1. No category

4·2012
Työaikapankki
tulevaisuuden
työaikajoustona?
Selvitys työaikapankkijärjestelmistä
SAK:laisilla aloilla
Elokuu 2012
Lassi Vainio
Lisätiedot:
Juha Antila
juha.antila@sak.fi
puhelin 020 774 0169
Tilaukset:
SAK
puhelin 020 774 000
1
SAK:n luottamushenkilöpaneelissa on jäsenenä 1600 luottamushenkilöä SAK:laisista jäsenliitoista. Heistä
on luottamusmiehiä n. 900, työsuojeluvaltuutettuja n. 500 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 200.
2
SAK:n työolobarometri/Osaraportti 1. SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi- ja maaliskuussa 2012. Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1207. Otos poimittiin satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton
mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koostumust a.
Työaikapankit työmarkkinaratkaisuissa
Kuvio 1. Työaikapankin yleinen toimintaperiaate
Taulukko 1. Haastatellut sopimusalat ja niiden jakautuminen
työaikapankkien suhteen
Työaikapankis- AKT, matkatoimistoala
ta on sovittu tes- IAU
tasolla ja niitä
- JHL, rautatieala
on käytössä
- JHL, valtiosektori
- JHL, yksityinen opetusala
- JHL, kirkkosektori*
Työaikapankista ei ole sovittu
tes-tasolla mutta
työaikapankkeja on käytössä
Työaikapankista ei ole sovittu
tes-tasolla mutta
työnantaja on
nostanut asian
esille
- Metalliliitto
- PAM, vartiointiala
- PAM, kaupan ala
- PAM, matkailu-, ravintola- ja
vapaa-ajan palveluala
- Paperiliitto
- PAU
- Puuliitto**
- Sähköliitto,
teollisuus- ja
erityisalat
- TEAM, kirja-ala ja graafinen ala
- RVL
- SEL**
- Rakennusliitto (pl. rakennustuoteteollisuus, jossa tasoittuvan työajan järjestelmä tessissä)*
Taulukko 2. Työehtosopimuksia, joissa on kirjauksia
työaikapankkijärjestelmistä
LIITTO
TYÖEHTOSOPIMUKSET
AKT: 1
- Matkatoimistoalan tes
IAU: 1
- Lentoliikenteen palveluja koskeva tes*
JHL : n. 30 (arvio)
Mm.
- Neuvonta-alan runkosopimus
- Valtion virka- ja työehdot
- Yliopistojen yleinen työehtosopimus
- Yksityistä opetusalaa koskeva tes
- Rautatiealan tes
- Palvelulaitosten työantajayhdistyksen
- Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus
tes (lisätty säännöksellä vuonna 2012)
Metalliliitto: 2
- Malmikaivosten tes
- Hiihtokeskusalan tes
- Ohjelmapalvelualan tes
- Huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskeva
tes
- Golf-alan tes*
Paperiliitto: 1
- Teknologiateollisuuden tes
- Vartiointialan tes
- Kaupan tes
- Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan
palveluiden työntekijäsopimus
- Matkailu-, ravintola- ja vapaaaikapalveluiden esimiessopimus
- Paperiteollisuuden työehtosopimus
PAU: 5
- Informaatio- ja logistiikka-alan tes
- Rahankäsittelypalvelut-alan tes
PAM: 8
- Viestinvälitys- ja logistiikka-alan tes
- Kollektivavtal för posten på Åland
3
- Tavarankuljetusalan työntekijöiden tes
Puuliitto: 7
- Metsäalan tes
- Viheralan työehtosopimus
- Puusepänteollisuuden tes
- Puutarha-alan työehtosopimus
- Veneenrakennusteollisuuden tes
- Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus
- Mekaanisen metsäteollisuuden tes
Rakennusliitto: 1
- Rakennustuoteteollisuuden tes*
Sähköliitto: 2
- Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköliitto ry:n välinen tes
- Metsäteollisuus ry:n ja Sähköliitto ry:n välinen tes
TEAM: 2
- Kirjatyöntekijöitä koskeva tes
- Viestinnän keskusliiton ja TEAMin/
Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry:n tes
Yhteensä: 60
3
Tavarankuljetusalan työntekijöiden tessissä ei ole määräyksiä työaikapankeista, mutta on tehty yrityskohtainen tes-pöytäkirja koskien joustovapaata Kelpo-kuljetus FI Oy:ssä, joka on merkittävä työllistäjä alalla.
Taulukko 3. Arvioita työaikapankkien käytön laajuudesta
LIITTO
AKT
IAU
JHL
SOPIMUSALA
Matkatoimistoala
MAHDOLLISUUS
TYÖAIKAPANKKEJA
TYÖAIKAPANKKIIN
KÄYTÖSSÄ
1400
-
4
Lentoliikenteen palvelut
2975
Rautatieala
1000
2975
1000
5
Valtiosektori
62 500
8000
Yksityinen opetusala
25 000
-
Kirkkosektori
21 0006
Ei juuri lainkaan
JHL:n muut sopimusalat,
-
-
joissa työaikapankkeja
Metalliliitto
PAM
153 0007
Teknologiateollisuus
-
8
Kaivosala
1200
-
Vartiointiala
8000
500
Kaupan ala
200 000
2000 - 60009
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-
55 00010
-
Paperiteollisuusala
16 000
200–50011
Kaikki liiton sopimusalat,
12 000
12 000
25 20013
-
ajan-palveluala
Paperiliitto
PAU12
Puuliitto
joissa työaikapankki
Kaikki liiton sopimusalat,
joissa työaikapankki
Rakennusliitto
Rakennustuoteteollisuus
-
-
RVL
Kaikki liiton sopimusalat
Ei sovittu tessissä
200
Kaikki liiton sopimusalat,
4000
-
Sähköliitto
TEAM 14
Yhteensä
joissa työaikapankki
Kirjatyöntekijät
14 260
140015
Graafisen alan toimihenkilöt
2480
24016
606 015
-
4
IAU:n edustajan mukaan tasoittuvien työaikojen piirissä on 80–90 % alan 3500 työllisestä, tässä 85 %.
Valtiosektorin noin 85 000 työntekijästä puolet, eli 42 500, tekee virastotyöaikaa. Virastotyöajan puitteissa
on periaatteellinen mahdollisuus ottaa käyttöön liukumatuntien säästöön kerryttämisen mahdollistava valtion
VES-TES:n 7 §:n mukainen työaikapankki. N. 20 000 valtiosektorin työntekijän työaikamuoto on jaksotyö,
johon VES-TES:n 7 a §:n mukainen työaikapankki JHL:n edustajan mukaan voittopuoleisesti soveltuu.
6
SAK: Tilastotietoja 2011 (s. 4).
7
www.metalliliitto.fi, jäsenistön jakautuminen sopimusaloille
8
www.metalliliitto.fi, jäsenistön jakautuminen sopimusaloille
9
PAMin edustaja arvioi ”muutamia prosentteja, häviävän pieni osuus”, tässä arvioitu 1–3 % työntekijöistä.
10
PAMin edustajan arvio oli 50 000–60 000.
11
Paperiliiton edustajan arvio oli ”muutamia satoja”, tässä arvioitu 200–500 työntekijää.
12
PAUn sopimusaloilla sopimusten piirissä olevien ja työaikapankkia todellisuudessa käyttävien määrä on
sama, koska PAUn joustovapaa on järjestely, joiden piirissä kaikki ovat työehtosopimusten perusteella – työaikapankkiin kuulumattomuus merkitsee sitä, ettei säästä palkka- eikä työaikaeriä vapaaksi pidettäväksi.
Kaikilla halukkailla on kuitenkin siihen mahdollisuus.
13
Puuliiton edustaja: työaikapankit mahdollistavien sopimusten piirissä 90 % n. 28 000:sta alan työllisestä.
14
http://www.teamliitto.fi/team/sopimusalat/sopimusalojen_koko/
5
15
16
TEAMin edustajan mukaan alle 10 % työssäkäyvistä on käytössä virallisia työaikapankkeja.
TEAMin edustajan mukaan alle 10 % työssäkäyvistä on käytössä virallisia työaikapankkeja.
Kuvio 2. Haastateltujen liittojen/sopimusalojen määrän jakautuminen
työaikapankista sovittaessa
Aloitteellinen osapuoli työaikapankista sovittaessa
Työnantaja
Sekä työnantaja että työntekijät
Liittotaso
Työpaikkataso
Työntekijät
12
8
Työaikapankki ei käytössä
3
5
2
2
1
3
17
Valtion VES/TES, luku 1.4. Työaika, 7 §.
Kuvio 3. Käyttääkö työnantaja työaikapankkia suhdannevaihteluiden tasaamiseen
sopimusaloillanne?
