Patria - SmartPage
2# 2010 8 Case #1 Tietojärjestelmiä kaikille puolustushaaroille 16 Case #2 Lentäjiä syntyy monivaiheisella koulutuksella Patria 1 1 2#2010 Kuva: Matti Immonen Malmin lentokenttä, 3.5.2010 25°00 01’16’’ E / 60° 14’52’’ N 2 Patria Siirtolennon jälkeen tehtaalta (Duluth, Minnesota) saapunut OH-GSC odottamassa lentokoulutuspalvelun aloittamista. Tuokio Patria 3 Tapahtumat > kuva Puolustusvoimat 8.–10.2.2011 Military Flight Training 2011, Lontoo, UK > Ilmailukoulutusalan huipputapahtuma kokoaa yhteen alan ammattilaiset ja huippupuhujat. Verkostoitumismahdollisuuksien lisäksi konferenssi tarjoaa arvokasta tietoa lentokoulutuksesta. Lisätietoja: www.militaryflighttraining.com 31.1.–3.2.2011 20.–24.2.2011 IDEX-messut, Abu Dhabi > International Defence Exhibition & Conference -messut ovat suurimmat puolustus- ja turvallisuusalan messut Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Patria esittelee messuilla huipputuotteitaan osastolla A33 hallissa 6. Lisätietoja nyt jo kymmenettä kertaa järjestettävästä megatapahtumasta: http://www.idexuae.ae/ 4 Patria Hawk User’s -konferenssi , San Diego, CA, USA > BAESystemsin isännöimä Hawkkäyttäjämaiden kokous, jossa Suomen ilmavoimat ja Patria esittelevät Hawk Mk.51-lasiohjaamopäivitystä. Sisältö Pääkirjoitus > ”Patria on paljon.” 7 Jukka Holkeri, markkinointijohtaja, Patria Case > 8 8 9 10 11 12 13 ”Maailmalla tehdään jo hankintoja, joissa järjestelmien osuus on jopa 80 %.” Liiketoiminnan kehitysjohtaja Simo Mäkipaja Tilanne > ”Tuhkapilvi-tapahtuma osoitti, että käytössämme on hyvä varoitusjärjestelmä.” 14 15 ”On pienen maan etu, että tunnemme toisemme ja osaamme hyödyntää toisia viranomaisia.” Tuotantopäällikkö Kari Örterberg Everstiluutnantti Jari Mikkonen Case > 16 17 18 19 20 21 Klassikko > 22 23 16 Lentäjän taival Kanta > 24 25 Lyhyet > 26 27 Patria. Patria Oyj:n asiakaslehti. Päätoimittaja Raili Saarinen, raili.saarinen@patria.fi. Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy / Viestintätoimisto Sanakunta. Paino Newprint. Paperi: kansi 200g Galerie Art Silk, sisäsivut 130g Galerie Art Silk. Palaute, lisätiedot ja tilaukset: info@patria.fi. Kannen kuvat: Matti Immonen. Patria 5 Tiesitkö, että... > kuva Patria Ylätasoinen 6 Yksipaikkainen C.24 Suunniteltu hävittäjäkoneeksi oli ensimmäinen Suomessa suunniteltu ja valmistettu kone. C.24 -faktat Rakenne: Lähde Wikipedia Koneen suunnitteli insinööri K.W. Berger ja sen rakensi Ilmailuvoimien Lentokonetehdas, Suomenlinna, v. 1924. Ensilento 16.4.1924 ja lentäjä oli Georg Jäderholm. Koneita tehtiin vain yksi. 6 Patria Pääsuunnittelija : Puurakenteinen, ylätasoinen, 1-paikkainen hävittäjä, 1 kpl. Ilmailuvoimien Lentokonetehdas, Suomenlinna, ins. K.W. Berger. Mitat: kärkiväli: pituus: korkeus: siipipinta-ala: tyhjäpaino: lentopaino: siipikuormitus: tehkuormitus: 12,1 ja 10,8 m 7,14 m 2,93 m 19,0 m2 659 kg 870 kg 44,7 kg/m2 5,3 kg/hv Saavutusarvoja: nopeus yli 200 km/t Rakentaja: Moottori: Siemes-Halske Sh 3 A ylipuristettu korkeusmoottori, 11 syl. 160 hv, nk. birotatiivi (syllinterit ja kampiakseli pyörivät vastakkaisiin suuntiin). Moottorin paino 192 kg. Kurt Berger Kurt Volmar Berger (18981977) oli Valtion Lentokonetehtaan pääkonstruktööri, koulutukseltaan lentokoneinsinööri. Berger kävi vuonna 1918 Saksassa Libaussa Ilmavoimien lento-oppilaana vesikoneohjaaja- koulutuksessa, mutta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan koulutus keskeytyi. Berger opiskeli lentokoneinsinööriksi vuosina 1919–1922 East London Collegessa. Hänet nimitettiin opiskelujen päättymisen jälkeen Ilmavoimien esikunnan insinööriksi Santahaminaan, ja vähän myöhemmin pääkonstruktööriksi vuonna 1924. Berger suunnitteli muun muassa I.V.L. C.24-hävittäjäkoneen lisäksi, Haukka I ja II-, Sääski- ja Kotka-lentokoneet. Suunnittelemiensa lentokoneiden lisäksi Berger osallistui Ilmavoimien hävittäjähankintoihin 1920–1930-luvuilla mm. Tšekkoslovakiassa, Isossa-Britanniassa, Italiassa ja Ranskassa. Berger erotettiin tehtävistään Valtion lentokonetehtaan saneerauksien takia 1933. Hän jatkoi alalla Lentoasema I:n ja Lentorykmentti 2:n konetarkastajana valvoen mm. talvisodan jälkeen Brewstereiden kokoonpanoa Ruotsissa, huoltopäällikkönä ja Ilmavoimien esikunnan toimistoinsinöörinä sekä yksityisenä yrittäjänä sotien jälkeen. Pääkirjoitus > Kuva Seppo Saarentola PATRIA ON PALJON Ensimmäisen uudistuneen Patrian sidosryhmälehden kannesta löytyivät viimeksi kuvat 7 Patria AMV -ajoneuvosta ja Hornet-hävittäjästä. Ne lienevät tunnetuimmat tuotteet, joihin Patria yhtiönä liitetään: maailmanmarkkinoilla erittäin menestyneet XA- ja AMV-ajoneuvosarjat sekä Hornetien huoltaminen ja modernisointi Suomen ilmavoimille. Tunnettu on myös tekemämme NH90-helikoptereiden kokoonpano Suomelle ja Ruotsille, Airbusille valmistamamme komposiittiosat sekä Patria Nemo- ja AMOS-kranaatinheittimet. Mutta Patria on paljon muutakin. Neljätoista vuotta sitten – 1996 – tehtiin päätös suomalaisen ilmailu- ja puolustusteollisuuden keskeisten toimijoiden kokoamisesta yhden nimen alle. Syntyi Patria-konserni. Leikillisesti on aikanaan laskettu, montako kymmentä eri liikeideaa silloisessa yhtiössä Suomessa sekä Pohjoismaiden johtava soti- yhteensä oli. Keksimme nopeasti, ettemme las- ja viranomaishelikoptereiden