Perkkaantie rakennettava ennen Ikean tuloa 1 sivu 4 Albergasta Leppävaaraan -kirjan esittely 2012 sivu 4 Vuoden Retkikohde 2012 -kilpailun finaali on käynnissä, ja 5000 euron palkinnosta kilpailee kymmenen kohdetta joukossa Espoon Nuuksio. Kilpailun teemana on tänä vuonna perheretkeily. sivu 3 Varist o Varistossa, Martinkyläntie 67, 01720 Vantaa Kauppakeskus Sellossa 2. krs (Prisman vieressä) 1•2012 2 Talviklassikko 2012 ■ Talviklassikon ottelulippuja on myyty yli 32.000 kappaletta ja lippuja on jäljellä alle 3.000 kpl. Kiinnostus ottelua kohtaan on jatkunut tasaisena koko ajan ja tahti kiihtyy mitä lähemmäs ottelupäivää päästään. Tavoitteenamme on rakentaa mahtava talvitapahtuma, jossa niin katsojat kuin pelaajat viihtyvät. Tapahtuman järjestelyt etenevät täysin suunnitelmien mukaisesti. Pelikentän rakentaminen aloitettiin tammikuun alussa. Jäätä tehdään parhaillaan ja kaukalo on valmis. Tapahtumassa käytetään ns. turvakaukaloa. Jää on luistelukunnossa tammikuun lopussa yleisöluistelua varten. Lumitöihin ei ole vielä ollut tarvetta, mutta lumitiimimme on valmiudessa, mikäli kelit muuttuvat, kommentoi Oy HIFK-Hockey Ab:n toimitusjohtaja Jukka Valtanen. IFK:n peliasun tarina IFK kunnioittaa Talviklassikko 2012 -ottelun peliasullaan seuran historiaa ja IFK-henkeä. Peliasun innoittajana on ollut 60 vuotta sitten IFK:n käyttämä pelipaita. Samalla kunnioitamme myös Olympiastadionin 60v. Helsingin olympialaisista -teemavuotta, kertoo Jukka Valtanen. La 28.– Su 29.1.Yleisöluistelua Olympiastadionilla Olympiastadionilla järjestetään avoin yleisöluistelu 28. ja 29. tammikuuta. Molempina päivinä luisteluaika on 9.30 - 17.30. Yleisöluistelu on maksuton. Yleisöluistelun mahdollistavat yhdessä Stadion-säätiö, Jääkenttäsäätiö, Helsingin kaupungin Liikuntavirasto, Helsingin IFK ja Suomen Jääkiekkoliitto. Yleisöluistelu on osa Olympiastadionin 60v. Helsingin Olympialaisista -teemavuotta ja kävijät voivat halutessaan pukeutua luisteluun 50-luvun teeman mukaisesti. Lisätietoa yleisöluistelusta www.stadion.ﬁ Pressbox Mediat Puh. 09 - 260 0107 toimitus@letterbox.fi Ilmoitusmyynti Pekka Särkisilta puh. 050 555 3252 myynti@letterbox.fi Aineistojen toimitusaika Työstettävä aineisto viimeistään ilmestymisviikon maanantaina klo 12. Sovittu valmisaineisto viimeistään maanantaina klo 16. Riippumaton kaupunginosalehti. Jaetaan kotitalouksiin, liiketilohin ja konttoreihin. Jakelu Letterbox p. 050 408 2082 Kumpi kannattaa bensapumpulla: Halvin litrahinta vai keskittämisalennukset? ■ Autoilun kustannuksiin vaikuttavat polttoaineen litrahinnan lisäksi muun muassa ajotapa, reittivalinnat ja tankkauspaikka. Kannattaako.ﬁ:n tekemän selvityksen mukaan halvempaa litrahintaakin suurempi hyöty saattaa tulla etukorteilla saatavista keskittämisalennuksista. Keskikokoinen perhe voi säästää vuodessa jopa satasia. Hyödyn voi jokainen laskea itse Kannattako.fi –sivuston laskurilla. Hintatietoinen autoilija pyrkii aina tankkaamaan siellä, missä polttoainetta myydään halvimmalla. Kannattaa kuitenkin miettiä pelkän hinnan lisäksi muitakin tekijöitä, mikäli etsii keinoa pienentää polttoainekulujansa. – Polttoaineen kulutukseen vaikuttavat tietysti reittivalinnat, auton kulutus ja oma ajotapa. Ja silläkin on merkitystä, missä bensa-asema sijaitsee. Lisäksi nykyään kerätään erilaisilla etukorteilla pisteitä ja bonuksia, sanoo Kannattaako.fi-sivuston perustaja Jarno Mört. Jos perheessä ajellaan ahkerasti kahdella autolla, niiden vuosittaiset polttoainekulut voivat nousta kuuteen tai seitsemään tuhanteen euroon asti. Tiedostava kuluttaja saattaa näillä summilla hyötyä bensaostoksissaan jopa neljä sataa euroa. Etsiäkö edullisin bensa-asema vai käyttääkö etukorttia? Halvimman bensa-aseman etsiminen tai toisaalta kodin lähellä sijaitsevan aseman käyttäminen saattaa tuntua mielekkäältä. Miehittämättömillä asemilla polttoaineen hinta on usein hieman edullisempi kuin palveluasemilla, mutta mikäli käyttää etukortteja, niiden tuomia hyötyjä kannattaa vertailla. – Tavalliselta kuluttajalta useimmiten löytyvillä kanta-asiakaskorteilla voi olla vaikutusta polttoainekuluihin. Plussa-pisteitä saa joillakin Neste- ja Teboilasemilla siten, että kun tankkaa eurolla saa yhden plussapisteen. S-Etukortti taas kerryttää bonuskertymää, joten on paljon muista ostoksista kiinni, minkä verran kuluttajalle palautuu rahaa. Esimerkkilaskelma valaisee etukorttien käyttöä. Mikäli ajaa noin 30.000 kilometriä vuodessa, tulee kilometrejä keskimäärin 2500 kuukaudessa. Jos auto kuluttaa kahdeksan litraa sadalla kilometrillä, kuluu polttoainetta noin 200 litraa kuukaudessa. Ja jos polttoaine maksaa 1,60 euroa litralta, kuluu siihen noin 320 euroa kuukaudessa. K-ryhmän