Kyllä
3
4
8
Ei
Ei osaa sanoa
Taulukko 4. Työaikapankin käyttöönoton vaikutuksia eri sopimusaloilla
Työaikapankki on
sopimusaloillanne
vähentänyt lomautuksia
vähentänyt
ylitöitä
AKT matkatoimistoala
parantanut
työssä jaksamista
X
JHL valtiosektori
JHL yksityinen opetusala
X
JHL rautatieala
X
X
vaikuttanut
muulla tavoin
X
X
X
X
X
PAM kaupan ala
X
X
PAM mara-ala
X
Paperiliitto
X
X
X
Metalliliitto
X
PAU
X
X
X
X
X
Puuliitto
X
Sähköliitto
X
TEAM
Yhteensä mainintoja
vaikutuksista
X
X
8
7
Tasoittuva työaika.
lisännyt työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia
X
IAU18
18
lisännyt kokoaikaisia työsuhteita ja
vähentänyt
vuokratyövoimaa
X
X
2
5
X
5
2
Kuvio 4. Sopimusalanne työntekijät suhtautuvat työaikapankkiin:
1
Myönteisesti
4
Myönteisesti: AKT, IAU, JHL (valtiosektori ja yksityinen opetusala),
Metalli, PAM (vartiointi-, rautatie- ja
kaupan ala), PAU, RVL, Sähköliitto
Neutraalisti
11
Kielteisesti
Neutraalisti: Metalli, PAM (maraala), Paperi, Puuliitto
Kielteisesti: SEL
Kuvio 5. ”Työaikapankkien määrä tulee sopimusaloillanne:”
1
lisääntymään
4
pysymään samana
13
vähentymään
Kuvio 6. SAK:n luottamushenkilöpaneelin 2012 vastauksia kysymykseen: ”Miten
haluaisitte muuttaa nykyistä työaikajärjestelmäänne?”
0%
5%
10 %
15 %
Työajan tulisi olla joustavampi
25 %
21 %
Ottamalla käyttöön työaikapankki
19 %
Ottamalla käyttöön liukuva työaika
13 %
Tulisi luopua nykyisestä joustavan työajan
järjestelmästä
10 %
Työaikajärjestelmän tulisi kohdella tasapuolisesti
kaikkia työpaikan henkilöstöryhmiä ja työntekijöitä
7%
Työntekijöiden toiveet tulisi ottaa paremmin
huomioon työajoissa
7%
Säästöön tehdyistä tunneista tulisi saada
rahamääräinen korvaus
5%
Työaikajärjestelmän tulisi olla selkeämpi ja siitä tulisi
olla selkeä ohjeistus
4%
Muuttamalla työvuorojärjestelmää
4%
Tulisi olla mahdollisuus pitää säästettyä työaikaa
kokonaisina vapaapäivinä
20 %
3%
Työaikaa tulisi lyhentää
2%
Kehittämällä joustavaa työaikajärjestelmää esim.
pankin saldorajoja tai tasoittumisjakson pituutta …
2%
Ylityöt pitäisi saada pidettyä vapaana
2%
-
LIITE 1. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO LIITTOJEN EDUSTAJILLE 1 (2) I) TAUSTATIEDOT
1. Vastaajan nimi
2. Liitto ja työtehtävä
3. Kuinka kauan olette toimineet nykyisessä työtehtävässänne?
4. Milloin kuulitte ensimmäistä kertaa käsitteen työaikapankki?
II) YLEINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT
1. Millaisia työaikapankkijärjestelmiä tai niiden tyyppisiä joustavan työaikajärjestelyn
malleja liitossanne on, on ollut tai on tulossa?
- kuinka laajaksi arvioisitte niiden kattavuuden
- työntekijät
- työpaikat
- työehtosopimukset / työehtosopimusten kokonaismäärä
- onko liitossanne toteutettu selvityksiä järjestelmiin liittyen (esim.
sopimusneuvotteluja yms. varten)
- mitä olennaista tuli ilmi?
2. Palkansaajakeskusjärjestöjen Työaikapankin palkkahallinnollisissa ohjeissa työaikapankilla tarkoitetaan
”niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan
yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä
etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.” Näitä voivat olla mm.
työajan tasoitusjaksot, työaikaliukuman tasauserät, ns. pekkasvapaat, vuosiloma ja lomaraha, lisä- ja ylityö
sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset. Yksinkertaistetusti työaikapankissa on kyse työajan
joustavasta säästämisestä ja vapaiden pitämisestä. Yleensä on pyrkimyksenä, että saldo tasoittuu
jaksolla nollaan ja ylijäävät tunnit voidaan korvata rahalla.
Vastaako tämä teidän näkemystänne työaikapankista? Mitä te tarkoitatte työaikapankilla, miten liitossanne
mielletään työaikapankin käsite?
3. Onko työaikapankkijärjestelmistä neuvoteltu tai keskusteltu liittotason sopimusneuvotteluissa? Jos on, niin
miten neuvottelut etenivät?
- työntekijä- vai työnantajapuolen aloitteesta?
- millaisin motiivein ja perusteluin?
- mikä oli neuvottelujen tai keskustelujen lopputulema (oliko vaikutusta käytäntöön, TESkirjauksiin tai käynnistettiinkö muita hankkeita, kuten selvitystyö / työryhmä aiheeseen liittyen
– vai ei mitään seurauksia?
4. Miten liittonne sopimusalan työpaikoilla on yleensä otettu käyttöön / aikaansaatu
työaikapankkijärjestelmiä?
- yrityksen vai työntekijöiden aloitteesta?
- millaisin motiivein (esim. työnantajan kustannussäästöt)?
- onko asia käsitelty yhteistoimintamenettelyssä, vai tullut voimaan muuten (esim.
työnantajapuolen valmiiksi tarjoamalla mallilla tai työnantajan yksipuolisella ilmoituksella)?
- millaisten / miten sujuneiden neuvotteluiden kautta (sopuisasti - työtaistellen?)
- koskeeko kaikkia työntekijäryhmiä? jos ei, niin keitä?
III) TYÖAIKAPANKIN TOIMINTA JA VAIKUTUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ
1. TES:n työaikakirjausten avaaminen: Millaisia liitossanne käytössä olevat työaikapankit ovat
yksityiskohdiltaan (ns. työaikapankin osatekijät):
- mitä työaikapankkiin siirretään (tunnit, ylityöt, lomat jne.) ja kuinka paljon pankissa
maksimissaan olla työaikaa?
- miten pitkä on tasoittumisjakso/kausi, jona järjestelmä kokonaisuudessaan
tasoittuu(esim. vuosi); entä tasoittumisjakso, jona työaika tasoittuu keskimääräiseen
työaikaan?
voi
LIITE 1. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO LIITTOJEN EDUSTAJILLE 2 (2) - onko tasoittumisjakso sidottu kalenterivuoteen, vai vaikuttaako sesonki - ts. onko
työaikapankkiin säästettyjen vapaiden pitämistä tosiasiallisesti rajoitettu tietyn ajan
puitteisiin (esim. hiihtokeskusalan yleinen käytäntö vapaiden pitämisestä sesongin
ulkopuolella), ja miten?
- onko pankissa mahdollisuus miinussaldoon, eli voiko työntekijä ”lainata” aikaa
pankista?
- liittyykö pankin käyttöön työntekijöille erityisiä kannusteita, ja jos niin millaisia (esim.
rautatiealan 4% korvaus pankkiin talletetuista tunneista – vai korvataanko
työaikapankin tunnit 1:1?)
- jos tekee ylitöitä, saako ylityökorvausprosentit siirtää korotettuina pankkiin?
- kuka päättää vapaan pitämisen ajankohdasta ja miten siitä sovitaan – edellyttääkö aina
työntekijän tapauskohtaista suostumusta?
- voidaanko järjestelmissä säästöön kertyneitä tunteja käyttää myös pitämällä
kokonaisia vapaapäiviä?
- jos työntekijä eroaa pankista, mitä on sovittu pankkivapaiden käyttämisestä tai
rahamääräisestä korvauksesta? (karenssit?)
- mitä on sovittu sellaisesta tilanteesta, jossa työntekijä sairastuu pankkivapaalla?
- millaiset ovat luottamusmiesten tiedonsaantioikeudet työaikapankeista(esim.
pyynnöstä mahdollisuus tutustua työaikapankin kirjanpitoon, työnantajan selvitykset
vapaan pitämisen ajankohdan määräytymisestä)
2. Miten arvioisitte työaikapankkien käyttöönoton vaikutuksia, mitä ja millaisia ne ovat
olleet? Esim.
- ylitöiden ja henkilöstön määrä?
- vaikutukset esim. vuokratyövoiman / osa-aikatyövoiman / alihankinnan /
ulkoistamisen käyttötarpeeseen?
- onko turvannut työpaikkoja tai vähentänyt henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia?
- mitä vaikutuksia muihin työaikajoustotarpeisiin (esim. vuorotyö, jaksotyö, työajan
tasoittumisjärjestelmät)
- käyttääkö työnantaja työaikapankkia esim. tasaamaan suhdannevaihteluita?
- muita, mitä?
3. Millaisia kehittämistarpeita on tullut esiin työaikapankkijärjestelmiin liittyen?
- tulisiko esim. pankkiin säästettävän ajan minimi/maksimirajoja tai tasoittumisjaksoja
muuttaa? (onko esiintynyt tilanteita, joissa kaikilla työntekijöillä maksimit täynnä eikä tällöin
mahdollisuutta vapaan pitämiseen?)
4. Onko mielestänne työaikapankkien käytännön sääntelyn osalta tarvetta suorittaa lisätoimenpiteitä? (esim.
pitäisikö SAK:n laatia malleja työaikapankkien TES-kirjauksista, paikallisesta sopimisesta tai muusta tai
pitäisikö tavoitella keskusjärjestösopimusta työaikapankkien osalta?)
IV) KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ
1. Millaisia kokemuksia liitossanne on työaikapankkijärjestelmistä?
- toimiiko työaikapankki?
- mitä hyvää, mitä huonoa?
- erityisiä esimerkkejä toimialoista / työpaikoista joissa toimii hyvin / huonosti?
- millainen olisi optimaalinen työaikapankkimalli, mitä tekijöitä siihen sisältyisi, mitä tulisi ottaa
huomioon?
- miten arvioisitte liittonne alojen henkilöstön suhtautuvan työaikapankkijärjestelmiin
(myönteisesti/neutraalisti/kielteisesti)
2. Miten arvioitte, tuleeko työaikapankkien määrä teidän liittonne alalla lisääntymään, pysymään samana vai
vähentymään (ja miksi näin)?