huoltaja. tulisi globaaliksi ykköseksi niistä kaikissa. Tus- Järjestelmä- ja ohjelmistoalan toimintamme kin edes kakkoseksi. Kuluneiden vuosien ajan kasvaa jatkuvasti ja olemme myös verkos- olemmekin ohjanneet Patrian kehitystä suun- topuolustuksen sovelluksissa kooltamme taan, millä parhaiten pystymme palvelemaan Suomen kärjessä. Myös komposiittisten len- asiakkaitamme ja olemaan kärjessä. tokonerakenteiden suunnittelussa ja val- Vuonna 2010 Patrian päätoiminta-alueet keskittyvät Suomen ja muun Pohjois-Euroo- mistuksessa löytyy osaamista. Menestys näillä toimialoilla perustuu pan puolustusvoimien ja siviiliturvallisuudesta korkeaan ja laajaan tekniseen osaamiseen vastaavien viranomaisten tukemiseen sekä ja hyvään projektihallintaan. Asiakkaamme panssaroituihin pyöräajoneuvoihin ja kranaa- luottavat meihin. Patrian kokoinen yritys tinheitinjärjestelmiin. Olemme ilma- ja maa- tarvitsee jatkuvaa oivaltamista ja kette- voimien johtava elinjakson tuen kumppani ryyttä ollakseen kilpailukykyinen. Tärkeää on omien kilpakenttien valinta ja oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen sekä kykyjen kehittäminen. Toisaalta meidän pitää olla tarpeeksi laajakatseisia, että osaamme tarjota yhdessä kumppaniemme Patria tarvitsee jatkuvaa oivaltamista ja ketteryyttä ollakseen kilpailukykyinen. kanssa kokonaispalvelua ”yhden luukun -periaatteen” mukaisesti. Tulevaisuuden Patriaa kehitämme näistä lähtökohdista pienin ja isoin askelin. Perustuen nykyiselle, vankalle pohjalle. Joka päivä. Jukka Holkeri Markkinointijohtaja, Patria Patria 7 Case > Vesa Tompuri / kuvat Matti Vuohelainen, Patria, Puolustusvoimat ja Shutterstock 8 Patria 9 Tietoisuutta tilanteisiin SUOMEN ARMEIJAN MERKITTÄVÄNÄ toimittajana tunnettu Patria on vahva toimija myös tilannekuvajärjestelmissä. Tällä osaamisella on käyttöä sekä Suomessa että kansainvälisesti - niin sotilasteknisissä sovelluksissa kuin myös turvallisuuteen liittyvillä siviilialoilla. KARI ÄYRÄMÖ C4ISTAR-yksikön johtaja. eljä vuotta sitten Patrian järjestelmä-, oh- N jelmisto- ja elektroniikkaosaajat koottiin yhteen liiketoimintaan. Muutos kumpusi järjestelmätoimialan liiketoiminnan kehitysjohtajan Simo Mä- kipajan mukaan alan yleisestä trendistä, jonka mukaisesti järjestelmien osuus hankintakokonaisuuksista on ollut pitkään voimakkaassa kasvussa. – Esimerkiksi lentokonehankinnoissa järjestelmien osuus alkaa olla jo puolet. Ja jos kyse on miehittämättömistä koneista, maailmalla tehdään jo hankintoja, joissa järjestelmien osuus on jopa 80 prosenttia, Mäkipaja toteaa. Ilmavoimien ohella Patria toimittaa tietoteknisiä järjestelmiä myös maa- ja merivoimien tarpeisiin. Johtamisjärjestelmissä toimeksiannot ovat C4ISTAR-yksikön johtaja Kari Äyrämön mukaan työmäärällisesti merkittävimmät. Toisaalta Patrian järjestelmätoimialan kysytyimpiin osaamisalueisiin kuuluva sensoritekninen osaaminen on käyttökelpoista tietotaitoa kaikissa puolustushaaroissa. – Muun muassa tutka- ja elektronisen sodankäynnin järjestelmissä tarvittava sensoritekniikan hallinta on tulosta pitkäaikaisesta kehitystyöstä Patriassa ja sen edeltäjissä. Tämän kehityksen yhtenä tuloksena on tutkasignaalitiedusteluvastaanotin, joka on kansainvälisesti mitattuna suorituskyvyltään huippuluokkaa ja lupaava vientituote, Äyrämö toteaa. ”Lentokonehankinnoissa järjestelmien osuus alkaa olla jo puolet. Miehittämättömissä koneissa osuus on jopa 80 prosenttia.” TILANNETIETOISUUS YHDISTÄÄ Suomen puolustusvoimat on Patrian asiakkaista selvästi suurin, mutta samantyyppiselle tietotekniselle osaamiselle on kysyntää myös muissa valtionlaitoksissa. Esimerkiksi rajavartiolaitos sekä merenkulku-, pelastus- ja poliisiviranomaiset tarvitsevat tilannetietoisuuden maksimoimiseen tähtääviä tietojärjestelmiä. – Kyse on johtamisjärjestelmistä, joissa tehostettu tilannetietoisuus on tärkeää. Toisin sanoen käyttäjän on koko ajan pysyttävä tietoisena siitä, kenen kanssa operoi 10 Patria ja mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. toteuttavat Tampereella, Hallissa ja Es- Toki siviilipuolen sovelluksissa on tie- poossa toimivat organisaation osat, jotka totekniikankin kannalta eroja sotilaal- tällä hetkellä koostuvat yhteensä noin lisiin sovelluksiin nähden. Esimerkiksi 300 omasta ja vaihtuvasta määrästä ali- tahalliseen häirintään varautuminen ja hankkijoiden työntekijöitä. sen haittojen eliminoiminen ei ole yhtä – Olemme ulkoistaneet hankkeidem- tärkeää kuin sotilassovelluksissa, Simo me rutiinimaisimpia osia. Järjestelmien Mäkipaja selvittää. arkkitehtuurin ja muut keskeiset osa-alu- Tilannetietoisuuden varmistamisen eet olemme pitäneet ja pidämme jatkos- näkökulmasta Patrian kehittämät järjes- sakin itsellämme, Simo Mäkipaja linjaa. telmät ovat selvästi pidemmällä kuin jär- Järjestelmäprojekteihin osallistuva jestelmät, jotka on kehitetty pelkästään työntekijämäärä on noussut tasaisesti siviilipuolen sovellusten ehdoilla. Se liikevaihdon kasvun myötä; viimeisen vanha väittämä, että sotilassovelluksiin neljän vuoden aikana järjestelmiin kes- alun perin kehitetty teknologia leviäisi kittyvän liiketoiminnan liikevaihto on jalostettuna siviilisovelluksissa, ei Kari tuplaantunut. Äyrämön mukaan välttämättä aina enää päde. Sotilaalliset järjestelmähankkeet jakautuvat Patrian