1. No category

R H C - E N E R G I E - E , V 0 3 0 9 , E n g l i s h , m o d i f i c a t i o n s re s e r v e d
Itula Oy · Lappeenranta · Vantaa · Kuopio
myynti@itula.fi · p. 0207 435 500 · f. 0207 435 501
www.itula.fi
rgiansääst
e
n
y li
ö
E
Opas energiansäästöön
kattosäteilylämmitys
ja –jäähdytysjärjestemillä
40
%
Säästä
energiaa
Save energy
usingsäteilylämmöllä.
radiant heat. Energia
Energyon
is arvoprekasta.
Energiaresurssien
pienentyessä
tietoisuus
cious. As
resources become
more and more
scarce,tästä
tärkeästä
Resurssien
puutteesta
awarenessasiasta
of this kasvaa.
important
issue is growing.
What
kertovat
myös
jatkuvastiofjaenergy
vääjäämättä
is more, the
magnitude
is also kasvavat
indicated
energiahinnat.
by the constant, inexorable price rises.
Energiakustannuksilla
on yhä an
tärkeämpi
rooli myös
Energy costs are also playing
ever-increasingly
kaupan
ja teollisuuden
– tarvitaan
yhäfor
enemmän
important
role in trade aloilla
and industry
– ideas
ideoita
näiden
kustannusten
lowering
thesekiinteiden
fixed business
costs arealentamiseksi.
more in
Kattoon
lämmitysja jäähdytysjärjesteldemand.asennettavat
Ceiling-mounted
heating
and cooling
mät
tarjoavat
tehokkaan
ratkaisun.
systems
offer käytännöllisen
a practical andjaefficient
solution.
Säteilyn
periaatteella
Using the
principle oftoimivat
radiant kattosäteilyjärjestelmät
heat, radiant ceiling
lämmittävät
jäähdyttävät
rakennuksia
sekä that
miellytsystems heatjaand
cool buildings
in a manner
tävästi
Niitä
voidaan
is both että
cosytehokkaasti.
and efficient.
They
can bekäyttää
used inaina
any 30
metriä
korkeissa
room up
to 30 mhuoneissa
high, fromtuotantohalleista,
production halls, varasware toista,
toimistoista
näyttelytiloihin.
Jokaihouses,kouluista
schools, ja
hospitals
and offices
to exhibition
sen
rakennuksen
tarpeisiin
tapauskohtaisesti
suunnirooms
and showrooms.
Individually
manufactured
tellut
ja valmistetut
kattoon asennettavat
lämmitys- ja
and tailored
to the requirements
of each property,
jäähdytysjärjestelmät
auttavat
yrityksen
ceiling-mounted heating
and alentamaan
cooling systems
can
energiakustannuksia
merkittävästi.
Tämä esite
kertoomake a significant contribution
to lowering
a com
miten.
pany’s energy costs. This brochure tells you how.
Energy efficiency
4 4
Energiatehokkuus
6
Energiatehokkuuteen
Factors affecting vaikuttavat tekijät
Esimerkkilaskelma
energy efficiency
6 12
Tuotekuvaus
Sample calculation
12 14
Product overview
14
Säästä
energiaa
Save energy
usingsäteilylämmöllä.
radiant heat. Energia
Energyon
is arvoprekasta.
Energiaresurssien
pienentyessä
tietoisuus
cious. As
resources become
more and more
scarce,tästä
tärkeästä
Resurssien
puutteesta
awarenessasiasta
of this kasvaa.
important
issue is growing.
What
kertovat
myös
jatkuvastiofjaenergy
vääjäämättä
is more, the
magnitude
is also kasvavat
indicated
energiahinnat.
by the constant, inexorable price rises.
Energiakustannuksilla
on yhä an
tärkeämpi
rooli myös
Energy costs are also playing
ever-increasingly
kaupan
ja teollisuuden
– tarvitaan
yhäfor
enemmän
important
role in trade aloilla
and industry
– ideas
ideoita
näiden
kustannusten
lowering
thesekiinteiden
fixed business
costs arealentamiseksi.
more in
Kattoon
lämmitysja jäähdytysjärjesteldemand.asennettavat
Ceiling-mounted
heating
and cooling
mät
tarjoavat
tehokkaan
ratkaisun.
systems
offer käytännöllisen
a practical andjaefficient
solution.
Säteilyn
periaatteella
Using the
principle oftoimivat
radiant kattosäteilyjärjestelmät
heat, radiant ceiling
lämmittävät
jäähdyttävät
rakennuksia
sekä that
miellytsystems heatjaand
cool buildings
in a manner
tävästi
Niitä
voidaan
is both että
cosytehokkaasti.
and efficient.
They
can bekäyttää
used inaina
any 30
metriä
korkeissa
room up
to 30 mhuoneissa
high, fromtuotantohalleista,
production halls, varasware toista,
toimistoista
näyttelytiloihin.
Jokaihouses,kouluista
schools, ja
hospitals
and offices
to exhibition
sen
rakennuksen
tarpeisiin
tapauskohtaisesti
suunnirooms
and showrooms.
Individually
manufactured
tellut
ja valmistetut
kattoon asennettavat
lämmitys- ja
and tailored
to the requirements
of each property,
jäähdytysjärjestelmät
auttavat
yrityksen
ceiling-mounted heating
and alentamaan
cooling systems
can
energiakustannuksia
merkittävästi.
