksidipäästöjä yhteensä kuljetetaan sementtitehtaille Paraisille 180 000 tonnia. Granulille on määritetty sementti- Maanrakennukseen käytettävän standardeissa laatuvaatimukset. granulin menekki on huomattavasti Lisäksi jauhatuksessa on tärkeää epätasaisempaa, koska siellä toimi- saada granulin kosteuspitoisuus tukset tapahtuvat projektikohtaisesti, mahdollisimman pieneksi ennen kertoo Marko Mäkikyrö, joka johtaa toimitusta, koska tällä tavoin Finn- Ruukin Kierrätys ja Mineraalituotteet sementti säästää energiaa granulin -yksikköä. | kuivatuksessa. – Finnsementti on Ruukille hyvä asiakas. Sementinvalmistuksessa tarvitaan jatkuvasti granulia, joten terästehtaalta päästään toimittamaan granulia ympäri vuoden tasaiseen tahtiin ennalta sovittuja määriä. 10 | SEMENTTI SEMENTTI | 11 Betonilaborantin/-myllärin tehtävät: Vapaa-aikanaan Vesa Kuujo harrastaa keilailua, petanqueta ja mökkeilyä Askolassa. –Betonin laadunvalvonnan vaatimat kokeet ja testit – Runkoaineiden laadunvalvonta – Betonin laadunvalvonnan raportointi – Poikkeamien raportointi –Ennakkokokeet – Koulutus: Betonimylläri-/laboranttikurssi Kursseja järjestää Betoniyhdistys ry. Seuraava elementti- ja valmisbetonitehtaiden betonilaboranteille, -mylläreille ja sekoitinautojen kuljettajille tarkoitettu pätevöitymiskurssi käynnistyy tammikuussa 2012. Osanottajilta edellytetään jonkin verran alan käytännön työkokemusta, betonitekniikan perusasioiden sekä betonimatematiikan tuntemusta. FISE:n pätevyyden saaminen edellyttää lisäksi yhden vuoden työkokemusta alalla. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Vesa Kuujo päätyi monen muun nuorukaisen tavoin miettimään tulevaisuuttaan armeijan harmaisiin. Betonitehtaan torni näkyi kasarmialueellekin. Palveluksen päätyttyä Vesa bongasi ilmoituksen kolmikuukautisesta betonilaborantti/-myllärikurssista Rakennustekniikan opistossa Helsingissä. – Kurssin jälkeen etsiskelin työtä ja kuulin, että Hyrylän tehtaalla olisi paikka avoinna. Esko Hämäläinen minut sitten palkkasi tänne vuonna 1979, Vesa kertoo. Se oli 32 vuotta sitten. Rutiinia ja vaihtelua sopivassa suhteessa Yli kolme vuosikymmentä Suomen suurimmalla elementti- Vaihtelua Vesan työhön ovat kolmessa vuosikymmenessä tuoneet muutokset niin tehtaan tuotevalikoimassa kuin omistuspohjassakin. Ennen Vuoden 1992 suomalaisen kivipohjaisen rakennusmateriaaliteollisuuden laajoja rakennejärjestelyjä tehdas kuului Paraisten Kalkki -konserniin. Nykyisin se on osa Parmaa. Hyrylän ontelolaattatehdas on perustettu vuonna 1971. Ontelolaattatuotanto oli silloin Suomessa vielä suurelle yleisölle niin tuntematonta, että kun työväkeä etsittiin lehti-ilmoituksella ontelolaattatehtaalle, lehteen painetussa ilmoituksessa työpaikaksi oli ladottu ompelulankatehdas. tehtaalla laboranttina työskennellyt Vesa laskeskeli, että Kuvat ja teksti: Dakota Lavento VESA KUUJO uran aikana hän on arvostellut 2,5 miljoonaa kuutiometriä Tuote tuli sittemmin tutuksi Variax-nimellä. Kysyntä ontelolaattabetonia ja puoli miljoonaa kuutiometriä val- oli teollisen rakentamisen alkuaikoina niin suurta, että misbetonia. tehdasta piti laajentaa toisella tuotantohallilla jo vuonna 1973. Tuotevalikoimaa uusittiin jatkuvasti. Vuonna 1995 – Suurten määrien mies Betonilaboranttina Vesa Kuujo vastaa omalta osaltaan Parman Hyrylän ja Nurmijärven ontelolaattojen laadusta. Betonilaborantti Vesa Kuujon ammatillinen tulevaisuus hän nyt leipänsä ansaitsisi. – Rakennusalalla kuitenkin määräytyi puhtaasti sattuman kautta. Jos helsinkiläinen varmasti. Olen ollut rakentamisesta kiinnostunut aivan nuorimies ei olisi päätynyt suorittamaan asevelvollisuut- pikkupojasta saakka, hän kommentoi. taan juuri Hyrylän ilmatorjuntarykmenttiin, ties missä Muutosten aikakausi Kolme vuosikymmentä samalla tehtaalla kertoo myös, Hyrylässä valmistettiin kymmeniä erilaisia betoniele- että mies pitää työstään. – Siinä on rutiinia ja vaihtele- menttejä ja olipa tehtaalla myös valmisbetoniasema. vuutta sopivassa suhteessa. Jokainen päivä on erilainen. Tehdasta laajennettiin kolmannen kerran 1982. Työpäivän päättyessä työ jää työpaikalle, hän luettelee. Ontelolaatta valmistettiin uudenaikaisesti liukuvalukoJokaista työpäivää Vesa ei suinkaan vietä Hyrylän neella ilman poikkiraudoitusta. Töitä tehtiin kahdessa ontelolaattatehtaalla, sillä hän toimii myös Nurmijärven vuorossa, kussakin yhdeksän henkilöä. Tuotantohalli ontelolaattatehtaan betonilaboranttina. kakkosen valmistuttua 1974 tehdas kattoi noin 10 prosenttia maan asuntotuotannon koko lattiapinta-alasta. g 10 | SEMENTTI SEMENTTI | 11 Betonilaborantin/-myllärin tehtävät: Vapaa-aikanaan Vesa Kuujo harrastaa keilailua, petanqueta ja mökkeilyä Askolassa. –Betonin laadunvalvonnan vaatimat kokeet ja testit – Runkoaineiden laadunvalvonta – Betonin laadunvalvonnan raportointi – Poikkeamien raportointi –Ennakkokokeet – Koulutus: Betonimylläri-/laboranttikurssi Kursseja järjestää Betoniyhdistys ry. Seuraava elementti- ja valmisbetonitehtaiden betonilaboranteille, -mylläreille ja sekoitinautojen kuljettajille tarkoitettu pätevöitymiskurssi käynnistyy tammikuussa 2012. Osanottajilta edellytetään jonkin verran alan käytännön työkokemusta, betonitekniikan perusasioiden sekä betonimatematiikan tuntemusta. FISE:n pätevyyden saaminen edellyttää lisäksi yhden vuoden työkokemusta alalla. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Vesa Kuujo päätyi monen muun nuorukaisen tavoin miettimään tulevaisuuttaan armeijan harmaisiin. Betonitehtaan torni näkyi kasarmialueellekin. Palveluksen päätyttyä Vesa bongasi ilmoituksen kolmikuukautisesta betonilaborantti/-myllärikurssista Rakennustekniikan opistossa Helsingissä. – Kurssin jälkeen etsiskelin työtä ja kuulin, että Hyrylän tehtaalla olisi paikka avoinna. Esko Hämäläinen minut sitten palkkasi tänne vuonna 1979, Vesa kertoo. Se oli 32 vuotta sitten. Rutiinia ja vaihtelua sopivassa suhteessa Yli kolme vuosikymmentä Suomen suurimmalla elementti- Vaihtelua Vesan työhön ovat kolmessa vuosikymmenessä tuoneet muutokset niin tehtaan tuotevalikoimassa kuin omistuspohjassakin. Ennen Vuoden 1992 suomalaisen kivipohjaisen rakennusmateriaaliteollisuuden laajoja rakennejärjestelyjä tehdas kuului Paraisten Kalkki -konserniin. Nykyisin se on osa Parmaa. Hyrylän ontelolaattatehdas on perustettu vuonna 1971. Ontelolaattatuotanto oli silloin Suomessa vielä suurelle yleisölle niin tuntematonta, että kun työväkeä etsittiin lehti-ilmoituksella ontelolaattatehtaalle, lehteen painetussa ilmoituksessa työpaikaksi oli ladottu ompelulankatehdas. tehtaalla laboranttina työskennellyt Vesa laskeskeli, että Kuvat ja teksti: Dakota Lavento VESA KUUJO uran aikana hän on arvostellut 2,5 miljoonaa kuutiometriä Tuote tuli sittemmin tutuksi Variax-nimellä. Kysyntä ontelolaattabetonia ja puoli miljoonaa kuutiometriä val- oli teollisen rakentamisen alkuaikoina niin suurta, että misbetonia. tehdasta piti laajentaa toisella tuotantohallilla jo vuonna 1973. Tuotevalikoimaa uusittiin jatkuvasti. Vuonna 1995 – Suurten määrien mies Betonilaboranttina Vesa Kuujo vastaa omalta osaltaan Parman Hyrylän ja Nurmijärven ontelolaattojen laadusta. Betonilaborantti Vesa Kuujon ammatillinen tulevaisuus hän nyt leipänsä ansaitsisi. – Rakennusalalla kuitenkin määräytyi puhtaasti sattuman kautta. Jos helsinkiläinen varmasti. Olen ollut rakentamisesta kiinnostunut aivan nuorimies ei olisi päätynyt suorittamaan asevelvollisuut- pikkupojasta saakka, hän kommentoi. taan juuri Hyrylän ilmatorjuntarykmenttiin, ties missä Muutosten aikakausi Kolme vuosikymmentä samalla tehtaalla kertoo myös, Hyrylässä valmistettiin kymmeniä erilaisia betoniele- että mies pitää työstään. – Siinä on rutiinia ja vaihtele- menttejä ja olipa tehtaalla myös valmisbetoniasema. vuutta sopivassa suhteessa. Jokainen päivä on erilainen. Tehdasta laajennettiin kolmannen kerran 1982. Työpäivän päättyessä työ jää työpaikalle, hän luettelee. Ontelolaatta valmistettiin uudenaikaisesti liukuvalukoJokaista työpäivää Vesa ei suinkaan vietä Hyrylän neella ilman poikkiraudoitusta. Töitä tehtiin kahdessa ontelolaattatehtaalla, sillä hän toimii myös Nurmijärven vuorossa, kussakin yhdeksän henkilöä. Tuotantohalli ontelolaattatehtaan betonilaboranttina. kakkosen valmistuttua 1974 tehdas kattoi noin 10 prosenttia maan asuntotuotannon koko lattiapinta-alasta. g 12 | SEMENTTI SEMENTTI | 13 Vuonna 1978 Hyrylän elementti- Automaation ansiosta tuotamme saadaan tarvittavat tiedot, joten sama sementti ja kiviaines. Samaan vista työpaikoista. Huippuhygieniaa Finnsementin auto kaartaa tehtaalle tehdas oli tuottanut kaksi miljoonaa yhtä paljon ontelolaattoja nykyisin Vesan työ on nykyisin enemmänkin perheeseen voi kuulua eri lujuusluo- täällä ei tarvita. Testilaitteetkaan ei- ja Vesa menee tervehtimään kuljet- neliömetriä ontelolaattoja. puolella työvoimasta, Vesa