näkökulmasta neljään – Ohjelmistoissa markkinat ovat siviili- liiketoiminta-alueeseen: tiedustelu- val- sovelluksissa niin valtavat, että olemme vonta- ja johtamisjärjestelmät, lentävän usein vastaanottavana osapuolena tekni- kaluston ohjelmiston ja järjestelmien yl- sessä kehityksessä, hän myöntää. läpito, integrointipalvelut sekä avaruus- Patrian maine järjestelmäosaajana on Viimeisen neljän vuoden aikana järjestelmiin keskittyvän liiketoiminnan liikevaihto on tuplaantunut. elektroniikka. joka tapauksessa kansainvälisesti kova. Osaamisalueista tiedustelu-, valvonta- Asiakkaiden luottamus näkyy Simo Mä- ja johtamisjärjestelmät, sekä elektroni- kipajan mukaan esimerkiksi siinä, että sen sodankäynnin järjestelmät palvele- Patria on ollut päätoimittajana myös vat kaikkia puolustushaaroja. järjestelmähankinnoissa, joissa osajärjestelmätoimittajat ovat todella isoja kansainvälisiä toimijoita. – Toisaalta teemme myös aika paljon SIMO MÄKIPAJA kotimaisia räätälöintejä muualta han- Järjestelmätoimialan liiketoiminnan kehitysjohtaja. kittuihin järjestelmiin. Näin on, jos hankinnan kohde on erittäin mittava. Yksi esimerkki on ilmavoimien hiljattain Ranskasta hankkiman uuden keskivalvontatutkan kansalliset osuudet. Integrointi kansalliseen infraan vaatii syvää järjestelmien ymmärrystä siinä missä omien järjestelmienkin kehittäminen ja toimittaminen, hän toteaa. JÄRJESTELMIÄ KAIKILLE PUOLUSTUSHAAROILLE Tyypillisesti järjestelmäalan hankkeet kestävät yhdestä kolmeen vuotta. Niitä Patria 11 PATRIA SUUNNITTELI JA TOTEUTTI PÄIVITETYN ohjaamojärjestelmän integroinnin Suomen ilmavoimien Hawk-koneisiin. Patria on kasvattanut järjestelmäosaamistaan myös osta- ylläpitämään kriittisiä järjestelmiä. malla liiketoimintoja muilta yrityksiltä. Vuonna 2007 ostet- Kumppanoituminen muiden toimi- tiin esimerkiksi Teklan tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjär- joiden kanssa on tärkeää tämän to- jestelmiin sekä ammunnanhallintajärjestelmiin erikoistunut teuttamiseksi. Sama periaate pätee liiketoiminta. Näin Patria vahvisti johtavaa asemaansa Suo- laajemmin myös kansainvälisissä men puolustusvoimien kotimaisena järjestelmätoimittajana. hankkeissa, joihin Patria osallistuu Kotimaan markkinoilla Patria toteuttaa osaltaan Suomen – joko järjestelmien päätoimittaja- puolustusvoimien materiaalipoliittista strategiaa, jonka na tai alihankkijana. mukaan maassamme pitää pystyä sovittamaan yhteen ja TUOTEKEHITYSTÄ MYÖS KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE Alati kansainvälistyvillä puolustusja turvallisuusmarkkinoilla on suomalaisenkin puolustusteollisuuden kansainvälistyttävä. Patria on ollut ARIS tarjoaa maailman kärkeä olevan laaja-kaistaisen tutkasignaalien erottelu- ja analysointi suorituskyvyn myös uusimpia tutkia vastaan. yksi suunnannäyttäjistä aktiivisella ja innovatiivisella tuotekehityksellään. Merkittävä oma tuotekehityspanostus alueille, joissa on myös kansainvälisiä näkymiä, on luonut hyvät mahdollisuudet korkean teknologian ratkaisujen vientiin. 12 Patria Koska eri maiden puolustusvoimat kamppailevat paisuvien toimintamenojen kanssa, ARIS on suunniteltu alusta lähtien verkkokäyttöä ajatellen. Uusin kansainvälistä kiinnos- voi etäkäyttää useita ARIS-järjestelmiä. Järjestelmä on myös tusta herättänyt Patrian tuote on helposti liitettävissä olemassa oleviin vanhoihin järjestelmiin ARIS-järjestelmä (Advanced Real- ja sen signaalinkäsittelytoiminnot ovat nopeasti räätälöitä- Time Intelligence System) tutka- vissä. Tämä mahdollistaa ELINT-järjestelmien suorituskyvyn signaalitiedusteluun (ELINT, Elec- ja älyn päivittämisen nykypäivän vaatimukset täyttäviksi. tronic intelligence). Ensimmäinen Tilannetietoisuuden parantamiseen tähtäävissä järjestel- kauppa ARIS:n sarjatoimituksista mähankkeissa on olennaista pystyä yhdistämään eri tekno- solmittiin kesällä 2010. ARIS:ssa logiaan perustuvia osajärjestelmiä siten, että ne toimivat on onnistuttu yhdistämään myös yhtenä saumattomana kokonaisuutena. Tällä alueella yksi siviilikäytössä kaupal- Patrian vahvuuksista on sen omarahoitteisesti kehittämä listen teknologioiden tarjoama LEAN-verkottumisalusta. LEAN (Lightweight Environment joustavuus ja suorituskyky Patri- for Adaptive Networks) on erilaisiin verkkoympäristöihin an vankkaan osaamiseen puolus- soveltuva viestinvälitysjärjestelmäalusta, joka tarjoaa yhtei- tusjärjestelmistä. ARIS tarjoaakin sen ohjelmistorajapinnan käyttäjäsovelluksille. Informaatio maailman kärkeä olevan laajakais- on sitä tarvitsevien ja siihen oikeutettujen tahojen saatavilla taisen tutkasignaalien erottelu- ja siten kuin kulloinkin käytössä oleva tiedonsiirtomekanis- analysointikyvyn myös uusimpia mi sen parhaiten mahdollistaa. Käyttäjäsovellukset voivat tutkia vastaan. olla esimerkiksi tietokoneen tai ajoneuvon sisällä keskenään olevien Koska eri maiden puolustus- kommunikoivia ohjelmistoja, valtakunnan tasolla hajautet- voimat kamppailevat kutistuvien tuja laskentakeskuksia tai verkon tilaa seuraavia verkonhal- puolustusbudjettien ja paisuvien lintapalveluita. toimintamenojen kanssa, ARIS on suunniteltu alusta lähtien verkkokäyttöä ajatellen; yksi operaattori Patria 13 Tilanne > Tomi Kangasniemi Kuvat Ilmavoimat, Piritta Särmä, Mikko Vahaniitty ja Shutterstock. Kuvitus