Pirkanmaan Hoitokodin vuosikertomus 2013.pdf
Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiö Pirkanmaan Hoitokoti Vuosikertomus 2013 Sisällysluettelo Johtajan katsaus ................................................................................... 3 Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiön hallinto ................................. 4 Kuolevan potilaan hoito vuodeosastolla...................................... 4 Kotisaattohoito toimintana ja lukuina........................................... 5 Omaisten tukeminen .......................................................................... 6 Henkilökunta.......................................................................................... 6 Vapaaehtoistoiminta saattohoidossa ........................................... 7 Sairaalapastorin antama hengellinen ja henkinen tuki .......... 8 Yhteistyö- ja ulkopuoliset tukitoiminnot...................................... 8 Saattohoidon laatu............................................................................... 9 Koulutus- ja tutkimustoiminta sekä muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen................................................... 9 Arvio tulevasta kehityksestä ........................................................10 Talous.......................................................................................................11 Johtajan katsaus Vuosi 2013 oli Hoitokodin 25. juhlavuosi ja sitä juhlistettiinkin monin tavoin pitkin vuotta. Tammikuun 4. päivänä juhlat alkoivat oman henkilökunnan juhlatilaisuudella. Mukana olivat entiset ja nykyiset työntekijät, vapaaehtoistyöntekijät ja luottamushenkilöt. Juhlassa muun muassa muistettiin sairaanhoitaja Paula Holmelaa ja Anja Smolanderia sekä hoitoapulainen Tuula Saarista Keskuskauppakamarin hopeisella ansiomerkillä heidän 25-vuotisesta työurastaan Pirkanmaan Hoitokodissa. Lisäksi toimistosihteeri Anne Salmista muistettiin hopeisella aterimilla yli 20-vuoden työstä saattohoitokodissa. Vastaavasti vapaaehtoistyöntekijöistä yli 20 vuotta olleita Helvi Lehtosta ja Anja Rihlamaa muistettiin omalla lahjalla. Myös yli kymmenen vuotta töissä olleita seitsemää työntekijää muistettiin Tampere-korulla ja seitsemän vapaaehtoistyöntekijää sai Hoitokodin standaarin yli 10 vuoden vapaaehtoistyöstään Hoitokodissa. Juhlavuosi jatkui ja huhtikuussa siunattiin tehtäväänsä juhlavasti Kalevan kirkossa työnsä Hoitokodin saattohoitopappina aloittanut sairaalapastori Leena Leppälä. Toukokuussa juhlavuoden kunniaksi kahdeksan työntekijää ja kaksi vapaaehtoistyöntekijää teki opintomatkan Englantiin tutustuen sekä St Christopher Hospiceen että Trinity Hospiceen. Elokuussa toteutettiin saattohoitokotien historian ensimmäinen hallitusten yhteistapaaminen Hoitokodissa. Lokakuussa juhlistettiin juhlavuotta virolaisten saattohoitoammattilaisten kanssa yhteisellä kansainvälisellä koulutuspäivällä Tampereen ammattikorkeakoulun tiloissa ja seuraavana päivänä laajemman yhteistyökumppaneiden kanssa Kvartetti – teatteriesityksellä ja buffetillallisella Tampereen Komediateatterissa. Juhlavuosi päättyi henkilökunnan joulukuisena pikkujouluristeilynä uudella Grace- laivalla. Palveluverkkotyöryhmä kokoontui aktiivisesti Pirkanmaan Hoitokodissa ja loppuvuodesta työryhmään ja yhteistyöntekijäksi saatiin uusi palliatiivisen lääketieteen professori, Juho Lehto. Hoitokodissa alkoikin lääketieteen opiskelijan syventävä opinnäytetyö koskien muita saattohoitopotilaita kuin syöpäpotilaita. Toiminnassa koettiin vuosituhannen hiljaisimmat kuukaudet toukokuussa ja syyskuussa. Toisaalta vaihtuvuus oli toimintahistorian suuri: yli 300 potilasta, joista 251 kuoli Hoitokodissa, 57 siirtyi kotihoitoon ja kaksi muihin hoitolaitoksiin. Tämä kaikki näkyi kokonaiskäyttöasteessa. Kotihoitoa lähdettiin kehittämään osallistumalla Tampereen kaupungin ympärivuorokautisen lyhytaikaisen hoidon kilpailuttamiseen. Tulevana vuonna Hoitokodin kotihoidossa oleville potilaille voidaan tarjota omaishoidon vapaapäivien ajaksi hoitopaikkaa ja tukea näin entistä paremmin koko perheen jaksamista. Toimintavuonna hyödynnettiin uudistuneita kotisivuja paitsi erinomaisena ohjauksen ja Hoitokodin toiminnan tiedottamisessa, myös yhdenmukaistamalla muuta markkinointimateriaalia samansuuntaiseksi. Tampereen Lääkäripäiville osallistuttiin ensimmäistä kertaa omalla esittelyosastolla. Palaute oli hyvää. Jo keväästä alkaen osallistuttiin kirkon tulevan vuoden yhteisvastuukeräykseen kommentoimalla suunnitelmia, tekemällä yhteistyötä markkinointimateriaalin suhteen sekä olemalla mukana erilaisissa tapahtumissa. Hoitokodin juhlavuonna lukuisat henkilöt ja tahot muistivat lahjoituksilla Pirkanmaan Hoitokotia. Lahjoitusten taloudellisen merkityksen rinnalla näkyy meille aina myös viesti ensimmäisen suomalaisen saattohoitokodin toiminnan arvostamisesta. Siitä lämmin kiitos! Tiina Surakka 1. Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiön hallinto 2. Kuolevan potilaan hoito vuodeosastolla Vuonna 1985 perustetun Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiön tarkoituksena on työskennellä parantumattomasti sairaiden ihmisten loppuvaiheen elämänlaadun parantamiseksi ja siihen liittyvän hoidon ja tutkimustyön tukemiseksi. Säätiö ylläpitää 4.1.1988 toimintansa aloittanutta Pirkanmaan Hoitokotia. Vuosi 2013 oli Hoitokodin 26. toimintavuosi. Kuolevan potilaan vuodeosastohoito Pirkanmaan Hoitokodin 25-vuotisjuhlapäivänä 4. tammikuuta muistettiin Hoitokodin omalla standaarilla Juhani Marjokorpea, Jarmo Rantasta, Hilkka Laaksoa, Asko Koskista ja Seppo Rantasta. He olivat toimineet luottamushenkilöinä Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiössä yli 20 – vuotta. Hallituksen puheenjohtajalle Eila Häihälälle luovutettiin samassa tilaisuudessa Keskuskauppakamarin Rautainen ansiomerkki. Huhtikuussa Eila Häihälä vastaanotti myös Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistyksen (SPHY) myöntämän Elämän Malja- tunnustuksen saattohoidon pitkäjänteisenä kehittäjänä. Eri osaajien panosta hyödynnettiin aiempaakin enemmän potilaan hoidossa. Hoitoneuvottelut sovittiin arkipäiviksi, jotta lääkäri voisi olla aina läsnä. Viikoittaisissa potilasmeetingeissä moniammatillinen työryhmä mietti potilashoitoa tavoitteena edelleen kehittää saattohoidon sisältöä, siirtää hiljaista tietoa sekä löytää ratkaisuja haastaviin hoitotilanteisiin. Hallintoneuvosto Hallintoneuvosto kokoontui sääntömääräisesti kaksi kertaa. Hallintoneuvostoon kuuluivat tuomiorovasti Olli Hallikainen puheenjohtajana ja terveystieteen tohtori Hilkka Laakso varapuheenjohtajana sekä jäseninä asiakasjohtaja Harri Airaksinen, lääketieteen tohtori Tapani Hakala, sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, toimitusjohtaja Asko Koskinen, lääketieteen tohtori Ulla-Kaija Lammi, varatoimitusjohtaja Tommi Rasila, ministeri Jarmo Rantanen, sosiaalineuvos Seppo Rantanen, kunnallisneuvos Irja Tulonen ja professori Jarmo Visakorpi. Hallitus Hallitus kokoontui