1. No category

Reserviläinen
Joulukuu
AJANKOHTAISTA
8 / 2013
AJANKOHTAISTA
KESKIÖSSÄ
Koulutuksessa
edistysaskelia
Mikko Halkilahti
RUL:n johtoon
Asevelvollisuuden
pitkä historia
Reserviläisille kaavaillaan suurempaa roolia koulutuksessa. Järjestöt
ottivat kantaa kehitystyöhön.
Reserviupseeriliitto sai uuden puheenjohtajan Oulun liittokokouksessa.
Ehdokkaita oli kaksi.
Palvelusolot ovat muuttuneet rajusti alkuajoista nykypäivään. Elintason nousu näkyy
vapautuksissa.
Sivu 5
Sivu 6
Sivu 16
Sivu 7
Järjestöt
kokoontuivat
Oulussa
r
Liity fiksuun
seuraan!
Opinnot kesken? Haaveena valkolakki
tai jatko-opinnot? Eiran aikuislukiossa
on varaa valita.
Jokaiselle jotakin
Tervetuloa!
• Eiran aikuislukiossa
voi opiskella koko
lukiotutkinnon tai
yksittäisiä aineita.
• Meillä voit myös korottaa arvosanojasi.
• Opiskelijamme ovat
noin 18-80 -vuotiaita.
• Opiskella voi aamulla
tai illalla, tunteja on
klo 8.30-20.10.
• Koko lukion voi opiskella myös verkossa.
Tutkintoon tähtäävä
opiskelu on maksutonta. Yksittäisten aineiden opiskelu maksaa
100 euroa lukuvuodessa.
Opiskelijaksi voi ilmoittautua ympäri vuoden.
Ilmoittautuminen 4.
jakson kursseille on
23.1.-4.2.2014.
etoa
Lisäti llamme!
vui
kotisi
Eiran aikuislukio • Laivurinkatu 3 • 00150 Helsinki
www.eira.fi
100 % merinovilla
Luonnolliseen
viluntorjuntaan
Pehmeä luomuvilla
lämmittää hyvin eikä hiosta
Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 • www.ruskovilla.fi
SISÄLTÖ
Reserviläinen 8/2013
3
Reserviläisjärjestöjen rooli
kasvaa koulutuksessa
Maanpuolustusjärjestöt ottivat kantaa Oulun kokousviikonlopun yhteydessä
PuOLuSTuSVOIMAT
Veli-Pekka Leskelä
reserviläisjärjestöt toivovat vetoomuk-
sessaan, että MPK eli Maanpuolustuskoulutusyhdistys saisi entistä suuremman roolin paikallisjoukkojen kouluttamisessa puolustusvoimia uudistettaessa.
Viiden maanpuolustusjärjestön yhteinen julkilausuma julkistettiin Oulun
kokousviikonlopun yhteydessä.
Reserviläiset tahtovat myös edetä
uralla tehtävä- ja urapolulla tehtävästä
toiseen. Armeija tarttuu ehdotukseen.
– Pyrimme siihen, että reserviläinen kouluttaisi reserviläistä esimerkiksi MPK:n kurssilla, majuri Ilpo Kleemola Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo.
Reserviupseeriliiton väistyvä puheenjohtaja Mika Hannula tervehtii
uudistusta ilolla. Liitto on pitkään toivonut mahdollisuutta pätevöityä myös
kouluttautumalla.
AJANKOHTAISTA
4
Pääkirjoitus:
Puolustuksesta päätämme
itse
5
Reserviläinen kouluttamaan
reserviläistä
6
RUL: Uusi puheenjohtaja
valittiin Oulussa
7
RES: Tähtäimessä
maanpuolustuskeskustelun
ydin
8
Ruotsin armeijalla
identiteettiongelma
9
Joulutulet valaisivat
21
Merimestaruuskilpailu
testaa taidot vesillä.
Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola on samoilla linjoilla. Oliko reserviläisyys uhattuna, kun järjestöjen
roolia näin perättiin?
– Ei suoraan, mutta rahoituksen ja
varustuksen kautta. Keskustelu ammatti- tai asevelvollisuusarmeijasta täytyy
jättää omaan arvoonsa: en usko siihen
muutosta tulevan, Savola toteaa.
>>> Sivu 5
Reserviläisille halutaan rakentaa mahdollisuus omaan urapolkuun tehtävästä
haastavampaan siirtyen.
KESKIÖSSÄ
11
Näkökulma: Maavoimien
koulutus seuraa aikaansa
12
Reserviläinen 80 vuotta:
Muutosten edessä
14
Kalusto: Sotilaan
sosiaalinen media
16
Historia: Asevelvollisten
koulutusta 95 vuotta
18
Reportaasi: Vieläkö
varuskuntasi on olemassa?
21
Reserviläinen
harrastaa:
merimestaruuskilpailut
23
Koulutus: MPK:n
kouluttajat halukkaita
kehittämään osaamistaan
JÄRJESTÖT
ILTAVAPAA
24
RUL: Liittokokous
hyväksyi
kolmivuotissuunnitelman
27
Yksi meistä:
Miksi runoilet,
Markku Kokkola?
25
RES: Tähtäimessä vuosi
2020
28
26
Potkua toimintaan:
messuperäkärry
Elämäni reservissä:
Juha Härkönen
Muistatko vielä peltipaidan?
29
Reserviläisen
matkavinkki
Verkossa tapahtuu
30
Kirjat, dvd:t, pelit
31
Reservin riennot
Ristikko
34
Kilpailukutsut ja -tulokset
31
”Näen
maanpuolustuksen
tärkeänä asiana
Suomen kannalta.”
Markku Kokkola
KANNEN KuVA:
PETTERI LÖPPÖNEN

4
PÄÄKIRJOITUS
Reserviläinen 8/2013
2.12.2013
Puolustuksesta
päätämme itse
Alkusyksystä äänekkäästi lanseerattu yleistä asevelpoimivan vain rusinat pullasta. Kun mielenkiintoivollisuutta vastustava Ohi on -kansalaisaloite näyttää
set ulkomaan tehtävät on käyty läpi, siirrytään takailässähtävän kuin pannukakku torstain hernekeiton yhsin siviiliin. Toisenlaisen esimerkin tarjoaa Sveitsi,
teydessä. Marraskuussa nimiä oli saatu kerätjoka on Ruotsin tavoin onnistunut pysymään
tyä vaivaiset viitisentuhatta, kun eduskunsotien ulkopuolella viimeiset 200 vuottakäsittelyyn vaadittaisiin 45 000 nimeä
ta. Sveitsi pitää yhä kiinni asevelvollienemmän. Kampanjan menestys tai sen
suudesta – samoin kuin Itävalta. Kumpuute kertoo osaltaan suomalaisten vamassakin maassa on äskettäin jär”Maanpuolustus
kaasta uskosta nykyiseen puolustusjärjestetty asiasta kansanäänestys, josjestelmäämme. Kansamme keskuudessa asevelvollisuuden puolustajat veiei ole
sa vallitsee edelleen kova maanpuolusvät voiton.
tustahto, ja valtiomme itsenäisyyden
tasa-arvoasia”
varmimmaksi vakuudeksi koetaan itse
Mikään järjestelmä ei voi pysyä
tehty sotilaallinen työ. Emme halua ulmuuttumattomana. Keskeiset reservikoistaa palkkasotureille jotain niin arvosläis- ja maanpuolustusjärjestöt julkistita kuin isänmaamme vapauden takaaminen
vat marraskuun lopussa yhteisen kannansaati luopua tyystin maamme sotilaallisesta puooton, jossa ne vaativat kiinnittämään enemlustamisesta.
män huomiota yleisen asevelvollisuuden toimivuuMarraskuun alkupuolella puolustusvoimien komenteen esimerkiksi varusmiesten asemaa parantamalla.
taja ihmetteli MTS:n puolustuspoliittisessa seminaarisLisäksi järjestöt haluaisivat vähentää kokonaan palsa yhtä asevelvollisuutta vastustavaa argumenttia: Mikveluksesta vapautettujen määrää. Huoli on aiheellisi Suomen pitäisi luopua yleisestä asevelvollisuudesta
nen, sillä moni ase- tai siviilipalveluksen ulkopuolelvain siksi, että jotkin muut maat ovat siitä luopuneet? Eile jäävä on vaarassa syrjäytyä. Säästö- ja tehokkuuskö meidän pitäisi itse päättää tästä asiasta? Huomio osuu
paineissa pyristelevät puolustusvoimat haluaa kesoikeaan. Länsinaapurimme Ruotsi luopui asevelvollisuukittyä ydintehtäväänsä, eli sotilaalliseen koulutukdesta muutama vuosi sitten, mutta jo nyt järjestelmää on
seen. Tällöin yhteiskunnallinen vastuu nuorison pevaadittu takaisin. Halukkaita vapaaehtoisia houkutellaan
rinteisenä kasvatuslaitoksena on jäänyt sivuraiteelle.
armeijan peruskurssille mittavilla mainoskampanjoilOn ymmärrettävää, ettei armeijan päätehtävä voi olla, mutta poistuma on kova ja riveihin jäävätkin tuntuvat
la syrjäytymisvaarassa olevien nuorten pelastaminen
takaisin kaidalle tielle. Olisi kuitenkin suotavaa, että
jokainen kynnelle kykenevä saisi edes mahdollisuuden yrittää. Ehkä sosiaalipuolen rahoista voisi korvamerkitä jonkin summan avustavissa keittiö- ynnä
muissa tehtävissä palvelemista varten? Hieman vanhempi sukupolvi muistaa vielä ajan, jolloin kasarmeilla oli erilaisia tukitehtäviä.
Asevelvollisuudella on monta ulottuvuutta. Valtion velvollisuutena on tarjota kansalaisilleen turvallisuutta. Yhteiskunnan kannalta turvallisuus tulisi
järjestää kustannustehokkaimmalla ja yhteiskunnalle etuja tuottavalla tavalla. Suomessa on siksi päädytty asevelvollisuuteen, joka maksaa ammattiarmeijaa
vähemmän ja tuottaa yhteiskuntaan erilaista osaamista esimerkiksi johtajakoulutuksena ja kykynä toimia ryhmässä. Kansalaiselle turvallisuuden takaaminen merkitsee joko asevelvollisuutta tai ammattiarmeijaan päätyneissä maissa verojen maksamista. Yksi asia on kuitenkin varma. Toisin kuin Ohi on -kampanja antaa ymmärtää, sotilaallinen maanpuolustus
ei ole tasa-arvo- vaan turvallisuusasia. Perustuslaissamme todetaan, että jokainen Suomen kansalainen
on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä.
Reserviläinen toivottaa lukijoilleen hyvää itsenäisyyspäivää.
Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen
liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen,
Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton
tiedotuslehti.
Levikki 60 165 (LT 2013)
Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl
Vastaava päätoimittaja Mirva Brola
Kustantaja
Maanpuolustusyhtiö MPY Oy
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
Puh: (09) 4056 2018
Toimituskunta
Päätoimittaja Mirva Brola (pj)
Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen
RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen
RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg
Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki
Toimitus
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. alla)
Telefax: (09) 499 875
Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi
www.reservilainen.fi
Lehden taitto
Kari Långsjö
Puh: 0400 735 274
Osoitehuolto ja jäsenasiat
Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti.
Mainitse myös entinen osoite.
RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen
puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi
RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori
puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi
Maanpuolustuskiltojen jäsenet: toimisto@mpkl.fi
puh: 040 554 8805
Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen
puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi
Ilmoitusmarkkinointi
Media X-Pertti Oy
Petri Tanninen
PL 61
04201 Kerava
puh. 050 501 4923
petri.tanninen@saunalahti.fi
Painopaikka
Sanoma Oy/
Hämeen Paino Oy
Aikataulu
ilmestymispäivä
1/2014 ma 13.1.2014
2/2014 ma 24.2.
3/2014 ma 24.3.
4/2014 ma 5.5.
5/2014 ma 16.6.
6/2014 ma 8.9.
7/2014 ma 20.10.
8/2014 ma 8.12.
(aineistopäivä)
(ke 11.12.2013)
(ke 5.2.)
(ke 5.3.)
(ke 16.4.)
(ke 28.5.)
(ke 20.8.)
(ke 1.10.)
(ke 19.11.)
Mirva Brola
Päätoimittaja
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
43 (81.) vuosikerta
ISSN 0557-8477
AJANKOHTAISTA
Reserviläinen 8/2013
5
Reserviläinen kouluttamaan
reserviläistä
Karttunutta osaamista kysellään ja hyödynnetään aiempaa paremmin
PuoLusTusVoimaT
Järjestöt toivovat, että uusiin
paikallisjoukkoihin pääsisi
myös sijoitusta
vailla olevia
reserviläisiä.
Veli-Pekka Leskelä
ja sitä
tukevat reserviläisjärjestöt otetaan entistä lähemmin mukaan kouluttamaan
ja kehittämään paikallisjoukkoja.
Puolustusvoimien vapaaehtoista
maanpuolustusta koskeva, niin sanottu 12 kohdan kehitysohjelma painottaa omatoimisuutta, vapaaehtoisuutta
ja kertausharjoituksia.
Aktiiviset reserviläiset saavat entistä
suuremman roolin ja näkyvämpiä tehtäviä muun muassa reservijoukkojen johtajina. Hyvä kouluttaja pääsee kouluttamaan.
– Tavoite on, että reserviläinen kouluttaa reserviläistä, majuri Ilpo Kleemola Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo.
Samalla huomioidaan entistä paremmin siviilissä hankittu osaaminen ja reserviläisharrastuksissa osoitettu aktiivisuus ja taito, kun miehiä sijoitetaan reservin yksiköihin.
Samalla laajenee reserviläisten toivoma mahdollisuus entistä johdonmukaisempaan tehtävä- ja urapolkuun
haastavasta tehtävästä toiseen ja mahmaanpuolustuskoulutusyhdistys
dollisuus laajentaa osaamista kurssien
kautta.
– Olemme rakentaneet ensi vaiheessa yhteistä tahtotilaa reservin kouluttamisesta myös puolustusvoimien johdosReservin upseerien
sa niin, että etenemme yhteisten näkekurssit jatkuvat
mysten pohjalta. Toteuttaminen alkaa
Jo kesäkuussa 2012 pidettiin Reser- vuonna 2014 ja se on vuosien prosessi,
viupseeriliiton esittämä pilottiKleemola kertoo.
kurssi, jossa reservin upseeReserviläisjärjestöt halurit osallistuivat Maasotaavat, että uusina perustetkoulun kurssille yhdestaviin paikallisjoukkoisä opistoupseereiden
hin voisivat liittyä sel”Tavoite on
laisetkin aktiiviset retäydennyskoulutuskurssin kanssa.
serviläiset, joilta sodan
palvella koko
ajan sijoitus puuttuu.
– Tästä saatiin hyyhteiskuntaa”
viä kokemuksia. KursSijoittamattomia
seja järjestetään ensi
tulee väkisinkin lisää,
vuodesta alkaen vuositkun sodan ajan vahvuus
tain mahdollisesti yhdespienentyy 350 000:sta
sä jonkin muun upseeriryh230 000:een. Paikallisjoukmän kurssin kanssa, kertoo everskoihin sijoitetaan etenkin vanti Hannu Hyppönen, puolustusvoimi- hempia ikäluokkia kokonaisina kompen koulutuspäällikkö ja vapaaehtoisen panioina, joukkueina tai ryhminä.
maanpuolustuksen tarkastaja.
Yhtenä ideana armeija pohtii koKleemola kertoo, että armeija sai keneempien reserviläisten sijoittamissyyskuussa lausunnot 12 kohdan suun- ta myös muihin kokonaisturvallisuutnitelmaluonnoksesta maanpuolustus- ta tukeviin organisaatioihin kuten väesjärjestöiltä ja armeijan puolustushaa- tönsuojelun tehtäviin. Se on vielä ajatukroilta. Armeija tulee kehittämisohjel- sen asteella.
man kanssa yhdessä ulos vuodenvaih– Tavoite on palvella koko yhteiskunteen jälkeen.
taa, Kleemola toteaa.
Kyselykaavake antaa
tietoa taidoista
Uutena keinona selvittää reserviläisten
osaamista ja aktiivisuutta otetaan käyttöön Etelä-Suomen sotilasläänin kehittämä kyselykaavake, jota on testattu kertausharjoituksissa.
Kysely päivittää entistä tarkemmin
reserviläisen siviilielämässään hankkimat taidot, kuten koulutuksen ja ammatin ja armeijan kannalta hyödylliset harrastukset, kiinnostuksen kohteet ja taidot ja kiinnostuksen reserviläisharrastukseen.
Tietoja käytetään, kun henkilöä sijoitetaan reservin yksiköihin ja harjoituksiin. Jatkossa kaavakkeen voi täyttää
vaikka netissä, kertoo kommodori Mikko Santavuori Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnasta.
Myös kriisinhallintatehtävissä
osoitettu taito huomioidaan reservin
tehtäviä määrättäessä. Myös Sotilaskotiyhdistyksessä mukana olevat ja muut
armeijaa käymättömät joukot otetaan
entistä useammin mukaan harjoituksiin.
– Sekin on harjoitusta, että sotilaskotiauto lähtee kentälle matkaan, Kleemola toteaa.
6
AJANKOHTAISTA - RUL
Reserviläinen 8/2013
Mikko Halkilahti
puheenjohtajaksi
Liittokokous valitsi kahden ehdokkaan joukosta ylivoimaisen suosikin
Petteri LöPPönen
– kentän äänen pitää kuulua, linjasi tuore puheenjohtaja Mikko Halkilahti kiitospuheessaan.
Mirva Brola
servin luutnantti Pinja Hellman, 37, joutui tyytymään 1 150 äänen saaliiseen.
oulussa marraskuun lopulla koKaikkiaan kokouksessa oli
koontunut liittokokous oli
edustettuna 170 yhdistysyksimielinen uuden putä ja 21 309 ääntä. Lisäksi paikalla oli yksi kunheenjohtajan valinnasniajäsen yhden äänen
sa. Reserviupseerien
”Meidän pitää
johtoon valittiin ylivoioikeudellaan.
maisella äänten enemvapuuttua julkiseen lintaPuheenjohtajan
houkutteli tällä
mistöllä salolainen rekertaa paikalle hieman
servin kapteeni Mikko
keskusteluun”
enemmän edustettuiHalkilahti, 42.
Reserviupseeriliiton
na olevia ääniä kuin edelnykyinen 1. varapuheenjohlisen kerran, jolloin Mika
taja keräsi vaalissa 20 102 äänHannula äänestettiin jatkokaudelle. Kuitenkin ääniä oli vähemmän
tä, kun vastaehdokkaana toiminut re-
kuin toissa kerralla kuusi vuotta sitten.
Varapuheenjohtajuus
opettavaista aikaa
Uudeksi puheenjohtajaksi vuosille 2014–
16 valittu Mikko Halkilahti on toiminut
puheenjohtajana niin Salon seudun reserviupseereissa kuin Varsinais-Suomen
reserviupseeripiirissäkin.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä hän on ollut sekä kouluttajana että kurssinjohtajana. Nykyisin hän on
MPK:n hallituksen jäsen.
Reserviupseeriliiton 1. varapuheenjohtajana Halkilahti on toiminut viimeiset kolme vuotta, mitä kokemusta hän pi-
tää arvokkaana uudessa luottamustehtävässään.
– Olen äärettömän tyytyväinen siihen, että olen saanut toimia Mika Hannulan esikunnassa. Se on ollut opettavaista aikaa ja antanut hyvän pohjan tähän tehtävään, hän totesi kiitospuheessaan heti valinnan jälkeen.
– Vilpitön kiitos luottamuksesta, kyllä tämä pistää hiljaiseksi. Kiitokset myös
Pinja Hellmanille. Meillä oli pieni kierros piireissä ja saimme hyvää keskustelua aikaiseksi. Teemme yhdessä työtä
maanpuolustuksen hyväksi.
Mikä sitten muuttuu uuden puheenjohtajan myötä – vai muuttuuko?
– Olen ollut varsin tyytyväinen Hannulan toimintaan, en tule muuttamaan tätä linjaa, Halkilahti tuumaa.
Hän korostaa viestinnän merkitystä
liiton kehityksen kulmakivenä, jotta reserviupseerit saisivat äänensä kuuluviin.
– Meidän pitää puuttua julkiseen
keskusteluun, esimerkiksi yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista koskevaan, Halkilahti linjaa. Myös liiton suoran yhteydenpidon esimerkiksi kerhoihin tulee olla nykyistä tiiviimpää.
Nuorten sitouttaminen
mukaan on haastavaa
Kisassa toiseksi jäänyt Pinja Hellman korosti jo esittelypuheenvuorossaan, että
puheenjohtajakisaan kannatti lähteä
lopputuloksesta riippumatta.
– Olen käynyt paljon keskusteluja reserviupseerien kanssa erilaisista asioista ja se on avartanut näkemyksiäni. Mitä voimme tehdä, että Reserviupseeriliitto tai koko reserviupseerius olisi vielä 10–15 vuoden päästä yhä relevanttia?
Samaa asiaa sivusi väistyvä puheenjohtaja Mika Hannula esitellessään liittokokousväelle liiton toimintaa viimeisen kolmivuotiskauden aikana.
Hannula toi esiin, miten nuorten sitouttaminen toimintaa aiheuttaa haasteita: moni nuori reserviupseeri eroaa
liitosta saatuaan ensimmäisen jäsenmaksulaskunsa eikä ehdi edes toimintaan mukaan.
Yhdistysten tuleekin kiinnittää erityisestä huomiota, jotta nuoret kokisivat itsensä tervetulleeksi mukaan reserviupseerien toimintaan.
Mikko HaLkiLaHti
Reservin kapteeni
Salon seudun reserviupseerien
ehdokas
Agronomi ja maanviljelijä
Perheessä vaimo ja neljä lasta
Harrastukset:
reserviupseeritoiminta, metsästys
ja ammunta
AJANKOHTAISTA - RES
Reserviläinen 8/2013
7
Tähtäimessä maanpuolustuskeskustelun ydin
Savola: Edunvalvonnassa oltava aktiivisia
Mervi Mäki-Neste
vuoden toiminnan
keskeisenä tavoitteena on tehdä järjestöstä Suomen suurin ja tunnetuin maanpuolustusjärjestö sekä parantaa edelleen
liiton yhdistyksille tarjoamaa palvelua.
Avainasemaan nousevat myös maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ sekä markkinointi, viestintä ja tiedottaminen.
Tulevana vuotena jatketaan jo tutulla
Reservi – maanpuolustuksemme perusta -teemalla. Erityisinä painopistealueina ovat tiedotus, edunvalvonta ja reservin laajan ampumatoiminnan ylläpito.
