PAPERIKONETEKNINEN JULKAISU
Paperikonetekninen julkaisu 29 2013 2 NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 Teekkarisanat Nippi-lehden 29. vuosikerta on ilmestynyt ja vuoden 2013 Nippiryhmän työ on valmis. Opintomatka suoritettiin onnistuneesti EteläAmerikkaan, jossa tutustuimme paikalliseen paperi-, kaivos- ja vesivoimateollisuuteen. NIPPI-lehti 29. vuosikerta Numero 1/2013 JULKAISIJA Paperikoneteekkarit Oulun yliopisto Konetekniikan osasto PL 4200 90014 OULUN YLIOPISTO Opintomatkamme vierailut alkoivat Buenos Airesista, jossa tutustuimme paikalliseen pakkauspahvia valmistavaan tehtaaseen. Matkamme jatkui lautalla Uruguayhin, missä vierailimme UPM:n sellutehtaalla Fray Bentosissa ja Stora Enson uuden sellutehtaan rakennustyömaalla Coloniassa. Stora Enson rakennustyömaalla opimme paikallisen ja suomalaisen työskentelykulttuurin sekä - tapojen eroja. Seuraavaksi pääsimme tutustumaan maailman toiseksi suurimpaan vesivoimalaan Itaipuun Brasilian ja Paraguayn rajalla. Matkan viimeiset vierailut olivat Sao Paulossa Brasiliassa. Tutustuimme Metson kaivoteollisuuden välineitä tekevään tehtaaseen, sekä paikalliseen tissue-paperia valmistavaan tehtaaseen. Viimeinen kohde oli Voith:in paperikoneita ja vesivoimalaitosten turbiineja valmistava tehdas. Matka oli erittäin opettavainen teollisuuden, mutta myös paikallisen kulttuurin osalta. Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita tämän ainutlaatuisen ja opettavaisen matkan mahdollistamisesta. Opintomatka antoi tietoa ja kokemusta, sekä paremmat mahdollisuudet työskennellä paperiteollisuuden parissa Suomessa ja ulkomailla. Oulun paperikoneteekkarit Markku Pekkala TOIMITUS Antikainen Eino (assistentti) Hautamäki Jarkko Honkaniemi Samuli Jokelainen Tero Kemppainen Wiljam Kotisaari Ville Muhonen Tiia Pekkala Markku Ukkola Jussi Uusi-Hallila Senni PAINO Erweko Oy Oulu Sisällysluettelo Teekkarisanat.......................................................................................... 3 Mille tekniikan alalle kannattaa kouluttautua?.................................. 4 Toimituksen opintomatka eukalyptuksen ihmemaihin.................10 Kunnonvalvonnan kehittyminen viime vuosikymmeninä.............18 Randaxin suorakäyttömoottorista lupaavat kokemukset............24 World’s fastest coated board machine offers exciting opportunities for Ji’an Group............................................................26 ISSN 0784-6657 NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 3 Oulun yliopisto Juhani Niskanen Professori Mille tekniikan alalle kannattaa kouluttautua? Tekniikasta kiinnostuneet nuoret ihmiset ovat opiskelualaansa valitessaan vaikean ongelman edessä. Heidän tulee tehdä valinta siitä, mitä kannattaa opiskella. Valinta vaikuttaa heidän koko työuraansa ja sillä voi olla heille vuosikymmenien vaikutus. Valintaa vaikeuttaa vielä se, että ennen opintoja oma asiantuntemus on vähäistä. Kuinka opintojaan aloittava nuori voisi tehdä rationaalisia päätöksiä opintoalasta, kun asiantuntijatkaan eivät näytä pystyvän ennustamaan, mitkä alat ovat elinvoimaisia ja mitkä hiipuvat. Tällaisessa tilanteessa ei olekaan ihme, että opintoalavalintoihin näyttää vaikuttavan muoti, hetkelliset uutiset yksittäisten yritysten toimista ja sen kaikkitietävän naapurin vakuuttelut. tään, että ihmiset kuluttavat tavaroita, joita tehdään erilaisista materiaaleista. Historia osoittaa myös sen, että mitä ihmiset ovat eknologinen kehitys tottuneet saamaan, niin siitä he tuo tullessaan uusia eivät hevin luovu. ratkaisuja vanhoihin Informaatioteknologian alalla ongelmiin ja tarpeisiin. On selvää, että jotkut alat koettiin Suomessa ennen näkeväistyvät uusien tieltä. Auto- mättömän nopea kasvu. Kaikki jen tullessa laajaan käyttöön, ei halusivat uskoa kasvun jatkuvan enää kannattanut keskittyä he- ja alasta muodostuvan Suomelle voskärryjen osaajaksi. Kehitys muut alat korvaava runsauden ei kuitenkaan aina jatku siihen sarvi. Tutkimuspanostus ja kousuuntaa kuin juuri nyt näyttää lutus alalle kasvatettiin nopeastapahtuvan. Esimerkiksi kaivos- ti hyvin suureksi ja opiskelijoita teollisuutta pidettiin Suomessa alalle houkuteltiin niin, että muut hiipuvana alana. Alalle oli vaikeaa alat kärsivät vanhanaikaisuuden saada opiskelijoita ja alan kou- leimasta ja opiskelijapulasta. Nyt lutus oltiin jo lopettamassa ko- ollaan sitten tilanteessa, jossa ko maassa. Nyt ala kuitenkin on IT-alan ihmisiä muuntokoulutevahvassa kasvussa ja alan kou- taan takaisin perinteisille aloille. lutuksen ja tutkimuksen järjes- Pitäisiköhän tästä oppia jotain? tämisestä kilpaillaan. Vastaavasti terästeollisuuden merkitystä Vaikka ihmisillä on taipumus vähäteltiin ja sen tutkimus ja uskoa juuri nykyhetkellä vallitsekoulutus pieneni vuosikymme- van tilanteen jatkuvan pysyvästi, niä länsimaissa. Ala on kuitenkin niin on olemassa esimerkkejä elpynyt. Onko kysymyksessä py- selvästä analyyttisyyden puutsyvä muutos vai globalisaatioon teesta ja huonosta historian liittyvä lyhytkestoinen vaihe? Si- tuntemuksesta. Laman kurittatä eivät asiantuntijatkaan pysty essa Suomea 90-luvulla, väheni kertomaan. Se kuitenkin tiede- rakentamisen tarve hetkellisesti Ikuisuusongelma, ennustamaton rakennemuutos T 4 hyvin alas. Tehtiin johtopäätös, että rakentaminen jää pysyvästi vähäiseksi ja alan koulutukseen tehtiin peruuttamattomia supistuspäätöksiä. Nyt sitten nähdään, että rakentamisen tarve on ikuinen, mutta alalla on voimakkaita suhdannevaihteluita. Lapsikin ymmärtää, että näin on aina ollut ja tulee aina olemaan. Ala kärsii nyt osaajapulasta ja ihmiset maksavat tuottavuutta ja osaamista menettäneen alan tuottamista kalliista asunnoista ja joutuvat sietämään kaikenlaisista laatupuutteista. Virheitä ei kuitenkaan haluta myöntää eikä vääriä päätöksiä korjata. Paperiteollisuuteen on viime aikoina liittynyt Suomen kannalta ikäviä uutisia. Tehtaita on suljettu eikä uusien rakentamisesta ole merkkiäkään. Syynä on tuotannoin siirtyminen kehittyviin maihin ja informaatioteknologian aiheuttama painotuotteiden kysynnän lasku. Kannattaako kenenkään siis enää kouluttautua alalle ja pitäisikö alan ja siihen liittyvän klusterin tutkimus ja koulutus ajaa alas. Siitä seuraavassa. NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 Suhdanneherkkä ala, mutta rakenteet kuitenkin varsin pysyviä Paperiteollisuus kilpailee globaaleilla markkinoilla, joissa tuotteiden hinnat määräytyvät markkinoilla. Nyt kun alalla on pienentyneen, mutta ei loppuneen, kysynnän takia ylitarjontaa, näkyy tämä hintatasossa. Hinnat ovat laskeneet tasolle, jossa osa tuotannosta on muuttunut kannattamattomaksi ja tuotantokapasiteettia joudutaan sopeuttamaan. Tämä näkyy kilpailukyvyttömimpien tehtaiden sulkemisina. Aikanaan tarjonta kuitenkin kohtaa kysynnän ja jäljelle jäänyt teollisuus muuttuu taas kannattavaksi. Kysymys meidän suomalaisten kannalta on siitä, kuinka kauan siihen kuluu aikaa ja miten varmistetaan se, että supistukset kohdistuvat mahdollisimman vähän Suomeen. Vastaus on, että ei tässä onnistuta ainakaan omaa osaamistamme huonontamalla. Osaamiseen puolestaan vaikutetaan alan tutkimuksella ja koulutuksella, mutta myös sillä, Paperiteollisuudesta löytyy monipuolista osaamista vaativia kohteita miten ala kykenee houkuttele- tämä on ollut shokeeraavaa, sillä näitä tehtaita on totuttu pitämaan