pisteitä tulee silloin 320, joka tekee noin 1,60 euroa, jolloin litrahinta tippuu vajaan yhden sentin. Sryhmän palautus on vaikeampi laskea, mutta jos kävisi saman ketjun ruokakaupassa ja saisi täyden viiden prosentin palautuksen, palautuisi kuukauden polttoaineostoksista peräti 16 euroa eli 8 senttiä litralta, laskee Mört. Laske omat kulusi ja vertaa, mikä kannattaa Suuri osa autolla ajetuista matkoista on alle kolmen kilometrin pituisia. Lyhyiden matkojen kävely tai pyöräily olisikin varmin tapa säästää polttoainekuluissa. – Polttoainetta kuluu joka kerta, kun auton käynnistää, olipa matka kuinka lyhyt tahansa. Jos edes muutaman matkan tekisi kävellen, säästöä tulisi helposti ja kuntokin nousisi, hymyilee Mört. Auton jättäminen kotiin on usein kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Siksi kannattaakin laskea, mikä on itselle edullisin tapa tankata. Vertailua varten on tiedettävä, paljonko polttoainetta kuluu kuukaudessa. – S-Etukorttia käyttävien on lisäksi tiedettävä oman osuus- kuntansa prosenttitaulukko, jotta voi laskea palautuvan rahasumman. Etujen vertailu on aika monimutkaista, ja yksi vaihtoehto onkin käyttää Kannattaako. ﬁ–sivuston valmista ohjelmaa. Plussa-korttia käyttävät pystyvät laskemaan hyödyn suoraan loppusummasta. 1•2012 3 Nuuksio vuoden Retkikohde 2012 –kilpailun finaaliin Vuoden Retkikohde 2012 -kilpailun ﬁnaali on käynnissä, ja 5000 euron palkinnosta kilpailee kymmenen kohdetta joukossa Espoon Nuuksio. Kilpailun teemana on tänä vuonna perheretkeily. Vuoden Retkikohde valitaan yleisöäänestyksellä internetissä osoitteessa www.goexpo.ﬁ. ■ Kilpailukohteet valinnut raati kehuu Nuuksiota perheiden huippukohteeksi Nuuksiota esittelevässä kirjoituksessa todetaan; ”Nuuksio on helposti lähestyttävä, monipuolinen retkeilykohde, joka on kehittynyt vuosien mittaan kävijöiden ja käyttäjien toiveiden mukaisesti. Se on päiväkävijöiden huippukohde, niin lapsille kuin vanhemmallekin väelle. Nuuksion valtteja ovat ihanat maastot, helppo saavutettavuus myös julkisilla kul- kuneuvoilla ja ennen kaikkea aito luonnonrauha hyvin lähellä pääkaupunkia. Lisäksi Nuuksiossa on opastuskeskus, josta saa runsaasti oppia alueen luonnosta. Nuuksioon rakennetaan parhaillaan elämykselliseksi näyttely- ja tapahtumakeskuksesta, Suomen luontokeskus Haltiaa. Haltia esittelee Suomen hienoimmat luontokohteet saman katon alla. Haltiaan tulee myös ympäristökasvatustoimintaa, retkeilyneuvontaa, kattavat kokouspalvelut ja ravintola.” Nuuksioon bussilla 28 Leppävaarasta Nuuksion kansallispuisto sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella valtateiden 1 (Turunväylä) ja 120 (Vanha Porintie) välissä. Nuuksion kansallispuiston eteläosaan Siikarantaan tai Siikaniemeen kulkee bussi numero 28 (aikataulut.hsl. fi), joka lähtee Espoon Leppävaarasta. Leppävaaraan pääsee muun muassa lähiliikenteen junalla. Näissä kulkuneuvoissa käyvät seutuliikenteen liput. Kymmenen finalistia ympäri Suomea Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa kaikki retkeilystä tai luonnossa liikkumisesta innostuneet kuluttajat saivat lähettää ehdotuksia Vuoden Retkikohteeksi. Ehdotuksia tuli yli 200 henkilöltä, ja ehdotettuja kohteita oli yli 80. Retkeilyalan ammattilaisista koostuva raati valitsi yleisöäänestykseen kymmenen finalistia. Valinnassa painottui kilpailun teeman eli perheretkeilyn lisäksi mm. kohteen ajankohtaisuus, monipuolisuus ja retkeilijöille tarjolla olevat palvelut. Finaaliin pääsivät seuraavat kohteet: • Aulangon luonnonsuojelualue, Hämeenlinna • Evon retkeilyalue, Hämeenlinna • Hailuoto, Perämeri (Oulun edustalla) • Kiilopää, Inari • Kuhankuonon retkeilyreitistö, Nousiainen-Mynämäki-Pöytyä Nuuksio (pääkaupunkiseutu) • Pyhä-Luoston kansallispuisto, Pelkosenniemi • Repoveden kansallispuisto, Kouvola • Teijon retkeilyalue, Salo Nettisivuilta www.goexpo.ﬁ löytyvät lyhyet esittelyt jokaisesta finalistikohteesta sekä linkki äänestyslomakkeelle. Äänestys netissä päättyy sunnuntaina 19.2.2012 ja äänestystulos julkistetaan 27.2.2012. Voittajakohteeseen pääsee tutustumaan Retki-messuilla 2.