kertoo. laadun ohjausta. kan ja notkeusluokan betoneita. vät ole puhtaan kiiltäviä, sillä pölyltä tajaa. Työpäivä jatkuu. betonitehtaalla ei voi täysin välttyä. Laajennusta tiloihin ja tuotevalikoimaan – Automatisointi on tehnyt työstä er- Luonnollisesti runkoaineiden laatua Laadunvalvonnassa vaatimusten- gonomisempaa ja siten kevyempää. valvotaan pistokokein myös tehtaal- mukaisuutta ryhdyttiin arvioiman Omalla tavallaan huipputeknisiä Kolmas tuotantohalli rakennettiin Sen ansiosta tuotteiden laatu on ta- la. – Kiviaineksen laadussa ei ole laajemmin. Enää ei selvitetty vain vehkeitä ne kuitenkin ovat. Kun saista ja siten entistäkin parempaa. nykyisin paljoakaan eroja, linjassa täyttääkö tutkittu betoni rakenteen Vesa mittaa betoninäytteen puris- menee, Vesa huomauttaa. suunnittelijan määräämän nimellis- tuslujuutta, jännitys kasvaa hetki lujuuden, vaan myös poikkeavatko hetkeltä. Kappaleen lopulta mur- Työhön kuuluu näytteiden ottoa ja lujuudet betonin valmistajan itse be- tuessa Vesa näyttää tyytyväiseltä. niiden käsittelyä. Vesa selvittää tonille asettamista tavoitelujuuksis- – Kunnossa on, tulos on sitä mitä siiloissa olevan raaka-aineen mene- ta. Toisin sanoen tällöin arvioidaan odotinkin, hän sanoo. kin. Betonilaborantin on tunnettava tehtaan kykyä tuottaa tasalaatuista tehtaan tuotteet ja niiden valmistuk- ja suunnitelmien mukaista betonia. vuonna 1981. Valmisbetoniasema, joka oli toiminut vuodesta 1971, purettiin tehtaan remontin yhteydessä Laatua valvotaan näyttein vuonna 2001. Tuotevalikoimaa on Vesan työpäivään suurimman muu- uusittu jatkuvasti, paalujakin valmis- tokset toivat tietokoneet 1990-luvun tettiin useita vuosia. alussa. – Alussa tehtiin kokeita päivittäin. Nykyisin Hyrylän tehtaalla valmistuu Seurattiin kiviainesten rakeisuuden noin 400 000 m² ontelolaattoja vuo- kuukausittaista vaihtelua ja päivä sittain. Suurimmillaan se on ollut kului taskulaskimen parissa hajonta- jopa 700 000 m². Suurin osa tuotan- laskelmia tehdessä. Nykyisin kaikki nosta menee asuntorakentamiseen naputellaan tietokoneelle ja tulokset ja Etelä-Suomen alueelle. Tunne- tulevat napin painalluksella, Vesa tuimpia kohteita ovat kuitenkin asuin- kertoo tyytyväisenä. taloja suuremmat rakennukset, Kiinnostavaa hommaa Tiedot siirtyvät automaattisesti Vesan läppäriin. Tilastoja tuloksista erimit- seen käytettävä betoni tarkalleen. Nykyisin tehtaalla on kahdeksan – Korkea ja tasainen laatu on taisilta ajanjaksoilta on helppo selailla jäsentä betoniperheessä, yhteensä kunnia-asia, Vesa huomauttaa. saman tien. Täällä se tietotekniikan 25 betonireseptiä. Siihen pääsemiseksi tarvitaan kaik- kehityksen jokapäiväiseen työhön kien työpanosta ja ammattitaitoa. tuoma helpotus näkyy konkreettisesti. Laadukkaita ontelolaattoja tuotetaan Lippusia ja lappusia ei tarvita. Betoniperheet astuvat kuvaan Betoniperheet otettiin käyttöön Vesa suosittelee tätä työtä tekniikasta ja rakentamisesta kiinnostuneille nuorille. Työ on vaihtelevaa, joten siihen ei ehdi kyllästyä. Se on myös itsenäistä, mutta ympärillä on kuitenkin mukavia työkavereita. Kun työaika päättyy, työasiat voi sulkea mielestään. Työpaikalta Vesa huristaa Helsingissä sijaitsevaan kotiinsa 20 minuutissa. Työ ei lähde mukaan kotiin. | Lähteenä on käytetty Kristian Smedsin kirjoittamaa Partekin historiikkia ”Läpi harmaan kiven”. myös rakentamisen laskusuhdanteiden aikana, vaikka määrällisesti Nykyaikaisella ja automatisoidulla- tavanomaista vuotta vähemmän. kaan ontelolaattatehtaalla ei aina kuten vaikkapa Hartwall Areenan Päävastuu betonin runkoaineiden vuosituhannen alussa, kun betonin parkkihalli tai Vantaan ylpeys, kaup- laadunvalvonnasta on siirtynyt laa- vaatimuksenmukaisuuden osoitta- pakeskus Jumbo. tujärjestelmien myötä runkoainetoi- minen puristuslujuuden suhteen mittajille. Kiviaines Hyrylän tehtaalle muuttui monella tavalla. Betoniperhe Vesan työuran alkuaikoina tehdas tulee NCC:ltä ja Niemisen Sora Oy:ltä. voi koostua useasta betonireseptis- Vesan laboratorio ei ehkä vastaa oli suuri myös työntekijämäärältään. Laatua valvoo SFS-Inspecta Serti- tä, joiden laadunvaihteluun vaikutta- mielikuvaa, joka on syntynyt elintar- – Vielä 1980-luvun lopussa työllis- fiointi Oy. Runkoainetoimittajalta vat samat tekijät, kuten esimerkiksi vike- tai lääketeollisuuden vastaa- Nyt murtuu. Kaikkiaan 28 päivää kovettunut näyte rikkoutui odotetusti. Betonilaboratorioissa ei tarvita monia laitteita, mutta niiden tarkkuudesta riippuu osaltaan myös valmistettavien elementtien laatu. Betonilaboratoriossa tutkitaan myös runkoaineiden laatua. selvitä työpäivistä ilman suurempia Laboratorioita on erilaisia tai pienempiä ongelmia. Vesa selvittää, mitä tehdään, jos raaka-aineessa on poikkeamia tai jokin kone hajoaa. timme 80 betoniammattilaista. Parman Hyrylän ontelolaattatehtaan betonilaborantti Vesa Kuujo työpaikallaan betonilaboratoriossa. Testauksen tiedot näkyvät välittömästi tietokoneen ruudulla. Testattava näytekappale puristuu kohta rikki. 12 | SEMENTTI SEMENTTI | 13 Vuonna 1978 Hyrylän elementti- Automaation ansiosta tuotamme saadaan tarvittavat tiedot, joten sama sementti ja kiviaines. Samaan vista työpaikoista. Huippuhygieniaa Finnsementin auto kaartaa tehtaalle tehdas oli tuottanut kaksi miljoonaa yhtä paljon ontelolaattoja nykyisin Vesan työ on nykyisin enemmänkin perheeseen voi kuulua eri lujuusluo- täällä ei tarvita. Testilaitteetkaan ei- ja Vesa menee tervehtimään kuljet- neliömetriä ontelolaattoja. puolella työvoimasta, Vesa kertoo. laadun ohjausta. kan ja notkeusluokan betoneita. vät ole puhtaan kiiltäviä, sillä pölyltä tajaa. Työpäivä jatkuu. betonitehtaalla ei voi täysin välttyä. Laajennusta tiloihin ja tuotevalikoimaan – Automatisointi on tehnyt työstä er- Luonnollisesti runkoaineiden laatua Laadunvalvonnassa vaatimusten- gonomisempaa ja siten kevyempää. valvotaan pistokokein myös tehtaal- mukaisuutta ryhdyttiin arvioiman Omalla tavallaan huipputeknisiä Kolmas tuotantohalli rakennettiin Sen ansiosta tuotteiden laatu on ta- la. – Kiviaineksen laadussa ei ole laajemmin. Enää ei selvitetty vain vehkeitä ne kuitenkin ovat. Kun saista ja siten entistäkin parempaa. nykyisin paljoakaan eroja, linjassa täyttääkö tutkittu betoni rakenteen Vesa mittaa betoninäytteen puris- menee, Vesa huomauttaa. suunnittelijan määräämän nimellis- tuslujuutta, jännitys kasvaa hetki lujuuden, vaan myös poikkeavatko hetkeltä. Kappaleen lopulta mur- Työhön kuuluu näytteiden ottoa ja lujuudet betonin valmistajan itse be- tuessa Vesa näyttää tyytyväiseltä. niiden käsittelyä. Vesa selvittää tonille asettamista tavoitelujuuksis- – Kunnossa on, tulos on sitä mitä siiloissa olevan raaka-aineen mene- ta. Toisin sanoen tällöin arvioidaan odotinkin, hän sanoo. kin. Betonilaborantin on tunnettava tehtaan kykyä tuottaa tasalaatuista tehtaan tuotteet ja niiden valmistuk- ja suunnitelmien mukaista betonia. vuonna 1981. Valmisbetoniasema, joka oli toiminut vuodesta 1971, purettiin tehtaan remontin yhteydessä Laatua valvotaan näyttein vuonna 2001. Tuotevalikoimaa on Vesan työpäivään suurimman muu- uusittu jatkuvasti, paalujakin valmis- tokset toivat tietokoneet 1990-luvun tettiin useita vuosia. alussa. – Alussa tehtiin kokeita päivittäin. Nykyisin Hyrylän tehtaalla valmistuu Seurattiin kiviainesten rakeisuuden noin 400 000 m² ontelolaattoja vuo- kuukausittaista vaihtelua ja päivä sittain. Suurimmillaan se on ollut kului taskulaskimen parissa hajonta- jopa 700 000 m². Suurin osa tuotan- laskelmia tehdessä. Nykyisin kaikki nosta menee asuntorakentamiseen naputellaan tietokoneelle ja tulokset ja Etelä-Suomen alueelle. Tunne- tulevat napin painalluksella, Vesa tuimpia kohteita ovat kuitenkin asuin- kertoo tyytyväisenä. taloja suuremmat rakennukset, Kiinnostavaa hommaa Tiedot siirtyvät automaattisesti Vesan läppäriin. Tilastoja tuloksista erimit- seen käytettävä betoni tarkalleen. Nykyisin tehtaalla on kahdeksan – Korkea ja tasainen laatu on taisilta ajanjaksoilta on helppo selailla jäsentä betoniperheessä, yhteensä kunnia-asia, Vesa huomauttaa. saman tien. Täällä se tietotekniikan 25 betonireseptiä. Siihen pääsemiseksi tarvitaan kaik- kehityksen jokapäiväiseen työhön kien työpanosta ja ammattitaitoa. tuoma helpotus näkyy konkreettisesti. Laadukkaita ontelolaattoja tuotetaan Lippusia ja lappusia ei tarvita. Betoniperheet astuvat kuvaan Betoniperheet otettiin käyttöön Vesa suosittelee tätä työtä tekniikasta ja rakentamisesta kiinnostuneille nuorille. Työ on vaihtelevaa, joten siihen ei ehdi kyllästyä. Se on myös itsenäistä, mutta ympärillä on kuitenkin mukavia työkavereita. Kun työaika päättyy, työasiat voi sulkea mielestään. Työpaikalta Vesa huristaa Helsingissä sijaitsevaan kotiinsa 20 minuutissa. Työ ei lähde mukaan kotiin. | Lähteenä on käytetty Kristian Smedsin kirjoittamaa Partekin historiikkia ”Läpi harmaan