3. Olisiko teillä vielä jotain lisättävää, muuta oleellista tai huomioitavaa aiheeseen liittyen? Jäikö jotain
olennaista kysymättä?
LIITE 2. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO TYÖPAIKKOJEN PÄÄLUOTTAMUSMIEHILLE 1 (2) I) TAUSTATIEDOT
1. Vastaajan nimi
2. Liitto, työpaikka ja työtehtävä
3. Kuinka kauan olette toimineet nykyisessä työtehtävässänne?
4. Milloin kuulitte ensimmäistä kertaa käsitteen työaikapankki?
5. Kuvatkaa lyhyesti työpaikkanne
- mitä tuotetta/palvelua se tuottaa?
- paljonko on henkilöstöä ja miten se jakautuu eri henkilöstöryhmiin?
- millaisille markkinoilla työpaikkanne toimii, onko sesonkeja tms., millaiset
toimitusajat?
II) YLEINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT
1. Yksinkertaistetusti työaikapankissa on kyse työajan joustavasta säästämisestä ja vapaiden pitämisestä.
Millainen joustava työaikajärjestely, työaikapankki, työpaikallanne on käytössä?
- onko koko henkilöstö, kaikki työntekijäryhmät, työaikapankin piirissä, ja jos eivät, niin kuinka
suuri osa, ja miksi?
2. Miten työpaikallanne on otettu käyttöön työaikapankkijärjestelmä?
- yrityksen vai työntekijöiden aloitteesta?
- millaisin motiivein ja tavoittein (esim. työnantajan kustannussäästöt)?
- onko asia käsitelty yhteistoimintamenettelyssä, vai tullut voimaan muuten (esim.
työnantajapuolen valmiiksi tarjoamalla mallilla tai työnantajan yksipuolisella ilmoituksella)?
- millaisten / miten sujuneiden neuvotteluiden kautta (sopuisasti - työtaistellen?)
III) TYÖAIKAPANKIN TOIMINTA JA VAIKUTUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ
1. Millainen työpaikallanne käytössä oleva työaikapankki on yksityiskohdiltaan (ns. työaikapankin osatekijät):
- mitä työaikapankkiin siirretään (tunnit, ylityöt, lomat jne.) ja kuinka paljon pankissa voi
maksimissaan olla työaikaa?
- miten pitkä on tasoittumisjakso/kausi, jona järjestelmä kokonaisuudessaan
tasoittuu(esim. vuosi); entä tasoittumisjakso, jona työaika tasoittuu keskimääräiseen
työaikaan?
- onko tasoittumisjakso sidottu kalenterivuoteen, vai vaikuttaako sesonki - ts. onko
työaikapankkiin säästettyjen vapaiden pitämistä tosiasiallisesti rajoitettu tietyn ajan
puitteisiin (esim. hiihtokeskusalan yleinen käytäntö vapaiden pitämisestä sesongin
ulkopuolella), ja miten?
- onko pankissa mahdollisuus miinussaldoon, eli voiko työntekijä ”lainata” aikaa
pankista?
- liittyykö pankin käyttöön työntekijöille erityisiä kannusteita, ja jos niin millaisia (esim.
rautatiealan 4% korvaus pankkiin talletetuista tunneista – vai korvataanko
työaikapankin tunnit 1:1?)
- jos tekee ylitöitä, saako ylityökorvausprosentit siirtää korotettuina pankkiin?
- kuka päättää vapaan pitämisen ajankohdasta ja miten siitä sovitaan – edellyttääkö aina
työntekijän tapauskohtaista suostumusta?
- voidaanko järjestelmässä säästöön kertyneitä tunteja käyttää myös pitämällä
kokonaisia vapaapäiviä?
- jos työntekijä eroaa pankista, mitä on sovittu pankkivapaiden käyttämisestä tai
rahamääräisestä korvauksesta? (karenssit?)
- mitä on sovittu sellaisesta tilanteesta, jossa työntekijä sairastuu pankkivapaalla?
- millaiset ovat luottamusmiehen tiedonsaantioikeudet työaikapankista(esim.
pyynnöstä mahdollisuus tutustua työaikapankin kirjanpitoon, työnantajan selvitykset
vapaan pitämisen ajankohdan määräytymisestä jne.)?
LIITE 2. TUTKIMUSHAASTATTELUN KYSYMYSRUNKO TYÖPAIKKOJEN PÄÄLUOTTAMUSMIEHILLE 2 (2) 2. Mitä vaikutuksia työaikapankin käyttöönotolla on ollut työpaikallanne?
Esim.
- ylitöiden ja henkilöstön määrä?
- vaikutukset esim. vuokratyövoiman / osa-aikatyövoiman / alihankinnan /
ulkoistamisen käyttötarpeeseen?
- onko turvannut työpaikkoja tai vähentänyt henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia?
- mitä vaikutuksia muihin työaikajoustotarpeisiin (esim. vuorotyö, jaksotyö, työajan
tasoittumisjärjestelmät)
- käyttääkö työnantaja työaikapankkia esim. tasaamaan suhdannevaihteluita?
- muita, mitä?
3. Millaisia kehittämistarpeita on tullut esiin työaikapankkiin liittyen?
- tulisiko esim. pankkiin säästettävän ajan minimi/maksimirajoja tai tasoittumisjaksoja
muuttaa? (onko esiintynyt tilanteita, joissa kaikilla työntekijöillä maksimit täynnä eikä tällöin
mahdollisuutta vapaan pitämiseen?)
4. Onko mielestänne työaikapankkien sääntelyn osalta tarvetta laajempiin lisätoimenpiteisiin? Kaipaatteko
ohjeistusta, malleja tai sopimuksia liitolta, keskusjärjestöltä tai ehkä jopa lainsäädännöllisiä muutoksia?
IV) KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ
1. Millaisia kokemuksia työpaikallanne on työaikapankista (ja mistä arvioitte näiden, hyvien tai huonojen,
kokemusten johtuvan)?
- toimiiko työaikapankki?
- mitä hyvää, mitä huonoa?
- miten arvioisitte henkilöstön kokonaisuudessaan suhtautuvan työaikapankkiin?
(myönteisesti/neutraalisti/kielteisesti)
2. Miten arvioitte, tuleeko työaikapankkijärjestelmä laajentumaan, lisääntymään vai supistumaan
työpaikallanne (ja miksi näin)?
3. Olisiko teillä vielä jotain lisättävää, muuta oleellista tai huomioitavaa aiheeseen liittyen? Jäikö jotain
olennaista kysymättä?
LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA 1 (12) Tässä liitteessä on taulukoitu työaikapankkien osatekijöitä työehtosopimusten työaikapankkikirjauksista sekä paikallisista työaikapankkisopimuksista. Liitteestä voi katsoa esimerkiksi millaiset raamit työaikapankista on sovittu kaupan työehtosopimuksessa tai millaisia yrityskohtaisia työaikapankkisopimuksia on käytössä esimerkiksi puuteollisuudessa. Kaikkiaan taulukossa on huomioitu 32 työehtosopimusta sekä 7 paikallista työaikapankkisopimusta. Luonnollisesti nämä ovat vain pieni näyte eri työaikapankkijärjestelmien laajasta kirjosta, mutta antavat silti yleiskuvan SAK:laisista työaikapankeista. Työaikapankkeja on luokiteltu tarkemmin tutkimuksen luvussa 2.2. Taulukosta löytyvät seuraavat tiedot: • järjestelyn nimitys (työaikapankki, joustovapaa, joustotuntijärjestelmä, vuosityöaika jne.) • pankkiin siirrettävät erät • tasoittumiskausi, eli ajanjakso, jona tuntikertymä tasoittuu nollaan (jonka loppuun mennessä pankkiin talletetut tunnit on pidettävä vapaana tai maksettava rahana) • tasoittumiskauden yhteys sesonkeihin, eli vaikuttaako tuotteen tai palvelun kysyntä siihen koska tunteja voi kerryttää tai pitää vapaana, ja miten • pankin saldorajat • pankkituntien korvausprosentti, eli korvataanko pankkitunnit 1:1 vai korotettuina, ja miten (mikäli sarakkeessa lukee ”TES:n ja työaikalain mukaisesti” tarkoittaa se, että esimerkiksi ylityöt korvataan normaalisti) • miten pankkivapaan pitämisestä päätetään • voiko pankkivapaita pitää kokonaisina vapaapäivinä • mitä on sovittu sairastumisesta pankkivapaalla • onko luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksista erillisiä kirjauksia tai millaiset ne käytännössä ovat • muuta työaikapankkiin liittyvää Sopimukset on järjestetty aakkosjärjestykseen. Osa sopimuksista on yhdistetty samaan sarakkeeseen, mikäli niiden työaikapankkiohjeistukset ovat samankaltaisia (esimerkiksi Metalliliiton ja Sähköliiton alojen työaikapankit sekä osa matkailu‐ ja ravintola‐alan työaikapankeista). Tiedot perustuvat työehtosopimuksiin, liittojen edustajien haastatteluihin sekä heidän toimittamiinsa kopioihin paikallisista työaikapankkisopimuksista. Paikallisissa sopimuksissa yrityksen nimeä ei ole mainittu. LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA Luottamus Järjestelmästä
irtautuminen
-miesten
tiedonsaan
ti-oikeudet
Tasoittuminen
sidottu
sesonkeihin
käytännössä
Pankin saldorajat
Pankkituntien
korvaus%
Kuka päättää
pankkivapaan
ajankohdasta
Kokonaiset
vapaapäivät
Sairastuminen
pankkivapaalla
52 viikkoa
Keskimääräisen
säännöllisen työajan
ylittävät tunnit. Lisäksi
paikallisesti sovittavissa
muita eriä, esimerkiksi:
työaikakorvaukset
(esim.
sunnuntaityökorvaus,
ilta- ja yölisä, ylityö,
lomaltapaluuraha,
ylimääräiset Z- ja JPvapaapäivät).
