Lataa koko dokumentti

Raisioagron asiakaslehti
HAASTAJIA
viime kauden
Huippufarmareille
ROBOTTIKARJAN
TUOTOS
NOUSUUN
Raisioagron
UUSI HIEHO 24™-OHJELMA
M A K A S I I N I
Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset. 2 • 14
VERKKOKAUPPA
- helppo tapa toimia
M A K A S I I N I
Ajankuva
Raisio-konserni
täytti 75 vuotta............................... 4
Aurinkoiset Agropäivät.................. 6
Raisioagron uusi mobiilisovellus.. 7
17
Kasvinviljely
Maissiseminaari Ikaalisissa.......... 8
Viljamarkkinakatsaus.................... 10
Vilja-alan työryhmä ennustaa....... 12
Rivikylvötekniikkaa härkäpavulle.. 13
Uusi Huippufarmari haussa.......... 14
Syyskylvösuunnitelmia.................. 15
Herne-vehnä-kokoviljasäilörehu... 16
Nurmen lannoittaminen................ 17
Nauta
Robottikarjan ruokinta- ja hoitokäytännöt poikimisen aikaan........ 18
Benemilk-ruokintakokemuksia..... 20
Anttilan uusi robottinavetta........... 22
Uusi Hieho 24 -ohjelma................. 24
Hiehokasvatusta Hollannissa........ 26
Lehmät yöksi laitumelle................ 28
Maituri 25 vuotta............................ 30
Kannialan lehmille Maituria......... 31
Bakteerisäilönnän edut................. 32
Satatonnarit................................... 33
24
34
Sika
Apu sikojen nestehukkaan............ 34
Katri Kaaro: Huolehdi
emakoiden sorkkaterveydestä..... 36
Analysointipalvelu laajenee........... 38
Paavon niksinurkka....................... 39
Siipikarja
Lisää kuitua siipikarjalle............... 41
Potkua partian aloitukseen........... 42
LSL-kanan ominaisuudet.............. 43
Verkossa
Hyviä etuja verkossa asioijille....... 44
42
Välipala
Herkullinen porkkanakakku......... 45
Uutiset
Tapahtumia ja nimityksiä.............. 46
2
PÄÄKIRJOITUS
JULKAISIJA
Raisioagro Oy
PL 101, 21201 Raisio
Puh. 02 443 2111
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@raisio.com
www.raisioagro.com
VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA
Timo Huhtamäki
myynti- ja markkinointijohtaja
Puh. 040 714 0705
TOIMITUSKUNTA
Heikki Alastalo, tuotepäällikkö
Juha Anttila, tuotantoneuvoja
Ilmo Aronen, T&K johtaja
Thomas Fagreholm, myyntijohtaja
Merja Holma, kehityspäällikkö
Marja Hongisto, kehityspäällikkö
Jaakko Laurinen, kehityspäällikkö
Minna Oravuo, asiakkuuspäällikkö
Vesa Pursiainen, e-manager
Tuomas Uusitalo, myyntipäällikkö
Päivi Volanto, kehitys-/tuotepäällikkö
OSOITTEENMUUTOKSET
JA TILAUKSET
Anne Aura
anne.aura@raisio.com
Puh. 044 782 1246
TOIMITUSSIHTEERI
TOIMITUS JA TAITTO
Marjo Keskikastari
marjo@keskikastari.fi
Puh. 040 772 8828
KANSIKUVA
Eila Mehtonen
PAINATUS
ForssaPrint
ISSN 2323-2196
40. vuosikerta
Maatalous on
tulevaisuuden ala
I
lmastonmuutos ja väestön kasvu asettavat tulevaisuuden ruoantuotannolle täysin uusia haasteita. Tehokkuuden on noustava ja samanaikaisesti on varmistettava tuotannon yhteensopivuus
kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Muuttuvassa toimintaympäristössä innovaatioiden merkitys korostuu. Tästä johtuen uskon,
että ruoantuotannon innovaatioiden ympärille on syntymässä seuraava teknologinen vallankumous. Suomalaisella maataloudella on
erinomainen mahdollisuus olla tämän kehityksen kärjessä.
Tämän päivän maanviljelyssä korostuvat liiketaloudellinen osaaminen ja viimeisimmän tietämyksen soveltaminen. Hallittavien asioiden määrä kasvaa ja tuottavuuden merkitys korostuu. Onnistuminen
edellyttää oikeiden kumppanien löytämistä ja näiden kumppaneiden
osaamisen mahdollisimman laajaa hyödyntämistä.
Raisioagron pitkät perinteet, ruokinta- ja viljelyosaaminen sekä
uudet tavat toimia tarjoavat merkittäviä etuja suomalaiselle viljelijälle. Tässäkin lehdessä esittelemme runsaasti uutta tietoa ja useita
uusia tuotteita. Raisioagro on edelläkävijä uuden ajan maatalouskaupassa.
Maatalouden tuotantopanokset soveltuvat erityisen hyvin verkkokauppaan. Käyttäjäystävällinen verkkokauppa, josta tarvittava tieto löytyy helposti sekä toimiva logistinen järjestelmä mahdollistavat
kustannustehokkaan tavan toimia ja tarjota palvelua asiakkaille. Verkon tuomien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen mahdollistaa sekä asiakkaidemme että meidän omien
resurssien suuntaamista toiminnan kannalta
kaikkein tärkeimpiin asioihin rutiinien
hoituessa entistä helpommin ja nopeammin.
Raisioagron asiantuntemus ja tuoteinnovaatiot auttavat asiakkaitamme tuottamaan kuluttajien tarpeiden mukaista ruokaa
tehokkaasti, kannattavasti ja ympäristöystävällisesti samanaikaisesti eläinten
hyvinvointia tukien. Muutoksen keskellä
Raisioagro haluaa olla asiakkaidensa
luotetuin kumppani. Tästä on
kysymys myös Huippufarmari
haussa –kilpailussa. Yhdistämällä
tuottajan, Raisioagron ja
yhteistyökumppaneidemme
parhaan osaamisen, löydämme yhdessä ratkaisut myös
huomisen haasteisiin.
Raisioagro kasvaa kanssasi
nyt ja tulevaisuudessa.
Seuraava AgroMakasiini
ilmestyy syyskuussa 2014.
Jarmo Puputti
toimitusjohtaja
Raisioagro Oy
3
AJANKUVA
AGRO makasiini • 2/14
Lounaisen Suomen vehnänviljelijät perustivat mylly-yhtiö Oy Vehnä
Ab:n vuonna 1939 ja rakensivat Raisioon myllyn vuosina 1939-42. Rehujen, maltaiden ja kasviöljyjen valmistus alkoi vuosina 1948-50.
A
lkuun rehuseoksia valmistettiin myllyn sivutuotteista. Ensimmäinen varsinainen rehutehdas valmistui vuonna 1960,
jolloin kahdessa tunnissa saatiin
tehdyksi rehumäärä, jonka valmistamiseen oli kymmenen vuotta aikaisemmin tarvittu koko vuorokausi.
Vuonna 1950 perustettiin Raisioon, Oy Vehnä Ab:n naapuriksi kasviöljytehdas, Oy Kasviöljy-Växtolje Ab. Tämän yhtiön voidaan sanoa
tuoneen ja levittäneen rypsinviljelyn Suomeen. Yhtiö alkoi toimia kiinteässä yhteistyössä Oy Vehnä Ab:n
kanssa. Vuonna 1987 yhtiöt fuusioitiin Raision Tehtaat Oy Ab:ksi, jonka
nimi myöhemmin muutettiin Raisio
Yhtymä Oyj:ksi. Vuonna 2005 Raision muutettiin Raisio Oyj:ksi.
Kemianteollisuus sai alkunsa
vuonna 1976 perustetusta vehnä-
4
tärkkelystehtaasta. Paperikemian
osaamista hyödyntämällä tuotantoa
laajennettiin Eurooppaan, Amerikkaan ja Kaukoitään. Raisio listautui
Helsingin Pörssiin 1988-89.
Raisiosta hyvinvoinnin
erityisosaaja
Benecol-innovaation julkistaminen herätti mittavan kansainvälisen kiinnostuksen vuonna 1996. Benecol-tuotteita myydään lähes 30
maassa ja Benecol on maailman
tunnetuin kolesterolia alentavien
elintarvikkeiden brändi.
Vuonna 2006 Raision organisaatiorakenne uudistettiin ja perustettiin neljä tulosyksikköä: Elintarvike,
Rehu & Mallas, Ainesosat ja Diagnostiikka. Marraskuun 2006 lopussa
hallituksen puheenjohtajaksi valittiin
vuorineuvos Simo Palokangas ja toi-
mitusjohtajaksi Matti Rihko.
Vuoden 2007 tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin kannattavuuden
parantaminen, toimintojen tehostaminen ja virtaviivaistaminen. Tämän
myötä Raisio myi peruna- ja diagnostiikkaliiketoimintansa ja toteutti useita pienempiä rakenteellisia
muutoksia. Vuonna 2009 Raisio myi
margariini-liiketoimintansa.
Toiminnassa korostuvat
ekologisuus ja eettisyys
Vuonna 2008 Raisio lisäsi tuotteen hiilidioksidipäästöt kertovan
CO2e-merkin Elovena-kaurahiutaleisiin ja loi siten mittarin merkitsemiseen. Merkin käyttöä laajennetaan edelleen. Vuonna 2009 Raisio
merkitsi ensimmäisenä maailmassa tuotteeseen sen kokonaisvedenkulutuksen kertovan H2O-merkin.
Raisio-konserni 75 vuotta
Merkki on Elovena-kaurahiutaleissa. Raisio loi itse merkin laskentamallin.
Kasvustrategia
Raision tavoitteena on kasvaa Pohjois-Euroopan johtavaksi ekologisten ja terveellisten välipalojen tarjoajaksi. Englantilaisen Glisten plc:n
osto huhtikuussa 2010 oli ensimmäinen konkreettinen esimerkki
Raision kasvustrategian toteuttamisesta. Big Bear Groupin osto helmikuussa 2011 täydensi erittäin hyvin
Glisten-kauppaa ja antaa tarvittavan kriittisen massan jatkoa varten.
Toteutettujen yritysostojen myötä
Raisio on saanut tukevan jalansijan
Ison-Britannian aamiais- ja välipalatuotteiden markkinoista.
Maaliskuussa 2012 konsernin
elintarvikeliiketoiminta Puolassa
laajeni tavoitteiden mukaisesti, kun
Raisio osti Sulman pasta- ja suurimoliiketoiminnan. Kauppa mahdollistaa kasvun ja tuotevalikoiman laajentamisen Puolassa. Marraskuussa
2012 Raisio osti tsekkiläisen Candy
Plus -makeisyhtiön. Yritysosto täydentää Raision Isosta-Britanniasta
hankkimaa, kannattavaa makeisliiketoimintaa.
Huhtikuussa 2013 Raisio ja Intellectual Ventures perustivat Benemilk Oy -nimisen yhteisyrityksen Suomeen. Yhteisyrityksen
tavoitteena on kehittää ja vahvistaa
Benemilk®-keksintöön liittyvää immateriaalioikeuksien salkkua sekä kaupallistaa keksintö globaaleille
markkinoille. Järjestelyn myötä Benemilk-keksintö on siirretty yhteisyritykselle, joka myöntää Raisiolle
maksuttoman, yksinomaisen lisenssin keksintöön ja sen tuleviin sovelluksiin Suomessa. Raisio-konserni täytti 75 vuotta 3.2.2014.
Konsernin toiminta sai alkunsa vuonna
1939 perustetusta mylly-yhtiöstä.
TEKSTI: Anna Peuravaara
Raisio on kehittänyt hiilidioksidipäästöistä kertovan merkin.
Ensimmäinen Benecol-levite lanseerattiin vuonna 1996 ja
Benemilkin maailmanvalloitus alkoi vuonna 2013.
5
AJANKUVA
AGRO makasiini • 2/14
Iiris ja Reino Kallio
Palvelupisteessä Sirke Mahkosen kanssa
asioimassa Tapani Kattelus Koski TL:stä.
Heidi Turpeinen (oik.),
Mervi Puonti ja Samu Puonti
Raision Agropäiviä voi jo sanoa perinteeksi.
Kevät alkaa mainiosti, kun voi noukkia päiviltä mukaan
hyvät ohjeet, tuotteet ja kuulumiset. Raisiossa Agropäiviä vietettiin 8.4. ja Ylivieskassa 10.4. 2014.
Iloista hulinaa Raision
Agropäivillä
TEKSTIJ A KUVAT: Marjo Keskikastari
V
uodet eivät ole veljeksiä, sanotaan - ja tämän voi todeta myös
Raision Agropäivillä. Jos viime vuonna lastattiin siemeniä peräkärryihin tihkusateessa, lumivallien
keskellä, saatiin tänä vuonna hörppiä keitot ja kahvit auringon paisteessa, miltei kesäisissä tunnelmissa.
Huvia ja hyötyä
Raision kasvinsuojeluainevarastolla
käy mukava puheensorina heti aamukymmenen jälkeen, kun ensimmäiset asiakkaat vaihtavat vilkkaasti ajatuksia niin tuotantopanoksista
kuin muista kuulumisista. Raision
omien ammattilaisten lisäksi tuotteita ovat esittelemässä Yaran, Nesteen ja Bernerin edustajat.
Iiris ja Reino Kallio ovat lähteneet Pöytyältä liikkeelle jo aamutuimaan. He poikkesivat pojan perheen
luona Raisiossa ennen tehtaalle tu-
6
loa. Mukavaa, kun voi yhdistää huvin
ja hyödyn.
– Olemme hankkineet rypsinsiemenet Pöytyän Vihervakasta jo pari viikkoa sitten. Täältä noudamme
mukaan kasvinsuojeluaineita, kertoo
Reino Kallio.
Kallioiden lohkoille kylvetään kevätvehnää, kauraa ja mallasohraa.
– Syysvehnä on jo kasvamassa. Nyt
vaan seuraillaan tilannetta, miten
lämpö ja kosteus vaikuttavat maaperään ja millä aikataululla päästään
kylvöpuuhiin.
Kiva tavata tuttuja
Lämmin lihakeitto ja kahvi maistuvat kaupanteon lomassa. Pyhärantalaiset Mervi Puonti ja Heidi Turpeinen ovat hakeutuneet lounastamaan
teltan ulkopuolelle,”aurinkoterassille” isäntien jutustellessa katoksen
sisällä.
– Onpa hauska yhteensattuma tava-
ta oman kylän väkeä täällä Agropäivillä, naureskelevat Mervi ja Heidi.
Sekä Puonnit että Turpeiset ovat
rypsinsiementen noutoreissulla,
mukana myös Puonnin tuleva isäntä Samu. Juttutuokiossa vilahtelevat
myös maatilan tulevaisuuden suunnitelmat.
– Samu ahertaa kanssamme maatilalla täyttä päivää, mutta nykyisen
eläkepolitiikan myötä hän saattaa
käydä jo neljääkymmentä ennen kun
tila siirtyy hänelle. Ei tunnu ihan reilulta, pohtii Mervi. Mutta onneksi yhteistyö sujuu hyvin, se on pääasia.
Vipinää varastolla
Puolenpäivän jälkeen lastausovelle
syntyy ajoittain jopa ruuhkaa. Varaston pojat pistivät parastaan ja trukit
viuhuivat hyllyjen välissä.
Marttilalainen Vesa Majuri on
peruuttanut pakettiautonsa varaston
oven eteen ja kohtapuolin auto täyt-
Raisioagro – nyt mobiilisti mukana
Lataa puhelimeesi uusi Tilausapuri-sovellus ja saat Raisioagron
kätevästi kulkemaan mukanasi mobiililaitteessasi. Raisioagron
kehittämä mobiilisovellus on asiakkailleen täysin ilmainen.
TEKSTI: Vesa Pursiainen
M
obiilisovelluksen tilausapuri
muistuttaa sinua Raisioagron
tilaus- toimitusrytmistä. Samalla pystyt tilaamaan tarvitsemasi
tuotteet joko soittamalla sovellutuksen pikavalinnasta asiakasvastaavallesi tai tekemään tilauksen verkkokauppaan.
Sovelluksesta voit kätevästi tarkastaa Raisionagron maksamat viljelykasvien hinnat. Viljelykasvien
hintanoteeraus on nopea ja helppo
käyttää. Myös Raisioagron uusimmat uutiset löytyvät sovelluksesta.
Lataa ilmainen sovellus ja tutustu Raisioagron tilausapuriin!
tyy Bernerin ja Yaran tuotteista, taitaa muutama pänikkä Agropesuakin
olla mukana.
– Tämä on minulle jo perinne, olisiko toinen tai kolmas kerta, kun noudan kasvinsuojeluaineet Agropäiviltä, kertoo Majuri.
Majurilla on sikatila ja peltoja viljellään neljän vuoden kierrolla.
– Käytän omaa siementä ja kaikki
vilja menee sikojen rehuksi. Nyt on
viljelyssä rehuohraa, rehukauraa ja
härkäpapua.
Lastaamisen jälkeen Majuri pyöräyttää auton vielä parkkiin ja astelee verkkaisesti kahville.
Mukavinta on huomata, että
Agropäivillä kenelläkään ei ole kiire
minnekään.
TESTAA RAISIOAGRON
UUTTA MOBIILISOVELLUSTA!
Tilausapuri helpottaa tilausten organisointia, ja pääset
ostoksille suoraan verkkokauppaan. Lisäksi saat puhelimeesi uusimmat uutisemme sekä ajankohtaiset tiedot viljan
hinnoista. Lataa sovellus Windows Phone-, Google Play- tai
App Store -kaupasta.
EN
LATAA ILMAIN
SOVELLUS
I!
PUHELIMEES
7
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 2/14
Seminaarin satoa:
MAISSI korvaa osan nurmialasta
Maissi on varteenotettava vaihtoehto säilörehuntuotantoon.
Kiinnostusta viljelyyn on, ja maissinviljelyala tullee tuplaantumaan tulevalle kasvukaudelle. Raisioagron seminaari
keräsi parhaan tiedon maissinviljelystä yhteen
maaliskuun alussa Ikaalisissa.
TEKSTIJA KUVAT: Jaakko Laurinen
M
aissinviljely Suomessa on ollut melko pienen viljelijäryhmän toimintaa. Tieto viljelyyn
on otettu voittopuolisesti ulkomailta, kuten Tanskasta ja Ruotsista. Nyt
myös kotimaiset maatalousalan toimijat ovat aktivoituneet tutkimaan ja
testaamaan maissiin liittyviä viljelyratkaisuja.
Raisioagro on aina ollut kiinnostunut uusista kasveista ja lajikkeista, joten maissi sopii kuvioon hyvin.
Berner Kasvinsuojelu on tehnyt sopivat kasvinsuojeluohjelmat ja lisäksi tuonut maahan Du Pontin omistaman Pioneerin maissilajikkeita.
Boreal Kasvinjalostus on alkanut
testata nykyään Borealin omistajiinkin lukeutuvan Limagrainin lajikkeita.
Maissi suosittu Tanskassa
Limagrain on ranskalainen viljelijöiden omistama osuuskunta, joka on yksi maailman suurimmista kasvinjalostajista. Limagrainin
maissilajikkeita esitteli seminaarissa Ole Schmidt. Hänen kotimaassaan Tanskassa maissin viljely on
lisääntynyt nykyiseen 185 000 hehtaariin, koska maissi tuottaa rehuyksiköitä tuplasti hehtaarilta verrattuna ohraan.
Lypsylehmien määrä tanskalaisilla tiloilla on kaksinkertaistunut
vuoden 2006 keskimäärin 85 lehmästä tämän vuoden noin 170 lehmään/tila.
