Finlendere spiller for Tromsø i svensk serie

14
05.03.2012
Tähtiä kuin Otavassa...
Suomalaiset ovat tähtiä
Tromssan jääkiekkoseuran
ykkösjoukkueessa. He tekevät lähes kaikki maalit.
LIISA KOIVULEHTO
liisa@ruijan-kaiku.no
Helmikuun loppuun mennessä joukkue oli
tehnyt kahdeksassa sarjapelissä (Ruotsin Division 3 A Norra, Region Norr) 27 maalia eli
keskimäärin 3,3 maalia per ottelu.
– En nyt muista tarkkaan, mutta voi olla että
yhden maalin noista on päässyt varkain tekemään ruotsalainen pelaaja, ykkösjoukkueen
pelaava valmentaja Matti Luomajoki veistelee.
Kyseessä on Erik Westerlund.
Kovimmat maalitykit ovat Antti Luokkanen
(tehot 9+5), Miika Hämäläinen (6+6), Ville
Kimpimäki (4+2) ja Anssi Paajanen (3+3).
– Ykkösjoukkueessa riittää pelaajia kolmeen
kentälliseen, mutta olisi parempi, jos olisi neljä
kentällistä ja kova kilpailu pelipaikasta.
Luomajoki on tiukan valmentajan maineessa.
–Treenit pitää vetää täysillä ja hyvällä sykkeellä! Parhaat juniorit pääsevät ykkösjoukkueen harjoituksiin. Tähän pitää sitoutua, ilman
ei kehity, hän sanoo.
Jäähalli muutti kaiken
Seura perustettiin vuonna 2004. Ensin pelattiin ulkojäillä kunnes Tromssa sai PohjoisNorjan ensimmäisen jäähallin vuonna 2010.
Kuin taikaiskusta Tromssaan alkoi hakeutua
suomalaisia pelimiehiä.
– Ykkösjoukkueessa on 8 suomalaista, 5
norjalaista, 2 ruotsalaista, yksi kanadalainen
ja yksi amerikkalainen, Tromsö Hockeyn puheenjohtaja Chris Fenton kertoo.
Hän on yksi seuran perustajajäsenistä.
Esikuvia
– Mikä on ykkösjoukkueen suomalaisten pelaajien merkitys?
– Suomalaiset antavat seuralle tosi paljon.
He nostavat seuran urheilullista tasoa. He ovat
taitavia pelaajia ja esikuvia junioreille. Suomalaisia pelaajia toimii myös sekä valmentajina ja
apuvalmentajina, Fenton toteaa.
Pari 16-vuotiasta junioria harjoittelee jo ykkösjoukkueen kanssa.
Seuran jäsenistä valtaosa on alle 12-vuotiaita. Jos he tekevät kovasti töitä, he voivat seitsemän vuoden päästä tosissaan alkaa kilpailemaan paikoista ykkösjoukkueessa.
Lisää halleja tarvitaan
– Suomalaisten pelaajien lisäksi monet seuran ruotsalaisista ovat suomalaistaustaisia tai
tornionlaaksolaisia eli suomalaispanos on tosi
vahva, seuran urheilutoimenjohtaja Anders
Blomkvist toteaa.
Hän pelasi nuorena Göteborgissa ja HV71:ssä.
Hän on ykkösjoukkueen joukkueenjohtaja ja
Tromsø Hockey
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
Perustettu • Stiftet 2004
Jäähalli • Ishall 2010
354 jäsentä • medlemmer
Miehet • Menn: Edustusjoukkue
• A-laget, Kakkosjoukkue
• B-laget, Old boys, U16, U12, U10
Naiset • Kvinner: Naiset •
Damelag, Tytöt • Jentelag
Satsaa erityisesti nuorten pelaajien kehittämiseen • Satsingsområde: Barn og unge
Edustusjoukkue pelaa Ruotsin 3. divisioonassa. Kakkosjoukkue pelaa Barentsin Hockey Liigassa. • A-laget spiller i
svensk Division 3 A Norra, Region Norr.
B-laget spiller i Barents Hockey League.
Myös juniorit pelaavat Pohjois-Ruotsin
sarjoissa. • Også juniorene spiller i
nordsvenske serier.
Seuran jäsenissä on noin 15 eri kansallisuutta. • Ca 15 nasjonaliteter er representert i klubben.