kiven”. myös rakentamisen laskusuhdanteiden aikana, vaikka määrällisesti Nykyaikaisella ja automatisoidulla- tavanomaista vuotta vähemmän. kaan ontelolaattatehtaalla ei aina kuten vaikkapa Hartwall Areenan Päävastuu betonin runkoaineiden vuosituhannen alussa, kun betonin parkkihalli tai Vantaan ylpeys, kaup- laadunvalvonnasta on siirtynyt laa- vaatimuksenmukaisuuden osoitta- pakeskus Jumbo. tujärjestelmien myötä runkoainetoi- minen puristuslujuuden suhteen mittajille. Kiviaines Hyrylän tehtaalle muuttui monella tavalla. Betoniperhe Vesan työuran alkuaikoina tehdas tulee NCC:ltä ja Niemisen Sora Oy:ltä. voi koostua useasta betonireseptis- Vesan laboratorio ei ehkä vastaa oli suuri myös työntekijämäärältään. Laatua valvoo SFS-Inspecta Serti- tä, joiden laadunvaihteluun vaikutta- mielikuvaa, joka on syntynyt elintar- – Vielä 1980-luvun lopussa työllis- fiointi Oy. Runkoainetoimittajalta vat samat tekijät, kuten esimerkiksi vike- tai lääketeollisuuden vastaa- Nyt murtuu. Kaikkiaan 28 päivää kovettunut näyte rikkoutui odotetusti. Betonilaboratorioissa ei tarvita monia laitteita, mutta niiden tarkkuudesta riippuu osaltaan myös valmistettavien elementtien laatu. Betonilaboratoriossa tutkitaan myös runkoaineiden laatua. selvitä työpäivistä ilman suurempia Laboratorioita on erilaisia tai pienempiä ongelmia. Vesa selvittää, mitä tehdään, jos raaka-aineessa on poikkeamia tai jokin kone hajoaa. timme 80 betoniammattilaista. Parman Hyrylän ontelolaattatehtaan betonilaborantti Vesa Kuujo työpaikallaan betonilaboratoriossa. Testauksen tiedot näkyvät välittömästi tietokoneen ruudulla. Testattava näytekappale puristuu kohta rikki. 14 | SEMENTTI SEMENTTI | 15 Mikko Isotalo. Kuljetusliike tekee tilauksen asiakkaan valtuuttamana Asiakas voi halutessaan valtuuttaa kuljetusliikkeen tekemään tilauksen puolestaan ja esittää haluamansa toimitusajan. Kuljetusliike tekee tilauksen internetissä ja varaa lastausajan. Asiakas saa kuljetusliikkeen tekeKuvat: Finnsementti Oy mästä tilauksesta tilausvahvistuksen automaattisesti. Teksti: Ilkka Palonen ja Paula Lahdenperä SEMENTIN SÄHKÖINEN TILAAMINEN askeleen lähempänä! Edellisessä Sementti-lehdessä kerroimme tulevasta tilausjärjestelmästä ja sen aiheuttamista muutoksista sementin toimitusketjuun. Nyt tarjoamme katsauksen tämän hetkiseen tilanteeseen sekä hieman yksityiskohtaisempaa kuvausta tulevasta toimintamallista. Lastausaikaikkuna ja noutokoodi Lastausaikaikkunan pituus määritetään paikkakuntakohtaisesti. Alkuvaiheessa lähdemme liikkeelle 1–2 tunnin lastausaikaikkunalla. Ruuhka-ajan ulkopuolella lastausaikaikkuna tulee olemaan selkeästi väljempi. Lastausaikavarauksen jälkeen tilausjärjestelmässä luodaan tilauskohtainen noutokoodi, joka on kertakäyttöinen, tietyn aikaa voimassaoleva numerosarja lastausluvan saamiseksi. Noutokoodi lähetetään osana tilausvahvistusta sekä kuljetusliikkeelle että asiakkaalle. Kuljetusliike noutaa sementtikuorman varaamanaan ajankohtana. Kuljetusliikkeen on myös mahdollista Evianet toimittaa tilausjärjestelmän Finnsementti jatkokehittää vuonna 2007 ideoitua Finnlogportaalia, joka alun perin suunniteltiin lastausaikojen varaamista varten. Finnlog-portaalin rakentanut Evianet Solutions jatkaa järjestelmän kehittämistä. Evianet Solutions on rakennusalan materiaalivirtojen ja resurssien verkkopalvelujen toteuttamiseen erikoistunut yritys. Sementti tilataan etukäteen Toimitusketjun avain on asiakkaan tekemä tilaus. Asiakas tai asiakkaan valtuuttama kuljetusliike tekee tilauksen internet-sivustolle eli portaaliin. Jokaiselle tilausjär- jestelmän kanssa toimivalle luodaan käyttäjätunnus ja muuttaa varattua lastausaikaa ko. aikaan asti. salasana, jotta voidaan olla varmoja tilauksen tekijästä. Tilausta varten tarvitsee syöttää ainoastaan haluttu tuote, määrä sekä toimitusaikaikkuna. Asiakas tekee tilauksen Asiakas tekee tilauksen internetissä syöttämällä tilaus- Asiakkaan ja kuljetusliikkeen kommentteja Betoniteollisuutta ajatellen sähköinen tilausjärjestelmä tuo mukanaan koko joukon hyötyjä. Lujabetonin toimitusjohtaja ennakoimaan ajojaan ja tästä saatava hyöty on mitattavissa suoraan kuljetuskustannnussäästöissä” kertoo puolestaan Kuljetusliike Suvisen toimitusjohtaja Tapani Suvinen. Ja lisää vielä, että, koko ketjun 100 prosenttista mukanaoloa vaaditaan, jotta säästöjä syntyy. ”Tärkeintä on sementin oikea-aikaisen saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa kaikkien kuljettamista säätelevien lakien ja säännösten viidakossa”, pohtii Suvinen tilausjärjestelmän etuja. Kustannussäästöistä ja ennustettavuudesta puhuu myös Mikko Isotalo: ”Kun varattu terminaaliaika pitää, saadaan parempi aikataulun ennustettavuus tehtaalle sementin toimituksissa.” Sähköisen järjestelmän hyödyt siis tunnistetaan, mutta haasteitakin on. Järjestelmän kehitystyö kaikkien osapuolten yhteistyössä on tärkeää, tätä painottavat sekä Isotalo että Suvinen. Suurimmat haasteet ovat tilausjärjestelmän käyttöönoton koulutus varsinaisille käyttäjille, uusien yhteisten pelisääntöjen noudattaminen ja järjestelmän poikkeustilanteisiin varautuminen. ”Muutosten läpivieminen on aina haasteellista, mutta muutos on ainoa tie kehitykseen. Meillä on vakaa usko ja luja luottamus siihen, että sähköinen tilausjärjestelmä tulee olemaan kaikille osapuolille suuri etu”, kertoo Finnsementin Reijo Kostiainen. Pilotointi nykyaikaa ja sen käyttöönotto on toimialan yhteinen etu. Tilausjärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain, paikkakunta ”Ei ole järkevää jonottaa sementtiä terminaalissa ruuhka- Toimitusaikaikkuna on aikaväli, jolloin toimituksen on aikoina, jos ja kun hyvin pienellä lisävaivalla voidaan tehdä tapahduttava. Tilauksen tiedot välittyvät edelleen kulje- tilaus hallitusti”, Isotalo tähdentää. tilausvahvistus automaattisesti. ”Tilausten tekeminen ennakkoon auttaa kuljetusliikkeitä Mikko Isotalo toteaa, että sähköinen tilausjärjestelmä on tiedot järjestelmään sekä antamalla toimitusaikaikkunan. tusliikkeelle, joka varaa lastausajan ja asiakkaalle lähtee Tapani Suvinen. kerrallaan. Pilotti käynnistyy marras-joulukuussa Kantvikin terminaalista. Pilotin jälkeen, alkuvuonna 2012, järjestemän piiriin tulevat vaiheittain loput paikkakunnat. Myöhemmin tilausjärjestelmä on tarkoitus laajentaa kattamaan myös kaikki muut Finnsementin tuotteet. | 14 | SEMENTTI SEMENTTI | 15 Mikko Isotalo. Kuljetusliike tekee tilauksen asiakkaan valtuuttamana Asiakas voi halutessaan valtuuttaa kuljetusliikkeen tekemään tilauksen puolestaan ja esittää haluamansa toimitusajan. Kuljetusliike tekee tilauksen internetissä ja varaa lastausajan. Asiakas saa kuljetusliikkeen tekeKuvat: Finnsementti Oy mästä tilauksesta tilausvahvistuksen automaattisesti. Teksti: Ilkka Palonen ja Paula Lahdenperä SEMENTIN SÄHKÖINEN TILAAMINEN askeleen lähempänä! Edellisessä Sementti-lehdessä kerroimme tulevasta tilausjärjestelmästä ja sen aiheuttamista muutoksista sementin toimitusketjuun. Nyt tarjoamme katsauksen tämän hetkiseen tilanteeseen sekä hieman yksityiskohtaisempaa kuvausta tulevasta toimintamallista. Lastausaikaikkuna ja noutokoodi Lastausaikaikkunan pituus määritetään paikkakuntakohtaisesti. Alkuvaiheessa lähdemme liikkeelle 1–2 tunnin lastausaikaikkunalla. Ruuhka-ajan ulkopuolella lastausaikaikkuna tulee olemaan selkeästi väljempi. Lastausaikavarauksen jälkeen tilausjärjestelmässä luodaan tilauskohtainen noutokoodi, joka on kertakäyttöinen, tietyn aikaa voimassaoleva numerosarja lastausluvan saamiseksi. Noutokoodi lähetetään osana tilausvahvistusta sekä kuljetusliikkeelle että asiakkaalle. Kuljetusliike noutaa sementtikuorman varaamanaan ajankohtana. Kuljetusliikkeen on myös mahdollista Evianet toimittaa tilausjärjestelmän Finnsementti jatkokehittää vuonna 2007 ideoitua Finnlogportaalia, joka alun perin suunniteltiin lastausaikojen varaamista varten. Finnlog-portaalin rakentanut Evianet Solutions jatkaa järjestelmän kehittämistä. Evianet Solutions on rakennusalan materiaalivirtojen ja resurssien verkkopalvelujen toteuttamiseen erikoistunut yritys. Sementti tilataan etukäteen Toimitusketjun avain on asiakkaan tekemä tilaus. Asiakas tai asiakkaan valtuuttama kuljetusliike tekee tilauksen internet-sivustolle eli portaaliin. Jokaiselle tilausjär- jestelmän kanssa toimivalle luodaan käyttäjätunnus ja muuttaa varattua lastausaikaa ko. aikaan asti. salasana, jotta voidaan olla varmoja tilauksen tekijästä. Tilausta varten tarvitsee syöttää ainoastaan haluttu tuote, määrä sekä toimitusaikaikkuna. Asiakas tekee tilauksen Asiakas tekee tilauksen internetissä syöttämällä tilaus- Asiakkaan ja kuljetusliikkeen kommentteja Betoniteollisuutta ajatellen sähköinen tilausjärjestelmä tuo mukanaan koko joukon hyötyjä. Lujabetonin toimitusjohtaja ennakoimaan ajojaan ja tästä saatava hyöty on mitattavissa suoraan kuljetuskustannnussäästöissä” kertoo