lahjakkaita ihmisiä. mään muuttuvassa maailmassa Ne tehtaat, joita on suljettu, kaikkein pysyvimpinä toimijoina. ovat olleet jopa yli sata vuotta Toisaalta voidaan ajatella myös vanhoja. Joillakin paikkakunnilla niin, että uudehko paperitehdas toimii vielä hyvin pitkän aikaa, jopa useiden sukupolvien ajan. Esimerkiksi kaivosteollisuudessa uusi kaivos toimii tyypillisesti vain kymmenen, kaksikymmentä vuotta. It-teollisuudessa tehdas saatettiin sulkea ennen kuin tuotanto oli saatu kunnolla käyntiin. Paperiteollisuus on siis pääomavaltaisuudesta johtuen varsin pysyvää, vaikka alan rakenteet muuttuvatkin. Uudehkossa paperitehtaassa, joita suomalaiset tehtaat pääosin ovat, tehdään paperia ja kartonkia vielä pitkälle tulevaisuuteen ja niissä tulee työskentelemään Etelä-Amerikassa olosuhteet ohjaavat erilaiseen tuotantoon nyt alaansa miettivät ihmiset. NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 5 Paikallista opastusta opiskelijoille Kysymys ei ole alavalinnasta,vaan osaamisvalinnasta Kukaan ei voi luvata juuri millekään tekniikan alueelle varmaa pysyvyyttä. Se johtuu tekniikan sisään rakennetusta ominaisuudesta tuottaa uusia ratkaisuja vanhoihin tarpeisiin, kuten johdannossa jo mainittiin. Osaaminen sen sijaan tarkoittaa sitä, että se on universaalia ja sitä voidaan hyödyntää monilla eri tuotannon aloilla. Osaamista on teknologiaosaamisen lisäksi myös liikkeenjohto, markkinointi, kansainvälisyys jne. Paperiteollisuus ja siihen liittyvä muu teollisuus ovat osaamismielessä erittäin hyviä aloja kehittää ja ylläpitää osaamistaan. Näihin aloihin liittyy myös runsaasti tulevaisuuspotentiaalia. 6 Metsäklusteri, joka käsittää paperiteollisuuden ja siihen liittyvät muut alat kuten koneenrakennus ja kemian teollisuus, on kansainvälistynyt jo vuosikymmeniä sitten. Alalla saatua kokemusta voidaan hyödyntää laajasti muillakin teollisuuden aloilla kuten prosessiteollisuus yleensä, kaivosteollisuus ja tuotantovälineteollisuus. Metsäklusterista saatu osaaminen on edustanut pitkään kilpailluilla markkinoilla kypsynyttä tasoa, jota voidaan soveltaa niin eri tehtäviin kuin eri teknologioitakin vaativiin sovelluskohteisiin. Metsäteollisuuden uskotaan vähitellen kehittävän alaksi, joka osaltaan tulee ratkaisemaan ihmiskunnan suuria kysymyksiä kuten bioenergian tuotanto, kierrätys ja monipuolisista bioraaka-aineista saatavien aineiden hyödyntäminen lukuisissa tuotteissa kestävällä tavalla. Mikä olisi parempi paikka hankkia valmiuksia tulevaisuuden teollisuuteen kuin toimiminen alalla, josta se tulee todennäköisesti alkamaan. Paperiteollisuuden koneet, laitteet ja tuotantojärjestelmät sekä näiden kansainväliseen toimitusketjuun liittyvä osaaminen ovat jo pitkään edustaneet alansa huippuosaamista.Tämä johtuu siitä, että alan laitteilta vaaditaan erityisen suurta luotettavuutta ja tuotantokapasiteettia. Edelleen paperinvalmistus puusta korkealuokkaiseksi lopputuotteeksi vaatii hyvin monien erilaisten teknologioiden kirjon. Prosessi on pitkä ja monivaiheinen. Kuhunkin vaiheeseen liittyy ongelmia, jotka on vuosikymmenien kuluessa ratkaistu erilaisilla teknologioilla. Luettelo teknologioista, jotka ovat tulleet Suomeen paperiteolliNIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 suuden koneiden kautta on pitkä: automaatiojärjestelmät, materiaaliosaaminen erityisesti korrodoivissa ja väsyttävissä olosuhteissa, kulutusta kestävien keraamien monipuolinen käyttöönotto, värähtelyongelmien analyysimenetelmät, lujuuslaskentamenetelmät, tuotetiedonhallinta, teollisuushydrauliikan sovellukset jne. Paperiteollisuuden koneiden osaaminen antaa pääsylipun melkein mille tahansa koneenrakennuksen alalle. Kehitys ei suinkaan ole pysähtynyt tähän. Alan teollisuuden rakennemuutos on tuonut uusia haasteita, joita tullaan ratkomaan myös teknologisin keinon. Tulevaisuuden paperikoneet käyttävät uudenlaisia raaka-aineita, kuluttavat vähemmän energiaa, ovat entistä ympäristöystävällisempiä ja toimivat logistisesti uudenlaisessa ympäristössä ja ovat entistä kustannustehokkaampia. NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 Näiden ominaisuuksien kehittäminen vaatii jatkossakin koneenrakennuksen huippuosaamista ja kehitys jatkuu vuosikymmeniä. Tässäkin voi todeta, että kannattaa toimia alalla, joka on kehityksen kärjessä. Osaamistaan voi sitten hyödyntää siinä teollisessa ympäristössä, johon kehitys johtaa. Edelleen voidaan todeta, että tulevaisuuden koneenrakennuksen selkärangan muodostavat todennäköisesti juuri ne yritykset joihin teknologinen osaaminen kumuloituu ja joissa tulevaisuuden haasteisiin ollaan ensimmäisenä vastaamassa. Vastaus otsikon kysymykseen Oma uransa kannattaa valita alalta, joka kiinnostaa. Kiinnostus synnyttää oppimismotivaation ja se edelleen oppimisen ja osaamisen. Yliopistokoulutuksen avulla annetaan perusvalmiuksia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.Toimimalla alalla, jossa osaaminen kehittyy, tulee samalla turvanneeksi oman tulevaisuutensa. Jos vasta valmistunut saa ensimmäisen työpaikkansa, niin kuinka jatkuvasti sitä parantamalla asemaansa voisi huonontaa. Metsäklusteri on Suomessa erittäin monipuolisen osaamisen ytimessä. Tulevaisuuden muutospaineet ja kehitys ei suinkaan tee siitä osaamisen kaatopaikkaa, vaan ala tarvitsee parhaan ja ajanmukaisimman osaamisen, jotta siitä kehittyisi sellainen mihin sillä näyttäisi olevan potentiaalia.Tähän kehitykseen me voimme itse vaikuttaa ainakin siten, että juuri me suomalaiset johdamme kehitystä. Tähän me tarvitsemme suomalaisia osaajia myös jatkossa. 7 8 NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 9 Oulun yliopisto Eino Antikainen Tohtorikoulutettava Toimituksen opintomatka eukalyptuksen ihmemaihin Argentiina ja Buenos Aires M atkamme alkoi keskiviikkona 3.4. klo:7.00 Helsinki-Vantaan lentoasemalta kohti Argentiinaa ja Buenos Airesia. Tiedossa oli ensin parin tunnin lento Amsterdamiin ja reilun tunnin mittaisen vaihdon jälkeen puuduttavan pitkä 14 tuntinen lento Buenos Airesiin. Perille saavuimme samana päivänä paikallista aikaa klo:19.05, pitkän matkapäivän päätteeksi ohjelmassa oli iltapalalla käynti ja aikainen nukkumaanmeno. Ensimmäisenä kokonaisena päivänä eli torstaina pääsiäinen näkyi vielä katolilaisessa maassa ja tehtaat eivät ottaneet vierailijoita vastaan, joten ehdimme käydä katsele massa Buenos Airesin nähtävyyksiä sään suosiessa pohjoisesta tulleita matkaajia auringolla ja noin 20:llä lämpöasteella. Kävelykierroksen aikana kaupungilla vastaan tulivat mm. presidentinpalatsi, Recoletan vanhakaupunginosa sekä satamaalue upeine siltoineen. tiinan teollisuudesta, sen tämänhetkisestä tilasta sekä maan yleisestä taloudesta. Näin ollen saimme hyvät perustiedot yleisellä tasolla Argentiinasta ennen varsinaisia yritysvierailuja. Suurlähetystöstä suuntasimme suoraan paikalliselle Zucamorin konversiotehtaalle eli toisin sanoen tehtaalla valmistettiin sinne toimitettavasta linerkartongista pahvilaatikkoja. Tehtaalla valmistettiin pakkauskartonkia tekemällä flutingkerros eli aaltopahvikerros erikoistelan avulla ja liimaamalla siihen ensi toinen linerpinta ja heti perään vielä toinenkin pinta. Näin saatiin aikaiseksi kaikkien tuntema pahvilaatikoissa käytettävä pahvilevy, jossa on kaksi sileätä pintaa ja välissä aaltopahvikerros. Pahvilevyjen valmistuksen jälkeen levyt