Tämä kehitys johtaa siihen, että hehtaarilta täytyy saada mahdollisimman paljon rehuyksiköitä irti.
Hehtaarimäärää ei pystytä lisää-
8
mään johtuen pellon korkeasta hinnasta, joten nyt on vain tehostettava
hallinnassa olevien hehtaarien tuotantoa.
Ruotsissa maissia on viljelyssä jo
30 000 hehtaaria, josta Limagrainin
lajikkeilla on yli 50 prosentin markkinaosuus. Suomessa tulevan kesän
maissiala ylittänee 1 000 hehtaaria.
Suomeen aikaisia lajikkeita
Ole Schmidtin mukaan Limagrainin
lajikkeiden etu on ollut hyvä kuidunsulavuus, jota viljelijät ovat arvostaneet. Myös varren ja lehtimassan
soluseinien on oltava sulavaa. Tässä
on lajikkeiden välillä suuria eroja ja
Limagrain on panostanut tähän.
Suomessa on pakko valita kaikkein aikaisimpia lajikkeita, jotta saadaan tärkkelyspitoisuus nousemaan.
Raisioagron valikoimissa ovat Limagrainilta aikaisin Activate ja uutuuslajike Arcade.
Pitkän kasvuajan vuoksi maissi
täytyy saada nopeasti maan pinnalle ja kasvamaan. Limagrain on ainoa
jalostaja, joka tekee siemenerilleen
kylmätestauksen, jolla varmistetaan, että Suomen pohjoisimpiin
maissinviljelyoloihin tuodaan vain
siemeneriä, jotka ovat itäneet riittävän nopeasti kylmässä. Tarkka kylvö
lämpimään (+ 8 astetta) maahan on
kaiken perusta.
Tanskan kokeissa on saatu 15
prosenttia parempi sato tarkkuuskylvökoneella kylvetystä verrattuna
vaikkapa Rapidilla kylvettyyn. Starttityppi täytyy sijoittaa viisi senttimetriä sivuun ja viisi senttimetriä syvemmälle kuin siemen.
Juha Anttila
MAISSI OSANA
SÄILÖREHUNTUOTANTOA
Maissilla voi korvata osan nurmialasta. Näin tasataan työhuippuja ja
saadaan ruokintaan monipuolisuutta. Raisioagron Juha Anttila kertoi seminaarissa olennaisia seikkoja
maissisäilörehun laatutavoitteista.
– Kuiva-aine, tärkkelys ja kuidun sulavuus ovat olennaisimmat seikat.
Kuiva-ainetavoite on 26-30 prosenttia ja tärkkelystavoite 28-30 prosenttia. Ruokintaan halutaan maissin hitaammin hajoavaa tärkkelystä.
Anttilan mukaan tärkkelystä voidaan maissisäilörehulla käyttää
enemmän kuin viljalla.
– Tärkkelysmäärä voidaan nostaa viidestä kilosta kuuteen kiloon/
lehmä/päivä. Säilöntäainetta täytyy
käyttää, jotta ei synny homemyrkkyjä, kuten esimerkiksi aflatoksiinia,
joka tekee säilörehusta käyttökelvotonta. Nurmi- ja maissisäilörehun
suhde voi olla ruokinnassa on 2/3
nurmisäilörehua ja 1/3 maissia.
Ole Schmidt
Lasse Matikainen
RIKKAKASVIEN
TORJUNTA KAHDESTI
Rikkakasvien torjunta on tärkeää
maissilla, koska rikat peittävät maata ja maa on tällöin kylmempi. Tanskassa tehdään jopa kolme rikkaruiskutusta. Rivikylvö mahdollistaa
myös harauksen. Lasse Matikainen
Berneriltä kertoi, että Suomessa aineiden rekisteröinti sallii kaksi ruiskutuskertaa ja tämä lieneekin suositeltavaa.
Ensimmäinen ruiskutus tehdään,
kun rikkakasvit ovat sirkkalehtiasteella: Harmony 11,25 g + Titus 30
g + Sito 0,1 l/ha. Toinen ruiskutus
sen jälkeen, kun uudet rikkakasvit
ovat taimettuneet, mutta viimeistään
maissin 6-lehtiasteella: Harmony
7,5 g + Titus 20 g + Sito 0,1 l/ha.
Titus hoitaa seoksessa mataran
ja juolavehnän. Pohjavesialueella
ei saa käyttää Titusta. Biohajoavan
muovin alle kylvettäessä käytössä
pitäisi olla maavaikutteinen aine.
URAKOINTIAPUA
LÖYTYY JO
Juha Kalistaja on maidontuottaja ja
urakoitsija Valkeakoskelta. Hän viljeli viime kesänä 16 hehtaaria maissia
Irlantilaisen Samco systemsin konseptin mukaan. Konseptiin kuuluva kylvökone kylvää siemenet biohajoavan muovin alle. Näin nostetaan
maan lämpötilaa. Kalvon alla oli
parhaimmillaan 43 astetta lämmintä, kun samaan aikaan ulkolämpötila oli 20 astetta vähemmän. Hallan
torjunta ja kuorettuma saadaan torjuttua. Myös kevätkosteus saadaan
paremmin käyttöön.
Nelirivisellä koneella kylvää 1-1,5
hehtaaria tunnissa. Systeemiin kuuluu myös maavaikutteisen rikkakasviaineen ruiskutus muovin alle. Muitakin koneita löytyy jo. Esimerkiksi
Christer Gustavsson Liljendalista on
hankkinut tarkkuuskylvökoneen.
Kalle Rönni Silmu Contracting
Oy:stä kertoi maissin korjuusta. Sil-
Juha Kalistaja
mu on sadonkorjuupalveluihin erikoistunut yritys, joka on viimeisen
kuuden vuoden ajan tehnyt maissinkorjuuta. Korjattava ala on ollut noin
puolet Suomen maissihehtaareista
ja yhtiöllä on potentiaalia lisätä sitä.
Korjuukoneena on maissipöydällä varustettu Claas Jaguar ajosilppuri. Rönni kiinnitti huomiota lohkovalintaan sadonkorjuun kannalta:
– Lohkon pitää olla sellainen, että
märkänäkin syksynä voidaan mennä
raskaalla kalustolla korjaamaan sato talteen. Myös liittymien ja peltoteiden on oltava hyväkuntoisia.
Maissiseminaari 4.3.
Ikaalisissa kiinnosti
kovasti - sali oli täynnä
kuunteilijoita, vauvasta
vaariin.
9
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 2/14
Euroopassa
peltotyöt alkoivat hyvissä
olosuhteissa.
Ukrainan
KRIISI VAIKUTTAA
viljamarkkinaan
TEKSTI JA KUVA: Minna Oravuo
U
krainalle viljan tuotanto ja
vienti ovat tärkeä osa taloutta. Ukrainassa tuotettiin viljaa
viime kesänä 62,5 miljoonaa tonnia,
josta kuluvan kauden aikana arvioidaan menevän vientiin 30 miljoonaa
tonnia.
Vertailun vuoksi kannattaa huomioida, että vaikka EU:ssa tuotettiin
viljaa viime kasvukautena lähes viisinkertainen määrä Ukrainaan verrattuna, eli 301 miljoonaa tonnia,
arvioidaan tästä viljamäärästä menevän vientiä kolmansiin maihin 37
miljoonaa tonnia. Siis vain hieman
enemmän kuin Ukrainasta.
Ukrainalaisella viljalla on siis
suuri merkitys sekä eurooppalaiseen että kansainväliseen viljamarkkinaan.
usnäkymiin ylipäätään.
Nopeaa ja helppoa ratkaisua ei
kriisiin ole, joten myös viljamarkkinaseurannassa sillä voi olla kauaskantoisetkin seuraukset.
Kriisin pitkittyminen voi myös
vaikeuttaa viljelyä tilatasolla, jos
tuotantopanosten tai energian saanti
häiriintyy tai viljelijöillä ei ole varaa
niitä hankkia. Toisaalta, jos tilanne
ei ajaudu merkittäviin talouspakotteisiin, voi uuden sadon viljakauppa
käynnistyä ensi syksynä normaalisti,
kuten se on jatkunut nyt keväälläkin
sapelien heiluttelusta huolimatta.
Siinä tapauksessa kasvukauden
olosuhteilla ja viljelyn onnistumisella Ukrainassa voi olla paljon suurempi merkitys tulevaan viljamarkkinaan.
Epävarmuutta talousnäkymissä
Syksyllä kylvetty vehnä kasvaa ja kevätkylvöjä tehdään kriisistä huolimatta. Silti markkinoihin vaikuttaa yleinen epävarmuus siitä, miten
mahdolliset pakotteet vaikuttavat
EU:n ja Venäjän talouteen, vientiin ja
tuontiin, maataloussektoriin ja talo-
Uuden sadon näkymät hyviä
Alkuvuoden aikana ei ole tapahtunut
merkittäviä muutoksia uuden sadon
näkymissä. Talvi on jatkunut leutona
pohjoisella pallonpuoliskolla ja kasvukausi on käynnistymässä vähintäänkin normaalissa aikataulussa.
Peltotyö ovat käynnistyneet Euroo-
10
passa hyvissä olosuhteissa maaliskuun aikana, ja huhtikuun alkuun
mennessä kevätkylvöt ovat käynnissä varmaankin kaikkialla, Suomea
lukuun ottamatta.
Lunta ei juuri ole Euroopassa talven aikana satanut, mutta vettä on
saatu paikoin runsaastikin. Toki kylvöjen jälkeen pellot tarvitsevat pikaisesti kosteutta ja sadetta.
Euroopassa kosteutta on ollut
normaalisti, mutta USA:ssa on paikoin satanut niukasti. Samoin Mustan meren alueella jo hieman odotellaan virkistäviä sateita.
Viljan hintatasoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia alkuvuoden aikana, mutta Ukrainan kriisi on näkynyt maaliskuussa viljojen
hintojen nousuna. Myös huoli kuivuudesta USA:ssa on hintojen vahvistumisen syynä.
Viljavarastot ovat vahvistuneet
kuluvan kauden aikana, mutta huonot olosuhteet ja sadon epäonnistuminen jollakin merkittävällä viljantuotantoalueella voi saada taseet
näyttämään aivan eri näköisiltä kuin
nyt.
Vuoden alussa alkaneet suurmielenosoitukset
johtivat vallan vaihdokseen Ukrainassa ja Venäjän
miehitykseen Krimin niemimaalla. Samaan aikaan
kun muu maailma on hämmästyneenä seurannut
Venäjän liikkeitä, ovat viljojen hinnat vahvistuneet
Euroopan viljapörsseissä.
Kauran hinta vahvistunut
maailmalla
Yksi hyvä esimerkki kohtuullisen nopeista muutoksista markkinassa on
kauranfutuurien vahvistuminen satokauden puolivälissä Chicagon viljapörssissä. Kanada on maailman
merkittävin kauran tuottaja, ja suuri osa tästä kaurasta menee amerikkalaisten hevosten ja ihmisten ruokkimiseen.
Kanadan viime kesän kaurasato oli suuri, mutta logistiset ongelma ovat vaikeuttaneet kauran siirtymistä etelään, joten amerikkalaiset
ovat jääneet ilman kauraa, ja hinnat
ovat reagoineet tähän voimakkaalla nousulla.
Tämä taas on avannut ehkä hieman yllättäen vientimahdollisuuksia
eurooppalaisille kauppiaille ja etenkin tietysti skandinaaviselle kauralle. Kauraa onkin kevään aikana lastattu myös Suomen satamista
suuriin valtamerilaivoihin.
Tulevaa markkinakautta silmällä pitäen kannattaa huomioida, että tilanne voi taas muuttua nopeasti.
Ei viime vuoden suuri kanadalainen
kaurasato ole minnekään hävinnyt se saattaa lähteä liikkeelle logististen ongelmien helpotuttua.
Kotimaan viljavarastot kasvavat
Hyvän viljasadon jälkeen niin maailmalla kuin kotimaassakin viljan
määrät varastoissa vahvistuvat. Kotimaassa vilja on alkuvuonna liikkunut kohtuullisesti, mutta edelleen
viljaa on paljon viljelijöiden varastoissa. Suomesta viljaa ei määrällisesti ole viety ajankohtaan nähden
yhtä paljon kuin parina viime vuotena, mutta tokihan vielä on useita
kuukausia aikaa tehdä kauppaa vanhan sadon osalta.
Amerikkalaiset ovat
jääneet ilman kauraa, jonka hinta on
lähtenyt voimakkaaseen nousuun.
Viljamarkkinaan vaikuttavia tekijöitä:
•
•
•
•
kevätkylvöjen eteneminen
kevätviljojen viljelyalat meillä ja muualla
kasvukauden olosuhteet
vanhan sadon käyttö ja varastotasot satokauden
vaihtuessa
• Ukrainan kriisistä aiheutuvien talouspakotteiden
vaikutukset raaka-ainemarkkinaan
11
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 2/14
Toteutuneet pellonkäytön pinta-alat 2013 ja ennuste 2014
Leudon
talven
jälkeen
aikainen
kevät vai
pitkä kylmä
kesä?
Lähde: TNS Gallup /VYR Kylvöalaennuste 2014
Kylvökauden käynnistyminen on joka keväinen
keskustelun ja spekuloinnin kohde – kuten
myös tulevien kylvöalojen ennustaminen.
Vilja-alan yhteistyöryhmä ennustaa:
Viljan tuotantoala
kasvaa Suomessa
TEKSTI: Minna Oravuo
V
ilja-alan yhteistyöryhmä teetti alkuvuodesta perinteisen kyselyn viljelijöiden kylvösuunnitelmista.
Kyselyn mukaan kokonaisvilja-ala kasvaa viimekesäisestä 1,16 miljoonaan hehtaariin, jolloin kasvua viimekesäiseen tuotantoalaan olisi 15 000 hehtaaria.
Ohran kokonaisalan arvioidaan kasvavan, vaikka mallasohra-ala supistuu. Kauran viljelyala muuttuisi merkittävimmin, sillä ala näyttäisi pienevän lähes
30 000 hehtaaria. Myös kevätvehnäala näyttäisi supistuvan, mutta koska syysvehnää kylvettiin vastaavasti viime
syksynä selvästi enemmän, kasvanee vehnän kokonaisala viime vuodesta 246 000 hehtaariin.
Kylvöalakyselyssä selvitettiin myös muita viljelypäätöksiin vaikuttavia tekijöitä, kuten viljelysopimusten
merkitys/tarpeellisuus ja kasvintuotannon kehittäminen. Viljelysopimusten määrissä tai tarpeellisuudessa ei ollut merkittäviä muutoksia viime vuosien vastauksiin. Kiinteähintaisten sopimusten kiinnostavuus ei ole
12
lisääntynyt, vaikka viime keväänä kiinteähintaisia sopimuksia tehneet viljelijät ovat hyötyneet sopimuksista
useita kymmeniä euroa myytyä viljatonnia kohden.
Mielenkiintoista tietoa saatiin kasvintuotannon kehittämisestä tulevaisuudessa. Viljelijöiden tavoitteena
on nostaa tuotettuja hehtaarisatoja selvästi. Tärkeimmät keinot ovat suunnitelmallinen viljelykierto, pellonperusparannusinvestoinnit (mm. ojitus ja kalkitus) sekä
lannoituksen ja kasvisuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaiseksi.
Kysely paljasti myös sen, että kotieläintilat ovat panostamassa viljan tuotantoon enemmän kuin viljatilat.
Viljan käyttäminen omassa tuotannossa näyttää siis olevan merkittävämpi kannustin kuin viljan tuottaminen
teollisuuden tarpeisiin. Osittain tilannetta voi selittää se,
että viljatilat ovat hieman edellä tuotantotavoissa. Toisaalta viljan kallis hankintahinta saattaa pakottaa kotieläintilat panostamaan omaan tuotantoon.
Riviviljelystä uutta ajatusta
härkäpavun kylvöön
TEKSTI: Jaakko Laurinen
KUVAT: Ilmari ja Seppo Hunsa
H
ärkäpavulle löytyy käyttöä niin
kotoisena rehukasvina kuin
rehuteollisuudessakin. Esimerkiksi Raisioagron rehutehtaille toivottaisiin selvästi nykytasoa
enemmän härkäpapua.
Yksi viljelyalaa rajoittavista tekijöistä on siemen, jota juuri tänä vuonna on saatavilla varsin rajoitetusti. Siemenkustannus on myös
koettu hieman korkeanpuoleiseksi,
varsinkin viljelyä aloitettaessa.
Yllättäviä tuloksia
Normaali härkäpavun kylvösuositus on 60-70 siementä neliölle, joka
on käytännössä tarkoittanut 220-280
kiloa hehtaarille.
Hunsan tilalla härkäpavun siemenmäärä pudotettiin alle sadan kilon. Alimmillaan mentiin 75 kiloon
hehtaari, joka on vain reilu kolmasosa normaalista suosituksesta. Kokeita tehtiin Monosem-tarkkuuskylvökoneen 47 senttimetrin rivivälillä
sekä Kongskilden tavallisella Flexidrillillä, josta käytettiin joka kolmatta siemenvannasta (riviväli 37,5
cm). Kummatkin mahdollistavat rikkojen harauksen. Parhaiten kasvoi
noin 90 kiloa/hehtaari siemenmäärä. Alkuperäinen idea kokeiluihin tuli Borealilta, joka puolestaan toi idean Keski-Euroopasta.
Tulokset ovat koealoilla hämmästyttävän hyviä. Kasvusto jäi lyhyemmäksi, mutta palkoja on pidemmällä matkalla ja pavut ovat
suurempia.
– Sadon tuhannen siemenen paino
oli selvästi suurempi kuin esimerkiksi kylvösiemenen sertifikaattiin
merkitty paino oli, toteaa Ilmari.
Voisiko kylvötiheyttä pudottaa?
Härkäpavun kylvötiheyttä ei ole valtavasti tutkittu. Se ei olisi ensimmäinen kasvi, jonka kylvötiheyttä
lähdettäisiin laskemaan toiminnan
kehittyessä. Hybridirukiin kylvöti-
Rivikylvötekniikkaa rapsilla paljon käyttäneet
Seppo ja Ilmari Hunsa Nousiaisista keksivät
kokeilla rapsinviljelyssä testaamaansa rivikylvömenetelmää härkäpavulle.
heyttä on tiputettu noin puoleen siitä, mitä se oli ensimmäisten hybridiruisviljelysten aikaan.
Sekä syys- että kevätrapsin kylvötiheyssuositusta on myös pudotettu merkittävästi. Härkäpapu ei toki verso eikä haaroitu, kuten edellä
mainitut kasvit. Palkojen kokoa ja
määrää sekä siemenkokoa kasvattamalla se kuitenkin pystyy kompensoimaan matalampaa taimitiheyttä.
Pienempi taimitiheys edellyttää
kaikilla kasveilla tarkkaa kylvöä ja
hyviä taimettumisolosuhteita, koska siemeniä ei ole varaa mennä yhtä
paljon hukkaan. Maalajilla, hikevyydellä ja kasvukauden sademäärällä
on luonnollisesti vaikutusta lopputulokseen.
Rikkojen määrä lisääntyy, kun
niille tulee lisää kasvutilaa. Tämä
ei kuitenkaan saisi olla syynä ylitiheään kylvöön, vaan ratkaisuja rikkoihin pitää hakea kasvinsuojeluaineista ja harauksesta. Asiaa sietää
siis tutkia eteenpäin tulevina vuosina.
Seppo Hunsa rohkaiseekin härkäpavun kylvöille lähtijöitä kylvämään koealoina noin 100 kiloa per
hehtaari siementä joka kolmannella
vantaalla. Jos harausmahdollisuutta
ei ole, on kasvinsuojeluun panostettava kaikki mahdollinen, sillä papu
ei tykkää kilpailevista kasveista, kuten savikasta.
