ppt - Energiatehokas Helsinki

Uusimmat energiatehokkaat
käytännöt ja sovellukset julkisissa
rakennuksissa
ETSIVÄ-Energiankulutus- ja
olosuhdeseuranta –hankkeen
esittely
Sirpa Eskelinen
Helsingin kaupunki
Rakennusvirasto
HKR-Rakennuttaja
23.10.2012
sirpa.eskelinen@hel.fi
Energiatehokkuussopimus v. 2008-2016
•
päätavoite 9 % energiansäästö sopimusjaksolla 2008-2016
• tavoite lasketaan kaupungin vuoden 2005 toteutuneesta
energiankulutuksesta (1 430 880 MWh)
• em. energiakulutuksessa on huomioitu kaupungin palvelu- ja
asuinrakennusten sähkönkulutus, polttoaineet, katu- ja muu
ulkovalaistus, vesihuolto sekä liikenteen rakennukset
• asuinrakennuksilla oma energiansäästösopimuksensa
VAETS (solmittu v. 2010), jossa kiinteistösähkö on myös
huomioitu
• Helsingin kaupungilla 9 %:n säästötavoitetta vastaava
kiinteä energiamäärä on 128,8 GWh
• kulutuksen ei edellytetä olevan määrällisesti 9 % alhaisempi
kuin vuonna 2005
• energiansäästöksi lasketaan tulevan kulutuksen
estäminen
Miksi ETSIVÄ-projekti käynnistettiin?
•
•
•
Energiatehokkuussopimus on yksi monista Helsingin
kaupungin sitoumuksista parannettaessa energiatehokkuutta
ja taisteltaessa ilmastonmuutosta vastaan.
Helsingin kaupungin työntekijät tarvitsevat työkaluja
voidakseen toteuttaa yhä tiukkenevia energiatehokkuus- ja
olosuhdevaatimuksia. Kaupungilla syntyikin ajatus uudesta
energiatehokkuus- ja olosuhdetyökalusta. Työkalu nimettiin
energiatehokkuuden sekä sisäilmaolosuhteiden raportointi- ja
vahtijärjestelmäksi, lyhyemmin ETSIVÄksi.
Oli havaittu, että erityisesti kaupungin kiinteistöhuoltohenkilöstö tarvitsee apuvälineitä. Huoltohenkilöstön
vaihtuvuus on melko nopeaa ja sen käytössä olevat energia- ja
olosuhdeseurannan työvälineet vaativat paneutumista.
Energiankulutuksen seuranta ja raportointi
Helsingin kaupungin omistamissa kiinteistöissä
• säännöllinen kiinteistökohtainen sähkön-, lämmön- ja
vedenkulutuksen vuosikulutusseuranta aloitettiin vuonna
1978
• vuonna 1978 aloitettiin myös vuosittainen energiankulutusraportointi Helsingin kaupunginhallitukselle.
• 1990-luvun alussa tehtiin tilaustyönä kuukausikulutusseurantaa muutamiin julkisiin rakennuksiin. Säännöllinen
kuukausikulutusseuranta aloitettiin Opetusviraston
kouluissa 1993. Kuukausikulutusseuranta laajeni
myöhemmin koskemaan Kiinteistöviraston isoimpia
kulutuskohteita.
Energiankulutuksen seuranta ja raportointi
Helsingin kaupungin omistamissa kiinteistöissä
• säännöllinen kiinteistökohtainen sähkön-, lämmön- ja
vedenkulutuksen kuukausikulutusseuranta aloitettiin
vuonna 1995 (KULU-järjestelmä)
• Vuonna 2005 KULU-järjestelmä integroitiin osaksi internetpohjaista huoltokirjaohjelmaa (PAKKI).
• Internet-pohjainen, kiinteistökohtainen energiankulutusseuranta koko kaupunkikonsernin tasolla alkoi vuonna
2008 koskien kaikkia palvelukiinteistöjä.
• Lähitulevaisuudessa siirrytään kaupunkitasolla
reaaliaikaiseen kulutus- ja olosuhdeseurantaan.
Kulutus- ja olosuhdeseurannan kehittäminen
Helsingin kaupungin omistamissa kiinteistöissä
• Kulutus- ja olosuhdeseurannan kehittämiseksi on aloitettu
ETSIVÄ-projekti (2010-2012), jonka tarkoituksena on
laajentaa nykyistä KULU-järjestelmää.
• Projektin rahoittavat Tekes, VTT sekä projektiin osallistuvat
tahot. Projektiin osallistuvat mm. Vaisala, Suomen
Sisäilmakeskus Oy, Motiva Oy, Aalto Yliopisto, Aalto
Yliopistokiinteistöt, Helsingin kaupunki, Porin kaupunki,
Espoon kaupunki, Buildercom Oy, Lamit Oy, Skanska, ISS,
Fidelix ja MX Electrix Oy.