kuljetettiin linjastoille, joissa niihin tehtiin tarvittavat painatukset, leikkuut sekä taitokset ja lo- puksi reunojen yhteenliimaus, jotta linjaston jälkeen laatikkon oli mahdollista taitella käsin lopullisen käyttötarkoituksen vaatimaan muotoon. Kuulostaa helpolta mutta mainittakoon, että kyseisellä tehtaalla erilaisia pahvilaatikkomalleja on tuhansia kun huomioidaan eri variaatiot pahvinominaisuuksissa, laatikkojen koossa sekä painatuksissa. Lauantaina ohjelmaksemme muodostui pitkä päiväkävely La Bocan vanhalle asuinalueelle, joka voi olla joillekin tuttu legendaarisen Diego Maradonan kasvattajaseuran Boca juniorsin kotipaikkana. Kyseisellä värikkäiden talojen täyttämällä alueella oli lauantaina melkoinen markkinatunnelma. Myyntikojujen täyttämät kujat, raikasivat livemusiikkia ja siellä täällä pyörähteli pareja tangoa tanssien. Vierailuohjelmamme alkoi perjantaiaamuna käynnillä Suomen suurlähetystössä, jossa saimme kattavan esittelyn Argentiinan kulttuurista ja elämänmenosta suurlähettiläs Jukka Siukosaarelta. Lisäksi Finpro Ilkka Cafferata kertoi Argen- Nippi-ryhmä vierailulla Zucamorin tehtaalla Buenos Airesissa 10 NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 Sellua Uruguaysta Sunnuntaiaamun valjetessa suuntasimme Buenos Airesin satamaan josta käynnistyi lautamatka Uruguayn puolelle Colonia del Sacramentoon. Tunnin lauttamatkan jälkeen hyppäsimme pikkubussiin Coloniassa ja lähdimme kohti pohjoista ja monelle suomalaisen median kautta tutuksi tullutta Fray Bentosia. Saavuttuamme Fray Bentosiin kävimme kävellyllä kaupungilla ja huomasimme, että UPM:n sellutehtaan kupeessa sijaitsee Fray Bentosin noin 23000 asukkaan viihtyisä pikkukaupunki. Maanantaiaamuna ohjelmisto alkoi klo:7.30 jolloin suuntasimme parin tunnin ajomatkan päähän UPM:n eukalyptus plantaasille katsomaan, miten paperiteollisuudelle elintärkeää raaka-ainetta tuotetaan ja millaisilla välineillä plantaaseja hoidetaan sekä hakkuut suoritetaan. Saimme kattavan tietopaketin maaperän hoidosta, istutuksista sekä kävimme katsomassa hakkuu työmaata ja tutustuimme yksityiskohtaisesti työkoneisiin. Hieman ennen puolta päivää pikkubussimme keula kääntyi takaisin kohti Fray Bentosia kun lähdimme katsomaan, kuinka plantaaseilta Raaka-ainetuotantoa eukalyptusplantaasilla kaadetuista puista tehdään sellua. Fray Bentosissa teimme kattavan kierroksen läpi koko sellutehtaan ja ainoastaan muutamia vuosia vanha sellutehdas teki ryhmäämme vaikutuksen modernisuudellaan sekä suomalaisesta näkökulmasta mielenkiintoisella poikkeavuudella, sillä lähes kaikki tuotantolaitteistot olivat ulkona taivasalla. Lisäksi kierroksen aikana tehtaalla pisti silmään useita suomalaisia elementtejä joten voisi sanoa, että suomalainen kädenjälki näkyi selvästi tehtaan suunnittelussa. Perusteellisen UPM:n tehtaalta voi nähdä Uruguayn ja Argentiinan rajasillan NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 11 1300 henkilöä vetävässä työmaa ruokalassa huomasimme alueella olevan työvoiman määrän vaikkakin ruokailu toimikin porrastetusti. Vierailun jälkeen suuntasimme Colonia del Sacramentoon yöksi, josta myös suurinosa rakennustyömaan työntekijöistä kulki töissä. Kolmen valtion rajalla Montes del Platan tehtaalla rakennustyöt olivat vauhdissa tehdaskierroksen päätteeksi pääsimme vielä katsomaan näkymiä koko tehtaan korkeimmalta kohdalta eli soodakattilarakennuksen katolta. Näkymät olivat huikeat kattaen koko sellutehtaan alueen sekä Fray Bentosin kaupungin. Vierailun aikana esille tulleet asiat sekä yleiset olosuhteet otettuna huomioon voitaneenkin todeta, että suomalainen media osaa tuoda negatiiviset asiat selkeästi esiin, mutta usein hieman hatarin pohjatiedoin. Ainakin oma mielikuva kyseisestä alueesta muuttui täysin paikan päällä verrattuna aikaisemmin kotimaisesta mediasta saatuun mielikuvaan. Loistavasta vierailusta ja erinomaisista järjestelyistä täytyykin tässä yhteydessä vielä esittää suuri kiitos UPM:lle. varsinkin paikallisen rakennusliiton sekä ammattijärjestöjen toiminta kuulosti varsin mielenkiintoiselta lakkoineen ja muine ongelmineen. Haasteista ja kapuloita rattaisiin laittavista järjestöistä huolimatta tehtaan on tarkoitus käynnistyä vielä tämän vuoden puolella. Rakennustyömaalla oli mahtava nähdä kuinka valtavan kokoisen sellutehtaan kaikki osa-alueet olivat pikku hiljaa rakentumassa yhdeksi suureksi kokoinaisuudeksi kaikkien alueella toimivien yritysten yhteistyön tuloksena. Vierailun päätteeksi ruokaillessamme työmaa-alueen Keskiviikkona palasimme lautalla takaisin Buenos Airesiin, josta jatkoimme seuraavana päivänä kolmen valtakunnan rajalle Foz Do Iguacuun.Argentiinan, Paraguayn ja Brasilian rajalla sijaitseva kaupunki on tunnettu valtavista Iguacun vesiputouksista, jotka ovat vesimäärältään maailman isoimmat. Kävimme tietenkin ihailemassa putouksia sekä Argentiinan että Brasilian puolelta ja täytyy myöntää, että virtaavan veden valtava voima veti pohjoisen pojat hetkeksi hieman sanattomiksi.Virtaavan veden määrä on 10 miljoonaa litraa sekunnissa, joka antaa mielikuvan minkä kokoluokan putouksista on kyse. Tosin toisena päivänä siihen saakka hymyillyt ilmojen herra käänsi selkänsä heti kertaheitolla Tiistaiaamuna lähtö oli jälleen suhteellisen varhainen bussin startatessa klo:7.15 kohti Montes del Platan sellutehdastyömaata Punta Pereirassa. Montes del Platan tehdas on Stora Enson ja Araucon yhteistyöprojektina toteuttama sellutehdas, jonka tulee olemaan tuotantokapasiteettinsa puolesta Fray Bentosia suurempi.Vierailulla pääsimme näkemään rakennusvaiheessa olevan sellutehtaan ja kuulemaan rakennusprojektissa esiintyneet haasteet ja vastoinkäymiset, Kahlitsettoman veden voima on Iguacussa valtava 12 NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 Itaipun voimalaitos on valtavan kokoinen huipputekninen rakennelma niin, että vettä tuli myös putousten Estessä, jota voisi kuvailla yhdelulkopuolella sekä pysty että vaaka- lä sanalla kaoottiseksi otettaessa tasossa. huomioon liikenne sekä muu elämänmeno. Nopean pistäytymisen Putousten ihailemisen lisäksi jälkeen palasimme takaisin Brasilivierailimme Paraguayn ja Brasilian aan ja Foz Do Iguacuun. yhteisprojektina valmistuneessa Itaipun vesivoimalaitoksessa joka Pilvenpiirtäjäviidakko sijaitsi Paraguayn ja Brasilian välisessä rajajoessa ja on maailman Lauantaiaamuna lähdimme Iguasuurin vesivoimalaitos 14000 custa aikaisella klo:6.00 lennolla MW:n tuotannollaan. Itaipun voi- Sao Pauloon jossa seuraavat viemalaitos käsittää 18 turbiinia ja on railukohteemme odottivat.Viikonjo pelkkänä rakennelmana todella lopun ollessa kyseessä kiersimme vaikuttava. Pato on mitoiltaan 196 lauantaina ja sunnuntaina katsemetriä korkea ja 7920 metriä le- lemassa Sao Paulon nähtävyykveä. Jotakin rakennelman kokoluo- siä, joista voitanee mainita vanha kasta kertonee se, että joidenkin kauppahalli Mercado Muncipal ja tietojen mukaan padon murtues- Avenida Paulista eli keskuskatu sa puolet Argentiinasta hautau- kauppakeskuksineen sekä virasto tuisi veden alle tunneissa. Pää- taloineen. Tosin tässä vaiheessa ilsimme käymään voimalaitoksen mojen herra oli hylännyt ryhmämsisätiloissa katsomassa turbiineja me kokonaan tarjoten ainoastaan sekä voimalaitoksen ohjaamoa. suhteellisen rivakoita sadekuuroja Samalla kuulimme voimalaitok- ja pilvistä keliä. sen