14 05.03.2012 Tähtiä kuin Otavassa... Suomalaiset ovat tähtiä Tromssan jääkiekkoseuran ykkösjoukkueessa. He tekevät lähes kaikki maalit. LIISA KOIVULEHTO liisa@ruijan-kaiku.no Helmikuun loppuun mennessä joukkue oli tehnyt kahdeksassa sarjapelissä (Ruotsin Division 3 A Norra, Region Norr) 27 maalia eli keskimäärin 3,3 maalia per ottelu. – En nyt muista tarkkaan, mutta voi olla että yhden maalin noista on päässyt varkain tekemään ruotsalainen pelaaja, ykkösjoukkueen pelaava valmentaja Matti Luomajoki veistelee. Kyseessä on Erik Westerlund. Kovimmat maalitykit ovat Antti Luokkanen (tehot 9+5), Miika Hämäläinen (6+6), Ville Kimpimäki (4+2) ja Anssi Paajanen (3+3). – Ykkösjoukkueessa riittää pelaajia kolmeen kentälliseen, mutta olisi parempi, jos olisi neljä kentällistä ja kova kilpailu pelipaikasta. Luomajoki on tiukan valmentajan maineessa. –Treenit pitää vetää täysillä ja hyvällä sykkeellä! Parhaat juniorit pääsevät ykkösjoukkueen harjoituksiin. Tähän pitää sitoutua, ilman ei kehity, hän sanoo. Jäähalli muutti kaiken Seura perustettiin vuonna 2004. Ensin pelattiin ulkojäillä kunnes Tromssa sai PohjoisNorjan ensimmäisen jäähallin vuonna 2010. Kuin taikaiskusta Tromssaan alkoi hakeutua suomalaisia pelimiehiä. – Ykkösjoukkueessa on 8 suomalaista, 5 norjalaista, 2 ruotsalaista, yksi kanadalainen ja yksi amerikkalainen, Tromsö Hockeyn puheenjohtaja Chris Fenton kertoo. Hän on yksi seuran perustajajäsenistä. Esikuvia – Mikä on ykkösjoukkueen suomalaisten pelaajien merkitys? – Suomalaiset antavat seuralle tosi paljon. He nostavat seuran urheilullista tasoa. He ovat taitavia pelaajia ja esikuvia junioreille. Suomalaisia pelaajia toimii myös sekä valmentajina ja apuvalmentajina, Fenton toteaa. Pari 16-vuotiasta junioria harjoittelee jo ykkösjoukkueen kanssa. Seuran jäsenistä valtaosa on alle 12-vuotiaita. Jos he tekevät kovasti töitä, he voivat seitsemän vuoden päästä tosissaan alkaa kilpailemaan paikoista ykkösjoukkueessa. Lisää halleja tarvitaan – Suomalaisten pelaajien lisäksi monet seuran ruotsalaisista ovat suomalaistaustaisia tai tornionlaaksolaisia eli suomalaispanos on tosi vahva, seuran urheilutoimenjohtaja Anders Blomkvist toteaa. Hän pelasi nuorena Göteborgissa ja HV71:ssä. Hän on ykkösjoukkueen joukkueenjohtaja ja Tromsø Hockey ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Perustettu • Stiftet 2004 Jäähalli • Ishall 2010 354 jäsentä • medlemmer Miehet • Menn: Edustusjoukkue • A-laget, Kakkosjoukkue • B-laget, Old boys, U16, U12, U10 Naiset • Kvinner: Naiset • Damelag, Tytöt • Jentelag Satsaa erityisesti nuorten pelaajien kehittämiseen • Satsingsområde: Barn og unge Edustusjoukkue pelaa Ruotsin 3. divisioonassa. Kakkosjoukkue pelaa Barentsin Hockey Liigassa. • A-laget spiller i svensk Division 3 A Norra, Region Norr. B-laget spiller i Barents Hockey League. Myös juniorit pelaavat Pohjois-Ruotsin sarjoissa. • Også juniorene spiller i nordsvenske serier. Seuran jäsenissä on noin 15 eri kansallisuutta. • Ca 15 nasjonaliteter er representert i klubben. Seuran värit: tummansininen ja valkoinen • Klubbfargene: Mørkeblå og hvit. NAAPURIAPUA: Suomalaisvahvisteinen tromssalaisjoukkue pelaa ruotsalaisessa sarjassa. KUVA LIISA KOIVULEHTO hän myös harjoittelee ykkösjoukkueen kanssa, mutta pelaa kakkosjoukkueessa. Tromssassa jääkiekko aloitettiin aivan nollasta. Innostus on valtava ja halliajat ovat jo kiven alla. Tromssaan tarvitaankin kipeästi toinen halli. Koululaisten, yleisön ja kiekkoilijoiden lisäksi hallia käyttävät taitoluistelijat ja uusi curling-seura. – Kun Kirkkoniemeen, Alattioon, Harstadiin ja Bodöhön saadaan hallit, Pohjois-Norjaan voidaan perustaa oma sarja, Blomkvist haaveilee. Nordisk idrettsfelleskap Finlendere spiller for Tromsø i svensk serie Nesten halvparten av de registrerte A-lagsspillerne i Tromsø Hockey er finlendere. De scorer også målene. LIISA KOIVULEHTO liisa@ruijan-kaiku.no omajoki skulle helst hatt 4 x 5 – og en hard konkurranse om spilletid. Han krever mye av spillerne. – På isen skal du være fokusert og yte maks. De beste juniorene får trene med Alaget. Det er bare en måte å bli en bra ishockeyspiller: Du forplikter deg og står på for fullt, sier Luomajoki. A-laget spiller i svensk Division 3 A Norra, Region Norr sammen med Narvik, Rosvik og Kiruna. I slutten av februar hadde laget scoret 27 mål i åtte spilte kamper, dvs. 3,3 mål pr kamp. – Ryktene sier at det er bare finlendere som scorer mål. Er det sant? – Et av målene er scoret av svenske Erik Westerlund, sier A-lagets spillende trener Matti Luomajoki. Det Svenska Ishockeyförbundet fører generelle statistikker over kampene. I følge lagets egne spillerbørs er det Antti Luokkanen (9 mål + 5 målgivende pasninger), Miika Hämäläinen (6+6), Ville Kimpimäki (4+2) og Anssi Paajanen (3+3) som har scoret mest. «Finska attacken» Da ishallen ble ferdig i 2010 begynte finlenderne å melde seg. – I sesongen 2011/2012 består Tromsø Hockeys A-lag av 8 finlendere, 5 nordmenn, 2 svensker, en canadier og en nordamerikaner, forteller styreleder Chris Fenton. Han er en av flere canadiere som var med å stifte klubben. – Flere av våre svenske spillere har finsk eller tornedalsk bakgrunn, så vi kan trygt si at den finske innsatsen i klubben er stor, sier sportslig leder, svenske Anders Blomkvist. Han har spilt både i Göteborg og HV71. Han flyttet til Tromsø i 1988. Han er lagleder til A-laget og trener med dem, men spiller i B-laget. – Må yte maksimalt! A-laget kan stille med 3 x 5 spillere, men Lu- Forbilder – Hva betyr de finske spillerne for laget? – De er både gode spillere og er med å løfte klubben sportslig. Matti Luomajoki trener tre lag og flere andre er med som hjelpetrenere. De gir mye tilbake til klubben, konstaterer Fenton. – At de eldste juniorene kan spille sammen med de finske betyr veldig mye for deres utvikling. De har noe å se opp til. – Å bli en god ishockeyspiller krever ti år med trening, minst en time hver dag, sier materiellforvalter og juniortrener Duane Campbell. Mesteparten av klubbens medlemmer er under 12 år. Disse har trent et par år nå og kan være med å konkurrere om plassen i Alaget om syv-åtte år. – Bygg flere haller! I Tromsø hadde man ikke aktiv ishockeymiljø før klubben ble stiftet. Etter at hallen kom er interessen blitt enorm. Nye treningstider er en mangelvare. Ishallen brukes av skoler, publikum, hockeyklubben, kunstløpere og den nye curlingklubben. En ishall nr to står på ønskelista. – Når Kirkenes, Alta, Harstad og Bodø får ishall, blir det seriespill også i Nord-Norge, sier Blomkvist.
© Copyright 2024