1. No category

Projektikoodi: S11442
Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T...
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
Ohjelmakausi 2007 - 2013
Viranomaisen merkintöjä
Saapumispvm
26.04.2013
Käsittelijä
Sirpa Raassina
Projektikoodi
S11442
Diaarinumero
Tila
POKELY/535/04.00.05.00/2010
Puhelinnumero 02950 26159
Valmis 21.08.2013
1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT
Projektin nimi
KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen
kehittämishanke - Työssä ja Työstä oppien
Ohjelma
Manner-Suomen ESR-ohjelma
Ohjelman osio
Itä-Suomen suuralueosio
Toimintalinja
3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja
palvelujärjestelmien kehittäminen
Projektityyppi
Projekti, jossa on henkilöitä mukana
Vastuuviranomainen
Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Aloituspäivämäärä
01.08.2010
Päättymispäivämäärä 31.12.2012
2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT
Toteuttajan nimi
Itä-Suomen yliopisto
Projektin vastuuhenkilön nimi
Esko Paakkola
Sähköpostiosoite esko.paakkola@uef.fi
Puhelinnumero
3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT
Täyttäjän nimi
Ulla Peräkorpi
Sähköpostiosoite ulla.perakorpi@uef.fi
Puhelinnumero
050 527 6163
050 347 9776
4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ
Projektin lähtökohtana oli vastata työntekijöiden alati muuttuviin ja kasvaviin osaamisvaatimuksiin
uudenlaisilla koulutusmalleilla. Näiden mallien tuli entistä paremmin perustua työelämän todellisiin
tarpeisiin ja mahdollistaa työn ja oppimisen yhdistäminen. Projektissa kehitettiin työelämäpohjaisia
toimintamalleja korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen, ja muun pitkäkestoisen
täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi korkeasti koulutetuille.
Projektin kohderyhmänä olivat työelämän edustajat, työnantajat, joilta saatiin tietoa työelämän osaamis- ja
koulutustarpeista sekä soveltuvista koulutusmenetelmistä. Kohderyhmänä olivat myös
täydennyskoulutettavat, jotka osallistuvat projektin pilottikoulutuksiin ja niiden arviointiin, sekä
mentorit/työpaikkaohjaajat, jotka ohjasivat kouluttautuvia projektin aikana, ja jatkossa. Kohderyhmänä
olivat myös koulutussuunnittelijat ja toteuttajat, jotka saavat työnsä tueksi testattuja malleja
oppisopimustyyppisten koulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta.
v. 01/11
Tulostettu 02.09.2013 13:18:09
EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ
1/13
Projektikoodi: S11442
Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T...
Tavoitteena oli suunnitella työelämän tarpeisiin perustuvia koulutussisältöjä ja toteuttamismalleja sekä
kehittää työssä oppimisen käytäntöjä. Työelämän tarpeita kartoitettiin eri aloille tehtävillä kyselyillä ja
haastatteluilla. Samalla arvioitiin mm. osallistuvien oppilaitosten olemassa olevan opetustarjonnan
soveltumista koulutussisällöiksi oppisopimustyyppisesti toteutettavaan koulutukseen. Tavoitteena oli myös
kehittää mentoreiden ja työpaikkaohjaajien koulutusta sekä välineitä työssäopitun arviointiin.
5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ
Projektissa oli kahdeksan osatoteuttajaa, joilla kullakin oli omat tehtävänsä ja toimialueensa hankkeen
piirissä. Hankkeessa oli myös erittäin paljon erilaisia toimenpiteitä koko oppisopimustyyppisen koulutuksen
kentän alueelta. Lisäksi saman kehittämistematiikan parissa toimi kansallinen FUTUREX-hanke, jonka
kanssa tehtävä yhteistyö oli hankkeen lähtökohtainen edellytys. Myös Itä-Suomessa oli samanaikaisesti
meneillään yhtä KOPSUn osa-aluetta sivuava toinen hanke, "Työelämässä hankitun osaamisen
tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa (AHOT)", jonka kanssa tehtiin yhteistyötä. Kaikesta tästä
seuraa, että hankkeen toteutuksen lähtökohdat olivat varsin vaativat yhteistyön suhteen.
Hankkeessa toteutetut osatoteuttajakohtaiset tehtävät ja niiden tulokset on kuvattu kohdassa "8. PROJEKTIN
TULOKSET". Hankkeen toteutus on ollut onnistunutta niin kokonaisuudessaan kuin yksittäisten
osatoteuttajienkin kohdalta, ja yhteistyö oli toimivaa. Tarkemmin eriteltynä yhteistyö voidaan jakaa koko
hankkeen sisäiseen yhteistyöhön, osatoteuttajien keskinäiseen yhteistyöhön, pilottikoulutusten toteutuksessa
tehtyyn yhteistyöhön ja hankkeiden väliseen yhteistyöhön.
Hankeen sisäisen yhteistyön haasteena oli se, että hankkeen käynnistyessä jokainen hanketoimija teki omaa
osa-aluettaan oman aikataulunsa mukaan eivätkä osa-alueet automaattisesti keskustelleet keskenään.
Toimijoiden välisen informaation saatavuus ei ollut jäsentynyttä. Informaation saatavuutta helpotti
tyotekijaansas.fi -portaalin käyttöönotto, mutta yhteistoiminnan aikaansaaminen edellytti muita
toimenpiteitä. Vasta projektin toimijoiden tietoisen sitoutumisen ja sitouttamisen sekä aktiivisen
yhteydenpidon tapojen (projektiryhmä, työseminaarit) organisoimisen jälkeen päästiin tilanteeseen, jossa aito
yhteistyö oli mahdollista. Hankkeen alussa perustettu projektiryhmän toiminta on kuvattu hankkeen
selvitysraportin (KOPSU-HANKKEEN SELVITYSRAPORTTI OPPISOPIMUSTYYPPISISTÄ
TÄYDENNYSKOULUTUKSISTA) liitteessä. Projektiryhmän kokouksissa sai käsityksen siitä, missä
vaiheessa kukin toimija on, mutta kokouksissa ei ollut kovin runsaasti aikaa tai mahdollisuutta jakaa hyviä
käytänteitä ja kokemuksia. Tähän tarkoitukseen käynnistettiin työseminaarit, joissa päästiin käsittelemään
koulutusmallin kriittisiä kysymyksiä erityisen syvällisesti. Projektin edetessä konkreettiseen toteutukseen,
koulutuksiin ja selvityksiin, saatiin etäisyyttä, ja ryhdyttiin aidosti pohtimaan koulutusmallia yhteistyössä.
