1. No category

20403
RAJAKIIRI OY
TORNION RÖYTTÄN PUUSKA 2 -TUULIPUISTON
MAISEMASELVITYS
LAPIN VESITUTKIMUS OY
i
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
RAJAKIIRI OY
TORNION RÖYTTÄN PUUSKA 2 -TUULIPUISTO N MAISEMASELVITYS
8.11.2012
Sami Hamari, biologi FM
Lapin Vesitutkimus Oy
SISÄLLYS
SIVU
1
JOHDANTO ........................................................................................................................................... 1
2
ARVIOINTIMENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT .................................................................. 1
3
MAISEMAPOLITIIKKAAN VAIKUTTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA SOPIMUKSET ............................ 2
3.1
3.2
4
EUROOPPALAINEN MAISEMAYLEISSOPIMUS ......................................................................................... 2
VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET ............................................................................. 3
MAISEMAN NYKYTILA ........................................................................................................................ 4
4.1
MAISEMAKUVA ....................................................................................................................................... 4
4.2
ALUEEN MAANKÄYTTÖ ........................................................................................................................... 4
4.3
MAISEMAN ARVOALUEET ....................................................................................................................... 5
4.3.1
Maailmanperintökohteet ............................................................................................................ 5
4.3.2
Muinaisjäännökset...................................................................................................................... 6
4.3.3
Suojellut kirkot............................................................................................................................. 7
4.3.4
Valtion asetuksella suojellut kohteet ........................................................................................ 7
4.3.5
Perinnemaisemat........................................................................................................................ 7
4.3.6
Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ...................................... 8
4.3.7
Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet .......................................................................................... 8
4.3.8
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön kohteet (RKY) ....................................... 9
4.3.9
Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ............................................................................... 10
4.3.10
Muut maisemankuvaltaan herkät alueet ja elementit .......................................................... 10
5
MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI .............................................................................................. 11
5.1
5.2
5.3
MAASTOSELVITYKSET, VISUALISOINNIT JA NÄKYMÄALUEET .............................................................. 11
MAISEMAVAIKUTUKSET ....................................................................................................................... 12
HAITALLISTEN MAISEMAVAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN ...................................................................... 18
6
JOHTOPÄÄTÖKSET .......................................................................................................................... 18
7
KIRJALLISUUS ................................................................................................................................... 20
Liitteet:
Liite 1. Maastoselvityksessä selvitettyjen kohteiden tiedot ja kuvaus.
Liite 2. Puuska ja Puuska 2 –tuulipuistot, selvityskohteet, näkymävyöhykkeet ja maiseman arvoalueet.
Kansikuva: Maisemakuvasovite asemakaavan muutoksen kohteena olevalta alueelta. Nykyiset tuulivoimalat näkyvät etualalla,
suunnitellut tuulivoimalat on numeroitu. Kuva: Lentokuvaus Vallas Oy 2012. Kuvasovite: Ramboll
Muut valokuvasovitteet: Kuvat Rajakiiri Oy, kuvasovitteet Ramboll
Pohjakartat copyright: Maanmittauslaitos, maastotietokanta 10/2012, lisenssi: http://www.maanmittauslaitos.fi/
avoindata_lisenssi_versio1_20120501.
LAPIN VESITUTKIMUS OY
Hallituskatu 20 B (tsto)
Jänkätie 1 (laboratorio)
PL 96, 96101 ROVANIEMI
tel +358 (0)40 1333 800
Y-tunnus/Business ID: 0227583-3
Sammonkatu 8
90570 OULU
tel 044-700 8500
Valtakatu 26
94100 KEMI
tel 040-5870 088
Kaupintie 5
00440 HELSINKI
tel 040-7008 505
Ylistönmäentie 26, 1.krs
40500 JYVÄSKYLÄ
tel 040-8644 884
1
1
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
JOHDANTO
Rajakiiri Oy on suunnittelemassa Puuska 2-nimistä tuulipuistohanketta Tornion Röyttään.
Hanke laajentaa jo alueella olevan Puuska -tuulipuiston 8 tuulivoimalasta koostuvaa puistoa.
Puuska 2 -hankkeessa on tarkoituksena rakentaa 5 uutta voimalaa olemassa olevien
voimalaitosten läheisyyteen Tornion Outokummun tehdasalueelle.
Tuulipuistohankkeeseen ei sovelleta YVA-menettelyä. Ympäristövaikutusten arvioinnin
tarvetta tiedusteltiin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta maaliskuussa 2012.
ELY-keskus totesi, ettei laajennushanke edellytä YVA-menettelyn harkintatarvetta.
Hankkeen yhteydessä alueelle laaditaan asemakaavan muutos, jossa ratkaistaan
tuulivoimaloiden sijoittaminen alueelle.
Osana kaavaselvityksiä alueelle on tehty maisemaselvitys, jonka tulokset esitetään tässä
raportissa.
2
ARVIOINTIMENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Maisemaa ja maisemavaikutuksia tarkastellaan tässä selvityksessä pääosin maantieteellisen
objektiivisen tiedon perustella. Maisemalla tarkoitetaan tässä tarkastelussa aluetta sellaisena
kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat joko luonnon tai ihmisen
toiminnasta tai niiden vuorovaikutuksesta (Euroopan maisemayleissopimus 14/2006).
Kallioperä, maaperä, maanpinnan muodot, vesistöt ja kasvillisuus luovat maiseman
peruspiirteet, joita ihmisen toimintojen jäljet täydentävät (Ympäristöhallinto 2010a).
Maisemalla on myös voimakas aikaan ja paikkaan sidottu ulottuvuus: maisema muuttuu
esimerkiksi valaistus- ja sääolosuhteiden sekä vuodenajan mukaan, vastaavasti myös
tarkastelupaikan ja -suunnan pienikin muutos vaikuttaa havaittavaan maisemaan (ks. esim.
Heikkilä 2000).
Tässä maisemaselvityksessä tuulipuistohankkeen vaikutuksia arvioidaan vertaamalla
maiseman nykytilaa tuulipuistovaihtoehtojen synnyttämiin muutoksiin maisemassa.
Menetelminä on käytetty maastoselvitystä ja maisemakuvista tehtyjä visualisointeja.
Maastoselvitys on toteutettu 2.10.2012, jonka yhteydessä toteutettiin maisemakuvaus
raportointia varten. Varsinaisten kuvasovitteiden valokuvaus on toteutettu aiemmin vuoden
2012 kevään aikana. Hankkeen yhteydessä ei ole toteutettu erillistä näkymä-alueanalyysia.
Maastoselvityksen yhteydessä on arvioitu ja selvitetty maiseman rakennetta, kulttuuristen
rakenteiden ja elementtien sijoittumista sekä maisemassa olevien näkymien ja maamerkkien
ominaisuuksia maisemantilan selvityksellä. Maastoselvitys on käsittänyt hankealueen
tarkastelua hankkeen kannalta oleellisimmilta näkymäpaikoilta (liitteet 1 ja 2). Visuaaliset
vaikutusalueet on jaettu taulukossa 1 esitetyn vyöhykejaon mukaisesti, joka on mukaeltu
muutamien Pohjoismaissa tehtyjen tuulipuistohankkeiden yhteydessä tehtyjen selvitysten
luokituksista (Weckman 2006). Maisematarkastelu on rajattu pääasiassa lähivyöhykkeelle
(0-3 km) ja dominanssivyöhykkeelle (3-7 km), koska suunniteltu tuulipuistoalue ja sen
ympäristö on ollut jo aiemmin voimakkaan rakentamisen kohteena ja tuulivoimalat näkyvät
hallitsevana elementtinä rakennetussa ympäristössä usein luonnonmaisemia lyhyempiä
matkoja. Lisäksi tuulivoimalat voidaan mieltää maisemallisesti osaksi jo voimalamäärältään
suurempaa Puuska -tuulipuistoa.
Näkyvyysvyöhyke ulottuu 180 m korkeasta tuulivoimalasta geometrisesti tarkasteltuna 47,8
km:n etäisyydelle pallopinnalla (esim. tyyni merialue). Käytännössä tuulipuiston näkyvyyttä ja
havaittavuutta rajoittaa myös ilman laatu, valaistus ja sääolosuhteet. Näistä syistä johtuen
tuulipuisto on mahdollista erottaa vielä 25 km:n etäisyydeltä, mutta käytännössä ne ovat jo
näkymättömissä tällä etäisyydellä (Weckman 2006).
2
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
Taulukko 1. Visuaaliset vaikutusalueet kohteen etäisyyden mukaan luokiteltuna (mukaeltu,
Weckman 2006). Vyöhykkeen rajat on muodostettu lähimmän tuulivoiman etäisyyden
perusteella.
