1. No category

Kulttuurillisuus ja
kansainvälisyys
käytettävyyden testauksessa
Johtaja Eeva Kangas, Digia Oy
1
© 2009 Digia Plc
Käyttäjäkokemusalan ammattilaiset
Digialla
User Experience
p
-ryhmä:
y
• Toiminut vuodesta 2001 lähtien
• Yhteensä noin 80 asiantuntijaa:
- Käytettävyysasiantuntijaa
- Käyttöliittymäsuunnittelijaa
y
y
j
- Web suunnittelijaa
- Prototypoijaa
- graafikkoa
• Työskentelee
y
läheisesti 1500
sovelluskehittäjän kanssa
Palvelut:
• Käyttäjätutkimukset
y j
jja tarvekartoitukset
• Konseptisuunnittelut
• Käyttöliittymäsuunnittelut
• Visuaaliset suunnittelut
• Käyttöliittymäprototypoinnit
• Käytettävyystestaukset ja –arviot
• Ergonomiatutkimukset
Suomen suurin
käytettävyyspalveluja
tarjoava
j
ryhmä
y
80+
Oulu
Helsinki
Tampere
Peking
Jyväskylä
Korkea
asiakastyytyväisyys
2
Miksi tuote pitää testata eri maissa?
•
•
Tuote
T
t k
kannattaa
tt
testata
t t t erii maissa
i
mikäli:
ikäli
•
Asiakas haluaa selvittää, vastaako tuotteenne käyttäjien toiveita ja
tarpeita eri maissa ja kulttuureissa
•
Asiakas haluaa saada konkreettisia parannusehdotuksia tuotteen
kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi
•
Selvittää kansainvälisille markkinoille siirtymisen aiheuttamat
vaatimukset tuotteellenne.
• tavat, kulttuurit, uskonnot ja kielet
Käytettävyystestaus kannattaa tehdä esimerkiksi
•
Niissä maissa
maissa, jossa tuotetta tullaan todennäköisimmin käyttämään
•
Niissä maissa, joissa tuote ei ole saanut haluttua vastaanottoa
•
Niissä maissa, joissa käyttäjät ovat mahdollisimman erilaisia
3
Tell Me Where You’ve Lived, and I’ll Tell You What You
Like
4
Testaus eri maissa
•
•
•
•
Kun aasialaiset
K
i l i t kii
kiinnittävät
ittä ät paljon
lj
h
huomiota
i t it
itse ttestitilanteeseen,
titil t
henkilöiden väliseen kommunikointiin ja testaustunnelmaan,
länsimaalaiset taas keskittyvät niin annettuihin tehtäviin, etteivät
kiinnitä huomiota ympäristöön paljoakaan. Länsimaalaiset antavat myös
kritiikkiä paljon helpommin kuin aasialaiset.
USA:ssa käyttäjäkyselyissä ihmiset yrittävät antaa mielestään ”oikean”
vastauksen kysymyksiin,
y y y
, ei niinkään heidän todellista kantaansa asiaan.
Singaporessa käyttäjät haluavat ensin tutustua tuotteeseen kunnolla,
ennen kuin alkavat tekemään heille annettua tehtävää sillä. Toisaalta
sitten kun he alkavat tekemään heille annettuja tehtäviä, he ovat hyvin
nopeita. Jos he eivät onnistuneet jossain heti, he löytävät heti uuden
tavan kokeilla eivätkä turhaudu. Singaporelaiset keskittyvät tehtävän
tekemiseen eivätkä tehtävän aikana halua antaa suullisesti paljoa
palautetta.
palautetta
Kun suomalaiset ovat tehneet tehtävän niin he usein alkavat tekemään
samaa tehtävää uudestaan ihan kuin varmistaakseen, että he osaavat
tuotteen logiikan.
logiikan
5
Globalisointi
•
•
Kun ohjelmistotuotteesta
K
hj l i t t tt
t ttehdään
hdää sovitettuja
it tt j versioita
i it ulkomaisia
lk
i i
markkinoita varten, puhutaan globalisoinnista.