-4.3.2012. • Utö, ulkosaaristo Kilpailu tukee retkeilyharrastusta Vuoden Retkikohde -kilpailu järjestetään nyt kahdeksannen kerran. Kilpailulla pyritään edistämään retkeilyn ja retkeilykohteiden tunnettuutta sekä löytämään uusia, kiinnostavia kohteita. Palkintostipendin, 5000 euroa, myöntää Suomen Messusäätiö. Stipendi on tarkoitettu kohteen toiminnan kehittämiseen ja kävijöiden hyödyksi esimerkiksi uuden nuotiopaikan rakentamiseen tai nettisivujen parantamiseen. Suomalaisten suosikkiruoka paistuu pannulla ja muhii uunissa: Made, hauki ja muikku sesongin parhaita raaka-aineita Suomalaisten suosikkiruoka paistettu kala tirisee pannulla ja uunissa entistä useammin. Sesongin kalat hauki ja made maistuvat alkutalvesta myös höyryävinä keittoina. Nopeasti kypsyvät kalaruoat sopivat sekä gourmetkokkien että keveää vatsantäytettä suosivien menuhun. ■ Kalan kasvava suosio näkyy niin kotikeittiöissä kuin ravintolamaailmassa. - Kalan kysyntä on viime vuosina lisääntynyt, vahvistaa keittiöpäällikkö Ari Ruoho ravintola Nokasta. - Käytämme rohkeasti eri kalalajeja kuten haukea, särkeä, lahnaa ja norssia, ja saamme siitä myös erittäin positiivista palautetta, kertoo alallaan meriittejä niittänyt Ruoho. Tuore ja lähellä pyydetty kiinnostaa Huippukokin mukaan kala on päässyt hyvin mukaan lähiruokaan. Parhaimmillaan ravintola Nokassa on 15 eri kalalajia tarjottavana: silakkaa, kilohailia, siikaa, särkeä, haukea, lahnaa, madetta. - Esimerkiksi savustaminen on mahtava juttu. Myös talvella voi savustaa grillissä. Siinä rasvaiset kalat ovat parhaita, Ruoho kertoo ja kehottaa kokeilemaan savustamiseen lahnaa. Huippukokin vinkit kalan paistamiseen • Kalasta saa maukkaan uunissa kypsentämällä, kunhan et paista kalaa liian kauan ja kuivaksi. • Kun käytät voita pannulla paistamiseen, niin pannu ei saa olla liian kuuma. - Suosimme myös vähemmän tunnettuja ja arvostettuja kaloja, sillä haluamme herättää ihmiset huomaamaan, miten erinomaisia raaka-aineita ne ovat. Myös vieraammat vedet ja kalalajit ovat tulleet tutuiksi kolmisen vuotta ympäri maailmaa matkanneelle Ruoholle. Eksoottisten kalojen sijaan Ruoho kannustaa kokeilemaan kaloja, jotka syyttä suotta on unohdettu. - Miksi tuoda tonnikalaa tai muita uhanalaisia kalalajeja toiselta puolelta maapalloa, kun meillä on itsellämme näin upeita raaka-aineita? Ruoho ihmettelee. - Haluan tehdä ruokaa lähiseudun raaka-aineista. Läheltä pyydetyillä kaloilla ja omilla raaka- aineilla tuodaan omaa ruokakulttuuria esiin. Silloin kala on myös tuoretta. Turha maksaa vanhasta kalasta mitään, Ruoho sanoo. Kalaa sesongin mukaan Parhaimmalta kala maistuu, kun sen valitsee sesongin mukaan. Vuodenvaihteen jälkeen sesongin kaloja ovat erityisesti hauki ja made. - Tarjoamme mahdollisimman paljon villejä kaloja sen sesongin mukaan, mitä elämme, Ruoho painottaa. Erityisesti hauesta ja särjestä on tullut hyvin suosittuja. - Trendejä tulee ja menee, mutta kalat ovat olleet täällä aina. Haukea kuitenkin tilataan enemmän kuin 15 vuoteen. Tämä voi olla myös pysyvä suuntaus, Ruoho toteaa. Ruohon mielestä särki, lahna ja hauki ovat jokainen niin maukkaita kaloja, että niistä voisi myös helposti jalostaa kokonaisen tuoteperheen. Grillikausi jatkuu talvellakin Vuoden kokki 2003 -titteliä kantava Ari Ruoho on myös itse intohimoinen kalastaja. - Jigailen ahventa, kuhaa ja haukea, ja talvella kalastan mateita katiskalla Espoonlahdella. Kala kypsyy huippukokin kotona monin eri tavoin. • Kun voi on sulaa, laita siihen mausteita kuten pala sitruunaa, timjaminoksaa, fenkolinsiemeniä, tillin siemeniä ja vähän valkosipulia. Tai voit myös käyttää maustamiseen chiliä, piparjuurta ja inkivääripalaa. • Paista pannulla kalafilee nahkapuolelta ensin. Kun kala on käännetty, niin kallista pannua ja voi valuu reunalle. • Kypsennyksen aikana nosta lusikalla maustettua voita kalan päälle kokoajan. Nosta kalafilee pellille, siivilöi paistorasva ja purista puolikas sitruunan mehu joukkoon. Mausta suolalla ja tillillä tai ruohosipulilla niin kastike on valmis. Kalaruokaohjeita löytyy www.prokala.ﬁ Internet-sivuilta ja facebookista. 1•2012 4 Albergasta Leppävaaraan Pauli Saloranta ( toim. ) Sata vuotta ihmisiä, elämää ja kehitystä ■ Kirjan luvut on ryhmitetty kahdeksaksi pääluvuksi, jotka sisältävät ehyen kertomuksen kehityksesta maalaispaikasta vireäksi kaupunkikeskukseksi. Kirjoittajat ovat kukin asiantuntijoita omissa luvuissaan ja näin on saatu paljon uuttakin tietoa kirjan sivuille. Kirjan alkuosassa on kosketeltu Leppävaaran luonnon oloja sekä historian varhaisia vaiheita. Leppävaaran arkeologiset löydöt on lueteltu ja kuvattu asutuksen edellytyksiä sekä ensimmäisiä muotoja. Maatalous omaksuttiin. Leppävaara oli saanut juurensa. Leppävaaran kehitys on menestystarina ja sen vaiheet kuvataan kirjassa jaksoittain. Rautatien tulo muutti varsinaisesti Leppävaaran moderniksi keskukseksi. Leppävaara on kuitenkin joutunut kohtaamaan maamme historian vaiheet kuten muuallakin Suomessa. Kansalaissodan ajasta Leppävaarassa on kirjoitettu luku sekä tunnelmia viimeisten sotien ajalta. Leppävaarassa on ollut vaikutusvaltaisia henkilöitä, jotka ovat ohjanneet taajaman kehitystä kuten K. A. Koskinen ja Heurlinit sekä Albergan omistajat, jotka omilla toimillaan ovat mahdollistaneet Leppävaaran kehityksen. Sitä on kuvattu