Vyöhyke
Etäisyys (km)
Kriteerit
Lähivyöhyke
Etäisyys (x)
suhteessa kohteen
korkeuteen (h)
x < 16 h
0-3 km
Dominanssivyöhyke
16 h ≤ x < 39 h
3-7 km
Näkyvyysvyöhyke
x ≥ 39 h
> 7 km
Kaukoalue
39 h ≤ x < 67 h
7-12 km
Ulompi kaukoalue
x ≥ 67 h
> 12 km
Alueella oleva
tuulivoimala on
hallitseva kaiken
tyyppisissä
ympäristöissä.
Tuulivoimalat näkyvät
hyvin, mutta niiden
koon hahmottaminen
on vaikeaa. Yleensä
hallitsee
maisemakuvaa.
Ulottuu niin kauas kuin
tuulipuisto on
nähtävissä.
Voimalat näkyvät
selvästi, mutta
maiseman muut
elementit vähentävät
niiden hallitsevuutta.
Maiseman muiden
elementtien vuoksi
voimalaa on vaikea
hahmottaa tai havaita.
Asettuu yleensä osaksi
maisemakuvaa.
3 MAISEMAPOLITIIKKAAN VAIKUTTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA
SOPIMUKSET
Maisemapolitiikkaan vaikuttavia keskeisiä sopimuksia ovat kansainvälisellä tasolla
Eurooppalainen maisemayleissopimus sekä kansallisesti mm. rakennus- ja maankäyttölaki.
Kansallisella tasolla myös useiden muiden hallinnonalojen lainsäädäntö koskettaa
maisemansuojelua. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja
rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja se velvoittaa edistämään
maisema-arvojen vaalimista alueidenkäytön suunnittelussa ja viranomaistoiminnassa
(Ympäristöhallinto 2011a).
3.1
Eurooppalainen maisemayleissopimus
Eurooppalainen maisemayleissopimus eli maisemasopimus on ensimmäinen kansainvälinen
sopimus, joka koskee yksinomaan maisemaa. Euroopan neuvostossa valmisteltu sopimus
velvoittaa viranomaisia vaalimaan maisema-arvoja ja kehottaa kansalaisia ja muita tahoja
osallistumaan maisemaa koskevaan päätöksentekoon alueellaan.
Suomi hyväksyi 16.12.2005 eurooppalaisen maisemayleissopimuksen. Sopimus ja siihen
liittyvä laki on saatettu voimaan erillisellä asetuksella niin, että sopimus on tullut kansallisesti
voimaan 1.4.2006.
Maisemayleissopimuksen tavoitteena on maisemansuojelun, -hoidon ja -suunnittelun
edistäminen sekä eurooppalaisen yhteistyön järjestäminen maisemaa koskevissa asioissa.
3
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
Sopimus edellyttää, että maisemien arvo olennaisena osana ihmisen kulttuuri- ja
luonnonympäristöä tunnustetaan lainsäädännössä. Maisemanäkökohdat on otettava
huomioon niissä toimenpiteissä, joilla voi olla vaikutusta maisemaan, kuten esimerkiksi alueja kaupunkisuunnittelupolitiikassa, maatalouspolitiikassa ja muissa sektoripolitiikoissa. Sen
lisäksi on otettava käyttöön menettelytapoja, joiden avulla kansalaiset ja viranomaiset voivat
osallistua maisemapolitiikan määrittelemiseen ja toteuttamiseen.
Suomen nykyinen lainsäädäntö, hallinnolliset ohjelmat ja käytännöt täyttävät jo sopimuksen
velvoitteet, joten sopimuksen voimaansaattaminen ei aiheuta muutoksia lainsäädäntöön.
Maankäyttö- ja rakennuslain, luonnonsuojelulain sekä maa- ja metsätalouden
rahoitustukisäännösten tarjoamat keinot ovat merkittäviä sopimuksen tavoitteiden
toteuttamisessa, mutta ympäristön kauneus- ja kulttuuriarvojen vaalimista koskevia
säännöksiä on myös monissa muissa laeissa (Ympäristöhallinto 2011b).
3.2
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista
alueidenkäytön mukaista suunnittelujärjestelmää (Ympäristöhallinto 2011a).
Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on:

varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien
ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa,

auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun
tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys,

toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä
alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja
yhtenäisyyttä,

edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä

luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista
on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten
toiminnassa.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
1. toimiva aluerakenne
2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
5. Helsingin seudun erityiskysymykset
6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Valtioneuvosto
päätti
13.11.2008
valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden
tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin
vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja
sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan
(Ympäristöhallinto 2011a).
Valtioneuvosto on 22.12.2009 päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa
valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin
(Ympäristöhallinto 2011a).
4
4
4.1
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
MAISEMAN NYKYTILA
Maisemakuva
Tornio kuuluu Peräpohjolan Lapin maisemamaakuntaan ja Keminmaan seutuun. Alueen
maiseman perusrungon muodostavat selvärajaiset jokilaaksot ja niiden väliset matalat
vedenjakajaselänteet. Maan kohoamisen seurauksena on rannikolla erityyppisiä muinais-,
ranta- ja rantavallimuodostumia (Lapin liitto 2012a). Luonnonmaisemissa korostuvat
rikkonainen rantaviiva, saaristo ja merimaisemat, Suomen suurimpien jokien, Kemi- ja
Torniojoen suistot sekä rannikon vyöhykkeittäin vaihtuvat rehevät kasvillisuusvyöhykkeet.
Alue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykejaossa keskiboreaaliselle vyöhykkeelle (Eurola 1999).
Kemi-Tornion rannikkoseutu kuuluu lähes kokonaisuudessaan Lapin kolmion letto- ja
lehtokeskukseen, mikä näkyy monin paikoin kasvillisuuden rehevyytenä ja runsaan
maankäytön vuoksi myös puuston tiheytenä. Sisämaan luonnonmaisemia käsittävät alueet
ovat usein suhteellisen suppeita lähimaisemia. Näistä tekevät poikkeuksia kuitenkin mm.
avarammat jokivarsimaisemat. Rannikolla kaukomaisemat avautuvat usein merenpinnan
luomaan horisonttiin saakka ja saaret ja luodot toimivat rannikon maamerkkeinä. Maasto on
alavaa ja tasaista ja se ulottuu korkeimmillaan hieman rannikosta etäämpänä noin 30 m
mpy.
Kemi-Tornion rannikkoseudulla maisemaa hallitsevat pääsääntöisesti kulttuurimaisemat,
jossa mittavat teknisiä elementtejä käsittävät teollisuusrakennukset savupiippuineen, niihin
kytkeytyvä sähkönsiirto-, rautatie- ja maantieverkko muodostavat rannikolle selkeitä
maamerkkejä ja myös maisemaa rajaavia linjamaisia elementtejä. Osana kulttuurimaisemia
ovat perinteisten elinkeinojen seurauksena syntyneet peltoalueet, joita yhä enenemässä
määrin on käytetty nykyisin asuin- ja teollisuusrakentamiseen. Rannikolla perinteisiä
elinkeinoja edustavat satamat, joissa kalastus näkyy vielä jossain määrin. Alueella on
runsaasti myös taajama-asutusta sekä useita eri mittakaavan teollisuuden ja kaupankäynnin
keskuksia. Maisemankuva voi vaihdella em. maisemaelementtien vuoksi suuresti pienelläkin
alueella perinnemaisemista hyvin teknisiin teollisuusmaisemiin.
Hankealueen lähialueen suojelualueet ovat Röytänniemestä itää sijoittuva Pajukari-UkseiAlkunkarinlahti -Natura-alue (etäisyys noin 1 km), hankealueesta etelään sijoittuva
Perämeren kansallispuisto (8,7 km) sekä Ruotsin puolen saaristossa sijaitsevat
suojelualueet.
Maiseman
kannalta
muita
arvokkaita
alueita
ovat
mm.
maailmanperintökohteisiin kuuluva Alatornion kirkko (5,4) ja valtakunnallisesti arvokkaisiin
maisema-alueisiin kuuluva Tornionjokilaakso (11,6).
4.2
Alueen maankäyttö
Röyttän alueella on voimassa Länsi-Lapin seutukaava sekä tuulivoimarakentamista koskeva
Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, jonka tavoitteena on osoittaa
tuulivoimatuotannolle soveltuvia alueita. Lisäksi Länsi-Lapin maakuntakaava on
ehdotusvaihteessa ja hyväksytty Lapin liiton hallituksessa 7.11.2012 (Lapin liitto 2012b).
Lapin liiton vastineessa maakuntakaavaluonnoksen lausuntoihin todetaan, että viiden
tuulivoimalan toteuttaminen teollisuusalueelle aikaisemmin rakennettujen tuulivoimaloiden
läheisyyteen ei edellytä maakuntakaavan aluevarauksen laajentamista. Rakentaminen
voidaan ratkaista kuntakaavatasolla (Lapin liitto 2012c). Tuulivoimarakentamisen vuoksi
alueen asemakaavan muutos on vireillä.