– Meidän on oltava aktiivisia edunvalvonnassa. Hyvänä yhteistyökumppanina myös edunvalvontamme edellytykset paranevat, summaa Reserviläisliireserviläisliiton ensi
ton puheenjohtaja, kansanedustaja MikKertausharjoitusten vähäisen määko Savola.
rän johdosta Reserviläisliitto kannusAmpumaratalain säätämis- ja toi- taa jäseniään ylläpitämään omaa kenttämeenpanoprosessi sekä sen vaikukelpoisuuttaan osallistumalla yhdistukset maamme laajaan amtysten ampuma- ja liikuntatoipumarataverkostoon ovat
mintaan sekä Maanpuolusensi vuonna edunvalvontuskoulutusyhdistyksen
nan keskiössä.
(MPK) koulutukseen.
– Ampumaratojen
Jäsenille markki”Toiminta on
säilyminen kohtuullinoidaan myös puolussen matkan päässä on
tusvoiminen maakunkaiken perusta” tajoukkoja
ensisijainen asia. Resekä uusia
paikallispataljoonia.
serviläisyhdistysten
kautta pääsee harrasHenkilökohtainen
tamaan ammuntaa, saakontakti käyttöön
maan kokemusta ja sitä kautta hankkimaan edellytyksiä oman
Toiseksi päätavoitteeksi Reserviaseluvan hankinnalle. Haluamme opet- läisliiton strategiassa on määritelty suotaa vastuullista ampuma-aseiden käyt- malaisten maanpuolustustahdon hyväktöä, toteaa Savola.
si tehtävän työn tehostaminen. Lisäksi
painotetaan jäsenhankinta.
– Toiminta on kaiken perusta. Meidän on parannettava erityisesti paikallistason viestintää. Kun järjestämme
tapahtumia, niin kerromme siitä myös
ulospäin. Se lisää houkuttelevuutta ja
tuo jäseniä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin henkilökohtainen kontakti ja kysyminen jäseneksi.
Reserviläisliitto on myös laajasti mukana veteraanityössä. Perinteiseen tapaan osallistutaan muun muassa Sotiemme veteraanit 2014 -keräykseen.
– Myös muu yhteistoiminta sotiemme veteraaneja edustavien järjestöjen
kanssa jatkuu laajana niin liitto-, piirikuin yhdistystasollakin. Useat liiton jäsenyhdistykset tukevat paikallisten veteraaniyhteisöjen toimintaa sekä avustavat
yksittäisiä veteraaneja, iloitsee Savola.
PETTErI LöPPöNEN
Juhlavuoteen valmistaudutaan
Osin ensi vuoden toiminta suuntautuu
jo vuoteen 2015, jolloin liiton perustamisesta tulee kuluneeksi kuusi vuosikymmentä. Päätapahtuma järjestetään huhtikuussa 2015 liiton käyttöön vuokrattavalla Silja Europa -aluksella. Juhlaristeilyn markkinointi alkaa huhtikuussa.
Juhlavuoteen liittyviä tapahtumia
järjestetään syksyllä 2015 myös piireissä. Päätöstapahtuma pidetään marraskuussa Porissa, jossa järjestetään sääntömääräinen syyskokous ja muun muassa hyväksytään liiton seuraava strategia.
– Uudelle vuosikymmenelle lähtee
aktiivinen, kasvava, järjestötoimintaa kehittävä ja kenttää palveleva Reserviläisliitto, kiteyttää Savola.
Puheenjohtaja Mikko Savola painottaa
tiedottamista. Parempi näkyvyys mediassa tuo lisää reserviläisiä toimintaan.
MITEN ON?
Mikä kiinnosti Terwasoudussa?
Mirva Brola
Kysyimme vierailta,
millaisia odotuksia heillä oli Oulun kokousviikonloppuna.
Tiina Ronkainen, 47
Äänesseudun maanpuolustusnaiset
– Mielenkiintoisinta on, että
täällä on näin monta maanpuolustusjärjestöä yhtä aikaa koolla – se on hienoa.
Täällä tavataan vanhoja tuttuja ja uusiakin tulee.
– Perjantai-iltana oli kunnia olla kaupungintalolla vastaanotolla ja siellä tuli keskusteltua reserviläisjärjestöjen miesten kanssa siitä,
mikä meitä yhdistää maanpuolustustyössä.
– Ja monta hienoa hetkeä on vielä luvassa!
Juha Tarnanen, 51
majuri res
Lahden reserviupseerikerho
– Henkilövalinnat kiinnostavat
eli RUL:n puheenjohtajan valinta. Ja kun viisi liittoa ensi kerran juhlistaa kokouksiaan yhdessä, niin se, miten näkyy
liittojen välinen yhteistyö. Sitä on pyritty tiivistämään ja saamaan sitä kautta säästöjä.
– Olen myös yrittänyt ymmärtää eri liittojen toimintaa ja ikäjakaumaa. Kuinka saataisiin nuoria
mukaan toimintaan, ettei menisi perinnetoiminnan vaalimiseksi?
Heikki Taanila, 25
rajajääkäri res
Oulun reserviläiset
– Pohjois-Pohjanmaan maakuntakomppanian päällikkö kutsui tänne avustamaan
ja opastamaan ihmisiä. Meitä
on täällä tusinan verran paikalla. Mielestäni maakuntakomppanian pitäisi
näkyä ja kuulua enemmän.
– En osallistu kokouksiin, mutta olen ensi kertaa
tällaisessa happeningissä mukana ja se kiinnostavaa. Täällä on niin paljon erilaisia järjestöjä ja
ihmisiä, että pääsee hyvin verkostoitumaan.
8
AJANKOHTAISTA
Ruotsin armeijalla
identiteettiongelma
Asevelvollisuudesta luopuminen tuottaa tiedon puutetta sotaväen toiminnasta
Armeijan peruskurssille houkutellaan tulijoita sosiaalisessa mediassa
MirvA BrolA
Kodinturvajoukoilla on merkittävä sija
ruotsin puolustuksessa. Joukkojen
keski-ikä on nuorentunut 35 vuoteen.
Mirva Brola
ruotsissa ihmetellään, mitä varten maal-
sen nousulle. Paluu aluepuolustukseen
tapahtuu kuitenkin vaikeimman kautta:
kerran lakkautettuja rakenteita perustetaan uudelleen, mikä kestää ja maksaa.
la on asevoimat. Mielipidemittauksissa
luottamus Ruotsin puolustusvoimiin Vapaaehtoisuus
on kansan keskuudessa matalalla ja vie- kaiken pohjana
lä alemmalla tasolla se on palkatun hen- Ruotsin puolustusvoimat on kaukana
kilöstön mielissä.
taannoisista vahvuuksistaan. Kun kylViestintäjohtaja Erik Lagersten ker- män sodan aikana sa-vahvuus kipusi
too, että identiteettiongelma
850 000 mieheen ja 28 prikaatiin, ensi vuonna vahvuus
on iso kysymys puolustusvoimien sisällä. Ongelma
on enää 55 000 miestä ja
liittyy uhkakuvien muu2 prikaatia.
tokseen.
Joukot ovat pienet
”Selkeää
– Ennen uhka oli
mutta pippuriset: niivihollista
den on määrä olla hyselvä: puolustauduimvin koulutetut ja vame Neuvostoliiton
ei enää ole”
rustetut sekä joka hetmaahantunkeutumiski valmiina toimintaan.
ta vastaan. Nyt tilanne
on muuttunut, eikä aiemRuotsalaisten ammattipi uhka ole enää todennäköitaitoa arvostetaan korkealle
nen. Selkeää vihollista ei enää ole,
kansainvälisissä tehtävissä.
Lagersten toteaa.
Muutos asevelvollisuusarmeijasRuotsin puolustusvoimien tehtäviä ta uuteen kuosiin on kivulias. Kun aseei ole kirjattu lakiin samalla tavoin kuin velvollisuudesta käytännössä luovutSuomessa, vaan ne määritellään joka tiin 2009, kaikkia päätöksen seurauksia
vuosi erikseen budjetin laadinnan yh- ei osattu ennakoida.
teydessä.
Uusimuotoinen armeija perustuu vaYkköstehtäväksi nostettu osallistu- kituiseen väkeen, sopimus- ja valmiussominen kansainväliseen kriisinhallintaan tilaisiin sekä kodinturvajoukkoihin. Haon antanut tilaa uudelle aluepuolustuk- kijoita on, mutta suuri poistuma ja no-
pea vaihtuvuus vaivaavat.
– Täysipäiväisiin tehtäviin meillä on
riittävästi hakijoita, mutta valmiussotilaiksi ei, Lagersten toteaa. Ongelmana
on, että sotilaana työskentely perustuu
kaikissa portaissa vapaaehtoisuuteen.
Valmiussopimus ei houkuttele, koska
päivätyö voi olla uhattuna.
Myös sopimussotilaitten kiertonopeus on liian suuri. Kustannukset karkaavat, kun sotilaita täytyy kouluttaa enemmän suuren vaihtuvuuden vuoksi.
Laskelmat perustuvat 6–8 vuoden
palvelukseen, mutta moni lopettaa tätä ennen, kun mielenkiintoiset ulkomaan tehtävät on käyty läpi ja kotimaassa odottaisi tylsäksi koettu virka-aikana tehtävä työ. Keskimäärin palvelusaika jää 4 vuoteen.
Sotaelokuvat luovat
mielikuvaa intistä
Ruotsin tilanne asevelvollisuudesta luopumisen jälkeen on kiinnostava, kun sitä
peilaa parhaillaan Suomessa käytävään
keskusteluun.
Ruotsin puolustusvoimien tavoitteena tulevaisuudessa on vuosittaiset
4 500 osallistujaa kolmen kuukauden peruskurssille, joka avaa ovet sotilasuralle.
Viime vuonna kurssin suoritti budjetin sallimat 3 500. Poistuma on saatu las-
kettua 18:sta 15 prosenttiin, mutta hakijoiden rekrytointi on kovan työn tulosta.
Armeija käyttää kampanjoinnissaan
kaikkia mahdollisia sosiaalisen median
välineitä. Erityisesti viestiä suunnataan
nuorille naisille, jotta rekrytointipohjaa
saataisiin laajemmaksi.
– Tieto asevoimista ei perustu enää
armeijan käymiseen vaan muualta saatuihin mielikuviin, kuten amerikkalaisiin sotaelokuviin, Lagersten sanoo.
Luottamus viranomaisten viestintään
on kylmän sodan aikaista heikompaa, ja
suositun bloggaajan mielipide voi nuoren vaakakupissa painaa enemmän.
Kampanjointiin panostetaan tosissaan, sillä vanhan asevelvollisuusarmeijan käyneet alkavat olla lopussa. Se
näkyy myös upseerikoulutukseen hakijoissa: kun vuonna 2010 hakijoita oli
1 600, viime vuonna sataan paikkaan haki vain 320.
Reserviläisten pohjoismaisen yhteistyön harmiksi Ruotsin nykyinen koulutusjärjestelmä ei tuota reserviupseereja, ja vanhan järjestelmän läpikäyneiden
keski-ikä on korkealla. Aliupseereita kyllä koulutetaan, joskin ruotsalaiset kutsuvat heitä ”erikoisupseereiksi”.
TAvoiTeTilA 2014–19
Merivoimat: 3 000 sotilasta,
rannikkojääkäripataljoona, 7 pintaalusta, 4 sukellusvenettä
Ilmavoimat: 3 000 sotilasta,
4 lennostoa, helikoptereita
Maavoimat: 17 000 sotilasta,
7 pataljoonaa, aselajiyksiköitä
Puolustushaarojen yhteiset
joukot: 4 000 sotilasta (huolto,
johtamisjärjestelmä ym.)
Kodinturvajoukot: 22 000 sotilasta,
40 pataljoonaa
Reserviläinen 4/2012
Reserviläinen 8/2013
9
Joulutulilla kaikki ovat
tasa-arvoisia
Tapahtuma on Kangasalla niin suosittu, että sen lopettaminen olisi lähes mahdotonta
TiMo KesKinen
liuksialan kappelin tulilla vuosi sitten.
joulutuliperinne kerää kaiken ikäiset
hiljentymään yhdessä.
Maaret Väkinen
– kangasalla joulutulilla on niin vahvat
perinteet, ettei enää riittäisi edes rohkeus lopettaa tapahtuman järjestämistä, sanoo Kangasalan reserviupseerikerhon varapuheenjohtaja Timo Keskinen.
Kävijämäärä joulutulilla on Pirkanmaalla sijaitsevalla Kangasalla ollut tasaisessa kasvussa ensimmäisistä joulutulista lähtien. Tänäkin vuonna mukaan
odotetaan noin 250 kävijää. Keskinen on
erityisen mielissään lapsiperheistä, joita
on tullut joka vuosi lisää.
– Nykypäivänä vain harva lapsi pääsee metsään retkeilemään. Joulutulet
ovat koko perheen yhteinen metsäretki
nuotiomakkaroineen kaikkineen.
Tapahtuman merkitys Kangasalan
reserviläisjärjestöille on suuri. Keskinen huomauttaa, että kun kirkkopyhiä
ja itsenäisyyspäivää ei lasketa mukaan,
kyseessä on heidän suurin tapahtumansa vuoden aikana.
Yhdessäolo tärkeintä
essa tapahtumaan tarvittiin muun muEnsimmäiset joulutulet Kangasalla jär- assa äänentoisto.
jestettiin vuonna 1988, kun Risto MatLiuksialan kappeli on Keskisen mutila ja Markku Pirinen päättivät tuo- kaan paikkana puhutteleva ja harras jouda metsästäjille tutun tavan metsässä lutulien tunnelman mukaisesti.
hiljentymisestä koko kansan tietoi– Ensin jännitimme, miten kävijät
suuteen.
suhtautuvat paikan vaihdokEnsimmäisillä joulutuseen. Kävi kuitenkin niin,
lilla tunnelma oli intiiettä siirtyminen Liuksiami. Kymmenkunta henlaan teki kävijämäärässä
keä kokoontui metsään
hyppäyksen ylöspäin.
“Koko perheen
nuotion ääreen hiljenJoulutulien ohjelyhteinen
tymään ja paistamaan
ma on pysynyt alusta
makkaraa joulunodosaakka samana. Alusmetsäretki”
tustunnelmissa.
sa pappi pitää hartauTapahtuma laajeni
den, minkä jälkeen luetaan jouluevankeliumi sekuitenkin nopeasti. Pian
seurakunta alkoi tarjota kävikä lauletaan virret Enkeli taivaan ja Maa on niin kaunis. Tajöille glögit ja makkarat. 1990-luvulla tapahtuma siirrettiin Liuksialan pahtumassa vierailee vuosittain myös
kappelille, koska kävijämäärän kasva- joulupukki.
Tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo.
– Joulutulilla tapaan ihmisiä, joita en
näe koskaan muualla, Keskinen sanoo ja
jatkaa, että nykyaikana ihmiset usein lokeroituvat omiin pieniin porukoihinsa.
– Tässä tapahtumassa kukaan ei ole
toista parempi tai huonompi. Kaikki saapuvat joulutulille yhdenvertaisina.
Mukana tapahtumaa järjestämässä
ovat Kangasalan reserviläiset ja reserviupseerikerho, Liuksialan kartano sekä Kangasalan seurakunta. Tänä vuonna joulutulille kokoonnutaan Kangasalla
13.12. kello seitsemästä eteenpäin.
Suurin ja vanhin
reserviläistapahtuma
Joulutulet järjestetään vuosittain noin
sadalla eri paikkakunnalla. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg sanoo, että kyseessä on laajin koko reser-
viläisyhdistyskenttää koskeva tapahtuma. Lisäksi se on ainoa liittotasolla yhä
järjestettävä hengellisen toiminnan tapahtuma.
– Vuosikymmeniä sitten hengellinen
toiminta oli liittotasolla laajempaa kuin
nykyään. Joulutuliperinne on säilynyt
näihin päiviin saakka.
Joulutulet aloittavat perinteisesti reserviläisperheiden hiljentymisen
jouluun.
– Tämä tapahtuma tavoittaa kaikki,
niin nuoret kuin vanhatkin. Tapahtuma
on erittäin merkittävä osa reserviläisyhdistysten toimintaa.
TuleT loiMuaVaT
jouluKuussa
Joulukuun aikana eri puolella
Suomea järjestetään kymmeniä
joulutulitapahtumia
Joillakin paikkakunnilla joulutulet
on sytytetty jo aiemmin syksyllä
Usein tapahtuma
järjestetään yhteistyössä
esimerkiksi seurakunnan,
maanpuolustusnaisten,
partiolaisten tai veteraanijärjestöjen
kanssa
Lista tapahtumista osoitteessa
www.reservilaisliitto.fi
Heijastimella tukea veteraaneille
sotiemme veteraaneja jäljellä enää 34 000
sotiemme veteraanit -keräyksen myynti-
tuotteena on tänä syksynä heijastin. Veteraaniheijastimia myydään vuoden loppuun saakka R-kioskeissa sekä verkkokaupassa.
Heijastin oli edellisen kerran koko
kansan saatavilla kolme vuotta sitten.
Suuren kysynnän vuoksi se otettiin uudelleen kampanjatuotteeksi.
Sotiemme veteraaneja on elossa
34 000, ja heidän keski-ikänsä on 90
vuotta. Suurin osa veteraanista asuu
yhä kotonaan ja yli puolella heistä kuukausittainen bruttoeläke on alle 1 000
euroa. Iän noustessa kotona selviytyminen ilman apua käy yhä vaikeammaksi.
Sotiemme veteraanit -varainhan-
kinnalla tuetaan veteraanien, puolisoiden ja leskien kotona selviytymistä. Tuottoa käytetään muiden muassa lääkekulujen omavastuuosuuksiin,
kotiapuun, apuvälineiden hankintaan,
sekä kuntoutukseen ja virkistystoimintaan.
Sotiemme veteraanit -varainhankinnassa ovat mukana Sotainvalidien
veljesliitto, Suomen sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto sekä Kaatuneitten omaisten liitto.
Reserviläiset osallistuvat veteraanien hyväksi tehtävään varainkeruuseen
keväisin lipaskeräyksillä sekä tukemalla varusmiesten tekemiä keräyksiä kuljetuksin ja opastuksin.
Hanki SPEK
verkkokaupasta
Turvallisuusalan tuotteet
Verkkokauppa palvelee
Valikoimistamme löydät paljon hyviä tuotteita turvallisuuden edistämiseen. Tuotteissa on kattavasti pelastusalan ammattikirjallisuutta, esitteitä turvallisuusviestintään, kiinteistön turvamerkkejä, palovaroittimia,
alkusammuttimia ja väestönsuojelumateriaalia.
Verkkokaupassamme voit maksaa helposti ja turvallisesti haluamallasi
maksutavalla. Toimitukset hoidamme nopeasti ja kätevästi postitse
vaikka kotiovellesi.
Tuotteita voi ostaa myös myymälästämme Ratamestarinkatu 11, 00520
Helsinki. Myymälä on avoinna arkisin klo 9-15:00.
Tutustu:
verkkokauppa.spek.fi
Puh. 09 4761 1300
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi
654T91 1PM90N2T1 O9 M051154AA1,N2T1 Y>Y ==? @>@; GJ% XBBVG%SIJZZB['% 1-T33R 3I(. KTOPS1..T @ -T/61T PR-O"
L8L
L8L
3 04;5;0.29.7.0 96"(#,*, )//8 &%$:! -+/81''
96"(#,*, <//8
&%$:! -)+81''
@
0#E? ;=== YYZ
L(V!%#*V G)Z%!*IIB& [)C?4GCGN<===Y#EGEU
YYZ ]LH]? 8== YY?
5DDJJG CG[Y#FE)EED <Z8 YY
, CG$CGFEG F#N]#EAFE' E)H'F[)CAFE'?
19
/0
51
$#!
&DX
0A%H#)N ]L]L ;;^?
5#JJGGCG ]DDJJG?
OHHL#E)EEGCGE J''EA[G#+GE?
0A%H#C' G#FGNJ''?
5GNEGCDDF <=== ]&?
5'F#HG$G V==Z@ [LJDE <W=Z@>]]?
5O00TTKT Q#NYGN
5TMPT ::Y$"
1H# V.ED.D.
T,(E G)F*X*FF,,I$ IHCE))$
X#GG.. !. V.EX)) B#IEE#VV*Y
51
Y
@YY
39MM- 029
&
2
0
0
1
0
0
EG# ]'F#HG$G <V8Z@
[LJDE W B V8Z@
J..B.F. =U; TT$
VCXXH )+)EE*Y PF#VV#E!HCE#D)DDCY 1)DHX,X,
,V# 7UU X'$ G.#IH =;U X'$ IHGY?UU XTW%Y 3)XY > %V(Y
19
19
/5E10C1DC0HF1-3- 43//13F .HGH5CDH 4-3NPOA >"4-,3A
T0355496 N00
2AQN,2N5511T3P
103/9MMP2P6
B.I%#I
@ 3.IEX.I
JHHDDHF# >< 1 8UU 0Y RXXC > XGVY
THGH.CDHT)FXX#Y
/
L5459015 0 5 1
?> 1 <; R%Y K.D.CE.#X. 7 %Y
MR4R5NKRN5P5$ T.FXX#IH#+)I G.F.EWVCHD)DD.B#IW%#V!.#E#I
2D 3+#;#?@ /R5JR3 Q#)E)V"THHDDHF#Y
4)KK#)= FBA#@'
('"##! ,
\ E]
5'F#HG$G <8==Z@ [LJDE ;9=Z@>]]?
1-T33R
KTOPS1..T
PR25O4(@
TM-16T"
'%#!,
5'F#HG$G ;8=Z@ [LJDE X8Z@>]]?
SP6L96 ZFX%Z)EB >:Y$"
!FZFGFH!FX% JZJI)FVJHHJ
.77;7
!? 7K# LJ"" M>K(
/G$E# W=Z@
'$#!,
&DX
E:?I)@ <:?<#;:#@ I*@M#!,
K:I#;*#%#@& >?K;;?>::$ !B
=B@MB$B!??@ !? 6 9:?;;B( 5'F#HG$G :==Z@ [LJDE <==Z@>]]?
39MM- 029 R5MS #J 7P1- 2N5511T3P1
T =YY
/G[[A M.T F'$]%F]LLEE)H#E )#
EGHC#EF) G!L]LHEE#G )# CG]DDED]F#G?
.GG G!GG JA%H'E)#[[' !G !G[]G@
]'AE'C#[[' E#)N H)DNGFFG? 2LJ?
<8 ]Y>$? 3GB? G!LYGE]G 7= ]Y?
%%#! ,
&DX
5'F#HG$G 8==Z@
[LJDE VVZ@>]]?
" 1.#%D))D PD))I"1.G.."4)FCCDCE
" RXXC?>1 >@8U R%$ K.D.CE.#X. : %
" JHHDDHF# ?=UU 0
" PF#VV#E!HCE#D)DDC )DCWD.X.G**
" J..B.F. ?;U TT
" L.ID.BCCE ?:U X'
" 4#DY ?;8U TT$ K)BY 9=U TT$
LHFXY?=UU TT N00
3)IXY6 D.X.I.
