Fazer lyhyesti - ePaper Finland Oy
FAZER-KONSERNIN VUOSIKERTOMUS 2011 13 Missiossamme kiteytyy korkea laatu ja erinomainen maku, hyvää oloa ja mielihyvää tuovat tuotteet ja palvelut sekä vastuullinen tapa toimia.” Lue lisää sivulta: 01 fazer 2011 SISÄLTÖ TÄSSÄ VUOSIKERTOMUKSESSA Fazer lyhyesti 02 Fazer Food Services 03 Fazer Leipomot & Makeiset 03 Fazer vuonna 2011 04 Vuoden varrelta 06 Konsernijohtajan katsaus 08 Hallituksen toimintakertomus 10 Strategia 13 Fazer Suomessa 16 Fazer Ruotsissa 18 Fazer Venäjällä 20 Fazer Baltiassa 22 Fazer Tanskassa 23 Fazer Norjassa 24 Fazer edistää kotimaisen rukiin viljelyä 24 Makuelämyksillä hyvää mieltä 25 Yritysvastuu 26 Henkilöstö 32 Fazer edistää vastuullista kaakaonhankintaa 34 Sanokaa Gateau, kun haluatte hyvää leipää! 36 Vierailu Fazerilassa säilyy muistona läpi elämän 37 Kalastrategian avulla kestävää hankintaa 37 Konsernin hallitus 38 Konsernin johtoryhmä 39 Hallinnointiperiaatteet 40 Konsernin tuloslaskelma 42 Konsernitase 43 Konsernin rahoituslaskelma 44 Viisivuotiskatsaus 45 Tilinpäätöksen liitetiedot 46 Tilinpäätöksen laatimista koskevat periaatteet 46 Konserniyhtiöt 48 Tuloslaskelman liitetiedot 49 Taseen liitetiedot 50 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 51 Osoitteet Fazer uudisti henkilöstöstrategiansa vuonna 2011. Uusi strategia keskittyy ihmisten ja suorituksen johtamiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Lue lisää sivulta 32 ”Fazer tähtää kohti kansainvälisiä markkinointa.” Konsernijohtajan katsaus sivulla 8 Fazerin Sininen, Suomen arvostetuin brändi, täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Lue lisää sivulta 25 Fazer on perheyritys, ja sen toiminnassa korostuvat pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja kannattava kasvu. Lue lisää yritysvastuusta sivulta 26 52 FAZER 2011 01 Fazer lyhyesti Fazer-konserni sai alkunsa vuonna 1891 perustetusta perheyrityksestä, kun Karl Fazer avasi ensimmäisen konditoriansa Helsinkiin. Tänään Fazer tarjoaa ruokailupalveluja sekä leipomo- ja makeistuotteita ja toimii kahdeksassa maassa. Asiakaslähtöisyys, laadukkuus ja yhteistyö ovat Fazerin toiminnan perusta. Fazer-konserniin kuuluu kaksi liiketoimintaaluetta, Fazer Food Services ja Fazer Leipomot & Makeiset, jotka luovat makuelämyksiä omilla aloillaan. Fazer-konsernin liikevaihto oli 1 575,5 miljoonaa euroa vuonna 2011. Henkilöstön määrä vuoden 2011 lopussa oli 15 198. Liikevaihto maittain Fazer-konserni Suomi 47 % Ruotsi 24 % Venäjä 16 % Tanska 5 % Norja 2 % Viro 2 % Latvia 1 % Liettua 1 % Muut 1 % Liikevaihto maittain Fazer Leipomot & Makeiset Suomi 44 % Venäjä 25 % Ruotsi 23 % Viro 2 % Latvia 2 % Liettua 1 % Muut 3 % Liikevaihto maittain Fazer Food Services Suomi 53 % Ruotsi 27 % Tanska 14 % Norja 4 % Viro 1 % Venäjä 1 % KONSERNIN LIIKEVAIHTO NOUSI 1,58 MILJARDIIN EUROON 02 FAZER 2011 Fazer-konserniin kuuluu kaksi liiketoiminta-aluetta, Fazer Food Services ja Fazer Leipomot & Makeiset, jotka luovat makuelämyksiä omilla aloillaan. Fazer-konsernin liikevaihto oli 1 575,5 miljoonaa euroa vuonna 2011. Henkilöstön määrä vuoden 2011 lopussa oli 15 198. Liikevaihto liiketoiminta-alueittain Fazer Food Services 36 % Fazer Leipomot & Makeiset 64 % FAZER LYHYESTI FAZER FOOD SERVICESILLÄ ON YLI 1200 RAVINTOLAA SUOMESSA, RUOTSISSA, NORJASSA, TANSKASSA JA VENÄJÄLLÄ Fazer Food Services Fazer Food Services on Pohjoismaiden johtava ruokailupalveluyritys, joka tarjoaa hyvää ruokaa ja asiakaskohtaisia palveluratkaisuja. Fazer Food Servicesillä on yli 1 200 ravintolaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Venäjällä. Fazer Food Servicesin palveluvalikoimaan kuuluu muun muassa yksityisen ja julkisen sektorin hen- kilöstöravintoloita, opiskelijaravintoloita, kahvilaravintoloita, kongressi-, kokous- ja tilausravintoloita, juhlapalveluita sekä koulujen ja julkisten laitosten ruokailupalveluja. Fazer Food Services vastaa myös asiakasyritystensä edustustarjoiluista. Fazer Food Servicesin brändejä ovat muun muassa Karl Fazer, Fazer, Amica ja Wip. Fazer Leipomot & Makeiset Fazer on Suomen ja Venäjän johtava leipomoyritys, Ruotsin toiseksi suurin, ja yksi johtavista Itämeren alueella. Leipiä ja leivonnaisia valmistetaan Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä. Fazerilla on kaikkiaan 19 leipomoa. Fazerin lisäksi brändejä ovat Oululainen, Skogaholm, Hlebnyi Dom, Druva, ja Gardesis. Leipomotuotteita viedään yli 15 maahan. Fazer Mylly Lahdessa on paitsi leipomoiden raakaainetoimittaja, myös raaka-ainehallinnan, tutkimuksen ja kehittämisen keskus. Myllyn tuotannosta suurin osa myydään konsernin ulkopuolisille asiakkaille. Fazer on Suomen johtava makeisyritys sekä vahva toimija Itämeren alueella. Fazerin makeistehtaat sijaitsevat Suomessa: Vantaalla (suklaat), Lappeenrannassa (sokerimakeiset) ja Karkkilassa (purukumit). Fazerilla on useita vahvoja kansainvälisiä makeistavaramerkkejä kuten Karl Fazer, Geisha, Dumle, Tutti Frutti, Marianne, ja Xylimax. Makeistuotteita myydään 40 maassa. FAZER 2011 03 Fazer vuonna • Konsernin liikevaihto kasvoi 4,1 prosenttia ja oli 1 575,5 miljoonaa euroa. • Konsernin liikevoitto laski 7,4 prosenttia ja oli 54,2 miljoonaa euroa. • Fazer Food Services -liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 1,3 prosenttia 567,7 miljoonaan euroon johtuen Baltian ruokailupalveluista ja Ruotsin konferenssiliiketoiminnasta luopumisesta. • Fazer Leipomot & Makeiset -liiketoiminta-alueen liikevaihto nousi 7,4 prosenttia ja oli 1 007,8 miljoonaa euroa. Keväällä hankitun Gateau AB:n osuus noususta oli noin 1 prosentti. • Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli vahva ja omavaraisuusaste nousi edellisestä vuodesta. • Konsernin korolliset nettovelat laskivat edellisestä vuodesta 104,7 miljoonaan euroon. • Sijoitetun ja oman pääoman tuotto laski hieman edellisestä vuodesta. • Fazer myi ruokailupalvelu- ja ravintolatoimintansa Virossa ja Latviassa paikalliselle johdolle. Tallinnan palvelukeittiö liitettiin Fazer Food Services Suomen liiketoimintaan. • Fazer Food Servicesissä jatkettiin ravintoloiden uuden johtamisjärjestelmän ja toimintamallin vakiinnuttamista Suomessa ja Ruotsissa. Kehityshankkeen tavoitteena on parempi kilpailukyky ja asiakaslähtöisyys, yhtenäiset liiketoiminnan ydinprosessit ja käytännöt, uudelleen organisoitu operatiivinen toiminta, sekä yhdenmukainen tarjooma kuluttaja- ja asiakastarpeiden mukaan. • Tuotannon prosessien yhtenäistämiseen ja toimintatapojen jatkuvaan parantamiseen keskittyvä Fazer Way in Production -ohjelma eteni hyvin tuloksin Vantaan-makeistehtaalla ja -leipomossa ja Eskilstunan-leipomossa sekä alkoi Lahden-leipomossa. Tuotannon työhön määriteltiin yhtenäiset standardit, ja uudet työkalut ja menetelmät otettiin systemaattisesti 04 FAZER 2011 käyttöön. Jatkuvan parantamisen toimia tehtiin monissa muissakin Fazerin tuotantolaitoksissa Ruotsissa, Venäjällä ja Baltiassa, joissa Fazer Way in Production alkaa toden teolla vuoden 2012 aikana. • Konserninlaajuinen, vuonna 2010 aloitettu, myynnin prosesseja ja työkaluja kehittävä Fazer Way in Sales -ohjelma pääsi kunnolla käyntiin kaikissa liiketoimintayksiköissä. Projekteista muun muassa private label -politiikka, asiakassegmentointi, kenttämyynti sekä ratkaisumyynti johtivat konkreettisiin toimenpiteisiin. Ohjelma jatkuu vuonna 2012. • Fazer uudisti henkilöstöstrategiansa. Koko konsernin yhteinen henkilöstöstrategia tukee konsernin liiketoimintastrategiaa, arvoja sekä muutosta kansainvälisemmäksi ja ketterämmäksi yritykseksi. Se keskittyy ihmisten ja suorituksen johtamiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Uudistuksen myötä myös henkilöstöhallinnon rakennetta muutettiin. • Daniil Briman nimitettiin Fazer Leipomot & Makeiset Venäjän toimitusjohtajaksi ja liiketoimintaalueen johtoryhmän jäseneksi 7.2.2011 alkaen. • Fazer Ravintoloista tuli oma liiketoimintayksikkönsä Fazer Food Services -liiketoiminta-alueelle. • Fazer luopui Fazer Konferens -liiketoiminnasta Ruotsissa. • Fazer osti huhtikuussa johtavan ruotsalaisen, käsintehdyn leivän ja konditoriatuotteiden valmistaja Gateaun. Kaupan tavoitteena on vastata kasvavaan käsin leivotun tuoreen leivän ja korkealaatuisten konditoriatuotteiden kysyntään. • Fazer jatkoi jurdisen rakenteen yksinkertaistamista ja päätti erottaa konserniyhtiöiden juridisen ja operatiivisen rakenteen toisistaan. • Fazer sulki leipomonsa Seinäjoella ja Turussa. Päätös liittyi leipomo- ja jakeluverkoston uudelleen organisointiin tehokkuuden ja kilpailukyvyn näkökulmista. • Pekka Rantala nimitettiin Fazer Leipomot & Makeiset -liiketoiminta-alueen toimitusjohtajak- si ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.9.2011 alkaen. • Mika Videman nimitettiin Fazer-konsernin henkilöstöjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.8.2011 alkaen. • Teija Andersen ja Pekka Heinänen jättivät tehtävänsä Fazerilla heinäkuussa 2011. • Markku Numminen jätti tehtävänsä Fazerilla vuoden 2011 lopussa. • Fazer päätti siirtyä Fazer-yritysidentiteettiin myös Venäjällä, jossa yhtiö on toiminut tähän asti nimellä Hlebnyi Dom. Muutos tapahtuu vuoden 2012 aikana. Hlebnyi Dom säilyy kuluttajabrändinä. Fazer Way in Production -ohjelma eteni hyvin tuloksin. FAZER VUONNA 2011 Liikevaihto Liikevoitto 2007 2008 2009 2010 2011 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1192,6 1159,7 1441,1 1513,6 1575,5 Fazer Makeiset Fazer Leipomot Fazer Food Services Liiketoiminnan rahavirta 2007 2008 2009 2010 2011 11,6 90,4 0,1 0,8 39,6 44,6 45,5 58,4 53,4 2007 2008 2009 2010 2011 140 120 140 120 100 80 60 40 20 0 -20 51,2 135,0 44,5 58,5 54,2 -1,0 100 80 60 40 20 0 54,7 Kertaluonteiset erät Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä Bruttoinvestoinnit Korolliset nettovelat 2007 2008 2009 2010 2011 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Omavaraisuusaste 2007 2008 2009 2010 2011 2007 2008 2009 2010 2011 200 70 160 60 120 50 80 40 40 30 0 20 -40 10 -80 0 -55,0 107,4 155,3 110,5 104,7 78,3 182,4 168,8 70,0 68,7 Oma pääoma ja oman pääoman tuotto 25 800 500 20 600 15 5 100 0 0 53 54 58 25 20 15 400 10 10 200 47 2007 2008 2009 2010 2011 12,1 23,2 6,1 9,0 8,0 600 300 64 Sijoitettu pääoma ja sijoitetun pääoman tuotto 2007 2008 2009 2010 2011 6,9 19,9 2,9 7,3 5,3 400 18,3 118,0 117,7 92,1 421,7 510,3 511,0 533,7 540,3 Oma pääoma sisältäen vähemmistöosuuden Oman pääoman tuotto (ROE) 200 5 0 0 438,8 780,1 729,3 720,9 684,3 Sijoitettu pääoma Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) Konsernin liikevaihto kasvoi 4,1 prosenttia ja oli 1 575,5 miljoonaa euroa. FAZER 2011 05 Vuoden varrelta Tammikuu Huhtikuu Toukokuu Fazer Ruispuikula oli ensimmäinen leipä Suomessa, joka sai hiilijalanjäljestä kertovan merkin. Yli 100-vuotisia perinteitä kunnioittaen Fazer lähetti Finlandia marmeladikuulia Englannin kuninkaallisiin häihin. Fazer valittiin parhaaksi nuorisobrändiksi vuoden 2011 Kansallisessa nuorisotutkimuksessa Suomessa. Ruotsissa hyvin menestynyt Fazer Frökusar -leipä lanseerattiin Suomessa Fazer Alku Jyväpala -nimisenä. Fazer aloitti tweettaamisen Suomessa. Fazer Leipomot Latviassa sain bronssimitalin latvialaisessa Kestävän Kehityksen Indeksissä, joka kuvaa yritysten suoriutumista vastuullisessa liiketoiminnassa. Karl Fazer Bakery, joka tarjoaa paikan päällä leivottua tuoretta leipää, avattiin Karl Fazer Cafén yhteyteen Helsingissä. Kesäkuu Suomalaiset jatkoivat Fazeriin liittyvien muistojensa kirjoittamista Makujen Tarinat -digihistoriikkiin, joka avattiin Fazerin juhlavuoden kunniaksi. Helmikuu Fazer Food Servicesin Tomas Diederichsen valittiin vuoden kokiksi Ruotsissa. Fazerin ”Ruotsalainen leipä” lanseerattiin Venäjällä. Elokuussa tuote voitti vuoden innovatiivisimman tuotteen palkinnon. Druva Mãkonmaize valittiin Latvian parhaaksi uudeksi kuluttajatuotteeksi. Fazerin Murinsky-leipomo Pietarissa saavutti ennätyksen työturvallisuudessa: miljoona tuntia töitä ilman onnettomuuksia. Myös Smolenskajan leipomo Pietarissa saavutti saman ennätyksen elokuussa 2011. Heinäkuu Uusi Tutti Frutti Holiday Mix lanseerattiin kesäksi. Fazer Food Services arvioitiin kuudennetta kertaa ruokailupalvelualan parhaaksi yritykseksi Ruotsissa tehdyssä imagotutkimuksessa. Maaliskuu Skogaholmin uudet minikorvapuustit ”Godingar” olivat erittäin suosittu tuoteuutuus Ruotsissa. Fazerin Vaaralan-makeistehtaan vierailualue uudistettiin. Tehtaalla käy vuosittain yli 45 000 vierailijaa. Tyrkisk Peber valittiin Ruotsin suosituimmaksi salmiakkimakeiseksi. 06 FAZER 2011 Ruotsalaisten rakastama klassikko, Skogaholmslimpan -leipä täytti 85 vuotta. FAZERIN VUOSI Elokuu Marraskuu 120-vuotias Fazer kutsui yli 5 000 asiakastaan perhetapahtumaan Korkeasaareen. Fazerin päiväkoti Vantaan tehdasalueella täytti 60 vuotta. Syyskuu Fazer muisti Suomen SOS-lapsikylien perheitä perheaterialla YK:n Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi. Fazer täytti 120 vuotta 17.9. Fazerin uusi, hyvinvointiin keskittyvä sidosryhmälehti F lanseerattiin Suomessa. Fazer oli kaupallisen alan suosituin työnantaja Suomessa Universumin Ammattilaiset 2011-tutkimuksen mukaan. Joulukuu Fazer avasi Pala Fazeria -blogin Suomessa. Lokakuu Uusi Fazer-kahvila avattiin Helsingin City Centeriin. Fazerin fanimäärä Facebookissa ylitti 200 000 Suomessa. Fazer Lähileipomot uudisti konseptinsa ja ilmeensä. Lähileipomoiden paikan päällä leivottua leipää myydään yli 30 Prismassa ja K-Citymarketissa. Fazerin ruotsalainen kokkijoukkue ”Fazer Culinary Team” valittiin mukaan vuoden 2012 ruokaolympialaisiin Saksan Erfurtiin. Gardesis-tuotteet voittivat peräti neljä Vuoden liettualainen tuote 2011-palkintoa. Venäjällä Fazerin juhlavuoden kunniaksi järjestetyn Fazer maistuu hyvältä -kilpailun voittajat vierailivat Helsingissä ja Fazerin makeistehtaalla Vantaalla. Fazer sponsoroi juhlavuotensa kunniaksi uuden kävelyreitin, ”Ilon tie”, luomista Kaunasissa Liettuassa. Karl Fazer ja Fazer olivat jälleen kärjessä Taloustutkimuksen Suomen Arvostetuimmat brändit -tutkimuksessa. Fazerin ravintola Storebrandin pääkonttorissa Norjassa sai ensimmäisenä yksittäisenä ravintolana ”Miljøfyrtårn”-eko-sertifikaatin. Fazer Food Services päätti lisätä luomutuotteiden osuutta valikoimissaan Suomessa ja Ruotsissa ja liittyä ammattikeittiöiden Portaat luomuun -ohjelmaan Suomessa. FAZER 2011 07 Fazer tähtää kohti kansainvälisiä markkinoita Vuonna 2011 Fazer juhli 120-vuotista toimintaansa yhdessä asiakkaiden, kuluttajien ja henkilöstönsä kanssa. Fazer innosti sidosryhmiään mukaan juhlintaan ja kertomaan omia Fazer-tarinoitaan erilaisien tapahtumien, kilpailujen ja tuotteiden kautta. 120-vuotias Fazer vahvisti asemiaan päämarkkinoillaan haastavassa toimintaympäristössä ja jatkaa kasvuaan kohti kansainvälisiä markkinoita. V uonna 2011 muuttunut markkinatilanne näkyi Fazerin toiminnan kannalta ennen kaikkea keskeisimpien raaka-aineiden – kuten jauhojen, kalan ja maitotuotteiden – hintojen nousuna, epävakautena finanssimarkkinoilla ja kuluttajien orastavana epävarmuutena. Lisäksi Fazerin liiketoimintaan vaikutti vuoden alusta Suomessa käyttöön otettu makeisvero, jonka vaikutuksesta makeisten kuluttajahinnat nousivat 13 prosenttia ja kokonaiskulutus laski hieman. ”Maailmantalouden epävakaus voi tuntua aiheena jo kuluneelta, mutta sen vaikutukset ovat kiistatta suuret monilla toimialoilla ja markkinoilla. Siksi olenkin erityisen ylpeä siitä, että olemme onnistuneet vahvistamaan asemiamme kaikilla päämarkkinoillamme”, sanoo konsernijohtaja Karsten Slotte. Vuonna 2011 Fazer-konsernin liikevaihto kasvoi noin neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja kannattavuus säilyi hyvänä. Kokonaisuutena Fazer menestyi parhaiten Venäjällä, jossa markkina-asema ja tulos kehittyivät positiivisesti. Fazer kasvoi erityisesti Moskovan alueen tuoreleipäsegmentissä. Suomessa Fazer vahvisti markkinajohtajuuttaan leipomo- ja makeismarkkinoilla ja säilytti johtavan asemansa ruokailupalveluissa. Fazerin liiketoiminnot Ruotsissa kehittyivät suunnitelmien mukaisesti. Haastavinta liiketoiminta oli edelleen Baltiassa markkinatilanteesta johtuen. 