Uudessa maakuntakaavaehdotuksessa suunnitellun tuulipuiston alue on merkitty
teollisuusalueeksi (T 705). Alueen välittömään läheisyyteen sijoittuu Röyttän satama (LS
1702) sekä myös Pajukari-Uksei-Alkunkarinlahti -Natura-alue (SL 4096). Alueesta
pohjoiseen sijaitsee myös Hellälän alue, jotka on merkitty virkistys- ja matkailukohteeksi (rm
876). Pääosa Röytänniemen ja Kemi-Tornio valtatien eteläpuolisesta alueesta on
taajamatoimintojen aluetta, jossa on rakentamisalueita asuintoiminnoille ja muille
taajamatoiminnoille, kuten teollisuudelle, keskustoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle
5
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
(Lapin liitto 2012d). Virkistysalueista lähialueella on Leton veneilykeskus (rm 871) ja
merialue ylipäätään on lähialueen yksi merkittävimmistä virkistyskohteista.
Kuva
1.
Hankealueen
kaavoitus
ja
maankäyttö.
Ote
Länsi-Lapin
maakuntakaavaehdotuksesta. (Lähde: Lapin liitto 2012d ympäristö- ja paikkatietopalvelu
Oivan (2012) mukaan)
4.3
4.3.1
Maiseman arvoalueet
Maailmanperintökohteet
Hankealueen pohjoispuolella n. 5,5 km etäisyydellä sijaitsee Alatornion kirkko, joka kuuluu
ns. Struven ketjuun. Struven kolmiomittausketju hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon
Suomen kuudentena kohteena vuonna 2005 (Museovirasto 2012). Se edustaa
maailmanperintöluettelossa tieteen ja tekniikan historiaa. Struven kolmiomittausketju (Struve
Geodetic Arc) on rakennettu ja mitattu vuosina 1816 - 1855 saksalaisen tähtitieteilijä F. G.
W. Struven johdolla. Mittauksen avulla selvitettiin maan kokoa ja muotoa (Museovirasto
2012). Struven ketju koostuu kymmenen valtion alueella (Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro,
Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova) sijaitsevista mittauspisteistä (Museovirasto
6
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
2012). Suomen osalta kohteeseen sisältyy kuusi mittauspistettä, jotka sijaitsevat Pyhtäällä,
Lapinjärvellä, Korpilahdella, Torniossa, Ylitorniolla ja Enontekiöllä.
4.3.2
Muinaisjäännökset
Muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja
historiasta (Muinaismuistolaki 295/1963). Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset
ovat pääosin esihistorialliselta ajalta, mutta joukossa on myös saamelaiskohteita ja joitakin
historialliselta ajalta peräisin olevia kohteita. Valtakunnallisesti merkittävien kiinteiden
muinaisjäännösten luetteloon on pyritty valitsemaan tällä hetkellä tiedossa olevista
muinaisjäännöksistä ne, jotka kussakin maakunnassa edustavat seudun arvokkainta ja
omaleimaisinta arkeologista kulttuuriperintöä (Hamari & Ranta 2001).
Hankealueen läheisyydessä on runsaasti muinaisjäännöksiä, joista Struven astemittausketju
ja Alatornion kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin. Muita kiinteitä
muinaisjäännöksiä hankealueen läheisyydessä on kuvattu taulukossa 2 (Museovirasto
2009).
Taulukko 2. Kiinteiden muinaisjäännösten sijainti hankealueen lähialueella (osa tarkemmin
määrittelemättömiä muinaisjäännösryhmiä).
Nimi
Tyyppi
Vedenalaiset muinaisjäännökset
Utterinkrunni
alusten hylyt (metalli)
Maanpäälliset muinaisjäännökset
Tornea
taide, muistomerkit,
(Alatornio)
kaiverrukset
kirkkorakenteet,
Alatornion kirkko
kirkonpaikat
Tromseenkanga
kivirakenteet, rakkakuopat
s
Pyynynkangas
kivirakenteet, röykkiöt
Tornion vanha
asemakaavaasuinpaikat, kaupungit
alue
muinaisjäännösryhmät, ei
Inakari
määritelty
Lehtikari
muinaisjäännösryhmät
kultti- ja tarinapaikat,
Munaluoto
jatulintarhat
kivirakenteet, rajamerkit,
Piispankivi
keskiaikainen
Rakanmäki
muinaisjäännösryhmät
Ajokangas
maarakenteet, kuopat
Etukari
muinaisjäännösryhmät
työ- ja valmistuspaikat,
kalastuspaikat
muinaisjäännösryhmät
hautapaikat,
hautaröykkiöt,
pronssikautinen
kivirakenteet, rajamerkit
muinaisjäännösryhmät
kivirakenteet, rakkakuopat
Iso-Huituri
Pensaskari
Lapinkula
Rajakari
Mainua
Kivirakka
Umpitarhankang
as
Pihlaja
muinaisjäännösryhmät
muinaisjäännösryhmät
Sijainti
Koordinaatti (YKJ)
376444
Etäisyys
(km)
Ilmansuunta
7291777
6,6
SE
Kirkonmäki
370158
7303912
5,5
N
Kirkonmäki
370149
7303886
5,5
N
Palosaari
376443
7300964
5,9
NE
Laivaniemi
378005
7300789
7,1
NE
Suensaari
369470
7305912
7,6
N
Inakari
370155
7288986
7,7
S
Lehtikari
371644
7288332
8,4
S
Munaluoto
380876
7295053
9
E
Iso-Hulturi
375119
7288322
9,1
S
Pekkala
AlaKaakamo
Pensaskari
378973
7303632
9,5
NE
380986
7299105
9,6
E
371930
7286996
9,7
S
Iso-Hulturi
375562
7287593
9,8
S
Pensaskari
372601
7286984
9,9
S
Pekkala
379942
7303156
10
NE
Isohaara
Pensaskari
Pekkala
AlaKaakamo
Pensaskari
382607
372940
380537
7296360
7286118
7303720
10,6
10,7
10,8
E
S
NE
382350
7299086
10,9
E
373563
7286240
10,9
S
7
4.3.3
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
Suojellut kirkot
Tornionjokisuun Parasniemessä, noin 5,5 km etäisyydellä hankealueen pohjoispuolella,
sijaitsee suojeltu Alatornion kirkko. Nykyiseen muotoon Alatornion kirkko rakennettiin
vuosina 1794-97, ja itäisenä ristivartena on 1400-luvun keskiaikaisen kivikirkon muurit
(Ympäristöhallinto 2012a). Kirkkomaisemaan liittyvät myös Alatornion pappilan kaksi
asuinrakennusta, joista toinen on vuodelta 1786, toinen vuodelta 1842. Alatornion kirkon
kellotornissa on suojeltu Struven ketjuun kuuluva mittauspiste (ks. luku 4.3.1).
Tornion vanha puukirkko, joka sijaitsee noin 7,6 km etäisyydellä hankealueen pohjoispuolella
Suensaaressa, on rakennettu vuosina 1684-86 (Ympäristöhallinto 2012a). Erillinen
kellotapuli rakennettiin 1686-88. Kirkkoa ja tapulia ympäröi vanha kiviaidan rajaama
hautausmaa. Nykyään edelleen käytössä oleva kirkko on Tornion merkittävimpiä
matkailunähtävyyksiä.
4.3.4
Valtion asetuksella suojellut kohteet
Suensaaressa, noin 8,1 km hankealueen pohjoispuolella, sijaitsee Tornion
alakouluseminaari, joka on valtion asetuksella (480/1985) suojeltu seminaarirakennus.
4.3.5
Perinnemaisemat
Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä. Ne
jaetaan perinnebiotooppeihin ja rakennettuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotooppeja ovat
erilaiset niityt, kedot, ahot, kaskimetsät, hakamaat, nummet ja metsälaitumet. Rakennettua
perinnemaisemaa ovat muun muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat
lähiympäristöineen sekä muinaisjäännökset (Ympäristöhallinto 2010b).
Hankealueen ympäristössä sijaitsee useampia perinnemaisemaksi luokiteltua kohdetta:
Niittykarin keto, Iso-Huiturin kalastustukikohta, Hietalietteen niityt, Rastinsaaren niitty,
Pensaskarin kalastustukikohta, Inakarin kalastustukikohta, Tapaninsaaren laitumet ja
Juneksen kedot (Kalpio & Bergman 1999).
Taulukko 3. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat perinnemaisemat ja etäisyydet
tuulivoimaloihin.