Aiheiden työstäminen yhdessä ja kokemusten jakaminen koettiin monin verroin hyödyllisempänä kuin
kunkin osatoteuttajan yksin tekemä työ.
Projektiryhmän lisäksi hankkeessa työskentelevät henkilöt perustivat myös pienempiä työryhmiä liittyen
mm. omiin koulutuspilotteihinsa ja AHOT -työskentelyyn. Etenkin Mikkelin Ammattikorkeakoulussa,
Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa tehtävien selvitysten ja
pilottien yhteistyö sujui hyvin ja toimijoita rikastuttavasti. Nämä toimijat pitivät yhteistyöpalavereja sekä
EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ
2/13
v. 01/11
Projektikoodi: S11442
Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T...
hankkeen tilanteeseen liittyen, yhteisiä työkaluja jakaen ja työtä koordinoiden, että meneillään olevien
korkea-asteen oppisopimustyyppisten koulutusten rakenteeseen, sisältöön ja näyttöihin liittyen. Myös
Humak ja DIAK, jotka tekivät samankaltaiset pilottikoulutukset, olivat keskinäisessä yhteistyössä. Yhteistyö
painottui koulutusten suunnitteluvaiheeseen ja vahvistui uudestaan koulutusten analyysivaiheessa, mutta
toteutuksessa erilaisten aikataulujen vuoksi varsinainen koulutusten toteuttamisyhteistyö ei ollut mahdollista.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa tehtiin lisäksi sisäistä hakeyhteistyötä AHOT-hankkeen toteuttajien
kanssa niin, että työskentelyn päällekkäisyyksiltä vältyttiin.
Pilottikoulutusten toteutuksissa yhteistyötä tehtiin onnistuneesti koulutuksiin osallistuneiden työyhteisöjen ja
ulkopuolisten kouluttajien kanssa. Työyhteisöjen sitoutuminen koulutuksiin ja niiden kyky mahdollistaa
opiskelu työaikana vaihteli, mutta yhteistyötä pidettiin kokonaisuudessaan onnistuneena ja
ongelmatapauksissakin hedelmällisenä koulutusmallin kriittisten kohtien tunnistamisen näkökulmasta.
Erityisen mielenkiintoinen koulutusmallin kriittinen piste oli mentorointi, ja mentorointiyhteistyöstä saatuja
kirjavia kokemuksia on analysoitu mm. julkaisuissa.
Yhteistyö FUTUREX -hankkeen kanssa toteutui ohjausryhmätasolla niin, että KOPSUsta osallistuttiin
FUTUREXin kokouksiin etäyhteyksien sallimassa määrin, mutta KOPSUn ohjausryhmätoimintaan
FUTUREX ei osallistunut. Koska hanketason yhteistyötä ei suunnitteluvaiheessa ollut, varsinaista yhteistä
suuntaa tai tavoitteita hankkeilla ei ollut. Yhteistyö konkretisoitu lähinnä tutkimustulosten
benchmarkkauksena tutkijatapaamisissa, jolla oli kuitenkin suuri merkitys sille, että voitiin nähdä hankkeen
etenevän oikeaan suuntaan tulosten ollessa samansuuntaisia. Käytännön yhteistyötä oli FUTUREXin
kyselylomakkeiden täytättäminen KOPSUn pilottikoulutuksissa ja tutkimuksen kohteena olevissa muissa
oppisopimustyyppisissä koulutuksissa. Tämän kyselylomakkeen luonne ei kuitenkaan vastannut KOPSUn
tiedontarpeita, vaan käyttöön otettiin sen rinnalle omat lomakkeet. Merkittävin anti yhteistyöstä oli
FUTUREXin järjestämät koulutukset, jotka ovat tärkeitä sekä sisällöllisesti että valtakunnallisen
oppisopimustyyppisen koulutuksen tilanteen tuntemiseksi. Huomattavaa on kuitenkin, että hankkeiden
tulokset tukevat toisiaan, ja päällekkäiseltä työltä vältyttiin.
Yhteistyö AHOT-hankkeen kanssa toteutui sekä osatoteuttajatasolla että hanketasolla. Varsinainen AHOTmenettelyn kehittäminen tehtiin pääasiassa osatoteuttajayhteistyössä ja niiden teemojen parissa, johon
AHOT-menettely soveltuu. Hanketason yhteistyö konkretisoitui yhdessä järjestettyyn seminaariin, josta
enemmän kohdassa "6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN". KOPSU-hankeen sisäinen AHOT-yhteistyö
Aducaten ja PKAMKn välillä oli vähäistä, sillä AHOT-ohjeistusten laatiminen eteni organisaatiotasolla eri
tahtiin. PKAMKssa tutkintokoulutuksen AHOT-menettelyt oli ratkaistu, Itä-Suomen yliopistossa ne
ratkaistiin vasta hankkeen loppuvaiheessa, ja täydennyskoulutuksen täytyi odottaa organisaatiotason
linjauksia ennen omien menettelyjensä kehittämistä.
EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ
v. 01/11
3/13
Projektikoodi: S11442
Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T...
6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN
Projektin yhteistä tiedottamista varten suunnittelutettiin graafinen ilme (logo(ja), esitepohja ja rollup -pohja,
joita on käytetty hankkeen materiaaleissa. Yhteistä sähköistä tiedottamista varten perustettiin
tyotekijaansaopetta.fi -portaali. Portaali on toiminut sekä ulkoisen että sisäisen tiedottamisen kanavana niin
hankkeen kuin yleisestikin oppisopimustyyppisen koulutuksen asioissa. Sieltä on löydettävissä mm. kaikki
hankkeen tuotteet ja julkisten seminaarien markkinointimateriaali. Portaalin kautta on saatu herätettyä
kiinnostusta koulutustyyppiä kohtaan uusissa asiakasryhmissä, mikä on johtanut mm. uuden
oppisopimustyyppisen koulutuksen suunnittelemiseen ravitsemusterapeuteille.