Tämä esite
kertoomake a significant contribution
to lowering
a com
miten.
pany’s energy costs. This brochure tells you how.
Energy efficiency
4 4
Energiatehokkuus
6
Energiatehokkuuteen
Factors affecting vaikuttavat tekijät
Esimerkkilaskelma
energy efficiency
6 12
Tuotekuvaus
Sample calculation
12 14
Product overview
14
Enneerg
y iaE
rg
teeffhicoieknkcyu u s
Energiansäästöpotentiaali
Käytettävä lämmönjakojärjestelmä määrittelee hyvin pitkälle
Säästöpotentiaali
siitä saatavan hyödyn. Tämä tarkoittaa, että aina kun on
jäähdytyskuorman
muutoksiin.
4
mahdollista, lämpö pitäisi jakaa siten, että sitä voidaan
käyttää oikeassa paikassa täsmälleen oikeaan aikaan.
10 0
Rakennuksen lämmityksessä tai jäähdytyksessä suurin
energiansäästömahdollisuus on siinä vaiheessa, kun
50
lämmönjakojärjestelmää valitaan.
Kulut us
Toisin sanottuna:
Suo sit usvaat imukset
N
Wihi netahseur ifnorrarkeesindneunktisails sbau,iltdoini m
t offiiscseas oj ar busi gsi s, o
n äeysst treoloym
t i lsooi srsia
ndkuusitnrial
toeroslpl iosrutus sh-altlas,i tuhrehheei lautl i tsueldl ainflu htraalnl esifsesr asyksi n
tevmau
m
a
j
leänm
ö
n
j
k
o
ä
r
j eesw
t eel m
ces not only th
ll-ä l u
r
m
i
lbäeo
n
s
u
i
e
r
k
t
y
s
ing of the space but also
stheek äfrekeodeotm
t u uton dm
esuikganvtuhuetsepeance, eatntdä istsueunnenrigt tyecl uou
nn , tsiul amnpktäio
yn
t t;öitöins ijnadeenpeerng-i s eaetngrein
adneknu
i pepraut-ion
t lfurot u
mkh
a
m
m
a
t
t
l
ä
m
ö
n
l
ä
h
s tnä
and heat distributiot ene. O
m
y
e
r
jtahel äom
i
t
s
v
k
o
s
t
o
s
ne hand, the task t a .
Toof ihseaaatlitnaglsäumrfm
aciet yssisp ti not o jdeinstrtiebhuttäevtähneäho
eant gener lautoevduatst aqauitcukolyt taanm
sa
d aeavn
en
ly
d
i
i
laäsmppoö
ä
m
a
h
o
l
l
s
m
m
s s i b l e t h ro u g h o u t a n
nthoepreoaosm
t i, jaantdaosna itsheesot ither
h
khoan
ko
u
d theohneeaetisnegeann, dj acool tin
og
i ssayasltteaml äm
mum
sti tbyes -abj ale
y
t
y
j
jtäoärhed
s
j
ä
r
e
act quicklysttoe lcm
haännges
o
tin
ä ytthyeylokayde toäf h
reeaag
tinigmaanadn
l äum
i
m
t
nc oopleinags trieq
i re d . y s - j a
?
0
Lämmönluovuttimet
Lämpöverkosto
Lämmöntuottotto
Kulutus ja säästöpotentiaali lämmönluovuttimissa, lämpöverkostossa ja lämmöntuotossa.
L ä h d e : P r o f . a . D . D r. – I n g . H e i n z B a c h
Lämmönjakojärjestelmän energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät
Lämmönjakojärjestelmä määrittää olennaisesti sen, kuinka
1
2
Ihmisen
kokema
lämpötila
Pieni
lämpötilan
kerrostuminen
3
4
Reaktioaika
ja
säädettävyys
Järjestelmän
lämpötilat
mukavaksi rakennus koetaan ja kuinka paljon energiaa
säästyy. Seuraavilla sivuilla esitellään, miten valitsemalla
oikeanlainen järjestelmä voidaan säästää jopa 40%
energiaa.
Energiatehokkuus
5
Enneerg
y iaE
rg
teeffhicoieknkcyu u s
Energiansäästöpotentiaali
Käytettävä lämmönjakojärjestelmä määrittelee hyvin pitkälle
Säästöpotentiaali
siitä saatavan hyödyn. Tämä tarkoittaa, että aina kun on
jäähdytyskuorman
muutoksiin.
4
mahdollista, lämpö pitäisi jakaa siten, että sitä voidaan
käyttää oikeassa paikassa täsmälleen oikeaan aikaan.
10 0
Rakennuksen lämmityksessä tai jäähdytyksessä suurin
energiansäästömahdollisuus on siinä vaiheessa, kun
50
lämmönjakojärjestelmää valitaan.