rakennusprojektin vaiheista, Maanantaina lähdimme jälleen hauskana yksityiskohtana keskellä voimalaitosta sijaitseva valta- puoli kahdeksan aikoihin pikkukuntien rajaviiva. Vierailun jälkeen bussilla kohti seuraavaa vierailua, paluu matkalla Foz Do Iguacuun joka sijaitsi puolentoista tunnin pistäytyimme nopeasti Paraguayn ajomatkan päässä Sorocabassa. puolella rajakaupunki Ciudad del Sorocabassa vierailimme Metsolla, NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 jossa toimivat Metson telahuolto sekä kaivostoimintaan suunnattujen murskainten valmistus. Ensin kuulimme esitykset Metso Paperin toiminnasta Brasiliassa sekä myös Metson Mineralsin eli kaivospuolen toiminnasta. Esityksien jälkeen Tutustuminen telahuoltoon 13 Lisäksi kävimme tutustumassa myös vanhempiin Beloitin ja Voithin koneisiin, jotka olivat edelleen tuotantokäytössä. Tissue –paperikoneen saloja selvittämässä kävimme tehdaskierroksella katso massa tuotantotilat, tutustumassa telojen kunnostamiseen vaaditta viin laitteistoihin ja kunnostettavalle telalle tehtäviin toimenpiteisiin. Telahuoltoon tutustumisen jälkeen kävimme katsomassa myös murskainten ja muiden kaivospuolen osien valmistusta kuten kulutus kumityynyjen valamista. Tehdas kierrosten jälkeen vuorossa oli paluu Sao Pauloon. Tiistaina startti oli jo totuttuun tapaan klo 7.30 kun lähdimme puolentoista tunnin ajomatkan päähän paikalliselle Santher:in 14 tissue-paperitehtaalle. Santherin tehtaalla kävimme katsomassa tehtaalla olevaa verrattain uutta Metson tissue-paperikonetta ja tutustuimme tissue-paperin valmistuksen saloihin, joka poikkesi perinteisestä tissue valmis tuksesta siinä, että Santherin tuotev alikoima valmistetaan pelkäst ään eukalyptusk uitua käyttämällä. Yrityksen yleisesittelyn jälkeen kävimme kokoushuoneessa läpi Metson koneen ominaisuudet yksityiskohtaisesti. Esitysten jälkeen siirryimme tuotantot iloihin jossa Metson koneen toimintaa tuotannossa. Mielenkiintoisen Santher:in vierailun jälkeen suuntasimme Voith:ille Jaraguá:an ja parin tunnin siirtymän jälkeen vuorossa olivat vierailut sekä Voith Paper:in että Voith Hydro:n puolella. Aluksi kävimme läpi yleisiä asioita Voith:ista yrityksenä, joka onkin hieman tuntemattomampi laitevalmistaja suomalaisille tutun Metson rinnalla. Tehdaskierros Hydro:n puolella oli mielenkiintoinen, sillä juuri tällä kyseisellä tehtaalla valmistettiin aikaisemman vierailukohteemme Itaipun vesivoimalaitoksen käyttämät turbiinit. Kierroksella näimme useita valmistusvaiheessa olevia turbiineja, jotka olivat kokonsa puolesta vaikuttavia. Mielenkiintoinen yksityiskohta altavan kokoisten turbiinin osien valmistuksessa on se, että vielä tänäkin päivänä niiden viimeistely suoritetaan käsityönä. Paper:in puolella pääsimme katsomaan valmistusvaiheessa olevia tissue paperikoneita, paperikoneen osien valmistukseen käytettäviä laitteistoja, telojen valmistusta sekä koko luokkansa puolesta vaikuttavan jenkkisylinterin valmistusta. Erittäin antoisan vierailun jälkeen oli taas perinteisesti vuorossa paluu Sao Pauloon, jonne saavuimme pitkän päivän jälkeen ilta seitsemän maissa. Viimeinen pysähdys Keskiviikkona oli vuorossa siirtyminen Sao Paulosta Rio de Janeiroon, joka oli Etelä-Amerikan kiertueemme päätepiste ennen paluulentoa Suomeen. Ennen kotiinpaluuta saimme viettää muutaman päivän Riossa, joiden aikana ehdimme käydä tutustumassa paiNIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 kallisiin nähtävyyksiin eli vapahtaja patsaaseen, sokeritoppavuoreen sekä tietenkin Cobacabanan ja Ipaneman rantoihin. Saattoipa joku ehtiä hieman ruskettuakin, ilmojen herran ollessa tällä kertaa myötämielinen ryhmäämme kohtaan. Kokemusta ja tietoa Tämän vuotinen Nippi-toimitus sai unohtumattoman kokemuksen päästessään tutustumaan paperi teollisuuteen Argentiinassa, Uruguayssa ja Brasiliassa sekä näkemään kyseisten maiden elämäntapaa.Toimituksen usko paperiteollisuuden tulevaisuuteen on varmasti kasvanut, koska matkan aikana tuli selvästi ilmi, etteivät paperiteollisuu- den asiat ole maailmanlaajuisesti siinä tilassa mitä tiedotusvälineet antavat ymmärtää vai sijoittaisivatko suuryritykset jatkuvasti satoja miljoonia kuihtuvaan alaan? Totta on, ettei paperiteollisuus elä samanlaisessa nousuhuumassa kuin huippuvuosinaan, mutta ei kysyntä ole kadonnut mihinkään ja nyt paperiteollisuuden uutena haasteena onkin kehittyä sekä kehittää uusia paperiteollisuuden tuotteita, joiden avulla voitaisiin valmistaa erilaisia pakkauksia ja tuotteita ekologisemmin kuin tähän saakka. Se että pystyykö paperiteollisuus vastaamaan tähän haasteeseen jää nähtäväksi, mutta varmaa on, että kaikki tämän vuotisen Nippi-toimituksen opiskelijat ovat saaneet pal- jon arvokkasta tietoa ja kokemusta tulevaisuutta varten sekä opintoihin että työelämään. Lisäksi EteläAmerikassa työskentelevien paikallisten sekä suomalaisten kanssa käydyt keskustelut ovat varmasti antaneet heille motivaatiota sekä uskallusta lähteä tulevai suudessa myös kansainvälisiin työt ehtäviin viemään suomalaista osaamista maailmalle. Tulevaisuuden työurillaan tuskin kaikki toimituksemme jäsenet päätyvät kansainv älisiin tehtäviin, mutta kuitenkin heillä on täydet edellytykset niihin. Kiitokset siitä kuuluvat teille, Nippi-lehteen osaa ottaneille yhteistyökumppaneille, jotka mahdollistivat tämänvuotisen opintomatkan. ”Auringon painuessa mailleen se ei katoa ainoastaan sen väri muuttuu, mutta se on yhä siellä” NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 15 16 NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 17 Kunnonvalvonnan kehittyminen viime vuosikymmeninä Teksti: Martti Hakonen, Promaint ry martti.hakonen@kunnossapito.fi Mikä on muuttunut Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n 40 vuoden toiminnan aikana? Saadakseni näkemystä merkittävimpiin muutostrendeihin kunnossapidossa ja kunnonvalvonnassa haastattelin neljää alan asiantuntijaa, joilla yksi yhdistävä tekijä, kaikkien työnantaja on tällä hetkellä SKF. Käyttäjänäkökulmaa edustaa lisäksi vuonna 1971 työuransa teollisuudessa aloittanut alan konkari. Seuraavassa käydään läpi heidän kokemuksistaan. K unnossapitoyhdistyksen perustamisen aikoihin, siis 70-luvulla oli perinteisimpien yritysten toimintamallit aika erilaisia kuin nykyisin. Näin asiaa kommentoivat niihin aikoihin työuransa aloittaneet: vonnan työuran aloittanut alan asiantuntija työuransa alkuajoja. - En ole ollut suoranaisesti kunnossapidon kanssa tekemisissä kuin kesätöissä opiskeluaikana. Näissä kesätyöpaikoissa kunnossapito oli pääasiassa korjaavaa tai joillakin laitteilla aikaan perustuvaa, täydentää toinen. - Periaatteessa koneet ajet- Kunnossapitostrategia oli reatiin ns. ”loppuun” ja sen jälkeen mietittiin mitä tehdään, muiste- goivaa (RTF, Run-To-Failure) eli li jo 1970-luvulla kunnonval- sammuteltiin tulipaloja. Oli paljon ylitöitä ja isot päivystysringit prosessiteollisuudessa. Suurin sankari oli se, jolla oli ylityöt ”tapissa” ennen Vappua. Joku kierteli vierintälaakerikohteita mittaamassa jollakin vehkeellä, kun muilta töiltä jäi aikaa. Silloin ei puhuttu kunnonvalvojasta vaan Mikki Hiirestä, joka aiheuttaa SPM-menetelmä oli melko yleinen kunnon- kunnossapidolvalvonnan työkalu niissä yrityksissä, joissa le lisätöitä, täykunnonvalvontaa yleensä harrastettiin. dentää kolmas (Kuva: Kunnossapito 2-3/1987, s. 6) asiantuntija. 