Sipoon Jokilaakson viheraluesuunnitelma “Aarrelaakso”
Sipoon Jokilaakson viheraluesuunnitelma “Aarrelaakso” 31.8.2012 Anni Vainio, maisema-arkkitehti yo Sipoon kunta Johdanto Sipoon Jokilaakson alueen kehittämiseksi järjestettiin vuoden 2011 lopulla ideakilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto AJAK Oy ehdotuksellaan “Aarrekartta”. Kilpailun ratkeamisen jälkeen toimisto on kehittänyt kilpailuehdotustaan kunnan suunnittelijoilta tulleen palautteen pohjalta. Tässä raportissa esiteltävä Sipoon Jokilaakson viheraluesuunnitelma on tehty käyttäen pohjana AJAK Oy:n 8.6.2012 toimittamaa versiota Sipoon Jokilaakson aluesuunnitelmasta. Jokilaakson alueesta on tarkoitus kehittää noin 1200 asukkaan monipuolinen asuinalue, josta keskustaajaman palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Alueen suunnittelun tavoitteita ovat kevyen- ja joukkoliikenteen käyttöön kannustaminen, joen varren virkistyskäytön kehittäminen, yhteisöllisyyden voimistaminen sekä energiatehokkaat asuinratkaisut. Tämä suunnitelma käsittelee Sipoon Jokilaakson viheralueita ja puistoja. Alueesta esitetään yleissuunnitelma ja tietyistä osa-alueista tarkempia suunnitelmia. Jokilaakson puisto on lähialueen asukkaiden virkistysympäristö ja Sipoon keskustan edustava viheralue. Se on sekä maisemallinen että toiminnallinen kokonaisuus, joka on vuorovaikutuksessa ympäröivien rakennettujen alueiden kanssa. Puiston läpi kulkevat kevyenliikenteen reitit mahdollistavat miellyttävän siirtymisen Nikkilän nykyisen keskustan ja uuden Jokilaakson alueen välillä sekä etelä-pohjoissuunnassa joen vartta myöten. Viheraluetta kiertää lenkkipolku, jonka varrella on kuntoiluvälineitä, ja jokea pitkin pääsee etenemään vuokrattavalla kajakilla. Jokilaaksossa on mahdollista harrastaa myös monenlaisia ulkopelejä. Reitistön varrella on informaatiota alueen luonnosta, esimerkiksi kasvi- ja eläinlajeista sekä luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn menetelmistä alueella. Julkiselle viheralueelle istutetaan hedelmäpuita ja marjapensaita ja sinne on suunnitelmassa osoitettu myös viljelypalstoja lähialueen asukkaille. Myös yksityispihoilla kannustetaan hyötyviljelyyn. Voittaneen kilpailuehdotuksen aarreteema näkyy myös viheraluesuunnitelmassa. Jokilaakson puisto on kuin aarrearkku monipuolisine toimintoineen ja maisemallisine helmineen. Alueen halki kulkevan Aarteenetsijän reitin varrelle muodostuu vaihteleva tilasarja, jota seuratessaan kulkija voi kokea löytämisen riemua. Reitillä voidaan käyttää ympäristötaiteen keinoja ja sijoittaa sinne mm. geokätköjä löydettäväksi. Suunnitelmaa tehdessä on tutustuttu suunnittelualueeseen tehtyjen selvitysten ja maastokäyntien avulla. Suunnitelmasta on keskusteltu Sipoon kaavoitusyksikön edustajien lisäksi Sipoon kulttuuritoimen Anne Laitisen ja Katja Sågblomin kanssa, kunnanpuutarhuri Mari Kososen kanssa, Sipoon Taiteilijat Ry:n edustajan Maikku Huovilan kanssa sekä Jokilaakson suunnittelukilpailun voittaneen AJAK Oy:n edustajien kanssa. Kannen kuva: Näkymä Sipoonjoen laaksosta Nikkilässä 15.6.2012. A. Vainio 2 Sipoon Jokilaakson aluesuunnitelma 1:3000 8.6.2012, AJAK Oy 3 Valuma-alueet FCG:lta tilatussa hulevesiselvityksessä on selvitetty Jokipuiston valuma-alue. Ainakin sadevesiviemärien suhteen alla olevan kartan tiedot ovat kuitenkin kunnan rakennttajainsinöörin, Risto Hautsalon, mukaan puutteellisia. Ei ole tiedossa, mistä FCG on saanut informaationsa. Sipoon kunnalta ei löydy ajantasaista karttaa hulevesiputkista. Valuma-aluekartta, FCG:n tekemä hulevesiselvitys. 4 Alla olevaan kuvaan on punaisilla viivoilla hahmoteltu kunkin hulevesipuron valuma-aluetta ja merkitty valuma-alueen koko hehtaareina, jotta voitaisiin arvioida purojen mahdollista vesimäärää ja vesialtaiden mitoitusta. Valumaaluerajojen vetäminen varmuudella on kuitenkin vaikeaa, sillä maasto on tasainen ja saatavilla olevassa topografiakartassa on korkeuskäyrät vain metrin välein. Lisäksi uuden asuinalueen mahdollisesta pinnan muotoilusta ja läpäisemättömien pintojen määrästä ei ole toistaiseksi tietoa. FCG:n hulevesiselvityksen mitoitusohje on “Kaava-alueelle suositellaan kiinteistö- ja korttelikohtaista hulevesien hallintaa mitoituksella 