1. No category

2.10.2014
Uimahallit liikuntapolitiikassa
Risto Järvelä
Rakennusneuvos
Liikunnan vastuualue
Liikuntapolitiikan tausta
• Liikuntalaki 1054 / 1998 ja sen muutos 2014
• Hallitusohjelma
• Valtion talousarvio
• MUUTOSTA LIIKKEELLÄ, Valtakunnalliset yhteiset
linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään
liikuntaan 2020 ( TEHYLI - strategia )
• Liikuntapaikkarakentamisen suunta ( strategia/VLN )
Liikuntalain tavoitteet (2014)
Lain tavoitteena on edistää:
1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa;
2) väestön hyvinvointia ja terveyttä;
3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista;
4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä;
5) liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta;
6) huippu-urheilua sekä
7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita sekä
8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa
Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus,
yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat samoin kuin ympäristön
kunnioittaminen ja kestävä kehitys.
Liikunnan tarjonnan monipuolinen edistäminen / HALL.OHJ.
•
Hallitus edistää koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa.
•
Tavoitteena on erityisesti liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen.
•
Työuria pidennetään mm. työssä jaksamista edistämällä.
Työyhteisöliikunnan hyviä käytäntöjä juurrutetaan pysyviksi ja
kannustaviksi työelämän toiminnoiksi.
•
Ikäihmisten terveyttä ja itsenäistä toimintakykyä tuetaan hyvinvointia ja
terveyttä edistävillä palveluilla.
Liikuntapoliittiset vaikuttavuustavoitteet / TA 2015
• Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa
• Liikunnallinen elämäntapa yleistyy
• Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista
• Liikunta-alan tietopohja ja osaaminen vahvistuu
VALTION TALOUSARVIOESITYS 2015
Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen
Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen
Liikunnan yhdenvertaisuuteen
28 500 000
27 000 000
1 500 000
Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen
Liikunnan kansalaistoimintaan
Huippu-urheiluun
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin
Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan
Kansainvälisyyteen
63 049 000
45 882 000
11 760 000
1 700 000
3 250 000
457 000
Koko väestön liikunnan edistäminen
Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan
Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen
27 970 000
19 200 000
8 770 000
Liikunnan osaaminen ja tietopohja
Liikunnan koulutuskeskuksille
Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin
Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan
Liikunnan aluehallinnon toimintaan
Valtion liikuntaneuvoston toimintaan
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi
Yhteensä
28 825 000
18 608 000
3 730 000
4 489 000
350 000
480 000
1 368 000
148 194 000
OKM:N LIIKUNTAPAIKKAPOLITIIKKA
Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden
edistäminen
Keinona liikkumisympäristöjen kehittäminen
Valtion ohjaustoimia liikkumisympäristöjen kehittämisessä
(sis. koordinaatiovastuun ja verkostotyön)
NORMIOHJAUS
RAKENTAMISEN
AVUSTAMINEN
TIETOVARANNON
KEHITTÄMINEN
INFORMAATIOOHJAUS
Liikunnan olosuhteet <-> liikuntapaikkarakentaminen
Liikuntapaikat
• uimahallit
• liikuntasalit ja –hallit
• jäähallit
Lähiliikuntaolosuhteet
• lähiliikuntapaikat (koulupihat, palvelutalojen pihat ja lähialueet)
• lähiliikuntapuistot ja pienkentät, pienet lähisalit, kuntoradat, ulkoilureitit
• skeittipaikat
Arkiliikunnan olosuhteet
• arkiliikuntaa suosiva elinympäristö
• yhteydet palveluihin
• kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet / kävelyn ja pyörätiet / lähireitit
• ulkoilu- ja virkistysalueet
• esteettömyys
LIIKUNTALAKI, 13 §, Liikuntapaikkojen valtionavustukset
Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi
liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin.
Liikuntapaikkojen valtionavustuksia myönnetään laajojen käyttäjäryhmien
tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimiseen,
perusparannukseen ja näihin liittyvään varustamiseen. Lisäksi avustusta voidaan
myöntää erityisestä syystä muuhun liikuntapaikkarakentamiseen.
Avustusta myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle taikka niiden
määräämisvallassa olevalle yhteisölle. Avustusta voidaan myöntää myös muille
yhteisöille, jos avustaminen on tarpeen tämän lain toteuttamiseksi.
Laajojen käyttäjäryhmien liikuntapaikat
• uimahallit
• liikuntasalit ja –hallit
• jäähallit
• lähiliikuntapaikat
• kentät
• ulkoilureitit
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA / VLN
PERUSTAMISHANKKEEN VALTIONAVUSTUKSEN MÄÄRÄ
•
Liikuntapaikkojen avustus voi kattaa 25 prosenttia hankkeen kustannusarviosta, ei kuitenkaan
enempää kuin 750 000 euroa.
•
Uimahallien avustus voi olla enintään 800 000–1 000 000 euroa allastilaohjelman
monipuolisuudesta riippuen.
•
Jos hankkeessa toteutetaan tai peruskorjataan samassa yhteydessä useampi toiminnallisesti
merkittävä liikuntapaikka (esim. monipuolinen uimahalli ja mittava liikuntahalli), avustuksen määrä
voi kattaa 25 prosenttia hankkeen kustannusarviosta, ei kuitenkaan enempää kuin 1 200 000
euroa.
•
Lähiliikuntapaikkojen osalta avustus on tasoltaan enintään 30–40 prosenttia hankkeen
kustannusarviosta.
•
Kansallisesti merkittävien valtakunnallisten huippu- urheiluhankkeiden avustuskehys
rahoitussuunnitelmakautena on enintään 15 % opetus- ja kulttuuriministeriön jakamista
valtionavustuksista.
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN AVUSTUKSET 2010-LUVULLA
LUKUMÄÄRÄN MUKAAN
2010
2011
2012
2013
2014
UR
PK
UR
PK
UR
PK
UR
PK
UR
PK
•
UIMAHALLIT
1
3
1
5
3
7
0
5
0
4
•
JÄÄHALLIT
3
0
3
1
5
2
5
0
5
3
•
LIIKUNTAHALLIT
8
1
10
2
1
5
8
5
5
2
•
KENTÄT
2
1
1
2
3
3
0
4
0
0
•
MUUT
3
2
5
5
4
1
2
2
3
2
•
YHTEENSÄ
17
7
20
15
16
18
15
16
13
11
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN AVUSTUSTAMINENT 2014
UIMAHALLIT
Kust.arvio
Avustus
16 360 000
1 000 000
Kärkölä, Järvelän uimahallin saneeraus
2 145 000
540 000
Muurame, Uimahallin ja kuntosalin peruskorjaus
3 588 760
800 000
14 508 000
1 200 000
Nurmijärvi, Uimahallin peruskorjaus ja laajennus
Raahe, Uimahallin peruskorjaus
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA 2014-2017
HYVÄKSYTYT / KPL
UUDISRAKENNUS
PERUSKORJAUS
YHTEENSÄ