Kyllä, sesongin
mukaan.
Työajat tasoittuvat 3
viikon jaksolla
keskimääräisiksi ja
keskimääräisen
tuntimäärän ylittävä
(tai alittava) osuus
siirtyy
työaikapankkiin.
Keskimääräiset
työajat 3 viikon
jaksolla: 120 t
(ohjelmapalvelualan
TES), 112,5 t
(hiihtokeskusalan
TES) ja 111 t
(maravan TESsit)
Kolmiviikkoisj Sovitaan,
viimeinen sana
aksolla
korvataan 100 työnantajalla.
% korotettuna
hiihtokeskusja maravaTESseissä yli
150 t menevät
tunnit,
ohjelmapalvelu
alan TESsissä
yli 120 t
menevät tunnit.
Kyllä.
Työntekijän
aloitteesta
mahdollisuus myös
työpäivien
lyhennykseen.
Tasoitusvapaat Ei erityisiä
määräyksiä
keskeytyvät
.
työntekijän
sairastuessa ja
tasoitusvapaita
käsitellään
sairaslomapäiv
inä
sairastumisesta
seuraavasta
päivästä
lukien. TA
määrää näin
siirtyneiden
tasoitusvapaid
en ajankohdan.
3 kk
irtisanomisaika,
tasoittumisjärjestel
mää kuitenkin
noudatetaan
tasoittumiskauden
loppuun saakka.
Työterveyshuollon
toteamasta,
työntekijän työssä
jaksamiseen
liittyvästä
terveydellisestä
syystä TA tai TT
voivat kuitenkin
irtisanoa
järjestelmän
päättyväksi 1 kk
irtisanomisajalla.
52 viikkoa
Kyllä, Sesongin
mukaan.
Työaika tasoitetaan
antamalla
tasoittumisvapaita
tasoittumiskauden
aikana.
Kolmiviikkoisj
aksolla 135 t:n
jälkeen tehty
työ korvataan
seuraavasti:
ensimmäiset
7,5 t
yksinkertaisell
a tuntipalkalla,
18 seuraavaa
tuntia 50 %:lla
ja loput 100
%:lla
korotetulla
palkalla.
Kyllä.
Työntekijän
aloitteesta
mahdollisuus myös
sopia toisin.
Ei erityisiä
määryksiä.
Työsuhteen
päättyessä kesken
tasoittumiskauden
TT:n aloitteesta
voidaan
alijäämätunnit
vähentää ja
ylijäämätunnit
korvataan
yksittäisellä
tuntipalkalla.
Työsuhteen
päättyessä TA:n
aloitteesta
korvataan
keskimäärin 120 t
asti
yksinkertaisella
tuntipalkalla ja
tämän ylittävästä
osuudesta puolet
50 %:lla
korotettuna ja
puolet 100 %:lla
korotettuna.
LÄHDE
Järjestelyn
nimitys
Pankkiin siirrettävät
erät
Hiihtokesku
salan TES,
Ohjelmapal
velualan
TES,
Marava
TES ja
Marava
esimies-TES
Paikalliseen
sopimiseen
perustuva
vuosityöaika
järjestelmä
(ns.
työaikapank
ki)
Huvi-,
teema- ja
elämyspuist
oja koskeva
TES
Kokoaikatyö
ntekijän
vuosityöaika
järjestelmä
Ei erityisiä siirrettäviä
eriä, säännöllisen
työajan ylittävät erät työaika tasoittuu
keskimäärin 112,5
tuntiin 3 viikon
jaksolla. Säännöllinen
työaika yhtä jaksoa
kohden voi olla
enintään 135 t.
Tasoittumiskausi
Työnantaja
määrää,
merkitään
työvuorolistaan.
Ei erityisiä
määräyksiä
.
2 (12) Muuta
Tasoittumisjakso
n lopussa
pankkiin jääneet
tunnit jaetaan
työpäivien ja
tasoitusvapaapäi
vien
lukumäärällä ja
korvataan
seuraavasti:
Vuorokaudessa
tehty 7,4 t - 8 t
työ (marava) ja
7,5 t - 8 t työ
(hiihtokeskusala)
yksinkertaisella
tuntipalkalla; 8 10 t tehty työ 50
%:lla korotettuna
ja yli 10 t työ
100 %
korotettuna
(kaikissa
TESseissä).
LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA LÄHDE
Järjestelyn
nimitys
Joustovapaa
Informaatiologistiikka-alan TES
Pankkiin siirrettävät
erät
Tasoittumiskausi
Tasoittuminen
sidottu
sesonkeihin
käytännössä
Pankin saldorajat
Pankkituntien
korvaus%
Kuka päättää
pankkivapaan
ajankohdasta
Kokonaiset
vapaapäivät
Sairastuminen
pankkivapaalla
Luottamusmiesten
tiedonsaantioikeudet
Järjestelmästä
irtautuminen
Samat määräykset kuin VVL-TES:ssä, paitsi että vuosityöajan lyhennyksestä siirretään joustovapaasaldoon 6 t per vuosi kokoaikaisella, osa-aikaisella suhteutetaan työajan mukaan.
JHL:n
yksityisen
opetusalan
TES ja
yliopistojen
TES;
liitteenä
Sopimus
työaikapankista
Työaikapank Sovittavissa
ki
paikallisesti;
työaikapankkii voidaan
tallettaa lisä- ja ylityöt,
lauantai- ja sunnuntai-,
varallaolo-,aattopäiväja
viikkolepokorvauksia.
HUOM! EI
LIUKUVAN
TYÖAJAN
KERTYMÄÄ.
Kumulatiivi
nen.
(Aiemmin
oli käytössä
5 vuoden
jakso, joka
nähtiin
ongelmallise
ksi.)
Maksimisaldo 300 t,
Kyllä esim.
ei miinussaldoa.
oppilaitoksissa,
joissa lukuvuodet
"sesonkia".
Kaupan
TES
Työaikapank Lisätyö, ylityöt,
ki
sunnuntaityö,
arkipyhätunnit,
vapaapäivinä tehdyt
tunnit, työajan
lyhennysvapaa
Vapaa
pidettävä
kertymisvuot
ta seuraavan
kalenterivuoden aikana.
Käytännössä
kaupan
kysyntäpiikkien
mukaisesti.
Maksimisaldoraha 75
t (osa-aikaisilla 2 x
viikkotyöaika),
miinussaldo ei
mahdollinen.
Erillisen,
sopimusten
liitteenä olevan
taulukon
mukaisesti eri
prosenttikorva
ukset esim.
ilta-, yö- ja
lauantaikorvau
kselle.
Pyritään
sopimaan, mutta
viime kädessä
valta
työntekijällä TT voi päättää
vapaan 4 kk
ilmoitusajalla.
Työnantaja
TA:n
määrää viime
aloitteesta ja
kädessä
korotetulla
palkalla
tehtävät tunnit
siirtyvät
vastaavasti
korotettuina,
TT:n
aloitteesta
tehdyt
korottamattomi
na.
Kyllä.
Pankkivapaa
keskeytyy ja
vapaa muuttuu
seuraavasta
päivästä
alkaen
sairauspoissaol
oksi. Pitämättä
jäänyt vapaa
siirtyy
annettavaksi
myöhemmin
sovittavana
ajankohtana.
Työaikakirj
anpito
pidettävä,
mutta
koska
sopimukset
yksilökohta
isia, ei
luottamus
mies
välttämättä
saa tietoja.
Irtisanomisaika 4
kk. Jos ei muuta
sovita, maksetaan
pitämättömät
työaikapankkitunni
t rahana
irtisanomisajan
päättymistä
seuraavassa tilissä.
Kyllä
Vuosilomalain
säädösten
mukaisesti
Ei erityisiä
määräyksiä
Tasataan saldo
ennen työsuhteen
päättymistä.
3 (12) Muuta
Ks. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES.
LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA LÄHDE
Järjestelyn
nimitys
Pankkiin siirrettävät
erät
Tasoittumiskausi
Tasoittuminen Pankin saldorajat
sidottu
sesonkeihin
käytännössä
Pankkituntien
korvaus%
Kuka päättää
pankkivapaan
ajankohdasta
Kokonaiset
vapaapäivät
Sovittava
Sovittava
Sovittava
Eos.
Maksimiraja 20
Työaikapank Paikallisesti
paikallisesti.
paikallisesti.
työpäivää tai 150 t,
ki
sovittavissa. Jos muuta paikallisesti.
miinusraja 5
ei todeta:
työpäivää tai 38 t.
työaikakorvaukset (lisä, yli, sunnuntai-, aatto-,
ilta- ja yötyö, menetetty
viikkolepo),
varallaolokorvaus,
leirityöhön liittyvä
erityiskorvaukset,
hengellisen työn
viranhaltijan siirretyt
vapaapäivät,
vuosiloman 15 pv
ylittävä osuus (enintään
15 pv). HUOM! EI
LOMARAHAA.
TYÖAIKAPANKKI
PIDETTÄVÄ
ERILLÄÄN
LIUKUVASTA
TYÖAJASTA JA
SÄÄSTÖVAPAASTA.