luku luvulta kuten paikallishistorioissa, mutta kirjan sivuille on saatu myös kevyempää tarinaa helpottamaan lukemista. Leppävaarassa on ollut lukuisia kulttuurivaikuttajia, kuten Ville Vallgren ja Akseli Gallen-Kallela ja muita oman alansa taitajia. Heidän Leppävaaran historiakirja on kymmenen vuoden urakan jälkeen valmistunut. Kirjan on toimittanut Pauli Saloranta, joka on onnistunut saamaan 36 kirjoittajan artikkelit jänteväksi tarinaksi Leppävaaran menneisyydestä nykypäivään. ympärillään on ollut myös toimiva yhteiskunta. Terveydenhoito, kirjasto ja kouluolot paranivat, joista on kerrottu omissa luvuissaan. Mervi Maijala on kirjoittanut kouluoloista. Liikeoloista, kaupoista ja postista sekä pankeista on myös kirjoitettu. Urheilu saa kirjassa oman sijansa, missä kerrotaan hyppyrimäistä ja urheilukentistä. Urheilun tyyssijat ovat muuttuneet, mutta ovat tärkeä osa Leppävaaran nykyisyyttä. Voimistelu ja joukkueurheilu on ollut mahdollista. Leppävaara tunnetaan nykyään liikuntamahdollisuuksistaan. Kirjassa kuvataan miten ne ovat syntyneet. Arja Salmi ja Pertti Maisala ovat hahmotelleet kaavoitusta ja Leppävaaran yhteiskunnallista kehittymistä. Kirjan sivuilla esitetäänkin Leppävaaran modernisoituminen, joka ei kuitenkaan ole tapahtunut yhtäkkiä, vaan sen kehittäminen on ollut pitkäjänteistä, minkä on mahdollistanut Leppävaaran hyvä sijainti Perkkaalla vaaditaan Vermontien rakentamista ennen Ikean tuloa ■ Huonekalujätti Ikean tulo Hatsinanpuistoon on aiheuttanut useita kannanottoja paikallisissa lehdissä. Nyt Espoon kaupunki on varannut Ikealle ja elämyskeskukselle tontin Perkkaan Hatsinanpuistosta. Tonttia hakenut Evata Development on tehnyt Ikean kanssa sopimuksen ja tontin itäpäähän rakennetaan 38 000 neliön Ikean myymälä. Tämä merkitsee sitä, että kaupunki on joutunut huomioimaan tulevat liikenneongelmat ja suunnittelemaan katuverkon tulevaa tarvetta vastaavaksi. Kaupunki edellyttää Evatalta suunnitelmia toimivista liikennejärjestelyistä. Jo rakennusvaiheessa liikennemäärä tulee lisääntymään eikä siitä saa olla haittaa Perkkaan asukkaille. Nykyinen katuverkosto ei ilman parannustoimenpiteitä tule kes- tämään kasvavaa liikennevirtaa Perkkaalla. Liikennemäärän arvioidaan lisääntyvän jopa neljänneksellä nykyisestä. Perkkaa-Vermo ry esittää suoraa ajoyhteyttä Vermonsolmusta Perkkaantielle eli Vermontie-nimisen kadun rakentaminen. Kadun sijainti on esitetty Vermontie-nimisessä kaavaluonnoksessa, joka on edelleen keskeneräinen. Kun Vermontie on rakennettu, voidaan Ikeaan ja elämyskeskukseen ajaa Turun moottoritieltä Vermonsolmun kautta. Espoon kaupunki ei ole aikaisemmin pitänyt Vermontien rakentamista tarpeellisena, mutta tilanne on nyt muuttunut. Vermontien rakentaminen liikennekäyttöön ennen Ikean ja elämyskeskuksen rakentamista palvelisi myös rakennusvaiheenaikaista liikennettä, josta näin ollen olisi vähemmän haittaa alueen asukkaille. Tosin Vermonsolmukaan ei nykyisellään riitä lisääntyvän liikenteen tarpeisiin vaan Vermonsolmuun olisi rakennettava uudet lännensuuntaiset rampit, jolloin se palvelisi sekä itään että länteen suuntautuvaa liikennettä. Myös Hevosenkenkä tarvitsee uudet liikenneratkaisut ennen rakentamisen aloittamista. Espoon kaupunki edellyttää, ettei kasvava autoliikenne aiheuta ruuhkia Leppävaaraan. Perkkaan asukkaat ja Perkkaa-Vermo ry edellyttää, että liikenneratkaisut on tehty ennen kuin rakentaminen aloitetaan. Perkkaa-Vermo ry www.perkkaa-vermo.fi Pikkukirkko-aate oli pohjana seurakunnan kehitykselle, jota on kuvattu erikseen. Nykyinen kirkko rakennettiin vuonna 1979 ja vanha kirkko jäi Perkkaan kappeliksi. Niin seurakunta kuten kaikki muutkin toimintamuodot ovat Leppävaarassa vain vahvistuneet. Leppävaarassa on ollut järjestötoimintaa kaikissa muodoissaan. Leppävaaran martat, työväenyhdistys, suojeluskunta, Vpk, Leppävaaran naisvoimistelijat sekä tämän kirjan aikaiseksi saanut Leppävaara – seura tulevat kirjassa esille. Kirjan tekninen toteuttaminen on tehty huolellisesti. Kansi on hieno ja valokuvia kuten karttojakin on runsaasti elävöittämässä tekstiä. Kuvia on saatu yksityisiltä henkilöiltä ja kaupungin museosta. Kirjan lopussa kuvataan uuden Leppävaaran syntyä niin kuin me sen näemme. Vanha Leppävaara väistyi uuden tieltä ja se talletettu kirjaan muistiin. Kirjasta voi syventää Leppävaaran tuntemustaan sillä kirjan lopussa on lähdeluettelo. Kirja paneutuu myös nykyaikaan, sillä kirjassa on luku Leppävaarasta nuoren ja maahanmuuttajan silmin. Kirja on monipuolinen ja koskettelee kaikkia Leppävaaran elämän tärkeitä aloja Tämä kirja ja Uolevi Itkosen ja Pekka Rytilän aikaisemmin julkaisema Leppävaarakirja täydentävät toisiaan. Leppävaaran kehitys on