1. No category

Jessica Rantanen ja Maria Goncharova 9€
Turun Normaalikoulu 2011
Johdanto
Sisällysluettelo:
Johdanto
Aluksi
Ja sitten hieman alueen historiaa
Hei sehän liikkuu!
Ruissalo on yksi Turun seudun mielestämme
bioversiteetiltään suurimmista ja kauneimmista alueista.
Alueena se ei ole kovin suuri, eikä siellä pitkiä vaelluksia
pidetä, mutta nopeasti mäntymetsään tottuneelle se
tuntuu hieman eksoottisemmalta kuin se takapihan
männikkö. Ruissalon retkeilyreittien luonto ei ehkä ole sitä
Suomen koskemattominta luontoa, mutta ainakin kovin
se on yritetty saada siltä vaikuttamaan.
2
3
3
5
Projektissa tutkimme siis Ruissalon luontoa, eli sen eri kasvieläin- ja jossain määrin kala- ja hyönteislajeja, sekä maaja kallioperää. Projektin aikana etsimme tietoa eläin- ja
kala ja hyönteislajeista pääosin tiedot kirjoista sekä
Internetistä, mutta kasvillisuudesta pyrimme keräämään
suurimman osa tiedoista tutkimusretkellämme Ruissalon
luontopoluille. Retkipäivän aikana kiersimme kolme
polkua, kaksi luontopolkua, ja puutarha polun joka ei
syksyllä ollut parhaimmillaan.
Halusimme tutkia nimenomaan Ruissaloa, sekä sen
luontoa, sillä luonto on suuri osa Suomen kulttuuria,
olemme tottuneet siihen, ja emme osaa kuvitella elämää
ilman metsää ympärillämme. Ruissalolla on varsinkin
Turkulaisten kaupunkilaisten sydämmissä suuri paikka ja
siellä moni opiskelija ja perhe viettää kesällä aikaa uiden
ja samoillen kauniissa lehto maisemissa. Saarella on myös
erinomaiset mahdollisuudet vertailla eri metsätyyppejä ja
oppia kunnioittamaan luonnon bioversiteettiä, eli
monimuotoisuutta.
2
Suomelle ainutlaatuisista lehdoista, jotka
kuuluvat kansalliseen
lehtojen suojeluohjelmaan. Lisäksi koko
saari liitettiin Natura 2000- verkostoon vuonna 2000.
Ennen Natura-verkkoon littymistä saarelle oli perustettu
kaksi luonnonsuojelualuetta, Ruissalon ja Marjaniemen
luonnonsuojelualueet, joiden pinta-ala yhteensä on noin
85 hehtaaria. Koko saaren pinta-ala on noin 23 km².
Luonnonsuojelualuiden polkujen ulkopuolella liilluminen
on kielletty 15.4-31.7 välisenä aikana.
Aluksi
Ruissalo on saari, joka sijaitsee aivan Turun keskustan
tuntumassa, Varsinais-Suomessa. Ruissalon on Turun
suosituimpia virkistysalueita, sillä Ruissalossa on runsaasti
palveluita, kahvioloita, golf-kenttä, Ruissalon kylpylä,
leirintäalue ja Saaroniemen uimaranta sekä
Kasvitieteellinen puutarha on saaren alkupäässä.
Helpointa Ruissaloon
on tutustua
polupyörällä, mutta
sinne pääsee
keskustasta myös linja
autolla sekä kesällä
vesiteitse veneellä.
Saarelle on
mahdollista kulkea
myös autolla, mutta
se ei ole
suositeltavaa, sillä eläimet saattavat häiriintyä. Ruissalon
lounaispuolella avautuu kauniit maisemat Airistoon ja
Pohjoisessa sekä idässä pitkä ja kapea Pohjoissalmi
erottaa sen mantereesta. Hirvensalosta sen erottaa
kaakossa kapea Pukinsalmi, jossa kulkee laivaväylä Turun
satamasta avomerelle.