Sisäisen tiedottamisen kanavia ovat lisäksi olleet mm. projektikokoukset ja työseminaarit. Lisäksi kukin
osahanke on toteuttanut sisäistä ja ulkoista tiedottamista itsenäisesti. Sisäistä tiedottamista on tehty
henkilöstöille ja yhteistyöverkostoissa eri tilaisuuksissa (viikkotiedotteissa, koulutuksissa, seminaareissa,
aineistojen keruun yhteydessä ym.).
Pilottikoulutuksia on markkinoitu laajasti asiakastilaisuuksissa, verkkosivuilla, asiakkaille postitetuissa
uutiskirjeissä, puhelimella ja sähköpostitse sekä lehti-ilmoituksilla ja työpaikkakäynneillä. Pilottikoulutusten
jälkimarkkinointia on ollut mm. Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen asiakaslehdessä (asiakasjakelu 10.000
kpl) julkaistu juttu pilottikoulutuksesta osallistujan näkökulmasta.
Hankkeessa järjestetyt seminaarit ovat tärkeitä tiedottamisen areenoita. Ensimmäinen Korkea-asteen
oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kehittämisseminaari järjestettiin Kuopiossa 12.9.2011 nimellä
"Opetus kehittyy - laahaako arviointi?". Yhdessä "Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen ItäSuomen korkeakouluissa (AHOT)" -hankkeen kanssa järjestettiin "Tunnista piilevä osaaminen" -seminaari
27.3. Kuopiossa. Hankeen levittämisseminaari, Työ tekijäänsä opettaa! Kokemuksia ja havaintoja korkeasti
koulutettujen uudesta täydennyskoulutusratkaisusta Itä-Suomessa järjestettiin Kuopiossa 14.11.2012.
Seminaareista tiedotettiin lehdistötiedotteilla, sähköpostilla, verkkosivuilla ja lehti-ilmoituksilla. "Tunnista
piilevä osaaminen" -seminaari huomioitiin myös YLE Suomessa, projektipäällikköä haastateltiin Savon
radion suorassa lähetyksessä seminaaripäivänä.
Hankkeessa on tehty useita selvityksiä, analyysejä ja arviointiraportteja, jotka julkaistaan hankeen
portaalissa. Joitakin näistä analyyseistä julkaistaan myös osatoteuttajien omissa julkaisusarjoissa. Tämän
lisäksi hanke on saanut tieteellistä julkisuutta konferensseissa ja julkaisuissa. Hankkeessa laadittiin
Gerontologisen erityispätevyyden oppisopimustyyppisestä koulutuksesta kaksi konferenssiesitysehdotusta
Eurooppalaisen koulutuksen kehittämisverkosto Coherelle, ja huhtikuussa 2012 Cohehre:n konferenssissa oli
suullinen ("Students' experiences of higher education apprenticeship-type training in the field of elderly
care") ja posteriesitys ("Gerontological in-depth-expertise in higher education apprenticeship-type training").
Diabeetikon hoidon ja kuntoutuksen erityisosaaminen korkea-asteen oppisopimustyyppisen koulutuksen
arvioinnin tuloksista kirjoitettiin artikkeli Diabetes ja lääkäri -lehteen. Lisäksi XII Kansallisessa
hoitotieteellisessä konferenssissa "Alakko nää mua? Yhteistyöllä vaikuttavaa hoitotieteellistä tutkimusta",
27.-28.9.2012, Oulun yliopisto, oli posteriesitys Gerontologisen erityispätevyyden oppisopimustyyppisestä
koulutuksesta.
EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ
4/13
v. 01/11
Projektikoodi: S11442
Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T...
Hankkeen lopuksi tyotekijaansaopettaa -portaalista tehtiin erityisesti muille kuin koulutustoimijoille
suunnattu esite, jota jaeltiin toteuttajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kautta.
6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite
www.tyotekijaansaopettaa.fi
7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET
Hankkeen tavoitteet oli asetettu korkealle, ja osatoteuttajien yhteistyön painoarvo oli tulosten
saavuttamisessa suuri: projektissa oli monta erilaista toimenpidettä ja monia eri toimijoita, joten
kokonaisnäkemyksen muodostaminen ilman aktiivista yhteistyötä oli mahdotonta. Tästä johtuen hanketyössä
yleensäkin varsin tavalliset henkilöstön rekrytointiongelmat ja vaihtuvuus aiheuttivat erityisen paljon
ongelmia. Ratkaisuna tähän oli kulloistenkin toimijoiden vahva sitoutuminen hankeen yhteistoimintaan,
jolloin mukaan tulevien uusien henkilöiden on helpompi lähteä jakamiseen mukaan silloinkin. Tähän
tilanteeseen ei valitettavasti päästy aivan hankkeen alusta, jolloin hyvin tiukkarytmisen hankkeen
toteuttamiseen tuli lisäpaineita. Yhteistyöhön (hankkeen sisäiseen ja hankkeiden väliseen) liittyvät ongelmat
ja ratkaisut on kuvattu kohdassa "5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ".
Hankkeen toteutukseen liittyviä konkreettisia ongelmia aiheuttivat mm. tekniset kysymykset,
käsitteenmäärittelyt ja kohderyhmien luonne. Tekninen ongelma syntyi edellytyksestä kerätä tietoa
FUTUREX-hankkeen kyselylomakkeella, joka oli laadittu Webropol -työkalulla. Kyseistä työkalua ei ItäSuomen korkeakouluilla ollut käytössä, joten osatoteuttajat keräsivät arviointitietoa eri menetelmin samalla
kysymyspatteristolla. Tämä luova ratkaisut hidasti tavoitteiden saavuttamista jossain määrin, eikä kysely
varsinaisesti edesauttanut KOPSUn omien tutkimuksellisten tavoitteiden saavuttamista. Tästä enemmän
kohdassa "5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ".