kuvattu. Hannu Huvinen Verkko-ostokset maksamatta ■ Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on jatkanut nopeaa kasvuaan. Merkintä rekisterissä kertoo lähes poikkeuksetta siitä, että kuluttajan taloudelliset ongelmat ovat vakavia ja tieto niistä on tuore, sillä peräti 231.400 henkilön uusin merkintä on rekisteröity vuonna 2011. Yhteensä Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä on jo 327.500 maksuhäiriöistä henkilöä eli noin 9.000 enemmän kuin vuosi sitten. Kuluttajien uusista maksuvaikeuksista kertovat velkomustuomiot ovat lisääntyneet lähes viidenneksellä 281.000 merkintään. Tuomioita kertyy paljon pienistä rahoitusyhtiö-saatavista, mutta nopeimmin kasvaa silti verkkokaupan tilauksista tulleiden tuomioiden määrä. Niitä Asiakastieto rekisteröi 20.000 kappaletta eli yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Monet verkkokaupat toimittavat tuotteita myös laskulla, jolloin niiden pitäisi nykyistä varmemmin tunnistaa asiakkaansa ja varmistua heidän maksukyvystään. Verkkokaupassa riski on vuodessa kasvanut Asiakastiedon tilastojen mukaan nuorilla miehillä, mutta postimyyntiin liittyvien velkomustuomioiden määrä on kasvanut selvästi myös naisilla ja muissakin ikäryhmissä. Nuorten maksuvaikeuksien lisääntyminen näkyy tilastoissa muidenkin maksuhäiriömerkintöjen nopeana kasvuna. Yksikin merkintä moninkertaistaa maksuhäiriöriskin Jo yksi häiriömerkintä ennakoi, että kuluttajan riski jättää muitakin maksuja maksamatta on kohonnut. Maksuhäiriömerkinnät kasaantuvat kiihtyvällä vauhdilla samoille henkilöille, ja keskimäärin niitä on jokaisella rekisteröidyllä henkilöllä jo 11 kappaletta. Enimmillään samalla henkilöllä on rekisterissä 484 maksuhäiriömerkintää. Häiriöttömän henkilön maksuhäiriöriski vuoden kuluessa on vain yksi prosentti, mutta jo yksikin merkintä kertoo, että uuden häiriön todennäköisyys on kasvanut 30 prosenttiin 1•2012 5 LePa on Uudenmaan piirin nopeimmin kasvava jalkapalloseura Yksi Suomen Palloliiton asettamista jalkapallotoiminnan tärkeimmistä mittareista on harrastajamäärän kasvu. Leppävaaran Pallo eli LePa on jo toisen kerran peräkkäin Uudenmaanpiirin ykkönen pelipassimäärän kasvua mitattaessa. ■ LePan pelaajamäärä on kehittynyt tasaisesti viime vuosina. Kahden viimeisen vuoden aikana seura on saanut yli 250 uutta pelaajaa. Seuran n. 40:ssä poika- ja tyttöjoukkueissa pelaa tällä hetkellä yli 900 pelaajaa. Seuran puheenjohtaja Mikko Räsänen on iloinen tästä kehityksestä. ”Tämä todistaa, että olemme tehneet oikeita asioita, mutta haastaa samalla meidät tästä eteenpäin pitämään huolen siitä, että seura osaa vastata hyvän kasvun tuomiin haasteisiin”, kertoo Räsänen. Seuran johtokunta on laatinut nelivuotisen strategian, jonka toteuttaminen on käynnistymässä. Sen mukaan seura haluaa edelleen kasvaa ja kehittää tulevina vuosina toimintaansa voimakkaasti pitäen huolta perusarvoistaan, joita ovat: - tarjota jokaiselle mahdollisuus harrastaa jalkapalloa laadukkaasti ja tavoitteellisesti toimivassa seurassa juniorista Kunnossa Kaiken Ikää -sarjoihin asti - huolehtia siitä, että lahjakkaat ja motivoituneet pelaajat tunnistetaan, heitä kehitetään ja heille tarjotaan polku kohti FC Espoota ja sitä kautta tie kilpa- ja huippujalkapallon maailmaan. LePan joukkueissa on aina tilaa uusille pelaajille LePan junioritoiminnan perusta on ikäluokkamalli, jossa ikäluokat toimivat yhtenäisinä ja joukkueet on muodostettu ikäluokkien sisällä. Seura tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden harrastaa jalkapalloa lähellä kotiaan ja mukaan pääseminen on helppoa. Tällä hetkellä erityisesti vuonna 2000 syntyneiden tyttöjen joukkue kaipaa lisää pelaajia. Jos haluat mukaan, ota yhteyttä puh. 050 332 3153 LePan vuonna 2007 syntyneiden jalkapallokoulu harjoittelee lauantaisin alkaen kello 13.00 Perkkaanpuiston koulun liikuntasalissa. Jos haluat ilmoittaa lapsesi mukaan, ota yhteyttä 040 329 5527. Chiliä ikkunalaudalta! Basilikaa parvekkeelta! Terveyttä omalla luomulla! Huippulaatuiset ja tyylikkäät tuotteet lahjaksi ja omaan käyttöön. Tervetuloa. Tervetuloa Kitchen Gardenin verkkokauppaan! Puhdas ruoka on terveytemme perustekijöitä. Perinteinen oma keittiöpuutarha tuottaa sinulle terveelliset ja puhtaat raaka-aineet, joista on nautinto laittaa ruokaa ja säilöä talveksi. Oman keittiöpuutarhan voi perustaa lähes minne tahansa, jopa omalle parvekkeelle tai ikkunalaudalle. Oma keittiöpuutarha on kasvava elämäntapa. Tuottamattomista nurmikkoalueista muokataan keittiöpuutarhoja, sukulaisten joutomaata otetaan käyttöön jne. Me toimitamme laadukkaat tuotteet keittiöpuutarhaasi, joiden kanssa on ilo työskennellä. Työkalujemme kestävyys on omaa luokkaansa. Ne ovat perinteisten eurooppalaisten valmistajien tekemiä. Kaikki tuotteemme ovat puutarha-alan ammattilaisten valitsemia ja testaamia. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja LePan toiminnasta ja kaikista seuran joukkueista saat internetistä www.leppavaaranpallo.com www.kitchengarden.fi 1•2012 6 Silta tai museo Helsingin uudeksi nähtävyydeksi Pelkkä Guggenheimselvitys nieli verorahoja ■ Helsingin kaupunki suostui tammikuussa 2011 tekemään selvitystyön Guggenheim-taidemuseon rakentamisesta Helsinkiin. Guggenheim-säätiön perusti vuonna 1937 Salomon R. Guggenheim hankittuaan valtaisan omaisuuden kaivosalalla. Ja mistä muustakaan maasta idea voi olla lähtöisin kuin Yhdysvalloista, jossa osataan tehdä rahaa asialla kuin asialla? Raha on mielestäni motiivina myös tässä hankkeessa, ja taiteen ystävät ja vaalijat ovat hyvä ja antoisa kohde joko museon rakentamisen tai selvitystyön maksajiksi. Juuri julkaistussa selvityksessä rakennus- ja suunnitteluhankkeen kokonaiskustannukseksi arvioidaan hulppeat 140 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa, joka todennäköisesti ylittyy kuten tapana suurissa julkisissa hankkeissa on ollut. Helsingin kaupunginvaltuuston ei pidä hyväksyä Guggenheimtaidemuseon rakentamista kaupunkilaisten verovaroin. Ihmettelen kaupunginjohtajien Jussi Pajusen ja Tuula Haataisen myönteistä kantaa hankkeeseen. Heidän pitäisi toimia vain puolueettomina virkamiehinä, jotka esittelevät asian meille päättäjille pohjaten vain faktoihin. Museon arvioitu kävijämäärä on noin 550 000 vuodessa, joista kotimaisia kävijöitä olisi noin 300 000. Mielestäni arvio on liioitellun suuri. Todellisuus on jossakin puolessa välissä. Lisäksi nykyisten museoiden kävijämäärät tulisivat putoamaan merkittävästi Guggenheimhankkeen toteutuessa. Museotilaksi on suunniteltu 12 000 neliötä, josta 4000 neliötä olisi näyttelytilaa. Rakennus- ja suunnitteluhankkeen lisäksi kustannuksia tulee mm. ylösajosta 10 miljoonaa euroa. Sopimuksen kesto on 20 vuotta, lisenssimaksu on 30 miljoonaa dollaria. Lisenssimaksu katetaan kaupungin ulkopuolisella rahoituksella. paikaksi. Onko tämä hanke, joka käy veronmaksajille erittäin kalliiksi, vain muutaman kulttuurivaikuttajan päähänpinttymä? Sitoutuuhan Helsinki ostamaan vuodessa tietyn määrän kalliita taideteoksia omakseen ja mahdollisen tappion iskiessä myös maksamaan ne verovaroilla. Näin ainakin minulle on kerrottu. ■ Helsingin kaupunginvaltuutetut joutuvat priorisoimaan kaksi hyvin erilaista hanketta. Sekä Kruununsiltojen että Guggenheim museon on arvioitu maksavan 100-200 miljoonaa euroa. Molemmat hankkeet ovat kaupunkikuvallisesti merkittäviä ja vaikuttavat pääkaupungin maise- Selvitystyöt ovat hyvää tuloa säätiölle Peitelty salaisuus mielestäni on se, että jo kaksi miljoonaa euroa tai enemmän maksava selvitystyö sinänsä on säätiölle erittäin hyvä rahasampo. Mahdollista kielteistä rakentamispäätöstä ei tarvitse surkutella, onhan amerikkalaisen säätiön rahapussi pullistunut ennestäänkin. Eikä se täyty koskaan, sillä selvitystöitä on käynnissä monessa eri maailmankolkassa, kuten esimerkiksi Bukarestissa, Meksikossa ja Vilnassa. Meidän suomalaisten kannattaa pitää näppimme irti tämäntapaisista suurhankkeista ja taata siten jo olemassa oleville museoille riittävä kävijämäärä. Onhan selvää, että pienessä Suomessa ei riitä yleisöä yhä paisuvaan tarjontaan. Tällä hetkelläkin käydään veristä kamppailua siitä, mihin kulttuurinnälkäiset ihmiset ohjaavat askeleensa tuoden lompakkonsa mukanaan. Uusi Guggenheim-hanke romuttaisi nykyisten museoitten kävijämäärät ja silloin taas huudettaisiin kaupunkia apuun rahoittamaan tappiolliseksi käynyttä toimintaa. Niellään nyt vain tämä tappio ja nuollaan haavoja, jotka noin kaksi miljoonaa maksanut selvitystyö toi tullessaan. Lähes kilometrin mittainen Tähtiniemen silta Heinolassa on esimerkki hyödyllisestä julkisesta investoinnista, joka samalla toimii laajasti tunnettuna nähtävyytenä. Ruotsalainen-järven ylittävän vinoköysisillan pylonit ulottuvat 105 metrin korkeuteen. Silta valmistui 1993. Helsinki ei ole Abu Dhabi tai Berliini Kalliit ja arkkitehtuuriltaan erikoiset museorakennukset sijaitsevat maantieteellisesti keskeisissä kaupungeissa, kuten Berliinissä, Bilbaossa ja Venetsiassa. Seuraava Guggenheim on rakenteilla Abu Dhabiin ja avataan näillä näkymin vuonna 2013. Tuntuu todella omituiselta, että pientä Suomen pääkaupunkia Helsinkiä yleensä edes ajatellaan yhdeksi sijoitus- maan mereltä päin katsottaessa. Molemmilla hankkeilla on myös puolestapuhujansa ja vastustajansa. Kaupunginvaltuutetut puhuvat mielellään hankkeiden rahoittamisesta lainarahalla, mutta tosiasiassa kysymys on Helsingin kaupungin rahankäytöstä