• Helsingin kaupunki toimii projektin ohjausryhmän
puheenjohtajana.
• Lisäksi VTT ja H:gin kaupunki tekevät projektin taustalla
kehitystyötä demoaineiston tuottamiseksi ja testaamiseksi.
Kulutus- ja olosuhdeseuranta
Helsingin kaupungin omistamissa
kiinteistöissä
Seurantatarpeet sekä vaatimuksia
kerättävälle tiedolle
Kulutus- ja olosuhdeseuranta Helsingin
kaupungin omistamissa kiinteistöissä
Kaupungin seurantatarpeet jakautuvat seuraaviin kolmeen
osa-alueeseen:
1) Uudisrakennukset ja laajat peruskorjaukset sekä
automaatiouusinnat :
•
•
•
•
rakennus liitetään automaattisesti automaatiojärjestelmään, jolloin
tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa energiankulutus- ja olosuhdetietoa
on saatavissa
kulutus- ja olosuhdeseurantamittaukset automaatiojärjestelmästä, luenta
tietokantaan lyhyellä mittausvälillä (esim. 10 min, 1 h)
tarvitaan raportointityökalu tiedon jalostamiseksi halutuiksi raporteiksi
energiankulutusten lisäksi myös olosuhdetiedoista on saatava raportteja
Kulutus- ja olosuhdeseuranta Helsingin
kaupungin omistamissa kiinteistöissä
2) Vanhemmat rakennukset:
•
•
•
•
•
vanhemmissa rakennuksissa on monien eri toimittajien automaatiojärjestelmiä erilaisilla mittausominaisuuksilla
mahdollista kerätä esim. trenditiedot nykyisistä automaatiojärjestelmistä
seurannan parantaminen edellyttää järjestelmien uusimista
tilanteessa, jolloin energiankulutuksissa tai rakennuksen olosuhteissa on
ilmennyt selviä ongelmia, tarkempi väliaikainen kulutus- ja olosuhdeseuranta voitaisiin järjestää esim. irtomittauksin (olemassa myös
langattomia)
raportointi rakennetaan saman raportointityökalun pohjalta kuin
uudisrakennuksillakin, mutta raportointitarkkuus ei välttämättä ole
samanlainen (riippuu paljolti ko. rakennuksen automaatio- ja
mittaustekniikan tasosta)
Kulutus- ja olosuhdeseuranta Helsingin
kaupungin omistamissa kiinteistöissä
3) Kulutusten vuosiraportointi viranomaisille:
•
•
•
•
HKR-Rakennuttaja on velvollinen vuosittain raportoimaan edellisen
vuoden energiankulutuksesta sekä energiatehokkuussopimuksen
mukaisista toimenpiteistä Helsingin kaupunginhallitukselle sekä Motiva
Oy:lle (TEM)
vuositasoinen energiankulutustieto on riittävä tämän velvoitteen
täyttämiseksi
tarkempi taso ko. vuonna tulee kyseeseen, mikäli asetettujen
tavoitteiden toteutumisen kuvaus sitä vaatii
tulevaisuudessa myös viranomaisraportointi joudutaan antamaan
tarkemmalla tasolla
Kulutus- ja olosuhdeseuranta Helsingin kaupungin omistamissa
kiinteistöissä
Rakennusautomaatiojärjestelmätiedonkeruu ETSIVÄ-raportteja varten:
Tiedonkeruukohde:
•
•
•
•
Kaukolämpö, datana mittarilta
Kaukojäähdytys, datana mittarilta
Vedenkulutus pulsseina (tai datana jos saa)
Sähkö, datana mittarilta
• Päämittaus
• Alamittarit
• Olosuhdemittaukset
• lämpötilat
• ilmanlaatu
• Käyttöajat
• Laitteet
Näytteenottoväli tiedonkeruussa on 10 min, 30 min, 1 h tai 1 vrk.
Kullekin tiedolle on määritelty raja-arvot, joiden sisällä mittausarvojen on pysyttävä.
Poikkeamatiedot tallennetaan eri käyttäjäryhmien raporteille.
Kulutus- ja olosuhdeseuranta
Helsingin kaupungin omistamissa
kiinteistöissä
Eri käyttäjäryhmien
raportointitarpeista
ETSIVÄ-raporttien sisältö
Kiinteistönhuollon kulutusraportti, raportoitavat suureet:
sähkön-, lämmön- ja vedenkulutukset sekä kulutusten vertailu tavoitteisiin
Huoneen:
•
huonelämpötilapoikkeamat
•
huonetilan hiilidioksidipitoisuudet
•
Huomioitava, kuinka kauan poikkeamatilanne voi S2:n mukaan jatkua.