1m3/100m2.” Hulevesirakenteiden mitoitusta täytyy kuitenkin tutkia vielä tarkemmin. Altaat tulee rakentaa siten, että ne ovat esteettisiä myös ollessaan kuivia. Joen itäpuolen hulevesipurojen ja -altaiden lisäksi myös jokilaakson länsirannalle voidaan harkita rakennettavaksi hulevesialtaita. Maastohavaintojen perusteella tällä hetkellä ainakin osa sadevesiputkista purkautuu suoraan jokeen. Hulevesialtaiden suunnittelua varten täytyisi saada varmaa tietoa siitä, miltä alueelta sadevesiputket keräävät vetensä, missä kohdassa ne purkavat vetensä ja millä syvyydellä ne kulkevat maan alla purkupisteen läheisyydessä. Sadevesiviemäri Uudensillantien vieressä laskee jokeen sellaisenaan vedessä mahdollisesti olevat epäpuhtaudet. 37 ha 2,3 ha 8,3 ha 21,5 ha 15 ha AJAK Oy:n suunnitelma valuma-aluekartalla. Osavaluma-alueet punaisella viivalla. 5 Viheralueen yleissuunnitelma selvitysalue laidun 1:4000 nurmipinta / rantatörmallä luontainen kasvillisuus maisemaniitty / rantatörmallä luontainen kasvillisuus viljelty keräilypelto viljelypalstat 6 Jokilaakson viheraluetta on tarkasteltu kokonaisuutena huomioiden sekä itä- että länsiranta. Suunnitelman ulkopuolelle on jätetty länsirannan selvitysalueeksi merkitty osa, koska ei ole vielä päätetty, osoitetaanko sinne uusia rakennuksia vai ei. Tällä hetkellä paikalla on vanhoja omakotitaloja asemakaavan puistoalueella. Suunnitelmassa suurin osa viheralueesta on nurmipintaista puistoa, jossa voi pelailla ja oleskella. Eteläisimmille nurmikentille voidaan sijoittaa ainakin kaksi frisbeegolf-koria. Tarkoitus ei ole tehdä täysimittaista frisbeegolf-rataa. Jos sellainen halutaan Nikkilään, kannattaa sille etsiä maastoltaan vaihtelevampi ympäristö, jossa on esteitä ja jonne saa rakennettua mielenkiintoisemman radan. Nurmipinnaksi merkityt puiston osat, joissa ei ole tarvetta kulkea, voidaan korvata yleisilmeeltään nurmikkoa muistuttavilla maanpeitekasveilla. Niitä ei tarvitse leikata kuten ruohoa, ja alueen hoitokustannuksissa säästetään. Tällaisia kohtia voivat olla esimerkiksi pienet nurmikaistaleet rakennusten ja kävelytien välissä. Nurmea ei ole tarkoitus kylvää rantaviivaan saakka, vaan rantatörmälle jätetään kasvillisuusvyöhyke, joka siinä nytkin on. Biodiversiteetin ja maisemallisen monimuotoisuuden lisäämiseksi osa alueesta on suunniteltu muutettavaksi niityksi. Niityn kasvilajisto on huomattavasti rikkaampi kuin nurmikentän ja oikeita lajeja valitsemalla se saadaan houkuttelemaan myös perhosia. Aluetta tarvitsee niittää 1-2 kertaa kasvukaudessa ja sen hoidon kustannukset ovat paljon vähäisemmät kuin nurmikentän. Yksi alueen eteläosan niityistä on merkitty lammaslaitumeksi ja se voidaan aidata. Laiduntamalla hoidettavalle niitylle voidaan laittaa myös kiviä maisemaa elävöittämään, koska sinne ei ole tarvetta päästä niittokoneella. Ravinteikkaan maan köyhdyttämiseksi voi olla tarpeen, että niitettäviltä alueilta kerätään niittojäte pois. Nikkilän sairaalan ja joen välinen kunnan omistama peltoalue on suunnitelmassa osoitettu keräilypelloksi. Tarkoitus on, että kunta kustantaa pellon viljelyn ja asukkaat saavat kerätä pelloilta vapaasti esimerkiksi auringonkukkia, ruiskukkia ja herneitä. Ellipsin muotoiset viljelypalsta-alueet on sijoitettu siten, että sopivan pinnanmuotoilun tuloksena niiden valumavedet päätyvät hulevesialtaisiin. Näin altaiden kosteikkokasvit ottavat vedestä ravinteita ennenkuin se valuu jokeen. Yleiselle nurmialueelle istutetaan myös hedelmäpuita ja marjapensaita. Hulevesipurojen sijainti on sama kuin AJAK Oy:n suunnitelmassa mutta niiden muotoilua on tässä suunnitelmassa tarkennettu. Auringonkukkapelto. Jokilaakson viheralueen reitistö on yleissuunnitelmassa pääpiirteissään samanlainen kuin AJAK Oy:n suunnitelmassa. Eteläisimmän osan reittilinjausta on hieman muutettu ja lisätty joen rantaa seuraava reittiosuus, jotta Itäisestä jokipuistosta tuleva koivujen reunustama reitti (kuva alla) saadaan jatkumaan suoraan Uudensillantien yli kohti Nikkilän keskustaa. Myös joen länsipuolella sijaitsevan leikkipuiston ohitse on lisätty uusi reittiosuus. Nurmialue. Itäisestä jokipuistosta Uudensillantielle johtava koivukujanne. 