Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 Elinkeinoelämän

Yhteiskunnan
turvallisuusstrategia 2010
- Elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin
varautumisen ohjaajana
Karim Peltonen 8.12.2010
SPEK
s
toi
eh
aa
en
na
l ta
ks
i en
p
va
m
toi
om
uu
lan
ett
sa
stu
a
int
On
n
la
Pe
eh
kä
isy
Varautuminen SPEKissä 2010
Varautuminen ja väestönsuojelu
Järjestökaavio
VARAUTUMINEN JA VÄESTÖNSUOJELU SPEKISSÄ
9 Yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja terveyden
edistäminen myös vakavissa häiriötilanteissa sekä
poikkeusoloissa
9 Omatoimisen varautumisen kehittäminen
9 Viranomaispalveluiden kehittämiseen
vaikuttaminen
9 Turvallisuuskoulutettujen vapaaehtoisten käytön
edistäminen yhteiskunnan turvallisuustehtävissä
Varautuminen liikkeessä 2010
•
•
Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2009
YETTS päivitystyö - PLM / TPAK (12/ 2010)
– Strategian 2006 päivitys
• Uhkamallit, tehtävät, toimijat
•
•
•
•
Nk. Jalaksen työryhmä- Huoltovarmuusneuvosto (17.5.2010)
– Elinkeinoelämän rooli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen
turvaamisessa
Hallbergin komitea – VN (2010 loppuun)
– Yhteiskunnan kokonaisvarautumisen arviointi
Valha 2010 –harjoitus
Muu strategia- ja ohjelmatyö, hankkeet
– Esim. STO > EK -tilannekuva, KATAKRI, Huovi-portaali yms..
YETTS Päivitystyö
• Vastaa Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea (TPAK)
• TPAK sihteeristö
• Kirjoitusryhmä:
–
–
–
–
–
Ministeriöt
HVK,Kela
Järjestöt: SPEK, MPK, SPR
Asiantuntijakuulemiset
Lausunnot
YETTS –päivitystyön lähtökohdat
• YETTS 2003 ja 2006
– elintärkeät toiminnot
– eri hallinnonalojen vastuut niiden turvaamiseksi
– VN ohje ministeriöille
• YTS 2010
–
–
–
–
Kokonaisvaltaisuus ja poikkihallinnollisuus
Laaja turvallisuuskäsitys
Kunnat, elinkeinoelämä ja järjestöt > varautumisen perusteet
lähivuosien arvioitu turvallisuusympäristön kehitys ja
suomalaisen yhteiskunnan muutos
Valtion
johtaminen
n ys
ne vy
ki stä
en e
H nk
i
iis
kr
Väestön
elinmahdollisuudet
men
Suo uskyky
lust
puo
Yhteiskunnan
turvallisuus
Valtion itsenäisyys
S
tu isäi
rv
n
all en
isu
us
toim Väe st ö
n
e
ja t o en tu lo t
ur
i min
taky v a
ky
K
an
s
to ain
im vä
i n lin
ta e
n
Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot
a
n j r in
e
d
u
lou uktu s
a
T s tr u u
iv
ra
inf toim
© TPAK ‐sihteeristö
5
YETTS päivittämistyön lähtökohdat
Turvallisuusympäristön
muutokset
Uhkien ja yhteiskunnan riskitekijöiden
muutosten tunnistaminen
Yhteiskunnan
turvallisuusstrategia 2010
YETTS 2006
Kokonaismaanpuolustus
Varautumisen perusteet
Yhteiskunnan
muutokset
© TPAK ‐sihteeristö
Varautumisen
mekanismien
kehittäminen
Rakenteellisten sekä arvo- ja
asennemaailman muutosten tunnistaminen
Suomen sotilaallinen puolustaminen Yhteiskunnan
ajantasainen
kriisivalmius
YETTS PÄIVITYSPROJEKTIN VAIHEISTUS
1. Voimassa olevan strategian (YETT 2006) rakenteen ja sisällön
arviointi ja analysointi Æ Ohjausryhmän linjaukset nykyisen
strategian kehittämistarpeesta.
2. Päätetyn linjauksen mukainen sisällön tuottaminen.
3. Työn viimeistely ja vieminen valtioneuvostoon.
4. Strategian toimeenpano, seuranta ja viestintä
4
2
1
3
2009
© TPAK -sihteeristö
2010
2010
2011
YTS 2010
Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan
keskeisimpiä tehtäviä. Kansallinen ja kansainvälinen
keskinäisriippuvuus lisääntyy globalisaation ja
erikoistumiskehityksen seurauksena.