Nimi
Maakunnallisesti arvokkaat kohteet
Inakarin kalastustukikohta, 0,6 ha
Pensaskarin kalastustukikohta, 0,6 ha
Iso-Huiturin kalastustukikohta, 0,4 ha
Niittykarin keto, 3,3 ha
Koordinaatti (YKJ)
ykp:yki 72921:33700,
akp:aki 72920:33700
ykp:yki 72900:33727,
akp:aki 72899:33726
ykp:yki 72906:33758,
akp:aki 72905:33757
ykp:yki 72990:33824,
akp:aki 72988:33822
Etäisyys (km)
Ilmansuunta
7,6
S
9,6
S
9,9
S
10,5
E
6,4
N
6,6
NE
12,7
E
14,5
E
Paikallisesti arvokkaat kohteet
Juneksen kedot, 1,9 ha
Tapaninsaaren laitumet, 12,1 ha
Hietalietteen niityt, 9,0 ha
Rastisaaren niitty, 0,3 ha
ykp:yki 73077:33724,
akp:aki 73076:33725
ykp:yki 73051:33769,
akp:aki 73046:33765
ykp:yki 72992:33858,
akp:aki 72988:33852
ykp:yki 73006:33866,
akp:aki 73005:33865
8
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
Näistä maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi on luokiteltu Niittykarin keto, Iso-Huiturin
kalastustukikohta,
Pensaskarin
kalastustukikohta
ja
Inakarin
kalastustukikohta.
Maakunnallisesti arvokkaalla perinnemaisemakohteella perinteinen tai lähes perinteinen
maankäyttö on jatkunut pitkään, ja siksi kohteella on tyypillistä perinnebiotooppikasvillisuutta
ja monipuolinen lajisto. Mikäli perinteinen maankäyttö on loppunut, voi kohde olla
maakunnallisesti arvokas, jos kasvillisuus on edustavaa ja harvinaista. Arvoa voivat nostaa
myös maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot (Kalpio & Bergman 1999).
Osa kohteista on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi eli niiden maankäyttö
ei ole enää perinteisen kaltaista. Lisäksi niiden kasvillisuus ei ole kovin edustavaa esim.
lisäruokinnan tai lannoituksen takia ja perinnebiotooppien lajistoa voi olla jäljellä enää
pieninä sirpaleina (Kalpio & Bergman 1999). Näitä kohteita ovat Hietalietteen niityt,
Rastinsaaren niitty, Tapaninsaaren laitumet ja Juneksen kedot.
4.3.6
Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Valtakunnalliseen
arvoluokkaan
kuuluvien
maisema-alueiden
tulee
edustaa
maisemamaakunnalleen tyypillisiä tai muuten edustavia maisematyyppejä, joilla on
huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Maakunnallisesti arvokkaat alueet edustavat
maakunnan sisäisiä erityispiirteitä; ne voivat olla harvinaisia tai hyvin säilyneitä kohteita,
joissa maakunnan sisäiset maisemien erityispiirteet tulevat esille. Ympäristöministeriössä on
käynnissä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi,
jonka on määrä valmistua vuonna 2015 (Ympäristöministeriö 2011).
Hankealueelta noin 12 km pohjoiseen sijaitsee Tornionjokilaakson valtakunnallisesti arvokas
maisemakokonaisuus (MAO120134). Alueen laajuus on 9600 ha, ulottuen Tornion
kaupungin pohjoispuolelta lähelle Ylitornion taajamaa. Tornionjokilaakso edustaa
Keminmaan seudun vanhinta ja vakiintuneinta kulttuurimaisemaa. Komea, vanha
rakennuskanta kuvastaa kylien vaurautta. Tornionjoki koskineen ja niittysaarineen on
vaikuttava kehys kulttuuriympäristölle (Ympäristöhallinto 2012b).
4.3.7
Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet
Hankealuetta lähimpänä sijaitsevat suojelualueet ovat Natura 2000 –ohjelmaan kuuluvat
Pajukari – Uksei – Alkunkarinlahti, Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö, Perämeren
kansallispuisto, Perämeren saaret ja Kallinkangas, jotka ovat osittain mukana myös
luonnonsuojeluohjelmissa.
9
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
Taulukko 4. Luonnonsuojelualueiden etäisyys ja sijainti hankealueen läheisyydessä.
Nimi
Sijainti
Etäisyys
Ilmansuunta
6,6 km
S
1
4,7
6,6
E
N
S
8,5
E
14,6
NEE
1,0 km
E
3,4 km
N
Pajukari
Pajukari
Pajukari
3,4
4,1
4,1
E
E
E
Tornionjoki
7,3
N
mm.
Hietaliete,
Iso-Räiskö
9,7
ESE
Kallinkangas
14,9
NEE
Kansallispuistot
Perämeren kansallispuisto, KPU120021
Natura-alueet
Pajukari – Uksei – Alkunkarinlahti, FI1301911, SPA/SCI
Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö, FI1301912, SCI
Perämeren kansallispuisto, FI1300301, SCI
Perämeren saaret, FI1300302, SPA/SCI
Kallinkangas, FI1300501, SCI
Lintuvesiensuojeluohjelma
Liakanjoen suisto (Pajukari, Uksei, Alkunkarinlahti),
LVO120283
Suojellut valuma-alueet
Tornionjoen ja Muonionjoen sivuvesistöt, MUU120047
Yksityisten maalla olevat suojelualueet
Mäkinärhen luonnonsuojelualue, YSA128110
Riihimäki, YSA128109
Väinölän luonnonsuojelualue, YSA128111
Tornion
linnustonsuojelualue
(luonnonsuojelualue),
YSA120030
Kemin kirkonkylän osakaskunnan luonnonsuojelualue,
YSA203281
Kalkkikankaan lehdon- ja leton luonnonsuojelualue,
YSA123738
4.3.8
mm. Jakopankki,
Hietaliete,
IsoRäiskö, Niittykari
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön kohteet (RKY)
Museovirasto on laatinut valtakunnallisen rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin,
joka on otettu valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 maankäyttö- ja rakennuslakiin
perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi
rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnalliseen inventointiin valitut
kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan
maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä (Museovirasto 2009).
Hankealueen näkymävyöhykkeellä on neljä valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristön
kohdetta (taulukko 6).
10
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
Taulukko 5. Hankealueen läheisyydessä olevat valtakunnallisesti merkittävät
kulttuuriympäristön kohteet.
Kohde
Pistemäiset kohteet
Alatornion kirkontorni, Struven astemittausketju
Iso-Huituri; Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit
Rajakari, Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit
Aluemaiset kohteet
Alatornion kirkko ympäristöineen
Raatihuone; Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen
sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit
Rantakadun ja Keskikadun korttelit; Tornion kirkko ja
raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja
Keskikadun puutalokorttelit
Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä
Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit
Valkiakari; Perämeren kalasatamat ja
kalastustukikohdat
Kuivanuoronkrunni; Perämeren kalasatamat ja
kalastustukikohdat
Karihaaran tehdasyhdyskunta
Myllyniemi; Lapin uitto- ja savottatukikohdat
Valmarinniemi; Kemijoen jokivarsiasutus ja
kirkkomaisemat
4.3.9
Sijainti
(kohde-ID)
Etäisyys
Ilmansuunta
Kirkonmäki (36)
Iso-Huituri (64)
Isohaara (57)
5,5 km
8,8 km
10,6 km
N
S
E
Kirkonmäki (222)
Suensaari (1687)
5,2 km
7,1 km
N
N
Suensaari (742)
7,2 km
N
Suensaari (744)
7,6 km
N
(1667)
10,3 km
SEE
(1668)
12,3 km
SEE
(732)
(1665)
(1829)
14,3
13,5 km
14,4 km
E
E
E
Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet
Hankealueen läheisyydessä olevien rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on esitetty
taulukossa 7.
Taulukko 6. Rakennettu kulttuuriympäristö 1993, aluemaisten kohteiden sijainti
hankealueen näkyvyysalueella.
4.3.10
Nimi
Sijainti
Röytän
ent.
merivartioasema
ympäristöineen
Kaakamonniemen kalasatama
Alatornion kirkonkylä
Tornion rautatieasema ympäristöineen
Tornion kaupungin vanha kirkko ja tapuli
Vojakkalan
kylä
ja
Tornionjoen
kuttuurimaisema
Kemin maaseurakunnan kirkot Kemijoen
kulttuurimaisemassa
Kemi Oy:n Karihaaran teollisuusympäristö
Röyttä
Kirkonmäki
Suensaari
Etäisyys
Ilmansuunta
0,7 km
5,4 km
7,0 km
7,7 km
11,5 km
E
N
N
N
N
14,5 km
E
15,0 km
E
Muut maisemankuvaltaan herkät alueet ja elementit
Avoimet maisematilat
Tornion ja Kemin edustalla merkittävimpiä avoimia maisemia ovat rannikolta avautuvat aavat
selkävedet sekä Kemi- ja Tornionjokivarsiin sijoittuvat avoimet rantamaisemat. Tuulipuiston
näkyvyys merialueelle on huomattavasti parempi kuin alavalle rannikkoseudulle, jonka
korkeuserot ovat vähäiset ja puusto yleensä hyvin peittävää. Rannikon peltoalueilta sekä
Röyttän suuntaan kulkevilta teiltä avautuu myös näkymiä tuulipuistoalueelle.