Globalisointi koostuu kahdesta eri vaiheesta:
•
Kansainvälistämisestä
l
ja
•
Lokalisoinnista
6
Kansainvälistäminen
•
•
Periaatteessa
P
i tt
ohjelmistotuote
hj l i t t t voidaan
id
k
kansainvälistää
i äli tää k
kahdella
hd ll erii
tasolla riippuen siitä,
•
halutaanko mahdollisimman yleismaailmallinen tuote, jota voidaan
myydä sellaisenaan ympäri maailmaa vai
•
halutaanko tuote, joka on edellä mainitun lisäksi sellainen, että siitä
on mahdollisimman helppo tehdä eri maihin sovitettuja versioita.
Kansainvälistämisen toisena tavoitteena on luoda ohjelmistotuote,
ohjelmistotuote jota
pystytään tarvittaessa sovittamaan eri kulttuureihin mahdollisimman
helposti.
7
Lokalisointi
•
Lokalisointi
L
k li i ti tarkoittaa
t k itt
erityispiirteiden
it i ii t id
li
lisäämistä
ää i tä ti
tietyssä
t
ä määrätyssä
ää ät
ä
kohteessa tapahtuvaa käyttöä varten ottaen huomioon kohdekulttuuri ja
kohdekieli.
•
Esimerkiksi sääpalvelut eri maissa
•
•
•
•
Lokalisoinnin painopistealueita: Päiväys (ddmmyy, yymmdd) ja
kellonaika, Valuutta, Kielet, Puhelinnumerot ja osoitteet,
Mittayksiköt ja lukujen esittäminen (desimaalipilkku vai piste),
erikoismerkit (ääkköset), kalentereitakin on useanlaisia
Lokalisointi ei rajoitu pelkästään tuotteen tekstien kääntämiseen, vaan
siihen
s
e voi
o tapauksesta
tapau sesta riippuen
ppue liittyä
ttyä esimerkiksi
es e
s kuvien
u e ja ikonien
o e
vaihtamista, symbolien kääntämistä, tuotteen piirteiden valikointia ja
niin edelleen.
Sovelluksen lisäksi myös
y ohjeet
j
jja manuaalit on käännettävä jja
sovitettava.
Kääntäjän tulee olla selvillä lokalisoitavasta ohjelmistosta ja sen
toiminnasta.
8
Hofstede ja kulttuurierot
•
•
G
Geert
tH
Hofstede
f t d (1991)
(1991):
Kulttuurieroja
j on seuraavissa asioissa:
•
Maskuliinisuus / feminiinisyys-asteikolla verrataan kulttuurin
suhtautumista ihmissuhteisiin ja hoivaamisen pehmeisiin arvoihin.
•
Epävarmuuden sietäminen / välttäminen kuvaa muun muassa
yhteiskunnan suhtautumista normista poikkeavaan
käyttäytymiseen.
•
Valtaetäisyys mittaa sitä, miten suuria eroja ihmisten asemassa
hyväksytään.
hyväksytään
•
Yksilöllisyys/ yhteisöllisyys-jakauma kuvaa sitä, miten
merkittävää ryhmien jäsenyys on ihmisille ja miten tiukasti ryhmien
normit määräävät heidän ajatustapaansa ja käyttäytymistään.
9
Maskuliinisyys/feminiinisyys
•
•
•
•
Maskuliinisissa
M
k lii i i
kulttuureissa
k ltt
i
on vallalla
ll ll k
kovatt arvott – kunnianhimo,
k
i hi
menestys, raha ja työ.
Eri kulttuureilla on erilainen käsitys muun muassa siitä, mitkä ammatit
ovat mahdollisia naisille (naisten kuvien käyttö).
käyttö) Maskuliinisissa
kulttuureissa käyttöliittymissä keskitytään perinteisiin sukupuoli-,
perhe- ja sukupolvirooleihin sekä tutkimiseen ja kontrolliin perustuvaan
navigointiin.
g
Grafiikkaa,, ääntä ja
j animaatiota käytetään
y
lähinnä
hyödyllisiin tarkoituksiin, ei huvin vuoksi. Esimerkiksi Japanissa voi
www-sivuilla olla oma haku toiminto naisille.