puolestaan Kuljetusliike Suvisen toimitusjohtaja Tapani Suvinen. Ja lisää vielä, että, koko ketjun 100 prosenttista mukanaoloa vaaditaan, jotta säästöjä syntyy. ”Tärkeintä on sementin oikea-aikaisen saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa kaikkien kuljettamista säätelevien lakien ja säännösten viidakossa”, pohtii Suvinen tilausjärjestelmän etuja. Kustannussäästöistä ja ennustettavuudesta puhuu myös Mikko Isotalo: ”Kun varattu terminaaliaika pitää, saadaan parempi aikataulun ennustettavuus tehtaalle sementin toimituksissa.” Sähköisen järjestelmän hyödyt siis tunnistetaan, mutta haasteitakin on. Järjestelmän kehitystyö kaikkien osapuolten yhteistyössä on tärkeää, tätä painottavat sekä Isotalo että Suvinen. Suurimmat haasteet ovat tilausjärjestelmän käyttöönoton koulutus varsinaisille käyttäjille, uusien yhteisten pelisääntöjen noudattaminen ja järjestelmän poikkeustilanteisiin varautuminen. ”Muutosten läpivieminen on aina haasteellista, mutta muutos on ainoa tie kehitykseen. Meillä on vakaa usko ja luja luottamus siihen, että sähköinen tilausjärjestelmä tulee olemaan kaikille osapuolille suuri etu”, kertoo Finnsementin Reijo Kostiainen. Pilotointi nykyaikaa ja sen käyttöönotto on toimialan yhteinen etu. Tilausjärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain, paikkakunta ”Ei ole järkevää jonottaa sementtiä terminaalissa ruuhka- Toimitusaikaikkuna on aikaväli, jolloin toimituksen on aikoina, jos ja kun hyvin pienellä lisävaivalla voidaan tehdä tapahduttava. Tilauksen tiedot välittyvät edelleen kulje- tilaus hallitusti”, Isotalo tähdentää. tilausvahvistus automaattisesti. ”Tilausten tekeminen ennakkoon auttaa kuljetusliikkeitä Mikko Isotalo toteaa, että sähköinen tilausjärjestelmä on tiedot järjestelmään sekä antamalla toimitusaikaikkunan. tusliikkeelle, joka varaa lastausajan ja asiakkaalle lähtee Tapani Suvinen. kerrallaan. Pilotti käynnistyy marras-joulukuussa Kantvikin terminaalista. Pilotin jälkeen, alkuvuonna 2012, järjestemän piiriin tulevat vaiheittain loput paikkakunnat. Myöhemmin tilausjärjestelmä on tarkoitus laajentaa kattamaan myös kaikki muut Finnsementin tuotteet. | 16 | SEMENTTI SEMENTTI | 17 Kuvat: Kevin O´Brien ja Visuaalinen Pinta Oy Tekstit: Lauri Hiekkaranta, Visuaalinen Pinta Oy ja Metsähallitus KALAKOTO luotaa Itämeren tilaa Saaristomeren kansallispuistossa Nauvon Dalskärissä riittää veden alla ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Turun Taideakatemiassa opiskelevan Armi Nurmisen suunnittelema Kalakoto-taideteos on upotettu noin neljän metrin syvyyteen, teoksen yläosa on vähän toista metriä vedenpinnan alapuolella. Korkeutta Kalakodolla on siis noin 2,5 m, leveyttä 4 m ja sen paino on 5 tonnia. Teokseen voi tutustua uimalla, sukeltamalla tai snorklaamalla. Kalakoto on betonista valettu – betoni oli suunnittelun lähtökohta – oranssin värinen eräänlainen tekoriutta, jota luonto muokkaa ajan myötä. Muodon kansainvälisten taiteilijoiden suunnit- teos on saanut simpukasta ja väri on telemia, osa itse saaristossa asuvien Saaristomeren kansallispuistossa kasvavan levän mukainen, murrettu oranssi. Teos jää meren pohjaan pysyvästi. taiteilijoiden tuotantoa. Teoksilla tutkitaan saaristoyhteisöön ja ympäristön tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. tuotepäällikkö Risto Niinivirtaan, jonka avun myötä Hartela oli heti valmis lähtemään mukaan projektiin. Suojaa eläimille Betonista valettu keinotekoinen riutta tarjoaa myös suojaa eläimille. Toden- Yhteistyössä Hartelan Kalakoto valittiin CAA kanssa Armi Nurmisen näyttelyyn toteutet- Kalakoto on osa laa- tavaksi Turun Viime vuosina veden pinnalla näkyvä alkaa levitä pikkuhiljaa. Merirokko on jempaa kansainvälistä taideakatemian levä on saanut paljon huomiota. siimajalkainen äyriäinen, ainoa laatu- nykytaiteen näyttelyä, opiskelijoille suun- Loppukesästä vesi on mennyt monin aan Itämeren pohjoisosassa. Lajina Contemporary Art natun työpajan ja paikoin suorastaan leväpuuroksi. se on amerikkalainen tulokas, josta Pinnalla oleva levä on kuitenkin vain ensimmäiset havainnot Itämeressä osa totuutta: suurin osa levästä on ovat 1840-luvulta. Toukkavaiheen meressä kuolleena, ja se tukahduttaa jälkeen merirokko kiinnittyy pysyvästi elämää meren pohjassa. Kalakodon johonkin kiinteään alustaan: kallioon seuraaminen näyttää omalta osal- tai kiveen, laitureihin tai poijuihin. Archipelagoa (CAA), teoskilpailun pohjalta. joka on tuonut Turun Teoksen toteutuksessa saaristoon yli 20 uutta paikkasidonnaista teosta tai tapahtumaa. Osa teoksista on olennaista oli hyvän yhteistyökumppanin löytäminen. Armi otti yhteyttä Hartelan Levä valtaa alaa taan, kuinka tämä prosessi etenee. näköisin Kalakodon uusi asukas on merirokko, jota tarttuu siihen ja Nyt siis odotamme sen tarttumista Kalakotoon. Muutenkin taideteoksen suojissa elävät kalat, muut eliöt ja kasvit muuttavat ajan myötä teoksen osaksi merenalaista maisemaa. Metsähallitus seuraa ja dokumentoi tilanteen kehitystä. g Lauri Hiekkaranta, Visuaalinen Pinta Oy 16 | SEMENTTI SEMENTTI | 17 Kuvat: Kevin O´Brien ja Visuaalinen Pinta Oy Tekstit: Lauri Hiekkaranta, Visuaalinen Pinta Oy ja Metsähallitus KALAKOTO luotaa Itämeren tilaa Saaristomeren kansallispuistossa Nauvon Dalskärissä riittää veden alla ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Turun Taideakatemiassa opiskelevan Armi Nurmisen suunnittelema Kalakoto-taideteos on upotettu noin neljän metrin syvyyteen, teoksen yläosa on vähän toista metriä vedenpinnan alapuolella. Korkeutta Kalakodolla on siis noin 2,5 m, leveyttä 4 m ja sen paino on 5 tonnia. Teokseen voi tutustua uimalla, sukeltamalla tai snorklaamalla. Kalakoto on betonista valettu – betoni oli suunnittelun lähtökohta – oranssin värinen eräänlainen tekoriutta, jota luonto muokkaa ajan myötä. Muodon kansainvälisten taiteilijoiden suunnit- teos on saanut simpukasta ja väri on telemia, osa itse saaristossa asuvien Saaristomeren kansallispuistossa kasvavan levän mukainen, murrettu oranssi. Teos jää meren pohjaan pysyvästi. taiteilijoiden tuotantoa. Teoksilla tutkitaan saaristoyhteisöön ja ympäristön tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. tuotepäällikkö Risto Niinivirtaan, jonka avun myötä Hartela oli heti valmis lähtemään mukaan projektiin. Suojaa eläimille Betonista valettu keinotekoinen riutta tarjoaa myös suojaa eläimille. Toden- Yhteistyössä Hartelan Kalakoto valittiin CAA kanssa Armi Nurmisen näyttelyyn toteutet- Kalakoto on osa laa- tavaksi Turun Viime vuosina veden pinnalla näkyvä alkaa levitä pikkuhiljaa. Merirokko on jempaa kansainvälistä taideakatemian levä on saanut paljon huomiota. siimajalkainen äyriäinen, ainoa laatu- nykytaiteen näyttelyä, opiskelijoille suun- Loppukesästä vesi on mennyt monin aan Itämeren pohjoisosassa. Lajina Contemporary Art natun työpajan ja paikoin suorastaan leväpuuroksi. se on amerikkalainen tulokas, josta Pinnalla oleva levä on kuitenkin vain ensimmäiset havainnot Itämeressä osa totuutta: suurin osa levästä on ovat 1840-luvulta. Toukkavaiheen meressä kuolleena, ja se tukahduttaa jälkeen merirokko kiinnittyy pysyvästi elämää meren pohjassa. Kalakodon johonkin kiinteään alustaan: kallioon seuraaminen näyttää omalta osal- tai kiveen, laitureihin tai poijuihin. Archipelagoa (CAA), teoskilpailun pohjalta. joka on tuonut Turun Teoksen toteutuksessa saaristoon yli 20 uutta paikkasidonnaista teosta tai tapahtumaa. Osa teoksista on olennaista oli hyvän yhteistyökumppanin löytäminen. Armi otti yhteyttä Hartelan Levä valtaa alaa taan, kuinka tämä prosessi etenee. näköisin Kalakodon uusi asukas on merirokko, jota tarttuu siihen ja Nyt siis odotamme sen tarttumista Kalakotoon. Muutenkin taideteoksen suojissa elävät kalat, muut eliöt ja kasvit muuttavat ajan myötä teoksen osaksi merenalaista maisemaa. Metsähallitus seuraa ja dokumentoi tilanteen kehitystä. g Lauri Hiekkaranta, Visuaalinen Pinta Oy 18 | SEMENTTI SEMENTTI | 19 Alueen vedenalainen luonto on monipuolinen ja kiinnostava, ja luontopolun onkin tarkoitus herättää mielenkiintoa vedenalaista maailmaa kohtaan. Perinnemaisemia on puistossa noin 300 ha. Kansallispuiston tavoitteena on Saaristomeren luonnon ja kulttuurin suojeleminen, niihin liittyvien perinteisten luonnonkäyttömuotojen turvaaminen, elävän saaristoyhteisön säilyttäminen sekä ympäristötutkimuksen edistäminen. Luontopolku veden alla Metsähallituksen vedenalainen luontopolku sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto Saaristomeren kansallispuistossa, Dalskär saaren ranta- Ahvenanmaan ja Manner-Suomen väliin jäävä Saaristomeri vedessä. Vedenalainen luontopolku on tarkoitettu venei- on yksi maailman laajimmista saaristokokonaisuuksista. lijöille, luontokoulujen oppilaille, saariston luontomatkai- Saaristomeren kansallispuistoon kuuluu tällä hetkellä yli