18 - Väkeä kunnossapidossa oli paljon, koska levyseppiäkin piti olla mallia ohut ja paksu, raja taisi mennä kahdessa millissä.Toisten töitä ei tehty ja työt tehtiin aina vähintäänkin pareittain. Tosin on sanottava, että sen aikaiset tekijät olivat ja ovat edelleenkin todellisia ammattilaisia, tosin melko kapealla osaamissektorilla. Töissä oli tuohon aikaan paljon hauskempaa, etenkin palkkapäivien iltapäivät olivat hyvinkin mielenkiintoisia ja vauhdikkaita. Kunnossapitoinsinööri oli hyvinkin etäinen herra, jonka kanssa ei sopinut kaveerata, jatkaa asiantuntija. Edistyksellisemmillä yrityksillä oli jo selkeitä toimintastrategioita, kuten seuraavat kommentit kertovat: - 70-luvulla SPM-menetelmä (Shock Pulse Method, iskusysäysmenetelmä) oli melko yleinen kunnonvalvonnan työkalu niissä yrityksissä, joissa kunnonvalvontaa yleensä harrastettiin. Spektrianalysaattoreita tai vastaavia jonkintasoiseen taajuusanalyysiin kykeneviä laitteita oli käytössä joillakin isoilla yrityksillä ja korkeakouluilla. Nämä vaativat melkoista perehtymistä jo laitteiden nappulatekniikkaan eikä niillä ollut mahdollisuutta järkevillä resursseilla suuren konemäärän rutiininomaiseen valvontaan. NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 -Varaosat olivat ”kortilla” eli niitä ylläpidettiin ja hallinoitiin varaosakorteilla, jolloin varastomies oli arvossa arvaamattomassa. Kunnonvalvontaa tehtiin säännöllisen epäsäännöllisesti iskusysäysmittarilla. Voiteluhuollon ja määräaikaistarkastuksien ATK-tulostukset olivat tiiliskiven paksuiset ja painoiset. Varsinaista kuntoon perustuvaa kunnossapitoa tehtiin ani harvassa laitoksessa. Koneiden määräaikaisvaihtoja tehtiin paljon eli saatettiin pahimmassa tapauksessa korjata kohde turhaan ja samalla aiheutettiin vaikkapa asennusvirhe kohteeseen. - Voimalaitoksilla huoltosyklit perustuivat määräaikaishuoltoihin ja niistä pidettiin tarkasti kiinni. -Systemaattista jaksotettua huoltoa (määräaikaishuolto) oltiin kehittämässä ja ottamassa käyttöön, myös kunnonvalvonnasta alettiin puhua. Ensimmäiset laakerien kunnonvalvonnan mittalaitteet tulivat käyttöön 70-luvun puolivälissä. Tietotekniikka saapui 80-luvulla Tietotekniikka tuli mukaan muuttamaan toimintatapoja 1980-luvulla. Se heijastui monin eri tavoin: -Yleisestä tietotekniikan kehityksestä johtuen 80-luku oli melkoista mullistusten aikaa myös kunnonvalvonnan laitekehityksessä. Silloin yleistyivät helppokäyttöiset kannettavat tiedonkerääjä-spektrianalysaattorit ja niihin liittyvät tietokannanhallintaohjelmistot. Tämä mahdollisti koneen kunnon muutosten havaitsemisen, vikaantuvan koneenosan paikallistamisen ja vikaantumisen syynkin löytämisen rutiininomaisesti entistä varhaisemmassa vaiheessa. Edistyksellisen kunnonvalvonnan piiriin voitiin ottaa entistä suurempi määrä koneita kohtuullisilla resursseilla. Tällaisen teknologian käyttömahdollisuus ei voinut olla vaikuttamatta kunnossapidon toimintatapoihin. Kunnossapidon mittaustekniikkaa 1980-luvulta. (Kuva:Tuomo Suhonen) NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 - Toisaalta 80-luvulla käyttöön tuli hyvin edistyksellisiä trouble shooting -työkaluja, mm. monikanavaisia kone- ja rakenneanalyyseihin tehtyjä erikoislaitteita. Moodianalyysiä harrastivat aikaansa seuraavat yritykset – sekä tietysti VTT ja korkeakoulut. Nykyään vastaavat toiminnot tehdään kertaluokkaa pienemmillä laitteilla ja PC:llä. - 80-luvun alkupuolella tapahtui kunnonvalvonnan ”läpilyönti” Värähtelymittaukset ja niitä tukevia mittalaitteita alkoi tulla käyttöön, samoin muutkin kunnonvalvontamenetelmät kehittyivät (lämpökuvaus, öljyanalyysit, ultraäänimittaukset). Kunnonvalvonnasta alkoi tulla kunnossapitoa ohjaava toiminta. 80-luvulla koulutettiin ja sovellettiin myös tulosjohtamista ja tavoitejohtamista. Tuottavan kunnossapidon eli TPM:n malli tuli myös käyttöön. - 80-luku oli myös kiinteiden kunnonvalvontajärjestelmien voimakkaan kehityksen aikaa.Värähtelymittauksiin perustuvia suojausjärjestelmiä ilman historiatiedon tallennusta oli ollut jo pitkään käytössä kriittisten koneiden valvonnassa, esimerkiksi voimalaitosten turbogeneraattoreilla. Näiden järjestelmien jatkeeksi oli luonnollista liittää kunnonvalvontajärjestelmä, jolla voidaan tallentaa dataa ja suorittaa vaativaakin analysointia. Toinen kehityssuunta olivat on-line -järjestelmät, jotka tehtiin pelkästään kunnon- tai käytönvalvonnan tarpeita varten. Paperikoneet loivat näille järjestelmille loistavan kehitysalustan. Suomessakin oli yrityksiä, jotka valmistivat kaupallisesti on-line kunnonvalvontajärjestelmiä – eräät niistä ovat edelleen voimissaan. - Synteettiset voiteluaineet tulivat markkinoille. Tämä oli suuri muutos voiteluhuollon toteutukseen, sillä enää ei tarvinnut ulkona oleviin laiteisiin 19 Lämpökameran käyttö koneiden vikadiagnostiikassa yleistyi, mutta niiden hinnalla olisi saanut hankittua asunnon. (Kuva: Kunnossapito 4/2000, Kunnossapitokoulu 56, s. 3) vaihtaa eri öljyjä kesäksi ja talveksi ja ulkona olevien laitteiden toimintavarmuus parani. Lisäksi öljyanalyysien kehittyessä ja nopeutuessa määräaikaisista öljynvaihdoissa siirryttiin analyysitulosten perusteella tehtäviin öljyjen kunnostukseen (esim. suodatus) ja öljyjen vaihto alettiin tehdä todellisen tarpeen mukaan. Vuosituhannen vaihteen laitteet ja toimintatavat vasti, jos mittausdata on edustavaa ja si saanut hankittua asunnon kehä järjestelmää on ”opetettu” riittävällä kolmosen ulkopuolelta. Yksi haastatelluista muis- määrällä oikeita sääntöjä. teli 90-lukua seuraavasti: Vuosituhannen vaihteen jälkei- Tietotekniikka alkoi olla kypsää ns. - Kunnossapidon ulkoistamista nen aika toi taas uutta mukanaan: asiantuntijajärjestelmille eli automaat- alettiin toteuttaa joko kokonaan tai - Koulutustarve lisääntyi huomattiselle kunnonvalvonnan mittausdatan osittain. Samoin kokeiltiin käytön ja tavasti, niin ohjelmistojen kuin analysoinnille ja diagnosoinnille. Olin kunnossapidon yhdistämistä, jolloin käytännön työsuoritustenkin osalitse mukana 90-luvulla eräässä täl- varsinaiset kunnossapito-osastot lope- ta. Kannettavat PC:t mahdollistilaisessa kehitysprojektissa. Minulla on tettiin ja kunnossapito siirrettiin käyt- vat, että konttori kulki mukana. mahdollisuus tällä hetkellä 20 vuotta töorganisaation alle. Tätä kokeilua -Kärjistäen 2000 luvuilla kunnonmyöhemmin käyttää vastaavalla pe- kesti muutaman vuoden, ja sitten on valvonnan laitteissa on tapahtunut riaatteella toimivaa nykytekniikalla palattu takaisin omiin kunnossapito- vain suorituskyvyn kehitystä ja omitoteutettua ”päätöksenteon tukijär- organisaatioihin. naisuuksien hienosäätöä. Merkittävät periaatteelliset innovaatiot ja jestelmää”. Muutos on tapahtunut siinä, että tietokoneet suoriutuvat pa- Kunnonvalvonnan laitteiden hin- linjanvedot oli tehty jo aikaisemmin. remmin suuresta datamäärästä, joka nat ja käytettävyys parani huomat- Kannettaviin jokamiehen reittimitdiagnoosin läpiviemiseksi vaaditaan. tavasti. Rakennettiin suuria on-line tauslaitteisiin ja tietysti tietokoneiJärjestelmän toiminnot ovat moni- kunnonvalvontajärjestelmiä eten- siin tuli lisää edullista muistia ja puolisemmat, mutta perusta on sama. kin paperikoneille. Lämpökameran nopeita prosessoreita. KäyttömuJärjestelmä pystyy seulomaan selkeät käyttö koneiden vikadiagnostiikas- kavuus on