Feministisissä kulttuureissa (Ruotsi, Norja, Hollanti) arvostetaan
elämänlaatua, ympäristöä, luontoa, palveluja, yhteistyötä ja ihmisten
tasa-arvoa. Suomi ja muut pohjoismaat ovat maailman keskiarvoon
verrattuna varsin feministisiä hoivayhteiskuntia.
Feminiiniset kulttuurit sekoittavat sukupuolirooleja, keskittyvät
sisällössä enemmän yhteistyöhön ja tukemiseen kuin voittamiseen ja
hakevat huomiota runoilla ja visuaalisella esteettisyydellä. www-sivuilla
on pyöreitä muotoja
muotoja, grafiikkaa
grafiikkaa, pehmeitä värejä,
värejä musiikkia ja ääntä
(www.mcdonalds.se)
10
Epävarmuuden sietäminen/välttäminen
•
•
•
Suomessa erilaisuutta
S
il i
tt siedetään
i d tää melko
lk hyvin,
h i joten
j t
epävarmuuden
ä
d
välttämistä kuvaava indeksi on pieni, joskin Suomessa muita
pohjoismaita suurempi. Saksa, Kreikka, Japani ja Ranska taas ovat
maita, joissa epävarmuuden välttämistarve on suuri. Sen sijaan
Tanska ja Ruotsi ovat maita, joissa siedetään hyvin epävarmuutta.
Jos kohdekulttuurissa pyritään välttämään epävarmuutta kaikin keinoin,
tämän tulisi näkyä
y käyttöliittymässä
y
y
ja
j WWW-sivustoilla
yksinkertaisuutena ja lukuisina vihjeinä (värit, äänet, jne.)
monitulkintaisuuden vähentämiseksi. Katsoa (www.africa.cocacola.com). Lisäksi käyttäjän pitäisi pystyä ennustamaan toimintansa
tulokset ennen kuin hän suorittaa toiminnon
toiminnon, ja navigointitapojen tulisi
estää tehokkaasti käyttäjän eksyminen. Sellaisissa kulttuureissa, jotka
sietävät epävarmuutta paremmin, käyttöliittymän tulisi sisältää paljon
tietoa jja vaihtoehtoja
j jja rohkaista kokeiluun jja omatoimiseen etsimiseen
(www.pepsi.com).
Belgialaisen lentoyhtiön sivut sisältävät hyvin yksinkertaisen kuvituksen
ja selkeät vaihtoehdot siinä missä englantilaisen yrityksen sivut ovat
huomattavasti monimutkaisemmat sisältäen ponnahdusikkunoita ja
useita eri tyyppisiä käyttöliittymäelementtejä.
11
Valtaetäisyys
•
•
•
Pitkän ttasa-arvoperinteen
Pitkä
i t
P
Pohjolassa
hj l
on myös
ö pieni
i i valtaetäisyys.
lt täi
TasaT
arvoisissa Skandinavian maissa valtaetäisyys esimerkiksi esimiehen ja
alaisen välillä on pieni. Etelä-Euroopassa sekä Latinalaisen Amerikan
maissa ja arabimaissa valtaetäisyys on suuri.
Kulttuurien erilaiset valtaetäisyydet voivat näkyä niin WWW-sivustojen
teksteissä, grafiikassa kuin asettelussakin. Mikäli valtaetäisyys on suuri,
WWW-sivujen
j
sisällön tulisi keskittyä
y erilaisten auktoriteettien jja
asiantuntijoiden esittelemiseen. Haluttua vaikutusta voidaan vahvistaa
käyttämällä erilaisia virallisia todistuksia, leimoja ja logoja.
Malesialaisen yliopiston sivuja (http://www.utm.my) hallitsevat
yliopiston tunnukset ja valokuvat laitoksen johtajista, kun taas
hollantilaiset sivut (http://www.skidmore.edu) keskittyvät kuvaamaan
opinahjoja opiskelijoiden näkökulmasta ja paljon kuvia ihmisistä,
ihmisryhmistä ja aktiviteeteista.
aktiviteeteista
12
Yksilöllisyys/yhteisöllisyys
•
•
•
•
Yksilöllisyyteen
Yk
ilölli
t
ja
j yhteisöllisyyteen
ht i ölli
t
liitt ät suurimmat
liittyvät
i
t erott
ihmisten arvoissa, normeissa, asenteissa ja käyttäytymisessä.