7 Niitty. Aarteenetsijän reitti AJAK Oy:n Aarrekartta-nimisessä suunnitelmassa on teemana aarteenetsintä. Alueen halki kulkee Aarteenetsijänreitiksi nimetty kevyenliikenteenreitti, josta on kilpailuehdotuksen selostustekstissä kerrottu seuraavaa: “Aarteenetsijän reitti on kilpailualueen halki kulkeva rengasmainen kevyen liikenteen ja kävelyn reitti, joka johtaa kilpailualueen pohjois- ja eteläpäässä Nikkilän keskustaan. Kilpailualueella Aarteenetsijän reitti kytkee yhteen kaupunkirakenteen sisälle muodostuvat erilaiset aukiot, aarrepaikat, jotka on nimetty aarteenetsijän klassisen sanaston mukaisesti: ”Avain, Lyhty, Kompassi, Kartta, Mitta, Kirkontorni, Kumpu ja Kenttä”. (Aukioiden toteutusten ideoina esimerkiksi avainveistos, lyhty-valoteos, kiveykseen rakennettu kompassi, alueen kartta, etäisyys- /geokätkötaulu, ristin muotoinen keskustori + tähystyspaikka, josta näkymä kirkolle, nurmikumpu ja pelikenttä.) Aarteenetsijän reitti kulkee esteettömästi, turvallisesti ja risteämättä ajoneuvoliikennettä (lukuun ottamatta kortteleiden pihakatuja). Etelässä reitti luo samalla turvallisen kulkureitin kilpailualueelta Nikkilän koululle.” Aareenetsijän reitti on muuttunut AJAK Oy:n 8.6. versiossa hieman alkuperäisestä kilpailuehdotuksesta, mutta tässäkin suunnitelmassa reitin tilasarja-ajatus toteutuu ja aukioille voidaan sijoittaa “aarteita”. Ne voivat olla esimerkiksi erilaisia aurinkokelloja kuten heijastusaurinkokello, aurinkokello, jossa seistään viisarina ja perinteinen kotipihoilta tuttu metallinen aurinkokello suurempana, veistoksellisena versiona. Jollekin aukioista voidaan istuttaa Linnén kukkakello, jonka ajan näyttö perustuu siihen, että sen eri kasvilajit avaavat kukkansa eri aikaan päivästä. Aarteenetsijää riemastuttavat oivallukset, esimerkiksi se, miten tietty aurinkokello toimii. Aarteenetsijänreitti voidaan merkitä muista reiteistä erottuvaksi esimerkiksi tietynlaisella reunakivellä. Reitti voi jatkua joen yli Nikkilän vanhalle puolelle, jolloin siitä muodostuu kierrettävä lenkki. Sipoon kunnan kulttuuritoimella on ajatuksia reitin varrella esiteltävistä aarteista tai kulttuurireitistä, jolla esiteltäisiin esim. eri aikakausien arkkitehtuuria Nikkilässä. Myös ajatusta geokätköistä voidaan kehitellä aarteenetsijän reitin varrelle. Esimerkiksi lapsille voidaan tehdä aarteenetsintäreitti, jolla seurataan jotakin fiktiivistä tarinaa. Toisaalta geokätköt voivat museottomassa Sipoossa myös kertoa alueen historiasta tai sisältää vaikkapa vanhan valokuvan paikalta, johon kätkö on piilotettu. Oranssi: Aarteenetsijän reitti. Keltainen: Aarreaukiot. Yllä: Aurinkokello, jossa seistään viisarina. Merkityt näkymäpaikat AJAK Oy:n suunnitelmassa on huomioitu näkymälinjat Sipoon kirkon tornia sekä sairaalan Juhlataloa ja päärakennuksta kohti jättämällä ne avoimiksi rakennusten väliin. Kilpailuehdotuksen selostuksessa kerrotaan näkymistä kirkolle: “Näkymiä Sipoon kirkolle avautuu kaikkialta jokivarren virkistysalueelta, aina kaupunkirakenteen väleistä viheralueelle tultaessa sekä erityisestä kohdasta rakenteen sisältä; kirkontorni näkyy uuden keskustaalueen toriaukiolta Aarteenetsijän reitin näkymäpäätteenä.” Tietyt näkymäpaikat voidaan merkitä esim. laatoitetuilla ympyröillä. Toriaukiolla ja Juhlatalon edustan aukiolla ympyrät ovat Aarteenetsijän reitillä. Muissa kartalle (oik.) merkityissä näkymäpisteissä on tarkoitus olla istuimet, joilla istuessaan voi katsoa näkymäakselien päässä olevia maamerkkejä. Juhlatalo Sairaalan päärakennus i Geokätköily on ulkoiluharrastus, jossa maastoon piilotettuja purkkeja etsitään GPS-laitteen avulla. Kirkko Vihreä: Näkymäpaikka, joka merkitään. 