parantunut jatkuvasti ja poikkeamat ja tavalliset viat luotetta- sa yleistyi, mutta niiden hinnalla oli- laitteista sekä ohjelmista on tullut 20 NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 toisaalta helppokäyttöisiä, mutta Mitä jatkossa? silti ominaisuuksiltaan monipuolisia. Tulevaisuuden ennustaminen ei ole suomalaisen insinöörin - 2000-luvulla jatkui kunnos- suosikkiaiheita. Seuraavia näsapidon ulkoistaminen, ja uusina kemyksiä kuitenkin esitettiin: termeinä nousivat vahvasti esille - Viimeisimpiä suuntauksia on käyttäjäkunnossapito sekä käyt- käyttöhenkilökunnan ottamitäjävetoinen kunnonvalvonta. Kun- nen mukaan kunnonvalvonnossapitojärjestelmät olivat kaikki- tatoimintaan, ODR (Operator en käytettävissä, vaikka niitä eivät Driven Reliability). Perinteisesti kaikki halunneet käyttää, koska kunnonvalvonta on ollut pää”ilman niitä on tultu toimeen en- asiassa kunnossapidon tehtävä. nenkin”. Lisäksi tietokoneiden ja Kunnonvalvonnan eriasteinen tieinternetin hyödyntäminen kasvoi donhallinnan ulkoistaminen, ns. pilhuomattavasti. vipalvelut, lienee seuraava trendi. Kunnonvalvontaan liittyvän tieto- Tietysti kunnossapidon ulkois- tekniikan rauta ja softat, ja jopa taminen vaikutti mitä suuremmis- kunnonvalvontadatan analysointi sa määrin. Ajan henkeä oli työn- ostetaan ulkopuolisten toimijoiden tekijämäärän vähentäminen sekä palveluna. tuotannosta että kunnossapidosta ja sitä kautta moniosaamiseen pa- Langattomista antureista punostaminen. Oma käsitykseni on, hutaan ja niitä on ollut pitkään jo että jopa tärkeäksi koetusta enna- olemassa kaupallisesti saatavissa, koivasta kunnossapidosta on kar- mutta kaikista hyvistä puolistaan sittu yhtä lailla, monissa paikoissa huolimatta ne eivät ole saaneet 90-luvulla esim. kunnonvalvonta ja vielä laajaa jalansijaa. Toisaalta voiteluhuolto olivat paremmassa ja- langaton tiedonsiirto – sekä lyhyen massa kuin mitä ne ovat nyt. että pitkän matkan – on arkipäivää myös kunnonvalvonnassa. - Kovasti puhutaan hiljaisen tiedon siirtämisestä, mutta todelli- Arvioisin että kunnossapidossa suudessa monet kokeneet kaverit palataan hieman taaksepäin ja pitävät käyttövarmuutta yllä yksin, ryhdytään panostamaan enemeikä nuoria saada oppiin riittävän män perustekemiseen. Ne, jotka aikaisin. Toki myös nuoria osaajia, osaavat tunnistaa perustoimintojotka eivät kavahda ”oikeita töitä”, jen merkityksen ja panostaa niihin, on entistä harvemmassa.Tämä joh- tulevat menestymään. Tässä toki tuu varmastikin osaltaan siitä, että tarvitaan nykyistä selkeämpää johteollisuudessa ei ole enää riittävästi tamista käytön ja kunnossapidon harjoittelupaikkoja tarjolla. yhteistyön parantamiseksi, koska resursseja ei määrällisesti saada - Kunnonvalvonnan sektorilla ta- enempää.Tekniikka tulee varmasti pahtui langattoman tiedonsiirron kehittymään siihen suuntaan, että läpilyönti, joka mahdollisti esimer- valtavasta informaatiomäärästä kiksi liikkuvien koneiden entistä pa- saadaan tietoa yhdistettyä järjesremman kunnonvalvonnan. Samoin telmien avulla päätöksen tekoa tuli helpotusta kalliisiin ja vaikeisiin varten. Eli laitteet osaavat pian itse kertoa, mikä niitä vaivaa. kaapelointeihin. NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 Muita kommentteja ja tapahtumia työuran varrelta Kunnossapidossa myös sattuu ja tapahtuu, kuten seuraavista kommenteista havaitaan: - Yhteydenpito 70-luvulla oli hankalaa. Joskus saattoi tulla kiirelähtöjä ulkomaille ja ilmoitus tyttöystävälle tapahtui lentokentältä lähetetyllä postikortilla. - Aika usein kävi sellainen juttu, kun mestari ilmoitti verstaalla, että kohteen x laakeri on leikannut kiinni ja pitäisi lähteä kohdetta korjaamaan. Laakeripesää avattaessa huomio kiinnittyi, että kohteella oli äskettäin käynyt voitelija (rasvakökö oli sulaneen laakerin päällä). Se oli se kuuluisa viimeinen voitelu! Oma tapauksensa on seuraava työuran valintaan ohjannut: - Olin 18-vuotiaana kesätöissä tiilitehtaalla puristimien hoitajana. Neljän viikon perehdytysjakson aikana kokenut työnopastajani neuvoi tärkeimmät rutiinit, kuten tarkastuskierrokset kuljettimilla. Opastaja jäi sitten kesälomalle ja minä vastasin yksin massan ja tiilten tuotannosta.Tapahtumia riitti ja kauaa ei työpäivien aikana ehtinyt paikallaan ihmetellä. Eräänä päivänä minulta jäi tuo kellarin tarkastuskierros käymättä ja eikös juuri silloin massan tärykuljetin tukkeutunut ja tullut yli arviolta 15 m³. Eihän siinä muu auttanut kuin käydä ilmoittautumassa työnjohtajalle, että voisin jäädä vähän ylitöihin. Neljä tuntia lapioin massaa yhtä soittoa itseäni 10 cm matalammassa tilassa ja arviolta 40 °C lämpötilassa. Ei tarvinnut illalla enää lähteä punttisalille! Lienee tuolla tapahtumalla syynsä siihen, että minusta ei tullutkaan luokanopettajaa vaan insinööri, joka on sittemmin tehnyt pääsääntöisesti työtä käytön ja kunnossapidon yhteistyön parantamiseksi esim. käyttäjien tarkastuskierroksia kehittämällä. 21 22 NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 23 Teksti: Aino Karjalainen Randaxin suorakäyttömoottorista lupaavat kokemukset Toukokuussa 2012 Stora Enson Oulun paperitehtaalla käyttöönotettu, levitystelaan integroitu Randax®-moottori on toiminut luotettavasti. Varman toimintansa ja aiempaa tarkemman nopeussäädön ansioista Randax®-suorakäyttömoottori on parantanut päällystyskoneen ajettavuutta sekä vähentänyt häiriöitä ja huollon tarvetta. Tarkka nopeussäätö parantaa laatua ja lisää tehokkuutta T oukokuussa 2012 Stora Enson Ouluntehtaalla käyttöönotetusta, levitystelaan integ-roidusta Randax®suorakäyt-tömoottorista on saatu lupaavia kokemuksia. Ratkaisu esiteltiin Nippi-lehden numerossa 1/2012. Uuden suoravetoratkaisun suu-rimmaksi hyödyksi on osoittau-tunut taajuusmuuttajaohjatun tahtimoottorin tarkka nopeussäätö, jolla voidaan varmistaa levitystelan pyöriminen tarkalleen paperirainan nopeudella. Suoravedon ansiosta tela pyörii aina samalla nopeudella kuin moottori. ”Hyvä levitysteho koostuu telan riittävästä pidosta, sopivasta kaarevuudesta ja levitysmatkasta sekä pyörimisnopeudesta suhteessa paperirainan nopeuteen. Pienikin heitto radan ja levitystelan välisessä nopeudessa alentaa telan levitystehoa merkittävästi”, kertoo uuden telaratkaisun Randaxin kanssa yhteistyössä toteuttaneen levitystelavalmistaja Finbow Oy:n tekninen johtaja Urpo Versta. 