11
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
Maisematilan raja- ja reunavyöhykkeet
Maisematilaa rajaa pääasiassa avointen maisemien reunavyöhykkeet; saarten rajaamat
selät, Kemi- ja Tornionjokien rannat sekä ranta-alueiden peltojen reunat. Myös laajat
tehdasalueet ja sähkölinjat voivat olla rajata maisemaa. Tuulipuiston läheisyydessä oleva
asutus ei ole kovin tiivistä eikä se muodosta muiden kulttuuristen elementtien kanssa kovin
selkeitä maisemassa näkyviä vyöhykkeitä.
Maamerkit ja näköalapaikat
Tuulipuiston näkymäalueella on sekä luonnon synnyttämiä että ihmisen rakentamia
maamerkkejä ja näköalapaikkoja. Luonnonmaiseman maamerkkejä ovat merialueen lukuiset
saaret. Alueen rakennetusta historiasta kertovat maamerkit ovat mm. Alatornion kirkko,
Suensaaren vanha puukirkko ja vesitorni, Haaparannan vanha vesitorni ja Kemin
kaupungintalo. Näistä erityisesti Kemin kaupungintalo on myös tunnettu yleisölle avoin
näköalapaikka. Lisäksi myös Stora Enson Veitsiluodon tehtaat, Metsä-Botnian sellutehdas ja
Outokumpu Oy:n tehdasalueet ovat alueen selkeitä maamerkkejä. Kemi-Tornion alueella
olevat tuulivoimalat Ajoksessa ja Röyttässä muodostavat myös selkeitä maamerkkejä
maisemaan.
Maiseman mittakaava
Maiseman puitteet muodostuvat rannikkoalueella jo luonnon peruspiirteiden vuoksi
mittakaavaltaan suuriksi. Rantaviiva ja sen luonnonpiirteiden monimuotoisuus luo
maisemaan kuitenkin runsaasti pienipiirteisyyttä. Ihmisen rakentamat maamerkit ovat
mittakaavaltaan suuria, mutta alueilla, jossa on meren tai Kemi- ja Tornionjoen synnyttämiä
mittakaavaltaan laajoja maisemia, suuretkaan rakennukset eivät korostu maisemassa.
Alueilla, jossa kasvillisuus peittää maisemaa sen sijaan maisemassa korostuvat myös nämä
maamerkit. Yleispiirteissään alueen maisemankuvalle on leimallista suuri mittakaava.
Alueella esiintymättömät arvokohteet
Hankealueella tai tuulipuiston
näkymävyöhykkeellä
ei
luonnonsuojelulain mukaisia maisema-alueita eikä museoteitä.
5
5.1
ole
kansallismaisemia,
MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Maastoselvitykset, visualisoinnit ja näkymäalueet
Maastoselvitykset tehtiin 2.10.2012 tutkimalla hankealueen ympäristöön sijoittuvat
maastonmuodot ja maiseman visuaaliset elementit ja rakenteet keskeisiltä näkymäalueilta eli
alueilta, joista aluetta havainnoi runsaasti ihmisiä. Selvityskohteilta otettiin kuvia tässä
yhteydessä tuulipuistoalueen suuntaan vaikutusten arviointia varten. Kuvauspaikka ja suunta määritettiin GPS–laitteella. Varsinaisia kuvasovitteita varten Rajakiiri Oy otti kuvat
keväällä 2012 ja maisemasovitteet laati Ramboll Oy (ks. kuvat 2-7).
Havainnekuvissa
käytetyt
kuvat
on
otettu
normaaliobjektiivia
vastaavalla
digijärjestelmäkameran objektiivilla (kinokamerassa 50 mm:n objektiivi), joka vastaa likimain
ihmissilmän näkemää kuvaa. Polttoväliltään tätä suuremmat objektiivit kuvaavat pienemmän
kuva-alan eli kaukaiset kohteet saadaan näyttämään todellista suuremmilta ja kuvan
edustalle sijoittuvat kohteet näyttävät sijoittuvan todellista lähemmäksi taustaa.
12
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
Taulukko 7. Selvityskohteiden kuvauspaikat ja -tiedot. Numero viittaa liitteiden 1 ja 2
numerointiin. Havainnekuvat otettu kohteilta 3, 8 ja 11.
Nro
Kuvauspaikka
Etäisyys
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
Uksei-saaren lounaisranta
Uksei-saaren eteläkärki
Puukuodon mäen laki Kromitieltä
Alkulankari Koivuletontien P-paikk
Alkulankarin lintutorni
Koivuluodon länsireunan mökkiranta
Leton satama
Kromitien ja Ruonajärventien risteys
Hellälän pohjoispuolen viheralue
Cape eastin -eteläranta.
Haaparannan tullinranta
3,7-5,2
3,7-5,2
1,7-3,2
1,1-2,6
1,4-3,0
0,5-2,0
1,3-3,4
1,1-2,7
3,4-5,3
3,9-5,8
6,7-8,5
Seuraavassa on kuvattu tärkeiden näkymäalueiden kuvaus ja osalta niistä on esitetty myös
kuvasovitteet.
5.2
Maisemavaikutukset
Lähivyöhyke
Pääosa maastoselvityksessä tutkituista kohteista sijoittuu tuulipuiston läheisyyteen, noin 0,52 km:n etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Tällä etäisyydellä tuulivoimalat ovat tyypillisesti
maisemaa hallitsevia elementtejä ja näin on pääsääntöisesti myös tämän hankkeen
yhteydessä. Kemi-Tornion alueen erityispiirteiden (tiheät rehevät metsät, alueen alavuus ja
runsas teollisuusrakentaminen) vuoksi lähialueen maisemissa tuulipuiston vaikuttavuudella
maisemaan on kuitenkin suuria paikkakohtaisia eroja.
Tutkituista kohteista Natura-alueelle sijoittuvalla Alkunkarinlahdella tuulivoimalat erottuvat
hallitsevana elementtinä lähinnä vain lahden pohjoispuoliselta lintutornilta. Maisemassa
likimain samalla korkeudella, mutta huomattavasti massiivisempana, erottuu Outokummun
tehdasrakennus, mikä tältä paikalta tarkasteltuna on jonkinlainen maamerkki. Tästä syystä
tuulivoimalat huomattavasti kevyempinä rakenteina eivät myöskään samalla tavoin korostu
maisemassa. Luontopolun alkupään parkkipaikalle tuulivoimalat näkyvät ilmeisesti vain
lapojen osalta metsän peittävyyden vuoksi.
Suunnitellut
tuulivoimalat
sijoittuvat
Koivuluodon
länsirannan
mökkiasutuksen
lähimaisemaan ja muodostavat tällä alueella merkittäviä maisemaelementtejä.
Röytänniemeen sijoittuvien erittäin suurten tehdasrakennusten vuoksi tuulivoimalat
suhteutuvat maisemaan ainakin kauempien voimaloiden osalta jokseenkin hyvin. Lähimpien
voimaloiden koko on kuitenkin erittäin suuri ja tuulivoimalat eivät muodosta helposti
hahmotettavaa yhtenäistä kokonaisuutta, vaan sijaitsevat laajalti eri puolilla länteen
avautuvaa näkymäaluetta. Tästä syystä voimalat voivat olla tehdasrakennusten tavoin
hankalasti hahmotettavissa ja muodostavat lyhyen etäisyytensä vuoksi myös maisemallista
haittaa. Näin lähellä esimerkiksi tuulivoimalan roottorin lapojen liike tai lentoestevalot voivat
olla myös häiritseviä. Toisaalta tehdasrakennukset muodostavat erittäin massiivisen
kokonaisuuden ja tuulivoimalat voivat jopa ”keventää” tehdasalueen synnyttämää
maisemallisesti raskasta kokonaisuutta.
Koivuluodon eteläkärkeen sijoittuvasta Leton satamasta etäisyys tuulipuistoon on hieman
em. mökkiasutusta suurempi ja tuulivoimalat sijoittuvat myös suppeammalle alueelle eri
puolilla laajaa tehdasaluetta. Tuulivoimalat näkyvät selvästi sataman länsiosaan, mutta
sijaintinsa perusteella ne muodostavat varsin helposti hahmotettavan kokonaisuuden, joka
myös sopii hyvin tehdasympäristöön tasapainottaen massiivisten tehdasrakennusten
raskasta vaikutelmaa.
13
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
Puuluodosta tutkittiin kolme näkymäaluetta (kuvat 2-4). Alueet sijoittuvat teiden varsien
näkymäpaikoille, mutta kuvastavat yleisellä tasolla näkymiä myös Puuluodon asuinalueelta.
Näkymät muodostuvat teistä ja sen varteen sijoittuvista valopylväistä, asuintaloista sekä
taustalla Röyttän suunnassa olevista pelloista ja varsin selvärajaisista metsistä. Myös
tehdasrakennuksen ääriviivat ja savupiiput näkyvät Puuluodon korkeimmalta tiekohdalta
(kuva 2). Tällä etäisyydellä lähimmät tuulivoimalat ovat maisemassa selvästi erottuvia
elementtejä, jotka hallitsevat maisemaa. Puuluodon asuinalueelle tuulivoimalat näkyvät
vaihtelevasti (kuvat 2-4). Asuinalueen päänäkymäsuunta on lounaaseen Röyttän suuntaan ja
tuulivoimalat tai osia niistä näkyy todennäköisesti osaan taloja. Näkyvyyttä kuitenkin peittävät
monilta osin puusto ja rakennukset. Yksittäisten talojen maisemaan haitta voi olla merkittävä,
mutta kokonaisuutena haitta todennäköisesti on kuitenkin olemassa oleva rakentaminen
huomioiden vähäinen.