8 Juhlatalon edustan akseli 8.6.2012 päivätyssä AJAK Oy:n suunnitelmassa Nikkilän sairaalan juhlasalirakennuksen edustan avointa akselia Uudensillantien pohjoispuolella jatkavan avoimeen tilaan oli suunniteltu 40x60m pallokenttä, joka soveltuisi myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Sipoon kunnan suunnittelijoiden kanssa käydyn keskustelun tuloksena todettiin kuitenkin, että lähistöllä lienee jo tarpeeksi pallokenttiä ja avoimeen tilaan voidaan miettiä myös muuta käyttöä. Tässä viheraluesuunnitelmassa esitetään pallokentän tilalle nurmipintaista aukiota, jonka pohjoispäässä on pieni amfiteatteri. Teatteri soveltuu mm. kesäteatteriesityksille sekä pienille konserteille ja kaupunkitansseille. Aurinko paistaa näyttämölle sopivasti katsomon suunnalta. Katsomon terassointi rakennetaan kiviharkoilla (kuvat alla). Terassoimalla maastoon saadaan kolme katsomoriviä, ja tapahtumien ajaksi voidaan tarvittaessa lisätä neljäs rivi selkänojallisilla irtoistuimilla, jolloin myös tukea istumiseen tarvitsevat ihmiset voivat tulla katsomaan esityksiä. Teatterin ellipsin muotoinen näyttämö kivetään sileillä kivilaatoilla ja ladotaan mahdollisimman kapeilla saumoilla, jotta pinta on tasainen ja sillä voi tanssia. Teatterin varasto Amfiteatteri pysäköinti AJAK Oy:n versio 8.6.2012 Teatterin viereen on hyvä saada pieni varastorakennus esitysten tarpeistoa varten. Tästä rakennuksesta voidaan hoitaa myös mahdollisten väliaikatarjoilujen myynti. Amfiteatterin esityksissä on suositeltavaa käyttää kevytrakenteista lavastusta, joka voidaan siirtää varastoon, silloin kun teatteri ei ole käytössä, jotta näkymälinja joen toiselta puolelta sairaalan juhlatalolle säilyy avoimena. Oik. kuvassa “Muokattu vaihtoehto 1” pieni pelikenttä on suunniteltu petanquekentäksi. Kentälle mahtuu kuusi 4 x15 m aluetta eli sillä voi olla käynnissä kuusi peliä samaan aikaan. Kenttä päällystetään kivituhkalla ja hiekalla (rakennusohjeet: petanque.fi). Parkkipaikka on ajateltu upotettavaksi n. 70 cm ympäröivää maastoa alemmaksi, jottei se näkyisi autoineen avoimessa maisemassa. Se voidaan päällystää nurmikivellä, jolloin sen yleisilme on vihreä tyhjänä ollessaan. Nurmikentällä on koripallokenttä, jonka korit ovat symmetrisesti avoimen näkymäakselin reunoilla ja haittaavat näin näkymää mahdollisimman vähän. Loivassa rinteessä sijaitsevan koripallokentän itäpää upotetaan maastoon, jottei kenttää erotu ympäröivää nurmipintaa korkeampana alueena. Muokattu vaihtoehto 1 1:1000 120 cm 40 cm 40 cm Periaateleikkaus. Amfiteatteri Nurmikentälle terassoitu katsomo. Referenssikuva. Valkeisen puisto Kuopio. 9 Vaihtoehdossa 2 juhlatalon edustalla olevan avoimen tilan toiminnot on järjestelty uudelleen siten, että pysäköintirivi ei ole aivan juhlatalolta tulevan tien kohdalla, avoimen tilan keskiakselin tukkeena, vaan juhlatalon pihatie jatkuu kävelytienä myös Uudensillantien pohjoispuolelle. Koska rinne viettää loivasti länteen päin, saadaan pysäköintialue myös luontevammin laskettua ympäröivää tasoa alemmaksi kuin jos se sijaitsisi keskiakselin itäpuolella. Pysäköintialue voidaan rakentaa 1 m ympäröivien kävelyteiden tasoa alemmaksi, jotta se piiloutuu paremmin maisemaan. Koska länsipuolen rakennukset eivät ole asuntoja vaan autokatoksia, pysäköintialue voidaan sijoittaa rakennuksen lähelle (0,6 m etäisyydelle). Pysäköintialueen paikoista on AJAK Oy:n suunnitelmassa osoitettu 12 kpl aukion itäpuolella sijaitsevien asuntojen käyttöön. Pysäköinnin siirtäminen aukion länsipuolelle pidentää asukkaiden matkaa autopaikalleen, mutta toisaalta voidaan vielä tutkia, olisiko asuntojen autopaikat mahdollista sijoittaa korttelin sisälle. Tällöin pysäköintialue jäisi kokonaan yleiseen käyttöön. Autokatosriviä on siirretty tässä vaihtoehdossa 1,2 m länteen ja hieman etelään, jotta pysäköintialue mahtuu sen ja aukion keskiakselin väliin. Juhlatalo voitaisiin ottaa käyttöön lähialueen asukkaiden kulttuuri- ja harrastustoimintatarkoituksiin, jolloin aukion kummassakin päätepisteessä olis kulttuuriareena. Juhlatalo voisi esim. talvella toimia harrastelijateatterin harjoitustilana ja kesällä esitys voitaisiin siirtää ulkoilmateatteriin esitettäväksi. portaat pysäköinti luiska Vas. Kasvillisuus tuhoaa tällä hetkellä Juhlatalon sisäänkäynnin rakenteita. Muokattu vaihtoehto 2 1:1000 Nykyinen näkymä Juhlatalolta alas. 10 Sekä vaihtoehdossa 1 että 2 Juhlatalolta laskeutuvan kävelytien suora linja katkeaa hieman häiritsevästi ennen koripallokenttää. Myös Aarteenetsijänreitin kirkon tornille johtavaa näkymälinjaa seuraava osuus muuttaa linjaansa antikliimaksin omaisesti asuinrakennusten välissä ja kulkee pysäköintialueen ja pelikenttien välistä kohti autokatosta, jonka luona kääntyy 90 asteen kulmassa kohti jokilaakson viheraluetta. Vaihtoehdossa 3 Juhlatalolta