19N00 <?U @ ?UU TT / 0@
51
)+)EE*
@ EFKGGJ&
=:U @ 7U TT 39MM- 029 W?YY R5MS ><:Y$"&DX
19
JTY K)+"B.VHD$
2G.F-H XCGG#G)IX#D <"G#ED)B(#VV*$
L)IAHH+#I **I)IDH#EDH !I)Y
R!HT.DX. ;U XTY 5HG)CE ?; XTW%Y
L.ID.BCCE ?=U X'Y
\ E] 4#DY ??:$ V)BY :=$ XHFXY ?>> -TY
NEHD F)IX..DY P# D.FB#D. .!HXHFDD#.
)#X* F)X#ED)F(#ID#*Y O#)IH .!HG)V#
X.CGG.F)#EEC#VV) !. TCC%CI
5'F#HG$G <8==Z@ [LJDE ;9=Z@>]]? V##XXCT#E))IY
(&"##! ,
"
CE5 NJ
39MM029
7P1W?YY
19
$##!,
19
==Y P32
8ZJ+)
>C> G%)Z%%!)VV)
@
/0
N00
19
19
N00
L5U0M9385. 5- DDD[IJZZB['% 4[ Y>Y ==? @>@;
5GHEGNLN$)HHGNE#) VZ =;V;= R.011 X)%* NNN
3RO44* -T5MMZ PM14-1 6T KT/T1.T- 0R4TT KT/3T.-O"
I[# <8= $DL[ELJ#FE)EE' ]L]L YGGFFG"
654T91 15PLP10N2T1
N5N5 L99Q96[
NÄKÖKULMA
11
Raimo Jyväsjärvi
Kirjoittaja on kenraaliluutnantti ja maavoimien komentaja.
Maavoimien koulutus
seuraa aikaansa
Asevelvollisuusjärjestelmää ja sotilaallista koulutusta kehitetään jatkuvasti vastaamaan sekä puolustusvoimille asetettuja vaatimuksia että tämän päivän asevelvollisten kykyjä ja tarpeita. Asevelvollista pyritään tukemaan entistä paremmin muun muassa ilmaisten, palvelukseen liittyvien
matkojen lisäämisestä kouluttajamäärän kasvattamiseen sekä kutsuntajärjestelmän kehittämisestä asevelvollisten informaatiopalveluihin. Toisaalta asevelvollisten entistä monipuolisemmat taidot esimerkiksi tietotekniikan osaajina pyritään saamaan entistä paremmin
myös puolustusvoimien käyttöön. Tämän päivän asevelvollisten, varusmiesten ja reserviläisten, tietotekniset taidot mahdollistavat myös entistä teknisempien asejärjestelmien käytön ja koulutuksen
miehistötasolta lähtien.
Saatavana kirjakaupoista ympäri maan.
Voit myös tilata verkkokaupasta
www.paasilinna.fi
Sotilaallista koulutusta puolestaan kehitetään jatkuvasti uhkakuvien, taistelukentän muutosten, teknologian ja sotavarusteiden kehittyessä. Maavoimissa erittäin keskeinen kehitystyö on parhaillaan käynnissä, kun maavoimien uudistettua taistelutapaa koulutetaan varusmiehille ja reserviläisille. Uudistetussa taistelutavassa aikaisemmasta alueiden pitämiseen perustuvasta taktiikasta siirrytään kohti
joustavampaa toimintamallia, jossa pyritään kuluttamaan vastustajaa maksimaalisesti oma toimintakyky säilyttäen. Sekä henkilökunta että varusmiehet ovat ottaneet uudistetut toimintamenetelmät vastaan innolla ja uusi tehtävätaktiikkaan perustuva taistelumenetelmä koetaan motivoivaksi.
Motivoivia tekijöitä on useita. Merkittävin on aikaisempaa huomattavasti itsenäisempi toiminta ja päätöksenteko ryhmätasolla asti. Johtajalle annetaan toiminnan päämäärä, tehtävä ja resurssit, minkä jälkeen hän päättää, miten toiminta toteutetaan. Tässä mallissa johtajilta ja yksittäisiltä sotilailtakin odotetaan rohkeutta ja aloitekykyä sekä kykyä itsenäiseen päätöksen tekoon reaaliaikaiseen tilannekuvaan perustuen. Lisäksi johtajien
ja yksittäisten sotilaiden on pystyttävä hahmottamaan taistelutilaa huomattavasti entistä tarkemmin. Kaikilla tasoilla pyritään nykyistä joustavampaan, itsenäisempään ja hajautetumpaan toimintaan. Tämä koetaan
sekä haastavana että motivoivana tekijänä koulutuksessa.
Uudistuksessa myös paikallisjoukkojen tehtäviä laajennetaan. Paikallisjoukot kantavat tulevaisuudessa vastuun joukkojen perustamisesta ja koulutuksesta, kohteiden suojauksesta, tiedustelusta, opastamisesta, sivustojen suojauksesta, maahanlaskun torjunnasta ja rajoittamisesta, sissitoiminnasta ja erikoisjoukkojen vastaisesta toiminnasta. Tuleva joukkorakenne
mahdollistaa reserviläiselle aikaisempaa monipuolisemman sotilasuran
ja haasteellisia tehtäviä sekä koulutusta koko asevelvollisuuden ajaksi.
Varusmiesten ja reserviläisten koulutuksen tuloksia seurataan systemaattisesti keräämällä säännöllisesti palautetta sekä asevelvollisilta että
kouluttajilta. Loppukyselyt ovat etenkin viimeaikoina osoittaneet sen, että suunta koulutuksessa on oikea. Koulutus koetaan varusmiesten keskuudessa aikaisempaa mielekkäämmäksi ja haasteellisemmaksi.
On syytä muistaa, että sotilaallisen koulutuksen lisäksi yleisellä asevelvollisuusjärjestelmällä on arvokkaita ulottuvuuksia myös suomalaisen yhteiskunnan kannalta ja koulutuksen uudistukset ja kehittyminen näkyvät
myös yhteiskunnassa kokonaisvaltaisemmin. Yleisen asevelvollisuuden
kautta maanpuolustus kytkeytyy meidän kaikkien yhteiseksi asiaksemme
ja parantaa päättäjien sekä kansalaisten ymmärrystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta. Se vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä yhteisön yhteisiä pelisääntöjä. Yleisen asevelvollisuuden kautta on mahdollista myös ehkäistä nuorten syrjäytymistä sekä kasvattaa koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Yksilön vastuun vahvistaminen osana yhteisöä on
äärimmäisen tärkeä arvo aikakaudella, joka korostaa usein vain yksilön vapauksia yhteisön kustannuksella.
Mitä mieltä olet? Kirjoita meille palautetta: toimitus@reservilainen.fi
12
RESERVILÄINEN 80 VUOTTA
Muutosten edessä
2000-luku: Reserviläisessä näkyi huoli reservin tilasta ja maanpuolustuksen
tulevaisuudesta. Samat aiheet puhuttavat yhä.
Maaret Väkinen
toisessa Reserviläisen numerossa Jarmo Paasikivi kirjoitti:
”Reserviläisliitto ei pidä hyvänä kehitystä, jossa reservin merkitys puolustusjärjestelmässä vähenee. Sen myötä
reserviläisten kiinnostus maanpuolustukseen ja varsinkin omien sotilastaitojensa kehittämiseen laskee. Tämän seurauksena maanpuolustustahto taas pidemmän päälle vähenee ja ennemmin
tai myöhemmin ollaan tilanteessa, jossa asetetaan kyseenalaiseksi koko yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä.”
Uuden vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen loppuun mennessä keskustelu yleisestä asevelvollisuudesta oli kiihtynyt entisestään. Myös
Ruotsin mallin tyyppiset kodinturvajoukot nousivat lehden keskusteluissa esiin. Varuskuntien lakkautukset alkoivat olla arkipäivää ja kertausharjoituksia karsittiin määrärahojen puutKeskustelu palkka-armeijasta ja yleisestä asevelvollisuudesta on käynyt kiivaana koko 2000-luvun. Ammattiarmeijaa pohdittiin
teessa.
– Suhtauduin tuolloin kriittises3/2007-lehdessä.
ti siihen, miten paljon nuoria oikeasti kutsunnoista lähetettiin palvelukseen ja miten paljon varusmiehiä toMiRVA BRolA
della koulutettiin valmiiksi reserviin,
Reserviläisen päätoimittajana vuosidittiin asiantuntijavoimin Reserviläisen
numerossa 7/2001.
na 2003–09 toiminut, nykyinen Turun Sanomien päätoimittaja Kari VaiSamaan aikaan Nato-keskustelu känio toteaa.
vi vilkkaana.
Myös nuorten ja reservin fyysisen
– Natosta ei voi ottaa voimakkaasti
kantaa, koska lehdellä pitää olla mahkunnon romahtaminen nousi huodollisuus objektiiviseen keskuslenaiheeksi. Aihetta käsitteli
teluun, Vainio miettii.
muun muassa ReserviupReserviläisessä nousiseeriliiton toinen varapuheenjohtaja Kai Leivatkin esiin Natoon liit”Natosta
nonen 4/2004-lehden
tyvät mielipiteet mokolumnissa Läskikanelta eri kannalta katei voi ottaa
pina.
sottuna. Lehdissä oli
voimakkaasti
Samaisessa numelaajoja, taustoittavia
artikkeleita ja lukijoille
rossa julkaistiin enkantaa”
kerrottiin Natosta useisimmäistä kertaa Jouden fakta-pohjaisten jutko Innasen pilapiirros,
tujen kautta. Mielipideteksjoka naljaili reserviläisten
teissä ja kolumneissa kannanotot
kasvaville kaljamahoille. Innaolivat räväkämpiä.
nen on piirtänyt Reserviläiseen tuosta
Vuosien 2007 ja 2008 koulusurminumerosta lähtien.
en seurauksena yleinen mielipide muut– Myös Matti Simula alkoi kirjoittui kriittisemmäksi ampumaharrastusta
taa Reservissä-sarjaa. Se oli iso satsaus
kohtaan. Ilmapiirin kiristymistä seurasi
lehden kiinnostavuuden puolesta, Vainio kertoo.
aselain tiukennus.
– Järkyttävät koulusurmat ja ampumaratojen jääminen uusien kaavojen jalVarautunut ilmapiiri
koihin aiheuttivat sen, että lehdessä oli
Uusi vuosituhat toi mukanaan uudenpaljon keskustelua ampumiseen ja amlaisia uhkia. World Trade Centeriin
muntamahdollisuuksiin liittyen, Vainio
11.9.2001 kohdistuneet iskut näkyivät
selvästi Reserviläisen sivuilla. Numerossanoo.
sa 6/2001 artikkelissa ”Maailman musPäivitys nettiaikaan
ta tiistai” todettiin, että Yhdysvaltojen
Vuoden 2003 alussa 70-vuotias Reservikohteisiin tehty terroristi-isku käänsi
läinen päivitti itsensä internet-aikaan ja
uuden lehden maailman sota- ja sotiavasi verkkosivut. Internetin maailmanlasterminologiassa.
valloitus näkyi myös muualla.
Iskujen seurauksena vakavan terroriteon mahdollisuutta Suomessa pohJo 2000-luvun alussa oli avattu Mil- Reserviläistä painetaan Pirkanmaan lehtipainossa elokuussa 2010.
vuoden 2000
Reserviläinen 8/2013
Reserviläinen
reserviläisen avustajatapaaminen katajanokan kasinolla 28.5.2010. Ylärivin
politiikan toimittaja Matti simula ja puolustusvoimien viestintäpäällikkö Ossi
kervinen alustivat tilaisuuden.
net-verkkosotakoulu osana puolustusvoimien Avot-kehittämishanketta. Avot
mahdollisti kertausharjoitusten teoriaopintojen osuuden suorittamisen internetin välityksellä.
Ovet maailmalle alkoivat avautua ja
kansainvälisen yhteistyön merkitys kasvoi. Elokuussa 2001 Uudenmaan prikaatin reserviläisistä koottu kertausharjoitusosasto osallistui Tukholman saaristossa yhteistoimintaharjoitukseen yhdessä ruotsalaisten kanssa. Rannikkojääkärit harjoittelivat tuolloin ensimmäisen kerran kriisinhallintaa Suomen rajojen ulkopuolella.
Vuoden 2003 kolmannessa lehdessä kerrottiin, että myös Reserviläisliitto selvittää mahdollisuuksia lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Järjestömaailman kansainvälistyminen lisäsi osaltaan
liiton tarvetta muodostaa ulkomaisia yhteyksiä.
Järjestöille tärkeä laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta astui voimaan
vuonna 2007. Laki määritteli vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtävät ja toi
selkeyttä toimintaan.
Jo ennen lain voimaan astumista
Maanpuolustuskoulutus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Majuri kirjoitti kolumnissaan 2/2007:
”Laki on iso askel kohti entistä parempaa tulevaisuutta. MPK:n näkökulmasta tämä merkitsee muun muassa
mahdollisuutta vahvistaa pitkälle koulutettujen reserviläisten asemaa johtaja- ja kouluttajatehtävissä”.
Sarja päättyy.
Tilaa lehti,
joka osuu.
Mirva BrOla
henkilöitä
2000-luvulla
Päätoimittajat:
Leevi Korkkula 1992–2003
Kari Vainio 2003–09
Mirva Brola 2009–
Sotilasasiantuntijat:
Eversti Leo Kotilainen 2000
Everstiluutnantti
Jarmo Nieminen 2001
Eversti Pertti Suominen 2002–04
Eversti Jorma Jokisalo 2005–06
Eversti Heikki Bergqvist 2007–09
Eversti Pertti Laatikainen 2009–12
Eversti Hannu Hyppönen 2012–
OtsikOita ja
puheenaiheita
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen
suosio kasvaa, Jari-Pekka Korvola
2/2000
Miinakielto heikentää Suomen
puolustusta, Tapio Peltomäki
6/2004
Presidenttiehdokkaat Reserviläisen
kyselyssä: Ei ammattiarmeijaa,
Matti Simula 8/2005
Puolustusvoimat uudistuu – Väki
vähenee, reserviläiset nuorentuvat,
Harri Sippola 7/2006
Reserviläisjärjestöt pelkäävät
jäävänsä kuulematta –
Sisäministeriö kiristää aselakia
kovalla kiireellä, Pekka Mäntylä
7/2008
Suomen Sotilas on maamme suurin ja vanhin
riippumaton sotilasaikakausjulkaisu. Vuosikerta
sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua
täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sotataidosta,
sotilastekniikasta, sotahistoriasta ja turvallisuudesta.
Tilaa nyt:
www.suomensotilas.fi
www.facebook.com/suomensotilas
14
KALUSTO
Sotilaan sosiaalinen media
Käyttäjien tietämättä tapahtuva internet-vakoilu on syystä saanut julkisuutta.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt, miten jaamme tietoa ihan itse.
Tero Tuominen
sa langaton netti.
Samaten kännykkää ei varuskunnassa saa käyttää kuin vapaa-ajalla. Mukana se voi toki olla, mutta Puolustusvoimat ei korvaa jos maastoharjoituksessa
taisteluliivissä oleva lipas rusentaa taskussa olevan iPhonen.
Joukko-osastojen ohjeet siitä, mitä
laitteita saa tuoda mukanaan kasarmille,
vaihtelevat. Asevelvollisten informaatiopalvelut -projekti pyrkiikin yhtenäistämään käytäntöjä. Sen myötä nettiin viedään myös palvelukseen liittyvää tietoa.
Liikennevalo opastaa
Puolustusvoimat on julkaissut myös oppaan sosiaalisen median käytöstä varusmiespalveluksen aikana. Se hyödyntää
yksinkertaista liikennevalomallia: vihreä
on OK, punainen kielletty. Ja keltainen
siinä välissä, tapauksesta riippuen, harkintaa käyttäen ja esimieheltä kysyen.
Jokaiselle suositellaan erilaisten käytössä olevien nettipalveluiden yksityisasetusten tarkistamista. Laitteiden GPSpaikannuksen pois kytkemisestä muistutetaan erikseen.
Puolustusvoimat korostaa, että palvelusaika antaa mahdollisuuden harjoitella myös operaatioturvallisuutta netissä. Kasarmin tapahtumista saa kertoa,
mutta ei kaikista sotilasasioista. Voit
kertoa, millaista sotaharjoituksessa oli,
mutta et missä ja miksi.
Kuvaaminen on pääsääntöisesti kiellettyä, mutta tätä on mahdotonta valvoa.
Koska niin kuitenkin tapahtuu, ohjeissa
huomautetaan, että kavereiden kuvien
julkaisuun on kysyttävä lupa.
Turvallisuusluokitelluissa tiloissa ei
voi kuvata kuin erillisluvalla. Sotilashenkilöitä ei pitäisi kysymättä nimetä nettikuviin.
Varusmiehen blogin pito tai Facebook-päivitykset ovat hyväksyttäviä samoilla ehdoilla. Sotaharjoituspäivästä
voi kertoa mutta ei tarkoista tehtävistä
– ja nimiä ei näissäkään yhteyksissä pidä julkaista.
Aktiivista keskustelua
Palvelusaikana ei pääsääntöisesti saa ottaa valokuvia. Puolustusvoimat sen sijaan tarjoaa aina silloin tällöin medialle
mahdollisuuden ikuistaa varusmiesten arkea.
Tero Tuominen
google tietää sinusta enemmän kuin per-
heesi – ja luultavasti enemmän kuin sinä itse. Tallennustilan eksponentiaalinen halpeneminen on mahdollistanut
sen, että käytännössä kaikki mahdollisesti kiinnostava data voidaan säilyttää.
Google todennäköisesti muistaa
kaikki hakusi ja toimesi. Tämä sama pätee toki Facebookiin, Twitteriin, Pinterestiin tai nuorison suosimiin palveluihin kuten Kik, Instagram ja Whatsapp.
Ilman NSA-seurantaakin kaikki netissä liikkuvat siis paljastavat jatkuvasti vapaaehtoisesti valtavasti tietoa tekemisistään. Useimmiten sitä ei voi jälkikäteen poistaa.
Puolustusvoimille tämä muodostaa
vähintäänkin mielenkiintoisen haasteen.
Käytännössä kaikilla varusmiehillä on
nykyisin mukanaan kännykkä, joka yhä
useammin tarkoittaa monipuolista taskutietokonetta.
Se toimii GPS-paikantimena, videoja still-kamerana, sähköpostina ja nettipäätteenä. Ja samalla laite lähettää jat-
kuvasti valmistajalleen tietoa, josta kaikesta ei edes käyttäjä ole selvillä.
Some-opas varusmiehille
Useimmat varusmiehet ovat tottuneet
jatkuvasti päivittämään kuulumisiaan Facebookiin ja lähettämään kuvia
Instagramiin. Tämä jatkuu luonnollisesti myös intin aikana.
Kannettavaa tietokonetta tai padia
saa käyttää palveluksen ulkopuolella. Varuskuntien sotilaskodeista löytyy langattomia verkkoja ja yhteiskäytössä olevia
tietokoneita. Myös kasarmeille on tulos-
Netissä on keskustelupalstoja, joilla
useimmiten anonyymisti kommentoidaan Puolustusvoimiin ja varusmiespalvelukseen liittyviä asioita. Monesti mennään tarkkoihin yksityiskohtiinkin, mutta vastuu tiedon paikkaansa pitävyydestä toki jää aina lukijalle.
Keskustelupalstojen suosio on kuitenkin hieman hiipunut Facebookin ja
muiden sosiaalisen median palveluiden
yleistyessä. Twitter puolestaan on Suomessa vasta nousussa, koska sen käyttö
vaatii hieman perehtymistä.
Twitterissä on kuitenkin jo useita
tilejä, joiden aktiiviset päivittäjät ovat
Puolustusvoimien palkkalistoilla varsin
korkeissakin asemissa. Osa on mukana
omalla nimellään, osa nimimerkeillä.
Palvelussa pystyykin seuraamaan lähes reaaliajassa mielenkiintoista puolus-
Reserviläinen 8/2013
15
vas. vanhin archive.
orgin tallentama Puolustusvoimien nettisivu
on vuodelta 1996.
oik. Puolustusvoimat
käyttää twitteriä lähinnä netissä julkaistujen
tiedotteidensa linkittämiseen.
vas. Puolustusvoimilla
on Facebookissa lähes
6 000 tykkääjää.
oik. Youtube-kanava
the Finnish Defence
Forces. suosituimmilla
videoilla on satoja tuhansia katsomiskertoja.
tuspoliittista keskustelua. Viime aikoina
kuumin aihe Twitterissä on ollut asevelvollisuus.
Samaten netistä löytyy blogeja, joissa
maanpuolustukseen liittyvät asiat ovat
keskeisenä aiheena. Niistäkin osa on nimettömiä, mutta ne ovat selvästi asiansa
tuntevien tekijöiden kirjoittamia.
Myös varusmiespalvelua suorittavilla on omia blogeja, jotka keskittyvät tapahtumiin kasarmilla joskus varsin yksityiskohtaisestikin. Ne tarjoavat mielenkiintoisen mahdollisuuden seurata nykynuorten armeija-aikaa.
Sananvapaus vs. turvallisuus
Puolustusvoimat on satunnaisesti saanut yleisöpalautetta asiattomista netissä julkaistuista kuvista tai videoista. Tällöin tapauskohtaisesti arvioidaan, miten
niihin reagoidaan.
Sosiaalisessa mediassa on tapana ottaa kantaa ja tunnustaa väriä. Niin henkilökunnalla kuin varusmiehillä on Suomessa sananvapaus, joka on vahva perustuslaillinen oikeus. Sitä rajoittavat lähinnä tietoturvan ja sotilasasioissa operaatioturvallisuuden vaatimukset.
Tärkeää on myös, että oma mielipide erottuu organisaation kannasta. Lojaliteettivelvoite puolestaan edellyttää,
että työnantajaan mahdollisesti kohdistuva kriittinen mielipide on perusteltava
faktoin. Työntekijä ei saa horjuttaa luottamusta siihen, miten työnantaja selviää tehtävästään.
Mil.fi aloitti 90-luvulla
Puolustusvoimat on itse hyödyntänyt internetiä jo parikymmentä vuotta. Ensimmäinen Archive.orgin tallentama mil.fisivu on vuodelta 1996. Se vaikuttaa nykynäkökulmastakin asialliselta, vaikka toki
ymmärrettävästi varsin yksinkertaiselta.
Nykyisin Puolustusvoimat on ottanut käyttöön myös sosiaalisen median
keskeisimmät palvelut. Se on omien perinteisten nettisivujensa ohella niin Facebookissa ( josta nuoriso kuulemma
nykyisin alkaa jo kaikota), videopalvelu YouTubessa kuin mikroblogi Twitterissä.
Lisäksi sotaväki on mukana eri alojen
ammattilaisten suosimassa LinkedInissä, jossa se on esillä nimellä Finnish Defence Forces. Toive on, että samassa palvelussa olevat Puolustusvoimien työntekijät liittäisivät itsensä työnantajaansa.