Luonnonvaraisten alueiden, kuten lehtojen, lisäksi
Ruissalossa on Turun kasvitieteellinen puutarha sekä
jonkun verran viljeltyä maata. 1800- ja 1900- luvun
vaihteessa saaren rannoille rakennettiin myös muutamia
edelleen asuinkäytössä olevia huviloita, kuten Vila Roma
ja Vila Ekars ( 34). Uudempia rakennuksia ei juurikaan ole
rakennuslupien saamisen vaikeuden takia.
Ruissalo on arvokas
alue Suomessa myös
kulttuurihistorialtaan,
mutta erityisesti
3
oli avoimen meren lähettyvillä. Nykyisin peltoina
käytettävät alueet olivat tuolloin vielä merenpohjaa.
Vielä 1900-luvun alkuun saakka Kolkanniemi oli saari,
jonka erotti muusta Ruissalosta kapea salmi. Vuosisadan
alussa rannikonsuuntaisten merivirtojen salmeen
kasaama hiekka nopeutti maa yhteydensyntymistä
muuhun Ruissaloon.
Ja sitten hieman alueen historiaa…
Tulevaisuudessa, arviolta noin 200 vuoden kuluttua,
arvellaan maankohoamisen myötä Ruissalon kiinnittyvän
mantereeseen, jolloin Ruissalo muuttuu saaresta niemeksi,
mutta on myös mahdollista, että laivojen kulkua varten
salmet halutaan pitää auki ruoppaamalla. (1)
Ruissalo oli Litorinakauden alussa kokonaan meren
peitossa, ja saaren luonnon historia alkoi 5 400 vuotta
sitten kun jääkauden jälkeisen maankohoamisen
seurauksena nykyisen Kallanpään alue nousi merestä (4).
Ruissalon kallioperä
Ruissalon kallioperän vanhimman osan (ikä jopa 2
miljardia vuotta)muodostavat kintsigiitit, amfiboliitit ja
leptiitit. Nämä kivilajit ovat syntyneet osaksi
savikerrostumista, osaksi tulivuorten purkaustuotteista.
Silloin Kallanpää oli vain pieni ulkosaariston luoto, ja 3 500
vuotta sitten esiin oli noussut muutamia luotoja lisää,
mutta ei yhtäkään Iso-Pukin ja Pikku-Pukin kaltaista
merkittävää saarta, jotka ilmestyivät näkyviin noin 3100
vuotta sitten.
Noin 2200 vuotta sitten saaren keski-, länsi-, ja itäosa
rakentuivat muutamasta isommasta saaresta, joiden
reunoilla oli pieniä luotoja. Sisäsaaristoon Ruissalo alkoi
kuulua viikinkiajan loppupuolella, jolloin vain Saaronniemi
4
sulamisvesien kerrostamista matalista harjuista, jotka
liittyvät harjulaaksoon, joka sijaitsee Airiston selän
itärannalla.
Taulukosta näkee hyvin miten ruissalon seudun kallioperä
kostuu. Ainakin Ruissalossa, emme tiedä miten pätee
muualla, näyttäisi kallioperä olevan hieman ’’raidallista’’
Raidat kulkevat samaan suuntaan. Epäilimme
aiheuttajaksi jääkautta, joka on raapinut pinnalta
uudempia kivilajeja pois ja paljastanut vanhaa, kovassa
paineessa ollutta kallioperää, joka raidoittunut.
Ruissaloon on mannerjäätikön mukana kulkeutunut
suuria siirtolohkareita, jotka ovat kivilajiltaan useimmiten
amfiboliittia tai gneissiä, eli muuttuneita eli metamorfisia
kivilajeja(XD).
Ruissalosta voit lyötää paljastunutta kallioperää
muualtakin kuin korekimmilta mäiltä. Pienempiä alueita
kalliopaljastumaa saatat löytää myös lehtoalueilta, mikä
tekee saaren kasvillisuuden vaihtelevammaksi. Rantaalueilta löytyy silokallioita esim. Marjaniemessa,
Saaronniemessä ja Kansanpuiston alueilla. Silokaalioiden
pinnasta saatat vielä löytää jääkauden jättämiä uurteita,
jotka kertovat minne päin jäätikkö on ruissalon kohdalla
liikkunut (eka kirjallisuuslähde; oppikirja). Ruissalossa
nämä uurteet kulkevat luoteesta kaakkoon.