luyrittäjille, sukeltajille ja kaikille muille vedenalaisesta 2000 mannerjään ja aaltojen muovaamaa saarta ja luotoa, luonnosta kiinnostuneille. Alueen vedenalainen luonto yhteistoiminta-alueella on kaikkiaan 8400 saarta ja luotoa. on monipuolinen ja kiinnostava ja luontopolun onkin tarkoitus herättää mielenkiintoa vedenalaista maailmaa Kansallispuisto on pääosin karua ulkosaaristoa, jota luon- kohtaan. Polun varrelta ja sen läheisyydestä löytyy nehtivat mm. tuulen tuivertamat kalliomänniköt, matalakas- kalliopohjien leväyhdyskuntia ja hiekka-sorapohjien vuiset lehtimetsät sekä paljaat kallioluodot, jotka paljas- rikkaita putkilokasviyhdyskuntia. Alueella näkee myös tavat osia 2000 miljoonaa vuotta vanhasta peruskalliosta. paljon pikkukaloja, simpukoita sekä kasvien seassa Toisaalta kallioiden painanteisiin jää myös erittäin reheviä viihtyviä pieneliöitä kuten leväsiiroja ja kotiloita. alueita, joiden kasvillisuus on erittäin moninaista. Lähde: Metsähallitus Itämeren murtoveden suolapitoisuuden (Saaristomerellä 5–6 promillea) vuoksi veden alla elävien kasvi- ja eläinlajien määrä on vähäinen, mutta yksilörunsauden vuoksi meri vilisee elämää. Laajat ulapat, murtovesi, puuttomat ulkoluodot sekä rehevät lehdot luovat elinympäristön hyvin monipuoliselle eläinja kasvilajistolle. Saaristomeren kansallispuiston erikoisuus on perinnemaisemat: lehdesniityt, hakamaat, kedot, rantaniityt ja nummet, joita saaristolaisten karja laiduntaa. Taideteoksessa on 13 samanlaista muotissa valettua elementtiä, ja ne on kiinnitetty tarkasta toisiinsa, jotta symmetrisyys on saatu aikaiseksi. Armi Nurmisen auringonvaloa siivilöivä veistos toimii meren hiekkapohjassa sekä itsenäisenä taideteoksena että tekoriuttana. Saaristomeren kansallispuisto. 18 | SEMENTTI SEMENTTI | 19 Alueen vedenalainen luonto on monipuolinen ja kiinnostava, ja luontopolun onkin tarkoitus herättää mielenkiintoa vedenalaista maailmaa kohtaan. Perinnemaisemia on puistossa noin 300 ha. Kansallispuiston tavoitteena on Saaristomeren luonnon ja kulttuurin suojeleminen, niihin liittyvien perinteisten luonnonkäyttömuotojen turvaaminen, elävän saaristoyhteisön säilyttäminen sekä ympäristötutkimuksen edistäminen. Luontopolku veden alla Metsähallituksen vedenalainen luontopolku sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto Saaristomeren kansallispuistossa, Dalskär saaren ranta- Ahvenanmaan ja Manner-Suomen väliin jäävä Saaristomeri vedessä. Vedenalainen luontopolku on tarkoitettu venei- on yksi maailman laajimmista saaristokokonaisuuksista. lijöille, luontokoulujen oppilaille, saariston luontomatkai- Saaristomeren kansallispuistoon kuuluu tällä hetkellä yli luyrittäjille, sukeltajille ja kaikille muille vedenalaisesta 2000 mannerjään ja aaltojen muovaamaa saarta ja luotoa, luonnosta kiinnostuneille. Alueen vedenalainen luonto yhteistoiminta-alueella on kaikkiaan 8400 saarta ja luotoa. on monipuolinen ja kiinnostava ja luontopolun onkin tarkoitus herättää mielenkiintoa vedenalaista maailmaa Kansallispuisto on pääosin karua ulkosaaristoa, jota luon- kohtaan. Polun varrelta ja sen läheisyydestä löytyy nehtivat mm. tuulen tuivertamat kalliomänniköt, matalakas- kalliopohjien leväyhdyskuntia ja hiekka-sorapohjien vuiset lehtimetsät sekä paljaat kallioluodot, jotka paljas- rikkaita putkilokasviyhdyskuntia. Alueella näkee myös tavat osia 2000 miljoonaa vuotta vanhasta peruskalliosta. paljon pikkukaloja, simpukoita sekä kasvien seassa Toisaalta kallioiden painanteisiin jää myös erittäin reheviä viihtyviä pieneliöitä kuten leväsiiroja ja kotiloita. alueita, joiden kasvillisuus on erittäin moninaista. Lähde: Metsähallitus Itämeren murtoveden suolapitoisuuden (Saaristomerellä 5–6 promillea) vuoksi veden alla elävien kasvi- ja eläinlajien määrä on vähäinen, mutta yksilörunsauden vuoksi meri vilisee elämää. Laajat ulapat, murtovesi, puuttomat ulkoluodot sekä rehevät lehdot luovat elinympäristön hyvin monipuoliselle eläinja kasvilajistolle. Saaristomeren kansallispuiston erikoisuus on perinnemaisemat: lehdesniityt, hakamaat, kedot, rantaniityt ja nummet, joita saaristolaisten karja laiduntaa. Taideteoksessa on 13 samanlaista muotissa valettua elementtiä, ja ne on kiinnitetty tarkasta toisiinsa, jotta symmetrisyys on saatu aikaiseksi. Armi Nurmisen auringonvaloa siivilöivä veistos toimii meren hiekkapohjassa sekä itsenäisenä taideteoksena että tekoriuttana. Saaristomeren kansallispuisto. 20 | SEMENTTI Kuvat: LOCI maisema-arkkitehdit Oy SEMENTTI | 21 Teksti: Dakota Lavento Kaikki rakennuksen ulkopuolella Maisema-arkkitehdin työkenttä on laaja ja osaajille riittää kysyntää. LOCI maisema-arkkitehdit Oy pyrkii suunnittelemaan paikkalähtöistä ja kestävää ympäristöä. Ympäristöbetonia he käyttäisivät mielellään enemmänkin. LOCI maisema-arkkitehdit Oy syntyi Kaavoitukseen liittyvistä suunnitel- viiden maisema-arkkitehtitoimiston mista ja selvityksistä mainittakoon yhteistyöstä. Toimiston omistavat öljysatamarakenteiden säilyttäminen Milla Hakari, Pia Kuusiniemi, osana Kruunuvuorenrannan ima- Krista Muurinen, Teresa Rönkä ja goa, Hernesaaren yleissuunnitelma Emilia Weckman. Yhteistyö onkin osayleiskaavaluonnosta varten ja tärkeä termi, kun osakkaat kuvaavat Vallilan siirtolapuutarhan historialli- maisema-arkkitehtien työprosessia. nen selvitys sekä kehittämistarpeet – Paras lopputulos syntyy, kun eri ja -ohjeet. LOCI maisema-arkkitehdit olivat mukana Ratinanrannan tontinluovutuskilpailun voittaneessa Skanskan ryhmässä. Kortteliin kuuluu neljä asunto-osakeyhtiötä. Piha on yhteinen kolmelle tontille. Ammattilaisista puute Suomessa maisema-arkkitehdiksi alojen taitavat ammattilaiset tekevät työtä yhdessä. Toimivassa yhteis- Puistoprojekteista merkittävin on voi opiskella vain yhdessä paikassa, työkumppaniverkostossa on niin Kirkkojärven puiston suunnittelu Aalto-yliopistossa Espoossa. Vuosit- arkkitehteja, rakennesuunnittelijoita, yleisen maisema-arkkitehtuurikil- tain sisään otetaan 18 opiskelijaa, liikennesuunnittelijoita, taiteilijoita pailun voitosta toteutukseen asti. lisäksi maisteriohjelmaan otetaan kuin monia muitakin. Mitä enemmän Julkisia ympäristökohteita ovat mm. muutamia opiskelijoita. Vastavalmis- työtä tehdään yhdessä, sitä helpom- Kirkkojärven koulun ja Saunalahden tuneet työllistyvät sataprosenttisesti. min prosessi sujuu. lastentalon ympäristöt. Ympäristönäkökulman korostuminen Kaikenkokoisia projekteja Laaja yhteistyökumppaniverkosto on tarpeen erityisesti haastavissa hankkeissa. LOCI maisema-arkkitehtien portfoliossa on kaikenlaisia suunnittelutöitä laaja-alaisesta yleissuunnittelusta pienten kortteli-pihojen toteutussuunnitteluun. Toimiston osakkaat ovat persoonal- maankäytön suunnittelussa tuottaa taan ja erityisosaamiseltaan erilai- hitaasti lisää työpaikkoja julkishallin- sia ja täydentävät hyvin toisiaan. toon. Noin kymmenen vuosittain val- Työkokemusta kaikilla on paitsi mistuvaa maisema-arkkitehtia työl- omasta toimistostaan myös muualla listyy kuntiin ja suurten insinööritoi- työskentelystä ja nykyisen Aalto- mistojen nopeasti kasvaville ympä- yliopiston maisema-arkkitehtuurin ristöosastoille. koulutusohjelmassa opettamisesta. – Alalla on pulaa kunnianhimoisista yrittäjistä. Nykyiset toimistot ovat vakiinnuttaneet asemansa, mutta kilpailusta ei voida puhua, koska töitä olisi enemmän kuin kukaan ehtii tekemään. Taitavia työntekijöitäkin on vaikea saada. Vastavalmistuneilla ei ole riittävästi kokemusta suunnittelutyöstä, sillä harjoittelupaikkoja on liian vähän. Niinpä harvalla on uskallusta lähteä yrittäjäksi, naiset arvelevat. Maisema-arkkitehteja työskente- Tasapainoilua ja kokonaisuuksien hallintaa Maisema-arkkitehdin tutkinto on teknillistieteellinen yliopistossa suoritettava ylempi korkeakoulututkinto. Suomessa maisema-arkkitehteja kouluttaa Aaltoyliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun Arkkitehtuurin laitos. Opinnot voivat painottua yhdyskuntasuunnitteluun, maiseman suunnitteluun ja rakentamiseen tai maiseman suunnitteluun ja hoitoon. g lee nykyisin niin konsultteina kuin tilaajapuolellakin. Suuremmissa kaupungeissa maisema-arkkitehtejä työskentelee kaupunkisuunnittelukeskuksissa ja rakennusvalvontavirastoissa. VENE-oleskeluveistos Toukorannassa. 