Puolustusvoimien Combat Camera
-ryhmä on kunnostautunut tuottaessaan
YouTube-videoita. Niissä on pyritty löytämään keskeisen kohderyhmän eli va-
rusmiespalvelukseen pian tulevien nuorien tuntema vauhdikas tyylilaji – ja ilmeisesti suhteellisen onnistuneesti.
Jos Puolustusvoiminen nettipalveluista etsisi parannuskohdetta, se olisi
laajempi painokelpoisten kuvien tarjonta medialle (kuten Reserviläiselle). Esimerkiksi kaikki Yhdysvaltain puolustushaarat ovat jo 90-luvulta asti julkaisseet
kuvia netissä vapaaseen käyttöön.
Jopa ennen salailusta tunnetulla Israelin puolustusvoimilla on nykyisin Flickrkuvasivusto, jossa se julkaisee aktiivisesti materiaalia toiminnastaan. Flickrissä
ovat myös monet puolustusalan yritykset
kuten Lockheed Martin ja EADS.
Puolustusvoimien sodan aikaisesta materiaalista koottu SA-kuva.fi on jo
osoittautunut huiman suosituksi. Jotain
vastaavaa saattaakin tulevaisuudessa olla luvassa myös nykykuvista.
Kumppanit
tiedottavat avoimesti
Viestinnälle tuo haasteita puolustusvoimien materiaalihankinta kansainvälisiltä
yrityksiltä. Ne saattavat pörssiin listattuina yhtiöinä kertoa varsin avoimesti tarjolla olevista tuotteistaan ja myös toteutuneista kaupoista.
Myös Yhdysvaltain aseviennistä vas-
taava Defence Security Cooperation
Agency julkaisee avoimesti netissä tietoa vientiluvan saaneista asekaupoista
ja niiden piirissä toimitettavista määristä ja hinnoista.
Samaten kansainvälisessä toiminnassa Nato ja muut harjoituskumppanit julkaisevat netissä tiedotteita ja kuvia. Ne
saattavat kertoa asioista, joista Suomessa ei ole tiedotettu.
Puolustusvoimat
verkossa
www.puolustusvoimat.fi
sa-kuva.fi
www.facebook.com/puolustus
www.youtube.com/puolustusvoimat
twitter.com/Puolustusvoimat
www.linkedin.com/company/
finnish-defence-forces
16
KESKIÖSSÄ
Puolustusvoimat 95 vuotta
Sotaväki kehittyy sodankäynnin ja yhteiskunnan muutosten mukana.
Kasarmilla on kohdannut yhteiskunnan koko kirjo pian sata vuotta.
SOtaMuSeOn Kuva-arKiStO
Kutsuntoihin tuli
1920-luvulla
hoikkia nuoria
miehiä, moni
pelto- ja metsätöistä. Osa kärsi
riisitaudista, osa
aliravitsemuksesta.
Piia Latvala
1918 Suomessa sodittiin. Vasta itsenäistynyt kansa oli ajautunut sisällissotaan, vaikka maalla ei ollut omaa
sotaväkeä. Edellisvuosi oli ollut levoton,
ja vapaaehtoiseen järjestyksenvalvontaan perustetut valkoiset suojeluskunnat järjestäytyivät sodassa hallituksen
joukoiksi.
Puolustusvoimia ryhdyttiin rakentamaan valkoisten joukkojen luomalle
pohjalle. Suomelle haluttiin kansansa
näköinen sotaväki, mutta tavoite ei ollut helppo. Sodan jäljiltä joukot olivat
hajanaisia ja epäyhtenäisesti koulutettuja ja kansa oli vielä pitkään jakautunut valkoisiin ja punaisiin.
talvella
Saksan malliin
Suomen senaatti haki keväällä 1918 sotaväelle mallia Saksasta. Saksalaisten kouluttajien toivottiin luovan nuorelle kansalle yhtenäiset puolustusvoimat ja yhdenmukaisen varusmieskoulutuksen.
Toisin kävi. Saksa hävisi maailmansodan, ja suomalaisten koulutuksesta
vastanneet upseerit ja aliupseerit lähti- taa käsitys ”meistä” suhteessa johonkin
vät maasta jättäen jälkeensä käsityksen muuhun.
– Vielä 1920-luvulla ei ollut yhtenäispreussilaisesta kurista.
– Suhtautuminen annettuun koulu- tä Suomen kansaa. Asepalvelukseen tutukseen oli suorastaan vastentahtoista, levilla oli vahva paikallinen identiteetti,
kertoo puolustusvoimien historiaa tutki- eikä toisten tapoja ymmärretty alkuunnut everstiluutnantti, valtiotieteen toh- kaan. Alueellisista kulttuurieroista nousi kasarmeilla kärhämiä, Mälkki kuvaa.
tori Juha Mälkki.
– Saksalaisten koulutustyyli oli uusi ja vieras, se ei sopinut suoYleinen asevelvollisuus
malaisille.
Vuonna 1887 säädetyn asePuolustusvoimisvelvollisuuslain mukaan
ta haluttiin kansalaisjokainen suomalainen
kasvatuslaitos. Lumies oli velvollinen
ku- ja kirjoitustaimaa”Miehiä passitettiin puolustamaan
dottomuus oli yleistaan ja valtaistuinta.
tä, joten armeija-aikutsunnoista kotiin Keisarin joukkoihin
ka saattoi olla köylähtevät tosin valitkasvamaan”
hästä taustasta tultiin arvalla. Yleinen
asevelvollisuus vahvisleelle miehelle hyvää aikaa: hän oppi lutettiin Suomeen vuonna
kemaan ja kirjoittamaan,
1922.
sai säännöllisen ruoan ja ter– Yleinen asevelvollisuus
veydenhoidon – ja jäipä päiväraja siihen liittyvä varusmiespalvehoista säästöönkin.
lus on koskenut puolustusvoimien alusVarusmiehille opetettiin historiaa ja ta alkaen kaikkia täysi-ikäisiä suomalaiyleisiä kansalaistaitoja, sillä vastaitse- sia miehiä, Mälkki muistuttaa.
näistyneeseen kansakuntaan piti iskosVielä 1900-luvun alkuvuosikymme-
ninä oli jatkuvasti paineita siirtää palvelukseenastumisikää, koska kutsuntatarkastuksiin tulleet miehet eivät olleet tarpeeksi hyvässä kunnossa suorittaakseen
varusmiespalveluksen: osa oli aliravittuja, keuhko- tai riisitautisia, osalla puberteetti ei ollut vielä alkanut.
– Helposti ajatellaan, että siihen aikaan nuoret miehet olivat pelto- ja metsätöissä karaistuneita ja hyväkuntoisia.
Entisaikaan oli kuitenkin puutetta ruuasta ja hygieniakin oli mitä sattuu. Miehiä passitettiin kutsunnoista kotiin kasvamaan, Mälkki huomauttaa.
– Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana elintason nousu on näkynyt
vapautuksissa. Palvelusikään tulleella
voi olla vakavan ylipainon kaltaisia terveydellisiä syitä, joiden vuoksi hän ei
pysty suorittamaan palvelusta.
Eettiset syyt varusmiespalveluksesta vapauttamiselle ovat yleistyneet viime vuosikymmenten aikana.
Kurikomppanioista
joustavuuteen
Pitkälle 1900-lukua varusmiespalvelus
keskeytettiin ruumiinvammojen vuok-
Reserviläinen 8/2013
sa-kuva
17
ReseRviläisen aRkisto
äärilaidasta
toiseen: kun entisaikaan ruoasta
oli pulaa, nykyisin
varusmiehet kärsivät ylipainosta.
elintaso suomessa kohosi huimaa
vauhtia sotien jälkeen, mikä näkyi
puolustusvoimissakin. Hammashoitoa armeijassa
1950-luvulla.
ReseRviläisen aRkisto
ennen varomääräysten tuloa miehet teloivat itseään monin tavoin. Harjoitus kampin
kentällä Helsingissä 1925.
si. Henkisistä syistä johtuvat keskeytykset ovat Juha Mälkin mukaan sotien jälkeinen ilmiö. Esimerkiksi 1920-luvulla
ne, joilla oli henkisiä ongelmia palveluksessa, suljettiin erillisiin kurikomppanioihin.
– Ajateltiin, että jos joku ei sopeutunut palvelukseen, tilanne korjautuu kovemmalla kurilla. Nykyään sentään ymmärretään, ettei yksilön tilannetta asenteen tai henkisen jaksamisen osalta paranneta sillä, että lisätään kuria.
Puolustusvoimien nykyinen toimintakulttuuri mahdollistaa keskeyttämisen joko kokonaan tai niin, että varusmies astuu palvelukseen uudelleen myöhemmin.
– Pyrkimyksenä on aina ollut, ettei kerran aloitettua palvelusta keskeytetä, mutta asevelvollisia ei pidetä kasarmin portin sisällä pakolla vaan annetaan mahdollisuus tulla uudestaan,
Mälkki kertoo.
Kutsunnoissa pyritään entistä tarkemmin varmistamaan, että palvelukseen astuva nuori jaksaa palvelusajan
vaatimukset sekä henkisesti että fyysisesti.
Vammoja ja varomääräyksiä
Vuonna 1926 säädettiin laki sotilastapaturmista. Ennen sitä oli varusmiehen
oma vika, jos hän sairastui tai särki itsensä palveluksessa.
– Puolustusvoimissa ei siihen aikaan
ollut juurikaan varomääräyksiä. Koulutuksessa sattui paljon onnettomuuksia.
Miehet teloivat itseään eläinten kanssa,
sormia meni paljon, kun kädet jäivät tykkien lukkojen väliin, ja huonokuntoisia
aseita saattoi räjähdellä käsille, Mälkki
luettelee.
Varusmiehiä myös hukkui palvelusaikaan, sillä uimataito ei ollut itsestäänselvyys vuosisadan alussa.
Uuden lain myötä valtio joutui maksamaan varusmiehelle elinkorkoa, mikäli hänelle koitui asepalveluksen suorittamisesta pysyviä ruumiinvammoja.
Valtio ei kaivannut ylimääräisiä kuluja,
joten ylilääkärit valvoivat, ettei palvelusturvallisuudessa hutiloitu eikä sairaita
laitettu töihin.
Varusteet tarkistettiin jalkarättejä myöten: rakkoja ei saanut tulla, koska niiden puhkeaminen saattoi aiheuttaa verenmyrkytyksen, josta puolestaan
ReseRviläisen aRkisto
kuntovaatimukset ovat muuttuneet ajan kuluessa. aiemmin opeteltiin marssimaan
pitkiä matkoja ja leireille saatettiin pyöräillä, nykyisin harjoitellaan liikkuvaa sodankäyntiä.
saattoi pahimmillaan seurata amputaatio.
– Toimintakulttuuri muuttui nopeasti ja palvelusturvallisuus nousi uuteen
arvoon, Mälkki summaa.
Puolustusvoimilla oli pitkään omat
sotilassairaalat, mutta nyt palvelut on
yksityistetty.
Rintamalinjoilta pienryhmiin
Olot kasarmeilla eivät olleet häävit
1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Etenkin vanhat venäläiset kasarmit olivat alkeellisia ja surkeassa kunnossa.
Varusmiehet saivat keskuslämmityksen, sähkön ja sisävessat, kun eri
puolille maata rakennettiin 1930-luvulla uusia kasarmeja.
Toinen rakennusbuumi koettiin
1950–70-luvuilla, kun itärajan turvaamisesta siirryttiin alueellisen puolustukseen. Tilanne oli sotien jälkeen puolustusvoimissa pitkään epävarma.
– Kysyttiin, onko meillä asevoimia
ollenkaan? Mikä on koko homman idea
ja miten kaikki järjestetään? Mälkki kertoo.
Varusmieskoulutusta kehitetään sodankäynnin muutoksia seuraillen. Nyt
keskitytään pienryhmätoimintaa, ennen sotilaan oli tärkeintä pysyä rintamalinjassa.
– Vielä 1930-luvulla kansalainen kurinalaistettiin niin, että hän jää sinne rintamalinjalle kuoppaan taistelemaan viimeiseen asti. Se oli ensimmäisen maailmansodan aikainen tapa sotia, Mälkki tiivistää.
Palvelusaikaa on vuosikymmenten
saatossa lyhennetty. Samalla on pyritty
siihen, että asepalveluksen aloittanut on
varuskunnassa asepalveluksessa, ei tuki- ja huoltotehtävissä. Omia ohjelmia
ei suunniteltu naisillekaan, kun asepalvelus avautui heille 1995.
– Tehtävät määräytyvät taitojen ja
oman kiinnostuksen mukaan, Mälkki
toteaa.
Juha Mälkin mielestä suomalainen
sotaväki on lopulta aina ollut kansansa
näköinen.
– Varuskunnan porttien sisällä ovat
olleet edustettuna kaikki yhteiskunnan
tasot kohta sata vuotta. Siinä on kansalaissotilasarmeijan vahvuus.
18
REPORTAASI
Vieläkö varuskuntasi
on olemassa?
Puolustusvoimauudistus harventaa Suomen varuskuntakarttaa parin vuoden
aikana, mutta on joukko-osastoja lakkautettu ennenkin.
Seppo Simola
Mikkeli on tyhjentynyt varusmiehistä, samoin Tuntemattomasta sotilaasta tuttu Paloaukea eli
Liperin Ylämylly Joensuun lähellä. Reserviläinen teki katsauksen vaienneisiin
varuskuntiin. Löydätkö kartalta varusmiesaikaisen palveluspaikkasi?
Vielä 1960-luvulla varuskuntia rakennettiin lisää suurten ikäluokkien tullessa varusmiesikään. Monet nykyisistä
reserviläisistä ovat palvelleet 1960-luvun
laatikkokasarmeissa, vaan onpa monen
majoituspaikkana ollut 1800-luvun tiili- tai puukasarmikin. Oma lukunsa ovat
hiljenevät linnakesaaret.
Tässä jutussa keskitytään maavoimiin. Varuskunta on tulkittu lakkautetuksi, jos siellä ei enää ole varusmieskoulutusta. Monelle vilkkaalle varuskuntapaikalle, kuten Ouluun, on jäänyt jäljelle
esikuntia tai aluetoimiston palvelupiste.
Turusta maavoimien koulutus on lakannut, mutta merivoimien toiminta Heikkilän kasarmeilla ja Pansiossa jatkuu.
Tarkastelu koskee sodan jälkeisiä
vuosikymmeniä. Vuosi 1957 oli tärkeä.
Silloin joukkojen nimet maakunnallistettiin ja tehtiin suuria organisaatiomuutoksia. Usein vastaan tulleita vuosia olivat myös 1998 ja 2006.
Joukkojen vaiheikkaaseen nimihistoriaan ei oteta kantaa, vaan joukoista käytetään pääsääntöisesti niiden viimeistä nimeä. Tarkastelun ulkopuolella
ovat myös varusmiehiä kouluttamattomat laitokset ja varikot.
vanha päämajakaupunki
Taivallahti ja Tilkka
muistoja vain
Yksittäisen kasarmialueen tyhjentyminen ei aina ole merkinnyt koko paikkakunnan sotilaallista hiljentymistä. Helsingissä (2) on autioitunut sotia edeltäneeltä ajalta peräisin oleva Taivallahti
Mechelininkadun varrella. Myös Keskussotilassairaala Tilkan rakennukset
Mannerheimintien loppupäässä ovat
muussa käytössä.
Helsinki on varuskuntakaupunki
edelleenkin, koska Santahamina kouluttaa varusmiehiä samoin kuin Suomenlinnassa sijaitseva Merisotakoulu.
Varsin pitkään varusmieskoulutusta
oli keskustassa ja sen tuntumassa. Nykyään puolustusministeriönä oleva Kaartin
kasarmi oli varusmiesten käytössä vuoteen 1959 asti, jonka jälkeen osa joukoista siirrettiin Katajanokalle Merikasarmiin, joka puolestaan palvelee nykyään
ulkoministeriönä.
Jotkut paikkakunnat ovat palanneet
varusmiespaikkakunniksi kuntaliitoksissa. Kouvola sai vuonna 2009 varusmiehet takaisin Valkealan myötä. Valkeala on
Tuvat puuttuivat Hämeenlinnasta
Korpraali res Pekka Simola, 74, palveli Hämeenlinnassa 1958–59, aluksi Poltinaholla 4. Erillisessä autokomppaniassa ja myöhemmin Suomenkasarmilla Panssarintorjuntapataljoonassa.
– Poltinahon kasarmi oli lähes uusi, mutta ainoa peseytymismahdollisuus oli sauna kerran viikossa. Pesuhuoneen paljun ääressä pystyi pesemään lähinnä kasvoja.
– Suomen kasarmilla ei ollut tupia lainkaan, vaan suuret hallit oli vain
jaettu kaappirivistöillä.
Vapaa-aikaa vietettiin esimerkiksi läheisellä tanssilavalla, jossa oli musiikkia kaksi kertaa viikossa.
– Siihen aikaan ei tullut kysymykseenkään, että varusmiehet olisivat
käyneet anniskeluravintolassa. Lomillakin piti olla sotilaspuku päällä.
ollut jo pitkään tärkeä varuskuntapaikka, ovathan siellä Utti ja Vekaranjärvi.
Samassa rytäkässä Kouvolaan liitettiin myös Elimäki. Sen suurin taajama
Koria (6) oli vuosikymmenet tunnettu
pioneereistaan. Kymen Pioneeripataljoona siirrettiin sieltä Vekaralle 1994 ja
Pioneerikoulu poistui vuonna 1983 Kouvolaan, josta se siirrettiin Keuruulle 1998
osaksi Keski-Suomen Rykmenttiä.
Oulun ja Turun
suuruuden päivät
Oulua (10) on kohdannut varsinainen
totaalityhjennys. Siellä oli 1950-luvulta
alkaen suunnilleen kaikkia maavoimien
aselajeja, kunnes vuoden 1998 uudistus
tyhjensi kaupungin varusmiehistä.
Viestikomppania, myöhemmin Pohjois-Suomen Viestipataljoona, oli Oulussa vuoteen 1998, samoin Pohjan Prikaati. Pohjan Pioneeripataljoona siirrettiin
samana vuonna Kajaaniin.
Oulu sai ilmatorjuntapatteriston
1980, joka siirrettiin 1989 osaksi Lapin
Ilmatorjuntarykmenttiä kunnes lakkautettiin 1997. Kenttätykistöä Oulussa
edustanut Pohjanmaan Tykistörykmentti muodostettiin vuonna 1959. Se siirrettiin vuonna 1982 Sodankylään ja lakkautettiin 1998. Aselajikirjon täydentää Ensimmäinen Erillinen Autokomppania,
joka lakkautettiin vuonna 1989.
Paljon lohdullisempi ei ole Turunkaan (12) tilanne. Jalkaväkiprikaatia siellä ei Oulun tapaan ollut, mutta ilmatorjuntarykmentin ohella siellä oli autokomppania ja viestikomppania.
Olipa siellä myös rannikkotykistörykmentti (myöhemmin rannikkorykmentti), jota Oulussa ei ollut. Turun kohtaloa lieventää se, että merivoimat kouluttaa edelleen varusmiehiä Pansiossa.
Varuskuntapaikkoja ovat olleet myös
Kuopio (8) ja Mikkeli. Kuopiossa kylvet-
tiin aikanaan Kainuun Prikaatin siemen.
Pohjois-Savon Prikaati toimi Kuopiossa vuodet 1957–66. Vuonna 1966 joukko siirrettiin Kajaaniin Kainuun Prikaatin rungoksi. Kuopiossa toimi vuosina
1957–62 myös Pohjois-Savon Prikaatin
Patteristo.
Mikkeli (9) tunnetaan tietysti sotien päämajakaupunkina, mutta Mikkelin Karkialammella toimi Savon Prikaati vuodet 1958–2006, siis lähes 50 vuoden ajan. Nykyisin Mikkelissä on maavoimien esikunta.
10
Oulu
5
Kuka muistaa Vatialan
Vaikka Tampere (11) on suuri sisämaan
kaupunki ja sille oli nimetty jopa oma
rykmentti, siellä ei ole ollut varsinaista
varuskuntaa ainakaan siihen kuuluisaan
miesmuistiin.
Satakunnan Lennosto toimii naapurikunnassa Pirkkalassa ja Ylöjärven Lakialassa on Puolustusvoimain Teknillinen Tutkimuskeskus. Siellä ei kuitenkaan kouluteta varusmiehiä, eikä heitä
kouluttanut monilla eri nimillä Tampereen Kalkussa toiminut ajoneuvovarikkokaan, joka on nykyään Millog Oy:n toimipiste.
Tampereen Sulkavuorella toimi sodan jälkeen lyhyen aikaa ilmatorjuntapatteristo, kunnes se vuonna 1950 siirtyi Kangasalan Vatialaan (14). Niinpä!
Kangasala on ollut varuskuntapaikkakunta. Siellä sijainnut joukko nimettiin vuonna 1957 Tampereen
Ilmatorjuntapatteristoksi ja se
siirtyi Ouluun vuonna 1980.
Muita lähes unohdettuja varuskuntapaikkoja ovat
esimerkiksi Kokkola ja alussa mainittu Liperi. Kokkolassa oli vuosina 1954–70 Pohjanmaan Ilmatorjuntapatteristo, kunnes se muutti Rovaniemelle.
kOkkOla
13 vaasa
11 tampere
14 vatiala
4
k
hämeenlinna
12 turku
hyrylä
3
2
helsinki
hankO
1
Reserviläinen 8/2013
Asekoulu toimi Kokkolan (5) Pikiruukissa vuosina 1970–96 ja siellä koulutettiin varusmiehiä aseseppäaliupseereiksi ja RUK:sta valmistuneita upseerikokelaita taisteluvälineupseereiksi.
Välittömästi sotien jälkeen joukkoja oli tilapäisissä varuskunnissa kuten
Kenttätykistörykmentti 3:n osia Savonlinnan Tervaslahdessa, Jalkaväkirykmentti 1:n osia Torniossa ja Jalkaväkirykmentti 3:n osia Nurmeksessa.
Liperin Ylämylly (15) tunnetaan kirjallisuudesta: juuri siellä sijaitsi paloaukea, josta Tuntemattoman sotilaan sankarit lähtivät kohti tuntematonta päämäärää alkukesällä 1941. Pohjois-Karjalan Patteristo toimi siellä vuosina 1963–
90.
Ylämyllyllä perustettiin myös Pohjanmaan Tykistörykmentti vuonna 1957.
Se kuitenkin siirtyi Ouluun jo 1959.
Hyrylä (3) tunnettiin ilmatorjunnastaan, olihan siellä Helsingin Ilmatorjuntarykmentti vuosina 1957–2006. Hyrylään vuonna 1963 Helsingistä siirretty
Ilmatorjuntakoulu liitettiin osaksi rykmenttiä vuonna 1987.