Kuva 2. Maisemasovite Puuluodon Ruonajärventieltä. Kaksi pienintä tuulivoimalaa ovat jo
toiminnassa olevia.
14
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
Kuva 3. Maisemasovite Puuluodosta Ruonajärventien ja Kromitien risteyksestä.
Kuva 4. Maisemasovite Puuluodosta Koivuletontieltä. Suunnitellut voimalat peittyvät puuston
taakse yhtä lukuun ottamatta.
Dominanssivyöhyke
Muut maastossa tutkitut kohteet sijoittuvat dominanssivyöhykkeelle (3-7 km). Tutkituista
kuvauskohteista läheiseltä Natura-alueelta tutkittiin näkymiä Uksei-saaren länsi- ja
eteläosista, Tornionjokivarresta Hellälän asuinalueen pohjoisosasta sekä Ruotsin puolelta
jokisuulta ja Haaparannan tullinrannasta.
Uksein saaren länsi- ja etelärannan maisema käsittää meren saaristoa, sekä lännessä
matalaa rantaa ja rantaviivaa kasvillisuusvyöhykkeineen. Kulttuuriset piirteet ovat pääasiassa
kaakossa näkyviä teollisuuslaitoksia ja Ajoksen tuulivoimapuisto. Lounaassa Röyttän
alueelta erottuu tehdasrakennuksia ja tuulivoimaloita. Uudet tuulivoimalat tulevat
hallitsemaan tätä näkymää, mutta rakennettu ympäristö on jo osa saaren rannoilta näkyvää
maisemakuvaa. Uudet tuulivoimalat tulevat muodostamaan Röyttän alueelle aiempaa
selvemmän tuulipuistokokonaisuuden lounaaseen sijoittuvassa näkymässä. Tällä perusteella
tuulivoimaloiden maisemavaikutus tälle alueelle on vähäinen ja jopa maiseman nykyisiä
ominaispiirteitä tasapainottava.
Hellälän alueella on edelleen joitakin vanhoja asuintaloja sekä uudempaa rakennustyyliä
edustavia rakennuksia. Alueelta avautuu merinäkymä lounaaseen sekä jokimainen maisema
pohjois-koilliseen. Röyttän alueen tehdasrakennusten katot sekä tuulivoimaloista lähinnä
15
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
lavat näkyvät pääasiassa puuston luomaa metsänrajaa vasten etelässä. Uusien
tuulivoimaloiden rakentaminen lisää Röyttän tuulipuistojen näkyvyyttä, koska 4 voimalaa
sijoittuu olemassa olevia voimaloita lähemmäksi, jolloin niiden suuri koko korostuu aiempaa
enemmän. Alueen tiestön ja metsän peittoisuuden vuoksi kokonaisvaikutukset maisemaan
ovat todennäköisesti kuitenkin varsin vähäisiä.
Ruotsin puolelta tutkittiin maisemaa myös jokisuusta Cape east -leirintäalueen
eteläpuoliselta niemeltä. Tällä alueella maisema muodostuu meri- ja jokimaisemista, jonka
Suomen puolella näkyy asuinalueita, metsää ja etelässä Röyttän teollisuusalue
tuulipuistoineen. Olemassa olevat tuulivoimalat suhteutuvat avaraan maisemaan varsin
hyvin, sillä ne nousevat saarten metsän muodostaman horisontin yläpuolelle likimain
samassa suhteessa kuin metsänraja veden muodostamasta tasosta. Myös tällä alueella
uudet tuulivoimalat todennäköisesti korostavat Röyttän tuulipuistokokonaisuutta aiempaa
selvemmin ja maisemaan sillä voi olla jopa positiivinen vaikutus.
Haaparannan alueella tuulipuisto näkyy selvästi kaupungin läpi virtaavan Tornionjoen
länsirannalle, kun jokea katsotaan alavirtaan (Kuva 5). Keskeinen elementti tässä
jokimaisemassa on jokirantojen matalahkon omakoti- ja kerrostalorakennuskannan lisäksi
joen ylitse ulottuva vanha teräsristikkorakenteinen rautatiesilta. Maisemassa näkyy myös
Suomen puolen Alatornion kirkko. Haaparannan puolelta katsottuna tuulivoimalat jäävät
osittain (yli kolmannes pituudesta) rautatiesillan taakse. Rautatiesilta vähentää
tuulivoimaloiden näkyvyyttä, koska palkkirakenteet muodostavat maisemaan roottorinlapojen
kanssa samankokoisia ja samoihin kulmiin asettuvia elementtejä. Tuulivoimalat näkyvät
maisemassa selvästi, mutta niiden mittakaava suhteutuu hyvin esimerkiksi tällä alueella
näkyviin maamerkkeihin; Alatornion kirkko ja Haaparannan vanhan vesitorni ulottuvat
maisemassa selvästi tuulivoimaloita korkeammalle. Maisema on varsin sietokykyinen
tuulivoimaloiden kaltaisille rakenteille, eikä tuulipuiston rakentaminen muuta maiseman
ominaispiirteitä.
Kuva 5. Maisemasovite Tullinrannasta Pakkahuoneenkadulta Haaparannasta. Vasemmassa
reunassa näkyy Alatornion kirkko.
16
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
Arvokohteet
Alueen arvokohteista tutkittiin maastossa Alatornion kirkon alueen maisemaa ja olemassa
olevien tuulivoimaloiden perusteella voitiin todeta, että uudetkaan tuulivoimalat eivät tule
näkymään kirkon lähimaisemaan. Tähän vaikuttavat sekä alueen maastonmuodot että kirkon
eteläpuolella oleva Kirkonmäen asutuksen ja puuston peittävyys (ks. kuva 5).
Karttatarkastelun
perusteella
tuulipuistoon
ulottuva
näkymä
Tornionjokilaakson
valtakunnallisesti arvokkaalta maisemakokonaisuudelta rajoittuu hyvin pienelle alueelle joen
itärannalla. Alue voidaan lukea kuuluvaksi etäisyyden perusteella jo tuulipuiston
näkyvyysvyöhykkeelle (et. > 7 km) ja sen kaukoalueen ja ulomman kaukoalueen rajalle.
Tällä etäisyydellä ainoastaan yksittäiset tuulivoimalat voivat näkyä maisema-alueen
eteläosaan. Tuulivoimalat sijaitsevat etäällä ja niiltä osin kuin ne näkyvät, ne sulautuvat
Tornionjokivarren rakennettuun kaupunkimaisemaan. Tämän vuoksi niillä ei ole vaikutusta
maisema-alueen maisemakuvaan.
Vaikka alueella on runsaasti maiseman kannalta tärkeitä arvokohteita, Kemi-Tornio -alueella
vallitsevat ihmisen aikaansaamat vaihtelevat eri aikakausina syntyneet kulttuurimaisemat.
Tästä syystä tuulipuisto ei muuta olennaisesti näiden arvokohteiden maiseman
ominaispiirteitä ja kokonaisuutena vaikutukset näiden kohteiden maisema-arvoihin ovat
vähäisiä.
Lentoestevalojen vaikutus
Tuulivoimaloihin sijoitetaan lentoestevalot niiden havainnoimisen parantamiseksi pimeällä ja
sumussa. Liikenneturvallisuusviraston (Trafi) myöntämien lentoestelupien mukaisesti
tuulivoimalat on varustettava konehuoneen katolle asennettavalla korkeatehoisella
vilkkuvalla valkoisella valolla (voimakkuus päivällä 100000 cd ja yöllä 2000 cd), joiden tulee
vilkkua yhtäaikaisesti kaikissa voimaloissa.
Lentoestevalot synnyttävät hämärässä ja pimeissä olosuhteissa selkeällä säällä, esimerkiksi
lyhyinä talvipäivinä, tuulivoimaloiden sijaintia ja geometristä muotoa maisemassa korostavan
vaikutelman. Valot korostavat näitä tuulipuiston ominaisuuksia myös alueilla, joilla sen
näkyvyys muutoin on heikko tai se sulautuu mittakaavansa perusteella esimerkiksi puuston
osittain synnyttämään katveeseen. Vaikutus esiintyy käytännössä em. mainituissa
olosuhteissa ja sen näkyvyysalue vastaa selkeissä sääolosuhteissa tuulivoimaloiden
napakorkeuden näkyvyyttä. Lentoestevalojen vaikutus voi korostua lähialueella sekä
alueella, jossa tuulipuisto sulautuu ainakin jossain määrin maisemaan eikä mittakaavallisesti
muodosta suurta elementtiä. Kokonaisuutena lentoestevalot lisäävät tuulivoimaloiden
näkyvyyttä myös pimeinä aikoina, lisäten näkymäalueiden rakennetun maiseman
vaikutelmaa.