08 FAZER 2011 Karsten Slotte painottaa, että toimintaympäristön muuttuessa on keskityttävä tärkeimpiin liiketoimintoihin. ”Osittain tästä syystä päätimme luopua ruokailupalveluliiketoiminnastamme Baltiassa ja konferenssitoiminnasta Ruotsissa.” Fazerin menestystekijöiksi Karsten Slotte nimeää vahvat brändit sekä laadukkaat tuotteet ja palvelut, joita ainoastaan sitoutunut ja osaava henkilöstö voi luoda ja kehittää. ”Arvostettujen brändien merkitys kasvaa maailmalla yhä tärkeämmäksi. Menestyäksemme meidän on aina pystyttävä vastaamaan kuluttajien tarpeisiin laadukkaasti, innovatiivisesti ja nopeasti. Meidän on myös vauhditettava kansainvälistä kasvuamme”, hän luonnehtii. Konsernin strategian uudistaminen ja sitä tukevat kehityshankkeet etenivät vuonna 2011. Fazer tavoittelee nopeampaa kansainvälistymistä päämarkkinoidensa ulkopuolella. Konsernin johtoryhmä sai vahvistusta kansainvälisen liiketoiminnan osaajista. Konserninlaajuiset kehityshankkeet Fazer Way in Production ja Fazer Way in Sales luovat yhte- näisiä tuotannon toimintatapoja, jatkuvan parantamisen kulttuuria sekä rakentavat edellytyksiä liiketoiminnan yhä vahvemmalle kansainvälistymiselle. ”Yhteisten toimintatapojen, prosessien ja työkalujen avulla uskomme saavuttavamme vakaan perustan toiminnallemme. Edistysaskeleitakin on otettu: hävikin määrä on vähentynyt Vantaan-leipomossa ja työtilojen viihtyisyys ja työturvallisuus ovat parantuneet yhteisten työkalujen ansiosta. Uusi johtamismalli ruokailupalveluliiketoiminnoissa on tuonut parempaa ennustettavuutta toiminnan suunnitteluun. Määrätietoinen myynnin kehitystyö on näkynyt sekä makeismyyntimme nousuna että kannattavuuden kasvuna Fazer Food Services -liiketoiminta-alueella ja Ruotsin leipomoliiketoiminnoissa”, Karsten Slotte kuvailee. Kulutustottumusten muutos on koko elintarvikealaa koskeva haaste. Karsten Slotte näkee, että nopeat muutokset ovat ilmiö, joka on tullut jäädäkseen. ”Kilpailemme kulutuksen monimuotoisuuden kanssa. Kuluttajat odottavat uusia ratkaisuja ja konsepteja pelkkien tuotteiden ja palveluiden Olenkin erityisen ylpeä siitä, että olemme onnistuneet vahvistamaan asemiamme kaikilla päämarkkinoillamme.” KONSERNIJOHTAJAN KATSAUS Meidän on luotava uusia konsepteja ja innovatiivisia tuotteita, oltava nopeita ja ennakoitava muutoksia.” sijaan. Heitä kiinnostavat erityisesti terveellisyys, yksilölliset ruokailuvalinnat, ruuan alkuperä, lisäaineettomuus, lähellä tuotetut raaka-aineet, ekologisuus ja helppokäyttöisyys. Jatkuva vuoropuhelu kuluttajiemme kanssa on välttämätöntä, jotta osaamme vastata heidän toiveisiinsa ja pysymme ajan hermolla. Meidän on luotava uusia konsepteja ja innovatiivisia tuotteita, oltava nopeita ja ennakoitava muutoksia. Siksi meidän on myös tunnettava paikalliset ruokakulttuurit ja oltava hyvinvoinnin ja makuelämysten asiantuntijoita markkina-alueillamme”, hän linjaa. Esimerkkinä hän mainitsee onnistuneen yrityskaupan Ruotsissa. ”Ostamalla menestyvän Gateau-leipomoyrityksen laajensimme laadukkaan ja suositun artesaanileivän tarjontaa. Olemme kasvattaneet lähileipomotoimintaa myös Suomessa, koska paikallisten leipomotuotteiden kysyntä jatkaa kasvuaan.” Karsten Slotte uskoo, että Fazerilla on kaikki eväät myös kansainväliseen menestykseen. Fazerin ruokailupalveluliiketoiminnassa tarkastellaan Pohjois-Euroopan markkinoita ja lounaan ulkopuolisen myynnin kasvua. Leipomoliiketoiminnan kasvumarkkinat ovat erityisesti Ruotsissa ja Venäjällä. Makeisliiketoiminnassa tavoitellaan entistä nopeampaa kasvua Suomen ulkopuolella, etenkin Aasiassa. Muutosten ja kasvutavoitteiden keskellä Karsten Slotte korostaa paitsi yrityksen arvoja, myös hyvän johtamisen merkitystä. ”Fazerin kaltaisen yrityksen toiminnassa ihmisten johtamisen merkitys on suuri, sillä menestyksemme on kiinni yksilöistä, ja henkilökunta on jakaantunut useaan eri maahan. Johtamisen lisäksi aiomme syventää arvojen merkitystä päivittäisessä työssämme. Yrityksen arvot ja vastuullisuus ovat olennaisia tekijöitä esimerkiksi rekrytoinnissa. Työnhakijat valitsevat työpaikan yhä useammin sen mukaan, miten yrityksen arvot sopivat omaan arvomaailmaan. Vuoden 2012 aikana kutsumme koko henkilöstön mukaan arvokeskusteluun, jonka avulla luomme yhteisen ymmärryksen arvoistamme.” Karsten Slotten mukaan Fazer on varustautunut hyvin tulevaisuuteen. ”Meillä on kaikki edellytykset menestyä myös vuonna 2012: meillä on erinomaisia, sitoutuneita osaajia, vakaa talous ja arvostetut brändit.” Hänen mukaansa lähtökohdat menestykselle ovat jopa paremmat kuin moneen vuoteen, mikäli vain työllisyys ja ostovoima pysyvät ennallaan. ”Pitkäjänteisellä työllä olemme saaneet organisaation hyvään kuntoon, ja omistajamme ovat erittäin sitoutuneita yrityksen kehittämiseen. Voimme katsoa luottavaisin mielin tulevaan”, hän summaa. F FAZER 2011 09 Fazer jatkoi kasvuaan haastavassa markkinatilanteessa Euroopan yleinen taloudellinen tilanne ja tilanne elintarvikemarkkinoilla olivat haastavia vuonna 2011. Suurimmat haasteet elintarvikealalla olivat makeisveron käyttöönotto Suomessa, raaka-aineiden hinnannousu, vähähiilihydraattinen ruokavaliotrendi Suomessa ja Ruotsissa sekä hintakilpailu Baltian leipomomarkkinoilla. azer vahvisti edelleen asemaansa päämarkkinoillaan tiukasta markkinatilanteesta huolimatta. Leipomotoiminta kehittyi positiivisesti Venäjällä, samoin Fazer Myllyn toiminta Suomessa. Kehitys Ruotsissa ja Suomessa oli heikompaa, mutta sielläkin asemia vahvistettiin. Haastavin tilanne oli Baltiassa. Suomessa suljettiin vuoden aikana kaksi leipomoa. Samalla avattiin 11 ja ostettiin 20 lähileipomoa ja leipomomyymälää Suomessa ja Ruotsissa, millä vastattiin kuluttajien korkealaatuisen pakkaamattoman tuoreen leivän kysyntään. Makeistoiminnassa asema vahvistui Suomessa, Ruotsissa ja travel tradessa (myynti lentokentillä ja laivoilla). Innovatiivisten uusien tuotteiden, vahvan myynnin ja markkinoinnin sekä parempien sisäisten prosessien ansiosta Fazerin onnistui kasvattaa markkinaosuuksiaan huonontuneessakin markkinatilanteessa. Ruokailupalveluissa Ruotsissa ja Suomessa on vuonna 2010 aloitetusta sopimusruokailutoiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen tähtäävästä työstä saatu hyviä tuloksia. Myönteinen kehitys Norjassa ja Tanskassa jatkui. Baltian toiminnot ja konferenssitoiminta Ruotsissa myytiin vuoden aikana. Liiketoimintayksiköiden kehitysprojektien lisäksi vahvistettiin ja kehitettiin myös joitakin konsernifunktioita tavoitteellisen kasvun ja kannattavuuden parantamisen tukemiseksi. F 10 FAZER 2011 Tulos ja taloudellinen tilanne Konsernin liikevaihto kasvoi 4,1 % ja oli tilikauden päättyessä 1 575,5 M€, kun se vuonna 2010 oli 1 513,6 M€. Fazer Myllyn nettomyynnin kasvu oli suhteellisesti vahvinta, mutta se oli hyvää myös Venäjän leipomotoiminnassa sekä Suomen ja Ruotsin ravintolatoiminnassa. Vajaa kolmannes kasvusta johtuu Ruotsin kruunun vahvistumisesta euroon nähden. Kova hintakilpailu etenkin Baltiassa, hiilihydraatteja kar ttava trendi ja Suomessa vuoden 2011 alussa voimaan tullut makeisvero pienensivät liikevaihtoa. Ostetun ja myydyn toiminnan nettovaikutus liikevaihtoon oli -7,3 M€. Konsernin liikevoitto oli 54,2 M€, kun se vuonna 2010 oli 58,5 M€. Tilikauden voitto oli 21,3 M€ (31,7 M€ vuonna 2010). Kannattavuus kehittyi myönteisesti ruokailupalveluissa ja osassa leipomotoimintaa, mutta Suomen ja Baltian leipomo- ja makeisliiketoiminta jäivät selkeästi alle edellisen vuoden tason. Konsernin taloudellinen asema on vahva. Korolliset nettovelat laskivat ja olivat tilinpäätöshetkellä 104,7 M€ (110,5 M€ vuonna 2010). Fazer allekirjoitti viisivuotisen lainasopimuksen Suomessa tammikuussa ja Venäjällä lokakuussa 2011. Konsernin omavaraisuusaste oli 58 % (54 % 31.12.2010) ja velkaantumisaste 19 % (21 % 31.12.2010). Liiketoiminnan kassavirta oli 92,1 M€ (117,7 M€ 2010). Bruttoinvestoinnit olivat 68,7 M€ (70,0 M€ 2010). Suurin osa bruttoinvestoinneista muodostuu investoinneista uusiin tuotantolaitteisiin sekä leipomo- ja makeistoiminnan olemassa olevien laitosten uudistamiseen. AVAINLUVUT 2011 Liikevaihto, M€ 1 575,5 Liikevoitto, M€ 2010 2009 1 513,6 1 441,1 54,2 58,5 − osuus liikevaihdosta, % 3,4 3,9 44,5 3,1 Oman pääoman tuotto, % (ROE) 5,3 7,3 2,9 Omavaraisuus, % 58 54 53 Velkaantumisaste, % 19 21 30 933,3 981,8 966,9 Taseen loppusumma, M€ Henkilöstö Joulukuun 31. päivänä 2011 Fazer-konsernissa oli 15 198 työntekijää (16 573 vuonna 2010).Vuoden lopussa 122 henkeä (107 vuonna 2010) oli konsernin emoyhtiön palveluksessa, mukaan luettuna Fazer Myllyn henkilöstö. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2011 Henkilöstön määrä 31.12. 15 198 16 573 16 768 Keskimäärin vuoden aikana 13 865 14 294 14 690 (kokopäiväisiksi muutettuina) 2010 2009 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Tutkimus ja tuotekehitys Innovatiiviset tuote- ja palveluratkaisut ovat edellytyksiä sille, että Fazer voi olla johtava yritys toiminta-aloillaan. Siksi Fazer on perustanut tutkimusryhmän ja käynnistänyt oman tutkimusohjelman. Tutkimusohjelma keskittyy rukiiseen, kaakaoon, hiilihydraatteihin ja ksylitolituotteisiin. Ruis- ja kaakaotutkimuksesta on jo saatu mielenkiintoisia alustavia tuloksia. Fazer osallistuu myös kansainvälisiin tutkimusprojekteihin ja toimii osana kansainvälistä verkostoa. Tutkimus ja tuotekehitys ovat yhdessä markkinoinnin kanssa kehittäneet innovaatioprosessia kuluttajalähtöisempään suuntaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehityksen tehostamiseksi. Konsernin strategian puitteissa on priorisoitujen alueiden tutkimusresursseja lisätty. Fazer-konsernin tutkimus- ja tuotekehityskulut vuonna 2011 olivat 5,0 M€ (4,1 M€ vuonna 2010). Laatu, ympäristö ja yritysvastuu Yritysvastuu on strategisesti tärkeä, näkyvä ja keskeinen osa liiketoimintaa. Fazerin yritysvastuutoimintaa ohjaavat yritysvastuupolitiikka, ympäristöpolitiikka, konsernin muu hallintokäytäntö ja toimintaperiaatteet sekä eettiset periaatteet, jotka perustuvat YK:n Global Compact -ohjeistukseen. Yritysvastuu on erottamaton osa Fazerin brändiä ja yritysidentiteettiä. Fazerin tavoitteena on tarjota sidosryhmilleen vastuulliseen elämäntapaan soveltuvia tuotteita ja palveluita. Fazer haluaa opastaa kuluttajia ja asiakkaita käyttämään Fazerin tuotteita vastuullisella tavalla ja toimia yhdessä sidosryhmiensä kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Leipomo- ja makeistoiminnassa otettiin vuonna 2011 käyttöön uusi kuluttajalaadun seurantajärjestelmä. Vuonna 2012 luodaan standardisoitu elintarviketurvallisuuden johtamismalli. Tuotemerkit Fazer ja Karl Fazer säilyttivät asemansa Suomen arvostetuimpina brändeinä. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten käsityksiä 1 100 tavaramerkistä. Helmikuussa 2011 Fazer julkisti ensimmäisenä yrityksenä Suomessa hiilimerkinnän Puikula-ruispalaleivässään. Lisätietoa Fazerin yritysvastuusta on sivuilla 26–31. Riskienhallinta Konserni tekee riskipolitiikkansa mukaisesti säännöllisesti arvioinnin konsernin strategisista, operatiivisista ja taloudellisista riskeistä. Konserniyhtiöt ovat määritelleet merkittävimmät riskinsä, laatineet toimintasuunnitelmat niiden pienentämiseksi ja edenneet näiden suunnitelmien toteutuksessa. Fazer-konsernin merkittävimmät riskit liittyvät toimintaan kasvavilla markkinoilla. Muita merkittäviä riskejä ovat tuotanto- ja toimitusketjun häiriöt, asiakas- ja toimittajaketjun muutokset sekä tärkeimpien raaka-aineiden suuriin hinnanmuutoksiin liittyvät riskit. Konsernin taloudellisia riskejä ja vahinkoriskejä käsiteltiin hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Vuoden 2011 aikana konserni järjesteli uudelleen kassa- ja riskienhallintafunktioitansa ja lisäsi suunnitelmien ja toimien seurantaa riskien pienentämiseksi. taja), Klaus Cawén, Anders Dreijer, Ketil Eriksen, Fredrik Fazer, Leif Hagelstam, Johan Linder ja Juhani Mäkinen. Karsten Slotte toimii Oy Karl Fazer Ab:n toimitusjohtajana ja Fazer-konsernin konsernijohtajana. Vuoden 2011 aikana uudistettiin konsernin johtoryhmää merkittävästi ja siinä on nyt kuusi jäsentä, lisätietoja on sivulla 39. Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers ja päävastuulliseksi tilintarkastajaksi Kim Karhu; KHT. Näkymät vuodelle 2012 Muutoksia konsernirakenteessa Fazer investoi edelleen ydinliiketoimintaansa. Rakenteellisten investointien lisäksi ostettiin huhtikuussa ruotsalainen, käsintehtyä leipää valmistava Gateau AB. Kauppa vahvistaa Fazerin asemaa korkealaatuisen käsin leivotun leivän markkinoilla Ruotsissa. Suomessa Fazer kasvatti asemaansa myymäläleipomosegmentissä ostamalla kahdeksan ja avaamalla lisäksi viisi uutta lähileipomoa. Keskittyminen yhä suuremmassa määrin ydinliiketoimintaan merkitsi myös tiettyjen siihen kuulumattomien toimintojen myymistä. Ruokailupalvelutoiminta Baltiassa myytiin Latvian operatiiviselle johdolle. Tuotantokeittiö Tallinnassa jatkaa uuden yrityksen, Food OÜ:n alla. Ruotsissa Fazer Food Services AB myi konferenssitoimintansa operatiiviselle johdolle. Konsernirakenteen yksinkertaistaminen jatkui vuonna 2011. Yhteensä kuusi konserniyhtiötä purettiin tai sulautettiin Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä hallinnollisen työn vähentämiseksi ja kustannusten pienentämiseksi sekä painopisteen siirtämiseksi juridisesta rakenteesta operatiiviseen rakenteeseen. Sivulla 48 on enemmän tietoa juridisen rakenteen muutoksista. Osakkeet ja osakepääoma Vuoden 2011 lopussa emoyhtiöllä oli 3 958 763 etuoikeutettua osaketta ja 2 365 200 kantaosaketta. Etuoikeutetut osakkeet ovat kantaosakkeisiin nähden etuoikeutettuja yhtiön vuosittaisessa osingonjaossa. Etuoikeus on vähintään 6 % osakkeen nimellisarvosta. Yksi kantaosake oikeuttaa kymmeneen ääneen ja yksi etuoikeutettu osake yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Taloudellinen epävarmuus Euroopassa jatkunee. Raaka-ainehintojen nousupaineen odotetaan olevan pienempi kuin vuonna 2011, vaikka markkinoiden volatiliteetti jatkuneekin. Kovan hintakilpailun odotetaan jatkuvan kuluttajien ostovoiman heikentyessä. Fazer pyrkii vahvistamaan markkina-asemaansa, kehittämään toimintaansa ja kasvamaan kannattavasti. Fazer päivittää vuoden 2012 aikana strategisen agendansa toimintaympäristön lähtökohdista. Tavoitteena on luoda kilpailuetua johtavilla tuotemerkeillä, tehokkailla liiketoimintaprosesseilla ja ketterällä organisaatiolla. Tämä mahdollistaa uusien tuote- ja palvelukategorioiden kannattavan kasvun ja luo pohjaa kansainvälistymiselle kasvumarkkinoilla. Vuoden aikana liikevaihdon odotetaan kasvavan ja kannattavuuden parantuvan. Ehdotus yhtiön voitonjaosta Emoyhtiön jakokelpoiset voittovarat ovat 391 955 488,71 €, josta tilikauden voitto on 26 417 514,66 €. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat jaettaisiin seuraavasti: • osinkoja maksetaan 3,00 €/osake, eli yhteensä 18 971 889,00 € • voittovaroiksi jätetään 372 983 599,71 € 391 955 488,71 € Ehdotettu osingonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä. F Hallitus ja tilintarkastajat Maaliskuun 23 päivänä 2011 pidetyssä yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen seuraavat jäsenet: Berndt Brunow (puheenjoh- FAZER 2011 11 12 FAZER 2011 STRATEGIA Fazerin suuntana kasvu ja kansainvälistyminen Fazerin strategia tähtää kannattavaan kasvuun vahvojen brändien, yhtenäisen toimintamallin ja laajentumisen avulla. Fazer aikoo vuonna 2016 olla menestyvä, kansainvälinen ja arvostettu yritys myös nykyisten päämarkkinoidensa ulkopuolella. Tämä edellyttää yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista ja liiketoiminnan jatkuvaa kehittämistä yhdessä kaikkien fazerilaisten kanssa. azer-konserni uudisti liiketoimintastrategiansa vuonna 2011. Uusi strategia pohjautuu kannattavaan kasvuun ja laajentumiseen. Fazer rakentaa kestävää kilpailuetua vahvojen brändien monipuolisen hyödyntämisen ja yhtenäisen toimintamallin avulla. Fazer aikoo laajentua suuntautumalla uusille markkina-alueille ja tuomalla markkinoille entistä enemmän lisäarvoa tuovia tuotteita ja palveluita. ”Fazerin toiminnan tarkoitus on luoda makuelämyksiä. Missiossamme kiteytyy korkea laatu ja erinomainen maku, hyvää oloa ja mielihyvää tuovat tuotteet ja palvelut sekä vastuullinen tapa toimia”, sanoo konsernijohtaja Karsten Slotte. Fazer on edistänyt määrätietoisesti kasvua ja kansainvälistymistä tukevia kehityshankkeitaan. Hankkeiden avulla Fazer pyrkii yhtenäistämään toimintatapojaan ja prosessejaan sekä tehostamaan myyntiään ja jakelukanaviaan kaikissa toimintamaissaan. ”Toimimme sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Voimme menestyä ja toimia tehokkaasti vain silloin, kun meillä on yhteiset tavoitteet ja toimintamallit”, Karsten Slotte linjaa. ”Yhtenäinen tarjoama ja kuluttajakokemus kaikilla markkinoilla, vahvat brändit sekä osaavat, motivoi- F tuneet fazerilaiset ovat edellytyksiä strategisten tavoitteidemme saavuttamiselle.” Karsten Slotte painottaa, että hyvä johtaminen ja henkilöstön osaamisesta ja motivaatiosta huolehtiminen ovat avaintekijöitä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Fazerin organisaatiota on muutettu tukemaan yhteisiä tavoitteita. Karsten Slotte uskoo, että tavoitteiden saavuttaminen vaatii rohkeutta ja vahvaa etunojaa. ”Uusille markkinoille lähteminen ei ole meille vierasta. Jo 120 vuotta sitten Karl Fazer oli uskalias ja lähti maailmalle etsimään uusia mahdollisuuksia. Tätä henkeä tarvitsemme myös tänä päivänä, jotta voisimme kasvaa myös uusilla markkinoilla. Meidän on oltava entistä kuluttajalähtöisempiä tuotekehityksessämme ja löydettävä erilaisia ja uusia tapoja hyödyntää vahvoja tuotemerkkejämme, sillä niissä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia”, hän toteaa. Kuluttajat odottavat saavansa enemmän lisäarvoa tuovia konsepteja, jotka ovat terveellisiä, tuovat hyvinvointia, ovat luonnollisia ja aitoja sekä helppokäyttöisiä. ”Fazerilta tämä edellyttää entistä yhtenäisempää ja tehokkaampaa toimintamallia, johon voi liittyä myös alihankkijoiden entistä laajempi hyödyntäminen ja lisensointi, kuten olemme jo aiemmin tehneet esimerkiksi Fazer-brändättyjen jäätelöiden kanssa”, Karsten Slotte kuvailee. Kansainvälinen leipomostrategia varmistaa kasvun Nopeat muutokset leipomotoimialalla ovat vauhdittaneet yhtenäisen, kansainvälisen leipomoliiketoiminnan strategian laatimista Fazerilla. Leipomoliiketoiminnan kasvualue on erityisesti Venäjä, mutta myös Suomessa ja Ruotsissa on mahdollisuus saavuttaa kasvua panostamalla kuluttajille korkeampaa arvoa tarjoaviin tuotteisiin. ”Tavoitteemme on tarjota kuluttajille selkeä kokonaisuus eri tilanteisiin soveltuvia leipomotuotteita – sekä arkeen että juhlaan”, sanoo Pekka Rantala, Fazer Leipomot & Makeiset liiketoiminta-alueen toimitusjohtaja. ”Menestyminen leipomotoimialalla edellyttää huolellista tuoteportfolion hallintaa sekä tuotekehityksen ja jakelutien jatkuvaa parantamista. Panostamme myös liiketoiminnan kasvualoihin kuten pakasteliiketoimintaan sekä lähileipomoihin.” Vuonna 2011 ostettu ruotsalainen Gateau oli luonteva jatko Fazerin strategiselle tavoitteelle kasvattaa korkealaatuisten, käsin leivottujen leipomotuotteiden tarjontaa. ”Gateau Ruotsissa ja Uusille markkinoille lähteminen ei ole meille vierasta. Jo 120 vuotta sitten Karl Fazer oli uskalias ja lähti maailmalle etsimään uusia mahdollisuuksia.” FAZER 2011 13 STRATEGIAN KULMAKIVET Liiketoiminnan kannattava kasvu Kestävä kilpailuetu Jatkuva laajentuminen Laajentuminen korkeamman lisäarvon tuotteisiin ja palveluihin Keskittymällä johtaviin brändeihin Tarjooma Rakentamalla tavoitteita tukeva toimintamalli Prosessit Operaatiot Laajentuminen kasvaville markkinoille Henkilöstö Makeisliiketoiminta entistä kansainvälisemmäksi ARVOA LUOVAN LIIKETOIMINTAMALLIN LÄHTÖKOHTANA KULUTTAJIEN JA ASIAKKAIDEN TARPEET Painopisteen siirtyminen omasta toiminnasta kuluttajiin Uudet liiketoimintakonseptit Brändipääoma Taidot ja osaaminen Käyttöpääoma Käyttöomaisuus Perusta Alihyödynnetty brändipääoma Suurempi ja mitattava arvonluonti ja kassavirta Tuotanto- ja tuotekeskeinen osaaminen Kuluttajalähtöinen innovointi (tuotteet ja palvelut) Käyttöpääoma Toiminnan jatkuva parantaminen ja LEAN-toimintatapa Investoinnit käyttöomaisuuteen Alihankintaverkosto ja lisensointi IHMISET RATKAISEVAT! 