Kulut us
Toisin sanottuna:
Suo sit usvaat imukset
N
Wihi netahseur ifnorrarkeesindneunktisails sbau,iltdoini m
t offiiscseas oj ar busi gsi s, o
n äeysst treoloym
t i lsooi srsia
ndkuusitnrial
toeroslpl iosrutus sh-altlas,i tuhrehheei lautl i tsueldl ainflu htraalnl esifsesr asyksi n
tevmau
m
a
j
leänm
ö
n
j
k
o
ä
r
j eesw
t eel m
ces not only th
ll-ä l u
r
m
i
lbäeo
n
s
u
i
e
r
k
t
y
s
ing of the space but also
stheek äfrekeodeotm
t u uton dm
esuikganvtuhuetsepeance, eatntdä istsueunnenrigt tyecl uou
nn , tsiul amnpktäio
yn
t t;öitöins ijnadeenpeerng-i s eaetngrein
adneknu
i pepraut-ion
t lfurot u
mkh
a
m
m
a
t
t
l
ä
m
ö
n
l
ä
h
s tnä
and heat distributiot ene. O
m
y
e
r
jtahel äom
i
t
s
v
k
o
s
t
o
s
ne hand, the task t a .
Toof ihseaaatlitnaglsäumrfm
aciet yssisp ti not o jdeinstrtiebhuttäevtähneäho
eant gener lautoevduatst aqauitcukolyt taanm
sa
d aeavn
en
ly
d
i
i
laäsmppoö
ä
m
a
h
o
l
l
s
m
m
s s i b l e t h ro u g h o u t a n
nthoepreoaosm
t i, jaantdaosna itsheesot ither
h
khoan
ko
u
d theohneeaetisnegeann, dj acool tin
og
i ssayasltteaml äm
mum
sti tbyes -abj ale
y
t
y
j
jtäoärhed
s
j
ä
r
e
act quicklysttoe lcm
haännges
o
tin
ä ytthyeylokayde toäf h
reeaag
tinigmaanadn
l äum
i
m
t
nc oopleinags trieq
i re d . y s - j a
?
0
Lämmönluovuttimet
Lämpöverkosto
Lämmöntuottotto
Kulutus ja säästöpotentiaali lämmönluovuttimissa, lämpöverkostossa ja lämmöntuotossa.
L ä h d e : P r o f . a . D . D r. – I n g . H e i n z B a c h
Lämmönjakojärjestelmän energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät
Lämmönjakojärjestelmä määrittää olennaisesti sen, kuinka
1
2
Ihmisen
kokema
lämpötila
Pieni
lämpötilan
kerrostuminen
3
4
Reaktioaika
ja
säädettävyys
Järjestelmän
lämpötilat
mukavaksi rakennus koetaan ja kuinka paljon energiaa
säästyy. Seuraavilla sivuilla esitellään, miten valitsemalla
oikeanlainen järjestelmä voidaan säästää jopa 40%
energiaa.
Energiatehokkuus
5
Ihmisen
kokema
lämpötila
Koska kattosäteilylämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmät toimivat säteilyn periaatteella, jolloin tilan
pintalämpötilat ovat korkeammat, sisäilman
lämpötila voidaan pitää alhaisempana lämmityksessä ja korkeampana jäähdytyksessä, ja silti se
voidaan kokea miellyttäväksi. Sekä lämmityksen
että jäähdytyksen energiakustannukset alenevat
alhaisemman(lämmitys) tai korkeamman(jäähdytys)
sisäilman lämpötilan vuoksi.
2
Pieni
lämpötilan
kerrostuminen
Kattopaneeleilla
Katon korkeus (m)
1
Ilman lämpötila
15 °C
Koettu
lämpötila
18 °C
7
6
5
4
3
Pintalämpötila
21 °C
2
1
Ilman lämpötila
19 °C
Pintalämpötila
23 °C
Koettu lämpötila
21 °C
Vaikka koettu lämpötila pysyy
samana, sisäilman todellista
lämpötilaa voidaan pitää 3°C
alhaisempana
(lämmityksessä) tai korkeampana (jäähdytyksessä).
Seurauksena on pienempi
lämpötilaero sisäilman ja
ulkoilman lämpötilojen välillä,
mikä vähentää lämpöhäviöitä
merkittävästi.
0
15 18 21
30
Ilman lämpötila (°C)
Kattosäteilypaneelien
lämpötilagradientti
Ilman lämpötila
21 °C
Koettu
lämpötila
18 °C
Katon korkeus (m)
Ilmalämmitysjärjestelmällä
7
6
5
4
3
2
Pintalämpötila
15 °C
1
0
15 18 21
30
Ilman lämpötila (°C)
Ilmanlämmitysjärjestelmän
lämpötilagradientti
Katon korkeus (m)
Ilmalämmitysjärjestelmää
käytettäessä lämmitetty ilma
kohoaa aina ylöspäin,
säteilylämmityspaneelit tuovat
lämpöä aina silloin kun
lämpösäteily joutuu kosketuksiin kiinteiden esineiden
(lattiat, seinät, ihmiset)
kanssa. Seurauksena on
pienempi lämpötilan
kerrostuminen koko huonetilassa aina katonrajaan
saakka, ja energiankulutus
pienenee.
Human
perception
temKoettu lämpötila
on of
sisäilman
perature
arithmetic
lämpötilanisjathe
pintojen,
kuten
mean
ofkaton
the indoor
air
seinien,
ja lattian
temperature
and the surlämpötilojen aritmeettinen
face
temperature, e.g. of
keskiarvo.
the walls, ceiling and floor.