Merkittävimmät vaikutukset syntyvät todennäköisesti yksittäisiin asuintaloihin: Puuluodossa,
Koivuluodon länsireunan mökkialueella sekä Hellälän asuinalueella. Haaparannan alueella
tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan on hämärässä ja yöllä vähäinen, koska voimaloiden
mittakaava ei korostu suhteessa maiseman muihin elementteihin ja kaupunkiympäristössä
on runsaasti muuta valaistusta. Lisäksi tuulivoimalat näkyvät suhteellisen pienelle alueelle.
17
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
Kuva 6. Maisemasovite Tornion kaupungintalolta. Taustalla myös nykyisiä tuulivoimaloita.
Kuva 7. Nykytilanne Tornion kaupungintalolta katsottuna.
Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
Kemi-Tornion alueella on tällä hetkellä Ajoksen tuulipuisto sekä Röyttän Puuska-tuulipuisto,
jotka sijoittuvat suunnitellun tuulipuiston kanssa osittain samalle näkymäalueelle.
Maisemavaikutusten osalta hankkeilla on siis yhteisvaikutuksia. Röyttässä olevat
tuulivoimalat muodostavat yhdessä suunnitellun puiston kanssa kokonaisuuden, joiden
maisemavaikutukset ulottuvat lähivyöhykkeen asuinalueille (Puuluoto, Koivuluodon
länsireuna ja Hellälä) hieman aiempaa suurempina sijaintitekijöiden vuoksi. Etäämpää
tarkasteltuna Puuska ja Puuska 2 -hankkeen tuulivoimalat tulevat muodostamaan yhden
tuulipuistokokonaisuuden, jossa tuulivoimaloiden määrän kasvu tekee tuulipuistoalueesta
helpommin hahmotettavan kokonaisuuden ja siten sen vaikutus maisemaan voi olla myös
myönteinen. Näin on todennäköisesti esimerkiksi Leton satamaan muodostuvassa
näkymässä sekä yleisemminkin, kun aluetta tarkastellaan etäämpää.
Ajoksen tuulipuisto sijoittuu yli 15 km:n etäisyydelle Röyttästä ja näiden kahden
tuulipuistoalueen suuren etäisyyden vuoksi selvimmät yhteisnäkymät syntyvät merialueelle
Tornion edustalle sekä Kemin kaupungintalon näköalapaikalle. Tuulivoimaloiden
yhteisnäkymäalue on merialuetta lukuun ottamatta suhteellisen pieni ja näkymäalueet
käsittävät runsaasti rakennettua teollisuus- ja kaupunkiympäristöä. Tässä mielessä
tuulivoimalat
voivat
synnyttää
positiivisen
vaikutelman
alueen
laaja-alaisten
18
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
teollisuusrakentamisen ympäristössä. Tuulivoimalat eivät muuta olennaisesti olemassa
olevan maiseman ominaispiirteitä ja kokonaisvaikutukset ovat varsin neutraaleja,
kaukomaisemassa jopa positiivisia.
5.3
Haitallisten maisemavaikutusten vähentäminen
Vaikutusmahdollisuudet tuulipuiston näkyvyyteen ja sen synnyttämiin maisemavaikutuksiin
ovat rajalliset, koska yksittäisen kookkaan tuulivoimalankin näkyvyysvyöhyke on varsin laaja.
Vaikutuksia voidaan lieventää jossain määrin lähinnä avoimella tiedottamisella, joka
kohdistetaan näkyvyysalueella asuvaan väestöön.
6
JOHTOPÄÄTÖKSET
Maisemaselvityksen yhteydessä tutkittiin maisemia tuulipuiston lähivyöhykkeen (0-3 km) ja
dominanssivyöhykkeen (3-7 km) keskeisiltä näkymäpaikoilta. Tutkituissa kohteissa tuli esille
alueelle ominaiset maisemankuvaan vaikuttavat luonnon- ja kulttuurimaiseman peruspiirteet:
rikkonainen rantaviiva, saaristo ja merimaisemat, Suomen suurimpien jokien, Kemi- ja
Torniojoen suistot sekä rannikon vyöhykkeittäin vaihtuvat rehevät kasvillisuusvyöhykkeet.
Lisäksi alueelle on ominaista alavuus, metsän peittävyys sekä maisemia hallitsevat
kulttuurimaisemat, joissa mittavat teknisiä elementtejä käsittävät teollisuusrakennukset
savupiippuineen, niihin kytkeytyvä sähkönsiirto-, rautatie- ja maantieverkko muodostavat
rannikolle selkeitä maamerkkejä ja myös maisemaa rajaavia linjamaisia elementtejä.
Kokonaisuutena alueen maisema on laajamittakaavaista ja kestää varsin hyvin
tuulivoimaloiden kaltaisia uusia rakennelmia.
Lähivyöhykkeelle sijoittuvista näkymäpaikoista tuulivoimalat erottuvat pääosin hallitsevina
elementteinä lyhyen etäisyyden vuoksi. Maisemavaikutuksia syntyy erityisesti Koivuluodon
länsilaidan mökkiasutuksen maisemaan, koska lähin tuulivoimala sijoittuu vain noin 0,5 km
etäisyydelle lähimmistä mökeistä. Röytänniemeen sijoittuvien erittäin suurten
tehdasrakennusten vuoksi tuulivoimalat suhteutuvat maisemaan ainakin kauempien
voimaloiden osalta jokseenkin hyvin. Lähimpien voimaloiden koko on kuitenkin erittäin suuri
ja tuulivoimalat eivät muodosta helposti hahmotettavaa yhtenäistä kokonaisuutta, vaan
sijaitsevat laajalti eri puolilla länteen avautuvaa näkymäaluetta. Näin lähellä esimerkiksi
tuulivoimalan roottorin lapojen liike tai lentoestevalot voivat olla myös häiritseviä. Toisaalta
tehdasrakennukset muodostavat erittäin massiivisen kokonaisuuden ja tuulivoimalat voivat
jopa ”keventää” tehdasalueen synnyttämää maisemallisesti raskasta kokonaisuutta.
Koivuluodon eteläkärkeen sijoittuvasta Leton satamasta etäisyys tuulipuistoon on hieman
em. mökkiasutusta suurempi ja tuulivoimalat sijoittuvat länteen avautuvassa näkymässä
myös suppeammalle alueelle. Tuulivoimalat näkyvät selvästi sataman länsiosaan, mutta
sijaintinsa perusteella ne muodostavat varsin helposti hahmotettavan kokonaisuuden, joka
myös sopii hyvin tehdasympäristöön tasapainottaen massiivisten tehdasrakennusten
raskasta vaikutelmaa.
Puuluodosta tutkittiin kolme näkymäaluetta. Alueet sijoittuvat teiden varsien näkymäpaikoille,
mutta kuvastavat yleisellä tasolla näkymiä myös Puuluodon asuinalueelta. Tällä etäisyydellä
lähimmät tuulivoimalat ovat maisemassa selvästi erottuvia elementtejä, jotka hallitsevat
maisemaa. Puuluodon asuinalueelle tuulivoimalat näkyvät vaihtelevasti. Asuinalueen
päänäkymä on lounaaseen Röyttän suuntaan ja tuulivoimalat, tai osia niistä, näkyy
todennäköisesti osaan taloja. Näkyvyyttä kuitenkin peittävät monilta osin puusto ja
rakennukset. Yksittäisten talojen maisemaan haitta voi olla merkittävä, mutta
kokonaisuutena haitta todennäköisesti on kuitenkin olemassa oleva rakentaminen
huomioiden vähäinen.
Muille alueille maisemavaikutukset ovat näitä vaikutuksia pienempiä maiseman suuren
mittakaavan ja rakennetun ympäristön runsauden vuoksi. Vaikka alueella on runsaasti
19
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
maiseman kannalta tärkeitä arvokohteita, Kemi-Tornio -alueella vallitsevat ihmisen
aikaansaamat eri aikakausina syntyneet ja vaihtelevat kulttuurimaisemat. Tästä syystä
tuulipuisto ei muuta olennaisesti näiden arvokohteiden maiseman ominaispiirteitä ja
kokonaisuutena maisemavaikutukset näihin kohteisiin ovat vähäisiä.
Ajoksen tuulipuisto sijoittuu yli 15 km:n etäisyydelle Röyttästä ja näiden kahden
tuulipuistoalueen suuren etäisyyden vuoksi selvimmät yhteisnäkymät syntyvät merialueelle
Tornion edustalle sekä Kemin kaupungintalon näköalapaikalle. Tuulivoimaloiden
yhteisnäkymäalue on suhteellisen pieni merialuetta lukuun ottamatta ja näkymäalueet
käsittävät runsaasti rakennettua teollisuus- ja kaupunkiympäristöä. Tässä mielessä
tuulivoimalat
voivat
synnyttää
positiivisen
vaikutelman
alueen
laaja-alaisten
teollisuusrakentamisen ympäristössä. Tuulivoimalat eivät muuta olennaisesti olemassa
olevan maiseman ominaispiirteitä ja kokonaisvaikutukset ovat varsin neutraaleja,
kaukomaisemassa
jopa
positiivisia.