MUUTEN NOUDATTELEE PÄÄPIIRTEITTÄIN MUITA PAU:N JOUSTOVAPAAJÄR-JESTELYITÄ.
Kollektivavt Joustovapaa Lisä- ja ylityötunnit
(korotuksineen), iltatyöal Gällande
, lauantaityöPosten
sunnuntaityö- ja
Åland och
aattopäiväkorvaukset,
dess
lomaraha, vuosiloman
arbetstagare
säästövapaa,
yötyölisä/korotus.
Kirkon
yleinen
virka- ja
työehtosopi
mus
Matkatoimi Säästövapaa
stoalan TES
ja tämän
tutkimuksen
esimerkkiyr
ityksen
säästövapaa
sopimukset
Ylityöt (max 10
pv/kalenterivuosi,
vuosiloma (18 päivän
ylittävä osuus),
lomaraha, lisäksi
paikallisesti sovittavissa
muitakin eriä
Vapaa voidaan
pitää
aikaisintaan
säästämisen
aloittamista
seuraavana
kalenterivuonn
a ja
viimeistään 5
kalenterivuoden jälkeen
Ei maksimirajaa,
Käytännössä
vapaat pidetään miinussaldo ei
mahdollinen.
yleensä
kesäloman
yhteydessä
TES:n ja
työaikalain
mukaisesti
korotettuna.
TA ja TT
sopivat, viime
kädessä
työntekijä
päättää.
Kyllä
Sairastuminen
pankkivapaalla
Järjestelmästä
Luottairtautuminen
musmiesten tiedonsaantioikeudet
Mikäli
sairausloma
kestää
enemmän kuin
2 pv, siirtyy
vapaa
myöhemmin
pidettäväksi.
Työaikakirj 6 kk
irtisanomisaika.
anpito
pidettävä.
Työntekijäl
lä oikeus
saada
pyynnöstä
laskelma
työaikapan
kin
saldosta.
4 (12) Muuta
Ks. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES.
Vuosilomalain
säädösten
mukaisesti
Ei erityisiä
määräyksiä
Ei määritelty
muuten kuin että
työsuhteen
päättyessä
pitämättömät
vapaat maksetaan
rahana.
Tehdään joko
tarkka tai lavea
säästösuunnitelma.
LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA Tasoittumiskausi
Tasoittuminen Pankin saldorajat
sidottu
sesonkeihin
käytännössä
Työaikapank Säännöllisen työajan
kijärjestelmä tasauserät sekä muita
(LIITE VI)
eriä paikallisesti sopien.
Vapaat
annettava 52
viikon
kuluessa
pankkiin
siirrosta.
Kysyntähuippu
jen mukaisesti.
Työaikapank Säännöllinen työaika,
ki
työajan
tasoittamisvapaat,
ylityöt, vuosiloman
säästövapaa, liukuva
työaika. EI suositella
ylitöitä, vaikka sekin
mahdollista
Kumulatiivine Ei
n tai vuosi, jos
ei muuta sovita
LÄHDE
Järjestelyn
nimitys
Mekaanisen
metsäteollis
uuden TES
Metalliliitto
ja
Sähköliitto
(Malmikaiv
osten TES,
liittojen
Teknologiat
eollisuus
ry:n kanssa
sopimat
TES:sit ja
työaikapank
kiohjeistuks
et, jotka
yhteneviä)
Metsäalan
TES,
sopimus
metsäalan
työaikapank
ista
Pankkiin siirrettävät
erät
Työaikapank Yli- ja sunnuntaityöt ja Ei määritelty,
sovittaneen
ki
niiden korotusosat,
paikallisesti.
tuotospalkkioiden
kautta kartutettu
palkallinen vapaa,
jaksotyövapaat ja niiden
lisävapaat, vuosiloman
säästövapaa, vuosiloma
ja yrityskohtaiset
lisälomapäivät, työajan
lyhennyspäivät.
Työntekijä päättää, mitä
eriä haluaa siirtää.
Vuodenaikojen
olosuhteiden
mukaisesti.
Pankkituntien
korvaus%
Sovittava
paikallisesti.
Paikallisesti
sovittavissa,
ohjeistuksen mukaan
max-raja päivä ja 2vuorotyössä 170 t,
keskeytyvässä 3vuorotyössä 198 t ja
keskeytymättömässä
3-vuorotyössä 240 t /
vuosi
Maksimiraja n
työntekijän 6 kk:n
palkkaa vastaava
tuntimäärä.
TES:n ja
työaikalain
mukaisesti
korotettuna.
Järjestelmästä
irtautuminen
Kuka päättää
pankkivapaan
ajankohdasta
Kokonaiset
vapaapäivät
Sairastuminen
pankkivapaalla
Luottamusmiesten
tiedonsaantioikeudet
Sovitaan
paikallisesti. TA
voi 14 päivän
ilmoitusajalla
määrätä vapaan
ajankohdan.
Kyllä.
Vuosilomalain
säädösten
mukaisesti
Ei erityisiä
määräyksiä
.
Kyllä
Sovittava
paikallisesti,
työnantaja viime
kädessä
vastuussa.
Sovittava
paikallisesti
Pääluottam
us-mies
sopijaosapuolena
,
viimeistään
työntekijän
valtakirjall
a oikeus
tutustua
kirjanpitoo
n.
Menettelytavat
sovittava
paikallisesti,
TES:n suositus on
että työsuhteen
päättyessä
työnantajan
aloitteesta
miinustunteja ei
peritä, muuten
tasataan
irtisanomisaikana.
Kyllä.
Sovitaan
paikallisesti.
Mikäli TA ja TT
ovat erimielisiä,
suositetaan
paikallisesti
sovittavaksi
menettelyä,
jossa TT voi
päättää puolesta
työaikapankkiin
kertyneistä
vapaista ja TA
toisesta
puolesta. Näin
päätetyn vapaan
yhtäjaksoinen
enimmäisaika 3
vk ja siitä on
ilmoitettava
vähintään yhtä
viikkoa ennen
vapaan alkua.
Ei erityisiä
Työntekijän
määräyksiä
sairastuessa
.
hän siirtyy
sairaslomalle
normaalien
työajan
karenssimäärät
sten
mukaisesti ja
loppuosa
vapaasta
siirtyy
myöhemmin
pidettäväksi.
3 kk
irtisanomisaika.
Työsuhteen
päättyessä
pankkitunnit
annetaan
ensisijaisesti
vapaana
irtisanomisaikana,
muutoin rahana.
5 (12) Muuta
LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA LÄHDE
Järjestelyn
nimitys
Pankkiin siirrettävät
erät
Tasoittumiskausi
Tasoittuminen Pankin saldorajat
sidottu
sesonkeihin
käytännössä
Palvelulaito
sten
työnantajay
hdistyksen
TES; 42 § 2
momentti
sekä PTY:n
jäsenyhteisö
ille läheteyn
uutiskirjeen
4/2012
ohjeistus
Paperiteollis
uuden alan
yrityskohtai
nen
esimerkki
työaikapank
kisopimukse
sta
Vapaaaikakorvaust
en
säästäminen
PTYTES:n
soveltamisal
alla
(työaikapank
ki)
Vapaa-aikakorvaukset:
su-, la-, aatto-, ilta-, yö-,
lisä, ylityö- ja
varallaolokorvaus. EI
LOMARAHAA.
Sovitaan
paikallisesti.
Suositus, että
aluksi sovitaan
lyhyehköstä
määräaikaisest
a kokeilusta
esim. 6 - 8 kk
ajaksi.
Ei.
Sovittavissa
paikallisesti, ei
tarkempia määräyksiä
tai ohjeistusta.
52 viikkoa
Kysyntähuippu
jen mukaisesti.
Maksimisaldo 120 t,
miinussaldo enintään
120 t.
Kumulatiivine
n
(tarkastelujaks
o 1 vuosi).
Kysyntähuippu
jen mukaisesti.
Maksimiraja 120 t,
miinuraja 16 t.
Työaikapank Työaika tasataan
ki
keskimäärin 40 t
viikossa 52 viikon
kuluessa. Viikottainen
maksimityöaika on 48 t.
Laaditun
työtuntijärjestelmän
ylittävästä työstä ja
tehdyistä ylitöistä
perusosa tallettuu
pankkiin, muut osat
maksetaan rahana.
Erikseen esimiehen
kanssa sovittaessa myös
korotusosat voi tallettaa
pankkiin.
Paperiteollis Työaikapank Ylityöt, vuorovapaat,
ki
lomarahanvaihtovapaat,
uuden
esimiehen kanssa
esimerkkiyr
sovittavat "sisäänteot".
itys 2
(Tutkimuks
en
TEOLLISU
USYRITYS
A)
Pankkituntien
korvaus%
Luottamusmiesten
tiedonsaantioikeudet
Kuka päättää
pankkivapaan
ajankohdasta
Kokonaiset
vapaapäivät
Sairastuminen
pankkivapaalla
TA ja TT
sopivat.
Pyrittävä
antamaan
kokonaisina
vapaapäivin
ä.
Sairausloman
ajalle merkitty
vapaaaikakorvaus
siirtyy
annettavaksi
myöhempänä
ajankohtana,
jonka TA ja
TT sopivat.
TES:n ja
työaikalain
mukaisesti
korotettuna.
TT ja esimies
sopivat. TT
voidaan
velvoittaa
pankkivapaalle
tai kutsua töihin
7 pv
ilmoitusajalla.
Kyllä.
Vapaa
katsotaan
pidetyksi.
Ei
määräyksiä
.
Ylityöt
siirretään
pankkiin 100
%:lla
korotettuina,
jos ne ottaa
vapaana, mutta
TES:n
mukaisesti (50
%:lla
korotettuina),
jos rahana.