7
6
5
4
3
2
1
Korkeamman pintalämpötilan ansiosta merkittävästi
alhaisempi ilman lämpötila riittää kattosäteilylämmitystä
käytettäessä takaamaan, että ihmiset kokevat lämpötilan
miellyttävänä.
6
0
15 18 21
30
Ilman lämpötila (°C)
Energiansäästöpotentiaali
Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät
7
Ihmisen
kokema
lämpötila
Koska kattosäteilylämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmät toimivat säteilyn periaatteella, jolloin tilan
pintalämpötilat ovat korkeammat, sisäilman
lämpötila voidaan pitää alhaisempana lämmityksessä ja korkeampana jäähdytyksessä, ja silti se
voidaan kokea miellyttäväksi. Sekä lämmityksen
että jäähdytyksen energiakustannukset alenevat
alhaisemman(lämmitys) tai korkeamman(jäähdytys)
sisäilman lämpötilan vuoksi.
2
Pieni
lämpötilan
kerrostuminen
Kattopaneeleilla
Katon korkeus (m)
1
Ilman lämpötila
15 °C
Koettu
lämpötila
18 °C
7
6
5
4
3
Pintalämpötila
21 °C
2
1
Ilman lämpötila
19 °C
Pintalämpötila
23 °C
Koettu lämpötila
21 °C
Vaikka koettu lämpötila pysyy
samana, sisäilman todellista
lämpötilaa voidaan pitää 3°C
alhaisempana
(lämmityksessä) tai korkeampana (jäähdytyksessä).
Seurauksena on pienempi
lämpötilaero sisäilman ja
ulkoilman lämpötilojen välillä,
mikä vähentää lämpöhäviöitä
merkittävästi.
0
15 18 21
30
Ilman lämpötila (°C)
Kattosäteilypaneelien
lämpötilagradientti
Ilman lämpötila
21 °C
Koettu
lämpötila
18 °C
Katon korkeus (m)
Ilmalämmitysjärjestelmällä
7
6
5
4
3
2
Pintalämpötila
15 °C
1
0
15 18 21
30
Ilman lämpötila (°C)
Ilmanlämmitysjärjestelmän
lämpötilagradientti
Katon korkeus (m)
Ilmalämmitysjärjestelmää
käytettäessä lämmitetty ilma
kohoaa aina ylöspäin,
säteilylämmityspaneelit tuovat
lämpöä aina silloin kun
lämpösäteily joutuu kosketuksiin kiinteiden esineiden
(lattiat, seinät, ihmiset)
kanssa. Seurauksena on
pienempi lämpötilan
kerrostuminen koko huonetilassa aina katonrajaan
saakka, ja energiankulutus
pienenee.
Human
perception
temKoettu lämpötila
on of
sisäilman
perature
arithmetic
lämpötilanisjathe
pintojen,
kuten
mean
ofkaton
the indoor
air
seinien,
ja lattian
temperature
and the surlämpötilojen aritmeettinen
face
temperature, e.g. of
keskiarvo.
the walls, ceiling and floor.
7
6
5
4
3
2
1
Korkeamman pintalämpötilan ansiosta merkittävästi
alhaisempi ilman lämpötila riittää kattosäteilylämmitystä
käytettäessä takaamaan, että ihmiset kokevat lämpötilan
miellyttävänä.
6
0
15 18 21
30
Ilman lämpötila (°C)
Energiansäästöpotentiaali
Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät
7
Aloituslämpötila
1 min. jälkeen
? 17.5 °C
35
35
40
? 17.5 °C
35
30
30
30
25
25
25
20
20
20
15.0 °C
15.0 °C
15.0 °C
45.0 °C
45.0 °C
45.0 °C
40
40
? 39.5 °C
45.0 °C
40
40
? 17.0 °C
Aktiivinen kattorakennelämmitys
45.0 °C
? 17.7 °C
35
35
40
? 18.5 °C
35
30
30
30
25
25
25
20
20
20
15.0 °C
15.0 °C
15.0 °C
45.0 °C
45.0 °C
2 tunnin jälkeen
Eri järjestelmien eroavaisuuksien simuloimiseksi testattiin kattosäteilypaneeleita,
lattialämmitystä ja aktiivista kattorakennelämmitystä. Kaikki järjestelmät jäähdytettiin
17°C pintalämpötilaan. Tämän jälkeen
järjestelmiin syötettiin samanlämpöistä vettä
samalla virtaamalla, kunnes ne saavuttivat
noin 35°C pintalämpötilan.
40
? 35.0 °C
35
40
? 25.4 °C
35
30
30
25
25
20
20
15.0 °C
15.0 °C
Esimerkki: Kokoustila
lämpötilaan. Kokouksen
huoneeseen tullessaan
ruumiinlämpöään. Tämä,
45.0 °C
8 tunnin jälkeen
lämmitetään talvella 20°C
osallistujat luovuttavat
40
? 33.6 °C
35
30
25
20
sekä valaistuksen,
15.0 °C
nn
e
projektoreiden, tietoko-
lämmitys reagoi
s
ity
m
8
tu
A nti
lä ktii a
m vin
m e
ity n
s ka
Säteilyjäähdytys/-
tu
La ntia
tti
al
äm
huoneen lämpötilaa.