Turvallisuutta on tarkasteltava ja kehitettävä yhä
kokonaisvaltaisemmin ja poikkihallinnollisemmin, ottaen
huomioon kaikki yhteiskunnan toimijat.
YETT-STRATEGIAN ULOTTUVUUDET
Elinkeinoelämä
Kansalaisjärjestöt ja
vapaaehtoistoiminta
YETTS
Viranomaiset
Kansainvälinen
ulottuvuus
© TPAK -sihteeristö
YTS 2010
Strategia on laadittu kaikissa tilanteissa turvattavien yhteiskunnan
elintärkeiden toimintojen turvaamisen näkökulmasta. Strategiassa
määritetään:
– yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot ja niiden tavoitetilat,
– elintärkeitä toimintoja vaarantavat uhkamallit ja niihin liittyvät
mahdolliset häiriötilanteet,
– toimintojen turvaamisen ja jatkuvuuden suunnittelun edellyttämät
ministeriöiden strategiset tehtävät,
– häiriötilanteiden hallinnan edellyttämät kriisijohtamisen perusteet,
– strategian toimeenpanon seurannan ja kehittämisen sekä
– varautumisen ja kriisijohtamisen harjoitteluun liittyvät periaatteet
YTS 2010
• Ohjaa julkisen hallinnon viranomaisia
• Antaa tietoa ja yhtenäistää varautumisen, kriisijohtamisen ja
huoltovarmuuden suunnittelun perusteita elinkeinoelämälle
sekä järjestöille
• Antaa tietoa suomalaisen yhteiskunnan varautumisesta
kansalaisille ja yhteiskunnan turvallisuuden kansainvälisille
yhteistoimintakumppaneille
YTS 2010 - elementtejä
Päivityksessä nostettu esille:
• Kansainvälinen ulottuvuus
• Varautumisen ja kriisijohtamisen toimijakentän laajaalaisuus
• Elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitys osana yhteiskunnan
varautumista ja häiriötilanteiden hallintaa korostuu
• Turvallisuustutkimus
• Kuntien rooli on tuotu esille aikaisempaa korostetummin
• Aluehallintouudistuksen vaikutukset
Muutokset
YETTS 2006
• 9 uhkamallia
• 61 erityistilannetta
• 50 strategista tehtävää
YTS 2010
• 13 uhkamallia
• 37 häiriötilannemallia
• 49 strategista tehtävää
Turvallisuustilanteet:
• Normaaliolot
• Normaaliolojen
häiriötilanteet
• Poikkeusolot
Ei turvallisuustilanteita:
• Häiriötilanteet
• Poikkeusolot
Uhkamallit
• Uhkamalli = kuvaus turvallisuusympäristön mahdollisista
häiriöistä
• Strategiassa kuvatut uhkamallit on pyritty rajaamaan
valtiota, yhteiskuntaa ja väestöä koskettaviksi
kokonaisuuksiksi, joihin varaudutaan poikkihallinnollisesti ja
yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyönä.