yksitoista kertaa. Hallitukseen kuuluivat terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä puheenjohtajana, lääninneuvos Markku Jokela varapuheenjohtajana sekä jäseninä, rovasti Juhani Marjokorpi ja johtaja Rauno Ulonen. Uusina hallituksen jäseninä aloittivat KTM Pertti Mäntylä ja talousjohtaja Tarja Rantala. Tilintarkastajat Tilintarkastajina toimivat KHT Mirja Juusela, varahenkilönään KHT Kalle Korka sekä KHT Marko Vehniä, varahenkilönään KHT Janne Sirkka. Johtoryhmätyö Johtoryhmään kuuluivat ylilääkäri Tarja Korhonen, osastonhoitaja Pia Stenvik, talouspäällikkö Lasse Kärki ja johtaja Tiina Surakka. Johtoryhmän kokouksia pidettiin pääsääntöisesti kerran viikossa, loma-aikoina harvemmin. Johdon katselmukset toteutettiin keväällä ja syksyllä laajalla moniammatillisella kokoonpanolla. Vuodeosastolla saattohoitoa toteutettiin yksilölliseen hoitoon ja omahoitajuuteen panostaen. Omahoitajuutta arvioitiin omahoitajamittariin pohjautuen ja onnistumisia sekä kehityshaasteita omahoitaja kävi läpi osastonhoitajan kanssa osana kehityskeskustelua. Lähettäviin tahoihin oltiin aktiivisesti yhteydessä, jotta potilaat pääsisivät oikea-aikaisesti hoitokotiin ja potilaita otettiin tarvittaessa nopealla aikataululla. Suuri potilasvaihtuvuus ja useat lyhyet hoitoajat näkyivät ajoittaisena suurena kuormituksena osastotyössä kaikissa ammattiryhmissä. Valtaosa potilaista tuli saattohoitoon edenneen syövän takia, mutta diagnoosikirjossa tapahtui laajenemista siten, että uutena ryhmänä hoitoon otettiin aivovammapotilaita, joilla tilanne oli todettu saattohoitovaiheiseksi sekä loppuvaiheen Alzheimer- potilaita. Tämän tyyppiset potilaat toivat henkilökunnalle uusia haasteita, joihin tartuttiin ennakkoluulottomasti. Aiempien vuosien tapaan hoidettiin myös muita ei-maligneja sairauksia sairastavia saattohoitopotilaita, kuten maksakirroosipotilaita, COPD:ta, keuhkofibroosia ja ALS:ia sairastavia. Valtaosa TAYS:in potilaista tuli syöpätautipoliklinikan, palliatiivisen yksikön ja osaston RS 1 lähettämänä, mutta yksittäisiä lähetteitä tuli myös lukuisilta muilta eri osastoilta syövänhoidon vastuualueen ulkopuolelta. Tampereen kaupungin osalta erityisesti Hatanpään sairaalasta saapui loppuvuodesta useita potilaita osastohoitoon. Hoitohenkilökunnan lääkehoidon osaamisen varmistaminen suoritettiin sähköisen LOVE- materiaalin-, tenttien sekä hoitokodin oman lääkeperehdytysohjelman avulla. Lääkehoidon monipuolistuminen haastoi henkilökunnan kehittämään osaamistaan vaatimuksia vastaavasti. Lääkepoikkeamia seurattiin aktiivisesti, niitä käsiteltiin työpaikkakokouksissa ja uusista toimintatavoista sovittiin. Lääkärit kouluttivat henkilöstöä sisäisissä koulutuksissa sekä pienimuotoisemmissa palavereissa. Viikoittainen oirearvioiden tekeminen oli yksi vuoden painopistealue. Oirearvioinnin toteutumista tilastoitiin viikoittain ja asiasta muistutettiin omahoitajia. Oirearvioiden tekeminen parantui niin paljon, että loppuvuonna päätettiin suorittaa seuranta jatkossa vain kuukausittain. Kuolevan potilaan vuodeosastohoito lukuina Hoitokodin käyttöaste oli edellisvuoden tasolla vuositasotarkasteluna. Koko vuonna oli keskimäärin 21 sairaansijaa käytössä. Potilasvaihtuvuus kasvoi lähes viidenneksellä edellisvuoteen, potilasvaihto kuukausitasolla vaihteli 19 ja 33 potilaan välillä. Hoito4 päiviä oli viisi vähemmän kuin edellisvuonna eli 7684. Vuodeosaston kuormitusprosentti oli 88 %. Erityisesti toukokuu ja syyskuu olivat hiljaisia (kuormitusaste alle 75 %) eli keskimäärin tällöin oli käytössä alle 18 sairaansijaa 24:stä. Heinä- ja marraskuussa taas otettiin myös ylipaikoille ja käyttöaste oli vähintään 100 %. Potilaista naisia oli 164 (131 v. 2012) ja miehiä 152 (122 v. 2012). Kotiutusten määrä lisääntyi lähes puolella ollen 57 (v. 2012 39). Osatekijänä oli kotihoidon jatkuva kehittäminen. Toiseen hoitolaitokseen siirrettiin kaksi potilasta (3 vuonna 2012). Potilaita kuoli osastohoidossa 251 (216 v. 2012), mikä osaltaan selittää suuren vaihtuvuuden. Potilaiden keski-ikä pysyi edellisvuoden tasossa ja oli 72 vuotta. Nuorempia, alle 50 -vuotiaita potilaita oli aikaisempia vuosia enemmän eli 20 (10 v. 2012), samoin iäkkäimpien potilaiden osuus kasvoi edellisvuodesta (katso kuvio 1). Suurimman potilasryhmän muodostivat edellisvuosien tapaan 61-80-vuotiaat, joiden osuus oli 57 % (60 %) kaikista potilaista. Kuviossa 1 on kuvattu potilaiden ikäjakaumaa vuosina 2009–2013. Osastohoitoon otettiin 316 potilasta (253 v. 2012). Potilaista 68 % (66% v. 2012) oli hoidossa korkeintaan 3 viikkoa. Alle viikon hoitoaikojen suhteellinen osuus oli lähes viime vuoden tasolla eli 37 % (38 % v. 2012, ks. kuvio 2). 90 % potilaista oli korkeintaan kaksi kuukautta vuodeosastohoidossa. Tähän kaikkeen vaikutti osaltaan kotisaattohoitotoiminnan jatkuva kehittäminen, jolloin potilaat uskalsivat olla mahdollisimman pitkään kotihoidossa. Toisaalta osa potilaista siirtyi Hoitokodin vuodeosastolle muista hoitolaitoksista varsin myöhään, vain muutama vuorokausi ennen kuolemaansa. Tämä osoittaa sen, että saattohoitopäätöksen teko on edelleen haaste, johon tulisi kiinnittää huomiota. 3. Kotisaattohoito toimintana ja lukuina Hoitokodin kotisaattohoidon kotikäynnit lisääntyivät vuonna 2013 aikana. Sairaanhoitajan tekemiä kotikäyntejä oli yhteensä 479. Näistä yhteiskäyntejä lääkärin kanssa oli 82. Lisäksi lääkärin yksin tekemiä käyntejä oli 16 (katso taulukko 1). Osastolta tehtiin joustavasti kotikäynti potilaan luo myös päivystysaikana, jos potilaalla oli toive jatkaa kotihoidossa. Näitä päivystysaikana osastolta tehtyjä käyntejä oli kaksi. Lääkärin puhelimessa antamaa neuvontaa ja ohjausta potilaalle oli 53 kertaa. Potilaiden ja omaisten saama ympärivuorokautinen puhelintuki osastolta oli tärkeä kotona selviytymistä auttava palvelu. Kotipotilaat otettiin joustavasti osastohoitoon myös päivystysaikana. Potilaalle ja omaiselle tarjottiin mahdollisuutta myös muiden erityistyöntekijöiden kotikäyntiin, fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä toteuttivat muutaman käynnin. Pääsääntöisesti potilas ja perhe saivat sosiaalityöntekijän, fysioterapeutin ja papin tukea ja palveluita päiväkeskuksessa. Päiväkeskuskäyntejä oli yhteensä 395 (333 v. 2012). Päiväkeskukseen osallistui potilaiden mukana paljon omaisia, erityisen tärkeinä omaiset kokivat myös omaisten keskusteluryhmässä saamansa vertaistuen. Vapaaehtoistyöntekijöiden apu ja tuki päiväkeskuksessa koettiin erittäin merkittävänä. Omaisia päiväkeskukseen osallistui noin 200 kertaa. Vuoden 2013 aikana kuoli kotona 13 potilasta. Lisäksi Hoitokodin kotihoito antoi tukea kehitysvammaisten autetun asumisen yksikön 40 % henkilökunnalle kahden saattohoitopotilaan viimevaiheen hoidossa. v. 2009 35 % v. 2010 Hoitokodissa oli tamperelaisten lisäksi potilaita 14 muusta kunnasta (13 v. 2012). Pirkanmaan ulkopuolelta potilaita oli neljä eli kaksi pääkaupunkiseudulta, yksi Varsinais-Suomesta sekä yksi Pohjanmaalta. Muiden kuin Tampereen kaupungin osuus hoitopäivistä oli 11 % (9,4 % v. 2012). Itse hoitonsa maksavia potilaita oli neljä (2 v. 2012) ja hoitopäiviä yhteensä 83. Ainoastaan Tampere osti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kautta saattohoitopalveluja Hoitokodista. Tampere osti suoraan 44 % (41 %) ja sairaanhoitopiirin kautta 56 % (59 %) Hoitokodin palveluista. Muut kunnat ostivat tarvitsemansa Hoitokodin saattohoitopalvelut suoraan. Muiden kuntien ostojen määrä oli 780 hoitopäivää (697 v. 2012) 40 % v. 2011 30 % v. 2012 25 % Lääkärinkotikäynnit 67 20 % Lääkärin ja hoitajan yhteiskäynnit ei til. 15 % Sairaanhoitajan kotikäynnit/ensi 87 10 % Sairaanhoitajan kotikäynnit/uusinta 305 5% sairaanhoitajan kotikäynnit/päivystys ei til. 0% päiväkeskuskäynnit 33381-90 18-50 51-60 61-70 71-80 lääkärin Kuvio 1. Potilaatpuhelut ikäryhmittäin vuosina 2009 - 2013 (sisäänkirjatut). 