2
lisälämpö nostaa
tto
ra
ke
neiden yms. luovuttama
lit
Johtopäätös: tarvitaan
sellaisia järjestelmiä,
jotka reagoivat nopeasti
lämpökuorman tai
sisäilman lämpötilan
muutoksiin – järjestelmiä,
joilla on nopea reaktioaika ja hyvä säädettävyys.
Lattialämmitys
45.0 °C
m
Sä inu
te utt
ily ia
pa
ne
e
Rakennukset eristetään
nykyään entistä paremmin, ja siten ne tarvitsevat aiempaa vähemmän
energiaa. Jopa pienet
muutokset lämpökuormassa voivat johtaa
suuriin lämpötilan
vaihteluihin. Tämän
seurauksena käyttäjät
puuttuvat järjestelmään
ja pyrkivät poistamaan
ylimääräistä lämpöä
huoneesta esimerkiksi
tuulettamalla.
Säteilypaneelit
1
Reaktioaika
ja
säädettävyys
Testisarja
Aloitus
3
Aika
välittömästi lämpötilavaihteluihin ja näin
arvokasta energiaa
Tulos: Säteilypaneeleilla saavutettiin haluttu pintalämpötila vain yhdessä minuutissa.
säästyy.
Säteilypaneeli osoittautui kaikkein nopeimmaksi järjestelmäksi reagoimaan lämpötilavaihteluihin.
8
Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät
9
Aloituslämpötila
1 min. jälkeen
? 17.5 °C
35
35
40
? 17.5 °C
35
30
30
30
25
25
25
20
20
20
15.0 °C
15.0 °C
15.0 °C
45.0 °C
45.0 °C
45.0 °C
40
40
? 39.5 °C
45.0 °C
40
40
? 17.0 °C
Aktiivinen kattorakennelämmitys
45.0 °C
? 17.7 °C
35
35
40
? 18.5 °C
35
30
30
30
25
25
25
20
20
20
15.0 °C
15.0 °C
15.0 °C
45.0 °C
45.0 °C
2 tunnin jälkeen
Eri järjestelmien eroavaisuuksien simuloimiseksi testattiin kattosäteilypaneeleita,
lattialämmitystä ja aktiivista kattorakennelämmitystä. Kaikki järjestelmät jäähdytettiin
17°C pintalämpötilaan. Tämän jälkeen
järjestelmiin syötettiin samanlämpöistä vettä
samalla virtaamalla, kunnes ne saavuttivat
noin 35°C pintalämpötilan.
40
? 35.0 °C
35
40
? 25.4 °C
35
30
30
25
25
20
20
15.0 °C
15.0 °C
Esimerkki: Kokoustila
lämpötilaan. Kokouksen
huoneeseen tullessaan
ruumiinlämpöään. Tämä,
45.0 °C
8 tunnin jälkeen
lämmitetään talvella 20°C
osallistujat luovuttavat
40
? 33.6 °C
35
30
25
20
sekä valaistuksen,
15.0 °C
nn
e
projektoreiden, tietoko-
lämmitys reagoi
s
ity
m
8
tu
A nti
lä ktii a
m vin
m e
ity n
s ka
Säteilyjäähdytys/-
tu
La ntia
tti
al
äm
huoneen lämpötilaa.
2
lisälämpö nostaa
tto
ra
ke
neiden yms. luovuttama
lit
Johtopäätös: tarvitaan
sellaisia järjestelmiä,
jotka reagoivat nopeasti
lämpökuorman tai
sisäilman lämpötilan
muutoksiin – järjestelmiä,
joilla on nopea reaktioaika ja hyvä säädettävyys.
Lattialämmitys
45.0 °C
m
Sä inu
te utt
ily ia
pa
ne
e
Rakennukset eristetään
nykyään entistä paremmin, ja siten ne tarvitsevat aiempaa vähemmän
energiaa. Jopa pienet
muutokset lämpökuormassa voivat johtaa
suuriin lämpötilan
vaihteluihin. Tämän
seurauksena käyttäjät
puuttuvat järjestelmään
ja pyrkivät poistamaan
ylimääräistä lämpöä
huoneesta esimerkiksi
tuulettamalla.
Säteilypaneelit
1
Reaktioaika
ja
säädettävyys
Testisarja
Aloitus
3
Aika
välittömästi lämpötilavaihteluihin ja näin
arvokasta energiaa
Tulos: Säteilypaneeleilla saavutettiin haluttu pintalämpötila vain yhdessä minuutissa.
säästyy.
Säteilypaneeli osoittautui kaikkein nopeimmaksi järjestelmäksi reagoimaan lämpötilavaihteluihin.
8
Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät
9
4
Järjestelmän
lämpötilat
Energian
kulutus
Ulkolämpötila
Menovesi
5°C
30°C
6.4
100 %
Ulkolämpötila
Menovesi
5°C
40°C
4.5
140 %
Ulkolämpötila
Menovesi
5°C
50°C
3.4
190 %
COP
9
8
10
Ihmisen
kokema
lämpötila
Pieni
lämpötilan
kerrostuminen
3
4
6
Reaktioaika
ja
säädettävyys
4
Järjestelmän
lämpötilat
3
2
1
-5°C
0°C
5°C
10°C
15°C
Lämmönlähteen lämpötila
Tv 30 °C,
Tv 40 °C,
Tv 50 °C
Lämpökerroin
COP on lämpöpumpun antaman lämpötehon (kW)
ja sähkön ottoehon (kW) välinen suhde
rgiansääst
e
n
y li
40
ö
Erityisesti käytettäessä
lämpöpumppua on tärkeää,
että lämmitysjärjestelmän
menoveden lämpötila on
alhainen. Esimerkiksi
käytettäessä lämmönjakojärjestelmää, joka toimii
50°C menoveden lämpötilalla, kulutetaan noin 90%
enemmän energiaa
verrattuna 30°C menoveden lämpötilalla toimivaan
järjestelmään.