Hyrylän varuskunta lakkautettiin
vuonna 2006, mutta siellä toimii vielä
Puolustusvoimain Kansainvälinen Keskus. Tuusulanjärven rannalla vanhoissa Taistelukoulun tiloissa toimii puolestaan Maanpuolustuskorkeakoulun osia.
Vaienneet linnakkeet
8
kuopio
15 liperi
9
mikkeli
koria
6
7
kotka
Rannikkotykistö yhdisti Hangon (1),
Kotkan (7) ja Vaasan varuskuntia. Vaasassa (13) tosin on sijainnut myös Pohjanmaan Jääkäripataljoona, joka siirrettiin jo vuonna 1964 Sodankylään ja
nimettiin 1966 Lapin Jääkäripataljoonaksi. Vaasan Rannikkopatteristo oli
toiminnassa vuodesta 1957 vuoteen
1998, jolloin Vaasan varuskunta lakkautettiin.
Hangon Rannikkopatteristo toimi itsenäisenä vuodet 1957–98, minkä jälkeen se liitettiin osaksi Suomenlahden Meripuolustusaluetta, ja vuonna
2002 Hangon Rannikkopatteristo lakkautettiin lopullisesti.
Kotkan Rannikkopatteristo nimettiin vuonna 1998 Kotkan Rannikkoalueeksi kunnes lakkasi olemasta itsenäisenä joukko-osastona vuonna 2006, jolloin siitäkin tuli osa Suomenlahden Meripuolustusaluetta.
Rannikkotykistöjoukkoja on ollut
muuallakin kuin edellä mainituissa varuskunnissa, kuten Helsingissä ja Turussa. Rannikkotykistövaruskuntien erikoisuus on ollut linnakesaaret, jotka ovat
kouluttaneet valmiustehtäviensä ohella
myös varusmiehiä. Hankalien yhteyksien takana eristyksissä olleet linnakkeet
ovat olleet taatusti mieliin painuva palveluspaikka.
Rannikkotykistö on ollut vuoroon
merivoimien ja vuoroon maavoimien
organisaatiossa. Viimeisin siirto tehtiin
vuonna 1998, jolloin rannikkotykistö lakkasi olemasta itsenäinen aselaji tultuaan
liitetyksi merivoimiin. Maavoimiin rannikkotykistö oli kuulunut vuodesta 1952
alkaen. Vaikka rannikkotykistö ei enää
ole itsenäinen aselaji, toimintona se tietysti on edelleen olemassa.
Monien kasarmialueiden kaupungit
Edellä jo käsiteltiin Helsinkiä monien
kasarmien kaupunkina. Hämeenlinnassa (4) oli keskustan tuntumassa kaksi kasarmialuetta, Suomenkasarmi ja Linnankasarmi.
Suomenkasarmilta runsas kilometri länteen on Poltinaho, missä oli viimeksi autojoukkoja, mutta joka oli
myös panssarijoukkojemme käytössä
ennen sotia. Jos ihan tarkkoja ollaan,
niin varusmiehiä koulutetaan Hämeenlinnassa edelleen. Hätilän ampuma-alue on yhä aktiivikäytössä, mutta
19
käyttäjät tulevat Hattulan Parolasta.
Ouluun oli sijoitettu jatkosodan aikana runsaasti saksalaisia joukkoja ja niiltä vapautuneille parakkialueille esimerkiksi Tuiraan ja Toppilaan majoittuivat
ensimmäiset sodan jälkeiset varusmiespolvet keskustan vanhojen puukasarmien lisäksi. Keskustaan rakennettiin lisää
kasarmeja 1950-luvulla ja Hiukkavaaran
vuoro tuli 1960-luvulla.
Myös Turku oli useiden kasarmien
kaupunki. Tunnetuin niistä on Heikkilä. Sen lisäksi kasarmialueita ovat olleet
Pääskyvuori ja Uittamo sekä edelleen
käytössä oleva Pansio. Mikkelissäkin oli
vanha kasarmialue keskustan tuntumassa. Uudempi sijaitsi Karkialammella, vähän kaupungin ulkopuolella.
Lähteitä:
Markku Palokangas: Puolustusvoimat –
entiset joukko-osastot 1945–2005 ja Puolustusvoimat – joukko-osastoperinteet;
puolustusvoimien nettisivut sekä Wikipedia.
Tupakointia Ylämyllyn sotkussa
Majuri res Antti Toivola, 52, palveli Liperin Ylämyllyllä Pohjois-Karjalan
patteristossa 1980–81 lukuun ottamatta RUK:n aikaa Haminassa.
– Silloin sai sotilaskodissa polttaa ja ilma oli usein sakeanaan savua.
Aloin ajaa aloitetta, että sisällä tupakointi lopetettaisiin ja onnistuinkin siinä. Patteriston komentaja tosin katseli vähän viistoon, koska hän oli sikarimiehiä.
Kännyköitä ei Toivolan varusmiesaikana vielä ollut, vaan posti kulki.
– Siviiliin pidettiin yhteyttä kirjeillä ja korteilla. Kännyköitä ei ollut, vaan
päivystäjä huuteli käytävässä, että tykkimies se ja se, puhelimeen. Puhelu
sentään yhdistettiin puhelinkoppiin eikä tarvinnut puhua käytävällä kaikkien kuullen.
Ensimmäiset naiset Mikkeliin
Vänrikki res Henrik Tuulos, 38, palveli Savon prikaatissa Mikkelin Karkialammella 1994–95 lukuun ottamatta RUK:n aikaa Haminassa.
– Varusmiesajalleni sattui merkittävä virstanpylväs. Karkialammelle tulivat ensimmäiset naisvarusmiehet. Olin tosin itse jo lähellä kotiutumista, eikä
minun yksikössäni naisia ehtinyt olla.
RUK:ssa eri puolilta Suomea tulleet oppilaat vertailivat palveluspaikkojaan.
– Karkialampi oli koko lailla keskiverto. Se ei erottunut hyvässä tai pahassa. Haminasta palattuamme kantahenkilökunnan asenne muuttui. Meihin kokelaisiin suhtauduttiin varsin kollegiaalisesti.
Omasairaala hoivaa
mestarin ottein
Hoidamme mestarillisesti kuntoon
olkapään, ranteen, lonkan, polven ja nilkan
tapaturmat viikon jokaisena päivänä.
Kun vahinko sattuu...
Soita 010 2578 100
tai varaa aika netissä
omasairaala.fi
Lääkärin vastaanotto,
kuvantaminen ja
hoitosuositus jopa
samalla käynnillä.
Varmistamme
toimintakyvyn
palautumisen ja
töihin paluun rivakasti.
Lääkäreiden vastaanotot
Omasairaala on Pohjola Vakuutuksen
ja tapaturmapäivystys
omistama ortopedinen yksityissairaala,
Arkisin klo 08.00–22.00
joka palvelee myös kaikkien muiden
Viikonloppuisin klo 11.00–17.00
vakuutusyhtiöiden asiakkaita.
Omasairaala Oy
Puutarhurinkuja 2
00300 Helsinki
www.omasairaala.fi
liikunta
Reserviläinen 8/2013
21
Reserviläinen harrastaa
Merimestaruuskilpailuissa
ryhmätaidot korostuvat
Harppi, astekolmio ja kello ovat harrastajan tärkeimmät varusteet.
puolustusVoiMat/santtu suVitaiVal
Merisotakoulun
Fabian Wrede
-koululaiva pääsi
reserviläisten
käyttöön elokuisissa
kisoissa.
petRa kiuRu
Maaret Väkinen
monipuolisuus ja vaihtelevat tehtävät saivat Ville
Mäenpään kiinnostumaan lajista muutamia vuosia sitten. Harjoitusta saavat
niin erilaiset merimiestaidot kuin perinteiset reserviläistaidotkin.
– Tämä laji poikkeaa monista muista
harrastuksista. Merimestaruuskilpailut
koostuvat monesta eri lajista, joita harjoittelen ympäri vuoden, helsinkiläinen
Mäenpää, 35, kertoo.
Merimestaruuskilpailun aikana
joukkueet suorittavat muun muassa paikanmääritys-, navigointi- ja viestitystehtäviä sekä maastoammuntaa.
Kokonaisuuden hallinta vaatii Mäenpään mukaan pitkäjänteisyyttä ja harkintakykyä. Koska kyseessä on joukkuelaji, tiimityöskentelytaidot saavat hyvää
harjoitusta.
Mäenpää harjoittaa fyysistä kuntoa
ja merisotilaallisia taitoja kuten navigointia ympäri vuoden.
– Valmistauduin vuoden aikana syksyn 2013 kilpailuihin ja treenasin kilpailutehtäviä. Koskaan ei kuitenkaan
voi tarkkaan tietää, mitä kisoissa tulee
eteen.
tenkin perinteisin menetelmin harpin ja
astekolmion avulla.
Mäenpää rohkaisee uteliaita lähtemään reippaasti mukaan lajin pariin. Alkuun pääsee ottamalla yhteyttä paikallisiin toimijoihin ja reserviläisyhdistyksiin.
– Kynnystä osallistumiseen voi madaltaa lähtemällä ensin kisoihin toimitsijaksi, samalla saa hyvän kuvan siitä, mistä kisoissa on kysymys. Sekä tietenkin tutustuu porukkaan.
Katso video elokuun kisoista puolustusvoimien Youtube-kanavalla tai www.
resul.fi > ajankohtaista.
merimestaruuskilpailujen
Merivoimat tuki kisaa
Merireserviläiset ry:n puheenjohtajana
toimiva Mäenpää päätyi ensimmäisen
kerran mukaan merimestaruuskilpailujoukkueeseen vuonna 2009, kun tuttu
reserviläisporukka kokosi ryhmää kilpailuja varten.
alikersantti res Ville Mäenpää pitää merimestaruuskilpailujen monipuolisuudesta.
Valitettavasti seuraavina vuosina merimestaruuskilpailuja ei osallistujapulan
vuoksi järjestetty. Kun kilpailumahdollisuus seuraavan kerran tänä vuonna tarjoutui, Mäenpää ilmoitti Merireserviläiset heti mukaan ja aloitti joukkueen rekrytoimisen.
Hän kehuu elokuussa järjestettyä kilpailua kovatasoiseksi, vaikka osallistujajoukkueita olikin ainoastaan neljä kappaletta. Myös Merisotakoulun tukeman
kisan järjestelyt saavat kiitosta.
– Alusten saaminen merivoimilta
oli todella iso juttu. Kalusto oli hienoa
ja laadukasta.
Varsinkin pelastusuintitehtävä jäi
Mäenpään mieleen. Joukkueen piti pelastuspuvut päällä meressä uidessa muo-
dostaa viestiaakkosilla pitkä sana, joka
huudettiin maihin.
– Oli pimeää ja vesikin oli kohtuullisen viileää. Tehtävä sujui onneksi hyvin, olimme pelastusuinnissa kilpailun
paras joukkue.
Yhdistyksen kautta mukaan
Mäenpää harjoittelee kilpailuihin Merireserviläisten Ahven 3 -koulutusaluksella sekä omalla veneellään.
Hän huomauttaa, että kenenkään ei
tarvitse ostaa venettä voidakseen harjoitella merimestaruuskilpailuihin. Esimerkiksi reserviläisyhdistysten kautta
voi päästä harjoittelemaan navigointia
veneellä.
Suuri osa navigoinnista tehdään kui-
MeRiMestaRuuskilpailut
Osallistuminen edellyttää, että
kuuluu Reserviläisurheiluliiton
alaiseen yhdistykseen ja on
yhdistyksen kilpailuihin lähetettävän
joukkueen jäsen. Poikkeuksena ovat
varusmiesjoukkueet.
Kilpailu koostuu yleensä päivä- ja
yökilpailusta. Kilpailutehtävinä on
useita erilaisia tehtäviä.
Vaadittavia taitoja voi harjoitella
itsenäisesti. Omia navigointilaitteita
tai muita vastaavia ei tarvita.
ILMOITUS
Anna tukesi vapaaehtoiselle
maanpuolustustyölle
Maanpuolustuksen Tuki ry:n keräyksellä hankitaan varoja vapaaehtoiseen
maanpuolustustyöhön.
Tukemalla toimintaamme:
 Olet konkreettisesti mukana kehittämässä ja tukemassa yhteiskuntamme
kokonaisturvallisuutta.
 Annat vapaaehtoiselle maanpuolustukselle resursseja, joilla se eri järjestöineen kouluttaa kokonaisturvallisuuteen
henkilöitä, suomalaisia miehiä ja naisia.
 Parannat henkilökohtaista, läheisiesi, yhteisösi tai oman yrityksesi turvallisuutta ja osaamista osallistumalla tai
kannustamalla henkilöstöäsi osallistumaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen eri järjestöjen koulutuksiin ja tapahtumiin.
 Toimintamme ydin on laajan jäsenistömme aktiivinen vapaaehtoistoiminta
kaikkien suomalaisten maanpuolustustahdon ja – taitojen edistämiseksi. Vapaaehtoistoiminnassa pienin taloudellisin panostuksin on mahdollista saada aikaan merkittäviä koko yhteiskuntamme
kannalta elintärkeitä valmiuksia häiriötilanteisiin varautumiseksi. Puolustusvoimien kertausharjoitusten vähäisyydestä johtuen vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys on erittäin suuri!
 Taito ja suorituskyky ilman vankkaa tahtoa ovat kuin sanoma ilman sisältöä. Kansalaisten vankka maanpuolustustahto, tahto edistää turvallisuuttamme sekä lisääntynyt halukkuus osallistua
vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön
ovat toimintamme keskeinen voimavara.
 Vapaaehtoisen maanpuolustukseen
myönnetyt lahjoitukset tukevat kaikkien
suomalaisten turvallisuutta.
MaanpuolusTuKsen
TuKi ry
 painopisteenä varainhankinta
 perustettu 1951
 Viisi jäsenjärjestöä
 Vuosituki jäsenjärjestöille yli
600 000 euroa
 Tärkein varainhankinnan
muoto varainkeräys
Tuen saajaT
 suomen reserviupseeriliitto
 reserviläisliitto
 Maanpuolustuskiltojen liitto
 naisten Valmiusliitto
 Maanpuolustuskoulutusyhdistys
”Kanna kortesi yhteiseen
kekoon!”
rahankeräysluvan saaja:
Maanpuolustuksen Tuki ry
Rahankeräysluvan myöntäjä:
Poliisihallitus
Poliisihallituksen lupa
2020/2011/4076, 13.12.2011
Keräyksen toimeenpano
1.1.2013-31.12.2013
20093
Keräysalueena koko maa
Ahvenanmaan maakuntaa
lukuun ottamatta
Keräysvaroilla tuetaan
vapaaehtoista maanpuolustustyötä
tekeviä MPT ry:n jäsenjärjestöjä
2013-2014 ja osa tuotoista rahastoidaan
Keräyksen kulut pidetään
aina pieninä
Maanpuolustuksen Tuki ry:n
yhteystiedot ml
www.maanpuolustuksentuki.fi,
mpt@maanpuolutuksentuki.fi,
+ 358940562022
KOULUTUS
Reserviläinen 8/2013
23
MPK:n kouluttajat
haluavat kehittää osaamistaan
Tuore kysely: enemmistö kouluttajista reserviläisjärjestöjen jäseniä.
JOuKO LIIKAnEn
Katrina Carlson
Kouluttajat ja kurssijohtaja pitivät
pikapalaverin sissien väijytyksen
jälkeen Hämeen Ilves-harjoituksessa
syyskuussa.
maanpuolustustahto ja halu kehittää
omia sotilaallisia valmiuksia ovat tärkeimpiä syitä toimia Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kouluttajana. Tämä käy esille juuri julkistetusta MPK:n kouluttajakyselyn loppuraportista.
Kiitosta saa erityisesti koulutus- ja
tukiyksiköiden henkilöstö kouluttajien aktiivisesta tukemisesta. Kasvokkain kohtaamisia pidetään sähköpostien
ohella tärkeimpänä viestintämuotona.
Suurin osa vastaajista on saanut asiaosaamisensa puolustusvoimista. Koulutusten sotilaallista ja maanpuolustuksellista luonnetta halutaan vastaisuudessakin korostaa.
Sotilaallisten kurssien kouluttajatehtäviä pidetään haastavina, ja vastaajat toivovatkin paitsi pääsevänsä riittävän usein harjaantumaan kouluttajana, myös saavansa
itse nousujohteista
ja omaa osaamisMPK:n roolia ei
taan tukevaa kouvielä riittävästi
lutusta.
Puolustusvoitunneta
mien tukeen käytännön koulutustyössä joukkoyksi-
köissä ollaan erityisen tyytyväisiä. Asiointia puolustusvoimien henkilöstön kanssa
pidetään luontevana ja materiaalitukea riittävänä.
Koulutustilat ja alueet
ovat hyvin tarkoituksenmukaisia. Useat vastaajat kuitenkin toteavat, että MPK:n
Sotahistorian matkat 2014:
(+)
2
B
3
E
3PR
F
G
Karjalan Kannas
27.-29.6
Talvisodan Kannas ja Taipaleenjoki 2.-4.5.
Tuntemattoman sotilaan sotatie
21.-24.8.
Viro – Narva
16.-18.5., 29.-31.
16.-20.7.
Aunus – Maaselkä
Uhtua – Kiestinki - Rukajärvi
2.-6.7.
310 €
330 €
450 €
445 €
560 €
553 €
Hinnat sis : kuljetus alk. Karhula/Hamina, majoitus kahden
hengen huoneessa, puolihoito
Ryhmäviisumi 70,00 €/hlö sis.hoitokuluvakuutus
H
Vastaukset:
A) 1. kenttätykistöpatteri
B) Ilmatorjuntarykmentti
C) Vihollisen 2. huoltopataljoona
D) Vahvistettu jääkärikomppania
E) Vihollisen 7. ilmatorjuntapatteri
F) 3. tiedustelupatteri
G) Vihollisen 3. prikaatin viestikomppania
H) Viestihuoltoryhmä
7
D
C
Tyypillisimmillään kurssin suunnitteluun kuluu kouluttajilta aikaa kahdesta
kolmeen päivää ja kurssinjohtajilta vii-
JaPi-Matkat Oy
Osa 7: Tunnistatko merkit?
Vastaukset alla. Sarja päättyy.
A
Oman osaamisen
jako kannustaa
ERIKOISMATKOJEN ASIANTUNTIJA
Taktiset merkit tutuiksi
1
roolia ja merkitystä maanpuolustustyössä ei vielä riittävästi tunneta puolustusvoimissakaan.
kosta kahteen, jopa enemmän. Kouluttajia kannustaa mahdollisuus jakaa omaa
osaamistaan.
Innokkaat kurssilaiset, sosiaaliset
kontaktit yleensäkin sekä ilmapiiri kursseilla palkitsevat. Useimmiten kouluttajatoimintaan tullaan mukaan henkilökohtaisten tuttavuuksien kautta.
Keväällä 2013 tehtyyn sähköiseen kyselyyn vastasi 590 aktiivista MPK:n kouluttajaa ja sitoumuksen tehnyttä toimijaa. Lähes puolet vastaajista (47 prosenttia) toimii pääsääntöisesti Reserviläisliitossa. Reserviupseeriliitossa toimii heistä kolmannes (32 prosenttia).
Enemmistöllä kyselyyn vastaajista
(37 prosentilla) on yli kymmenen vuoden kokemus MPK:n kouluttajatehtävistä.
Sotahistorian oppaina:
Pekka Ripatti / Martti Turtola / Esa Urhovaara
Venäjän vuoden viisumi
alk. 150 €
www.japi-matkat.fi
Katso lisää
Puh 05 3559365
myynti@japi-matkat.fi
Kaivokatu 10
49400 Hamina
24
SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO
Liittokokous
hyväksyi kolmivuotissuunnitelman
saKu Liehu
janne Kosonen
oulun liittokokouksessa hyväksyttiin Re-
serviupseeriliitolle (RUL) kolmivuotissuunnitelma vuosiksi 2014–16. Toiminta perustuu jatkossakin koko jäsenistön
yhteisiin arvoihin, joita ovat isänmaallisuus, hyvä johtajuus, veteraanien perintö ja yleinen asevelvollisuus.
Suunnitelmassa korostetaan, että reserviupseerit muodostavat sodan ajan
joukkojemme päällystön rungon. Reserviupseerit ovat motivoituneita ja osaavia
vastuunkantajia vaativissa siviili- ja sotilastehtävissä. Kaksoisosaamisesta hyötyy koko suomalainen yhteiskunta.
Reserviupseeritoiminnan peruspilareita ovat laaja-alainen perinteinen
maanpuolustustyö, johon kuuluvat aatteellinen toiminta, järjestö- ja tiedotustoiminta, vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus sekä reserviläisliikunta ja
monipuolinen ampumatoiminta.
Toimintaympäristön jatkuva muutos ja puolustusvoimauudistus erilaisine vaikutuksineen näkyvät myös hyväksytyssä suunnitelmassa. Yleinen asevelvollisuus säilyy Suomen puolustuksen perusratkaisuna. Sodan ajan joukkojen perustana on laaja, motivoitunut,
hyvin koulutettu ja riittävästi varustettu reservi.
Jäsenyhdistykset ja piirit säilyvät
keskeisinä toimijoina. Liitto jatkaa niiden toiminnan taloudellista tukemista.
Erityisen huomion kohteena kaikilla tasoilla on jäsenhuolto ja -hankinta. Liiton kehittämistä toiminnoista jatketaan
esimerkiksi vänrikki-, toiminta- sekä yhdistyspäiviä.
Koulutustoiminnassa liitto on aktiivinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen johtamiskoulutuksen ja sen kouluttajakoulutuksen kehittäjä ja toteuttaja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
(MPK) puitteissa.
Puolustusvoimauudistukseen liittyvä
reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittäminen on keskeisen tärkeä asia. Kehittäminen tapahtuu
puolustusvoimien johdolla, ja MPK:lla
Reserviläinen 8/2013
Uusi liittovaltuusto
tekee valintoja
Oulun liittokokouksessa valittu uusi liittovaltuusto pi-
tää ensimmäisen kokouksensa 14. joulukuuta. Valtuusto
valitsee itselleen puheenjohtajat, liittohallitukselle varapuheenjohtajat sekä liittohallituksen.
Liittovaltuusto hyväksyy myös vuoden 2014 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Talousarvioesityksessä liiton
varsinaisen toiminnan nettokulut ovat noin 500 000 euroa.
Piirien toiminta-avustukset sekä yhdistysten projektituet ja
kannustepalkkiot pysyvät vuonna 2014 tämän vuoden tasolla. Talousarvioesitys perustuu nykyisen suuruisille jäsenmaksuille.
Liittovaltuuston kokouksen tekemistä päätöksistä tarkemmin seuraavassa Reserviläisessä sekä liiton nettisivuilla (www.rul.fi).
Uusia tuotteita ja
nettisivut tukisäätiölle
on työssä iso rooli.
Kolmivuotiskauden aikana huomiota kiinnitetään myös varautumiskoulutukseen, mitä varten perustetaan oma
työryhmä.