20 | SEMENTTI Kuvat: LOCI maisema-arkkitehdit Oy SEMENTTI | 21 Teksti: Dakota Lavento Kaikki rakennuksen ulkopuolella Maisema-arkkitehdin työkenttä on laaja ja osaajille riittää kysyntää. LOCI maisema-arkkitehdit Oy pyrkii suunnittelemaan paikkalähtöistä ja kestävää ympäristöä. Ympäristöbetonia he käyttäisivät mielellään enemmänkin. LOCI maisema-arkkitehdit Oy syntyi Kaavoitukseen liittyvistä suunnitel- viiden maisema-arkkitehtitoimiston mista ja selvityksistä mainittakoon yhteistyöstä. Toimiston omistavat öljysatamarakenteiden säilyttäminen Milla Hakari, Pia Kuusiniemi, osana Kruunuvuorenrannan ima- Krista Muurinen, Teresa Rönkä ja goa, Hernesaaren yleissuunnitelma Emilia Weckman. Yhteistyö onkin osayleiskaavaluonnosta varten ja tärkeä termi, kun osakkaat kuvaavat Vallilan siirtolapuutarhan historialli- maisema-arkkitehtien työprosessia. nen selvitys sekä kehittämistarpeet – Paras lopputulos syntyy, kun eri ja -ohjeet. LOCI maisema-arkkitehdit olivat mukana Ratinanrannan tontinluovutuskilpailun voittaneessa Skanskan ryhmässä. Kortteliin kuuluu neljä asunto-osakeyhtiötä. Piha on yhteinen kolmelle tontille. Ammattilaisista puute Suomessa maisema-arkkitehdiksi alojen taitavat ammattilaiset tekevät työtä yhdessä. Toimivassa yhteis- Puistoprojekteista merkittävin on voi opiskella vain yhdessä paikassa, työkumppaniverkostossa on niin Kirkkojärven puiston suunnittelu Aalto-yliopistossa Espoossa. Vuosit- arkkitehteja, rakennesuunnittelijoita, yleisen maisema-arkkitehtuurikil- tain sisään otetaan 18 opiskelijaa, liikennesuunnittelijoita, taiteilijoita pailun voitosta toteutukseen asti. lisäksi maisteriohjelmaan otetaan kuin monia muitakin. Mitä enemmän Julkisia ympäristökohteita ovat mm. muutamia opiskelijoita. Vastavalmis- työtä tehdään yhdessä, sitä helpom- Kirkkojärven koulun ja Saunalahden tuneet työllistyvät sataprosenttisesti. min prosessi sujuu. lastentalon ympäristöt. Ympäristönäkökulman korostuminen Kaikenkokoisia projekteja Laaja yhteistyökumppaniverkosto on tarpeen erityisesti haastavissa hankkeissa. LOCI maisema-arkkitehtien portfoliossa on kaikenlaisia suunnittelutöitä laaja-alaisesta yleissuunnittelusta pienten kortteli-pihojen toteutussuunnitteluun. Toimiston osakkaat ovat persoonal- maankäytön suunnittelussa tuottaa taan ja erityisosaamiseltaan erilai- hitaasti lisää työpaikkoja julkishallin- sia ja täydentävät hyvin toisiaan. toon. Noin kymmenen vuosittain val- Työkokemusta kaikilla on paitsi mistuvaa maisema-arkkitehtia työl- omasta toimistostaan myös muualla listyy kuntiin ja suurten insinööritoi- työskentelystä ja nykyisen Aalto- mistojen nopeasti kasvaville ympä- yliopiston maisema-arkkitehtuurin ristöosastoille. koulutusohjelmassa opettamisesta. – Alalla on pulaa kunnianhimoisista yrittäjistä. Nykyiset toimistot ovat vakiinnuttaneet asemansa, mutta kilpailusta ei voida puhua, koska töitä olisi enemmän kuin kukaan ehtii tekemään. Taitavia työntekijöitäkin on vaikea saada. Vastavalmistuneilla ei ole riittävästi kokemusta suunnittelutyöstä, sillä harjoittelupaikkoja on liian vähän. Niinpä harvalla on uskallusta lähteä yrittäjäksi, naiset arvelevat. Maisema-arkkitehteja työskente- Tasapainoilua ja kokonaisuuksien hallintaa Maisema-arkkitehdin tutkinto on teknillistieteellinen yliopistossa suoritettava ylempi korkeakoulututkinto. Suomessa maisema-arkkitehteja kouluttaa Aaltoyliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun Arkkitehtuurin laitos. Opinnot voivat painottua yhdyskuntasuunnitteluun, maiseman suunnitteluun ja rakentamiseen tai maiseman suunnitteluun ja hoitoon. g lee nykyisin niin konsultteina kuin tilaajapuolellakin. Suuremmissa kaupungeissa maisema-arkkitehtejä työskentelee kaupunkisuunnittelukeskuksissa ja rakennusvalvontavirastoissa. VENE-oleskeluveistos Toukorannassa. 22 | SEMENTTI SEMENTTI | 23 Jatkotutkintona maisema-arkkitehdit voivat suorittaa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot. Maisema-arkkitehdin päätavoitteena on löytää tasapaino maisema-arkkitehdin roolille luonnon suojelijana ja ekologisten kysymysten asiantuntijana, työryhmässä luonnonprosessien teknisenä asiantuntijana, ympäristön toiminnallisena suunnittelijana, mutta ennen kaikkea koetun ympäristön taiteellisena suunnittelijana. Hän pyrkii sovittamaan ihmisen ja luonnon toimintaa toisiinsa, luomaan uutta maisemaa ja hoitamaan vanhaa. Korttelipihaa jaksottavat jo kilpailuvaiheessa yhteistyötä kuvanveistäjä Pertti Kukkosen Aikaisin mukaan projekteihin man prosessien tarkastelua suhteessa – Tällaisissa tapauksissa myös taide kanssa ideoidut ja toteutusvaiheessa suunnitellut Maisema-arkkitehdin työ on hyvin tulevaan käyttöön, minkä pohjalta on helppo sitoa kokonaisuuteen, eikä voidaan laatia maisemallinen maan- vain päälle liimatuksi osaksi. kuparibetonitukimuurit. Niiden muoto on saanut innoituksensa Pyhäjärven aalloista. monipuolista. Heitä tarvitaan kaavoituksessa aina maakuntakaava- käyttösuositus. Mutta pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi rakennus- Maisema-arkkitehtisuunnittelussa hankkeessa jo siinä vaiheessa, kun ympäristöbetonin käyttö sekä taide- itse rakennusta vasta ryhdytään että toiminnallisena elementtinä suunnittelemaan. Silloin voimme on luonteva jatkumo. Esimerkiksi vielä olla kunnolla mukana vaikutta- toimiston Yhteispiha 10 teos ”Vene” massa lopputulokseen, mm. tontin on taideteos, mutta se on myös ulkopuolella oleva. korkoihin ja tasauksiin. Suunnittelu- istuskelupaikka ja hiekkalaatikko. kilpailuissa tilanne on siinä mielessä Monilla uusilla asuinalueilla taide on Jokaisessa hankkeessa on tehtävä ihanteellinen, että olemme mukana olennainen osa ympäristöä. Hyviä alusta alkaen. Koko työryhmä esimerkkejä ovat Arabianranta ja rakennuttajaa myöten on sitoutunut Tampereelle valmistuva uusi Ratinan tavoitteeseen. asuinalue. g valmistelusta alkaen. He osallistuvat väyläsuunnitteluun, kaupunkien julkisten tilojen suunnitteluun ja pihasuunnitteluun. – Maisema-arkkitehdeille kuuluu periaatteessa kaikki rakennuksen yhteistyötä eri alojen ammattilaisten kanssa ja usein locilaiset huomaavatkin omineensa hankkeessa eräänlaisen koordinaattorin roolin. Se teettää työtä, mutta toisaalta he pystyvät varmistamaan, että kokonaisuus pysyy kuosissaan. Monissa Tampereen Ratinanrannan kortteli 456, Tampere: muissa Euroopan maissa, missä As Oy:t: Tampereen Ratinanrannan Aallotar, Tuuletar, maisema-arkkitehtuurin perinne on Tyrskytär ja Myrskytär pitempi, maisema-arkkitehdit koordinoivat suuria ympäristönsuunnitteluhankkeita, kuten esimerkiksi Rakennuttaja: Skanska Kodit Oy Arkkitehti: Arkkitehtiryhmä A6 Oy jokien tulva-alueiden suunnittelua tai Taiteilija: Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen vanhojen teollisuusalueiden muutta- Maisemasuunnittelu: LOCI maisema-arkkitehdit Oy mista luonnonsuojelualueiksi. Suo- Suunnittelu: 2007, 2008– messa nämä etenevät vielä yleensä insinöörivetoisesti. – Parasta olisikin, jos pääsisimme mukaan heti prosessin alussa. Eri kaavatasoilla tämä tarkoittaa maise- Toteutus: 2008– Kuparibetonimuurien valu: Suomen Tiilielementti Oy Betonintoimitus: Laurilan Betoni Oy 22 | SEMENTTI SEMENTTI | 23 Jatkotutkintona maisema-arkkitehdit voivat suorittaa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot. Maisema-arkkitehdin päätavoitteena on löytää tasapaino maisema-arkkitehdin roolille luonnon suojelijana ja ekologisten kysymysten asiantuntijana, työryhmässä luonnonprosessien teknisenä asiantuntijana, ympäristön toiminnallisena suunnittelijana, mutta ennen kaikkea koetun ympäristön taiteellisena suunnittelijana. Hän pyrkii sovittamaan ihmisen ja luonnon toimintaa toisiinsa, luomaan uutta maisemaa ja hoitamaan vanhaa. Korttelipihaa jaksottavat jo kilpailuvaiheessa yhteistyötä kuvanveistäjä Pertti Kukkosen Aikaisin mukaan projekteihin man prosessien tarkastelua suhteessa – Tällaisissa tapauksissa myös taide kanssa ideoidut ja toteutusvaiheessa suunnitellut Maisema-arkkitehdin työ on hyvin tulevaan käyttöön, minkä pohjalta on helppo sitoa kokonaisuuteen, eikä voidaan laatia maisemallinen maan- vain päälle liimatuksi osaksi. kuparibetonitukimuurit. Niiden muoto on saanut innoituksensa Pyhäjärven aalloista. monipuolista. Heitä tarvitaan kaavoituksessa aina maakuntakaava- käyttösuositus. Mutta pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi rakennus- Maisema-arkkitehtisuunnittelussa hankkeessa jo siinä vaiheessa, kun ympäristöbetonin käyttö sekä taide- itse rakennusta vasta ryhdytään että toiminnallisena elementtinä suunnittelemaan. Silloin voimme on luonteva jatkumo. Esimerkiksi vielä olla kunnolla mukana vaikutta- toimiston Yhteispiha 10 teos ”Vene” massa lopputulokseen, mm. tontin on taideteos, mutta se on myös ulkopuolella oleva. korkoihin ja tasauksiin. Suunnittelu- istuskelupaikka ja hiekkalaatikko. kilpailuissa tilanne on siinä mielessä Monilla uusilla asuinalueilla taide on Jokaisessa hankkeessa on tehtävä ihanteellinen, että olemme mukana olennainen osa ympäristöä. Hyviä alusta alkaen. Koko työryhmä esimerkkejä ovat Arabianranta ja rakennuttajaa myöten on sitoutunut Tampereelle valmistuva uusi Ratinan tavoitteeseen. asuinalue. g valmistelusta alkaen. He osallistuvat väyläsuunnitteluun, kaupunkien julkisten tilojen suunnitteluun ja pihasuunnitteluun. – Maisema-arkkitehdeille kuuluu periaatteessa kaikki rakennuksen yhteistyötä eri alojen ammattilaisten kanssa ja usein locilaiset huomaavatkin omineensa hankkeessa