Maat, joissa valtaetäisyys on suuri, ovat myös yhteisöllisiä, esimerkiksi
Venäjä sekä monet Aasian ja Etelä-Amerikan
Etelä Amerikan maat.
maat Jos yksilö
epäonnistuu, hän saattaa koko ryhmän häpeään.
Yksilöllisiä kulttuureita ovat muun muassa Yhdysvallat, Iso-Britannia ja
Kanada Suomi sijoittuu useimpien Euroopan maiden alapuolelle.
Kanada.
alapuolelle
Mitä yhteisöllisemmästä kulttuurista on kyse, sitä enemmän painon
tulisi siirtyä virallisille iskulauseille ja ryhmän oikeuksille. Yksilöllisissä
kulttuureissa WWW
WWW-sivuston
sivuston (http://www.amtrak.com)
(http://www amtrak com) tulisi painottaa
yksilöä ja hänen henkilökohtaisia saavutuksiaan ja käyttää
argumentoivaa tekstiä. Amerikkalainen kansallispuiston sivusto
keskittyy vierailijaan ja hänen tavoitteisiinsa, costaricalainen sivusto
painottaa luontoa, vähättelee yksittäisen vierailijan asemaa ja käyttää
kansallisia iskulauseita. ”What’s cool”-osasto ei costaricalaisilla
sivustoilla sisällä länsimaista tuttua uuden teknologian esittelyä, vaan
poliittisen tiedotuksen Costa Rican hallituksen kirjoittamasta
sopimuksesta. Katso esim. http://www.jreast.co.jp/e japanilainen VR
13
Kieli
•
•
•
•
•
Saman ki
S
kielen
l
sisälläkin
i älläki voii li
lisäksi
äk i esiintyä
ii t ä erii variantteja.
i tt j E
Esimerkiksi
i
kik i
amerikanenglanti ja brittienglanti eroavat toisistaan niin
oikeinkirjoituksen (”color” ja ”colour”) kuin arkikielessä käytettyjen
nimitystenkin suhteen ((”elevator”
elevator ja ”lift”).
lift ). Lähes puolet maailman
väestöstä puhuu jotakin maailman viidestätoista yleisimmästä kielestä.
Tekstin kääntäminen yhdestä kielestä toiseen ei ole mekaaninen
prosessi,, sillä siihen liittyy
p
yy monia ongelmia,
g
, jotka
j
vaativat kääntäjiltä
j
luovia ratkaisuja.
Käännettäviä tekstejä löytyy ohjelmiston käyttöliittymän eri osista (mm.
valikot, virheilmoitukset, painikkeet, kuvatekstit), muista ohjelmiston
osista kuten asennusohjelmasta ja muista tuotteeseen liittyvistä
dokumenteista kuten käyttöohjeesta ja markkinointimateriaalista.
Merkkijonojen pituus voi jopa kaksinkertaistua englannin kielestä
johonkin toiseen latinalaista kirjoitusjärjestelmää käyttävään kieleen
käännettäessä.
Käyttöliittymään liitetyt tekstit ovat eri mittaisia eri kielillä kirjoitettuna
14
Eri järjestelmiä
•
•
Erii maissa
E
i
on erilaiset
il i t mitta-,
itt
numero-, aika-,
ik
ki j i järjestelmät
kirjainjä j t l ät tai
t i
formaatit yms.
Esimerkiksi suomalaisen käyttäjän katse etsii Websivun valikoita
mieluusti näyttöruudun vasemmalta laidalta
laidalta, mutta kiinalaisen kenties
oikealta, ja vastaavasti käyttöliittymätkin ovat hieman erilaisia eri
kulttuureissa. Osa käytettävyysseikoista riippuu pääasiassa kulttuurista,
mutta osa on g
geneettisesti määräytynyttä:
yy y
se,, luetaanko tekstiä
vasemmalta oikealle tai päinvastoin on kulttuurisidonnaista, mutta
ihmisen näköjärjestelmän kyky tai kykenemättömyys erotella värejä on
pääosin geneettisesti määräytynyttä.