laskeutuva tie jatkuu suorana amfiteatterille saakka. Teatteriaukio tien päässä on juhlavampi vastapari Juhlatalolle kuin koripallokenttä. Aarteenetsijän reitti päättyy aurinkokelloympyrään, josta näkymälinja kirkolle jatkuu. Kuljettava reitti jatkuu joko Juhlatalolle tai alas amfiteatterille. Reittilinjauksen muuttamista puoltaa myös se, että huoltoajo teatterin varastorakennukselle helpottuu, kun tielinjassa ei ole 90 asteen kulmia. Nurmipintaisella aukiolla on kiilamaisia istutusalueita, joihin voidaan istuttaa pensaita ja perennoja. Pensaat voidaan valita siten, että jokaisessa kiilassa on oman värisiään pensaita, jolloin kiilat erottuvat näkymässä erisävyisinä raitoina. Aukiolle istutettavan puulajin on oltava matala, jottei näkymä Juhlatalolle peity. Täysikokoinen koripallokenttä on korvattu pienellä katukoriskentällä. Kori sijoitetaan autokatoksen seinän eteen, jolloin se ei häiritse juhlatalon edustan avointa tilaa. Kentällä voi pelata myös esimerkiksi katusählyä.Jos alueelle halutaan täysikokoinen koripallokenttä, se voidaan sijoittaa toriaukion viereiseen puistoon, 150 metriä itään. (ks. seuraava sivu) Katukoripallokentän pohjoispuolella on leikkikenttä. Aukion keskikäytävän sivuilla on portaat, joilla voi istuskella ja joita pitkin laskeudutaan pelikentille. Yleisiä toimintoja palveleva pysäköinti on sijoitettu aukion länsipuolella olevien autokatosten yhteyteen ja AJAK Oy:n suunnitelmassa aukiolle sijoitetut itäpuoleisen korttelin asuntojen 12 autopaikkaa on ajateltu siirrettäväksi kyseisen korttelin sisälle. Teatterin varasto Amfiteatteri ue sal tu istu Heijastusaurinkokello Aarteenetsijän reitin päätteenä. pysäköinti petanque leikki +11.7 +11.0 +11.2 katukoris Juhlatalo Nykyinen näkymä kohti Juhlataloa. Muokattu vaihtoehto 3 11 1:1000 Toriaukio AJAK Oy:n versio 8.6.1012 ijän Muokatussa versiossa on muutettu hieman kulkureittejä ja vesialtaan sijaintia. Aukion puistomaiseen osaan voidaan sijoittaa koripallokenttä tai muutama lentopallon ja sulkapallon pelaamiseen soveltuva kenttä. Vesiallas voidaan talvella jäädyttää luistinradaksi. Mahdollisen suihkulähteen sijoittelussa tulee huomioida talvikäyttö luistinratana. Aarteenetsijän reitti erottuu toriaukion muusta pinnasta erilaisella kiveyksellä. Aukiosta on tehtävä vielä tarkempi suunnitelma, jossa on mm. osoitettu istuinten sijainnit. toriaukio ti reit ts ene rte Aa pelikenttä Vesiallas, jota käytetään talvisin luistinratana. Amsterdam. Muokattu versio. 1:1000 12 Hulevesipurot Alueen hulevesipurojen uomat rakennetaan pyöreillä kivillä. Uomat ovat n. 60 cm leveitä. Purossa on mutkia ja leveitä allasmaisia kohtia, jotta veden virtaus on hidasta ja kiintoaines ehtii laskeutua. Lähellä rakennuksia puro voi olla pelkästään kivetty uoma, mutta viheralueella uoman reunoille istutetaan kosteikkokasveja. Istutetettavaksi valitaan näyttävästi kukkivia lajeja. Kosteikkokasvit käyttävät hulevedestä ravinteita ennen kuin se valuu jokeen. Siksi viljelypalsta-alueet on sijoitettu siten, että niiden valumavedet päätyvät hulevesialtaisiin. Hulevesipuron poikkileikkaus. Hulevesipuro. Kuopion asuntomessut 2010. Alueen hulevesipurot. 13 Hulevesipuro levenee altaaksi, jonka ympärille on istutettu kosteikkokasveja. Kuopion asuntomessut 2010. Istutettavaksi valitaan näyttäviä kasvilajeja. Katariinan meripuisto, Kotka 2012. 14 Hulevesipuron syvyysvaihtelu Esimerkkinä eteläisin hulevesipuro Matalan veden alue Keskisyvän veden alue Syvän veden alue Mahdollisia kasvilajeja Kosteikkokasveja Pajuja kosteikkojen reunoille Rentukka Caltha palustris Punalatva Eupatorium cannabinum Röyhyvihvilä Juncus effusus Ranta-alpi Lysimachia vulgaris Pullosara Carex rostrata Stokes Luhtalemmikki Myosotis scorpioides Rantatädyke Veronica longifolia Rantanätkelmä Lathyrus palustris Ratamosarpio Alisma plantago-aquatica Korpikaisla Scirpus sylvaticus Haarapalpakko Sparganium erectum Sarjarimpi Butomus umbellatus Keltakurjenmiekka Iris pseudacorus Siperiankurjenmiekka Iris sibirica Viiltosara Carex acuta Terttualpi Lysimachia thyrsiflora Vehka Calla palustris Rantakukka Lythrum salicaria Mesiangervo Filipendula ulmaria Leveäosmankäämi Typha latifolia Kuunliljat Hosta Nauhukset Ligularia