Käsitteenmäärittelyn ongelmat näkyivät konkreettisesti markkinointiongelmina. Uudentyyppisen
koulutuksen markkinointi oli vaikeaa, kun sen toteutustavalla ei ole vakiintunutta kuvausta. Käsite
"oppisopimustyyppinen" mielletään vahvasti toisen asteen koulutukseen liittyväksi, eikä sen käyttöä
korkeasti koulutettujen työssäoppimisen menetelmänä hahmoteta - etenkään, kun kyse ei ole uuden ammatin
oppimisesta, vaan osaamisen syventämisestä ja laajentamisesta. Toisaalta ongelmia aiheutti myös se, että
vaikka hankkeen tavoitteena oli kehittää oppisopimustyyppistä koulutusta, tätä termiä ei voitu käyttää sen
pilottikoulutuksissa (koska pilottikoulutukset ovat rahoitussopimuksen mukaisesti maksullisia). Ajan myötä
tämäkin ongelma on ratkennut: myös Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy nykyisin
oppisopimustyyppisen koulutuksen osallistujamaksut. Tässä kohtaa esille nousee myös yliopistollisen
täydennyskoulutuksen rahoitukseen liittyvä ongelma: rahoitukselle toivotaan selkeää jatkuvuutta ja selkeitä
instrumentteja niin oppisopimustyyppisen koulutuksen kuin sen jälkeenkin lanseerattujen mallien suhteen.
Pilotoinnin tavoitteiden saavuttamiseksi olisi kuitenkin ollut asiakkaan näkökannalta huomattavasti
selkeämpää, jos kaikki pilottikokeilun parissa toimijat olisivat voineet jo hankeen aikana käyttää yhtäläistä
nimikkeistöä ja käsitteistöä, jolloin asiakkaiden olisi ollut helppo koulutuksia etsiessään ja vertaillessaan
yhdistää ne samaan pilottikokeiluun ja tuoteryhmään kuuluviksi. Tämä olisi lisännyt uuden koulutusmallin
tunnettavuutta, yhtäläisyyttä ja selkeyttä. Sama ongelma heijastui myös kyselytutkimusten tekemiseen:
EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ
v. 01/11
5/13
Projektikoodi: S11442
Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T...
oppisopimustyyppisen koulutuksen tarpeesta on vaikea kertoa, jos ei ymmärretä millaisesta koulutuksesta on
kyse. Toisaalta kyselyvastausten vähäinen määrä on tyypillinen kyselytutkimuksen ongelma, johon on
ratkaisuna tässäkin tapauksessa vain riittävä toistaminen ja vastaajamassan kasvattaminen.
Kohderyhmäongelmat näkyivät selkeimmin elintarvikealalla, jolla ei selvityksen mukaan ollut
oppisopimustyyppiselle koulutukselle lainkaan kysyntää Itä-Suomessa, ja pienyrityksissä, joiden
asiantuntijoiden koulutustausta ei vastannut määritelmiä. Suositeltavaa onkin miettiä kuinka tarkasti
koulutustausta tai tutkintovaatimus voidaan ennalta kussakin koulutusohjelmassa määritellä, kun
suunnitellaan nimenomaan työelämälähtöistä koulutusta. On tarkoituksenmukaisempaa painottaa kunkin
henkilön työkokemusta, asiantuntijuutta ja koulutustaustaa kokonaisuutena eikä asettaa pääsyvaatimuksia tai
rajata kohderyhmää pelkän tutkinnon perusteella, kun halutaan tuottaa täydennyskoulutusta jo työelämässä
oleville.
Pilottikoulutusten hakijamäärät eivät olleet suuria, koulutukset käynnistyvät vajaina tai niiden
käynnistämistä piti lykätä. Hankkeen ohjausryhmä totesikin 2/2012 kokouksessaan, että osallistujatavoitteet
eivät tule toteutumaan. Syynä tähän oli paitsi em. koulutusten käynnistyminen vajaina, myös hankkeen
suunnitteluvaiheessa tehty virhe seurantatietojen arvioinnin perusteissa. Ongelmasta neuvoteltiin rahoittajan
kanssa ja se raportointiin väliraportissa 2/2012. Suurimmat arviointivirheet johtuivat tutkittavien OKMrahoitteisten koulutusten laskemisesta mukaan hankkeen toimijoiksi ja suunnitelmien muuttumisesta
elintarvikealan koulutuspilotin kohdalla.
Syinä koulutusten rekrytointivaikeuksiin nousi esille mm. oppisopimustyyppisen koulutuksen laajuus, joka
ei tämänhetkisessä markkinatilanteessa vastaa organisaatioiden haluun sitoutua vain lyhyeen koulutukseen.
Toisaalta koulutusmallin tuntemattomuus, mentoroinnin rooliin liittyvät hahmottamisongelmat ja
muodollisten tutkintovaatimusten asettaminen vaikeuttivat selkeästi koulutusten käynnistämistä. Koulutusten
käynnistyttyä opiskelijat kokivat ongelmallisina sovittaa opinnot työhön, vaikka juuri tämän koulutuksen
pitäisi olla työssä oppimista ja siihen niveltyvää. Työelämän paineet, arkityön vaatimukset ja kyvyttömyys
yhdistää koulutuksesta saatava hyöty arkeen vaikeuttavat pitkäkestoista sitoutumista koulutukseen. Näin siis
vaikka koulutus on suunniteltu pääosin työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen perustuvaksi. Koulutusmallin
kehittymättömyys vaikeutti myös opiskelua, mm. mentorin roolin parempi hahmottaminen, tehtävien
määrän, laajuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arvioiminen nousivat kriittisiksi kysymyksiksi. Näitä
kriittisiä kysymyksiä tarkastellaan perusteellisesti selvitysraportissa (KOPSU-HANKKEEN
SELVITYSRAPORTTI OPPISOPIMUSTYYPPISISTÄ TÄYDENNYSKOULUTUKSISTA).
Sisällöllisesti oppisopimustyyppinen koulutus haastaakin koulutuksen toteuttajia suuntaamaan ja
muotoilemaan oppimistehtävät siten, että ne voi aidosti tehdä vain omaa työtä reflektoiden tai omassa työssä
harjoitellen. Poisoppiminen vanhasta oppilaitoskeskeisestä ja opettajakeskeisestä opiskelusta on ollut sekä
kouluttajille että opiskelijoille iso haaste ja vaatii vielä paljon työtä ja kehittämistä. Asiantuntijoidenkin on
ollut vaikea irrottautua perinteisestä asiantuntijan ja tiedonjakajan roolista. Osittain näissä ongelmissa on
kysymys meneillään olevasta kokonaisvaltaisesta (täydennys)koulutuksen paradigman muutoksesta, johon
tämä hanke pystyy vastaamaan vain osaltaan. Paradigmamuutoksessa on kyse siirtymisestä aidosti
työpaikoilla ja opiskelijoiden omassa työympäristössä ja työtehtävissä olevaan kehittämistarpeeseen
vastaamiseen ja niissä tapahtuvaan oppimiseen, joihin KOPSU antaa paljon hyviä ratkaisuja ja malleja.
EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ
6/13
v. 01/11
Projektikoodi: S11442
Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T...
Nämä tulokset ovat nähtävillä tyotekijaansaopettaa.fi -portaalissa.
8. PROJEKTIN TULOKSET
Projektin tuotteet ovat julkisesti saatavilla projektin portaalissa; tyotekijaansaopettaa.fi. Portaali ja sen
sisältämä runsas materiaali ovat näkyvin osa projektin tuloksia, mutta merkittävimmät tulokset on saavutettu
osallistuneiden organisaatioiden toiminnan sisäisessä kehittämisessä, yhteistyön muodoissa ja erityisesti
siinä, miten täydennyskoulutuksen paradigman muutos on edennyt projektin tuella. Hankkeen alussa
suunnitelmat perustuivat Opetus- ja kulttuuriministeriön varsin väljiin raameihin siitä, mitä korkeasti
koulutettujen oppisopimustyyppinen koulutus on ja mitä siltä odotetaan. Hankkeen edetessä löydettiin paljon
asioita, joita alussa ei osattu edes odottaa: tavoite tuottaa uutta tietoa onnistui hyvin. Näiden uusien
menetelmien ja näkökulmien käyttöönotto on alkanut, vaikka niiden valtavirtaistaminen, "uuden paradigman
läpivieminen", vaatii vielä aikaa.
Projektin tavoitteena ollut oppisopimustyyppisen koulutuksen mallinnus on toteutunut, mutta tulokset ovat
siis laajempia: löydettyjä hyviä käytänteitä voidaan soveltaa ja sovelletaan jo täydennyskoulutukseen
yleisesti.
Yhteisten tavoitteiden lisäksi kullakin osatoteuttajalla oli hankkeessa omat erityiset, toteuttajien
kompetenssiin ja toiminta-alueeseen liittyvät tehtävät. Yleisellä tasolla merkittävää on osaamisen
kasvaminen ei vain toteuttajaorganisaatioissa, vaan kaikkien pilottikoulutuksiin osallistuneiden
opiskelijoiden työorganisaatioissa. Koulutuksista saatu palaute on ollut positiivista, joten menettelyissä on
hankkeen kokeiluluonteesta riippumatta onnistuttu hyvin. Saamantapaisille ja syventäville koulutuksille on
tarvetta, mutta niiden todelliseen kysyntään ja toteuttamismahdollisuuksiin liittyy vielä avoimia kysymyksiä.
Aducate, Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut, toimi hankkeen koordinaattorina.
Koordinointiin liittyvä toimintamalli on kuvattu hankkeen selvitysraportin (KOPSU-HANKKEEN
SELVITYSRAPORTTI OPPISOPIMUSTYYPPISISTÄ TÄYDENNYSKOULUTUKSISTA) liitteessä.
Selvitysraportti on hankkeessa tehdyn tutkimus- ja selvitystyön yhteenveto, ja sen tiedontuotantoon ovat
osallistuneet paitsi raportin laatijat osana Aducaten mallinnustehtävää, myös kaikki KOPSU-hankkeen
toimijat. Osana koordinaatiota perustettiin tiedotus- ja keskustelukanava tyotekijaanssaopettaa.fi ja hankeen
seminaarit, jotka on kuvattu kohdassa kohdassa "6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN". Lisäksi Adcuate
toteutti pilottikoulutuksen ("Psykososiaalisen ohjauksen ja neuvonnan erikoistumisopinnot") ja osallistui
AHOT-menettelyn kehittämiseen ja FUTUREX-yhteistyöhön.
Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus toteutti pilottikoulutuksen ("Myyntijohtaja"), ja teki arvioinnin sekä
pilottikoulutuksesta että opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta oppisopimustyyppisen koulutuksesta
("Venäjäosaaja").
DIAK (Diakoniammattikorkeakoulu) toteutti koulutuspilotin ("Vastuullisen johtamisen koulutus").
Pilottikoulutus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä työyhteisöjen kanssa, mikä tuotti arvokasta tietoa
EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ
v. 01/11
7/13
Projektikoodi: S11442
Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T...
asiantuntijaohjauksen toteuttamisesta työyhteisöissä. Vastuullisen johtamisen koulutus tuotti DIAKille sekä
valmiin koulutustuotteen että erillisiä koulutusosioita, joita voidaan hyödyntää sekä tutkinto- että
täydennyskoulutuksessa. Myös koulutuksesta saatu arviointitieto, mm. työelämälähtöisyyden huomioiminen,
toimii koulutustuotteiden jatkokehittämisen välineenä.
HUMAK (Humanistinen ammattikorkeakoulu) toteutti hankkeessa pilottikoulutuksen ("Vastuullinen
johtaminen") ja siihen liittyvän arvioinnin, teki koulutustarveselvityksen ja osallistui tutkimustiedon
tuottamiseen mm. FUTUREX-yhteistyössä. HUMAKilla ei ollut aiempaa kokemusta oppisopimustyyppisen
koulutuksen toteuttamisesta, ja saadut kokemukset voidaan suoraan hyödyntää uuden oppisopimustyyppisen
koulutuksen toteutuksessa. Malli soveltuu myös muuhun uudenlaiseen täydennyskoulutukseen, jota tullaan
tarjoamaa koulutustarveselvityksessä löydettyjen osaamisvajeiden kattamiseen. Pilottikoulutus oli myös
ensimmäisiä monialaisesti toteutettuja koulutuksia Humakissa, ja saadut kokemukset rohkaisevat
koulutuksen rakenteelliseen kehittämiseen.
MAMK (Mikkelin ammattikorkeakoulun) keräsi hankkeessa arviointitietoa kahdesta opetus- ja
kulttuuriministeriön rahoittamasta oppisopimustyyppisestä koulutuksesta ja arvioi mentorointi- ja
työpaikkaohjauksen menettelyjä. Aineiston keruussa käytettiin sekä olemassa olevia osaamiskartoitusmalleja
(Diabetesosaamiskartta) että omia kyselyjä, joiden pohjalta kehitettiin gerontologista osaamiskarttaa.