15
Kirjoitusjärjestelmät
•
•
•
•
Kirjoitusjärjestelmät
Ki
j it jä j t l ät eroavatt toisistaan
t i i t
mm. kirjoitussuunnan,
ki j it
rivinvaihtosääntöjen, välimerkityksen sekä isojen ja pienten kirjainten
erottelun suhteen.
Erilaisissa kirjoitusjärjestelmissä käytetään erilaisia merkkejä,
merkkejä jotka
voivat vastata joko äännettä (foneettiset järjestelmät kuten latinalainen
järjestelmä), tavua (syllabiset järjestelmät kuten katakana) tai käsitettä
((ideogrammaattiset
g
järjestelmät
j j
kuten kanjit).
j )
Kirjoitusjärjestelmät eroavat myös käytettävän luku- ja kirjoitussuunnan
suhteen: latinalaisessa järjestelmässä suunta on vasemmalta oikealle ja
ylhäältä alas, kun taas japanin kielen merkkejä luetaan perinteisesti
ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle. Sama kirjoitusjärjestelmä voi
käyttää myös useita eri suuntia. Esimerkiksi arabialaisessa
järjestelmässä lukusuunta on yleensä oikealta vasemmalle, mutta
numerot ja vieraskieliset sanat luetaankin vasemmalta oikealle.
oikealle
Kuvassa sivun vaihto länsimaissa ja arabimaissa:
16
Suunnitteluohjeita
•
•
•
Esim.
E
i
JJapanissa
i
ollaan
ll
niin
ii tottuneita
t tt
it länsimaalaiseen
lä i
l i
ki
kirjoitustapaan,
j it t
että sen muuttaminen tuntuisi heistä kömpelöltä.
Kun esimerkiksi thai ja englannin kielessä käytetään ”toiminto – objekti”
järjestystä (move chair,
chair select action),
action) niin Intian kielissä järjestys on
juuri päinvastainen.
Kun tekstiasetuksissa voidaan merkata, että teksti asetetaan alkamaan
aina ihan vasemmalta tai oikealta niin kirjainten merkitys eri maissa voi
vaihdella. Englanninkielisille oikeat kirjaimet olisivat L (left) ja R (right),
tanskalaisille V (venstre) ja H (høyre).
17
Hepreankielinen Excel
18
Symbolit
•
•
•
Erilaisten
E
il i t
symbolien
b li
merkitys
kit vaihtelee
iht l
k
kulttuureittain.
ltt
itt i E
Esimerkiksi
i
kik i
epäonnennumero on Suomessa numero 13, mutta Japanissa numero 4
ja Singaporessa numero 7. Samoin haikara, joka on suomalaisille viesti
onnellisesta perhetapahtumasta, onkin singaporelaisille lapsivuoteeseen
kuolemisen symboli.
Monet suomalaisille tutut symbolit saattavat olla muualla maailmassa
yllättävän tuntemattomia kuten risti,, jonka
y
j
tunnisti kristinuskon
symboliksi eräässä kansainvälisessä tutkimuksessa vain 54%
vastaajista.
Rasti tarkoittaa japanilaisille poisjätettyä, monille muille kulttuureille
valintaa. Samoin japanilaiset käyttävät suomalaisille tuttujen oikein- ja
väärin-merkkien (prosenttimerkki ja v-merkki) sijasta ympyrää ja
rastia.
19
Symbolit
•
•
•
Nike jjoutui
Nik
t i vuonna 1997 vetämään
tä ää islamilaisen
i l
il i
yhteisön
ht i ö painostuksesta
i
t k
t
markkinoilta 38 000 paria koripallotossuja, koska näissä oli logo, joka
muistutti arabian kielen sanaa "Allah". Muslimeista oli erittäin
loukkaavaa, että ”sana”
sana esiintyi kengässä, koska islamilaisessa
kulttuurissa jalkaa pidetään epäpyhänä ruumiinosana.
Jo opitut ikonit havaitaan yleensä pelkällä vilkaisulla esimerkiksi värin ja
ääriviivojen
j
p
perusteella esitietoisessa vaiheessa nopeammin
p
kuin
perättäisesti tapahtuva tekstin havaitseminen.