Kissapaju Kiiltopaju Virpapaju Salix daphnoides’Pomeranica’ (hedeyksilöitä) Salix phylicifolia Salix aurita Pensaita ja pieniä koristepuita viheralueelle Syyshortensia Hydrangea paniculata ‘Mustialan hortensia’ Pihajasmike Philadelphus coronarius Pikkujasmike Philadelphus lemoinei Kaljukultasade Laburnum alpinum Helmiorapihlaja Crataegus mordenensis Ruusuorapihlaja Crataegus media Koivuangervo Spiraea betulifolia Rinneangervo Spiraea densiflora Tuurenpihlaja Sorbus ‘Dodong’ Kirsikkasorvarinpensas Euonymus planipes Kääpiömanteli Prunus tenella Ruusumanteli Prunus triloba Pilvikirsikka Prunus pensylvanica Rusokirsikka Prunus sargentii Tuohituomi Prunus maackii Onnenpensaat Forsythia Syreenit Syringa 15 Viljelypalstat Alueelle on suunniteltu yhteensä n 80 viljelypalstaa, joiden koko on 15-20 m ². Palstat on sijoitettu tulvarajan (9m) yläpuolelle. Ellipsin muotoiset palstat rajataan nurmikentästä 1,5 m leveällä valkoisella soraympyrällä ja reunakivellä. Ympyrän reunoilla voi olla istuimia. Kasteluvesi saadaan hulevesialtaista ja sitä varten voidaan asentaa käsipumput. Jos on tarvetta työvälineiden säilytysvarastolle, pieni varasto voidaan rakentaa esimerkiksi ellipsin keskelle. Mikäli viljelypalstoille on enemmän kysyntää kuin tässä osoitetut palstat, voidaan harkita osaa keräilypelloksi osoitetusta alueesta muutettavan palstaviljelyalueeksi (kolmion muotoinen osa koivukujanteen itäpuolella). Oik. alla: Sora ja reunakivi. Sora valkoinen tai muu vaalea väri joka sopii läheisten rakennusten julkisivujen väriin. Ympäröivän nurmikentän tasolla oleva reunakivi esim. vaaleanharmaata graniittia, ei sileäpintaista materiaalia vaan hieman rosoista. Yllä: Esimerkkikuvio ellipsin jakamisesta 20 viljelypalstaan. Viljelypalsta-alue Yrttipuutarha Marjapensaita Hedelmäpuu Alla: Hulevesiallas 16 Viljelypalstojen ympäristön maasto muotoillaan niin, että valumavedet päätyvät puhdistavaan kosteikkoon. Hedelmätarha Yleiselle viheralueelle istutetaan myös hedelmäpuita ja marjapensaita: omena-, päärynä-, luumu, kriikuna- ja kirsikkapuita sekä viinimarja- ja karviaispensaita. Tuotteet ovat vapaasti keräiltävissä syötäväksi. 17 Palstaviljelyä Nikkilän sairaalan eteläpuolella. Yrttipuutarha Yrttipuutarhassa viljellään yrttejä ja maustekasveja. Puutarhassa huomioidaan erityisesti vanhukset ja puiston sokeat käyttäjät. Jokaisella kasvilla on nimikylttinsä, joihin lajien tieteellisten nimien lisäksi on kirjoitettu nimet suomeksi, ruotsiksi ja pistekirjoituksella. Istutuslaatikoiden reunat ovat n. 80-90 cm korkeudella, jotta yrttejä voi haistella ja kosketella kumartumatta. Alueella on myös istumapaikkoja, joille voi pysähtyä aistimaan puutarhaa. Istutuslaatikoiden puiset reunalistat käsitellään sileiksi, jotta niitä voi seurata kädellään. Puutarhan keskellä oleva suihkulähde tuo äänimaailmaan veden solinaa ja helpottaa osaltaan näkövammaisen orientoitumista tilassa. Alueen läpi kulkee hulevesipuro, jonka uoma on yrttipuutarhan kohdalla kokonaan kivetty. Puutarhan keskellä uoma laajenee altaaksi, jossa pieni suihkulähde sijaitsee. Allasta suunniteltaessa on tutkittava, riittääkö kierrätettävä sadevesi pitämään altaassa aina vettä vai pitääkö suihkulähde yhdistää vesijohtoon. Altaan pohja on noin 30 cm ympäröiviä kävelypintoja matalammalla. Puutarhan keskelle istutetaan pensaita, joista ainakin osa on ikivihreitä. Lounaisosaan istutettava kirsikkapuu on kasveista korkein ja kukkiessaan puutarhan katseenvangitsija. Sen pyöreää istutuslaatikkoa ympäröivältä penkiltä näkee yrttipuutarhan lisäksi myös alas jokilaaksoon, Sipoon kirkon tornille sekä läheisille viljelypalstoille ja rakennuksille. Puun juurelle istutetaan kesäkukkia. Myös puutarhan muita osia voidaan täydentää kesäkukkaistutuksilla. Asemapiirros 1:1000 Idealuonnos Pyöreä istuin, jonka keskellä kirsikkapuu. Näkymä suihkulähteelle. 