•
poikkeamahuoneiden poimiminen
•
poikkeamien ilmoittaminen % yli tai alle tavoitearvon käyttöaikana
Tuloilma:
•
lämpötila, pysyvyys SFS-standardin mukaisesti
•
verrataan lämpötilan asetusarvoon, vertailussa huomioitava
ulkolämpötila kesäaikana
•
ilmamäärä konekohtaisesti
•
SFP-luku (energiankulutus saadaan konekohtaisesti taajuusmuuttajalta)
•
tuloilmakoneen vuorokauden käyntiaika (h/arkipäivä)
•
konekohtainen paineen pysyvyys (Pa)
ETSIVÄ-raporttien sisältö
Kiinteistönhuollon kulutusraportti, raportoitavat suureet:
Poistoilma:
•
lämpötila, pysyvyys SFS-standardin mukaisesti
•
ilmamäärä konekohtaisesti
•
SFP-luku (energiankulutus saadaan konekohtaisesti taajuusmuuttajalta)
•
poistoilman lämpötilahyötysuhde
•
konekohtainen paineen pysyvyys (Pa)
Muut:
•
ilmanvaihdon jäähdytysteho
•
jäähdytyskoneen käyntiajat / kk (vertailu edelliseen vuoteen nähden)
•
hälytysten lukumäärä koko kiinteistössä / kk
ETSIVÄ-raporttien sisältö
Isännöitsijän kulutusraportti, raportoitavat suureet:
Kiinteistöittäin:
• sähkön-, lämmön- ja vedenkulutukset sekä kulutusten vertailu
tavoitteisiin kuten käyttäjäraportilla
•
olosuhdetiedot lyhyesti työskentelytiloista =>
Tilojen
• lämpötilapoikkeamat
• hiilidioksidipitoisuuspoikkeamat
Koontiraportti kunkin isännöitsijän kaikista kohteista:
• osoitettava ”liikennevaloilla”, mikäli kiinteistön jokin mittausarvo
poikkeaa merkittävästi raja-arvoista
• isännöitsijällä on oltava pääsy kiinteistönhuollon raporttiin
poikkeamien tarkempaa selvittämistä varten
ETSIVÄ-raporttien sisältö
Käyttäjän (esim. rehtori, päiväkodin johtaja) kulutusraportti;
käyttökohteesta raportoitavat suureet:
•
Sähkön-, lämmön- ja vedenkulutukset sekä kulutusten vertailu
tavoitteeseen
• tavoitteena on kunkin ominaiskulutuksen pieneneminen 2 %
vuosittain vuoteen 2020 saakka
• sähkönsäästötavoitteessa huomioidaan käyttäjäsähkön osuus
• energiankulutustavoitteet on laskettava rakennussuunnitelmien
yhteydessä
•
Huonelämpötilat ja hiilidioksidipitoisuudet (prosenttia tavoitteen
sisällä, prosenttia yli tai alle tavoitearvon), joiden on pysyttävä
sisäilmastoluokituksen mukaisissa raja-arvoissa
• kouluissa sovelletaan S2 tai S3 arvoja
• huonelämpötiloista määritetään keskiarvot käyttöajoista
(tavoitearvot on ilmoitettava raportissa)
• uusissa rakennuksissa olosuhteet mitataan tilakohtaisesti
• uusissa rakennuksissa myös ilmanvaihtoa ohjataan
läsnäolotunnistimin
ETSIVÄ-raporttien sisältö
Hallintokunnan kulutusraportti, raportoitavat suureet:
Koontiraportti hallintokunnan kaikista käyttökohteista:
• Jätetään tässä vaiheessa varaus hallintokuntakohtaiselle
koontiraportille.
• Koontiraportin sisältö olisi todennäköisesti hyvin lähellä
käyttäjäkohtaisen raportin sisältöä, mutta siinä olisi
huomioitu kaikki ko. hallintokunnan käyttökohteet.
Asiantuntijaraportin sisältö:
Käyttöliittymä:
• Sisäilmastoluokitukset
• Säätöstandardit
• Asiantuntijan käyttöliittymästä rakennetaan pääsy kaikkien
muiden käyttäjäryhmien ETSIVÄ-käyttöliittymiin.
• Voidaan laatia tarkemmat analyysit rakennuksen tilasta.
Helsinki BMS
network
Internet
Helsinki Office
Network
FTP
FTP
VTT Extranet
ETSIVÄn järjestelmäarkkitehtuuri
Rakennuksen yleistilanteen tarkistaminen
nopeaa
Porautuminen yksityiskohtiin
Jatkotoimet
• Nykyinen TEKES-projekti loppuu vuoden 2012
vaihteeseen mennessä.
• Prototyypin kehittäminen toimivaksi työkaluksi
asti vaatii vielä työtä.
• Jatkotoimista päätetään tässä kuussa.