Kuvassa amerikkalainen ja thaimaalainen roskakori:
20
Hakaristi eri tunnuksissa
Lotta Svärdin
(toimi
1920–1944)
tunnus
Suomen
ilmavoimien
konetunnus
1918 1945
1918–1945
Suomen
ilmavoimien
nykyinen lippu
Natsi-Saksan
johtajan
lippu (suunn.
Ad lf Hitler)
Adolf
Hi l )
21
Vessan merkit eri maissa
22
Lisää ohjeita
•
•
•
•
Hiirtä
Hii
tä kä
käytettäessä
t ttä
ä älä kä
käytä
tä hiiri
hii i –eläimen
läi
kuvaa.
k
Kaikissa
K iki
maissa
i
laitetta ei kuvata eläimen nimellä.
Vältä symboleja, joita ei kaikissa maissa tunneta, esim. Punainen risti
Esimerkiksi säästöpossu voi monessa länsimaassa merkitä säästämistä
tai pankkia, mutta muslimeille ja juutalaisille sika tarkoittaa likaista ja
epäpyhää.
Vältä ihmiskehon osia ikoneissa; niillä on eri merkitys eri maissa
23
Värit
•
•
•
•
•
•
Yhdysvalloissa
Yhd
ll i
punainen
i
väri
ä i yhdistetään
hdi t tää vaaraan, mutta
tt Egyptissä
E
ti ä
punainen rasti ei ole tehokas kieltomerkki, koska punaisella värillä sen
enempää kuin rastillakaan ei siellä ole kieltävää merkitystä.
Koreassa punaisella kirjoitettu ihmisen nimi tarkoittaa kyseisen henkilön
olevan kuollut.
Yhdysvalloissa tehdyt www sivut sisältävät usein merkkejä
amerikkalaisuudesta kuten punaisen ja sinisen värin käyttöä silloinkin,
silloinkin
kun sivut on tehty toisen kulttuurin edustajia varten.
Saudi-Arabiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa tehdyt sivustot
käyttävät vihreitä islamilaisia värejä tai autiomaan sävyjä kuten
keltaista, ruskeaa tai oranssia.
Joissain maissa surun väri onkin valkoinen (Kiina) eikä musta
(länsimaat).
Onnistuiko CD:n polttaminen vai ei?
Ks. kuva
24
Äänet
•
•
Kussakin
K
ki k
kulttuurissa
ltt
i
on omatt ää
äänimaailmansa,
i
il
erii ihmiset
ih i t ovatt siis
ii
tottuneet erilaisiin ääniin. Tästä johtuen myös käyttöliittymässä
käytettävien äänien (virheilmoitukset ym.) on oltava kulttuurin
mukaisia.
Esimerkiksi suomalaiset ja amerikkalaiset tunnistavat matalan äänen
tietokilpailuista tarkoittavan väärää vastausta, monille muille
kulttuureille se tarkoittaisi vain epämukavaa
p
ääntä.
25
Muita huomioita
•
•
•
•
On muistettava,
O
i t tt
että
ttä kehittyvissä
k hitt i ä maissa
i
ihmisillä
ih i illä eii ole
l niin
ii paljon
lj
kokemusta Internetin ja PC:n käytöstä ja se vaikuttaa heidän tapaansa
käyttää myös muita laitteita.
Kun esimerkiksi Hollannissa halutaan valikkotekstien järjestyksen
menevän aina jonkun tietyn säännön mukaan, Koreassa taas halutaan
järjestyksen muuttuvan tilanteen mukaan.
Kun suomalaiset ja kanadalaiset haluavat oppia ymmärtämään tuotteen
käyttölogiikan ja eri näkymien tarkoitukset niin singaporelainen poistuu
ohjelmistosta heti, jos kohtaa jotain epäselvää.
Toisaalta kulttuurit muuttuu ja ihmiset oppii uudenlaisia asioita.
asioita Vaikka
koulussa totuimmekin, että V tarkoitti väärää niin silti alamme tottua
siihen, että V kirjaimella tarkoitetaan ohjelmistoissa myös Oikeaa,
hyväksyntää, OK:ta.
26
Kiitoksia!
Eeva.kangas@digia.com
ux digia com
ux.digia.com
27
© 2009 Digia Plc