18 yrttejä yrttejä yrttejä pensaita pensaita suihkulähde yrttejä kiveys yrttejä istuin istuin kesäkukat kirsikkapuu istuin yrttejä kivituhkapinta Pohjapiirros 1:50 Alla: Esimerkkejä kukkivista yrttipuutarhan lajeista. Kurkkuyrtti Ruohosipuli 19 Japaninminttu Punaväriminttu Veistokselliset puurakenteet Veistokselliset kuntoiluvälineet osana ympäristöään. Idealuonnos. Jokilaakson alueen sillat, laiturit sekä leikki- ja kuntoiluvälineet on tarkoitus toteuttaa veistoksellisina puurakenteina. Kuntoilu- ja leikkivälineet sovitetaan maastoon niin, etteivät ne ole irrallisen näköisinä keskellä nurmikenttää. Siltarakenteissa on tarkoitus olla myös laiturinomainen osa, joka mahdollistaa veden äärelle pääsyn. Veistoksellinen puurakenne. Fiskars. 20 Joenvarren suunniteltu pyörätieverkosto ja Jokilaakson liikuntapisteet Punainen viiva = Joenvarren pyörätieverkosto Keltainen ympyrä = Kuntoiluvälineet Keltainen neliö = Liikuntakentät 21 Pohjoisin kuntoilupiste Tämä kuntoilupiste sijaitsee rinteessä, ja se toteutetaan terassoimalla maastoa. Kuntoiluvälineitä tulee näin ollen eri tasoihin. Kohdassa on myös veteen saakka ulottuva laiturimainen rakenne, jolla voi oleslkella. Paikalla voi olla myös vähemmän puita kuin piirroksessa (oik.). Kuntoilupisteen ohitse kulkeva uusi kevyenliikenteenväylä voidaan perustaa olemssaolevan huoltotien päälle. kuntoiluvälineet tie yin en k ny o olt hu Kuntoilupisteen sijainti 1:2000 Yllä vas. ja oik. Pohjoisimman kuntoilupisteen kalteva maasto. Huoltotie, jolle voidaan perustaa kevyenliikenteen väylä. 22 Perhepuisto Tallbackan tilan Nikkiläntien pohjoispuoleisesta osasta on ajateltu tehtävän perhepuisto. Perhepuistossa on pieniä pelikenttiä, puistomaista ympäristöä ja muinaismuistoalue. Siellä voi olla myös kotieläinpiha, leikkivälineitä ja seniorikuntoiluvälineitä. Perhepuistoon sopii kehittää erilaista kerho- ja harrastustoimintaa. AJAK Oy:n suunnitelmassa on esitetty puistoon yksi uusi rakennus ja vanhoista rekennuksista säilytettäviksi kaksi. Päiväkoti Perhepuisto Kotieläinpiha perhepuistoon. Tallbackan tila. Ilmakuva 2006. Tallbackan tilan eteläpuoli Tallbackan tilan pohjoispuolen rakennuksia ei juuri näy metsäsaarekkeen keskeltä. Nykyinen näkymä kaakosta. Nikk ilän tie 1:2000 Perhepuisto kuvassa rajattuna keltaisella. AJAK Oy:n suunnitelma 8.6.2012. Oik. Rakennukset, jotka AJAK Oy:n suunnitelmassa säilyvät perhepuiston alueella. Vas. ja keskellä yllä: Rakennukset, jotka AJAK Oy:n suunnitelman mukaan puretaan. Oik. yllä: Alueelle on ilmeisesti joitakin kymmeniä vuosia sitten sijoitettu kotitalousjätteitä. 23 Pumppuhuone Vuonna 1914 rakennetulle, käytöstä poistetulle pumppuhuoneelle voidaan keksiä uusi käyttötarkoitus. Vaikka Rakennuksen toisessa kerroksessa on aikoinaan asuttu, ei sitä enää uskalleta osoittaa asumiskäyttöön, sillä tulviva Sipoonjoki kastelee rakennuksen pohjakerroksen ajoittain. Sopiva käyttötarkoitus rakennukselle voisi olla esimerkiksi kahvila, taidenäyttelytila ja ateljee tai mieluiten nämä kaikki yhdistettynä. Rakennuksen ja joen väliin voidaan rakentaa terassi ja laituri, ja pumppaamosta voitaisiin vuokrata myös kajakkeja. Sipoonjokea pitkin pääsee melomaan pohjoisessa suunnilleen rautatiesillalle saakka ja etelässa Brobölen padolle, jonka kohdalla kajakkia täytyy kantaa, jos haluaa edetä merelle. Pumppuhuone Nikk ilänti e Pumppuhuone. Asemapiirros 1:1000. Suunnitelma. “Jokigalleria” Sipoon Jokilaakso voi olla taidegalleria ulkotilassa. Ympäristötaidetta voidaan tehdä esimerkiksi Aarteenetsijän reitin varrelle ja niityille. Jos ajatus galleria-ateljeesta pumppaamoon saadaan toteutettua, voisi pumppaamoa isännöivä henkilö koordinoida myös ulkogalleriaa. Myös Jokilaakson rakennustyömaan naamiointiin voidaan käyttää taidetta. Aiheesta on puhuttu Sipoon Taiteilijat Ry:n Maikku Huovilan kanssa. Hän kertoi tarvittaessa voivansa olla hankekoordinaattori rakentamisen aikaisen taiteen suhteen. Työmaata ympäröiviin seiniin voidaan esimerkiksi maalata välähdyksenomaisia kuvia Jokilaakson tulevilta puistoalueilta. Jotta taiteilijayhdistys voi hakea rahoitusta projektille, täytyy lupa taiteen tekemiseen olla tiedossa 1-1,5 vuotta ennen toteutusta. Tulviva Sipoonjoki Nikkiläntien sillalta pohjoiseen 29.7.2004. Kuva Risto Mononen. Sipoonjoki on tarpeeksi leveä melottavaksi noin rautatiesillalle saakka. 