2
7
5
Lämmönjakojärjestelmät,
jotka toimivat säteilyn
periaatteella ja joilla on
alhainen lämmön varastointikyky, soveltuvat erinomaisesti matalille lämpötiloille.
Zehnder kattosäteilylämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmät ovat tästä erinomainen
esimerkki.
1
E
Lämmityksen tulevaisuus
on matalalämpötilajärjestelmissä. Ne kuluttavat
vähemmän energiaa, ja
käyttämänsä energian ne
kuluttavat tehokkaasti.
COPtodellinen
%
Yli 40% energiansäästö Zehnder kattosäteilylämmitys ja jäähdytysjärjestelmillä
Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät
11
4
Järjestelmän
lämpötilat
Energian
kulutus
Ulkolämpötila
Menovesi
5°C
30°C
6.4
100 %
Ulkolämpötila
Menovesi
5°C
40°C
4.5
140 %
Ulkolämpötila
Menovesi
5°C
50°C
3.4
190 %
COP
9
8
10
Ihmisen
kokema
lämpötila
Pieni
lämpötilan
kerrostuminen
3
4
6
Reaktioaika
ja
säädettävyys
4
Järjestelmän
lämpötilat
3
2
1
-5°C
0°C
5°C
10°C
15°C
Lämmönlähteen lämpötila
Tv 30 °C,
Tv 40 °C,
Tv 50 °C
Lämpökerroin
COP on lämpöpumpun antaman lämpötehon (kW)
ja sähkön ottoehon (kW) välinen suhde
rgiansääst
e
n
y li
40
ö
Erityisesti käytettäessä
lämpöpumppua on tärkeää,
että lämmitysjärjestelmän
menoveden lämpötila on
alhainen. Esimerkiksi
käytettäessä lämmönjakojärjestelmää, joka toimii
50°C menoveden lämpötilalla, kulutetaan noin 90%
enemmän energiaa
verrattuna 30°C menoveden lämpötilalla toimivaan
järjestelmään.
2
7
5
Lämmönjakojärjestelmät,
jotka toimivat säteilyn
periaatteella ja joilla on
alhainen lämmön varastointikyky, soveltuvat erinomaisesti matalille lämpötiloille.
Zehnder kattosäteilylämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmät ovat tästä erinomainen
esimerkki.
1
E
Lämmityksen tulevaisuus
on matalalämpötilajärjestelmissä. Ne kuluttavat
vähemmän energiaa, ja
käyttämänsä energian ne
kuluttavat tehokkaasti.
COPtodellinen
%
Yli 40% energiansäästö Zehnder kattosäteilylämmitys ja jäähdytysjärjestelmillä
Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät
11
Esimerkkilaskelmia
Olosuhteet
Hallin korkeus 20m, molempien järjestelmien huonelämpötilan säätö PI säätimillä, normaali ilman jako ja poisto
Yli 40% energiansäästömahdollisuus voidaan esittää ja
määrittää tarkemmin DIN V
18599 mukaisesti.
f hydr
f int
f Radiant
?L
?C
?B
1,00
1,00
0,85
0,89
0,97
1,00
Ilmanlämmitys- 1,00
järjestelmä
1,00
1,00
0,63
0,97
1,00
Zehnder ZBN
Säteilypaneelien energiankulutus
η h,ce =
1
4 - ( η L + η C + η B)
η h,ce =
1
= 0,877
4 - (0,89 + 0,97 + 1)
Qh,ce,mth =
Esimerkkinä käytetään
kattosäteilypaneelien ja
ilmalämmityksen vertailua.