14 FAZER 2011 lähileipomoiden laajentuminen Suomessa ovat vastauksemme kasvaneeseen kysyntään. Ne tuovat meidät myös lähemmäksi kuluttajaa. Vuoden 2012 aikana tavoitteemme on laajentaa nämä kaksi lähileipomokonseptia kansainvälisiksi”, Pekka Rantala jatkaa. Toinen strateginen tavoitteemme vuoden 2012 aikana on markkina-asemamme vahvistaminen Venäjällä. Tämä tarkoittaa markkinaosuuden kasvattamista Moskovassa sekä johtoasemamme pitämistä Pietarin alueella. Vuoden 2010 lopulla käynnistetty Fazer Way in Production -kehityshanke tähtää tuotannon toimintatapojen yhtenäistämiseen sekä jatkuvan parantamisen kulttuurin luomiseen. ”Kuluttajien ja asiakkaiden toiveet ovat kaiken toimintamme lähtökohta. Jokaisen työvaiheen täytyy lunastaa asiakkaidemme odotukset. Fazerin tavoite on olla nopeimmin kehittyvä, tehokkain ja laadukkain leipomoalan yritys Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän alueella. Fazer Way in Production on keskeinen tekijä näiden tavoitteiden saavuttamisessa”, Pekka Rantala summaa. Fazerin strateginen tavoite on kasvattaa makeisliiketoimintaansa entistä nopeammin myös päämarkkinoiden ulkopuolella. ”Fazerin makeisia myydään jo lähes 40 maassa ympäri maailman. Lento- ja laivaliikenteen sekä lentokenttien travel trade -myynnissä Fazer on markkinajohtaja Pohjoismaissa ja vahva toimija myös maailmanlaajuisesti. Se on meille erinomainen ponnahduslauta uusille markkinoille. Kasvun suuntana on ennen kaikkea Aasia, jossa suklaan kulutus kasvaa nopeammin kuin muualla. Olemme jo aloittaneet Muumi-purukumin myynnin Japanissa ja makeismyynti laajenee Kiinaan kesällä 2012. Odotamme myös vahvaa kansainvälistä kiinnostusta kesäkuussa lanseerattaville Angry Birds -makeisillemme”, Pekka Rantala kertoo. ”Meillä on kaikki edellytykset menestyä kansainvälisesti. Laadukkaat tuotteemme tarjoavat kuluttajille ainutlaatuisia makuelämyksiä, brändisalkkumme on vahva ja meillä on osaava, sitoutunut Kuluttajien ja asiakkaiden toiveet ovat kaiken toimintamme lähtökohta.” STRATEGIA ja uudistumishaluinen henkilöstö. Nämä kolme asiaa ovat sekä leipomo- että makeisliiketoiminnassa tärkeimmät edellytykset menestykselle, ja siksi tulemme kehittämään niitä pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti”, hän summaa. Ruokailupalveluliiketoiminta kasvaa lounaan ympärillä Fazer Food Servicesin tavoitteena on kasvaa kannattavasti ja tunnistaa kasvumahdollisuuksia myös kotimarkkinoiden ulkopuolella Pohjois-Euroopassa. ”Tavoitteenamme on miljoona päivittäistä asiakaskohtaamista”, kertoo Iris Karjula, Fazer Food Services -liiketoiminta-alueen toimitusjohtaja. Fazer Food Services on hionut johtamis- ja toimintamalliaan tukemaan strategisia kasvutavoitteita ja kansainvälistymistä. Iris Karjula näkee, että yhteisten prosessien, työkalujen ja parhaiden käytäntöjen avulla ruokailupalvelutoiminnalle on luotu toimiva perusta kasvulle. ”Haemme kasvua erityisesti lounasajan ulkopuolisesta myynnistä. Luomme asiakkaillemme uusia vaihtoehtoja aamiaiselle, kokous- ja edustustarjoiluun, välipalaruokailuun ja mukaan myytäviin tuotteisiin. Tämän lisäksi tutkimme mahdollisuuksia kasvaa siellä, missä ihmiset liikkuvat”, Iris Karjula kuvailee. Fazer Food Servicesin vahvuuksia ovat hyvä yrityskuva, sitoutuneet ruoka-alan osaajat ja par- haat toimintatavat. ”Ravitsemus on myös keskeinen osa hyvinvointia – siksi kiinnitämme erityistä huomiota aterioidemme monipuolisuuteen ja terveellisyyteen”, Iris Karjula kertoo. ”Teemme terveellisistä valinnoista mahdollisimman helppoja ja herkullisia vaihtoehtoja. Siksi kehitämme tuotteitamme jatkuvasti ja käymme sidosryhmiemme kanssa avointa keskustelua ravitsemuksesta.” Strategian toteutuminen seurantaan Vuoden 2011 lopulla Fazer uudisti johtamismalliaan siten, että se tukee jatkossa entistä vahvemmin strategian toteutumista ja omistajien lisäarvon kasvattamista. Fazer Performance Management -hanke kattaa konsernin kaikki liiketoimintayksiköt ja funktiot ja se on valmis vuoden 2012 loppuun mennessä. ”Uuden johtamismallin ansiosta liiketoimintayksiköt, funktiot ja niiden henkilöstö tuntevat roolinsa strategian toteuttamisessa, ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista seurataan selkeiden mittareiden avulla. Jatkossa pystymme priorisoimaan erilaisia hankkeita voimakkaammin, kohdentamaan resurssimme paremmin sekä siirtämään tai lopettamaan hankkeet, jotka eivät tue strategiaamme, tai joiden merkitys on siinä vähäinen”, kertoo konsernin varatoimitusjohtaja Jouni Grönroos. F MISSIO Missiomme on luoda makuelämyksiä. VISIO Fazer on paras valinta. ARVOT Asiakaslähtöisyys: Pyrimme ylittämään asiakkaiden odotukset. Laadukkuus: Vastuullisuus kaikessa mitä teemme. Yhteistyö: Työskentelemme yhdessä toisiamme kunnioittaen. EETTISET PERIAATTEET Fazerin eettiset periaatteet perustuvat konsernin arvoihin ja YK:n Global Compactin kansainvälisiin periaatteisiin. Eettiset periaatteet ohjaavat Fazerin henkilöstön päivittäistä työtä ja määrittävät myös konsernin eettisen vastuun yrityksenä ja työnantajana. FAZER 2011 15 2011 Fazer vahvisti markkinajohtajuuttaan Suomessa Fazer menestyi Suomessa hyvin vuonna 2011. Markkinajohtajan asema vahvistui Suomen leipä- ja makeismarkkinassa, ja säilyi ruokailupalveluliiketoiminnassa. Laadukkaat tuotteet ja palvelut sekä vahvat brändit menestyivät myös haastavina aikoina. Leipomoliiketoiminnalla vakaa sija Suomessa Fazerin osuus Suomen leipämarkkinoilla kasvoi kokonaismarkkinan laskiessa noin 4 prosenttia. Fazer pärjäsi hyvin suurimmassa markkinalohkossaan, pakatussa tuoreleivässä, ollen markkinajohtaja kaikissa alatuoteryhmissä. Pakastetuotteet kehittyivät markkinoiden mukaisesti. Fazer Myllyn liikevaihto kasvoi yli odotusten, yli 30 prosenttia. Fazer Leipomot & Makeiset -liiketoimintaalueen toimitusjohtaja Pekka Rantala uskoo leipomoliiketoiminnan menestymiseen myös jatkossa. ”Meillä on vahva jalansija suomalaisessa leipomoalan markkinassa, ja meillä on hyvät edellytykset jatkaa kasvuamme menestyvissä tuotesegmenteissämme”, hän toteaa. Kulutustottumusten muutokset ovat ravistelleet elintarvikealaa maanlaajuisesti, ja ovat vaikuttaneet myös Fazerin liiketoimintaan. Kuluttajat suosivat yhä enemmän lähellä leivottua leipää. Fazer on vastannut kuluttajien toiveeseen avaa- FAZER TUMMA SUKLAA MANTELI JA PÄÄRYNÄ -SUKLAALEVY Tumman suklaan suosio jatkoi kasvuaan. Fazer lanseerasi uutuuden, jossa yhdistyvät päärynä, lohkottu manteli ja täyteläinen tumma suklaa. 16 FAZER 2011 Tavoitteemme on, että vuoteen 2015 mennessä meillä on 50 lähileipomoa, jotka työllistävät yli 300 henkeä.” malla vuoden aikana 13 uutta lähileipomoa eri puolille Suomea. ”Olemme joutuneet sulkemaan leipomomme Turussa ja Seinäjoella, mutta Fazerin 38 lähileipomoa työllistää 270 paikallista osaajaa, ja ovat lähempänä kuluttajia. Lähileipomoissa valtaosa tuotteista leivotaan alusta alkaen kuluttajien nähden. Tavoitteemme on, että vuoteen 2015 mennessä meillä on 50 lähileipomoa, jotka työllistävät yli 300 henkeä”, kertoo Petri Kujala, Fazer Leipomot Suomen toimitusjohtaja. Fazer on päättänyt investoida myllytoimintaansa ja rakentaa uuden kauramyllyn Lahteen. Rakennustyö alkaa keväällä 2012 ja uuden myllyn on määrä valmistua vuonna 2013. Fazer on mukana Pro Ruis -yhdistyksessä, joka aikoo nostaa rukiin viljelyn uudelle tasolle Suomessa. Tavoitteena on, että Oululaisen ruisleivät on leivottu sataprosenttisesti kotimaisesta rukiista vuoteen 2016 mennessä. Fazer otti käyttöön uuden, kuluttajien kokemaa laatua mittaavan testin, jolla tarkastellaan kaupoissa myynnissä olevien leipomotuotteiden laatua. Jokaisesta tuotteesta on tehty mallituote, johon kauppojen hyllyillä olevia tuotteita verrataan muun muassa ulkonäön, maun, koostumuksen ja pakkauksen osalta. Fazer Makeiset vahvisti asemaansa ja kasvatti liikevaihtoaan Fazerin asema markkinajohtajana Suomen makeismarkkinoilla vahvistui edelleen. Suomalaiset valitsivat jälleen vuonna 2011 Fazerin Sinisen Suomen arvostetuimmaksi brändiksi, toiseksi suosituin oli Fazer. Suomessa myyntiään kasvattivat erityisesti suklaatuotteet sekä joulun sesonkituotteet. Vuoden 2011 alusta voimaan tullut makeisvero nosti kuluttajahintoja lähes 13 prosenttia ja pienensi makeismarkkinaa noin 5 prosentilla. Fazerin tuotantovolyymi laski 3,5 prosenttia. ”Seuraamme makeisveron vaikutuksia liiketoimintaamme huolestuneina. Makeisiin, virvoitusjuomiin ja jäätelöihin kohdistuva vero on epäoikeudenmukainen ja kilpailua vääristävä. On valitettavaa, ettei hallitus toiminut hallitusohjel- FAZER SUOMESSA man mukaisesti ja laajentanut veroa samankaltaisiin tuoteryhmiin”, toteaa Tom Lindblad, Fazer Makeisten toimitusjohtaja. Fazer Food Services menestyi uusiutumalla Fazer Food Services paransi kannattavuuttaan ja säilytti johtavan markkina-asemansa Suomessa. Menestyksen takana oli toiminnan tehostuminen uudistettujen toimintamallien myötä. Talouden epävarmuus alkoi näkyä ruokailupalveluliiketoiminnassa kesän jälkeen, mutta syksy oli edelleen onnistunut. Vuonna 2011 Fazer Food Services keskittyi vakiinnuttamaan edellisen vuoden aikana käyttöön otettua uutta johtamismallia ja yhteisiä toimintatapoja. Uusi, päivittäisiin avaintunnuslukuihin perustuva johtamiskäytäntö toi ravintoloiden toimintaan lisää ennakoitavuutta. ”Olemme kasvattaneet myyntiämme erityisesti lounaan ulkopuolisissa ruokapalveluissa. Aamiaisen, välipalojen ja mukaan ostettavien tuotteiden ja aterioiden myynnissä on edelleen kasvupotentiaalia.Tutkimme myös kasvumahdolli- suuksia kaupunkialueilla, joilla ihmiset liikkuvat vilkkaasti”, kertoo Iris Karjula, Fazer Food Services -liiketoiminta-alueen toimitusjohtaja. Ruokailupalvelualalla korostuvat nykyisin terveellisyys ja hyvinvointi. ”Ruokailijat ovat hyvin terveystietoisia ja kiinnostuneita hyvinvoinnista, ruuan alkuperästä ja puhtaista raaka-aineista. Laadukkuudelle ja ensiluokkaisille tuotteille on kysyntää, ja ne ovat meidän vahvuutemme”, sanoo Jaana Korhola, Fazer Food Services Suomen toimitusjohtaja. Jaana Korhola näkee Fazer Food Servicesin toiminnassa erinomaisia kehitysmahdollisuuksia, koska yritys keskittyy ainoastaan ruokailupalveluihin. Esimerkkinä omasta tuotekehityksestä hän mainitsee omien keittiömestareiden kehittämien reseptien käyttöönoton osassa Suomen Amica-ravintoloita. ”Tarkkaan valittujen yhteistyökumppanien esivalmistamien raaka-aineiden avulla ammattitaitoinen keittiöhenkilökunta voi keskittyä esimerkiksi asiakaspalveluun ja muihin tehtäviin. Samalla taataan ruuan tasalaatuisuus, lisäaineettomuus ja tuoreus koko lounasajalle”, hän täsmentää. ”Asiakaspalautekyselyissä olemme menestyneet sekä asiakkaiden että kuluttajien keskuudessa. Ruuan aitous, laatu, jäljitettävyys ja ympäristöasiat ovat yhä tärkeämmässä roolissa, ja se ohjaa myös meidän toimintaamme”, Jaana Korhola summaa. Fazer Food Servicesin sataprosenttisesti omistama Blue Service Partners kasvoi voimakkaasti myös vuonna 2011. Hoiva- ja kunta-alan palveluihin erikoistuneen yrityksen kasvunäkymät ovat erittäin hyvät myös tulevaisuudessa. Myös Fazer Ravintoloiden kahvila-, ravintola- ja kumppanuusliiketoiminta kehittyi myönteisesti; kannattavuus parani ja myynti kasvoi yli odotusten. F Liikevaihto Suomessa, M€ 0 200 2011 2010 2009 400 600 782 761 783 FAZER 2011 17 Fazer menestyi Ruotsissa 2011 Fazer menestyi vuonna 2011 toisella kotimarkkinallaan Ruotsissa. Fazer on erittäin arvostettu tuotemerkki Ruotsissa, ja sillä on vahva asema paikallisessa leipomo-, makeis- ja ruokailupalveluliiketoiminnassa. Ruotsi on yksi konsernin kasvualueista – laajenemismahdollisuudet kaikilla liiketoiminta-alueilla ovat edelleen hyvät. Fazer kasvoi Ruotsin leipomomarkkinoilla Fazer saavutti Ruotsissa leipomoliiketoiminnassa hyvän tuloksen ja kasvoi kannattavasti huolimatta kokonaismarkkinan laskusta. Markkina-asema maan toiseksi suurimpana toimijana vahvistui. Ruotsissa pakatun tuoreleivän kulutus on vähentynyt jo vuosien ajan, sen sijaan käsin leivottujen, lähellä tuotettujen leipomotuotteiden kysyntä kasvaa. Fazer vastasi kasvaneeseen käsin leivotun leivän kysyntään ostamalla Ruotsin johtavan artesaanileipomoyritys Gateaun. Taikinajuureen leivotusta ruokaleivästään ja korkealaatuisista konditoriatuotteistaan tunnetulla Gateaulla on 15 leipomo- ja konditoriamyymälää Tukholman alueella. Loppuvuonna avattiin neljä uutta leipomomyymälää Malmöhön, ja lisäksi Gateau avasi uuden leipomon Lundiin, jonka myötä toiminta laajenee myös eteläisen Ruotsin alueella. ”Tavoitteenamme on kasvattaa Gateaun toimintaa Ruotsissa ja tarkastella mahdollisuuksia laajentaa toimintaa myös muihin maihin kuten Suomeen ja Venäjälle”, kertoo Per Sandberg, Fazer Leipomot & Makeiset Ruotsin toimitusjohtaja. Fazer investoi 80 miljoonaa kruunua (hieman yli 9 miljoonaa euroa) Eskilstunassa sijaitsevan leipomonsa annostelujärjestelmään. Uusi annostelujärjestelmä varmistaa entistä paremman tuotelaadun, tasaisen tuotannon ja parantaa työntekijöiden työympäristöä. Vuoden 2011 keskeisin kehityshanke, Fazer Way in Production, eteni Ruotsissa suunnitelmien mukaan. Hankkeen avulla tavoitellaan parempaa työturvallisuutta ja laatua, aktiivisen osallistumisen lisääntymistä sekä pienempää tuotantohävikkiä. Uudet toimintatavat ovat käytössä kaikissa leipomoissa vuoden 2012 loppuun mennessä. FAZER 2011 Lövånger Hällakullor -leivän resepti ja pakkaus uudistettiin Ruotsissa. Muutoksen ansiosta tuotteen myynti kasvoi 15 prosenttia. Fazerin makeisliiketoiminta kasvatti markkinaosuuttaan Fazerin makeisliiketoiminta kasvoi kannattavasti ja lisäsi markkinaosuuttaan 7,5 prosentista 9,2 prosenttiin vuonna 2011, vaikka makeismarkkina kokonaisuutena laski Ruotsissa. Fazer on Ruotsissa alansa neljänneksi suurin toimija. Kannattavan kasvun ja hyvän tuloksen takana olivat vahvat brändit, menestyksekkäät uutuustuotteiden lanseeraukset, onnistuneet myyntitoimenpiteet ja hyvä yhteistyö vähittäiskaupan kanssa. Parhaiten menestyivät Fazerin suklaatuotteet.Vuoden 2012 aikana Fazer aikoo panostaa tuotekehitykseen ja tuoda markkinoille kiinnostavia tuoteuutuuksia. ”Fazerin makeiset ovat tunnettuja ja rakastettuja myös Ruotsissa. Tavoitteemme on kasvattaa markkinaosuuttamme hyödyntämällä vahvoja Tavoitteenamme on kasvattaa markkinaosuuttamme hyödyntämällä vahvoja brändejämme uusin innovatiivisin tavoin.” 18 LÖVÅNGER HÄLLAKULLOR DUMLE GINGERBREAD Piparkakunmakuinen Dumle Gingerbread oli talven maistuvin uutuus Ruotsissa. FAZER RUOTSISSA brändejämme uusin innovatiivisin tavoin sekä kehittämällä markkinointi- ja myyntityötä myös jatkossa”, Per Sandberg sanoo. Ruokailupalveluliiketoiminnan kannattavuus parani Fazer päätti keskittyä laadukkaaseen sopimusruokapalveluun ja luopui konferenssiliiketoiminnastaan Ruotsissa. Fazerin ruokailupalveluliiketoiminnan kannattavuus parani merkittävästi, vaikka liikevaihto laski konferenssiliiketoiminnasta luovuttaessa. Kannattavuutta paransivat paitsi myynnin kasvu, myös tehokkaiden toimintatapojen ja uuden ravintoloiden päivittäisjohtamismallin onnistunut käyttöönotto. ”Haluamme kehittää sopimusruokapalveluitamme edelleen ja olla laadukkain, terveellisen ja hyvinvointia edistävän lounaspalvelun tarjoaja. Makuelämykset ja asiakastyytyväisyys ovat meille kunnia-asia, siksi olemme panostaneet henkilöstömme osaamiseen ja konseptiemme kehit- tämiseen”, kertoo Gunilla Rittgård, Fazer Food Services Ruotsin toimitusjohtaja. Ruotsalaisille asiakasyrityksille ja lounasruokailijoille ekologisuus ja ympäristöasiat ovat tärkeitä valintakriteereitä. Fazer on tehnyt paljon työtä ravintoloissaan ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. ”Vähentämällä ravintoloiden ruokahävikkiä ja käyttämällä satokauden raaka-aineita säästämme ympäristöä”, Gunilla Rittgård kertoo. Pitkäjänteisen työn tuloksena ravintoloiden ympäristösertifiointi jatkui vuonna 2011: Fazer sai ISO 14001 -sertifikaatin kaikkiaan 112 ravintolalleen Ruotsissa.Vuoden loppuun mennessä jo 170 ravintolaa 250 ravintolasta on saanut ympäristösertifikaatin. Loput sertifioidaan vuoden 2012 aikana. ”Fazerin haasteena on kasvaa kannattavasti kypsässä markkinassa. Meidän vahvuutemme ovat maukkaat, terveelliset ja ympäristöystävälliset ruokapalvelut ja osaava henkilökunta”, Gunilla Rittgård tiivistää. F Liikevaihto Ruotsissa, M€ 0 100 200 300 2011 380 2010 2009 365 316 FAZER 2011 19 2011 Fazer kasvatti markkinaosuuttaan Venäjällä Fazer kasvoi kannattavasti Venäjällä ja nousi leipomoalan suurimmaksi toimijaksi Pietarin lisäksi myös Moskovan alueella. Kasvun takana on etenkin uusien lisäarvoa tuovien tuotteiden lanseeraukset ja pakasteliiketoiminnan kasvu. enäjä on jo vuosien ajan ollut yksi Fazerin tärkeimmistä kasvumarkkinoista.Tasaista kasvua ovat vauhdittaneet onnistuneet yritysostot ja toiminnan laajentuminen. Fazer on ollut suurin leipomoalan toimija Pietarissa Hlebnyi Domin ostamisesta lähtien. Suur-Pietarin alueen ihmisistä noin puolet syö Fazerin leipää. ”Olemme kasvattaneet markkinaosuuttamme Venäjän leipämarkkinassa joka vuosi.Vuonna 2011 onnistuimme kasvamaan Moskovan alueella tuoreleipäsegmentissä 13 prosenttia, ja saavutimme alueen markkinajohtajuuden. Menestyksen taustalla olivat onnistuneet uutuustuotteiden lanseeraukset ja kattavampi jakelu”, kertoo Pekka Rantala, Fazer Leipomot & Makeiset -liiketoiminta-alueen toimitusjohtaja. V pakastetuotteiden tärkein jakelukanava. Vähittäiskauppaketjujen vahvistumisen myötä myös private label -tuotteiden myynti on kasvussa. ”Olemme ylpeitä paikallisten makukulttuurien tuntemuksestamme. Samalla voimme iloksemme todeta, että jotkut makuelämykset ovat lähes universaaleja ja menestyvät monilla markkinoilla. Hyvä esimerkki tästä ovat Fazerin alun perin Ruotsissa lanseeraamat Frökusar-leivät, jotka ovat nyt huippusuosittuja myös Venäjällä. Shvedskie hlebtsy eli ”Ruotsalainen leipä” oli yksi vuoden parhaiten menestyneistä uutuuksista”, Daniil Briman kertoo.Tuote valittiin vuoden innovatiivisimmaksi leipomotuotteeksi Pietarissa. Yksi vuoden 2011 tärkeimmistä saavutuksista Vähittäiskaupan vahvistuminen tuo kasvua ”RUOTSALAINEN LEIPÄ” Kulutustottumukset ovat muutoksessa myös Venäjällä, jossa kokonaisleipämarkkina pieneni edellisvuodesta noin 1,3 prosentilla volyymilla mitattuna. ”Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia lisäarvoa tuovista tuotteista kuten kahvileivistä, patongeista ja vaaleasta leivästä. Merkittävä kasvualue Venäjällä ovat myös pakastetuotteet: Fazerin pakasteliiketoiminnan volyymi kasvoi 79 prosenttia”, kertoo Daniil Briman, Fazer Leipomot & Makeiset Venäjän toimitusjohtaja. Kasvua kiihdyttävät valmistaikinoiden ja pizzatuotteiden lisääntynyt kysyntä sekä suurien ruokamarkettien yleistyminen Venäjällä, sillä ne ovat Vuoden 2011 menestyksekkäin uusi leipomotuote Venäjällä oli Fazerin ”Ruotsalainen leipä”, joka on venäläinen versio alunperin Ruotsissa lanseeratusta suositusta ”Frökusar” -leivästä. 