24 Jokipuiston länsipuoli Monica Äijälä on tehnyt Jokipuiston länsirannalle, Nikkiläntien pohjoispuolella sijaitsevaan osaan istutussuunnitelman vuonna 2009, ja puisto on toteutettu sen mukaisesti. Puiston perennaistutukset ovat paljon hoitoa vaativat, ja puiston ylläpitoon on ohjattava paljon resursseja, jotta se säilyy siistinä. AJAK Oy:n suunnitelman mukaisesti Mixintieltä on tarkoitus johtaa uusi tie joen toiselle puolelle Sipoon Jokilaaksoon, ja osa vastikään istutetusta puistosta jää tien alle. Tämä osa puistoa täytyy suunnitella ja rakentaa uudestaan. (Äijälän suunnitelma seuraavalla aukeamalla) Maitohorsmaa kasvavan kosteikon sijainti. Maitohorsmaa ja mesiangervoa kasvava alue toiminee jo tällä hetkellä hulevesiä puhdistavana kosteikkona, joten se kannattaa säilyttää sellaisenaan. Se on myös kukkiessaan kaunis. Jos lähistön hulevesiputket eivät laske tähän kosteikkoon, voidaan tutkia, onko ne mahdollista muuttaa laskemaan tänne. Saatavilla olevasta puutteellisesta sadevesiviemärien kartasta asia ei selviä. AJAK Oy:n 8.6.2012 suunnitelmassa uusi kevyenliikenteenväylä kulkee tämän kosteikon päältä. Reitti voidaan toteuttaa laiturimaisena pitkospuurakenteena kosteikon yli tai siirtää se kulkemaan nykyisen nurmikentän päällä. Yllä: Kuvia Äijälän suunnitelman mukaan istutetusta joen länsipuolesta. Alla vas. ja oik. Maitohorsmaa kasvava kosteikko. 25 26 27 Leikkipuisto Segris Joen länsirannan puisto, joka sijaitsee Nikkiläntien eteläpuolella, on tilan rajaukseltaan epämääräinen. Karttakuvassa on esitetty joitakin parannusehdotuksia, joilla puistoa voidaan parantaa verrattain kevein toimenpitein. Voidaan kuitenkin myös harkita koko puiston radikaalimpaa uudistamista. Se kuitenkin luultavasti edellyttäisi ainakin paikalla olevan suhteellisen uuden leikkikentän siirtämistä. Leikkikenttä sijaitsee irrallisen näköisenä keskellä nurmikenttää. Puiston sisäänkäynnit (vas.) ovat epämääräiset. Ne voidaan merkitä selkeämmin kasvillisuudeen avulla (kuva alla) Jos mahdollista, kävelytien viereinen avo-oja (oik.) tulee poistaa. Tällöin ojan visuaalinen ja kävelytien puistosta erottava merkitys pienenee. Jos se ei ole mahdollista, niin puurivi istutetaan ojan viereen. Nurmikentän keskellä kosteikkokasvillisuusalue, joka on tarkoitus säilyttää ja jota pitkin niittymäinen kasvillisuusvyöhyke ikään kuin saapuu joen toiselle puolelle. 28 suurennettava vesiallas istutettava ruusuaita Nikk ilänti e istutettava pensasaita (leikataan muotoon) istutettava puurivi, esim. kotipihlaja tai ruotsinpihlaja istumapaikka, josta on suora näkymälinja sairaalan Juhlatalolle ystävyyspatsas kuntoiluvälineet ruusuaita veneveistos Nurmi Niitty tai rantatörmän nykyinen kasvillisuus Alue, jolle istutetaan kosteikkokasveja Olemassa oleva puu Istutettava puu Leikkipuisto 1:1000 Puiston reunalla on nyt sadevesiviemärin pää, josta vesi virtaa nopeasti kohti jokea. Putken pään kohdalla vedenpinta on 1,5-2 m maastoa alempana ja veden syvyys 20-30 cm. Putken pään kohdalla pohja on hiekkaa ja kiviä ja vesi on kirkasta. Vesiallasta voidaan laajentaa, jotta saadaan näkyvä vesiaihe, eikä vesi virtaa heti pois. Kuvat: Vesiuoma ei tällä hetkellä juurikaan erotu kasvillisuuden seasta. 29 Maanäytteet niittyjen perustamista varten Suunnitelluilta niittyalueilta otettiin 18.7.2012 maanäytteitä, jotka lähetettiin tutkittaviksi Viljavuuspalveluun. Tarkoituksena oli selvittää minkälainen maan laatu on ja minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan, kun paikalle perustetaan niitty. Tutkimuksen mukaan maa on hyvin savista, ja niityn perustamiseksi lienee hyvä sekoittaa pintamaahan hiekkaa. NÄYTE 1 NÄYTE 2 NÄYTE 3 NÄYTE 4 NÄYTE 5 Näyte nro 3. Näyte nro 5. 30 Pohjavedestä kertova kohde luontopolulla Insinööritoimsto Severi Anttonen on tehnyt 15.11.2010 päivätyn Rakennettavuusselvityksen Jokilaakson suunnittelualueelta. Selvitystä tehtäessä alueelle on kairattu reikiä, ja raportissa todetaan, että kahdesta kairauspisteestä on pulpunnut maanpinnalle paineellista pohjavettä. 18.7.2012 maastokäynnillä A. Vainio on havainnut, että kairauspisteestä nro 3 pulppuaa edelleen kirkasta vettä, kaksi vuotta kairausten jälkeen. Ei ole varmaa, kuinka kauan reikä säilyy avoimena, mutta ainakin toistaiseksi se voidaan nostaa esiin yhtenä luontopolun kohteena. Kevyenliikenteenreitiltä johdetaan pitkospuut reiän läheisyyteen, jonne sijoitetaan pohjavesialueesta kertova informaatiotaulu. 3 31
© Copyright 2024