Tuulipuiston
maisemavaikutukset
ovat
kokonaisuudessaan vähäisiä ja kielteiset vaikutukset rajoittuvat lähimmille asuinalueille.
Tuulivoimaloihin kiinnitettävien lentoestevalojen suurimmat vaikutukset syntyvät
todennäköisesti yksittäisiin asuintaloihin lähialueen asuinalueilla: Puuluodossa, Koivuluodon
länsireunan mökkialueella sekä Hellälän asuinalueella. Haaparannan alueella
tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan on hämärässä ja yölläkin vähäinen, koska voimaloiden
mittakaava ei korostu suhteessa maiseman muihin elementteihin ja kaupunkiympäristössä
on runsaasti muuta valaistusta. Lisäksi tällä alueella tuulivoimalat näkyvät suhteellisen
pienelle alueelle.
20
7
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
KIRJALLISUUS
Eurola, S. 1999: Kasvipeitteemme alueellisuus. – Oulanka reports 22. Oulun yliopisto, Oulu.
116 s.
Hamari, P. & Ranta, H. (toim.) 2001: Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät
muinaisjäännökset. – Museovirasto. Vammala. 321 s.
Heikkilä, T. 2000: Suomalainen kulttuurimaisema. – Tammi, Helsinki. 208 s.
Kalpio, S. & Bergman, T. 1999: Lapin perinnemaisemat. – Alueelliset ympäristöjulkaisut 16.
Ympäristöministeriö, Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus, Jyväskylä. 236 s.
Lapin liitto 2012a: Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotus. Selostusluonnos. – Lapin liitto,
Rovaniemi [WWW]. Viitattu 2.11.2012. Saatavissa:<
http://www.lapinliitto.fi/c/document_library
/get_file?folderId=670645&name=DLFE-15697.pdf>.
Lapin liitto 2012b: Länsi-Lapin maakuntakaava. – Lapin liitto, Rovaniemi. [WWW]. Viitattu
2.11.2012. Saatavissa:< http://www.lapinliitto.fi/maakuntakaavoitus/vireilla/lansi-lappi >.
Lapin liitto 2012c: Länsi-Lapin maakuntakaavan ehdotusvaiheessa esitetyt lausunnot ja
muistutukset sekä niihin annettavat vastineet. – Lapin liitto, Rovaniemi. [WWW].
Viitattu 8.11.2012. Saatavissa: < http://www.lapinliitto.fi/c/document_library/get_file?
folderId=18281&name=DLFE-15306.pdf >.
Lapin liitto 2012d: Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotus. Maakuntakaavakartta. Lapin liitto,
Rovaniemi –[WWW]. Viitattu 2.11.2012. Saatavissa: <
http://www.lapinliitto.fi/c/document_library/get_file?folderId=670645&name=DLFE15699.pdf >.
Museovirasto 2012 Maailmanperintökohteet Suomessa. [WWW] Viitattu 8.10.2012.
Saatavissa: <http://www.nba.fi/fi/museot/maailmanperintokohteet_suomessa.>
Museovirasto 2009: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY.–
[WWW/Online]. Viitattu 25.4.2012. Saatavissa:<
http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx>.
Weckman, E. 2006: Tuulivoimalat ja maisema. – Suomen ympäristö 5. Ympäristöministeriö,
Edita Prima Oy, Helsinki. 42 s.
Ympäristöhallinto 2010a: Maisemansuojelu ja –hoito. [WWW]. Viitattu 19.4.2012.Saatavissa:
<http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=299684&lan=fi>.
Ympäristöhallinto 2010b: Perinnemaisemat ja –biotoopit. – [WWW]. Viitattu 27.3.2012.
Saatavissa: < http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=687&lan=fi >.
Ympäristöhallinto 2011a: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. – [WWW]. Viitattu
19.4.2012. Saatavissa:< http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1112&lan=fi >.
Ympäristöhallinto 2011b: Eurooppalainen maisemayleissopimus. – [WWW]. Viitattu
19.4.2012. Saatavissa:< http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=81418&lan=fi>.
21
Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 –
tuulipuiston maisemaselvitys
Ympäristöhallinto 2012a: Kirkollinen rakentaminen. – [WWW]. Viitattu 8.10.2012.
Saatavissa:< http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=3931&lan=fi>.
Ympäristöhallinto 2012b: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtioneuvoston
periaatepäätöksessä. – [WWW]. Viitattu 8.10.2012. Saatavissa:<
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1739&lan=fi>.
Ympäristöministeriö 2011: Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi. – [WWW]. Viitattu
23.4.2012. Saatavissa:< http://www.maaseutumaisemat.fi/>.
TYÖNRO: 20403
TALLENNE: Puuska2 maisemaselvitys 2012.doc
LIITE 1
1/1
Liite 1. Maastoselvityskohteiden tiedot ja kuvaus.
Nro
Maasto nro Pvm.
Paikka
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
Nro
P10a
P10b
P5
P3
P3b
P2
P20
P4
P7
P7b
P9
Kuvaus
2.10.2012
2.10.2012
2.10.2012
2.10.2012
2.10.2012
2.10.2012
2.10.2012
2.10.2012
2.10.2012
2.10.2012
2.10.2012
Uksei-saaren lounaisranta
Uksei-saaren eteläkärki
Puukuodon mäen laki Kromitieltä
Alkulankari Koivuletontien P-paikk
Alkulankarin lintutorni
Koivuluodon länsireunan mökkiranta
Leton satama
Kromitien ja Ruonajärventien risteys
Hellälän pohjoispuolen viheralue
Cape east-eteläranta.
Haaparannan tullinranta
Sijainti
3 374 264
3 374 451
3 371 938
3 372 309
3 372 736
3 371 903
3 373 108
3 371 438
3 370 283
3 369 863
3 369 909
Korkeus
7303177
7303002
7302778
7301435
7301372
7300616
7299540
7302492
7304870
7305309
7308139
2
1
17
5
7
0
1
3
5
1
4
Kuvia
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Pienin etäisyys
3,67
3,71
1,58
1,06
1,39
0,46
1,32
1,06
3,38
3,91
6,66
VE1
Suurin etäisyys
5,22
5,28
3,23
2,65
3,01
2,00
3,35
2,73
5,30
5,85
8,54
VE1
Näkymävyöhyke
2
2
1
1
1
1
1
1
2
2
2
1
Ranta matala saraikko, joka ulottuu useita satoja metrejä rannasta.
2
Edellisen kaltainen, merimaisema hallitsee lähisaarineen ja niiden sukkessiometsineen. Tuulivoimalat näkyvät kuten myös tehdasrakennukset.
3
Maisemassa tie ja valopylväät, yksittäisiä taloja ja metsää. Maisemassa tuulivoimalat hallitsevat maisemaa.
4
Alkulankarin uomamainen kosteikko; tie ja tien länsipuolella kulkeva pieni huomiopalloin merkitty linja. Lännessä isompi Outokummun tehdasalueelle kulkeva voimajohto.
5
Lähimaisemassa Natura-alueen matalaa merenkohoamisrantaa, saraikkoa ja pensaskasvillisuutta. Etäämpänä saarten puustoisia rantoja. Puuston yläpuolelle ulottuu tehdasrakennus ja tuulivoimaloiden nasellit siipineen.
6
Merenlahti, jonka takana hallitseva tehdasalue, 6 tuulivoimalaa näkyy, joista 1 maisemaa hallitseva. Rannassa tyypilliset merenrannan luontotyypit. TV:t sopivat maisemaan.
7
Tuulivoimalat lännessä hallitsevia osana tehdasaluetta, tv:t sopivat maisemallisesti alueelle, jossa kuljettimia, nostureita ja massiivisia tehdasrakennuksia.
8
Tienäkymä, jossa taustalla metsämaisema, pieni silta ja katuvalot. Tielle näkyy n. 5 voimalan lavat. Ympäröivä metsä koivusekametsää.
9
Vanhaa maalaismaisemaa taloineen ruohoalueen takana 1 tv:n lavat näkyvät puiden ja rakennusten lomasta.
10
Meri-, ranta- ja asutusnäkymä,
kuvasovite
tehdasalue erottuu metsänrajasta vähän, kaikki nykyiset tuulivoimalat näkyvät, lentoestevalot näkyvät selvästi.
11
Suuren joen varren asutusmaisemaa, jossa etelässä näkyvät selvästi tuulivoimalat valoineen. Näkymässä myös mm. Tornion kirkonmäki.
Näkymävyöhyke
Etäisyys
1
0-3 km
2
3-7 km
3
7-12 km
4
> 12 km
Liite 2.