46 yht. 838 v. 2012 v. 2013 v. 2013 16 82 ei til. 397 2 395 yli 90 53 945 Taulukko 1. Kotihoito lukuina vv. 2012 – 2103 (ei til.= ei ole tilastoitu) 40 % v. 2009 35 % v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 35 % v. 2010 v. 2011 30 % v. 2012 v. 2013 25 % 30 % 25 % 20 % 20 % 15 % 15 % 10 % 10 % 5% 5% 0% 0% 18-50 51-60 61-70 71-80 81-90 yli 90 Kuvio 1. Potilaat ikäryhmittäin vuosina 2009 - 2013 (sisäänkirjatut). Kuvio 1. Potilaat ikäryhmittäin vuosina 2009 - 2013 (sisäänkirjatut). alle viikko 1-3 viikkoa yli 3 viikkoa 2 kk yli 2 kk alle 3 kk yli 3 kk alle ½ yli ½ vuotta alle vuosi yli vuosi Kuvio 2. Potilaiden hoitoaikojen jakaumat vuosina 2010-2012. Kuvio 2. Potilaiden hoitoaikojen jakaumat vuosina 2010-2012. 5 Taulukko 1. Kotihoito lukuina vv. 2012 – 2103 (ei til.= ei ole tilastoitu) 40 % v. 2010 Lääkärinkotikäynnit Lääkärin ja hoitajan yhteiskäynnit v. 2012 67 ei til. v. 2013 16 82 4. Omaisten tukeminen Potilaan hyvään hoitoon kuuluu omaisten ja läheisten huomioon ottaminen ja tukeminen. Se lisää potilaan elämänlaatua sekä tuo potilaalle turvallisuuden tunnetta. Perhettä ja läheisiä tukevat päivittäisessä työssään erityisesti omahoitajat, lääkärit, sosiaalityöntekijä sekä pappi. Omaisten tukemisen vastuuhenkilönä ja tukimuotojen kehittäjänä toimii sosiaalityöntekijä. Keskeisiä toimintamuotoja omaisten tukemisessa ovat erilaiset omaisten ryhmät. Omaisille tarkoitetut keskusteluryhmät jatkoivat säännöllisesti kaksi kertaa viikossa. Erityisesti päiväkeskuksen yhteydessä toiminut omaisten keskusteluryhmä koettiin tärkeäksi vertaistuen mahdollistajaksi. Osallistujia tässä ryhmässä oli keskimäärin viisi omaista viikoittain. Kaikkiaan omaisilla keskusteluryhmissä oli yhteensä 205 käyntikertaa. Saattohoidossa omaisten tukemisen katsotaan jatkuvan myös potilaan kuoleman jälkeen. Musiikkiterapeutti piti vuoden aikana kaksi sururyhmän, joihin osallistui yhteensä 9 henkilöä. Sururyhmät kokoontuivat viikoittain 8 – 10 viikon ajan. Suljetussa ryhmässä saatu tuki ja surun käsitteleminen koettiin suurena apuna. Kolme kuukautta potilaan kuoleman jälkeen muisteluiltaan kutsuttiin lähiomaisen kautta myös muita omaisia. Loppuvuonna käyttöön otettiin Pasi Heinon opinnäytetyönä keskustelun pohjaksi tätä iltaa varten tekemä ”Surusta Toivoon ”- DVD, jossa Hoitokodin henkilökunta, vapaaehtoistyöntekijät ja omainen kertovat luopumisesta ja surusta. Muisteluiltoja järjestettiin Hoitokodilla vuoden aikana 11 kertaa, osallistujia muisteluillassa oli 121 omaista ja läheistä. Puolisonsa menettäneiden vertaistukiryhmä jatkoi kevätkauden ja syyskuussa alkoi jälleen uusi ryhmä. Puolisonsa menettäneiden ryhmä on osoittautunut merkittäväksi vertaistuen tarjoajaksi ja mahdollistanut useiden omaisensa menettäneiden tuen saannin tutussa ympäristössä. Ryhmän vetäjinä toimivat sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja sekä neljä vapaaehtoistyöntekijää. Syksyllä alkaneeseen ryhmään osallistui yhteensä yli 30 leskeä ja ryhmässä oli kerralla keskimäärin 16 osallistujaa. Lapsiperheiden erityinen tukeminen on nostettu keskeiseksi kehittämisen kohteeksi viime vuodesta alkaen. Henkilökunnalle suunnattu Lasta suojaavat tekijät – menetelmäkoulutus toteutettiin kaksi kertaa ja sen avulla aloitettiin laajempi lapsiperheiden tukemisen kehittäminen Hoitokodilla. Tämä jatkuu seuraavinakin vuosina. teeri. Muita erityistyöntekijöitä papin lisäksi olivat kokoaikainen palvelusihteeri, sosiaalityöntekijä ja vapaaehtoistoiminnan ohjaaja sekä osa-aikaiset fysioterapeutti ja kiinteistönhoitaja. Ravitsemushuollosta ja puhtaanapidosta vastaa ravitsemuspäällikkö apunaan neljä hoitoapulaista sekä toimitilahuoltaja. Palkattua henkilökuntaa sijaiset mukaan luettuina oli Hoitokodissa vaihdellen 49 - 50, uutena ryhmänä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyysharjoittelussa olevat lääkärit. Erityispätevyyspalvelua suorittavien lääkäreiden palkkaus mahdollistui siten, että Syöpäjärjestöt myönsi vuonna 2013 tukena 3000 e/kk kunkin palkkaukseen erillisen hakemuksen perusteella. Erityispätevyysharjoittelussa oli 1 – 3 kuukauden jaksoilla vuoden aikana yhteensä neljä henkilöä seitsemän kuukauden aikana. Näitä työjaksoja hyödynnettiin myös kesäloma-aikana siten, että erillistä lääkäreiden kesäsijaista tarvittiin vain muutamana päivänä kesäkautena. Vakinaiset lääkärit vuorottelivat kesälomansa siten, että toisen lomaillessa toinen oli paikalla erityispätevyyspalvelua suorittavan lääkärin kouluttajana. Työmarkkina- ja erilaisilla yhdistelmätuilla työskenteli kolme henkilöä (3 v. 2012). Näistä kaksi työllistyi Hoitokotiin myöhemmin sijaisuuksiin (kesäloma, oppisopimus). Kesäksi palkattiin aikaisempien vuosien tapaan kaksi henkilökunnan omaa lasta Tienaa euroja – nuoriksi. Keväällä TET-harjoittelussa oli kaksi nuorta ja syksyllä kaksi. Henkilökunnan keski-ikä oli 47 vuotta (48 v. 2012). Kuviossa 3 näkyy henkilökunnan keski-ikä ammattiryhmittäin ja sen muuttuminen vuosina 2010 - 2013 sekä ennuste vuodelle 2014. 54 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 enn. 2014 52 50 48 46 44 42 40 hoitohenkilökunta siivous- ja keittiö muut kaikki Kuvio 3. Henkilökuntaryhmien keski-ikä vuosina 2010-2013 sekä ennuste vuodelle Kuvio 3. Henkilökuntaryhmien keski-ikä vuosina 2010-2013 sekä2014. ennuste vuodelle 2014. 60 % Henkilökunnan vaihtuvuus oli normaalia, eläkkeelle jäi kevään aikana fysioterapeutti Helena Leino. Poissaoloja oli saman verran 50 % kuin edellisvuonna (4823/4832 kalenteripäivää). Pitkäkestoiset 40 % v. 2009 määräaikaiset sijaisuudet toteutuivat hyvällä allokointisuunnitv. 