Kuvalähde. Penalandia (2)
’
Kuten jo kerroimme, Ruissalon korkeimmat huiput
nousivat merestä jo 5400 vuotta sitten. Ne olivat kallioisia
mäkialueita, jotka olivat olleet meriveden huuhtomia
kareja, ja osittain puuttomia. Huuhtoutunut moreeni on
kasautunut mäkien rinteille niin kutsutuiksi
rantakerrostumiksi, joita löydät esim. Kuuvasta ja
Kallanpäästä.
Kuvassa Suomen suurin
selkeästi näkyvissä oleva
siirtolohkare (Sama kuin
kuvalähde kuvasta 2), ja se
ulottuu 12 metriä
vedenpinnan yläpuolelle ja 5
metriä sen alapuolelle sekä
kivilajiltaan se on harmaata
graniittia (Kkran).
Länsipuolelta Ruissaloa löydät myös vähän karkeaa,
pyöreäkivistä soraa sekä hiekkaa, jota tulee esiin
Santalan alueen tieleikkauksessa, Lähellä Ruissalon
hotellia. Tämä hiekka on peräisin mannerjäätiköiden
5
Matalimmat osat Ruissalosta ovat savipohjaisia laaksoja.
Ne ovat syntyneet osittain jääkauden aikana syntyneitä,
ja osaksi Litorianan meren aikaisia liejusavikoita.
Ruissalon ainutlaatuinen kasvillisuus
Ruissalossa on kaksi eri metsätyyppiä: lehtometsä sekä
kuiva kangas. Ne on jaettu niin, että kuin tullaan
Ruissaloon, oikealla puolella on lehti metsä ja
vasemmalla puolella on kuivaa kangasta. Niiden keskellä
menee tie ja metsien ero näkyy aika hyvin. Kuiva Kangas
metsä on yleisin Suomessa. Suomen eteläisissä osissa voi
kuitenkin havaita lehtometsän. Melkein koko Eurooppa
on peitetty lehtimetsillä.
6
Ruissalon ’’maisemanhoitotyöläiset’’
(
Ylämaankarjaa (Highland) käytetään hyödyntämään
luonnonlaitumia, joutomaita ja hakamaita, sillä se on
tehokas laiduntaja. Sitä käytetään monissa Euroopan
maissa niiden luonnonsuojelualueiden hoitamiseen, jotka
ovat kasvillisuudeltaan herkkiä. Laji selviytyy
olosuhteissamme hyvin ulkona ympärivuoden, kunhan
tarjolla on aina puhdasta (ja sulaa) juomavettä,
suojakatos ja syötävää. Luonteeltaan se on lempeä,
säyseä, ja utelias. Ylämaankarjaa käytetään myös lihan
tuotannossa, sillä sen liha on tummaa, maukasta ja
marmoroitua. Eräs yliopistotasoinen maaseutuoppilaitos
on tutkinut Ylämaankarjan lihaa, ja todennut, että sen
lihassa on vähemmän kolesterolia ja rasvaa ja enemmän
proteiineja ja rautaa kuin keskivertaisessa naudanlihassa.
(3)
7
Ruissalossa Ylämaankarjaa käytetään lähinnä
maisemanhoitotyöhön. Kuvassa Ruissalon
ylämaankarjaa, tarkasti Highland Cattle- nimistä rotua.
sitten lamman karva oli
mutaatioinut ja sen
seurauksena lamman
villa nyt sopii
käytettäväksi vaikka
neulomiseen.
Suomen yleislammas rotu
on suomenlammas, joka
on 60% kaikista Suomessa
olevista lammaista.
Suomenlampaan
esivanhemmat
rautakaudella noin 1000 jaa. ovat kadonnutta
lammastyyppiä. (100,101,102)
Lampaita
Saarella lampaita aloitettiin kasvattamaan vuonna 1992.