Liikuntatoiminnassa keskitytään
kenttäkelpoisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Yhtenä tavoitteena on, että
osoitettu kenttäkelpoisuus huomioitaisiin nykyistä paremmin reserviläisiä sijoitettaessa ja ylennettäessä.
Yhdessä muiden ampumista harrastavien järjestöjen kanssa RUL jatkaa työtä vastuullisen ja turvallisen ampumatoiminnan varmistamiseksi koko maassa.
Yhdistysten ja piirien ampumatoimintaa tuetaan taloudellisti.
RUL on mukana selkeyttämässä ja
tiivistämässä yhteistyötä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa erityisesti
viestinnässä ja tukipalveluissa. Samoin
jatketaan tuloksellista yhteistyötä muiden upseerijärjestöjen kanssa.
Kymppejä
tähtäimessä Keskisuomessa. Liitto
jatkaa yhdistysten
ampumatoiminnan
tukemista.
Liiton toiminta-ajatus
Suomen Reserviupseeriliitto
on reserviupseerien valmiuksia
kehittävä toiminnallinen ja
aatteellinen maanpuolustusjärjestö.
Liitto edistää toiminnallaan
isänmaan ja sen kaikkien
kansalaisten turvallisuutta.
Suomen reserviupseerien tukisäätiön uusin myyntituote on korkeatasoiset RUL:n tunnuksella varustetut kalvosinnapit ja solmioneula tyylikkäässä samettipäällysteisessä lahjarasiassa. Paketin hinta on 50 euroa sekä
toimituskulut ja se on tilattavissa liiton toimistosta (toimisto@rul.fi).
Tukisäätiön tarkoituksena on tukea suomalaisten reserviupseerien henkisiä ja fyysisiä maanpuolustus- ja turvallisuusvalmiuksia. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä varoja apurahoihin, avustuksiin ja stipendeihin,
koulutus- ja julkaisutoimintaan, reserviupseerien toiminnan laajentamiseen ja tehostamiseen, erillisprojektien tukemiseen ja uusien toimintamuotojen kehittämiseen. Lisätietoa säätiöstä saa uusituilta verkkosivuilta www.rul.fi/
tukisaatio.
Kätevä harjoituspäiväkirja verkossa
Reserviläisurheiluliiton tuottama sähköinen kuntokortti on RUL:n jäsenten käytössä maksutta. Kuntokortin
tarkoituksena on kannustaa jäseniä säännölliseen liikuntaan.
Kuntokortti on netissä toimiva, sähköisessä muodossa oleva harjoitus- tai liikuntapäiväkirja. Helppokäyttöiseen
korttiin merkitään päivä, laji ja harjoitukseen käytetty aika.
Ampumasuorituksista kuntokortin avulla saa helposti tulostettua myös erillisen ampumapäiväkirjan.
Kuntokortti summaa vuoden aikana harjoituskerrat,
käytetyn ajan ja kuljetun kokonaismatkan sekä laukaisumäärän. Lisäksi nettisivuilta www.resul.fi/kuntokortti löytyy runsaasti hyödyllistä tietoa harjoittelusta ja ravinnosta.
Kuntokortti kannattaakin ottaa käyttöön heti uuden kalenterivuoden alussa.
Muutoksia liiton sääntöihin
janne Kosonen
reserviupseeriliiton sääntömuutosesitys
hyväksyttiin Oulun liittokokouksessa yhdistysrekisterin ennakkotarkastamassa
muodossa. Sääntöihin tehtiin muutoksia
lähinnä toiminta ja tarkoitus -kohtaan
sekä muutamiin kokouskäytäntöihin.
Liiton tarkoituksena on edelleen olla
suomalaisten reserviupseeriyhdistysten,
niiden jäsenten sekä reserviupseeripii-
rien aatteellinen sekä toiminsä muiden toimijoiden kanssa.
nallinen yhdysside ja kesLiiton puheenjohtajan
kusjärjestö. Tehtävä-kohvalintamenettelyyn tehtaan lisättiin kokonaistiin tarkennus, jonka
turvallisuuden edistämukaan vaalissa ovat
toimielimet
vä toiminta.
mukana vain ne suoskokoon myös
Uusissa säännöissä
tumuksensa antaneet
mainitaan myös liiton
henkilöt,
jotka on ilsähköpostilla
rooli reserviupseereiden
moitettu liittohallituketujärjestönä sekä vapaaselle kaksi kuukautta enehtoisen maanpuolustuknen liittokokousta. Myös
sen kehittäminen yhteistyösliittovaltuuston puheenjoh-
tajien ehdokasasettelua tarkennettiin.
Uusien sääntöjen mukaan kaikki liiton toimielimet eli liittokokous, -valtuusto, -hallitus ja liiton neuvottelukunta voidaan kutsua koolle myös sähköpostitse.
Kaikkiaan muutoksia tehtiin kahdeksaan pykälään. Säännöt tulevat virallisesti voimaan, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin. Uudet säännöt ovat luettavissa liiton nettisivuilta osoitteessa
www.rul.fi.
RESERVILÄISLIITTO
Reserviläinen 8/2013
Tähtäimessä
vuosi 2020
Mervi Mäki-Neste
reserviläisliitto käynnisti keväällä vuoteen 2020 tähtäävän strategiatyön. Strategialla liitto pyrkii olemaan jatkossakin koko kansan maanpuolustusjärjestö muuttuvan maailman mukana.
– Strategian suurin haaste on, että osaisimme oikein katsoa sitä asentoa, jossa liittoa ympäröivä maailma on
vuonna 2016 strategiakauden käynnistyessä ja vuonna 2020, johon asti strategia ulottuu. Tämä vaatii ajatuksen lentoa
ja ennustajan lahjoja, luonnehtii strategiatyöryhmää vetävä varapuheenjohtaja Osmo Suominen.
Strategiatyön pohjana on maaliskuussa toteutettu, laaja jäsenkysely. Monet eri asiat kilpailevat nykyään ihmisten ajankäytöstä ja yhtenä strategian painopisteenä on liiton toimintaedellytysten varmistaminen.
– Strategia ei ole paperi laatikossa,
vaan onnistuessaan se on liitolle työkalu,
jonka pohjalta on hyvä ja helppo tehdä
linjauksia liiton kehittämisen suhteen,
sanoo Suominen.
– Keskeinen asia on liiton toimintaedellytysten varmistaminen sekä toiminnan vieminen mahdollisimman lähelle
jäseniä, lisää strategiatyössä mukana oleva liittohallituksen jäsen Terhi Hakola.
25
Jäsenmaksuja
sähköpostilla
Suomisen ja Hakolan lisäksi strategiatyöryhmään kuuluvat Juha Arvonen,
Tapani Kaistila, Hannu P. Martikainen, Jussi Mäkitalo, Juha Parkkonen
ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg.
Ryhmän tavoitteena on tuottaa tammikuun lopulla kokoontuvalle liittohallitukselle karkea hahmotelma strategiasta. Sen jälkeen käsittely jatkuu ennalta sovitun aikataulun mukaisesti liiton
vuosikokouksessa sekä kahdella kentän
kuulemiskierroksella.
Uuden strategian hyväksyy lopullisessa muodossaan marraskuussa 2015
Porissa kokoontuva liiton syyskokous.
Varapuheenjohtaja
Osmo Suominen
ja hallituksen
jäsen terhi Hakola
työstävät liiton
uutta strategiaa.
Jäsenmaksulaskutuksessa tapahtuu ensi vuonna
muutoksia. Uuden maanpuolustusrekisterin myötä noin
puolet Reserviläisliiton jäsenistä saa tammikuussa jäsenmaksulaskun sähköpostilla. Muut saavat perinteiseen tapaan paperilaskun.
Samalla suoraveloitus poistuu käytöstä. Sen piirissä olleet ovat jo syksyllä saaneet kirjeen, jossa vaihtoehtoina on tarjottu E-laskua tai uutta suoramaksua. Jälkimmäisen voivat ottaa käyttöönsä ne henkilöt, joilla ei ole
käytössään verkkopankkia. Suoramaksu toimii suoraveloituksen tapaan eli jäsenmaksu veloitetaan automaattisesti pankkitililtä eräpäivänä.
Reserviläisliiton liittomaksuosuudet säilyvät ensi
vuonna ennallaan mutta ansiomitalien, jäsenmerkkien
sekä ampuma- ja senioriturvan hinnat nousevat hieman.
Uusi myyntituotteita
Reserviläisliiton verkkokauppaan on tullut uusia
myyntituotteita. Osoitteesta www.reservilaisliitto.fi/kauppa voi nyt ostaa 12 euron hintaisen RES-muistitikun ja/
tai muistitikun sisältävän RES-kynän. Molempien muistikapasiteetti on kahdeksan gigaa ja ne on varustettu liiton
nimellä, nettiosoitteella ja logolla.
Lisäksi verkkokaupasta saa liiton adresseja, mukeja, lippalakkeja ja pipoja sekä Suomen lippu -pinssejä ja
-avaimenperiä. Myyntivalikoimaan kuuluu myös aliupseerikoulun kurssiristi, jota ei voi hankkia muualta.
Tuotteet maksetaan joko omassa verkkopankissa tai
luottokortilla. Ne postitetaan tilaajille muutaman arkipäivän sisällä. Hinnat sisältävät posti- ja käsittelykulut.
Näkyvyyttä lisättävä
Reserviläisliiton hallitus kävi syyskuun
kokouksessaan kattavasti läpi asioita,
jotka tulee huomioida tulevaisuuden
järjestötoiminnassa. Liiton heikko medianäkyvyys nousi esiin monessa puheenvuorossa.
– Yhtenä tärkeimpänä asiana nousi esille tiedottaminen oikealla tavalla
ja sen hyödyntäminen jatkossa kaikilla
mahdollisilla kanavilla, kertoo Hakola.
Strategiassa pyritään muun muassa
madaltamaan toimintaan mukaan tulokynnystä. Avainasemassa on myös jäsenistön maanpuolustustahdon ylläpitäminen sekä edunvalvonta. Strategia on
myös pohjapaperi liiton vuosisuunnittelulle.
– Valmistuttuaan strategia on kerran
vuodessa hallituksen käsittelyssä, jolloin
pystymme heti reagoimaan mahdollisiin
muutostarpeisiin, kertoo Suominen.
Koulutusta
yhdistysjohdolle
Liitto järjestää vuosittain yhdistysten ja piirien luottamushenkilöille tarkoitettua koulutusta. Se on kohdistettu ensisijaisesti uusille yhdistystoimijoille, joille kerrotaan
liiton toiminnasta, yhteistyökumppaneista ja palveluista.
Koulutusta on tarjolla jokaisessa piirissä 3–4 vuoden
välein. Vuoden 2014 alkukuukausina yhdistysjohdon koulutusta on tarjolla Etelä-Pohjanmaalla (8.2.), Kainuussa (15.2.), Pohjois-Pohjanmaalla (15.3.) ja Pirkanmaalla (29.3.).
Lisäksi maanpuolustusrekisteriin liittyvää käyttökoulutusta annetaan 11.1. Vantaalla. Järjestöjen yhteisessä
tilaisuudessa koulutetaan piiritasolle tukihenkilöt, jotka
voivat perehdyttää piirin jäsenyhdistysten rekisterivastaavat uuden rekisterin toimintaan.
Petteri LöPPöNeN
Lähestyvä juhlavuosi näkyy internetissä
Olli Nyberg
Reserviläisliiton nettisivut uudistuivat
keväällä. Samalla liiton tiedotus laajeni
käyttöön otetun Twitter-tiedotuspalvelun myötä. Twitterin @RES_ry-tilillä on
nyt viitisenkymmentä seuraajaa.
Uudistukset jatkuvat vuodenvaihteen jälkeen. Vuoden 2015 erityistapahtumia ja -toimintoja esittelevä juhlavuoden sivusto aukeaa alkuvuonna.
Poikkeuksellisen näyttävällä sivustolla ovat esillä liiton huhtikuussa 2015 järjestettävä juhlaristeily,
Porin syyskokouksen
yhteydessä pidettävä
päätöstilaisuus sekä
piireissä syksyllä 2015
järjestettävät juhlavuoden tapahtumat.
Lisäksi tarjolla on tietoa uudesta, erittäin pitkäai-
kaisille jäsenille tarkoitetusta
jäsenmerkistä sekä erikoisluokan ansiomitalista.
Myös liiton Facebook-sivuja kehitetään.
FB-sivuilla
Huhtikuussa 2011 pevajaat 2 000
rustetuilla FB-sivulla
on
tällä hetkellä vajaat
tykkääjää
1 900 tykkääjää.
Ensi vuoden alussa
FB-sivuilla aletaan toteuttaa muiden muassa kilpailu-
ja ja mielipidekyselyitä, joilla tykkääjien
ja sivuilla kävijöiden määriä pyritään lisäämään. Uusia FB-toimintoja hyödynnetään myös liiton juhlaristeilyn markkinoinnissa.
Reserviläisliitto alkaa ensi vuonna
näkyä myös älypuhelimissa. Liiton toiminnasta ja juhlavuodesta kertova applikaatio julkaistaan keväällä iOS-, Android- ja Windows Phone -puhelimissa käytettäväksi.
26
JÄRJESTÖT
Reserviläinen 8/2013
Potkua toimintaan
Messuperäkärry innostaa
osallistumaan tapahtumiin
Varsinais-Suomessa kerättiin kaikki tapahtumissa tarvittava materiaali valmiiksi.
Pertti KangaSnieMi
Maaret Väkinen
toiminnan esittely
messuilla ja tapahtumissa on työlästä ja
aikaa vievää puuhaa. Varsinais-Suomen
reserviupseeri- ja reserviläispiiri keksivät ratkaisuksi haastavaan messuilla
kiertämiseen messuperäkärryn.
Peräkärry pitää sisällään kaiken tarvittavan aina messuteltoista ja esitteistä
ekoaseisiin, joilla halukkaat voivat osallistua leikkimieliseen ammuntakisaan.
– Messuperäkärry on ollut erittäin
toimiva ratkaisu. Kenenkään ei tarvitse keräillä tapahtumassa tarvittavia tavaroita sieltä ja täältä. Kärry vain kiinni
auton perään ja menoksi, Varsinais-Suomen reserviupseeri- ja reserviläispiirien
toiminnanjohtaja Erkki Lehmus kertoo.
Reserviupseeri- ja reserviläisyhdistykset pystyvät usein olemaan läsnä
vain muutamissa paikkakuntansa tapahtumissa. Lehmuksen mukaan osallistumista edistää yhdistyksen tarjoama, huolella laadittu ja täysin valmis messu- ja
esittelypaketti.
Peräkärryn luona on aina reserviläisyhdistyksen esittelijä, joka osaa vastata
kävijöiden kysymyksiin sekä opastaa esioman yhdistyksen
merkiksi ekoaseella ampumisesta kiinnostuneita.
Innovaation ansiosta Varsinais-Suomen reserviläisyhdistykset osallistuivat
viime kesänä 15 tapahtumaan. Lehmus
toteaakin, että idea peräkärrystä olisi pitänyt keksiä paljon aiemmin. Hänen mu-
kaansa on tärkeää mennä sinne, missä
potentiaaliset jäsenet ovat.
– Olemme lisänneet näkyvyyttämme paikallisissa tapahtumissa ja onnistuneet luomaan kiinnostusta toimintaamme kohtaan. Palaute on ollut erittäin positiivista ja uteliaita vieraita on riittänyt.
Messuperäkärryssä kulkevat näppärästi
niin teltta kuin ekoaseetkin. Marko
rantanen opastaa Mika Hakalaa
ekoaseen ampumaharjoittelussa.
Peräkärryn rahoitukseen ovat osallistuneet Varsinais-Suomen reserviupseeri- ja reserviläispiirit, Reserviupseeri- ja Reserviläisliitot, Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja muutamat muut
maanpuolustuksen toimijat.
Taloudellinen panostus oli kaikkiaan noin 12 000 euroa, mutta Lehmuksen mukaan se kannatti. Messuperäkärry sisältöineen on kestävää tekoa ja tulee
kiertämään tapahtumissa ainakin seuraavat kymmenen vuotta.
– Elävöitämme paikallisia tapahtumia ja edistämme maanpuolustustahtoa
peräkärryn avulla. Tämän idean saa kyllä kopioida, Lehmus sanoo.
Missä yhdistyksesi on onnistunut?
Kerro meille: toimitus@reservilainen.fi.
MP-myymälästä kuoriutui Inttistore
ta kiinnitetään tuotteiden saatavuuteen.
– Meiltä saa yhä puolustusvoimien
virallisia tuotteita, ja pyrimme entiseserä- ja armeijavarusteita kauppaava
tään tiivistämään yhteistyötä puolustusMP-myymälä uusiutui marraskuun alus- voimien kanssa.
sa. Nimeksi tuli Inttistore, ja Helsingissä
Pohjoisen Hesperiankadun myymäsijaitseva myymälä koki täydellilään on tehty kokonaisvaltainen
sen muodonmuutoksen.
uudistus: niin kassajärjestelKauppaa pyörittävän
mä, verkkokauppa kuin läMaanpuolustusyhtiön
hetys- ja maksujärjesteltoimitusjohtajan Tuomät on uusittu.
nimikilpailuun
mo Simojoen mukaan
Uuden nimen tausmuutoksella tavoiteltalla on keväällä järjestuli yli 600
tetty nimikilpailu, jolaan vahvempaa asehon saatiin yli 600 ehmaa Suomen markkiehdotusta
noilla.
dotusta. Inttistore vali– Myymälän nimi on
koitui nimeksi kahdesta
koettu ongelmaksi, sillä liisyystä:
an moni sekoittaa sen mootto– Sana intti ohjaa ajatukset
ripyöriin, Simojoki kertoo.
oikeaan suuntaan, ja storella haettiin
– Tahtotilana on tulla paremmin nä- nuorekkuutta sekä kansainvälisyyttä.
kyville. Meitä ei tunneta riittävän hyvin,
ja tätä lähdetään nyt muuttamaan.
Etuja liittojen jäsenille
Inttistoren tuotevalikoima pysyy en- Uudistuksen myötä Inttistore tarjoaa
tisenkaltaisena: tarjolla on sotilasvarus- reserviläisjärjestöjen jäsenille uusia jäteita sekä erä- ja turvallisuustuotteita. senetuja. Reserviläisliiton ja ReserviupVastaisuudessa erityistä huomiota kiin- seeriliiton jäsenkortti toimii kanta-asianitetään army- ja turva-alan tuotteisiin. kaskorttina, jolla saa kuukausittain vaihTuotevalikoimaa lähdetään kehittä- tuvia etuja.
mään voimakkaasti. Erityistä huomioJärjestelmää kehitetään edelleen enMirva Brola
si vuonna, jolloin sen yhteydessä pystytään hyödyntämään myös uutta jäsenrekisteriä.
– Tahdomme olla kenttään päin aktiivisia ja palvella jäsenistöä paremmin, jotta Inttistore koettaisiin jäsenten omaksi liikkeeksi, Simojoki sanoo.
Valmista ei kuitenkaan tule yhdessä yössä.
– Toivommekin rakentavaa palautetta asiakkailtamme, Simojoki sanoo.
Maanpuolustusyhtiö on Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton tasaosuuksin omistama palveluyhtiö, joka myymälän lisäksi kustantaa Reserviläistä sekä ylläpitää liittojen jäsenrekisteriä.
MirVa Brola
inttistore noudattaa jatkuvan kehityksen periaatetta. toimitusjohtaja tuomo Simojoki
oli avajaisviikolla muikeana myymälän uudesta ilmeestä.
YKSI MEISTÄ
Reserviläinen 8/2013
27
Miksi runoilet,
Markku Kokkola?
KUvAt: MirvA BrolA
runojen lisäksi Markku Kokkola on kirjoittanut kirjallisuuteen liittyviä tekstejä, joita on julkaistu
paikallisessa kotiseutukirjassa.
Mirva Brola
– totuin lapsena siihen, että kotona on
kirjoja ja luetaan. Myöhemmin menin
Turun yliopistoon opiskelemaan suomen kieltä ja kirjallisuutta, kertoo kemiläinen Markku Kokkola.
Aikomukset opettajan urasta vaihtuivat liike-elämään, kun Kokkola yllättäen valittiin Kemin osuuskaupan tiedotuspäälliköksi. Maisterin paperit valmistuivat työn ohessa, mutta liikkeenjohdon koulutus vei mennessään. Pisimmän työrupeamansa Kokkola teki tavaratalonjohtajana.
Kulttuuriharrastus säilyi koko ajan.
Armeija-aikanaan 1968–69 Kokkola kirjoitti runoja Sodankylässä silloisen Jääkäripataljoonan kurssijulkaisuun. Opiskeluaikoinaan hän kirjoitti aineopiskelijayhdistyksen lehteen ja toimi jopa runokilpailun tuomarina.
Töihin mentyään Kokkola tarjosi runokokoelmaa julkaistavaksi.
– Tarjosin sitä seitsemälle suurimmalle kustantajalle, mutta kaikiltahan
– otan minkä vain paperin ja kirjoitan siihen. Muistikirjat tahtovat
kadota, Markku Kokkola paljastaa.
se palautui. Siihen se pysähtyi moneksi
on kuulunut 80-luvulta. Hän on käynyt
vuodeksi ja työ vei mennessään. Satunahkerasti kertaamassa niin kovissa kuin
vapaaehtoisissakin harjoituksissa. Esinaisia tekstejä tein sanomalehtiin.
Tavoitteellinen kirjoittaminen almerkiksi silloisen paikallisosaston huolkoi uudestaan 2000-luvulla, kun Koktopäällikkönä Kemissä hän toimi 1997–
kola osallistui kesäisin kirjoittajakurs2000. Kertausvuorokausia on kertynyt
seille Sodankylässä. Lopulta viireilusti toista sataa.
me huhtikuussa näki päivän– Näen maanpuolustukvalon runokokoelma Vain?
sen tärkeänä asiana Suo(Atrain kustannus).
men kannalta. Olen henkeen ja vereen nykyisen
– Silloin tällöin kir”Seuraava
joitin runoja, mutta
koulutusjärjestelmän
tuon teoksen tein tarkannattaja, enkä kanteos on jo
koituksella ja harkiten.
nata ammattiarmeijaa.
suunnitteilla”
Ajattelin, että se sopisi
Tähtihetkenä Kokmiehillekin. Sen takia
kola mainitsee Kemissä
vuonna 2001 järjestetyn
siihen tuli maanpuolustukseen liittyviä runoja, sakalottitapaamisen, jonka talouspäällikkönä hän toimi. Kynastoa sun muuta. Siinä reserseessä on vuorotellen Suomessa, Ruotviläisyys on auttanut. Mutta on siellä
sissa ja Norjassa järjestettävä reserviläisrakkausrunokin.
Runoileva reserviupseeri ei ole heten pohjoinen tapaaminen.
rättänyt ihmetystä maanpuolustusväesNykyisin Kokkola on reserviupseerisä, vaikka niinkin ehkä voisi kuvitella.
kerhonsa aktiivinen rivijäsen.