2010 30 % v. 2011 telulla näkyen myös vuosilomien kasvuna. Osa-aikaeläkkeellä v. 2012 v. 2013 jatkoi kolme työntekijää. Henkilökunnan pysyvyydestä ja lisäyk20 % 5. Henkilökunta sestä johtuen vuosilomien suhteellinen osuus kasvoi. Vuorottelu10 % vapaalta palasi yksi työntekijä alkuvuodesta ja kaksi työntekijää vuorotteluvapaan kesästä. Muita poissaoloja olivat henkilöSaattohoitokodissa vakinaisten työntekijöiden määrä nousi 38:aan aloitti 0% sairausloma vuosiloma muu oman osa-aikaisen saattohoitopapin Leena Leppälän myötä. Vaki- kohtaiset syyt, kuten työskentely toisen työnantajan palveluksessa Kuvio 4. Poissaolojen suhteellinen jakauma kaikista poissaoloista vuosina 2009 – 2013 naisia lääkäreitä oli kaksi, ylilääkäri ja kotihoidon lääkäri. Hoitotyön sekä opintovapaat. toimia oli 21: osastonhoitaja, osastohoidon apulaisosastonhoitaja ja kotisaattohoidon apulaisosastonhoitaja, 14 sairaanhoitajaa ja Työterveyshuollon kanssa kiinnitettiin erityistä huomiota työkyvyn neljä perus-/lähihoitajaa. Hallinto- ja toimistohenkilökuntaan ylläpitämiseen mm. toteuttamalla varhaiskuntoutusta neljälle hoitokuuluivat johtaja, osa-aikainen talouspäällikkö sekä toimistosih- työntekijälle sekä viidelle itsenäistä työtä ja esimiestyötä tekevälle 6 3 000 000 2 900 000 2 800 000 2 700 000 2 600 000 Vars. toim. tuotot ja sopimalla selkeät käytänteet poissaolojen hallintaan (nk.VarTukäytäntö). Myös työnohjaukseen panostettiin aikaisempia vuosia enemmän suuntaamalla sitä mm. erityistyöntekijöille. Myös muut työantajan tukemat toiminnot kuten liikuntakulttuurisetelit, osallistumismaksut Likkojen Lenkille toteutuivat perinteiseen tapaan. Juhlavuoden kunniaksi kaikki nykyiset ja entiset työntekijät, luottamushenkilöt, vapaaehtoistyöntekijät kutsuttiin 4.1. juhlavuoden avajaistilaisuuteen Hoitokotiin. Lisäksi henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua valinnaisesti 25-vuotisjuhlatilaisuuteen Komediateatterissa lokakuussa tai pikkujouluristeilyyn Viking Grace 54 v. 2010 v. 2011 laivalle joulukuussa. 52 v. 2012 v. 2013 enn. 2014 50 Sairauslomien määrä kasvoi ollen 655 poissaolopäivää (514 v. 2011). 48 Sairauslomien kasvussa näkyivät erilaiset työtapaturmat (yhteensä 46 83 kalenteripäivää), joita tapahtui vapaa-ajalla (6), työssä (2) ja 44 työmatkalla (1). Työtapaturmaohjeistusta päivitettiin ja jokainen 42 tapaturma arvioitiin ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Sairauspoissaoloista omalla luvalla sairauden vuoksi poissaoloja oli 6 % eli 41 40 hoitohenkilökunta siivous- ja keittiö muut kaikki kalenteripäivää (14 %, 75 kal.pv v. 2012) ja lääkärintodistuksella Kuvio 3. Henkilökuntaryhmien keski-ikä vuosina 2010-2013 sekä ennuste vuodelle 2014. 88 % eli 576 kalenteripäivää (84 %, 458 kal.pv v. 2012). 60 % 50 % 40 % v. 2009 v. 2010 v. 2011 30 % Kokopäiväinen vapaaehtoistoiminnan ohjaaja organisoi vapaaehtoistoimintaa. Ensimmäistä kertaa sijainen palkattiin vapaaehtoistoiminnan ohjaajan kesäloman sijaiseksi. Ohjaaja aloitti itse kustantaen ja osin työajalla kolmivuotisen sosiaali- ja terveysjohtamisen täydennyskoulutuksen Tampereen yliopistossa sekä varhaiskuntoutuksen. Uusien vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytointia jatkettiin Tampereen seurakuntayhtymän Suurella Sydämellä – sivustojen kautta sekä järjestämällä erillinen Hoitokodin ja vapaaehtoistoiminnan esittelyilta vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille. Vuoden lopussa toiminnassa oli mukana 98 aktiivista, Hoitokodilla vähintään kuukausittain työskentelevää vapaaehtoistyöntekijää. Vuonna 2013 vapaaehtoistyöntekijät tekivät vapaaehtoistyötä yli 20 000 tuntia. Vapaaehtoistyöntekijöiden perustehtävään eli potilaiden ja heidän läheistensä seurana ja tukena olemiseen vuodeosasto- ja kotisaattohoidossa käytettiin aikaa noin 6000 tuntia. Tästä lähes 500 tuntia tapahtui yöaikaan. Omaisten keskusteluryhmissä vapaaehtoistyöntekijät olivat edellisvuosia useammin. Vapaaehtoistyöntekijät toteuttivat elämäntarinanryhmää kokeiluna läheisensä menettäneille omaisille. Lisäksi he toimivat leskien vertaistukiryhmässä ja omaisten kolmen kuukauden muisteluilloissa henkilökunnan rinnalla. v. 2012 v. 2013 20 % 10 % 0% 6. Vapaaehtoistoiminta saattohoidossa sairausloma vuosiloma muu Kuvio 4. 4. Poissaolojen suhteellinen jakauma jakauma kaikista poissaoloista 2009 – 2013 Kuvio Poissaolojen suhteellinen kaikista vuosina poissaoloista vuosina 2009 – 2013 Saattohoidon osaamisen varmistaminen tapahtui sekä työajalla että omalla ajalla tapahtuvalla kouluttautumisella. Sisäisiä koulutuksia järjestettiin vuoden aikana 27 kertaa. Pääosin sisäisissä koulutuk3 000 000 sissa kouluttajina toimivat oma henkilökunta oman ammattiosaa2 900 000 misen alueelta. Ulkopuoliset kouluttajat kouluttivat tunteista ja lapsi2 800 000 perheen tukemisesta., lisäksi hyödynnettiin lääke- ja apuväline2 700 000 edustajien esittelyjä. Ulkopuoliseen koulutukseen osallistui 2 600 000 Vars. toim.koko tuotot Vars. toim. kulut 2 500 000 henkilökunnasta 34 eri henkilöä (33 v. 2012). Toimintakertomus2 400 000 vuonna panostettiin sekä alueellisiin ja paikallisiin koulutuksiin 2 300 000 että pitkiin täydennys- ja erikoistumiskoulutuksiin parantumatto2 200 000 2012ja saattohoidossa 2013 masti sairaan2011 palliatiivisessa (3 sairaanhoitajaa, Kuvio 5. Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut 2011 (työsuojeluvaltuutettu) – 2013 1 perushoitaja), työhyvinvoinnissa sekä kriisityössä (sairaanhoitaja). Erilaisia ulkopuolisia koulutustilaisuuksia oli yhteensä 42, palkallisia koulutuspäiviä oli yhteensä 157 päivää, joista 130 päivälle palkattiin sijainen. (133 päivälle v. 2012). Hoitokodin omaa henkilökuntaa kannustettiin edellisvuosien tapaan toimimaan joko omalla ajallaan saattohoidon asiantuntijakouluttajina tai työajalla, jolloin laskuttajana oli Hoitokoti. Kotisivuille päivitettiin Hoitokodin ulkopuolella toimivat omat asiantuntijakouluttajat. Potilaat ja omaiset antoivat kiitettävää palautetta vapaaehtoistyöntekijöiden toiminnasta ja järjestetyistä virkistystuokioista. Potilaille ja omaisille järjestettiin yhteensä 343 erilaista virkistystuokiota. Vierailevia esiintyjiä kävi 155 tuokiossa, ja näiden lisäksi vapaaehtoistyöntekijät järjestivät 131 erilaista tuokiota omin voimin. Vapaaehtoistyöntekijät avustivat myös sairaalapastoria hengellisissä tilaisuuksissa sekä osallistuivat aktiivisesti päiväkeskuspäivien ja saunapäivien toteutukseen. Uutena toimintona alkoi vapaaehtoismuusikon lauluhetket kitaran kera vuodeosastopotilaiden luona. Vuonna 2013 potilasvirkistystoimintaan käytettiin aikaa noin 6000 tuntia. Käytännöllisiin tehtäviin vapaaehtoistyöntekijät käyttivät yli 6600 tuntia. Leipomistiimiläiset valmistivat leivonnaisia entistä monipuolisemmin Hoitokodin käyttöön ja askartelutiimiläiset tuotteitaan pääaulan myyntipisteeseen ja myyjäisiin. Vapaaehtoistyöntekijöiden pitämä Kymppi-Kirppis jatkoi varainkeruutaan Hoitokodin hyväksi. Talkoilla istutettiin potilashuoneiden parvekelaatikkojen kukat ja valmistettiin vuoden saunavihdat. Varoja 2 kerättiin järjestämällä perinteiset pääsiäis- ja joulumyyjäiset, osallistumalla Aamulehden joulumyyjäisiin ja TAYS:n joulutorille. Myyjäisiin saatiin runsaasti lahjoituksia, BodyShop ja Apteekkimaailma muistivat hemmottelutiimiä tuotelahjoituksilla ja Huiskula toi jouluiloa Hoitokotiin kukkalahjoituksellaan. Vapaaehtoistyöntekijät esittelivät vapaaehtoistoimintaa ja Hoitokodin tiloja erilaisille opinto- ja tutustumisryhmille aiempaa useammin. Vapaaehtoistoiminnan organisointikurssi järjestettiin 7 omaa vapaaehtoistoimintaa aloittaneille tai sitä suunnitteleville yhteisöille. Vapaaehtoistyöntekijä jatkoi Niksu-Nurkka –tarinoiden kirjoittamista Hoitokodin omasta kissasta. Lisäksi Niksu nautti julkisuutta Aamulehden teatterikesän superkatsojana. Muutenkin Hoitokoti, vapaaehtoistoiminta, Niksu-kissa ja Hoitokodin 25-vuotisjuhlavuosi olivat myönteisesti esillä sekä paikallisissa että kansallisissa tiedotusvälineissä. Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja oli aktiivisesti yhteydessä pirkanmaalaisiin ja valtakunnallisiin vapaaehtoiskoordinaattoreiden ja -toimijoihin erilaisissa tapahtumissa. Vapaaehtoistyöntekijöiden hyvinvointia tukivat kummijärjestelmä, tiimipalaverit, sisäiset koulutukset ja henkilökohtaiset vuosikeskustelut sekä työnohjaukset. Vapaaehtoistyöntekijät osallistuivat heille järjestettyihin tukimuotoihin yhteensä noin 1800 tuntia. Vapaaehtoistyöntekijät osallistuivat Terhokodin järjestämille suomalaisten saattohoitokotien vapaaehtoistyön tekijöiden kevätpäiville. Vapaaehtoistyöntekijöiden virkistykseksi oli tarjolla perinteiset syyskauden avajaiset, Rotarien järjestämä XIII joulukonsertti Tampereen Tuomiokirkossa sekä joulukirkko ja joulujuhla. Henkilökunta antoi säännöllisesti toteutetussa kyselyssä kiitettävää palautetta vapaaehtoistoiminnasta ja Inspecta Oy:n suorittamassa ulkoisessa auditoinnissa ”vapaaehtoistyössä näkyy esimerkillisesti hyvä johtamisprosessi”. 7.Sairaalapastorin antama hengellinen ja henkinen tuki Pirkanmaan Hoitokoti palkkasi työyhteisöönsä oman papin 60 % työajalla alkaen 27.12.2012. Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli antoi sairaalapastori Leena Leppälälle virkamääräyksen ja samalla oikeuden toimia pappina Pirkanmaan Hoitokodissa ja hänen tehtävään siunaamisensa oli Kalevan kirkossa 7.4.2013. Toimintavuonna 2013 yhteistyö paikallisseurakuntien kanssa jatkui kiitettävästi. Kun talon oma pappi ei ole työvuorossa, eikä hoitohenkilökunnan tarjoama hengellinen ja henkinen tuki ole riittävä, on erityisiä hätätilanteita varten Tuomiokirkkoseurakunnan Kalevan alueen papeista aina kaksi kerrallaan tavoitettavissa puhelimitse ja valmis tulemaan Hoitokodille. Päivystysluonteisia käyntejä oli vuoden 2013 aikana kaksi. Hengellisiä tilaisuuksia järjestettiin viikoittain ja niistä vastasivat talon oma pappi, vieraileva seurakunta tai musiikkivieraat. Ehtoollishartauksia järjestettiin noin kaksi kertaa kuukaudessa yhteisesti kaikille potilaille ja omaisille, sekä toiveiden mukaan yksityisesti potilashuoneissa. Samoin vuoden aikana toteutettiin erilaisia hartaus- ja rukoushetkiä yksityisesti tarpeiden mukaan. Kirkollisina juhlapyhinä, kuten pääsiäisenä ja jouluna, sekä kesäkauden aloituksena järjestettiin myös kotipotilaille omat hartaustilaisuudet tiistain toimintakeskuspäivinä. 8 Pääpaino papin työssä oli edelleen kahdenkeskeisissä keskusteluissa potilaiden ja omaisten kanssa. Toiveiden ja tarpeiden mukaan keskusteluissa hyödynnettiin sekä sielunhoidollisia että terapeuttisia menetelmiä. Pappi jatkoi omaa psykoterapiakoulutustaan ja valmistuu 2014 aikana. Pappi osallistui myös moniammatilliseen erityisesti lapsiomaisia tukevaan kehittämistyöhön, mikä jatkuu vuoden 2014 aikana. Papin toimittamia saattohartauksia ja hautaan siunaamisia Hoitokodilla vietettiin vuoden 2013 aikana noin 50, sekä yksi avioliittoon vihkiminen. Talon pappi koulutti talon sisäisissä koulutuksissa henkilökuntaa ja vapaaehtoistyöntekijöitä sekä talossa vierailevia opiskelijaryhmiä ja seurakuntien työntekijöitä. Lisäksi pappi toimi kouluttajana työajan ulkopuolella seurakuntien ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Pappi osallistui aktiivisesti uuden Surusta toivoon – DVD:n suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä henkilökunnan ja kuvaajan kanssa. Pappi osallistui omaisten muisteluiltaan kaksi kertaa vuoden aikana, samoin kerran puolisonsa menettäneiden vertaistukiryhmään. Vapaaehtoistyöntekijöiden ja papin hartaustiimin toimintatapoja täsmennettiin ja lisäkoulutuksena pappi järjesti halukkaille hartaustiimin jäsenille ehtoollisavustajakoulutuksen, jonka käytyään he voivat avustaa ehtoollisen jaossa papin toimittamissa messuissa Hoitokodilla. Säännöllinen palvelutehtävissä olevien vapaaehtoisten kokoontuminen viikoittain otettiin käytäntöön. Tapaamisessa jaetaan hartauden avustustehtävät ja käydään läpi tilaisuuteen kutsuttavat potilaat. Tapaamisen tavoitteena oli toisaalta lisätä potilaiden hengellisten tarpeiden toteutumista, mutta myös vähentää hoitohenkilökunnan työmäärää tilaisuuksien toteutumisen suhteen. Myös Hengellisten laulujen vihkoset uusittiin vuoden aikana. 8. Yhteistyö- ja ulkopuoliset tukitoiminnot Yhteistyö lähettävien tahojen ja saattohoitoa kehittävien ammattilaisten kanssa Hoitokoti panosti vuonna 2013 erityisesti hyvään yhteistyöhön lähettävien tahojen kanssa ja heitä kutsuttiin aktiivisesti infovierailulle Hoitokodille. Vierailulla kävi mm. TAYS:in sosiaalityöntekijöiden, hematologien ja onkologien ryhmät, joita informoitiin erityisesti aikaisemman Hoitokodin kotihoidon mukaan ottamisen eduista ja hyödyistä ja Hoitokodin tarjoamista erilaisista omaisten tukimuodoista. Hatanpään sairaalasta kävi tutustumassa osasto A2 henkilökuntaa ja muitakin osastoja kutsuttiin aktiivisesti tutustumiskäynnille. Hoitokodissa kävi tutustumassa huhtikuussa Kalevan seurakunnan työntekijöitä, toukokuussa Suursuon sairaalan osasto 11 henkilökuntaa, marraskuussa sekä Oulun kaupunginsairaalan henkilökuntaa että Lapin keskussairaalasta keuhkoyksikön henkilökuntaa. Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyysharjoittelussa tutuksi tulivat Vammalan, Seinäjoen ja Kuopion palliatiivisen ja saattohoidon toteuttamistavat. Vastaavasti harjoittelussa olevat neljä lääkäriä saivat konkreettista kokemusta Hoitokodin toimintamalleista. Saattohoitokotien välistä yhteistyötä Juhlavuoden kunniaksi kutsuttiin kaikkien neljän saattohoitokodin hallitukset ensimmäistä kertaa yhteistapaamiseen Pirkanmaan Hoitokotiin. Saattohoitokotien johtoryhmätapaamisessa toukokuussa suunniteltiin alustavaa ohjelmaa elokuussa toteutetulle hallitusten tapaamiselle sekä keskusteltiin vuoden 2014 yhteisvastuukeräyksen toteutuksesta. Myös yhteishakemus RAY:lle tehtiin toiveena saada rahoitusta käytännön harjoittelun (lääkärit, hoitohenkilökunta) kustannuksiin. Pirkanmaan Hoitokodin Kannatusyhdistys ry. tuki edellisvuosien tapaan muun muassa omaisten sururyhmien toteutusta ja henkilökunnan omaehtoista lisäkoulutusta. toimi Juhlavuoden kunniaksi kannatusyhdistys osallistui kansainvälisenä saattohoitopäivänä 12.10. toteutettuun Pirkanmaan Hoitokodin 25-vuotisjuhlatapahtumaan kustantamalla teatteriesityksen jälkeisen buffettarjoilun. Hoitokodin yhteistyökumppaneita ja ystäviä juhlatapahtumassa oli yli 230. Kannatusyhdistyksen puheenjohtajana toimi johtaja Rauno Ulonen. Ulkopuoliset palvelut Liinavaatehuollossa kehitettiin edelleen edellisvuonna alkanutta yhteistyötä Turun Tekstiilihuollon kanssa mm. siirtämällä siivousliinojen huolto vuokratuotteeksi. Sairaanhoitopiirin laitetekniikalta ostettuja palveluja laajennettiin siten, että palvelut koskevat lääkintäteknisten ymv. laitteiden huollon ja korjauksen lisäksi alkuvuodesta kokonaan uudistettua hoitajakutsu- ja puhelinjärjestelmää. Rakennushankkeissa (majatalohuoneiden peruskorjaus, pysäköintialueen laajennus) käytettiin avuksi ulkopuolista insinööritoimistoa. Samoin tietoteknistä kokonaisratkaisua haettiin aktiivisesti mm. käyttämällä apuna ulkopuolisia tietoalan asiantuntijoita. Muilta osin jatkettiin yhteistyötä vanhojen palvelutuottajien kanssa. 9. Saattohoidon laatu Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja toimii oman työnsä ohella laatupäällikkönä organisoiden ,muun muassa sekä sisäiset ja ulkoiset arviointitapahtumat. Pirkanmaan Hoitokoti on sertifioitu ISO 9001:2008 järjestelmän mukaisesti. Kolmen vuoden välein tehtävän uudelleensertifioinnin toteutti joulukuussa Inspecta Sertifointi Oy. 10. Koulutus- ja tutkimustoiminta sekä muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen Koulutuspäiviä järjestettiin pääsääntöisesti korkeintaan kerran viikossa Hoitokodissa. Ryhmien kokoa pienennettiin. Kesäaikana ja joulun lähellä koulutuksia ei järjestetty. Erilaisia opinto- ja koulutuspäiviä terveydenhuollon opiskelijoille ja työelämässä oleville järjestettiin yhteensä 44 (41 v. 2012). Yhteensä osallistujia näissä ryhmissä oli yli 970 (830 v. 2012). Uutena koulutuksena aloitettiin syksyllä ammattilaisille suunnattu kaksipäiväinen saattohoitokoulutus. Päivät täyttyivät ilman suurempaa erillismarkkinointia ja niitä sovittiin jatkettavaksi toistaiseksi tulevina vuosina. Muun henkilökunnan tavoin Hoitokodin lääkärit kouluttivat aktiivisesti sekä Hoitokodissa että ulkopuolisissa koulutuksissa. Tampereen Lääkäripäiville osallistuttiin aktiivisesti muun muassa kertomalla Hoitokodista omalla esittelyosastolla. Myös työyhteisöön tullut uusi pappi otti heti aktiivisen kouluttajan roolin saattohoidon eksistentiaalisissa ja kärsimykseen liittyvissä kysymyksissä niin talon omissa kuin ulkopuolisissa koulutuksissa. Opetuskenttänä Hoitokoti toimi yhteensä 18 hoitotyön opiskelijalle (19 v.2012). Hoitokodissa harjoitteli 9 sairaanhoitajaopiskelijaa sekä yhdeksän lähihoitajaopiskelijaa. Sairaanhoitajaopiskelijat sekä suurin osa lähihoitajaopiskelijoista suoritti syventävää harjoittelujaksoaan Hoitokodissa. Lisäksi Hoitokodissa oli myös yksi laitoshuoltajaopiskelija. Sekä koulutuspäiviin osallistuneilta että työssä oppimisjaksoilla olleilta opiskelijoilta kerättiin systemaattisesti palautetta. Koulutuspalautteita saatiin yhteensä 38 ryhmältä: tyytyväisten osuus pysyi edellisvuosien tapaan korkeana eli oli 97 %. Toimintojen kehittäminen perustuu saatuihin palautteisiin. Työssä oppimisjaksoilla olleet opiskelijat kokivat edelleen Hoitokodin erittäin hyvänä opiskelupaikkana ja kaikki olivat valmiita suosittelemaan Hoitokotia harjoittelupaikaksi kollegoilleen. Oppimisilmapiiriä kuvattiin turvallisena. Koko henkilökunta sai kiitosta kannustavasta ja opettavaisesta kohtaamisesta. Kehittämis- ja tutkimustoiminta Hoitokoti tekee aktiivisesti yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitosten ja yliopistojen kanssa. Yhteistyössä eri opiskelijoiden kanssa valmistuivat mm. Pipsa Häkkisen sosiaalitieteiden pro gradutyö ”Sosiaalityö tukemassa kuolevaa ihmistä ja hänen omaisiaan”, Erja Mäkijärven terveyshallintotieteen pro gradutyö ”Sisäiset auditoinnit potilasturvallisuuden kehittämisessä”, Sanna Järvisen psykologian lisensiaattityö ”Koettu terveys ja terveyskäyttäytymisen motivaatiotekijät kolmen eri hoitoalan yksikön työntekijöillä” ja Susanna Kauppisen ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyö ”Saattohoitopotilaan kokonaisvaltainen perushoito Pirkanmaan Hoitokodissa. Saattohoidon kehittäminen BIKVA-arviointimallia mukaillen.”. Pieksämäen Diakonia-ammattikorkeakoulusta sosionomiopiskelija Virpi Kauppilan opinnäytetyö ”Sosiaaliohjaus potilaan ja omaisten tukena saattohoidon aikana” valmistui syksyllä, samoin Tampereen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden Timo Ellilän ja Elina Haikaran opinnäytetyö ”Murha vai viimeinen palvelus- arvokeskustelua eutanasiasta sairaanhoitajan näkökulmasta” valmistui joulukuussa. Lisäksi Inkeri Heikkilä teki yhteistyötä sisustusarkkitehtuurin opinnäytetyöhönsä liittyen. 9 Uusina tutkimus- ja opinnäytetyöhankkeina suunniteltiin mm. TtT Ikali Karvisen kansainvälistä tutkimushanketta hengellisyydestä, TtT Kaija Helinin post doc tutkimusta kuvataiteesta pallaitiivisessa hoitotyössä, Tarja Hakalan hoitotieteen pro gradututkimusta saattohoitopotilaan huolenaiheiden kokemuksista sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijoiden Susanna Joutsimäen ja Johanna Finskasin opinnäytetyötä toiminataterapian käytöstä saattohoidossa. Lääketieteen opiskelijan Anna Tiirolan suventävä työ muista kuin syöpää sairastavien potilaiden saattohoidosta käynnistyi yhteistyössä pallaitiivisen lääketieteen professorin Juho Lehdon kanssa. Vanhoina tutkimus- ja opinnäytehankkeina jatkuivat mm. Varpu Lipposen post doc tutkimushanke hengellisyydestä, tohtoriopiskelija Mirja Sisko Anttosen tutkimus hyvästä saattohoidosta parantumattomaan syöpään sairastuneen aikuisen, perheen ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta sekä maisteriopiskelija Aino Vornasen kirjallisuustutkimus. Myös oma henkilökunta oli aktiivinen kehittäjä ja omina hankkeina jatkuiva maisteriopiskelija Hanna Hävölän toivon tutkimus sekä sosionomiopiskelija Katja Mustosen kotisivujen kehittämistyö. Hoitokodin omien työntekijöiden julkaisuna ilmestyivät: Korhonen T, Poukka P. Kuolevan potilaan hoito. Duodecim: 2013;129(4):440-445 Korhonen T, Kuukasjärvi T, Huhtala H et al. The impact of lobular and ductal breast cancer histology on the metastatic behavior and long term survival of breast cancer patients. The Breast: 2013; 22 (6):1119- 1124 Davies A, Buchanan A, Zeppetella G, Porta-Sales J, Likar r, Weismayr W, Slama O, Korhonen T et al. Breakthrough cancer pain: An observational study of 1000 European oncology patients. Journal of Pain and Symptom Management 2013 :46 (5);619-628. Lehtinen, P, Paussu, K ja Viheriäkoski, S. 2013. Muslimi saattohoidon potilaana Pirkanmaan Hoitokodissa. Kehittämistehtävä. Tampereen Ammattikorkeakoulu. Parantumattomasti sairaan palliatiivinen ja saattohoito, erikoistumisopinnot. Nuutinen, T ja Rannos, S. 2013. Welcome to Practice in Gastroenterological wards. An Orientation Guide for Exchange Nursing Students. Bachelor’s Thesis. Tampere University of Applied Sciences, TAMK. Degree Programme in Nursing. Surakka, T. 2013. Hyvä elämä eli eubiosia – haaste meille kaikille. Gerontologia 1 (26):31-38 Surakka, T. 2013 Eubiosia – hyvä elämä. Haaste suomalaiselle yhteiskunnalle.Terveydenhoitajalehti 1(46):14-7. Surakka, T. 2013. Hyvään saattohoitoon kuuluu myös monipuolinen vapaaehtoistyö. Vanhustenhuollon Uudet Tuulet 1:15. Surakka, T. 2013. Terveydenhuollon