Härkäpavun rivikylvössä valo pääsi paremmin kasvin alaosiin eivätkä yksilöt
kilpailleet keskenään kohti valoa. Tämä piti korren lyhyenä ja lujana. Lisähyötynä oli tautivapaus ja tasaisempi
valmistuminen.
13
13
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 2/14
HAASTAJIA viime
kauden Huippufarmareille
TEKSTI JA KUVA: Jaakko Laurinen
Raisioagron Huippufarmari haussa –kilpailussa tavoitteena on tuottaa
suuri sato ja hyvä taloudellinen tulos sekä samalla minimoida viljelyn
ympäristövaikutus. Uutena kasvilajina mukana
on herne. Suurimokaura
tuo uuden näkökulman
kauranviljelyyn.
Ari Siivonen Huittisista on yksi tämän vuoden uusista kisaajista.
14
14
K
ilpailuun on jälleen osallistumassa monipuolisesti osanottajia eri puolilta Suomea. Ensimmäisenä kisaan ilmoittautui Ari
Siivonen Huittisista. Kipinä osallistumiseen syntyi kun Siivonen vertasi
viimevuoden viljelytuloksiaan kilpailijoiden tuloksiin
– Anniina-vehnän keskisato koko
alalta oli noin 6 100 kiloa hehtaarilta
ja valkuaiset olivat 15-16 prosenttia.
Siivosen pelloista suurin osa sijaitsee Kokemäenjoen rantamailla
ja maalajit vaihtelevat multamaasta liejusaveen. Multamaalta vapautuu typpeä kasvin käyttöön mukavasti, joten typpilannoitus vehnälle
oli viime kaudella vain noin 50 kiloa
per hehtaari. Toisaalta taas fosforia ja kalia tarvitaan runsaasti, joten
YaraMila Pellon Y5 (22-6-6) on sopiva lannoite noin 250 kilon hehtaarimäärällä.
Maalaji tuo etua typpilannoituksen vähäisyyden kautta, mutta toisaalta maasta vapautuva typpi huomioidaan Raision HiiliPlus
-laskennassa hiilijalanjälkeä nostavana tekijänä. Kilpailulohkolle Siivonen valitsi lajikkeeksi uuden Lennox-vehnän.
– Lajikekoetulokset näyttivät hyviltä,
Anniinaan verrattuna satopotentiaalia on reilusti enemmän. Kasvuajan
ja korrenlujuuden puolesta pitäisi
onnistua multamaallakin.
Maitotila mukaan suurimokauralla
Kymenlaaksosta saatiin edustusta,
kun mukaan ilmoittautui Maitokartano MTY:n Antti Tuomala. Kausalalaisten Tuomaloiden päätuotantosuunta on maidontuotanto, mutta
myös kasvintuotantoa tehdään merkittävästi lähinnä kevätvehnän, kau-
Syyskylvöt
suunnitelmiin jo nyt
TEKSTI JA KUVA: Jaakko Laurinen
ran ja öljykasvien kanssa.
Kilpailuun kasviksi valikoitui Raisiolle tärkeä kasvi eli suurimokaura. Viljelyyn otetaan kilpailulohkolle saksalainen Flocke. Satoisan
Flocken valtit laatupuolella ovat iso
jyvä, erittäin ohut kuori ja hyvä hehtolitrapaino. Saannon pitäisi siis
suurimokaurantuotannossa olla paikallaan.
Opistoja ja konkareita kisailemassa
Kannuksesta kisaan tulee Keski-Pohjanmaan ammattiopisto.
Opiskelijavoimin saadaan rehuohraviljelyksestä kaikki irti. Varsinais-Suomesta vastaavalla ajatuksella lähtee mukaan Tuorlan
maaseutuopisto.
Muun muassa edellä mainitut
haastavat viimevuoden Huippufarmarit. Viimevuotisista kilpailijoista
mukaan ovat tulossa jaetun voittosijan saavuttanut Kalle Eskola, pronssitilalle yltänyt Kalle Vanha-Perttula sekä Tuomas Levomäki, viime
kauden jaettu viides sija. Levomäki
tuo kisaan uuden kasvin eli rehuherneen. Typensitojakasvina herne tuo
sekä talous että ympäristölaskelmaan uuden näkökulman.
Seuraa kilpailijoita sekä
heidän viljelysuunnitelmiaan netissä tai
Facebookissa:
www.huippufarmari.fi
www.facebook.com/huippufarmari
S
yksyllä 2013 kylvettiin keskivertoa suurempi ala syysviljoja. Kahukärpäset vaivasivat jo syksyllä, ja erikoinen talvi pisti oraat koville. Talvesta selviytyessään syysviljat tarjoavat kuitenkin korkean
satopotentiaalin ja tasausta työhuippuihin niin kylvön, kasvinsuojelun
kuin sadonkorjuunkin osalta. Kuivana kasvukautena syysviljat peittoavat kevätviljat selkeimmin.
Onnistunut syysviljan viljely lähtee liikkeelle jo keväällä oikean esikasvin ja lohkojen valinnasta. Hyviä esikasveja ovat aikainen ohra, öljy- ja palkokasvit ja kumina. Rukiin esikasviksi sopii myös ruis itse. Vesitaloudeltaan hyvät lohkot edesauttavat onnistumista. Pellolla seisova
vesi on viime vuosina ollut pahimpia tuhojen aiheuttajia. Syysviljan on
myös päästävä tekemään vahva juuristo syksyllä. Muokkaus ja esikasvi
vaikuttavat tähän. Lumihometorjunta on hyvä löytyä keinovalikoimasta.
Lajikkeissa riittää valinnanvaraa. Raisioagron uutuutena tälle kaudelle on syysvehnä Julius.
Raisioagron syysviljalajikkeet
Laji
Syysvehnä
Syysvehnä
SyysRuis
Ruis
vehnä
EvoloBOR BrassettoBOR
Lajike
Julius SW Magnifik Olivin
KWS
KWS
RAGT
Jalostaja KWS SW Seed
Genetique
Syysviljojen lannoitus
Yara N-Sensorilla
J
aettu lannoitus antaa mahdollisuuden optimoida lannoitusta kasvukaudella. Se antaa mahdollisuuden säästää lannoitekustannuksissa, parantaa sadon laatua ja vähentää ympäristökuormitusta. Paras
tapa jaetun lannoituksen toteuttamiseen on Yara N-Sensor -tekniikka,
joka säätää lannoitusmäärää kasvuston tarpeen mukaan paikkakohtaisesti.
Yara N-Sensor mittaa kasvien typpipitoisuutta niiden lehdistä heijastuvan valon perusteella. Laite mahdollistaa lannoitusmäärän säädön reaaliaikaisesti lannoituksen aikana. Hyviä kohteita Yara N-Sensorin käyttöön ovat esimerkiksi syysviljat, joille lannoitteiden pintalevitystä tehdään
joka tapauksessa.
Tarkista oman alueesi urakoitsija täältä: http://www.yara.fi/lannoitus/
tyokalut-asiakastakuut/n-sensor/urakoitsijat/
15
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 2/14
Herne-vehnä-kokoviljasäilörehua
Nurmen perustaminen
HERNE-VEHNÄ -suojaviljaan
Kokoviljasäilörehu on tärkeä osa seosrehutilan ruokintastrategiaa. Herne-vehnä -kokoviljasäilörehun ravintoarvot ja satotasot
ovat selvästi paremmat kuin tavanomaisen kokoviljasäilörehun.
Lisäksi lannoituskustannuksissa säästetään, kun voidaan pitäytyä karjanlannassa herneen typensidonnan ansiosta.
TEKSTI JA KUVAT: Juha Anttila
K
äytännössä kokoviljasäilörehuun saadaan 10 megajoulea energiaa
ja 14 prosenttia raakavalkuaista ja kuuden tonnin kuiva-ainesadot.
Rehu sisältää tärkkelystä noin 20 prosenttia ja sitä voidaan käyttää
hiehoille yksinomaisena rehuna ja lehmille osana karkearehua.
Tilalla ei tarvita erityistä viljakalustoa. Työ helpottuu, kun olkia ei tarvitse korjata. Puimurin tallausvaurioita ja lakoviljaa ei tule, kun korjuu
tapahtuu kesällä. Näin uudelle nurmelle luodaan parhaat mahdolliset
perustamisolosuhteet.
Herne-vehnäseos voidaan kylvää aikaisin, sillä se ei ole hallanarka. Normaali herneen kylvösyvyys on viisi senttimetriä, mutta se voidaan
kylvää maan kosteudesta riippuen 3-7 senttimetriin.
Raisioagron valmis herne-vehnäseos kylvetään siemenvantaiden
kautta. Kun nurmi kylvetään samanaikaisesti, on seoksen kylvömäärä
100 kiloa hehtaarille. Puhtaana seosta voidaan kylvää 200 kiloa per hehtaari. Kylvön jälkeen herne-vehnämaa kannattaa jyrätä.
Herne vaatii hyvärakenteisen hyvin ojitetun maan, koska se on arka
liialle kosteudelle. PH:n on syytä olla vähintään luokassa tyydyttävä. Lannoitteeksi käytetään karjanlantaa. Starttityppeä kannattaa antaa 30-50
kiloa hehtaarille. Jos kasvinsuojelua tarvitaan, se tehdään Basagran SG
-valmisteella.
Sadonkorjuu tapahtuu heinä- elokuussa, kun vehnä on taikina-tuleentumisasteella ja herneen palot ovat täyttyneet. Kosteina syksyinä
nurmesta voidaan saada vielä yksi sato.
16
TEKSTI JA KUVA: Juha Anttila
Nurmen lannoittamisen ja
täydennyskylvön aika on nyt
Täydennyskylvö 10-15 kiloa hehtaarille varmistaa täystiheän ja
hyvän nurmisadon. Parhaat tulokset saadaan aina kevätkylvöllä.
Hitaasti kehittyvät siemenet, kuten apilat, on kylvettävä keväällä.
T
äydennyskylvö on yleensä tarpeen, jos lohkolla viljellään nopeita nurmikasveja, kuten englannin raiheinää ja rainataa. Niissä
on aina jonkin verran talvituhoja.
Niiden talvehtimisen edellytyksenä
on myöhään tehty kolmas niitto, jolloin rehumassaa ei jää talveksi.
Täydennyskylvö tulee suorittaa
aina niin, että siemen saa maakosketuksen ja kosteus on riittävä. Hajakylvö kuloheinän päälle on tuhoon
tuomittu yritys, kuten myös lietteen
levittäminen juuri täydennyskylvetyn
lohkon päälle. Täystiheää nurmea ei
kannata täydennyskylvää.
Vaikka nurmi olisikin täystiheä,
se kannattaa aina harata. Nurmiäkeet ilmastavat juuret ja haraavat
vanhan kuloheinän pois ja tasoittavat multakasat. Piikit myös tuovat
sopivasti kosteata maata esiin, jolloin siemenen itävyys varmistetaan.
Nurmiäkeen jälkeen kasvusto voidaan jyrätä, jolloin siemen painuu
tiiviisti kosteaan maahan varmistaen
itämisen. Myös mahdollisesti ylösnousseet kivet painetaan takaisin.
Täydennyskylvöllä voidaan pidentää nurmen ikää, mutta käytännössä parhaat sadot saadaan kuitenkin nopealla kolmen vuoden
nurmikierrolla ja täydennyskylvöllä.
Tarkista kasvustot heti,
talven jälkeen löytyy
aina täydennettävää.
Käytä täydennyskylvöön
nopean kehityksen lajiketta tai seosta, esimerkiksi Vauhti 1-, Voimatai pikalaidunseosta.
Integroidun kasvinviljelyn
uudet pelisäännöt
TEKSTI: Heikki Alastalo
Integroitu viljely on jatkuvaa oppimista ja vanhojen toimintatapojen päivittämistä. Tärkeintä on uuden ajattelutavan omaksuminen,
itse kasvinviljelyssä ei muutu oikeastaan mikään.
I
ntegroitu viljely eli IPM on kasvinsuojelua, jossa yhdistellään erilaisia torjuntamenetelmiä harkitulla tavalla. IPM kattaa periaatteessa
kaikki tavanomaiset viljelytoimet,
jotka parantavat viljelykasvien luontaisia mahdollisuuksia tuottaa satoa
täysimääräisesti.
Siihen kuuluvat kaikki ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten esimerkiksi viljelykierrosta ja maan
kasvukunnosta huolehtiminen, kalkitus ja tasapainoinen lannoitus sekä maan vesitaloudesta huolehtiminen.
Voidaan sanoa, että tavanomainen viljely on jo IPM-viljelyä. Kasvinsuojeluaineita saa käyttää kuten
ennenkin, eikä sillä ole vaikutusta
maataloustukiin. Tarkastajaa varten
lohkokirjanpitoon kirjataan käytetyn valmisteen nimi, käyttömäärä ja
ruiskutuspäivä, kuten tähänkin asti.
Todetun tarpeen mukaan ja
omiin kokemuksiin perustuen voidaan siis käyttää kaikkia hyväksyttyjä kemiallisia keinoja, ohjeistuksia
noudattaen. Kasvinsuojelun osalta suositellaan havaintojen ja muistiinpanojen kirjaamista, joiden perusteella tulisi tarkistaa miten hyvin
toteutetut kasvinsuojelutoimet ovat
onnistuneet.
Jatkossa integroitu torjunta sisältyy kasvinsuojeluaineiden käsittelyä ja käyttöä koskevaan koulutukseen. Koulutus itsessään on
vapaaehtoinen, mutta kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto tulee pakolliseksi. Tutkinnolla testataan
koulutusohjelma-asetuksessa mainittujen aihealueiden osaaminen.
Tutkinto tulee uusia viiden vuoden
välein.
Vuoden 2014 alusta alkaen
kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjien tulee noudattaa
integroidun torjunnan yleisiä
periaatteita, jotka on määritelty
seuraavasti:
•
•
•
•
•
•
ennakoivat kasvintuhoojien
torjuntamenetelmät
kasvintuhoojien seuranta
torjuntapäätösten tekeminen käyttäen mahdollisuuksien mukaan torjunnan
taloudellisia kynnysarvoja
muiden kuin kemiallisten
menetelmien harkitseminen
torjunta-aineiden käytön
rajoittaminen vain todettuun
tarpeeseen pitäen mielessä
resistenssin ehkäisemisen
torjunnan onnistumisen
seuranta
17
NAUTA
AGRO makasiini • 2/14
Suomessa on jo
lähes 1 000 lypsyrobottikarjaa.
Moni tiloista on
siirtynyt robottilypsyyn ja uuteen
pihattoon suoraan
parsinavetasta.
TEKSTI JA KUVAT: Merja Holma
L
ypsykarjatilojen rakennemuutoksen ja tilakoon kasvun myötä
suomalaislehmien maitomäärän kehitys tyrehtyi. Ennen vuotta 2007 totuttiin siihen, että lehmien
tuotos kasvoi joka vuosi jalostuksen
edetessä.
Nyt meillä on useita robottikarjoja, joiden keskimaito jää 25 kilon
tuntumaan ja jopa sen alle. Vaihtelu on suurta, ja parhailla tiloilla nähdään jopa 40 kilon ylittäviä lukemia.
Karjakoko, ruokinta tai navettatyyppi
ei siis yksin ratkaise tuotosta.
Poikimisen ajan lehmä
on aina yksilö
Lähes jokainen lehmä pystyy lypsämään vähintään kymppitonnin vuosituotoksen, kun sille annetaan mahdollisuus pysyä terveenä poikimisen
aika ja sen energian saanti varmistetaan poikimisen jälkeen.
Valion navettaseminaarissa luennoineen Marina Von Keyserlinkin
mukaan jopa puolet poikivista lehmistä sairastuu piilevästi muutaman
viikon kuluessa vasikan syntymästä.
Tämä alentaa maitotuotosta ja huonontaa tiinehtymistä.
Tunnutettava ja vastapoikinut
lehmä on aina yksilö, vaikka lehmiä
olisikin useamman robotillisen verran. Se vaatii yksilöllistä seurantaa
ja tarvittaessa erityishoitoa ja -ruokintaa.
Uusien navetoiden suunnittelussa poikivien lehmien erityistarpeet
tulisi ottaa huomioon ryhmittelyn
ja ruokintamahdollisuuden osalta.
Tunnutettaviin ja vastapoikineisiin
lehmiin kannattaa panostaa.
Syöntirauha vähentää stressiä
Sosiaalinen stressi voi sairastuttaa
18
LYPSYROBOTTIKARJAN
poikimisen ajan ruoki
Mikäli poikiva lehmä joutuu kilpailemaan ahtaassa ryhmässä rehusta ja tilasta, näkyy se piilevinä sairauksina,
huonona tiinehtymisenä sekä vaatimattomana maitomääränä. Panostamalla poikivaan lehmään ja ruokintaan voidaan tuotos saada nousuun.
lehmän, vaikka hyvää rehua olisikin tarjolla. Stressiä voidaan vähentää, kun lehmille varmistetaan syöntirauha. Ruokintaparret vähentävät
hätistelyä, kunhan niitä on enemmän kuin lehmiä. Takaportillinen
ruokintakioski mahdollistaa rauhallisen syöntihetken ja helpottaa poikivan lehmän täsmäruokintaa.
Poikiville lehmille pitää varata riittävästi tilaa ja pehmeä makuualusta. Liian täydessä tunnutusosastossa sairastumisen riski
kasvaa, mikä voidaan nähdä syönnin
vähentymisenä jo ennen poikimista.
Kohtutulehdukset ja piilevä ketoosi
on ennustettavissa jo viikkoa ennen
poikimista lehmien syönnistä. Hyvä
ruokahalu ennen poikimista edesauttaa poikimisen jälkeistä elämää.
Väljät tilat vastapoikineille
Poikimisen jälkeen ahtaaseen lyp-
sävien ryhmään joutunut lehmä jää
helposti alakynteen. Vahvemmat yksilöt vievät siltä usein ruokailupaikan, jolloin sen energiansaanti jää
liian pieneksi. Lypsykauden alussa piilevä ketoosi johtaa tuotoksen
alentumiseen ja huonoon tiinehtymiseen.
Vastapoikineelle on mahdollista järjestää syöntirauha muiden
joukossa myös pihattonavetassa.
Lypsyrobotti ja takaportillinen ruokintakioski estävät muita häiritsemästä väkirehun syöntiä, joten robotin väkirehumäärä on hyvä nostaa
nopeasti, jotta edes sitä kautta saadaan lisäenergiaa.
Kun karjakoko kasvaa riittävän
suureksi, kannattaa vastapoikineille
järjestää oma erillinen ryhmä, jossa
niiden tarkkailu, ruokinta ja hoito on
helpompaa.
Osittaisaperuokinta
lisää ketoosin riskiä
Lypsyrobotille kannattaa asentaa vähintään kaksi väkirehulinjaa, ainakin kun perusrehuna on osittaisape.
Näin lypsykauden alun lehmille saadaan lisäenergiaa
ja muita ravinteita sopivassa muodossa.
Robottirehu houkuttelee
lypsylle ja toimii lisäenergian lähteenä.
uokinta- ja
hoitokäytännöt
Umpilehmät nauttivat
pehmeistä olosuhteista
Poikiva lehmä on aina
yksilö, karjakoosta
riippumatta.