20 FAZER 2011 oli valikoimauudistus, jonka myötä tuotevalikoima kutistui 880 tuotteesta 435 tuotteeseen. Valikoiman rajaaminen kannattavimpiin tuotteisiin lisäsi tuotannon kannattavuutta tuotanto- ja logistiikkakustannusten vähenemisestä syntyneiden säästöjen myötä. Tuotevalikoimauudistuksen myötä myös kuluttajille voidaan tarjota selkeämpi ja yhtenäisempi tuotevalikoima. Tuoteoptimointi jatkuu edelleen vuonna 2012. Fazer investoi 4 miljoonaa euroa Zvjozdnyinleipomon patonkienvalmistuslinjan lisäkapasiteettiin. Tavoitteena on lisätä leipomon tuotantokapasiteettia lisäarvoa tuottavien leipien osalta entisestään myös vuoden 2012 aikana. Vuoden 2012 tärkein kehityskohde Venäjällä on yhte- FAZER VENÄJÄLLÄ näisten toimintatapojen käyttöönotto kaikissa leipomoissa. Fazer aikoo uudistaa vuoden 2012 aikana yritysidentiteettinsä Venäjän leipomo- ja makeistoiminnoissa. Tavoitteena on siirtyä Fazer-konsernin yhtenäisen yritysilmeen alle kaikissa Fazerin toimintamaissa. ”Yhtenäinen yritysilme on tärkeää paitsi yrityskuvallemme eri toimintamaissa, myös yhtenäiselle kuluttajakokemukselle. Yhtenäinen yritysilme liittyy myös Fazerin työnantajakuvan kehittämiseen Venäjällä”, Daniil Briman kertoo. 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Fazer vahvisti asemaansa Venäjän makeismarkkinassa ja tavoittelee yhä vahvempaa markkinaosuuden kasvua. Venäjällä suosittuja brändejä ovat erityisesti Geisha, Fazermint ja Liqueur Fills. Vuoden 2011 alussa Pietarin ja Moskovan alueelle suunnattu laaja markkinointikampanja onnistui nostamaan Geishan myyntiä 50 prosenttia. Televisio- ja myymälämainontaan painottunut kampanja nosti brändin tunnettuutta yli 11 prosenttia ja paransi yhteistyötä jakelukanavien ja vähittäismyynnin kanssa. F Liikevaihto Venäjällä, M€ 0 100 200 2011 253 2010 2009 229 193 Onnistunut Geisha-kampanja tuplasi myynnin Venäjällä suklaankulutus on pysynyt ennallaan, mutta myynnin arvo kasvoi vuonna 2011 FAZER 2011 21 2011 Fazerilla edelleen vahva asema Baltiassa Fazer säilytti markkina-asemansa Baltiassa, mutta operatiivinen tulos heikkeni edellisvuoteen verrattuna. Loppuvuodesta alkoi näkyä merkkejä hitaasta toipumisesta talouskriisin pohjalukemista. Leipämarkkinaa leimasi kuitenkin läpi vuoden äärimmäisen kova hintakilpailu, eikä kohonneita raaka-ainekustannuksia onnistuttu siirtämään lopputuotteiden hintoihin. V uonna 2011 Fazer keskittyi markkina-asemansa puolustamiseen sekä liiketoimintansa kannattavuuden ja tehokkuuden parantamiseen Baltiassa. ”Säilyttääksemme markkina-asemamme Viron ja Latvian leipämarkkinoilla lähdimme mukaan hintakilpailuun, joka heikensi selvästi kannattavuuttamme. Onnistuimme kuitenkin säilyttämään markkina-asemamme – tällä hetkellä Fazer on Baltian toiseksi suurin leipomoalan toimija noin 17 prosentin markkinaosuudella”, kertoo Fazer Leipomot & Makeiset -liiketoimintayksikön toimitusjohtaja Jesper Åberg. Merkittävin markkina-asema Fazerilla on Latviassa, jossa se on alan toiseksi suurin toimija 24 prosentin markkinaosuudella. Parhaiten Fazer menestyi Liettuassa, jossa markkinaosuus, kannattavuus ja tulos kehittyivät positiivisesti. Myyntiä kasvattivat etenkin siemen- ja täysjyväleivät, paahtoleivät ja kahvileivät. Virossa leipämyyntiä vauhdittivat Fazer Kodu -tuoteperheeseen lanseeratut uutuustuotteet, jotka nousivat muutamassa kuukaudessa Fazerin parhaiten myyviksi tuotteiksi. Myös Fazer Must Jõululeib, tumma joululeipä, valittiin toistamiseen vuoden parhaaksi joululeiväksi Virossa. Fazer vahvisti edelläkävijäimagoaan lanseeraamalla täysin uuden terveellisen leipäkonseptin Virossa ja Latviassa. Uusien DELI-leipien resepti pohjautuu Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä menestyneeseen Frökusar-tuoteperheeseen. Fazerin uutuudet menestyivät myös Liettuassa, jossa Fazer saavutti kolmoisvoiton kansallisessa Vuoden tuote 2011 -kilpailussa. 22 FAZER 2011 Vuoden 2011 lokakuusta alkaen Baltian liiketoimintayksikössä siirryttiin uuteen toimintamalliin. Kolme vahvaa maaorganisaatiota vastaa kokonaisuudessaan maiden liiketoiminnan johtamisesta ja toteuttamisesta. Uuden toimintamallin etuja ovat asiakaslähtöinen johtaminen, selkeät vastuut ja tehtävät, tehokas paikallinen toiminta ja mahdollisuus toimia nopeasti markkinoiden muuttuessa. Vuoden 2012 liiketoimintaan vaikuttaa edelleen vallitseva taloustilanne Baltiassa: suurimpia haasteita Fazerin liiketoiminnalle ovat toipuminen talouden laskusuhdanteesta, raaka-aineiden hintakehitys, leivänkulutuksen väheneminen sekä kustannusten hallinta. F Perusta makeisliiketoiminnan kasvulle Gardesis Jore, auringonkukansiemenruisleipä, oli myyntimenestys Liettuassa, jossa se palkittiin vuoden 2011 parhaana tuotteena. Fazerin makeisliiketoiminta menestyi parhaiten Virossa, jossa Fazer on alan toiseksi suurin toimija. Erityisen tunnettu Fazer on suklaatuotteistaan, joissa Fazerin markkinaosuus oli 11,5 prosenttia. Karl Fazer Hasselpähkinä oli Viron myydyin suklaalevy. Liettuassa ja Latviassa Fazer keskittyi ottamaan käyttöön uutta toimintamallia, jonka avulla varmistetaan myynnin kasvu tulevaisuudessa. Fazer kilpailee Baltiassa vahvojen paikallisten toimijoiden kanssa. Kasvun perustana ovat Fazerin suosituimmat brändit: Karl Fazer, Geisha ja Tutti Frutti. Baltian makeis- ja leipomotoiminnan tärkein tavoite vuodelle 2012 on kannattava kasvu.Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tuotevalikoiman tarkastelua, uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehitystä etenkin pakasteliiketoiminnassa sekä toiminnan tehostamista yhteisten toimintamallien ja kehityshankkeiden avulla. ”Tärkein edellytys asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle on sitoutunut, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Yksi tulevista kehityskohteistamme onkin johtamistaitojen, henkilöstön osaamisen sekä yhteistyön kehittäminen”, Jesper Åberg kertoo. GARDESIS JORE Liikevaihto Baltiassa, M€ 0 10 20 30 40 50 2011 57 2010 55 2009 54 FAZER BALTIASSA JA TANSKASSA Ruokailupalveluliiketoiminta menestyy Tanskassa Fazer Food Services saavutti Tanskassa erittäin hyvän tuloksen ja säilytti asemansa maan toiseksi suurimpana sopimusruokailupalveluiden tarjoajana. K ilpailutilanne kiristyi ruokailupalvelutoimialalla vuonna 2011, minkä seurauksena Fazerin liikevaihto hieman pieneni edellisvuoteen verrattuna. Tästä huolimatta Fazer teki kaikkien aikojen parhaan tuloksen Tanskassa. Hyvä tulos on kokoustarjoilu- ja take away -myynnin kasvun sekä toimintatapojen tehokkuuden ansiota. Kasvun mahdollisuuksia Tanskan ruokailupalveluliiketoiminnassa on vielä paljon. ”Näemme Amica-ravintolakonseptissa paljon kasvupotentiaalia, sillä henkilöstöruokailu kasvattaa suosiotaan yrityksissä kaikilla toimialoilla. Tavoitteemme on kasvattaa Amica-ravintoloidemme lukumäärää entisestään”, kertoo Morten Hammerich, Fazer Food Services Tanskan toimitusjohtaja. Fazerin ruokailupalvelubrändit Tanskassa ovat Amica ja wip. Pääasiassa tuotantoteollisuudessa ja julkisella sektorilla toimivia Amica-ravintoloita on 34 ja toimihenkilövaltaisissa yrityksissä toimivia wip-ravintoloita 115. Fazer Food Services kasvatti Amica-ravintoloidensa määrää vuoden 2011 aikana avaamalla 5 uutta ravintolaa. ”Strategisia tavoitteitamme ovat markkinaosuuden kasvattaminen sekä asemamme vahvistaminen myös Tanskan länsiosissa samalle tasolle, jolla tällä hetkellä olemme Kööpenhaminan ympäristössä”, Morten Hammerich kertoo. Fazer Food Services on kasvattanut määrätietoisesti myyntiään lounasruokailupalveluiden ulkopuolella. Mukaan myytävien tuotteiden myynti lähes kaksinkertaistui vuonna 2011. ”Mukaan tilattavien tuotteiden valikoima on monipuolinen. Laajasta ateriavalikoimasta voi valita erilaisia ruokia, jotka voi tilata kätevästi verkossa, ja noutaa omasta henkilöstöravintolasta työpaikalta kotiin lähtiessään. Herkullisten ruokien lisäksi lounasvieraamme voivat tilata erikoisempia herkkuja kuten kotitekoisia mehuja, marmeladeja, vastaleivottua ruisleipää tai laadukasta oliiviöljyä”, Morten Hammerich kuvailee. Hyvinvointi ja ympäristö kiinnostavat kuluttajia Ympäristöasiat, oma hyvinvointi ja luomuraakaaineet ovat tärkeitä tanskalaisille lounasruokailijoille. Fazer Food Services onkin kehittänyt Tanskassa ravintolatoiminnan ympäristöosaamistaan ja lounasruuan terveellisyyttä. Fazer noudattaa Soil Association -järjestön asteittaista luomuraaka-aineiden määrän lisäämistä ravintoloidensa lounasruuissa. ”Tällä hetkellä yli 80 prosenttia lounasravintoloistamme on onnistunut nostamaan luonnonmukaisesti tuotettujen raaka-aineiden osuutta ruuassa yli 30 prosentin, joka on Soil Associationin pronssisen ansiomerkin saamisen edellytys. Tästä kasvusta ei ole koitunut ylimääräisiä kuluja asiakkaille, sillä hyödynnämme satokausien vaihteluita raaka-aineiden valinnassa. Vuoden 2012 tavoitteemme on, että yli 90 prosenttia ravintoloistamme saavuttaisi tämän tason”, Morten Hammerich kertoo. F Liikevaihto Tanskassa, M€ 0 20 2011 40 60 80 78 2010 2009 81 75 FAZER 2011 23 Fazer kasvaa kannattavasti Norjassa Fazer Food Services Norjassa ylitti tulosodotukset ja kasvatti myyntiään 11 prosenttia vuonna 2011. K annattavan kasvun kulmakivinä ovat korkeatasoiset ruokailupalvelut, läheinen asiakasyhteistyö, lounasruokailun rinnalla myytävien ruokailupalveluiden kasvu ja suotuisa toimintaympäristö. Norja on tärkeä kasvumarkkina Fazerin ruokailupalveluliiketoiminnalle. Fazer Food Services on kehittänyt voimakkaasti ravintoloidensa ympäristöystävällisyyttä ja lounasruuan terveellisyyttä. Pitkäjänteisen työn tuloksena Fazerin ravintola Storebrandin pääkonttorissa Oslossa sai vuonna 2011 Miljøfyrtårn-järjestön sertifikaatin ensimmäisenä yksittäisenä ravintolana Norjassa. Pääsääntöisesti sertifikaatti annetaan vain koko yritykselle. Myös Fazerin pääkonttori Oslossa sai Miljøfyrtårn-sertifikaatin. Sertifikaatti edellyttää toimia sekä sertifioidulta yritykseltä, että sen yhteistyökumppaneilta. ”Norjalaiset arvostavat terveellistä lounasruokaa, joka on valmistettu ammattitaitoisesti tuoreista, puhtaista raaka-aineista. Panostamme paljon aterioiden ravitsemuksen suunnitteluun, jotta ruoka on paitsi terveellistä, myös herkullista ja houkuttelevasti esillä”, kuvailee Ivar Villa, Fazer Food Services Norjan toimitusjohtaja. Fazerin ruokailupalveluliiketoiminta Norjassa on vahvistunut vakaasti ja parantanut suoritustaan vuosi toisensa jälkeen. Fazerin menestys Norjassa on myös pitkälti asiakkaiden toiveiden mukaan räätälöityjen palveluiden sekä osaavan henkilöstön ansiota. ”Tarjoamme asiakkaillemme juuri heille suunnitellun kokonaisuuden, joka vastaa yksilöllisesti heidän tarpeisiinsa. Olemme enemmän kuin lounasruokailupalveluiden osaajia: valmis- tamme mukaan myytävää ruokaa, järjestämme kokoustarjoiluja ja tuotamme laadukkaita kahvilapalveluita yrityksen tiloissa”, Ivar Villa kertoo. Vuoden 2012 aikana tavoitteena on ottaa käyttöön yhteiset toimintatavat ja johtamismalli tunnuslukuineen ravintoloissa. Nämä tehostavat toimintaa, parantavat laatua entisestään ja sitouttavat työntekijöitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. F Liikevaihto Norjassa, M€ 0 10 20 2011 25 2010 2009 23 20 Fazer edistää kotimaisen rukiin viljelyä Suomalaiselle rukiille riittäisi kysyntää enemmän, kuin sitä saadaan pelloilta myllyyn. Fazer haluaa lisätä rukiin viljelyä Suomessa, jotta se voisi leipoa ruisleipänsä sataprosenttisesti kotimaisesta rukiista. Fazer uskoo, että laajalla yhteistyöllä rukiin viljely saadaan yleistymään.Vuonna 2011 perustettu Pro Ruis -yhdistys aikoo lisätä rukiin jalostusta, viljelyä ja kotimaisen rukiin käyttöä leipomoissa. ”Ruisleipä on yksi suomalaisuuden symboleista, mutta kuluttajille on usein yllätys, että ruisleivässä joudutaan käyttämään tuontiruista. Haluamme tähän muutoksen, ja olemme valmiit sekä panostamaan voimakkaasti yhteistyöhön arvoketjussa että uudistamaan omaa toimintaamme”, sanoo Petri Kujala, Fazer Leipomot Suomen toimitusjohtaja. Rukiin viljely Suomen olosuhteissa on haastavaa. Perinteiset ruislajikkeet viljellään syksyllä, mutta vilja ei aina selviä talven yli. Rukiin viljelyn suosiota vähentävät myös vanhat lajikkeet, joiden sato on vain noin puolet vehnän vastaavasta sadosta. Tuottajan saama kilohinta on molemmista viljoista suunnilleen sama. Pro Ruis -yhdistyksen alullepanevana voimana ovat olleet Fazer Leipomot ja Fazer Mylly. Myös Boreal Kasvinjalostus ja Raisio-konserni ovat perustajajäseniä.Yhteistyön tarkoituksena on kehittää rukiista Suomen oloissa paremmin toimivia, satoisampia lajikkeita, ja siten lisätä kiinnostusta rukiin viljelyyn. Fazerin kunnianhimoisena tavoitteena on, että vuonna 2016 sato kattaa koko Oululainen-tuoteperheen ruistarpeen. Kujalan mukaan kuluttajat arvostavat kotimaista työtä ja raakaaineita. Myös ruisleivän kulutus lisääntyy tasaisesti. Hän kertoo, että 24 FAZER 2011 Fazer käyttää ruista noin 20 000 tonnia vuodessa. Noin puolet Fazer Leipomoiden käyttämästä rukiista tulee ulkomailta. Rukiin kokonaissato Suomessa on noin 70 000 tonnia. Rukiin jauhatus Fazer Myllyssä on noussut tasaisesti usean vuoden ajan. ”Yhteistyön avulla pyrimme kasvattamaan syysrukiin satoa noin 20 prosenttia, ja parantamaan kevätrukiin viljelyominaisuuksia. Satotasojen nostamisen lisäksi kotimaisen rukiin saatavuuden turvaaminen edellyttää myös kokonaisviljelyalojen kasvua. Kotimaisten lajikkeiden vahvuutena on, että niitä voidaan viljellä koko rukiin tuotantoalueella, sillä ne on jalostettu paikallisiin oloihin. Jo perustamisvaiheessa mukaan on ilahduttavasti liittynyt myös viljelijöitä. ”Yhteistyö on jo alkanut, mutta olemme vielä suunnittelu- ja organisoitumisvaiheessa. Kutsumme mukaan myös kuluttajia tarkastamaan ja kommentoimaan yhteistyön tuloksia heidän näkökulmastaan”, Petri Kujala lupaa. F Makuelämyksillä hyvää mieltä Fazerin Sininen, Suomen arvostetuin – ja varmasti myös rakastetuin – brändi täyttää 90 vuotta vuonna 2012. Myös Geisha viettää 50-vuotisjuhlaansa. Fazerin suhde suklaan ystäviin on ainutlaatuinen, ja tästä erityisasemastaan Fazer on erittäin kiitollinen. Fazerin Sininen syntyi ystävänpalveluksesta – halusta jakaa hyvää mieltä. Tähän Fazerilla uskotaan edelleen. azerin Sinisen alkuperäinen resepti oli kiitos ystävänpalveluksesta. Karl Fazerin pojalla Svenillä oli liiketuttava, jonka vävy sairasti vakavaa silmäsairautta. Sven Fazer järjesti suhteidensa avulla hänet erikoislääkärille, joka paransi miehen. Kiitollisena parantumisestaan mies lahjoitti Svenille sveitsiläisen suklaan reseptin. Vielä tänäänkin Fazerin Sininen valmistusohje pohjautuu tuohon reseptiin. F Kummikylä Biéby saa uuden yläkoulun Fazerin Sinisen teemavuoden kunniaksi Fazer haluaa tuoda hyvää mieltä auttamalla Norsunluurannikolla sijaitsevan kummikylänsä lapsia. Fazer aikoo lahjoittaa jokaisesta elokuun 2012 aikana myydystä Karl Fazer -suklaalevystä viisi senttiä Biébyn kylän koulunrakennusprojektiin. Kampanja on käynnissä kaikissa Fazerin toimintamaissa. ”Kummikylässämme Biébyssä on neljä alakoulua, mutta ei omaa yläkoulua. Lähin yläkoulu sijaitsee 16 kilometrin päässä toisessa kylässä, minkä vuoksi vain harvat Biébyn yläkouluikäisistä, 12–16-vuotiaista nuorista, osallistuvat opetukseen. Nuorten vaihtoehtona on joko kävellä päivittäin kouluun tai asua arkiviikot toisaalla sukulaisten tai tuttavien luona. Yläkouluikäisillä nuorilla ei aina arkipäivisin ole mielekästä tekemistä Biébyssä, mikä saattaa johtaa ongelmiin”, kertoo hankinnan laatupäällikkö Päivi Ranta-Ropo Fazerilta. Koulun rakennustyöt alkavat vuoden 2012 syyskuussa, ja tavoitteena on, että koulun toiminta käynnistyy syksyllä 2013. Koulun yhteyteen tulee myös pieni kaakaoviljelmä, jossa koululaisille opetetaan koulun käynnin yhteydessä kestävää kaakaonviljelyä ja puiden oikeanlaista hoitoa. Fazer on tukenut Biébyn kylää Norsunluurannikolla osana World Cocoa Foundationin ECHOES-hanketta (Empowering Cocoa Households with Educational Solutions) vuodesta 2007 alkaen. Ohjelman tavoite on antaa viljelijäyhteisön nuorille ammatillista koulutusta kaakaonviljelyyn liittyvissä asioissa muun kouluopetuksen yhteydessä. 50-vuotias Geisha sai alkunsa leivoksesta Geisha-suklaa sai alkunsa 1960-luvulla Japonicaleivoksesta, jonka makuun Peter Fazer oli ihas- tunut Kluuvikadun Karl Fazer Caféssa. Hän pyysi tuotekehitystä kokeilemaan leivoksen ihanaa japonais-täytettä yhdessä maitosuklaan kanssa – ja näin menestysresepti oli valmis. Japani inspiroi uutuustuotteen syntyä myös siksi, että Peter Fazer osallistui Tokion Olympialaisiin vuonna 1964 lajinaan purjehdus. 120-juhlavuoden tapahtumista hyvää palautetta Vuonna 2011 Fazer juhli 120-vuotista historiaansa monin tavoin ja tapahtumin yhdessä kuluttajien, henkilökunnan ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Fazer järjesti useita kilpailuita ja tapahtumia ja kiersi rekalla ympäri Suomea tapaamassa ystäviään siellä, missä ihmiset liikkuvat. ”Saamamme palaute on ollut lähes yksinomaan myönteistä. Olemme iloisia, että yhteisten tapahtumien avulla onnistuimme lujittamaan yhteistyötämme asiakkaidemme kanssa, luomaan hyvää mieltä kuluttajille ja vahvistamaan yhteishenkeä myös Fazerin sisällä”, kuvailee Fazer-konsernin sidosryhmäsuhteista vastaava Nina Törhönen. F FAZER 2011 25 Yritysvastuu rakentaa luottamuspääomaa Vuotta 2011 leimasivat kuluttajien kasvava kiinnostus yritysvastuuasioihin sekä elintarviketeollisuuden nouseminen yhä voimakkaammin vastuullisuusasioiden näyttämölle. Fazer suhtautuu kasvavaan kiinnostukseen myönteisesti, sillä Fazerin tavoite on tarjota sidosryhmilleen tuotteita ja palveluita, jotka sopivat vastuulliseen elämäntyyliin. Yritysvastuu onkin erottamaton osa Fazerin brändiä ja yritysidentiteettiä. V uonna 2011 Fazerilla jatkettiin yritysvastuuohjelman jalkauttamista. Pääpaino oli edelleen ympäristöohjelman, vastuullisen hankinnan sekä kuluttaja ja vastuullisuus -osaalueen edistämisessä. Vuoden aikana käynnistettiin mm. konsernitasoisten energialinjausten laadinta, luotiin Fazer Food Services -liiketoiminta-alueelle yhteiset ympäristötavoitteet ja -mittarit sekä aloitettiin kaikki raaka-aineet käsittävän riskianalyysityökalun laadinta. Fazerilla käynnistettiin myös kuluttajapalautejärjestelmän uudistus, jonka tuloksena saadaan myös yritysvastuuseen liittyvä palaute entistä tehokkaammin kehitystyön tueksi. Mittareita yritysvastuulle, raportointijärjestelmä käyttöön Yritysvastuulla on Fazerille strateginen merkitys. Haasteena on saada linkitettyä käytännön yritysvastuutyö mittareiden kautta liiketoiminnan arvoajureihin. Myös tämä työ käynnistettiin vuonna 2011 ja työtä tukemaan otettiin käyttöön yritysvastuutietojen raportointijärjestelmä. Järjestelmä tukee myös Fazerin tavoitetta laajentaa raportointia kattamaan useampia GRI-raportointiohjeiston mukaisia tunnuslukuja ja toimintamaita. Ympäristöjohtamisjärjestelmiin liittyvän työn osalta kaikkia tavoitteita ei saavutettu toivotusti ja myös energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa on ollut haasteita. Fazer Myllyn yritysvastuuohjelman rakentaminen ei ole edennyt suunnitellusti ja työtä jatketaan vuonna 2012. Yritysvastuuviestinnän aiheita vuonna 2011 olivat mm. Fazerin hiilijalanjälkimerkinnän lanseeraus, Fazer Food Services liiketoiminta-alueen 26 FAZER 2011 kalapolitiikka, lähiruoka- ja luomulinjaukset, RSPOsertifioitu palmuöljy sekä laajimpana aiheena kaakaon vastuulliseen hankintaan liittyvät tavoitteet, saavutukset ja haasteet. Maakohtaiset yritysvastuun toimintasuunnitelmat vuonna 2012 Vuonna 2012 tavoitteena on vahvistaa yritysvastuun käytännön työtä luomalla maakohtaiset toimintasuunnitelmat Ruotsiin ja Venäjälle. Energiastrategia valmistunee keväällä ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen alkaa. Kaikki raakaaineet kattava riskianalyysityökalu otetaan käyttöön molemmilla liiketoiminta-alueilla ja analyysin avulla toimenpiteet saadaan kohdennettua entistä tehokkaammin olennaisiin yritysvastuukysymyksiin. Yhteenveto yritysvastuun tavoitteista ja suunnitelmista vuodelle 2012 löytyy sivulta 29. Yritysvastuusta Fazer kertoo linjauksensa mukaisesti sekä verkkosivuillaan että vuosikertomuksessa. Raportointia kehitetään GRI-raportointiohjeiston (Global Reporting Initiative) mukaisesti. Tätä vuosikertomusta täydentäviä yritysvastuutietoja löytyy Fazerin nettisivuilta, osoitteesta www.fazer.fi/vastuullisuus. Yritysvastuulle oma ohjausryhmä Fazerilla yritysvastuutyötä ohjaavat yritysvastuupolitiikka, ympäristöpolitiikka, muut konsernin hallintokäytännöt ja toimintaperiaatteet sekä eettiset periaatteet, jotka pohjautuvat YK:n Global Compactin kymmeneen periaatteeseen. Yritysvastuun asioihin otetaan kantaa osana konsernin ja liiketoiminta-alueiden strategiaprosesseja ja tavoitteet ja toimenpiteet viedään käytäntöön normaalien johtamisjärjestelmien tuella. Yritysvastuun johtaminen on osa Fazerkonsernin normaalia johtamista ja siitä vastaa viime kädessä konsernijohtaja. Syksyllä 2011 tehtiin päätös yritysvastuun ohjausryhmän perustamisesta. Ohjausryhmän tehtävänä on kehittää yritysvastuuta ja varmistaa sen toteutuminen liiketoimintaprosesseissa. Vastuullinen liiketoiminta: pitkäjänteinen perheyritys Fazer on perheyritys ja sen toiminnassa korostuvat pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja kannattava kasvu. Fazer tuottaa ja tukee taloudellista hyvinvointia toiminta-alueellaan. Fazer maksoi vuonna 2011 palkkoja 511 miljoonaa euroa, veroja 22 miljoonaa euroa ja osti tavaroita ja palveluita yhteensä 908 miljoonalla eurolla 13 236 toimittajalta. Tarkempia tietoja taloudesta löytyy vuosikertomuksen sivuilta 42–51. Fazer tarkasteli vuonna 2011 Suomen leipomotoiminnan tehokkuutta ja kilpailukyvyn parantamista kokonaisuutena ja päätyi leipomo- Vuonna 2012 tavoitteena on vahvistaa yritysvastuun käytännön työtä luomalla maakohtaiset toimintasuunnitelmat.” YRITYSVASTUU toiminnan lakkauttamiseen Turussa ja Seinäjoella sekä myymälöiden hoitovastuutoiminnan lopettamiseen. Tätä koskevat yt-neuvottelut päättyivät kesäkuussa. Työsuhde päättyi Seinäjoen ja Turun leipomoissa yhteensä 78 henkilöltä ja hoitovastuupisteissä 33 henkilöltä. Fazer tarjosi yksilöllisiä tukitoimenpiteitä henkilöille, joita työsuhteen päättyminen koski. Vastuullisuus ja kuluttaja: elintarviketeollisuus etulinjassa Vastuullisuusasiat kuluttajarajapinnassa on haasteellinen aihe. Kuluttaja kohtaa yrityksen tai brändin monissa eri tilanteissa eikä yhteisen kielen löytäminen vastuullisuusasioissa ole yritykselle ja kuluttajalle aina helppoa. Fazerin tavoitteena on toisaalta kertoa kuluttajalle olennaisista vastuullisuusnäkökulmista, toisaalta taas varmistaa, että kuluttajan näkemykset päätyvät Fazerin kehitystyön rakennuspalikoiksi. Kuluttaja puolestaan odottaa Fazerilta yhdenmukaista ja luotettavaa vastuullisuusviestintää, mutta ennen kaikkea konkreettisia tekoja. FAZERIN YRITYSVASTUUOHJELMA Vastuullinen liiketoiminta • taloudellinen suorituskyky • brändin arvo • eettiset periaatteet Vastuu ympäristöstä • ilmastonmuutos • kaatopaikkajätteen minimointi – nollajäte • rehevöityminen • biodiversiteetti Vastuullisuus ja kuluttaja • laatu ja elintarviketurvallisuus • ravitsemus ja terveellisyys • pakkaukset ja pakkausmerkinnät • kuluttajaviestintä Sidosryhmäsuhteet • omistajatyö • sponsorointi ja lahjoitukset • vierailut • tutkimusyhteistyö ja kumppanuudet • mediasuhteet Vastuu henkilöstöstä • työhyvinvointi ja työssä viihtyminen • osaamisen kehittyminen • työnantajan vastuut ja velvollisuudet • tasa-arvo ja monimuotoinen työyhteisö Vastuullinen hankinta • raaka-aineiden turvallisuus ja jäljitettävyys • vastuu hankintaketjussa • kestävät kaupankäyntiperiaatteet FAZER 2011 27 Tuotteiden ympäristöprofiili Ympäristöön liittyvät kysymykset kiinnostavat nykyään yhä useampia – etenkin niitä, jotka haluavat vaikuttaa ruokavalinnoillaan omaan hiilijalanjälkeensä.Yritysten vastuulla on kertoa kuluttajille tuotteidensa ympäristövaikutuksista. Fazer haluaa sen lisäksi ohjata kuluttajia ja asiakkaita käyttämään Fazerin tuotteita vastuullisesti sekä pohtia yhdessä sidosryhmien kanssa, miten ruokailun aiheuttamaa ilmastokuormaa voitaisiin pienentää. Fazerin hiilikukka-merkinnän lanseerauksen yhteydessä keväällä 2011 Fazer Leipomot Suomi järjesti asiantuntijapaneelin, jossa keskusteltiin ympäristövastuusta ja elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä sidosryhmien ja ympäristöasiantuntijoiden kanssa. Tilaisuuden yhtenä tavoitteena oli osallistua yhteiskunnassa ympäristöasioista käytävään keskusteluun. Fazer Food Services liiketoiminta-alueella vähähiilinen lounas (2010) herätti paljon kiinnostusta, ja syksyllä 2011 Suomen Amica-ravintoloissa toteutettiin Itämeren ruokavalio -teemaviikko. Sen sisältö koostui lähellä tuotetuista, vähähiilisistä raaka-aineista kuten kasviksista, marjoista sekä kotimaisista kaloista ja viljoista. Pakkauskehityspuolella Fazermint -konvehdin kääreelle saatiin vuonna 2011 biohajoavuustodistus, joka tulee näkymään pakkauksissa vuodesta 2012 eteenpäin. Futupack Eco -tutkimuksessa puolestaan selvitettiin Fazer Puikulan pakkausvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Hyvinvointi – well-being Kuluttajarajapinnassa ja yleisemminkin sidosryhmien keskuudessa esiin nousseita aiheita ovat olleet ravitsemusnäkökulmasta vähähiilihydraattinen ruokavalio ja elintarviketeollisuuden rooli kun puhutaan kansalaisten hyvinvoinnista. Laatu ja elintarviketurvallisuus kiinnostavat aina, ja yksittäisistä aiheista keskustelua ovat herättäneet ainakin lisäaineet, E-koodit, makeutusaineet sekä GMO. Myös vastuullisuusmerkinnöistä ja niiden tarpeesta ja hyödyistä keskustellaan edelleen. Fazer pyrkii kaikin tavoin vastaamaan sidosryhmien vaatimuksiin. Fazer noudattaa kansallisia ja pohjoismaisia ravitsemussuosituksia ja säädöksiä kaikissa toimintamaissaan. Fazerin toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja Fazer seuraa aktiivisesti ravitsemusalan tut- Fazerin well-being-ohjelmassa painotetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tasapainoa.” 28 FAZER 2011 kimustuloksia. Fazerin well-being-ohjelmassa painotetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tasapainoa ja ohjelman yhtenä tavoitteena on tehdä terveellisistä valinnoista mahdollisimman helppoja kuluttajalle. Fazerin tutkimusohjelmassa painottuvat kuluttajan hyvinvointi ja sitä tukevat innovaatiot. Fazerilla jatkui vuonna 2011 myös E-koodien optimointiohjelman läpivienti. Sen tavoitteena on käydä läpi kaikki tuotteet ja muun muassa reseptiikkaa uudistamalla vähentää lisäaineiden käyttöä aina kun se on mahdollista. Laatu ja elintarviketurvallisuus Fazer Leipomot & Makeiset -liiketoiminta-alueella otettiin vuonna 2011 käyttöön uusi tapa arvioida kuluttajan kokemaa tuotteen laatua. Tuotannon laadun seurannan rinnalle otettiin käyttöön kaupoista otospohjaisesti poimittavien tuotteiden laadun arviointi. Uutta tapaa arvioida tuotelaatua pilotoitiin Lahden-leipomolla ja se otetaan käyttöön kaikissa yksiköissä vuonna 2012. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kuluttajan kokemaa Fazerin tuotteiden ja pakkausten laatua. Samalla kuluttajan toiveet ja näkemykset saadaan tehokkaammin tuotannon käyttöön. Jäljitettävyys on noussut ykkösaiheeksi sekä hankintaketjun eettisyyden että elintarviketurvallisuuden näkökulmasta. Vuonna 2012 Fazerin elintarviketurvallisuustyötä ja sitä kautta myös jäljitettävyyttä tullaan tehostamaan rakenta- YRITYSVASTUU Fazerin sähköstä 62 % oli tuotettu vesivoimalla ja 10 % tuulivoimalla.” TAVOITTEET VUODELLE 2012 • • • • • • • • • • Yritysvastuun parempi näkyvyys kuluttajille Maakohtaiset ohjelmat Ruotsiin ja Venäjälle Energiastrategia Fazer-konsernille Luomuvalikoiman kasvattaminen ja sesonginmukaisuus Ruokajätteen vähentäminen Raaka-aineiden riskinanalyysityökalu käyttöön 100 % RSPO -sertifioitua palmuöljyä Kaakaon jäljitettävyyden kehittäminen Alkuperämaan parempi näkyvyys ravintoloissa Sidosryhmätutkimuksen päivittäminen malla standardoitu elintarviketurvallisuuden johtamisjärjestelmä Fazer Leipomot & Makeiset liiketoiminta-alueelle. Järjestelmän pilotointi aloitetaan Lahdenleipomolta. Muilla toimipaikoilla standardi tullaan ottamaan käyttöön osana normaalia Fazer Way in Production -työtä. Standardin käyttöönoton tavoitteena on nostaa elintarviketurvallisuuden tasoa entisestään ja parantaa henkilöstön osaamista elintarviketurvallisuusasioissa. Fazer Food Servicesin Amica-ravintoloissa asiakkaiden kokemaa laatua kartoitetaan kaksi kertaa vuodessa tehtävällä tutkimuksella. Vuonna 2011 tutkimukseen vastasi yhteensä 54 172 henkilöä. Amica-ravintolat saivat kiitosta mm. asiakaspalvelusta kun taas ruoan tasalaatuisuuteen toivottiin lisäpanostuksia. Tulosten mukaan asiakkaat myös suosittelisivat mielellään Amica-ravintolaa, oppilaitoksissa suosittelijoita oli 72 prosenttia ja henkilöstöravintolapuolella 66 prosenttia vastaajista. YMPÄRISTÖTUNNUSLUVUT Vastuu ympäristöstä: resurssit entistä tehokkaammin käyttöön Kulutuksen ympäristötaakasta noin kolmannes aiheutuu ruuasta ja siihen liittyvistä toimista kuten kotona valmistamisesta, säilytyksestä ja ruokapalveluista. Fazerin ympäristövastuun kattoteemoja ovat ilmastonmuutos, nollajäte eli kaatopaikkajätteen minimointi, rehevöityminen ja luonnon monimuotoisuus. Kattoteemojen sisällä on käynnissä projekteja ja ohjelmia, joille on määritetty konkreettiset tavoitteet ravintoloissa, leipomoissa ja makeistehtaissa. Energiatehokkuus on leipomoiden ja makeistehtaiden tärkein ympäristötekijä. Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät energia-analyysit saatiin päätökseen vuoden 2011 aikana Fazer Makeisten toimipaikoilla sekä Suomen, Latvian ja Lidköpingin-leipomoilla Ruotsissa. Fazerin yleisten energialinjausten päivitys aloitettiin 2011 ja määritystyötä jatketaan edelleen 2012. Energialinjausten 2009 2010 2011 Pakkausmateriaalien kulutus (kg/tuotantotonni) 34,9 Kokonaisjätemäärä (kg/tuotantotonni) 29,9 Sekajätteen määrä (kg/tuotantotonni) 9,5 Eläinravinnon määrä (kg/tuotantotonni) 80,3 Energian kokonaiskulutus (MWh/tuotantotonni) 1,01 Veden kulutus (m3/tuotantotonni) 1,9 937,1 Käytetyt raaka-aineet (kg/tuotantotonni) 590 547 Tuotannon määrä (tonni) 55,4 26,9 6,9 85,7 1,03 1,8 921,0 580 462 27,9 18,7 7,3 79,9 1,00 2,0 938,2 591 293 Tunnusluvut kattavat Fazer Makeiset, Fazer Leipomot sekä Fazer Myllyn. tavoitteena on turvata kestävä energianhankinta ja käyttö. Fazerin Suomessa vuonna 2011 hankkimasta sähköstä 62 % oli tuotettu vesivoimalla ja 10 % tuulivoimalla. Luvut kattavat energiayhtiön sähkönhankinnan energiaprofiilin sekä Fazerin erilliset vesi- ja tuulisähkösopimukset. Vuonna 2012 uusiutuvien energialähteiden osuus on 100 % Suomen Leipomoiden ja Makeisten käyttämästä sähköstä. Energian ohella merkittävä ympäristönäkökohta on teollisilla toimialoilla eri tuotantovaiheissa syntyvä jäte. Jätteen vähentämisen pilottina vuonna 2011 toimi Vantaan-leipomo, jossa haasteena on ollut mm. suuri kaatopaikkajätteen määrä.Tehtaalla tehtiin selvityskierroksia, joissa analysoitiin tehostamis- ja uudistustarpeet. Kaatopaikkajätteen merkittävä vähennys saatiin aikaan uudistamalla kokonaan leipomon lajittelukäytännöt, jäteastiat ja ohjeistukset. RAHAVIRTOJEN JAKAUTUMINEN (M€) 2009 2010 2011 Asiakkaat > Fazer (liikevaihto) Toimittajat (ostot) • suorat ostot • epäsuorat ostot Toimittajat (operatiiviset investoinnit) Henkilöstö (palkat) Yhteiskunta (verot) Omistajat (osingot) Rahoittajat (rahoituskulut) 1 441 1 514 1 575 505 333 71 481 18 14 12 521 346 48 509 20 9 0 553 355 55 511 22 19 4 FAZER 2011 29 Pilotin seurauksena suurin osa jätteestä päätyy nykyisin biopolttoaineeksi kaatopaikan sijasta. Pilotti ajoittui marras-joulukuulle ja sen tuloksena kaatopaikkajätemäärä väheni edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna noin 80 %. Erillisten hankkeiden ja projektien lisäksi ympäristönäkökohdat näkyvät Fazerin päivittäisissä tavoitteissa. Amica-ravintoloissa tavoitteena on mm. valmistaa ruokaa energiaa säästäen, suunnitella ja ennustaa menekkiä tehokkaasti sekä käyttää mahdollisimman paljon sesongin mukaisia kotimaisia raaka-aineita. Fazer Food Services -liiketoiminta-alueella määriteltiin vuonna 2011 yleiset ympäristötavoitteet vuoteen 2014 saakka. Fazer Food Services -liiketoiminta-alueella painopistealueina ovat ympäristöystävällisen ja varsinkin ilmastomyönteisemmän tarjooman kehittäminen sesonkiajattelun avulla.Työn tueksi luotiin lähiruuan määritelmä ja asetettiin tavoitteet luomutarjonnalle. Ravintoloissa päätavoitteena on edelleen hävikin vähentäminen. Vastuullinen hankinta: läpinäkyvyyttä ja riskienhallintaa Laadukkaat raaka-aineet, alkuperä ja arvoketjun läpinäkyvyys ovat hankinnan avainsanoja. Osana läpinäkyvyyden parantamista aloitettiin raaka- aineiden yritysvastuunäkökulmasta tehdyn riskianalyysityökalun rakentaminen. Työkalun avulla kartoitetaan olennaisimmat ympäristö- ja sosiaalisen vastuun riskit raaka-aineryhmittäin. Työkalua pilotoidaan Fazer Food Services -liiketoimintaalueella ja tavoitteena on käydä läpi kaikki raakaaineryhmät vuoden 2012 aikana. Fazer jatkoi suunnitelmien mukaisesti sertifioidun palmuöljyn hankintaa. RSPO (Roundtable of Sustainable Palm Oil)-sertifioidun palmuöljyn osuus vuonna 2011 oli 66 % ja siirtyminen pelkästään RSPO-sertifioidun palmuöljyn käyttöön tapahtuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Fazer sijoittui WWF:n palmuöljypisteytyksessä vuonna 2011 suomalaisyrityksistä parhaiten saaden yhdeksästä enimmäispisteestä kahdeksan. Pisteytys perustui RSPO-sertifioidun palmuöljyn määrään ja tavoitteisiin kestävän palmuöljyn käytön edistämiseksi. Fazer Food Services päivitti Fazer- ja Amicaravintoloita koskevat kalojen ja äyriäisten hankintaohjeet keväällä 2011. Ohjeet noudattavat WWF:n tammikuussa 2011 Suomessa julkaiseman kuluttajaoppaan suosituksia vältettävistä ja suosittavista kalalajeista. Edellinen päivitys kalahankintojen periaatteisiin tehtiin Fazerilla keväällä 2010. WWF:n suositukset ovat käytössä myös Ruotsissa ja Tanskassa. Vastuullisen ja laadukkaan kaakaon hankinta on Fazerille tärkeää. Fazer haluaa edelleen kehittää kaakaon jäljitettävyyttä ja käyttää World Cocoa Foundationin vastuullisuusperiaatteita kehitystyön kivijalkana. Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä kaikki ostettu kaakao täyttää vastuullisen kaakaonhankinnan kriteerit. Vuonna 2011 sertifioidun kaakaon määrä oli 19 % kaikesta ostetusta kaakaoraaka-aineesta. Fazer jatkoi Norsunluurannikolla sijaitsevan kummikylänsä tukemista World Cocoa Foundationin ECHOES-ohjelman kautta (Empowering Cocoa Households with Educational Solutions). Tavoitteena on antaa viljelijäyhteisön nuorille ammatillista koulutusta kaakaon viljelyyn liittyvissä asioissa muun kouluopetuksen yhteydessä. Vuoden 2011 loppuun mennessä Biébyssä on annettu 560 nuorelle opetusta kaakaon viljelyssä ja istutettu 55 uudelle viljelmälle 100 200 kaakaopuuta ohjelman oppien mukaisesti. Fazer Leipomot Suomi, Fazer Mylly, Boreal Kasvinjalostus ja Raisio-konserni perustivat vuonna 2011 Pro ruis -yhdistyksen, joka aikoo nostaa rukiinviljelyn uudelle tasolle Suomessa. Fazerin tavoitteena on, että vuonna 2016 kaikki Oululainen-tuoteperheen ruisleivät voidaan leipoa 100-prosenttisesti kotimaisesta rukiista. Lisää tietoa kotimaisesta rukiista löytyy sivulta 24. F VUODEN VARRELTA Tammikuu Fazer Ruispuikula oli ensimmäinen leipä Suomessa, joka sai hiilijalanjäljestä kertovan merkin. Fazer ilmoitti sulkevansa Seinäjoen ja Turun leipomot sekä lopettavansa myymälöiden hoitovastuutoiminnan. Elokuu Toukokuu Fazer Food Services Suomessa päivitti Fazer- ja Amica-ravintoloita koskevat kalojen ja äyriäisten hankintaohjeet. Ohjeet noudattavat WWF:n (Maailman luonnonsäätiö) julkaiseman kalaoppaan viimeisimpiä suosituksia. 55 Amica-ravintolaa Ruotsissa sai ISO 14001 ympäristösertifikaatin. Kesäkuu Fazer Food Services seurasi viranomaisten ohjeita kasvisten käytöstä, estääkseen vaarallisen EHEC-bakteerin leviämisen. 30 FAZER 2011 Fazer tuki opettajien Campusseminaaria, joka tarjoaa opettajille uusinta tietoa maailmalta ja nostaa heidän yhteishenkeään. Syyskuu Fazerin ravintola Storebrandin pääkonttorissa Norjassa sai ensimmäisenä yksittäisenä ravintolana ”Miljøfyrtårn” eko-serfifikaatin. 58 kouluissa toimivaa Amicaravintolaa osallistui ruokajätteen vähentämiskilpailuun Ruotsissa. Fazer Leipomot, Fazer Mylly, Boreal Kasvinjalostus ja Raisio-konserni perustivat Pro ruis -yhdistyksen, joka aikoo nostaa rukiinviljelyn uudelle tasolle Suomessa. Fazer ilmoitti muuttavansa Ruotsissa myytävien Kina-makeisten pakkauksen ulkonäköä. Muutos tehdään, koska Fazer haluaa olla vastuullinen eikä toivo, että pakkaus koetaan negatiiviseksi. Lokakuu Fazer Food Services Suomi päätti lisätä luomutuotteiden osuutta valikoimissaan ja liittyä ammattikeittiöiden Portaat luomuun -ohjelmaan. Fazer tuki Naisten Pankkia henkilöstön keskuudessa järjestettävällä haastekampanjalla, jossa kertyneen summan Fazer yhtiönä sitoutui tuplaamaan. Fazer ja Geisha keräsivät 250 000 kruunua Rintasyöpäsäätiön hyväksi Ruotsissa. Marraskuu Fazer jatkoi investoimista leipomoverkostoonsa ja avasi kolme uutta lähileipomoa. Fazer sijoittui WWF:n palmuöljypisteytyksessä suomalaisyrityksistä ykköseksi. Leipomot Ruotsissa ottivat käyttöön uudet tuoteturvallisuus-, ympäristö- ja työturvallisuuspolitiikat. Joulukuu 55 Amica- ja Fazer-ravintolaa saivat ISO 14001 ympäristösertifikaatin Ruotsissa. YRITYSVASTUU FAZER 2011 31 Menestystarinat syntyvät jokapäiväisessä työssä Fazerin henkilöstöstrategia uudistettiin vuonna 2011 perusteellisesti. Koko konsernin yhteinen henkilöstöstrategia on luotu tukemaan Fazerin liiketoimintastrategian toteuttamista: kasvua ja kansainvälistymistä kestävien kilpailuetujen avulla. Strategian tärkeimmät osa-alueet ovat ihmisten ja suorituksen johtaminen sekä osaamisen kehittäminen. Työkykyiset, motivoituneet ja osaavat, hyvin johdetut fazerilaiset ovat strategisten tavoitteidemme saavuttamisen edellytys”, linjaa Mika Videman, Fazer-konsernin henkilöstöjohtaja. ”Fazer toimii ihmislähtöisellä toimialalla, jossa menestyminen riippuu jokaisen fazerilaisen päivittäisestä onnistumisesta työssään. Siksi tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ihmisten hyvää johtamista organisaation jokaisella tasolla.” Hyvällä johtamisella tuloksia Hyvä ja oikeudenmukainen johtaminen sekä selkeät työtehtävät ja tavoitteiden asettaminen edistävät paitsi motivaatiota, myös työhyvinvointia. Siksi esimiestaitojen vahvistaminen, HR-käytäntöjen yhtenäistäminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ovat vuoden 2012 painopistealueita koko konsernissa. Keskeinen osa ihmisten johtamista on suorituksen johtaminen. Mika Videmanin mukaan se tarkoittaa strategisten tavoitteiden viemistä yksilötasolle siten, että jokainen fazerilainen ymmärtää oman roolinsa niiden saavuttamisessa. Suorituksenjohtamisprosessi otetaan käyttöön koko konsernissa vuoden 2012 aikana. ”Suorituksen johtamisen tavoitteena on vuorovaikutteinen oman työn ja osaamisen kehittäminen, joka tukee yrityksen tavoitteita ja varmistaa kilpailukyvyn. Selkeiden, mitattavien ja yksilötasolle asetettujen tavoitteiden avulla jokaisen fazerilaisen työ on mielekästä ja motivoivaa”, Mika Videman painottaa. Hyvään johtamiseen kuuluu myös suorituksesta 32 FAZER 2011 saatava systemaattinen ja oikeudenmukainen palaute ja keskustelu oman esimiehen kanssa. ”Palautetta täytyy antaa niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin. Jos tehtävistä ei suoriudu odotetusti, on jokaiselle annettava uusi mahdollisuus ja pohdittava, mitkä ovat onnistumisen edellytykset”, hän sanoo. Suorituksen johtamiseen kuuluu olennaisesti myös ammatti- ja työyhteisöosaamisen kehittäminen tavoitteiden mukaisesti. Oma osaaminen arvioidaan yhdessä esimiehen kanssa, ja samalla laaditaan suunnitelma jatkokehitykselle. Suorituksen johtaminen on linkitetty myös palkitsemiseen ja motivointiin. Mika Videman uskoo, että Fazerin kansainvälistyminen näkyy lähivuosina yhä enemmän jokaisen fazerilaisen jokapäiväisessä työssä. ”Fazerin strategiset tavoitteet kasvaa ja kansainvälistyä vaativat meiltä jokaiselta muutosmyönteisyyttä ja halua tarkastella toimintatapojamme uusista näkökulmista. Menestyminen edellyttää meiltä toimimista Fazerin arvojen mukaan; toimimme asiakaslähtöisesti, vaalimme laadukkuutta ja teemme yhteistyötä yli yksikkö- ja maarajojen. Tarvitsemme myös uudenlaista ketteryyttä, jolla varmistamme kyvyn reagoida nopeasti alati muuttuvaan toimintaympäristöön”, hän sanoo. Osana kansainvälistymisstrategiaansa Fazer uudisti kielipolitiikkansa; vuoden 2012 alusta alkaen konsernin yhteinen kieli on englanti. ”Tämä helpottaa yhteistyötä eri toimintamaidemme välillä, ja on myös kansainvälistymistavoitteidemme mukainen”, Mika Videman sanoo. Asiakkaiden, kuluttajien ja muiden sidosryhmien kanssa sekä operatiivisessa toiminnassa käytetään jatkossakin paikallista kieltä. Työhyvinvointiin panostetaan Fazer aloitti työhyvinvointistrategian laatimisen vuonna 2011, ja työ jatkuu myös vuonna 2012. Työhyvinvoinnin eri tekijöitä tarkastellaan muun muassa työkyvyn, työympäristön sekä ihmisten psyykkisen ja fyysisen kunnon näkökulmista. ”Investoinnit työhyvinvointiin kannattavat, sillä ne tulevat aina korkojen kanssa takaisin.Työkyvyn ja -hyvinvoinnin ylläpitäminen on todellinen winwin-win-tilanne: se palvelee niin yksilön, yrityksen kuin yhteiskunnankin etua. Vastuu omasta hyvinvoinnista on viime kädessä kuitenkin aina yksilöllä itsellään”, Mika Videman toteaa. Yksi tärkeimpiä työhyvinvoinnin mittareita on vuosittainen henkilöstötutkimus. Vuonna 2011 tutkimus toteutettiin ruokailupalveluliiketoiminnassa. Vuoden 2012 aikana se tehdään koko TAPATURMATAAJUUS 2011 2010 27,3 11,3 24,1 13,6 Tapaturmien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti Fazer Food Services Fazer Leipomot & Makeiset HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA IKÄJAKAUMA 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Yli 60 v. 51–60 v. 41–50 v. 31–40 v. 21–30 v. Alle 20 v. FI SE RU 6511 3054 3765 DK 801 NO 286 LV 262 LT 187 EE Yht. 332 15 198 HENKILÖSTÖ konsernissa. Henkilöstötutkimukseen vastattiin aktiivisesti, vastausprosentti oli korkeampi kuin edellisvuonna, 79,1 prosenttia. Kokonaistulos ruokailupalveluliiketoiminnassa oli yleiseurooppalaista tasoa merkittävästi korkeampi. Erityistä kiitosta annettiin omalle työyksikölle ja ammattitaitoiselle esimiestyölle. Vastaajat kokivat myönteisenä asiana myös sen, että Fazerin arvot toteutuvat hyvin omassa työssä, ja että työtapoja kehitetään jatkuvasti parempaan suuntaan. Kehityskohteita nähtiin työolosuhteissa, työnantajakuvassa ja työhyvinvoinnissa. Fazer noudattaa nollatoleranssia työtapaturmien raportoinnin osalta, mikä tarkoittaa jokaisen työtapaturman kirjaamista ja raportointia. Työtapaturmien määrä pysyi vuonna 2011 suunnilleen edellisvuosien tasolla.Tapaturmataajuus laski Leipomot & Makeiset -liiketoiminta-alueella, mutta nousi Fazer Food Services -liiketoiminta-alueella. Konsernissa otettiin käyttöön uusi toimintatapa työtapaturmien ennalta ehkäisyyn. Jokaisessa johtoryhmässä valitaan kuukausittain 1–2 kirjattua työtapaturmaa, joiden syyt selvitetään perin pohjin. Toimintatavan tarkoituksena on parantaa tapaturmien ennalta ehkäisyä ja sitoutua tapaturmien vähentämiseen ylintä johtoa myöten. Fazerilla noudatetaan varhaisen tuen toimintamallia, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja ja työkyvyn alenemiseen johtavia tekijöitä. Fazer tarjoaa työntekijöilleen tasa-arvoisen työympäristön. Vuonna 2012 tasa-arvosuunnitelman mukaisesti keskitytään erityisesti palkkatasaarvon toteutumiseen. Lisäksi kannustetaan miehiä ja naisia hakeutumaan tasapuolisesti erilaisiin tehtäviin kaikilla organisaatiotasoilla. Fazerin työnantajakuva on ollut vuodesta toiseen erittäin vahva, ja Fazer menestyi hyvin myös vuoden 2011 aikana toteutetuissa työnantajakuvatutkimuksissa. Universumin Ammattilaiset 2011 -tutkimuksen mukaan Fazer on Suomen suosituin työnantaja kaupallisella alalla työskentelevien keskuudessa. Edellisvuonna Fazer oli sijalla 2. ”Ammattilaiset arvostavat työtä pitkäjänteisesti ja vastuullisesti toimivassa perheyrityksessä, johtavien brändien parissa”, Mika Videman luonnehtii. Fazer pyrkii jatkossakin olemaan alansa halutuin ja kiinnostavin työnantaja.Tärkeä osa työnantajakuvan kehittämistä on yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa ja työharjoittelupaikkojen tarjoaminen peruskoulunsa päättäville. Yhteisillä toimintatavoilla sujuvuutta yhteistyöhön Vuoden aikana Fazer on edistänyt useita eri kehityshankkeita, joiden tavoitteena on yhtenäistää toimintatapoja niin ruokailupalvelutoiminnassa, leipomo- ja makeistuotannossa, myynnissä kuin tukitoiminnoissakin. Strategisten tavoitteiden saavuttamista tukevan Fazer Way in Production -kehityshankkeen tavoitteena on tuotannon toimintatapojen yhtenäistäminen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen kaikissa Fazerin toimintamaissa. Hankkeen tarkoituksena on myös luoda jatkuvan parantamisen kulttuuri kaikkiin Fazerin tuotantoyksiköihin. Vuoden 2011 aikana projekti eteni Vantaan-makeistehtaan ja leipomon lisäksi Lahden-leipomoon, ja osittain myös Eskilstunan-leipomoon. Vuoden loppuun mennessä uudet toimintatavat ovat käytössä jokaisessa tuotantoyksikössä. Fazer Way in Production -hankkeen avulla on saavutettu työturvallisuuden parantumista, viihtyvyyden lisääntymistä työympäristössä sekä enemmän yhteistyötä eri tiimien, yksiköiden ja tuotantolaitosten välillä. Toiminnan tehostumisesta syntyvien säästöjen ansiosta voidaan investoida esimerkiksi työoloihin ja työympäristön viihtyvyyteen. Fazer Food Services vakiinnutti vuoden 2011 aikana edellisenä vuonna käyttöön otetun uuden johtamismallin. Uudistuksessa ravintolat ryhmiteltiin maantieteellisin perustein isompiin yksiköihin, joilla on yksi vetäjä. Esimiesten määrä putosi 800:sta 150:een, mikä tarkoittaa myös parempia mahdollisuuksia esimiesten osaamisen kehittämiseen ja valmentamiseen. Muutos toi myös uusia toimintatapoja, kuten aamu ja iltapäiväkokoukset ravintoloissa. Kokouksissa seurataan myynnin ja asiakaspalvelun onnistumista päivittäisten, avaintunnuslukuihin pohjautuvien mittareiden avulla. Uusi johtamismalli motivoi työntekijöitä sekä tuo enemmän ennustettavuutta esimerkiksi raakaaineiden kulutukseen. Fazer uudisti vuoden aikana myös HR-organisaatiotaan, jotta se tukisi paremmin konsernin strategisia tavoitteita. Fazer käynnisti myös konsernin henkilöstötietojärjestelmiä koskevan uudistusprojektin, jota viedään eteenpäin vuosien 2012 ja 2013 aikana. ”Fazer on arvostettu perheyhtiö, jolla on pitkät perinteet. Haluamme kehittää yhtiötä uusien tavoitteiden mukaisesti perheyhtiön traditioita kunnioittaen ja yrityksen arvoja noudattaen”, Mika Videman summaa. F FAZER 2011 33 Fazer edistää vastuullista kaakaonhankintaa Fazer on uudistanut kaakaonhankintastrategiaansa vuosien 2011–2012 aikana. Sen mukaisesti Fazer tavoittelee täyttä jäljitettävyyttä ostamalleen kaakaoraaka-aineelle vuoteen 2017 mennessä. Yhteistyössä World Cocoa Foundation -järjestön kanssa Fazer kehittää aktiivisesti viljelijäyhteisöjen oloja alkuperämaissa. V astuullisen kaakaonhankinnan lähtökohdat Fazerilla ovat jäljitettävyyden kehittäminen ja World Cocoa Foundationin periaatteet: ihmisten hyvinvointi, kannattavuus ja elinympäristöstä huolehtiminen. Fazer tekee määrätietoisesti työtä kasvattaakseen vastuullisesti tuotetun kaakaon ostomääriä 10–15 prosentilla vuosittain, jotta kuluttajat voisivat toimia vastuullisesti valitsemalla Fazerin tuotteita. ”Yksittäisen toimijan mahdollisuudet vaikuttaa kaakaontuotannon vastuullisuuteen ovat hyvin rajalliset, jopa mahdottomat. Vain koko alan pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja läpinäkyvällä vuorovaikutuksella kaikkien sidosryhmiemme kanssa voimme parantaa kaakaon viljelyolosuhteita”, kertoo kaakaon ja suklaan laatuasiantuntija Majlen Fazer. Kuljetukset jäljitettävyyden haasteena Fazerin kaakaoasiantuntijat Majlen Fazer ja Päivi Ranta-Ropo ovat vierailleet useassa kaakaontuottajamaassa, viimeksi Ghanassa lokakuussa 2011. He ovat tutustuneet viljelijäyhteisöjen arkeen ja ovat hyvin perillä koko tuotantoketjun toiminnasta alkaen kaakaopuiden viljelystä aina kaakaoraaka-aineen jalostukseen ja suklaatuotteiden valmistukseen saakka. Majlen Fazer kertoo, että kaakaoraaka-aineen jäljitettävyys on useassa tuottajamaassa, kuten Afrikassa, hyvin selvillä siihen asti, kunnes pavut saapuvat satamaan. Satamassa eri viljelijöiden tuottamat pavut puretaan juuttisäkeistä, yhdistetään ja pakataan irtotavarana rahtialuksen ruumaan kuljetettavaksi Eurooppaan. Pavut jalostetaan eurooppalaisissa tuotantolaitoksissa muun muassa Fazerin ostamiksi kaakaotuotteiksi: 34 FAZER 2011 kaakaomassaksi, kaakaojauheeksi ja kaakaovoiksi. ”Pavut voidaan lastata laivaan myös juuttisäkeissä, mikä on hyväksi papujen säilyvyydelle, ja samalla tieto alkuperästä kulkee mukana. Logistisesti se ei kuitenkaan ole tehokasta, minkä vuoksi kuljetuksissa käytetään enemmän suuria irtolastialuksia”, Majlen Fazer kuvailee. ”Sekä raaka-aineen laadun että jäljitettävyyden kannalta olisi parasta, että pavut prosessoitaisiin mahdollisimman tuoreina jo alkuperämaassa. Valmiit kaakaotuotteet kestävät paremmin kuljetusta ja varastointia, ja myös tarkka tieto alkuperästä säilyisi läpi jalostusprosessin. Myös se, että jalostusarvo jää alkuperämaahan, on hyvä asia”, hän toteaa. sadosta maksetaan. ”Ensimmäisellä tarkastusasemalla jokainen papusäkki sinetöidään, minkä avulla kaakaopavut voidaan jäljittää viljelijäyhteisön alueelle. Näyttää siltä, että myös Norsunluurannikolla ollaan vähitellen pyrkimässä samansuuntaiseen toimintamalliin”, Päivi Ranta-Ropo kertoo. Molemmat kaakaoasiantuntijat painottavat kokonaiskuvan merkitystä kaakaonhankinnan vastuullisuudesta puhuttaessa. ”On tärkeää, että voimme auttaa paikallisia kehittämään viljelytaitojaan, jotta he saavat riittävän toimeentulon, ja siten myös heidän elinolonsa kohenevat. Viljelyn tehostuessa on huolehdittava myös maaperän ja ympäristön hyvinvoinnista”, Majlen Fazer muistuttaa. F Läheistä yhteistyötä alkuperämaiden kanssa Fazer-konsernin hankinnan laatupäällikkö Päivi Ranta-Ropo pitää raaka-aineen jalostamista alkuperämaissa varteenotettavana vaihtoehtona, sillä tuotannon laatustandardit ovat luoneet yhteisen kielen eurooppalaisten ja afrikkalaisten tuottajien välille. Paikalliset tehtaat ovat moderneja, ja niissä on samanlaiset laatu- ja työturvallisuussäädökset kuin Euroopassakin. ”Olojen vakiinnuttua Länsi-Afrikassa myös eurooppalaiset toimijat ovat uskaltaneet investoida paikallisiin tuotantolaitoksiin. Meille on tärkeää löytää sopivat kumppanit ja tutustua heidän toimintatapoihinsa, ja sitä kautta rakentaa molemminpuolinen luottamus alkuperämaiden toimijoiden kanssa”, Päivi Ranta-Ropo toteaa. Ghanan valtio on ollut aktiivinen viljelijöiden olojen ja tulotason parantamisessa. Valtio määrittelee viljelijöille maksettavan hinnan vuosittain pääsatokauden alussa, jolloin viljelijät tietävät, mitä ARVOLUPAUS Fazerin suklaa on vastuullinen valinta sinulle, joka arvostat laatua ja makunautintoja. Hankintaketjumme on läpinäkyvä ja kaakaomme alkuperä on jäljitettävissä. Noudatamme toiminnassamme eettisiä periaatteita, haluamme taata viljelijöille hyvän tulotason sekä varmistaa elinympäristöstä huolehtimisen. Emme hyväksy lapsityövoiman käyttöä. VISIO Vuoteen 2017 mennessä kaakaomme alkuperä on jäljitettävissä ja kaikki käyttämämme kaakao täyttää vastuullisuuden kriteerit. Hankinnan Han nan la laatu atu tupää pää ääälliliikk kk Pääivi kkö vvii Ra Ranta Ranta n a-Ro -Ro -R Ro R opo po ja viest viest e tint int ntäjo nt äjohta äjo htajja Ul hta ht Ulrik rikka Ro Rom maan m man a ts tscchu tsc huukk huk vieerai raillivat liv i at Gh Ghana ana n ssa ss lo lokak kakuus uus uu ussssaa 220011. ussa 111 FAZER 2011 35 Sanokaa Gateau, kun haluatte hyvää leipää! Kuori on rapea, sisus ihanan pehmeä, tuoksu melkein huumaa ja maku vie ajatukset Pariisiin. Käsin leivotun, kiviarinauunissa paistetun leivän salaisuus on aito taikinajuuri, pitkä lepoaika ja parhaat raaka-aineet. Ei ihme, että ruotsalaiset rakastavat Gateaun leipomotuotteita! F azerin keväällä 2011 ostama artesaanileipomoyritys Gateau leipoo leipänsä perinteisten ranskalaisten leipäreseptien mukaisesti. Esikuvana onkin menestynyt pariisilainen Poilânen leipomo, jonka leipiä on ylistetty jopa maailman parhaiksi. Taikinajuureen leivottu leipä on erityisen maukasta ja sillä on luontaisesti hyvä säilyvyys. Lyhyet kuljetusmatkat leipomolta myymälöihin takaavat tuotteiden tuoreuden. ”Gateaun käsin leivotut, lisäaineettomat artesaanileivät ja laadukkaat konditoriatuotteet ovat saavuttaneet suuren suosion Ruotsissa. Olemme todella iloisia siitä, että Fazerin tuotevalikoima on täydentynyt Gateaun ylellisillä leipomotuotteilla”, sanoo markkinointijohtaja Annika Westby Fazer Leipomot & Makeiset Ruotsista. Gateaun konsepti on yksinkertainen: leivät ja konditoriatuotteet leivotaan omassa leipomossa, josta tuotteet kuljetetaan lähiympäristössä sijaitseviin leipomomyymälöihin ja joihinkin tarkkaan valittuihin ruokakauppoihin. Tukholmassa sijaitsevan leipomon lisäksi myös Lundiin on avattu oma leipomo, jonka myötä toiminta laajeni myös 36 FAZER 2011 eteläisen Ruotsin alueelle. Leipomomyymälöitä on Tukholman alueella 15 ja Malmössä neljä. Suunnitelmissa on avata useita uusia myymälöitä vuoden 2012 aikana. Gateau on kasvanut nopeasti Ruotsissa, eikä vauhti ainakaan ole hidastumassa. Myynti kasvaa, vaikka kokonaisleipämarkkina on viime aikoina ollut laskusuuntainen. Annika Westby uskoo, että samanlaiselle konseptille on kysyntää muuallakin. ”Suunnittelemme konseptin kokeilemista myös muissa Fazerin toimintamaissa, esimerkiksi Suomessa ja Venäjällä, joissa käsin leivottujen leipien suosio niin ikään kasvaa nopeasti lähiruokatrendin kasvun myötä. Haluamme leipoa kuluttajille parhaat tuotteet jokaiseen tilanteeseen – sekä pakatun leivän että lähellä kuluttajia leivotun leivän valikoimassa.” Mutta mikä on Gateaun leipomotuotteiden menestyksen salaisuus? ”Se on varmasti laatu ja ammattiosaaminen. Kunnioitamme vanhan ajan leipurin taitoja ja käytämme vain parhaita raaka-aineita”, Annika Westby tiivistää. F Vierailu Fazerilassa säilyy muistona läpi elämän Fazer vastaanottaa vuosittain runsaat 45 000 vierailijaa makeistehtaalleen ja muutaman ryhmän kuukaudessa leipomoonsa Vantaalla. Yritysvierailu on unohtumaton kokemus, joka säilyy läpi koko elämän. Fazerin makeistehdas on ollut suosittu vierailukohde aina siitä asti, kun tehdas toimi Pursimiehenkadulla Helsingin keskustassa. Nykyään vierailuja järjestetään Vantaan makeistehtaalla sekä jonkin verran myös leipomossa. Valtaosa vierailijoista on koululaisia. Yritysvierailuita järjestää Fazerin vierailumarkkinointi, jonka 13 opasta tuntee Fazerin toiminnan ja makuelämykset läpikotaisin. Vierailuita järjestetään viitenä päivänä viikossa, noin 300 vieraalle päivässä ympäri vuoden, lukuun ottamatta keskikesää. Opastukset sujuvat yhdeksällä kielellä. ”Hygienia- ja turvallisuussyistä ainoastaan asiakkaat, tavarantoimittajat ja potentiaaliset työntekijät pääsevät tuotantotiloihin. Esittelemme toimintaamme, tuotteitamme ja palveluitamme videoesitysten lisäksi makeistehtaan vierailijakäytävällä, joka uudistettiin vuonna 2011. Käytäväuudistuksen myötä voimme elävöittää vierailua kertomalla suklaan lisäksi myös leivästä ja ruuasta”, kertoo opas Marianne Jämsén. Marianne Jämsén on työskennellyt makeistehtaan oppaana jo 25 vuotta. Pitkän uran salaisuus on paitsi ylpeys fazerilaisuudesta, myös ilo, jonka saa päivittäin erilaisilta vierailijaryhmiltä. ”Vierailu makeistehtaalle on monen koululaisen pitkäaikainen haave, ja se muistetaan vielä vanhemmallakin iällä. Yhä useampia kävijöitä kiinnostaa esimerkiksi kaakaon alkuperä, kestävä kehitys ja vastuullinen yritystoiminta”. Tullessaan Fazerille Marianne Jämsén epäili olevansa liian ujo oppaaksi, mutta toisin kävi. Parin viikon kokeilun jälkeen hän päätti jäädä.Työn rikkaus on vaihtelevuus: on mukavaa tavata uusia ihmisiä, ja jokainen ryhmä on erilainen. Onko joku tietty vierailu jäänyt mieleen? ”Vuosia sitten kierrätimme vierailijaryhmää tehtaalla. Vierailun jälkeen kaksi rouvaa kertoi huolestuneena, että Elna-täti on tainnut jäädä jonnekin kierroksella. Tätiä etsittiin joka puolelta, sisältä ja ulkoa, ja hieman jo huolestuttiin. Lopulta rouvat muistivat, että eihän Elna-täti edes ollut mukana tällä reissulla”, Marianne muistelee nauraen. Vierailulla oleva Oulunkylän alakoulun 4. luokka kuuntelee kiinnostuneena esitystä Fazerista ja ihastelee sokerileivosmestarien taidonnäytteitä. Monta kättä nousee, kun kysytään, haluaisiko joku olla isona kondiittori. Moni myös tunnustaa haluavansa isona Fazerille töihin. ”Olen niin kateellinen niille, jotka ovat täällä töissä”, yksi pojista huokaisee pois lähtiessään, pala suklaata suussaan. Marianne muistaa vielä itsekin, kuinka hän joutui koululaisena jäämään makeistehdasvierailulta sairastuttuaan. Onneksi asia on 25 vuoden aikana korjaantunut moninkertaisesti. Maistuvatko oppaalle vielä Fazerin makeiset? ”Toki, ei nyt ihan päivittäin, mutta niihin ei kyllästy. Ja Fazerin Sinistä ei voita mikään!”. F Kalastrategian avulla kestävää hankintaa Yhä useampi kala-aterian valitseva lounasruokailija kysyy, mistä kala on peräisin. Alkuperän lisäksi kuluttajia kiinnostaa myös kalahankinnan vastuullisuus. Konserninlaajuisen kalahankintastrategiansa mukaisesti Fazer alkoi vuonna 2010 noudattaa WWF:n kalaopasta luopumalla punaisen listan kaloista ja äyriäisistä ravintoloissaan Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Punaisen listan kalalajit ovat voimakkaasti ylikalastettuja tai niiden pyyntiin käytetään tuhoisia kalastusmenetelmiä. Fazer edellyttää raaka-ainetoimittajiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan hyvää kalatuotteiden jäljitettävyyttä. Lisäksi kalanhankinnoissa pyritään ottamaan huomioon WWF:n kalaoppaan suositukset kalan vastuullisemmasta pyyntitavasta ja pyyntialueesta. Tällä hetkellä suurin osa Fazerin ostamasta kalasta voidaan jäljittää pyyntierään saakka. ”Teemme jatkuvasti töitä lisätäksemme kotimaisen kalan osuutta ravintoloidemme ruokalistoilla, sillä kysyntää riittää. Kotimainen kala on lähiruokaa parhaimmillaan, ja myös ympäristön kannalta kestävää. Pyrimme jatkuvasti lisäämään myös ympäristösertifioidun kalan käyttöä”, ker too Jiri Luoto, hankintapäällikkö Fazer Food Services Suomesta. Käytännön haasteita Fazerille on aiheuttanut kotimaisen kalan epätasainen saatavuus ja korkea hinta. Ammattikeittiöille on tärkeää myös kalan oikeanlainen käsittely ja riittävä jalostusaste. ”Kotimaisen kalan saaminen ravintoloihin edellyttää yhteistyötä koko tuotantoketjulta aina kalastajasta ravintolaan saakka. Vain yhteistyöllä voidaan rakentaa riittävän laaja verkosto, joka pystyy tuottamaan tarpeeksi kalaa ammattikeittiöiden tarpeisiin”, Jiri Luoto kuvailee. ”Olemme huomioineet kotimaisen kalan käytön myös tuotekehityksessämme. Uudistetuissa kalaresepteissä käytetään muun muassa haukea ja särkeä. Särkimurekepihvejä ja haukimureketta tarjoillaan tällä hetkellä noin 60 Amica-ravintolassa, mutta tavoitteena on laajentaa saatavuutta vuoden 2012 aikana”, hän jatkaa. Fazer tarkastelee tällä hetkellä, miten alkuperätieto voitaisiin parhaiten kertoa myös lounasruokailijoille jokaisessa Amica-ravintolassa. F Fazerin ravintoloissa Suomessa käytettävästä kalasta 27 prosenttia on WWF:n vihreältä listalta ja 73 prosenttia keltaiselta listalta.Yhteensä 57 prosenttia aterioissa käytetyistä keltaisen listan kalalajeista on lohta tai kirjolohta. FAZER 2011 37 Konsernin hallitus 38 Berndt Brunow Klaus Cawén Anders Dreijer Ketil Eriksen s. 1950 Diplomiekonomi Oy Karl Fazer Ab:n hallituksen puheenjohtaja 2009– s. 1957 oikeustieteen kandidaatti Oy Karl Fazer Ab:n hallituksen jäsen 2002– s. 1953 diplomi-insinööri Oy Karl Fazer Ab:n hallituksen jäsen 1994– s. 1963 kauppatieteiden kandidaatti Oy Karl Fazer Ab:n hallituksen jäsen 2009– Fredrik Fazer Leif Hagelstam Johan Linder Juhani Mäkinen s. 1946 valtiotieteen maisteri Oy Karl Fazer Ab:n hallituksen jäsen 1987– s. 1955 insinööri Oy Karl Fazer Ab:n hallituksen jäsen 1996– s. 1959 oikeustieteen kandidaatti Oy Karl Fazer Ab:n hallituksen jäsen 2000– s. 1956 oikeustieteen kandidaatti, laamanni Oy Karl Fazer Ab:n hallituksen jäsen 2006– FAZER 2011 Konsernin johtoryhmä Karsten Slotte Jouni Grönroos Iris Karjula s.1953 diplomiekonomi konsernijohtaja s. 1965 kauppatieteiden maisteri varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja Vastuualueet: talous ja rahoitus, konsernin laki-, M&A-, tietohallinto-, turvallisuus- ja investointihallintofunktiot sekä strategiaprosessi. s. 1954 kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja, Fazer Food Services Pekka Rantala Ulrika Romantschuk Mika Videman s. 1966 kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja, Fazer Leipomot & Makeiset s. 1966 valtiotieteiden kandidaatti johtaja, viestintä ja sidosryhmäsuhteet Vastuualueet: viestintä, sidosryhmäsuhteet, yritysvastuu sekä brändi- ja yritysidentiteetti. s. 1967 diplomi-insinööri henkilöstöjohtaja FAZER 2011 39 Hallinnointiperiaatteet Oy Karl Fazer Ab (Fazer) ja sen tytäryhtiöt noudattavat yhtiöjärjestyksen ja Suomen lakien mukaisia sääntöjä ja määräyksiä sekä näitä hallintoperiaatteita, jotka on laadittu osakeyhtiölain ja osin myös pörssiyhtiöitä koskevien suositusten perusteella. Yhtiökokous Fazer-konsernin ylintä päätösvaltaa käyttävät emoyhtiö Fazerin osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain viimeistään kesäkuussa Helsingissä tai Vantaalla. Yhtiökokous päättää sille lain sekä yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, osingonjaosta, hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta ja heille maksettavista palkkioista. Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen jätetään postille kuljetettavaksi viimeistään 14 vuorokautta ennen yhtiökokousta. Vuonna 2011 yhtiökokous järjestettiin 22.3. yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu yhtiön muulle toimielimelle. Osakeyhtiölain mukaan hallituksen tulee huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus myös vastaa siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen tehtäviin kuuluvat lisäksi muun muassa konsernin arvojen, strategian ja vuosittaisten toimintasuunnitelmien vahvistaminen. Hallitus myös päättää yritysostoista, strategisista investoinneista sekä valvoo konsernin tuloskehitystä ja rahoitusasemaa. Hallitus valitsee lisäksi toimitusjohtajan sekä päättää konsernijohdon palkoista ja palkitsemisesta. Hallitus arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa ja yhteistyötä johdon kanssa. Osakkeenomistajien valitsema omistajaneuvosto kutsuu koolle nimitysvaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle tehtävät esitykset hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen jäsenten palkkioista. Nimitysvaliokuntaan kuuluu omistajaneuvoston edustaja, hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen riippumaton jäsen. Kokouskäytäntö Hallitus kokoontuu säännönmukaisesti vähintään kahdeksan kertaa vuodessa. Tilinpäätös hyväksytään viimeistään maaliskuussa ja osavuosikatsaukset vuosikolmanneksittain. Konsernin strategia vahvistetaan pääsääntöisesti kesäkuussa. Seuraavan vuoden toimintasuunnitelmat ja pitkän aikavälin taloudelliset suunnitelmat sekä johdon palkitsemisohjelmat vahvistetaan tammikuun kokouksessa. Ylimääräisiä kokouksia pidetään, mikäli hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen näkee sen tarpeelliseksi. Kiireellisissä tapauksissa voidaan järjestää puhelinkokous. Vuonna 2011 hallitus kokoontui 10 kertaa. Hallituksen kokoonpano ja tehtävät Fazerin yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja korkeintaan kymmenen jäsentä, jotka valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallituksella on yleinen toimivalta kaikissa niissä asioissa, jotka eivät lain tai Hallituksen puheenjohtaja Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, jonka tehtävänä on johtaa aktiivista hallitustyöskentelyä, kutsua hallitus koolle sekä valmistella hallituksen kokoukset yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Hallituksen puheenjohtaja pitää tiiviisti Hallitus yhteyttä toimitusjohtajaan, on hänen keskustelukumppaninsa sekä pitää itsensä aktiivisesti ajan tasalla oleellisista tapahtumista yhtiössä ja sen sidosryhmäsuhteissa. Puheenjohtaja vastaa yhdessä konsernin toimitusjohtajan kanssa myös siitä, että hallituksen jäsenet saavat tietoa yhtiöstä ja että kokouskutsu, esityslista sekä tarpeelliset liitteet toimitetaan hallituksen jäsenille hyvissä ajoin ennen kokousta. Puheenjohtaja ja konsernin toimitusjohtaja vastaavat myös yhteyksistä perheneuvostoon. Hallituksen valiokunnat Hallitus päättää valiokuntien asettamisesta ja niiden jäsenistä.Valiokuntien tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksessa päätettäväksi tulevia asioita. Fazerin hallitus on asettanut tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on perehtyä yksityiskohtaisemmin tilintarkastukseen, valvoa sisäistä tarkastusta, taloudellista raportointia, riskienhallintaa ja yhtiön taloudellista tilannetta sekä osallistua välitilintarkastukseen. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on puolestaan valmistella konsernin toimitusjohtajan ja konsernijohdon palkkaamiseen ja palkitsemiseen liittyviä asioita, valvoa johdon palkkoja, henkilöstön kannustinohjelmia sekä arvioida johdon toimintaa. Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden aikana neljä ja tarkastusvaliokunta kolme kertaa. Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja 40 FAZER 2011 Fazerin hallitus nimittää ja tarvittaessa erottaa toimitusjohtajan, joka on samalla konsernijohtaja. Toimitusjohtajan tehtävänä on osakeyhtiölain mukaan hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä vastata siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle ja pitää hallituksen riittävästi informoituna Fazerin liiketoimintaympäristöstä, kuten asiakkaista, kilpailu- ja markkinatilanteesta sekä Fazerin taloudellisesta asemasta ja kehityksestä. Toimitusjohtajan tukena toimii konsernin johtoryhmä sekä hallituksen tarvittaessa nimittämä varatoimitusjohtaja. riskienhallinan ohjauksesta ja kehittämisestä, sen raportoinnista hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle sekä liiketoimintayksiköiden ja muiden toimintojen tukemisesta riskienhallinnassa. Sisäinen tarkastus Konsernin johtoryhmään kuuluvat konsernin toimitusjohtaja, joka toimii johtoryhmän puheenjohtajana, liiketoiminta-alueiden johtajat sekä tiettyjen konsernitoimintojen johtajat. Johtoryhmän tehtävänä on tukea toimitusjohtajaa hänen tehtävissään sekä valmistella esityksiä hallitukselle. Konsernin johtoryhmä myös mm. koordinoi konsernin eri toimintoja ja varmistaa tehokkaan toiminnan konsernitasolla. Sisäinen tarkastus arvioi eri toimintojen tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä tarkastaa sisäisen valvonnan toimivuutta. Se varmistaa, että taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on luotettavaa ja että vahvistettuja toimintaperiaatteita ja annettuja ohjeita noudatetaan. Sisäinen tarkastus laatii vuosittain tarkastussuunnitelman, jonka tuloksista raportoidaan säännöllisesti yhtiön johdolle, tilintarkastajille sekä hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus raportoi toimitusjohtajalle, mutta on suorassa yhteydessä myös hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaan. Riskienhallinta Tilintarkastus Riskienhallinta on tärkeä osa Fazer-konsernin johtamisjärjestelmää. Fazer-konsernin riskienhallintapolitiikan hyväksyy ja sen noudattamista valvoo hallitus. Riskienhallinnan tehtävänä on tukea konsernin strategian ja tavoitteiden toteuttamista, varmistaa yhtiön liiketoimintaan vaikuttavien riskien tunnistaminen, arvioida ja seurata sekä ennakoida liiketoimintaan vaikuttavat uhat ja mahdollisuudet sekä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus. Liiketoiminta-alueiden ja -yksiköiden sekä konsernitoimintojen johdon tehtävänä on puolestaan tunnistaa ja arvioida oman toimialansa riskejä sekä toteuttaa sovitut riskienhallinnan toimenpiteet osana operatiivista toimintaansa. Rahoitukseen liittyviä riskejä hallinnoi konsernirahoitus. Konsernin talous- ja rahoitusjohtaja vastaa Yhtiökokous valitsee tilintarkastajat vuosittain. Tilintarkastajien tehtävänä on tarkastaa konsernin kirjanpito ja tilinpäätös sekä hallinto. Tehtävät on määritelty tarkemmin lainsäädännössä sekä hyvää tilintarkastustapaa koskevissa määräyksissä. Tilintarkastajat osallistuvat vuosittain hallituksen kokoukseen, jossa käsitellään konsernitilinpäätöstä sekä hallituksen tarkastusvaliokunnan kokouksiin. Konsernin johtoryhmä arvoihin ja ohjaavat fazerilaisia esimerkiksi kohtelemaan asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja omia työtovereita yhdenvertaisesti ja reilusti. Eettisten periaatteiden kautta Fazer-konserni on työnantajana sitoutunut järjestämään kaikille työntekijöilleen kaikissa maissa ajanmukaiset ja turvalliset työolosuhteet, huolehtimaan henkilöstön terveydestä, työhyvinvoinnista ja työssä viihtymisestä sekä kohtelemaan tasapuolisesti jokaista työntekijää. Eettisten periaatteiden hyväksymisen yhteydessä Fazer-konsernissa on otettu käyttöön Fazer Way Helpline -palvelu, joka tarjoaa jokaiselle fazerilaiselle mahdollisuuden ottaa luottamuksellisesti yhteyttä eettisiin periaatteisiin liittyvissä kysymyksissä. Fazer-konsernin eettiset periaatteet Fazer-konsernissa noudatettavat eettiset periaatteet perustuvat kansainvälisiin, UN Global Compactin luomiin periaatteisiin, joiden tavoitteena on edistää yritysten kestävää kehitystä ja hyvää yrityskansalaisuutta. Fazer-konsernin eettiset periaatteet perustuvat lisäksi yhteisiin, vahvoihin FAZER 2011 41 Konsernin tuloslaskelma 2011 2010 1 575,5 1 513,6 3,4 8,9 -568,7 -510,6 -88,3 0,4 -366,3 3,5 9,5 -539,2 -508,7 -85,2 0,1 -335,1 Liikevoitto 54,2 58,5 Rahoitustuotot ja -kulut -4,3 -0,1 Voitto ennen veroja 49,8 58,4 Tuloverot Vähemmistön osuus -21,6 -6,9 -20,1 -6,6 21,3 31,7 1. TAMMIKUUTA – 31. JOULUKUUTA, M€ Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) / vähennys (-) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista Liiketoiminnan muut kulut TILIKAUDEN VOITTO 42 FAZER 2011 Konsernitase M€ 2011 2010 15,7 218,3 369,2 15,4 236,1 378,1 2,9 8,1 3,3 8,2 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 614,1 641,0 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Laskennallinen verosaaminen Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 61,4 5,9 7,7 210,8 0,4 33,1 57,2 2,5 12,3 194,7 0,4 73,7 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 319,2 340,8 933,3 981,8 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto 126,5 26,5 321,7 21,3 126,5 26,5 310,5 31,7 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 496,0 495,2 VÄHEMMISTÖOSUUS 44,2 38,6 PAKOLLISET VARAUKSET 15,1 18,4 Vieras pääoma Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma 22,2 129,0 226,8 22,9 0,0 406,8 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 378,0 429,7 933,3 981,8 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Konserniliikearvo ja -reservi Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osuudet osakkuusyrityksissä Muut sijoitukset FAZER 2011 43 Konsernin rahoituslaskelma M€ 2011 2010 49,8 58,4 57,1 33,4 -2,0 4,3 -0,3 -0,4 -1,9 140,1 55,2 33,7 -3,7 0,1 -0,7 -0,1 5,1 148,0 -16,7 -4,0 -5,2 114,2 -16,9 -5,7 16,7 142,1 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot ja muut liiketoiminnan rahoitustuotot Saadut osingot Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta (A) -20,9 16,0 1,7 -18,9 92,1 -29,0 27,2 1,1 -23,7 117,7 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit tytäryhtiöihin Investointien rahavirta (B) -55,2 4,5 -13,6 -64,3 -48,4 4,6 -21,6 -65,4 0,0 0,1 -3,0 0,3 8,2 -180,4 125,2 0,0 -19,0 -68,5 -0,1 0,0 -0,6 0,0 7,2 -7,1 0,0 -31,3 -9,2 -41,0 RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-) -40,7 11,3 RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA 74,1 62,8 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 33,4 74,1 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA: Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Konserniliikearvopoistot Konsernireservin tuloutukset Rahoitustuotot ja -kulut Pysyvien vastaavien myyntivoitot Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Muut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja RAHOITUKSEN RAHAVIRTA: Lyhytaikaisten lainasaamisten lisäys Lyhytaikaisten lainasaamisten vähennys Pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys Pitkäaikaisten lainasaamisten vähennys Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta (C) 44 FAZER 2011 Viisivuotiskatsaus 2007 2008 2009 2010 2011 1 192,6 11,6 55 51,2 4,3 49,0 4,1 23,5 1 159,7 -2,8 52 135,0 11,6 101,3 8,7 86,7 1 441,1 24,3 48 44,5 3,1 32,9 2,3 12,2 1 513,6 5,0 50 58,5 3,9 58,4 3,9 31,7 1 575,5 4,1 53 54,2 3,4 49,8 3,2 21,3 TASE Pysyvät vastaavat, M€ Vaihto-omaisuus, M€ Muut vaihtuvat vastaavat, M€ Oma pääoma, M€ Vähemmistöosuus, M€ Vieras pääoma, M€ Taseen loppusumma, M€ 400,1 39,6 214,2 390,3 31,4 232,2 653,9 673,3 54,6 347,1 434,3 76,0 566,9 1 077,2 669,1 51,5 246,3 433,6 77,4 455,9 966,9 641,0 57,2 283,6 495,2 38,6 448,1 981,8 614,1 61,4 257,8 496,0 44,2 393,1 933,3 AVAINLUVUT Bruttoinvestoinnit, M€ Poistot, M€ Korolliset nettovelat, M€ Nettovelkaisuusaste, % Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) Oman pääoman tuotto, % (ROE) Omavaraisuus, % 78,3 50,0 -55,0 -13,0 12,1 6,9 64 182,4 46,8 107,4 21,0 23,2 19,9 47 168,8 81,4 155,3 30,4 6,1 2,9 53 70,0 85,2 110,5 20,7 9,0 7,3 54 68,7 88,3 104,7 19,4 8,0 5,3 58 13 470 12 976 14 690 14 294 13 865 TULOSLASKELMA Liikevaihto, M€ Muutos, % Liikevaihto Suomen ulkopuolella, % Liikevoitto, M€ Liikevoitto, % Voitto ennen veroja, M€ % liikevaihdosta Tilikauden voitto, M€ HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN ROI = Voitto ennen veroja + Rahoituskulut Taseen loppusumma - Korottomat velat (keskimäärin) x 100 ROE = Voitto ennen veroja - Välittömät verot Oma pääoma + Vähemmistöosuus (keskimäärin) x 100 Omavaraisuus = Oma pääoma + Vähemmistöosuus Taseen loppusumma x 100 FAZER 2011 45 Tilinpäätöksen laatimista koskevat periaatteet ARVOSTUSPERIAATTEET Pysyvien vastaavien arvostaminen Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat ovat: • Muut pitkävaikutteiset menot • Tavaramerkit • Rakennukset ja rakennelmat • Koneet ja kalusto • Konserniliikearvo 3–10 vuotta 10 vuotta 10–50 vuotta 3–25 vuotta 5–10 vuotta Konserniliikearvo poistetaan 5–10 vuodessa. Kun on kyse strategisesti tärkeiden omistusosuuksien hankinnasta toimialan yhtiöissä, käytetään poistoaikana 10 vuotta. Poistoaikaa määriteltäessä on myös huomioitu liiketoiminnan vakiintuneisuus ja alan kehitysnäkymät. Konserniliikearvojen jäännösarvoja arvioidaan vuosittain tehtävillä arvonalentumistesteillä ja poistosuunnitelmia muutetaan tarvittaessa. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Vaihto-omaisuuden arvostaminen Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen fifoperiaatteen mukaisesti hankintamenoonsa tai sitä alempaan jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen myyntihintaan, mikäli jälkimmäinen on alhaisempi. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista. 46 FAZER 2011 Rahoitusvälineiden arvostaminen Eläkkeiden kirjaaminen Rahoitusvälineet on arvostettu käypään arvoon. Rahoitusjohdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä, valuutanvaihtosopimuksia, optioita, koronvaihtosopimuksia ja cross currency-sopimuksia. Rahoitusjohdannaisten arvostuksessa sovelletaan suojauslaskentaa. 31.12.2011 ei ollut avoimia optiosopimuksia. Koronvaihtosopimuksilla yhtiön vaihtuvakorkoiset lainat vaihdetaan kiinteäkorkoisiksi. Sopimusten vaikutus on jaksotettu koko laina-ajalle. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on esitetty taseen liitetiedoissa. Yksilöityjä tase-eriä suojaavat valuuttatermiinit on arvostettu käypään arvoon ja kirjattu tulosvaikutteisesti. Nettovoitto tai -tappio on kirjattu taseen siirtosaamisiin tai -velkoihin. Valuuttajohdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän termiinihintoihin. Ulkoisia valuuttalainoja suojaavat Cross currency-sopimukset on arvostettu käypään arvoon ja kirjattu tulosvaikutteisesti. Nettovoitto tai – tappio on kirjattu taseen siirtosaamisiin tai -velkoihin. Rahoitusjohdannaiset, jotka suojaavat tulevia kassavirtoja, on arvostettu käypään arvoon, arvostuksia ei ole kirjattu tulosvaikutteisesti tilinpäätöshetkellä. Käyvät arvot on esitetty taseen liitetiedoissa. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Oy Karl Fazer Ab:n palveluksessa ennen vuotta 1989 aloittaneet henkilöt ja edelleen suomalaisen konserniyrityksen palveluksessa olevat henkilöt ovat oikeutettuja palveluvuosieläkkeeseen 25, 40 ja 50 palveluvuoden jälkeen. Eläkevastuu sisältyy pakollisiin varauksiin ja laskennallinen verosaaminen on huomioitu. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kirjaaminen Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna. Sellaiset merkittävät kehityshankkeet, joiden arvioidaan vastaisuudessa tuovan olennaista taloudellista etua kokonaiselle toimialalle, voidaan tarkastelun jälkeen aktivoida ja poistaa 3–5 vuodessa. Laskennallisten verojen kirjaaminen Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena. Tappiollisista tuloksista on kirjattu laskennalliset verosaamiset, mikäli niiden hyödyntäminen on suurella todennäköisyydellä mahdollista tulevaisuudessa. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki konserniyritykset, joista emoyhtiö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muuten määräävä asema. Osakkuusyritykset, joiden äänimäärästä konserni omistaa 20–50 % yhdistetään konserniin pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksesta on esitetty omana eränään ja sisältyy liikevoittoon. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden esittäminen Sisäinen osakkeenomistus Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiöiden hankintamenon ja hankittua osuutta vastaavan oman pääoman ero on osittain kohdistettu pysyviin vastaaviin ja osittain esitetty konserniliike-arvona. Konserniliikearvo poistetaan tasapoistona vaikutusaikanaan, pääasiassa 10 vuoden kuluessa. Yritys konsolidoidaan kokonaan, jos on sitouduttu lunastamaan vähemmistön osuus. Ostettujen tytäryhtiöiden tulokset huomioidaan hankintahetkestä ja tilikauden aikana myydyt tytäryhtiöt myyntihetkeen. Sisäiset liiketapahtumat ja katteet Konsernin sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat, sisäinen voitonjako ja olennaiset realisoitumattomat sisäiset katteet on eliminoitu. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty omana eränään. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma on laadittu kirjanpitolautakunnan antaman yleisohjeen (30.1.2007) mukaan. Osakkuusyritysten ja muiden osakkeiden osinkotulo on esitetty liiketoiminnan rahavirtana. Emoyrityksen konsernitilisaamiset ja -velat ilmoitetaan rahoituksen kassavirtana. Muuntoerot Ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat on muutettu tilikauden keskikurssiin ja taseet on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisessa syntyneet kurssierot, samoin kuin ulkomaisten tytäryritysten omien pääomien muuntamisessa syntyvät muuntoerot, on esitetty erässä ”Voitto edellisiltä tilikausilta”. Valuuttamääräiset erät Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Yksilöityjä tase-eriä suojaavat termiinit on arvostettu käypään arvoon ja kirjattu tulosvaikutteisesti. Nettovoitto tai – tappio on kirjattu taseen siirtosaamisiin tai -velkoihin. FAZER 2011 47 Konserniyhtiöt MUUT KONSERNIYHTIÖT OPERATIIVISET YHTIÖT Emoyhtiö: Oy Karl Fazer Ab Latvia SIA Fazer maiznicas Liettua UAB Fazer Kepyklos Norja Fazer Food Services AS Ruotsi Fazer Bageri AB Fazer Food Services AB Fazer Konfektyr AB Fazer Restauranger AB Fazer Services AB Gateau AB Suomi Blue Service Partners Oy Fazer Leipomot Oy Fazer Suklaa Oy Fazer Food Services Oy Fazer Makeiset Oy Fazer Ravintolat Oy Oy NIS-Nordic Ind. Sales Ab Tanska Fazer Food Services A/S Fazer Food A/S Alankomaat Fazer Food B.V. Fazer Bakeries B.V. Venäjä OAO Hlebnyi Dom OAO Hlebozavod Vasileostrovsky OAO Zvjozdnyi OOO Fazer Food Services OOO Fazer Konfeti Kypros Startplace Holdings Ltd Viro Fazer Eesti AS Fazer Food OÜ OSAKKUUSYHTIÖT Ruotsi Fazer Food AB Lovik Fastighets AB Eddo Vending AB Suomi Kiinteistö Oy Helsingin Kanneltori Venäjä OOO Abela Services - CIS OOO Fazer Bakeries Invest Ruotsi Svenska Försvarsrestauranger AB Suomi Sonaatti Oy Unica Oy Fazer International Oy, Skogaholm Bageri AB, OAO Bkk Neva ja Oy Fazer Services Ab sulautuivat toisiin konserniyhtiöihin vuonna 2011. OAO Hlebozavod Murinski ja OOO Fazer Pekarni purettiin vuoden 2011 aikana. Baltian maiden ruokailupalveluliiketoiminta myytiin Latvian operatiiviselle johdolle. Tallinnan tuotantokeittiötoiminta jatkaa uudessa yhtiössä Fazer Food OÜ:ssä. Ruotsalainen Fazer Food Services AB myi kokouspalvelutoimintansa operatiiviselle johdolle. Ruotsalainen artesaanileipomo Gateau AB ostettiin 27.4.2011. Vaikutus konsernin liikevaihtoon (M€) Vuonna 2011 ostetut liiketoiminnat - Gateau AB (Ruotsi) Vuonna 2011 myydyt liiketoiminnat - Fazer Food Services AS (Viro) - SIA Fazer Amica (Latvia) - Fazer Food Services AB:n kokouspalvelutoiminta (Ruotsi) 48 FAZER 2011 7,4 -2,4 -2,5 -9,8 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot LIIKEVAIHTO, M€ 2011 2010 Liikevaihdon jakautuminen liiketoiminta-alueittain Fazer Food Services Fazer Leipomot & Makeiset 567,7 1 007,8 575,1 938,5 YHTEENSÄ 1 575,5 1 513,6 743,6 379,7 29,5 83,6 31,3 19,7 10,5 257,1 20,5 724,2 363,7 27,0 86,8 31,8 19,7 7,9 232,4 20,1 1 575,5 1 513,6 2011 2010 5 704 7 964 197 6 032 8 061 201 13 865 14 294 5 543 2 667 205 774 454 343 165 3 714 5 475 2 793 187 820 622 461 162 3 774 13 865 14 294 POISTOT JA ARVONALENTUMISET, M€ 2011 2010 Aineettomat oikeudet Liikearvo Konserniliikearvo Konsernireservi Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Arvonalentumiset ja niiden palautukset pysyvien vastaavien hyödykkeistä 0,1 -0,1 33,4 -2,0 3,9 8,5 41,5 3,3 -0,2 0,3 0,0 33,7 -3,7 2,9 -2,6 51,6 3,0 0,0 YHTEENSÄ 88,3 85,2 Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Latvia Liettua Venäjä Muut YHTEENSÄ HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ Henkilöstön jakautuminen liiketoiminta-alueittain Fazer Food Services Fazer Leipomot & Makeiset Muu liiketoiminta YHTEENSÄ Henkilöstön maantieteellinen jakautuminen Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Latvia Liettua Venäjä YHTEENSÄ FAZER 2011 49 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, M€ 2011 2010 Muut henkilösivukulut Vuokrat Energia ja muut käyttökustannukset IT-kustannukset Matkakustannukset Myynnin rahdit ja muut kuljetuskustannukset Markkinointikustannukset Hallintokustannukset Pysyvien vastaavien myyntitappiot 8,0 36,0 101,3 20,7 13,5 78,9 58,9 47,6 1,4 6,1 35,3 100,9 17,9 12,2 64,3 58,6 39,4 0,5 YHTEENSÄ 366,3 335,1 2011 2010 1,0 0,6 0,3 0,0 1,9 0,8 0,5 0,0 5,7 6,9 Korkokulut Muut rahoituskulut Valuuttakurssitappiot Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä -3,5 -1,5 -1,3 -6,2 -4,2 -2,8 0,0 -7,0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ -4,3 -0,1 2011 2010 126,5 0,0 126,5 120,4 6,1 126,5 26,5 0,0 26,5 0,0 26,5 26,5 342,2 -19,0 0,1 -1,6 321,7 313,2 -9,0 -0,3 6,7 310,5 21,3 31,7 Vapaa oma pääoma yhteensä 369,6 368,7 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 496,0 495,2 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, M€ Osinkotuotot Korkotuotot Muut rahoitustuotot Valuuttakurssivoitot Korkotuotot ja muut rahoitustuotot yhteensä Taseen liitetiedot SIDOTTU OMA PÄÄOMA, M€ Osakepääoma 1.1. Osakepääoman korotus ja osakeanti 31.12.2010 Osakepääoma 31.12. VAPAA OMA PÄÄOMA, M€ Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. Osakepääoman korotus ja osakeanti 31.12.2010 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. Osingonjako Konsernirakenteen muutos Muuntoerojen muutos Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. Tilikauden voitto 50 FAZER 2011 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot ASETETUT VAKUUDET, M€ 2011 2010 Annetut kiinteistökiinnitykset Annetut yrityskiinnitykset Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä 1,8 0,3 2,1 1,8 0,3 2,1 Annetut kiinteistökiinnitykset Annetut yrityskiinnitykset Muut annetut vakuudet 0,6 0,7 1,3 0,6 0,7 1,2 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Leasingvastuut 7,4 28,3 35,8 7,1 27,2 34,2 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Vuokravastuut 23,5 20,7 44,2 13,8 32,0 45,8 Energiavastuut - Käypä arvo - Nimellisarvo 16,9 19,5 22,3 22,5 Kiinteistökiinnitykset Muut Muut omat vastuut 2,4 20,8 42,7 0,1 16,9 39,5 0,2 1,1 0,9 2,0 1,8 0,2 0,8 0,9 1,8 0,0 1,3 111,4 -1,4 84,6 -0,2 55,0 0,4 80,0 VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT, M€ Kiinteistöinvestoinnit Yhtiö on tehnyt arvonlisäverolain mukaisia kiinteistöinvestointeja, joiden tarkistuskaudet ja vuotuiset tarkistuskelpoiset summat on esitetty seuraavassa taulukossa. 2007 2008 2009 2010 2011 Valuuttatermiinit Käypä arvo (merkitty taseeseen) Nimellisarvo Koronvaihtosopimukset Käypä arvo Nimellisarvo FAZER 2011 51 Osoitteet Fazer Suomessa Fazer Ruotsissa Fazer Venäjällä www.fazer.fi www.fazer.se www.fazer.ru Oy Karl Fazer Ab Konsernijohto Fazerintie 6,Vantaa PL 4 00941 Helsinki P 020 555 3000 F 020 555 3119 Fazer Food Services Fazer Food Services Oy Laulukuja 6 PL 37 00421 Helsinki P 020 729 6000 F 020 729 6012 Fazer Ravintolat Oy Laulukuja 6 PL 37 00421 Helsinki P +358 20 729 6000 F +358 20 729 6013 Fazer Leipomot & Makeiset Fazer Leipomot Oy Vantaan leipomo Fazerintie 6,Vantaa PL 17 00941 Helsinki P 020 555 3000 F 020 555 3207 Fazer Leipomot Oy Lahden leipomo Kasakkamäentie 3 PL 40 15101 Lahti P 020 555 3000 F 020 555 3131 Fazer Leipomot Oy Hyvinkään leipomo Harkkokatu 2 05800 Hyvinkää P 020 555 3000 F 020 555 3207 Fazer Leipomot Oy Lappeenrannan leipomo Myllymäenkatu 29 53100 Lappeenranta P 020 555 3000 F 020 555 3207 52 FAZER 2011 Fazer Leipomot Oy Oulun leipomo Ratamotie 10 90580 Oulu P 020 555 3000 F 020 555 3207 Fazer Leipomot Oy Ulvilan leipomo Sammontie 22 28400 Ulvila P 020 555 3000 F 020 555 3207 Fazer Mylly Kasakkamäentie 3 PL 40 15101 Lahti P 020 555 3000 F 020 555 3141 Fazer Makeiset Oy Vantaan tehdas Fazerintie 6,Vantaa PL 4 00941 Helsinki P 09 876 21 F 09 876 2267 Fazer Food Services Fazer Food Services AB Lindhagensgatan 120 Box 30170 SE-104 25 Stockholm SWEDEN T +46 8 470 7200 F +46 8 470 7201 Fazer Food Services AB Ruskvädersgatan 8 Box 480 62 SE-418 22 Göteborg SWEDEN T+46 31 303 71 00 F+46 31 303 71 01 Fazer Restauranger AB Lindhagensgatan 120 Box 30170 SE-104 25 Stockholm SWEDEN T +46 8 470 72 00 F +46 8 470 72 01 Fazer Leipomot & Makeiset Fazer Makeiset Oy Lappeenrannan tehdas Valtakatu 2 PL 130 53101 Lappeenranta P 05 671 60 F 05 671 6309 Fazer Bageri AB Lindhagensgatan 120 Box 30171 SE-104 25 Stockholm SWEDEN T +46 8 470 73 00 F +46 8 470 73 01 Fazer Makeiset Oy Karkkilan tehdas Yrittäjäntie 54 03600 Karkkila P 09 3478 660 F 09 3478 6690 Fazer Bageri AB Eskilstuna bageri Fröslundavägen 1 Box 5025 SE-630 05 Eskilstuna SWEDEN P +46 16 16 13 00 F +46 16 16 13 02 Oy NIS-Nordic Industrial Sales Ab Fazerintie 6,Vantaa PL 4 00941 Helsinki P 09 875 1399 F 09 876 2272 Fazer Bageri AB Lidköpings bageri Kartåsgatan 3 A SE-531 40 Lidköping SWEDEN P +46 510 82 950 F +46 510 28 443 Fazer Bageri AB Lunds bageri Annedalsvägen 4 SE-227 64 Lund SWEDEN P +46 46 38 56 00 F +46 46 38 56 01 Fazer Bageri AB Lövångers bageri Hökmark 114 SE-930 10 Lövånger SWEDEN P +46 913 20 070 F +46 913 20 121 Fazer Bageri AB Umeå bageri Lagervägen 20 Box 3040 SE-903 02 Umeå SWEDEN P +46 90 10 98 00 F +46 90 10 98 53 Fazer Konfektyr AB Lindhagensgatan 120 Box 301 72 SE-104 25 Stockholm SWEDEN T +46 8 1220 50 00 F +46 8 411 27 62 OOO Fazer Food Services Business center Komplektplus Ul. Marata 82 RU-191119 St. Petersburg RUSSIA T +7 812 331 1850 F +7 812 331 1851 Fazer Leipomot & Makeiset OAO Hlebnyi dom Smolenskajan leipomo Ul. Smolenskaja 18 A RU-196 084 St. Petersburg RUSSIA T +7 812 493 8300 F +7 812 493 8313 OAO Hlebnyi dom Murinskin leipomo Ul. Olgi Forsh 10 RU-195 276 St. Petersburg RUSSIA T +7 812 449 7800 F +7 812 449 7813 OAO Hlebnyi dom Nevan leipomo Ul. Polevaja Sabirovskaja 32 RU-197183 St. Petersburg RUSSIA T +7 812 313 72 00 F +7 812 313 72 20 OAO Hlebozavod Vasileostrovskogo raiona 20. Linija d. 19,V.O. RU-199 026 St. Petersburg RUSSIA T/F +7 812 449 7902 T +7 812 321 4702 OAO Zvjozdnyi Zvjozdnyi bulvar 23 RU-129 075 Moscow RUSSIA T +7 495 225 7200 F +7 495 225 7255 Fazer Baltiassa Fazer Norjassa Fazer Tanskassa Fazer Eesti AS Kadaka tee 70 D EE-19087 Tallinn ESTONIA T +372 6 502 421 F +372 6 502 455 Fazer Food Services AS Filipstad Brygge 1 Box 1375,Vika NO-0114 Oslo NORWAY T +47 2389 7900 F +47 2389 7901 Fazer Food Services A/S Skibhusvej 52 A, 1. Box 49 DK-5100 Odense C DENMARK T +45 6311 3310 F +45 6311 3320 www.fazer.ee www.fazer.lv www.fazer.lt www.fazer.no www.fazer.dk SIA Fazer maiznîcas Druvas iela 2 LV-5001 Ogre LATVIA T +371 650 710 40 F +371 650 710 60 UAB Fazer Kepyklos Raudondvario pl. 129 A LT-47188 Kaunas LITHUANIA T +370 37 360 233 F +370 37 360 266 Siirry Fazerin mobiilisivustolle tällä QR-koodilla: fazer 2011 53 www.fazer.fi
© Copyright 2024