UIMAHALLIT
2
15
17

JÄÄHALLIT
5
2
7

LIIKUNTAHALLIT
17
4
21

KENTÄT
2
4
6

MUUT
7
4
11

YHTEENSÄ
33
29
62
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA 2014-2017
HYVÄKSYTYT / KUSTANNUSARVIOT M€
UUDISRAKENNUS
PERUSKORJAUS
YHTEENSÄ

UIMAHALLIT
34,7
99,7
134,4

JÄÄHALLIT
188,5
22,2
210,7

LIIKUNTAHALLIT
52,5
8,0
60,5

KENTÄT
4,8
7,2
12,0

MUUT
59,4
24,0
83,4

YHTEENSÄ
339,9
161,1
501,0
Uimahallit liikuntapaikkarakentamisen
tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
• Tietoperustan / tietovarannon ylläpito ja kehittäminen
liikuntapaikkarakentamisen tarpeisiin sekä
mahdollistamaan laadukas informaatio-ohjaus
• Rakennustieto Oy yhteistyökumppanina
julkaisutoiminnassa
Liikuntapaikkajulkaisusarja, RT- ja LVI-kortit ja muut ohjeet
 OKM 54, 1995: “Uimahallin nykytilaselvitys”
 OKM 68, 1998: “Uimahallien korjaustutkimus”
 OKM 84, 2003: “Uimahallien ulkovaippa ja sisäilmasto,