Uhkamallit
1. voimahuollon vakavat häiriöt
2. tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt - kyberuhkat
3. kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt
4. yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt
5. elintarvikehuollon vakavat häiriöt
6. rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt
7. julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen
8. väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt
9. suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat
10. terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus
11. rajaturvallisuuden vakavat häiriöt
12. poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus
13. sotilaallisen voiman käyttö
UHKAT JA RISKIT
Uhkamalleja kuvattaessa ja tulkittaessa on otettava huomioon niiden moniulotteinen keskinäisriippuvuus. Mallit ovat aina voimakkaasti pelkistettyjä
© TPAK -sihteeristö
Häiriötilanteet
• Uhkamallien konkretisoimiseksi ja eri toimijoiden omaan
toimintaan liittyvien uhkien jatkoanalysoinnin tueksi on
tunnistettu häiriötilanteita
• Häiriötilanne on uhka tai tapahtuma, joka vaarantaa
ainakin hetkellisesti tai alueellisesti rajattuna yhteiskunnan
turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia
• Tilanteen hallinta edellyttää tavallisesti viranomaisten ja
muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää
yhteistoimintaa ja viestintää
• Sama häiriötilanne voi liittyä useampaan eri uhkamalliin
Häiriötilanne-esimerkkejä 1
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Sähköenergian saannin, siirron tai jakelun häiriintyminen
Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien käytettävyyden häiriintyminen
Tieto- ja viestintäteknologisen (ICT) infrastruktuurin vaurioituminen
Valtakunnallisen radio- ja televisiotoiminnan häiriintyminen
Kuljetusten häiriintyminen
Tuontipolttoaineiden saatavuuden häiriintyminen
Polttoainejakelun häiriö
Päivittäistavarahuollon häiriö
Vesihuollon (ml jätevesihuolto) häiriintyminen
Jätehuollon häiriintyminen
Kaukolämmön toimitushäiriö
Maksujen välityksen lamautuminen
Käteisen rahan saatavuuden häiriintyminen
Valtion ja kuntien luottokelpoisuuden romahtaminen
Vakuutusyhtiön vakavaraisuuden tai jälleenvakuutussuojan pettäminen
jatkuu…
Häiriötilanne-esimerkkejä 2
…jatkuu
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Pandemia tai muu laaja-alainen tartuntatautitilanne
Vakava eläin- ja kasvitautiepidemia
Eliöiden joukkokuolema
Alkutuotannon toimintaedellytysten heikkeneminen
Maa- tai vesialueen laaja-alainen saastuminen
Myrsky tai tulva- ja pato-onnettomuus
Vaarallisiin aineisiin (CBRNE-uhka) liittyvä onnettomuus
Maa-, meri- tai ilmaliikenneonnettomuus
Suomalaisiin kohdistunut onnettomuus tai teko ulkomailla
Terrori-isku tai sen selkeä uhka
Väestön turvallisuutta laajasti vaarantava rikollinen teko
Yhteiskunnan toimintoja laajasti vaarantava rikollinen teko
Jatkuu..
Häiriötilanne-esimerkkejä
Jatkuu…
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Rajaturvallisuuden vaarantuminen
Laajamittainen maahantulo
Valtion toimintakykyä haittaava vaikuttaminen
Ulkomaankaupan häiriintyminen
Joukkotuhoaseilla uhkaaminen
Informaatio-operaatio
Provokatiivinen alueloukkaus
Aseellinen välikohtaus
Yllätykseen pyrkivä sotilaallisen voiman käyttö
Laajamittainen sotilaallisen voiman käyttö
Elintärkeät toiminnot
Poikkihallinnolliset, yhteiskunnalle välttämättömät toimintokokonaisuudet, jotka on turvattava
kaikissa tilanteissa
–
–
–
–
–
–
–
•
•
valtion johtaminen
kansainvälinen toiminta
Suomen puolustuskyky
sisäinen turvallisuus
talouden ja infrastruktuurin toimivuus
väestön toimeentuloturva ja toimintakyky
henkinen kriisinkestävyys
Strategiassa kullekin toiminnolle on kuvattu tavoitetila, joka määrittää ministeriöiden
vastuulla olevat strategiset tehtävät sekä näiden ylläpito- ja kehittämistarpeet.
Tavoitetilojen kuvauksissa sekä strategisten tehtävien hoitamisen kehittämisessä on
otettu huomioon tarkoituksenmukaisessa laajuudessa hallinnon eri tasojen toiminta sekä
elinkeinoelämän ja järjestöjen rooli.