Lampaita saa vieläkin nähdä Rantapromenadin
viereisellä rantaniityllä. Lampaat ovat laumaeläimiä ja
syövät parhaiten lehtevää ja nuorta kasvustoa.
Lammasta tehtiin kotieläimen n.10 000 vuotta sitten Lähiidässä. Tutkimuksen mukaan Suomessa vuonna 2007oli
noin 100 000 lampaita. Suomessa yleisimmät paikat,
joissa saa nähdä lampaita, ovat maatiloija,
maaseutunäyttelyä(kuten Kuralan Kylämäki) ja
kotieläinpuistoja. Lampan keskielinikä 10–12 vuotta.
Aluksi lampaita kasvatettiin lihan ja maidon saamisen
vuoksi, koska lampaan päällyskarva oli kova, ja
päällyskarvan alla oli vaan lyhyt aluskarva. 2 000 vuotta
8
rusakko pitää enemmän heinästä, apilasta, sekä kaivaa
niitä talvellakin lumen alta. (107, 108)
Hei, sehän liikkuu…
Ruissalon nisäkkäät
Ruissalo sijaitsee melko lähellä kaupunkia, ja lisäksi toki
Varsinais-Suomessa, joten ei toivoakaan, että törmäät
siellä susiin, saatikka karhuihin. Sinne päästäkseen niiden
tulisi juosta vilkasliikenteisen silla yli, tai uida saarelle.
Rusakkoja saarella on eniten jäniseläinten ryhmästä,
mutta kuitenkin rusakko on metsäjäniksen lähisukulainen.
Rusakko on suurempi verrattuna metsäjänikseen, sen
paino voi olla jopa 8 kiloa. Rusakko tykkää eniten pelloilla
kuin metsistä, kun taas metsä jänis mieluummin olisi ollut
metsässä kuin peltoaukeissa. Myös ravinto on eroaa:
9
Ruissalossa on paljon eläimiä, esimerkiksi jäniksiä ja hirviä.
Kun olimme retkellä Ruoissalossa olimme nähnyt kahden
metsäjäniksen. Metsäjänis on yleinen eläin Euraasiassa
(Euroopan ja Siperian pohjoisissa osissa, myös jänisten
populaatioita voi havaita: Irlannissa, Alpeilla,
Hokkaidossa, Walesissa ja Skotlannissa) ja se on hyvin
sopeutunut kylmyyteen, se on ainoa jänis joka pystyy
selviytymään alle -38 °C pakkasessa.
Metsäjänis elää jopa 13-vuotiaaksi. Metsäjänis pystyy
juoksemaan 60 kilometrin tuntinopeudella ja sillä on hyvä
uimataito. Suurimmaksi osaksi metsäjänikseen ravintoon
kuuluu talvella lehtipuiden ja pensaiden oksia ja kuorta
sekä kesällä ruohokasveja, varpuja, varsia ja lehtiä
10
Metsäjänistä saalistavat monet eläimet, kuten kettu ja
monet petolinnut. (103-106)
11
Ruissaloon kokeiltiin istuttamaan saksanhirviä vuonna
1562, mutta niitä ei saarella enää ole, koska viimeiset
saksanhirvet vietettiin pois saarelta 37 vuoden kuluttua.
Myös Suomessa ei ole saksanhirviä.
Valkohäntäpeura on kokonaan hävinnyt, kun hirvi on
aloittanut viettämään elämänsä ympärivuoden
Ruissalossa. Hirvitiheys oli aiheuttanut ongelmia, koska
Ruissalossa niiden tiheys saarella oli monta kerta
suurempi kuin normaaliin verrattuna. Hirvet söivät
tehokkaasti istutettuja lehtipuita, erityisesti tammi on
niiden suosittu ravinto. Kun hirvien määrä tulee liian,
ongelma ratkaistaan harventamalla.