suunnittelu ja rakentamisopas”
 OKM 97, 2010: “Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen”
 OKM 101, 2012: “Uimahallien rakennushankkeiden vastaanotto-vaiheen
laadunvarmistusmenettely”
 OKM 102, 2012: “Liikuntahallien lasirakenteet”
 OKM 106, 2013: “Esteettömät sisäliikuntatilat”
Liikuntapaikkajulkaisusarja, RT- ja LVI-kortit ja muut ohjeet
 TTY, Tutkimusraportti 145; “Ohje uimahallien ja kylpylöiden lattioiden
liukkauden ehkäisemiseen”
 RIL 235-2009, ”Uimahallien rakenteiden suunnittelu ja
•
kunnonhallinta”
 RT-97-10839, ”Uimahallit ja virkistysuimalat” 2005
 LVI 22-10386, ”Uima-allasvesien käsittely”, 2005
 LVI 06-10451, 2009 “Uimahallien ja virkistysuimaloiden LVIA suunnittelu”
 Kuluttajaviraston ohjeet uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden
edistämiseksi, Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2002 => TUKES uusii 2014
 Uima-allasveden laatu ja valvonta, soveltamisopas allasvesiasetukseen
315/2002, STM
 Uimahallibarometri ( http://www.suh.fi/Barometrit2012 )
Liikuntapaikkarakentamisen tutkimus- ja
kehittämistoiminta, Uimahallihankkeet 2014
•
Uimahallien sisäilmaston, energiankäytön ja kosteuden hallinta,
Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, talonrakennustekniikan laboratorio
•
Uima- ja jäähallien energia-portaalin kehitys ja käyttöönotto,
VTT + Uimahallien tietolomake, UKTY ry
•
Uimahallien ja kylpylöiden laatoitus, Vahanen Oy
•
Uimahallien laattalattioiden liukkauden mittausmenetelmät, TTY-säätiö
•
Uimahallien ja kylpylöiden suunnittelu, LVI Pentti Pernu
•
Uimahallien saavutettavuus maahanmuuttajien näkökulmasta, SUH ry
Opetus- ja kulttuuriministeriö/NUOLI/LV/RJ/25.9.2014
Rakennustieto Oy
Liikuntapaikkajulkaisusarja
MYYDYT OPPAAT 1992 - 2013
Uimahallit
Ratsastusolosuhdeoppaat
Esteetömyysoppaat
Jäähallit
Urheilunumikot
Tuote
vuosi
Suomen liikuntapaikat
2000
57 Urheilunurmikoiden perustaminen ja hoito
1996
86 Ratsastuskeskusten suunnittelu- ja rakentamisopas
2005
74 Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen
2000
83 Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu- ja rakentamisopas
2002
72 Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät
1999
63 Esteettömät liikuntatilat
1997
82 Urheilukenttien suunnittelu- ja rakentamisopas
2002
71 Jäähallit ja tekojääkentät
1999
87 Ampumarata-opas
2005
93 Esteetön luontoliikunta
2007
35 Ratsastuskeskusten suunnittelu- ja rakentamisopas
1994
90 Uimarantaopas
2006
88 Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät CD+opasvihko
2005
96 Urheilunurmikoiden perustaminen ja hoito
2008
76 Puurakenteisen salibandyhallin suunnittelu- ja rakentamisopas
2000
50 Golfkenttien viherpeitetutkimus
1994
84 Uimahallien ulkovaippa ja sisäilmasto, suunnittelu- ja rakentamisopas 2003
79 Beach volley - kenttäopas
2001
53 Uimahallit kuntoon lähtökohdat
1994
kpl
1450
1233
1164
1061
964
924
830
739
699
667
613
550
483
474
411
401
389
359
353
352
3633
2295
2059
1876
1771
Taulukko 9. Arvio liikuntas uoritteiden ja liikuntaa harras tavien kävijöiden m ääräs tä Suom en
m erkittävim m is s ä s is äliikuntapaikkatyypeis s ä vuoden aikana.
SISÄLIIKUNTAPAIKKATYYPPI
Tunnin mittaiset
liikuntasuoritteet
vuodessa
Osuus
(%)
Liikuntaa harrastavat
kävijät vuodessa
Osuus
(%)
Kunto- ja voimailusalit
17 235 000
8,5 %
17 235 000
10,4 %
Liikuntasalit
92 804 000
45,7 %
74 242 800
44,8 %
Liikuntahallit ja areenat
20 975 000
10,3 %
16 780 000
10,1 %
Jalkapallohallit
3 998 000
2,0 %
3 199 000
1,9 %
Salibandykentät
7 144 000
3,5 %
5 715 000
3,4 %
19 125 000
9,4 %
15 300 000
9,2 %
565 000
0,3 %
565 000
0,3 %
Tenniskentät
2 421 000
1,2 %
1 614 000
1,0 %
Sulkapallokentät
2 563 000
1,3 %
2 050 000
1,2 %
Keilaradat
6 061 000
3,0 %
4 849 000
2,9 %
Kamppailulajien salit
1 350 000
0,7 %
1 080 000
0,7 %
29 040 000
14,3 %
23 232 000
14,0 %
203 281 000
100,0 %
165 861 800
100,0 %
Jäähallit (jääradat hallissa)
Squashkentät
Uimahallit
YHTEENSÄ
Taulukko 10. Arvio liikuntasuoritteiden ja liikuntaa harrastavien kävijöiden määrästä tarkastelun
kohteena olleissa Suomen ulkoliikuntapaikkatyypeissä vuoden aikana.
ULKOLIIKUNTAPAIKKATYYPPI
Tunnin mittaiset
liikuntasuoritteet
vuodessa
Osuus
(%)
Liikuntaa harrastavat
kävijät vuodessa
Osuus
(%)
Urheilukentät
15 184 000
7,0 %
12 147 000
7,4 %
Pallokentät
30 264 000
13,9 %
20 176 000
12,4 %
Pesäpallokentät
2 464 000
1,1 %
1 971 000
1,2 %
Tenniskentät
2 352 000
1,1 %
1 568 000
1,0 %
Luonnonjääkentät ja -alueet
8 144 000
3,7 %
5 455 000
3,3 %
Tekojäät ja tekojään sisältävät
yhdistelmäkentät
1 659 000
0,8 %
1 327 000
0,8 %
38 252 000
17,5 %
30 601 000
18,7 %
1 351 000
0,6 %
1 081 000
0,7 %
107 838 000
49,4 %
86 270 000
52,8 %
10 920 000
5,0 %
2 730 000
1,7 %
218 428 000
100,0 %
163 326 000
100,0 %
Muut yhdistelmäkentät
Maauimalat
Kuntopolut ja kuntoradat
Golfkentät
YHTEENSÄ
Kiitos mielenkiinnosta!