STRATEGISET TEHTÄVÄT
- esimerkkejä -
Oikeusvaltion turvaaminen (OM)
Valtioneuvoston tilannekuvan
ylläpitäminen (VNK)
Kansainvälinen
pelastustoiminta (UM)
Opetustoimen
ylläpitäminen (OKM)
Suomen sotilaallinen
puolustaminen (PLM)
Sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujen turvaaminen (STM)
Muiden viranomaisten
tukeminen (PLM)
Kuljetusten jatkuvuuden
turvaaminen (LVM)
Yleisen järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitäminen (SM)
Asumisen ja rakentamisen
turvaaminen (YM)
Pelastus- ja meripelastustoimen
ylläpitäminen (SM)
Tulvariskien hallinta
ja patoturvallisuus (MMM)
© TPAK -sihteeristö
Rahoitusjärjestelmä ja
rahahuolto (VM)
Työvoiman saannin
turvaaminen (TEM)
Varautumisen suunnitelmarakenne
•
Uhka-arvio
Perusajatus häiriötilanteeseen varautumiseksi ja mahdollisesti eskaloituneen
tilanteen hallitsemiseksi
– ennaltaehkäisy
– tiedon saanti
– tilannekuvan muodostaminen ja jakelu
– varautuminen tilanteen hallintaan mukaan lukien etukäteisvalmistelut
– tilanteen johtaminen
– viestintä
•
Tärkeimpien tehtävien käytännön toteutus
– eri toimijoiden vastuualueet ja johtosuhteet
– välittömät toimenpiteet
– tarvittavat voimavarat
•
Arvio ja suunnitelma yhteistoimintatarpeista
– yhteistoiminta muiden hallinnonalojen kanssa
– yhteistoiminta muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa
•
Suunnitelmien ylläpito, koulutus ja harjoitukset
Kriisijohtaminen YTS 2010
© TPAK -sihteeristö
Strategian toimeenpano
•
•
•
•
•
•
•
•
Päävastuu ministeriöillä ja huoltovarmuusorganisaatiolla
Muiden toimijoiden varautuminen
Toteutuneiden häiriötilanteiden arviointi
Koulutus ja viestintä
Tutkimus
Alue- ja paikallistason täsmentävät uhka-arviot
Harjoitustoiminta
Strategian päivitys tarpeen mukaan – ei sidottu aikaan
Toimijat YTS 2010 - Kunnat
Tehtävät:
• Keskeisiä paikallistason toimijoita
• Peruspalvelut, infrastruktuuri
• Yritysten toimintaympäristö
Kuntien varautuminen:
• Yhdyskuntarakenteen kehittäminen
• Palvelutuotannon turvaaminen
• Kuntien keskinäinen yhteistyö
• Kuntien ja elinkeinoelämän sekä kolmannen sektorin yhteistyö
Toimijat YTS 2010 - elinkeinoelämä
Tunnistetut kehityssuunnat:
9 Elinkeinoelämän
rooli
erityisesti
infrastruktuurin
toimivuuden
varmistamisessa
9 Rooli muiden elintärkeiden toimintojen alueella kasvaa – ulkoistaminen
9 Elinkeinoelämän kansainvälistyminen
9 Julkisen ja yksityisen sektorin työnjaon ja yhteistyön kehittyminen
– Yksityinen sektori tuottaa yhä suuremman osan niistä tuotteista ja
palveluista, joiden saatavuuden järjestäminen on julkisen sektorin
vastuulla ja usein myös sen rahoittamaa.
Toimijat YTS 2010 - elinkeinoelämä
•
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ja sen jatkuva kehittäminen on
välttämätöntä
– valtaosa turvallisuustehtävien vaatimista voimavaroista on lähtökohtaisesti
elinkeinoelämän omistuksessa
•
Yritysten kansainvälistyminen
– kansallisten viranomaisten edellytykset säädellä, ohjata tai valvoa yritysten toimia
ovat vähentyneet
•
•
Turvallinen ja vakaa yhteiskunta on yrityksille merkittävä kilpailuetu sekä
toiminnan perusedellytys
Elinkeinoelämän kokonaisetu edellyttää sen aktiivista osallistumista
yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen
Toimijat YTS 2010 - elinkeinoelämä
•
•
Kumppanuus joustavampi ja liiketoiminnan jatkuvuutta tukeva tekijä kuin
sääntely.
Elinkeinoelämän osallistumisella valmiussuunnitteluun on pitkät perinteet ja
työtä tukevat yritysten avainhenkilöiden omat arvot.
– Esim. sitoutuminen huoltovarmuus- ja maanpuolustustyöhön sekä sisäisen
turvallisuuden kehittämiseen
•
Kansainvälisesti verkottunut kilpailuympäristö ei kuitenkaan anna merkittäviä
mahdollisuuksia lakisääteiset velvoitteet ylittäviin, kansallisten
turvallisuusnäkökulmien huomioimiseen
Toimijat YTS 2010 - elinkeinoelämä
Käytännön menettelyistä esiin nostettu:
•
Systemaattinen varautumissopimusjärjestelmä
– Yhteistyössä huoltovarmuusorganisaatio ja elinkeinoelämä
•
•
Huoltovarmuusorganisaatiossa on kehitetty myös ns. Sopimuksiin perustuvan
varautumisen sopimusmallit ja jatkuvuudenhallinnan suositukset (Sopiva)
Syksystä 2010 alkaen huoltovarmuusorganisaatio kytketään asteittain Huovitietojärjestelmään.