kokonaisuudessaan. Jos hankkeita Harri Lindell Helsingin kaupunginvaltuutettu (vara) ps on enemmän kuin tulovirta tuo kassaan rahaa, on rahoitusta jatkettava lainavaroin. Sillä mikä investointikohteista merkitään budjetissa lainavaroin rahoitettavaksi on lähinnä viestintäpoliittista kikkailua. Kruunusiltojen rakentamisesta päätetään aikaisintaan syksyllä 1•2012 7 Runsas lumentulo vaikeuttaa jätekuljetuksia Tekniikan päivät esitteli teknologian tulevaisuutta Otaniemessä Tekniikan Akatemian järjestämä tiedetapahtuma sai Otaniemen Dipolin salit pullistelemaan. Suosituimmilla luennoilla oli otettava seisomapaikatkin käyttöön, kun tekniikan ja luonnontieteiden asiantuntijat kertoivat alojensa uusimmista käänteistä. Huipputason puhujien esitykset on mahdollista katsoa osoitteessa www.tekniikanpaivat.ﬁ ■ Tekniikan päivillä yleisöä kiinnosti muun muassa kestävään kehitykseen ja tulevaisuuden energianlähteisiin liittyvät kysymykset. Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jarmo Partanen kertoi luennollaan ”Smart Grids - onko älyä” miten älykkäällä politiikalla ja sähköverkolla sekä älykkäillä sähkölaitteilla saadaan kysyntä ja tarjonta tasapainoon tuotantoa lisäämättä. ”Jos joku olisi väittänyt vuonna 2005, että Saksassa vuonna 2010 asennetaan 8000 MW aurinkovoimaa, olisin voinut lyödä vuosipalkastani vetoa, että näin ei tapahdu”, Partanen paljasti. Professori olisi hävinnyt rahansa, sillä Saksaan on syntynyt ennätyksellistä vauhtia uusiutuvaa energiantuotantoa. Syynä on se, että maassa kuka tahansa pääsee sähköverkkoon tuottajaksi ja saa rahaa verkkoon myymästään sähköstä. ”Ajava voima on se, että voi taistella systeemiä vastaan.” Nanoteknologia hakee mallia ihmisestä Aalto-yliopiston tähtifyysikko, professori Päivi Törmä kertoi Tekniikan päivillä, miten päästä maailman johtavan tiedelehti Naturen kanteen: rakentamalla DNA-molekyyli, joka voidaan ohjelmoida muotoutumaan esimerkiksi hymyileväksi naamaksi. Mutta mitä hyötyä tällaisesta, vain atomivoimamikroskoopin avulla nähtävästä nanohupailusta on? ”Näin ohjelmoitavista materiaaleista voi rakentaa esimerkiksi nanokokoisia piirilevyjä”, Törmä selvitti. Uudenlaisessa elektroniikkatehtaassa nanokokoiset piirilevyt voisivat siis rakentua automaattisesti perimänsä määräämään muotoon, kuin elävät organismit konsanaan. ”Ihminen on hyvä esimerkki ohjelmoitavasta materiaalista. Tarvitaan vain tehokas koodi, eli DNA, ja energiaa ja raaka-aineita”, Törmä valaisi. Löydä Tekniikan päivien kiinnostavimmat luennot netistä Kaksipäiväiset Tekniikan päivien ohjelma ei rajoittunut vain tulevaisuuden energialähteisiin ja ohjelmoitaviin materiaaleihin. Perjantaina käsiteltiin muun muassa kierrätystä, kaivosteollisuutta sekä Länsimetron rakentamista. Lauantaina pohdittiin kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia, biomassan käyttötarkoituksia ja ihmisten varaosia. Lähes kaikista esityksistä ja paneeleista löytyy tallenteet Tekniikan päivien sivuilta. Tallenteiden lisäksi myös esitysmateriaalit ovat saatavilla osoitteessa tekniikanpaivat.fi Yrittäjä! Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. Ota yhteyttä mediamyyntiimme p. 050 555 3252 ■ Runsaat lumisateet saattavat viivästyttää jätekuljetuksia pääkaupunkiseudulla. Mahdolliset viivästymiset pyritään estämään noutamalla jätteitä tiistaista lauantaihin eli 24.1.–28.1. 2012 poikkeuksellisesti klo 04.00–22.00. Mikäli jäteauto ei tule normaalina astian tyhjennyspäivänä, HSY pyytää asiakkailtaan kärsivällisyyttä. Tyhjennysten sujumista valvotaan ajo-opastusjärjestelmän kautta, joten tilannetta pystytään seuraamaan jatkuvasti. HSY muistuttaa kiinteistöjä lumitöiden teon ja hiekoituksen tärkeydestä. Lumi hidastaa jäteautojen liikkumista ja tekemättömät lumityöt saattavat estää jäteastioiden tyhjennyksen kokonaan. Liukkaus on työturvallisuusriski jäteauton kuljettajalle. Lisätietoja: Käyttöpäällikkö Juha Talvio, p. 0400 425 969, juha.talvio(at)hsy.fi Pelastustaitokampanja kasvattaa vastuullisia nuoria - Nou Hätä! -oppilaiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti ■ Nou Hätä! -pelastustaitokampanja on käynnistynyt. Palomiehet ja turvallisuuskouluttajat kiertävät kevään aikana yläkouluissa antamassa turvallisuusopetusta 8-luokkalaisille. Kampanjan avulla pelastustaitonsa päivittäneiden nuorten määrä on kasvanut yli 20-kertaiseksi kymmenen vuoden aikana. Viime vuonna kampanjaan osallistui noin 65 % kaikista 8.-luokkalaisista. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö esittelee kampanjaa Educa-messuilla 27. – 28.1. osastolla 3h34. Nou Hätä! -opetusta saaneiden yläkoululaisten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa yli 20-kertaiseksi. Vuonna 1999 kampanjaan osallistui 1 811 yläkoululaista, kun viime vuonna määrä oli jo 39 131. Tämä on noin 65 % kaikista 8.