– Tällä iällä pitää antaa jo nuorille ti– En ole tullut kaapista tämän kanslaa, ja paljon on Kemissä nuoria saatusa, Kokkola naurahtaa.
Kemin reserviupseereihin Kokkola
kin toimintaan mukaan.
Entä mitä runorintamalla tapahtuu
seuraavaksi?
– Seuraava teos on jo suunnitteilla. Haaveissa on, että se ilmestyy ensi
vuonna.
KUKA?
Nimi
Markku Kokkola
Ikä
65 vuotta
Sotilasarvo
kapteeni res
Ammatti
kauppapaikkapäällikkö, eläkkeellä
Paikkakunta
Kemi
Yhdistys
Kemin reserviupseerit,
Huoltoupseeriyhdistys, Lapin läänin
maanpuolustusyhdistys
28
ILTAVAPAA
Elämäni reservissä
Juha Härkönen
Kirjoittaja on Kauhavan reserviläisten ja Etelä-Pohjanmaan
maakuntakomppanian jäsen.
Valintoja
ja ajankäyttöä
Muistatko vielä
peltipaidan?
Taina PirinEn / PuolusTusVoiMaT
Jossain vaiheessa mies voi huomata, että omaan turvalliseen
pesäkoloon on tullut värikkäitä ja kivoja koristetyynyjä sohvalle. Sormessa on sormus. Tarkkakuuloisimmat voivat kuulla, miten vessanpöntönomainen imuääni vetää mennessään miehen
vapaa-ajan. Mies voi huomata olevansa
suurperheen isä neljän lapsen kanssa. Tällaista elämänvaihetta elää
kirjoittaja tällä hetkellä.
Kertausharjoituksissa
olen myös kuullut sotilaitten valittavan, ettei enää
kerkeä millään osallistua
harjoituksiin niin kuin
haluaisi. Itse ihmettelen,
onko MPK:n kurssitarjonnassa jotain, mikä voittaisi Afrikan tähden pelaamisen 5-vuotiaan pojan kanssa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että perhe vasta tekee
miehen omine velvollisuuksineen,
iloineen ja epäonnistumisineen.
”Miksi, rakas, haluat oppia asioita, joita et halua käyttää?” Tuo
rouvani kysymys pysähdytti minut kerran ajattelemaan asiaa.
Kukaan reserviläinen ei varmaan kaipaa sotaa. Eläisin mieluummin tietämättä, että puolustukseen ryhmittynyttä joukkuettani saattaisi kohdata 3 taistelupanssarivaunua, 14 rynnäkkövaunua, 90 jalan taistelevaa miestä, tulitukiaseitten suoraa
tulta, epäsuoraa tulta ja ilma-aseen vaikutusta, kuten Joukkueen oppaasta käy ilmi.
Vastaavasti tarkka-ampujakoulutuksessa mietitään, miten
tuulet vaikuttavat luodin lentorataan ja minkä kokoiselle alueelle iskemän pitäisi tulla, ettei kohde kerkeä koukistamaan
sormea. Jää miettimään, mitä tässä kertausharjoituksessa oikeasti harjoitellaan ja olenko joskus itse jonossa, jossa jaetaan
kovia reppuun.
Oikean ja väärän miettiminen on kai rakennettu reserviläisenkin sisään. Itse ratkaisin asian rupeamalla aktiiviseksi verenluovuttajaksi. Lapsellisen ajatukseni pohjalla kai oli, että
olisin jonkinlaisessa tasapainossa luojani edessä, jos esimiehen
käskystä joutuisin vuodattamaan toisen ihmisen verta. SPR:n
veripalveluhan mainostaa, että yksi luovutus voi pelastaa kolmen potilaan hengen.
20-luvulla syntynyt mummini teroitti: ”rehellinen työ ja rauhallinen koti – siinä elämän perusta.” Lause tuli uudelleen mieleen pari vuosikymmentä mummin kuoleman jälkeen. Kummakseni olin pyrkinyt tällaiseen arkeen, vaikkeivät isovanhempien opetukset aktiivisessa muistissa olleetkaan. Kansalaissota oli vienyt isoukkini, ja talvi- ja jatkosota vammauttanut ukkiani. Isäni kolttoset lapsena maksettiin sotilasvyöllä nahkatai solkipäällä annetuilla selkäsaunoilla. Nyt neljännen polven
Härkösen pitäisi olla tasapainoinen suomalainen mies, oman
perheensä osa, esimerkki omille pojilleen.
Hulluina juttuinahan isommat eka- ja kolmasluokkalaiset
lapseni ovat pitäneet sotia ja niiden syttymissyitä. Ehkä tulevilla sukupolvilla on selkeämpi näkemys asioista, kun tietoakin on enemmän käytössä. Kaiken kaikkiaan – eikö maanpuolustus ole perheenpuolustamista?
Haluaisitko kirjoittaa tälle palstalle? Ota yhteyttä:
toimitus@reservilainen.fi
Harmaa peltipaita on säilynyt reserviläiskäytössä. Korttivääpeleitä paperitöissä
Jääkäriprikaatin kertausharjoituksessa 2004.
Mikko Virta
vissa oloissa on aito villa paras mahdollinen, raportissa todettiin.
tunnetuimmista puolusKuuman kesän muistot
tusvoimien varusteista on harmaa kentHangon rannikkopatteristossa 1966–67
täpaita m/66 eli peltipaita. Pehmeästä
palvellut Jarmo Paasikivi muistaa ensiharmaasta flanellista valmistettu paita
kosketuksen peltipaitaan olleen ensimon nykyään haluttua tavaraa siviilimarkmäisenä päivänä Örön linnakesaarella,
kinoilla ja suorastaan kulttimaineessa.
kun uusille alokkaille jaettiin varusteet.
– Se tuli ihan ensimmäisten varusteiPeltipaidan erikoisuus on sen kauladen mukana, Paasikivi kertoo.
aukko, jonka koko on säädeltävissä kahdella napilla. Kauluksen lisäksi
Kesä 1966 oli erittäin kuuhihoissa on napeilla suljetma. Peltipaitaa käytettiin
tavat halkiot. Paidan helverkkopaidan päällä ja tama on edestä noin viisi
kin alla. Kun takissa oli
vielä kireä kaulus ja jalsenttiä lyhyempi kuin
koihin puettiin nahkatakaa, ja se on valmis”ihan hyvä se
tettu harmaasta flanelsaappaat, ei päässyt
oli päällä”
lista.
kylmä varmasti yllätVuodelta 1980 peräitämään.
sin olevan Pääesikunnan
– Tuvassa sai onnekVaatetusteknillisen toimissi ottaa asetakin pois, niin
ton asiakirjan mukaan yhden
oli vähän mukavampi, Paasipaidan valmistamiseen kului 2,1
kivi muistelee.
Hänellä ei kuitenkaan ole itse paidasneliömetriä flanellikangasta.
Flanellinen kenttäpaita on päällä niin
ta huonoja muistoja. Jos olisi saanut valimukava, että se on vuosikymmenten saata, olisi hän käyttänyt paitaa asetakin altossa kerännyt suosiota varusmiesten lila joka tapauksessa.
säksi heidän tyttöystäviensä keskuudes– Verkkopaita ei ollut pitkähihainen,
sa esimerkiksi yöpaitana.
joten kyllähän siellä joku paita olisi piVuonna 1969 selvitettiin ja kokeiltiin
tänyt olla välissä.
silloisessa Savo-Karjalan sotilasläänissä
Mitään erityistä ei Paasikivelle harpuolustusvoimien tavallisten varusteimaasta kenttäpaidasta kuitenkaan jääden soveltuvuutta sissikäyttöön. Rapornyt mieleen.
tissa Pääesikunnan Taloushuolto-osas– Paita kuin paita. Se kuului siihen
tolle peltipaita ei saanut hyviä arvioita:
aikaan, että sellainen paita oli kaapissa.
– ’Pelti’-alusvaatetusta pidetään väIhan hyvä se oli päällä, ei ollut liian karhemmän sopivana sissivaatetukseksi.
hea. Napitus oli vähän erilainen, nykyiAlusvaatteiden raaka-aineena vastaanen reservin sotilasmestari nauraa.
yksi kaikkein
Reserviläinen 8/2013
29
Reserviläisen matkavinkki
Ranskan sotahistoria
Napoleonin haudalla
Musée de l’Armée tarjoaa laajan katsauksen menneeseen Pariisin keskustassa.
MiKKO ViRTA
Museossa on valtava kokoelma eri
aikakausien aseita, univormuja ja haarniskoja. Ratsusotilaat esittävät 1870–71
käydyn Saksan–Ranskan sodan aikaisia
taistelijoita.
Mikko Virta
ehdottomasti hienoimpia
ja tunnetuimpia nähtävyyksiä on Hôtel
des Invalides. Aivan Pariisin ydinkeskustassa sijaitseva valtava sotahistoriallinen rakennuskompleksi pitää sisällään muun muassa Ranskan kansallisen
armeijamuseon, Musée de l’Arméen, ja
Napoleon Bonaparten haudan.
Hôtel des Invalides on rakennettu
Ludvig XIV:n aloitteesta 1600-luvun lopulla nimensä mukaisesti vanhojen sotilaiden asuinpaikaksi ja sairaalaksi. Rakennuksen yhteyteen valmistui 1700-luvun alussa kultakupolinen kappeli, joka
tunnetaan Invalidikirkkona.
Musée de l’Armée jakautuu kuuteen
näyttelyyn, joista viisi on pysyviä ja yksi vaihtuva. Kaksi pysyvää näyttelyä käsittelee Ranskan sotahistoriaa vuosina
1643–1871 ja 1871–1945.
Yksi näyttely on käytännössä valtava ase- ja haarniskakokoelma antiikista
1800-luvulle, yksi esittelee taistelukentistä tehtyjä pienoismalleja ja viimeinen
on multimediaesitys Charles de Gaullen elämästä.
Tämän lehden ilmestymisaikaan
museon vaihtuva näyttely esittelee
Ranskan Indokiinan historiaa siirtomaa-ajan vuosilta 1856–1956. Näiden
lisäksi rakennuksenkompleksin yhteydessä olevassa Invalidikirkossa on haudattuna Napoleon Bonaparte sekä useita
muita ranskalaisia suurmiehiä.
Sisällöllisesti museo ei oikeastaan
tarjoa mitään mullistavaa uutta, vaan rakentuu perinteisistä tietokylteistä yhdistettyinä vitriineissä oleviin aseisiin
ja univormuihin sekä sotaa ja sotilaita
esittäviin maalauksiin.
Poikkeuksen muodostaa pohjakerroksen moderni audiovisuaalinen Charles de Gaulle -näyttely, joka rakentaa
1900-luvun merkittävimmästä ranskalaiskenraalista melkoista henkilökulttia.
yksi pariisin
MiTä jA MiSSä?
Hôtel des Invalides Seinen lähellä
aivan Pariisin ydinkeskustassa, 129
Rue de Grenelle.
Pääsy kätevimmin metrolinjalla
8 pysäkeiltä La Tour Maubourg
tai Invalides, linjalla 13 pysäkeiltä
Varennes tai Saint François-Xavier
sekä RER C -paikallisjunalla pysäkiltä
Invalides.
Museo on auki vuoden ympäri
kello 10–17 lukuun ottamatta
jokaisen kuukauden ensimmäistä
maanantaita, tammikuun ja
toukokuun 1. päivää sekä joulukuun
25. päivää.
Näyttelyssä jokainen vieras saa kuulokkeet, joilla kuulee automaattisesti haluamallaan kielellä selostuksen sen mukaan, missä näyttelyhuoneessa kulloinkin liikkuu.
Valtava kokoelma
Yhdellä sanalla kuvattuna museo on
valtava: pelkästään sen läpi kävelyyn
kuluu aikaa useita tunteja. Aseita ja univormuja on niin paljon, että niillä varustaisi helposti pataljoonallisen taisteli-
joita aina keskiajalta 1800-luvun loppuun.
Vierailuoperaatioon kannattaa siis
varata aikaa ainakin puoli päivää. Sissimuonan jäätyä kotiin voi itsensä muonittaa museon monipuolisessa kahvilassa, joka on Pariisin hintatasoon nähden
suorastaan kohtuuhintainen.
Jos sotahistoria on lähellä sydäntä ja
Pariisi matkakohteena, on Hôtel des Invalides ehdottomasti tutustumisen arvoinen kokonaisuus.
VERKOSSA TAPAHTUU
Mobiili ensiaputietopaketti
Mikko Virta
ovatko intissä opitut ensiaputaidot ruos-
tuneet? Suomen punainen risti on julkaissut maksuttoman ensiaputietopaketin mobiilisovelluksena.
Ohjelmassa esitellään toimintaohjeet erilaisissa onnettomuuksien ja sairaskohtausten tapaisissa ensiaputilanteissa. Lisäksi sen avulla saa tietoa verenluovutuksesta ja ajankohtaisia tiedotteita SPR:ltä.
Sovellus toimii Android- ja Windows-puhelimissa sekä Applen iphonessa ja ipadissa. Punainen risti -nimisen ohjelman voi ladata kunkin puhelinkäyttöjärjestelmän omasta verkkokaupasta ilmaiseksi.
Mobiilisovellus ei korvaa ensiapukurssia, mutta sen avulla voi kätevästi
palauttaa aiemmin opitut toimintaohjeet mieleen. Tieto on esitetty yksinkertaisesti ja selkeästi.
Pienenä puutteena ohjeet ovat ainoastaan tekstimuodossa. Muutama ha-
vainnollistava kuva olisi sovellusta käytettäessä varmasti avuksi, mutta toisaalta kuvattomuus tekee siitä kevyemmän
ja nopeamman käyttää.
Vaikka intissä opittua irti räjähtäneen jalan verenvuoron tyrehdytystä
nahkaremmillä ei kerrata, monenlaisiin
muihin arkisiin tapaturmiin sovelluksesta on varmasti hyötyä. Reserviläinen voi
sillä halutessaan testata myös oman soveltuvuuden verenluovutukseen.
Lippu pysyviin näyttelyihin ja
Napoleonin haudalle 9,50 euroa.
Ilmainen pääsy alle 18-vuotiaille sekä
18–25-vuotiaille EU-kansalaisille
passia näyttämällä.
Vaihtuvaan näyttelyyn erillinen 8,50
euron lippu, josta ei alennuksia.
Yhdistelmälipun pysyviin ja
vaihtuvaan näyttelyyn saa 12 eurolla.
Rakennuskompleksissa
myös kaksi historiateemaista
matkamuistomyymälää sekä
monipuolinen kahvila.
Lisätietoja: www.musee-armee.fr/
30
ILTAVAPAA
Reserviläinen 8/2013
Kirjat
DVD:t
Pelit
Seppo Simola
Mikko Virta
Mikko Virta
Uusi kirja
ritareista
Sotakaluston
ominaisuuksia
Tarkka-ampujan
tarina
Räjähtävää
toimintaa
Kustantajat ovat kaiketi sitä mieltä,
että Mannerheim-ristin ritareista pitää
aina olla tuoretta luettavaa. Sotahistoria tuntuu olevan kestohitti sekä vanhojen että uusien lukijoiden parissa. Tällä
kertaa ritarien asialla on kokenut kirjailija Antti Tuuri.
Ritareista on kirjoitettu monta kirjaa.
Niinpä lukija voi aiheellisesti kysyä, mitä
uutta tietoa on tarjolla. Kirjailijan mukaan monet ritareista olivat aivan tavallisia miehiä ja oli kiinnostavaa tutkia, mistä
he tulivat ja minne he sodasta palasivat.
Kunkin ritarin sota-aikaiset vaiheet kerrotaan tiiviisti nimitysperusteluineen.
Uutena aineistona kirjassa ovat muutaman lauseen mittaiset maininnat siitä, mitä kukin ritari teki siviilissä sikäli kun
hengissä sodasta selvisi. Tosin joissakin
aiemmissakin kirjoissa siviilivaiheisiin on
viitattu.
Lyhyt maininta varhaisesta kuolinvuodesta antaa luvan tulkita, että paluu siviiliin ei ehkä onnistunut. Ritarien joukossa
oli vaikeasti haavoittuneita ja rajut kokemukset jättivät varmasti pysyviä henkisiä
vaurioita ehjinäkin selvinneisiin.
Mikä oli toisen maailmansodan nopein
hävittäjäkone, tehokkain sarjatuliase tai
parhaiten panssaroitu tankki? Kaluston ominaisuuksia vertaillaan varsin monipuolisesti esimerkiksi liikkumiskyvyn,
aseistuksen, suojan tai tulinopeuden näkökulmasta.
Vertailtavina kalustokokonaisuuksina
ovat lentokoneet, panssarikalusto, tykit
ja ohjukset, laivat sekä kevyet aseet. Esitystapa on hyvin visuaalinen. Jotkut vertailut ovat visuaalisuudestaan huolimatta
hieman vaikeasti avautuvia ja vaativat paneutumista, mutta monien pääviesti selviää jo silmäilemällä.
Kaluston kehitys oli toisen maailmansodan aikana nopeaa ja tämä otetaan
huomioon vertailemalla erikseen sodan
eri vaiheiden välineistöä. Kalusto-otos on
runsas ja vertailut monipuolisia kattaen
sodan eri rintamat ja osapuolet.
Käännöskirjan haasteena on usein
terminologia. Jo alkuteoksen sotilassanastossa saattaa olla horjuvuutta, joka
välittyy suomennokseen asti.
Rautjärveläinen Simo Häyhä lienee
maailman tunnetuin tarkka-ampuja. Hänen sanotaan ampuneen kolmen kuukauden aikana talvisodassa yli 500 vihollista.
Häyhä ampui aluksi tavallisella m/28-30
suojeluskuntakiväärillä eli pystykorvalla,
eikä käyttänyt ollenkaan kiikaritähtäintä.
Talvisodassa Simo Häyhä taisteli Marokon kauhuna tunnetun Aarne Juutilaisen komppaniassa Kollaan rintamalla.
Häyhä haavoittui kasvoihin sodan lopussa
vihollisen tarkka-ampujan luodista.
Suomalainen dokumentti Tarkka-ampuja Simo Häyhä käy läpi legendaarisen
taistelijan elämänvaiheet yleispiirteittäin.
Dokumentti rakentuu vahvasti henkilöhaastatteluiden ympärille. Ääneen pääsevät Häyhän itsensä lisäksi niin sotahistorian tutkijat kuin sukulaiset ja tuttavatkin.
Puolituntisen dokumentin lisäksi
dvd:llä on tunnin verran lisämateriaalia,
jossa kerrotaan esimerkiksi pystykorvakiväärin ominaisuuksista ja Häyhän komppanianpäällikkö Aarne Juutilaisesta.
Dokumentti on teknisesti laadukas,
mutta lyhyestä kestosta johtuen jää hieman pintapuoliseksi.
Sopivasti joulumarkkinoille saapunut
Battlefield 4 on vuoden odotetuin räiskintäpeli – eikä turhaan.
Ensimmäisen persoonan ammuskelun kampanjassa amerikkalaiset erikoisjoukot sotkeutuvat Kiinassa tapahtuvaan
sotilasvallankaappaukseen. Pian tapahtumat eskaloituvat, ja syttyy aseellinen
konflikti Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä.
Yllättäen pelaajan ohjastamalla taistelijalla on konfliktissa avainrooli.
Yksinpelikampanja on toimiva ja putkimaisuudesta huolimatta hyvää viihdettä.
Battlefieldien varsinainen suola on
kuitenkin monien mielestä verkkomoninpeli, joka on jälleen kerran toteutettu erinomaisesti. Mukana on uusien
pelityyppien lisäksi tietenkin runsaasti monipuolisia kenttiä, jotka uutuutena
muovautuvat taistelun mukana. Rakennukset saattavat esimerkiksi romahtaa
kesken taistelun, mikä laittaa molempien
osapuolten taktiikat uusiksi.
Kun pelattavuuskin on uudessa Battlefieldissa parasta A-luokkaa, voi räjähtävää pelielämystä huoleti suositella joulun lomapäivien ratoksi.
Tarkka-ampuja Simo Häyhä
Kesto: 28 min, lisämateriaalit 54 min
Valmistusvuosi: 2012
Julkaisija: Laajakulma / 2012
Battlefield 4
Testiversio: PS3, saatavilla myös Xbox
360, PC, PS4, Xbox One
Julkaisija: Electronic Arts / 2013
Ikäraja: K-18
Mannerheim-ristin ritarit
Antti Tuuri
Paasilinna, 400 s. ja valokuvaliite
Toisen maailmansodan
tehokkaimmat aseet
Michael E. Haskew (suom. Kirsti Peitsara)
Minerva, 224 s.
RESERVILÄISEN KUUKAUDEN VALINTA
Kirjat
Seppo Simola
Erikoisjoukko
Kannaksella
Partio Tolvasen tehtävänä heinäkuussa
1941 oli tiedustelu ja junaliikenteen häirintä Kannaksella ennen takaisinvaltausta. Sotaa edeltäneen harmaan vaiheen
aikana yhdeksän tiedustelumatkaa siviili-
asussa tehnyt reservin kersantti Tolvanen
nimitettiin partion johtajaksi, vaikka partioon kuului kanta-aliupseereita ja yksi reservin upseerikin.
Homma ei mennyt kuin romaaneissa.
Aluksi TK-mies yritti tunkea väkisin partion mukaan. Lisäksi tämä oli ensimmäinen
ilmoitse huollettu partio, mutta yhteistyö
ilmavoimien kanssa oli aivan lapsenkengissä, eivätkä täydennyspudotukset heti
onnistuneet. Niinpä muonaa piti hankkia
siviileiltä omin toimenpitein.
Sodan sääntöjä ei voitu noudattaa silloinkaan, kun partio yritti vallata kuormaauton tehtävänsä jouduttamiseksi.
Kun hajalle lyöty ja tappioita kärsinyt partio palaa takaisin, vastassa on pian
TK-mies mikrofoni ojossa. Tämä julkaisematta jäänyt haastattelu on CD:nä kirjan takakannessa. Mikko Porvalin uusin teos on mielenkiintoinen dokumentti
ja ajatuksia herättävä kuvaus erikoisjoukkotoiminnasta.
Hyökkäyksen edellä
Mikko Porvali
Atena, 299 s. ja CD-levy
RESERVIN RIENNOT
Reserviläinen 8/2013
31
RUL
14.12.2013 Liittovaltuuston kokous, Helsinki
11.1.2014 Liittohallituksen kokous, Helsinki
TEKIJÖITÄ TARVITAAN!
40 ammatista.
Valitse omasi
Sedun
RES
5.12.2013 Reserviläisliiton ansioristien luovutus,
Ostrobotnia, Helsinki
12.12.2013 Valiokunnan kokous 5, Eduskunta, Helsinki
viikko 50 (12.12.2013) Joulutulet, kautta maan
11.1.2014 Jäsenrekisterikoulutus, Vantaa
Yo-pohjalta opiskelet ammattiin
kahdessa vuodessa:
• artesaani • merkonomi • laborantti
• lähihoitaja • leipuri-kondiittori
• kokki • sähköasentaja
YHTEISHAKU 24.2. – 14.3.2014
HAE!