eräänlaisen koordinaattorin roolin. Se teettää työtä, mutta toisaalta he pystyvät varmistamaan, että kokonaisuus pysyy kuosissaan. Monissa Tampereen Ratinanrannan kortteli 456, Tampere: muissa Euroopan maissa, missä As Oy:t: Tampereen Ratinanrannan Aallotar, Tuuletar, maisema-arkkitehtuurin perinne on Tyrskytär ja Myrskytär pitempi, maisema-arkkitehdit koordinoivat suuria ympäristönsuunnitteluhankkeita, kuten esimerkiksi Rakennuttaja: Skanska Kodit Oy Arkkitehti: Arkkitehtiryhmä A6 Oy jokien tulva-alueiden suunnittelua tai Taiteilija: Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen vanhojen teollisuusalueiden muutta- Maisemasuunnittelu: LOCI maisema-arkkitehdit Oy mista luonnonsuojelualueiksi. Suo- Suunnittelu: 2007, 2008– messa nämä etenevät vielä yleensä insinöörivetoisesti. – Parasta olisikin, jos pääsisimme mukaan heti prosessin alussa. Eri kaavatasoilla tämä tarkoittaa maise- Toteutus: 2008– Kuparibetonimuurien valu: Suomen Tiilielementti Oy Betonintoimitus: Laurilan Betoni Oy Piha ja rakennus on suunniteltu materiaaleiltaan ja värisävyiltään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Pihan betonimuurit on käsitelty samalla patinointikäsittelyllä kuin rakennuksen sokkelit. SEMENTTI | 25 on saanut kuparivärjäyksestä. käytetään paljon enemmän. Toki Betonissa on käytetty mustaa kiviai- talvet ovat siellä betonirakenteille Kirkkojärven koulu, Espoo: nesta, joka paljastuu, kun yläpinnat armeliaampia. Meillä on esimerkiksi Rakennuttaja: Espoon kaupunki on hiottu kiiltopintaan. otettava huomioon lumen aurauksen Arkkitehtisuunnittelu: Verstas Arkkitehdit Oy aiheuttamat vahingot. Betoniraken- Iso joukko toteuttajia Elementtisuunnittelu tehtiin LOCI:n suunnitelmien pohjalta. Pertti Kukkonen valvoi ja ohjeisti elementtien toteutuksen. Elementtikuvat vektoroitiin ja muotit leikattiin styroksiin Vihdin Betoni Oy:n toimesta, kuljetettiin Valkeakoskelle, jossa ne valettiin kuparibetoniin Suomen Tiilielementti Oy:n toimesta. Hionnat ja patinoinnit suoritti Betonipallas Oy. Taide osana korttelipihaa Ratinan asuinalueen rakentaminen käynnistyi tontinluovutuskilpailulla vuonna 2006. LOCI maisemaarkkitehdit olivat mukana kilpailun voittaneessa Skanskan ryhmässä. Locilaiset sanovat, että voitetun kilpailun jälkeen työstä on tehty yleensä noin 10 prosenttia. Joskus joudutaan aloittamaan lähes alusta, kuten Ratinan tapauksessa kävi, kun kortteli vaihtui matkan varrella. – Tällöin myös korttelipiha pieneni kolmanneksella lähtötilanteesta. Emme halunneet rakentaa erillistä ala- ja yläpihaa, vaan luontevasti rannasta kohoavan korttelipihan. Haasteita kulkuväylien suunnittelulle aiheutti myös se, että tontti nousee Pyhäjärven rannasta suhteellisen Nykyisin ehkä parhaiten suurista jyrkästi. julkisista töistään tunnettu Kukko- Nyt syksyllä kaksi kolmasosaa pi- ominaisuuksia yhteistyössä betoni- hasta on valmiina ja kolmasosa työn alla. Lopullisesti kortteli on valmis nen on kehittänyt betonin esteettisiä teollisuuden ja betonialan tutkijoiden kanssa. Hän on saanut myös ensi keväänä. Vuoden Betoniteko -palkinnon. Kortteli koostuu kolmesta tontista, Locilaiset painottavat, ettei taide joille piha on yhteinen. Kohoavaa maastoa on käytetty taitavasti hyväksi tukimuurien kulkua rajaavissa ja ohjaavissa muodoissa. Korttelipihaa jaksottavat jo kilpailuvaiheessa yhteistyössä kuvanveistäjä Pertti Kukkosen kanssa ideoidut ja toteu- saisi olla irrallaan ympäristöstään. Pihan yksityiskohtien ja rakenteiden tulisi keskustella rakennusten kanssa. Samaa kiviaihetta tai väritystä löytää paitsi julkisivusta myös piharakenteista. tusvaiheessa suunnitellut kuparibe- Betonikin on kaunista tonitukimuurit. Pyhäjärven aalloilta Locilaiset toivoisivat näkevänsä innoituksensa saanut tukimuurikoko- enemmän betonirakenteita suoma- naisuus on aaltoileva rantaan päin laisessa rakennetussa ympäristössä. ja sileä pihan puolelle. Värinsä se – Esimerkiksi Tanskassa betonia netta voi olla hankala paikata jälkeenpäin, siinä mielessä ne ovat kertakäyttöisiä. Maisemasuunnittelu: LOCI maisema-arkkitehdit Oy Suunnittelu: 2006–2009 Toteutus: 2010 Kaarevat tulimuurielementit: Ämmän Betoni Oy Ongelmana on myös se, ettei tuotekehitykseen nopean aikataulun projekteissa oikein tahdo olla aikaa eikä halua panostaa. On käytettävä sitä, mikä syntyy nopeasti tai on jo valmiina. VENE-oleskeluveistos Toukorannassa: Rakennuttaja: : Arabian Palvelu Oy (rakennuttajakonsulttina Haahtela Oy) kehittää teknologiaa niin, että paikal- Veistoskokonaisuuden suunnittelusta vastasi: LOCI maisema-arkkitehdit Oy. Suunnittelutyöryhmässä mukana Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy la valamalla saataisiin yhtä kestäviä Suunnittelu: 2008–2009, toteutus 2009 ratkaisuja kuin elementtitekniikalla. käyttämisen nykyistä huomattavasti Betonivalun toteutus: Betonipallas Oy (kuvanveistäjä Pertti Kukkonen työryhmineen). Puupenkin toteutus: puuseppä Jussi Mattila. monipuolisemmin. Raudoittaminen Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Taponen & Heiskari Oy – Olisikin hyvä, jos teollisuus voisi Se mahdollistaisi ympäristöbetonin ei ole ratkaisu. Suuri yleisökään ei aina suhtaudu Helsingin Toukorannan Yhteispiha rettynä, muottipintaisena, hiottuna ympäristön betonirakenteisiin ennak- 10:lle kesällä 2009 toteutetun teok- ja pesubetonipintana. Betonimuurit koluulottomasti. Ne yhdistetään sen lähtökohtana oli tarjota tiiviisti ovat valkobetonia. Maan pinnassa mielikuvissa harmaisiin ja kurjiin rakennetulle pihan osalle oleskelu- on käytetty betonia paikallavalettuna betonilähiöihin. paikka. Oleskelupaikaksi muodos- laajana pintana, hiekka-altaassa – Väribetoni on usein liian kallis tui paikallavaluna valkobetonista leikkihiekkaa. Puun alla katteena on ratkaisu eikä maali toisaalta kes- toteutettu ”oleskeluveistos”. Veistok- kokoelma rantakiviä. Betonin päälle tä pinnassa riittävän pitkään. Yksi sen muotokieli perustuu lainaukseen sijoitettu puinen penkki on tammea. | ratkaisu on Kirkkojärven koulun veneen ja ehkä hieman myös riippu- palkitussa piharatkaisuissa käytetty maton muodosta. Luonnosvisiossa betonin impregnointi. Umbrakäsi- puu on jo saavuttanut mittaa. Betoni telty muuri on kaunis ja mahdolliset materiaalina mahdollisti kaarevien kolhut ovat helposti peitettävissä. muotojen toteuttamisen. Oleskelu- Mahdollisuudet ovat loputtomat, kun paikan keskeisenä teemana on be- suunnittelulle ja tuotekehitykselle toni eri tavoin pintakäsiteltynä: hier- vain annetaan tilaisuus. Emilia Weckman Krista Muurinen Milla Hakari Pia Kuusiniemi Teresa Rönkä Piha ja rakennus on suunniteltu materiaaleiltaan ja värisävyiltään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Pihan betonimuurit on käsitelty samalla patinointikäsittelyllä kuin rakennuksen sokkelit. SEMENTTI | 25 on saanut kuparivärjäyksestä. käytetään paljon enemmän. Toki Betonissa on käytetty mustaa kiviai- talvet ovat siellä betonirakenteille Kirkkojärven koulu, Espoo: nesta, joka paljastuu, kun yläpinnat armeliaampia. Meillä on esimerkiksi Rakennuttaja: Espoon kaupunki on hiottu kiiltopintaan. otettava huomioon lumen aurauksen Arkkitehtisuunnittelu: Verstas Arkkitehdit Oy aiheuttamat vahingot. Betoniraken- Iso joukko toteuttajia Elementtisuunnittelu tehtiin LOCI:n suunnitelmien pohjalta. Pertti Kukkonen valvoi ja ohjeisti elementtien toteutuksen. Elementtikuvat vektoroitiin ja muotit leikattiin styroksiin Vihdin Betoni Oy:n toimesta, kuljetettiin Valkeakoskelle, jossa ne valettiin kuparibetoniin Suomen Tiilielementti Oy:n toimesta. Hionnat ja patinoinnit suoritti Betonipallas Oy. Taide osana korttelipihaa Ratinan asuinalueen rakentaminen käynnistyi tontinluovutuskilpailulla vuonna 2006. LOCI maisemaarkkitehdit olivat mukana kilpailun voittaneessa Skanskan ryhmässä. Locilaiset sanovat, että voitetun kilpailun jälkeen työstä on tehty yleensä noin 10 prosenttia. Joskus joudutaan aloittamaan lähes alusta, kuten Ratinan tapauksessa kävi, kun kortteli vaihtui matkan varrella. – Tällöin myös korttelipiha pieneni kolmanneksella lähtötilanteesta. Emme halunneet rakentaa erillistä ala- ja yläpihaa, vaan luontevasti rannasta kohoavan korttelipihan. Haasteita kulkuväylien suunnittelulle aiheutti myös se, että tontti nousee Pyhäjärven rannasta suhteellisen Nykyisin ehkä parhaiten suurista jyrkästi. julkisista töistään tunnettu Kukko- Nyt syksyllä kaksi kolmasosaa pi- ominaisuuksia yhteistyössä betoni- hasta on valmiina ja kolmasosa työn alla. Lopullisesti kortteli on valmis nen on kehittänyt betonin esteettisiä teollisuuden ja betonialan tutkijoiden kanssa. Hän on saanut myös ensi keväänä. Vuoden Betoniteko -palkinnon. Kortteli koostuu kolmesta tontista, Locilaiset painottavat, ettei taide joille piha on yhteinen. Kohoavaa maastoa on käytetty taitavasti hyväksi tukimuurien kulkua rajaavissa ja ohjaavissa