Gerontologisen osaamiskartan kehittäminen jatkuu myös hankkeen päätyttyä. Arviointitiedon pohjalta
julkaistiin artikkeli ja konferenssiesitys, ja yhteistyössä muiden terveysalan koulutusta tarjoavien
osatoteuttajien kanssa julkaisu "Terveysalan korkea-asteen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen
arviointia Itä-Suomessa". Arviointimallissa on luotu kokonaisarvioinnin kehikko, jonka avulla kaikenlaista
täydennyskoulutusta voidaan arvioida eri osapuolten näkökulmasta.
Pohjois-Karjalan AMK arvioi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa oppisopimustyyppistä koulutusta,
kehitti AHOT- ja näyttömalleja ja osallistui työpaikkaohjauksen/mentoroinnin arvioimiseen. PKAMK teki
julkaisun sekä yhteistyössä muiden terveysalan koulutusta tarjoavien osatoteuttajien kanssa että itsenäisesti
hankkeessa kootusta muusta materiaalista.
Savonia-ammattikorkeakoulu keskittyi työpaikkaohjaus- ja mentoriointimallien kehittämiseen ja arviointiin.
Savonia pilotoi mentorikoulutusta (www.tymekoulutus.wordpress.com), jossa työpaikkaohjaajia ja
mentoreita tuettiin mm. opiskelijoiden arvioinneissa (osaamisperusteiset arvioinnit, EQF-tasot). Hankkeen
aikana tuotettiin kattava raportti siitä, miten oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on toteutettu
terveysalalla ja millaisia kokemuksia siitä on saatu ja miten sitä tulisi kehittää. Julkaisusta "Terveysalan
korkea-asteen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen arviointia Itä-Suomessa" hyötyvät monet
osapuolet, työelämän edustajista koulutuksen suunnittelijoihin ja toteuttajiin. Julkaisussa on esitetty
suositukset terveysalan korkea-asteen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen järjestämiseen ja
toteuttamiseen ja tuotu esille hyviä käytänteitä joita voidaan kehittää edelleen kaikissa terveysalan
pitkäkestoisissa täydennyskoulutukissa.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti teki elintarvikealan koulutustarveselvityksen. Hankesuunnitelmassa
EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ
8/13
v. 01/11
Projektikoodi: S11442
Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T...
oli myös selvitykseen perustuvan pilottikoulutuksen toteuttaminen, mutta koska yrityksillä ei selvityksen
mukaan ole halukuutta, mahdollisuutta eikä pilottiin soveltuvaa henkilöstöä, pilottikoulutuksen sijaan
Ruralia toteutti casetarkastelun elintarvikealan koulutustarjonnasta sekä case-tarkastelun tieto- ja
viestintäteknologian hyödyntämismahdollisuuksista oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa.
9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS
Projekti oli lähtökohtaisesti innovatiivinen: sen tavoitteena oli uusien toiminta- ja yhteistyömallien
kehittäminen aidosti työelämälähtöisen koulutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Uusien mallien yleisestä
soveltuvuudesta korkea-asteelle saatiin tietoa, kokemuksia ja kehittämiskohteita, joita työstettiin luovassa
yhteistyössä. Hankkeen tuottama kriittinen tieto mallin toimivuudesta eri aloilla on merkittävä koulutuksen
kehittämistä suuntaava tekijä.
Projektissa tuotetut pilottikoulutukset ja niihin liittyvät mallit (työpaikkaohjaaja- ja mentorikoulutus, AHOTja näytöt, muut oppisopimustyyppistä koulutusta tukevat hyvät käytänteet, työssä ja työstä oppiminen) ovat
kaikki uusia, innovatiivisia tuotteita. Myös käytetyt tiedonkeruun menetelemät, esim. osaamisen arvioinnin
kehittäminen koulutuksen vaikutusten arvioinnissa (TeDiKa osaamiskartan käyttö ja gerontologisen
erityisosaamisen osaamisen itsearviointi), ja koulutuksissa käytetyt menetelmät ovat innovatiivisia. Näitä
koulutuksissa käytettyjä menetelmiä ovat mm. ratkaisukeskeisen coaching-haastattelun hyödyntäminen ja
erilaiset koulutuksen käynnistämiseen ja HEKSin laatimiseen liittyvät käytännöt opiskelijoiden, mentoreiden
ja tuutoropettajien kanssa, sosiaalisen median kokeilut ja työssäoppimisen käytännöt. Myös hankkeen
sisäinen toimintamalli kokemusten jakamisessa ja yhteisessä työstämisessä on ollut innovatiivinen.
10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET
Projekti oli lähtökohtaisesti tasa-arvovaikutuksiltaan neutraali, mutta sen kuluessa etenkin alueelliset ja
koulutukselliset tasa-arvokysymykset nousivat tarkasteluun. Itäsuomalainen elinkeinorakenne ja
ammattijakauma on sellainen, että koulutusten käynnistymiselle välttämätöntä osallistujamäärää on etenkin
asiantuntijoiden kohdalla vaikea saavuttaa. Toisaalta alueen suuret etäisyydet vaativat koulutusratkaisuilta
innovatiivisuutta.
Koulutuksellista epätasa-arvoa aiheuttaa koulutukseen hyväksyttävien aiempaa koulutusta
("korkeasutikoulutetut") ja tutkintoa korostavat koulutusmallit. Ne syrjivät sellaisia asiantuntijoita, joiden
osaaminen ja asema vaativissa tehtävissä perustuvat työelämässä hankittuun osaamiseen. Tällainen tilanne
on esimerkiksi kaupallisella alalla, jonka johtotehtäviin sijoittuvien henkiöiden pohjakoulutuksella on uralla
etenemisessä vähemmän merkityistä kuin työelämässä saaduilla näytöillä. Jäykissä koulutusmalleissa
tutkinnon puuttuminen saattaa muodostua elinikäisen oppimisen esteeksi.
Hankkeessa tarkastelun kohteena olevat ja hankkeessa toteutettavat korkea-asteen oppisopimustyyppiset
koulutukset kohdistuivat naisvaltaisille aloille, mikä lisää korkeasti koulutettujen naisten
työelämäkompetenssia. Lisäksi hankkeessa mukana olleet johtamiskoulutukset (Vastuullinen johtaminen)
edistävät naisten mahdollisuuksia siirtyä vaativampiin esimiestehtäviin.
EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ
v. 01/11
9/13
Projektikoodi: S11442
Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T...