TT voi pitää
enintään puolet
kertyneistä
tunneista
vapaana 2
viikon
ilmoitusajalla.
TA voi määrätä
pidettäväksi yli
32 t
saldokertymän
samalla
ilmoitusajalla.
Kyllä,
kokonaisina
työvuoroina
.
Sairastapaukse
ssa
työaikapankki
vapaa
keskeytyy ja
muuttuu
seuraavan
päivän alusta
sairaslomaksi.
Saldotilann
e näkyy
palkkalask
elmassa.
Järjestelmästä
irtautuminen
3 kk
irtisanomisaika,
jonka puitteissa
kertyneet tunnit
maksetaan /
alijäämätunnit
peritään.
6 (12) Muuta
LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA Tasoittumiskausi
Tasoittuminen Pankin saldorajat
sidottu
sesonkeihin
käytännössä
Paperiteollis Työaikapank Sovittava paikallisesti.
ki
uuden TES
(liitteenä
työaikapank
kiohjeistus)
Sovitaan
paikallisesti,
pääsääntöisesti
yksi
kalenterivuosi.
Ei.
Puusepänte Joustotuntim
alli
ollisuuden
esimerkkiyr
ityksen 1
työaikapank
kisopimus
52 viikkoa;
edellisen
vuoden
joustotunnit on
tasattava
seuraavan
vuoden
huhtikuuhun
mennessä.
Maksimiraja 80 t,
Järjestelmää
sovelletaan yli- miinusraja 40 t.
ja
alikuormitustil
anteissa.
Joustotuntien
tekeminen ja
purkaminen
sovitaan
esimiehen
kanssa
etukäteen
kuormitustilan
ne huomioiden.
Ei määritelty.
Tuotannon
kysyntähuippuj
en mukaisesti.
LÄHDE
Puusepänte
ollisuuden
esimerkkiyr
ityksen 2
työaikapank
kisopimus
Järjestelyn
nimitys
Sopimus
työaikajoust
ojen
toteuttamise
ksi
Pankkiin siirrettävät
erät
Työntekijällä oikeus
valita, korvataanko
hänelle säännöllisen
työajan (8 t päivässä ja
40 t viikossa) ylittävät
tunnit heti vai
siirretäänkö ne
joustotunneiksi, jolloin
korotusosa maksetaan
tilissä ja perusosa
siirtyy vapaana
pidettäväksi.
7 kk
Säännöllisen työajan
määräaikainen
enimmäismäärän (50 t
sopimus.
viikossa ja 10 t
päivässä) ylittävä osuus.
7 (12) Kuka päättää
pankkivapaan
ajankohdasta
Kokonaiset
vapaapäivät
Sairastuminen
pankkivapaalla
Luottamusmiesten
tiedonsaantioikeudet
Järjestelmästä
irtautuminen
TA ja TT sopivat.
Työvuoron
tai sitä
pidemmänv
apaan
antamisajan
kohdasta
sovitaan
TA;n ja
TT:n
kesken.
Sovittava
paikallisesti.
Ei erityisiä
määräyksiä
.
TES:n ja
työaikalain
mukaisesti
korotettuna.
TT ja esimies
sopivat etukäteen;
ei tarkempia
määräyksiä.
Vapaat
pidetään
joko
tunteina tai
päivinä.
Vuosilomalain
säädösten
mukaisesti
Ei erityisiä
määräyksiä
.
6 kk irtisanomisaika, jos
ei paikallisesti muuta
sovita. Työaikasaldojen
tasaaminen tapahtuu
irtisanomisajan kuluessa
sekä
työaikapankkisopimukse
n että työsuhteen
päättymisen tapauksissa.
Työsuhteen päättyessä
jääneet tunnit maksetaan,
mutta alijäämä peritään
vain mikäli irtisanojana
TT.
Yksittäinen työntekijä
voi irtautua
joustotuntimallista
sopimalla esimiehen
kanssa tuntien
tasauksesta nollasaldoon.
Joustotuntie
n palkka
määräytyy
tehdyn työn
palkkauksen
mukaan.
Ilmoitusaika
joustotuntien
tekemiselle /
tuntien
tasaamiselle on 7
päivää tai
sopimalla henkilön
kanssa
lyhyemmästä
ajasta. Tuotannon
häiriötilanteissa
ilmoitusaika on 2
pv tai sopimalla
henkilön kanssa
lyhyemmästä
ajasta.
Pyritään
antamaan
kokonaisina
vapaapäivin
ä, mikäli
tunnit
riittävät.
Joustotuntisald Ei erityisiä
määräyksiä
o ei kulu
.
sairausloman
aikana.
Pankkituntien
korvaus%
Sovitaan paikallisesti.
Työajan on kuitenkin
vuoden ajanjaksolla
tasoituttava
keskimäärin enintään
40 tuntiin.
Sopimus perustuu
henkilökohtaiseen
sopimiseen. Jos
työntekijällä on pätevä
este olla osallistumatta
joustoihin, silloin häntä
ei siihen velvoiteta.
Muuta
LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA LÄHDE
Järjestely
n nimitys
Pankkiin
siirrettävät erät
Työajan tasauserät
sekä paikallisesti
sopien myös muita
eriä, esim. ylityöt
ja niiden
korotusosat.
Rahankäsittel Joustovapa Sovittavissa: Lisäa
ja ylityökorvaus,
y-palvelutsunnuntaityökorvau
alan TES
s ja aattopäivälisä,
lomaraha, työajan
lyhennysvapaa.
TT:llä oikeus
siirtää
joustovapaaksi
vuosilomalain
mukainen
säästövapaa.
Työaikapa Säännöllisen 8 t
Rautatiealan
työajan ylittävät
työehtosopimu nkki
tunnit, yleensä 2 t /
s
päivä (tehdään ns.
kymppitunnin
vuoro)
Puusepänteolli Työaikapa
nkkijärjest
suuden TES
elmä
(LIITE
XI)
RVL:n ja
yrityksen
välinen
työaikapankki
sopimus sekä
PALTA:n,
JHL:n,
Pardian ja
YTN:n
työaikapankki
ohjeistus.
Työaikapa
nkki
Säännöllinen
työaika, ylityöt,
lisätyöt sekä näiden
korotusosat.
Järjestelmästä
irtautuminen
Tasoit- Pankin saldorajat
tuminen
sidottu
sesonkeihin
käytännössä
Kysyntä Sovitaan
huippuje paikallisesti.
n
mukaise
sti.
Pankkituntien Kuka päättää
korvaus%
pankkivapaan
ajankohdasta
Kokonaiset
vapaapäivät
Sairastuminen
pankkivapaalla
Luottamusmiesten
tiedonsaantioikeudet
Sovitaan
paikallisesti.
Sovitaan paikallisesti.
TA voi 14 päivän
ilmoitusajalla määrätä
vapaan ajankohdan.
Kyllä.
Vuosilomalain
säädösten
mukaisesti
Ei erityisiä Menettelytavat
määräyksi sovittava paikallisesti.
ä.
Ei määritelty.
Ei
TES:n ja
työaikalain
mukaisesti
korotettuna.
Sovitaan, TA voi
päättää ajankohdan
mikäli laitetaan
työvuoroluetteloon.
Tunteina Työkyvyttömy Ei erityisiä
ysaikaa ei lueta määräyksi
tai
kokonai joustovapaaksi. ä.
sina
vapaapäi
vinä.
52 viikkoa (1.4.31.3.)
Max. raja 270 t,
Kyllä,
radanrak miinusraja 40 t.
ennus
tehtävä
sulan
maan
aikana.
8 t ylittävät
pankkitunnit
50 %:lla
korotettuina,
päivittäisistä
ylitöistä tämän
jälkee (10-12 t)
50 %:lla
korotettuina ja
12 t ylittävät
100 %:lla
korotettuina.
Viime kädessä
työntekijä saa
halutessaan. Ongelma
tällä hetkellä krooninen
vapaiden
pitämättömyys.
Kyllä.
Sairauslomaaika ei kuluta
pankkivapaita.
Mikäli
pankkivapaita
ei pidetä ennen
tasoittumiskau
den loppua,
maksetaan ne
rahana.
Käytännös
sä hyvät.
Määräaikainen
sopimus:
pankkiin voi
kerryttää vapaita
n. 17 kk ajan ja
ne on annettava
vapaana 27 kk:n
kuluessa
sopimuksen
voimaantulosta.
Ei.
TES:n ja
työaikalain
mukaisesti
korotettuna.
TA ja TT sopivat.
Mikäli vapaita ei ole
pidetty 27 kk:n
määräaikaisen
sopimuksen aikana
maksetaan ne rahana.
Kyllä,
työvuor
oittain.
Vuosilomalain
säädösten
mukaisesti.
Ei erityisiä 3 kk irtisanomisaika,
määräyksi jonka aikana pidetään
ä.
vapaat tai tehdään
miinustunnit; jos ei
mahdollista maksetaan
rahana. Yksilötasolla
jokaisen valinta tekeekö
tunteja pankkiin,
kerrytetyt tunnit saa
vapaana tai rahana
sopimuksen määräajan
päättyessä.
Tasoittumiskausi
52 viikkoa.
Maksimiraja 30 t,
miinusraja 30 t.
Maksimiraja 120 t,
miinussaldo
mahdollisesti
sovittavissa.
8 (12) Muuta
Työsuhteen päättyessä
pitämättömät vapaat
korvataan 50 %
korotuksella.
Miinussaldon voi
vähentää lopputilistä,
jos työsuhde päättyy
työntekijästä johtuvasta
syystä.