-luokkalaisista. Erityisesti 8. -luokkalaisille tarkoitettu Nou Hätä! -pelastustaitokampanja käynnistyi tammikuussa 16. kerran. Palomiehet ja turvallisuuskouluttajat kiertävät monien kuntien yläkouluissa kevään aikana kertomassa luvattomasta tulensytyttelystä ja paloturvallisuudesta. Kampanja tarjoaa kouluille maksutonta oppimateriaalia. Nuoret opette- levat Nou Hätä! -kampanjan avulla estämään onnettomuuksia ja toimimaan erilaisissa hätätilanteissa oikein. Kampanjaan liittyy myös pelastustaitokilpailu 8.-luokkalaisille. Alkukarsinnoissa ja aluekilpailuissa parhaiten pärjänneet joukkueet selviytyvät loppukilpailuihin Kuopion Pelastusopistolle. Toukokuussa selviää, mikä koulu voittaa tänä vuonna Nou Hätä! -mestaruuden. Nou Hätä! on mukana Educa-messuilla Tämän vuoden kampanjan teemana on Syy ja Seuraus! Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö esittelee Nou Hätä! -kampanjaa Educamessuilla Helsingin Messukeskuksessa 27.28.1. osastolla numero 3h34. Kampanjan järjestävät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, sisäasiainministeriö, Opetushallitus, Suomen Palopäällystöliitto, Pelastusopisto, Turvatekniikan keskus, pelastuslaitokset, pelastusalan liitot ja aluehallintovirastot. Kampanjan rahoittaa Palosuojelurahasto, ja yhteistyökumppanina toimii vakuutusyhtiö Tapiola. Reipasta Isännöinti - ja kiinteistönvälityspalvelua ■ Realis Oy avasi Isännöintipalvelut pääkaupunkiseudun taloyhtiöille reippain ottein. Nuorekas ja osaava konttori sijaitsee Kampissa. Suomen Isännöintiliiton tuore jäsenyritys omaa erityisasiantuntemusta "nk.uusien tekniikoiden" hyödyntämisessä remonteissa, taloyhtiöiden rahaa säästäen. Isännöinti on murroksessa, tulevaisuudessa hyvä asiakaspalvelu on arvossaan isännöinnissä ja kiinteistönvälityksessä. Toimitusjohtaja Tomi Aranko esittelee kiinteistötoimiston ikkunaa ja avaa ovet hienostuneeseen konttoriin, jonka seinät pursuavat kotimaista taidetta. Kiinteistötoimistossa on monialaosaamista. Yhtiö välittää asuntoja ja kiinteistöjä pääkaupunkiseudulla. LKV Partnerina Arangon apuna toimii Johan Dahlman (LKV). Myös arviokirjat kuuluvat toimenkuvaan. Uusi isännöitsijä ja välittäjä aloittavat konttorilla Tomi Arankoa avustaen. Aranko on konsultoinut yhtiöitä ja neuvonut asuntosijoittajia, toiminut tilintarkastajina sekä hallitustyössä. Ammattitutkinnon Aranko suoritti -97, minkä jälkeen työskenteli mm. silloisessa Postipankissa konsernikiinteistöjen isännöin parissa sekä myöhemmin TeliaSonerassa mm. suurien kiinteistöomistajayhteisöiden tarpeita palvellen. "Uudet asiat kiinnostavat", Aranko pohtii. Poikkeuksena alalla puhelinpäivystyksemme vastaa aamusta iltaan klo 8.30 - 19.30, samoin toimivat asiakassähköpostit info@ realis.fi. Realis Oy :ssä ei ole maksullisia palvelunumeroita, joissa soi musiikki. "Meillä vastaataan puhelimeen, sähköposteihin, kyse- lyihin ja tiedusteluihin, asiakastyytyväisyys on tärkeää", Aranko kiteyttää pohtiessaan taloyhtiöiden tulevaisuuden tarpeita. Talon asioita pitää hoitaa taloudellisen harkinnan perustein, jotta vastikkeet saadaan pysymään kohtuullisina, yhtiön arvoja vaalien. Teemme työmme kuin talo olisi omamme. Nyt saa isännöitsijän, jolla on aikaa yhtiön tarpeisiin. "Tervetuloa tutustumaan ja samalla pyytämään tarjous osaavasta isännöinnistä kotitaloonne tai kodinvälityksestä", Tomi Aranko kiteyttää. Talven kiinteistönvälitystarjouksemme on asunnoissa 2,99% (sis.alv.). Lisätietoa: www.realis.fi, 09 - 444490, REALIS OY (LKV), Ruoholahdenkatu 6 1•2012 8 Fressejä on jo 11! Hyvinvoinnin vuosi 2012 on täällä ja Fressiä liikunnan iloa tarjoillaan nyt jo 11 keskuksessa ympäri Suomen. Tule mukaan ja voita huikeita palkintoja - lue lisäohjeet www.fressi.ﬁ/11fressia Voita 11 vuodeun us kanta-asiakk e itsellesi ja kahdell kaverillesi Palkinnon arvo on n. 25.000e a Jaossa myös muit ja! mahtavia palkinto a: Osallistu osoitteess ressia www.fressi.fi/11f *) Tarjous koskee uusia 12/24 kk Kestokanta-asiakassopimuksia. Kestosopimuskausi alkaa 1.3.2012. Tarjous voimassa vain uusille asiakkaille 19.2.2012 asti. Treenaa helmikuun loppuun 11 eurolla!* ESPOO, LEPPÄVAARA ESPOO, ESPOONLAHTI HELSINKI, KAMPPI HELSINKI, CLUBHOUSE HELSINKI • ESPOO • TAMPERE • YLÖJÄRVI • SEINÄJOKI • LAHTI • MIKKELI • KUOPIO - www.fressi.fi   Etsimme Helsinkiin-Espooseen ja Vantaalle luotettavia henkilöitä jakamaan kaupunkilehtiä ja mainoksia. Työtä teet yhtenä tai kahtena iltana kuukaudessa ennalta sopimasi määrän. Työ sopii kaiken ikäisille ja kokoisille! Käy kotisivuillamme ja tutustu myös muihin avoimiin työmahdollisuuksiimme: www.letterbox.fi