M
atalan maitomäärän ja huonon tiinehtymisen taustalla
on usein liian hidas väkirehun nosto robotilla. Tuoreessa eurooppalaistutkimuksessa selvitettiin ruokintakäytäntöjen vaikutusta piilevään ketoosiin. Tulokset osoittavat, että erillisruokinnassa on vähiten piilevää ketoosia, sen sijaan
osittaisaperuokinta lisää ketoosin riskiä. Siksi on erityisen tärkeää, että robotin väkirehumäärää nostetaan riittävän nopeasti.
Riittävästi väkirehua
Robottikarjassa on oleellista, että ape on riittävän laihaa. Näin
lehmät saadaan aktivoitumaan ja käymään riittävän usein lypsyllä. Tämä edellyttää, että robotin väkirehumäärät nousevat
korkeimmillaan jopa yli kahdeksaan kiloon, kun maitotuotokset kohoavat 50 kilon päälle. Pienet väkirehumäärät lisäävät
ketoosiriskiä.
Väkirehun sopiva määrä poikimapäivänä on 2-3 kiloa, kolmen viikon kuluttua poikimisesta väkirehua annetaan jo 6-7
kiloa. Väkirehutaso pidetään samana 60-120 päivää, jonka jälkeen siirrytään tuotoksen mukaiseen ruokintaan.
Varovasti viljaa
Viljan osuutta tulee rajoittaa poikimisen jälkeen, jotta turvataan tehokas pötsin toiminta. Riittävä kuidun saanti vähentää
hapanpötsin riskiä. Heruvan lehmän väkirehun tulee olla monipuolista. Propyleeniglykoli glukoosin lähteenä on erityisen
tarpeellinen lypsykauden alussa. Maissi toimii myös glukoosin
lähteenä ohitustärkkelyksen ansiosta. Rasvahapoilla on oma
roolinsa energian hyväksikäytön kannalta. Aminohappojen oikeat suhteet kannattaa myös varmistaa.
Benemilkit, Maituri 12 000 -rehut ja Robo-Maiturit sopivat mainiosti lypsykauden alun rehuksi, koska niissä on korkea energiataso. Lisäksi ne sisältävät maissia, joka tuo ohitustärkkelystä.
Apuvälineitä lehmien seurantaan
Uusi tekniikka mahdollistaa lehmien yksilöllisen seuranaan
isossakin karjassa. Robottikarjassa on jo saatavilla monenlaisia apuvälineitä tiedon keruuseen. Märehtimismittarit, aktiivisuusmittarit, maidon koostumuksen seuranta, lämpötilan mittaus ja syönnin seuranta antavat kuvaa lehmän voinnista.
Oleellista on, että lehmä voidaan hoitaa yksilönä, jos esimerkiksi sen syöntikäyttäytyminen äkillisesti muuttuu. Tavoite
on tarttua ongelmaan riittävän ajoissa.
19
NAUTA
AGRO makasiini • 2/14
TEKSTI: Merja Holma
Poikiva lehmä on altis
sairastumiselle. On tärkeää
varmistaa, että lehmä saa kaikki
tarvittavat ravinteet, jotka edesauttavat vastustuskykyä.
Umpikauden alussa vanhempana korjattu säilörehu, kivennäiset ja vitamiinit riittävät lehmän ravinnoksi. Väkirehua harvemmin tarvitaan, ellei karkearehu ole tosi köyhää. Valkuaista voidaan joutua
lisäämään, jos säilörehun raakavalkuainen jää alle
12 prosentin.
Poikimisen lähestyessä lehmä totutetaan herutusväkirehuun. Määrä on maltillinen, poikimapäivänä 2-3 kiloa riittää. Robotin väkirehu sopii hyvin tunnutettavalle lehmälle.
Poikimisen
ajan ruokinta
robottinavetassa
Pihatossa on kätevä vaihtoehto laittaa umpiosastoon kioski, sen kautta voi annostella myös rakeisen kivennäisen ja vitamiinin. Tunnu-Melliä sekä
Vita-Melliä 200 grammaa päivässä antaa poikivalle lehmälle riittävät hivenaineet, vitamiinit ja kivennäiset.
Poikimisen jälkeen nostetaan robotin väkirehu riittävän nopeasti. Automaattitaulukot kannattaa
tarkistaa, etteivät ne jarruta tiinehtymistä ja tuotosta. Osittaisappeen ohelle robotin väkirehumäärä tulee nostaa 5-6 kiloon kahden viikon kuluessa.
Mattjuksella robotin keskimaito
ylitti 40 kiloa
Pedersöreläiset Håkan ja Karin
Mattjus vaihtoivat tandem-lypsyaseman robottiin pari vuotta sitten, samoihin aikoihin ruokintaan otettiin
Benmilk Amino Black.
Mattjukset aloittivat Benemilk-ruokinnan, kun se vielä oli koevaiheessa Amino-Maituri 12 000 E
-nimellä. Keskituotos on edennyt
pitkin harppauksin näiden kahden
vuoden aikana, vaikka jo tuolloin lähenneltiin kymppitonnia. Maitoa tulee nyt reilu 1 000 kiloa enemmän.
Viime vuoden keskituotos kohosi jo
11 093 kiloon, energiakorjattuna lähes 11 500 kiloa. Mattjuksen yhden robotin karjassa on erillisruokinta. Säilörehua on
aina vapaasti tarjolla. Ohran ja puolitiivisteen lehmät syövät kioskeista
ja robotilla. Benemilk Amino Black
on ollut koko ajan robottirehuna. Kioskilla oli vielä viime vuonna ohran
kanssa hieman rypsiä. Nyt rypsi on
vaihdettu Benemilk Amino Rediin.
Robotin keskimaito on ollut noususuunnassa, maaliskuussa päästiin jo
uudelle kymmenluvulle, kun päivämaito kohosi 40,9 kiloon.
Merja Holma
20
Maja ja Mikael Sandbäckin yhteistyö
Raisioagron asiakkuusvastaavaa
Sten Häggblomin (oik.) kanssa on
jatkunut jo pitkään. Kommunikointi
on leppoisaa ja mukavaa.
TEKSTI: Sten Häggblom
KUVA: Bengt-Erik Rosin
Benemilk-seurannan satoa
Raisioagron asiakkuusvastaavat ovat erikoistuneet
robottikarjan ruokintaan.
Benemilk-seurannassa on mukana yhteensä noin 50 robottikarjaa.
Joukossa on yhden, kahden sekä
kolmen robotin tiloja. Benemilk-rehuista yleisin on Benemilk-Robo,
mutta monella on käytössä myös
muita Benemilk-rehuja kuten Benemilk Black ja Amino Red.
Kun otetaan tarkasteluun tilat,
joilla käytetään Benemilkiä suosituksen mukaan, nähdään selkeä
maitotuotoksen nousu. Energiakorjattu maitotuotos on kohonnut peräti
2,2 kiloa. Myös pitoisuudet ovat kohonneet. Erityisesti maidon rasvapitoisuudessa näkyy parannusta.
Monelta tilalta on saatu myös
positiivisia havaintoja terveyden
ja hedelmällisyyden osalta. Vaikka lehmät lypsävät enemmän, eivät
ne laihdu samalla tavalla poikimisen jälkeen.
Katri Virtanen
Olemme suunnitelleet ruokintaa Suomen ensimmäisille
robottitiloille jo vuodesta
2 000 lähtien. Kokeneet
asiantuntijamme laativat sinulle ruokintasuunnitelman,
joka mahdollistaa tuotoksen
nousun Benemilk-rehujen
avulla.
Yhteystietomme löydät osoitteesta www.raisioagro.com
- olemme palveluksessasi!
Hyviä bonuksia Benemilk-ruokinnasta
Maja ja Mikael Sandbäck
Kruunupyystä ovat syöttäneet lehmilleen Benemilk
Black -täysrehua jo kaksi vuotta. Kokemukset ovat
erittäin myönteisiä, tuotoksen lisäksi maidon pitoisuudet ovat kohonneet.
S
andbäckit ovat jo pitkään olleet
Raision asiakkaina. Aikaisemmin tilalla oli 30 lehmän parsinavetta ja peltoalaa oli tarpeeksi
myös viljan viljelyyn. Väkirehu koostui viljasta ja Amino-Maiturista. Kesällä 2011 valmistui vanhan navetan
jatkoksi rakennettu pihatto, jonka myötä lehmämäärä on vähitellen
kasvanut 50 lehmään.
Pihattoon siirtymisen jälkeen väkirehu vaihtui Opti-Maituri 21 -täysrehuksi, sillä peltoala käytetään
karkearehun tuotantoon. Nurmen
ohella kasvatetaan viljaa, joka korjataan kokoviljasäilörehuksi. Kevään
kylvöihin on hankittu Raisioagron
Voima-ruokonataseosta.
– On mielenkiintoista nähdä, tarvit-
seeko niittomurskainta ottaa pois
koko kesänä, kun kuuluu tuo Voima
olevan niin nopeakasvuista, Mikael
Sandbäck pohtii.
epäillä Benemilk-ruokinnan kannattavuutta, koska rehulasku oli selvästi suurempi kuin Opti-Maituri
21-täysrehulla. Niinpä he vaihtoivat
takaisin entiseen täysrehuun. Yhden
tavallisen rehuerän jälkeen vaihdettiin uudelleen Benemilkiin.
– Meillä ei ole enää varaa käyttää
muita rehuja, totesi Mikael.
Benemilk Black -koeruokinta
tuotti tulosta
Toukokuussa 2012 Sandbäckit kiinnostuivat Raision Benemilk-innovaatiosta ja vaihtoivat täysrehuksi
Maidon soluissa yllättävä lasku
Benemilk Blackin, vaikka pitoisuudet olivat jo ennestään hyvällä taSandbäckin lehmillä oli maidon sosolla. Rasva peräti 4,75 prosenttia
lut aikaisemmin jonkin verran koja valkuainen 3,60 prosenttia. Vuoholla. Mukavana bonuksena Benedenvaihteessa 1,5 vuoden Benemilkiin vaihtamisen myötä saatiin
milk-käytön jälkeen rasva oli kosolut alas, jopa alle meijerin keskihonnut jo viiteen
solujen. Saman seikan
prosenttiin, valkuaiovat havainneet monet
”Meillä ei ole enää
nen hienolla tasolla
muut Benemilk-käytvaraa käyttää mui3,7 prosenttia.
täjät. Tähän on myös
ta rehuja.”
Maitotuotoksesta
luonnollinen selitys,
on vaikea sanoa tarksillä Benemilkistä saa
kaa arviota, koska
lisäenergiaa ilman halehmäluku on kasvanut samaan aipanpötsin riskiä.
kaan ja uusia ensikoita on saatu karJopa MTT:n kokeessa todettiin,
jaan. Näyttää siltä, että keskituotos
että Benemilk parantaa energian
on noussut noin 200 kiloa.
hyväksikäyttöä. Energiataseen koAika pian Benemilk Blackiin siirhentuminen lisää tuotosta ja maidon
tymisen jälkeen Sandbäckit alkoivat
pitoisuuksia sekä alentaa soluja.
21
NAUTA
AGRO makasiini • 2/14
Anttila se ampaisee
uudistettuun navettaan
TEKSTI JA KUVAT: Juha Anttila
K
aikki alkoi syksyllä 2012, jolloin
satoi kaatamalla koko ajan. Hyvä ettei evakkoon jouduttu, sillä
ennätystulvat olivat todella pelottavia. Ensin teimme kylmäpihaton hiehoille konehallin jatkeeksi. Vasikoille
tehtiin igluosasto. Sen jälkeen tehtiin
uusi rehulato ja lieteallas sekä vanhan navetan kuivalantala.
Kuningasajatus oli siirtää vasikat
iglukasvatukseen ja hiehot kylmäpihattoon. Siitä ideasta luovuimme sadekesän jälkeen, kun kaikki rämpivät
yltäpäältä savessa ja sonnassa. Hiehot laitoimme talveksi vanhaan navettaan.
2001 tehtyyn 46 lehmän ekonomy-navettaan laitoimme robotin rehulatoon. Ideana oli, että saisimme
touhuta rauhassa ja sitten vain vetää
esiripun auki ja toivottaa leidit tervetulleeksi uuteen elämään.
Susanne työn touhussa.
Appeen siirto on vielä käsipeliä, mutta ei enää kello
viiden herätyksiä.
Rehuladon laajennuosaan
saatiin riittävän kokoinen
poikimaosasto kestokuivikkeella.
22
Intoa uhkuen työn touhuun
Rehuladon muutostyöt aloitettiin
tammikuussa 2013. Vanhojen romujen ja valtavan pölymäärän poisto vei
yllättävän kauan. Sen jälkeen tehtiin
uusi runko ja eristettiin koko komeus.
Seiniin tuli kaunis harmaa vanerilevy.
Korkeutta ja ilmavuutta ainakin piis-
On se paikoillaan ja lypsää se, nimittäin robotti.
Saatiin edistystä meidänkin taloon, kun 12 vuoden
asemalypsyn jälkeen emäntä ilmoitti, että nyt riittää - ja tilasimme robotin. Remonttia suunniteltiin
monta vuotta ennen kuin ryhdyimme toimeen. Ei se
niin yksinkertainen juttu sitten ollutkaan, kun vanhaa minimimittaista läävää ruvettiin restauroimaan.
asi. Lisäksi tehtiin laajennus, johon
tuli poikimaosasto kestokuivikkeella. Ikkunoiksi laitoimme Leppämäen
Jussin itse tekemät kierrätyspleksi-ikkunat, myös navetan puolelle.
Saatiin köyhän miehen kennolevyikkunat.
Kun kuoret olivat valmiit, hajoitimme lattian. Sitten hiekat mäkeen
ja toteuttamaan hienoa ideaani; syvät kuilut ja ritilät poikimaosastolle ja umppareille, joille vanhat avokäytävät jatkuisivat. Raappa sitten
kätevästi liippaisi käytävät puhtaaksi ja sonta ihanasti ritilän välistä sujahtaisi. Kuiluista tuli vähän matalat,
sillä kallio tuli vastaan. Siitä sitten
räjäyttämään kalliota hienon uuden
rehuladon sisällä. Se oli jännää aikaa se.
Syyskuun 16. päivänä onni alkoi
Lehmät ajettiin tasan kolme kertaa
robolle, ja sen jälkeen ne menivät itse ja kone hoiti kaikki. Ei virheitä, ei
paniikkia. Kaikki lypsettiin, ei poistoja. Syynä täytyy olla kyllä tuo Benemilk Robo, niin ahnaasti ne sitä kiskovat!
Homma alkoi hienosti, kun tippamaitoset oli kaikki laitettu umpeen
Parannukset navetan
väljyyteen, juoma-altaisiin,
käytävämattoihin, parsipeteihin, ilmastointiin ja
valaistukseen vaikuttavat
lehmien hyvinvointiin.
ja aloitettiin vain 43 lehmällä. Keskimaidot huitelivat 40 kilon tuntumassa. Nyt on maidot on siinä 31
kiloa päivässä, eikä yhtään ajettavaa. Keskilypsyjä on 2,8 ja ohikulkuja 1,8. Lehmiä on lypsyssä nyt 51 ja
seitsemän on ummessa. Nyt on laktaatiopäiviä 221, eli pian painaa poikimiset päälle. Utareterveys on parantunut ja soluttajat ovat saaneet
jatkoaikaa.
Apetta pöytään vanhaan malliin
Rehunjakoon ei tehty muutoksia.
Käytössä on Seko Mobil 15 kuution ajettava apevaunu. Seokseen tulee kaksi megapaalia säilörehua,
puoli paalia kokoviljasäilörehua sekä kauraa/vehnää ja rypsiä, Pihatto-Melliä ja Vita-Melliä. Seos jaetaan kaksi kertaa päivässä. Seoksen
teko ja jako kestää tunnin päivässä.
Säilörehu on paaleissa. Melko
kova duuni on säätää noiden paalien kanssa, kun lohkoja ja eri rehuja
on niin paljon. Säilörehu on tosi hyvää (Safesilillä säilötty!) ja sitä saa
jarruttaa nyt herne-vehnä kokoviljasäilörehulla.
Ruokintapöytä on läpiajettava,
mutta vain kolme metriä leveä, eli
tarkka saa olla. Uudet pariovet ovat
vielä yllättävän kliinisen näköiset!
Ajan ja tilan puutteen vuoksi hiehoille ja umppareille jaetaan heiniä,
olkia, tai kokoviljasäilörehua Varmolla. Niiden ruokintaan haetaan
rypsilisällä raakavalkuaistasoksi
13-15 prosenttia.
Robotille menee yksi linja, mutta
toinen laitetaan pian. Benemilk Robo alkuun ja Opti-Maituri 23 loppulypsikeille on hyvä systeemi.
Poikimaosasto ja robomaailma
ovat emännän suunnittelemat, ja
ne toimivatkin hienosti. Parsipaikkoja saatiin lypsypuolelle 63 ja robotin taakse 12. Osa niistä voi olla
Juha ja Susanne Anttilan
tila sijaitsee Kristiinankaupungissa. He aloittivat maidontuotannon
vuonna 1997. Vanha 15
lehmän parsinavetta
vaihtui pihattoon v. 2001
ja muutos robottinavetaksi syksyllä 2013.
kaksoiskierrossa ja osa umppareille.
Koko tila on nyt umppareilla. Kestokuivikepoikimaosasto on yhteensä
70 neliömetriä.
Vanhassa navetassa on 15 hiehoa
talvikauden. Niiden hoitoon perheen
nuoriso osallistuu ilosta kiljuen.
Uudella puolella vasikoille on neljä yksittäiskarsinaa ja kolme ryhmäkarsinaa. Ne riittävät juuri ja juuri.
Hiehoille on 25 makuupartta. Kaikki
tila on nyt käytössä.
Lehmien hyvinvointia parannettiin uusimalla lamput, laittamalla ruokintakäytävälle kumimatot, lisättiin pari juoma-allasta ja laitettiin
tuulettimia robotille ja ruokintapöydälle. Lypsyaseman paikalle tuli 15
parsipaikkaa. Parsipetejä laitettiin
uusiin parsiin. Parret ovat avaraa
mallia, ja lehmät näyttävät viihtyvän
niissä hyvin, vaikka kaksi lehmää
juoksikin niistä alussa läpi itsensä
Honkajoki-kuntoon.
Viimeistelyä vaille valmis
Kiitokset projektin onnistumisesta
Leppämäen Jussille, Rantalan Jormalle, Jormiran pojille ja velipojalle
Jormalle. Vielä vähän lautaa puuttuu, ikkunanpieliä ja rehuladosta ovet ja ulkokatos, pari kattopellin palaa, pari väliaitaa, igluosaston
katto… Kaikkiaan raskas projekti,
kesti kauan ja maksoi saman verran
kuin koko navetta vuonna 2001, mutta työn jaksamisen kannalta se oli
välttämätön. Myös kannattavuus paranee eläinmäärän kasvun myötä.
Suosittelen vanhan läävän
muuttamista robottikäyttöön. Elämä on muuttunut totaalisesti, ainakin emännällä. Ei enää kello viiden
herätyksiä, navettaan mennään klo
6.30. Saa harrastaa ja olla mukana
lasten toiminnoissa. Taas jaksaa - ja
nyt voikin jo sitten alkaa suunnitella uutta.
23
NAUTA
AGRO makasiini • 2/14
HIEHO 24
™
Hiehot poikimaan
24 kuukauden iässä
TEKSTI JA KUVAT: Merja Holma
Raisioagron Hieho 24TM -ohjelma
parantaa tulosta yli 1 000 euroa
ensikkoa kohden.
H
ieho, joka poikii 24 kuukauden iässä, tuottaa elämänsä aikana eniten. Se myös tiinehtyy paremmin
ja pysyy karjassa kauemmin. Tehostetun ruokinnan avulla hieho saadaan tuottamaan aikaisemmin.