Seuran värit: tummansininen ja valkoinen
• Klubbfargene: Mørkeblå og hvit.
NAAPURIAPUA: Suomalaisvahvisteinen tromssalaisjoukkue pelaa ruotsalaisessa sarjassa. KUVA LIISA KOIVULEHTO
hän myös harjoittelee ykkösjoukkueen kanssa,
mutta pelaa kakkosjoukkueessa.
Tromssassa jääkiekko aloitettiin aivan nollasta. Innostus on valtava ja halliajat ovat jo
kiven alla. Tromssaan tarvitaankin kipeästi
toinen halli. Koululaisten, yleisön ja kiekkoilijoiden lisäksi hallia käyttävät taitoluistelijat ja
uusi curling-seura.
– Kun Kirkkoniemeen, Alattioon, Harstadiin
ja Bodöhön saadaan hallit, Pohjois-Norjaan
voidaan perustaa oma sarja, Blomkvist haaveilee.
Nordisk idrettsfelleskap
Finlendere spiller for
Tromsø i svensk serie
Nesten halvparten av de registrerte A-lagsspillerne i
Tromsø Hockey er finlendere. De scorer også målene.
LIISA KOIVULEHTO
liisa@ruijan-kaiku.no
omajoki skulle helst hatt 4 x 5 – og en hard
konkurranse om spilletid.
Han krever mye av spillerne.
– På isen skal du være fokusert og yte
maks. De beste juniorene får trene med Alaget. Det er bare en måte å bli en bra ishockeyspiller: Du forplikter deg og står på for
fullt, sier Luomajoki.
A-laget spiller i svensk Division 3 A Norra,
Region Norr sammen med Narvik, Rosvik
og Kiruna. I slutten av februar hadde laget
scoret 27 mål i åtte spilte kamper, dvs. 3,3
mål pr kamp.
– Ryktene sier at det er bare finlendere som
scorer mål. Er det sant?
– Et av målene er scoret av svenske Erik
Westerlund, sier A-lagets spillende trener
Matti Luomajoki.
Det Svenska Ishockeyförbundet fører generelle statistikker over kampene. I følge
lagets egne spillerbørs er det Antti Luokkanen (9 mål + 5 målgivende pasninger),
Miika Hämäläinen (6+6), Ville Kimpimäki
(4+2) og Anssi Paajanen (3+3) som har scoret mest.
«Finska attacken»
Da ishallen ble ferdig i 2010 begynte finlenderne å melde seg.
– I sesongen 2011/2012 består Tromsø
Hockeys A-lag av 8 finlendere, 5 nordmenn,
2 svensker, en canadier og en nordamerikaner, forteller styreleder Chris Fenton.
Han er en av flere canadiere som var med
å stifte klubben.
– Flere av våre svenske spillere har finsk eller tornedalsk bakgrunn, så vi kan trygt si at
den finske innsatsen i klubben er stor, sier
sportslig leder, svenske Anders Blomkvist.
Han har spilt både i Göteborg og HV71.
Han flyttet til Tromsø i 1988. Han er lagleder
til A-laget og trener med dem, men spiller i
B-laget.
– Må yte maksimalt!
A-laget kan stille med 3 x 5 spillere, men Lu-
Forbilder
– Hva betyr de finske spillerne for laget?
– De er både gode spillere og er med å løfte
klubben sportslig. Matti Luomajoki trener
tre lag og flere andre er med som hjelpetrenere. De gir mye tilbake til klubben, konstaterer Fenton.
– At de eldste juniorene kan spille sammen
med de finske betyr veldig mye for deres utvikling. De har noe å se opp til.
– Å bli en god ishockeyspiller krever ti år
med trening, minst en time hver dag, sier
materiellforvalter og juniortrener Duane
Campbell.
Mesteparten av klubbens medlemmer er
under 12 år. Disse har trent et par år nå og
kan være med å konkurrere om plassen i Alaget om syv-åtte år.
– Bygg flere haller!
I Tromsø hadde man ikke aktiv ishockeymiljø før klubben ble stiftet. Etter at hallen kom
er interessen blitt enorm. Nye treningstider
er en mangelvare. Ishallen brukes av skoler,
publikum, hockeyklubben, kunstløpere og
den nye curlingklubben.
En ishall nr to står på ønskelista.
– Når Kirkenes, Alta, Harstad og Bodø får
ishall, blir det seriespill også i Nord-Norge,
sier Blomkvist.