Perustiedot
Qh,ce,mth =
fRadiant ·fint·fhydr
η h,ce
- 1 Qh,mth
1 · 1· 0,85
-1 Qh,mth = - 0,031 Qh,mth
0,877
Qh,ce,mth = -0,031 Qh,mth = -0,031 · 10000 = -310 kWh
Laskukaava DIN V 18599 mukaisesti
η h,ce =
1
4 - ( η L + η C + η B)
Qh,ce,mth =
fRadiant · fint· fhydr
η h,ce
10 000 kWh - 310 kWh = 9690 kWh –> 100 %
- 1 Qh,mth
Q h,ce,mth lämmönluovutuksen aiheuttama
lisäkulutus kuukaudessa, kWh/mth
Ilmalämmittimien energiankulutus
Q h,mth
kuukausittainen lämmöntarve, kWh/mth
η h,ce =
f hydr
hydraulisen tasapainon vakio
1
4 - ( η L + η C + η B)
η h,ce =
1
= 0,714
4 - (0,63 + 0,97 + 1)
f int
käytönaikainen vakio
f Radiant
säteilytehokkuuden vakio
η h,ce
ηL
ηC
ηB
lämmönsiirron kokonaiskerroin huoneessa
osakerroin pystysuuntaiselle lämpötilagradientille
osakerroin huonelämpötilan säädölle
osakerroin ulkoisten rakenteiden kautta
tapahtuville häviöille
Qh,ce,mth =
Qh,ce,mth =
fRadiant ·fint·fhydr
η h,ce
- 1 Qh,mth
1 · 1·1
-1 Qh,mth = 0,4 Qh,mth
0,714
Qh,ce,mth = 0,4 Qh,mth = 0,4 · 10000 = 4000 kWh
10 000 kWh + 4000 kWh = 14 000 kWh
14 000 · 100 % = 144,5 %
9690
Säästö
144,5 %
44,5 %
Tulos:
Energiaa säästyy Zehnder
säteilypaneeleilla 44.5%
E
rgiansääst
y li
40
0%
Zehnder ZBN
12
ne
ö
Energiankulutus
100%
%
0%
Muut järjestelmät,
esim. ilmalämmittimet
Esimerkkilaskelma
13
Esimerkkilaskelmia
Olosuhteet
Hallin korkeus 20m, molempien järjestelmien huonelämpötilan säätö PI säätimillä, normaali ilman jako ja poisto
Yli 40% energiansäästömahdollisuus voidaan esittää ja
määrittää tarkemmin DIN V
18599 mukaisesti.
f hydr
f int
f Radiant
?L
?C
?B
1,00
1,00
0,85
0,89
0,97
1,00
Ilmanlämmitys- 1,00
järjestelmä
1,00
1,00
0,63
0,97
1,00
Zehnder ZBN
Säteilypaneelien energiankulutus
η h,ce =
1
4 - ( η L + η C + η B)
η h,ce =
1
= 0,877
4 - (0,89 + 0,97 + 1)
Qh,ce,mth =
Esimerkkinä käytetään
kattosäteilypaneelien ja
ilmalämmityksen vertailua.
Perustiedot
Qh,ce,mth =
fRadiant ·fint·fhydr
η h,ce
- 1 Qh,mth
1 · 1· 0,85
-1 Qh,mth = - 0,031 Qh,mth
0,877
Qh,ce,mth = -0,031 Qh,mth = -0,031 · 10000 = -310 kWh
Laskukaava DIN V 18599 mukaisesti
η h,ce =
1
4 - ( η L + η C + η B)
Qh,ce,mth =
fRadiant · fint· fhydr
η h,ce
10 000 kWh - 310 kWh = 9690 kWh –> 100 %
- 1 Qh,mth
Q h,ce,mth lämmönluovutuksen aiheuttama
lisäkulutus kuukaudessa, kWh/mth
Ilmalämmittimien energiankulutus
Q h,mth
kuukausittainen lämmöntarve, kWh/mth
η h,ce =
f hydr
hydraulisen tasapainon vakio
1
4 - ( η L + η C + η B)
η h,ce =
1
= 0,714
4 - (0,63 + 0,97 + 1)
f int
käytönaikainen vakio
f Radiant
säteilytehokkuuden vakio
η h,ce
ηL
ηC
ηB
lämmönsiirron kokonaiskerroin huoneessa
osakerroin pystysuuntaiselle lämpötilagradientille
osakerroin huonelämpötilan säädölle
osakerroin ulkoisten rakenteiden kautta
tapahtuville häviöille
Qh,ce,mth =
Qh,ce,mth =
fRadiant ·fint·fhydr
η h,ce
- 1 Qh,mth
1 · 1·1
-1 Qh,mth = 0,4 Qh,mth
0,714
Qh,ce,mth = 0,4 Qh,mth = 0,4 · 10000 = 4000 kWh
10 000 kWh + 4000 kWh = 14 000 kWh
14 000 · 100 % = 144,5 %
9690
Säästö
144,5 %
44,5 %
Tulos:
Energiaa säästyy Zehnder
säteilypaneeleilla 44.5%
E
rgiansääst
y li
40
0%
Zehnder ZBN
12
ne
ö
Energiankulutus
100%
%
0%
Muut järjestelmät,
esim. ilmalämmittimet
Esimerkkilaskelma
13
Tuotteet
Zehnder kattosäteilyjärjestelmiä voidaan käyttää
käytännössä kaikissa tiloissa, jopa 30m korkeissa
tiloissakin. Nopean reaktioaikansa ja optimaalisen
lämpöjakaumansa ansiosta ne toimivat poikkeuksellisen
tehokkaasti korkeissakin tiloissa.
zehnder carboline
■ Optimaalinen säädettävyys,
lyhyt reaktioaika
■ Tyylikäs ulkomuoto – mukautuu
esteettisesti arkkitehtuuriin
■ Helppo asentaa sekä uusiin että
olemassaoleviin kattorakenteisiin
sekä alakattoon
■ Rei’itetty pinta toimii
äänieristyksenä
■ Pitkä elinikä korroosiota hylkivien
materiaalien ansiosta
■ Antibakteerinen maalaus
zehnder zbn
zehnder como
■ Arkkitehtuurinen ratkaisu
■ Saatavana monissa eri väreissä
– saatavana monissa eri väreissä
■ Optimaalinen, huoneen geometrian
huomioiva lämpöjakauma
– 7 perusleveyttä, erikoisleveyksiä
saatavana tilauksesta
■ Laaja erityisratkaisujen valikoima:
kulmamalliset paneelit, rei’itetyt
paneelit äänieristystä varten,
paneelit, joissa aukot valaistusta
varten, pallosuojat, korotetut
päällyskappaleet jne.