Hieho-24TM –ohjelmaa on käytännössä testattu jo
useamman vuoden ajan Hollannissa. Kokemuksen mukaan hiehojen poikimaikää voidaan hyvin alentaa 24
kuukauteen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että osa hiehoista tulee siementää jo 13 kuukauden iässä. Ilman tehostettua ruokintaa siemennysikää ei voida alentaa.
Tehokas kasvuvaihe käyttöön
Nuorisovaihe kahdeksan kuukauden ikään saakka on
hiehon tehokkainta kasvun aikaa. Holsteinhieho saa
kasvaa kilon päivässä. Tässä vaiheessa meillä on eniten
kirittävää, kun halutaan hiehot poikimaan 24 kuukauden iässä.
Lehden välissä olevan Hieho 24TM -oppaan taulukon
ruokintaohjeet ja kasvutavoitteet sopivat holsteinhieholle. Ayrshirehieho rasvoittuu helpommin, joten päiväkasvutavoitteen tulee olla noin 100 grammaa pienempi. Väkirehuannosta voi myös tarvittaessa hieman vähentää.
Hiehojen kasvua on helpompi säätää, kun karkearehu ja
täysrehu annetaan erikseen eikä appeena ensimmäisen
12 kuukauden aikana.
Oleellista on, että vasikat ja hiehot mitataan säännöllisesti ennen siemennystä. Tavoitteena on saada riittävästi korkeutta, pituutta sekä tilavuutta. Kuntoluokkaa seurataan tarkoin, jotta hieho ei rasvoitu. Kylkiluut
ja selkälinja tulee erottaa, ne eivät saa peittyä rasvan alle missään vaiheessa. Utareen pitää olla kuiva, se ei saa
kasvattaa rasvakerrosta, jonka voi tuntea kädellä. Säilörehun ohella annettu heinä tai säilörehu kasvattaa kapasiteettia eli tilavuutta.
Hiehon kylkiluiden tulee erottua, selkälinjan
tulee olla suora eikä se saa kadota rasvan alle.
24
Ympärysmitta yli 95 cm päättää juoton
Ensimmäiset elinviikot vasikka kasvaa parhaiten, kun
sille annetaan maitojauhepohjaista juomarehua tai
vaihtoehtoisesti täysmaitoa. Kasvutavoite juottokaudella on 900-1000 grammaa päivässä. Väkirehuksi annetaan Vasikan-Herkku-Mysliä vapaasti.
Raisioagron Hieho 24TM -ohjelman tavoitteena
on saada uudistuseläimet poikimaan 24 kuukauden iässä. Poikimaiän laskun myötä kannattavuus paranee, vaikka ruokinnassa on täysrehu.
Ruokintapanostus painotetaan ensimmäisen
elinvuoteen, jossa kasvupotentiaalia on eniten.
Toisen kuukauden aikana voidaan antaa jo edullisempaa herapohjaista juomarehua. Juoman määrä vähennetään toisen kuukauden aikana, jotta kuivan rehun
syönti lisääntyy. Mysli korvataan vähitellen Pikku-Mullin-Herkulla. Puhdasta vettä ja heinää annetaan vapaasti koko juottokauden. Juotto voidaan lopettaa, kun vasikan rinnanympärys ylittää 95 senttimetriä ja se syö
Pikku-Mullin-Herkkua 1,5-2 kiloa päivässä.
Rinnanympärys yli 166 cm, korkeus 133 cm
– valmis siemennykseen
Vieroituksen jälkeen väkirehuksi vaihtuu vähitellen valkuaispitoinen Hieho-Maituri, joka riittää yksinomaiseksi väkirehuksi vuoden ikään saakka. Väkirehuannoksen
pienentyessä, tarvitaan lisäksi Pihatto-Melli-kivennäistä ja tarvittaessa rypsiä, jos säilörehussa on matala valkuainen.
Vuoden iässä kasvu saa hidastua. Kun rinnanympärys on yli 166 senttimetriä, korkeus 133 senttimetriä ja
paino vähintään 370 kiloa, hieho on valmis siemennettävien osastoon. Huomattavaa on, että vuoden iän jälkeen
väkirehua ei enää tarvita, jos säilörehussa on riittävästi
valkuaista ja energiaa. Kivennäistä pitää antaa 50-90
grammaa päivässä. Valkuaisköyhän säilörehun ohella
tarvitaan tiineyskaudellakin pieni lisä rypsiä.
Tutustu Raisioagron
Hieho 24TM -ohjelmaan
netissä osoitteessa
www.raisioagro.com
tai kysy lisää omalta
asiakkuusvastaavaltasi.
Täsmäruokinta tuo tulosta
Poikimisen aikaistaminen 27 kuukaudesta 24 kuukauteen nostaa Proagrian laskelmien mukaan maitotuloja C-alueella yli 1 150 euroa ensikkoa kohden. Tehokas
ruokinta on siis todella kannattavaa.
Täysrehuruokinta on helppoa ja edullista. Kasvatusaikana tarvitaan noin 100 kiloa vähemmän väkirehua
kuin perinteisellä hiehon ruokinnalla.
Raisioagron Hieho-24 -ohjelman mukaisesti ruokittu
hieho tarvitsee kasvatuskauden aikana Hieho-Maituria
vain noin 150 euron edestä, joten lisätuotto on yli 1000
euroa hiehoa kohden, kun kasvua tehostetaan. Juomarehun ja karkearehun ohella tarvittavat juottokauden ja
hiehokauden täysrehut sekä kivennäiset maksavat yhteensä noin 200 euroa hiehoa kohden.
25
NAUTA
AGRO makasiini • 2/14
HOLLANTILAISTILALLA
350 LEHMÄÄ - HIEHOJEN
POIKIMAIKÄ KESKIMÄÄRIN 23,4 KUUKAUTTA
Brink Van Donkelaar on perustanut yhteisyrityksen läheisen tilan
kanssa, jossa lypsetään 350 lehmää.
Donkelaarin tilalle rakennettiin pari vuotta sitten uusi kasvattamo vasikoille ja hiehoille. Uuden kasvattamon myötä tavoitteena oli saada
hiehot poikimaan nuorempina.
Paikallinen Raisioagron yhteistyökumppani suunnittelee ruokinnan ja toimittaa hiehoille kaikki väkirehut. Uusi konsepti toimii. Hiehot
poikivat keskimäärin 23,4 kuukauden iässä.
Hollantilaistilalla
panostetaan
hiehojen kasvatukseen
TEKSTI JA KUVAT: Merja Holma
Hollantilaistilan hiehot poikivat yli kolme kuukautta
nuorempana kuin Suomessa keskimäärin. Täsmäruokinta kasvattaa raamia, joten siemennyskausi
voidaan aloittaa jo 13 kuukauden iässä. Vaikka rehut ovat kalliimpia, panostus kannattaa. Hiehot
saadaan tuottamaan nopeammin.
26
Juottovasikoista tehdään
jo märehtijöitä
Vasikat siirretään kuuden eläimen
ryhmissä ternimaitokauden jälkeen
lypsykarjanavetasta hiehonavettaan,
jossa ne ovat ensimmäiset elinpäivät
yksilökasvatuksessa.
Ternimaidon ensimmäinen annos
on neljä litraa, ja se annetaan tarvittaessa letkujuotolla. Donkelaarin navetassa vasikat pääsevät ryhmään.
Olkipohjaisia juottoautomaatilla varustettuja karsinoita on neljä
kappaletta. Niihin mahtuu yhteensä
60 vasikkaa. Juottovaiheessa kaksi
karsinaa nuorimpia vasikoita saavat
mysliä, jonka sekaan vähitellen lisätään rakeista vasikan täysrehua.
Kuivan rehun syönti tekee vasikoista märehtijöitä. Vanhemmat
juottovasikat saavat vain rakeista
Pikku-Mullin-Herkku -tyyppistä rehua. Heinää on vapaasti tarjolla kaikille.
Vasikat saavat ensin vapaasti
mysliä ja myöhemmin sen
sekaan lisätään rakeista
vasikan täysrehua.
Vasikka vieroitetaan 90 kiloisena
Juoman määrää vähennetään toisen
kuukauden aikana, ja vasikka vieroitetaan, kun se painaa 90 kiloa ja syö
vasikkatäysrehua kaksi kiloa. Oleellista on, että vasikat mitataan. Pienemmät yksilöt juotetaan jopa 10
viikon ikään, jotta ne ehtivät kasvaa
riittävän isoksi ennen vieroitettujen
karsinaan siirtoa. Vieroitetut vasikat
pidetään vielä olkipohjakarsinassa ja ne saavat samaa juottokauden
täysrehua, jotta vieroitusstressi minimoidaan.
Seuraavaan ikäryhmään kasvaneet vasikat pääsevät omaan parsiosastoonsa. Ruokintakäytävällä on
ritiläpalkit, ja jokaiselle vasikalle on
oma pieni makuuparsi pehmustettuna patjalla. Tässä vaiheessa täysrehu vaihtuu Hieho-Maituri -tyyppiseksi rehuksi, jonka päiväannos on 2-3
kiloa viiden kuukauden ikään asti.
Oleellista on, että rehussa on
riittävästi hyvälaatuista valkuaista ja
rajoitetusti tärkkelystä. Maissisäilörehu tai vilja rasvoittaa hiehot, kertoo isäntä. Hiehojen karkearehuna
käytetään nurmisäilörehua, heinää
ja tarvittaessa olkea.
Vasikat siirretään pois pikkuvasikoiden lämpöisemmästä osasta 5
-6 kuukauden iässä, kun ne painavat 200 kiloa. Väliseinällä erotettu
osasto navettarakennuksen toisessa
päädyssä on viileämpi, koska verhoseiniä pidetään auki.
Ruokinta on edelleen sama, parret ovat mitoitukseltaan isompia.
Hiehotäysrehua annetaan säilöre-
Brink Van Donkelaar on tehostanut hiehon kasvatusta
täysrehuruokinnalla.
hun ohella noin kaksi kiloa päivässä.
Siemennyskausi lähestyy
Vuoden iän lähestyessä täysrehu jätetään vähitellen pois ja ruokinnassa
on enää säilörehua, heinää ja kivennäistä. Tarvittaessa annetaan valkuaislisää, jotta raakavalkuaistaso pysyy noin 16 prosentin tuntumassa.
Kun rinnanympärys on 166 senttimetriä ja korkeus 133 senttimetriä,
hieho siirretään siemennettävien
osastoon.
Siemennyksiä tehdään tarvittaessa kaksi kertaa, jos ensimmäinen ei
tärppää. Toisen siemennyksen jälkeen hieho siirretään tiineiden osastoon, jossa sonni tarvittaessa hoitaa
homman, jos toinenkin siemennys
oli huti. Tiineet hiehot saavat vain
säilörehua, heinää ja kivennäistä.
Tiineet hiehot siirretään noin
kuusi viikkoa ennen laskettua aikaa
lehmien umpiosastoon. Kun kasvatuskaudella on saatu riittävästi kokoa, ei hiehoilla ole poikimavaikeuksia, vaikka osa poikii jopa alle 23
kuukauden iässä.
Tehokas ruokinta kannattaa
Paikallisen laskentakeskuksen luvut osoittavat, että tehokas hiehojen
täysrehuruokinta ja aikaisempi poikiminen nostavat kolmen ensimmäisen lypsykauden maitotuotosta 1500
kiloa. Hiehojen ruokintakustannus on samaa luokkaa kuin pienemmällä väkirehumäärällä ja pidemmällä kasvatuskaudella. Lisäetuna
saadaan kolmen kuukauden maitotuotos, joka nostaa tehokkaan kasvatuksen etumatkaa. Dronkelaarin
hiehonkasvatuksen onnistumista kuvaa myös se, että lypsykarjanavetan 350 lehmän keskituotos on
10 000 kiloa.
Vieroitetut vasikat pidetään
vielä olkipohjaisessa osastossa.
27
NAUTA
AGRO makasiini • 2/14
LEHMÄT TERAPIAAN
LAITUMELLE
TEKSTI: Merja Holma
N
avetoiden kasvaessa moni on luopunut laiduntamisesta, vaikka eläinten hyvinvoinnin kannalta
olisi eduksi, jos ne pääsisivät edes osaksi päivää
ulos liikkumaan ja lepäämään. Ruokintaa ei nykylehmällä jätetä laidunruohon varaan, vaan lisäksi annetaan
säilörehua ja väkirehua tuotoksen mukaan.
Uusissa navetoissa lehmillä on hyvät olosuhteet ja
rehua tarjolla, joten laidunnus ei aina innosta lehmääkään. Kanadalainen Von Keyserlink on tutkimuksissaan
todennut, että valintatilanteessa lehmä jää usein päivällä mieluummin navettaan syömään kuin kävelee laitumelle. Laidunnus houkuttelee lehmää eniten yöaikaan,
jolloin liika kuumuus ei rasita.
Englantilainen Charlton on kokeissaan päätynyt samaan tulokseen kuin kanadalaiset. Yölaidunnus kiinnos-
28
28
taa lehmiä eniten. Lisärehukaan laitumella ei houkuta
lehmiä ulos, jos apetta on tarjolla myös sisällä. 78 prosenttia lehmistä jäi aamulypsyn jälkeen sisälle syömään,
illalla jo puolet käveli ulos. Sateisena päivänä suurempi
osa vieroksui laidunta.
Hollannissa moni suurikin tila päästää lehmät osittaislaitumelle. Meijeri maksaa maidosta 0,5 senttiä per
litra enemmän, kun lehmiä laidunnetaan 160 vuorokautta vähintään kuusi tuntia vuorokaudessa. Terapialaidunnus sopii suomalaisillekin tiloille, joilla navetan lähettyvillä ei ole suuria laidunalueita.
Benemilk vähentää lämpöstressiä
Väkirehuruokintaa ei tarvitse muuttaa osittaislaidun-
Jos lehmä saisi valita, se hakeutuisi mieluiten laitumelle yöksi. Laiduntava lehmä on kuitenkin yhä harvinaisempi näky suomalaisessa kulttuurimaisemassa.
nuksen vuoksi. Maiturit ja Benemilkit sopivat yhtälailla kesäkäyttöön. Benemilkin suojattu rasva vähentää lehmien lämpöstressiä, jos kesästä tulee kuuma. Normaali
magnesiumpitoinen lypsykivennäinen käy hyvin myös kesällä. Lypsy-Mellit ja Pihatto-Mellit käyvät hyvin laidunruokintaan. Nuolu-Melli Magnesium sopii myös ulos vietäväksi.
Jos oma vilja käy vähiin kannattaa se korvata esimerkiksi Opti-Maiturilla, joka sopii myös laidunkäyttöön. Monipuolinen ja maittava täysrehu on helppo ratkaisu kesän
kiireiden keskellä.
100 %
80 %
60 %
40 %
20 %
0%
8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 0 1 2 3 4 5 6 7
Lehmien saadessa valita, ne pysyvät mieluummin
aamulypsyn jälkeen sisällä ja laiduntavat yöllä
(% lehmistä ulkona, alla kellonaika). (Legrand ym 2009)
Starane XL
- avain laadukkaaseen
nurmisatoon
TEKSTI: Heikki Alastalo
Onnistunut torjunta muuttaa ongelmallisen voikukkapellon raikkaan vihreäksi
ja eläimille hyvin maittavaksi rehuksi.
Starane XL on valmiste leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan apilattomilla laidun- ja säilörehunurmilla, heinien siemenviljelyksillä, apilattomilla suojaviljoilla sekä syys- ja kevätviljoilla. Se tehoaa
pelkästään lehtien kautta.
Voikukka ja peltokankaali pitää torjua aikaisin
keväällä, heti kun pelto kantaa ja käytettävän torjunta-aineen lämpötilavaatimus täyttyy. Kevätkäsittelyssä saadaan yleensä hyvä teho myös hevonhierakkaan
ja leinikkeihin.
Starane XL –valmistetta voi käyttää myös ensimmäisen tai viimeisen niiton jälkeen. Sillä on jo
usean vuoden aikana saatu erinomaisia torjuntatuloksia nurmien
rikkakasvientorjunnassa apilattomilla säilörehu- ja laidunnurmilla.
On tärkeää muistaa,, että nurmet
pitää ruiskuttaa ennen kevätmuokkausja kylvötöitä. Näin keltaiset nurmipellot ovat historiaa.
29
NAUTA
AGRO makasiini • 2/14
Tuomo Suominen ja Matti
Reponen tutustuvat uuteen
pitkäaikasivalmentimeen
Kouvolan rehutehtaalla
vuonna 1989.
Merja Holma kertoo uuden
Maituri-rehun tehosta
maatalousnäyttelyssä
25 vuotta sitten.
Maituri toi kypsennyksen
rehuihin 25 vuotta sitten
Maituri-täysrehu täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Tämä suomalaislehmien kestosuosikki on vuosien saatossa kasvanut ja kehittynyt uusimman tietämyksen mukaisesti ja mahdollistanut
tuotoksen huikean kohoamisen lähes 3 000 kilolla.
TEKSTI: Merja Holma
KUVAT: Rehuraision historiikki
K
ypsennetty rehuseos saatiin ensi kertaa suomalaislehmien ruokintapöydälle vuonna 1989, kun Kouvolan rehutehtaalle
asennettiin valmennin. Valmennin
on huoneen korkuinen lieriömäinen
säiliö, jossa valmiiksi sekoitettua rehuseosta muhitetaan ennen rakeistusta. Laitteessa voidaan säädellä
kosteutta, lämpötilaa sekä käsittelyaikaa. Lämpökäsittelyn ansiosta valkuaisen hyväksikäyttö paranee, kun
pötsihajoavuutta saadaan hidastettua.
Maiturilla lypsetty lukuisia
Suomen ennätyksiä
Maituri-täysrehun uusi prosessointi,
monipuolinen raaka-ainepohja, glukoosia kohottava propyleeniglykoli, pötsin toimintaa tasoittava sooda
ja maittava olomuoto saivat lehmät
herumaan Suomen ennätyksiä vuosi
30
toisensa jälkeen. Vuoden 1990 tuotoskilpailuissa palkituista karjoista 80 prosenttia oli ruokittu Raision
rehuilla, Maituri valloitti kärkisijat.
Maiturin suosio kasvoi ja tuotesarjaa laajennettiin myöhemmin
puolitiivisteisiin. Amino-Maiturin
aminohappo-optimointi mahdollisti
huipputulokset myös viljaruokinnalla. Lehmien tuotostason kohotessa ravitsemukselliset vaatimukset
kasvoivat. Energiaa tarvittiin entistä enemmän. Huippulehmille kehitettiin Maituri 10 000 sekä Amino-Maituri 10 000, joihin lisättiin
suojattua rasvaa. Biotiini tuli myös
ensimmäisenä Maituri-rehujen
kautta suomalaislehmien sorkkaterveyttä edistämään.
Maituri-sarjaan syntyi vuonna
2 000 Robotti-Maituri, kun Mietoisiin asennettiin Suomen ensimmäinen lypsyrobotti. Lypsyrobottirehun
nimi lyheni myöhemmin Robo-Maituriksi. Robotille on myös tarkoitettu
Robo-Amino.
Maissista ohitustärkkelystä
Maituri 12000 -rehuihin
Kun kaikkien Maituri 10 000 -tilojen
keskituotos oli kohonnut jo
10 434 kiloon vuonna 2010, kehitettiin siitä uuden sukupolven Maituri
12 000. Suojattu metioniini, orgaaninen seleeni sekä korotettu E-vitamiinitaso täydensivät tätä korkeatuottoisten lehmien rehua.