henkilöstön ja potilaan omaisten yhteistyö. Kirjassa Aalto, K. (toim.). Saattohoito kuolevan tukena. ss 91 – 103. Kirjapaja Oy. Helsinki. Muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen Hoitokoti toteutti edellisvuosien tapaan avointen ovien politiikkaa järjestämällä suurelle yleisöllekin suunnattuja tapahtumia kuten myyjäisiä, taidenäyttelyitä ja osallistumalla Tampere-päivään. Taidenäyttelyt ajoittuivat loppuvuoteen, jolloin edellisvuonna Koskikeskuksessa toteutetussa taidetempauksessa mukana olleet taiteilijat 10 pystyttivät nk. Bahtalo-näyttelyn pääaulaan tuoden iloa saattohoidossa oleville sekä Hoitokodissa vieraileville. Myydyistä teoksista taiteilijat lahjoittivat osan tai kokonaan suoritetun myyntihinnan Hoitokodille. Juhlavuoden tiimoilta Hoitokodin edustajat osallistuivat aktiivisesti saattohoitokysymysten esille tuomiseen eri tapahtumissa ja julkaisuissa. Tulevan vuoden yhteisvastuukeräyksen suunnittelussa Hoitokodin edustajat olivat aktiivisesti mukana. Osastonhoitajan ja saattohoitopapin asiantuntijanäkemykset kuvattiin kampanjamateriaaliksi, talousjohtaja nimettiin kirkon saattohoitohankkeen ohjausryhmään, Hoitokodin edustajana johtaja osallistui Tuomiokirkon pikkukirkkopäivillä järjestettyyn yhteisvastuutapahtuman epäviralliseen aloitukseen marraskuussa. Ylilääkäri ja johtaja osallistuivat aktiivisesti saattohoitopotilaan palveluverkon kehittämiseen Pirkanmaalla. Hoitoketjukuvaus julkaistaan tulevana vuonna. Kansainvälisessä toiminnassa Juhlavuoden kunniaksi toteutettiin perinteinen opintokäynti Englantiin. Kahdeksan saattohoidon eri ammattilaista ja kaksi vapaaehtoistyöntekijää tutustuivat toukokuussa ylilääkärin johdolla St Christopher Hospiceen ja Trinity Hospiceen Lontoossa. Kansainvälisyys jatkui yhteistyössä virolaisten saattohoitoasiantuntijoiden kanssa. Yhteinen suomalais-virolainen koulutuspäivä toteutettiin 11. lokakuuta, tilat koulutuspäivälle saatiin yhteistyössä TAMK:in kanssa. Ylilääkäri osallistui EAPC:n kansainväliseen konferenssiin Prahassa kesäkuussa. Vierailijoita kävi Englannista, Ruotsista ja Tanskasta. Englannista John Wiley puolisoineen oli keskustelemassa mm. vastasyntyneiden saattohoitotarpeesta. Märta Karlsson Ruotsista ja Janne Hjorth Tanskasta olivat HOPE- opiskelijoina tutustumassa kolmannen sektorin toteutukseen erityisesti potilasturvallisuuden näkökulmasta. 11. Arvio tulevasta kehityksestä Tulevana vuotena kirkon yhteisvastuukeräyksen kotimaisena kohteena on saattohoito, mikä näkynee lähitulevaisuudessa saattohoitoteeman ja siihen liittyvänä hyvän kuoleman erilaisina kannanottoina. Kuntauudistus ja palvelurakenneuudistus näkyvät myös kolmannella sektorilla. Kun kuntia yhdistyy joko rakenteellisesti tai yhteistyön näkökulmasta esimerkkinä Oriveden ja Tampereen isäntäkuntayhteistyö, joudutaan samalla miettimään yhteisiä pelisääntöjä potilaan vapaan valinnan, monituottajamallin ja myös tuotteistuksen näkökulmista. Suuri vaihtuvuus on edelleen ratkaistava haaste. Tähän saattaa tulla osin avuksi saattohoitopotilaan palveluverkkokuvaus, jossa hoidon porrastus, hoitolinjan ja saattohoitopäätöksen tekemisen tärkeys riittävän ajoissa on pyritty kuvamaan Pirkanmaalla. Hoitokoti on alkavana vuonna mukana omaishoidon palvelujen tuottamisessa omille kotona hoidettaville saattohoitopotilaille. Tätä kautta konkretisoituu myös yksi kotihoidon onnistumisen edellytys: oikein ajoitettu omaisen tukeminen mahdollistaa kotihoidon keston nykyistä pidemmälle. Käytännössä tämä näkynee kotihoidossa olevien potilaiden hoitoajan lyhentymisenä osastohoidossa ja mahdollisesti myös kotona tapahtuvien kuolemien 54 määrän nousuna. 52 tuottojäämillä. Kuviossa 5 näkyy varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut ovat vuosina 2011 – 2013. Varsinaisen toiminnan tuotot Varsinaisen toiminnan tuotot olivat 2 508 292 euroa. Ne -- vuoteen v. 2010 2012 verrattuna 6,3 %. Valtaosa varsinaisen toiminnan tuotoista v. 2011 on saattohoitopäivien v. 2012 ja kotisaattohoitopalveluiden myyntejä, joita v. 2013 kertyi yhteensäenn.2 386 715 € (2 250 420 euroa v. 2012) Myynnit 2014 jakaantuivat seuraavasti: Teknologiset ratkaisut tietojärjestelmissä luovat paitsi mahdolli50 suuksia vaikuttavan tiedon tuottamisessa ja kirjaamisessa, myös paineita säilyttää potilaslähtöisyys arjessa. Sähköinen potilas48 Tampereen kaupunki 887 525 € (792 810 €) tietojärjestelmä laajentuu kaikkien saattohoitopotilaan hoita46 miseen osallistuvien työvälineeksi. Se ei kuitenkaan saa viedä Muut kunnat 219 945 € (196 160 €) huomiota vuorovaikutuksesta, läsnäolosta, kuuntelusta saattohoi44 dossa. Tietoverkon toimivuus onkin ensisijaista ja toisaalta myös Yksityispotilaat 34 115 € (5 500 €) 42 miettiminen, mitä tehdään, kun sähköinen tietojärjestelmä ei sen olekaan käytettävissä. Viimeaikaiset ilmastomuutokset toistuvine 40 PSHP 1 245 130 € (1 255 950 €) myrskyineen ovat antaneet tuntumaa myös viimeksi mainittuun. hoitohenkilökunta siivous- ja keittiö muut kaikki Saattohoito on inhimillistä, vuorovaikutukseen perustuvaa asianKuvio 3. Henkilökuntaryhmien keski-ikä vuosina 2010-2013 sekä ennuste vuodelle 2014. tuntijatyötä. Sähköiset järjestelmät toimivat vain apuvälineenä. Kotisaattohoidon palveluiden myynti oli yhteensä 92 320 € (71 730 euroa v. 2012). Oman haasteensa koko toiminnalle tuo lähes 14 vuotta Hoitoko60 % dissa työskennelleen johtaja Tiina Surakan siirtyminen Lounais- Kuntien ja sairaanhoitopiirien lähettämiltä potilailta potilasmaksuja Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtajaksi 1.5.2014 lukien. ei peritty vuodeosasto-, kotihoito- ja päiväkeskustoiminnasta. 50 % Hoitokodin toiminta on kuitenkin vakaalla pohjalla, henkilö- Potilasmaksujen perimisestä huolehti ao. kunta tai kuntayhtymä. kunnan osaaminen huipputasolla ja vapaaehtoistyöntekijät ja 40 % luottamushenkilöt upeasti sitoutuneet osaltaan pitämään ensim- Majatalotuotot olivat v. 2009 14 723 (36 170 euroa). Edellisvuonna alkanut v. 2010 mäistä suomalaista ja pohjoismaista saattohoitokotia saattohoidon yhteensä yhdeksän majatalohuoneen remontointi saatiin päätökseen 30 % v. 2011 edelläkävijänä Suomessa ja muuallakin. kevään aikana. v.Majatalohuoneista ensimmäistä sisustettiin fysio2012 v. 2013 ja siellä niin päiväkeskuspäivänä kotipotilaat terapeutin käyttöön 20 % kuin osastopotilaat saivat monipuolista ohjausta toimintakykyä ylläpitävissä harjoitteissa. Kolmea muuta majatalohuonetta käytettiin 10 % 12. Talous vaihdellen potilashoidossa. Majatalohuone 9 remontoitiin pitkäaikaisempaa käyttötarkoitusta varten. 0% Hoitokodin alijäämä sairausloma vuonna 2013 oli 137 485 vuosiloma euroa. Varsinaisen muu toiminnan tuottojen ja kulujen erotus (kulujäämä) oli 418 437 euroa. Tampereen kaupungin avustus Hoitokodille oli 18 000 euroa. Kuvio 4. Poissaolojen suhteellinen jakauma kaikista poissaoloista vuosina 2009 – 2013 Vuonna 2012 kulujäämä oli 379 562euroa. Varsinaisen toiminnan kulu- Kaupungin avustus saatiin omaisten ja vapaaehtoistoiminnan jäämä kasvoi 38 875 euroa vuodesta 2012. Varsinaisen toiminnan tuotot tukemiseen. kasvoivat edellisestä vuodesta 148 377 euroa. Varsinaisen toiminnan kulut kasvoivat 187 252 euroa. Kulujen kasvu johtuu suurimmaksi Hoitokodin muut varsinaisen toiminnan tuotot olivat 88 854 euroa osaksi henkilöstökulujen kasvusta. Varsinaisen toiminnan kulu- (55 234 euroa). Muut tuotot kertyivät suurimmaksi osaksi koulujäämää ei saatu katetuksi varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tustuloista ja ateriakorvauksista. Koulutustulot ovat korvausta 3 000 000 2 900 000 2 800 000 2 700 000 2 600 000 Vars. toim. tuotot Vars. toim. kulut 2 500 000 2 400 000 2 300 000 2 200 000 2011 2012 2013 Kuvio5.5. Varsinaisen Varsinaisen toiminnan ja ja kulut 2011 – 2013 Kuvio toiminnantuotot tuotot kulut 2011 – 2013 2 11 Hoitokodin antamasta asiantuntijakoulutuksesta hoito- ja oppilaitoksille. Varsinaisen toiminnan kulut Varsinaisen toiminnan kulut olivat 2 926 730 euroa ja kasvoivat vuoteen 2011 verrattuna 6,8 %. Henkilöstökulut kasvoivat 6,9 %. Henkilöstökulut olivat 73 % varsinaisen toiminnan kuluista ja 85 % varsinaisen toiminnan tuotoista. Sijoitustoiminnan tuotot kertyivät vuokra- korko- ja osinkotuotoista sekä arvopaperien myyntivoitosta. Kulut olivat suurimmaksi osaksi osakehuoneistojen ylläpitokuluja sekä kuluja arvopapereista. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan nettotuotto oli 129 437 euroa (98 604 euroa). Tilinpäätöslaskelmat ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tase sekä talousarvion toteutumisvertailu vuodelta 2013 ovat liitteenä. Varainhankinta ja sijoitustoiminta Varainhankinnan tuottojäämä oli 151 514 euroa (1 201 693 euroa). Hoitokoti sai testamenttilahjoituksia Terttu Sahlstenilta, Helmi 3 500 000ja Irja Mäkiseltä. Pirkanmaan Rotaryt järjestivät Hirvikalliolta Tampereen Tuomiokirkossa Hoitokodin hyväksi 17. kerran perin3 000 000 teisen joulukonsertin. Yli 1000 euron lahjoituksia saatiin Matti 2 500 000 Toivoselta ja Temppeliherrain ritarikunnalta. Kymmenen potilaan 2 000 000 suunnata läheisensä muistamisen Hoitokodin omaiset halusivat toiminnan tukemiseen. Hoitokodin 25-vuotislahjoituksia saatiin 1 500 000 3 155 euroa. Yhteensä lahjoituksia saatiin yli 32 565 euroa. 1 000 000 500 000 muut tuotot olivat 36 292 euroa (34 711 euroa), Varainhankinnan josta suurin osa0 oli vapaaehtoistyöntekijöiden myyjäis- ja keräystuloja. Tavaralahjoituksina sekä kirpputorimyyntiin 2011Hoitokoti sai2012 2013 että Hoitokodin käyttöön muun muassa tauluja, huonekaluja ja kodinkoneita. Investoinnit Hoitokodin investoinnit olivat yhteensä 350 765 euroa (141 918 euroa). Hoitokodin puhelin- ja hoitajakutsujärjestelmä sekä paloilmoitinjärjestelmä uusittiin. Vuonna 2012 aloitettu majatalohuoneiden peruskorjaus saatiin valmiiksi. Piha-alueiden kunnostus Muut vars. toim. laajennus aloitettiin. Muuta hankinnat olivat ja pysäköintialueen kulut irtaimistohankintoja. Henkilöstökulut Hoitokodin vakavaraisuus ja maksuvalmius Hoitokodilla ei ole pitkäaikaisia lainoja. Hoitokodin omavaraisuus ja maksuvalmius ovat hyvällä tasolla. Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laskutuksessa noudatettiin ennakkolaskutusmenettelyä. Laskutus tasattiin palvelujen toteutuneen käytön mukaisesti tammikuussa 2014. Kuvio 6. Henkilöstökulut ja varsinaisen toiminnan kulut 2011 – 2013 Kuvio 6. Henkilöstökulut ja varsinaisen toiminnan kulut 2011 – 2013 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 Muut vars. toim. kulut 1 500 000 Henkilöstökulut 1 000 000 500 000 0 2011 2012 2013 Kuvio 6. Henkilöstökulut ja varsinaisen toiminnan kulut 2011 – 2013 2013 Sijoitus- ja rah. toiminnan tuottojäämä 2012 Kuvio 7. Varsinaisen toiminnan kulujäämät sekä varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tuottojäämät 2011 - 2013 Varainhankinnan tuottojäämä Varsinaisen toim.kulujäämä 2011 -500 000 12 0 500 000 1 000 000 1 500 000 Kuvio 7. Varsinaisen toiminnan kulujäämät sekä varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tuottojäämät 2011 - 2013 SYÖPÄPOTILAIDEN HOITOKOTISÄÄTIÖ Pirkanmaan Hoitokoti TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 2 508 292,03 2 359 914,77 Varsinainen toiminta Tuotot Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Yhteensä Kulujäämä -2 139 707,57 -2 008 979,77 -133 179,28 -92 372,82 -653 842,74 -638 124,90 -2 926 729,59 -2 739 477,49 -418 437,56 -379 562,72 168 171,17 -16 656,74 151 514,43 1 213 145,22 -11 452,33 1 201 692,89 -266 923,13 822 130,17 192 269,44 -62 832,14 129 437,30 132 070,78 -33 466,40 98 604,38 -137 485,83 920 734,55 Varainhankinta Tuotot Kulut Tuottojäämä Kulu- tuottojäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Kulut Tuottojäämä Tilikauden ali-/ylijäämä 13 SYÖPÄPOTILAIDEN HOITOKOTISÄÄTIÖ Pirkanmaan Hoitokoti TASE 31.12.2013 31.12.2012 3 773,90 1 689 171,45 1 961 168,02 3 654 113,37 5 031,85 1 505 326,70 1 459 068,02 2 969 426,57 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Yhteensä Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Yhteensä Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavavat yht. Vastaavaa yhteensä 176 194,50 86 643,07 262 837,57 107 973,60 972 659,72 1 080 633,32 1 232 363,22 1 244 480,90 93 322,14 137 834,17 1 588 522,93 2 462 948,39 5 242 636,30 5 432 374,96 Vastattavaa Oma pääoma Säätiön peruspääoma Rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden ylijäämä Yhteensä 16 818,79 2 164 359,42 2 583 735,14 -137 485,83 4 627 427,52 16 818,79 2 164 359,42 1 663 000,59 920 734,55 4 764 913,35 59 727,52 555 481,26 615 208,78 53 348,27 614 113,34 667 461,61 Vieras pääoma Lyhytaikaiset Ostovelat Muut velat Yhteensä Vastattavaa yhteensä 14 5 242 636,30 5 432 374,96 SYÖPÄPOTILAIDEN HOITOKOTISÄÄTIÖ Pirkanmaan Hoitokoti Talousarvion toteutuminen Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2013 Muutos % Tot. % 2013 / 2012 2 244 920 5 500 36 171 18 000 55 324 2 359 915 2 352 600 34 115 14 723 18 000 88 854 2 508 292 2 519 000 10 000 40 000 18 000 74 000 2 661 000 4,8 520,3 -59,3 0,0 60,6 6,3 93,4 341,2 36,8 100,0 120,1 94,3 1 648 090 360 890 2 008 980 92 373 638 125 2 739 477 1 761 554 378 153 2 139 708 133 179 653 843 2 926 730 1 756 000 386 000 2 142 000 85 000 651 000 2 878 000 6,9 4,8 6,5 44,2 2,5 6,8 100,3 98,0 99,9 156,7 100,4 101,7 -379 563 -418 438 -217 000 10,2 192,8 1 201 693 151 514 65 000 -87,4 233,1 822 130 -266 923 -152 000 -132,5 175,6 98 604 129 437 57 000 31,3 227,1 920 735 -137 486 -95 000 -114,9 Varsinaisen toiminnan tuotot Korvaukset kunnilta Yksityispotilaat Majatalotulot Avustukset Muut tuotot Yhteensä Varsinaisen toiminnan kulut Palkat Muut henkilöstökulut Henkilöstökulut yht Poistot Muut kulut Yhteensä Kulu- / tuottojäämä Varainhankinta Kulu- / tuottojäämä Sijoitustoiminta Tilikauden ali-/ylijäämä 15 Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiö Pirkanmaan Hoitokoti Lääkärinkatu 13 33520 Tampere Puhelinnumero (03) 311 74 240 Faksi (03) 311 74 250 Sähköposti: hoitokoti(at)pirkanmaanhoitokoti.fi
© Copyright 2024