1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 04052014 Eija Kujanpää Kaksoistutkinto-ohjelmat: opiskelija – hyödyt ja haasteet? * • Mahdollisuus hankkia tietyn alan substanssiosaamista + erityistaitoja (transferrable skills?), monialaisuus • Parempi kyky yhdistellä tietoa ja luoda uutta • Parempi kielitaito • Monikulttuuriset taidot • Mahdollisuus hankkia osaamista, jota oma yliopisto yksinään ei tarjoa • Paremmat työllistymisnäkymät • Parempi palkka? • Matkustaminen ja henkilökohtaiset kokemukset • Kahden tutkinnon yhdistäminen • Henkilökohtaiset ongelmat (aika ja resurssit, työmäärä), rahoitus Työnantajat – hyödyt ja haasteet* – Työntekijöiden kansainvälistymisen aste nousee : kvkokemusta arvostetaan – Työntekijöiden tärkeimmät henkilökohtaiset taidot kehittyneet – Parantuneet analysointitaidot (forecasting skills): globaalin maailmantilanteen ja trendien ymmärrys – Paremmat ryhmätyötaidot – Vahvat kommunikointitaidot ja verkostoitumistaidot – Paremmat ongelmanratkaisutaidot – Työnantajat eivät ymmärrä mikä kaksoistutkintoohjelma/tutkinto on – Vaikea tunnistaa mitä aktiviteettejä kaksoistutkintoon sisältyy – Pelkona että kaksoistutkinnon omaavat työntekijät liikkuvat herkemmin toisiin yrityksiin • Aalto SCI: kaksoistutkinto-yhteistyötä vuodesta 2006 – Erasmus Mundus joint study programme 2006-20102015 – Cluster double degree ohjelmia 2008- (Spain, Portugal) – Bilateral double degrees (China) 2011– Nordplus joint study programme 2012– EIT rahoitteiset dd ohjelmat: 2012- Lainsäädäntömuutokset • 1039/2013: yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (19.12.2013) • Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004, muut 1039/2013) 3 § 2 mom: ”Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa.” Oph suositukset todistuksista • Osallistuvien korkeakoulujen kesken pitää päättää, mitä ja millaisia tutkintotodistuksia ja muita todistuksia yhteistutkinto-ohjelmassa suoritettavasta tutkinnosta annetaan. Jos korkeakoulut antavat yhteisen tutkintotodistuksen, tulee päättää tutkintotodistuksen sisällöstä, allekirjoittajista ja ulkoasusta. • Yliopistojen tutkintotodistuksista säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004, muut. 1039/2013) 26 §:ssä. Vieraskielisistä tutkinnoista säädetään mainitun asetuksen 26 §:n 3 ja 4 momentissa seuraavasti: ”Yliopistolain 11 §:n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. • Yhteistutkinto-ohjelman suorittaneelle voidaan tutkintotodistuksen tai -todistusten lisäksi antaa lisäinformaationa yhteistodistus Harmonisointipaineita • Ulkopuoliset paineet kasvavat yhden yhteisen tutkintotodistuksen tuottamiseksi erilaisten yhteisohjelmien rahoituslähteiden kautta: – Erasmus Mundus Joint Master Degree- programme (ex Erasmus Mundus Master Courses) – Nordic Master • yliopistojen omat strategiat ja linjaukset vielä puuttuvat Millaisesta ohjelmasta voisi antaa yhteistutkintotodistuksen? • Bilateraaliset ohjelmat? • Konsortio-ohjelmat (Mundus, Nordic Master), verkostoohjelmat? • Ohjelman luonne – Joint programme? – Integroitumisen aste/syvyys (jointness): • Hallinnolliset & akateemiset prosessit • Erasmus Mundus: – Markkinointi, valintaperusteet, haku- ja valintamenettely, ohjelman sisältö ja rakenne, valmistuminen Todistustuotantoprosessi – Mikä yliopisto vastaa yhteistutkintotodistuksen tuotannosta: koordinaattori/partneri? • Konsortio-ohjelmat: haasteet – Useita study trackejä – Koordinaattori ei välttämättä kaikissa trackeissä – – – – – Paluu manuaaliseen todistusten tuotantoon Allekirjoitukset, logot Tutkintonimikkeet vaihtelevat korkeakouluittain Kielikysymykset Todistustuotantoprosessin vauhti? Tutkintonimikkeet? Institution AALTO KTH NTNU Title of Degree awarded Master of Science (Technology), Security and Mobile Computing Master of Science (two years) Master of Science in Security and Mobile Computing DTU Master of Science in Engineering, Security and Mobile Computing UT Master of Science in Engineering (Computer Science) • Ulkopuolisella rahoituksella tuetut koulutusyhteistyöhankkeet määräaikaisia • Tutkintorakenne- ja koulutusohjelmamuutokset yliopistoissa • Kansalliset lainsäädäntömuutokset (esim. maisteriohjelma-asetus) • …….tapahtuvat eri maissa eri aikaan… Työnantajan näkökulma ohjelmiin ja todistuksin? • Kaksoistutkinnon tunnettuus: – Esimerkki Aalto BIZ * case tutkimus: • Double degree programme 35,6% • CEMS program 47,5% • International student exchange 93,2% • Bsc and MSc degree programs 96,6% – Perinteiset ohjelmat ja vaihto-opiskelu tunnetaan, kv-ohjelmat ja dd-ohjelmat ovat vähemmän tunnettuja* - Tunnistaako työnantajat yhteistutkintotodistukset? Opiskelijan näkökulma • Yksi todistus / kaksi tai useampia todistuksia eri kielillä + nippu liitteitä eri kielillä: DS, opintosuoritusote • Jatko-opintohakijat: kelpoisuus jatko-opintoihin • Riskinä epäviralliset yhteistodistukset Kiitos! • Eija Kujanpää • Aalto University School of Science • Eija.kujanpaa@aalto.fi Lähteitä – Juuso Holstein: The value-added of double degree programs to the main stakeholders: A case study of the Aalto University School of Business’ double degree landscape) • Lähteenä kalvoissa 2 & 3, 12