Opintopolku.fi
Nimityksiä
www.sedu.fi • p. 020 124 5000 • info@sedu.fi
Pohjois-Savon reserviläispiirin ja Pohjois-Savon
reserviupseeripiirin yhteisenä toiminnanjohtajana on aloittanut
kapteeni evp Heikki Vartiainen.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on tehnyt kolme
nimitystä 1.1.2014 alkaen.
Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin piiripäälliköksi on
nimitetty everstiluutnantti Markku Laine. Keski-Suomen
koulutus- ja tukiyksiön päälliköksi on nimitetty kapteeni Riku
Tenhunen. Koulutussuunnittelijan tehtävään on nimitetty
valtiotieteen maisteriksi valmistuva Irina Lönnqvist.
Edellisen
ristikon
ratkaisu
Ristikko 8/2013
Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan maanpuolustushenkisiä yllätyspalkintoja. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja
yhteystietosi 13. tammikuuta mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki. Voittajien
nimet julkaistaan 2/2014-numerossa. Ristikon 6/2013 ratkaisseista sotasarjakuvan ja Suomi-pinssin voittivat Alpo Kupiainen
Leppävirralta ja Jouni Tittonen Salosta.
MP-myymälä on uudistunut!
Olemme nyt
Uudistettu myymälä!
Uudet verkkosivut!
Paljon uusia tuotteita!
www.inttistore.fi
erä
army
turva
2
1
3
4
5
6
7
8
9
10
11
lahjatavara
1 MP-sissipipo Lämmin monikäyttöinen SA-malli
100 % pehmeää villaa, kotimainen. Saatavana vihreänä,
mustana ja harmaana. 10€
2 SA-nimilaatat Tarrakiinnitteiset brodeeratut kangaslaatat vapaavalintaisella tekstillä. Saatavana vihreä
(maavoimat) ja musta (merivoimat). 8€
3 Victorinox Swiss tool military FIN Uutuus Mustaksi
oksidoitu Puolustusvoimien käyttämä versio Nylonvyökotelossa. Saatavana myös näyttävässä mustassa
lahjarasiassa. Kestävin ja monipuolisin monitoimityökalu. Pituus suljettuna 115mm.160€ Lahjakotelo 5€.
4 Bivvy-asut S‒XXL Englannin erikoisjoukoille suunniteltu asu uskomattomilla lämpöarvoilla. Pakkautuu
pieneen tilaan. Lyömätön hinta‒laatusuhde!
Housut 40€
Takki 49€
5 Anorakkilumipuku S‒XXL Uutuus Suomen puolustusvoimien anorakkilumipuvun mallin pohjalta valmistettu talviasu toimii erinomaisena päällyskerrastona. Alle
on helppo pukea eri kerrastoja lämpötilan ja olosuhteiden mukaan. Vettä hylkivä puku suojaa hyvin tuulelta.
30% puuvilla, 70% polyester. 145€
6 Coolmax®-tuotteet S‒XXL Englannin armeijan käyttöön suunnitellut tekniset alusvaatteet. Siirtävät hien
ylempiin kerroksiin. Vaativissa olosuhteissa testattu ja
hyväksi havaittu.
T-paita 19,90€
Alushousut 45€
Aluspaita 45€
7 S.W.A.T. original -jalkineet Uutuus Tositoimissa
testatut poikkeuksellisen kevyet kengät, joihin ammattilaiset luottavat. Pohjat vaimennettua kumia, joissa
liukastumisen esto märällä tai öljyllä.
WinX2 Tact. Waterproof 149€
Tactical side zip 149€
Tactical side zip Tan 149€
All Leather Tact. Wproof 189€
Side Zip N.V.A 119€
8 SA-sukset 210 / 225 cm Hyväkuntoiset vähän käytetyt
viralliset SA-sukset. Mukana siteet. 90€
9 Fiiber Cap -eräsukset Uutuus Mm. Norjan armeijan
vaatimukset täyttävät sukset eri kilpasuksimerkeistä
tunnetulta valmistajalta. Korkealaatuinen eräsuksi on tavallista lyhyempi ja leveämpi, mikä tekee niistä ketterät
käytössä. 115€
10 Karhu Erä Cap Optigrip -sukset Suomalainen
laatusuksi erävaelluksille. Karhun eräsuksea on kehuttu
mm. sen erinomaisen taipuisuutensa ja kovan kärkensä
ansiosta, jonka saa vaivatta lyötyä kovan hankinpinnan
läpi, jos suksi on ajautunut hankipinnan alle. 225€
11 MP-pakkasasut S‒4XL PV:n mallilla tehdyt lämpimät
talvivaatteet FinnFill vuorella. Sivuvetoketjun ansiosta
housut voi pukea myös sukset jalassa.
Talvitakki 145€
Pakkashousut 130€
Jäsentarjous
Savotan Harri
Koskinen -mallisto
Uutuus Muotoilija
Harri Koskisen suunnittelemat käytännölliset arkireput 15%
alennuksella.
Reppu 101
84,15€ (99€)
Reppu 212
101,15€ (119€)
Repuska
135,15€ (159€)
Reissumiehen unelma
109,65€ (129€)
Alennus liittojen jäsenille myymälästä tai verkkokaupasta kirjautumalla palveluun.
Inttistore.fi, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 HELSINKI, puh. 09 4056 2014, ma‒pe 10‒18, la 12‒16
34
TULOKSET
RESUL
KILPAILUKUTSUT
Kilpailukutsut luettavissa
kokonaisuudessaan
osoitteessa www.resul.fi.
Kaikissa ampumista sisältävissä kisoissa
kilpailijoilla on oltava ampumaturvan
kattava vakuutus, joka tarkistetaan ennen
kilpailun alkua.
Pistooliampumahiihto ja
-sprinttiviestimestaruuskilpailut
15.2.2014 Loimaalla
Kilpailukeskus: Kertunmäen hiihtomaja,
Oripääntie, 32410 Niinijoki
Sarjat: D, D50, H, H35, H40, H45, H50,
H55, H60, H65, H70. Viesti: H/D, H80,
H100, H120
Ilmoittautumiset: 31.1.2014 mennessä
marko.silvander@domus.fi tai Marko
Silvander, Vanha Hämeentie 108, 32200
Loimaa. Mainittava nimi, sarja, yhdistys,
piiri ja sotilasarvo.
Osallistumismaksu: 30 e/kilpailija, viesti
35 e/joukkue maksetaan 31.1. mennessä
Loimaan reserviupseerien tilille FI17 5239
0040 0248 63.
Lisätiedot: Kilpailujen johtaja Marko
Silvander puh. 040 583 9349.
Varajohtaja Tom Säilä puh. 045 127 5127
ja sihteeri Jukka Salonen 044 773 3455.
Tervetuloa!
Loimaan reserviupseerit
Loimaan seudun reserviläiset
Talvikilpailu Alastarolla 16.2.2014
Paikka: Alastaron Kirkonkylän ala-aste
Sarjat: H, H40, H50, H60, H70, H75, H80
ja H85 sekä D ja D50.
Ilmoittautuminen: Piireittäin 3.2.
mennessä lassi.vatka@suomi24.fi
(nimi, sotilasarvo, syntymäaika, sarja ja
piiri) tunnus ”Talvikilpailu”.
Osallistumismaksu: 30 e/ kilpailija
maksettava 3.2. mennessä Alastaron
reserviläisten tilille FI31 5005 0950 0838
69, viitteeksi piirin nimi.
Lisätiedot: Heikki Pelli, puh. 040 843
0601 ja kilpailun johtaja Kalevi Suvila,
puh. 040 505 5930.
Tervetuloa!
Alastaron reservinupseerit
Alastaron reserviläiset
Talvijotos Imatralla 8.–9.3.2014
Partion koko: kolme henkeä.
Reitin pituus 35–40 km. Jotos on
kertausharjoitusrinnasteinen.
Ilmoittautuminen: MPK:n nettisivujen
kautta 7.2. mennessä. Jokaisen
osallistujan on ilmoittauduttava
henkilökohtaisesti.
Osanottomaksu: 155 e/ partio. Lasku
lähetetään yhdelle partion jäsenelle noin
kuukautta ennen jotosta.
Yhteystiedot: Jotoksen johtaja Veli-Matti
Kesälahti puh. 0400 012 989,
kilpailun johtaja Mikko Huolman puh. 040
757 1869.
Tervetuloa!
Imatran reserviupseerikerho
Imatran reserviläiset
MPK:n Etelä-Karjalan kotuyksikkö
Ilma-asemestaruuskilpailut
Mäntsälässä 8.–9.3.2014
Paikka: Mäntsälän monitoimitalo,
Urheilutie 4, 04600 Mäntsälä
Sarjat: H, H50, H60, H70, H75, H80,
D, D50, H16, H18, H20, D16, D18, D20.
Joukkuekilpailussa sarjat H/D ja H50/
D50.
Ilmoittautumiset: Piireittäin 15.2.
mennessä Touko Koivisto, Papanapolku
7, 04600 Mäntsälä tai touko.koivisto@
Reserviläinen 8/2013
pp.inet.fi. Mainittava sotilasarvo, nimi, laji,
sarja ja piiri.
Osallistumismaksut: 25 e / laji / ampuja
maksettava piireittäin 15.2. mennessä
tilille: Mäntsälän OP, FI79 5282 0120
0249 12, Mäntsälän Reserviupseerikerho
ry. Joukkuemaksua ei ole.
Tiedustelut: Touko Koivisto 0400 623
525 tai Toni Karlsson 0400 208 255.
Tervetuloa Mäntsälään!
Mäntsälän reserviupseerikerho
Mäntsälän urheilijat / ampumajaosto
Reserviläisurheiluliiton
valtakunnalliset
kilpailutulokset
Maastokilpailu 5.10. Jyvässeutu
D 1. alik Johanna Saari Sat 1.30.45
D50 1. maj Hillevi Syvänterä E-H 1.57.35
H 1. ylik Joakim Siirilä ORUP 1.20.25, 2.
ylil Mikko Hautala V-S 1.27.27, 3. ltn Kari
Hillo E-H 0 1.29.17, 4. ltn Jukka Haikara
K-S 1.34.43, 5. ylil Saku Liehu K-S 1.36.07,
6. kers Markku Pulliainen V-S 1.47.14
H40 1. kapt Heikki Aarrejoki K-S 1.18.29,
2. kers Sauli Saarinen Uus 1.23.10, 3.
alik Marko Saari Sat 1.27.16, 4. kers Pasi
Saastamoinen V-S 1.31.02, 5. alik Mika
Kilpeläinen V-S 1.46.22, 6. korp Esko
Pirttimäki V-S 2.25.12, 7. kers Toni KallioKönnö Hki 2.36.57
H50 1. maj Timo Salonen E-H 1.00.44,
2. kers Markku Laine Uus 1.07.51, 3.
ylik Jouko Mäkinen Uus 1.20.48, 5. ylik
Lasse Varjonen V-S 1.24.50, 5. maj
Jarmo Sulopuisto Uus 1.26.27, 6. yliv
Ismo Nopanen Kym 1.28.02, 7. kapt
Tapani Soittila E-H 1.31.42, 8. ylik Juhani
Simonen P-K 1.34.37, 9. yli Arto Ahokas
Sat 1.34.43, 10. ylik Timo Karhu E-K
1.48.14
H60 1. ylil Heikki Hillo E-H 00.56.40,
2. vänr Seppo Kuokkanen Hki 1.13.12,
3. kapt Mauri Särssi E-H 1.13.31, 4.
ylil Pekka Kerkola E-H 1.16.05, 5. kapt
Tuomo Kuopio V-S 1.20.40, 6. alik
Markku Nieminen Uus 1.23.05, 7. ylil
Reino Ruotsalainen Uus 1.23.30, 8. ylil
Hannu Harju Uus 1.23.30, 9. kapt Markku
Kuusiniemi Sat 1.25.20, 10. kapt Erkki
Laine V-S 1.31.15
H70 1. kapt Antti Ylitalo Pir 1.34.34, 2.
vääp Ahti Isosomppi V-S 1.38.09, 3. ltn
Jorma Eskola V-S 1.39.31, 4. maj Pekka
Syvänterä E-H 2.06.19, 5. ylil Jukka
Kauranen K-S 2.17.13
H75 1. maj Esko Ranta Pä-Hä 1.42.38 2.
kapt Juhani Hämäläinen S-S 2.09.52, 3.
ylil Asko Kangasmaa Uus 2.15.02, 4. ylik
Johannes Ijas Uus 2.15.03
Vakiokivääri 300 m 5.10. Hollola
Makuu 30 ls
H 1. Tomi Huuhka V-S 292, 2. Raimo
Keski-Hannula E-P 289, 3. Toni Karlsson
Kym 286, 4. Teemu Mesiäinen Kym 284, 5.
Pasi Koivula E-H 271, 6. Jukka Nieminen
E-H 270, 7. Juhana Juottonen E-H 269, 8.
Jari Luostarinen Hki 251
H50 1. Jarmo Järvelä Kym 286 7*, 2.
Jorma Kuivanen E-K 286 6*, 3. Seppo
Laakso E-H 281, 4. Matti Leskelä E-P
275, 5. Juha Räsänen E-H 267, 6. Eero
Kurjenniemi Hki 262
H60 1. Torsti Hellman E-H 292 11*,
2. Jukka Salila K-S 292 10*, 3. Ismo
Kärmeniemi E-K 287, 4. Pauli Kähönen
Kym 284 8*, 5. Sakari Ahola Kym 284 7*,
6. Aimo Piispanen K-S 284 5*, 7. Martti
Syrjäoja E-K 277, 8. Pentti Ukkonen Uus
272, 9. Viktor Mattila Kym 269, 10. Matti
Perttilä Uus 230
H70 1. Tauno Lindström Kym 282 8*, 2.
Jussi Ruohonen V-S 282 7*, 3. Raimo
Novari V-S 281, 4. Matti Hietikko K-S 274,
5. Olli Silanto V-S 272, 6. Pentti Ihalainen
K-S 263
H80 1. Jorma Juutilainen Hki 257
Asento 3x20 ls
H 1. Tomi Huuhka V-S 563, 2. Teemu
Mesiäinen Kym 545, 3. Raimo KeskiHannula E-P 539, 4. Toni Karlsson Kym
526, 5. Pasi Koivula E-H 494, 6. Juhana
Juottonen E-H 487
H501. Jarmo Järvelä Kym 528, 2. Seppo
Laakso E-H 509, 3. Jorma Kuivanen E-K
508, 4. Matti Leskelä E-P 300 DNF
H60 1. Ismo Kärmeniemi E-K 544, 2.
Jukka Salila K-S 526, 3. Sakari Ahola
Kym 521, 4. Pauli Kähönen Kym 516,
5. Aimo Piispanen K-S 501, 6. Martti
Syrjäoja E-K 464
H70 1. Raimo Novari V-S 520, 2. Tauno
Lindström Kym 518, 3. Jussi Ruohonen
V-S 506, 4. Olli Silanto V-S 431
H80 1. Jorma Juutilainen Hki 394
Joukkuetulokset
Makuu 30 ls
H 1. Kymenlaakso 854 (T. Karlsson, T.
Mesiäinen, S. Ahola), 2. Etelä-Häme 833
(P. Koivula, J. Nieminen, T. Hellman),
3. Helsinki 770 (J. Luostarinen, E.
Kurjenniemi, J. Juutilainen)
H50 1. Kymenlaakso 852 (J. Järvelä, P.
Kähönen, T. Lindström), 2. Etelä-Karjala
850 18x (J. Kuivanen, I. Kärmeniemi,
M. Syrjäoja), 3. Keski-Suomi 850 17x
(A. Piispanen, J. Salila, M. Hietikko),
4. Varsinais-Suomi 835 (R. Novari, J.
Ruohonen, O. Silanto)
Asento 3x20 ls
H 1. Kymenmaa 1592 (T. Karlsson, T.
Mesiäinen, S. Ahola), 2. Etelä-Häme 1490
(P. Koivula, J. Juottonen, S. Laakso)
H50 1. Kymenmaa 1562 (J. Järvelä, P.
Kähönen, T. Lindström), 2. Etelä-Karjala
1516 (J. Kuivanen, I. Kärmeniemi, M.
Syrjäoja), 3. Varsinais-Suomi 1457 (O.
Silanto, J. Ruohonen, R. Novari)
Meritaitokilpailu 27.–28.9. Helsinki
1. Helsingin Reservimeriupseerit 201,03
virhep., 2. Turun Reservimeriupseerit
206,60 virhep., 3. Pelikaanikilta &
Merireserviläiset 221,43 virhep., 4.
Raivaajaviirikkö Sääksi 304,18 virhep.
Tulokset kokonaisuudessaan osoitteessa
www.resul.fi > Tulokset
Kotimaiset viirit ja merkit!
Tyylikäs pöytästandaari on arvostettu huomionosoitus.
Meiltä myös painetut ja brodeeratut kangasmerkit!
Tilaa (014) 615 777
www.silkkisiipi.fi
Palokankaantie 8, Jyväskylä
Kuulumme
-ryhmään.
ILMOITUS
OLKAPÄÄVAIVAT KATOSIVAT HETI
Kaj Mård, 45, asuu Tampereella ja
työskentelee sähkömiehenä Verassa,
jonka palveluksessa hän on ollut viitisen vuotta. Alalla Kaj on ollut koko
pienen ikänsä. Reservin kersantti ja
rauhanturvaajana toiminut Kaj on
saanut ison avun Kipu magnesiumista.
Kajn työ on hyvin rankkaa ja fyysistä,
joten ei ole ihme, että se käy kropan
päälle. Oikea olkapää alkoi vaivata
runsas vuosi sitten. Hän kärsi
aikansa, kunnes meni lääkäriin. Olkapäästä
löytyikin kalkkia,
joka painoi jännettä ja aiheutti
ankaraa kipua.
- Ei sitä ihan varmasti voi sanoa, mistä
se tuli. Mutta ehkä se kuitenkin on peräisin hankalista työasennoista. Aikaisemmin minulla ei ollut käsissä mitään pahempia ongelmia, mutta jos
näissä hommissa ei jotakin paikkaa
särje, saa ruveta pelkäämään kuolemaa, hän viisastelee.
- Kävin olkapään takia lääkärillä, sitä
kuvattiin ja sain jumppaohjeet sekä
runsaasti särkylääkkeitä, joita vieläkin on pari purkillista jäljellä. Särkylääke vei totta kai aina hetkellisesti kivun, mutta ei se ratkaissut ongelmaa.
Jumppaamaan en pystynyt, koska
käsi kipeytyi siitä lisää.
Kaj ehti kärvistellä kätensä kanssa
puolisen vuotta, kunnes eräs ystävä
huomasi hänen vaikeutensa.
- En saanut paitaa päälleni kuin keplottelemalla. Ystävällä oli kotonaan
BetterYou kipu-magnesiumsuihketta
ja hän yllytti minua kokeilemaan sitä.
Olen aina ollut hyvin skeptinen niin
sanottua täydentävää lääketiedettä
kohtaan ja olen ollut sitä mieltä, ettei
mikään muu auta kuin lääkäri ja hänen määräämänsä lääkkeet. Kokeilin kuitenkin ystäväni mieliksi, ja kas
kummaa, seuraavana päivänä kipu
oli kokonaan kadonnut. Hämmästyin
ihan oikeasti.
- Rupesin sen jälkeen suihkuttamaan
sitä olkapäähän joka ilta suihkun jälkeen. Sivelin sitä sekä lihaksiin että
niveleen, ja kun kaksi viikkoa oli kulunut, olkapää ei enää oireillut kertaakaan. Tästä on nyt jo vuosi aikaa.
Käytän sitä edelleen.
Lääkärille Kaj ei ole ehtinyt kertoa
BetterYou kipu-magnesiusuihkeista,
sillä eihän terve mies lääkäriä tarvitse. Ei ole ollut valkotakkisten luokse
asiaa.
- Jos seuraavan kerran sellainen tilanne tulisi, otan työterveyslääkärille
pullon mukaan.
Kajlla on työn mukanaan tuomia muitakin kremppoja, joita hän on hoidellut samaisella magnesiumsuihkeella.
- Työ ottaa polviin, ja lihassärkyjä on
varsinkin jaloissa. Kyllä suihke auttaa
siihenkin. Polvissa on varmaan jotain
kulumaa ja tulehdusperäisiin lihastai nivelsärkyihin kipu-magnesiumsuihke tuntuu toimivan myös!
-Älkää ihmiset suotta kärsikö vaivoistanne - kokeilkaa tekin Kipu-Magnesiumia.
Olen aina ollut hyvin
skeptinen niin sanottua
täydentävää lääketiedettä
kohtaan ja olen ollut sitä
mieltä, ettei mikään muu
auta kuin lääkäri ja hänen
määräämänsä lääkkeet.
Kipu-magnesium yllätti
tehollaan - kokeile sinäkin!
KAJ MÅRD, SÄHKÖASENTAJA
ANNA LAHJAKSI
YSTÄVÄLLE, JOLLA
SÄRKYJÄ, KRAMPPEJA
TAI LEVOTTOMAT JALAT
MYYNTI JA MAAHANTUONTI
LISÄTIETOJA: PUH. 0400 323 592,
INFO@NORDICHEALTHSPRAYS.FI, WWW.NORDICHEALTHSPRAYS.FI
SAATAVANA: HYVIN VARUSTETUISTA
TERVEYSKAUPOISTA JA APTEEKEISTA
RAjATTomAT
mAhDoLLisuuDeT
3.
OSTETUIN
TRAKTORIMALLI
SUOMESSA 2013
–––––– TRAFI ––––––
Valtran Unlimited-räätälöintistudio mahdollisti traktorien
Valmistuksen Vastaamaan
suomen puolustusVoimien
tarpeita. Valtrat Valmistettiin,
Varusteltiin sekä maalattiin asiakkaan toiVomusten mukaan.
Kysy lisää!
Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy lähimmän Valtra-myyjän
yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi
VALTRA N163 Direct
Hinta alkaen 84.000,- alv. 0%
Laita kultasi kiertoonteet ympäristöteon!
Tilaa nyt ilmainen ja vakuutettu
KultaRahaksi KultaPaketti ja
me kierrätämme kultasi
hyötykäyttöön!
Ostamme
kaikenlaiset kultaesineet,
myös rikkinäiset, parittomat
ja kuluneet!
Soita 029 000 1133*
tai tilaa netistä
www.kultarahaksi.fi
*Puhelun hinta 0,0828 €/puh + 0,07 €/min
kiinteästä tai 0,17 €/min matkapuhelimesta.
Näistä maksoimme:
Kultakello 350€
Kultasormukset 250€
Hampaat 100€
Mitali 650€