24 Suoraan telan päähän asennet-tu moottori takaa, ettei telan nopeus pääse muuttumaan suhteessa moottorin kierroslukuun. Myös hihnojen kulumisen aiheuttamilta muutoksilta levitystelan pyörimisnopeuteen sekä hihnojen huoltamiselta vältytään, kun välitykset poistuvat laitekokonaisuudesta. Heti käyttöönotosta lähtien uuden ratkaisun on havaittu parantavan päällystyskoneen ajettavuutta ja vähentävän häiriöitä. Tehtaalta saatujen kommenttien mukaan uuden ratkaisun käyttöönoton myötä telan kohdalla esiintyneet rypyt paperirainassa hävisivät välittömästi. Randax®-moottori on vähentänyt myös toimintakatTelan kaarevuuden suuntaa tulisi koksia, joita voi aiheutua esimer- säätää päällystettävän tuotteen mukiksi paperin pääsemisestä kaksin kaan, sillä telan optimaalinen asento on erilainen eri paperilaaduilla. Telan kerroin. kaarevuutta säädettäessä myös hihSuoraveto poistaa nojen kireys muuttuu. Mikäli hihnoja hihnakäytön ei kuitenkaan säädetä kaarevuutta ongelmat säädettäessä, hihnat kuluvat nopeasti aiheuttaen enenevässä määrin häiriTelan pyörimisnopeutta ei ole öitä nopeussäätöön ja levitystehoon. aiemmin hihnavälitteistä oikosulkumoottoria käytettäes- Huoltovapaata sä voitu säätää yhtä tarkasti toimintavarmuutta kuin suoravetoisella, taajuusmuuttajaohjatulla Randax®- Randax®-moottorin varma toi-minta moottorilla. on herättänyt luottamusta. Moottori ei vaadi erillisiä huoltotoimenpiteitä, Erityisesti kiilahihnakäytöissä sillä se on integroitu levitystelaan ykongelmia aiheuttaa se, että kii- sinkertaisen rakenteen avulla ilman lahihnavälityksen vaikutusta te- omia laakerointeja telan laakeroinlan pyörimisnopeuteen ei usein tiin tukeutuen. Suoravedon ansiosta tarkalleen tunneta. Tiedossa on myös hihnojen vaihtamiselta ja huolmoottorin kierrosluku, mutta ei lolta vältytään kokonaan. telan tarkkaa nopeutta. Tällöin telan pyörimisnopeutta ei voida Sileän pintansa, kompaktin kokontarkasti säätää eikä maksimaa- sa ja ohutlevyrakenteensa ansiosta lista levitystehoa saavuteta. moottori voidaan pölyisissä ympäNIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 Paperiraina ei aaltoile vaan kulkee täysin tasaisena Randax®-moottorilla varustetulla telalla ristöissä pitää puhtaana pelkästään käytössä olleen hihnavälitteisen oipaineilman avulla. kosulkumoottorin. Energiatehokkaamman moottorin lisäksi hihnaväEnergiankulutus laskee Randax®- lityksen poistuminen nostaa uuden kestomagneettimoottorin hyöty- käyttöratkaisun energiatehokkuutta suhde on parempi kuin aikaisemmin merkittävästi. Lisätietoja: Timo Schäfer, Managing Director puh. +358 44 734 6310 timo.schafer@randax.fi www.randax.fi Randax Oy Randax Oy kehittää kestomag- laitekokonaisuuksia, jotka alentavat neettimoottoreita ja -generaatto- asiakkaan prosessin elinkaarikusreita sekä laajempia sähkökäyttö- tannuksia ja energiankulutusta. järjestelmiä. Randaxin teknologiaa sovelleKompaktit Randax®-moottorit taan paperiteollisuuden lisäksi mm. säästävät tilaa ja ovat vaivattomas- prosessipumppauksessa, ilmankäti integroitavissa asiakaslaitteisiin. sittelyssä, metalliteollisuudessa seNäin saadaan aikaan optimoituja kä sähkö- ja hybridiajoneuvoissa. NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 25 World’s fastest coated board machine offers exciting opportunities for Ji’an Group TEXT Jouni Kemppainen Pauliina Purola Marjaana Lehtinen PM 3 - the world’s fastest coated board machine at a mechanical design speed of 1,200 m/min. ” Cooperation between Metso and Ji’an has resulted in great achievements.” says Feng Junxian, Deputy General Manager of Ji’an Group. 26 NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 The Ji’an Group Co., Ltd’s new PM 3 enables the company to optimize its raw material costs and to become a major producer of coated board. The novel curtain coating technology provides the mill with more furnish options to choose from. J i’an’s containerboard production line, PM 3, went on stream in November 2011, and its curtain coating process was started up in early January 2012. The 7.25 m-wide Metso OptiConcept machine is located at the company’s Papermaking Operation Center in Haiyan County, Jiaxing City in Zhejiang Province, China. Its daily production capacity is approximately 1,900 tonnes of coated and uncoated white top testliner in the basis weight range of 130-280 g/m2, mainly without virgin fiber.The ratio between coated and uncoated board is currently 50:50, but the mill’s target is to produce 70% coated and 30% uncoated board. PM 3 is the world’s fastest coated board machine, with a mechanical design speed of 1,200 m/min. It features an OptiLayer multilayer curtain coating unit that applies two coating layers on the web simultaneously in a non-contact operation with no speed restrictions. Curtain coating provides full coverage for brown base sheets. The uniform-coverage coating layer makes it possible to run the machine without expensive bleached fiber in the furnish. huge development steps by introducing advanced production lines, also including those from Metso,” says Feng Junxian, Deputy General Manager of the Ji’an Group. “We at Ji’an have also benefited from this advanced technology.” Ji’an chose Metso to supply the new line for clear reasons. “First, Metso has the technology and the capability. Second, earlier cooperation between Metso and Ji’an has resulted in great achievements,” explains Feng Junxian. Many interesting challenges yet to overcome Metso’s delivery scope to Ji’an PM 3 Broke handling pulpers Compact hydraulic headbox for Fourdriniers and hybrid formers 3-ply multi-Fourdrinier forming section with shoe blade technology Press section straight nips with two Dryer section with single- and double-fabric dryer groups Hard nip calender Film sizer Paper machine air drying equipment PM 3 now enables Ji’an to enter Coating section the Chinese coated board marTwo blade coating stations ket, which is expected to grow in the future. The mill’s long- 2-layer curtain coating station term objective is not only to replace uncoated grades with Energy efficient air dryers coated ones but also to acquire market share from higher- Soft nip calender quality virgin-fiber based bo- New type of reel with an inteard grades. The company aims grated reel spool storage to improve its product quality Automation system for process and produce more board for its and machine controls own packaging operations. HoCooperation between the Ji’an wever, there are many challen- Quality control system with and moisturizer proGroup and Metso has been close ges to overcome before achie- headbox filers and fruitful since the mid-2000s. ving all this. In 2006, Metso supplied Ji’an’s PM Condition monitoring, web “First, demand for coated bo- break monitoring as well as 2, followed by the delivery of PM 1 in 2008. Ji’an currently produces ard in China has decreased this valves and retention analyzers containerboard on four machines, year, which naturally affects our three of which have been supplied production plans,” Feng Junxian by Metso. The company’s annual points out. “Second, this is the production capacity amounts to first time that we are using the around 1,650,000 tonnes. curtain coating technology and cept is being used in the world. “In the past few decades, the the first time ever that the bla- We need to successfully beneChinese paper industry has taken de-curtain-blade coating con- fit from the technology in full NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 27 “ We were left with a good feeling about Metso’s commitment and service. Whenever there was a problem, we worked it out together. Our cooperation has been very positive throughout the entire project, says Wang HanMin. and make the new grade fit the Ji’an now has the market and be accepted by it.” ability to produce something unique “Since the market is huge and the competition fierce, supply “It would have been very difficult sometimes exceeds demand. To for us to be competitive with trastand out from the competiti- ditional coating technology,” says on, you need to produce high- Shu Junming, Vice General Manaquality board at a competitive ger of the Ji’an Group Paper Buprice.” siness Unit. “In order to face the future challenges and tough competition, our production line has New technology has to be more