muodoissa. Korttelipihaa jaksottavat jo kilpailuvaiheessa yhteistyössä kuvanveistäjä Pertti Kukkosen kanssa ideoidut ja toteu- saisi olla irrallaan ympäristöstään. Pihan yksityiskohtien ja rakenteiden tulisi keskustella rakennusten kanssa. Samaa kiviaihetta tai väritystä löytää paitsi julkisivusta myös piharakenteista. tusvaiheessa suunnitellut kuparibe- Betonikin on kaunista tonitukimuurit. Pyhäjärven aalloilta Locilaiset toivoisivat näkevänsä innoituksensa saanut tukimuurikoko- enemmän betonirakenteita suoma- naisuus on aaltoileva rantaan päin laisessa rakennetussa ympäristössä. ja sileä pihan puolelle. Värinsä se – Esimerkiksi Tanskassa betonia netta voi olla hankala paikata jälkeenpäin, siinä mielessä ne ovat kertakäyttöisiä. Maisemasuunnittelu: LOCI maisema-arkkitehdit Oy Suunnittelu: 2006–2009 Toteutus: 2010 Kaarevat tulimuurielementit: Ämmän Betoni Oy Ongelmana on myös se, ettei tuotekehitykseen nopean aikataulun projekteissa oikein tahdo olla aikaa eikä halua panostaa. On käytettävä sitä, mikä syntyy nopeasti tai on jo valmiina. VENE-oleskeluveistos Toukorannassa: Rakennuttaja: : Arabian Palvelu Oy (rakennuttajakonsulttina Haahtela Oy) kehittää teknologiaa niin, että paikal- Veistoskokonaisuuden suunnittelusta vastasi: LOCI maisema-arkkitehdit Oy. Suunnittelutyöryhmässä mukana Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy la valamalla saataisiin yhtä kestäviä Suunnittelu: 2008–2009, toteutus 2009 ratkaisuja kuin elementtitekniikalla. käyttämisen nykyistä huomattavasti Betonivalun toteutus: Betonipallas Oy (kuvanveistäjä Pertti Kukkonen työryhmineen). Puupenkin toteutus: puuseppä Jussi Mattila. monipuolisemmin. Raudoittaminen Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Taponen & Heiskari Oy – Olisikin hyvä, jos teollisuus voisi Se mahdollistaisi ympäristöbetonin ei ole ratkaisu. Suuri yleisökään ei aina suhtaudu Helsingin Toukorannan Yhteispiha rettynä, muottipintaisena, hiottuna ympäristön betonirakenteisiin ennak- 10:lle kesällä 2009 toteutetun teok- ja pesubetonipintana. Betonimuurit koluulottomasti. Ne yhdistetään sen lähtökohtana oli tarjota tiiviisti ovat valkobetonia. Maan pinnassa mielikuvissa harmaisiin ja kurjiin rakennetulle pihan osalle oleskelu- on käytetty betonia paikallavalettuna betonilähiöihin. paikka. Oleskelupaikaksi muodos- laajana pintana, hiekka-altaassa – Väribetoni on usein liian kallis tui paikallavaluna valkobetonista leikkihiekkaa. Puun alla katteena on ratkaisu eikä maali toisaalta kes- toteutettu ”oleskeluveistos”. Veistok- kokoelma rantakiviä. Betonin päälle tä pinnassa riittävän pitkään. Yksi sen muotokieli perustuu lainaukseen sijoitettu puinen penkki on tammea. | ratkaisu on Kirkkojärven koulun veneen ja ehkä hieman myös riippu- palkitussa piharatkaisuissa käytetty maton muodosta. Luonnosvisiossa betonin impregnointi. Umbrakäsi- puu on jo saavuttanut mittaa. Betoni telty muuri on kaunis ja mahdolliset materiaalina mahdollisti kaarevien kolhut ovat helposti peitettävissä. muotojen toteuttamisen. Oleskelu- Mahdollisuudet ovat loputtomat, kun paikan keskeisenä teemana on be- suunnittelulle ja tuotekehitykselle toni eri tavoin pintakäsiteltynä: hier- vain annetaan tilaisuus. Emilia Weckman Krista Muurinen Milla Hakari Pia Kuusiniemi Teresa Rönkä Finnsementti A ro o r i I Plussementin infokanavat UUTISET Uusi tuotepäällikkö Iiro Aro on aloittanut säkkisementtiliiketoiminnan Plussementtitietoisuuden lisääminen on ollut vuoden tuotepäällikkönä 26.9.2011. Iiro on työskennellyt 2011 tärkein markkinointitoimenpiteemme. Uuden aikaisemmin Finnsementin palveluksessa vuosien tuotteen lanseeraamisen lisäksi otimme käyttöön 2006 ja 2007 kesinä ja liikkunut tuolloin kentällä myös itsellemme uuden viestintäkanavan, sähköisen säkkisementtimme myynnin parissa. Iiro asuu kirjeen. E-suoran välityksellä on levitetty Plussementti- Lappeenrannassa ja pitää sitä tukikohtanaan asiaa sidosryhmillemme neljästi vuoden aikana. Jär- kiertäessään Suomea. jestimme kuluvana vuonna Plus-infotilaisuuksia kolmella eri paikkakunnalla, Lappeenrannassa, Paraisilla ja Oulussa. Tilaisuuksissa Finnsementin asiantuntijat kertoivat Plussementin ominaisuuksista ja käytöstä. Kuulijoita oli paikalla mukavasti, ja pienimuotoisempi seminaari oli otollinen paikka myös aiheesta virinneelle keskustelulle. Oulun terminaalin rakennustyöt etenevät Kilvoittelua toimiston tähteydestä Finnsementin johdon sihteeri Liisa toimintatapoja. Kisaan ei voinut itse Oulun Vihreäsaaren uuden terminaalin työt ovat Karvinen-Kunnala sijoittui toiselle ilmoittautua, vaan tuomaristo valitsi edenneet koko projektin ajan aikataulussaan. Syys- palkintosijalle valtakunnallisessa jatkoon pääsijät suositusten perus- myrskyt ja kovat tuulet ovat vaikuttaneet vain hiukan Toimiston Tähti -kisassa. teella. rungon rakentamisen aikatauluun. Siilot olivat täydessä korkeudessaan syyskuun lopulla, tällä het- Suomen Messut ja Business kellä asennetaan laitteita ja sähköasennukset ovat to Business Mediat mauteen – mukaan lähdin pilke käynnistymässä. Joulukuun lopulla käynnistyvät järjestivät ensimmäistä silmäkulmassa, leikkimielisesti ensimmäiset asiakaslastaukset. kertaa Toimiston Tähti tositarkoituksella. Finnsementin -kilpailun, jonka tavoit- toimitusjohtajan assistenttina teena on nostaa moni- olen työskennellyt syksystä 2002 osaavien sihteereiden ja alkaen, työhistoriasta löytyvät joh- assistenttien arvostusta Suomessa. Tässä kisassa haettiin energistä, myönteistä Korjaus Sementtilehden numeroon 1/2011 ”Saitko siiloosi muutakin kuin sementtiä” -artikkelin yhteydessä käytetty kuva sementtiautosta ei liity millään tavalla kyseiseen artikkeliin. Toimitus pahoittelee virhettä. ja yhteistyökykyistä toimistoalan ammattilaista, joka haluaa edistää oman työnsä ja alansa käytäntöjä ja Kisa oli mukava piristys arjen har- don sihteerin pestit lasi- ja sähkökeskusteollisuudessa, kertoo Liisa. Kuva: Johannes Laaksonen Finnsementti A ro o r i I Plussementin infokanavat UUTISET Uusi tuotepäällikkö Iiro Aro on aloittanut säkkisementtiliiketoiminnan Plussementtitietoisuuden lisääminen on ollut vuoden tuotepäällikkönä 26.9.2011. Iiro on työskennellyt 2011 tärkein markkinointitoimenpiteemme. Uuden aikaisemmin Finnsementin palveluksessa vuosien tuotteen lanseeraamisen lisäksi otimme käyttöön 2006 ja 2007 kesinä ja liikkunut tuolloin kentällä myös itsellemme uuden viestintäkanavan, sähköisen säkkisementtimme myynnin parissa. Iiro asuu kirjeen. E-suoran välityksellä on levitetty Plussementti- Lappeenrannassa ja pitää sitä tukikohtanaan asiaa sidosryhmillemme neljästi vuoden aikana. Jär- kiertäessään Suomea. jestimme kuluvana vuonna Plus-infotilaisuuksia kolmella eri paikkakunnalla, Lappeenrannassa, Paraisilla ja Oulussa. Tilaisuuksissa Finnsementin asiantuntijat kertoivat Plussementin ominaisuuksista ja käytöstä. Kuulijoita oli paikalla mukavasti, ja pienimuotoisempi seminaari oli otollinen paikka myös aiheesta virinneelle keskustelulle. Oulun terminaalin rakennustyöt etenevät Kilvoittelua toimiston tähteydestä Finnsementin johdon sihteeri Liisa toimintatapoja. Kisaan ei voinut itse Oulun Vihreäsaaren uuden terminaalin työt ovat Karvinen-Kunnala sijoittui toiselle ilmoittautua, vaan tuomaristo valitsi edenneet koko projektin ajan aikataulussaan. Syys- palkintosijalle valtakunnallisessa jatkoon pääsijät suositusten perus- myrskyt ja kovat tuulet ovat vaikuttaneet vain hiukan Toimiston Tähti -kisassa. teella. rungon rakentamisen aikatauluun. Siilot olivat täydessä korkeudessaan syyskuun lopulla, tällä het- Suomen Messut ja Business kellä asennetaan laitteita ja sähköasennukset ovat to Business Mediat mauteen – mukaan lähdin pilke käynnistymässä. Joulukuun lopulla käynnistyvät järjestivät ensimmäistä silmäkulmassa, leikkimielisesti ensimmäiset asiakaslastaukset. kertaa Toimiston Tähti tositarkoituksella. Finnsementin -kilpailun, jonka tavoit- toimitusjohtajan assistenttina teena on nostaa moni- olen työskennellyt syksystä 2002 osaavien sihteereiden ja alkaen, työhistoriasta löytyvät joh- assistenttien arvostusta Suomessa. Tässä kisassa haettiin energistä, myönteistä Korjaus Sementtilehden numeroon 1/2011 ”Saitko siiloosi muutakin kuin sementtiä” -artikkelin yhteydessä käytetty kuva sementtiautosta ei liity millään tavalla kyseiseen artikkeliin. Toimitus pahoittelee virhettä. ja yhteistyökykyistä toimistoalan ammattilaista, joka haluaa edistää oman työnsä ja alansa käytäntöjä ja Kisa oli mukava piristys arjen har- don sihteerin pestit lasi- ja sähkökeskusteollisuudessa, kertoo Liisa. Kuva: Johannes Laaksonen Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme hyvää joulua! Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme hyvää joulua! Finnsementin tämän vuotiset joulukorttirahat lahjoitetaan John Nurmisen säätiön Puhdas Itämeri -kampanjaan.
© Copyright 2024