11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT
Hankkeessa syntyneet hyvät käytänteet voidaan jakaa hankkeen sisäisiin käytänteisiin ja
koulutuskäytänteisiin. Hankkeen sisäiset käytänteet on tarkemmin kuvattu selitysraportissa (KOPSUHANKKEEN SELVITYSRAPORTTI OPPISOPIMUSTYYPPISISTÄ TÄYDENNYSKOULUTUKSISTA)
ja koulutuksiin liittyvät käytänteet muissa tyotekijaansaopettaa.fi -portaalista saatavissa olevissa
tutkimuksissa ja raporteissa. Hankkeen sisäisiä hyviä käytänteitä ovat erityisesti sisäisen tiedottamisen
lisäämiseen liittyvät toimenpiteet: erilaisten tiedotuskanavien ja kokousmenettelyjen käyttöön ottaminen,
joilla paitsi huolehditaan tiedottamisen tarpeista, myös luodaan mallia usean maantieteellisesti hajallaan
olevan toimijan hankkeen hyvistä toimintakäytännöistä.
Tiivistetysti:
- portaali, jonka avulla hankkeen työkalut ja tulokset saatetaan niin hankkeessa toimivien kuin muidenkin
koulutusorganisaatioiden käyttöön, ja jota käytettyiin myös hankkeen sisäisen tiedottamisen kanavana
- yhteiset (työ)seminaarit, jotka lisäsivät yhteistoiminnallisuutta ja yhteistyötä ja olivat välttämättömiä
yhteisen tiedonmuodostuksen kannalta
- säännölliset AC projektitapaamiset, jotka toimivat paitsi yhteisen tiedon jakamisessa, myös kunkin
organisaation tilanteen sisäisenä tarkistuspisteenä
- ulkoiset seminaarit, jotka toimivat paitsi hankkeen osaamisen jakamisessa myös tuottivat vastavuoroisesti
lisää tietoa hankkeen toimijoille
- tutkijakokoukset hankkeen sisällä ja FUTUREX-hankkeen kanssa lisäsivät tutkijoiden yhteistä kokemusta
oppisopimustyyppisten koulutusten kehittämisestä ja tilasta Suomessa
- hankkeen osatyöryhmien (terveysalan oppisopimustyyppistä koulutusta tuottavat korkeakoulut)
työskentely, joka tuotti mm. yhteisen julkaisun
- em. käytänteiden soveltaminen organisaatioiden sisäiseen toimintaan, mm. projektienvälisten
yhteistyöpalaverien käyttöönotto
Hyviä koulutuskäytänteitä ovat mm.
- sosiaalisen median palveluiden joustava käyttö oppimisympäristöinä
- työpaikkojen sitouttaminen koulutukseen
- koulutuksen käynnistäminen opiskelijoiden, mentoreiden ja tuutoropettajien yhteisillä tapaamisilla
työpaikoilla
- tuutoreiden ja asiantuntijoiden jalkautuminen työyhteisöihin koulutuksen eri vaiheissa
- mentorikoulutus ja mentorointikäytäntöjen kehittäminen
- koulutusosioiden toteuttaminen aidossa työympäristössä
- opiskelijoiden oman osaamisen arvioinnin käyttö koulutuksen alussa työstä oppimisen suunnitteluun
- opiskelijoiden oman ammatillisen erityisosaamisen osaamisen/ ammatillisten kompetenssien
selkeyttämisen ja vahvistamisen menettelyt
- ratkaisukeskeisen coaching-haastattelun käyttö koulutusmenetelmänä
EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ
v. 01/11
10/13
Projektikoodi: S11442
Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T...
12. TOIMINNAN JATKUVUUS
Toiminnan jatkuvuutta on joiltain osin kuvattu kohdassa 8. PROJEKTIN TULOKSET, jossa on käsitelty
projektin tuloksia ja niiden käyttöönottoa toteuttajaorganisaatioittain. Hankkeessa syntyneet käytänteet,
työkalut ym., joihin seuraavassa viitataan, ovat listattuna tyotekijaansaopettaa.fi -portaaliin ja sieltä käyttöön
otettavissa.
Toiminnan jatkuvuuden kannalta on erityisesti huomioitavaa, että kaikkia hankkeessa kehitettyjä työkaluja,
tuotteita, tutkimustietoa ja malleja hyödynnetään jo nyt niin korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisten
koulutuksien toteuttamisessa kuin muussakin yritys- ja työnantajanäkökulmat huomioivassa koulutuksessa.
Lisäksi työkaluja, esim. mentori - työpaikkaohjaaja mallinnusta jatkokehitetään moneen eri
työelämätarpeeseen: hiljaisen tiedon siirtämiseen, työyhteisösitoutumiseen, työssä jaksamiseen jne.
Toteutettuja pilottikoulutuksia ja niiden osia käytetään uusien koulutusten pohjina ja valmiina
koulutusosioina. Osatoteuttajat ovat hakeneet ja saaneet Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta uusiin
oppisopimustyyppisiin koulutuksiin, joista osa pohjautuu hankkeen koulutuspilotteihin, ja joiden kaikkien
toteuttamisessa hyödynnetään yllä mainittuja tuloksia. Julkaistun materiaalin kautta mm. hankkeessa koottu
arviointimateriaali on myös kaikkien muiden oppisopimustyyppistä koulutusta toteuttavien organisaatioiden
käytettävissä ja edelleen hyödynnettävissä koulutusta kehitettäessä. Yhteistyössä mallinnetulla uudella
koulutusmallilla ja etenkin siihen sisältyvillä menetelmillä onkin tulevaisuudessa oma paikkansa
korkeakoulututkinnon jälkeisessä koulutuksessa, vaikka lisää uusia malleja (esim. Opetus- ja
kulttuuriministeriön lanseeraama "laajat osaamiskokonaisuudet" -malli) haetaan edelleen. Selvää on, että
tutkinnon jälkeisiä laajoja koulutuskokonaisuuksia tulee olemaan jatkossakin, ja niiden muodosta
riippumatta hankkeessa kerättyä tietoa ja kokemuksia voidaan hyödyntää niissä.