Viime syksystä lähtien Maituri 12 000 -rehujen ohitustärkkelyksen lähteeksi saatiin maissia, jonka
lypsättävää vaikutusta tuottajat ovat
kovasti kiitelleet. Parhailla Maiturija Amino-Maituri 12 000 tiloilla on
tänä talvena nähty yli 40 kilon keskimaitoja lypsyrobotilla.
K
annialassa juhlittiin maaliskuussa kymmenettä satatonnaria. Lehmien kestävyys ja
korkea tuotos kertovat isäntäväen
osaamisesta aidosta kiinnostuksesta
karjanhoitoa kohtaan. Kaiken pitää
osua kohdalleen, myös ruokinnan.
Kannialassa on syötetty Maitureita jo
25 vuoden ajan.
Ari ja Maija Kannialan lehmät
elävät keskimääräistä pidempään.
Lehmät poikivat peräti 4,06 kertaa,
mikä on harvinaista 50 lehmän pihatossa. Poikimaväli on vain 386 päivää, tiinehtyminen on erinomainen.
Keskituotos oli viime vuonna 12 145
kiloa, elinikäistuotos nousee jo yli
45 000 kilon. Joskus on epäilty, että korkeatuottoinen lehmä ei kestä
karjassa pitkään ja sillä on terveysja tiinehtymisongelmia. Kannialan
karja osoittaa epäilyksen aiheettomaksi.
Kestävyyden taustalla on syvä kiinnostus lehmiin. Hyvät olosuhteet, osaava karjanhoito ja tehokas ruokinta ovat kaiken taustalla.
Yli-Iissä sijaitseva Kannialan tila on
myös palkittu Walter Ehrström mitalilla maidon korkeasta laadusta.
Viime vuonna keskisolut jäivät 51 tuhannen tasoon.
– Lypsyjärjestys on oleellinen asia
utareterveyden vaalimisessa, korostaa Maija.
Eläinten hyvinvointia
seurataan tarkoin
Navetassa pitää viihtyä, jos haluaa
päästä hyviin tuloksiin. Maijalle lehmien hoito on ollut toiveammatti jo
pikkutyttönä. Hänelle myös jokainen
lehmä on yksilö, vaikka karjakoko
onkin kasvanut. Tunnutettavat lehmät saavat tarvittavat kivennäiset ja
vitamiinit.
Poikimisen yhteydessä annetaan
pikaisesti kalkkia, jos lehmä näyttää
sitä tarvitsevan.
– Ongelmat pyritään ennakoimaan ja
hoitamaan nopeasti, näin säästetään
eläinlääkärikuluissa, korostaa Maija.
Maituri 12 000-täysrehu on Kannialan lehmien ainut väkirehu. Arin
mukaan ruokinta on ollut helppoa
sen kanssa.
– Pitoisuudetkin ovat hyvät, vaikka
tuotos on noin korkea. Alkuvuosina
yritettiin säästää väkirehukuluissa ja
käytettiin viljaa, mutta myöhemmin
korvasimme viljan täysrehulla.
Yksilöllinen ruokinta mahdollistaa täysrehumäärän säädön tuotoksen, kuntoluokan ja terveyden
Huippukarjalla
pitää olla
huippurehu
mukaan. Väkirehuprosentti jää keskimäärin 43:een. Kun viljan viljely jäi
pois, päästiin panostamaan nurmen
laatuun. Hyvälaatuisilla karkearehuilla ja väkirehuilla karja voi hyvin.
Maatalous on hieno ala. Näin
uskoo myös Muhoksella opiskellut Maijan ja Arin poika Aki Kanniala, joka on myös tilalla töissä. Hän
tulee aikanaan jatkamaan tilanpitoa. Tulevaisuudessa ruuan puhtauden ja tuotannon riittävyyden merkitys korostuu.
TEKST I JA KUVAT: Heikki Ämmänpää
Kannialan lehmät pääsevät ulos jaloittelutarhaan
talvellakin lähes viikoittain.
Ulkoilulla on myönteinen
vaikutus karjan terveyteen.
Maija ja Ari Kanniala tulivat 25
vuotta sitten mukaan Maituri-kokeeseen. Siitä lähtien on Maitureita syötetty. Maituri 12 000 on
lehmien ainut väkirehu.
31 31
NAUTA
AGRO makasiini • 2/14
TEKSTI JA KUVA: Juha Anttila
Rehukäymistä edistävien maitohappobakteereiden
käyttö säilönnässä on kasvanut tasaisesti koko ajan.
Tuottajat haluavat säilönnällisesti hyvää säilörehua,
jolla on hyvä tuotantovaikutus. Myös menetelmän
edullisuus ja vaarattomuus lasketaan eduksi.
Bakteerisäilönnän
suosio kasvaa
E
sikuivaukseen siirtyminen on
vähentänyt perinteistä säilörehun voihappo- ja muuta virhekäymisriskiä. Biologisella säilönnällä pystytään tuottamaan
hygieenisesti ja säilönnällisesti hyvää rehua nykyaikaisilla korjuumenetelmillä.
Oikeat menetelmät tärkeitä
On tärkeää tietää miten eri biologisia säilöntäaineita käytetään. Paras
tulos saadaan kun vältetään virheitä ja rehu tehdään samoilla periaatteilla kuin jo isoisät meitä opettivat.
Esikuivatus, rehun oikea korjuuaste
ja raaka-aineen riittävä sokeri varmistavat säilönnän onnistumisen.
Siilotyöskentelyn hygienia, muovitus, säilöntäaineen annostelu, painotus ja siilon peittäminen ovat
avainsanoja. Onnistuneessa säilönnässä, rehun pH laskee nopeasti stabiilille tasolle. Kun stabiili taso on saavutettu tai sokeri on käynyt
loppuun, loppuu myös maitohappobakteerien toiminta.
Hyviä tuloksia koetiloilta
Raisioagron koetiloilta saamien säilörehuanalyysien mukaan SiloSolvella säilötyissä rehuissa on ollut
keskimäärin maitohappoa 39 ja sokeria 60 grammaa kuiva-ainekilossa. Nämä ovat Artturi-analyysien
tavoitealueella. Lisäksi rehujen säilönnällinen laatu on ollut erinomainen; haihtuvat rasvahapot ovat ol-
32
leet 14 (tavoite alle 20 g/kg ka) ja
ammoniakkityppi on ollut 39 (tavoite
alle 70 g/kg ka).
Laura Puhakan tekemässä Pro
Gradu -tutkielmassa todettiin, että kun nurmiraaka-aineessa on tarpeeksi sokeria, onnistuu biologisella
säilöntäaineella myös kuiva-aineeltaan alle 25 prosentin rehun säilöntä hienosti.
Asiakaspalautteiden ja omien kokemusten mukaan SiloSolvella säi-
lötyt rehu ovat olleet erittäin maittavia ja maidontuotannossa on
saavutettu positiivisia tuloksia. Tätä tukee myös Ruotsalaisen tutkijan
Kjell Martinssonin vuonna 1992 julkaisema raportti. Kokeessa biologisella SiloSolve MC -tyyppisellä säilöntäaineella saavutettiin suurempi
kuiva-ainesyönti ja maidontuotanto
kuin painorehulla ja muurahaishapolla säilötyllä rehulla.
SiloSolven maitohappobakteerit
täydentävät toisiaan
SiloSolve-tuotteiden teho perustuu kolmen eri maitohappobakteeriin
yhteisvaikutukseen. Bakteerit on valittu ensisijaisesti perustuen niiden
kykyyn tuottaa maitohappoa eri aikana eri kuiva-aine- ja pH-alueilla.
K
osteammille rehuille tarkoitettu SiloSolve MC parantaa rehun käymislaatua. Sen tärkein
maitohappobakteeri on patentoitu
Lactococcus Lactis sr 3,54. Se tuottaa tehokkaasti maitohapon lisäksi
nisiiniä, joka estää virhekäymistä ja
voihappobakteerien kasvun.
Kuivemmalle säilörehulle ja
murskeviljalle tarkoitettu SiloSolve AS 200:n ja luomuun sopivan AS
250:n tärkein maitohappobakteeri on Lactobacillus Buchneri. Tämä
tehobakteeri estää tehokkaasti hiivojen ja homeiden synnyn. Se tekee
säilörehusta stabiilia ja estää rehun
jälkilämpenemistä.
Säilöntäaineen annostelu
SiloSolven 200 gramman pussi sekoitetaan 200 litraan vettä ja annostellaan 2 litraa tonnille. Jos tä-
SiloSolvea on nyt saatavilla.
Varaa omasi ja kokeile säilönnän helppoutta erityisen
edullisesti. Kysy lisätietoja
asiakkuusvastaavaltasi.
mä määrä on liian pieni, voidaan 200
gramman pussi sekoittaa 400 litraan
vettä ja annostella 4 litraa tonnille.
Murskeviljalle on käyttömäärä neljä
litraa per tonni.
MTT:n tutkijan Mats Nysandin
mukaan (Maito ja Me 3/2008) annosteluvaiheessa hukataan jopa kolmannes säilöntäaineesta. Sen takia
älä koskaan sumuta säilöntäainetta karholle.
Paalikoneessa ja noukinvaunussa suihkun suunta on kohti sullojaa, tarkkuussilppurissa torven alaosassa ja ajosilppurissa hakkurin
jälkeen. Tarkista lisäksi suuttimen
koot. Pienet suuttimet tekevät säilöntäainesuihkut liian hienojakoisiksi, ja suuri osa poistuu sumuna.
Käytitpä mitä tahansa säilöntäainetta, älä pihistele määrissä äläkä alita
alinta suositusta.
Satatonnareita
Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun
100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen. Nämä huipputuotokset
on lypsetty Raisioagron rehuilla.
100-tonnari
Omistaja
Paikkakunta
Neiti
Saila ja Janne Koljonen
Viitasaari
Odusoga
Pirjo Kiurumäki
Asikkala
Ottan
Christian Jensen
Sipoo
Papu
Myllymäki Maatalousyhtymä
Hattula
Päivä
Hannele Laurila-Suvanto ja Reino Suvanto Mynämäki
Raida, Rosalinda
Sointu ja Tella Maija ja Ari Kanniala
Yli-Ii
Ralli
Tikka Asko, Mikko ja Seija Mty
Kiuruvesi
Rosita
Tarja ja Jouko Pekonen
Haapajärvi
Ruusu
Juha Muittari
Saarijärvi
Sira
Erkki ja Matti Turunen
Lieksa
Soilikki
Päivi ja Matti Paajanen
Mikkeli
Sointu
Tarja ja Ilkka Väänänen
Lapinlahti
Soma
Tuomo Latukka
Jämsä
Tahiti
Raili ja Hannu Kukkonen
Kiuruvesi
Tellu
Petri Hytönen
Vesanto
33
SIKA
AGRO makasiini • 2/14
TEKSTI: Päivi Volanto
S
olu on elämän perusyksikkö,
ja kaikki elollinen tapahtuu vedessä. Vesi on sekä solunsisäisen että -ulkoisen ympäristön pääkomponentti. Jotta elintoiminnat
tapahtuisivat häiriöttä, elimistö pyrkii pitämään solunulkoisen ja solunsisäisen nesteen määrän ja elektrolyyttikoostumuksen tasapainossa
muun muassa osmoosin avulla.
Elektrolyyteistä tärkeimpiä ovat natrium-, kalium- ja kloridi-ionit. Normaalisti sika saa näitä elektrolyyttejä rehun ja veden mukana.
Nestehukan syitä
Bakteerien ja virusten aiheuttamat
ripulit ovat tunnetuimpia syitä nes-
34
34
Elektrolyyttiliuos auttaa p
Kun porsas sairastuu, sen kunto heikkenee nopeasti
nestehukan myötä. Nestehukan torjuntaan ja hoitoon
sopii hyvin ReVital–elektrolyyttiliuos, jota voidaan käyttää myös antibiootin tukena sekä stressitilanteissa.
tehukkaan. Suolen limakalvon vahingoittuessa sen läpäisevyys kasvaa ja vettä kulkeutuu normaalia
enemmän suoleen, jolloin sonnasta tulee löysää. Bakteeriperäiset enterotoksiinit eivät tuhoa limakalvoa,
mutta ne stimuloivat solupumppuja,
jotka säätelevät elektrolyyttien määrää solujen sisällä ja ulkona. Tämän
seurauksena solusta erittyy elektrolyyttejä, jotka vetävät vettä muka-
naan ohutsuoleen.
Vieroitetulla porsaalla suolinukka kärsii vieroituksen yhteydessä, mikä vähentää ravintoaineiden
imeytymistä. Vettä erittyy normaalisti ruoansulatuskanavaan, mutta
suolinukan heikentyneestä kunnosta johtuen ravintoaineet ja vesi eivät imeydy kunnolla takaisin. Imeytymättömiä ravintoaineita kulkeutuu
paksusuoleen, jossa ne voivat ai-
a porsaan nestehukkaan
heuttaa bakteerien liikakasvua. Sen
seurauksena osmoottinen tasapaino järkkyy ja vettä erittyy enemmän
sontaan.
ReVital -elektrolyytti nesteyttäjänä
Valmisteita, joiden tarkoituksena on
nestehukan korvaaminen sekä neste- ja suolatasapainon ylläpitäminen, sanotaan tavallisesti elektrolyyteiksi.
Raisioagron tuoteuutuus on ReVital–elektrolyytti, joka sisältää
elektorolyyttien (Na+, Cl-, K+) lisäksi maitohappobakteereita, joilla pyritään palauttamaan suoliston normaali mikrobifloora. ReVital sisältää
myös glukoosia, josta porsas saa
nopeasti imeytyvää energiaa. Ravintokuitujen, kuten pektiinin, tarkoitus
on suojata suoliston limakalvoja.
taa antaa ReVitalia antibioottikuuElektrolyyttiliuoksen annossa ei
rin tukena nestetasapainon ylläpitäpidä aikailla. Ripuli heikentää ramiseksi.
vintoaineiden imeytymistä, ja porsaan on käytettävä ylläpitoonsa omia
Hyötyä myös stressitilanteissa
energiavarastoja. Koska porsaiden
energiavarastot ovat niukat, porsaan ReVitalia voidaan antaa myös stressitilanteissa puoliksi laimennettukunto heikkenee nopeasti nestehuna. Vieroitus ja kuljetus aiheuttavat
kan myötä.
ReVital on jauheinen valmiste, jo- porsaille stressiä. Kun tutkittiin porsaiden painon muutosta kuljetukka sekoitetaan lämpimään veteen.
sen aikana, ennen kuljetusta elektVaikka elektrolyyttiliuos sisältää
rolyyttiliuosta saaneet
energiaa ja porsaat
porsaat menettivät väjuovat sitä mielelReVital sisältää myös hemmän painoaan
lään, se ei kuitenglukoosia, josta por- kuin pelkästään vetkaan korvaa rehua
sas saa nopeasti
tä saaneet. Tarvittaestai puhdasta vettä.
sa ReVitalin antoa voiJos ripuloiva porsas imeytyvää energiaa.
daan jatkaa 2-3 päivää
on muutaman päivän
vieroituksen jälkeen.
vanha, voidaan ReVitalia annostella
Jauheista ReVitalia voi hankkia
OpticareMilkistä valmistetun maimainiosti varastoon, koska sen käytdon sekaan.
Elektrolyyttiliuoksen kulutus riip- töikä on pitkä; kaksi vuotta valmistuspäivämäärästä. Sikojen lisäksi
puu porsaiden iästä, pahnuekoostuote sopii erinomaisesti myös vasita ja ripulin vakavuudesta. Ripulin
koille ja hevosille.
vaatiessa antibioottikuurin kannat-
ReVital
Maitohappobakteereja sisältävä valmiste nestetasapainon hallintaan porsaille.
Valmistaja R2 Agro Nutriscan, Tanska. Lisätietoja Raisioagron
asiakkuusvastaavilta ja verkkokaupasta kaupp.raisioagro.com.
• erikoisrehulisä ripulista
kärsiville porsaille ja
myös vasikoille
• pysäyttää tehokkaasti
ripulin ja suojaa suolen
seinämää
• neutraloi mahan happamuutta
• pakkaus: 10 kg sanko
35
SIKA
AGRO makasiini • 2/14
Emakoiden sorkkaviat aiheuttavat monenlaisia haittoja eläinten liikkumiseen, syömiseen,
porsimiseen ja käyttäytymiseen liittyen. Siten
on hyvin tärkeää huolehtia eläinten sorkkaterveydestä kaikin mahdollisin keinoin.
Katri Kaaro
ELL
Huolehdi emakon
sorkkaterveydestä
E
makoiden ja ensikoiden ehkä
saiden imetyskykyyn. Seurauksena
yleisin poistosyy on jalkavika.
ovat kasvava porsaskuolleisuus ja
Poiston yhteydessä tai eläintä
heikot pahnueet.
lääkittäessä ei aina ole ihan selvää,
Lopullinen niitti tulee, kun vaionko kyse sorkka- vai jalkaviasta. On vainen emakko ei tule vierotuksen
aivan mahdollista, että sorkkavika
jälkeen kiimaan, uusii toistuvasjohtaa jalan kipeytymiseen tai päinti tai luo sikiöt. Parhaassa tapaukvastoin. Täsmällisen diagnoosin tesessa emakko porsii, mahdollisesti
keminen ei ole helppoa - saati sitten pienehkön pahnueen, josta se vielä
onnistuneen hoidon toteuttaminen.
makaa kuoliaaksi osan. KokonaisuuSorkkavikojen ennaltaehkäisy on siis tena sorkkaviat johtavat emakoiden
erityisen tärkeää.
aikaiseen poistoon.
Sorkan vioittuRakenteellisesti kanBiotiini muistetaan nattaa
misen taustalla voi
valita uusitusniin sanottuna
olla useita eri tekieläimiksi vahvajalkaisorkkavitamiinina. sia ja -sorkkaisia ensikoijöitä. Perustan luo
perimä, mitkä eväät
ta. Sorkkien molempien
eläin on saanut geneettisesti. Ympä- puoliskojen pitää olla mahdollisimristötekijöitä ovat ruokinta, karsinoi- man tasakokoiset. Jalka-asennon
den ja käytävien materiaali ja kunpitää olla suora edestä ja takaa katto, eläinten ryhmäkäyttäytyminen ja
soen, sillä jalka-asento vaikuttaa siieläinten käsittely. Kaikki osatekijät
hen, miten paino jakautuu sorkkaon pidettävä mahdollisimman optipuoliskoille.
maalisina, jotta emakoiden sorkkaRuokinta vaikuttaa
ja jalkaterveys olisi hyvä ja mahdolsorkkien kuntoon
listaisi hyvän tuotoksen.
Ensikoiden ruokinnassa on huolehSorkkaviat voivat johtaa poistoon
dittava paitsi energian, valkuaisaiKipeät sorkat haittaavat liikkumista. neiden, vitamiinien ja kivennäisten
Emakko tai ensikko ei halua noussaannin lisäksi myös sopivasta rasta ylös, joten sen juominen ja syövan ja mikrokivennäisten saannista.
minen vähenevät. Makaaminen lisää
Kantavat ja imettävät eläimet
lapavaurioiden riskiä. Ruokahalun
tarvitsevat oman ylläpitonsa lisäkja syömisen heikkeneminen johtavat si ravinteita porsaiden kasvattamilaihtumiseen ja huonompaan porseen. Siksi on huolehdittava, että
36
emakot ja ensikot saavat tasapainoista ravintoa kaikissa tuotantovaiheissa.
Edellä mainitsemistani mikrokivennäisistä sinkki, mangaani ja kupari unohtuvat helposti. Paremmin
on hallinnassa A-, D- ja E-vitamiinin saanti ja biotiini muistetaan niin
sanottuna sorkkavitamiinina. Harmi vaan, että sika on yksimahainen
eläin ja joskus näen käytettävän märehtijöille tarkoitettuja vitamiineja ja
kivennäisiä.