– Yritysten jatkuvuudenhallinnan systematisoinnin tukeminen sekä elinkeinoelämän
sektorikohtaisen ja valtakunnallisen tilannekuvan tuottaminen
Toimijat YTS 2010 -Järjestöt
9 Järjestöillä rooli sekä varautumisessa ja käytännön turvallisuuden toteuttamisessa että
kriisinkestokyvyn lisäämisessä.
9 Järjestöt tuottavat ja ylläpitävät viranomaistoimintaa täydentäviä resursseja ja
asiantuntijuutta
9 toteuttavat varautumista tukevaa ja edistävää valistusta ja viestintää
9 Järjestöillä on viranomaistoiminnan tukena merkittävä rooli muun muassa etsintä- ja
pelastustoiminnassa, lento- ja meripelastustoiminnassa, väestönsuojelussa ja
palokuntatoiminnassa, vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa, ensiaputoiminnan
järjestämisessä sekä henkisessä tuessa
9 Kansallisilla ja kansainvälisillä järjestöillä on myös merkittävä rooli humanitaarisen avun
toimittamisessa kriisialueille.
Toimijat YTS 2010 - Järjestöt
•
•
•
•
Yhteiskunnan ja sen talouden rakennemuutokset edellyttävät, että
tarvittavat järjestöt on aidosti sitoutettu yhteiskunnan elintärkeiden
toimintojen turvaamiseen
Hallinnonalojen tulee arvioida järjestöjen merkitys toimialansa
voimavarana ja käynnistää sen mukaiset kehittämistoimet
Järjestöjen ja viranomaisten yhteistoimintaa suunniteltaessa on otettava
huomioon, että järjestöjen osallistuminen perustuu järjestöjen itselleen
asettamiin toimintapäämääriin ja -periaatteisiin
Yhteistoiminnan on ulotuttava varautumisen ja harjoittelun lisäksi
toiminnan suunnitteluun.
YTS 2010
- Havaintoja
• YTS 2010 on valtioneuvoston periaatepäätös
– Ohjaa hallintoa suoraan, välillisesti muita
– Kuvaileva, ei informaatio-ohjausta
• Varautumisen kenttä
– Valtion keskushallinnon putkiperspektiivi
– Alue- ja paikallistasolla kokonaisvaltaisempi
• Strategian tekeminen ymmärrettäväksi
– Uhkien konkretisointi > alueellinen ja paikallinen taso
– Terminologia, käsitteet – muutokset 2006 > 2010
• Kolmas sektori ja elinkeinoelämä
– Roolit ja tehtävät kuvattu hyvin
– Kehittämistä vaativat rakenteet, toimintamallit,
asenteet
YTS 2010 - arvioita
• Normaaliolojen häiriötilanteet painopiste
– Poikkeusolojen painotus vähentynyt
– Alueelliset ja paikalliset häiriötilanteet yhä heikosti esillä >
tasapaino
• Konkreettista lisäarvoa antavat uhkamallit
• Strategiset tehtävät > ”osoitteisto”
• Elinkeinoelämän tarpeet
– Huoltovarmuus korostuu
– Huoltovarmuuskriittiset vs. ”muut” yritykset
• Kuntien varautuminen kriittinen tekijä
– Hallinnon ja elinkeinoelämän keskinäisriippuvuus
SPEK ja YTS 2010
• Järjestöyhteistyön edistäminen ja koordinointi –
neuvottelukunta
• Jalkauttaminen koulutukseen ja viestintään
– Omatoiminen varautuminen > yritykset, yhteisöt
– Häiriötilanteiden seuranta ja niitä koskeva viestintä
• Uhkia koskeva tutkimus
– Uhkien konkretisointi ja arviointi
– Varautumisen tuki
• Oma ja jäsenten valmiussuunnittelu
Turvalliseen huomiseen
www.spek.fi
Julkishallinnon varautuminen
Lait
Määräykset
Uhkamallit
Ohjeet
Suositukset
Yhteisöjen omatoiminen varautuminen
Jatkuvuuden hallinta
Yksilöiden varautuminen