■ Paljon malleja = suunnittelu
joustavaa, myös kipsilevykatot
■ Erityisratkaisuja, kuten paneelit,
joissa on valaisimia tai
projektoreita varten leikatut aukot
■ Malli rei’itetty säteilypinta
toimii äänieristyksenä
■ Pitkä elinikä korroosiota kestävien
materiaalien ansiosta
■ Pidemmät yksittäiset paneelit
(jopa 7,5 ) tarkoittavat jopa 20%
säästöä asennuskustannuksissa
zehnder zip
zehnder cos
■ Erityisratkaisut:
■ Jäähdytyskaappi, joka on
pallosuojat urheiluhalleihin
■ Keveytensä ansiosta erityisen
helppo asentaa, joten soveltuu
myös saneerauskohteisiin
■ Yksinkertainen asentaa – moduulit
kiinnitetään toisiinsa puristustai puserrusliittimillä
■ Helppo varastoida, nopeat
toimitukset vakiomittaisten
paneelien ansiosta
■ Korroosiosuojaus:
erityispintakäsittely
kosteisiin tiloihin
14
saatavana monissa eri väreissä
■ Saatavana myös värillisellä
lasipinnalla
■ Ihanteellinen valmiisiin
rakennuksiin
■ Luo miellyttävän huoneilmaston
samanaikaisesti jäähdyttämällä
ja poistamalla kosteutta
■ Hiljainen, koska tuuletinta ei tarvita
– toimii painovoimaperiaatteella
■ Alhaisen ilmannopeuden ansiosta
ei vedon tunnetta
Tuotekuvaus
15
Tuotteet
Zehnder kattosäteilyjärjestelmiä voidaan käyttää
käytännössä kaikissa tiloissa, jopa 30m korkeissa
tiloissakin. Nopean reaktioaikansa ja optimaalisen
lämpöjakaumansa ansiosta ne toimivat poikkeuksellisen
tehokkaasti korkeissakin tiloissa.
zehnder carboline
■ Optimaalinen säädettävyys,
lyhyt reaktioaika
■ Tyylikäs ulkomuoto – mukautuu
esteettisesti arkkitehtuuriin
■ Helppo asentaa sekä uusiin että
olemassaoleviin kattorakenteisiin
sekä alakattoon
■ Rei’itetty pinta toimii
äänieristyksenä
■ Pitkä elinikä korroosiota hylkivien
materiaalien ansiosta
■ Antibakteerinen maalaus
zehnder zbn
zehnder como
■ Arkkitehtuurinen ratkaisu
■ Saatavana monissa eri väreissä
– saatavana monissa eri väreissä
■ Optimaalinen, huoneen geometrian
huomioiva lämpöjakauma
– 7 perusleveyttä, erikoisleveyksiä
saatavana tilauksesta
■ Laaja erityisratkaisujen valikoima:
kulmamalliset paneelit, rei’itetyt
paneelit äänieristystä varten,
paneelit, joissa aukot valaistusta
varten, pallosuojat, korotetut
päällyskappaleet jne.
■ Paljon malleja = suunnittelu
joustavaa, myös kipsilevykatot
■ Erityisratkaisuja, kuten paneelit,
joissa on valaisimia tai
projektoreita varten leikatut aukot
■ Malli rei’itetty säteilypinta
toimii äänieristyksenä
■ Pitkä elinikä korroosiota kestävien
materiaalien ansiosta
■ Pidemmät yksittäiset paneelit
(jopa 7,5 ) tarkoittavat jopa 20%
säästöä asennuskustannuksissa
zehnder zip
zehnder cos
■ Erityisratkaisut:
■ Jäähdytyskaappi, joka on
pallosuojat urheiluhalleihin
■ Keveytensä ansiosta erityisen
helppo asentaa, joten soveltuu
myös saneerauskohteisiin
■ Yksinkertainen asentaa – moduulit
kiinnitetään toisiinsa puristustai puserrusliittimillä
■ Helppo varastoida, nopeat
toimitukset vakiomittaisten
paneelien ansiosta
■ Korroosiosuojaus:
erityispintakäsittely
kosteisiin tiloihin
14
saatavana monissa eri väreissä
■ Saatavana myös värillisellä
lasipinnalla
■ Ihanteellinen valmiisiin
rakennuksiin
■ Luo miellyttävän huoneilmaston
samanaikaisesti jäähdyttämällä
ja poistamalla kosteutta
■ Hiljainen, koska tuuletinta ei tarvita
– toimii painovoimaperiaatteella
■ Alhaisen ilmannopeuden ansiosta
ei vedon tunnetta
Tuotekuvaus
15
R H C - E N E R G I E - E , V 0 3 0 9 , E n g l i s h , m o d i f i c a t i o n s re s e r v e d
Itula Oy · Lappeenranta · Vantaa · Kuopio
myynti@itula.fi · p. 0207 435 500 · f. 0207 435 501
www.itula.fi
rgiansääst
e
n
y li
ö
E
Opas energiansäästöön
kattosäteilylämmitys
ja –jäähdytysjärjestemillä
40
%