Lataa koko raportti - Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus Vuosi 2013 pähkinänkuoressa Turku Energian vuosi 2013 oli toiminnallisesti ja taloudellisesti onnistunut. Yhtiön liikevaihto laski hieman, mutta liikevoitto parani edellisvuodesta. Lämmin sää laski asiakkaiden energiankäyttöä vaikuttaen sekä sähkön että erityisesti lämmön kysyntään. Erityisesti sähkönmyynnissä toiminnan kannattavuus parani selvästi. Seudullinen energiaratkaisu osoitti toimivuutensa ja tuotannon optimointi onnistui hyvin. Kaikki tuotantolaitokset toimivat koko vuoden suunnitellulla tavalla. Turku Energian strategian mukaiset, tuotannon omavaraisuutta ja uusiutuvan energianlähteiden käyttöä tukevat investointihankkeet etenivät odotetusti. Turku Energian osakkuusyhtiö Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) jatkoi uuden monipolttoainevoimalaitoksen suunnittelua Naantaliin korvaamaan käytöstä poistuvaa kivihiilituotantoa. Turku Energian osallistuminen hiilidioksidivapaata sähköntuotantoa lisäävään Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen vahvistettiin kaupunginvaltuustossa. Vuoden aikana toteutettiin myös useita merkittäviä omia hankkeita. Elokuussa 2013 otettiin käyttöön Kakolan toinen lämpöpumppuyksikkö. Elokuussa käynnistettiin myös Lämpö-yksikössä automaattinen mittarinluenta –hanke (AMR), jonka myötä pääosa kaukolämpöasiakkaista saadaan etäluentamittausten piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Turku Energian merkittävimpiä hankkeita vuonna 2013 oli yhtenäisen asiakaspalvelun toimintamallin ja asiakaspalvelukulttuurin luominen. Uudistetun toimintamallin tehokkaaksi toteuttamiseksi perustettiin Asiakaspalvelu-yksikkö vuoden 2014 alussa. Asiakkaat olivat valtaosin tyytyväisiä Turku Energian palveluun: erittäin tai hyvin tyytyväisiä Turku Energiaan kokonaisuutena oli 60 % (2012: 62 %) asiakkaista. Uutena liiketoiminta-avauksena Turku Energia oli mukana perustamassa sähköisen liikenteen kehittämiseen keskittyvää latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:tä. Latausoperaattoriyhtiön tavoitteena on mahdollistaa sähköautoilu koko Suomessa. Turku Energia asentaa ensimmäiset sähköautojen latauspisteet vuoden 2014 aikana. Turku Energian investoinnit kohdistuivat vuonna 2013 pääosin sähköverkostojen siirtokyvyn ja toimintavarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen. Kaukolämpöinvestoinnit kohdistuivat pääosin lämpöverkoston laajentamiseen sekä laitteistohankintoihin. Avainluvut 2013 Tarkemmat talouden tunnusluvut löydät taloudellisen vastuun osiosta sekä yksiköiden liiketoimintakatsauksista. Turku Energia 1-12/2013 1-12/2012 Muutos Lämmönmyynti 1 937 GWh 2 102 GWh -8 % Sähkönmyynti 1 509 GWh 1 589 GWh -5 % Sähkönsiirto 1 486 GWh 1 509 GWh -2 % Ulkoinen palvelumyynti* 104 234 tuntia 29 444 tuntia 254 % Henkilöstö 31.12. 301 312 -3,5 % Tapaturmataajuus 21,9 14,8 48 % Konsernin liikevaihto 269,0 milj. euroa 270,2 milj. euroa -0,4 % Liikevoitto 26,8 milj. euroa 23,5 milj. euroa 14 % Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 2 Vuosikertomus 2013 Josta kertaluontoiset erät - 9,0 Asiakastyytyväisyysindeksi 60 62 -3 % * Mittariin on lisätty 04/2013 Lämpö-yksikön tekemät tunnit. Samalla mukaan on otettu kk-palkkaisten tekemät työt, jotka aikaisemmin oli jätetty raportoinnin ulkopuolelle. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 3 Vuosikertomus 2013 Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 4 Vuosikertomus 2013 Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 5 Vuosikertomus 2013 Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 6 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus 2013 Hyvistä perustuksista pohja kannattavalle kasvulle Vuonna 2013 loimme pohjaa yhtiömme tuleville tuotantorakenteen uudistuksille ja toteutimme menestyksekkäästi useita toimintaamme ohjaavia ja tukevia kehitysprojekteja. Vuosi oli taloudellisesti Turku Energian historian menestyksekkäimpiä. Erityisesti Sähkönmyynnin uusi strategia ja Urakointipalveluiden toiminnan tehostuminen paransivat kannattavuuttamme. Sisäiset kehitysprojektimme toimintamme parantamiseksi sekä omavaraisuuttamme ja uusiutuvan energian tuotantoa lisäävät hankkeet tuotantorakenteemme uudistamiseksi ottivat merkittäviä askeleita eteenpäin. Seudullinen energiaratkaisu osoitti vuonna 2013 toimivuutensa ja tuotannon optimointimme onnistui hyvin. Tavoitteenamme on, että 50 prosenttia myymästämme sähköstä ja lämmöstä on tuotettu uusiutuvilla ja hiilidioksidivapailla energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä. Tätä tavoitetta kohti etenemme strategiamme mukaisilla tuotantohankkeilla, joihin investoimme osakkuusyhtiöidemme kautta. Hankkeiden myötä tuemme kestävää kehitystä paikallisesti ja valtakunnallisesti ja olemme osaltamme vaikuttamassa siihen, että Turun seudulla vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tulevien vuosien merkittävin tuotantorakenteeseen vaikuttava hanke, Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalin monipolttoainevoimalaitos –hanke eteni vuoden 2013 joulukuussa päätöksentekovaiheeseen. Hanke avaa toteutuessaan satoja uusia työpaikkoja ja lisää lämmön perustuotannon toimitusvarmuutta. Fossiilisten polttoaineiden käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa vähenee uuden laitoksen myötä merkittävästi, sillä laitoksen pääasiallisena polttoaineena tullaan käyttämään biopolttoaineita. Fossiilisten polttoaineiden korvaamista jatkettiin vuonna 2013 rakentamalla toinen lämpöpumppu –yksikkö Kakolan Jätevedenpuhdistamon yhteyteen. Lämpöpumppulaitoksen laajennus kaksinkertaisti sen tuotannon ja tuo nyt uusiutuvaa kaukolämpöä yli 10 000 Turun seudun asukkaalle. Selvitämme myös jatkuvasti vara- ja huipputehon korvaamista uusiutuvilla energianlähteillä. Myös sähköntuotannon omavaraisuuden lisäämiseksi tulevaisuudessa otettiin merkittävä askel, kun Turku Energia teki marraskuussa ehdollisen päätöksen osallistumisestaan Fennovoima-hankkeeseen. Turku Energian osallistuminen hankkeeseen vahvistettiin kuluvan vuoden helmikuussa. Osakkuusyhtiömme Hyötytuulen tuotanto sen tuulivoimaloissa oli vuoden aikana suunnitelmiemme mukaista. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 7 Vuosikertomus 2013 Vastuu ihmisistä ja ympäristöstä Vastuullisuuden jatkuva kehittäminen on osa Turku Energian arkea. Huomiomme vastuullisuuden kattavasti toiminnassamme johtamisesta päivittäiseen työntekoon ja tuotantoratkaisuista asiakkaillemme tarjoamiimme tuotteisiimme. Ympäristövastuutamme ohjaa kattava ympäristöohjelma, johon sisältyy merkittäviä toimintaamme ohjaavia toimenpiteitä. Turku Energia toteuttaa ympäristövastuutaan kolmivuotiseen ympäristöohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden ja kehitysprojektien kautta. Vuoden 2014 aikana laadimme uuden ohjelman tuleville kolmelle vuodelle. Haluamme olla edelläkävijöitä tulevaisuuden kestävää kehitystä vahvistavissa toimintamalleissa. Siksi olemme mukana viime vuonna käynnistyneessä valtakunnallisessa sähköisen liikenteen kehittämiseen keskittyneessä hankkeessa, jossa toimimme yhtenä veturiomistajista. Vuoden 2014 aikana etenemme suunnitelmista tekoihin, kun Turku Energia asentaa ensimmäiset sähköautojen latauspisteensä Turkuun. Energiatehokkuutta uusilla palveluilla Vuoden merkittävin sisäinen hanke oli yhtenäisen asiakaspalvelukulttuurin ja toimintamallin luominen Turku Energialle. Tavoitteenamme on, että pystymme tulevaisuudessa palvelemaan kaikkia asiakkaitamme kokonaispalveluna yhden luukun periaatteella. Hanke haastoi vuoden aikana kaikkia liiketoiminta-alueitamme, ja vuoden 2013 lopussa oli asiakaspalvelullemme ja palvelukulttuurillemme luotu uudet raamit. Asiakkaillemme muutokset tulevat näkymään kuluvan vuoden mittaan entistä parempana palveluna. Toteutimme viime vuonna useita toimenpiteitä sekä oman että asiakkaidemme energiantehokkuuden tehostamiseksi. Otimme käyttöömme uusia sähköisiä asiakasviestinnän kanavia energiansäästöviestintäämme tukeaksemme. Avasimme myös energiankäytön seuranta -palvelun, jonka avulla asiakkaamme voivat seurata omaa sähkönkäyttöään jopa tuntitasolla ja toimme markkinoille uuden sähkömittareiden tuntimittaukseen perustuvan sähkönmyyntituotteen Louna tunnin. Valtaosa Turku Energian Sähköverkkojen asiakkaista oli vuoden 2013 lopussa etäluettavien mittareiden piirissä. Lämmön toimitusvarmuus pysyi vuonna 2013 hyvällä tasolla. Sähkön toimitusvarmuutta heikensivät Ruohonpään sähköaseman vaurio toukokuussa ja joulukuinen Seija-myrsky. Viime vuoden investoinnit keskittyivät toimitusvarmuuden parantamiseen. Käynnistimme myös projektin toimintamme parantamiseksi häiriötilanteissa. Muutoksessa asuu mahdollisuus Energia-alan muuttuva kenttä haastaa myös meidät huolehtimaan henkilöstömme ammattitaidosta ja jaksamisesta muutoksessa. Otamme vakavasti työssä jaksamisen. Kehitämme työhyvinvointia määrätietoisesti työhyvinvointiohjelmamme kautta. Työmme tulos perustuu työssään viihtyvän henkilöstön osaamiseen sekä toimivaan yhteistyöhön asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Haluamme kouluttaa henkilöstöstämme energia-alan parhaita asiantuntijoita. Tavoitteenamme on tarjota henkilöstöllemme hyvät edellytykset tavoitella yhteisiä päämääriämme. Kiitän Turku Energian työntekijöitä, hallitusta, yhteistyökumppaneitamme sekä asiakkaitamme onnistuneesta yhteistyöstä vuonna 2013. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 8 Vuosikertomus 2013 Turussa 31. maaliskuuta 2014 Risto Vaittinen toimitusjohtaja Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 9 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot Monipuolinen seudullinen energiakonserni Turku Energia on Suomen suurimpiin kuuluva kaupunkienergiayhtiö. Tavoitteemme on taata asiakkaillemme mahdollisimman ympäristöystävällistä ja hinnaltaan kilpailukykyistä energiaa sekä palveluita varmasti ja luotettavasti. Turku Energian liiketoimintaan kuuluu sähkön ja lämmön hankkiminen, siirtäminen ja myyminen sekä energian tuotantolaitosten ja energiaverkkojen kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen. Uutena liiketoiminta-avauksena vuonna 2013 Turku Energia oli mukana perustamassa sähköisen liikenteen kehittämiseen keskittyvää latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:tä. Latausoperaattoriyhtiön tavoitteena on mahdollistaa sähköautoilu koko Suomessa. Turku Energia asentaa ensimmäiset sähköautojen latauspisteet vuoden 2014 aikana. Turku Energia -konsernin liiketoiminta-alueet Lämpö Sähkönmyynti Sähkönsiirto Urakointipalvelut Kaukolämmön ja –jäähdytyksen hankinta, siirto ja myynti. Sähköenergian hankinta ja myynti koko Suomeen. Sähköenergian jakelu ja siirto Turussa Sähkönsiirto-, ulkovalaistus- ja liikennevaloverkoston rakentamis- ja kunnossapitopalvelut Liittymispalvelut Tuotantolaitosten ja jakeluverkostojen rakennuttaminen, kehittäminen ja ylläpitäminen Sähköverkon suunnittelu, rakennuttaminen, modernisointi ja käyttö Vuoden 2014 alussa Turku Energiaan perustettiin asiakaspalvelu-yksikkö, johon keskitetään kaikki neuvonta ja asiakaspalvelu. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 10 Vuosikertomus 2013 Henkilöstön (301 henkilötyövuotta) jakautuminen yksiköittäin(prosenttia) (prosenttia) Vuoden 2014 alussa perustettiin asiakaspalveluyksikkö, johon siirtyi vuoden alusta 8 % koko henkilöstöstä. (24 hlö/301 = 7,97%) Konsernin liikevaihdon (269,0 milj. euroa) jakauma vuonna 2013 (prosenttia) Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 11 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Lämpö Polku kohti kestävää kehitystä Lämmin syksy vaikutti vuonna 2013 kaukolämmön kysyntään heijastuen myös Lämpö-liiketoiminnan liikevaihtoon. Vuoden aikana toteutettiin useita merkittäviä hankkeita ja tehtiin investointipäätöksiä, jotka varmistavat, että fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee tulevaisuudessa ja Turku Energian asema yhtenä uusiutuvien energianlähteiden lisääntyvän käytön edelläkävijöistä vahvistuu. Lämmön ja jäähdytyksen toimitusvarmuus pysyi Turussa edelleen hyvin korkeana. Vuoden 2013 pitkä ja lauha, kostea syksy vähensi koko maassa lämmön kulutusta. Turku Energian myymän kaukolämmön määrä väheni 7,8 prosenttia. Energiateollisuuden tilastoihin verrattuna tämä vastaa koko maan keskiarvoa. Kaukolämpöä myytiin 1937 gigawattituntia (2012: 2102 GWh). Verotuksen kiristymisen myötä kaukolämmön hinta nousi vuoden 2013 alusta. Kivihiilen maailmanmarkkinahinnan ennätyksellisen alenemisen seurauksena kaukolämmön hintaa kuitenkin laskettiin vuoden kuluessa kahdesti. Kokonaistuotannon optimoinnin ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) perustuotannon hyvän käytettävyyden ansiosta öljyn käyttöä pienennettiin edellisestä vuodesta merkittävästi. Investoinnein kohti kestävää kehitystä Turku Energia ostaa pääosan myymästään kaukolämmöstä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ltä. Vuonna 2013 lämmöstä noin 72 prosenttia tuotettiin Naantalin voimalaitoksella. Lämmöstä 21 prosenttia tuotettiin Orikedon jätteenpolttolaitokselta, Orikedon biolämpökeskukselta ja Kakolan lämpöpumpuista. Lisäksi ulkopuolisilta tuottajilta ostettiin 4 prosenttia tuotannosta ja öljykäyttöisissä lämpökeskuksissa 3 prosenttia lämmöstä. Lämmöstä noin 25 prosenttia oli peräisin CO2-vapaata tuotantoa. Turku Energia tutkii aktiivisesti uusia mahdollisuuksia korvata kivihiiltä ja öljyä uusiutuvilla energianlähteillä ja investoi ympäristöystävälliseen energiantuotantoon. Vuoden 2013 merkittävin investointi kohdistui Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Kakolan lämpöpumppulaitoksen Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 12 Vuosikertomus 2013 laajennukseen. Toisen lämpöpumpun asentaminen kaksinkertaisti laitoksen tehon. Kakolan lämpöpumppulaitos tuottaa nyt uusiutuvaa kaukolämpöä yli 20 000 Turun seudun asukkaalle. Tulevaisuuden suurin investointi uusiutuvan kaukolämmön tuotannon lisäämiseksi on Naantalin monipolttoainevoimalaitos, jonka rakentamisesta Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) hallitus teki päätöksen vuoden 2013 lopulla. Valmistuessaan monipolttoainevoimalaitos vähentää merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä lämmöntuotannossa. Kivihiilen sijaan polttoaineena käytetään pääosin lähialueilta saatavaa biomassaa, jonka hinta on paremmin ennustettavissa verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Nykyiseen laitokseen verrattuna myös hyötysuhde on parempi. Laitoksen suunnittelu aloitetaan keväällä 2014 ja uusi voimalaitos aloittaa toimintansa syksyllä 2017. Turku Energian lämmöntuotannossa vara- ja huippuvoimalaitokset käyttävät raskasta polttoöljyä. Turku Energia selvittää ja vertailee vaihtoehtoisia lämmön tuotantotapoja aktiivisesti. Vuoden 2014 aikana laaditaan esitys Turku Energialle parhaiten soveltuvista vaihtoehdoista. Vertailussa ovat mukana muun muassa LNG eli nesteytetty maakaasu, erilaiset pölypolttoratkaisut ja pyrolyysiöljyt. Tulevaisuutta ennakoidaan myös selvittämällä muun muassa aurinkoenergian ja maalämmön yhdistämistä kaukolämpöverkkoon. Vahva toimitusvarmuus Kaukolämmön palveluita ja seurantaa kehitetään myös etäluettavien mittareiden asennuksilla. Kaikki kaukolämmön asiakkaat saadaan etäluettavien mittareiden piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaikkiaan noin 4 900 mittauspisteen tiedot siirtyvät jatkossa automaattisesti Turku Energialle. Kun sähkönmyynnin ja lämmön asiakaspalvelut yhdistettiin keväällä 2014, asiakkaat voivat jatkossa hoitaa kaikki energia-asiansa samalla yhteydenotolla. Höyryä puusta Turku Energialla on toistakymmentä höyryn käyttäjää asiakkaana. Tällä hetkellä pääosa höyrystä tuotetaan raskaalla polttoöljyllä. Kesällä 2014 otetaan Artukaisissa Turun Tekstiilihuollossa käyttöön laitos, joka tuottaa höyryä puukaasuttamiseen perustuvalla kaasutustekniikalla öljyn sijasta. Pilotointivaiheessa uudella tekniikalla tuotetaan puolet Turun Tekstiilihuollon tarvitsemasta höyrystä. Onnistuessaan pilotti laajennetaan koko tuotantoon. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 13 Vuosikertomus 2013 Lämpöliiketoiminnan liikevaihto 2009–2013 (milj. euroa) Kaukolämmönmyynti 2009–2013 (GWh) Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 14 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Lämpö - Case: Tuplasti ympäristöystävällistä lämpöä ja jäähdytystä Kakolan lämpöpumppulaitoksen laajennus valmistui vuonna 2013 Tuplasti ympäristöystävällistä lämpöä ja jäähdytystä Turku Energia investoi vuonna 2013 osakkuusyhtiönsä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) omistaman Kakolan lämpöpumppulaitoksen laajennukseen. Laajennuksen myötä Kakolan kapasiteetti tuottaa lämpöä ja jäähdytystä uusiutuvilla energianlähteillä tuplaantui. Samassa yhteydessä vastattiin lisääntyneeseen kaukojäähdytyksen kysyntään, ja jäähdytysverkosto laajennettiin kattamaan myös Kupittaan alue. Yksi isoimmista laajennusta hyödyntävistä kaukojäähdytysasiakkaista on Turun yliopistollinen keskussairaala. Turku Energia etenee selkein askelin kohti vuoden 2020 visiotaan. Yhtiön tavoitteena on tehdä energiantuotannosta kokonaisvaltaisesti ympäristöystävällisempää. Tavoitetta kohti edetään investoimalla omiin ja osakkuusyhtiöiden uusiutuvia energianlähteitä hyödyntäviin tuotantoratkaisuihin. – Jäteveden hyödyntäminen on yksi hyvä keino tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kakolan lämpöpumppulaitos on hyvä esimerkki uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävästä tuotantoratkaisusta, joka tuottaa sekä kaukolämpöä että kaukojäähdytystä, Turku Energian käyttöpäällikkö Janne Arko toteaa. Lämpöpumppu hyödyntää jätevedessä olevaa hukkalämpöenergiaa ja muuttaa sen kaukolämmöksi ja kaukojäähdytykseksi. - Samalla laitteistolla jäteveden hukkalämmöstä tuotetaan sekä kaukolämpöä että kaukojäähdytystä. Kun jätevedestä on lämpö otettu talteen, jäljelle jäänyt kylmä vesi johdetaan noin neljän asteen lämpöisenä kylmävesialtaaseen. Altaasta kylmä vesi pumpataan lämmönvaihtimien välityksellä kaukojäähdytysverkostoon, Arko jatkaa. Kokonaisvaltainen jäähdytysratkaisu Kakolan lämpöpumppulaitoksen tuottamaa kaukojäähdytystä hyödyntää pääasiassa isot kiinteistöt ja sairaalat. TYKS:n kanta- ja T-sairaala -alueen rakennukset on laajalti liitetty Turku Energian toimittaman kaukojäähdytyksen piiriin. Kaukojäähdytyksen toteuttaminen on ollut TYKS:ssä osa pitkänajan suunnitelmaa. Kaukojäähdytysverkoston laajentuminen Kupittaalle mahdollisti sairaalan laajemman liittymisen kaukojäähdytyksen piiriin. - Kaukojäähdytys antaa meille kokonaisvaltaisen ratkaisuvaihtoehdon, jossa vaatimusten mukaiset tuotantoratkaisut ja ylläpito sekä investoinnit jäävät energiantoimittajalle. Tämän päivän jatkuvasti muuttuvat säädökset ilmasto- ja energiatavoitteissa puoltavat kokonaisvaltaisen ratkaisuvaihtoehdon valitsemista. Lukuisat omat kylmävesiasemat ovat laaja huoltokohde ja vaativat jatkuvaa saneeraus- ja investointiohjelmaa, TYKS:n käyttöpäällikkö Marko Vuorinen kertoo. Sairaala on toimintojensa vuoksi hyvin kriittinen kohde, jossa katkottoman toimituksen merkitys korostuu. Jäähdytystä tarvitaan ympäri vuoden. Turku Energian toimittaman kaukojäähdytys menee pääasiassa ilmanvaihtoon ja ilman jäähdyttämiseen. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 15 Vuosikertomus 2013 - Sairaalassa on muun muassa suuria magneetti- ja tietokonetomografia-laitteita, jotka vaativat paljon jäähdytysenergiaa. Lisäksi ATK- konesalien ja tiettyjen kylmähuonelaitteistojen jäähdytykset ovat kriittistä. Myös potilasturvallisuuden osalta on suotavaa, että lämpötila ei leikkaussaleissa nouse liian korkeaksi, Vuorinen alleviivaa. TYKS:ssä on kaukojäähdytyksen lisäksi käytössä myös omia kylmävesiasemia, nestejäähdyttimiä, erillisiä pienlaitteita ja lämpöpumppuja. - Varmennamme kylmävesiasemillamme kaukojäähdytyksen mahdollisia toimituskatkoksia. Haluamme pitää tietyt jäähdytyskohteet kriittisyysluokituksen perusteella erillisinä verkostokokonaisuuksina ja omien asemiemme takana, Vuorinen jatkaa. Kaupungin kattava jäähdytysverkosto Kaukojäähdytysverkoston laajentaminen aloitettiin toukokuussa 2013. Putkea asennettiin Virastotalolta Sirkkalankatua pitkin Kaivokadulle saakka. Verkoston laajentaminen keskusta-alueella tuo projektiin aina omat haasteensa vilkkaasti liikennöityjen keskusta-alueiden vuoksi. Kupittaalle laajennettu kaukojäähdytysputki kulkee Aurajoen yli uuden Myllysillan sisällä. - Putki asennettiin sillan rakenteisiin jo STX Finlandin telakalla sillan rungon valmistuksen yhteydessä. Tyypillisimmin putket pyritään vesistöissä toteuttamaan upotuksina, mutta putkien vetoja silloissa pyritään aina mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään, Arko kertoo. Turku Energian kaukojäähdytyksen piirissä on verkoston laajentamisen jälkeen noin 65 kiinteistöä, ja se kattaa Turun kaupungin keskusta-alueet. Pituutta verkostolla on yhteensä noin 21 kilometriä. Turku Energia ostaa valtaosan myymästään lämmöstä ja jäähdytyksestä osakkuusyhtiöltään Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ltä. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 16 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Sähkönmyynti Kannattavasti, asiakasta kunnioittaen Turku Energian Sähkönmyyntiliiketoimintaa kehitettiin päättyneenä vuonna strategian mukaisesti: kannattavuus parani, liikevaihto kasvoi, ja toiminnan kehittäminen vähensi riskejä. Sähkönmyynnin merkittävä kilpailutekijä on uusien tuotteiden ja palvelujen ohella paikallisuus: toiminta on kiinteä osa Lounais-Suomea ja sen toiminnan ylläpitoa – elämistä, asumista ja yrittämistä. Vuonna 2012 uusittu Sähkönmyynnin liiketoimintastrategia osoitti toimivuutensa. Riskienhallintapolitiikat, sähkönmyynnin tuotteet ja hinnoitteluperiaatteet vastasivat hyvin sähkön tukku – ja vähittäismarkkinoilla tapahtuneisiin muutoksiin. Sähkönmyynnin kannattavuus parani vuoden aikana merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Myydyn sähkön määrä laski vuonna 2013 noin 5 prosenttia 1509 gigawattituntiin (2012: 1583 GWh). Onnistuneen sähkönhankinnan ansiosta sähkön loppuasiakashintaan ei tullut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkönmyynnin asiakkaiden asiakastyytyväisyyttä mitattiin vuonna 2013 jälleen kolmesti. Asiakkaiden tyytyväisyys säilyi korkeana, ja toiminnalle asetetut tavoitteet ylittyivät. Erityisesti kiitosta sai palvelun ystävällisyys ja palveluhalukkuus. Kehittämiskohteina tutkimuksissa nousivat esille hinnoitteluperusteiden ymmärrettävyys sekä sähkön hinta. Sähkönmyynnin asiakkuuksien määrä laski vuoden 2013 aikana noin neljä prosenttia. Pääosa asiakkuuksien menetyksistä tapahtui kuluttajamyynnissä. Asiakkuuksien määrän laskuun vaikutti pääasiassa tiukka kilpailutilanne. Sähkön tuotannon optimointi onnistui hyvin Turku Energia hankki vuonna 2013 myymänsä sähkön omista sähköntuotanto-osuuksistaan ja kahdenvälisillä sähkösopimuksilla sekä ostamalla sähköä pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Pool Spotista. Omista tuotanto-osuuksista Turku Energia hankki 47 prosenttia myymästään sähköstä. Tuotanto-osuuksia Turku Energialla on Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ssä (omistusosuus 39,5 %), Svartisen Holding AS:ssä (omistusosuus 34,74 %) ja Suomen Hyötytuuli Oy:ssä (omistusosuus 12,5 %). Sähköpörssin hinta pohjoismaisilla markkinoilla oli selvästi edellistä vuotta korkeampi. Suomen hinta-alueen hinnassa ero vuoteen 2012 oli yli 10 prosenttia. Pohjoismaisessa keskiarvohinnassa ero oli yli 20 prosenttia. Sähkön hintaa nosti erityisesti Pohjoismaiden heikko hydrologinen tilanne: vesialtaiden varannot sekä lumen ja jään sulamisesta ja sateista aiheutuvat virtaamat vesivoimalaitoksiin olivat selvästi normaalia pienemmät. Hiilen ja päästöoikeuksien hintojen lasku alensi hiililauhdetuotannon kustannuksia, ja sitä myöten nosti hiililauhdetuotannon marginaalia. Tämä näkyi kasvaneena lauhdetuotantona Turku Energian sähkön hankinnassa. Kivihiilen hintaa painoi alkuvuonna alas maailmanlaajuisesti vähentynyt kysyntä. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 17 Vuosikertomus 2013 Tuntiperusteista hinnoittelua ja seurantaa Turku Energia lanseerasi vuonna 2013 asiakkailleen energianseuranta –palvelun, jonka avulla asiakas voi tarkkailla omaa energiankäyttöään jopa tunnin tarkkuudella. Yhtiö toi markkinoille myös uuden tuntilaskutukseen perustuvan Louna tunti –tuotteen. Tuntihinnoiteltuja sähkötuotteita tarjotaan markkinoilla, sillä kasvava joukko asiakkaita on kiinnostunut tarkkailemaan sähkönkulutustaan ja optimoimaan käyttöään hinnoittelun mukaan. Turku Energian asiakaspalvelu tukee asiakasta valitsemaan tilanteeseensa sopivat tuote-, palvelu- ja asiointivaihtoehdot. Tehokkuutta ja parempaa palvelua yhteisellä asiakaspalvelulla Paikallisuus on Turku Energialle vahvuus. Parhaimmillaan Turku Energian asiakaspalvelu tuntee kiinteistön, josta asiakas soittaa. Merkittävin osa asiakkaiden yhteydenotoista tulee edelleen puhelimitse, vaikka asiointi verkossa lisääntyy. Turku Energiassa kehitettiin vuonna 2013 yhtenäinen palvelukulttuuri ja toimintamalli asiakaspalvelulle. Uusi, kaikkia asiakkaita yhden luukun periaatteella palveleva asiakaspalveluyksikkö aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa. Asiakaspalvelun uusi toimintamalli tuo kustannustehokkuutta: liiketoimintojen reklamaatiot, häiriöviestintä ja energianeuvonta pystytään hoitamaan jatkossa entistä tehokkaammin. Uuden asiakaspalveluorganisaation ja toimintatavan myötä asiakaspalvelun rooli liiketoimintojen tukena vahvistuu. Sähkönmyynnin liikevaihto (milj. euroa) Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi Sähkönmyynti (GWh) 18 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Sähkönmyynti - Case: Parasta hintaa metsästämässä Parasta hintaa metsästämässä Turku Energian yritysmyynnin ammattilaiset seuraavat sähkön hintaa jatkuvasti asiakkaidensa puolesta. Yksi tyytyväisistä asiakkaista on Piltin Puutarha, jonka toiminnassa edullinen sähkö on olennainen osa kannattavuutta. Sähkönhinta puhuttaa eikä sen lainalaisuuksien ymmärtäminen ole sen helpompaa kuin osakekurssien. Siksi Turku Energian yritysmyynnissä työskentelee sähkönhankinnan ammattilaisia, jotka seuraavat asiakkaidensa puolesta tarkasti muun muassa pohjoismaisia sähkömarkkinoita, energialainsäädäntöä, päästökauppaa sekä ennusteita sähkönhinnan kehittymisestä. – Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla hintakehitykseen vaikuttavat merkittävästi sääolot eli lämpötilan ohella Norjan ja Ruotsin vesivarantojen kehitys. Norjassa lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Lisäksi päästöoikeuden hinta ja siihen liittyen energiapolitiikka vaikuttavat paljon, kertoo salkunhoitaja Ari Lahti. Pohjoismaissa on viime aikoina saatu nauttia edullisista sähkön tukkumarkkinahinnoista, sillä vesivarannot ovat olleet runsaat ja päästöoikeuksien hinta alhainen. Hyville analyyseille ja jatkuvalle seurannalle on käyttöä, kun arvioidaan, mihin suuntaan sähkönhinta tulee kehittymään. – Me olemme asiakkaan apuna kaikissa kysymyksissä ja toimitamme sopivin väliajoin analyysin pörssihintojen kehityksestä. Katsomme yhdessä, millä tasolla asiakkaan sähkönkulutus on ja millainen sähkötuote hänelle sopisi, kertoo aluemyyntipäällikkö Marjut Outinen. Sähkö vaikuttaa tulokseen Turku Energian tarjoamista Louna-sähkötuotteista löytyy omansa vähän ja paljon kuluttaville yrityksille – sekä vakautta että riskinottoa haluaville. Pöytyäläinen Piltin Puutarha ei halua ottaa sähkönhinnassa suurta riskiä, sillä sähkö on suuri kuluerä kasvihuoneelle. – Aloitimme viime vuonna baby leaf -salaattien kasvatuksen. Niiden tuotannossa sähkön osuus kuluistamme on 30 prosenttia, kertoo toimitusjohtaja Hanna Helenius. Puutarha ostaa Turku Energialta sähköä, joka on kiinnitetty tietylle ajanjaksolle, vähintään vuodeksi kerrallaan. Käytännössä Turku Energian sähkönhankinnan ammattilaiset suojaavat asiakkaan hintakiinnityksen pörssin sähköjohdannaisilla, joiden hinta vaihtelee päivittäin aivan kuten sähkön markkinahinta eli SPOT. Viime syksynä sähkömarkkinat näyttivät ostajan kannalta niin hyviltä, että Helenius teki päätöksen kiinnittää sähkönhinta useammalle vuodelle eteenpäin. – Hinta oli sellainen, että laskin tuotantomme olevan kannattavaa sillä. Sopiva sähköhinta ja pidempi sopimus tuo varmuutta toimintaamme ja helpottaa budjetointia. Olisin toki voinut odottaa, olisiko johdannaisten hinta laskenut vielä euron tai kaksi megawattituntia kohden, mutta sillä ei varsinaisesti ole merkitystä, sanoo Helenius. Edulliset hinnat kannattaa hyödyntää Turku Energia on kannustanut myös muita yritysasiakkaitaan kiinnittämään sähkönhintaa pidemmälle ajalle. – Sähköpörssistä on mahdollista ostaa johdannaisia vuoteen 2020 saakka, mutta niin pitkälle mentäessä riskit kasvavat ja niitä täytyy arvioida myyntitilanteessa, sanoo Outinen. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 19 Vuosikertomus 2013 Hän toteaa Piltin Puutarhan olevan asiakas, joka seuraa itse aktiivisesti sähköpörssin kehitystä. Hinta kiinnostaa erityisesti kasvihuoneyrittäjiä ja kollegat puhuvat asiasta paljon keskenään. Myös alan kattojärjestö toimittaa viikottain koosteen sähkömarkkinahinnan kehityksestä. – Se juontaa juurensa siitä, että isäni, joka johti yritystä aiemmin, oli myös hyvin omatoiminen. Olen tottunut seuraamaan sähkönhintaa pörssissä, Helenius sanoo. Piltin Puutarhalla riittää kiirettä uusien salaattituotteiden viemisessä kauppojen hyllyille ja saamisessa ihmisten tietoisuuteen. Sähköasioihin palataan tasaisin väliajoin. – Pidämme katsauksen siitä, missä olemme menossa ja katsomme, olisiko järkevää tehdä kiinnityksiä jälleen eteenpäin, sanoo Outinen. Piltin puutarha Perustettu: 1953 Työntekijöitä: 8 Sähkönkulutus: 4 500 MWh/vuosi Tuotanto: Baby leaf -salaatit ja salaattisekoitukset sekä sesonkikukat, kuten narsissit ja hyasintit Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 20 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Sähkönsiirto Turku Energia Sähköverkot Oy Kohtuuhintaisesti, toimitusvarmasti Turku Energia Sähköverkkojen tärkein tehtävä on toimittaa asiakkailleen sähköä tasapuolisesti, kohtuuhintaisesti ja toimitusvarmasti. Sähkön kokonaiskulutus ja sitä kautta siirretyn sähkön määrä laski vuonna 2013 noin puolentoista prosentin verran edellisestä vuodesta. Energiantarvetta pienensi pääasiassa leuto sää. Sähkön toimitusvarmuutta heikensi Ruohonpään sähköaseman vaurioituminen toukokuussa sekä joulukuinen Seija-myrsky. Valtakunnallisessa hintavertailussa siirron hinta pysyi edelleen maan edullisimpien joukossa. Suomessa vuotta 2013 leimasi normaalia lämpimämpi sää, mikä heijastui sähkönkulutukseen. Vaikka paljon energiaa käyttävän prosessiteollisuuden tuotannossa ja sen myötä sähkönkäytössä oli nähtävissä pieniä piristymisen merkkejä, sähkön kokonaiskulutus putosi puolitoista prosenttia. Sähköä siirrettiin 1486 gigawattituntia (2012: 1509 GWh). Liittymien määrä kasvoi noin 1,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähköverkkoon liitettiin vuonna 2013 yhteensä 1769 uutta asiakasta. (2012: 1713) Sähkönsiirron hinta pysyi vakaana vuoden 2013 aikana. Energiamarkkinaviraston hintavertailussa Turun seudun sähkönsiirto on edelleenkin edullista koko maan hintoihin verrattaessa. Sähköveron korotus nosti jonkin verran siirtolaskujen hintoja. Etäluettavien mittareiden käyttöön siirtyminen oli ensimmäinen askel kohti älykkäitä sähköverkkoja. Mittareiden asennus eteni suunnitelmien mukaisesti, ja Turku Energia Sähköverkkojen asiakkaista 91 prosenttia oli etäluettavan sähkönmittareiden piirissä vuoden 2013 lopussa. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 21 Vuosikertomus 2013 Uusi sähkömarkkinalaki lisää velvoitteita ja varautumista häiriötilanteisiin Asiakkaiden vaatimukset häiriöttömästä sähkön saannista kasvavat samalla kun yhteiskunnan riippuvuus sähköstä lisääntyy. Syksyllä 2013 voimaantullut uusi sähkömarkkinalaki lisää sähköverkonhaltijoiden velvoitteita muun muassa verkon kehittämisen ja häiriöihin varautumisen suhteen. Uuden sähkömarkkinalain tavoitteena on varmistaa edellytykset tehokkaasti, varmasti ja ympäristön kannalta kestävästi toimiville kansallisille ja alueellisille sähkömarkkinoille. Loppukäyttäjälle sähkömarkkinalain tuomat tehostukset näkyvät entistä varmempana sähkön jakeluna. Turku Energia Sähköverkot käynnistää pitkälle tähtäävän suunnittelutyön toimintamallien tehostamiseksi häiriö- ja poikkeustilanteissa vuoden 2014 aikana. Luonnonvoimien aiheuttamista häiriötilanteista vuonna 2013 suurimpia olivat Eino-, Oskari- ja Seija-myrskyt, jotka aiheuttivat viime vuoden laajimmat sähkönjakeluhäiriöt. Koko vuoden kalenterissa myrskypäiviä oli 14, lähes puolet edellisvuotta vähemmän. Myrskyjen lisäksi merkittävin Turun seudun häiriötilanne oli Ruohonpään sähköaseman vaurioituminen toukokuussa. Näiden yhteisvaikutuksesta johtuen keskimääräinen asiakasta kohden laskettu keskeytysaika kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Poikkeustilanteita lukuun ottamatta sähkön siirron toimitusvarmuus oli hyvällä tasolla. Turku Energia Sähköverkot investoi vuonna 2013 yhteensä 6,9 miljoonaa euroa (2012; 8,8 milj. e) erityisesti sähkön jakelun toimitusvarmuutta lisääviin perusparannuksiin ja laajennuksiin. Riittävillä perusparannusinvestoinneilla varmistetaan sähköverkon tekninen kunto ja hyvä toimintavarmuus. Toimitusvarmuutta lisätään muun muassa korvaamalla ilmajohtoja maakaapeleilla, edistämällä johtokatujen raivaamista, sijoittamalla johtoja teiden varsille sekä lisäämällä automaatiota. Turku Energian verkoista yli 65 prosenttia on kaapeloitu. Tehokasta ja nopeaa häiriöviestintää Turku Energia Sähköverkot kehittää jatkuvasti häiriö- ja poikkeustilanteiden viestintää. Tavoitteena on entistä tehokkaampi ja tavoittavampi viestintä häiriötilanteissa. Vuoden 2014 aikana asiakkaille tullaan tarjoamaan mahdollisuus tilata häiriöviestit myös tekstiviestitse. Aktiivisen asiakasviestinnän avulla asiakkaita opastetaan myös omatoimiseen varautumiseen häiriötilanteiden varalle. Sähkönsiirron liikevaihto (milj. euroa) Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi Sähkönsiirtomäärät (GWh) 22 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Sähkönsiirto - Case: Kaapeloimalla parempi toimitusvarmuus Kaapeloimalla parempi toimitusvarmuus Turku Energia Sähköverkot Oy toteuttaa vuosittain sähköverkon toimitusvarmuutta lisääviä aluesaneerauksia, joissa ilmajohtoverkosto korvataan maakaapeloinnilla. Jokainen saneerausurakka nostaa sähkönjakelun luotettavuutta ja lyhentää sähkökatkojen pituuksia häiriötilanteissa, sillä kaapeloitu verkko ei ole altis luonnonvoimien aiheuttamille häiriöille. Vuonna 2013 merkittävin ilmajohtoverkkojen saneeraaminen maakaapeleiksi sijoittui Suovantien alueelle Turussa. Uutta kaapelia asennettiin alueelle noin seitsemän kilometriä. Saneerattavan verkoston alueella oli noin 150 tonttia, ja sille sijoittui niin asuinrakennuksia kuin yrityksiä. Turku Energia Sähköverkot Oy vastasi tilaajana projektin suunnittelusta. Urakoitsijana toimi Eltel Networks ja pintatöiden valvonnasta, alueen yleisilmeestä ja jakokaappien paikan sijoittamisesta vastasi Turun kaupunki. Turku Energia Sähköverkoissa projektista vastasi rakennuttamispäällikkö Jani Rantanen. - Tämän mittaluokan projekti työllistää meillä aina yleissuunnittelijan, verkostosuunnittelijan, suunnitteluassistentin sekä rakennuttajan. Projektin suunnittelutyöt aloitettiin vuoden 2013 alussa ja työt kentällä alkoivat keväällä. Urakka valmistui vuoden lopussa. Myös vanhat ilmajohdot purettiin pois projektin aikana. Tavoitteenamme on, että maarakennustyöt aloitetaan heti kevään alussa, jotta urakka saataisiin vietyä aina mahdollisimman pitkälle kesäkauden aikana, Rantanen kertoo. Urakoitsijana toiminut Eltel Networks toteuttaa vastaavan kokoisia projekteja muutamia vuosittain. - Projekti oli osaltamme pääosin maanrakennusta ja kaapeleiden asentamista sekä käyttöönottoa. Projekti työllisti omia ja aliurakoitsijoiden miehiä keväästä loppuvuoteen, kertoo projektipäällikkönä toiminut Tapani Mäkilä Eltel Networks Oy:stä. Myös sähköverkkojen käyttökeskuksen rooli on saneerausprojekteissa merkittävä. - Sähkön käyttökeskus varmistaa verkon käytettävyyden ja on ajan tasalla verkon tilanteesta ja siitä, mistä kukin liittymä saa syöttönsä. Käyttökeskuksen rooli on merkittävä, sillä he varmistavat toiminnallaan, että asiakkaille ei koidu turhia sähkökatkoja ja että työskentely olijoille on turvallista. Tiivis yhteistyö käyttökeskuksen kanssa vähentää myös epäselvyyksiä pienjänniteverkon katkojen aiheuttajista, sillä pienjänniteverkon viat ja katkot eivät näy käyttökeskuksen automaattisessa seurannassa, Rantanen jatkaa. Maakaapelointiaste lisääntyy vuosittain Sähköverkkojen maakaapelointiaste kasvaa vuosittain. Tällä hetkellä Turku Energian keski- ja pienjänniteverkoista noin 65 prosenttia on kaapeloitu. Uutta ilmajohtoverkkoa rakennetaan enää vähän. Kallioisella maaperällä ja saaristossa ilmajohtoverkko on lähes ainoa järkevä mahdollisuus. Suovantien alueen saneerauksessa ei maaperä tuottanut ongelmia. Alueella ei ole kalliota, ja teistä puolet oli sorateitä. Saneerattava kohde valitaan useiden tekijöiden perusteella. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 23 Vuosikertomus 2013 - Pienjänniteverkon pylväille tehdään kuuden vuoden välein kuntotarkastus ja lahomittaus. Tarkistamme onko oikosulkuvirrat riittäviä ja miten verkko siirtää nykyiset kuormat ja millaiset jännitetekijät verkostossa on sekä pylväiden lahonneisuuden. Monet sähköpylväistä on pystytetty 60-luvun alussa. Näiden tekijöiden perusteella päätämme vuosittain saneerattavat alueet, Rantanen kertoo. Haasteena vilkas ympäristö Saneerausten toteuttaminen taajamassa tuo aina projektiinsa omat haasteet. Suovantien alueella osalla alueen asiakkaista työ näyttäytyi omalla tontilla tehtyinä kaapelointitöinä. Alueen asukkaat saivat saneerauksesta kirjeen hyvissä ajoin, ja mikäli kaapelointi meni asukkaan tontilta, heihin oltiin tonttisuunnitteluvaiheessa erikseen yhteydessä. - Kyseessä oli isohko saneerauskohde, jonka alueelle sijoittuu paljon asumista ja yritysmaailman toimintoja. Haasteita toi vilkas liikenne ja asukkaiden hyvin hoidetut piha-alueet, joiden läpi kaapelointeja osittain vedettiin, Mäkilä Eltel Networksista kertoo. Pidempiä sähkökatkoja saneeraus ei aiheuttanut. Asukkaille näkynyt sähkökatkon pituus jäi noin tunnin mittaiseksi, kun vanha johto käännettiin maakaapeliin. Asukkaat huomioidaan projekteissa aina tarkoin. - Kuuntelemme asukkaita ja heidän toiveitaan tarkasti kaapelointisuunnitelmaa tehtäessä. Asukas pääsee aina vaikuttamaan siihen, mistä veto mene. Pyrimme aina toteuttamaan kaapeloinnin asiakkaiden toiveita kuunnellen, Rantanen sanoo. Kokonaisuutena Suovantien aluesaneeraus onnistui hyvin. Budjetti ja aikataulu pitivät ja alueen asukkaat olivat tyytyväisiä projektin aikaiseen tiedotukseen. - Matkan varrella tulleet haasteet ratkottiin yhteistyössä, ja kaikki ongelmatilanteet saatiin selvitettyä nopeasti, Mäkilä Eltel Networksista toteaa. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 24 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Urakointipalvelut Varmistamassa kaupungin toimintaa Turku Energian Urakointipalvelut keskittyy strategiansa mukaisesti Turku Energia-konsernin sähkönsiirtoprosessien tukemiseen sekä katu- ja liikennevaloihin liittyvien infrastruktuuripalveluiden tarjoamiseen Turun kaupungille. Organisaatio tuottaa suurimman osan sähköverkon rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvistä palveluista sekä huolehtii kaupungin valaistuksesta ja liikennevaloista. Valmiutta resurssien tehokkaaksi hyödyntämiseksi nostetaan työkierrolla. Urakointipalveluiden kannattavuus parani vuonna 2013 merkittävästi. Erityisesti toiminnan tehokkuus nosti yksikön kilpailukykyä. Liiketoiminnon tavoitteena on kehittyä laaja-alaiseksi palveluntarjoajaksi. Yksittäisten urakoiden sijasta asiakkaita halutaan palvella koko elinkaaren ajan rakentamisesta huoltoon ja ylläpitoon. Tavoitteeseen pyritään kustannustehokkuutta, muutoskykyisyyttä sekä palvelukykyä tehostamalla. Urakointipalveluilla on keskeinen merkitys sähkön toimitusvarmuuden ylläpidossa. Noin sadan hengen organisaatiosta puolet työskentelee sähköverkkojen rakentamisen ja kunnossapitotöiden parissa varmistaen Turku Energia Sähköverkot Oy:n toimintavarmuutta. Puolet henkilöstöstä suunnittelee, rakentaa sekä pitää kunnossa kaupungin valaistus- ja liikennevaloverkkoa. Kaupunki valokeilassa Yksi vuoden 2013 suurimpia hankkeita oli Turun kaupungin alueella tehdyt LED-valojen asennukset. Noin 2 700 vanhaa elohopeahöyrytekniikalla toimivaa katuvalaisinta vaihdettiin kestäviksi ja vain vähän energiaa kuluttaviksi LED-valoiksi. LED-valoihin siirtyminen vähentää merkittävästi valaisimien huoltotarvetta. Myös valaisimien pesutarpeen oletetaan vähenevän. LED-valaisimet kuumenevat vähemmän, jolloin ilman epäpuhtauksien tarttuminen linsseihin on vähäisempää. Turku Energia vastaa myös asentamiensa valaisimien huollosta seuraavan kymmenen vuoden ajan. Merkittävimpiä Urakointipalveluiden ammattilaisten toteuttamia valaistuskokonaisuuksia olivat vuonna 2013 Kirjastosillan sekä kaupungintalon ulkovalaistuksen rakentaminen sekä jo perinteisten Tuomiokirkon joulukuusen ja joulukadun valaistukset. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 25 Vuosikertomus 2013 Työtehtävien kierto vahvistaa valmiutta Tekniikan kehittyminen muuttaa tulevina vuosina Urakointipalveluiden työnkuvia sekä osaamisen vaatimuksia. Urakointipalveluissa tehtiin vuoden 2013 aikana suunnitelma henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Tavoitteena on monipuolistaa ja kehittää henkilöstön osaamista vastaamaan paremmin muuttuvan urakointiliiketoiminnan tarpeita. Asentajien osaamista kehitetään työnkierrolla, jonka aikana asentajat työskentelevät eri tiimeissä ja eri tehtävissä. Työnkierrolla ja sen myötä osaamisen kehittämisellä varmistetaan riittävä osaaminen ja resurssit häiriö- ja poikkeustilanteissa. Myös työkykyyn panostettiin järjestelmällisesti. Kaikille Urakointipalveluiden työntekijöille tarjottiin mahdollisuus osallistua kuntotesteihin. Urakointiliiketoiminnan liikevaihto (milj. euroa) Myydyt työtunnit ulkoisille asiakkaille (tuntia) Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 26 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Liiketoiminnot - Urakointipalvelut - Case: Energiatehokasta katuvalaistusta Energiatehokasta katuvalaistusta Turun kaupunki on pioneeri ja edelläkävijä – ainakin jos asiaa mitataan ulkovalaistusten energiatehokkuudella ja innovatiivisilla ja ympäristöystävällisillä katuvalaistusratkaisuilla. Turku on Suomen suurista kaupungeista ensimmäisiä, jossa katuvalaistusta on toteutettu led-valaisimin. Turku Energia toteutti kaupungin kolmeen osaan jaetuista valaisinvaihtourakoista toisen vuoden 2013 aikana. Vanhat elohopeahöyrylamput vaihdettiin pääosin energiatehokkaisiin led-valaisimiin. Urakan suunnitteli ja toteutti Turku Energian Urakointipalvelut. Vuonna 2012 voimaan astuneessa energiatehokkuusdirektiivissä linjataan, että elohopeahöyrylamppujen valmistus sekä maahantuonti EU-alueelle kielletään syksystä 2015 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupunkien on siirryttävä ympäristöystävällisempien valaisinvaihtoehtojen käyttöön. Turun kaupunki oli liikkeellä jo ennakoiden, ja päätti toteuttaa katuvalaistusuudistuksen kolmessa osassa vuoteen 2015 mennessä. Urakassa painotetaan erityisesti energiansäästöön liittyviä asioita ja kilpailutuksissa yhtenä kriteerinä on ollut mahdollisimman suuri energiansäästö. - Turun kaupunki toteuttaa valaisinvaihtourakkansa niin sanottuna ESCO-hankkeena. ESCO-hankkeen pääperiaate on toteuttaa rakennushanke niin, että valaisinvaihtojen kustannukset saadaan katettua alle kymmenessä vuodessa toteutuneilla energiansäästöillä. Led-valaisimilla energiansäästöä saadaan 60 -70 % perinteisiin elohopeahöyrylamppuihin verrattuna, kertoo rakennuttajainsinööri Lauri Koski Turun kaupungilta. Led-valaisinten valkoinen valo eroaa elohopeahöyrylamppujen keltaisesta valosta. Huomioita ja kyselyitä kaupunkilaisilta on tullut vähän, ja nekin ovat pääosin olleet positiivisia. Uudet led-lamput koostuvat moduuleista, joissa on 24 valon lähdettä. - Kaupunkilaiset ovat huomanneet valon värin vaihtumisen, ja jonkin verran olemme saaneet niihin liittyviä yhteydenottoja. Kyselyt ovat koskeneet pääasiassa sitä, miksi omalla kadulla valo eroaa viereisen kadun valaistuksesta, Koski kertoo. Moninkertainen käyttöikä Turku Energian Urakointipalvelut vastasi urakan toisen vaiheen toteutuksesta vuoden 2013 aikana, ja korvasi Turun kaupungin länsi-osan ja keskiosan elohopeahöyrylamput ympäristöystävällisemmillä ja energiatehokkaammilla led-valaisimilla. Ledeihin päädyttiin niiden energiatehokkuuden ja pitkän käyttöiän vuoksi. Yhteensä lamppuja vaihdettiin noin 2700 kappaletta. - Led-valaisimien käyttöiäksi on arvioitu 50 000 – 100 000 tuntia eli moninkertaisesti verrattuna elohopeahöyrylamppuihin, joiden paloaika on 12 000-16 000 tuntia. Led-valaisinten käyttöikä ja huoltovarmuus ovat omaa luokkaansa verrattuna muihin ratkaisuihin. Toteutimme urakasta noin 90 prosenttia led-valaisimilla. Suurpainenatriumvalaisimia käytimme vain sellaisilla alueilla, joissa investoinnit led-valaisimiin olisivat tuoneet kohtuuttomia lisäkustannuksia, projektipäällikkö Jukka Hummelin Turku Energiasta kertoo. Käytännössä valaisimien vaihto suoritettiin vanhaan valopylvääseen. Huonokuntoisimmat pylväät uusittiin projektin yhteydessä. Valaisimien vaihtaminen valoteholtaan parempiin led-valaisimiin mahdollisti myös pylväsvälien pidentämisen. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 27 Vuosikertomus 2013 - Uusimme pylväitä ja kaapeleita yhteensä noin 15 kilometrin matkalta ja samalla harvensimme pylväiden välejä, sillä uusien valaisimien valoteho on huomattavasti elohopeahöyryvalaisimia tehokkaampi, kertoo ulkovalaistussuunnittelija Markku Toivonen Turku Energiasta. Projektin kannalta merkittävää oli myös onnistunut valaisintoimittajan valinta. Kumppaniksi valikoitui salolainen Easy Led Oy. - Yhteistyö onnistui valitsemamme kumppanin kanssa esimerkillisesti. Toteutimme esimerkiksi vaijereihin asennettavan led-valaistuksen yhteistyössä toimittajan kanssa kehittämällä ratkaisun näihin valaisimiin. Myös logistiikka toimi projektissa erinomaisesti, Hummelin kiittelee. Projekti työllisti Turku Energiasta valaisinasentajia, projektinjohtoa, materiaalitoimintoja sekä suunnittelijoita. Lampunvaihtourakka sujui kokonaisuudessaan hyvin. Turku Energia on mukana myös kolmannen vaiheen kilpailutuksessa. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 28 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Toimintaympäristökatsaus Tulevaisuus tuo lisää palveluja keskiössä tyytyväinen asiakas Energia-alan toimintaympäristö on muutoksessa. Energiapolitiikka ohjaa alaa vähähiilisempään ja uusiutuvan energian tulevaisuuteen. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi visioidaan fossiilisten polttoaineiden korvaamista tulevaisuudessa muun muassa liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Energia-ala on teollisuuden aloista suurin investoija tulevina vuosina. Suomen energiankulutuksessa oli nähtävissä pieniä piristymisen merkkejä vuoden 2013 aikana. Lämmin sää heijastui kuitenkin suoraan sähkön- ja lämmönkulutukseen. Alan haasteet liittyvät energiantuotantorakenteen uudistamiseen ja toisaalta energian kilpailukykyisen hinnoittelun säilyttämiseen. Kiristyvä kilpailu haastaa energiayhtiöt luomaan uusia palvelukonsepteja. Yhteiskunnan energiariippuvuuden myötä energiaturvallisuus- ja toimitusvarmuuskysymykset ovat myös tulevaisuudessa energiayhtiöiden toiminnassa keskeisessä asemassa. Lämmin sää laski sähkön kulutusta Sähkön kokonaiskulutus laski 1,5 prosenttia, lämpötilakorjattuna kulutus pysyi lähes ennallaan. Suomi käytti sähköä viime vuonna 83,9 TWh (2012: 85,1 TWh). Teollisuuden sähkönkulutus kasvoi viime vuonna prosentin verran. Kokonaiskulutuksen laskua selittää 3,5 prosentin kulutuksen väheneminen muilla sektoreilla. Pääasiallinen laskua selittävä tekijä oli edellisvuotta lämpimämpi sää. Joulukuussa sähköä kului lähes 11 prosenttia vähemmän vuoden takaiseen verrattuna. Teollisuuden sähkönkulutuksen muutokset näkyvät Turku Energiassa hieman muuta maata maltillisemmin, sillä Varsinais-Suomessa teollisuudessa käytetään vain alle neljännes sähköstä. Muualla maassa teollisuus käyttää sähköstä noin puolet. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi Suomen sähkönkäytöstä viime vuonna 28 prosenttia (2012: 27 %). Ydinvoiman osuus oli 27 prosenttia (2012: 26 %), vesivoiman osuus oli 15 prosenttia (lähes 20 %) sekä hiili- ja muun lauhdutusvoiman yhteensä vajaat 10 prosenttia (2012: 7 %). Tuulivoiman osuus kasvoi 0,9 prosenttiin (2012: 0,6 %). Sähkön nettotuonnin osuus putosi 18,7 prosenttiin edellisvuoden 20,5 prosentista. Se on kuitenkin edelleen korkea. Vuosi 2013 sijoittuukin korkeimpien sähköntuontivuosien joukkoon. Kaukolämmön kulutus laski Kaukolämmön kulutus laski vuonna 2013 Suomessa yli 7 prosenttia. Lasku johtui edellisvuotta lämpimämmästä säästä. Kaukolämpöä myytiin 31,6 TWh (2012: 33,6 TWh). Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 55 prosenttia. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä. Turun kaltaisissa suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan kaukolämmöllä. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 29 Vuosikertomus 2013 Kaukolämmön kulutuksen oletetaan Suomessa kääntyvän rakennuskannan energiatehokkuuden parantumisen johdosta hitaaseen laskuun, mutta vuotuiset kulutusmäärät voivat vaihdella runsaastikin vuotuisen lämpötilanvaihtelun vuoksi. Kaukolämpöä tuotettiin erityisesti suurissa kaupungeissa energiatehokkaissa yhteistuotantolaitoksissa. Yhteistuotannolla tuotetun kaukolämmön määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuotena. Yhteistuotannon osuus sen sijaan kaukolämmön kokonaistuotannosta nousi viidellä prosenttiyksiköllä 74 prosenttiin. Yhteistuotannon teho riittää kattamaan paikkakunnasta riippuen lämmöntarpeen ulkolämpötilaan 0 … - 10 oC. Kylmemmillä ulkolämpötiloilla käytetään huippulämpökeskuksia täydentämään lämmön tuotantoa. Tällaisia erittäin kylmiä jaksoja oli vuoden 2013 aikana huomattavan paljon vähemmän kuin vuonna 2012. Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin sähköä 13,8 TWh. Määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Energiatehokkaan lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa. Lue lisää: Sähkön ja kaukolämmön vuositilastot löydät täältä Energiapolitiikka pyrkii vähähiilisempään tulevaisuuteen Suomen energiapolitiikan tavoitteita leimaa pitkäjänteisyys ja kolme peruslähtökohtaa: energia, talous ja ympäristö. Keskeisellä sijalla ovat energian saatavuuden turvaaminen, energian kilpailukykyinen hinta ja EU:ssa yhteisesti asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttaminen. Suomi on viime vuosikymmeninä ollut yksi johtavista teollisuusmaista, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa ja erityisesti bioenergiaa. Suomen tavoitteena on jo runsaan parinkymmenen vuoden ajan ollut tuottaa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) niin suuri osa sähköstä kuin mahdollista. Turku ja muut suuret kaupungit ovat tässä kansainvälisessä kärjessä. Suomi on onnistunut rakentamaan hyvin hajautetun ja monipuolisen energiajärjestelmän, joka perustuu isoihin ja pieniin energiantuotantolaitoksiin ja monipuolisiin energialähteisiin. Samalla maahan on syntynyt vahva energiateknologian keskittymä, jonka merkitys edelleen kasvaa. Näin on onnistuttu luomaan edellytyksiä energiayritystemme kansainvälistymiselle ja tehokkuuden kasvulle. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka perustuu EU:n yhteisiin tavoitteisiin. Suomi on vahvistanut YK:n ilmastosopimuksen vuonna 1994 ja Kioton pöytäkirjan vuonna 2002. Vuoden 2008 joulukuussa EU vahvisti energia- ja ilmastopaketissaan vuodelle 2020 useita Kioton pöytäkirjaan perustuvia tavoitteita, joista merkittävimmät ovat: • Kasvihuonekaasujen 20 prosentin sitova vähennystavoite EU:ssa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. • Uusiutuvien energialähteiden sitova 20 prosentin osuus EU:n energiankäytöstä. • 20 prosentin energiantuotannon ja -käytön tehostamisvaatimus vuoteen 2020 mennessä. Valtioneuvoston maaliskuussa 2013 hyväksymä kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä edellistä, vuoden 2008 strategiaa täydentävät ohjelmat määrittävät energiapolitiikan linjat. Valtioneuvoston tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38 Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 30 Vuosikertomus 2013 %:iin komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Koska erilaiset energian käyttö- ja tuotantomuodot eivät ole keskenään hiilidioksidipäästöjen osalta samantasoisia, pyrkii Suomen valtio ohjaamaan energian käyttöä ja tuotantoa erilaisilla ohjaustavoilla, usein osana valtion taloussuunnittelua ja myös sen motivoimana. Suomi on asettanut tavoitteekseen energian kulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun niin, että loppukulutus olisi vuonna 2020 noin 317 TWh eli likimain nykyisen suuruinen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Arvion mukaan sähkönkulutus vuonna 2020 olisi noin 93,3 TWh eli hieman nykyistä korkeampi. Sähkön kulutuksen kasvun hidastumisesta huolimatta Suomeen tarvitaan uutta, mahdollisimman vähäpäästöistä ja uusiutuvaa voimalaitoskapasiteettia korvaamaan vanhoja voimalaitoksia sekä muuttamaan energian tuotantorakennetta vähäpäästöisempään suuntaan. Energiateollisuuden laskelmien mukaan kokonaisinvestointitarve vuoteen 2030 mennessä on 5 500 - 8 000 MW:a , jos vuositarve on 100 - 110 TWh. Yritysten välinen päästökauppajärjestelmä käynnistyi EU:ssa vuonna 2005. Päästökauppa perustuu ajatukseen, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään siellä, missä se on halvinta. EU:n päästökauppajärjestelmä kattaa suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt. Tarkoituksena on, että vuodesta 2013 lähtien päästökauppajärjestelmään kuuluvien toimialojen päästöt pysyvät kansallisissa päästöoikeuksien jakosuunnitelmissa määritellyn kokonaismäärän rajoissa. Euroopassa on useita pörssejä, joissa käydään kauppaa päästöoikeuksilla. Kauppaa käydään myös pörssien ulkopuolella. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinoilla samaan tapaan kuin muidenkin hyödykkeiden kaupassa. Yritysten lisäksi valtiot voivat käydä YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaista päästökauppaa. Myös Suomen valtiolla on oma osto-ohjelmansa. Lue lisää: Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia ja päästökauppa työ- ja elinkeinoministeriön sivulla Investoinnit ennallaan Energia-ala on jo vuosikausia ollut eri teollisuudenaloista suurin investoija. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n viime investointitiedustelun mukaan energiasektorin vuotuiset investoinnit ovat hieman yli kaksi miljardia euroa vuosina 2012–2014. Investoinnin ovat pysyneet vastaavina kuin vuosina 2011–2012. Seuraavan 15 vuoden aikana sähkön ja kaukolämmön investoinneiksi arvioidaan yhteensä noin 25–30 miljardia euroa. Energiateollisuuden loppuvuodesta 2009 julkistamassa vuoteen 2050 yltävässä visiossa on arvioitu, että sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita mm. liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Tämä vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, parantaa energiatehokkuutta ja lisää samalla sähkön käyttöä. Uutta sähköntuotantokapasiteettia arvioidaan vuoteen 2030 mennessä tarvittavan 7000–8000 megawattia ja vuoteen 2050 mennessä 19 000–27 000 MW, eli jopa enemmän kuin koko nykyinen tuotantokapasiteettimme. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 31 Vuosikertomus 2013 Kuluttajien tyytyväisyys on kasvanut Kiristyvä kilpailu ja sähkösopimushintavertailujen tekemisen helppous tarkoittavat sitä, että erityisesti sähkönmyyjien, mutta myös kaukolämmönmyyjien on etsittävä uudenlaisia palvelukonsepteja. Energiatuotteet konseptoidaan yhä enemmän sisältämään erilaisia lisäpalvelu-, viitehinta- ja energianlähdevaihtoehtoja. Sähköiset palvelu- ja asiakasviestintäkanavat ovat osa muutosta. Perinteisten kanavien käyttö pysyy edelleen merkittävänä, mutta samanaikaisesti suurimmat panostukset sekä asiakastyytyväisyyden ylläpitämiseksi että uusasiakashankinnan turvaamiseksi tehdään sähköiseen ympäristöön. Energiatoimialan asiakkailleen tarjoamat sähköiset palvelut ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti muun muassa etäluettavien sähkömittareiden tarjoaman kulutuspalautteen sekä sähkönsiirtoyhtiöiden kehittämien häiriöviestintäkanavien myötä. Asiakkaat odottavat entistä parempaa sähköistä yhteydenpitoa energiayhtiönsä suunnasta. Odotukset lisääntyvät esimerkiksi internet- ja mobiililaitteiden välityksellä tarjottavaa kulutuspalautetta, energianeuvontaa ja energianjakelun keskeytystietoja kohtaan. Vahva brändi sekä käytännön hyvästä toiminnasta rakentuva yrityksen maine tukevat osaltaan asiakasuskollisuutta sekä aineettomasta energiatuotteesta koettua lisäarvoa. Erityisen merkittäviä osa-alueita ovat asiakaslähtöinen ja vastuullinen toiminta sekä ympäristöystävällisyys. Energiateollisuus ry toteutti syksyllä 2013 asiakastyytyväisyystutkimuksen. Asiakkaat antavat omalle energiayhtiöille erittäin hyvän arvosanan kokonaistyytyväisyydestä. Tyytyväisyyden arvosana on 1–5 asteikolla 3,67, kun edellisenä vuotena keskiarvotulos oli 3,49 ja sitä edellisenä vuonna 3,55. Parantamisen varaa asiakkaat kaipaavat muun muassa yhtiöiden tiedottamiseen häiriötilanteissa. Uusiutuvien energianlähteiden haasteet Uusiutuvat energianlähteet, kuten tuuli- ja aurinkoenergia, ovat lisääntyneet merkittävästi, mutta monissa maissa kustannukset ovat olleet erittäin korkeat. Esimerkiksi Saksassa kotitalouskuluttajan sähkön hinta on noin 80 prosenttia korkeampi kuin Suomessa. Uusiutuvan energian tuen kustannukset kuluttajille ovat viime vuosina kasvaneet. Saksassa on ehdotettu jo myönnettyjen tukien laskemista takautuvasti. Esitys on näillä näkymin jo unohdettu, mutta se kertoo Saksan hallituksen paineista hillitä nopeasti nousevia uusiutuvan energian tuen kustannuksia. Suomessa uusiutuvan energian tukia maksettiin vuoden 2013 kolmannella vuosineljänneksellä 8,2 miljoonaa euroa eli miljoona euroa enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla jaksolla. Tuulivoimatuet kasvoivat 0,6 miljoonalla eurolla 6,4 miljoonaan euroon. Metsähakkeen tuet taas pienenivät 2,7 miljoonalla eurolla noin 1,7 miljoonaan euroon. Pienentyneet metsähakkeen tuet johtuvat siitä, että vain noin puolet tukeen oikeutetuista laitoksista oli jättänyt hakemuksen vuoden loppuun mennessä. Metsähaketta on toisaalta käytetty aiempaa vähemmän vuoden 2013 alussa pienentyneen tukitason ja polttoaineiden muuttuneiden hintasuhteiden vuoksi. Tuulivoimalle maksettu tuki oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä toisen kerran peräkkäin suurempi kuin metsähakkeelle maksettu tuki. Vuoden 2013 kolmannen neljänneksen tuet perustuivat 235 gigawattitunnin sähköntuotantoon, josta metsähakkeen osuus oli 56 prosenttia ja tuulivoiman 44 prosenttia. Syöttötariffijärjestelmä otettiin käyttöön maaliskuussa 2011 ja tähän mennessä siihen on hyväksytty 84 voimalaitosta. Niistä 50 on metsähakevoimaloita, 33 tuulivoimaloita ja yksi biokaasuvoimala. Muun muassa Euroopan heikon taloudellisen tilanteen ja päällekkäisten ohjauskeinojen seurauksena päästöoikeuksien hinnat EU:n päästökauppajärjestelmässä ovat romahtaneet, eikä Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 32 Vuosikertomus 2013 päästökauppa nykyisellä hintatasolla juuri ohjaa investointeja. Monissa maissa on alettu keskustella pääasiassa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon tukemisesta erilaisin kapasiteettimekanismein, joilla varmistettaisiin tarvittavat investoinnit vara- ja säätövoimakapasiteettiin siinä tapauksessa että investoijat eivät ole markkinaehtoisesti näihin valmiita. Vuonna 2011 sattunut Fukushiman ydinonnettomuus on vaikeuttanut ydinenergian asemaa monissa maissa. Lisäksi hiilen käyttö energiantuotannossa kasvaa edelleen ennen kaikkea Kiinan nopean talouskasvun seurauksena, ja tällä hetkellä jo 47 prosenttia maailman hiilenkulutuksesta tapahtuu Kiinassa. Turun seudun kaukolämpötuotanto kasvaa Turku kehittää tällä hetkellä voimakkaasti sekä kaukolämmön yhteis- että erillistuotantoa. Kaikki ratkaisut lisäävät uusiutuvien energiamuotojen käyttöä Turun seudulla. Yksi esimerkki on vuonna 2013 käyttöönotettu Kakolan lämpöpumppulaitoksen laajennus Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteydessä. Jätevesien lika-aineet poistetaan puhdistusprosessin lietteenä ja toimitetaan Topinojan biokaasulaitokselle. Biokaasu hyödynnetään kaukolämmöksi ja sähköksi. Kakolan yhteydessä oleva Turku Energian lämpöpumppulaitos kierrättää puhdistetun jäteveden ottaen talteen jäteveden lämpöenergian kaukolämpöverkkoon hyödynnettäväksi. Laitos tuottaa myös kaukokylmää. Jäteveden lämpöenergia vastaa noin 4 000 pientalon vuotuista lämmönkulutusta. Turku Energia osallistuu osakkuusyhtiönsä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) monipolttoainevoimalaitoksen rakentamiseen. Turku Energia investoi hankkeeseen 31 miljoonaa euroa omaa pääomaa. Voimalaitos-investoinnin kokonaiskustannusarvio on noin 260 miljoonaa euroa. Naantalin uuden laitoksen on tarkoitus valmistua vuoden 2017 syksyllä. Turku Energian tavoitteena on tuottaa vuoteen 2020 mennessä kaukolämmöstä puolet uusiutuvilla energialähteillä hiilidioksidivapaasti. Turku Energia omistaa Turun Seudun Energiantuotanto Oy:stä 39,5 %. Muut omistajat ovat Fortum Power and Heat (49,5 %) sekä Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupungit kolmen prosentin omistusosuuksillaan. Turun Seudun Energiatuotanto (TSE) on esittänyt jätteiden hyötykäyttöön ratkaisua, joka toteutuessaan vahvistaisi paikallista uusiutuvan kaukolämmön ja sähkön tuotantoa. Nykyisen Orikedon jätteenpolttolaitoksen toiminta-aika on vuoden 2014 loppuun saakka. Sähkön hintaa ohjaa pörssikauppa Suomi kuuluu pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin, joilla sähköenergian hinta määräytyy sähköpörssissä käydyn kaupan perusteella. Sähkön pörssihinta vaikuttaa siihen, millä hinnalla energiayhtiöt myyvät sähköä. Sähköpörssissä myytävään sähkön hintaan taas vaikuttavat monet tekijät, kuten sää, raaka-aineiden hintakehitys ja sähkön kulutuksen ja tuotannon muutokset, uusiutuvan energian tukitoimet ja pohjoismaisten vesivarantojen suuruus. Myös EU:n päästökauppa vaikuttaa sähkön hintaan. Sähkön hintakehityksen on ennustettu olevan maltillisesti nouseva muun muassa ilmastopoliittisten ohjauskeinojen takia. Sähkön hinta noteerataan kysynnän ja tarjonnan perusteella pörssissä vuorokauden jokaiselle tunnille. Sähköä siirretään maiden ja alueiden välillä markkinatilanteen mukaan, sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteetin rajoissa. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat yhteydessä Venäjään, Viroon, Puolaan, Saksaan ja pian myös Alankomaihin. Pohjoismaisten Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 33 Vuosikertomus 2013 sähkömarkkinoiden hinta muodostuu kahdessa sähköpörssissä; fyysisen sähkön osalta toimii Nord Pool Spot ja johdannaisten ja päästöoikeuksien osalta Nasdaq OMX Commodities. Vähittäismarkkinoiden integroitumista ensin Pohjoismaiden kanssa ja myöhemmin muun Euroopan kanssa suunnitellaan. EU-tasolla sovittavat pelisäännöt vaikuttavat entistä enemmän kuluttajien ja sähköyhtiöiden välisiin asiakassuhteisiin. Sähkökaupan menettelytavat eri maiden välillä ovat kuitenkin suuret, ja vie vielä vuosia, ennen kuin vähittäismarkkinoita eri maiden välillä voidaan pitää käytännön tasolla integroituneina. Euroopan sähkömarkkinoiden integroitumisen sekä ilmastopoliittisten ohjaustekijöiden ennakoidaan pitkällä tähtäimellä edelleen nostavan hintatasoa Pohjoismaissa. Nämä tekijät aikaansaavat haasteita kilpailussa asiakkaista ja riskienhallinnassa, kun samanaikaisesti sähkönmyynnin katteiden arvioidaan pysyvän matalina kilpailusta johtuen. Lue lisää: Hyvä tietää sähkömarkkinoista Älykäs sähköverkko jo kattavasti käytössä Valtioneuvoston asetuksen mukaan kuluvan vuoden alusta lähtien (2014) sähkölaskutuksen tulee Suomessa perustua sähkömittareiden etäluentaan ja tuntipohjaiseen mittaukseen. Turku Energia Sähköverkkojen asiakkaista 91 prosenttia oli etäluettavien mittareiden piirissä vuoden 2013 loppuun mennessä. Etäluettavien sähkömittareiden käyttöönotto viimeistellään vuoden 2014 aikana. Ilmastonmuutoksen torjuntaan, energiatehokkuuden lisäämiseen ja sähkön toimitusvarmuuden kasvattamiseen tarvitaan uudenlaista sähköverkkoa. Älykästä sähköverkkoa (smart grid) on luonnehdittu merkittäväksi uudistukseksi, joka muuttaa tuotannosta käyttöön sähköä siirtävän yksisuuntaisen sähköverkon kaksisuuntaiseksi. Älykkään sähköverkon puitteissa sähköä tuotetaan, kulutetaan, varastoidaan ja vaihdellaan erityyppisten sähköverkkoon liittyneiden toimijoiden kesken. Tämä edellyttää etäluettavien sähkömittareiden lisäksi muita merkittäviä teknologiainvestointeja sähköverkkoon. Sähköverkkotoiminta on luonteeltaan luonnollinen monopoli, jossa yleensä kilpailevien sähköverkkojen rakentaminen kansantaloudellisesti ei ole toimivaa. Sähkömarkkinalainsäädännössä sähköverkkotoiminta on säädetty luvanvaraiseksi toiminnaksi, jonka hinnoittelua valvoo Energiavirasto. Sähkön toimitusvarmuutta ylläpidetään jatkuvasti. Seurattavia suureita ovat esim. keskeytysten lukumäärä ja kesto. Kantaverkkoa suunnitellaan ja käytetään niin, ettei yksittäinen vika johda laajenevaan koko kantaverkkoa käsittävään häiriöön. Kantaverkon siirtovarmuus vuonna 2013 säilyi erittäin hyvällä tasolla. EstLink 2, Viron ja Suomen välinen korkeajännitteinen tasasähköyhteys, otettiin markkinoiden käyttöön 2013 joulukuun alussa. Yhteys luovutettiin omistajille helmikuussa 2014, ja se on lisännyt merkittävästi sähkön siirtoa maiden välillä. EstLink 2 -yhteyden myötä Itämeren alueen sähkömarkkinat ottivat harppauksen eteenpäin. EstLink 2 on jo nyt tehostanut markkinoiden toimintaa ja parantanut sähkön toimitusvarmuutta alueella. Yhteys kolminkertaisti siirtokapasiteetin Suomen ja Viron välillä ja poisti yhden Itämeren alueen pahimmista siirtoahtautumisista. Lue lisää: Sähkönsiirron viranomaisvalvonta ja hintatilastot Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 34 Vuosikertomus 2013 Palveluntuotanto kasvaa ja kilpailu kiristyy Energiayhtiöt hankkivat yhä enemmän laitteistojen huoltoa, käyttöä ja kunnossapitoa sekä rakentamista ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tällä pyritään resursoimaan työvoimaa alalla, jossa on suuret kausivaihtelut. Tämä helpottaa myös osaamisen hallinnassa. Palveluntuotannon arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä markkinoiden avautumisen ja energia-alan tulevien suurten investointien myötä. Ulkomaisten toimijoiden ja työntekijöiden osuus palveluiden tuottajina lisääntyy. Samalla kilpailutilanne kiristyy entisestään. Tulevaisuudessa kiinnitetään huomiota verkostojen koko elinkaareen. Tämä tuo kilpailuetua toimijoille, jotka hallitsevat koko ketjun suunnittelusta kunnossapitoon. EU-komissio julkisti kuluvan vuoden tammikuussa ehdotuksensa vuoteen 2030 asti ulottuvasta ilmasto- ja energiapolitiikasta. Komission ehdotuksen mukaan EU:n on kokonaisuudessaan vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Sähköisen liikenteen kehittyminen ja yleistyminen tuo energiayhtiöille uuden toimintaympäristön. Turku Energia on mukana 17 kotimaisen energiayhtiön muodostamassa sähköautojen latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:ssä. Yhtiö tarjoaa sähköautoilijoille Virtapiste-tunnuksilla merkattuja latauspisteitä kautta Suomen. Turku Energia asentaa ensimmäiset latauspisteensä vuoden 2014 aikana. Latauspalvelua rakennetaan laajaan yhteistyöhön perustuvalla markkinamallilla. Monet toimijat pystyvät liittymään mukaan latauspalveluverkostoon, mikä on nähty edellytykseksi valtakunnalliselle laajenemiselle. Energiayhtiöiden lisäksi Virtapiste-palveluita voivat tarjota esimerkiksi kunnat, kaupungit, kauppaketjut, parkkihallit ja vaikka drive-in pikaruokaravintolat. Liikennevirta Oy tarjoaa asiakkailleen teknisen alustan latauspalvelujen tarjoamiseen sekä kattavat tukipalvelut. Operaattorin asiakkaita ovat latauspisteen omistajat ja latauspalvelujen myyjät, jotka tarjoavat palveluja edelleen sähköautoilijoille. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 35 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Ympäristö Ympäristöjohtamisen avulla kohti tavoitteita Turku Energian johtamisjärjestelmällä on ISO 14 001, ISO 9001 ja OHSAS 18001 –sertifikaatit. Yhtiön johto on sitoutunut ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen. Ympäristövastuun johtamisen lähtökohta on ympäristölainsäädännön sekä tuotantolaitoksia koskevien ympäristölupavelvoitteiden noudattaminen. Ympäristöohjelma 2012-2014 Konkreettisia tekoja ympäristön hyväksi on määritelty konsernin järjestyksessään viidennessä ympäristöohjelmassa vuosille 2012-2014. Kolmen vuoden välein päivitettävän ohjelman suunnitteluun osallistuvat aina konsernin kaikki yksiköt sekä sidosryhmät erilaisten palautekyselyjen avulla. Uusi ympäristöohjelma laaditaan vuoden 2014 aikana. Ohjelman päämäärät ovat: • ilmastokuormituksen vähentäminen • ympäristövahinkoriskien minimointi • energiatehokkuuden lisääminen • ympäristöviestinnän lisääminen Päämäärät sisältävät tavoitteet 49 eri toimenpidettä. Yhtiön ensimmäinen ympäristöohjelma laadittiin vuonna 1998. Ympäristöohjelman toteutumista seurataan vuosittain erilaisia ympäristömittareita käyttäen. Näitä ovat mm. energiantuotantoon liittyvien päästöjen, polttoaineiden ja kemikaalien määrät, energian ja veden kulutus, hyöty-, poltettavien ja vaarallisten jätteiden määrät, vahinkotilanteet, ympäristökulut sekä ympäristötuotot ja -investoinnit. Johtamisjärjestelmään liittyviä johdon katselmuksia pidetään kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja joulukuussa. Ympäristöjärjestelmä auditoidaan ulkopuolisen arvioijan toimesta kaksi kertaa vuodessa. Vuoden 2013 ulkoiset auditoinnit tehtiin kesäkuussa ja joulukuussa. Sisäisiä auditointeja tehtiin kaksi kertaa, helmikuussa Sähköverkkoihin ja lokakuussa Urakointipalveluihin. Jatkuvaa ympäristöviestintää Henkilökunnalle jaetaan vuosittain ympäristö- ja turvallisuusoppaat, joissa kerrotaan mm. uusimmat jätehuolto-ohjeet sekä toimintaohjeet vahinkotilanteiden varalle. Ympäristöasioista tiedotetaan myös henkilöstölle järjestetyissä tietoiskuissa, henkilöstölehtien kautta, sähköpostitse ja intranetissä. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 36 Vuosikertomus 2013 Ympäristöasioista kerrotaan sidosryhmille mm. vuosikertomuksen, asiakaslehti Valopilkun ja konsernin verk-kosivuston kautta sekä sähköisissä uutiskirjeissä.Turku Energia saa ympäristöasioihin liittyviä kyselyjä puhelimitse, sähköpostitse, verkkosivujen kautta sekä sosiaalisen median kautta. Kyselyt kohdistuvat pääosin päästöjen määriin, sähkön alkuperään ja ominaispäästökertoimiin sekä uusiutuvien polttoaineiden osuuksiin. Mahdolliset ympäristötiedustelut ja reklamaatiot pyritään käsittelemään mahdollisimman pikaisesti. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 37 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Energianhankinta Energianhankinnan ympäristövaikutukset Turku Energian energianhankinnan ja tuotannon ympäristötavoitteita ovat kasvihuonekaasujen vähentäminen, uusiutuvien energialähteiden lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Nämä tavoitteet sisältyvät yrityksen strategiaan ja ympäristöohjelmaan. Uusiutuvien energialähteiden osuus pyritään sekä sähkön että kaukolämmön osalta nostamaan yli 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on realistinen ja tavoitetaan jo tällä hetkellä tiedossa olevien tuotantoinvestointien avulla. Turku Energia ja Turku Energia Sähköverkot Oy ovat sitoutuneet Energiateollisuus ry:n kautta Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen vuosiksi 2008–2016. Energiatehokkuuden parantamisessa tavoitteena on säästää omassa toiminnassa energiaa viisi prosenttia ja samanaikaisesti edistää asiakkaiden energiansäästöä yhdeksällä prosentilla vuoteen 2016 mennessä. Sähkön alkuperä Turku Energia hankkii myymänsä sähkön pääosin pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Poolista. Lisäksi Turku Energia omistaa osuuksia vesi-, tuuli-, ja lämpövoimalaitoksista, jotka muodostavat toisen osan myydyn sähkön hankinnasta. Omista tuotanto-osuuksista Turku Energia hankki 47 prosenttia myymästään sähköstä. Tuotanto-osuuksia Turku Energialla on Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ssä (omistusosuus 39,5 %), Svartisen Holding AS:ssä (omistusosuus 34,74 %) ja Suomen Hyötytuuli Oy:ssä (omistusosuus 12,5 %). Myydyn sähkön alkuperä 2013 Jakauma on määritetty pohjoismaisen energiataseen jäännösjakauman perusteella. Tässä jäännösjakaumassa on otettu toteutuneen tuotannon lisäksi huomioon sähkön tuonti ja vienti pohjoismaissa sekä ympäristösertifikaatteina edelleen myyty tuotanto. Luvut on laskettu Energiaviraston ohjeen mukaisesti, käyttäen pohjoismaista jäännösjakaumaa vuodelta 2012. Kansallista jäännösjakaumaa vuodelta 2013 ei ole vielä julkaistu. Luvut tullaan päivittämään kun kansallinen jäännösjakauma vuodelle 2013 on julkaistu. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 38 Vuosikertomus 2013 Jäännösjakaumassa on huomioitu pohjoismainen tuulituotanto. Tuulisähkötuotannon osuus kaikesta sähkön tuotannosta vuonna 2013 oli yhteensä 22,5 GWh, joka vastasi 3,2 prosentin osuutta sähkön kokonaistuotannosta. Tuulisähköä hankittiin Hyötytuuli Oy:n ja ViaWindin kotimaisista tuulipuistoista Porista, Raahesta ja Högsårasta. Turku Energian myymän sähkön CO2-ominaispäästöt ovat keskimäärin 258 g/kWh. Käytetyn ydinpolttoaineen kertymä Pohjoismaissa vuonna 2013 oli keskimäärin 0,55 mgU/kWh. Kaukolämmön alkuperä Turku Energia ostaa pääosan myymästään kaukolämmöstä osakkuusyhtiöltään Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ltä. Vuonna 2013 kaukolämmöstä 25 prosenttia (2012: 25 %) tuotettiin uusiutuvilla tai päästökauppavapailla energialähteillä. Kaukolämpöä tuotettiin uusiutuvasti kotimaisella puupolttoaineella mm. Orikedon biolämpökeskuksessa, Kakolan lämpöpumpulla, jätteenpolttolaitoksella ja biokaasulla. Naantalin kivihiilivoimalaitoksen osuus kaukolämmön tuotannosta oli 72 prosenttia (2012: 63 %) ja öljykäyttöisten lämpökeskusten 3 prosenttia (2012: 12 %) myydystä lämmöstä. Kaukojäähdytyksestä noin 78 prosenttia (2012: 90 %) tuotettiin uusiutuvasti Kakolan lämpöpumppulaitoksella. Vuonna 2013 otettiin käyttöön toinen lämpöpumppuyksikkö Kakolan Jätevedenpuhdistamolla. Lämpöpumppulaitoksen laajennus kaksinkertaisti sen tuotannon ja tuo nyt uusiutuvaa kaukolämpöä yli 20 000 Turun seudun asukkaalle. Öljykäyttöisten vara- ja huipputeholämpökeskusten käyttö oli edellisvuotta vähäisempää lämpimien säätilojen sekä perustuotantolaitosten hyvän käytettävyyden johdosta. Tuotantolaitosten käytön optimoinnin tavoitteena jatkossakin on tuottaa energiaa kustannustehokkaimmalla tavalla ja mahdollisimman pienin kokonaispäästöin. Kaukolämmön alkuperä 2013 Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 39 Vuosikertomus 2013 Kaukolämmöntuotanto eri tuotantolaitoksissa (GWh) Lämmönhankinta (GWh) 2013 2012 Orikedon biolämpökeskus 147 192 Kakolan lämpöpumppulaitos 185 187 Jätteenpolttolaitos 103 101 Muu CO2-vapaa hankinta 96 102 Naantalin kivihiilivoimalaitos 1575 1483 Öljylämpökeskukset ja erillisverkot 75 277 Tuotanto yhteensä 2181 2342 Kaukolämmön kokonaishankinnan ominaispäästöt Rikkidioksidi SO2 0,26 g/kWh Typenoksidit Nox 0,63 g/kWh Hiukkaset 0,016 g/kWh Hiilidioksidi CO2 320 g /kWh Oman lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt (1 000 tonnia) Oman lämmöntuotannon hiukkaspäästöt (tonnia) Oman lämmöntuotannon typenoksidipäästöt (tonnia) Oman lämmöntuotannon rikkidioksidipäästöt (tonnia) Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 40 Vuosikertomus 2013 PÄÄSTÖT ILMAAN Välilliset lämmönhankinnan päästöt SO2 473 t C02 NOx 1355 t hiukkaset Oman lämmöntuotannon päästöt SO2 128,1 t NOx 93,1 t 692 t 30 t ENERGIANHANKINTA (Raaka-aineet) Sähkönhankinta 1509 GWh Ostolämpö 2187 GWh Oma lämmöntuotanto 80 GWh Puupolttoaineet* 73 616 t Raskas polttoöljy** 11 834 t Kevyt polttoöljy 675 t Biokaasu 2 000 000 m3 Turve* 1 370 t Jäähdytyksen tuotanto 34,1 GWh Höyryn tuotanto 44,4 GWh Kuljetuskaluston polttoaineet 99 t Kemikaalit 34 t hiilidioksidi (1000 t) 40,2 t hiukkaset 11,9 t TURKU ENERGIA 2013 ENERGIA ASIAKKAILLE Oma kulutus sähkö 17,3 GWh lämpö 5 GWh vesi 54 806 m3 Sähkö 1492 GWh Lämpö 2017 GWh Kaukolämpö 1937 GWh Kaukojäähdytys 34,1 GWh Höyry 44,4 GWh * TSE:n laitoksissa käytetyt raaka-aineet ** Ei sisällä TSE:n osuutta (2013: 1422 t) *** Ei sisällä TSE:n laitosten kemikaaleja JÄTTEET JA HÄVIÖT Jätteet (t) Kierrätettävät jätteet 35 Metallit 107 Vaaralliset jätteet 36 Kaatopaikkajäte Energiajae 3 8 Siirtohäviöt Sähkö 3% Lämpö 9,80 % Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi Päästöt maaperään Jätevedet 3 637 m3 41 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Energianhankinta - Energialiiketoimintojen ympäristövaikutukset Energialiiketoimintojen ympäristövaikutukset Toiminta Ympäristönäkökohta Ympäristövaikutus Mitä Turku Energia on tehnyt asialle Energiantuotanto ja -hankinta Savukaasupäästöt ilmaan. Fossiilisten polttoaineiden käyttö Rikki- ja typpipäästöt happamoittavat maaperää ja vesistöjä ja osallistuvat otsonin muodostumiseen. Hiilidioksidi ei aiheuta paikallisia ilmanlaatuhaittoja, mutta edistää kasvi-huoneilmiötä. Hiukkaset vaikuttavat hengitysilman laatuun. Lisätty uusiutuvien ja hiilidioksidivapaiden energialähteiden käyttöä. Turun Seudun Energiantuontanto Oy:n (TSE) Kakolan lämpöpumppulaitoksen laajennus v. 2013. TSE:n uuden monipolttoainelaitoksen suunnittelu aloitettu. Energiaverkostojen rakentaminen Maankaivuutöiden melu- ja pölyhaitat. Liikenneturvallisuusriskit. Maisemavaikutukset kaavoitukseen ja kasvillisuuteen. Avoimet kaivannot. Verkkojen suunnittelussa jatkuvaa yhteistyötä kaupungin kaavoitus- ja tarvittaessa ympäristöviranomaisten kanssa. Kaivantojen turvallisuusasiat tarkistettu. Sähkön siirto ja jakelu SF6-kaasun käyttö ja mahdolliset vuodot. Terveydelle haitallinen kaasu. Voimakas kasvi-huonekaasu. Päästöt raportoidaan vuosittain Energiateollisuudelle ja SF6-taseseurantaa on tarkennettu. Sähkön siirto ja jakelu Öljyt muuntajissa. Maaperän saastuminen. Sähköasemien päämuuntajien valuma-altaisiin on lisätty pinnanhälyttimet vuotojen varalle ja valuma-altaita on tiivistetty. Sähkön siirto ja jakelu Sähkö- ja magneettiken-tät (SMG). Ihmisten mahdollinen pelko. Väestöaltistumisen rajat. Tulevat työntekijäal-tistumisen rajat. SMG-mittauksia tehty kiinteistömuuntamoissa, suojauskohteita on työn alla. Voimajohtoesitteitä jaetaan kiinnostuneille. Seurataan alan lainsäädäntöä. Ilmajohtojen raivaustyöt Puiden karsinta johtoalueella. Laajan karsinnan maisemavaikutukset. Puiden vaurioituminen väärän leikkaustavan johdosta. Turku Energia on lisännyt tiedottamista raivauksista, muuttanut niiden ajankohtaa. Turun 110 kV:n voimajohtoaukeista on tehty kasvillisuuskartoitus. Polttoaineiden kuljetus, varastointi ja käyttö Öljyriski, öljyvuoto öljysäiliössä tai tankkaustilanteissa. Meren, maaperän tai pohjaveden saastuminen. Ympäristöriskianalyysit työn alla, öljyn imeytysaineita hankittu. Kaukokylmän hankinta ja jakelu Kylmäaineiden käyttö ja mahdollinen vuoto häiriötilanteessa. Putkistokaivuut. Työterveys- ja ympäristövaara. Kaivannot auki. Kylmälaitteiden ja –varoitusjärjestelmien toiminnan varmistaminen. Kaivausten turvallisuusasiat tarkistettu. Kaupungin ulkovalaistuksen suunnit-telu ja huolto Lamppujen oikea jätehuolto. Energian kulutus. Ympäristön epäsiisteys ja vääränlainen kierrätys. Tarpeeton energian käyttö. Lamput toimitetaan vaarallisten jätteiden käsittelijälle. Turun kaupungin ulkovalaistusjärjestelmää on uusittu asteittain energiatehokkaammaksi esim. suurpainenatrium- ja led-lamppuihin. Kemikaalien käyttö ja varastointi Kemikaalivuoto. Terveys- ja ympäristövaara. Käyttöturvatiedotteiden säännöllinen päivitys. Konsernin kemikaalirekisteri päivitetään säännöllisesti. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 42 Vuosikertomus 2013 Kiinteistöjen jätehuolto Hyötyjätteet kierrätykseen. Vaarallisten jätteiden käsittely ja kuljetukset. Materiaalin tuhlaus, kaatopaikkojen turha täyttyminen. Kierrätettäville jätteille omat keräyspaikat. Noudot lämpökeskuksilta hoitaa ympäristöluvan omaava käsittelijä. Työajot, yhtiön autokanta. Henkilökunnan liikkuminen. Sähköinen liikkuminen Typenoksidi-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt. Vaikutukset ilmanlaatuun. Yhtiön autojen hankintaa säätelee ympäristöohjelmassa määritellyt C02-päästörajat. Henkilökunnalle on annettu mahdollisuus käyttää työsuhdebussilippuja. Bussilippuja on hankittu 3 kpl yhteiseen käyttöön työmatkoihin ja henkilökunnalle 2 kpl polkupyöriä työajoihin. Hankittu toinen sähköpakettiauto (VITO), Turku Energia mukana valtakunnallisessa sähköautojen latausoperaattorihankkeessa. Energian käyttö Etäluettavien mittareiden asennukset. Verkostojen siirtohäviöt. Omakäyttösähkö. Tarpeettoman suuri energiankulutus. Etäluettavia mittareita on asennettu 91 prosentille sähköverkkojen asiakkaista vuoden 2013 loppuun mennessä. Asennukset on aloitettu myös kaukolämpöasiakkaille. Kau-kolämpöasiakkaille mittarit asenne-taan vuoden 2014 loppuun mennessä. Näiden avulla asiakkaiden tietoisuus omasta energian kulutuksesta kasvaa (EnergiaOnline –seuranta palvelu asiakkaille oman energian seurantaan). Turku Energia ja Turku Energia Sähköverkot Oy kuuluvat Energiateollisuuden kautta energiatehokkuussopimukseen, vuosiraportoinnit tehdään Motivalle. Hankinnat ja ostot. Toimittajaketjun hallinta Hankintojen elinkaari. Yhteistyökumppaneiden toiminta. Turha materiaalin kulutus. Vastuullisen toiminnan tärkeys. Yhteistyökumppaneille on lähetetty yritysvastuukyselyjä. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 43 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Energiantuotannon kehittäminen Energiantuotannon kehittäminen Turun seudulla Turku Energia kehittää Turun seudun energiantuotantoa osakkuusyhtiönsä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) kautta (39,5 %). Vuoden 2013 merkittävin investointi oli TSE:n Kakolan jätevedenpuhdistamon lämpöpumppulaitoksen laajennus , jolloin luolastoon rakennettiin toinen lämpöpumppuyksikkö. Vuonna 2009 Turku Energian rakennuttama ja käyttöönottama Kakolan lämpöpumppulaitos on osoittautunut luotettavaksi ja kannattavaksi investoinniksi. Se on jokaisena toimintavuotenaan tuottanut noin kymmenesosan Turun kaukolämmöstä hyödyntäen ekologisesti ja tehokkaasti puhdistetun jäteveden hukkaenergiaa. Tuotannossa jäähtyvä vesi on puolestaan kattanut lähes koko Turun kaukojäähdytystarpeen. Turku Energialla on myös omia huippu- ja varavoiman tuotantolaitoksia talven pakkashuippujen varalle. Käytännössä lämpökeskusten käyttöajat ovat lyhyitä, ne voivat olla muutamia satoja tunteja vuodessa. Lämpökeskukset turvaavat alueellista lämmön saantia myös poikkeustilanteissa. Jos Naantalin yhteistuotantolaitoksella on ongelmia, otetaan lämpökeskukset käyttöön. Vara- ja huipputehon uusimiseksi kartoitetaan mahdollisuuksia korvata öljypohjaista tuotantoa muilla vaihtoehdoilla. Lämmön kulutus ei ole tasaista, päivisin lämpöä tarvitaan yöaikaa enemmän. Lämmön ja jäähdytyksen tuotantoa tasataan siksi myös lämpöakulla. Turku Energia hankkii lämpöenergiaa myös TSE:n jätteenpolttolaitokselta Orikedolta sekä hyödyntää asiakkaidensa hukkalämpöä. Uudet tuotantohankkeet käynnistyneet Turku Energian strategisena tavoitteena on lisätä uusiutuvaa ja vähäpäästöistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa investoimalla uuteen tuotantokapasiteettiin. Uutta tuotantoa suunniteltaessa on ympäristövaikutusten lisäksi merkittävinä tekijöinä huomioitu myös energian kilpailukykyinen hinta ja toimitusvarmuuteen liittyvät seikat. Turku Energian hallitus vahvisti helmikuussa 2014 Turku Energian osallistuvan osakkuusyhtiönsä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) monipolttoainevoimalaitoshankkeeseen Naantalissa. TSE:n yhtiökokous tekee keväällä päätöksen hankkeen investoinnin ajoittamisesta. Aikatauluehdotuksen mukaisesti laitoksen käyttöönotto olisi syksyllä 2017. Investointia edeltävät valmistelevat työt on tavoitteena aloittaa kesällä 2014 ja varsinaiset rakennustyöt vuonna 2015. Monipolttoainevoimalaitoksen etuja ovat käytettävien polttoaineiden joustavuus ja huoltovarmuus. Monipolttoainevoimalaitos korvaa vanhan kivihiilivoimalaitoksen ja nostaa huomattavasti uusiutuvien energialähteiden osuutta energiantuotannossa. Alkuvaiheessa laitos vähentää hiilenkäyttöä lähes puoleen nykyisestä, mutta se suunnitellaan niin, että tarvittaessa laitoksessa voidaan käyttää biopolttoaineita paljon tätä enemmänkin. Tämä edellyttää puupohjaisten polttoaineiden saatavuuden, laadun ja hintakilpailukyvyn merkittävää paranemista nykyisestä. Uusiutuvien energialähteiden käyttö nousee nykyisestä tasosta merkittävästi, kun fossiilisten polttoaineiden kohoavat päästöoikeusmaksut ja energiaverotus parantavat puupolttoaineiden kilpailukykyä. Myös seudullisen uuden jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA) valmistui vuoden 2013 alussa. YVA-hankevastaavana toimi Turun Seudun Jätehuolto. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 44 Vuosikertomus 2013 Tuulisähkön lisärakentaminen kiihtyy Tuulisähkön osuus Turku Energian myymästä sähköstä vuonna 2013 oli 1,6 prosenttia. Turku Energia hankki tuulisähköä osakkuusyhtiöstään Suomen Hyötytuuli Oy:stä (11 GWh, 2012:11 GWh), Högsåran tuulivoimalasta 12,3 GWh, 2012: 12 GWh) sekä muutamista pienemmistä tuulivoimaloista. Turku Energian tavoitteena on lisätä huomattavasti tuulisähkön hankintaa. Vuonna 2013 Suomessa oli 211 tuulivoimalaa ( 2012: 162), yhteisteholtaan 448 MW (2012: 2 MW). Ne tuottivat sähköä noin 777 GWh eli 0,9 prosenttia(2012: 0,6 %) Suomen sähkönkäytöstä. Fennovoiman ydinvoimahanke Turku Energia on 3,52 % osuudella osakkaana vuonna 2007 perustetussa Fennovoiman omistavassa Voima-osakeyhtiö SF:ssä. Osallistuminen Fennovoima-hankkeeseen perustuu Turku Energian strategiaan, jonka tavoitteena on päästövapaan tai vähäpäästöisen sähkönhankinnan omavaraisuuden lisääminen ja tätä kautta riippuvuuden vähentäminen pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin hintavaihteluista ja hintariskeistä. Fennovoiman ydinvoimalan kokonaisteho on noin 1200 MW, josta Turku Energian osuus on noin 28 MW. Osuus vastaisi noin 15 % Turku Energian sähkönhankinnasta. Muut osakkaat ovat kaupan ja teollisuuden yrityksiä sekä pääosin kuntien ja kaupunkien omistamia sähköyhtiöitä. Fennovoima sai eduskunnalta myönteisen periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisesta vuonna 2010. Vuonna 2011 Fennovoima valitsi ydinvoimalan sijoituspaikkakunnaksi Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoen. Joulukuussa 2013 Fennovoima allekirjoitti laitostoimitussopimuksen venäläisen Rusatom Overseas –yhtiön kanssa. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 45 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Energiatehokkuuden parantaminen Turku Energia sitoutunut energia-alan energiatehokkuussopimuksiin EU:n yhtenä ympäristötavoitteena on energiatehokkuuden lisääminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Energiayhtiöt ovat sitoutuneet tavoitteeseen Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen v. 2008-2016 kautta. 95 yritystä ja 132 toimipaikkaa on liittynyt Energiapalvelujen toimenpideohjelman sopimukseen, lisäksi energiatuotannolla on oma sopimuksensa, johon on liittynyt 37 yritystä ja 204 toimipaikkaa. Myös Turku Energia ja Turku Energia Sähköverkot ovat sitoutuneet sopimukseen. Omassa energiankäytössä on sitouduttu viiden prosentin ja asiakkaiden energian loppukäytössä yhdeksän prosentin säästötavoitteeseen vuo-teen 2016 mennessä. Energiatehokkuustoimet on kirjattu osaksi yhtiön ympäristöohjelmaa. Energiansäästötoimia ovat esimerkiksi lämpökeskusten energiakatselmoinnit, sähköasemien energiatalouden tarkistukset sekä kiinteistö-jen valaistusten muutokset. Toimien toteutusta seurataan johdon tietojärjestelmän kautta. Yksiköiden tekemät energiatehokkuustoimenpiteet raportoidaan vuosittain Motivan sähköiseen seurantajärjestelmään. Turku Energiaan perustettiin vuoden 2014 alussa uusi Asiakaspalvelu-yksikkö, joka keskittyy muun muassa asiakkuuksien hyvään hallintaan ja sähkön ja lämmön energianeuvontaan. Hyvänä kulutuksen seurantatyökaluna toimii EnergiaOnline –palvelu, jonka kautta etäluettavien mittareiden tuottama tuntikohtainen sähkönkäyttötieto saadaan asiakkaan käyttöön. Asiakkaille jaetaan tietoa myös muissa energiankäyttöön liittyvissä asioissa kuten valaistuk-sessa ja sähkölämmityksen käytössä. Lämpö-asiakkaiden etäluettavien mittareiden asennukset ovat käynnissä ja ne saadaan käyttöön Turussa ja lähikunnissa vuoden 2014 aikana. Asiakkaita opastetaan kaukolämpölaitteiden käytössä tarvittaessa. Toimitalon asiakaspalvelupisteessä Linnankatu 65:ssa lainataan sähkönkäytön kulutusmittareita, joiden avulla voi selvittää kodin yksittäisen sähkölaitteen kulutuksen. Kulutusmittareita on hankittu lisää Turun pääkirjastoon, Ilpoisten, Nummen, Runosmäen ja Varissuon kirjastoihin sekä kirjastoautoihin. Mittareita saa lainata kirjastokortilla pariksi viikoksi. Turku Energian verkkosivuille on koostettu energian käytön opas energiansäästövinkkeineen. Turku Energia on vuosien ajan toiminut energiatehokkuuden parantamiseksi tiiviissä yhteistyössä Turun kaupungin kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen Valonian kanssa. Turku Energia osallistuu vuosittain valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon. Vuonna 2013 Turku Energia oli mukana jo 17. kertaa ja viikolla järjestettiin useita tapahtumia, muun muassa energia-aamubrunssi yhteistyökumppaneille ja Valoinfo henkilökunnalle. Lisäksi henkilökunnalle järjestettiin mahdollisuus tutustua uuteen laajennettuun Kakolan lämpöpumppulaitokseen. Turku Energia oli mukana myös Työväenopiston Rakentaja-illassa. Energiatehokkuusneuvontaa koululaisille Turku Energia on vuosittain ollut mukana Energiaa Länsi-Suomessa hankkeessa, joka tarjoaa 9-luokkalaisille energiatietoutta. Vuonna 2013 Turku Energiassa kävi vierailulla yhteensä 1034 oppilasta ja opettajaa. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 46 Vuosikertomus 2013 Myös toisen luokan oppilaille energiatietoutta on haluttu lisätä jakamalla opetusmateriaaleja Turun kouluille. Vuonna 2013 jaettiin 269 energiapakettia viiden koulun oppilaille ja opettajille. Lisäksi Turku Energia järjesti jälleen Energiakilpailun Turun koulujen toisen luokan oppilaille. Turku Energian valitsema alueen voittajatyö Hannunniityn koulun 2 C -luokan työ Energiahaamut osallistui myös valtakunnalliseen Energiakilpailuun ja sai kiitoskirjan. Turku Energia järjestää Energiakilpailun myös vuonna 2014 Turun kouluille. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 47 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Ympäristövaikutusten seuranta Ilmanlaadun seuranta Huippu- ja varavoimaan käytettävillä kaukolämpökeskuksilla ei ole jatkuvatoimisia päästömittauslaitteita vaan syntyvät ominaispäästöt selvitetään ulkopuolisen mittaajan tekemillä päästömittauksilla. Lupamääräyksissä mittausvelvoite on yleensä kolmen vuoden välein. Palamisprosessia kuitenkin tarkkaillaan jatkuvasti savukaasujen lämpötila-, tummuus- ja happipitoisuusmittareilla, joita kalibroidaan säännöllisesti. Kaikki yli 5 MW:n laitosten päästöt, energian ja polttoaineiden kulutukset, jätemäärät, kemikaalien määrät raportoidaan vuosittain ELY-keskukselle TyviElman sähköiseen ympäristöraportointijärjestelmään. Päästökauppalain mukaan hiilidioksidipäästöt on verifioitava ulkopuolisen todentajan toimesta joka vuosi. Todentamisen yhteydessä on tarkistettu päästöjen laskentatavat ja tarkkailusuunnitelmat. Jätehuolto ja kierrätys Turku Energia noudattaa kiinteistöillään ja työmaillaan jätelakiin perustuvia määräyksiä ja jätteiden kierrätys on järjestetty jatkuvilla jätehuoltosopimuksilla. Kierrätettävät jätteet (paperit, lehdet, pahvit, metallit, lasit) kerätään omiin lajittelupisteisiin ja vaarallisille jätteille on Linnankadulla väliaikaiseen varastointiin vaarallisten jätteiden va-rasto, jonka tyhjentää tarvittaessa luvanvarainen vaarallisten jätteiden käsittelijä. Myös metallit kerätään hyötykäyttöön sekä Linnankadulla että Aga:n varastolla. Jätteiden määriä seurataan vuosittain. Lämpökeskuksissa syntyvät vaaralliset jätteet noutaa luvanvarainen vaarallisten jätteiden käsittelijä. Henkilöstön liikkuminen ja työajot Turku Energialla on omia ajoneuvoja ja työkoneita mm. verkostojen rakentamis-, huolto- ja korjaustöihin. Työkoneita ovat mm. aggregaatit. Ympäristöohjelman mukaisesti yhtiön autokantaa on uusittu systemaattisesti noin 10 prosenttia vuodessa. Vuoden 2009 alusta ympäristöohjelman mukaisesti konsernin uusien autojen hankinnassa otettiin käyttöön CO2-päästörajat. Autoja on yhteensä seitsemän henkilöautoa, kymmenen kuorma-autoa, viisi nostolava-autoa ja 51 pakettiautoa, joista kaksi on sähköautoja. Lisäksi on käytössä nostureita ja muita työkoneita. Turku Energia on kannustanut henkilöstöään ympäristöystävällisempään liikkumiseen seuraavin keinoin: • Henkilökunnalla on mahdollisuus hankkia työsuhdematkalippuja, joilla voi ladata eri tyyppisiä linja-autokortteja. Työsuhdematkalipusta työnantaja maksaa 30 prosenttia. • Henkilökunnan tekemiä työmatkoja varten on hankittu kolme yhteistä latauskorttia linja-autoihin. • Yhtiön autojen varausohjelma otettiin käyttöön intranetissa. Tämä mahdollistaa yhteiskyytien lisäämisen pidemmillä työmatkoilla. Matkalaskut tehdään sähköisesti. • Henkilökunnalla on käytössä kaksi polkupyörää kesällä työajoihin. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 48 Vuosikertomus 2013 Luonnonsuojelu Turku Energia ei omista ympäristöllisesti arvokkaita maa-alueita. Turun kaupungilta vuokrattuja maa-alueita on yhteensä 224 624 m3, maa-alueita ei ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueilla. Lämpökeskusten isompia öljysäiliöitä ei sijaitse ympäristöllisesti arvokkailla alueilla, pohjavesialueilla sijaitsevien muuntamoiden öljyvahinkoriskejä on vähennetty. Energianjakeluverkkojen suunnittelussa huomioidaan ympäristöllisesti arvokkaat alueet ja maisemalliset asiat. Jo suunnittelun alkuvaiheessa pyritään tekemään yhteistyötä kaupungin eri viranomaisten kanssa. Yhteispalaverien kautta pystytään vähentämään myös ympäristö-, melu- ja liikennehaittoja. Sähköverkkojen sijainti on selvitetty Turun luonnonsuojelu- ja Natura-alueilla. Turku Energian on ajoittain suoritettava linjaraivauksia muun muassa Ruissalon luonnonsuojelualueilla. Työhön liittyvää toimintaohjeistusta on muutettu, tiedottamista ja koulutusta on lisätty. Sähköverkot on teettänyt kasvillisuuskartoituksen Turun 110 kV:n voima-johtoaukeista Turun yliopiston opiskelijatyönä. Ympäristöriskeihin varautuminen ja ympäristöinvestoinnit Ympäristövahinkoriskien minimointi kuuluu Turku Energian ympäristöohjelman päämääriin. Yhtiö pyrkii ennakoivilla toimenpiteillään minimoimaan muun muassa öljyvahinkojen riskejä. Ennakoivat toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta, ja viimeisten viiden vuoden aikana ei ole tapahtunut öljyvahinkoja. Vuoden 2013 aikana Turku Energia Sähköverkot rakennutti Pakkarin sähköasemalle kolmannen öljyn valuma-altaan ja myös Huhtalan päämuuntajan uusimisen yhteydessä tarkistettiin öljyn valuma-altaan tiiviys. Ympäristöinvestoinnit, -kulut ja –tuotot raportoidaan verkkosivuilla vuosittain omana kohtanaan. Turku Energian suurimmat ympäristöinvestoinnit tehdään osakkuusyhtiöiden kautta, esim. TSE:n, Liikennevirran ja Hyötytuulen mittavien tuulipuistohankkeiden kautta. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 49 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Ympäristövastuun mittarit Ympäristövastuun tunnusluvut 2009–2013 Oman energiatuotannon polttoaineiden käyttö (t) Ympäristö 2013 2012 2011 2010 2009 kivihiili 0 0 0 0 0 raskas öljy* 11834 31148 21949 27870 15766 kevyt öljy* 675 2063 348 401 486 puupolttoaineet** 74538 99594 89414 112925 yhdyskuntajäte** 48524 48466 turve* 1739 3943 5456 3902 0 0 0 0 0 biokaasu (m ) 2000000 1110000 1410000 1690000 1400000 Yhtiön kuljetus- ja muun kaluston polttoaineet (t)*** 99 106 97 99 99 Osuus raaka-aineista, jotka on jätettä (%) 0 6 6 0 0 Toimintojen sähkönkulutus (GWh)**** 17.3 14.8 88 86.7 73.5 Siirtohäviöt Sähköverkot (laskennallinen häviö %) 3 3 3 3 3 Siirtohäviöt Kaukolämpö* 9.8 10.2 8.7 7.2 7.7 Toimintojen lämmönkulutus (GWh) 5 6 8 9.7 7.8 Kokonaisvedenkulutus (m3) 54806 55136 32824 60284 58835 Jätevesipäästöt (m ) 3637 20325 15974 17108 8939 Luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkaat Turku Energian omistamat maa-alueet 0 0 0 0 0 Ympäristö 2013 2012 2011 2010 2009 Rikkidioksidi 1.007 0.557 0.398 0.721 0.351 Typenoksidit 0.733 0.5 0.448 0.491 0.421 Hiukkaset 0.094 0.035 0.027 0.034 0.024 Hiilidioksidi 1000 t/ GWh 0.316 0.132 0.086 0.144 0.087 puupelletti 3 3 *) Huom! V. 2012 tullut mukaan lähikuntien laitokset **Käytetään polttoaineina TSE:n tuotantolaitoksissa. ***) Sisältää autojen lisäksi pienkoneiden ja varavoimakoneiden polttoaineet ****) Sisältää TSK Oman tuotannon ominaispäästöt t/GWh Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 50 Vuosikertomus 2013 Päästöt omasta tuotannosta (t) Ympäristö 2013 2012 2011 2010 2009 Rikkidioksidi 128 450 302 518 214 Typen oksidit 93 404 341 353 258 Hiukkaset 12 29 20 24 15 Hiilidioksidi (1000 t) 40 107 65 103 53 Haitalliset raskasmetallit (t) 0.177 0.705 0.7 1.02 0.517 SF6-vuodot (t) 0 0.007 0.002 0 0 Ympäristö 2012 2011 2010 2009 2008 Kierrätettävät jätteet (paperit, pahvit) 25.18 40.1 42.1 32.9 40.6 Poltettavat jätteet (jätteenpolttolaitokselle) 7.17 6.6 8.4 15.5 18.7 Vaaralliset jätteet***** 36.33 42 44 98 85 Kaatopaikkajätteet 3.2 2.3 0.3 0.3 1.9 2481 799 Energiantuotannon tuhkat; Oriketo + JPL (t)* TSE 10800 11845 3061 2809 Muu hyötykäyttöön menevä aines (metallit) (t) 107 100 87 181 167 Merkittävät kemikaali-, öljy- ja polttoainevuodot 0 0 0 0 0 Ympäristömääräysten rikkomisesta aiheutuvien sakkojen ja sanktioiden määrä 0 0 0 0 0 Jätteet (t) Voimalaitoksen purkutyön jätteet (t) *****) Sisältää Ekokemin, L T raportit, SER-romut, CCA-pylväät, Kaivoasema Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 51 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Ympäristöohjelman päämäärät ja toteutuminen Turku Energian ympäristöohjelman toteutuminen 2012-2014 Turku Energian ympäristöohjelman 2012-2014 päämäärät ja toteutuminen vuonna 2013 Toteutunut Työn alla Ei toteutunut 1. Päämäärä: Ilmastokuormituksen vähentäminen 1.1 Tavoite: Lisätään uusiutuvan energian osuutta sähkön ja lämmön hankinnassa 50 % v. 2020 mennessä Osallistuttu TSE:n kautta Kakolan lämpöpumppulaitoksen toisen lämpöpumpun rakentamiseen Osallistuttu TSE:n kautta Orikedon biolämpökeskuksen laajennukseen * Osallistuttu TSE:n kautta monipolttoainelaitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen Hankittu hukkalämpöä pienemmiltä lämmöntoimittajilta ja asiakkailta * Laajennus ei ajankohtainen johtuen Turku Energian investoinnista TSE:n Naantalin monipolttoainevoimalaitokseen. 1.2 Tavoite: Lisätään tuulisähkön tuotantoa 150 GWh vuoteen 2020 mennessä Lisätään Hyötytuuliosakkuuden kautta tuulivoiman tuotantoa 150 GWh Hankitaan tuulisähköä myös pienemmiltä tuulisähkötoimittajilta (hankittu 3 MW) 1.3 Tavoite: Vähennetään paikallisia kasvihuonekaasupäästöjä Selvitetään LNG:n hyödyntämistä lämmön ja höyryn tuotannossa Huomioidaan CO2-päästörajat yhtiön uusien työautojen hankinnassa Edistetään sähkön käyttöä liikenteessä; Osallistuttu valtakunnalliseen sähköautojen latauspistehankkeeseen (Liikennevirta) 2. Päämäärä: Ympäristövahinkoriskien minimointi 2.1 Tavoite: Vähennetään riskitilanteita ja varaudutaan hätätilanteisiin Laaditaan SOS-taulut lämpökeskuksille hätätilanteita varten Seurataan ympäristölupavelvoitteiden toteutumista 1 x vuodessa Rakennetaan Pakkarin sähköasemalle kolmas valuma-allas Uusitaan Huhkolan päämuuntaja ja tarkastetaan altaan tiiviys 2.2 Tavoite: Vähennetään verkon käyttöön liittyviä ympäristöhaittoja Kierrätetty käyttökelpoista verkkomateriaalia Lisätty tiedottamista ja yhteistyötä konsernin sisällä maankaivuutöissä Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 52 Vuosikertomus 2013 3. Päämäärä: Energiatehokkuuden lisääminen 3.1 Tavoite: Lisätään asiakkaiden sähköistä asiointia ja tietoisuutta energiankulutuksestaan Osallistuttu energiansäästöviikkoon useilla eri tapahtumilla Varaudutaan etäluentamittareiden asentamiseen asiakkaille ja mittaustiedon käyttöön Turun ja lähikuntien kaukolämpöjärjestelmässä Järjestetty Energiakilpailu Turun koulujen tokaluokkalaisille ja jaettu energiansäästöpaketteja opetusmateriaaleiksi kouluihin 3.2 Tavoite: Lisätään omien kiinteistöjen energiatehokkuutta Jatkettu lämpökeskusten energiakatselmointeja (TYKS) Kontrolloidaan sähköasemien sisälämpötiloja automaattisella ohjauksella (toteutettu Ruohonpää, Kemppilä, Ilpoinen) Linnankadun kiinteistöjen valaistuksen/ohjauksen energiatehokkuuden optimointi (turbiinihallissa siirryttiin led-valaistukseen) 3.3 Tavoite: Vähennetään verkostohäviöitä Jatketaan TSK:n ja Turku Energian pintakanavien saneerausta lämpöhäviöiden pienentämiseksi (Kairiskulma) 3.4 Tavoite: Lisätään toimiston materiaalitehokkuutta ja ympäristöystävällisiä hankintoja Vähennetään paperin kulutusta 50 %, tulostukset ohjataan kaksipuolisena oletuksena monitoimikoneisiin 4. Päämäärä: Ympäristöviestinnän lisääminen 4.1 Tavoite: Lisätään ympäristöviestintää Uudistetaan Turku Energian verkkosivuja ympäristönäkökulma huomioiden Tiedotetaan sidosryhmille yritysvastuuasioista vuosiraportoinnin kautta 4.2 Tavoite: Lisätään ympäristövastuullisuutta ja -näkyvyyttä hankkeiden kautta Osallistutaan Itämeri-haasteeseen Saaristomeren Suojelurahaston ja PSS yhteisten hankkeiden kautta Jatketaan jakokaappien maalaushankkeita Turun katukuvassa yhteistyössä asukasyhdistysten ja taiteilijoiden kanssa Osallistutaan pk-yritysten energiatietoisuuden lisäämiseen Valonian hankkeen kautta Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 53 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Ympäristötilinpäätös ja laadintaperusteet Turku Energian ympäristötilinpäätös 2013 Ympäristöinvestoinnit EURO 2013 2012 11 130 13 321 Ilmastonsuojelu Osuus uusien autojen hankinnasta Kakolan lämpöpumppulaitoksen laajennus* Tekstiilihuollon kaasutinlaitos 1 838 637 3 297 Maaperän ja vesiensuojelu Pohjavesialueen jakelumuuntajien suojaukset 9 554 Öljyhälyttimien hankinnat 5 954 Huhkolan muuntaja-altaan saneeraus 7 130 Energiansäästöinvestoinnit Sähkön etäluettavat mittarit 59 260 Lämmön etäluettavat mittarit 102 995 Sähköasemien energiatalouden tehostaminen 29 865 316 360 Meluhaittojen vähentäminen Orikedon biolämpökeskuksen meluaita* 188 930 Sähkö- ja magneettikenttien vähentäminen Lehmustie 24 muuntamon rakentaminen 5 962 Ympäristöinvestoinnit yhteensä 219 639 2 372 757 Ympäristöinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista % 1,6 % 14,3 % * Laitos siirtynyt Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n omistukseen 1.1.2013 Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 54 Vuosikertomus 2013 Ympäristökulut EURO 2013 2012 Biokaasun osto 65 588 42 153 Tuulivoiman osto 551 946 827 249 Päästöjen vähentäminen 7 949 5 193 Päästöjen verifiointiin liittyvät kulut 62 814 26 085 Ympäristövaikutusten tarkkailu 18 516 30 217 Käyttö- ja kunnossapitokulut Jätteenpolttolaitoksen ympäristökulut* 136 918 Jätehuolto 11 896 33 621 Vaarallisten jätteiden jätehuolto 45 589 65 925 Jätevesien käsittely 70 765 109 195 Öljyvahinkoriskien vähentäminen 2 918 16 932 Energiatehokkuustoimet 47 232 49 218 Ympäristöhallinnon kulut 92 878 81 514 Ympäristöviestintä ja markkinointi 51 797 32 741 Tutkimus- ja kehityshankkeet 47 221 24 403 Ympäristönsuojelun tasoa parantavat kulut Luonnon monimuotoisuuden suojelu, kasvillisuuskartoitus 15 547 Muut ympäristökulut Ympäristövakuutukset 11 682 7 437 Annetut avustukset 8 714 12 007 Ympäristöinvestointien poistot 189 478 2 925 384 Ympäristökulut yhteensä 1 286 983 4 441 742 Ympäristökulujen osuus kokonaiskustannuksista % 0,53 % 1,73 % 2012 Ympäristötuotot EURO 2013 Saadut energiatuet 135 000 Romumetallin myynti 16 399 15 220 Ympäristötuotot yhteensä 151 399 15 220 Ympäristötuottojen osuus liikevaihdosta % 0,06 % 0,01 % Ympäristötilinpäätöksen laadintaperiaatteet Ympäristötilinpäätöksessä on esitetty Turku Energia -konserniin kuuluvista yhtiöistä emoyhtiö Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n sekä tytäryrityksen Turku Energia Sähköverkot Oy:n (omistusosuus 100 %) tiedot. Osakkuusyritysten Svartisen Holding AS:n, Turku Science Park Oy:n, Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tietoja ei ole raportoitu, sillä ne on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tytäryrityksen Kiinteistö Oy BioTorni tietoja ei ole esitetty, sillä ne eivät ole olennaisia. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 55 Vuosikertomus 2013 Turku Energia on osakkaana myös Suomen Hyötytuuli Oy:ssä ja Liikennevirta Oy:ssä, mutta näitä yhtiöitä koskevia tietoja ei ole raportoitu tässä yhteydessä. Kustannukset on kerätty pääosin suoraan taloushallinnon järjestelmästä, osittain kulut on saatu toimittajien vuosiraportoinneista. Tilinpäätös on tehty Turun kaupungin antamien tilinpäätösohjeiden ja kirjanpitolautakunnan (KILA) suositusten mukaan. Ympäristö- ja energiansäästöinvestoinnit Sähköverkon merkittävimmät ympäristöinvestoinnit kohdistuivat sähköasemien energiatalouden parantamiseen ja etäluettavien mittareihin vaihtoihin. Mittarit tulevat lisäämään asiakkaiden tietoisuutta omasta energiankulutuksestaan sekä ne myös vähentävät huomattavasti mittarinlukijoiden työajoja asiakaskohteisiin. Myös Lämmön merkittävimmät ympäristöinvestoinnit olivat etäluettavat mittarit. Lisäksi ilmastonsuojeluun liittyvinä toimenpiteinä huomioitiin osuus uusien, vähäpäästöisempien autojen hankintamenoista (7 %). Myös muita merkittäviä investointeja tehtiin, mutta ne koskevat osakkuusyhtiöiden toimintaa, esim. Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n Kakolan lämpöpumppulaitoksen laajennus. Ympäristökulut Käyttö- ja kunnossapitokulut Biokaasun ja tuulivoiman ostot Tähän on kirjattu biokaasun ja tuulivoiman ostoon (Högsåra) liittyvät kulut. Päästöjen vähentäminen Tähän on kirjattu sähköautoon sekä henkilöstön joukkoliikenteen käytön tukemiseen liittyvät kulut. Päästöjen verifiointi Päästöjen verifiointiin on kirjattu päästökauppaan liittyviä kuluja. Ympäristövaikutusten tarkkailu Kustannukset muodostuvat kaukolämpökeskusten päästömittauksista sekä Turun seudun ilman laadun seurantaan liittyvän mittausjärjestelmän maksuista. Mukana on myös päästöjen mittalaitteiden kalibrointiin liittyviä kuluja. Jätehuolto Kustannukset muodostuvat kierrätettävien sekä poltettavien ja vaarallisten jätteiden käsittely- ja kuljetuskustannuksista. Jätteenkäsittelymaksut sisältävät jäteveron. Jätevesien käsittely Jätevesien käsittelyyn sisältyy jätevesi- ja puhtaan veden maksut. Ympäristönsuojelun tasoa parantavat kulut Öljyvahinkoriskien vähentäminen Öljyvahinkoriskien vähentämiseen liittyvät kuluja on raportoitu mm. Lentokentän lämpökeskuksen pohjavesiputket sekä öljyvahinkojen ennaltaehkäisyyn liittyviä hankintoja. Energiatehokkuustoimet Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 56 Vuosikertomus 2013 Energiansäästökustannuksiin on otettu energiansäästöviikkoon, kaukolämmön, sähköverkkojen ja sähkönmyynnin energiansäästöopastukseen liittyviä kuluja sekä koululaisten Energiakilpailuun ja opetuspaketteihin liittyvät kulut. Ympäristöhallinnon kulut Kustannukset muodostuvat oman ympäristötyön kuluista, ympäristöjärjestelmän ulkoisten auditointien kuluista ja vuosimaksusta sekä ympäristökoulutus- ja kurssimaksuista matka- ja majoituskuluineen. Myös ympäristölupamaksuihin liittyvät kulut sisältyvät hallintokuluihin. Ympäristöviestintään ja -markkinointiin liittyneet kulut on ilmoitettu omana eränään, sisältäen esim. esitteet, vuosikertomus, osuus verkkosivuista. Tutkimus- ja kehityshankkeet Tutkimus- ja kehityshankkeisiin on otettu sähköautojen latausoperaattoreihin liittyvä hanke sekä Lämpö-yksikön aurinkolämpöselvitys. Muut ympäristökulut Annetut avustukset Kustannuksiin kuuluu ympäristöjärjestöille tai ympäristöön liittyviin projekteihin annetut avustukset, lahjoitukset ja jäsenmaksut eri yhdistyksille. Avustuksiin on laskettu myös yhteistyösopimus Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa. Ympäristövakuutukset on kirjattu omana eränään. Ympäristöinvestointien poistot Ympäristöinvestoinneista laskettuja suunnitelmapoistoja ovat mm. etäluettaviin mittareihin, lämpöakkuun ja autoihin liittyviä poistoja. Ympäristövastuut Euroopan unionin arseenidirektiivistä 552/2009 johtuen Turku Energialla on pylväiden käsittelyvastuu. Vanhat pylväät ovat vaarallista jätettä ja ne pitää hävittää vaarallisten jätteiden laitoksissa. Ympäristötuotot Tuotoiksi raportoitiin romumetallien myynti ja TE-tuki Artukaisten puukaasutuslaitokselle. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 57 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Ympäristö - Ympäristöhankkeita 2013 Ympäristöhankkeita 2013 Kakolan lämpöpumppulaitoksen laajennus Vuoden 2013 merkittävin investointi oli Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Kakolan jätevedenpuhdistamon lämpöpumppulaitoksen laajennus, jolloin luolastoon rakennettiin toinen lämpöpumppuyksikkö. Vuonna 2009 Turku Energian rakennuttama ja käyttöönottama Kakolan lämpöpumppulaitos on osoittautunut luotettavaksi ja kannattavaksi investoinniksi. Se on jokaisena toimintavuotenaan tuottanut noin kymmenesosan Turun kaukolämmöstä hyödyntäen ekologisesti ja tehokkaasti puhdistetun jäteveden hukkaenergiaa. Tuotannossa jäähtyvä vesi on puolestaan kattanut lähes koko Turun kaukojäähdytystarpeen. Turku Energia vaihtaa Artukaisissa polttoöljyn GASEK Oy:n puukaasutinratkaisuun Turku Energian tavoitteena on lisätä uusiutuvaa hiilidioksidivapaata energianhankintaa ja -tuotantoa. Tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus yli 50 prosenttiin sähkön ja lämmön hankinnassa. Tavoitteeseen pyritään tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden, muun muassa Turun tekstiilihuollon kanssa. Turku Energia ja energiateknologiayritys GASEK toteuttavat Turun tekstiilihuollon Artukaisissa sijaitsevaan pesulaan uuden puukaasutinlaitoksen tuottamaan pesulatoiminnan vaatimaa höyryä. Siirtyminen öljystä hakkeeseen vähentää vuotuisesti noin 1 000 tonnia CO2-päästöjä ja polttoainekustannuksissa jopa satoja tuhansia euroja. Laitos rakennetaan ja otetaan tuotannolliseen käyttöön vuoden 2014 aikana. Turku Energia edelläkävijänä sähköisen liikenteen kehittämisessä Turku Energia on yksi niistä 17 suomalaisesta energiayhtiöstä, jotka ovat perustaneet sähköautojen latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:n. Turku Energia on yksi viidestä suurimmasta omistajasta 10 prosentin osuudella, ja investoi yhtiöön puoli miljoonaa euroa. Uusi yhtiö mahdollistaa sähköautojen latauspalveluiden valtakunnallisen yhteiskäytön. Sen ansiosta sähköautoilijat voivat ladata autonsa missä tahansa Virtapisteessä kautta Suomen. Latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:n rooli on mahdollistaa latauspisteiden laaja yhteiskäyttö ja tehdä omistajilleen, kuten Turku Energialle latauspisteiden ylläpito- ja tukipalvelut sekä latauspalveluiden myynti mahdollisimman helpoksi. Turku Energialle rooli latauspisteiden tulevana omistajana ja latauspalveluiden tarjoajana on paikallisena energiayhtiönä luonteva. Turku Energia aloittaa latauspisteverkoston rakentamisen vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on saada asiakkaiden käyttöön kolme latauspistettä vuoden 2014 loppuun mennessä. Latauspisteet sijoitetaan Turkuun liikenteen ja asioinnin kannalta keskeisimmille paikoille. Lisäksi Turku Energia pyrkii tarjoamaan latausoperaattoriyhtiön kautta maanlaajuisen latauspisteverkoston asiakkaidensa käyttöön ensi vuoden aikana. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 58 Vuosikertomus 2013 Turku energiatehokkuuden kehittämisen kärjessä - Suuria säästöjä LED-katuvalaisimilla Turun allekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on eri keinoin säästää vuoteen 2016 mennessä 9 prosenttia energiaa vuoden 2005 tasoon verrattuna. Keskeinen osa toteutusta on ulkovalaisinten vaihto uusiin LED-valaisimiin, hanke toteutetaan kolmiosaisena ESCO-hankkeena. Turku Energia toimittaa nyt toisen vaiheen led-valaisimet 10 vuoden palvelusopimuksella. Turku Energia Urakointipalvelut vastaa ulkovalaistusverkon rakentamisesta ja kunnossapidosta Turussa. Valaistuspisteitä on noin 28 000 kappaletta ja niistä 8000:ssa valo on tuotettu elohopealampuilla. Uusia led-valaisimia asennetaan noin kymmenesosa eli 2600 kpl. Uudet led-valaisimet kuluttavat 70 prosenttia vähemmän sähköä. Myös valon laatu on led-valaisimilla hyvä, sillä ne tuottavat neutraalia valkoista valoa. Valaisimet valmistaa salolainen Easy Led Oy. Myös itse valaisimet ja niiden kaapeloinnit uusitaan vaihtojen yhteydessä. Taidesähkökaappeja taiteiltu lisää Turun kaupunkikuvaan Turku Energia Sähköverkot jatkoi sähkönjakokaappien taidehankkeita myös kesällä 2013, yhteistyötä tehtiin muun muassa Turun Sunnuntaimaalareiden, Nuorten työpajan ja muiden paikallisten taiteilijoiden kanssa. Hanke on osa Turku Energian ympäristöohjelmaa, teemana jatkuu edelleen luontoaiheet. Kesän aikana noin 18 jakokaappia kaunistui Turun alueella. Hanke alkoi vuonna 2010 Portsan asukasyhdistyksen aloitteesta ja hienoa yhteistyöhanketta on jatkettu jo kolme kesää. Jakokaappeja on maisemoitu aiemmin myös Varissuolla (Taf Taf hanke), Linnankadulla (Taideakatemia) ja keskustassa (BOX-hanke). Muutamia kaappeja on maalattu myös Samppalinnan koulun ympäristössä oppilastyönä ja Martinmäen alueella. Kuvat taideteoksista löytyvät Turku Energian verkkosivuilta www.turkuenergia.fi. Sieltä voi kuvagalleriasta ihailla myös aiempina vuosina maalattuja taidekaappeja. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 59 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Sidosryhmät Vastuuta ihmisistä Sosiaalinen vastuu koostuu henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisestä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, tuotevastuu- ja kuluttajansuojakysymyksistä sekä vastuullisesta toiminnasta sidosryhmäyhteistyössä. Turku Energian keskeiset sidosryhmät ovat oma henkilöstö, asiakkaat ja omistajan edustajat sekä turkulaiset. Sidosryhmien odotusten tunteminen ja niihin vastaaminen muodostavat pohjan luottamuksen ja hedelmällisten asiakas- ja yhteistyösuhteiden synnyttämiselle ja vaalimiselle. Pyrimme siihen, että vuoropuhelu keskeisten sidosryhmiemme kanssa on avointa ja säännöllistä. Seuraamme sidosryhmätyötämme useilla mittareilla. Turku Energian sidosryhmät Sidosryhmät pyritään tunnistamaan yrityksen vuosisuunnittelun sekä erillisten hankkeiden käynnistämisen yhteydessä mahdollisimman kattavasti molemminpuolisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että sidosryhmä on sitä keskeisempi, mitä suurempi vaikutus Turku Energialla on sen edustajiin tai vastavuoroisesti ryhmällä on Turku Energiaan. Asiakkaat Odotuksia Turku Energialle Energian toimitusvarmuus ja edullisuus Energian ympäristöystävällisyys Hyödyllinen ja tavoittava viestintä Asiakaspalvelun saavutettavuus Energiankäytön neuvonta Vastuullisuus toiminnassa Vastauksia odotuksiin Luotettavat energiaverkostot ja kilpailukykyinen hankinta Ympäristöohjelman tavoitteet ja ISO 14 001 –ympäristöjärjestelmä Monikanavainen ja asiakaslähtöinen asiakasviestintä Helpot ja riittävän kapasiteetin asiointikanavat Kehittyvät seurantapalvelut Yritysvastuun johtaminen Mittareita Toimitusvarmuus Ympäristöohjelman toteutus, sisäiset ja ulkoiset auditoinnit Asiakasviestinnän kanavien kävijämäärien seuranta sekä lukijatutkimukset Asiakastyytyväisyyden jatkuva seuranta Asiointikanavien käyttö Palautteiden laatu ja määrä Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 60 Vuosikertomus 2013 Asiakkaiden edustajat, etujärjestöt ja asukasyhdistykset Odotuksia Turku Energialle Viestintä ajankohtaisista teemoista Ryhmän erityistarpeiden tunteminen Vastauksia odotuksiin Sidosryhmätapahtumat ja vierailut kokouksissa Avoin keskusteluyhteys Mittareita Suora palaute Asiakastyytyväisyystutkimus Oma henkilöstö Odotuksia Turku Energialle Hyvä johtaminen Työn arvostus ja pysyvyys Vaikuttamismahdollisuudet Oman osaamisen kehittäminen Työtyytyväisyys ja –turvallisuus Vastauksia odotuksiin Esimiestaitojen kehittäminen ja roolien selkiyttäminen Pitkäjänteinen henkilöstöresurssien johtaminen Hyvä sisäinen viestintä Kehityskeskustelut ja osaamisresurssien hallinta Työhyvinvointi- ja turvallisuusjohtaminen ja varhaisen puuttumisen mallit Mittareita Henkilöstötutkimus Kehityskeskustelut Poissaolot Työtapaturmien määrä Oman työnantajan suosittelu Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 61 Vuosikertomus 2013 Omistaja Odotuksia Turku Energialle Sijoitetutun pääoman tuotto Kannattava ja kestävä kasvu Tehokas riskienhallinta Infrastruktuurin kehittäminen Asiakas- ja asukastyytyväisyys Vastauksia odotuksiin Liiketoiminnan kannattavuuden ylläpitäminen Riskienhallinnan toimintatavat Läpinäkyvä raportointi ja selvitykset Asiakkuuksien hyvä hoito Asiakasviestintä ja asiakaspalvelu Mittareita Liikevoitto Sijoitetun pääoman tuotto Toimitusvarmuus Asiakastyytyväisyys Asiakaspalautteet, Julkinen keskustelu Viranomaiset, kunnat, valtio ja alan järjestöt Odotuksia Turku Energialle Lainsäädännön ja alan ohjeistusten noudattaminen Osallistuminen ympäristö- ja energiakysymysten kehittämiseen Energia-alan edunvalvonta Hyvä taloudellinen kehitys ja veronmaksukyky Avoimuus Vastauksia odotuksiin Yhteydenpito ja osallistuminen edunvalvontaan ja työryhmiin Välittömät ja välilliset verot yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitoon Kattava ja avoin raportointi Toiminnan läpinäkyvyys Viestintä ja tiedottaminen Mittareita Maksettujen verojen, investointien ja työpaikkojen määrä Kontaktien määrä Yritysvastuun mittaristot Osallistuminen julkiseen keskusteluun Asiakastyytyväisyys Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 62 Vuosikertomus 2013 Kansalaisjärjestöt ja poliittiset luottamushenkilöt Odotuksia Turku Energialle Lainsäädännön sekä alan normien ja ohjeiden noudattaminen Uusiutuvan energiatuotannon lisääminen Avoin ja vuorovaikutteinen viestintä Vastauksia odotuksiin Kattava ja avoin raportointi Ympäristöohjelman toteuttaminen Tiedusteluihin vastaaminen Ryhmätapaamiset ja vierailut Mittareita Yhteydenotot ja palautteet Julkinen keskustelu Toteutuneet hankkeet Käytettyjen uusiutuvien energianlähteiden määrä Palautteisiin vastaaminen Toimittajat ja yhteistyökumppanit Odotuksia Turku Energialle Selkeät osapuolten vastuut Yhteistyön toimivuus ja reiluus Hyvä maksuvalmius Vastuullisuus Vastauksia odotuksiin Selkeä dokumentointi ja epäkohtiin puuttuminen Reilu kilpailuttaminen Toimittaja-arvioinnit Yritysvastuukyselyt Mittareita Yhteistyökumppanien määrän ja laadun seuranta Reilut ja läpinäkyvät hankintamenettelyt Laskujen maksuajan seuranta Toimittaja-arviointien tulokset Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 63 Vuosikertomus 2013 Media Odotuksia Turku Energialle Aktiivinen, asiantunteva ja luotettava viestintä Yhteyshenkilöiden tavoitettavuus Vastauksia odotuksiin Aktiivinen ja luotettava viestintä Avoin tiedottaminen Mediatapaamiset Kriisiviestintävalmiuden kehittäminen ja ylläpito Mittareita Jatkuva mediaseuranta Tiedotteiden määrä Mediakontaktointien määrä Julkisen keskustelun ja ilmapiirin seuranta Mediatapaamisten osanottajamäärät Opiskelijat ja koululaiset Odotuksia Turku Energialle Työ-, opinnäyte- ja harjoittelupaikat Energia-alan ja urapolkujen esittely Vastauksia odotuksiin Aktiivinen harjoittelu- ja opinnäytepaikkojen tarjoaminen Koululaisvierailut ja oppimateriaalit Vierailut oppilaitoksissa Mittareita Kesätyö-, harjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksien määrä Koululaisvierailuiden määrä Jaetut opetuspaketit ja oppimateriaalit Muut energiayhtiöt Odotuksia Turku Energialle Kehittyvä ja osapuolia hyödyttävä yhteistyö ja kumppanuus Tietojen ja kokemusten jakaminen Vastauksia odotuksiin Avoin yhteistyö ja kumppanuus Yhteiset kehityshankkeet ja yhteisten toimintaedellytysten parantaminen Mittareita Yhteistyön määrä ja laatu Yhteisten toimintaedellytysten muutokset Pienempiä sidosryhmiä unohtamatta Oman henkilöstön ja asiakkaiden lisäksi Turku Energialla on useita muita sidosryhmiä, joiden kanssa Turku Energia käy vuoropuhelua ja joiden tiedontarpeet ja odotukset yhteistyötä kohtaan huomioidaan toiminnassa. Tällaisia ovat lapset ja nuoret sekä naapurit ja asukasjärjestöt. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 64 Vuosikertomus 2013 Energia- ja ympäristökasvatusta lapsille ja nuorille Turku Energia on lisännyt panostuksiaan lasten ja nuorten energia- ja ympäristökasvatuksen edellytysten parantamiseen toiminta-alueensa kouluissa. Merkittävin yhteistyön muoto on ”Energiaa Länsi-Suomessa” –hanke, jonka puitteissa Turku Energiassa vierailee vuosittain satoja peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia energia-alaan tutustumassa. Vuonna 2013 vierailulla kävi 1034 oppilasta ja opettajaa. Turku Energia lahjoittaa vuosittain lisäksi Turun alakoulujen toisen luokan oppilaille ja opettajille Motivan energia-aiheisia oppimateriaalipaketteja sekä järjestää vuosittain Motivan kanssa Tokaluokkalaisten Energiakilpailun. Turku Energian edustajat vierailevat säännöllisesti alueen ammatillisissa oppilaitoksissa esittelemässä yritystä työnantajana sekä työharjoittelupaikkojen tarjoajana. Turku Energia oli myös vuonna 2013 mukana osoitteeseen Eerikinkatu 7 rakennetussa Yrityskylä-oppimisympäristössä. Lähes kaikki Turun 5.-6.-luokkalaiset vierailivat kylässä tutustumassa yhteiskunnan ja yritysten toimintaan kevään aikana. Lähes 15 000 Varsinais-Suomen alueen 6.-luokkalaista harjoittavat talous- ja työelämätaitojaan Yrityskylässä syksyn 2013 ja kevään 2016 välisenä aikana. Naapurit ja asukasyhdistykset Nykyisten ja suunnitteilla olevien energiantuotantolaitosten lähellä asuvat ihmiset kaipaavat tietoa naapurustossa olevasta toiminnasta. Tiivistä yhteydenpitoa jatkettiin Orikedon biolämpökeskuksen ja jätteenpolttolaitoksen naapureiden edustajien kanssa. Tapaamisissa käsiteltiin laitosten ympäristövaikutuksia ja niiden seurantaa sekä laitoksen laajennussuunnitelmia. Aiempina vuosina Turku Energia on tiedottanut naapureille myös Turun Linnankadun voimalaitoksen koneistojen purkutöistä. Lisäksi Pansion satamaan suunnitellun voimalaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä asukasvuorovaikutus oli erittäin merkittävässä asemassa. Turku Energia tekee yhteistyötä myös Suomen Omakotiliiton ja Turun Pientalojen Keskusjärjestön TPK:n alaisten asukasyhdistysten kanssa. Jäsenetujen lisäksi merkittävä osa yhteistyötä on Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 65 Vuosikertomus 2013 energia-aiheisten puheenvuorojen ja viestintäaineistojen tuottaminen yhdistysten tapaamisiin ja julkaisuihin. Ympäristöviestintä ja -reklamaatiot Ympäristöasioista kerrotaan ulkoisille sidosryhmille vuosikertomuksessa, asiakaslehti Valopilkussa sekä omilla internet-sivuilla. Energiatehokkuus- ja ympäristöasioiden viestinnässä tehdään tiivistä sisältö- ja asiantuntijayhteistyötä Turun kaupungin kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen Valonian kanssa. Turku Energia saa ympäristöasioihin liittyviä kyselyjä puhelimitse, sähköpostitse ja verkkosivujen kautta. Kyselyt kohdistuvat pääosin päästömääriin, sähkön alkuperään ja ominaispäästökertoimiin sekä uusiutuvien polttoaineiden osuuksiin. Mahdolliset ympäristötiedustelut ja reklamaatiot käsitellään mahdollisimman pikaisesti. Osallistumien yhteisöjen toimintaan Turku Energia osallistuu lisäksi jäsenenä useiden yhdistysten ja yhteisöjen toimintaan. Vuonna 2013 jäsenmaksuja maksettiin seuraaville yhteisöille: Adato Energia, Aurajoen nuorkauppakamari, Energiajohtajat Ry, Energiateollisuus Ry, Fingrid, Finnish Business & Society, Green Know-How-Turku, Kiinteistöliikelaitos, NAET Nordic Association of Electricity Traders, Nasdaq OMX, Nord Pool Finland Oy, Nord Pool Spot AS, Turun Kauppakamari, Suomen Laatuyhdistys, Suomen Valoteknillinen seura ry, Sähkötarkastusyhdistys, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto, Turunmaan Sähköyhdistys, Ilmansuojeluyhdistys, Sähköenergialiitto ry SENER, Varsinais-Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijat, Veronmaksajain Keskusliitto. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 66 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Sidosryhmät - Henkilöstö Hyviin tuloksiin osaavalla ja motivoituneella henkilöstöllä Turku Energian tulos perustuu työssään viihtyvän henkilöstön vahvaan osaamiseen ja toimivaan yhteistyöhön asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Turku Energian osaava joukko kasvaa lähivuosina monella uudella osaajalla vanhempien työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle. Lähivuosien haasteena on osaavien työntekijöiden rekrytointi ja sitouttaminen sekä osaamisen ja tietämyksen siirtäminen uusille työntekijöille. Henkilöstöpolitiikka ja johtaminen Turku Energian henkilöstöpolitiikan tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin, motivoituneisuuden ja osaamisen kehittäminen. Työsuhteemme ovat usein pitkiä ja osaamista arvostetaan. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle uusia työpaikkoja on vapautumassa aiempaa enemmän. Seuraavien 10 vuoden aikana eläkkeelle siirtyy lähes 40 prosenttia henkilöstöstä. Hyvin onnistuneet rekrytoinnit ja sujuvat perehdytyskäytännöt ovat Turku Energian keskeisiä menestystekijöitä. Yhtiö pyrkii tietoisesti myös lisäämään henkilöstön sisäistä liikkuvuutta ja työkiertoa. Turku Energiassa kehitetään vahvasti esimiestoimintaa, koska hyvällä johtamisella tiedetään olevan suora yhteys henkilöstön hyvinvointiin. Esimiestyön kehittämisen tavoitteena on, että johtavassa asemassa toimivat henkilöt oppivat tuntemaan omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa esimiehinä, kehittämään omaa johtamistapaansa ja esimiestyötään sekä toimimaan rakentavalla tavalla erilaisissa haastavissa esimiestyöhön kuuluvissa tilanteissa. Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa (2009-2013) Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 67 Vuosikertomus 2013 Henkilöstön ikäjakauma sukupuolittain (lukumäärä) Työntekijöiden vaihtuvuus 2009-2013 (lukumäärä) Palkitseminen Konsernin palkitsemisjärjestelmä, joka kattaa koko henkilöstön, tukee osaltaan liiketoimintastrategiaa ja on kiinteä osa johtamisjärjestelmää. Kokonaisvaltaisen palkitsemisen ja harkittujen kannustimien avulla Turku Energia on kilpailukykyinen uusia tulevaisuuden työntekijöitä rekrytoitaessa. Työntekijöillä, toimihenkilöillä ja ylemmillä toimihenkilöillä on omat Energiateollisuus ry:n kanssa sovitut työehtosopimukset. Lisäksi kullakin henkilöstöryhmällä on oma paikallinen sopimuksensa. Konsernin keskeiset palkitsemiselementit ovat tehtävän vaativuuteen perustuva peruspalkka sekä henkilökohtaiset palkanosat. Lisäksi koko henkilöstö on mukana tulospalkkiojärjestelmässä. Muita keskeisiä palkitsemiskokonaisuuteen liittyviä tekijöitä ovat hyvät kehittymismahdollisuudet, joustavat työaikajärjestelyt ja työsuhteen pysyvyys. Vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä kohdellaan yhdenmukaisesti. Eräät henkilöstöetuudet edellyttävät vähintään neljän kuukauden Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 68 Vuosikertomus 2013 mittaista työsuhdetta. Palkkoja ja palkkioita maksettiin vuonna 2013 yhteensä 13,8 milj. euroa (2012: 13,4 milj. euroa). Tulospalkkioita maksettiin vuodelta 2013 0,5 milj. euroa (2012: 0 euroa). Koulutus ja kehittäminen Osaamisen kehittämiseen panostetaan Turku Energiassa järjestelmällisesti. Henkilöstön kehittämistä ohjataan kolmevuotisella osaamisresurssien hallintaohjelmalla, joka on voimassa vuosina 2014–2016. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on avainedellytys sille, että yhtiön strategian mukaiset tavoitteet toteutuvat. Konsernin menestymisen kannalta tärkeät osaamisalueet on määritetty, ja niiden pohjalta laaditaan yksikkö- ja toimintokohtaiset osaamistavoitteet. Osaamista rakennetaan systemaattisesti sekä koko konsernin että liiketoimintojen näkökulmasta katsottuna. Alaisen ja esimiehen välillä vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa määritellään koulutus- ja kehittämistarpeet. Koulutuspäivien määrä henkilöä kohden oli vuonna 2013 keskimäärin 3,8 pv/ henkilö (2012: 3,9 pv/ henkilö). Keskeisin koulutusteema oli tekninen ja kaupallinen ammattikoulutus, jota oli keskimäärin kaksi päivää henkilöä kohden. Henkilöstön ammattitaitoa on laajennettu edelleen myös oppisopimuskoulutuksen avulla. Myös työnohjaukseen ja hiljaisen tiedon siirtämiseen luodaan systemaattisia toimintatapoja. Henkilöstön koulutukseen investoitiin keskimäärin 1 429 euroa/henkilö (2012: 1 290 euroa/ henkilö). Henkilöstön koulutusjakauma (prosenttia) Työhyvinvointi Konsernissa noudatetaan työhyvinvointistrategiaa, joka kattaa työterveys- ja turvallisuusasiat. Turku Energian pysyvä tavoite on nolla tapaturmaa. Työhyvinvointistrategian mukaan yrityksen toiminta perustuu korkeaan osaamiseen ja toimialan luonteen vuoksi toiminnassa edellytetään erityisen korkeata turvallisuustasoa. Henkilöstö on Turku Energian liiketoiminnan kehittymiselle ja jatkuvuudelle pääoma, jonka työhyvinvoinnista kannetaan vastuuta kaikilla organisaation alueilla. Turku Energiassa on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi henkilöstön työhyvinvoinnin varmistaminen suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla. Työhyvinvoinnin edistämiseksi suunnitellut toimenpiteet ja tavoitteet kirjataan vuosittain päivitettävään työhyvinvointiohjelmaan. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 69 Vuosikertomus 2013 Vuonna 2013 toteutetun henkilöstötutkimuksen pohjalta on tunnistettu kehitystarpeita erityisesti johtamiseen, työn hallintaan ja palkitsemiseen liittyen. Henkilöstötutkimuksen kehitystoimenpiteiden pohjalta on myös yhtiötasolla viety eteenpäin em. teemoihin liittyviä kehitystoimia, joita ovat mm. työhyvinvointiin liittyvät teemaluennot sekä tulospalkkiojärjestelmän kehittäminen. Yhteisissä työpajoissa on johdolle, keskijohdolle sekä toimihenkilölle että työntekijälle kuvattu roolikortit, joissa on kuvattu kunkin työroolin toivottu käyttäytyminen. Näiden roolikuvausten pohjalta kehityskeskusteluissa keskustellaan tavoitteiden ohella myös toimintatavoista ja siitä, miten tavoitteet saavutetaan yhtiön arvot ja toivottu toimintakulttuuri huomioiden. Työterveys ja turvallisuus Turku Energian työterveyspalvelut hankitaan Suomen Terveystalo Oy:ltä. Työterveyshuoltoon panostettiin vuonna 2013 keskimäärin 759 euroa/henkilö (2012: 589 euroa/henkilö). Tavoitteena on kehittää ennaltaehkäisevää toimintaa ja tukea henkilöstön työkykyä. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa Turku Energialle on kehitetty työssä selviytymisen malli, jonka tavoitteena on mm. edistää puheeksi ottamisen kulttuuria yrityksessä. Sairauspoissaolojen määrä nousi 0,7 pv/henkilö edellisvuodesta. Tämä johtui lähinnä pitkien sairauspoissaolojen noususta. Henkilöstön sairauspäivien kokonaismäärä oli 15,7 päivää/henkilö, mikä on edelleen melko korkea alan muihin yrityksiin nähden. Yhtiössä pyritään aktiivisesti käyttämään osa-sairauspäivärahaa, korvaavaa työtä ja työkokeiluja henkilöstön sairauslomalta työhön paluun edistämiseksi. Turku Energiassa on panostettu ennakoivaan työsuojeluun. Mahdollisia vaaratilanteita pyritään tunnistamaan ja estämään etukäteen ns. läheltä piti -ilmoitusten avulla. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa työturvallisuutta vaarantavan tilanteen havaittuaan. Jokainen jätetty ilmoitus palkitaan muodollisella palkkiolla. Vuonna 2013 läheltä piti -ilmoituksia tehtiin 94 kappaletta (2012: 50 kpl). Ilmoitusten määrä kasvoi aktiivisella tiedottamisella ja kytkemällä läheltä piti –ilmoitusten määrä osaksi tulospalkkiojärjestelmää. Tämän lisäksi otettiin käyttöön turvallisuushavaintojen raportointi korjattavien epäkohtien tunnistamiseksi. Näitä havaintoja tehtiin vuoden aikana yhteensä 78 kappaletta. Riskien arviointityö on säännöllistä ja koko henkilöstölle tehdään työterveystarkastukset säännöllisin väliajoin. Työtapaturmien osalta kehitys on ollut viime vuosina vaihtelevaa. Työtapaturmia sattui vuonna 2013 yhteensä 24 kappaletta eli kuusi enemmän kuin vuonna 2012. Näistä yli yhden päivän poissaoloon johtaneita työtapaturmia oli 10 kappaletta (2012: 7 kpl). Tapaturmista aiheutuneiden sairauslomien keskimääräinen pituus oli 23,1 päivää, mikä oli 4,2 päivää edellistä vuotta enemmän. Turku Energia on mukana Nolla tapaturmaa –foorumissa. Työtapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden oli konsernissa 21,9, mikä nousi edellisen vuoden tasosta 14,8. Viisi vuotta sitten aloitettu hanke ”Turvallisuuden jämäkkä johtaminen” useine työryhmineen on edistänyt johtamiskulttuuria ja asenteita turvallisuusmyönteisempään suuntaan. Myös alihankkijoiden ja urakoitsijoiden turvallinen työskentely on meille tärkeää. Turku Energiassa on käytössä vakioturvallisuusasiakirjat, joita noudatetaan kaikissa tilaajan ja urakoitsijan välisissä verkonrakentamiseen tai ylläpitoon liittyvissä työkohteissa tai muissa toimeksiannoissa. Asiakirjan tarkoituksena on tunnistaa rakennus-hankkeeseen liittyvät turvallisuustekijät, jotta ne tulevat otetuksi huomioon työn toteutuksessa sekä asettaa vaatimuksia työturvallisuusasioissa toteuttajalle. Urakoitsija huolehtii, että heidän henkilöstönsä on koulutettu vakioturvallisuusasiakirjan edellyttämällä tavalla ja esittää siitä vaadittaessa todistuksen. Lisäksi Turku Energia järjestää tarpeen mukaan urakoitsijoille kohdennettuja turvallisuuskoulutuksia, kuten kaivuutyöt, verkon käyttötyöt ja työskentely verkostojen läheisyydessä. Alihankintana tehdyt rakennus- ja käyttö- ja kunnossapitotyöt tehdään normaalisti kokonaishankintana, joten alihankintatöihin käytettyjen työntekijöiden työpäivien määrää ei erikseen pystytä selvittämään. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 70 Vuosikertomus 2013 Turku Energian työsuojelutoimikunta avustaa linjaorganisaatiota työsuojeluun liittyvissä toimenpiteissä ja suun-nittelussa vuosittain laaditun työsuojelun ja työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimikunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2013. Näissä kokouksissa käsiteltiin mm. kaikki Turku Energian työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet. Sairauspoissaolot (päivää/henkilö) Työtapaturmataajuus (yli päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien lukumäärä/milj. työtuntia) Tasa-arvo Turku Energian työhyvinvointistrategiassa linjataan, että kaikki syrjintä ja eriarvoisuus on kielletty. Johtamisjärjestelmästämme löytyy myös toimintaohje mahdollisen työpaikkakiusaamisen varalta. Tasa-arvosuunnitelman johtopäätösten perusteella tasa-arvotilanne miesten ja naisten välillä on kokonaisuutena hyvällä tasolla. Työtehtävissä konsernissa on kuitenkin sukupuoleen liittyviä eroja. Ne liittyvät ensisijaisesti yhteiskunnassa perinteisesti vallitseviin koulutus- ja ammattitekijöihin. Teknisissä työtehtävissä toimiva on lähes poikkeuksetta mies ja vastaavasti asiakaspalvelutehtävissä toimiva on nainen. Pitkän tähtäimen kehityskohteina Turku Energiassa nähdään kuitenkin yhdenmukaisten etenemismahdollisuuksien luomista. Konsernin yhteinen yhteistoiminnan neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Henkilöstöllä on edustaja sekä Turku Energia Oy:n johtoryhmässä että hallituksessa. Myös aloitetoimintaan kannustetaan erilaisin kampanjoin. Ammattiyhdistyksiin järjestäytyneiden työntekijöiden määrä ei ole raportoitavissa, koska vain osalta ammattiyhdistysmaksut peritään suoraan palkasta. Mahdollisissa uudelleenjärjestelytilanteissa noudatetaan työlainsäädännön ja työehtosopimusten määräyksiä ja määräaikoja. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 71 Vuosikertomus 2013 Sukupuolijakaumat 2013 Sukupuolijakauma yksiköittäin 2013 (31.12.2013) Vapaa-aika ja virkistys Henkilöstön omaehtoinen liikkuminen lisää työssä jaksamista ja viihtymistä. Vuonna 2013 henkilöstön tuettujen vakioliikuntavuorojen ja -paikkojen lisäksi käytettiin kulttuuriseteleitä, jotka toimivat maksuvälineenä useimmissa liikuntapaikoissa ja käyvät myös kulttuuriharrastuksien maksamiseen. Työnantaja maksaa puolet kulttuurisetelin nimellisarvosta. Työhyvinvointia edistetään myös muuta harrastus- ja virkistystoimintaa tukemalla. Toukokuussa järjestettiin koko henkilöstön yhteinen henkilöstötapahtuma, elokuussa oli mahdollisuus osallistua Turun musiikkijuhlien konserttiin ja marraskuussa vietettiin pikkujoulujuhlaa. Turku Energia osallistui mm. niskahartia-hieronnan kustannuksiin ja urheilukilpailujen osallistumismaksuihin. Yksiköiden välillä järjestettiin myös keilailuturnaus. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus ruokailla toimitalossa sijaitsevassa henkilöstöravintolassa. Harrastus- ja virkistystoimintaan käytettiin keskimäärin 152 euroa/henkilö (2012: 133 euroa/henkilö). Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 72 Vuosikertomus 2013 Keskeiset mittarit Vuoden 2013 aikana Turku Energia –konsernin henkilöstökapasiteetti oli keskimäärin 301 henkilötyövuotta (2012: 312 htv). Vuoden lopussa konserni työllisti yhteensä 307 henkilöä (2012: 316 henkilöä), joista 288 (2012: 297) oli vakituisessa ja 19 (2012: 19) määräaikaisessa työsuhteessa. Osa-aikatyössä oli 19 (2012: 25) työntekijää. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2013 lopussa noin 49 vuotta 1 kuukautta (2012: 49 v 2 kk). Vakituiseen työsuhteeseen rekrytoitiin vuoden aikana 8 (2012: 13+9 liiketoimintakaupalla) henkilöä. Vastaavasti 17 (2012: 20) henkilön vakituinen työsuhde päättyi vuoden aikana – näistä 13 (2012: 15) henkilöä jäi yhtiöstä eläkkeelle. VUODEN 2014 KESKEISET TAVOITTEET • Johtajuuden ja esimiestyön kehittäminen • Vuorovaikutteisuuden lisääminen • Työilmapiirin kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 73 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Sidosryhmät - Asiakkaat Asiakaspalvelua yhden luukun periaatteella Yksi Turku Energian toiminnan keskeisistä tavoitteista on korkea asiakastyytyväisyys. Yhtiö kehittääkin asiakaspalvelua jatkuvasti. Vuonna 2013 yksi Turku Energian merkittävimmistä hankkeista oli yhtenäisen asiakaspalvelun toimintamallin ja kulttuurin luominen. Tavoitteena on hoitaa asiakkuuksia kokonaispalveluna yhden luukun periaatteella. Uudistetun toimintamallin tehokkaaksi toteuttamiseksi perustettiin vuoden 2014 alussa Asiakaspalveluyksikkö. Muutoksen myötä lämmön ja sähkön asiakaspalvelut, energiansäästöneuvonta, häiriötilanteiden asiakaspalvelu sekä asiakasviestintä tullaan toteuttamaan tehokkaasti saman yksikön toimesta. Turku Energia pyrkii vastaamaan asiakkaiden odotuksiin mahdollisimman hyvin huolehtimalla energiatoimitusten luotettavuudesta ja kilpailukykyisestä hinnoittelusta, toteuttamalla ympäristöohjelmaa, huolehtimalla asiakasviestinnän tavoittavuudesta ja hyödyllisyydestä, asiointikanavien helppoudesta sekä energianeuvontapalveluiden saatavuudesta. Uusia kanavia asiakkaiden tavoittamiseen Turku Energia on yhteydessä asiakkaisiinsa henkilökohtaisten yhteydenottojen lisäksi internetsivujen, lukuisten tapahtumien, asiakastiedotteiden ja asiakaslehden välityksellä. Uutena kanavana vuonna 2013 otettiin käyttöön sekä kuluttaja-asiakkaille että yritysasiakkaille kuukausittain sähköpostilla lähetettävät uutiskirjeet. Turku Energia liittyi myös sosiaaliseen mediaan avaamalla sivut Facebookiin ja LinkedIn –palveluun. Sosiaalisen mediassa Turku Energian tavoitteena on viestiä aktiivisesti energia-asioista sekä palvella asiakkaita kaikissa energiaan liittyvissä asioissa. Yritysasiakkaita palvelevat kiinteistöjen ja yritystoiminnan energia-kysymyksiin keskittyvät henkilöt, jotka auttavat yritysasiakkaita hyödyntämään energiamarkkinoiden uudet mahdollisuudet. Uudet sähkön hankintatavat ja niitä tukevat tuotteet, päästöttömät ratkaisut, kysyntäjousto ja sähkönkäytön ohjaus sekä etämittauksen hyödyntäminen ovat usein esillä yritysasiakkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Turku Energian internet-palvelut ovat pääsääntöisesti suomenkielisiä. Lisäksi palveluista löytyy myös englannin- ja ruotsinkieliset tiivistelmät. Asiakaspalvelunumero on maksuton ja se palvelee arkisin klo 8.00 - 16.00. Asiakaspalvelu palvelee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Turku Energia palvelee asiakkaitaan myös Linnankadun asiakaspalvelupisteessä arkisin kello 8.30 – 16.00. Käynti Turku Energian toimitaloon on esteetön. Asiakaspalautetta voi antaa sekä suoraan maksuttomaan palvelunumeroon että verkossa internetsivujen ja EnergiaOnlinen kautta. Asiakaspalautteet käsitellään viivytyksettä, jotta mahdolliset ongelmat ja avoimet kysymykset saadaan ratkaistuksi mahdollisimman pikaisesti. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 74 Vuosikertomus 2013 Puhelin edelleen suosituin palvelukanava Turku Energian asiakkaat olivat vuonna 2013 asiakaspalveluun yhteydessä useimmiten puhelimitse. Vuoden 2013 aikana asiakaspalvelussa vastaanotettiin 42 320 puhelua ja käsiteltiin 2260 sähköiseen Online-järjestelmään tullutta yhteydenottoa. Puhelinpalvelun keskimääräiset vastaus- ja odotusajat olivat asetettuja tavoitteita lyhyemmät. Kolme yleisintä syytä soittaa asiakaspalveluun olivat muuttoa koskevat sopimusten tekemiset (34 % yhteydenotoista), laskuihin liittyvät asiat (17 %) ja maksujen viivästymisiä koskevat asiat (10 %). Sähköisistä palautteista 76 prosenttia hoidettiin yhden vuorokauden aikana. Etämittauksen myötä sähkön laskutuksessa on pääosin siirrytty lukemiin perustuvaan laskutukseen. Sähköisen laskutuksen piirissä Turku Energian asiakkaista oli vuoden 2013 lopussa 25 %. Myös paperittoman palvelun ympäristöystävällisyys kiinnostaa entistä suurempaa osaa asiakkaista. Paperittoman palvelun voi tilata Turku Energian asiakaspalvelusta. Paperittomassa palvelussa kaikki asiakkuuteen liittyvät tiedotteet asiakas saa paperipostin sijasta nopeasti sähköpostilla. Yhdistetty asiakaspalvelu palvelee asiakkaita sähkön ja lämmön myynnin, sähkönkäytön ja -liittymisasioiden teknisen neuvonnan sekä sähköverkkojen häiriötiedottamisen osalta arkisin klo 8-16. Lisäksi lämmön ja sähköverkkojen vikapäivystykset palvelevat asiakkaita ympärivuorokautisesti. Erityisesti energialaskutukseen, sähkönkäyttöön sekä lämmitys- ja rakentamisasioihin liittyvissä kysymyksissä henkilökohtaisella asiakaspalvelulla on suuri rooli. Kaiken kaikkiaan Turku Energian asiakkaista yli puolet oli yhteydessä asiakaspalvelun kautta Turku Energiaan vuoden 2013 aikana. Asiakaspalvelu auttaa energiansäästötalkoissa Turku Energia avasi vuoden 2013 alussa energiankäytön seurantapalvelun. Sen avulla asiakkaat voivat seurata omien sähkönkäyttöpaikkojensa energiankäyttöä tunnin tarkkuudella. Palvelussa kuvataan kuvaajin ja luvuin sähkönkäyttöä. Tiedot perustuvat etäluettavista sähkömittareista päivittäin luettaviin sähkönkäyttötietoihin. Asiakaspalveluyksikkö antaa energiasäästön teknistä neuvontaa asiakkaille. Puhelimitse tapahtuvan teknisen neuvontapalvelun lisäksi Turku Energia informoi säännöllisesti sähköturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyvistä seikoista internetsivuillaan, asiakaslehdessään, uutiskirjeissään ja erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi yritysasiakkaille lähetetään säännöllisesti markkinakatsaus, josta saa hyödyllistä tietoa tulevan hintakehityksen arvioimiseksi ja joka auttaa hankintojen ja hintakiinnitysten oikeassa ajoittamisessa. Asiakkaat valtaosin tyytyväisiä Turku Energian palveluun Kuluttaja-asiakkaiden asiakastyytyväisyyttä mitataan kolme kertaa vuodessa tehtävällä tutkimuksella ja yritysasiakkaiden asiakastyytyväisyyttä kahden vuoden välein tehtävällä tutkimuksella. Sekä kuluttaja- että yritysasiakkaiden tyytyväisyys on Turku Energialle tärkeää: kuluttaja-asiakkaita on lukumääräisesti eniten; suurin osa liikevaihdosta tulee yritysasiakkailta. Asiakastyytyväisyyden kehitystä seurataan konsernin ja liiketoimintayksiköiden johtoryhmissä tarvittavien kehitystoimenpiteiden käynnistämiseksi. Asiakastyytyväisyys on konsernin yhteinen tulospalkkiomittari. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 75 Vuosikertomus 2013 Kokonaisuutena kuluttaja-asiakkaiden asiakastyytyväisyys heikkeni hieman edellisvuodesta. Täysin tai hyvin tyytyväisiä asiakkaista oli 60 prosenttia. (2012: 62 %). Parhaimmat arvosanat kuluttaja-asiakkailta Turku Energia sai asiakaspalvelun ystävällisyydestä ja palveluhalukkuudesta, EnergiaOnline-palvelun hyödyllisyydestä ja sähkönjakelun häiriöttömyydestä. Kehittämiskohteita tutkimusten mukaan olivat hinnoitteluperusteiden ymmärrettävyys sekä sähkön hinta. Vastuu tuotteista ja laadusta Turku Energian energiapalveluiden toimitusehdot määritellään sähkön ja kaukolämmön myynti-, verkkopalvelu- ja liittymisehdoissa, jotka perustuvat Energiateollisuus ry:n suosituksiin. Konsernin kaikki toiminnot noudattavat ISO 9001- ja ISO 14001- laatu- ja ympäristöjärjestelmien vaatimuksia. Järjestelmä auditoidaan säännöllisesti. Kaukolämpötoiminnalla on myös Reilu Kaukolämpö-laatumerkki, joka myönnetään yhtiölle, joka kehittää asiakasturvallisuutta ja avointa viestintää sekä turvaa hinnoittelun avoimuuden ja vertailtavuuden. Turku Energia ilmoittaa myymänsä sähkön alkuperän sähkölaskussa. Lisäksi asiakkaat voivat hankkia 100 % uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä tekemällä Louna Tuuli –sähkösopimuksen. Tietoa sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä sähkön- ja lämmöntuotannon päästöistä on saatavilla Turku Energian internetsivuilla. Energia- ja siirtomaksujen sekä ehtojen muutoksista viestitään asiakkaille Verkkopalvelu- ja Sähkönmyyntiehtojen mukaisella tavalla henkilökohtaisesti vähintään kuukautta ennen muutoksen astumista voimaan. Yksityisyydensuoja Turku Energian toimintatavat noudattavat henkilötietosuojaa koskevia määräyksiä ja asetuksia. Asiakastietoja käsitellään ja säilytetään tietoturvallisesti, jolloin taataan asioinnin luottamuksellisuus ja yksityisyydensuoja. Asiakastietoja käytetään ainoastaan asiakassuhteen hoitoon eikä niitä luovuteta edelleen ilman asiakkaan suostumusta. Turku Energian internetissä tarjoamat EnergiaOnline-palvelut on suojattu niin, ettei ulkopuolinen tarkkailija pysty näkemään käyttäjän ja Turku Energialle välillä välitettyjä tietoja. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 76 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Sidosryhmät - Asiakkaat - Sähkönjakelun toimitusvarmuus Tavoitteena entistä toimitusvarmempi sähkönjakelu Sähkönjakelun luotettavuus, laatu ja turvallisuus varmistetaan huolehtimalla verkkojen järjestelmällisestä kunnossapidosta, uusimisesta ja kehittämisestä. Turku Energia Sähköverkot lisää sähkön jakelun toimitusvarmuutta korvaamalla ilmajohtoja maakaapeleilla, edistämällä johtokatujen raivaamista ja puiden karsintaa, sijoittamalla johtoja teiden varsille, lisäämällä automaatiota sekä ylläpitämällä ja kehittämällä henkilöstön ammattitaitoa. Syksyllä 2013 voimaantullut uusi sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköverkonhaltijat lisäämään panostusta niin sähkön jakelun toimitusvarmuuden parantamiseen kuin häiriöihin varautumisen suhteen. Turku Energia Sähköverkkojen alueella noin 65 prosenttia verkosta on kaapeloitu. Ilmajohtoverkkoa korvataan asteittain maakaapeloinnilla. Riskialtteimpia alueita sähköverkkoon kohdistuville häiriöille ovat ilmajohtoverkot taajamissa ja saaristossa. Vuonna 2013 sähkön siirron laatuun vaikutti merkittävästi keväällä tapahtunut Ruohonpään sähköaseman vaurioituminen sekä loppuvuoden myrskyt. Keskimääräinen keskeytysaika asiakasta kohden laskettuna oli 1h 1min 8s (2012: 25,7 min). Valmistautuminen vikatilanteisiin Turku Energia Sähköverkot varautuu mahdollisiin sähkönjakelun keskeytyksiin henkilö-, kalusto- ja varaosaresurssein. Säätekijät ja monet ulkopuoliset tahot voivat aiheuttaa sähkön jakelussa häiriöitä varautumisesta ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta. Turku Energia tiedottaa asiakkailleen sähkönjakelun keskeytyksistä tiedotusvälineiden, päivystyspuhelimen ja internetin välityksellä. Osoitteessa keskeytysinfo.turkuenergia.fi näkee reaaliajassa sähköverkon häiriöiden syy- ja kestotiedot. Lisäksi palvelusta voi tarkastella menneitä ja suunnitteilla olevia jakelukeskeytyksiä. Vuonna 2013 Turku Energia aloitti häiriötiedottamiseen keskittyvän hankkeen, jonka myötä asiakkaille tarjotaan häiriöviestintää entistä laajemman kanavavalikoiman kautta. Uudet häiriötiedottamisen kanavat otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Sähköenergian riittävyyden takaaminen poikkeusoloissa Suomen oma sähköntuotantokapasiteetti ei huippukulutustilanteessa riitä kattamaan kaikkea sähköntarvetta. Jos sähköntuonti ulkomailta esimerkiksi kovan pakkaskauden aikana vaikeutuu, tai jos Suomen oma sähköntuotanto tai siirtoverkko joutuu ongelmiin, turvaudutaan sähkötoimituksen rajoituksiin. Rajoituksilla taataan maamme sähkönjakelujärjestelmän toimivuus. Turku Energia Sähköverkot Oy noudattaa tehopulatilanteessa kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa sovittuja toimintaperiaatteita. Vakavassa tehopulassa sähkön jakelua rajoitettaisiin alueellisina noin 2 tunnin pituisina keskeytysjaksoina siten, ettei yksittäiselle asiakkaalle kohdistu kohtuuttoman pitkää keskeytystä. Lisäksi yhteiskunnan kannalta kriittisimmät kohteet pyritään jättämään rajoitusten ulkopuolelle. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 77 Vuosikertomus 2013 Sähkönjakelukeskeytysten kesto asiakasta kohti keskimäärin (minuuttia) Sähkönjakelun häiriökeskeytysten (yht 84 kpl) aiheuttajat 2013 (prosenttia) Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 78 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Sidosryhmät - Asiakkaat - Lämmönjakelun toimitusvarmuus Kaukolämmön toimitusvarmuus hyvällä tasolla Kaukolämmön toimitusvarmuus vuoden 2013 aikana oli hyvä, eikä vuoden aikana koettu merkittäviä tuotanto- tai jakeluhäiriöitä. Keskimääräinen asiakaskohtainen keskeytysaika nousi hieman edellisvuodesta ollen 73 minuuttia (2012: 57 min). Vuoden 2013 aikana laadittiin kaukolämpöverkoston toimitusvarmuutta edelleen parantava pitkän aikavälin suunnitelma. Suunnitelmaan sisältyy muun muassa toimitusvarmuutta lisäävien rengaslinjojen rakentamisen aikataulutus. Keskeytykset aiheutuivat kaukolämpöverkoston perusparannus ja korjaustöistä, pienistä verkostotai tuotantohäiriöistä sekä uuden asiakkaan liittämisistä verkkoon. Suunnitellut käyttökeskeytykset pyritään aina ajoittamaan ja tiedottamaan niin, ettei niistä koituisi asiakkaille suurta haittaa. Verkostovaurioiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla, ja niitä oli 52 kappaletta. (2012: 48). Kaukolämpöverkkoa ja tuotantolaitoksia suunnitellaan, rakennetaan ja käytetään siten, ettei yksittäinen vika verkossa tai laitoksessa katkaise lämmöntoimitusta pitkäksi aikaa. Tehon riittävyys varmistetaan rakentamalla vara- ja huippulaitoksia. Vikatilanteiden selvittämiseksi tarvittavat henkilöresurssit ovat käytössä ympäri vuoden. Kaukolämpöverkon ja tuotantolaitteistojen toimintaa valvotaan Turku Energian keskusvalvomossa ympäri vuorokauden. Kaukolämmön toimituskatkot 2009—2013 Keskimääräinen kesto asiakasta kohden (min) Vuoden 2010 korkean luvun selittää yksittäinen koko Turkua koskettanut kaukolämpökatko tammikuussa. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 79 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Sidosryhmät - Sosiaalisen vastuun mittarit Sosiaalisen vastuun mittarit Työntekijöiden profiili (31.12.2013) 2013 2012 2011 2010 2009 Kokoaikaisia 288,0 291,0 289,0 272,0 275,0 Osa-aikaisia 19,0 25,0 23,0 21,0 25,0 Vakituisia 288,0 297,0 295,0 277,0 280,0 Määräaikaisia 19,0 19,0 17,0 16,0 20,0 Henkilöstö yhteensä 307,0 316,0 312,0 293,0 300,0 Henkilötyövuosien määrä keskimäärin 301,0 312,0 310,0 293,0 293,0 Vuokratyövoiman osuus keskimäärin henkilötyövuosina 1.5 1.5 1.5 2,0 0,0 Työntekijöiden keski-ikä (vuotta) 49.1 49.2 49.5 49.5 49.2 Työsuhteen keskipituus (vuotta) 17.5 18.7 19.1 18.9 18.9 Työntekijöiden vaihtuvuus 2013 2012 Uusia vakinaisia 8 22 Eläkkeelle siirtyneet vakinaiset 13 15 1) 2011 37 2) 14 2012 2009 13 3 13 8 Muualle siirtyneet vakinaiset 4 5 6 4 1 Määräaikaiset (aloittaneet/lopettaneet) 25/21 26/30 41/39 20/22 25/21 Avoimet kesätyöpaikat/hakemusten määrä 16/222 19/202 17/331 21/427 20/355 Avoimet työpaikat/hakemusten määrä 15/431 14/313 17/499 13/296 11/43 Avoimet työpaikat ulkoiset/hakemusten määrä 9/398 8/329 11/481 6/265 2/22 Avoimet työpaikat sisäiset/hakemusten määrä 6/33 6/20 6/18 9/31 9/21 1) Luku sisältää seudullisen energiaratkaisun myötä Naantalista, Raisiosta ja Kaarinasta siirtyneet 9 henkilöä. 2) Luku sisältää Jätteenpolttolaitokselta siirtyneet 27 vakinaista henkilöä. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot (päivää/hlö) 2013 2012 2011 2010 2009 15.7 15,0 18.2 19.3 16.9 joista tapaturmien aiheuttamia 1.2 1.2 1,0 2.9 1.5 joista palkatonta kuntoutusta tai työkokeilua 1.5 0.7 1.8 3.3 2.2 Työtapaturmataajuus (yli päivän poissaoloon johtaneiden 3) tapaturmien lukumäärä/milj. työtuntia) 21.9 14.8 23.6 29.2 18.2 Työtapaturmien määrä yht./kesto > 1 pv 24/10 18/7 21/11 18/13 18/8 Kuolemantapaukset 0 0 0 0 0 Terveydenhoitoon käytetyt varat (€/hlö) 759,0 589,0 606,0 534,0 568,0 Virkistys- ja harrastustoimintaan käytetyt varat (€/hlö) 152,0 133,0 179,0 161,0 153,0 Raportoidut läheltä piti -tilanteet 172 50 31 54 66 Aloitteiden määrä 59 71 57 46 34 3) Työtapaturmien laskentatapaa muutettu vastaamaan yleistä tilastointitapaa. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 80 Vuosikertomus 2013 Koulutus 2013 2012 2011 2010 2009 Koulutuspäiviä/henkilö 3.8 3.9 2.8 3,0 3.6 Johto/esimiehet 7.5 6.2 4.5 4.5 6.2 Työntekijät 3.1 3.6 2.6 2.7 3.1 Sijoitus koulutukseen (€/hlö) 1429,0 1290,0 1000,0 990,0 1114,0 Tyytyväisyysindeksit (laskettu henkilöstötutkimuksesta) * 2013 2012 2011 2010 2009 Jaksaminen 70.8 - 75,0 - 74.1 Sisäinen yhteistyö 37.8 - 50.9 - 51,0 Esimiestyö 64.3 - 66.7 - 66.2 Muutosedellytykset 46.6 - 51.8 - 49.4 Osaamisen kehittäminen 55,0 - 51.3 - 49.6 Indeksien keskiarvo 54.9 - 59.1 - 58.1 * Indeksiarvo kuvaa tyytyväisten vastaajien osuutta kaikista vastaajista. Vuoden 2009 osalta kysymysiä on hieman muutettu johtuen palveluntarjoajan vaihtamisesta. Sukupuolten välinen tasa-arvo Tasa-arvomittarit (naisten osuus %) 2013 2012 2011 2010 2009 Henkilöstöstä 23,0 24,0 25,0 26,0 29,0 Esimiehistä 10,0 10,0 10,0 9,0 9,0 Turku Energian johtoryhmässä 22,0 22,0 22,0 25,0 20,0 Turku Energian hallituksessa 44,0 44,0 44,0 44,0 44,0 Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 81 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Talous Konsernin avainluvut 2013 2012 2011 2010 2009 Liikevaihto, milj. euroa 269,0 270,2 226,8 205,7 197,4 Liikevoitto, milj. euroa 26,8 23,5 23,4 18,5 27,5 prosentteina liikevaihdosta 10,0 8,7 10,3 9,0 13,9 Voitto ennen satunnaisia eriä, milj. euroa 33,2 25,7 24,5 20,1 31,0 prosentteina liikevaihdosta 12,3 9,5 10,8 9,8 15,7 Tilikauden tulos, milj. euroa 29,3 19,1 19,3 15,1 23,2 Taseen loppusumma, milj. euroa 261,5 266,1 240,3 236,0 223,6 Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 13,4 16,6 14,1 17,7 12,3 prosentteina liikevaihdosta 5,0 6,1 6,2 8,6 6,2 Pysyvät vastaavat, milj. euroa 196,1 188,9 191,2 184,6 183,0 Vaihto-omaisuus, milj. euroa 4,9 4,7 3,9 3,3 2,1 Saamiset, milj. euroa 46,8 27,9 40,6 41,6 31,9 Rahat ja pankkisaamiset, milj. euroa 13,6 14,7 4,5 6,5 6,6 Oma pääoma, milj. euroa 138,9 126,8 119,9 114,5 112,5 Oman pääoman tuotto ROE, prosenttia 22,0 16,1 16,5 13,3 20,9 Sijoitetun pääoman tuotto ROI, prosenttia 23,6 17,3 17,3 14,4 21,5 Gearing, prosenttia 13,4 20,9 14,7 20,3 17,6 Omavaraisuusaste, prosenttia 53,1 47,7 50,0 48,6 50,4 Osinko yhteensä, milj. euroa 16,0 14,0 14,0 14,0 21,3 Henkilökunta keskimäärin 301 312 310 293 293 Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 82 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Talous - Taloudellinen katsaus Turku Energian vuosi 2013 oli taloudellisesti historiansa onnistuneimpia Turku Energialla on takanaan yksi historiansa onnistuneimmista vuosista. Turku Energian liikevaihto laski hieman, mutta liikevoitto parani edellisvuodesta. Erityisesti sähkönmyynnissä toiminnan kannattavuus parani selvästi. Vuonna 2013 sää oli Suomessa pitkän ajan keskiarvoon verrattuna tavallista lämpimämpi. Erityisesti viime joulukuun keskilämpötila oli pitkän aikavälin vertailussa poikkeuksellisen korkea. Lämmin sää laski asiakkaiden energiankäyttöä vaikuttaen sekä sähkön että erityisesti lämmön kysyntään. Seudullinen energiaratkaisu osoitti toimivuutensa, ja kaikki tuotantolaitokset toimivat hyvin koko vuoden. Turku Energia -konsernin liikevaihto laski hieman edellisvuodesta ja oli 269,0 milj. euroa (2012: 270,2 milj.euroa). Liikevoitto parani edellisvuodesta 14 prosenttia ollen 26,8 milj. euroa (2012: 23,5 milj. euroa). Lämmin syksy vaikutti kaukolämmön kysyntään Kaukolämpöä myytiin 1937 gigawattituntia (2012: 2102 GWh). Lämmitystarve oli vuonna 2013 noin seitsemän prosenttia pienempi kuin vuonna 2012. Lämpöliiketoiminnan liikevaihto oli 142,0 milj. euroa (2012: 149,2 milj. euroa) ja liikevoitto 17,2 milj. euroa ollen edellisvuoden tasolla. (2012: 17,2 milj. euroa). Pääosa kaukolämmöstä hankittiin Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ltä Naantalin voimalaitokselta, Orikedon biolaitokselta, Kakolan lämpöpumpuista ja jätteenpolttolaitokselta. Kotimaisella puupolttoaineella, kaatopaikkakaasulla, lämmön talteenotolla ja jätteellä sekä muulla uusiutuvalla energialla tuotettiin 25 prosenttia (2012: 25 %) hankitusta lämmöstä. Sähkönmyynnin kannattavuus parani selvästi Sähkönmyynti-liiketoiminnan liikevaihto oli 94,4 milj. euroa (2012: 91,9 milj. euroa) ja liikevoitto parani selvästi edellisvuodesta ollen 4,9 milj. euroa (2012: liiketappio 7,1 milj. euroa). Sähköä myytiin vuonna 2013 1509 gigawattituntia (2012: 1583 GWh). Liiketoiminnallisen kannattavuuden parantumiseen vaikuttivat myyntitoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi tehdyt toimet, tuotanto-osuuksien käytön tehostaminen, onnistunut riskienhallinta ja liiketoiminnan määrätietoinen kehittäminen. Tukkumarkkinoiden hintatasoa pitivät vuoden 2013 aikana edelleen alhaalla päästöoikeuksien alhaiset hinnat sekä yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuva sähkön kysynnän heikkous Suomessa. Turku Energia hankki myymänsä sähkön pääosin pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Pool Spotista sekä omista sähköntuotanto-osuuksista. Turku Energian sähköntuotanto-osuudet muodostuvat vesi-, tuuli- ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osuuksista. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 83 Vuosikertomus 2013 Sähkönsiirtomaksut edelleen edullisimpien joukossa Turku Energia Sähköverkot Oy:n liikevaihto oli 30,8 milj. euroa (2012: 29,6 milj. euroa) ja kannattavuus pysyi hyvänä. Liikevoitto oli 6,9 milj. euroa (2012: 6,7 milj. euroa). Sähköä siirrettiin 1486 gigawattituntia (2012: 1509 GWh). Laskua edellisvuoteen oli 1,5 prosenttia. Liittymien määrä kasvoi noin 1,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Siirron laatua heikensivät Ruohonpään sähköaseman vaurioituminen toukokuussa sekä joulukuinen Seija-myrsky. Sähkön siirron hintoja ei korotettu vuonna 2013. Turku Energia Sähköverkot Oy:n siirtohinnat ovat valtakunnallisessa vertailussa edullisimpien joukossa. Urakointipalveluiden kilpailukyky parani entisestään Urakointipalvelut-liiketoiminnan liikevaihto oli 15 milj. euroa (2012: 11,2 milj. euroa) ja kannattavuus parani selvästi. Kannattavuutta ja kilpailukykyä paransi toiminnallinen tehokkuus. Urakointipalveluissa keskityttiin strategian mukaisesti sähkönsiirtoprosessien tukemiseen sekä katuja liikennevaloihin liittyvien infrastruktuuripalveluiden tarjoamiseen Turun kaupungille. Investointeja toimitusvarmuuden parantamiseen Turku Energia investoi 13,4 milj. euroa vuonna 2013 (2012: 16,6 milj. euroa). Investoinnit kohdistuivat pääosin sähköverkostojen siirtokyvyn ja toimintavarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen. Kaukolämpöinvestoinnit kohdistuivat pääosin lämpöverkoston laajentamiseen sekä laitteistohankintoihin. Vuoden 2014 osalta näkymät ovat valoisat ja kannattavuuden arvioidaan pysyvän vuoden 2013 tasolla. Lämpötilan vuosittaisten vaihteluiden arvioidaan vuositasolla vaikuttavan merkittävästi energian, erityisesti lämmön kysyntään. Sähkön ja lämmön kysynnän arvioidaan kuitenkin Turun seudulla kasvavan edelleen hitaasti. Liikevaihto (milj. euroa) Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi Liikevoitto (milj. euroa) 84 Vuosikertomus 2013 Oman pääoman tuotto (prosenttia) Sijoitetun pääoman tuotto (prosenttia) Gearing (prosenttia) Bruttoinvestoinnit (milj. euroa) Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 85 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Talous - Talous ja sidosryhmät Taloudelliset vaikutukset sidosryhmiin Taloudellinen vastuu on kannattavuuden varmistamisen lisäksi myös panostamista henkilöstön hyvinvointiin, asiakkaiden odotusten täyttämistä sekä vastaamista omistajan tuotto-odotuksiin. Turku Energia noudattaa vastuullista liiketoimintatapaa ja vastuullisen yritystoimintaan liittyviä hyviä käytäntöjä suhteissa sidosryhmiinsä. Kannattava liiketoiminta mahdollistaa myös toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen, investoinnit ja panostuksen henkilöstön hyvinvointiin ja ympäristöön. Turku Energia -konsernilla on työllistämisen, maksettujen palkkojen ja henkilöstön maksamien tuloverojen kautta myönteinen vaikutus alueensa hyvinvointiin. Henkilöstö Henkilökunnan määrä vuonna 2013 oli keskimäärin 301 (2012: 312). Konsernin maksamat palkat vuodelta 2013 olivat 13,4 milj. euroa (2012: 13,8 milj. euroa). Seuraavien vuosien aikana henkilöstön vaihtuvuus lisääntyy, kun eläköityvien henkilöiden määrä kasvaa. Eläköitymiset lisäävät tarvetta järjestellä työtehtäviä uudelleen, lisätä koulutusta ja rekrytoida uutta henkilökuntaa. Eläkevastuu on katettu kunnallisen eläkelain (KuEL) mukaisesti. Turku Energia - konserni tarjoaa myös harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Vuonna 2013 Turku Energia tarjosi harjoittelupaikkoja useille eri alojen opiskelijoille sekä eri koulutusasteilla oleville harjoittelijoille. Asiakkaat ja energian hinta Turku Energia - konsernilla on lähes 80 000 asiakasta ja konsernin energiapalveluja käyttää yli 180 000 taloutta. Asiakkaita ovat pääasiassa Turun seudun kotitaloudet, yritykset ja julkiset palvelut. Konsernin toiminnasta syntyvä arvo asiakkaille muodostuu varmuudesta saada sähköä ja lämpöä hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisesti, kattavasta sopimusvaihtoehtojen, asiointikanavien sekä laskutustapojen neuvonnasta sekä energian tehokkaaseen käyttöön liittyvästä viestinnästä ja palveluista. Yritysasiakkaita autetaan sähkömarkkinoilla toimimisessa ja parhaiden energianhankintamallien valinnassa sekä tarpeiden mukaisesti räätälöidyistä urakointi- ja kunnossapitopalveluiden Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 86 Vuosikertomus 2013 hankinnassa. Myös asiakaspalvelun saatavuus ja paikallisuus eri muodoissaan ovat tärkeitä lisäarvoja. Tuloja asiakkailta kertyi tavaroiden ja palveluiden myynnistä 269,2 milj. euroa (2012: 280,7 milj. euroa) ja liittymismaksuista 1,8 milj. euroa (2012: 1,9 milj. euroa). Toimittajat Turku Energia -konsernilla oli vuonna 2013 noin 400 tavaran ja palvelun toimittajaa, joista merkittävä osa toimii konsernin toimialueella. Vuonna 2013 materiaalien ja palveluiden ostot olivat yhteensä 204,3 milj. euroa (2012: 244,7 milj. euroa). Suurin osa hankinnoista, 87 prosenttia (2012: 86 prosenttia) oli energian hankintaa. Yhteiskunta ja omistaja Turku Energia – konsernissa liiketoimintaa ohjaavat lainsäädäntö ja hyvä hallintotapa. Konserni maksoi vuodelta 2013 veroja 6,3 milj. euroa (2012: 7,9 milj. euroa). Lisäksi konserni on toiminnallaan kerännyt yhteiskunnalle huomattavan määrän veroja ja maksuja kuten arvonlisäveroja, työntekijöiden ennakonpidätysmaksuja ja sähköveroja. Vaikka näitä maksuja ei voida lukea Turku Energia -konsernin varsinaisen yhteiskuntavastuun piiriin, on konserni omalta osaltaan huolehtinut siitä, että yhteiskunta on saanut maksut ajallaan ja täysimääräisinä. Vuonna 2013 Turku Energia maksoi omistajalleen Turun kaupungille osinkoa 14 miljoonaa euroa vuoden 2012 tuloksesta. Vuodelta 2013 osinkoa jaetaan 16 miljoonaa euroa. Kulttuuria, urheilua, yhteiskunnallisia kohteita sekä ympäristökohteita tuettiin viime vuonna 0,2 milj. eurolla (2012: 0,2 milj. eurolla). Henkilöstö keskimäärin Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 87 Vuosikertomus 2013 Maksetut palkat, eläkkeet ja henkilöstösivukulut (milj. euroa) Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi Osingot (milj. euroa) 88 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Talous - Sponsorointi ja tuet Sponsorointi ja tuet Turku Energia sponsoroi laaja-alaisesti Turun ja sen kehyskuntien kohteita. Kohteet päätetään pääsääntöisesti kerran vuodessa, ja niiden valinnassa painotetaan toiminnan vastuullisuutta, paikallisuutta, lasten ja nuorten huomioimista toiminnassa sekä niiden viestinnällistä ja markkinoinnillista yhteistyöpotentiaalia. Turku Energian sponsorointia ohjaavat hallituksen hyväksymät sponsorointiperiaatteet, ja koko konsernin sponsorointiyhteistyön hallinnointi ja suunnittelu on keskitetty konsernin viestintätoimintoon. Kulttuurikohteina vuonna 2013 sponsoroitiin Turun Musiikkijuhlia, Ruisrockia, Down By The Laituri-festivaalia, Saaristo Openia sekä Ilmiö-festivaalia sekä Mater Marium –nosturitaideteosta. Yhteiskunnallisia kohteita edustivat Turun Yrityskylä –hanke, Turun tuomiokirkon joulukuusen led-valaistus ja Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin vanhusten ystävätoiminnan tukeminen. Ympäristökohteista merkittävimpiä olivat Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminta, Saaristomeren suojelurahasto sekä Valonia, Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Urheilukohteista merkittävimpiä vuonna 2013 olivat TPS jääkiekko, Naisten Kuntovitonen, Aura Golf, TPS jalkapallo, Turun Riento naiskoripallo, Paavo Nurmen kisat, TuTo Hockey, Naantalin Salibandyn junioritoiminta, TPS sähköpyörätuolijoukkue, Liedon Parma, Kaarinan Urabasket ja Raision Loimu. Turku Energia harjoittaa liiketoimintansa edistämiseksi tuote-mainontaa paikallisissa lehdissä. Konsernin periaatteena on, että puolueille tai niiden lähipiireille ei anneta suoraa eikä epäsuoraa tukea. Turku Energian edustajat eivät osallistu seminaareihin eikä yhtiö osta taidetta tai muuta vastaavaa puolueiden tukemiseksi. Turku Energia tukee paikallista vastuullista ei-poliittista yhdistystoimintaa ostamalla 50 – 200 euron arvoisia ilmoitustiloja edistääkseen samalla tuote- ja yritysmarkkinointiaan. Sponsorointikohteiden jakauma vuonna 2013 (prosenttia) Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 89 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Johtaminen Vastuullisuuden johtaminen Turku Energian toiminta perustuu vastuulliseen liiketoiminnan ja toimintatapojen johtamiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Yrityksen hallituksen vahvistamat vastuullisen yritystoiminnan periaatteet edellyttävät, että Turku Energia huomioi toiminnassaan sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöä koskevan vastuun. Havaitut epäkohdat korjataan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti johtamisjärjestelmän puitteissa. Turku Energian johtaminen, toiminnan kuvaukset ja prosessit, organisaation periaatteet ja toiminnan kehittämisen kuvaukset (suunnitelmat, ohjelmat, työohjeet ja niihin liittyvät aineistot) on koottu toimintajärjestelmään intranettiin. • Sosiaalinen vastuu Turku Energiassa on eri sidosryhmien odotusten täyttämistä ja luottamuksen ylläpitämistä. • Ympäristövastuu perustuu toiminnan ympäristövaikutusten minimointiin sekä energiatehokkuuden parantamiseen. • Taloudellinen vastuu merkitsee kannattavaa ja reilua liiketoimintaa yhteiskunnan ja omistajan eduksi. Turku Energiassa yritysvastuu ja sen johtaminen kattaa kaiken yritystoiminnan ja liiketoiminnan arvoketjun energian hankinnasta sen käyttämiseen. Vastuullisen yritystoiminnan periaatteiden toteutumista valvotaan linjaorganisaation mukaisesti. Edellytämme lisäksi, että myös toimittajamme ja yhteistyökumppanimme noudattavat Turku Energian yritysvastuun periaatteita. Toiminnassa noudatetaan hyvää hallintotapaa, lainsäädäntöä ja toimintaan liittyviä ympäristö- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä sitoumuksia. Turku Energian johtoryhmä seuraa ja omalla toiminnallaan varmistaa yritysvastuun periaatteiden mukaisten toimenpiteiden ja ohjelmien toimeenpanon säännöllisissä johdon katselmuksissa. Yritysvastuuasiat ovat pysyvästi mukana konsernin johtoryhmän sekä yksiköiden johtoryhmien kokousten asialistoilla. Lisäksi konsernilla on erilliset ohjelmat ympäristö- ja työsuojeluasioihin. Vastuullisuuteen liittyviä kansainvälisten suositusten mukaisia mittareita (GRI, G3) seurataan ja raportoidaan vuosittain. Konserni on julkaissut vuosina 2002–2006 erillisen yhteiskuntavastuuraportin, vuosina 2007-2011 vastuullisuudesta on raportoitu osana vuosikertomusta. Vuonna 2012 siirryttiin sähköiseen raportointiin raportin saavutettavuuden ja sidosryhmävuorovaikutuksen lisäämiseksi. Johtamisjärjestelmä Yrityksen johtamiskäytännöt perustuvat tasapainotettu tuloskortti -malliin (BSC, Balanced Score Card), johon yhtiö- ja yksikkökohtaiset tavoitteet johdetaan yhtiön visiosta ja strategiasta. Konsernin ja yksiköiden johtoryhmät seuraavat tavoitteiden toteutumista. Hallituksen, johtoryhmän ja yksiköiden johtoryhmien strategiapäivät pidetään vuosittain. Strategiapäivillä suunnitellaan konsernin strategiaa ja tavoitteita. Johtamisjärjestelmä on toteutettu sähköisesti yrityksen intranetiin toimintajärjestelmäksi Turku Energiassa on käytössä v. 2004 sertifioitu johtamisjärjestelmä, johon kuuluvat laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmät (standardit ISO 9001:2008, ISO 14 001:2004 ja OHSAS Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 90 Vuosikertomus 2013 18 001:2007). Järjestelmä auditoitiin sisäisesti 2 kertaa sekä ulkoisesti 2 kertaa. Osa Turku Energian henkilökunnasta on koulutettu suorittamaan sisäisiä auditointeja. Järjestelmään kuuluvat myös säännölliset johdon katselmukset. Tulospalkkiojärjestelmä on ollut käytössä Turku Energiassa jo vuodesta 1999. Koko henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Järjestelmän tavoitteena on motivoida henkilöstöä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa, ja mittareiden toteutumista seurataan eri organisaatiotasoilla säännöllisesti. Tulospalkkiojärjestelmässä on konsernin yhteiset mittarit sekä yksikkökohtaiset mittarit, joita päivitetään vuosittain. Yritysvastuu Turku Energiassa Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 91 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Johtaminen - Strategia 2014–2017 Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Turku Energian tehtävä on tuoda energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen. Turku Energian päämääränä on olla vuonna 2020 yksi Suomen parhaista energiayhtiöistä asiakkaiden, henkilöstön ja omistajan näkökulmasta. Strategian toteuttamisen perustana ovat kannattava ja kasvava liiketoiminta valituilla markkina-alueilla, asiakaslähtöiset energiapalvelut, vastuullinen yritystoiminta sekä osaavat ja työssään viihtyvät työntekijät. Turku Energian asiakkaita ovat kotitaloudet, yritykset ja julkiset yhteisöt. Visio 2020 Taloudelliset tavoitteet 2020 • Konsernin liikevoitto on vähintään 10 % (2013: 10,0 %) • Sijoitetun pääoman tuotto vähintään 12 % (2013: 23,6 %) • Omavaraisuusaste vähintään 40 % (2013: 53,1 %) • Konsernin liikevaihto yli 300 milj. euroa (269,0 milj. euroa) Strategiset päämäärät vuosille 2013–2017 Turku Energian strategia jakautuu neljään päämäärään ja niitä toteuttaviin käytännöllisiin tavoitteisiin. Lisäämme uusiutuvaa ja vähähiilistä energiantuotantoa ja –hankintaa Investoimme v. 2020 mennessä tuotantoverkostomme kautta mm. Naantaliin rakennettavaan Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n monipolttoainevoimalaitokseen Uuteen mahdolliseen seudulliseen jätteenpolttolaitokseen Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 92 Vuosikertomus 2013 Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulivoimaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Selvitämme aurinkolämmön hyödyntämistä lämpöverkon alueella nykytekniikan tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet siirtyä uusiutuviin polttoaineisiin myös varatehon tuottamisessa. Parannamme asiakaslähtöisyyttämme ja varmistamme kannattavuutemme Uudistamme palvelu- ja tuotevalikoimaamme selkeämmäksi, helpommaksi ja haluttavammaksi. Luomme energiatehokkuuspalveluista lisäarvoa asiakkaillemme. Otamme uuden asiakaspalvelutapamme tehokkaasti ja tuloksellisesti käyttöön. Siirrymme laajasti sähköisten asiointikanavien käyttöön. Tuotteistamme energiapalveluja lämmössä ja sähkössä tukemaan asiakkaan energiansäästöä ja riskinhallintaa. Toteutamme asiakkaidemme lämmitysratkaisuja tuotevalikoimaamme Varmistamme kannattavuuden pitkäjänteisellä asiakkuuksien hoidon kehittämisellä sekä kehittämällä jatkuvasti riskinhallintaamme. Kehitämme henkilöstön hyvinvointia, osaamista ja toimintatapojamme Kehitämme henkilöstömme osaamista seuraavilla painopistealueilla: tuotanto-osaaminen ja tuotantosalkun hallinta. energianhankinta-, markkina- ja pääomariskien osaaminen. verkosto-omaisuuden hallinta. asiakaslähtöisten ratkaisuiden tuottaminen. toimintarakenteen ja prosessien tehokkuus, jossa korostuvat muutoskykyisyys, osallistava johtaminen, yhdessä tekemisen taito ja sisäiset prosessit. Takaamme nykyisille ja tuleville työntekijöille mahdollisuudet kehittää itseään vastaamaan muuttuvia osaamistarpeita. Kehitämme henkilöstömme osaamista mm. energiantuotannossa ja –hankinnassa, verkosto-omaisuuden hallinnassa, palvelukehityksessä sekä sisäisessä tehokkuudessa Luomme pohjan onnistumiselle ja työssä viihtymiselle varmistamalla hyvän esimiestyön, toimivan työnkiertojärjestelmän ja motivoivan työilmapiirin edellytykset. Kiinnitämme huomioita työhyvinvointiin ja –turvallisuuteen sekä luottamuksen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen työyhteisössämme. Kehitämme liiketoimintaamme ja toimintarakenteitamme Keskitymme nopeuden ja tehokkuuden parantamiseen suunnittelussamme, projekteissamme ja toiminnassamme. Verkostoidumme strategialtaan yhteensopivien kumppaneiden kanssa. Kehitämme uusia toimintatapoja pilottiprojektien avulla ja osallistamme ja sitoutamme henkilöstömme niihin. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 93 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Johtaminen - Strategia 2014–2017 - Turku Energian arvot Turku Energian arvot Turku Energian toiminnan ja kehittämisen pitkäjänteisyys perustuu vakiintuneeseen ja turkunergialaisten yhteiseen arvomaailmaan. Asiakastyytyväisyys Olemme asiakasta varten. Osaaminen ja uudistuminen Onnistumme yhteistyöllä ja johdamme omalla esimerkillä. Kannattavuus Ponnistelemme tuloksellisuuden ja kilpailukykymme kehittämiseksi. Toimintavarmuus ja saatavuus Kehitämme ja ylläpidämme sähkö- ja lämpöverkostojamme ja tuotantolaitoksiamme varmistaaksemme asiakkaillemme erinomaisen energiapalveluiden toimintavarmuuden ja saatavuuden. Ympäristöystävällisyys Olemme ympäristöasioissa edelläkävijä ja kannamme vastuumme ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Tavoitteemme on, että ympäristöystävällisen energiantuotannon omavaraisuus on vähintään 50 % vuonna 2020. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 94 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Johtaminen - Organisaatiorakenne Organisaatiorakenne ja tytäryhtiöt Turku Energia on Suomen suurimpiin kuuluva kaupunkienergiayhtiö. Toimintaan kuuluu sähkön, kaukolämmön ja jäähdytyksen tuottaminen, hankkiminen ja siirtäminen sekä energiantuotantolaitosten ja energiaverkkojen kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen. Kaavio: Turku Energian organisaatiorakenne 1.1.2014 Turku Energia -konsernin emoyhtiö on Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab, jonka omistaa Turun kaupunki. Turku Energia -konserni on organisoitu liiketoimintaperusteisesti. Konsernin ja liiketoimintojen tarvitsemat liiketoiminnan tukipalvelut tuottaa Konsernipalvelut-yksikkö. Turku Energian tytäryhtiöt ja omistusosuudet Turku Energia Sähköverkot Oy (100 %) Yhtiö vastaa sähkönsiirrosta Turussa, konsernin sähköverkko-omaisuuden hallinnasta ja kehittämisestä, verkon toimitusvarmuudesta ja verkkopalvelusta. Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %) Turun Seudun Kaukolämpö Oy on seudullinen kaukolämmön siirtoyhtiö. Sen muita osakkaita ovat Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit sekä Fortum Power and Heat Oy. Turku Energian osakkuudet ja omistusosuudet energiantuotannossa Turun Seudun Energiantuotanto Oy (39,5 %) Yritys toimittaa osakkailleen lämpöä, jäähdytystä ja sähköä. Yhtiön muut osakkaat ovat Fortum Power and Heat Oy sekä Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit. Turku Energia hankkii TSE:ltä Naantalin voimalaitoksella, Orikedon biolämpökeskuksessa, Orikedon jätteenpolttolaitoksella ja Kakolan lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä, jäähdytystä ja sähköä. Turku Energia on mukana myös TSE:n Naantalin suunnitteilla olevassa monipolttoainevoimalaitoshankkeessa. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 95 Vuosikertomus 2013 Svartisen Holding AS (34,74%) Yritys omistaa vesivoimalaitososuutta hallitsevan norjalaisen Eastern Norge Svartisen AS:n koko osakekannan. Muut osakkaat ovat Vantaan Energia Oy ja Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö. Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %) Suomen suurimpiin kuuluva tuulivoimayritys tuottaa tuulisähköä Porissa ja Raahessa sijaitsevissa tuulivoimalaitoksissa sekä kehittää aktiivisesti uutta tuotantoa. Voimaosakeyhtiö SF Oy (3,52 %) Voimaosakeyhtiö SF:n omistaman Fennovoiman ydinvoimahankkeessa kehitetään Suomeen uutta hiilidioksidivapaata sähköntuotantoa. Voimaosakeyhtiö SF:ssä on 44 osakasta joita yhdistää tarve parantaa sähkönhankintansa omavaraisuutta. Turku Energian muut osakkuudet ja omistusosuudet Liikennevirta Oy (10 %). Latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:n rooli on mahdollistaa latauspisteiden laaja yhteiskäyttö ja tehdä omistajilleen, kuten Turku Energialle latauspisteiden ylläpito- ja tukipalvelut sekä latauspalveluiden myynti mahdollisimman helpoksi. Sen ansiosta sähköautoilijat voivat ladata autonsa missä tahansa Virtapisteessä kautta Suomen. Turku Energia asentaa ensimmäiset latauspisteensä vuoden 2014 aikana. Turku Science Park Oy (27,56 %) toimii korkean teknologian toimialojen kehittäjänä Turussa. Kiinteistö Oy Biotornissa (100 %) sijaitsee Turku Energian energiakeskus. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 96 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Johtaminen - Riskienhallinta Riskienhallinta Riskienhallinta Turku Energiassa perustuu toimintaympäristön kehityksen järjestelmälliseen analysointiin sekä toimialaan liittyvien uhkien ja mahdollisuuksien järjestelmälliseen hallintaan. Sen tavoitteena on toiminnan tuloksellisuuden, häiriöttömyyden ja jatkuvuuden varmistaminen hallitulla riskitasolla. Tavoitteena on tunnistaa ja analysoida riskit, hallita niitä eri toimenpitein sekä seurata riskienhallinnan onnistumista varmistaen asetettujen tavoitteiden toteutumisen riskinhallinnan avulla. Organisaatio ja toimintaperiaatteet Konsernitason riskienhallinnasta vastaa emoyhtiön toimitusjohtaja. Tytäryhtiöiden ja eri toimintojen johtajat vastaavat yhtiönsä tai toimintonsa riskienhallinnasta ja sovitusta raportoinnista emoyhtiön toimitusjohtajalle sekä osallistuvat konsernitason keskeisten riskien hallintaan. Hallintojohtaja vastaa riskienhallintapolitiikan toteuttamisesta sekä riskienhallinnan organisoinnista ja kehittämisestä liiketoiminnan asettamien vaatimusten ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Riskienhallinta on Turku Energiassa hajautettu riskin luonteen perusteella. Riskienhallintaan liittyvät prosessit on määritelty asiakas-, lämmöntoimitus- ja sähkönsiirtoprosessien sekä niitä tukevien logistiikka ja ostot-, tuotekehitys ja projektit-, informaatio ja tietojärjestelmät-, taloudellisen informaation hallinta- ja osaamisresurssien hallinta -prosessien kautta. Myös yksittäisillä liiketoimintatasoilla on määritelty niille tyypillisiä riskienhallintamenettelyjä. Turku Energian energiantoimituksen riskienhallinnan perustan muodostaa hyvä teknistaloudellinen toimitusvarmuus, energianhankintaprosessien laadukkuus ja tehokkaat sitoutuneen pääomankäytön menettelyt. Näihin tavoitteisiin päästään liiketoimintaosaamisen ja henkilöstöriskien hallinnalla, joka Turku Energiassa sisältää myös konsernitasoisen osaamisresurssien hallinnan ja työhyvinvointia tukevat motivointi-, työterveys ja työturvallisuusjärjestelmät. Laatujärjestelmä Turku Energian laatujärjestelmä tukee riskiajattelun kehittämistä ja riskienhallinnan laajaa ymmärtämistä. Konsernilla on käytössä laatujärjestelmä ISO 9001:2008, ympäristöjärjestelmä ISO 14001:2004 sekä työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001:2007. Järjestelmiin kuuluu toiminnan ulkoinen ja sisäinen auditointi säännöllisin väliajoin. Strategiset riskit Turku Energia pyrkii aktiivisesti kehittämään energialiiketoimintaansa sekä itse että osakkuusyhtiöiden kautta menestyäkseen energiamarkkinoilla. Strategisia riskejä ovat tyypillisesti isoihin energiainvestointeihin liittyvä pitkä aikajänne, pääomavaltaisuus sekä eri tuotantotapojen keskinäisen kilpailukyvyn pitkän tähtäimen kehitys: investointien pitoajat esimerkiksi voimalaitoshankkeissa ovat jopa useita vuosikymmeniä. Strategisia riskejä käsitellään konsernissa strategiaprosessin yhteydessä. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 97 Vuosikertomus 2013 Operatiiviset riskit Lämmön ja sähkön toimitusvarmuuden näkökulmasta keskeisiä ovat energialiiketoiminnalle ominaisten operatiivisten riskien hallinta. Niihin kuuluvat toimintahäiriöt energian hankinnassa ja tuotannossa, siirrossa tai jakelussa sekä näihin liittyvissä tietojärjestelmissä. Operatiivisiin riskeihin kuuluvat lisäksi inhimilliset virheet ja puutteet osaamisessa, sopimuksissa tai suojautumisessa. Ympäristöriskejä aiheuttavat ympäristölle tai ihmisille haitallisten aineiden käsittely sekä tekniset häiriöt tuotantolaitoksissa tai sähkönjakeluverkostossa. Ympäristöriskien tarkastelu on osa ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää. Asiakasriskit Turku Energian asiakasriskit liittyvät maantieteellisesti Turun ja Varsinais-Suomen alueelle, sillä valtaosa liikevaihdosta valtaosa syntyy liiketoiminnasta tällä alueella. Lämmönmyynnin osalta asiakasriski liittyy asiakkaiden lämmitysenergian käyttöön, koska liikevaihdosta yli 60 % muodostuu energian myynnistä kiinteistöjen lämmitykseen. Sekä sähkön- että lämmönkysynnän lyhytaikaisena suurimpana vaihtelutekijänä ovat keskimääräisten vuosilämpötilojen vaihtelut, jotka vaikuttavat erityisesti lämmitykseen käytettävän energian kysyntään. Sähkönmyynnin osalta asiakasriski liittyy nopeisiin ja odottamattomiin asiakasmäärän muutoksiin Varsinais-Suomessa. Teollisuus- tai suurasiakkaiden asiakkaiden määrän kehitys alueella määrittää myös muun asiakaskannan kehittymispotentiaalia Varsinais-Suomen alueella. Lisäksi asiakasriski liittyy sähkönkysynnän lämpötila- ja suhdanneriippuvaiseen kysyntään. Talous- ja markkinariskit Merkittävimmät talous- ja markkinariskit liittyvät energian hankintaan sekä sen yhteensovittamiseen myyntiin. Siihen liittyvät riskit ovat riippuvaisia kansainvälisistä ja pohjoismaisista energiamarkkinoista. Nopeat muutokset energiapolttoaineiden tai energian tukkuhinnoissa vaikuttavat energian hankintakustannuksiin. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkönsiirtojärjestelmien kapasiteetin rajallisuus sekä häiriöt Suomen ja muiden maiden välisissä siirtoyhteyksissä voivat nostaa sähkön aluehintaa Suomessa muuta markkina-aluetta korkeammaksi. Myös yleiset talouden kehityspiirteet, rahamarkkinoiden epävarmuus sekä kansallinen vero- ja tukipolitiikka ovat osa talous- ja markkinariskejä. Vero- ja tukipolitiikkaa ohjaavat Suomen energiaja ilmastopolitiikka sekä fiskaaliset, ympäristönsuojelulliset tai huoltovarmuuteen liittyvät seikat. Päästökauppa, kansalliset ilmastotavoitteet ja valtiovallan energian käyttöä ohjaavat päätökset muuttavat kilpailutilannetta eri energiantuotantomuotojen välillä ja lisäävät hintariskien mahdollisuutta. Sähkömarkkinoilla riskiä lisäävä yhdistelmä on vähittäismyynnin hyvin ohuet katteet yhdistettynä sähkönhankinnan hintavaihteluihin. Kuluttajamarkkinoilla sähkön hinta sekä yritysmarkkinoilla myös myyjän marginaali ovat sähköhyödykkeessä tärkein yksittäinen peruste hankintapäätökselle. Sähkökaupassa sähkönmyyjien kilpailustrategiat lähtevät kunkin toimijan yksilöllisistä sähkökauppatavoitteista. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 98 Vuosikertomus 2013 Turku Energian riskienhallintamalli ja vastuut Riski Ohjeisto Vastuutahot Strategiset riskit Turku Energian strategia Riskienhallinnan periaatteet Toimitusjohtaja Liiketoiminnat Operatiiviset riskit Turku Energian strategia Toimintasuunnitelma ja talousarvio Liiketoimintasunnitelmat ISO 9001 laatujärjestelmä Johtoryhmä Liiketoiminnat Energianhankinnan riskit Sähkönmyynnin riskikäsikirja Kaukolämmön riskikäsikirja Johtoryhmä Liiketoiminnat Riskitiimi Henkilöriskit Työhyvinvointistrategia Tasa-arvosuunnitelma Osaamisresurssien hallintamalli Työturvallisuus ja työterveysohjeisto OHSAS 18001 laatujärjestelmä Liiketoiminnat Henkilöstötoiminnot Työturvallisuusorganisaatio Ympäristöriskit Yritysvastuun periaatteet Ympäristöohjelma 2012-2014 ISO 14001 ympäristöjärjestelmä Johtoryhmä Ympäristöasioista vastaavat Talous- ja rahoitusriskit Sijoitustoiminnan periaatteet Johtoryhmä Liiketoiminnat Taloustoiminnot Rahoituksesta vastaavat Maineriskit Hallintoperiaatteet Yritysvastuun periaatteet Konserniohjeet Koko henkilökunta Viestinnästä vastaavat Vahinko ja luottoriskit Vakuutusperiaatteet Luotto-ohjeet Johtoryhmä Liiketoiminnat Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 99 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Johtaminen - Hallintoperiaatteet Konsernihallinto Turun kaupungin konserniohjeet Turku Energia on Turun kaupungin kokonaan omistama yksityinen osakeyhtiö. Omistaja ohjaa kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä kaupunginhallituksen päättämien erillisten konserniohjeiden avulla. Turun kaupungin konserniohjeet on Turku Energian yhtiökokouspäätöksellä hyväksytty Turku Energiassa noudatettaviksi. Ne sisältävät johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyviä määräyksiä ja ohjeita liittyen rahoitukseen, riskienhallintaan, henkilöstöön, konsernitason valvontaan sekä tilintarkastukseen. Konserniohjeissa määritellään muun muassa, minkä luonteiset ja laajuiset tytäryhteisön toimet edellyttävät ennakkosuostumusta Turun kaupungin eri päätöksentekoelimiltä. Lisäksi Turun kaupunki sisällyttää Turku Energialle ja muille omistuksilleen taloudellisia tavoitteita liittyen vuosittain vahvistettavaan taloussuunnitelmaansa. Konsernirakenne Turku Energia -konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat emoyhtiö Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab:n toimielimet, jotka ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Toimitusjohtajaa avustavana elimenä toimii johtoryhmä. Turku Energia -konsernin toimintaa ohjataan sen omalla konserniohjeella. Tytäryhtiöiden toiminnasta vastaa konserniohjeen mukaisesti kunkin yhtiön oma hallitus ja toimitusjohtaja. Turku Energia Sähköverkot Oy:n (omistusosuus 100 %) johto, tarkoittaen hallitusta ja toimitusjohtajaa, on sähkömarkkinalain mukaisesti eriytetty emoyhtiöstä. Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %) on Turku Energian tytäryhtiö. Osakkuusyhtiöitä ovat Turun Seudun Energiantuotanto Oy (39,5 %) ja norjalainen Svartisen Holding A/S (34,74 %). Muita osakkuuksia ovat Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %), Turku Science Park Oy (27,56 %) ja Voimaosakeyhtiö SF (3,52 %) ja Liikennevirta Oy (10 %) Toiminnallinen organisaatio koostuu energialiiketoiminnoista ja palveluliiketoiminnoista, jotka vastaavat asiakkuuksista, myynnistä ja tuloksesta. Energialiiketoiminnot ovat: Lämpö, Sähkönmyynti ja Sähköverkot ja palveluliiketoiminnot ovat Urakointipalvelut ja Asiakaspalvelu (alk. 1.1.2014). Liiketoimintojen tukitoiminnot on koottu Konsernipalvelut-yksikköön. Yhtiökokous ja sen tehtävät Turku Energian yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen ja tilintarkastajat vuodeksi kerrallaan, hyväksyy tilinpäätöksen ja myöntää hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 100 Vuosikertomus 2013 Hallitus ja sen tehtävät Turku Energian hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Hallitukseen kuuluu tällä hetkellä yhdeksän jäsentä. Yhtiön henkilöstö nimeää yhden hallituksen jäsenen keskuudestaan. Hallituksen toimintaa johtaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja, jotka hallitus valitsee keskuudestaan. Hallitus vastaa osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa. Turku Energian hallitus on erikseen täsmentänyt hallituksen, toimitusjohtajan, johtoryhmän ja yksiköiden johdon roolit ja tehtävät. Hallitus johtaa yhtiötä päättämällä yhtiön strategisista painopisteistä sekä hyväksymällä yrityksen kokonaistavoitteet, sisäiset kehittämistavoitteet, vuosisuunnitelmat, investointiohjelmat ja suuret investointipäätökset. Hallitus vahvistaa myös yhtiön liiketoimintatasoisen organisaatiorakenteen. Hallitus kokoontui vuoden 2013 aikana 14 kertaa. Toimitusjohtaja ja hänen tehtävänsä Toimitusjohtajalle kuuluu osakeyhtiölain mukainen vastuu yhtiön johtamisesta ja hallinnosta. Toimitusjohtaja vastaa konsernin kokonaisjohtamisesta, strategisesta suunnittelusta ja toimintaorganisaation täsmentämisestä ja keskeisimmistä henkilöstövalinnoista, muun muassa johtoryhmän kokoonpanosta. Toimitusjohtaja huolehtii päivittäisjohtamisesta, tekee resursointipäätökset ja vastaa konsernin kokonaistuloksesta. Toimitusjohtajan varahenkilönä toimii tällä hetkellä hallituksen päätöksellä Konsernipalvelut-yksikön johtaja. Johtoryhmä Johtoryhmä on toimitusjohtajaa avustava työryhmä. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi liiketoimintojen johtajat, Konsernipalvelut-yksikön johtaja, henkilöstöjohtaja, talousjohtaja sekä henkilöstön edustaja 1.1.2014 alkaen Turku Energian johtoryhmään kuuluu myös Asiakaspalvelu-yksikön johtaja. Johtoryhmä täsmentää strategiasuunnitelman vuosittain ja laatii vuosittaisen toimintasuunnitelman. Johtoryhmä koordinoi liiketoimintojen, ryhmien ja organisaation jäsenten tavoitteita, kehittämistoiminnan päämääriä, toiminnan suunnittelua ja päivittäisjohtamista. Johtoryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana yhteensä 42 kertaa. Valvontajärjestelmät Turku Energiassa on liiketoiminnan, resurssienhallinnan ja varainhoidon valvontaa varten taloudellisen ja toiminnallisen raportoinnin järjestelmät. Hallitus on hyväksynyt seuraavat säännöt ja periaatteet: • johtamisorganisaatio ja periaatteet • toimivaltuudet ja hyväksymismenettelyt • taloudellinen suunnittelu ja raportointi • sähkökaupan riskikäsikirja • lämmönhankinnan riskikäsikirja • sijoitustoiminnan periaatteet Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 101 Vuosikertomus 2013 • palkkioperiaatteet • yritysvastuun periaatteet • sponsorointiperiaatteet Turku Energia -konsernilla ja sen tytäryhtiöillä on samat tilintarkastajat. Tilintarkastajat antavat yhtiöiden omistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiöiden vuositilinpäätöksen yhteydessä. Osinkopolitiikka Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkoa, joka on kilpailukykyinen toimialan yrityksiin nähden ottaen huomioon Turun kaupungin rahoitustarpeet sekä yhtiön kulloisenkin tuloksen ja pääoman tarpeen. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 102 Vuosikertomus 2013 Turku Energian johtoryhmä Risto Vaittinen Jari Kuivanen Ari Saukkonen Ville Pentti toimitusjohtaja, energianeuvos, DI, s. 1949, Turku Energiassa vuodesta 2000. Sähkömyynti-yksikön johtaja ( - 31.3.2014), FM, s. 1960 Turku Energiassa vuodesta 2011. Juha Peltola Konsernipalvelut-yksikön johtaja VT, eMBA, s. 1960 Turku Energiassa vuodesta 2000. Pauli Jokinen vuoromestari, henkilöstön edustaja (1.1.2014 -), s. 1958, Turku Energiassa vuodesta 2008 Lämpö-yksikön johtaja DI, s.1957, Turku Energiassa vuodesta 2012 Sähkönmyynti-yksikön johtaja (1.4.2014 - ), KTM, LuK, s. 1979 Turku Energiassa vuodesta 2013. Tiina Aho Asiakaspalvelu-yksikön johtaja, henkilöstöjohtaja, KTM, s. 1966. Turku Energiassa vuodesta 1996. Mika Karbin Kaukolämpöasentaja, henkilöstön edustaja ( - 31.12.2013), s. 1974 Turku Energiassa vuodesta 2004. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi Vesa Vaskikari toimitusjohtaja, Turku Energia Sähköverkot, DI, s. 1955 Turku Energiassa vuodesta 2002. Tomi Toivonen Urakointipalvelu-yksikön johtaja, Insinööri AMK, s. 1971, Turku Energiassa vuodesta 2012. Anne Märri talousjohtaja KTM, s. 1962, Turku Energiassa vuodesta 1990 Tilintarkastajat Pertti Palmroth, kauppatieteen maisteri, KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Tomi Moisio, kauppatieteen maiteri, KHT, JHTT, PricewaterhouseCoopers Oy Varatilintarkastajat Johan Kronberg, diplomiekonomi, KHT, PricewaterhouseCoopers OY Kalle Laaksonen, kauppatieteen maisteri, KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastajat ja varatilintarkastajat on valittu yhden vuoden toimikaudeksi. 103 Vuosikertomus 2013 Turku Energian hallitus Jarmo Rosenlöf Ilkka Kanerva Ulla Achrén Minna Arve Pasi Heikkilä Reijo Hakamäki Timo Kari Mari-Elina Koivusalo Saara Uotila hallituksen puheenjohtaja, sosiaalineuvos, Turun kaupunginvaltuutettu KTM, SH, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turun kaupunginvaltuutettu Yrittäjä hallituksen varapuheenjohtaja VTM, kansanedustaja, Turun kaupunginvaltuutettu levyseppä, Turun kaupunginvaltuutettu valtiotiet.yo, eduskuntaryhmän ryhmäavustaja, Turun kaupunginvaltuutettu Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi EM, hallintojohtaja Kaukolämpöyliasentaja, henkilöstön edustaja Huk 104 Vuosikertomus 2013 Turku Energian Sähköverkot Oy:n hallitus Topi Ruotsalainen erityisopettaja Jorma Hellstén ylikonduktööri, eläkkeellä, Turun kaupunginvaltuutettu Saara-Sofia Sirén KTM, Turun kaupunginvaltuutettu Juha Peltola Konsernipalvelut-yksikön johtaja VT, eMBA, s. 1960 Turku Energiassa vuodesta 2000. Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 105 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Sanasto Sanasto AUDITOINTI Systemaattinen ja dokumentoitu todentamisprosessi, joka voidaan tehdä organisaatiossa sisäisesti tai ulkopuolisesti. Tarkoituksena on tarkastaa miten eri johtamisjärjestelmät toimivat käytännön tasolla. ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS Eri toimialajärjestöjen tekemä sopimus, jossa sitoudutaan energiatehokkuuden parantamiseen v. 2008-2016. Energia-ala kuuluu Energiateollisuus ry:n kautta Elinkeinoelämän sopimukseen. Sopimuksen kautta sitoudutaan määrällisiin energiansäästötavoitteisiin, tehdyistä toimista raportoidaan Motivalle vuosittain. ETÄLUETTAVA SÄHKÖMITTARI Sähkömittari, jonka tiedot luetaan etäyhteyden avulla. Suomessa siirrytään etäluettaviin sähkömittareiden käyttöön valtioneuvoston asetuksella vuoden 2013 loppuun mennessäAsennuksen jälkeen asiakas pystyy seuraamaan sähkönkäyttöään tunnin tarkkuudella mikä lisää tietoisuutta omista energiansäästömahdollisuuksista. GRI-MITTARIT (Global Reporting Initiative) GRI on useiden sidosryhmien yhteistyönä syntynyt kansainvälinen yhteiskuntavastuuraportoinnin ohjeisto taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöasioista. Organisaatiot käyttävät sitä apunaan vastuullisuuteen liittyvässä vuosiraportoinnissaan sekä vastuullisuuden jatkuvassa kehittämisessä. ISO 14 001 Kansainvälisen standardisoimisliiton ympäristöjärjestelmästandardi, joka sisältää minimivaatimukset organisaation ympäristönhallinnalle. KASVIHUONEKAASUT Ilmakehän kaasut, jotka päästävät auringon säteilyn esteettä pinnalle, mutta pidättämällä lämpösäteilyä lämmittävät alailmakehää. Tätä lämpöä pidättävää vaikutusta sanotaan kasvihuoneilmiöksi, luonnollinen kasvihuoneilmiö on maapallolle elintärkeä. Ihmisten toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, otsoni, vesihöyry ja CFC-yhdisteet. Kun em. kaasuja pääsee liikaa ilmakehään, luonnon tasapaino järkkyy. LÄMPÖKESKUS Lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä kevyellä tai raskaalla polttoöljyllä tai biopolttoaineilla. Lämpökeskus ei tuota sähköä. MONIPOLTTOAINEVOIMALAITOS Monipolttoainevoimalaitos voi käyttää puupohjaisia polttoaineita, turvetta sekä kivihiiltä. Monipolttoainelaitos tuottaa sekä sähköä että lämpöä korkealla hyötysuhteella. NORD POOL Pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool on keskeinen osa sähkön tukkumarkkinoita. Sähköpörssin yhteiseen markkina-alueeseen kuuluvat Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi. Sähkön tuottajat, vähittäismyyjät ja suuret sähkön käyttäjät ostavat ja myyvät sähköä ja sähköjohdannaisia pörssissä. OHSAS 18 001 Kansainvälinen standardoimisliiton työterveys- ja turvallisuusjärjestelmästandardi, joka sisältää minimivaatimukset työterveysasioiden hallinnalle. PÄÄSTÖKAUPPA EU:n käynnistämä hiilidioksidipäästökauppa, joka koskee energia-, metalli,mineraali- ja metsäteollisuutta. Lupien myöntäminen kuuluu Energiamarkkinavirastolle. Ko laitosten on luovutettava viranomaisille päästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia. Yritykset voivat ostaa ja myydä päästöoikeuksia EU:n alueella. YHTEISTUOTANTO Lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP= Combined Heat and Power) tarkoittaa energian tuotantoprosessia, jossa sähkö ja hyödyksi käytettävä lämpö tuotetaan samanaikaisesti. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto sellaisenaan vähentää ympäristökuormitusta erillistuotantoon verrattuna. YMPÄRISTÖLUPA Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuo- tanto, eläinsuojat ja kalankasvatus. Ympäristöluvassa annetaan lupaehtoja mm. päästömääristä, jätehuollosta, vaikutusriskien tarkkailusta, vahinkoriskien hallinnasta sekä meluntorjunnasta. YMPÄRISTÖOHJELMA Vapaaehtoinen organisaation luoma ja koordinoima ohjelma ympäristöpäämääriensä saavuttamiseksi. ISO 14 001 mukaan tehdyssä ohjelmassa on määriteltyinä päämäärät, tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt, aikataulut ja mittarit. Ohjelman toteutuminen vaatii säännöllistä seurantaa. YVA Ympäristövaikutusten arviointiprosessi, jossa selvitetään tietyn hankkeen alueellisia ympäristövaikutuksia. YVA-menettelyyn kuuluvat yva-ohjelman sekä yva-selostuksen laadinnat sekä sidosryhmätiedottaminen työryhmien ja yleisötilaisuuksien kautta. Ympäristölupaviranomainen valvoo prosessin lainmukaisuutta ja antaa hankkeesta lausunnot. Lyhenteitä kV = kilovoltti eli tuhat volttia (jännite) Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 106 Vuosikertomus 2013 W = watti (tehon yksikkö) kW = kilowatti MW = megawatti eli tuhat kilowattia kWh = kilowattitunti GWh = gigawattitunti eli miljoona kilowattituntia Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 107 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - GRI-vertailu GRI-vertailu Turku Energia-konsernin verkkovuosikertomus ja erillinen tilinpäätösliite kattavat konsernin yritysvastuuraportin lisäksi liiketoimintakatsauksen, hallituksen toimintakertomuksen sekä tilinpäätösraportin vuodelta 2013. Konserni on julkaissut vuosina 2002-2006 erillisen yhteiskuntavastuuraportin, vuodesta 2007 yritysvastuusta on raportoitu osana vuosikertomusta. Raportin sisältö ja kattavuus Raportointi kattaa koko Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab –emoyhtiön ja tytäryhtiö Turku Energia Sähköverkot Oy:n toiminnan. Raportti ei kata Turku Energian muita tytär- eikä osakkuusyhtiöitä, lukuun ottamatta joitakin osakkuusyhtiöiden tuotannon lukuja. Sen toteutuksessa on huomioitu Kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohje toimintakertomuksen laatimisesta. Ympäristömittareiden osalta raportoidaan oman toiminnan ympäristövaikutukset milloin toisin ei ole ilmoitettu. Tiedot perustuvat viranomaisille raportoitaviin tietoihin ja ulkopuolisten tekemiin tutkimuksiin. Tunnuslukujen laskenta perustuu talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiin ja sertifioituun ISO 14001 –ympäristöjärjestelmään. Talouden tunnusluvut perustuvat tarkastettuun kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Raportissa esitetään vertailukelpoiset tiedot edellisvuosiin verrattuna mahdollisimman kattavasti. Muutoksista vertailukelpoisuudessa mainitaan erikseen. Vastuuraportoinnissa on huomioitu ensisijaisesti energian tuotanto, hankinta ja jakelu sekä energia-alan verkostourakointi yritysvastuun taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuun näkökulmasta. Raportti noudattaa mahdollisimman kattavasti Global Reporting Initiative (GRI) G3-suosituksia ja sen energia-alan toimialakohtaisia indikaattoreita, mutta kaikilta osin suositusten mittareita ei ole Turku Energian toiminnan luonne huomioiden raportoitu. Kuvaus raportin kattavuudesta suhteessa GRI-suosituksiin löytyy verkkosivustolta. Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta. Seuraava, vuoden 2014 raportti julkaistaan keväällä 2015. Raportin vertailu GRI-raportointisuositukseen Turku Energian vuoden 2013 vuosikertomuksen vertailu Global Reporting Initiativen G3-suositukseen. Vuonna 2010 raportoimme lisäksi energiatoimialan sektorikohtaiset EUSS-indikaattorit (EUSS, The Electric Utilities Sector Supplement) Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen toimesta. Johtopäätökset raportin kattavuudesta suhteessa GRI-suosituksiin perustuvat Turku Energian omaan arviointiin. Merkkien selitykset Tehty Tehty osittain Ei tehty 1. Strategia ja analyysi Sisältö Raportoitu Osio(t) 1.1. Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus 1.2 Keskeisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus Muuttuva toimintaympäristö Riskienhallinta Huomiot / poikkeamat 2. Organisaation taustakuvaus Sisältö Raportoitu 2.1–2.10 Perustiedot organisaatiosta Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi Osio(t) Huomiot / poikkeamat Strategia 2014-2017 Organisaatiorakenne Liiketoiminnot 108 Vuosikertomus 2013 3. Raportin muuttujat Sisältö Raportoitu Osio(t) 3.1–3.3 Raportointiajanjakso, edellisen raportin julkaisemisajankohta ja raportointitiheys GRI-vertailu 3.4 Yhteystiedot Raportin toimitus 3.5–3.7 Raportin sisällön määrittely ja laskentaperiaatteet GRI-vertailu 3.8 Laskentaperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden raportoinnille GRI-vertailu Ympäristötilinpäätös ja laadintaperusteet 3.9 Kuvaus mittaus- ja laskentamenetelmistä GRI-vertailu Ympäristötilinpäätös ja laadintaperusteet Huomiot / poikkeamat 3.10 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Ei muutoksia 3.11 Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa, laskentaperiaatteissa tai mittausmenetelmissä Seudullisen energiaratkaisun (1.1.2012 vaikutukset tunnuslukuihin esitetty tunnusluvuissa) 3.12 GRI-indeksit GRI-vertailu 3.13 Periaate ja käytäntö ulkopuolisen varmennuksen käytölle GRI-vertailu 4. Hallintokäytännöt, vastuut ja sidosryhmävaikutus Sisältö Raportoitu Osio(t) 4.1 Organisaation hallintorakenne Hallintoperiaatteet 4.2–4.3 Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten riippumattomuus Hallintoperiaatteet 4.4 Sidosryhmien ja henkilöstön aloite- ja vaikutusmahdollisuus Hallintoperiaatteet Huomiot / poikkeamat 4.5 Kestävän kehityksen tulosten vaikutus johdon tulospalkkaukseen Ympäristöohjelman toteutus mukana yksiköiden tulospalkkiojärjestelmässä 4.6 Menettelytavat eturistiriitojen välttämiseksi johtorhmässä Ei raportoitu 4.7 Arviointiprosessit johtoryhmän tarvitsemalle pätevyydelle ja asiantuntemukselle yritysvastuun alueilla Ei raportoitu 4.8 Missio, arvot ja periaatteet, jotka ohjaavat yritysvastuutyötä Vastuullisuuden johtaminen Strategia 2014-2017 4.9 Prosessit, joiden avulla johtoryhmä valvoo yritysvastuutyötä Vastuullisuuden johtaminen 4.10 Hallituksen oman toiminnan arviointi liittyen yritysvastuutyön tuloksiin Vastuullisuuden johtaminen 4.11 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen Riskienhallinta 4.12 Vapaaehtoisten aloitteiden tekeminen ja osallistuminen ulkoisiin sitoumuksiin Energiatehokkuuden parantaminen Henkilöstö 4.13 Jäsenyydet yhdistyksissä ja järjestöissä Sidosryhmät 4.14–4.17 Organisaation sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmät Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 109 Vuosikertomus 2013 5. Talousvastuun tunnusluvut Sisältö Raportoitu Osio(t) EC1 Organisaation tuottama lisäarvo Liiketoimintakatsaus Talous ja sidosryhmät Sponsorointi ja tuet EC2 Ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen organisaation toimintaan Toimintaympäristokatsaus EC3 Eläketurvan kattaminen yrityksessä Talous ja sidosryhmät Huomiot / poikkeamat EC4 Valtiolta saadut merkittävät avustukset Ei avustuksia vuonna 2013 EC5 Organisaation pienin aloituspalkka verrattuna kansalliseenm minimipalkkaan merkittävissä toimintamaissa Ei raportoitu EC6–EC7 Paikalliset toimittajat ja paikallisten rekrytointi Käsitelty vain hankinnan osalta EC8 Investoinnit paikalliseen infrastruktuuriin EC9 Muut epäsuorat taloudelliset vaikutukset Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi Ympäristövaikutusten seuranta Ympäristötaideteokset sähkökaapeissa Ei raportoitu 110 Vuosikertomus 2013 6. Ympäristövastuun tunnusluvut Sisältö Raportoitu Osio(t) EN1 Materiaalien käyttö (paino tai volyymi) Ympäristövastuun mittarit Energia- ja ainevirrat EN2 Kierrätysmateriaalin käyttö Ympäristövastuun mittarit Energia- ja ainevirrat EN3 Välitön energiankulutus Ympäristövastuun mittarit Energia- ja ainevirrat EN4 Välillinen energiankulutus Ympäristövastuun mittarit Energia- ja ainevirrat EN5 Säästetty energia energiatehokkuuden parantamisen myötä Huomiot / poikkeamat Tehostamistoimenpiteet raportoitu Motivalle EN6 Toimenpiteet energiatehokkuuden käytön lisäämiseksi tuotannossa Ympäristöohjelman päämäärät ja toteutuminen Toimenpiteet osa ympäristöohjelmaa EN7 Toimenpiteet välillisen energiankulutuksen vähentämiseksi Ympäristöohjelman päämäärät ja toteutuminen Toimenpiteet osa ympäristöohjelmaa EN8 Veden kokonaiskulutus Ympäristövastuun mittarit Energia- ja ainevirrat EN9 Vesilähteet, joiden ekosysteemiin vedenotto vaikuttaa www.turunseudunvesi.fi EN10 Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö Vettä ei kierrätetä tai uudelleenkäytetä EN11–12 Maankäyttö suojelualueilla ja toiminnan vaikutukset alueella Energialiiketoimintojen ympäristövaikutukset EN14 Ohjelmat biodiversiteettiin vaikuttamisen hallitsemiseksi Ympäristövaikutusten seuranta EN15 Uhanalaisten lajien määrä organisaation toiminta-alueilla Ei käsitelty EN16 Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Ympäristövastuun mittarit Energia- ja ainevirrat EN17 Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaasupäästöt Ympäristövastuun mittarit Energia- ja ainevirrat EN18 Toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja saavutetut vähennykset Ympäristöohjelman päämäärät ja toteutuminen EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt Ympäristövastuun mittarit Energia- ja ainevirrat EN20 NOx, SOx ja muut merkittävät päästöt ilmaan jaoteltuna päästölajeittain Ympäristövastuun mittarit Energia- ja ainevirrat EN21 Päästöt vesistöön jaoteltuina päästölajeittain ja kohteen mukaan Ympäristövastuun mittarit Energia- ja ainevirrat Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi Turun vesilaitoksen toimittama vesi on peräisin Virttaankankaan tekopohjavesialueelta. Hankkeen ympäristövaikutuksia seurataan säännöllisesti Käsitelty vain jätevesimäärät 111 Vuosikertomus 2013 EN22 Jätteiden kokonaismäärä jaettuna tyyppeihin ja jatkokäytön mukaan Ympäristövastuun mittarit Energia- ja ainevirrat EN23 Merkittävien kemikaali-, öljy- ja polttoainevuotojen määrä ja suuruus Ympäristövastuun mittarit Energia- ja ainevirrat EN24 Kuljetetun, maahan tuodun, maasta viedyn tai käsitellyn ongelmajätteen määrä Ympäristövastuun mittarit Energia- ja ainevirrat EN25 Organisaation päästöjen vaikutus vesialueisiin Ei merkittäviä vuotoja kaudella Ei tutkittu EN26 Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentäminen Ympäristöohjelman päämäärät ja toteutuminen EN27 Kierrätettyjen tuotteiden ja pakkausmateriaalien suhteellinen osuus myydyistä tuotteista tuoteryhmittäin Ei tietoa EN29 Tuotteiden ja materiaalien kuljetuksiin sekä henkilöstön matkustamiseen liittyvät merkittävät ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten seuranta EN30 Ympäristönsuojelun menot ja ympäristöinvestoinnit Ympäristötilinpäätös ja laadintaperusteet Ei tutkittu 7. Sosiaalisen vastuun tunnusluvut Sisältö Raportoitu Osio(t) EC1 Organisaation tuottama lisäarvo Liiketoimintakatsaus Talous ja sidosryhmät Sponsorointi ja tuet EC2 Ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen organisaation toimintaan Toimintaympäristokatsaus EC3 Eläketurvan kattaminen yrityksessä Talous ja sidosryhmät Huomiot / poikkeamat EC4 Valtiolta saadut merkittävät avustukset Ei avustuksia vuonna 2013 EC5 Organisaation pienin aloituspalkka verrattuna kansalliseenm minimipalkkaan merkittävissä toimintamaissa Ei raportoitu EC6–EC7 Paikalliset toimittajat ja paikallisten rekrytointi Käsitelty vain hankinnan osalta EC8 Investoinnit paikalliseen infrastruktuuriin EC9 Muut epäsuorat taloudelliset vaikutukset Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi Ympäristövaikutusten seuranta Ympäristötaideteokset sähkökaapeissa Ei raportoitu 112 Vuosikertomus 2013 EUSS-lisäindikaattorit Sisältö Raportoitu Osio(t) EU1 Tuotantokapasiteetti energialähteittäin jaoteltuna Energianhankinta Energia- ja ainevirrat EU2 Energian tuotanto energialähteittäin jaoteltuna Energianhankinta Energia- ja ainevirrat EU3 Yksityis- ja yritysasiakkaiden määrä Talous ja sidosryhmät EU4 Sähköverkoston pituus (ilma- ja maakaapelit/siirto- ja jakelulinjat) Sähkönsiirto EU5 Hiilidioksidipäästöoikeudet päästökauppajärjestelmän mukaan Tilinpäätösliite EU6 Sähkön saatavuuden ja toimitusvarmuuden varmistaminen Sähkönsiirto Sähkonjakelun luotettavuus EU7 Energian kysyntää ja energiatehokkuutta ohjaavat suunnitelmat ja toimenpiteet Ympäristöohjelman päämäärät ja toteutuminen Energiatehokkuuden parantaminen EU8 Sähköntoimitusvarmuuteen ja kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävä tutkimus- ja kehitystoiminta sekä toiminnasta aiheutuvat kulut Ympäristötilinpäätös ja laadintaperusteet EU9 Varautuminen ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen EU10 Varautuminen sähkön kysyntään pitkällä tähtäyksellä energiantuotantolähteittäin jaoteltuna Huomiot / poikkeamat Ei oleellinen Turku Energiassa Energiantuotannon kehittäminen EU11 Lämpövoimalaitosten keskimääräinen hyötysuhde Turku Energialla ei ole lämpövoimalaitoksia EU12 Siirto- ja jakeluhäviöt (%) Ympäristövastuun mittarit Energia- ja ainevirrat EU13 Toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen Energialiiketoimintojen ympäristövaikutukset EU14 Ohjelmat ja prosessit, joilla varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Henkilöstö EU15 Eläkkeelle jäävien määrä seuraavien 5 ja 10 vuoden aikana Henkilöstö U16 Yhtiön, sen alihankkijoiden ja urakoitsijoiden henkilökuntaa koskevat työhyvinvointi- ja työturvallisuusohjelmat Henkilöstö EU17 Alihankkijoiden ja urakoitsijoiden rakennus-, käyttö- ja kunnossapitotehtävissä toimivien työntekijöiden työpäivien määrä Käytössä vakioturvallisuusasiakirjat Ei raportoitu EU18 Työturvallisuuskoulutukseen osallistuneiden alihankkijoiden ja urakoitsijoiden työntekijöiden määrä (%) Henkilöstö Vakioturvallisuusasiakirjat edellyttävät TT-koulutuksen suorittamista ja todentamista pyydettäessä EU19 Sidosryhmien osallistuminen energian tuotantoon liittyvään suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä infrastruktuurin kehittämistä koskevaan päätöksentekoon Ympäristövastuun johtaminen Sidosryhmät ovat osallistuneet mm. YVA-hankkeisiin ja ympäristöohjelmien tekemiseen EU20 Yhtiön toimintatavat tilanteissa, joissa väestö joutuu muuttamaan pois uusien tuotantolaitosten, jakeluverkkojen tai muun rakentamisen takia Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi Turku Energialla ei ole ollut hankkeita joissa väestö olisi joutunut muuttamaan pois alueelta 113 Vuosikertomus 2013 EU21 Kriisi- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, niihin liittyvät suunnitelmat ja koulutus Sähkönjakelun luotettavuus Lämmönjakelun toimitusvarmuus Raportoitu valmistautuminen energianjakelun häiriöihin EU 23 Sähkön saatavuuden parantamiseen tai ylläpitoon liittyvät hankkeet, yhteistyö muiden insituutioiden kanssa ja asiakastuki Ei raportoitu EU 24 Sähkön ostoon ja käytön turvallisuuteen liittyvät, kulttuurierot sekä kieli-, lukutaidottomuus- ja vaajakuntoisuuteen liittyvät tekijät huomioonottavat toimenpiteet ja asiakastuki Ei raportoitu EU 25 Ulkopuolisiin kohdistuneet vahingot sekä vahinkoihin liittyvät oikeudenkäynnit ja korvaukset. Ei tapahtumia vuonna 2013 EU 26 Energiapalvelujen tavoittamattomissa olevan väestön määrä (%) yrityksen toimialueella EU 27 Kotitalouksien maksamattomista laskuista johtuvien sähkönjakelun keskeytysten määrä Ei raportoitu EU 28 Sähkönjakeluhäiriöiden esiintymistiheys Sähkönsiirto Sähkonjakelun luotettavuus EU 29 Sähkönjakeluhäiriöiden keskimääräinen kesto Sähkönsiirto Sähkonjakelun luotettavuus EU 30 Voimalaitosten käyttöaste jaoteltuna energialähteiden mukaan Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi Ei raportoitu 114 Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 - Yhteystiedot Yritysvastuuraportin vastuuhenkilöiden yhteystiedot Vastaava päätoimittaja Toimitusjohtaja Risto Vaittinen, Turku Energia Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Anne-Mari Repola-Mäkinen anne-mari.repola-makinen@turkuenergia.fi, puh. (02) 262 8355 Ympäristöasiat Ympäristö- ja laatupäällikkö Minna Niemelä minna.niemela@turkuenergia.fi, puh. (02) 262 8428 Taloudellinen raportointi Talousjohtaja Anne Märri anne.marri@turkuenergia.fi, puh. (02) 262 8210 Henkilöstöraportointi Henkilöstöjohtaja Tiina Aho tiina.aho@turkuenergia.fi, puh. (02) 262 8352 Julkaisija Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab 4/2013 Toimitus Turku Energia vuosikertomuksen toimituskunta Toteutus Perjantai Markkintointiviestintä Oy Kuvat Esko Keski-Oja, Seilo Ristimäki, Jussi Vierimaa, Anne-Mari Repola-Mäkinen, Elina Kivilä, Mika Okko, Seppo Sarimo Toimitusjohtajan videokatsaus: Mika Okko Vastuullisuusvideo: Perjantai Markkinointiviestintä Oy Tämä sivu on koostettu Turku Energian sähköisestä vuosikertomuksesta vsk2013.turkuenergia.fi 115
© Copyright 2024