12
Ruissalossa on myös nähty pikkupedoista lumikko, kärppä,
minkki ja näätä. Myyristä vakioasukkaita ovat pelto-,
metsä- ja vesimyyrä, hiirten sukukuntaa edustavat metsä-,
vaivais- ja kotihiiri, hyönteissyöjiä metsä-, vaivais- ja
vesipäästäinen. Näiden lisäksi hyönteissyöjistä ja jyrsijöistä
siili, orava, piisami ja rotta kuuluvat saaren
lajistoon.(108,109)
13
Mikä siellä lentää? – Ruissalon linnusto
Ruissalon linnusto vaihtelee rikkaan ja monimuotoisen
kasvillisuuden mukaisesti, lehdon ja tiheiden ruovikoiden
lajeista karuilla rannoilla pesiviin ranta- ja vesilintuihin.
Ruissalossa on havaittu yli 250 eri lintulajia (Suomessa
säännöllisesti pesii melkein 235 lajia), mutta kuitenkin vaan 95
lajia kuuluu pesimälinnustoon.
Nokkavarpunen, lehtopöllö, uuttukyyhky, kultarinta ja
harmaapäätikka ovat harvinaisia lajeja Suomessa, mutta
yleisiä Ruissalon saarella. Saaren lintuparien keskitiheys on
neljä kertaa suurempi kuin tavallisella lounaissuomalaisessa
metsässä eli noin 1000 paria/km². Vanhoissa metsissä monet
linnut löytävät itselleni pesäpaikkoja ja ravintoa. Myös
kolopuut ovat tärkeitä, koska tammivyöhykkeen alueilla 40%
linnuista pesii luonnonkoloihin.
Saarella on myös lintuja häiritseviä tekijöitä.
1900-luvulla 17 lintulajia on kuollut sukupuuton, joista monet
tulivat uhriksi peltoympäristön muutoksista. Turun
ympäristönsuojeluntoimisto oli huomannut erittäin negatiivista
vaikutusta ”Ruisrock”- rockfestivaalista linnustoon, kova
musiikki häiritsee lintujen pesimistä. (110)
Peippo, pajulintu, kirjosieppo sekä sinitiainen ovat lintuja, joita
saa havaita saarella eniten. Sinitiaiset olivat harvinaisia 1900luvun alussa, mutta sitten niiden määrä on selvästi kasvanut.
14
Ruissaloon on peseytynyt ensimmäisiä Suomessa lajia, kuten
lehtopöllö v.1878, rytikerttunen v.1922 sekä valkoposkihanhi
v.1985. Viimeisen vuosisadan aikana monet linnunlajit ovat
yleistäneet selkeästi. Esimerkiksi mustarastaiden määrä
Ruissalossa 1930-luvulla oli vaan pari paria, mutta nyt niitä oli
pesinyt 100 paria
Ruissalon perhoslajisto on, Suomeen yleiseen perhoslajiston
verrattuna, epätavallinen. Pelkästään saaren tammissa elää
yli 50 erilaista perhoslajia. Ruissalossa on havaittu melkein
600 erilaisia perhoslajeja. Kun olemme jo sanoneet, saaressa
on rikas ja monipuolinen kasvillisuus, joka antaa monille
perhoslajeille hyvät mahdollisuudet lisääntyä. Suurimaksi
osaksi Ruissalon perhoset ovat yleisiä koko LounaisSuomessa esiintyviä lajia.
Mutta on myös harvinaisia lajeja, jotka esiintyvät kesällä,
esimerkiksi: kampasarvinen juuriperhonen, monenlaiset
allaskehrääjät, monet harvinaisemmat mittarit
(tammiritariyökkönen) sekä yökköset (hämypensasyökkönen).
(112)
Ruissalossa on myös uhanalaisia lajeja. Valkoselkätikka
esiintyi saaressa vielä 1950-luvulla, vaikka se on
valtakunnallisesti tosi uhkanalainen. Melkein hävinnyt kuusi
lajia, 18 lajin pesimäkanta on viimeisinä kahdenkymmenen
vuoden aikana romahtanut alle puoleen aiemmasta.