Järjestelmästä
irtautuessa pidetään
pankkivapaat
tasoittumisjakson
puitteissa.
Pankkitunnit voi
saada rahana vain
työsuhteen
päättyessä tai
työkyvyttömyyden
estäessä vapaiden
pitämisen ennen
tasoittumiskauden
päättymistä. 4 %:n
erikoislisä ("korko")
tässä
työaikamuodossa
työskenteleville
jokaiselle
pankkityövuoron
tunnille.
LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA LÄHDE
Järjestely
n nimitys
Pankkiin
siirrettävät erät
Joustovapa Ilta- ja yötyö-,
a
ylityö-, hätätyö-,
sunnuntaityökorvau
kset.
Lomaltapaluuraha
viodaan sopia
siirrettäväksi
joustovapaaksi,
vuosilomalain
säästövapaan
siirtämiseen
joustovapaaksi
työntekijällä on
oikeus.
Työaikapa Paikallisesti
TEAM:
sovittavissa; esim.
Kirjatyöntekij nkki
työajan
öitä koskeva
tasoittumisvapaat,
TES sekä
työajan
Viestinnän
lyhennysvapaat,
keskusliiton ja
liukuva työaika,
Grafinet ry:n
vapaa-ajaki
välinen TES
muutetut
työaikakorvaukset,
vuosiloman 18 pv
ylittävä osa,
vapaaksi vaihdettu
lomapalkan
korotus.
Työaikapa Vain ylityöt.
TEAMin
nkki
sopimusalan
esimerkkiyrity
s
(Tutkimuksen
TEOLLISUU
SYRITYS B)
Tavarankuljet
usalan
työntekijöiden
TES /
Yrityskohtain
en TES-ptk
koskien
joustovapaata
Kelpokuljetus FI
Oy:ssä
Tasoittumiskausi
Ei määritelty
muuten, mutta
vapaan pitämisen
ajankohta
sovittava
viimeistään
kertymisvuoden
päättyessä.
Tasoit- Pankin saldorajat
tuminen
sidottu
sesonkeihin
käytännössä
Ei
Joustovapaan maxsaldo 160 t,
(säätövapaan 20
pv). Paikallisesti
sopien voidaan
kasvattaa 320
tuntiin.
Pankkituntien Kuka päättää
korvaus%
pankkivapaan
ajankohdasta
Kokonaiset
vapaapäivät
TES:n ja
työaikalain
mukaisesti
korotettuna.
Sovitaan, työntekijä saa Kyllä,
työvuor
vapaan haluamanaan
oittain.
ajankohtana ilman
yrityksen painavia syitä.
Jos usea työntekijä
pyytää samalle
ajankohdalle
joustovapaata,
etuoikeus ensisijaisesti
pisimpään työsuhteessa
olleella.
Paikallisesti
sovittavissa,
kumulatiivinen.
Tarkastelujakso
yksi vuosi.
Käytänn
össä
sidottu
tuotanto
piikkeihi
n ja
kysynnä
n
vaihtelu
un.
Sovittava
paikallisesti,
erityishuomio
työsuojelullisiin
tekijöihin.
Paikallisesti
sovittavissa.
Menettelytavat
sovittava paikallisesti.
Sovittav
a
paikallis
esti,
pääsäänt
öisesti
kokonai
sia
vapaapäi
viä.
12 kk
määräaikainen
jakso.
Kysyntä
huippuje
n
mukaise
sti.
Maksimiraja 80 t,
miinusraja 40 t
(lainaaminen
erikseen sovittava).
Työaikalain
mukaisesti
korotettuina.
TA ja TT sopivat, TA ei Kyllä.
voi määrätä. TT voi
kahden viikon
ilmoitusajalla pitää
pidempijaksoisen
vapaan.
Sairastuminen
pankkivapaalla
Luottamusmiesten
tiedonsaantioikeudet
Järjestelmästä
irtautuminen
Jos työntekijä
sairastuu
joustovapaalla,
saldoa ei
pienennetä.
Säästövapaan
perusteella
vaihdetun
joustovapaan
osalta
menetellään
vuosilomalain
säädösten
mukaisesti.
Menettelytavat
sovittava
paikallisesti.
Ei erityisiä
määräyksi
ä.
Joustovap
aasaldo
näkyy
henkilön
palkkalask
elmas-sa,
luottamus
mies voi
puuttua
ongelmatil
anteis-sa.
Ei erityisiä
määräyksi
ä.
Työsuhteen päättyessä
pitämättömät
joustovapaat maksetaan
rahana
Vuosilomalain
säädösten
mukaisesti.
Pääluotta
musmies
saa
tilijaksoitt
ain 2
viikon
välein
tiedot ja
pääsee
seuraamaa
n
saldokerty
miä.
3 kk irtisanomisaika,
jonka puitteissa
kertyneet tunnit
maksetaan /
alijäämätunnit peritään.
Menettelytavat
sovittava paikallisesti.
9 (12) Muuta
Menettelytavat
sovittava
paikallisesti.
LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA LÄHDE
Järjestelyn
nimitys
Pankkiin siirrettävät
erät
Valtion
virka- ja
työehdot;
Työaika, 7 §
Työaikapank Säännöllisen työajan
kijärjestelmä ylittävät tunnit.
säännöllisen
työajan
kohdentamis
eksi
Valtion
virka- ja
työehdot;
Työaika, 7 a
§ sekä
JHL:stä
saatu
ohje/sopimu
sluonnos
paikallisesta
työaikapank
ista.
Vartiointial
an TES
Työaikakorv
auksiin
perustuva
työaikapank
kijärjestelmä
Sovittavissa
paikallisesti: lisä- ja
ylityökorvaukset,
viikottaisesta vapaaajasta saamatta jäänyt
osuus, ilta-, yö-, vuorola- ja su-työkorvaukset
sekä aattopäiväkorvaus
ja liukuvan työajan
tunnit. HUOM! EI
LOMIA.
Tasoittumiskausi
Tasoittuminen
sidottu
sesonkeihin
käytännössä
Pankin saldorajat
Pankkituntien
korvaus%
Kuka päättää
pankkivapaan
ajankohdasta
Kokonaiset
vapaapäivät
Sairastuminen
pankkivapaalla
Sovittavissa
paikallisesti,
enimmäismä
äriä ei
rajoitettu.
Ei.
Sovittavissa
paikallisesti.
Tunti tunnista - Sovitaan, viime
periaatteella.
kädessä
työnantaja voi
päättää 2 viikon
ilmoitusajalla.
Kyllä, ellei
viraston
töiden
järjestelystä
muuta
johdu.
Sairastapaukse
ssa
työaikapankki
vapaa
keskeytyy ja
muuttuu
seuraavan
päivän alusta
sairaslomaksi.
Sovittavissa
paikallisesti.
Ei. Kerralla
pidettävien
vapaiden määrä
on enintään 5
päivää (yksi
viikko).
Sovittavissa
paikallisesti.
Ohjeessa
maksimisaldo 75 t.
TES:n ja
työaikalain
mukaisesti
korotettuna.
Sovitaan, viime
kädessä
työnantaja voi
päättää 2 viikon
ilmoitusajalla.
Kerralla
pidettävien
vapaiden määrä
on enintään 5
päivää (yksi
viikko).
Kyllä, ellei
viraston
töiden
järjestelystä
muuta
johdu.
Sairastapaukse
ssa
työaikapankki
vapaa
keskeytyy ja
muuttuu
seuraavan
päivän alusta
sairaslomaksi.
Ei
Max-raja vapaasti
sovittavissa,
miinusraja max 40 t
TES:n ja
työaikalain
mukaisesti
korotettuna.
Kyllä
TT ja TA
sopivat.
Työntekijällä on
kuitenkin
arviolta
paremmat
vaikutusmahdoll
i-suudet
vapaisiin kuin
muuten.
Kumulatiivi
Työaikapank Ylityötunnit,
ki (21 §)
sunnuntaitunnit, työajan nen
lyhennysvapaat,
arkipyhäkorvaukset. EI
haittalisiä (ilta-, yö- ja
lauantailisät, koska
eivät ole täysiä tunteja
Vapaa
katsotaan
pidetyksi, 7 pv
ylittävä osuus
siirtyy takaisin
saldoihin;
vuosilomalain
säädösten
mukaisesti
10 (12) Luottamusmiesten
tiedonsaantioikeudet
Työaikakirj
anpito
pidettävä,
mutta
koska
sopimukset
yksilökohta
isia, ei
luottamus
mies
välttämättä
saa tietoja.
Järjestelmästä
irtautuminen
Muuta
6 kk
irtisanomisaika.
Työaikakirj
anpito
pidettävä,
mutta
koska
sopimukset
yksilökohta
isia, ei
luottamus
mies
välttämättä
saa tietoja.
Saldon
ylläpitämis
estä pitää
sopia,
saldon
pitää
näkyä,
pääluottam
usmies
sopijaosap
uolena.
Ei erityisiä
määräyksiä.
Voidaan ottaa
viraston
yksipuolisella
päätöksellä
kokeiluna
käyttöön
enintään 12 kk
ajaksi
(ajanjaksolla
1.3.201231.3.2014).
Tämä
työaikapankki
soveltuu
liukumatuntien
leikkaantumisen,
"harmaan"
ylityön
vähentämiseen.
Ensisijaisesti
pidetän vapaana,
mikäli ei
mahdollista,
voidaan
maksaarahana.
Tämä
työaikapankki
soveltuu
erityisesti
jaksotyöaloille.
3 kk irtisanomisaika, jonka
puitteissa tasataan
saldot. Mikäli ei
tasattu
irtisanomisajan
kuluessa, sovitaan
maksamisesta tai
perimisestä
työsuhteen
päättyessä
paikallisesti.
LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA LÄHDE
Järjestelyn
nimitys
Veneenrake
nnusteollisu
uden TES
Työaikapank Säännöllisen työajan
ki (7 § 5.)
tasoittuminen,
vuorokautiset ja
viikottaiset ylityöt,
työajan
lyhentämisvapaa sekä
vuosilomalain
säästövapaa.
Viestinvälity Joustovapaa
s- ja
logistiikkaalan TES
Pankkiin siirrettävät
erät
Automaattisesti
joustovapaaksi
siirretään: liukuvan
työajan ylityksen
kertymä ja vuosityöajan
lyhennys. Työntekijällä
on oikeus vaihtaa
joustovapaaksi:
yötyölisä ja yökorotus.
TA ja TT voivat sopia
lisä- ja yliyön,
iltatyölisän,
lauantaityökorvauksen,
sunnuntai- ja
aattopäivälisän,
vaalitoimitsijan
palkkion sekä
korvauksen
postinjakelun
tilapäisestä
urakoinnista.
Tasoittumiskausi
52 viikkoa.
Automaattis
esti
siirrettävien
erien osalta
yksi vuosi,
muuten ei
määritelty.
Tasoittuminen
sidottu
sesonkeihin
käytännössä
Ei.
Ei
11 (12) Pankin saldorajat
Pankkituntien
korvaus%
Kuka päättää
pankkivapaan
ajankohdasta
Kokonai
set
vapaapäivät
Sairastuminen
pankkivapaalla
Luottamusmiesten
tiedonsaantioikeudet
JärjestelMuuta
mästä
irtautuminen
Sovitaan paikallisesti.
Säännöllinen vuorokautinen
työaika voi
luottamusmiehen kanssa
sovittaessa olla
tasoittumisjakson aikana
enintään 12 t ja viikossa 52
t. päsääntöisesti
maksimisaldot enintään 120
t ja miinussaldot enintään 40
t. Suuria miinussaldoja ei
suositella.
Ellei vapaan
antamisesta
päästä
sopimukseen,
suoritetaan
pankkiin
siirrettyjen
ylitöiden osalta
yksinkertainen
rahakorvaus.
Säännöllisen
työajan
tunneilta ja
tylajan
lyhentämisvap
ailta
pitämättömät
tunnit
korvataan 50
%:lla
korotettuina.
TES:n ja
työaikalain
mukaisesti
korotettuna.
TA ja TT
sopivat.
Kyllä.
Sairastuessa
ennen
pankkivapaata
vapaa siirtyy
myöhempään
ajankohtaan.
Sairastuessa
vapaalla vapaa
kuluu sovitun
mukaisesti.
Ei erityisiä
määräyksiä
.
Työsuhteen
päättyessä
maksetaan
rahana
pankkitunnit.
Joissakin on 50 %
korotus yli 40 t
meneville tunneille,
mutta säännöllisen
työajan pankeissa
usein tunti tunnista periaatteella 50 tuntiin
asti per viikko.
Sovitaan
paikallisesti. Jos
usea työntekijä
pyytää samalle
ajankohdalle
joustovapaata,
etuoikeus
ensisijaisesti
pisimpään
työsuhteessa
olleella.
Kyllä,
mutta
voidaan
myös
lyhentää
työaikaa
Jos työntekijä
sairastuu
joustovapaalla,
saldoa ei
pienennetä.
Säästövapaan
perusteella
vaihdetun
joustovapaan
osalta
menetellään
vuosilomalain
säädösten
mukaisesti.
Ei erityisiä
määräyksiä
.
Joustovapa
asaldo
näkyy
henkilön
palkkalask
elmas-sa,
luottamus
mies voi
puuttua
ongelmatil
anteis-sa.
Työsuhteen
päättyessä
pitämättömät
joustovapaat
maksetaan
rahana
Työntekijällä on
oikeus vaatia
sovittavasti ja
oikeuden perusteella
joustovapaaksi
siirrettyjen osien
maksamista rahana.
Työnantajalla on
oikeus maksaa rahana
joustovapaan kertymä
tai osa siitä, mikäli
työntekijä ei noudata
suunnitelmaa
vapaiden pitämisestä.
Lomarahasta/säästöva
paasta kertyneen
joustovapaan
maksamisesta rahana
TA ja TT voivat
sopia.
38 t 15 min, paikallisesti
sopien voidaan kasvattaa
153 tuntiin
LIITE 3. TAULUKKO TYÖAIKAPANKKEJA KOSKEVISTA TES‐KIRJAUKSISTA JA TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSISTA TUTKIMUKSESSA KÄSITELTYJÄ TASOITTUVAN TYÖAJAN JÄRJESTELMIÄ, JOTKA LÄHENTELEVÄT TYÖAIKAPANKKIA: LÄHDE
Järjestelyn
nimitys
Golf-alan TES
Tasoittuimisjärjeste Ei erityisiä
lmä
siirrettäviä eriä,
työaika tasoittuu
keskimäärin
112,5 tuntiin 3
viikon jaksolla.
Säännöllinen
työaika yhtä
jaksoa kohden
voi olla enintään
150 t.
IAU - Lentoliikenteen Tasoittuva työaika
palveluja koskeva
TES sekä
esimerkkiyrityksen
työaikapankkisopimus
Rakennustuoteteollisu
uden TES, 6 § 5.
Säännöllisen
työajan
järjestäminen
paikallisesti
Pankkiin
siirrettävät erät
Tasoit Tasoittum Pankin saldorajat
tumis- inen
kausi sidottu
sesonkeihi
n
käytännös
sä
Pankkituntien Kuka
korvaus%
päättää
pankkivapaan
ajankohdasta
52/51
viikko
a
12 (12) Kokonaiset
vapaapäivät
Sairastuminen
pankkivapaalla
Luottamusmiesten
tiedonsaantioikeudet
Järjestelmästä
irtautuminen
Muuta
Kyllä.
Ei
erityisiä
määryks
iä.
Ei erillisiä
määräyksi
ä.
Työsuhteen päättyessä
kesken tasoittumiskauden
TT:n aloitteesta voidaan
alijäämätunnit vähentää ja
ylijäämätunnit korvataan
yksittäisellä tuntipalkalla.
Työsuhteen päättyessä
TA:n aloitteesta korvataan
keskimäärin 120 t asti
yksinkertaisella
tuntipalkalla ja tämän
ylittävästä osuudesta
puolet 50 %:lla korotetulla
ja puolet 100 %:lla
korotetulla palkalla.
Tasoittumisjärjestelmä,
ei varsinainen "puhdas"
työaikapankki.
Järjestelmästä eroaminen
merkitsee käytännössä
vain sitä, ettei käytä sitä.
Tasoittumisjärjestelmä,
ei varsinainen "puhdas"
työaikapankki.
Työaikapankkisopimuk
sessa sopijaosapuolina
ovat IAU ja yritys,
mutta paikalliset
ammattiosastot sopivat
sopimuksen
käyttöönotosta
paikallistasolla.
Kyllä,
sesongin
mukaan.
Työntekijälle on
annettava kutakin 5päiväistä työviikkoa
kohden 2 vapaapäivää,
joista toinen
viikkolepopäivä. Toinen
päivistä voidaan antaa se
ansaintaviikolla tai
yhdistää se muihin
vapaapäiviin 3 viikon
jakson sisällä.
Kolmen viikon
jaksoa
käytettäessä
150 t lisäksi
tehty työ on
ylityötä.
Ensimmäiset
18 t ylitöitä
korvataan 50
%:lla ja loput
100 %:lla
korotettuina.
Lähtökoht
aisesti TA
määrää.
Työtuntijärjestel 52
viikko
mällä
a
säännöllisen
työajan tunteja, ei
varsinainen
työaikapankki.
Lomaseso
nki
vaikuttaa,
kesällä
vilkkaamp
aa kuin
talvella.
Työaikalistaan
merkityn työn
lisäksi tehty
työ on ylityötä,
josta
ensimmäiset 2
t korvataan 50
%:lla ja
seuraavilta
tunneilta 100
%:lla
korotettuna.
Kyllä.
TT:llä on
mahdollisu
us
vaikuttaa
työvuoroih
insa, ja
yleensä
vapaan saa
kunhan
ilmoittaa
tarpeeksi
ajoissa.
Yksi
vuosi.
Päivittäine
n työaika
voi olla
maksimiss
aan 10 t ja
viikoittain
en työaika
50 t.
Sovitaan paikallisesti.
Tässä säännöllinen
työaika tasoittumisjakson
aikana keskimäärin 36,5 t.
Työvuorojen pituus 6-13
t. Julkaistava työaika
neljän viikon jaksolla
enintään 156 t ja yhden
viikon aikana enintään 56
t. TUNTIPOIKKEAMA
tasoittumisjakson aikana
enintään 73 t ja
tasoittumisjakson
päättyessä 0.
Työaika tasoittuu
keskimäärin 40 tuntiin
viikossa ja 8 tuntiin
vuorokaudessa vuoden
ajanjaksolla.
Säännöllisen
työajan tunnit,
työajan
lyhentämisvapaat
voidaan tosin
sopimalla liittää
järjestelmään.
Sovitaan Luottamus
paikallis miehen on
esti.
koko ajan
saatava
tietoa
tuntikerty
mistä.
Ei erillisiä
määräyksi
ä.
Tasoittumisjärjestelmä,
ei varsinainen "puhdas"
työaikapankki.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Hakaniemenranta 1 , PL 157
00531 Helsinki
puhelin 020 774 000
www.sak.fi