Ilmavoimat, Linda Halenius Jari Mikkonen Everstiluutnantti Kari Österberg Tuotantopäällikkö Ilmavoimien esikunnan operatiivinen osasto. Ilmatieteen laitoksen lento- ja sotilassääpalvelun tuotantopäällikkö. ISLANNIN TULIVUORENPURKAUS Tuhkapilvikaaos pani viranomaiset testiin Islannin tulivuorenpurkauksen tuhka levisi Euroopan ilmatilaan. H Keskeistä ilmatilan sulkemispäätöksenteossa oli tuhkan mahdollisesti aiheuttamat vahingot koneiden moottoreille. uhtikuun puolivälissä tapahtunut tulivuorenpurkaus Islannissa Eyjafjallajökullin jäätikön alla pysäytti lähes PATRIA TUTKI TUHKALÖYDÖKSET koko Euroopan lentoliikenteen. Purkauksen Tuhkapilven riskien tiedostaminen ja vaadit- nostamat tuhkapilvet panivat koetukselle tavista toimenpiteistä päättäminen oli monen viranomaisyhteistyön toimivuuden myös viranomaisen yhteisponnistus. Ilmatieteen Suomessa. Tilanteeseen pystyttiin kuitenkin laitos sai tiedon tulivuorenpurkauksesta reagoimaan nopeasti. Iso-Britanniassa sijaitsevasta International - Ilmavoimilla oli siinä keskeinen merki- Civil Aviation Organisationin (ICAO) Vulcanic tys, mutta myös siviiliviranomainen reagoi Ash Advisory Centrestä (VAAC), joka vastaa nopeasti. Toimintamme osoitti, että ”Yhteis- tuhkapilviennusteiden välittämisestä Länsi- kunnan elintärkeiden toimintojen turvaa- Euroopassa. misen” (YETT) -strategia ja sen käytännön - Varoitimme sitten SIGMET-varoituksella toteuttaminen on hyvällä tasolla. On myös ilmailijoita Pohjois-Suomen ilmatilassa siitä, pienen maan etu, että täällä me tunnemme että ilmassa on tuhkaa. Samalla lailla varoi- toisemme ja osaamme hyödyntää toisia vi- tamme esimerkiksi voimakkaista ukkosista, ranomaisia, everstiluutnantti Jari Mikkonen Österberg kertoo. Ilmavoimien esikunnan operatiiviselta osastolta toteaa. Samaa mieltä yhteistyön toimivuudesta 14 Patria - Tuhkapilvi-tapahtuma osoitti, että käytössämme on aika hyvä varoitusjärjestelmä. Samana päivänä Ilmavoimien kone lensi Pohjois-Lapissa normaalia koulutuslentoa ja vahvisti lentonsa jälkeen tuhkapilvitilanteen. on Ilmatieteen laitoksen lento- ja sotilassää- Tuhkapilven vakavuudesta varmistuttiin palvelun tuotantopäällikkö Kari Österberg. edelleen ilmanäytteenottolennoilla, joissa 15 TUHKALÖYDÖKSET lähetettiin Patrialle Linnavuoreen analysoitavaksi. ILMANÄYTTEENOTTOLENNOILLA varmistuttiin tuhkapilven vakavuudesta. käytettiin näytteenottosäiliöillä varustettua Hawk-kalustoa. Ilmavoimat päätti omien koulutuslentojensa rajoituksista, ja Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi lopulta Suomen ilmatilan erittäin kiinnostuneita myös maail- naapurissa on purkautunut melko säännöl- sulkemisesta siviililiikenteeltä. Kes- malla. Niitä on käytetty esimerkiksi lisesti. Myös Sisiliassa on toimiva tulivuori, keistä päätöksenteossa oli tuhkan Sveitsissä tehdyissä tutkimuksissa. samoin Alaskassa. Poikkeuksellisen Islannista nousseesta tuhkapilvestä teki kuitenkin mahdollisesti aiheuttamat vahingot EI YHTEYTTÄ Österbergin mukaan sen osuminen erittäin ILMASTONMUUTOKSEEN vilkkaasti liikennöidylle alueelle. Lisäksi jääti- dolliset vauriot selvitettiin yhteis- Tuhkapilvikaaos johti tunnettuihin kön läpi purkautuessaan tuhkasta muodostuu työssä Patrian kanssa. Koneissa oli seurauksiin: Euroopan ilmatilassa erittäin hienojakoista, ja näin se säilyy pitkään tuhkalöydöksiä, ja osa moottoreista jouduttiin reilun viikon aikana ilmakehässä ja myös leviää laajalle. irrotettiin ja lähetettiin Patrialle perumaan noin 100 000 lentoa. Linnavuoreen analysoitavaksi, Mik- Myös viranomaiskäytäntöihin tuli silla, erilaisten sääilmiöiden lisääntymisellä ja konen kertoo. tuhkapilvikaaoksen myötä tar- ilmastonmuutoksella ei myöskään ole yhteyttä kempia ohjeistuksia muun muassa toisiinsa. koneiden moottoreille. - Ilmavoimien lentokaluston mah- Samoin toimittiin vielä Hawkkaluston kanssa. Löydökset vahvistivat tuhkan vaikutukset. lentokieltoihin. Mutta ovatko tulivuorenpurka- Österbergin mukaan tulivuorenpurkauk- - Ehkä voimakkaissa sääilmiöissä on jonkin asteista nousua, mutta niissä on kuitenkin ukset uhka lentoliikenteelle myös huomattavaa vaihtelua vuosittain. Meteorolo- lennoillaan tekemät havainnot ja tulevaisuudessa? Sitä on Österbergin git eivät helposti 1–2 vuoden perusteella vielä Patrian analysoimat tuhkalöydökset mukaan vaikea arvioida. Aktiivisia tee olettamuksia muutostrendistä, Österberg osoittautuivat varsin tärkeiksi. tulivuoria on Islannissa useampia- arvioi. Mikkosen mukaan Ilmavoimien - Meidän tuloksistamme on oltu kin, muun muassa Katla Eyjafjöllin Patria 15 Case > Anne Repo Kuvat Matti Immonen ja Anna Koivisto 16 Patria 17 Tie taivaalle HUIPPULUOKAN LENTÄJIÄ syntyy tiukan valinnan jälkeen monivaiheisella koulutuksella, jossa turvallisuustekijät ovat erityisen tärkeässä asemassa. Patrian lentokoulutuksella on kysyntää myös ulkomailla. Patria 17 adetti Tero Janhunen, K 21, tietää mitä haluaa. Hän haluaa lentäjäksi. – On hienoa, kun pääsee taivaalle ja tuntee hallitsevansa konetta, Janhunen kuvailee Vinkan ohjaamista Tikkakosken Ilmasotakoulussa. Janhunen on yksi 22:sta kadettikouluun valitusta Lento-RUK:n käyneestä varusmiehestä. Tähän mennessä hän on suoriutunut kahdesta karsinnasta: kuntotestin lisäksi oli läpäistävä kaksipäiväiset psykologiset testit sekä