Hömötiaisen ja käenpiikan pesimäkanta on laskenut jopa
95 %. Yleiset syyt lintulajien vähenemiseen ovat maatalouden
nopea kehittäminen, rantaniittyjen umpeenkasvu, lisääntynyt
liikenne ja häirintä, vedenkorkeuden vaihtelut laivaliikenteen
takia, metsien käsittely sekä talvehtimisalueilla tapahtuneet
muutokset.(111)
Ruissalon kasvitieteellinen puutarha
Saarella sijaitsee Ruissalon kasvitieteellinen puutarha,
jossa on ulko- ja sisäpuutarha. Siellä kasvatetaan yli 5000
lajia, joita on maapallon eri
ilmastovyöhykkeissä.(http://www.sci.utu.fi/projects/biolo
gia/puutarha/etusivu.htm) .
15
Ulkopuutarha on rajoitettu aidalla, ja siellä kasvavat
monenlaisia kasveja, muutamat ovat yleisiä
suomalaisessa luonnossa(kuten mänty) ja jotkut
harvinaisia (esimerkiksi Alppiruusut). Ulkopuutarhan
alueella on myös lampi, jonka yli mene silta ja meidän
mielestämme se on kaunis paikka.
mahdollisimman samanlaiset olot kasveille, kuin ne
olisivat kasvaneet aidossa luonnossa. Siellä aina kukkii
ainakin muutama kasvi, riippumatta vuodenajasta,
esimerkiksi kaktukset, banaanit, ananas tai
mandariinipuita. Sademetsän alueella sijaitse pieni allas,
jossa kasvavat nelumboja ja uivat kauniit kultaiset kalat.
Myös siellä on kaksi papukaija, joilla on siellä häkki, mutta
ne myös saavan lentää vapaasti huoneessa.
Sisäpuutarhaan sisämaksu aikuisille on 5€ ja lapsille 3€,
mutta kuitenkin suosittelemme käydä siellä. Sisäpuutarha
on jaettu kuuteen osaan(aavikko, subtrooppinen,
sademetsä, välimeri ja talvipuutarha), joissa on tehty
16
17
&iact=rc&dur=184&page=2&tbnh=123&tbnw=168&start=18&ndsp=21&ved=
1t:429,r:11,s:18&tx=4&ty=121
Kuva 6:
http://sarvela.pp.fi/Lintukirja/uuttukyyhky.htm
Lähdeluettelo
Kuva 7:
http://uuvana.wordpress.com/2010/11/05/nokkakisa-ja-paritukkaa/
-+
ekasivukuva
http://www.tkukoulu.fi/~mmaalto/turku/turku_sivu_7.html
Kuvalähteet:
Kirjallisuuslähteet:
Kuva 1 :
(1.)
http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcT3hVRs_eETGvFpbjdxKCSklewt
XGyBmCUE-tdcNCiQxVavwiLgew
(2.)
(3.)
Kuva 2:
http://www.google.com/imgres?q=kukkarokivi+ruissalo&hl=fi&client=safari&
rls=en&biw=1366&bih=637&tbm=isch&tbnid=_YjFUCJihVie4M:&imgrefurl=htt
p://penalandia.net/blogi/%3Fp%3D1258&docid=63j3I_MjGiT0XM&w=900&h=
500&ei=NfaFTuDrCrPT4QT0geWXDw&zoom=1&iact=hc&vpx=465&vpy=165&
dur=1469&hovh=167&hovw=301&tx=159&ty=95&page=1&tbnh=103&tbnw=
185&start=0&ndsp=18&ved=1t:429,r:2,s:0
Keskitalo, R. Laakso, K. Leivo, K. Petrelius M.
Rissanen M. Saarilahti, M. Valtiala, S. Väärä, A.:
Avara Suomi, WSOYpro, 2009.
Joku
kkran: Vallas, H.: Maailman kaunein saaristo,
Tammi , 2008 s.81
Internetlähteet:
www.wikipedia.com/Ruissalo
http://www.kangasmaenhighland.com/rotu.htm
http://www05.turku.fi/ruissalo/geologiaa.shtml
Kuva 3:
http://www05.turku.fi/ruissalo/geologiaa.shtml
(34) http://www05.turku.fi/ruissalo/huvilaelamaa.shtml
Kuva 4:
(100) http://www.animalia.fi/animaliatoimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/lampaat
http://www.google.com/imgres?q=ylämaankarja&hl=fi&client=safari&sa=X
&rls=en&biw=1366&bih=637&tbm=isch&prmd=imvns&tbnid=d6zfwUqLyMErJ
M:&imgrefurl=http://www.kangasmaenhighland.com/rotu.htm&docid=Gp
wamg7HDmwBrM&w=600&h=450&ei=LyyGTrOpCMrf4QTR8NiHDw&zoom=1
18
(101) http://www.laidunpankki.fi/lammas.htm
(102) http://fi.wikipedia.org/wiki/Lammas
Kuiva kangas.
http://leppavirta.blogspot.com/2009_07_01_archive.html
103.http://www.kotitieto.fi/index.php?32&cmsshow=657;
news&Mit%C3%A4s+sitten+s%C3%B6isin%2C+sanoi+cityka
ni
104.http://www05.turku.fi/ruissalo/_6_nisakkaat.shtml
105. http://fi.wikipedia.org/wiki/Metsäjänis
106.www.uta.fi/~hh58253/ipoppla/janis.html
http://koti.mbnet.fi/jjak/jinfo.htm
107.http://www.ksml.fi/teemat/luontokuvat/nisakkaat/rus
akko/24067
108.http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruissalon_nisäkäslajisto
109. http://www05.turku.fi/ruissalo/_6_nisakkaat.shtml
110. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruissalo
111. http://www05.turku.fi/ruissalo/linnut.shtml
112. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruissalo
Kaksi lammasta. Lamman poikanen.
http://www.finnsheep.fi/ominaisuudet.html
Kolme lammasta. http://www.ylehti.fi/arkisto/artikkeli/3972
Rusakko talvella. http://kuvablogi.com/nayta/959198/
Rusakko kesällä.
http://keltainenlada.suntuubi.com/?cat=70
Metsäjänis
talvella.http://suomennisakkaat.wikispaces.com/Metsäjä
nis
Metsäjänis kesällä.
http://www.cartinafinland.fi/fi/picture/22316/Mets%E4j%E
4nis.html
Kettu. http://www.uta.fi/~hh58253/ipoppla/kettu.html
19
Valkoposkihanhi.
http://mummila.net/lajienkirjo/avainsana/valkoposkihanhi/
Huuhkaja. http://www.lahdenmuseot.fi/main.php?id=92
Pikkulepinkäinen.
http://satakunnanlinnut.blogspot.com/2009_07_01_archi
ve.html
Kanahaukka.http://www.pekkapura.com/tarinat/tarina_
10.htm
Sinitiainen. http://www.basso.fi/keskustelu/13864/lintujenarvostelu-threadi/s/30
Yksi hirvi, makamassa ruohon päällä.
http://www.basso.fi/keskustelu/68971/topic-kaikelleturhalle-vol-14/v/1759013
Mustarastas.
http://yhdistykset.ekarjala.fi/ekly/sivut/kuvasto3.html
Saksanhirvi.http://www.hlasek.com/cervus_elaphus_db0
704.html
Hömötiainen.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talvilinnut.shtml
Lumikko. http://www.tunturisusi.com/lumikko/
Käenpiika. http://www.hlasek.com/jynx_torquilla_ed0722.html
Minkki.http://luontokuva.org/default.asp?V_DOC_ID=340
0
Tammiritariyökkönen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tammiritariyökkönen
Näätä.http://www.luumaenmetsastysseura.fi/naata.htm
Hämypensasyökkönen.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/26/Amphipyr
a_berbera.jpg
Sillan kuva.
http://kesantaikaa.blogspot.com/2011/05/kasvitieteellin
en-puutarha-turussa.html
20