capable and able to technical and profitproduce something unique. Our making potential customers want high quality at a low price.We can only meet these After some teething problems customer requirements with curregarding stock preparation and tain technology.” learning how to run the new machine, PM 3 has reached its full design capacity and runs at a speed of over 1,000 m/min. As there is still a lot of potential to improve the process, the company will continuously aim to enhance product quality and optimize cost. One of the key drivers for the investment was to optimize raw Shu Junming, Vice General material costs by being able to Manager of the Ji’an Group use cheaper OCC-based furnish Paper Business Unit. instead of more expensive virgin Shu Junming emphasizes the fiber. role of supplier support. “With a “We have calculated that the new paper machine, especially in cost savings will be from around a greenfield mill, huge demands 200 RMB to 300 RMB per pro- and requirements are placed on duced paper tonne on the basis the staff related to the operation, of the price of the furnish. We training and technology support. can see both technical and pro- Metso’s brand is very good, not fit-making potential in the new only because the company supplies technology,” Feng Junxian adds. good machines but also because it 28 can supply the latest technology and share its extensive experience.” According to Shu Junming, the key factor in improving efficiency lies in improving the operators’ skills and helping them to become familiar with the machine and how it works. “I valued Metso’s work and support during the sales, project and startup phases and I continue to value it now during the warranty period. The company has also given us a lot of knowledge and introduced some new ideas – all of which are helpful for our company. I hope that Metso will continue to support us and that we can create a good future together.” World premiere of VacuBalance and a new type of reel PM 3 features several innovative solutions developed by Metso which are being used for the first time at a Chinese paper mill. In addition to the curtain coating technology, other novelties include the VacuBalance vacuum-assisted forming board and a completely new type of reel. In fact, this is the world premiere of these two solutions. “The forming section featuring the VacuBalance forming board with three high-pressure vacuum parts has worked well, in fact, even better than the older versions on our other machines,” remarks Wang HanNIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 Min, Vice General Manager of the Ji’an Group. “In general, I think that the reel is good, and its structure occupies less space. Its biggest advantage is that it is very convenient to operate, repair and maintain.” The most visible novelty of the reel is its integrated reel spool storage. Wang HanMin, Vice General Manager of Ji’an Group, underlines the novelties of PM 3, such as the curtain coating technology, the VacuBalance vacuum-assisted forming board and a new type of a reel. new features. “The vibration detection system (Sensodec 6S on- and off- line condition and runnability monitoring system) installed on PM 3 is very useful. If there are problems, it provides us with information and enables us to figure out solutions,” he says. He also praises the structure of PM 3 as it is easy to maintain and he expresses special thanks to Metso’s installation staff. “We were left with a good feeling about Metso’s commitment and service. Whenever there was a problem, we worked it out together. Our cooperation has been very positive throughout the entire project. I have also been engaged in projects with other machine suppliers, and I think that Metso is wise using more Chinese engineers than the other suppliers do. It is always an advantage to know about local habits and ways of communication,” says Wang HanMin. Thus, the accessibility has been improved because the height of the reel Plans to invest in is significantly lower compared with packaging conventional reels. The Ji’an Group has extensive fuWang HanMin is responsible for ture plans, not only regarding its the equipment at Ji’an, so he is very coated board production but also interested in all improvements and its packaging operations. Ji’an inNIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 tends to build more than ten new packaging plants in China and aims to be among the top 3 companies in the Chinese packaging business. Being able to use high-quality coated board that has been produced cost-efficiently at the Group’s own mill will naturally be an invaluable asset in reaching this goal. “We don’t have to use Ji’an’s board in our products. But if our board is better than the other brands available, then of course we prefer to use it,” says Xia ShuangQuan, Deputy General Manager of Zhe Jiang Xiang Heng Packing Co., Ltd, one of Ji’an’s packaging mills. The box plant has been using Ji’an’s board since the introduction of curtain coated paper board on PM 3. According to Xia Shuang Quan, the board’s folding and burst strength as well as evenness are good. “The most important property in coated board is its printing property, such as printing ink adhesion and the re-appearance of the mesh point, followed by smoothness and brightness. Stiffness is helpful when it comes to packaging, package shaping 29 The future looks good for the Ji’an Group. Seamless cooperation between the manufacturer and users of the board makes it easy to enhance the quality and characteristics of the products. and printing,” Xia ShuangQuan continues. “If the board has good stiffness, it will run more smoothly during the whole printing process. Therefore, what I value most are runnability and the brand, since a good brand stands for good material.” The future looks good for the Ji’an Group. Seamless cooperation between the manufacturer and users of the board makes it easy to enhance the quality and characteristics of the products. 30 An open-minded approach to new ideas and technologies gives the company a sharp competitive edge. Wenwei Liu Project Manager Tel. +86 158 003 33051 wenwei.liu@metso.com Xia ShuangQuan, Deputy GeHenri Vaittinen Paper Technology Manager neral Manager of Zhe Jiang Tel. +358 40 528 2048 Xiang Heng Packing Co., Ltd. henri.vaittinen@metso.com NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 Power Player in Pulp & Paper Complete drive packages for worldwide projects throughout the industry – Full service support KUMERA DRIVES OY Kumerankatu 2 11100 Riihimäki, Finland Tel. +358 20 755 4200 Fax: +358 20 755 4220 www.kumera.com NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 www.power-plaza.com 31 Palveluksessanne • teollisuuden kunnossapito • konepajapalvelut • teollisuusputkistot ja -kattilat • metallimyynti www.sah-ko.fi 32 NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013 33 Säätö- ja sulkuventtiilit, automaatiokomponentit, mittalaitteet sekä videovalvontaratkaisut prosessiteollisuuden vaativiin investointikohteisiin Suomen johtavalta teollisuusventtiilien maahantuojalta. An independent Klinger company Tinankuja 3, FIN-02430 MASALA, Puh. +358 (0)10 400 1012 / info@aseko.fi www.aseko.fi 34 NIPPI VOL. 29 | NO. 1 | 2013
© Copyright 2024