lääkärintarkastus. Lentäjältä vaadittavia ominaisuuksia ovat muun muassa hyvä Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmä yhdessä Patrian näkö, koordinaatio- ja paineensie- koulutuksen kanssa tuottaa kansainvälisesti arvioituna tokyky sekä taito havaita ja käsitellä huippuluokan pilotteja. samanaikaisesti useita asioita. Miten tähän on päästy, ja miksi juuri Suomessa? Kauhavalla lapsuutensa asuneelle Patrian markkinoinnissa ilmailusta vastaava johta- Janhuselle ammatinvalinta oli itses- ja Tuure Hakavuori arvioi, että yksi syy erinomaiseen täänselvyys, sillä myös hänen isän- tulokseen on hyvä valintaprosessi ja tasokas koulutus. sä, setänsä ja isoisänsä ovat tehneet Koulutukseen valitaan nuoria, joiden olisi helppo saada päivätyönsä lentäjinä. Ensimmäisen opiskelupaikka myös muualta. Heillä on vahva motivaa- kerran Tero pääsi lentämisen makuun tio suorittaa koulutus loppuun asti. jo pikkunassikkana isänsä sylissä. KAUHAVALLA LAPSUUTENSA ASUNEELLE JANHUSELLE ammatinvalinta oli itsestään- selvyys, sillä myös hänen isänsä, setänsä ja isoisänsä ovat tehneet päivätyönsä lentäjinä. On myös hyvä muistaa, että Suomella on historiallisesti pitkä perinne lentäjäkoulutuksessa. Esimerkiksi Kauha- KANSAINVÄLISESTI valla sijaitsee yksi maailman vanhimmista sotilaslento- HUIPPULUOKAN PILOTTEJA koulutusorganisaatioista. Valintaseula on erittäin tiuha alusta alkaen: Lento-RUK:iin hakee vuosit- Suomen ilmavoimat on aina ollut omavarainen lentäjäkoulutuksessaan. tain noin 600–700 nuorta, joista noin 50 valitaan. Kadettikouluun, lentä- LENTÄJÄN TIE SOTATIETEIDEN MAISTERIKSI jäksi opiskelemaan, pääsee jatka- – Korkeatasoisen koulutuksen taustalla on pitkälle viety maan noin parikymmentä ja valtaosa teoriaosuus akateemisine opintoineen yhdistettynä käy- opiskelijoista suorittaa koulutuksen tännön harjoitteluun sekä erityishuomion kiinnittäminen loppuun asti. turvallisuuteen, jäsentää koulutusta Patrian lentokoulu- Kadettioppilaiden etenemistä ja Teoriaosuudella tarkoitetaan kandidaatti- tai maiste- nen huolella yhdessä opettajan kans- ritutkintoa, mikä tällä alalla on harvinaista Euroopassa. sa valmisteltu lento analysoidaan Hävittäjälentäjiksi valmistuvat suorittavat akateemiset myös yhdessä lennon jälkeen ja siitä opinnot osaksi Maanpuolustuskorkeakoulussa Santaha- tehdään raportti. minassa ja osaksi Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Ammattitaitoisesti 18 Patria tuksesta vastaava johtaja Jari Karjanlahti. oppimista seurataan niin, että jokai- rakennettu Käytännön harjoittelu eli Vinka-lentokoulutus suo- koulutuksen kulku takaa sen, että ritetaan Tikkakoskella ja jatkokoulutus Hawk-suihku- ”Suomella on pitkä perinne lentäjäkoulutuksessa. Kauhavalla sijaitsee yksi maailman vanhimmista sotilaslentokoulutusorganisaatioista.” ”Häiriöilmoitusten raportointikynnys pidetään mahdollisimman alhaisena. Tavoitteena on, että jokainen oppilas uskaltaa kertoa lennon aikana tekemänsä virheet.” KORKEATASOISEN KOULUTUKSEN taustalla on pitkälle viety teoriaosuus yhdistettynä käytännön harjoitteluun sekä erityishuomion kiinnittäminen turvallisuuteen, jäsentää koulutusta Patrian lentokoulutuksesta vastaava johtaja Jari Karjanlahti. harjoitushävittäjillä Kauhavalla. Osa sena. Ketään ei moitita sen takia, että harjoituslennolla opettajakunnasta jokin meni vikaan, Karjanlahti toteaa. tulee Patrialta, osa Ilmavoimilta. Kauhavan simu- Jos oppilas ilmoittaa vaikkapa unohtaneensa laskusii- laattorikoulutuksesta vastaa Patria. vekkeen sisään läpilaskussa, purkaa opettaja tilanteen Simulaattorikoulutus tuo mukanaan jatkokysymyksillä: Missä vaiheessa huomasit tämän, ja kustannustehokkuutta, sillä harjoi- miten toimit sen jälkeen. tuslennot lentokoneilla nostaisivat kustannuksia. – Tavoitteena on, että jokainen oppilas uskaltaa kertoa lennon aikana tekemänsä virheet, jotta niistä voidaan Patrian lennonopettajilla on kaikil- oppia, eivätkä ne enää toistu. Samalla myös muut oppivat la sotilaslennonopettajan tausta. Kar- toisten virheistä. Opettaja arvioi jatkuvasti myös sitä, mi- janlahdella on takanaan yli 30 vuotta ten oppilas kykenee itse arvioimaan omaa toimintaansa, lentäjäkokemusta, ja hän on toiminut Karjanlahti kertoo. Patrian Vinka-koulutuksen suunnitte- Ilmavoimat on ollut tyytyväinen annettuun koulutuk- lijana ja toteuttajana alusta alkaen, eli seen, ja hyvä maine on kiirinyt kauemmaskin. Lento- vuodesta 2004. koulutukseen perehtyneitä pedagogeja on jopa pyydetty Koulutuksessa korostuu lentotur- esittelemään Ilmavoimien käyttämää häiriöilmoitusjär- vallisuus. Ilmavoimissa turvallisuus- jestelmää sosiaali- ja terveyskoulutuksen asiantuntijoille. ajattelu onkin onnistuttu jalkautta- SIMULAATTORIKOULUTUS tuo mukanaan kustannustehokkuutta, sillä harjoituslennot lentokoneilla nostaisivat kustannuksia. maan jokapäiväiseen toimintaan. SIVIILILENTÄJIÄ MAAILMALLE Karjanlahden tärkeintä Patria toimii Helsinki-Malmin lentokentällä siviililen- opetuksessa on se, että opettajien ja mukaan täjien kouluttajana. Malmin koulutusyksiköstä on noin oppilaiden välille syntyy luottamus. kymmenen toimintavuoden aikana valmistunut lentäjiä – Häiriöilmoitusten raportointikyn- niin kotimaisille kuin eurooppalaisillekin lentoyhtiöil- nys pidetään mahdollisimman alhai- le. Oppilaitokselle on myönnetty Euroopassakin vielä Patria 19 ”Siviililentäjäkoulutukseen vaaditaan yhtä lailla tiukkojen testien läpäisemistä.” harvinainen toimilupa antaa taja, joka on hyväksytty antamaan peruskoulutusta integroitua ammattilentäjä- venäläisille oppilaille, Tuure Hakavuori kertoo. koulutusta. Se valmistaa koulutettavan tasolle, jota lento- KAUHAVALLA NORDIC PILOT TRAINING CENTRE yhtiöt edellyttävät aloittavilta Ilmavoimien ja Patrian yhteistyö Kauhavalla on jat- perämiehiltä. kunut nyt viisi vuotta. Vuonna 2004 Ilmavoimat ha- Siviililentäjäkoulutukseen lusi ulkoistaa Vinka-lentokoulutuksensa ja keskittyä vaaditaan yhtä lailla tiukkojen tärkeimpään eli Hornet-toimintaan. Vuosien mittaan testien läpäisemistä. Hakijat vastuuta on siirretty yhä enemmän Patrialle. suorittavat persoonallisuus- ja – Lisää painoarvoa koulutukseen tuo se, että Pat- soveltuvuustestit, osallistuvat rialla lentokoulutus- ja huoltoliiketoiminta tukevat paineensietoa ja koordinaatio- toisiaan. Vinka-koneet on valmistettu Patrialla, joten ta testaavalle simultaanilen- koneet tunnetaan teknisesti hyvin. Myös Hawkien ja nolle sekä käyvät läpi laajan Hornetien sekä uusien kuljetushelikopterien kokoon- lääkärintarkastuksen pano on suomalaistyötä. Patria onkin kiinnostunut ennen kurssille hyväksymistä. Patria tarjoaa myös erityisja jatkokoulutusta jo ammatis- tarjoamaan myös näiden koneiden lentokoulutusta tai niihin liittyviä tukitoimintoja, sanoo Tuure Hakavuori. Parhaillaan Patria valmistelee lentäjäkoulutustoi- sa toimiville lentäjille. Viime vuonna Patria alkoi minnan laajentamista. Suunnitelmissa on toteuttaa kouluttaa pietarilaisen UCA:n Kauhavalle kansainvälinen sotilaslentokoulutuskes- (St. Petersburg State Universi- kus yhdessä Suomen ilmavoimien ja Puolustusmi- ty of Civil Aviation) yliopiston nisteriön kanssa. Patria on esittänyt Kauhavaa AEJPT opiskelijoita. UCA on merkit- (Advanced European Jet Pilot Training) -konseptin tävä alan organisaatio Venä- mukaiseksi pohjoiseksi tukikohdaksi, joka toimisi jällä. Yliopistossa on yli tuhat Nordic Pilot Training Centren (NPTC ) yhteydessä. oppilasta, jotka valmistuvat Kauhava sopii sijoituspaikaksi, koska siellä on va- muun muassa lentäjiksi, len- paata ilmatilaa, mitä ei Keski-Euroopasta löydy. Patria nonjohtajiksi, ilmailualan laki- tekee parhaillaan Ilmavoimille Hawk-suihkuharjoi- miehiksi sekä kaupallisiin ja tushävittäjien ja simulaattorin modernisointia, jonka johdon tehtäviin. jälkeen koulutuskalusto on nykyaikaisen hävittäjätoi- – Ensimmäisenä vuonna koulutettavia oli 12, ja tänä vuonna määrä nousi yli 20 oppilaaseen. Patria on ainoa Venäjän ulkopuolinen koulut- 20 Patria minnan edellyttämällä tasolla. Sotilaslentäjien valinta ja ilmavoimien lentoupseerikoulutus: [ 1.] LENTORESERVIUPSEERIKURSSILLE TIKKAKOSKEN ILMASOTAKOULUUN hakee 600–700 nuorta, joista noin 50 oppilasta valitaan. Varusmiespalvelus kestää vuoden. Lentokoulutus teorioineen vie ajasta yli puolet. Lisäksi suoritetaan normaalit varusmiespalvelukseen kuuluvat tehtävät. [ 2.] MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN LENTOUPSEERIKOULUTUKSEEN valitaan 20–22 hakijaa, jotka jakaantuvat ilma- voimien, maavoimien ja rajavartiolaitoksen lentäjiin. Kadettikoulutuksen kandidaattivaihe kestää lähes kolme vuotta. Alussa on enimmäkseen yleisiä upseeriopintoja Santahaminassa sekä Tikkakoskella, jossa lennetään myös jatkokoulutusta Vinkalla. Viimeisenä vuonna opiskelijat siirtyvät Lentosotakouluun Kauhavalle, jossa keskitytään Hawk-suihkukonekoulutukseen. [ 3.] VALMISTUMISEN JÄLKEEN ON VUOROSSA VUODEN KESTÄVÄ taktinen Hawk-jatkokoulutus Kauhavalla. Sen jälkeen opiskelijat siirtyvät Hornet-koulutukseen lennostoihin Tampereelle, Kuopioon ja Rovaniemelle. [ 4.] MUUTAMAN LENNOSTOSSA VIETETYN TYÖVUODEN JÄLKEEN voi suorittaa noin kaksi vuotta kestävän sotatieteiden maisterin tutkinnon. [ 5.] AKATEEMISTA KOULUTUSTA VOI JATKAA JOPA sotatieteiden tohtorin tutkintoon saakka. Patria 21 Klassikko > Päivi Brink/kuvat Patria >1984 Vanha tuttu panssari-Sisu eli Pasi Pasi on tarjonnut miehistönkuljetukseen tehoa ja turvaa vuodesta 1984 alkaen eri maiden puolustusvoimissa ja erityisesti YK-tehtävissä. Paseja myytiin Suomen puolustusvoimien lisäksi runsaasti myös ulkomaille, muun muassa Ruotsiin, Norjaan, Hollantiin ja Viroon. Viimeinen Pasi luovutettiin asiakkaalle vuonna 2005. M iehistönkuljetusajoneuvo XA- Alkuperäisten XA-180-mallien suunnittelussa 180 6x6 tuotiin suuren ylei- olivat mukana muun muassa Kari Lindholm, Eero sön ihmeteltäväksi vuonna 1985 Mynttinen, Pertti Martikainen, Jan Fröjdman ja Kuljetus-Transport -näyttelyssä Jorma Toikka. Panssari-Sisu sai lempinimen Pasi jo Helsingissä. Sen ensimmäinen pro- suunnitteluvaiheessa ennen kuin yksikään vaunu oli totyyppi valmistui 1981 Suomen valmistunut. Puolustusministeriön julistaman, kotimaisille valmistajille suunnatun ENSIMMÄISET KAPPALEET LIBANONIIN tarjouskilpailun tuloksena. Puolus- Pasit saatiin sarjavalmistukseen vuonna 1984, jolloin tusvoimille tarvittiin uiva, hyvin Suomen puolustusvoimille toimitettiin 14 perusva- maastoliikkuva, kumipyöräinen ja rusteltua XA-180:tä, joissa oli 240 hevosvoimainen panssaroitu miehistönkuljetusvau- Valmet-dieselmoottori. Ensimmäiset Pasit toimitettiin nu. Tarjouskilpailuun ottivat osaa samana vuonna suomalaisten YK-joukkojen käyttöön Valmet traktoritekniikkaan perus- Libanoniin, minne lähetettiin yhdeksän erikoisvarus- tuvalla tuotteellaan ja Sisu kuor- teltua XA-180:tä. Ensimmäinen sarjatuotantovaunu ma-autotekniikkaan pohjautuvalla sai lempinimen Ensio tunnetun suomalaisen rauhan- tuotteellaan. turvaajakenraalin Ensio Siilasvuon mukaan. Puolustusvoimien testien jälkeen Sisun tuote julistet- Pasien vienti alkoi jo 1980-luvun lopulla, kun Ruot- tiin tarjouskilpailun ylivoimaiseksi siin toimitettiin viisi Pasia. Ruotsi, Norja ja Hollanti voittajaksi vuoden 1983 viimeisenä ovat vuosikymmenten mittaan olleet merkittäviä päivänä. vientimaita. Paseja on käytetty kansainvälisissä ope- 1984 1993 XA-185 Toinen sukupolvi XA-180 Ensimmäinen sukupolvi 1997 XA-200 Kolmas sukupolvi 2000 1990 ENSIMMÄISET PASIT toimitettiin suomalaisten YK-joukkojen käyttöön Libanoniin 22 Patria XA-200-SARJA moottori teho vääntö vaihteisto pyöriä jousitus tasauspyörästöt jarrujärjestelmä layout max. taistelupaino uinti Valmet 7,4 litraa 202 kW 1080 Nm Allison 6-vaihteinen automaatti 6 jäykät akselit, lehtijouset vain poikittainen rumpujarrut moottoritila keskellä XA 200, 22,5 tonnia ei ui lainkaan Paseja valmistettiin yli 20 vuoden ajan, yhteensä noin 1300 kappaletta. XA-202 raatioissa mm. Afganistanissa, Ira- to-ominaisuudet ja erinomaiset kissa, Bosniassa ja Kosovossa sekä maantieajo-ominaisuudet. AMV:n YK:n rauhanturvatehtävissä esi- parannuksia ovat muun muassa: merkiksi Lähi-idässä, Namibiassa, tehokkaamman moottorin ja hyd- Eritreassa ja Kambodzhassa. ropneumaattisen erillisjousituksen Paseja valmistettiin yli 20 vuoden ansiosta huomattavasti parempi ajan, yhteensä noin 1300 kappalet- maantie- ja erityisesti maastoliik- ta. Ne on todettu hyvin luotettaviksi kuvuus, korkeatasoisempi ballisti- ja pitkäikäisiksi; lähes kaikki valmis- nen suoja ja miinasuoja miehistölle, tetut Pasit ovat vielä aktiivikäytössä merkittävästi lisääntynyt kantavuus eri maissa. Niiden käyttö jatkunee sekä tarvittaessa uintikyky jopa 22 vielä ainakin 20 vuotta. tonnin painoon saakka. Patria AMV soveltuu nykyaikaisten, raskaiden- PATRIA AMV JATKAA PASIN VOITTOKULKUA kin asejärjestelmien alustaksi. Ensimmäiset prototyypit Puo- Vuonna 2001 valmistui Pasin ”seu- lustusvoimille toimitettiin vuonna raajan”, Patria AMV 8x8-pyöräpans- 2003. AMV-ajoneuvoista on jo nyt sariajoneuvon prototyyppi. Tarkoi- sopimukset yli 1400 kappaleesta tus oli kehittää pyöräajoneuvo, jolla Suomen lisäksi kuuteen muuhun olisi lähes tela-ajoneuvon maas- maahan. PATRIA AMV MAASTOLIIKKUVUUDESSA on valtava ero AMV:n hyväksi. Lisäksi eroja löytyy mm. panssaroinnissa, miinasuojassa ja sisätiloissa. 2010 AMV 2000 2004 PATRIA AMV moottori teho vääntö vaihteisto pyöriä jousitus tasauspyörästöt jarrujärjestelmä layout max. taistelupaino uinti EROJA ASEJÄRJESTELMIEN KANTOKYVYSSÄ: Scania 12 litraa 405 kW 2090 Nm ZF 7-vaihteinen automaatti 8 hydropneumaattinen erillisjousitus poikittainen ja pituussuuntainen levyjarrut, ABS moottoritila edessä oikealla 27 tonnia ui 22,5 tonniin asti Patria AMV:hen voidaan asentaa lähes kaikki asejärjestelmät, konekivääri ja 105 mm tykkitorni ja myös Patria Nemo ja AMOS 120 mm kranaatinheitinjärjestelmät. Lisäksi suurempi kantavuus mahdollistaa ajoneuvon paremman ballistisen suojauksen ja miinasuojan. XA-sarjaan voidaan pienemmän kantavuuden ja lyhyemmän takatilan vuoksi asentaa ainoastaan kevyempiä asejärjestelmiä keskikaliiberitorniin asti (25/30 mm) tai 1500 kg:n torni Patria Nemo. AMV:n layout mahdollistaa erilaisten asejärjestelmien joustavamman asentamisen. Patria 23 Jukka Juusti Kymmenen vuoden käytännön kokemus eurooppalaisesta yhteistyöstä Kanta > kuva Riikka Hurri ”Supistuvien budjettien maailmassa on selvä tilaus kustannuksia säästäviin ratkaisuihin.” 24 Patria (NATO/EU/WEAG ja EDA). Viimeiset kolmen vuotta toiminut EDA:n Armaments Director -tehtävässä. 25 >Eurooppalaisten yhteishankkeiden tulevaisuus Monikansalliseen yhteistyöhön liittyy useita haasteita. Supistuvien budjettien maailmassa on selvä tilaus kustannuksia säästäviin ratkaisuihin. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että on olemassa onnistumisiin perustuvan luottamuksen lukuisia mahdollisuuksia selvitä pienemmillä budjeteilla. Esimerk- kerryttäminen ovat suurimpia haasteita meille keinä näistä voidaan mainita: Pooling and Sharing, Center of Excel- kansainvälisen yhteistyön puolestapuhujille. lence, Leasing, keskittyminen ydintoimintoihin, yhteishankkeet ja ulkoistaminen. Myös alueellinen yhteistyö kuten pohjoismainen Uskon eurooppalaisten yhteishankkei- NORDEFCO tarjoaa mahdollisuuksia huomattaviin kustannussääs- den tulevaisuuteen. Ne ovat lopulta ainoa töihin ja toiminnan tehostamiseen. mahdollisuus toteuttaa isoja projekteja, joihin ei ole kansallisen tekemisen vaihtoehtoa Taloudellisten haasteiden lisäksi alaamme ovat projektin kalleuden takia tai resurssisyistä. leimanneet yhteistyöprojektien puute ja projektiaikataulujen Haasteena on toimia jäsenvaltioiden etujen venyminen. Yhteistyölle näyttäisi olevan selvä poliittinen ja talou- mukaisesti ja kehittää hankkeiden kokoon dellinen tilaus. Miksi sitten toimintatapojen muutos ja yhteistyö sopeutuvat yhteistoimintamallit. OCCAR on on käynnistynyt odotettua hitaammin? Yksi syy on siinä että toimiva esimerkki uudenlaisesta hankintaor- kansainvälinen yhteistyö on sekä haastavaa että hyvin erilaista ganisaatiosta. EDA on myös hyvää vauhtia kuin kansallinen toiminta ja uuteen sopeutuminen vie aikansa. luomassa toimivaa eurooppalaisen yhteistyön toimintamallia. On olennaista muistaa, että yhteistyön tulee aina perustua osallistujamaiden tarpeisiin. Yhteistyön pitää lähteä siitä, että osallistujamaat kokevat saavansa selvää laadullista, EDA = European Defence Agency aikataulullista tai taloudellista hyötyä yhteistyöprojektista verrat- OCCAR = Organisation for Joint Armament Cooperation tuna kotimaiseen projektiin. Kansainvälinen yhteisöllisyys ei riitä NORDFECO = Nordic Defence Cooperation yhteistyön motiiviksi vaan yhteistyöhön perustuvien kehitysprojektien tulee pystyä jatkuvasti osoittamaan paremmuutensa kansallisiin hankkeisiin nähden. Toimivien tehokkaiden ja taloudellisten yhteistoimintamallien kehittäminen on vaikeaa monikulttuurisessa ympäristössä, mutta ne ovat ehdoton edellytys yhteistyön lisääntymiselle. Näiden yhteistoimintamallien rakentaminen ja Patria 25 Lyhyet > Kuvat Antti Hentinen, Patria ja Puolustusvoimat Ruotsi valitsi Patria AMV:n > Ruotsin puolustusmateriaalilaitos (FMV) ilmoitti elokuussa 2010 Patrian valinnasta 113 ajoneuvojärjestelmän toimittajaksi. H ankkeen arvo on noin 250 miljoonaa tukee erinomaisesti Patrian ydinosaamisiin keskitty- euroa. Sopimus sisältää lisäksi option 113 nyttä toimintamallia Hämeenlinnassa, toteaa Seppo ajoneuvosta. Seppälä, toimitusjohtaja, Patria Land & Armament - Olen erittäin tyytyväinen siitä, että FMV on Oy. todennut meidän tuotteemme vastaavan parhaiten - Patrialle päätös on merkittävä askel tiellä poh- heidän vaatimuksiaan. Me tarjoamme ruotsalaisille joismaiseksi puolustusvälinekonserniksi. Pohjoismaat sotilaille turvallisen ja kenttäolosuhteissa testatun ovat jo pitkään valinneet yhteisiä sotilasjärjestelmiä. ajoneuvon – molemmat ominaisuuksia, joilla on FMV:n päätös parantaa edelleen sekä sotilas- että suuri merkitys sotilaiden toimiessa äärimmäisissä teollisuusyhteistyömahdollisuuksia Pohjoismaissa, olosuhteissa. Tarjoamme Ruotsiin todellisen sanoo Heikki Allonen, Patrian toimitusjohtaja. pohjoismaisen tuotteen ja 100 % vastaostot. Nyt tilatut 113 ajoneuvoa toimitetaan vuoden Patrian toimintamalli on vahvasti verkottunut, joten 2013 loppuun mennessä, mikä mahdollistaa Ruotsin tämä kauppa on merkittävä alihankkijoillemme niin armeijalle niiden operatiivisen toimintakyvyn vuoden Suomessa kuin ulkomaillakin – erityisesti Ruotsissa, 2014 aikana. missä Patrialla on pitkään jatkuneet yhteistyösuh- Patria AMV tuotiin markkinoille vuonna 2004. teet myös panssaroitujen miehistönkuljetusvaunu- Tähän mennessä Patrialla on sopimukset noin 1400 jen kohdalla. Ajoneuvojen kokoonpano Suomessa ajoneuvosta. Yhteiskuntavastuullisuus liikuttaa P atria yhteiskuntavastuullisena toimijana tukee Potkua liikuntaan –kehittämishanketta, jossa Suomen Sotilasurheiluliitto yhteis- työssä varusmiestoimikuntien kanssa kehittää varusmiesten liikuntakerhotoimintaa edelleen ja edistää siten nuorten liikunnallisuutta. Potkua liikuntaan –kehittämishankkeen tavoitteita ovat: > Patria ja Suomen Sotilasurheiluliitto ovat sopineet varusmiesten kunnon kohentamiseen tähtäävästä kolmivuotisesta yhteistyöstä. - Laajentaa Sotilasurheiluliiton organisoima varusmiesten liikuntakerotoiminta kaikkiin varusmieskoulutusta antaviin joukko-osastoihin ja kaikkien varusmiesten ulottuville. - Edistää sosiaalista kanssakäymistä sekä auttaa selviytymään helpommin varusmiespalveluksesta. - Innostaa varusmiehiä liikkumaan sekä antaa esimerkkejä, kuinka liikuntaharrastusta kannattaa jatkaa reservissä. 26 Patria 27 Suomen Merivoimien Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaus alkanut > Patria allekirjoitti Merivoimien kanssa sopimuksen tämän vuoden kesäkuussa 1990-luvun alussa rakennettujen Raumaluokan ohjusveneiden peruskorjauksesta. H anke on kokonaisarvoltaan 64,7 miljoonaa euroa. Patria toimii hankkeessa päätoimittajana ja vastaa peruskorjauksen kokonaissuunnittelusta, alihankkijoiden toimitus- ten koordinoinnista sekä kokonaisintegroinnista. Patrian alihankkijoita ovat Saab Ab, Western Shipyard Oy, Kongsberg Maritime AS, Furuno Finland Oy, AB Marinel Oy ja Valmarine Oy. – Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaushanke on haastava tehtävä sen sisältämien monien erilaisten järjestelmäuudistusten johdosta. Olemme kehittäneet viime vuosien aikana johdonmukaisesti sekä järjestelmäosaamistamme että kykyä johtaa ja toteuttaa erilaisia järjestelmäintegrointihankkeita. Siksi olemmekin erittäin tyytyväisiä Merivoimien osoittamasta luottamuksesta, toteaa järjestelmiin keskittyvästä liiketoiminnasta vastaava johtaja Pasi Niinikoski. Rauma-luokan neljä ohjusvenettä; Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali peruskorjataan vuosina 2010–2013. Peruskorjattujen alusten on tarkoitus saavuttaa operatiivinen valmius vuodesta 2014 alkaen. Peruskorjauksella taataan alusluokan elinikä 2020-luvulle asti ja vastataan uhkakuvien ja osin muuttuneiden suorituskykyvaatimusten tarpeisiin. Patria Oyj Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki info@patria.fi
© Copyright 2024