Materiaalivalinnat myös tärkeitä
Karsinoiden ja häkkien lattiamateriaaleilla ja kalusteiden sopivuudella
sekä niiden kunnolla on suuri merkitys jalka- ja sorkkaterveydelle.
Uusi betonilattia on useimmiten alussa liian karkea, jolloin näkyy
sorkkavikoja ja hiertymiä, joista tulehdusta aiheuttavat bakteerit voivat päästä myös syvemmälle sorkan
ja jalan rakenteisiin tai verenkierron
kautta jopa laajemmalti elimistöön.
Vähitellen betoni silottuu sopivaksi
ja lopuksi se kuluu liian karkeaksi.
Porsituskarsinoiden ritilät voivat
olla ongelmallisia, jos ne ovat liukkaita. Liika märkyys ja likaisuus karsinassa kuin karsinassa pehmittävät
sorkan pintarakenteita ja voivat aiheuttaa sorkan pohjan sarveisen liikakasvua. Kestokuivikkeella sorkat
Kannattaa valita
uusituseläimiksi
vahvajalkaisia
ja -sorkkaisia
ensikoita.
Emakon ylemmässä takasorkassa
on pystyhalkeama,
josta tullut verta ja
alemmassa kantaosan keratinisaatio.
KUVA: Katri Kaaro
voivat hyvin, jos kuivike ei pääse vettymään ja emakot liikkuvat sen lisäksi betonilla, joka kuluttaa sorkkaa tasaisesti pitäen sen oikeassa
kuosissa. Jos sorkat tai pikkukyntyset pääsevät kasvamaan liian pitkiksi, on vaara, että jossain vaiheessa ne tarttuvat lattianrakoihin ja
repeävät.
Emakoita ja ensikoita on käsiteltävä rauhallisesti, kun niitä siirretään karsinasta ja osastosta toiseen.
Liian kiivas tahti lisää loukkaantumisriskiä. Jos vauhdikkaassa siirrossa säästetään aikaa, se voidaan
menettää moninkertaisesti, kun joudutaan lääkitsemään ja poistamaan
vaivaisia eläimiä.
Sorkkavaurioiden lääkintä
Sorkkavaurioiden lääkintä on vaikeaa. Kipulääkettä kannattaa käyttää 1–2 päivän jaksoina. Pitkät
kipulääkekuurit lisäävät mahahaavariskiä. Antibiootteja käytetään,
jos tulehdus on havaittavissa, mutta usein sorkkavaurion paraneminen vie pitkään ja jatkuva lääkitys on
mahdotonta.
Lääkitys on vain osa hoitoa. Sairaskarsina, jossa on riittävästi tilaa,
kuiva lattia, sopivasti kuivikkeita ja
pitävä lattiapinta, on oleellinen paranemisen kannata.
37
SIKA
AGRO makasiini • 2/14
Analysointipalvelu
voit tarkentaa sikojen ruokinlaajenee Nyt
taa analysoimalla viljojen lisäksi
TEKSTI: Jarmo Ikkala
myös valmiin rehuseoksen, ja sitä
kautta poistaa ruokintaan liittyviä
epävarmuustekijöitä.
R
aisioagron palveluun on jo pitkään kuulunut viljojen analysointi. Silloin perinteisesti
määritetään hehtolitrapaino, kuiva-aine ja raakavalkuainen. Näiden
määritysten perusteella tehdään
ruokintasuositukset eri sikaloiden ja
sikojen tarpeisiin.
Olemme lisänneet maksullisiin palveluihimme lisää vaihtoehtoja. Nyt on asiakkaalla mahdollisuus
tutkituttaa lopullisen rehuseoksen
koostumus, eli mikä on kuiva-aine,
raakavalkuainen ja tuhkapitoisuus
loppuseoksessa, eli ”ruuhessa”. Tällä perusanalyysillä saadaan pikaisesti selville se, että seos on sitä
mitä sen pitää ollakin ja onko ruokkija säädetty oikein.
Lisänä kivennäisanalyysi
Jos haluaa lisää tietoa loppuseoksesta, kannattaa ottaa niin sanottu suppea kivennäisanalyysi, jolloin
seoksesta tutkitaan myös kalsium,
natrium ja fosfori (Ca, Na ja P). Tämä on tärkeä tieto, jos käyttää esimerkiksi heraa ruokinnassa, silloin
on hyvä tietää mikä on natriumin
määrä (g/ry). Tämän tiedon jälkeen
kannattaa viimeistään tutkia juomanippojen toimivuus, eli raikkaan veden saanti osastoissa.
On mahdollista teettää myös laaja kivennäisanalyysi, jolloin analysoidaan (Ca, K, P, Mg, Na, Cu, Mn,
Zn, Fe) sekä paljon puhuttu seleenin
määrä. Seleenin tarve on tiedossa,
mutta onko sitä loppuseoksessa oikeasti tarpeeksi vai liikaa, tämä epävarmuustekijä poistuu, kun tutkitaan
asia. Viljoista voidaan analysoida
myöskin toksiinit (NON, T2/TH2).
Näytteet pakastetaan
Uutena yhteistyökumppaninam38
me on Seilab Oy Seinäjoelta, joka on
erikoistunut erityisesti liemirehunäytteiden analysointiin. Näytteidenottoa varten on olemassa omat purkit ja lähetteet, mutta tarvittaessa
siihen käy esimerkiksi siisti pakastusrasia. Näytteet olisi hyvä toimittaa aika nopeasti Seilabille, jolloin
näyte vastaa mahdollisimman tarkasti sitä mitä se on.
Pakastamisen avulla varmistetaan näytteiden säilyvyys, silloin saa
myös lisää aikaa niiden toimittamiseen. Seilab tekee kaikkea rehun
analysointiin liittyvää sekä Seinäjoella että Kauhajoen yksikössä, jossa
on juuri aloitettu myös nautakarjan
säilörehumääritykset.
Käytä rohkeasti tätä uutta mahdollisuutta hyväksesi. Meiltä saat lisätietoa palvelun käytännön toteutuksesta, sekä hinnastot ja tietysti
ruokintasuositukset entiseen malliin. Ollaan yhteydessä!
Uusi palvelu
Pähkinänkuoressa:
• analysoidaan viljat
• tehdään ruokintasuositus niiden pohjalta
• otetaan näyte loppuseoksesta
• pakastetaan näyte ja toimitetaan Seilab Oy:lle
• verrataan tuloksia ruokintasuositukseen
• tehdään korjaukset, jos
on tarvetta
PAAVON NIKSINURKKA
Raisioagron tuotantoneuvoja Paavo Viitanen auttaa
asiakastiloja havaitsemaan ja korjaamaan ongelmia
sikalassa sekä neuvoo rehujen valinnassa ja käytössä. Pyydä Paavo tilakäynnille, puh. 040 869 6085.
Uusia ajatuksia
emakoiden ruokintaan
E
makko tarvitsee ennen porsimista enemmän rehua, jotta sikiöt ja
utareet kehittyisivät tasapainoisesti. Ohjeistukset yleensä suosittelevat
rehuannoksen laskua noin 3-4 päivää ennen porsimista, noin puoleen
annoksen koosta. Juuri ennen porsimista rehuannosta lasketaan edelleen niin, että päiväannos on enää
1-1,5 kiloa. Raisioagrossa olemme
kokeilleet ruokinnan säätöä niin, että päiväannos ei mene alle 2,5 kilon
– ja lupaavalta vaikuttaa.
Kun emakon
ruokinta on kohdallaan, tuottaa se
enemmän maitoa
ja porsaat ovat
virkeitä ja vahvoja.
KUVA: Paavo Viitanen
Ruokinta ennen porsimista
Olemme muuttaneen joidenkin suurituottoisten emakkosikaloiden osalta rehustusta niin, että rehumäärä
pysyy suurin piirtein samassa tasossa kuin tunnutusruokinnan ajan,
aina päivään 114 asti. Vasta sitten rehumäärä laskee. Päivälle 115
emakoille annostellaan rehua noin
2,5 kiloa päivässä. Tavoitteena on
jättää vain yksi ruokinta väliin. Näin
emakko ei keskeytä porsimista, mikäli sillä on juuri ruokinnan aikaan
porsiminen kesken.
Tällä tavoin toimien näyttää siltä,
että emakko tuottaa enemmän ternimaitoa ja vahvempia porsaita, koska energiaa riittää paremmin. Emakoilla ei ole esiintynyt ummetusta
yhtä paljon kuin aikaisemmin. Tähän saattavat vaikuttaa myös rehun
ominaisuudet. Potraimetys-rehu ja
-puolitiiviste sisältävät runsaasti sulavia kuituja.
Liemiruokinnalla kannattanee
rehukäyrään laittaa 4-5 päivää vakiomäärää. Rehun määrää ei kan-
nata laskea alemmaksi kuin 2,5 kiloon. Mikäli porsiminen viivästyy
muutamalla päivällä, on rehumäärä vielä sellainen, ettei emakko mene niin helposti ummelle ja energiaa riittää paremmin porsimiseen ja
porsaille.
Porsimisen ajan ruokinta
Porsimisen yhteydessä emakot siirretään joko toiselle käyrälle tai käyrällä eteenpäin, jolloin rehumäärä
lähtee nousuun. Rehuannoksen nostossa pitäytyisin noin puolessa kilossa päivää kohden, mutta suosittelen
nostamaan ruokintaa mahdollisimman nopeasti porsimisen jälkeen.
Tässä vaiheessa on samalla mahdollisuus tehdä hienosäätöä, eli jos
emakko on kaikin puolin virkeä, voidaan emakko heti laittaa yhtä päivää
eteenpäin käyrällä.
Mikäli porsivaa emakkoa on jouduttu auttamaan, sitä on lääkitty tai
pitänyt komentaa syömään, kannattanee porsimispäivän ruokamäärä pitää noin kahdessa ja puolessa
kilossa. Mikäli taas emakko on niin
sanottu normaali tapaus, voidaan
annosta heti nostaa noin kolmeen
kiloon. Jos emakko on erityisen virkeä, voi ensimmäisen päivän annos
olla jopa 3,5 kiloa.
Tällä metodilla saavutetaan 4-5
kilon rehumäärä suurin piirtein samassa ajassa kuin vanhallakin systeemillä, mutta emakon maidontuotanto on parempi heti porsimisen
jälkeen ja ummetusta on vähemmän. Lisäksi syntyvät porsaat ovat
virkeämpiä.
39
SIIPI
AGRO makasiini • 2/14
Karkeajakeinen kuituvalmiste kuivana.
Kuitua, kuitua, lisää kuitua...
Kuidun merkitys ihmisen terveydelle on kiistaton. Lehmän ruokavaliosta suuri osa on kuitua. Hevonen tarvitsee heinää pysyäkseen kunnossa. Emakolla riittävä kuidun saanti tietyissä
elämänvaiheissa on tarpeellista. Entäpä kana,
broileri ja kalkkuna?
K
uitu siipikarjanrehuissa on ollut aikaisemmin enemmänkin rasite kuin haluttu ominaisuus. On ajateltu, että kuitu on
vienyt tilaa rehuseoksessa antamatta kuitenkaan mitään hyötyä tilalle. Pikkuhiljaa kuitenkin on käytännön kokemusten kautta huomattu,
että kuidulla on myös paljon positiivia ominaisuuksia siipikarjan ravitsemuksessa.
Kuidut sulavat eri tavalla
Rehujen tuoteselosteessa on mainittava kuitupitoisuus. Tällöin puhutaan
raakakuidusta. Raakakuidun määritystapa pohjautuu vuoteen 1864.
Raakakuitu on pääasiassa kasvien
seinämien selluloosaa ja ligniiniä.
Se ei sula entsymaattisesti siipikarjan suolistossa.
Suoliston bakteerit voivat hajottaa pieniä määriä raakakuitua muodostamalla siitä lyhytketjuisia haih40
tuvia rasvahappoja ja metaania.
Eri raaka-aineista tuleva kuitu
sulaa eri tavalla. Esimerkiksi vehnän
kuitu on siipikarjalla paremmin sulavaa kuin kauran kuitu, joskin kaurassa on kuitua paljon enemmän
kuin vehnässä. Kuitu voidaan jakaa
myös vesiliukoiseen (hyytelöä muodostava eli geeliytyvä) ja ei-vesiliukoiseen fraktioon.
Jos vesiliukoisia fraktioita (esimerkiksi beetaglukanit ja arabinoksylaanit) on siipikarjanrehussa paljon, ne aiheuttavat monia ongelmia:
kiinnitarttuvaista lantaa, likaisia
munia ja märkää pehkua. Ne myös
heikentävät ravintoaineiden hyväksikäytettävyyttä.
Meillä käytetyissä viljalajeissa on paljon enemmän vesiliukoisia fraktioita kuin esimerkiksi maississa. Ohrassa ja kaurassa niitä on
vielä enemmän kuin vehnässä. Tämä johtuu siitä, että ohra ja kau-
TEKSTI JA KUVAT: Marja Hongisto
ra ovat kuorellisia viljoja ja vehnä on
kuoreton. Vesiliukoisten fraktioiden
negatiivisia vaikutuksia siipikarjan
suolistossa voidaan vähentää lisäämällä rehuihin rehuentsyymejä. Rehuentsyymit ovat olleet käytössä jo
1990-luvun alusta lähtien rehuteollisuudessa.
Tuotostasot nousevat
jalostuksen myötä
Meillä Suomessa kuitupitoisuudet siipikarjanrehuissa ovat yleisesti
muuta Eurooppaa korkeammat, koska käytämme enemmän kauraa ja
ohraa ja maissin tilalla vehnää. Ongelmana on, että tällöin vesiliukoisen kuidun osuus lisääntyy, mikä voi
heikentää siipikarjan hyvinvointia ja
tuotantotuloksia.
Jalostuksen myötä tuotostasot
ovat kuitenkin nousseet, varsinkin
lihasiipikarjapuolella. Broilereiden
parantunut kasvu taas aiheuttaa on-
Kuituvalmisteen vedensitomiskapasiteetti on
jopa 800 %.
Myös kaurasta
saadaan hyvää
peruskuitua
suomalaisiin
rehuihin.
gelmia emobroilereiden hyvinvoinnille. Kalkkunoiden suurimpia haasteita ovat suolistoterveyteen liittyvät
ongelmat. Munivilla kanoilla on tullut käyttöön uusia tuotantomuotoja,
jotka voivat lisätä kanojen kokemaa
stressiä ja tuoda käyttäytymisongelmia.
Edellä kuvattuihin ongelmiin
ja haasteisiin voidaan vaikuttaa lisäämällä liukenemattoman kuidun
osuutta rehustuksessa.
Lignoselluloosaa
siipikarjanrehuihin
Lignosellulooosa on liukenematonta
kasvin kuitua, joka koostuu selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä. Siinä selluloosa ja hemiselluloosa ovat tiukasti kiinni ligniinissä.
Paras tapa lisätä liukenematonta
kuitua siipikarjanrehuihin on käyttää konsentroitua valmistetta. Valmisteen raakakuitupitoisuus on 65
Liukenemattomalla kuidulla on
monia hyviä ominaisuuksia:
• toimii rakenteellisena kuituna
• tehostaa lihasmahan toimintaa ja säätelee
ruokasulan pääsyä suolistoon
• lihasmahan ja ruuansulatuskanavan alkuosan pH laskee, mikä heikentää haitallisten
bakteerien kasvua
• lisää ruokasulan kulkunopeutta suolistossa
• haitallisilla bakteereilla on vähemmän
”ruokaa” käytettävissä
• lisää tärkkelyksen ja rasvan sulavuutta
• kasvu ja rehuhyötysuhde paranee
• stimuloi suolinukan muodostusta
• vaikuttaa ravintoaineiden imeytymiseen
• vähentää höyhenten nokkimista
• lannan kuiva-ainepitoisuus nousee
• pehku pysyy kuivempana
• munat pysyvät puhtaampina
• vähemmän ammoniakkia kanalailmaan
prosenttia. Erityisen jauhatusteknologian avulla tuotteen olomuoto saadaan sellaiseksi, että se ei
vahingoita herkkää suolistoa ja vedenimeytymiskapasiteetti on jopa
800 prosenttia.
Valmisteen lisäystaso on alhainen ja rehun laimentuminen on vähäisempää. Etuna on myös se, että
tällöin ei tule sivutuotteena mukana vesiliukoisia fraktioita. Suomessa tämä on tärkeää, koska meillä
käytössä olevien viljojen vesiliukoisten fraktioiden taso on korkeahko jo
luonnostaan.
Uusi valmiste soveltuu erinomaisesti kalkkunoiden kasvatusrehuihin
parantamaan pehkun kuntoa. Toinen
selvä käyttöalue on emobroilereiden
ruokinta, jossa kovan kasvun tuomat
haasteet lintujen hyvinvoinnille lisääntyvät tulevaisuudessa.
Liukenematon kuitu on hyvä
lisä emobroilereiden ruokinnassa.
41
SIIPI
AGRO makasiini • 2/14
TEKSTI: Terttu Koskela
KUVAT: Terttu Koskela ja Iloinen Liftari
Riittävän karkea
rehuseos tukee
kanan lihasmahan
toimintaa ja sitä
kautta vaikuttaa suoliston toimintaan.
K
anauorikkojen saapuessa munintakanalaan kannattaa rehustus miettiä huolella. Nuorikon pitää
olla tarpeeksi painava aloittaakseen muninnan.
Riittävästä painonkehityksestä pitää huolehtia alkumuninnan aikana, jotta munintaprosentti saadaan nousemaan nopeasti huippuun. Rehussa tulee olla riittävästi
valkuaista ja energiaa.
Kanojen tavoitepaino kannattaa tarkistaa jalostajan
suosituksista. Rehu olisi hyvä koostaa niin, että alussa
päästään painokäyrän yläreunalle. Yleensä painon kehitys notkahtaa, kun muninta alkaa. Nykykanoilla muninta
nousee niin jyrkästi, ettei syöntikyky tahdo riittää painon
nostamiseen muninnan noustessa. Liian kevyet kanat
ovat myös herkkiä stressille ja taudeille. Stressi saattaa
aiheuttaa muun muassa kannibalismia.
POTKUA
partian
aloitukseen
Kanojen kotoisessa ruokinnassa on
tärkeää huolehtia siitä, että rehussa
on riittävästi valkuaista ja energiaa.
Erityisesti alkumunintavaiheen rehubuustaus tukee kanojen painon kehitystä ja munintakykyä.
42
42
Painonseuranta
Painonseuranta kannattaa aloittaa heti kanojen saavuttua munituskanalaan. On myös hyvä saada painotietoa
kanaerän osalta jo kasvatusajalta. Ensimmäinen punnitus olisi hyvä tehdä noin viikon päästä kanojen saapumisesta uuteen kanalaan. Siinä ajassa kanat ovat oppineet
löytämään juomanipat ja rehukourut. Siirtostressin aiheuttama painon lasku tasaantuu viikon sisällä.
Punnituksia on hyvä tehdä kahden viikon välein noin
30 ikäviikkoon asti, jotta mahdollisiin ongelmiin päästään tarttumaan heti. Nopea muninnan nousu vaikuttaa
kanojen painokehitykseen, ja ongelmat on helpompi ratkaista, kun ne huomataan ajoissa. Punnituskertoja voi
harventaa kanapartian kehityksen ja iän myötä.
Syöntimäärä
Kanojen syöntikyky määräytyy kasvatuskauden aikana,
niinpä kasvattajan tekemän työn osuus on merkittävä.