Erityistä jatkuvuutta hankkeen tuloksille antaa niiden soveltuvuus oppilaitosten koulutusten kehittämiseen
kokonaisuudessaan (ml. kohdassa 8. mainitut koulutusosioiden hyödyntäminen tutkintokoulutuksessa sekä
rakenteiden kehittäminen). Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan soveltaa kaikessa koulutuksessa, ei vain
täydennyskoulutuksessa. Täydennyskoulutuksessa meneillään oleva paradigmamuutos tarkoittaa
koulutuksen työelämälähtöisyyden entistä suurempaa korostumista, koulutusten verkostomaista toteutusta,
työssäoppimisen aitoa hyödyntämistä ja oppimista tukevien menetelmien (ml. mentorointi) monipuolista
käyttöä. Näihin kaikkiin on saatu hankkeesta sellaisia valmiuksia, joiden kehittäminen muutoin ei olisi ollut
mahdollista.
EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ
v. 01/11
11/13
Projektikoodi: S11442
Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T...
13. PROJEKTIN RAHOITUS
Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan:
ESR- ja valtion rahoitus
Kuntien rahoitus
Muu julkinen rahoitus
Yksityinen rahoitus
Tulot
Rahoitus yhteensä
940 000,00
88 896,00
15 000,00
101 900,00
0
1 145 796,
00
€
€
€
€
€
€
Projektin toteutunut rahoitus:
82
8
1
9
0
100
%
%
%
%
%
%
875 035,30
68 813,67
43 490,92
95 068,90
0
1 082 408,
79
€
€
€
€
€
€
81
6
4
9
0
100
%
%
%
%
%
%
* Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma
14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA
Kopsu-hankkeen tehtävänä oli kehittää koulutusorganisaatioiden valmiuksia vastata työ- ja
toimintaympäristöjen ja työyhteisöjen muuttuviin osaamisen kehittämisen tarpeisiin Opetus- ja
kulttuuriministeriön asettamissa oppisopimustyyppisen koulutuksen raameissa.
Kopsu-hankkeessa kehitettiin työelämäpohjaisia toimintamalleja pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen
toteuttamiseen. Hankkeen kahdeksan osatoteuttajaa kehittävät yhdessä oppisopimustyyppiseen koulutukseen
soveltuvia koulutus- ja arviointimenetelmiä sekä työpaikkaohjaajien koulutusta ja uusia välineitä työssä
opitun arviointiin. Kehittämisen tiedonlähteitä ja samalla hankkeen kohderyhmiä olivat työelämän edustajat,
työnantajat, täydennyskoulutettavat, mentorit/työpaikkaohjaajat, koulutussuunnittelijat ja koulutusten
toteuttajat. Tiedonhankinnan päämääränä oli erityisesti korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppiseen
koulutukseen soveltuvien menetelmien ja sisältöjen kehittäminen, ja koulutuksen mallintaminen
itäsuomaiseen tarpeeseen niiden pohjalta. Yhteistyössä tehdyillä mallinnuksilla ja etenkin niihin sisältyvillä
menetelmillä on tulevaisuudessa oma paikkansa korkeakoulututkinnon jälkeisessä koulutuksessa, vaikka
lisää uusia malleja (esim. Opetus- ja kulttuuriministeriön lanseeraama "laajat osaamiskokonaisuudet" -malli)
haetaan edelleen. Myös hankkeessa toteutettujen pilottikoulutusten osat ovat jo siirtyneet rutiinikäyttöön
uusien koulutusten pohjina ja valmiina koulutusosioina.
Hanke toteutettiin yhteistyössä valtakunnallisen FUTUREX-hankkeen kanssa: FUTUREX tuotti
oppisopimustyyppisen koulutuksen perusmateriaalia, ja KOPSU keskittyi koulutusmallin kriittisten kohtien
analysointiin, niihin liittyviin hyviin käytänteisiin ja itäsuomaisen koulutuskentän erityispiirteisiin.
Hankkeessa oli suuren osatoteuttajajoukon lisäksi erittäin paljon erilaisia yksittäisiä toimenpiteitä ja
tavoitteita koko oppisopimustyyppisen koulutuksen kentän alueelta. Tästä huolimatta hanke oli
kokonaisuutena onnistunut, tuottelias ja joiltakin osin jopa odotukset ylittävä. Projektin tuotteet, 58 erilaista
dokumenttia, julkaisua ja työkalua, ovat julkisesti saatavilla projektin tyotekijaansaopettaa.fi -portaalissa.
Portaali ja sen sisältämä runsas materiaali ovat näkyvin osa projektin tuloksia, mutta merkittävimmät
tulokset on saavutettu osallistuneiden organisaatioiden toiminnan sisäisessä kehittämisessä, yhteistyön
muodoissa ja erityisesti siinä, miten täydennyskoulutuksen paradigman muutos on edennyt projektin tuella.
Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelmat perustuivat Opetus- ja kulttuuriministeriön varsin väljiin
raameihin siitä, mitä korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppinen koulutus on ja mitä siltä odotetaan,
mutta hankkeen edetessä löydettiin paljon asioita, joita alussa ei osattu edes odottaa: tavoite tuottaa uutta
tietoa onnistui hyvin. Näiden uusien menetelmien ja näkökulmien käyttöönotto on alkanut, vaikka niiden
valtavirtaistaminen - uuden paradigman läpivieminen
- vaatii vielä aikaa. Sen sijaan kaikkia hankkeessa12/13
EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ
v. 01/11
Projektikoodi: S11442
Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - T...
kehitettyjä työkaluja, tuotteita, tutkimustietoa ja malleja hyödynnetään jo nyt niin korkeakoulutettujen
oppisopimustyyppisten koulutuksien toteuttamisessa kuin muussakin yritys- ja työnantajanäkökulmat
huomioivassa koulutuksessa.
15. AINEISTON SÄILYTYS
Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan
tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän
pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot.
Hankkeen yhteinen, ja Itä-Suomen yliopisto, koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten projektin toteutukseen
liittyvät asiakirjat ja kirjanpitoaineisto säilytetään Itä-Suomen yliopistossa sekä sähköisesti Tieto Oy:ssä.
Hankkeen osatoteuttajien muu aineisto säilytetään kunkin osatoteuttajan ja rahoittajan arkistointisäännön
mukaisesti osatoteuttajien arkistoissa.
Päiväys ja allekirjoitus
26.04.2013
Anne Hyvärinen
talouspäällikkö, talous- ja projektisihteeristön esimies
EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ
v. 01/11
13/13