Hyvä syöntikyky on tärkeä, koska alkumuninnan aikana
energian kulutus on suurta. Vähäinen syöntimäärä johtaa aminohappojen, vitamiinien ja kivennäisten liian pieneen saantiin.
Aminohapoista erityisesti metioniinin puute aiheuttaa höyhenten nypintää ja rajoittaa munan koon kasvua.
Liian pieni aminohappojen ja vitamiinien määrä tekee
partian levottomaksi, aiheuttaa kannibalismia ja partian
epätasaisuutta. Kaikki nämä yhdessä vaikuttavat myös
partian kestävyyteen loppumuninnassa.
Kaikkien kanojen ruoan saanti kannattaa turvata lisäämällä tarpeen mukaan ketjukiertoja. Alle 30 viikon
ikäisillä kanoilla on hyvä pitää tasaiset ruokintavälit. En-
Kantrimunan
Minna Mustonen
on tyytyväinen
nykyisen LSL-kanapartian munintaprosenttiin.
simmäinen rehu on hyvä olla kourussa aamulla ennen
kuin valot syttyvät. Näin saadaan partia pysymään tasaisena ja helpommin hallittavana.
Rehubuusteri
Kotoisessa ruokinnassa on hyvä huolehtia siitä, että rehussa on riittävästi valkuaista ja energiaa. 20–23 viikkoisille kanoille kannattaa tehdä normaalia vahvempi rehu
tukemaan muninnan nousua. Vahvemmassa seoksessa
lisätään kaksi prosenttia tiivistettä ja yksi prosentti öljyä
normaaliin suositukseen.
Kanojen 23 ikäviikon jälkeen tarkkaillaan painoa,
munanpainoa ja munintaprosenttia, jotta voidaan hallitusti ja oikea-aikaisesti laskea sekä tiivisteen että öljyn
määrää puoli prosenttia kerrallaan, sopivin myllytysvälein. Näin palataan asteittain normaaliin ruokintasuositukseen, jotta saavutettu munintaprosentti ei lähde laskuun.
Lisätyllä valkuaisella ja öljyllä on tarkoitus tukea
muninnan nousua, painon kehitystä ja kanapartian tasaisuutta, kun kanan paino ja syöntikyky ovat vielä rajoittuneita.
Käytännön kokemuksia
Salossa sijaitsevan Kantrimuna Oy:n kanat ruokitaan
Raision Kanatiiviste-Herkulla. Munimassa olevalla partialla on ollut käytössä myös rehubuusteri. Kanat ovat
selvästi hyötyneet panostuksesta alkumuninnan rehustukseen. Rehubuustaus toteutettiin edellä kerrotulla tavalla Raisioagron asiakkuusvastaavan tekemän ruokintasuosituksen ja ohjeistuksen pohjalta.
Kantrimunan isäntäväki, Minna ja Jukka Mustonen,
korostavat viljojen laadun selvittämisen tärkeyttä kotoisessa ruokinnassa. Kanojen ruokintasuositus tehdäänkin aina analysoitujen viljanäytteiden perusteella.
Kantrimunalla valkuaisen ja energian palauttaminen
takaisin alkuperäiselle tasolle tehtiin puolen prosentin askelin. Kanat punnittiin, syöntimäärä ja munan paino tarkastettiin aina ennen uuden rehuerän tekoa. Energian vähentäminen rehusta lisäsi muutaman gramman
syöntimäärää.
Kanojen paino on pysynyt jalostajan suositusten mukaisena ja kanapartia on ollut tasaisempi kuin aiemmat
partiat. Munintaprosentti nousi toivotulla tavalla ja munan paino on pysynyt sopivasti jalostajan ilmoittamissa
painorajoissa.
LSL - 25 vuotta Suomessa
Valkoisen LSL-kanan tärkeimmät ominaisuudet ovat
pitkä tuotantokausi ja korkea munintaprosentti yhdessä rauhallisen luonteen kanssa. Viimeisimmät
muutokset kanan tuotannossa ovat koskeneet rehun
kulutusta, munanpainoa ja pesäajan minimointia.
TEKSTI: Sanna Muurama, LSK Poultry Oy
LSL kanasta on kehittynyt huippumunija pitkä jalostuksen aikana. Tänä päivänä LSL munii 14 kuukauden
tuotantokaudella noin 25 kiloa munia. Tuotantokautta on mahdollista jatkaa aina 90 viikon ikään asti, jolloin tuotantomäärä on 28-29 kiloa. Munintaprosentti
on 80-viikkoisella kanalla noi 80-83 prosenttia.
Viimeisen vuoden aikana on LSL-kanan päiväsyönti saman sisältöisellä rehulla laskenut noin viisi grammaa per päivä. Tällä hetkellä kanan päiväsyönti vaihtelee rehun sisällöstä riippuen 115-123 gramman välillä.
Pienentynyt päiväsyönti on hidastanut munanpainon
kasvua, mikä mahdollistaa entistä paremmin pitkät
tuotantokaudet.
Rauhallisuus tärkeä ominaisuus
LSL-kanan rauhallisuus on noussut entistä arvokkaammaksi ominaisuudeksi uusissa tuotantomuodoissa. Virikehäkissä on tärkeää, että kanat jakaantuvat tasaisesti häkkiin. Mikäli kanat ovat säikkyjä ja tunkevat
pesiin, on seurauksena likaantuneita munia. Kerroslattia- ja luomukanaloissa kanojen rauhallisuus lisää
sekä erän että hoitajan hyvinvointia merkittävästi.
Kerroslattiakanalat tuottavat nykyään suurimman
osan vapaan kanan munista. Tässä tuotantomuodossa
on tuotannon ensimmäinen edellytys, että munat munitaan pesiin. Lohmann Tierzucht, LSL-kanaa jalostava yhtiö, on jalostanut kanojaan vapaassa tuotannossa
(ei yksilöhäkissä) jo useita vuosia ensimmäisenä ja ainoana maailmassa. Tällä jalostustavalla on onnistuttu
jalostamaan LSL-kanasta erinomainen pesään munija.
Uusimpana jalostuskohteena on ollut pesäajan minimointi. Kun kanojen vierailuaika pesässä lyhentyy,
saadaan lisää pesäkapasiteettia sekä virikehäkki- että
lattiakanaloiden pesäjärjestelmiin.
Hyvällä kana-aineksella ja tasapainoisella ruokinnalla päästään parhaisiin tuotantotuloksiin.
43
VERKOSSA
AGRO makasiini • 2/14
Verkkokaupan
kevätkuulumisia
Kli
verkko kkaa
kaupp
kaupp
aan:
a.raisi
o
agro.c
shop.r
om
aisioag
ro.com
TEKSTI: Vesa Pursiainen
O
letko jo tutustunut uuteen palveluumme - kaikille
avoimeen verkkokauppan? Uuden palvelun kautta kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan ja tekemään ostoksia Raisioagron valikoimista. Tekemällä nopean rekisteröitymisen voit tehdä tilauksen Raisioagron
tuotteista, ja maksun hoidat kätevästi pankkitunnuksilla
tai luottokortilla.
Uusi avoin verkkokauppa on helppo ja nopea käyttää.
Tutustu kauppaan osoitteessa: kauppa.raisioagro.com.
Tutustu tarjouksiin myös mobiilisovelluksella
Kevään uutuutena olemme lisänneet verkkokauppaan
tuotetarjouksia, jotka pystyt hyödyntämään vain ostamalla tuotteen verkkokaupasta. Esimerkiksi Melleistä saat lisäedun tilaamalla niitä verkossa. Tutustu myös
muihin verkkokaupan tarjouksiin sekä kampanja- ja
poistotuotteisiin.
Nyt pääset tekemään ostoksesi verkkokaupasta myös Raisioagron mobiilisovelluksen kautta. Sovelluksesta pääset tarkastamaan uusimmat verkkokaupan
tarjoukset nopeasti vain muutamalla painalluksella. Sovellus myös muistuttaa sinua Raisioagron tilaus- toimitusrytmistä haluamasi tuoteryhmän kohdalla. Näin
muistat tilata tarvitsemasi tuotteet ajoissa.
Tilaa verkkokaupasta omilla sopimushinnoillasi
Kirjautumalla verkkokauppaan omilla henkilökohtaisilla tunnuksillasi varmistat, että ehtosi ovat samat kuin
asiakkuusvastaavalta tilattaessa. Muista, että annamme 10 euroa alennusta kaikista verkkokauppatilauksista, joiden arvo ylittää 300 euroa. Tilaa verkkokaupasta ja
säästä!
Kirjaudu tiliasiakkaiden kauppaan käyttämällä omaa
asiakasnumeroasi ja salasanaasi. Saat tunnukset ja salasanan ottamalla yhteyttä asiakasvastaavaasi tai voit tilata salasanan itse osoitteesta shop.raisioagro.com,
painamalla linkkiä ”unohditko salasanasi”.
Osta Mellejä verkossa!
Saat kaikista verkkokaupassa tekemistäsi Melli-tilauksista alennusta 20
euroa per tonni. Tarjous on voimassa
15.5.2014 saakka. Toimi heti!
MAKSUAIKAMUISTA
KAMPANJA!
TILINPÄÄTÖSOSTOT
TILAA POLTTONESTEET
NYT!
30.5.2014 ASTI
TILAA POLTTONESTEET NYT,
SAAT MAKSUAIKAA
44
VÄLIPALA
Popsi popsi
porkkanaa...
Porkkana on kaksivuotinen, juureksena viljelty sarjakukkaiskasvi. Se on perunan jälkeen Suomen suosituin juures.
Porkkanaa syödään jopa yhdeksän kiloa
henkeä kohden vuodessa.
TEKSTI: Anna Peuravaara
A
Mehevä porkkanakakku
lalajeista ruokaporkkanan pääjuuri on mehevä ja
väriltään useimmin oranssi. Porkkana sisältää
runsaasti A-vitamiinin esiastetta beta-karoteenia,
joka antaa sille oranssin värin. Alun perin viljeltiin porkkanaa, joka oli purppuranpunainen, keltainen tai valkoinen. Kuumilla alueilla keltaista ja punaista porkkanaa
viljellään edelleen. Viileillä alueilla oranssi porkkana on
yleisin.
Suomessakin voidaan viljellä violettia, keltaista ja
valkoista porkkanaa. Porkkanaa on tiedetty viljellyn jo
1 100-luvulla Espanjassa ja Vähä-Aasiassa. Useimmat
nykyisin viljellyt lajikkeet polveutuvat Hollannissa 1 700-luvulla viljellyistä porkkanoista.
Pohja
Porkkanasta on moneksi
Porkkanaa voi käyttää hyvin monella tavalla. Se maistuu
sellaisenaan välipalana, raakaraasteena tai salaateissa. Porkkanoita käytetään lämpimien ruokien lisäkkeinä sellaisenaan tai maustettuna ja muun muassa wokkien, keittojen, kastikkeiden, laatikoiden, pataruokien ja
muhennosten valmistuksessa.
Porkkana antaa leivonnaisissa kosteutta, väriä ja
makua. Se tuo lisämakua niin sämpylä- ja leipätaikinoihin kuin makeisiin leivonnaisiinkin. Porkkanasta voi
tehdä myös hilloa.
Täyte
5 kpl
2 1/2 dl
4 dl
1 tl
1 tl
2 tl
2 dl
2 tl
5 kpl
1 dl
1 prk
2 rs
2 rkl
1/2 tl
2 dl
1.
2.
3.
4.
5.
munaa
sokeria
vehnäjauhoja
suolaa
ruokasoodaa
kanelia
rypsiöljyä
vaniljasokeria
raastettua porkkanaa
hasselpähkinärouhetta
ananasmurskaa
Philadelphia tuorejuustoa
voisulaa
vaniljasokeria
tomusokeria
Vatkaa sokeri ja kananmunat kuohkeaksi vaahdoksi.
Sekoita yhteen muut pohjan ainekset. Yhdistä
ne varovasti muna-sokerivaahdon kanssa.
Kaada taikina uunipellille ja paista n. 40-50 minuuttia 175 asteessa.
Tee tällä välin kuorrute sekoittamalla ainekset
keskenään.
Kun pohja on jäähtynyt, lisää sen päälle tuorejuustokuorrute.
RESEPTI JA KUVA: Anna Peuravaara
VINKKI: Lisää herkullisia porkkanareseptejä
(mm. porkkanakeitto) osoitteessa ruoka.fi.
45
UUTISET
AGRO makasiini • 2/14
Ammattilaisten
OKRA 2014 esittäytyy
Keskikesä huipentuu OKRA–näyttelyyn,
joka pidetään perinteiseen tapaan Oripään lentokentällä 2.-5.7.2014.
Koko perheen OKRA tarjoaa nähtävää ja koettavaa kaikille. Koneet, laitteet ja alojensa ammattilaiset kohtaavat Okrassa, yhdessä Suomen suurimmista maatalousnäyttelyistä.
Ammattilaisten suosima näyttely on odotettu tapahtuma. Näyttelyvieraat ja esittelijät pitävät Okraa
parhaana alan näyttelyistä Suomessa. Näyttelypinta-ala on kasvanut jo 22 hehtaarin suuruiseksi.
Okra rakentuu kuten aikaisemminkin monien vapaaehtoistyön voimin. Oripään Lions-klubilaiset vastaa järjestelyistä vuosien kokemuksella. Okra tuo uutena elementtinä hevospuolen laajalla sektorilla
esille. Lisätietoa Okrasta löytyy sivuilta
www.okramaatalous.fi.
Me raisioagrolaiset olemme mukana Okrassa ja
tarjoamme sinulle maatalousalan uusimpia tuote- ja
palvelukonsepteja niin eläinten ruokintaan kuin kasvinviljelyyn liittyen. Tervetuloa tutustumaan monipuoliseen tuotevalikoimaamme sekä uuden avoimen
verkkokaupan tuomiin mahdollisuuksiin ja tarjouksiin!
Kimmo Kesälä
Opintoretkeläisiä Raisiossa
Raisioagro toivotti tervetulleeksi joukon sianlihatuottajia, jotka olivat Huomisen hämäläinen maatila –hankkeen järjestämällä opintoretkellä Raisiossa maaliskuussa. Hankkeen avulla kehitetään muun muassa
hämäläisten sianlihaa tuottavien tilojen toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta kouluttamalla viljelijöitä.
Vierailijat saivat kuulla Raisioagron asiantuntijoilta
kattavan koosteen viljamarkkinoista, sopivista viljoista
sikatiloille ja siitä, kuinka kotimaisia valkuaislähteitä
käytetään sikojen ruokinnassa. Sikakoulutusosion vetäjän Kati Kastisen mielestä sikatilayrittäjä on moniosaaja, jonka on seurattava aikaansa nopeasti muuttuvassa markkinatilanteessa.
Raisioagro onnittelee
Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö tukee väitöskirjaopiskelijoiden työtä myöntämällä apurahoja, jotka mahdollistavat täysipäiväisen opiskelun.
Raisiolla on ilo onnitella MMM Kirsi Muuttorantaa, joka väitteli eläinjalostuksen tutkimusalalta. Hän
selvitti väitöstutkimuksissaan porojen jalostuvalinnan nykytilaa ja mahdollisuuksia parantaa porotalouden tuottavuutta valintajalostuksen avulla.
46
Tervetuloa
osastollemme!
Raisioagro on mukana
Pohjanmaan Peltopäivässä
Historian ensimmäinen Pohjanmaan Peltopäivä järjestetään Ylistarossa MTT Ylistaron tutkimusasemalla ja
Perunantutkimuslaitoksen alueella tiistaina 29.7.2014.
Tapahtuman järjestäjinä ovat ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Berner Oy ja Boreal Kasvinjalostus Oy. Tule tapaamaan meitä osastollemme!
Tilaa Raisioagron uutiskirje!
Kerro sähköpostiosoitteesi omalle asiakkuusvastaavallesi, niin lähetämme sinulle oman tuotantosuuntasi ajankohtaiset uutiset, tarjoukset ja kutsut ja muut
viestit kätevästi sähköpostitse. Voit tilata uutiskirjeen
myös netistä www.raisioagro.com etusivun linkistä.
PALVELUKORTTI
Jos haluat päivittää tietojasi tai peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä
kortti ja postita se Raisioon. Voit ilmoittaa samat tiedot myös netissä:
www.raisioagro.com/anna-palautetta.
Osoitteenmuutos
Tilaan AgroMakasiinin
En enää tarvitse lehteä
Kotieläintuotanto lopetettu
Jatkan kasvinviljelyä
Postimaksu
on maksettu
puolestasi
NimiPuh.
Jakeluosoite
Anne Aura
Postinumero ja -toimipaikka
Tunnus 5010718
Info: 2255
00003 VASTAUSLÄHETYS
Sähköpostiosoite
Huom! Jos olet kotieläntuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä >
Uutta virtaa Raisioagron asiakkuusvastaavien tiimiin
Olen Timo Oinonen (vas.) ja aloitin työt Raisioagrossa huhtikuussa. Toimin asiakkuusvastaavana Koillis-Savon ja Ylä-Karjalan alueella.
Koulutukseltani olen Agrologi AMK. Asun Pohjois-Karjalassa Valtimolla. Toimin Jorma Hytösen työparina. Minut tavoittaa numerosta
044 782 1227 ja sähköpostitse
timo.oinonen@raisio.com.
Olen Tiina Marttila ja aloitin nautatila-asiakkuusvastaavana huhtikuun alussa. Toimin Jussi
Kortelaisen työparina Keski-Suomen alueen tiloja palvellen. Toimipaikkani on Kouvolan toimipisteessä. Koulutukseltani olen Agrologi AMK, nyt
keväällä valmistun myös merkonomiksi. Asun
perheineni Kotkassa. Tavoitat minut numerosta
044 781 8918 ja tiina.marttila@raisio.com.
Olen Marko Kiiveri (oik.) ja aloitin Raisioagrolla
nautatilojen asiakkuusvastaavana 7.4.2014 Kymenlaakson alueella Jaana Frimodigin työparina. Kotoisin olen Lappeenrannasta. Nykyisin
asun perheeni ja erinäköisten pientuotanto- ja
lemmikkieläinten kanssa Hollolassa. Koulutukseltani olen agrologi AMK. Minut tavoitat numerosta 044 782 1355 ja marko.kiiveri@raisio.com.
47
PRO2 - Itella Posti Oy
TILAA MELLEJÄ,
HYÖDYNNÄ ETU!
Hanki nyt Mellit koko kesäksi.
Saat 20 € alennusta/tonni. Katso
hinnat ja tilaa verkkokaupasta tai
asiakkuusvastaavaltasi.
VEREN KALSIUMTASON LASKU?
Lypsy-Melli
• kaikille lypsäville ympäri vuoden
• runsaasti magnesiumia ja
kalsiumia
• myös luomutuotantoon
LYPSY
MELLI
419,-
399,-
/1 000 kg + alv + rahti
VAPAASEEN KÄYTTÖÖN
Pihatto-Melli
• monipuolinen täyskivennäinen
• myös nuorkarjalle, hiehoille ja
lihanaudoille
• sopii luomutuotantoon
PIHATTO
MELLI
289,-
269,-
/1 000 kg + alv + rahti
Tarjoustuotteet: Lypsy-Melli, Lypsy-Melli Plus, Tunnu-Melli, Mulli-Melli, Pihatto-Melli, Opti-Melli, Pihatto-Melli Plus, Pihatto-Melli P, Vita-Melli, Emo-Melli,
Aseto-Melli, Seleeni-Melli, Melli-Suolakivi, Vasikan-Herkku-Mysli, Pikku-Mullin-Herkku. Kampanja-aika 1.3.–15.5.2014. Oikeus muutoksiin pidätetään.
www.raisioagro.com • kauppa.raisioagro.com
Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet.