Intia - Finpro
Intia Kesäkuu 2010 Intia 2 (58) Maaprofiili ................................................................................................................................................ 4 Maa ja väestö...................................................................................................................... 4 Infrastruktuuri ...................................................................................................................... 4 Politiikka ja hallinto .............................................................................................................. 5 Talouden avaintiedot ........................................................................................................... 5 Liiketoiminta ............................................................................................................................................. 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet ............................................................................................ 6 Potentiaalisia toimialoja....................................................................................................... 9 Rahoitus ja takuut ............................................................................................................. 10 Finnvera ....................................................................................................... 10 Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) .................................................. 11 Talous .................................................................................................................................................... 12 Makrotalous ...................................................................................................................... 12 Bruttokansantuote ............................................................................................................. 12 Inflaatio ........................................................................................................ 13 Vaihtotase .................................................................................................... 13 Talouspolitiikka ................................................................................................................. 13 Työvoima .......................................................................................................................... 14 Ulkomaankauppa ................................................................................................................................... 15 Kokonaiskauppa ............................................................................................................... 15 Kaupan kehitys ............................................................................................ 16 Ulkomaankaupan rakenne ........................................................................... 16 Kauppa Suomen kanssa ................................................................................................... 17 Suomen vienti .............................................................................................. 17 Suomen tuonti .............................................................................................. 18 Ulkomaiset investoinnit ..................................................................................................... 19 Suomalaiset investoinnit ................................................................................................... 21 Rakentaminen, logistiikka, koneiden ja laitteiden valmistus .................................................................... 22 Rakentaminen ................................................................................................................... 22 Logistiikka ......................................................................................................................... 24 Koneiden ja laitteiden valmistus ........................................................................................ 25 Energia-, ympäristö- ja metsäsektori ...................................................................................................... 27 Energiasektori ................................................................................................................... 27 Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 3 (58) Polttoaineiden hankinta ................................................................................ 27 Sähkö........................................................................................................... 28 Ympäristösektori ............................................................................................................... 30 Jätehuolto .................................................................................................... 31 Vesi- ja jätevesihuolto .................................................................................. 33 Metsäsektori ..................................................................................................................... 36 Metsätalous.................................................................................................. 36 Puunjalostusteollisuus .................................................................................. 36 Life Sciences ja elintarvikesektori .......................................................................................................... 38 Terveydenhoitopalvelut ..................................................................................................... 38 Terveydenhoidon teknologia (lääkintälaitteet) ................................................................... 39 Bioteknologia ja lääkkeet .................................................................................................. 40 Terveysmatkailu ................................................................................................................ 41 Maatalous- ja elintarvikesektori ......................................................................................... 42 Maatalous .................................................................................................... 42 Elintarvikesektori .......................................................................................... 43 Tieto- ja viestintätekniikka ...................................................................................................................... 44 Verkot ja laitteet ................................................................................................................ 44 Ohjelmistot ........................................................................................................................ 46 Tietotekniset palvelut ........................................................................................................ 47 Digitaalinen media ............................................................................................................ 47 Palvelusektori ........................................................................................................................................ 49 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ........................................................................................... 49 Kauppa ............................................................................................................................. 51 Tekstiiliteollisuus ............................................................................................................... 53 Matkailu ............................................................................................................................ 53 Luovat toimialat ................................................................................................................. 55 Tapakulttuuri .......................................................................................................................................... 57 Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 4 (58) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 3 287 000 km2 Luonnonvarat: hiili, kulta, rautamalmi, mangaani, timantit, kromi, titanium, bauksiitti, raakaöljy, kalkki Rajanaapurit: Pakistan, Kiina, Nepal, Bhutan, Myanmar, Bangladesh Aika: Suomen talviaikaan +3,5 tuntia, kesäaikaan +2,5 tuntia Asukasluku: 1,2 miljardia (2010 arvio) Pääkaupunki: New Delhi Suurimmat kaupungit: Mumbai (16,4 milj. asukasta), Kolkata (13,2 milj.), Delhi (14 milj.), Chennai (Madras) (6,4 milj.), Hyderabad (5,5 milj.), Bangalore (5,7 milj.), Ahmedabad (4,5 milj.), Pune (3,8 milj.) Väestönkasvu: 1,4 % (2010 arvio) Syntyvyys: 21,34/1000 as. (2010 arvio) Kuolleisuus: 7,5/1000 as. (2010 arvio) Elinajanodote: 66,46 vuotta Virallinen kieli: Perustuslaki takaa aseman 23 kielelle, joista englanti ja hindi ovat kaksi. Englanti on politiikan, julkisen hallinnon ja kaupankäynnin kieli ja sitä voidaan käyttää myös virallisissa yhteyksissä. Uskonnot: hinduja 81,3 %, muslimeja 14 % (sunni), kristittyjä 2,5 %, sikhejä 2 %, muita uskontoja mm. buddhalaisia, jainalaisia ja parsilaisia 2,5 % Etniset ryhmät: indoeurooppalaiset arjalaiset 72 %, dravidit 25 %, muut 3 % Infrastruktuuri Suuntanumero: +91, suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Mumbai 22, Kolkata 33, Delhi 11, Chennai (Madras) 44, Hyderabad 40, Bangalore 80, Ahmedabad 79, Pune 212. Matkapuhelinstandardi: GSM, CDMA Sähköverkko: 230V, 50 HZ Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 3,2 % (arvio vuonna 2008) Matkapuhelintiheys: 29,3 % (arvio vuonna 2008) Internet-tiheys: 17,5 % (vuoden 2008 arvio) Tieverkosto: 3,3 milj. km Rautatieverkosto: 64 015 km, josta 45 000 km on 1,676 m leveää rataa Lentokenttiä: merkittävimmät kansainväliset kentät ovat Mumbai, Delhi, Chennai, Calcutta, Bangalore, Thiruvananthapuram. Satamat: 13 isoa satamaa ja 147 pienempää Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 5 (58) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Bharat, Rebublic of India, Intian tasavalta Maatunnus: IN Valtiomuoto: liittotasavalta Valtion päämies: presidentti Pratibha Patil (25.7.2007>), maan historian ensimmäinen naispresidentti (Kongressipuolue) Pääministeri: Manmohan Singh (Kongressipuolue) Hallitus: kongressipuolueen johtama koalitiohallitus Parlamentti: kaksikamarinen Sansad koostuu suoralla kansanvaalilla joka viides vuosi valittavasta alahuoneesta Lok Sabha (545 edustajaa) ja epäsuorilla vaaleilla valittavasta ylähuoneesta Rajya Sabha (245 edustajaa). Ylähuoneen edustajakausi on kuusi vuotta siten, että yksi kolmasosa edustajista valitaan kahden vuoden välein. Lisäksi osavaltioilla on omat lainsäädäntö- ja toimeenpanoelimensä. Tärkeimmät puolueet: Intian kansalliskongressi, Intian kansanpuolue Bharatiya Janata ja Intian marksilainen kommunistipuolue, lisäksi lukuisia pienempiä vasemmistolaisia ja alueellisia puolueita Aluehallinto: 28 osavaltiota ja 7 unioniterritoriota Itsenäistynyt: 1947 (Isosta-Britannista) Kansallispäivä: 26.1 Itsenäisyyspäivä: 15.8 Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Intian rupia (INR) = 100 paisa Valuuttakurssi: 1 USD = 48,4 INR (keskikurssi, arvio, vuonna 2010) Bruttokansantuote varainhoitovuonna 2009 (ennuste): käyvin hinnoin 1281 mrd. USD, ostovoimapariteetilla 3735 mrd. USD Bruttokansantuote henkeä kohti varainhoitovuonna 2008 (ennuste): käyvin hinnoin 1100 USD, ostovoimapariteetilla 3200 USD Inflaatio: 10,9 % (keskimääräinen kuluttajahintojen muutos vuonna 2009) Tärkeimmät teollisuuden alat: tekstiili, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus, terästeollisuus, kuljetusvälineet, sementti, kaivosteollisuus, öljyjalosteet, koneet ja ohjelmistot Tärkeimmät vientituotteet: öljyjalosteet, tekstiiliteollisuuden tuotteet, jalokivet, kemikaalit, nahkavalmisteet Tärkeimmät tuontituotteet: polttoaineet, koneet, jalokivet, lannoitteet, kemikaalit Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Arabiemiraatit, Iso-Britannia, Saksa, Kiina ja Singapore Verotus: paikalliset yritykset maksavat 30 % tuloveroa ja 10 %:n lisämaksua, kokonaisvero 33 %. Ulkomaiset yritykset maksavat veroja n. 42 %. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 6 (58) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Finpron Intian vientikeskuksen arvioita Intiasta markkina-alueena Vahvuuksia: Yksi maailman johtavista ohjelmistojen viejistä; ohjelmistot Intian teollisuuden lippulaiva WTO:n jäsen Vienti kasvussa. Viennin osuus BKT:sta on 15 % Intiassa kasvavat outsourcing-markkinat; Intia tavoittelee asemaa outsourcingkeskuksena Alueellinen mahti Aasiassa (myös sijainti edullinen) Taloudellinen kehitys - Talous melko vakaa - BKT:n arvioitu kasvu 2010-2011 on 7,8 %. - Ulkomaiset valuuttavarannot huomattavat - Pankkijärjestelmä on kehittynyt, joskin maksut perustuvat pitkälle shekkeihin - Palvelualojen kasvu vahvaa, yli 8 % vuonna 2009, mikä heijastaa kasvua kotimarkkinoilla. Palvelualojen osuus on noin 54 % BKT:sta Markkinoiden avautuminen - Pörssi on avoin ulkomaisille ostajille ja sijoittajille - Ulkomaiset suorat sijoitukset sallittuja yhä useammille aloille - Erityisiä kannusteita tutkimus- ja kehityshankkeisiin sijoittaville yrityksille - Erityistalousalueita (SEZ) markkinoidaan laajasti ulkomaisille yrityksille - Hallitukselta odotetaan kansainvälisen kaupan esteiden poistamista ja tullimaksujen alentamista – Vapaakauppasopimus EU:n ja Intian välillä neuvotteilla - sen odotetaan astuvan voimaan 2010. Vuoden 2010 alusta tuli voimaan myös Asean-Intiavapaakauppasopimus, joka ei ulotu palveluihin ja on suppeampi myös maataloustuotteiden katteen osalta -Asiantuntijoiden mukaan palkkakustannukset länsimaihin nähden säilyvät kilpailukykyisinä seuraavat 15 vuotta Poliittinen vakaus - Ei suuria poliittisia levottomuuksia, yksittäisillä terroristi-iskuilla ei laajakantoisia, pysyvämpiä vaikutuksia - Hallitsevan sosiaalidemokraattisen kongressipuolueen liittouma UPA voitti huhtitoukokuussa 2009 järjestetyt vaalit. Hindunationalistinen BJP jatkaa oppositiossa - Talouspolitiikkaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia Koulutettu työvoima - Koulutettua (usein englanninkielen taitoista) työvoimaa on erityisesti ohjelmistoja IT-aloilla, palvelualoilla ja mm. taloushallinnossa. Laskutavasta riippuen noin 200–300 miljoonan suuruinen kasvava keskiluokka Englanti on pääkieli liiketoiminnassa Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 7 (58) Heikkoudet: Raskas byrokratia Immateriaalioikeuksien heikko suoja. Ohjelmistopuolella suoja on kuitenkin parempi Korkeat tullimaksut Päätösten hidas toimeenpano Monimutkainen verotusjärjestelmä Tiukka työvoimalainsäädäntö Investointien sääntely Miehistä lukutaitoisia on 73 % ja naisista 48 % (yli 14-vuotiaat). Koulutusjärjestelmän taso vaihtelee Oikeudellinen infrastruktuuri hidas ja monimutkainen 37 % väestöstä köyhyysrajan alapuolella (Tendulkar Committee, Intian valtion asettama) Maatalouden kehittymättömyys hidastaa talouskasvua, koska suuri osa intialaisista saa toimeentulonsa maataloudesta. T&K-toiminnassa ja tietoyhteiskunnassa kehitettävää: esim. linkit heikkoja yliopistojen ja yritysten välillä, teknologiassa puutteita (mikä on myös vahvuus suomalaiselle teknologian myyjälle) Heikko infrastruktuuri Maanomistus epäselvä Korruptio Mahdollisuudet: Kiinan jälkeen Aasian toiseksi suurin markkina-alue; paljon mahdollisuuksia sekä investoinneille että tuotteille Teollistuminen Runsaasti investointeja infrastruktuuriin Suuri ja kasvava keskiluokka, huomattava markkina-alue kulutustavaroille ja palveluille Nuori väestö, yli 500 miljoonaa alle 25-vuotiasta Runsaasti edullista ja ammattitaitoista työvoimaa Hallitus kannattaa yksityistämistä Intia on globaali outsourcing-keskus Uhat: Kiistat Pakistanin kanssa ja levottomuudet Kashmirin alueella Uskonnollisilla ryhmittymillä yhä vaikutusta hallituksen päätöksiin Muutokset ulkomaisia investointeja koskevissa säännöksissä monimutkaisia Hallituksen virkakausi voi päättyä odottamattomasti Kehittymätön maataloussektori Maa on ylikansoittunut (myös mahdollisuus) Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia Ympäristöuhat Energiapula Inflaatio Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi 8 (58) Intia 9 (58) Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia mm. seuraavilla aloilla: Tietoliikenne - Intiassa on tällä hetkellä 617 miljoonaa matkapuhelinkäyttäjää (matkapuhelin + liittymä). - Matkapuhelimia myydään kuukaudessa n. 10-12 miljoonaa - Nokia on markkinajohtaja matkapuhelinten myynnissä 52,2% markkinaosuudella - Tietoliikennesektorilla 74 %:n ulkomainen omistus sallittu Energiantuotanto - 75000MW vajaus energiasta, verkkohäviöt 40 % - Ulkomainen omistus sallittu 100 prosenttisesti - Vero- ja tullietuja voimalaitosten tuontikomponenteille - 45 00 MW:n tuulivoimapotentiaali, toimiva kapasiteetti on 9 645 MW (2008) - Nopeutettu ja yksinkertaistettu viranomaispalvelu investoijille - Hallitus houkuttelee sijoittajia B.O.O.-projekteihin (build, own and operate) Terveydenhuolto - 600 miljoonaa ihmistä ilman terveyspalveluja - Suuri osa väestöstä elää edelleen epähygieenisissä oloissa - Hyviä liiketoimintamahdollisuuksia mm. malaria- ja dengue-kuumelääkkeiden, diagnostiikkalaitteiden, instrumenttien, terveydenseurantalaitteiden ja rokotteiden valmistajille Infrastruktuuri - Rakenteilla on mittavia kansallisen tason hankkeita, mm. lentokenttiä yksityistetään (35 kansainvälistä lentokenttää), valtateitä, satamia ja kaupunkikeskuksia rakennetaan ja uudistetaan Ympäristöala - Intia on luokiteltu yhdeksi maailman kolmesta eniten saastuneesta valtiosta - Jätteiden käsittelyssä suuria puutteita Metsät ja metsäteollisuus - Paperinkulutus vahvassa kasvussa, nyt vain 7 kg per asukas - Vuoden 2020 paperin kysynnästä nykyisillä suunnitelmilla pystytään kattamaan vain 50 % - Metsätaloudessa ei riittävästi osaamista - Sellu on tuontitavaraa, tarve kasvaa voimakkaasti Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 10 (58) Elintarviketeknologia - Nopeasti kehittyvä elintarvikesektori tarjoaa mahdollisuuksia lähes kaikissa tarjontaketjun vaiheissa Turvallisuusala – Kasvava horisontaalinen ala tarjoaa mahdollisuuksia teknologian että palveluiden tuottajille Tuotantotalous – Valmistus (manufacturing) edelleen kasvussa. Enää pelkkä hinta ei ratkaise, vaan etsitään myös laatua ja tuotteen monipuolisia ominaisuuksia. Intiassa tuotetun suunnittelun osuus on kasvussa. Koulutus – Koulutusmarkkinat suuret. Haasteena on yhtenäisten koulutussisältöjen puuttuminen, minkä vuoksi muodollisesti samantasoiset tutkinnot voivat olla eriarvoisia. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kiinnostus Intiaa kohtaan kasvussa. Vuonna 2010 vahvistettiin laki, jonka mukaan kaikkien lasten tulee suorittaa oppivelvollisuus. Siirtymäaika laille on 3 vuotta. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta www.finnvera.fi Finnvera luokittelee Intian riittävän maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 3/7. Vientitakuita voidaan harkita hankkeille, jonka osapuolista on riittävästi tietoja saatavilla luottokelpoisuusarviota varten. Yritysten toimintaympäristönä Intia on haasteellinen mm. byrokratian ja maan epätasaisen kehityksen takia. Intian keskuspankki sääntelee maan ulkomaista luotonottoa, säädökset koskevat myös maahan suuntautuvien vientiluottojen ehtoja. Säädösten piiriin kuuluu mm. luottoaikojen pituus. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 11 (58) Lisätietoja: aluepäällikkö Outi Homanen, puh. 0204 60 7228, sähköposti outi.homanen@finnvera.fi Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa (www.finnpartnership.fi) Lisätietoja: Investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) 3484 3355, sähköposti: helena.arlander@finnfund.fi, www.finnfund.fi Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 12 (58) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut varainhoitovuosina 2006-2010* 2006 2007 2008 2009a 2010e 2011e 9,4 9,6 5,1 6,8 7,8 8,0 958,1 1187,3 1260,0 1281,0 1554,9 1782,9 836,0 1050,0 1100,0 1100,0 1310,0 1480,0 10,5 9,9 4,4 6,6 13,7 9,4 14,3 15,2 4,0 5,2 9,6 12,5 6,2 6,4 8,3 10,9 12,0 5,8 Vaihtotase BKT:sta (%) -1,0 -0,7 -2,5 -2,5 -1,7 -1,7 Valuuttakurssi INR / 1 45,3 41,3 43,5 48,4 46,5 46,0 Bruttokansantuote (%muutos) BKT käyvin hinnoin (mrd. USD) BKT henkeä kohden käyvin hinnoin (USD) Teollisuustuotannon kasvu (%-muutos) Investoinnit kiinteään omaisuuteen (%-muutos) Kuluttajahinnat (%muutos, keskiarvo) USD (keskikurssi) Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste *Intian varainhoitovuosi on 12 kk:n pituinen, alkaen 1.huhtikuuta Bruttokansantuote Varainhoitovuonna 2008–2009 bruttokansantuote kasvoi 6,8 prosenttia edellisvuodesta BKT:n ennustetaan kasvavan hieman 2009–2010 Intia on kuitenkin yhä yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista EIU:n mukaan pahin talouden taantuma on ohi mm. vahvan teollisuustuotannon ansiosta. Varainhoitovuonna 2009–2010 BKT:n odotetaan kasvavan 6,8 prosentilla ja 2010–2011 7,8 prosentilla. Intian talous on sekoitus perinteitä ja huippumodernia, äärimmäistä köyhyyttä ja rikkautta, alkeellista maaseutua ja nopeasti kasvavia teollisuuskeskittymiä. Köyhyys on edelleen yksi Intian suurimpia ongelmia, vaikka viime vuosien talouskasvu on sitä väFinpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 13 (58) hentänyt. Käyvin hinnoin laskettu bruttokansantuote henkeä kohden on noin 1 100 dollaria, kun se Kiinassa on jo reilusti yli 3 000 dollaria. Talouskasvusta on hyötynyt erityisesti 100 miljoonan ihmisen suuruinen kulutuskykyinen ja -haluinen keskiluokka. Äärimmäisessä köyhyydessä alle dollarilla päivässä elää noin 22 prosenttia väestöstä. Painoarvoltaan kokonaistuotannon tärkein elementti on edelleen maatalous, mutta alan tuottavuus on huono ja kasvu on hidastunut. Viimeaikainen rakennemuutos on vähentänyt talouden riippuvuutta maataloudesta, joskin maataloudesta saa elantonsa yhä noin 60 prosenttia väestöstä. Viime vuosien nopeaa talouskasvua on vauhdittanut palvelusektori, erityisesti tietotekniikkapohjaisten palveluiden (IT-enabled services, ITES) tuotannon ja viennin voimakas kasvu. Talouskasvua on tukenut myös kotimainen kysyntä ja yhä enenevässä määrin kotimaiset investoinnit. Intialla on valtava kotimainen markkinapotentiaali. Se ohittanee Kiinan maailman väkirikkaimpana maana 2030-luvulla. Myös teollisuustuotanto on kasvanut ripeästi. Talouden avautuminen on edesauttanut rakennemuutosta ja Intian integroitumista globaalin talouteen. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta supistuu nopeasti, vuonna 2009 se oli noin 15,9 prosenttia. Teollisuuden osuus BKT:sta on noin kolmannes, valmistusteollisuuden osuus teollisuustuotannosta on reilut 16 prosenttia. Palvelujen osuus on viime vuosina noussut reiluun 55 prosenttiin kokonaistuotannosta. Valtionyhtiöt työllistävät noin 70 prosenttia järjestäytyneestä työvoimasta. Suurin osa valtionyhtiöstä on tehottomia, ylivelkaantuneita ja niissä on liikaa työntekijöitä. Ammattiyhdistysliike vastustaa sitkeästi työreformia ja sellaisia teknisiä uudistuksia, jotka voisivat johtaa työntekijöiden määrän vähentämiseen. Inflaatio Inflaation uskotaan olevan kaksinumeroinen vuonna 2010. Syynä huikeaan nousuun ovat mm. polttoainetukien vähentäminen, johon on puututtu julkisen sektorin vajeen kasvaessa. Hintojen nopeaa nousua vauhdittaa myös kova kotimainen kysyntä sekä asuntojen ja kiinteistöjen hintojen nousu suurimmissa kaupungeissa. Vuonna 2011 inflaation ennustetaan putoavan 5,8 prosenttiin. Vaihtotase Intian vaihtotase on ollut alijäämäinen vuodesta 2005 lähtien. Alijäämä johtuu pääasiassa negatiivisesta kauppataseesta, jota on lisännyt öljytuotteiden, teollisuushyödykkeiden ja kulutustuotteiden voimakas tuonnin kasvu. Vaihtotaseen alijäämää rahoitetaan maahan tulevalla valuuttavirralla. Talouspolitiikka Intian valtiontalous on alijäämäinen ja velkaantunut Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 14 (58) Lainsäädännöllä pyritään alijäämän supistamiseen Makrotalouden kokonaistilanne vakaa Alijäämä on supistunut 1990-luvun alkuvuosista, mutta on edelleen mittava, ja on epävarmaa pystytäänkö sitä olennaisesti supistamaan seuraavien 10 vuoden aikana. Alijäämä on monien eri tekijöiden summa. Merkittävimmät syyt ovat rakenteellisia: heikko verokertymä, liittovaltion huono taloudenpito, osavaltioiden taloudenpidon riittämätön valvonta, elintarvikkeiden ja polttoaineiden runsaat tukiaiset ja tappiota tuottavien valtionyritysten pystyssä pitäminen. Puolustusmenojen jatkuva kasvu tuntuu myös budjetissa. Valtion tuloista noin 46 prosenttia menee valtionhallinnon palkkoihin ja eläkkeisiin sekä puolustusmenoihin. Muita menoja, kuten sosiaalipalveluja, koulutusta, terveydenhuoltoa ja infrastruktuurirakentamista joudutaan yhä enemmän rahoittamaan lainarahalla, mikä on keskushallitukselle raskasta. Noin kolme viidesosaa valtion menoista suuntautuu velkaobligaatioihin, palkkoihin ja tukiaisiin. Valtiontalouden tilikausi on huhti-maaliskuu. Suurin osa taloudellisesta tiedosta tilastoidaan tilikauden mukaan, mikä vaikeuttaa kansainvälisten vertailujen tekemistä. Intian tunnuslukuja tarkkaillaankin usein vuosineljänneksittäin. Työvoima Intian väestörakenne on painottunut nuoriin ja työvoima on yksi maailman nuorimmista. Työvoiman määrä on noin 470. Investointipankki Morgan Stanleyn mukaan työttömien määrä on noin 80 miljoonaa ihmistä. Virallinen luku on lähes 40 miljoonaa. Työllisyystilanteen kohentaminen on hallituksen yksi vaikeimmista poliittisista ja taloudellisista haasteista. Erilaisten resurssileikkausten takia julkisen sektorin merkitys työllistäjänä vähenee. Työttömyystilanteen heikkeneminen ja osa-aika- sekä pätkätöiden kasvu on todennäköistä. Naisten osuus työvoimasta kasvaa. Intia on merkittävä teknisen ja tieteellisen työvoiman kouluttaja. Englanti on ylemmän asteen koulutuksen kieli. Maassa toimii 421 yliopistoa ja 20 900 niiden alaista collegea. Yhteistyö länsimaiden yliopistojen kanssa on nostanut yliopistojen tutkintojen tason lähelle länsimaisia standardeja erityisesti tieteen, tekniikan ja kaupan alalla. Lisäetu Intian koulutetulla työvoimalla on englannin kielen taito. Koulutetun työvoiman lisäksi Intiassa on myös erittäin paljon vähän koulutettua ja kouluttamattomia työntekijöitä, jotka pystyvät työskentelemään tuotantotehtävissä. Intian työvoimalait suojelevat työntekijöitä ja muodostavat monimutkaisen lakien viidakon. Lakien toteutuksessa on puutteita erityisesti maaseudulla. Lakeja on yritetty uudistaa viime vuosina useaan otteeseen, mutta niihin on vasemmistopuolueiden ja voimakkaasti politisoituneen ammattiyhdistysliikkeen vastustuksen johdosta saatu aiFinpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 15 (58) kaiseksi vain joitakin merkittäviä muutoksia. Lakot ovat edelleen yleinen työtaistelumuoto, vaikka niiden määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt. Avautumisen ja yleinen uudistusten ilmapiiri on heikentänyt ammattiliittojen merkitystä. Hallitus määrittelee minimipalkkatason eri teollisuuden aloille. Palkat ja erilaiset edut vaihtelevat teollisuuden alan, yrityskoon ja sijaintipaikkakunnan mukaan. Yleisesti ottaen palkka koostuu elinkustannusindeksiin sidotusta peruspalkasta ja kuukausittain maksettavista etuuksista sekä aikaan tai tuotannon määrään perustuvaan palkanosaan. Etuudeksi voidaan laskea mm. asunnon vuokra. Erilaiset etuudet lisäävät peruspalkkaa jopa 60 prosentilla kuukaudessa. Varsinkin palvelualoilla on käytössä muita palkanperusteita. Työntekijöiden optiojärjestelmät ovat lisääntyneet erityisesti IT-aloilla. Yleinen palkkataso on ulkomaisten yritysten markkinoille tulon myötä noussut voimakkaasti. Lisäksi se vaihtelee paljon alueittain, Mumbai ja Delhi ovat selkeästi kalleimmat alueet. Työntekijöiden irtisanominen tai toiminnan lopettaminen on yli 100 työntekijän yrityksessä erittäin vaikeaa. Palvelualat, mm. IT-palvelut, ovat poikkeus tästä käytännöstä. Ulkomaisten asiantuntijoiden palkkaaminen valmistusteollisuuteen on rajoitettu koskemaan asiantuntijatehtäviä. Yleisesti ottaen ulkomaisilla yrityksillä on Intiassa vähän ulkomaisia asiantuntijoita. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Intia on ollut Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen vuodesta 1995 lähtien. Tätä ennen Intia oli mukana GATT:issa. EU:n ja Intian välillä ollaan neuvottelemassa vapaakauppasopimusta, ja sen odotetaan astuvan voimaan vuonna 2010. Intia onnistui poistamaan kaikki määrälliset tuontitullit vuoden 2001 loppuun mennessä. Samanaikaisesti säädettiin tosin uusia tuonnin esteitä tietyille tuotteille. Tullitariffitaso on noin 35 prosenttia, mutta se laskettiin 30 prosenttiin varainhoitovuonna 2002– 2003. Intia osallistuu alueellisen kauppayhteistyöhön. Se on mm. South Asian Association for Regional Cooperation (SAARC) perustajajäsen. Järjestön merkittävin saavutus toistaiseksi on Etelä-Aasian kauppaa säätelevä sopimus SAARC Preferential Trading Agreement (SAPTA), joka solmittiin vuonna 1995. Intia käy alustavia neuvotteluja ASEAN-maiden kanssa vapaakauppaneuvotteluiden aloittamisesta. ASEAN-alueen kautta Intia pyrkii tulevaisuudessa Kiinan markkinoille. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 16 (58) Intia on allekirjoittanut myös Bangkokin sopimuksen (1975), jossa sovitaan tullien ja maksujen alentamisesta allekirjoittajamaiden välillä. Sopimuksen allekirjoittajia ovat myös Bangladesh, Etelä-Korea, Papua Uusi-Guinea ja Sri Lanka. Kaupan kehitys Intian ulkomaankauppa 2006–2011 (mrd. USD) 2006 2007 2008 2009a 2010e 2011e Tavaravienti 123,8 149,3 203,1 164,3 194,6 219,3 Tavaratuonti 184,9 231,0 323,9 268,4 321,8 364,1 Kauppatase -61,2 -81,7 -124,5 -109,7 -127,3 -144,7 Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste Intian kauppatase laski varainhoitovuonna 2008–2009 reilusta 124 miljardista 109 miljardiin dollariin. Ulkomaankaupan rakenne Intian tärkeimmät vientituotteet vuonna 2008–2009 olivat koneet ja laitteet, öljyjalosteet, jalo- ja korukivet sekä tekstiilit ja vaatteet. Intian tärkeimmät tuontituotteet olivat varainhoitovuonna 2008–2009 öljy ja öljyjalosteet, elektroniikkatuotteet sekä kulta ja hopea. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 17 (58) Kauppa Suomen kanssa Lähde: Tullihallitus Suomen vienti Intiaan on ollut nousujohteista 2000-luvun alusta lähtien. Tosin vuonna 2009 vienti laski lähes 80 miljoonalla eurolla. Myös tuonti Intiasta on kasvanut tasaisesti ja viime vuonna sen arvo oli 230 miljoonaa euroa. Suomen vienti Suomen vienti Intiaan 2009 Valmiit tavarat 5,2 % Raaka-aineet, polttoaineet Kemialliset 4,7 % aineet ja tuotteet 5,1 % Valmistetut tavarat 21,2 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 63,7 % Lähde: Tullihallitus Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 18 (58) Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Intiaan 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus Muutos -12 % 1 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 66,8 15 % 2 71 Voimakoneet ja moottorit 64,5 14 1 3 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 54,0 12 9 4 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 37,1 8 -29 5 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 36,1 8 -45 6 67 34,5 8 6 7 74 Rauta ja teräs Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 31,1 7 -39 8 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 20,6 5 48 9 87 Kojeet, mittarit yms. 17,1 4 15 10 68 Muut metallit 14,7 3 -56 10 tärkeintä yhteensä 376,3 84 Suomen koko vienti Intiaan 450,2 100 Lähde: Tullihallitus, muutos % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta Suomen tuonti Suomen tuonti Intiasta 2009 Elintarvikkeet ja juomat 3,7 % Raaka-aineet, Valmiit tavarat 32,5 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 15,7 % polttoaineet 19,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet 10,5 % Valmistetut tavarat 18,6 % Lähde: Tullihallitus Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi -15 Intia 19 (58) Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Intiasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus Muutos 1 84 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet EUR 51,4 22 % 2 33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 37,9 16 18 122 3 65 Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 20,2 9 -20 4 78 Moottoriajoneuvot 10,2 4 21 5 69 Tuotteet epäjalosta metallista 10,1 4 -36 6 51 Orgaaniset kemialliset aineet 9,3 4 9 7 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 7,2 3 -34 8 89 Muut valmiit tavarat 6,6 3 -22 9 5 6,1 3 0 10 54 Hedelmät ja kasvikset Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 5,9 3 39 10 tärkeintä yhteensä 164,8 72 Suomen koko tuonti Intiasta 230,4 100 -6 % 5 Lähde: Tullihallitus, muutos % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta Ulkomaiset investoinnit Ulkomaisten suorien investointien määrä on laskenut vuonna 2009 edellisvuodesta Investoinnit keskittyvät palvelualalle Intia on yrittänyt saada mahdollisimman paljon ulkomaisia suoria investointeja talousuudistuksen ensimmäisistä vuosista lähtien. Investointivirran kehitys on kuitenkin ollut hidasta ja maahan on tullut vain murto-osa verrattuna Kiinaan meneviin ulkomaisiin investointeihin. Vuoden 2009 investointien määrä oli 19,7 miljardia, mutta vuodelle 2010 ennuste on 26,5 miljardia dollaria. Investointeja houkuttelevat valtavat, nopeasti kasvavat kulutusmarkkinat sekä kustannustehokas tuotantoympäristö. YK:n mukaan Intian väkiluku ohittaa Kiinan vuoteen 2028 mennessä. Kulutustuotteiden osalta Intia on nopeassa kasvuvaiheessa. Vaikka keskimääräinen ostovoima henkeä kohden on vielä alhainen, löytyy maasta jo tarpeeksi suuri ja riittävästi ostovoimaa omaava kuluttajakunta ulkomaisten yritysten tuotteille. Suurimmat investoijamaat ovat Mauritius, USA ja Singapore. Tärkeimmät sektorit ovat palvelut, tietokoneohjelmistot ja telekommunikaatio. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 20 (58) Intia houkuttelee myös kustannustehokkaalla toiminta- ja tuotantoympäristöllä. Maassa on saatavilla runsaasti erilaisia raaka-aineita ja koulutettua, edullista työvoimaa. Työvoimapula on alkanut esiintyä erityisesti IT-aloilla. Palkkakustannukset ovat kuitenkin nousussa, varsinkin IT-palvelualoilla ja teknisen koulutuksen saaneista ammattilaisista alkaa olla paikoin pulaa. Intian hallitus on erityisesti 2000-luvulla uudistanut ulkomaisia suoria investointeja koskevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä. Nykyään ulkomaisia suoria sijoituksia voidaan tehdä useimmille teollisuuden ja palvelusektorin aloille. Ulkomaista omistusta on rajattu muutamalla toimialalla ja eräitä toimialoja on edelleen suljettu ulkomaisilta investoinneilta. Lisenssejä tarvitaan investointeihin aloille, joilla on strategista, sosiaalista tai ympäristöllistä vaikutusta. Intiassa päätöksenteko on hidasta ja toimeenpano vielä hitaampaa. Siksi yhä, lähes 20 vuotta uudistusten aloittamisesta, monet ulkomaiset yritykset kokevat Intian markkinat säännellyiksi ja vaikeiksi. Investointihalukkuutta heikentävät byrokratia ja korruptio. Suuria ongelmia tuottaa myös heikko infrastruktuuri ja maan 28 osavaltion erilaiset toisistaan poikkeavat säännöt ulkomaisten investointien kohtelusta. Ulkomaiset suorat sijoitukset ovat keskittyneet Intian eteläisiin ja läntisiin osavaltioihin tai unioniterritorioihin, joissa on keskimääräistä vapaamielisempiä hallituksia. Näiden kilpailuetuja ovat mm. vahvat kaupunkikeskittymät, ostokykyinen väestö, merkittävät luonnonvarat ja strategisesti tärkeä sijainti rannikon läheisyydessä. Erityistalousalueet Erityistalousalueita määrittelevä laki tuli voimaan vuonna 2005. Vuoden 2008 lopulla Intia oli hyväksynyt reilut 200 erityistalousaluetta (special economic zones, SEZ). Toiminnassa oli 15 aluetta. Joidenkin lähteiden mukaan Intiassa ei olla enää perustamassa uusia vapaakauppa-alueita ja vanhoistakin koetetaan päästä eroon, koska ne eivät ole kyenneet keräämään pääomaa eivätkä luomaan riittävästi uusia työpaikkoja. Yli puolet erityistalousalueista on perustettu IT-, bioteknologia- ja farmaseuttisen tuotannon aloille. Huomattava määrä on myös jalokivi- ja koruteollisuuden käytössä. Erityistalousalueet tarjoavat vientiyrityksille kustannustehokkaan tuotantoympäristön, toimivan infrastruktuurin, vapautuksen tuontitulleista, veroetuuksia (mm. viiden vuoden täysi verovapaus) sekä helpotuksia Intian tiukkoihin työvoimalakeihin. Erityistalousalueen maa-alasta 35 prosenttia voidaan käyttää teolliseen toimintaan, lopuille 65 prosentille on rakennettava työntekijöille mm. asuntoja, ostoskeskuksia ja vapaaajanviettomahdollisuuksia. Erityistalousalueille perustettavat tuotantoyritykset voivat olla joko ulkomaalaisenemmistöisiä yhteisyrityksiä tai 100 prosenttisesti ulkomaisessa omistuksessa olevia yhtiöitä. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 21 (58) Erityistalousalueita on kritisoitu voimakkaasti Intian sisällä. Kritiikin kohteena on etenkin alueiden verovapaus, joka vastustajien mielestä heikentää valtion budjettia. Toiseksi merkittäväksi epäkohdaksi on nähty viljelymaan väheneminen, kun sitä luovutetaan erityistalousalueiden käyttöön. Alueiden keskikoko on noin 4,2 neliökilometriä. Tavoitteena on kasvattaa alueiden kokoa, sillä pienillä alueilla ei ole toimintaedellytyksiä. Uusilla erityisalueilla saattaa olla ongelmia energian riittävyyden ja kuljetusyhteyksien kanssa. Suomalaiset investoinnit ja yritykset Intia-kiinnostus kasvaa kaiken aikaa suomalaisyritysten keskuudessa. Intiassa toimivat jo suuret ja keskisuuret yritykset, pienten yritysten aalto on nyt alkamassa. Intia liiketoimintaympäristönä kehittyy koko ajan, mutta on yhä haastava. Hallitus koettaa edistää ja helpottaa ulkomaisia investointeja maahan mm. nopeuttamalla prosesseja, jotka kuitenkin vielä ovat yhä hitaat ja byrokraattiset. Intiaan on tällä hetkellä etabloitunut yli 85 suomalaista yritystä, lisäksi noin 100 yritystä toimii paikallisen agentin tai edustajan kautta. Valmistavaa toimintaa Intiassa on noin 40 suomalaisyrityksellä. Ensimmäiset suomalaisyritykset, mm Koneen hissitehdas ja Wärtsilä, rantautuivat Intiaan jo yli 20 vuotta sitten. Nokia on ollut Intiassa yli 10 vuotta. Nokian Chennain tehdas on Nokian suurin matkapuhelintehdas ja Nokialla on Bangaloressa suuri tuotekehityskeskus. Nokia on vetänyt etenkin Chennain alueelle useita suomaisyrityksiä ja sen vetovoima tuntuu myös muilla toimialueilla. Suomalaisia yrityksiä on sijoittunut eniten Mumbain/Punen, Suur-Delhin, Bangaloren ja Chennain alueilla. Suomalaiset yritykset työllistävät tällä hetkellä noin 20 000 työntekijää. Maailmanpankin ja IFC’n Doing Business vertailussa Intia on sijalla 132, mutta alueelliset erot prosesseissa ovat suuria ja byrokratian mutkikkuudesta huolimatta yrityksen perustaminen onnistuu muutamassa kuukaudessa. Yrityksen ei kannata tuota prosessia opetella itse, vaan käyttää apuna asiantuntijoita. 100% ulkomaisomisteisen yhtiön voi perustaa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lähes kaikille toimialoille Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 22 (58) Rakentaminen, logistiikka, koneiden ja laitteiden valmistus Lisätietoa toimialasta: Analyytikko Agnese Klavina-Kontkanen, agnese.klavina-kontkanen@finpro.fi Rakentaminen Vuodelle 2009 rakennusalalle ennustetaan 5,4 % kasvuvauhtia. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta on 6 % Intian rakennusalalla on noin 300 000 yritystä, jotka työllistävät noin 30 miljoonaa ihmistä. Rakennusalan kasvulle on hyvät edellytykset. Näin nopeasti laajentuvan kansan (ennustus 1,34 miljardia vuoteen 2018 mennessä) kysyntä kasvaa ja tarvetta tulee olemaan etenkin liikenneyhteyksiin ja tiloihin. Parhaat mahdollisuudet löytyvät asunto- ja tierakentamisessa. Sekä lainsäädölliset, että osaavan työvoiman puutteet vaikuttavat negatiivisesti alan kehittymiseen. Hallitus aikoo panostaa uusien säännösten luomiseen ja näin houkutella yksityissektorin yrityksiä investoimaan infrastruktuuriin. Alalla on minimaalinen uusimman teknologisen kaluston käyttö. Ulkomaalaisilla yrityksillä on vahva asema kilpaillessaan suurista projekteista. Asuntorakentaminen Intiassa on pula asuintiloista. Asuintiloja tarvitaan sekä kaupungeissa että vähemmän asutuilla alueilla. Tällä hetkellä tarvetta on noin 20 milj. uuteen asuntoon, varsinkin edullisiin asuntoihin. Noin 50 miljoonaa ihmistä asuu kaupunkialueilla, jotka ovat niin sanottuja slummeja. Hallitus aikoo parantaa tilanteen rakennuttamalla vuosittain 2 miljoonaa uutta asuntoa. Intian rakennusalan kasvuvauhti vuosina 2004–2008 on ollut keskimäärin 17,3 prosenttia per vuosi. Maailmanlaajuinen talouskriisi, siihen liittyvä markkinoiden hiipuminen ja rajoitettu rahoitus tuovat uusia haasteita. Kasvuennuste vuodelle 2009 on 5,4 prosenttia. Infrastruktuurirakentaminen Intian infrastruktuuri on edelleen huono. Infrastruktuurin puutteellisuus vaikuttaa negatiivisesti maan taloudelliseen kehitykseen. Varsinkin satamat ja tiet ovat investointien tarpeessa. Juuri infrastruktuurin puutteellisuus estää Intiaa saavuttamasta Kiinan Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 23 (58) vertaisia kasvulukuja. Kehityshankkeiden jarruna on pitkään ollut julkisen sektorin varojen vähäisyys, joskin nykyisen pääministerin Manmohan Singhin johtama hallitus on luvannut huomattavia investointeja mm. maantie- ja rautatiehankkeisiin. Hallituksen viimeisimmässä viiden vuoden suunnitelmassa on määritelty 500 miljardin dollarin investoinnit infrastruktuuriin. Tästä 167 miljardia menee tilarakentamiseen, 92 miljardia tierakentamiseen, 65 miljardia rautatierakentamiseen, 22 miljardia satamarakentamiseen ja 8 miljardia lentokenttärakentamiseen. Hallituksen mukaan tästä noin 30 prosenttia olisi yksityisiä investointeja. Tilanne voi kylläkin synkistyä. Maailmanlaajuinen talouskriisin tuomat vaikutukset yksityissektoriin (etenkin vaikeutunut lainojen saaminen) tulevat vaikuttamaan myös hallituksen mahdollisuuksiin houkutella yksityissektorin investointeja. Infrastruktuuri-investointien tarve vuosina 2007-2012 (%-osuus), yht. 320 mrd. USD muut 12 % lentokentät 3% rautatiet 4% satamat 4% tiet 15 % energia 62 % Lähde: Fitch Ratings Tieverkosto ei ole laajentunut yhtä nopeasti kuin ajoneuvojen lukumäärä ja tavaraliikenne. Noin 6,8 prosenttia väestöstä omistaa auton ja vuoteen 2012 mennessä tämä luku kasvaa 9,3 prosenttiin. Noin 53 prosenttia tavaraliikenteestä kuljetetaan teitse. Puolet maanteistä on päällystämättömiä. Teiden uudistukset ja päällystystyöt vaativat suuria sijoituksia, jotta heikosta maantieverkostosta kärsivä kuljetusala pääsisi edes tyydyttäviin tuloksiin. Intian rautatieverkosto on maailman neljänneksi suurin. Rautatiet on yhä maan käytetyin kuljetusreitti sekä tavaroille (30,2 %) että matkustajille. Myös rautatiet tarvitsevat lisää moderneja vaunuja, enemmän sähköistettyjä reittejä ja rata-kilometrejä. Intiassa on 346 lentokenttää, joista kuusi palvelee kansainvälistä liikennettä. Nopeasti kasvava liike- ja lomamatkustaminen vaatii lentokenttien modernisointia. Sekä kotimaiset että kansainväliset kentät tarvitsevat uutta kalustoa ja tekniikkaa terminaaleihin, uusia kuljetusvälineitä jne. Lentokenttähankkeet on avattu myös ulkomaisille sijoittajille. Intiassa on 12 suurta ja noin 140 pientä tai keskisuurta satamaa. Isompia satamia hallinnoi paikallishallituksen muodostamat konsortiot ja pienemmät ovat valtion virasFinpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 24 (58) tojen hallinnoimia. Nykyinen satamainfrastruktuuri on riittämätön maan tavaraliikenteelle. Intian kokonaiskaupasta noin 11,2 prosenttia kulkee vesiteitse. Nykyinen kapasiteetti on ylitetty, mikä on johtanut tavarakuljetuksien myöhästymisiin. Rannikkoliikenne on kehittymässä. Maan merkittävimmät satamat ovat sijoitettu Chennaihin, Cochiniin, Jawaharal Nehruun, Kandlaan, Kolkataan, Mumbaihin ja Vishakhapatnumiin. Uusia satamahankkeita on käynnistetty ja niissä on yksityistämisen jälkeen liiketoimintamahdollisuuksia myös ulkomaisille yrityksille. Lyhyt katsaus Intian suurimpiin infrastruktuuriprojekteihin. Suurimmat projektit Arvo, Projektin tila mn $ Lentokentät Chennai lentokentä, uusi terminaali n/a työt käynnissä Sikkim lentokentä 54 sopimus Thiruvananthapuram kansainvälinen lento- n/a sopimus Krishnapatnam satama 161 n/a Konttiterminaali Ennoren satama n/a n/a kentän laajennus Satamat Dhamra satama, Orissa 57,22 työt käynnissä Tiet ja sillat Moottoritie, Maharashtra 340 sopimus 54 siltaprojektia, Maharashtra ja Gujarat 130 n/a West Bengal-Gangtok moottoritie 361 n/a Godavari joen silta, 2009–2012 190 Projekti julistettu 11/08 180 projektin ensimmäinen vaihe Rautatiet Chennai metro projekti vahvistettu Chennai Egmore-Madurai sähköistetty linja n/a työt aloitettu Metro, Hyderabad 483 n/a Logistiikka logistiikka-ala tuottaa noin 13 % BKT:stä Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 25 (58) logistiikka-alalla toimii noin 80 yritystä alalla on työllistetty noin 40 miljoonaa henkilöä mutta alan työvoiman osaaminen vielä puutteellinen sektori on kehittymätön Intian logistiikan sektori on vielä kehittymätön, mikä johtuu poliittisesta ympäristöstä, sektorin jakautumisesta ja hyvän perusinfrastruktuurin puutteesta. Koneiden ja laitteiden valmistus Teollisuustuotannon kasvua on viime vuosina leimannut epävakaus. Vaikka sääntelyä on vähennetty, on raskas teollisuus edelleen suureksi osaksi valtionyhtiöiden hallussa. Kasvua vaikeuttavat edullisten lainojen puute ja yritysten kannalta hankala työlainsäädäntö. Valtionyhtiöt vastaavat suurimmasta osasta perusteräksen, kuparin, sinkin ja lyijyn tuotannosta sekä noin puolesta alumiinin tuotannosta. Lisäksi valtionyhtiöillä on hallitseva asema laivanrakennuksessa, koneenrakentamisessa, kemianteollisuudessa ja paperintuotannossa. Teollisuuden päätuotteita ovat teräs, alumiini, elektroniikka. Intia on yksi maailman suurimmista skoottereiden, polkupyörien ja elektroniikkatuotteiden valmistajista. Maassa on vahva pk-sektori. Suuri ongelma on tehottomat ja kannattamattomat valtionyhtiöt, jotka ovat mittavan saneerauksen tarpeessa. Yhtiöiden yksityistäminen on aloitettu. Terästeollisuus on teollisuuspolitiikan tärkeimpiä alueita. Teräksen tuotannosta noin 40 prosenttia on keskittynyt muutamaan jättimäiseen tuotantolaitokseen. Mittava osa tuotannosta tehdään 180 pienessä tehtaassa (käyttävät valokaariuuneja), joista valtaosa on yksityisiä. Terässektoria hallitsevat valtiollinen Steel Authority of India Ltd. (SAIL), jolla on hallussaan noin 32 prosenttia raakateräksen tuotantokapasiteetista. Toinen iso toimija on Tata-yhtymään kuuluva Tata Steel. Intia lukeutuu maailman kymmenen suurimman teräksentuottajan joukkoon. Yhdysvaltojen uudet teräksen tuontitullit ovat kiristäneet kilpailua maailmanmarkkinoilla. Intian teräksen kulutuksen odotetaan nousevan 60 miljoonaan tonniin vuoteen 2010 mennessä. Terästeollisuus tarjoaa arviolta 10–15 miljardin dollarin investointimahdollisuudet vuoteen 2010 mennessä. Elektroniikkateollisuuden arvo on noin 11 miljardia dollaria, tuotannon arvon odotetaan nousevan 62 miljardiin dollariin vuoteen 2010 mennessä. Tärkeimmät tuotantoalat ovat kulutuselektroniikka (arvo noin 3,9 mrd. USD), teollisuuselektroniikka (2,1 mrd. USD), tietokoneet ja serverit (1,4 mrd. USD), puhelinlaitteet ja verkkolaitteet (1,6 mrd. USD) ja elektroniikkakomponentit (1,6 mrd. USD). Tuotanto on suunnattu pääFinpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 26 (58) asiassa kotimarkkinoille. Tutkimusyhtiö Gartner ennakoi, että Intian matkapuhelintuotanto kasvaa 107 miljoonaan puhelimeen vuodessa vuoteen 2011 mennessä. Vuonna 2006 puhelimia valmistettiin 31 miljoonaa. Ulkomaiset suorat investoinnit ovat 100 prosenttisesti sallittuja alalla, poikkeuksia ovat avaruus- ja puolustusteknologia. Intiassa on kulutuselektroniikan ja/tai puhelinlaitteiden valmistusta mm. seuraavilla yrityksillä: Nokia, Samsung, Texas Instruments, Matsushita, Alcatel, LG, Siemens, Sharp ja Lenova. Suurista sopimusvalmistajista Intiassa toimivat mm. Elcoteq Network, Flextronics, Solectron ja Jabil Circuit. Nokia on matkapuhelimien markkinajohtaja. Ajoneuvoteollisuus on yksi Intian suurimmista ja nopeimmin kasvavista valmistusteollisuuden aloista. Ala avattiin ulkomaiselle investoinneille vuonna 1980. Alan liikevaihto on noin 19 miljardia dollaria, osuus bruttokansantuotteesta noin 2,8 prosenttia ja osuus teollisuustuotannosta noin 5 prosenttia. Ajoneuvoteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti yli 10 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2006–07 uusia autoja myytiin 1,4 miljoonaa, noin 7,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja 69 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000. Intia on Aasian kolmanneksi suurin automarkkina-alue Japanin ja Kiinan jälkeen. Ajoneuvotuotannon odotetaan kasvavan 15 miljoonaan vuoteen 2010 mennessä. Suurin kasvu tapahtuu henkilöautoissa sekä moottoripyörissä ja skoottereissa. Raskaat rekat ovat merkittävin kaupallisten ajoneuvojen lohkossa. Moottoripyöriä ja skoottereita myydään noin kuusi kertaa henkilautoja enemmän. Intia on hyvin hintaherkkä markkina-alue. Autonvalmistajat ovatkin satsanneet erittäin edullisten henkilöautojen kehittämiseen. Intialaiset arvioivat ajoneuvotuotannon investointipotentiaaliksi 13 miljardia dollaria vuoteen 2011 mennessä. Intian autonvalmistus on pirstaleinen. Ajoneuvoteollisuuden tuotantoa hallitsee Suzuki intialaisen tytäryrityksensä Maruti Udyogin kautta. Sen osuus tuotannosta oli 4,2 prosenttia varainhoitovuonna 2004– 2005. Marutin osuus markkinoista on kuitenkin pienenemässä. Muita tärkeitä valmistajia ovat Hyundai Motor, Tata Motor, Mahindra, Ashok Leyland, Bajaj, Hero Honda, TVS Motors ja kansainväliset yritykset GM, Ford, Daimler Chrysler, Toyota, Honda ja Volvo. Henkilöautojen tuotannosta menee yli 14 prosenttia vientiin. Varainhoitovuonna 2003–2004 henkilöautojen vienti kasvoi yli 80 prosenttia. Vientikohteita ovat naapurimaat, Itä-Afrikka ja itäisen Keski-Euroopan maat. Intia on maailman suurin maataloustraktorien, toiseksi suurin skootterien ja viidenneksi suurin pakettiautojen valmistaja. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 27 (58) Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Lisätietoa toimialoista: Seniorianalyytikko Juha Wilén, juha.wilen@finpro.fi Energiasektori Intia kuluttaa energiaa maailman viidenneksi eniten, mutta energiankulutus henkeä kohden on vielä hyvin alhainen Pääosa sähköntuotannosta, -siirrosta ja -jakelusta on edelleen julkisen sektorin hallussa. Sähköhuolto kaipaa runsaasti investointeja, mutta julkista sektoria vaivaa rahapula. Yksityiset investoinnit alalle onneksi kasvavat Energia-alaa on avattu ulkomaisille sijoituksille vuodesta 1990 lähtien. Polttoaineiden hankinta Hiili Intian todennetut hiilivarannot ovat noin 92 miljardia tonnia (tiedot vaihtelevat lähteittäin). Reservit ovat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen. Hiili on kuitenkin huonolaatuista. Maassa oli 565 hiilikaivosta vuonna 2005. Suurinta osaa niistä operoi Coal India Ltd. tytäryhtiöineen, jotka vastasivat noin 86 prosentista tuotantoa. Yksityiset investoinnit hiilenkaivuun ovat olleet rajalliset. Hiili pysyy tärkeimpänä energianlähteenä vähintään 15 vuotta. Ala tarvitsee 30–40 miljardin dollarin investointeja vuoteen 2015 mennessä mm. uuteen kaivos- ja rikastusteknologiaan ja uusien hiiliesiintymien etsimiseen. Öljy Oil & Gas Journalin mukaan Intialla oli 5,6 miljardin barrelin todennetut öljyreservit tammikuussa 2009. Luku oli Aasian-Tyynenmeren alueen toiseksi korkein Kiinan jälkeen. Intiassa tuotettiin noin 880 000 barrelia öljyä päivässä vuonna 2008. Tästä oli raakaöljyä noin 650 000 barrelia. Maassa on yli 3600 toimivaa öljylähdettä. Öljyntuotanto on kasvanut hieman viime vuosina, mutta se ei ole pysynyt kysynnän nousun tahdissa. Yhdysvaltain energiatietohallinto odottaa, että tuotanto laskee jonkin verran vuonna 2009. Intiassa kulutettiin öljyä noin 3 miljoonaa barrelia päivässä vuonna 2008. Noin 70 prosenttia kulutetusta öljystä tuotiin ulkomailta. Valtionyhtiö Oil and Natural Gas Corporation (ONGC), joka tuottaa noin 80 prosenttia maan raakaöljystä ja maakaasusta, on pyrkinyt lisäämään öljynetsintää ja tuotantoaan sekä voittojen kasvattamiseksi että Intian tuontiriippuvuuden vähentämiseksi. Öljytuotteiden markkinat ovat kolmen yhtiön, Indian Oil Corporationin, Bharat Petroleumin ja Hindustan Petroleumin hallussa. Maakaasu Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 28 (58) Oil and Gas Journalin mukaan Intialla oli 38 biljoonan kuutiojalan todennetut maakaasureservit tammikuussa 2009. Yhdysvaltain energiatietohallinto arvioi, että maassa tuotettiin noin 1,1 biljoonaa kuutiojalkaa kaasua vuonna 2007. Samana vuonna kulutus oli noin 1,5 biljoonaa kuutiojalkaa. Kulutuksen odotetaan kasvavan huomattavasti, varsinkin siksi, että kaasua käyttävien sähkövoimaloiden määrä kasvaa. Sähköntuotanto ja lannoiteteollisuus kuluttavat noin kolmeneljäsosaa maakaasusta. Intia on ollut maakaasun nettotuoja vuodesta 2004 lähtien. Maassa investoidaan voimakkaasti uusien kenttien etsimiseen ja infrastruktuuriin, mm. jakeluverkkoon ja LNG-satamaterminaaleihin. Sähkö Sähkönkysyntä Intian sähkönkysyntä oli 107 gigawattia vuonna 2007. Nuclear Power Corporation of India odottaa kysynnän kasvavan keskimäärin kahdeksan prosenttia vuodessa ja nousevan 532 gigawattiin vuonna 2032. Business Monitor International (BMI) toisaalta odottaa kysynnän kasvavan 7 prosenttia vuodessa vuodesta 2011 vuoteen 2018. Sähkönkysyntä kasvaa nopean väestönkasvun ja talouskasvun vuoksi. BMI ennustaa, että väkiluku kasvaa 1,34 miljardiin vuonna 2018. YK ennustaa, että Intiasta tulee maailman väkirikkain maa vuoteen 2025 mennessä. Nopea talouskasvu vaatii paitsi enemmän sähköä myös luetettavaa sähkönsiirto- ja jakeluverkkoa. Vuonna 2006 sähkönkysyntä ylitti hankinnan (supply), ja Intian oli turvauduttava tuontiin. BMI ennustaa, että sähkönkulutus kasvaa 940 terawattituntiin vuonna 2009 ja 1221 terawattituntiin vuonna 2013. Sähköntuotanto Intian sähköntuotantokapasiteetti oli 147 gigawattia vuoden 2009 maaliskuussa. Business Monitor International ennustaa, että sähköntuotanto kasvaa 870 terawattituntiin vuonna 2009 ja 1119 terawattituntiin vuonna 2013. BMI ennustaa myös, että vuonna 2009 Intian sähköntuotannosta hiili vastaa 55,2 prosenttia, vesivoima 18,6 prosenttia ja maakaasu 16,2 prosenttia. Hiilikäyttöiset sähkövoimalat synnyttävät yli puolet Intian sähköstä. BMI ennustaa, että hiilellä tuotetaan sähköä 480 terawattituntia vuonna 2009. Hiilen käyttö sähkötuotannossa kasvaa absoluuttisesti mitattuna huomattavasti lähivuosina, mutta osuus koko tuotannosta pysyy suunnilleen samana. Intiassa kulutettaneen maakaasua 15,28 miljardia kuutiometriä vuonna 2009 ja 19,21 miljardia kuutiometriä vuonna 2013. Maakaasun osuus sähköntuotannosta pysynee 16–17 prosentissa näiden vuosien välillä. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 29 (58) Öljy pysyy melko merkityksettömänä energianlähteenä sähköntuotannossa. Sen markkinaosuus laskenee hieman 4,1 prosentista, kun vain muutamia öljykäyttöisiä voimaloita rakennetaan lähivuosina. Pitkällä aikavälillä vanhojen öljykäyttöisten voimaloiden muuttaminen kaasukäyttöisiksi merkitsee sitä, että öljyn osuus laskee entisestään. Jotta Intian talous voi kasvaa 8 prosenttia vuodessa, maan täytyy tuottaa 500 megawattia sähköä viikossa seuraavien 25 vuoden ajan. Tätä tavoitetta ei voi saavuttaa vain hiilen ja maakaasun avulla. Intialla oli vuoden 2009 huhtikuun lopussa 4120 megawatin tuotantokapasiteetti ydinvoimaloissa. Kuudessa voimalakompleksissa oli yhteensä 17 reaktoria. Lisäksi oli rakenteilla 2660 MW kapasiteettia. Intia ei allekirjoittanut vuoden 1968 ydinsulkusopimusta ja testasi ydinasetta vuonna 1974. Tämän vuoksi ydinvoimaa käyttävät maat määräsivät kiellon viedä ydinpolttoainetta Intiaan. Kielto purettiin Yhdysvaltojen esityksestä vuonna 2008. Ydinvoimayhtiöt ovat olleet viimeisen vuoden ajan hyvin kiinnostuneita maasta. Suunnitellut ja mahdolliset investoinnit ovat jopa 150 miljardin dollarin arvoiset Intian Economic Timesin mukaan. Esisopimusten mukaan maahan rakennetaan 10 000 megawattia uutta kapasiteettia ja lisäksi 60 000 megawattia on suunnitteilla vuoteen 2032 mennessä. Intia on allekirjoittanut ydinvoimayhteistyösopimukset Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ranskan kanssa. Vuonna 2050 hallitus toivoo ydinvoiman tuottavan 25 prosenttia sähköstä. Nyt osuus on vain pari prosenttia. Vuonna 2005 Intia oli valjastanut vain 20 prosenttia taloudellisesti kannattavasta vesivoimapotentiaalistaan, kun osuus teollisuusmaissa oli yli 80 prosenttia. Intiassa oli noin 3,5 prosenttia maailman vesivoimakapasiteetista vuoden 2009 alussa. Sitä paitsi rakenteilla ja suunnitteilla on suuri määrä uusia vesivoimaloita. Vesivoima otettiin mukaan hallituksen Ultra-Mega Power Projectiin (UMPP) tammikuussa 2008. Toukokuussa 2008 hallitus ilmoitti, että se aikoo tuoda 40 000 MW vesivoimaa käyttöön vuosien 2012 ja 2022 välillä. Vesivoimalla tuotettaneen sähköä 162 terawattituntia vuonna 2009. Uusiutuvien energialähteiden (pl. vesivoima) osuus sähköntuotannosta on muutama prosentti. Osuutta halutaan kasvattaa. Intian teoreettinen aurinkosähkön tuotantokapasiteettipotentiaali on noin 600 gigawattia ja tuotantopotentiaali noin 5000 terawattituntia vuodessa. Aurinkosähkötuotannon nopea kasvu on epätodennäköistä korkeiden kustannusten vuoksi. Aurinkoenergialla lienee kuitenkin tärkeä merkitys pitkän aikavälin energiapolitiikassa ja energianhankinnassa (supply). On potentiaalia myös tuulienergialle ja jotain mahdollisuuksia biomassalle ja siitä saataville biopolttoaineille. Intian hallitus julkaisi kesäkuussa 2008 suunnitelman, jonka mukaan uusiutuvat energianlähteet vastaisivat 20 prosentista energiankulutuksesta vuonna 2020. Hallitus myös ilmoitti suunnitelmasta, jonka mukaan vuonna 2030 joka neljäs kilowattitunti sähköä synnytettäisiin aurinko-, vesi-, tuuli- tai bioenergian avulla. Erityisiä rahoituslaitoksia on perustettu avustamaan rahoituksessa ja veroalennuksia on myönnetty. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 30 (58) Sähköntuotannon kasvua, etenkin yksityissektorilla ja IPP (Independent Power Producer) -projekteissa, ovat varjostaneet lukuisat poliittiset, hallinnolliset ja taloudelliset ongelmat. Itsenäisillä sähköntuottajilla on ollut vaikeuksia solmia polttoaineen hankintasopimuksia ja sopia myytävän sähkön hinnoista osavaltioiden sähkövirastojen (State Electricity Boards) kanssa. Sähkönsiirto ja -jakelu Intian sähkönsiirtoverkon pituus on lähes 6,5 miljoonaa kilometriä. Maassa on viisi alueellista sähkönsiirtoverkkoa. Valtion omistama Power Grid Corporation of India kehittää integroitua kansallista siirtoverkkoa voimistaakseen alueellisia verkkoja. Alueidenvälinen sähkönsiirtokapasiteetti oli 9,5 gigawattia vuoden 2005 lopussa. Sen uskotaan kasvavan 30 gigawattiin vuonna 2012. Hävikki järjestelmässä on arviolta yli 30 prosenttia. Suuri osuus selittyy paitsi teknisillä ongelmilla myös mittavalla varastamisella. Vuonna 2006 noin kolme neljästä Intian kylistä oli kytketty verkkoon, mutta vain 44 prosenttia maaseudun kotitalouksista sai sähköä jatkuvasti. Valtion suunnittelukomitean mukaan 600 miljoonaa ihmistä on verkon ulkopuolella. Monilla kotitalouksilla on käytössään dieselgeneraattorit ja kerosiinilamput. Energiapula vähentää tuottavuutta ja hidastaa teollisuuden kehitystä. Ylittääkseen nämä haasteet hallitus aikoo tarjota kaikille kansalaisille pääsyn sähköverkkoon vuonna 2012. Ympäristösektori Vaikka Intian bruttokansantuote ja yksityinen kulutus henkeä kohti ovat alhaiset, maan 1,1 miljardia asukasta kuormittavat ympäristöä huomattavasti. Maaperä, joet ja rannikkovedet ovat saastuneet monin paikoin. Kiinteän jätteen, jäteveden ja ilmansaasteiden määrät ovat kasvaneet nopeasti parikymmentä vuotta ja ne kasvavat jatkossakin teollisuuden ja yksityisen kulutuksen nopean kasvun myötä. Ennen brittien siirtomaa-aikaa Intiassa kunnioitettiin luontoa ja sen kanssa haluttiin elää sopusoinnussa. Siirtomaa-aikana ympäristöä säädeltiin vain parilla lailla, mutta niitä toimeenpantiin tehokkaasti, ja saastemäärät kasvoivat hitaasti. Kun Intia itsenäistyi vuonna 1947, poliitikot ja virkamiehet käyttivät vain vähän aikaa ja verorahoja ympäristönsuojeluun. Tämä oli ymmärrettävää uudessa valtiossa, jonka hallintokoneistoa ja teollisuutta oli kehitettävä ja jossa valtaosa kansalaisista oli köyhiä. Intian viranomaiset alkoivat laatia ympäristölakeja myöhään, ja niistä tuli puutteellisia. Syntyi vesilaki (joka mainitsee jäteveden, mutta ei elintarvikejätteiden aiheuttamaa saastumista), ilmalaki (ei mainitse saasteita, joita syntyy jätteidenpoltosta), ympäristönsuojelulaki vuonna 1986 (ei mainita kiinteää yhdyskuntajätettä), sekä luotiin rannikoiden sääntelyvyöhykkeet (ei mainita lahdelmiin dumpattua elintarvikejätettä) ja ekoherkät vyöhykkeet. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 31 (58) Ympäristönsuojelulaki (Environment Protection Law) vuodelta 1986 on mahdollistanut useiden määräysten antamisen. Näitä ovat Hazardous Waste Rules 1989, Biomedical Waste Rules 1998, Rules for Recycled Plastics 1999, Fly Ash Notification 1999, Municipal Solid Waste (Management and Handling) Rules 2000, Battery Management & Handling Rules. Jätehuolto Kiinteän yhdyskuntajätteen käsittelyä varten laadittiin säännöt vuonna 2000. Sääntö 4 määrää, että kunnanhallitukset ovat vastuussa sääntöjen toimeenpanosta ja infrastruktuurin kehittämisestä kiinteän jätteen keräämistä, varastoimista, lajittelua, kuljetusta, prosessointia ja loppusijoitusta varten. Sääntö myös vaatii, että kunnan tai jäteoperaattorin on haettava lupaa jätteidenkäsittely- tai sijoituslaitokselle osavaltion saastumisasioiden lautakunnalta (State Pollution Boardilta) tai tarkoitukseen perustetulta komitealta. Ennen kuin nämä lautakunnat myöntävät luvan jätteenkäsittely- tai sijoituslaitoksen perustamiselle, on niiden kuultava muita virastoja. Näitä ovat mm. osavaltion kaupunkikehitysministeriö (State Urban Development Board), kaupunkisuunnitteluministeriö (Town and Council Planning Department), ilmailuviranomainen ja pohjavesilautakunta. Yleinen vastuu sääntöjen toimeenpanosta suurissa kaupungeissa on osavaltion kaupunkikehitysministeriöllä. Lisäksi kyseisen piirikunnan piirituomarilla/varakomissaarilla on yleinen vastuu sääntöjen toimeenpanosta omalla alueellaan. Pohjaveteen, ilmanlaatuun, kompostointiin ja jätteidenpolttoon liittyvien standardeiden noudattamista valvoo osavaltion saastumisasioiden lautakunta. Suurten kaupunkien ulkopuolella kiinteän jätteen käsittely on terveysvirkamiehen vastuulla. Häntä auttaa tekninen osasto. Toiminta on usein työvoimaintensiivistä. 1000 asukasta palvelee 2-3 työntekijää. Kunnanhallitukset käyttivät 5–25 prosenttia tuloistaan kiinteän jätteen käsittelyyn vuonna 2004. Henkeä kohti rahaa käytettiin 75–250 rupiaa. Vuoden 2007 maaliskuussa kiinteä jätettä syntyi päivittäin Delhissä noin 6000 tonnia, Mumbaissa 5800 tonnia, Kolkatassa 4000 tonnia, Bangaloressa 2800 tonnia ja Chennaissa 2675 tonnia. Associated Chambers of Commerce and Industry of Indian (ASSOCHAM) tutkimuksen mukaan Delhissä keräys ja kierrätys ovat jääneet jälkeen muista suurista kaupungeista. Siellä kerättiin ja kierrätettiin vain 62 prosenttia kiinteästä jätteestä, kun Mumbaissa, Bangaloressa ja Chennaissa osuudet olivat 86, 85 ja 80 prosenttia. Kolkatassa yhdyskuntajäte saatiin kerätyksi 90 prosenttisesti. Delhissä oli vuonna 2007 noin 85 000 lumppuria, jotka keräsivät ja kävivät läpi yhteensä 900 tonnia jätettä päivässä. Nämä köyhät ihmiset säästivät kaupunginhallitukselta yli 250 miljoonaa rupiaa vuonna 2006. Intian kaupunkien asukkaat tuottivat vuoden 2007 alussa 350–1000 grammaa kiinteää jätettä joka päivä. Kun väestö ja tulot kasvavat ja kertakäyttöajattelu lisääntyy, määrät kasvavat. Suurten kaupunkien jäte on yleensä paperia, muovia, metallia, vaaFinpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 32 (58) rallisia materiaaleja ja kasvijätettä. Kaupungeissa syntyi kiinteää jätettä noin 95 miljoonaa tonnia vuonna 2006. Määrä saattaa nousta 150 miljoonaan tonniin v. 2014. Myrkyllisen elektroniikkajätteen määrä on kasvanut nopeasti 1990-luvun alusta lähtien. Kaatopaikoille ja luontoon on heitetty suuri määrä televisioita, radioita, stereoita, tietokoneita ja jääkaappeja. 2000-luvun puolivälissä elektroniikkajätettä syntyi 150 000 tonnia vuodessa. Pelkästään Mumbaissa jätettä syntyi 19 000 tonnia vuodessa. Jäte on peräisin paitsi kotitalouksista myös yrityksistä, joita varsinkin Mumbaissa on runsaasti. Elektroniikkajätteen turvallista käsittelyä, kierrätystä ja loppusijoitusta varten ei ole lakia. Intiassa on jo ilmennyt vakavia ympäristö- ja terveysongelmia. Kymmenet tuhannet yksityiset ihmiset keräävät romua, hajottavat sitä ja ottavat talteen lyijyn, elohopean, kadmiumin ja kromin myyntiä varten. Nämä metallit vahingoittavat aivoja ja munuaisia. Osa on karsinogeeneja, jotka tulevat ravintoketjuun ilman, veden ja maaperän kautta. Ympäristöön pääsee lisäksi haitallisia kemikaaleja puolijohdesirujen valmistuksen yhteydessä. Eräät suuret elektroniikkatuotteiden valmistajat ja niiden alihankkijat saastuttavat jokia ja pohjavettä monilla haitallisilla kemikaaleilla. Intian tietotekniikkaministeriö ja ympäristöministeriö ovat tehneet vain vähän ongelman ratkaisemiseksi. Intian jätehuolto on huonosti kehittynyt sekä lajittelun, keräyksen, käsittelyn että loppusijoituksen osalta. Syitä ovat viranomaisten välinpitämättömyys jätehuoltoa kohtaan ja haluttomuus myöntää siihen riittävästi rahaa, päätöksentekojärjestelmän kehittymättömyys sekä verotulojen vähäisyys maan väkilukuun verrattuna. Lisäksi viranomaiset, julkiset jäteyhtiöt ja yksityiset operaattorit ovat valinneet väärää teknologiaa. Väärällä teknologialla tarkoitetaan sitä, että käytetään ajoneuvoja ja muita koneita, jotka ovat peräisin muilta toimialoilta ja joita ei ole tarkoitettu nimenomaan jätteiden kuljettamiseen ja käsittelyyn. Ajoneuvoja säilytetään usein paljaan taivaan alla niin, että ne ovat alttiita auringon ja sateiden rasitukselle ja käyttöikä lyhenee. Jätehuollon työvoimakustannukset ovat suhteettoman suuret: noin 90 prosenttia kokonaismenoista on henkilöstömenoja. Suuri osa työvoimasta hoitaa jätteiden keräystä. Koska monet kansalaiset ovat välinpitämättömiä yleisen siisteyden ja hygienian suhteen, kotitalousjätteet ja muut roskat heitetään turhan usein kaduille jäteastioiden viereen. Tällöin keräystyö vaikeutuu ja kustannukset nousevat. Joissakin Intian kaupungeissa yhdyskuntajäte kaadetaan käsittelemättömänä kaupunkien laidoille tai niiden ulkopuolella oleviin kyliin, kaatopaikkojen ja harvalukuisten käsittelylaitosten ulkopuolelle. Joskus syynä on yksittäisten työntekijöiden välinpitämättömyys, mutta esimerkkejä on myös poliisisaattueen turvaamista kuljetuksista, joissa jäte on viety köyhien asuinalueelle näiden vastuksesta huolimatta. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 33 (58) Intian jätehuoltojärjestelmä on heikosti suunniteltu ja operoitu, ja järjestelmän eri osien välillä on huono koordinaatio. Viranomaiset ovat kuitenkin heräämässä ongelmaan, ja ulkomaista teknologiaa ja taito-tietoa on hankittu sen korjaamiseksi. Vesi- ja jätevesihuolto Intiassa on pulaa puhtaasta käyttövedestä. Syitä ovat suuri väkiluku ja sen nopea kasvu sadeveden huono talteenotto: Intian vuotuinen sademäärä on 1150 milliä, mikä on maailman toiseksi suurin Brasilian jälkeen. Kuitenkin vain neljäsosa vedestä pysyy maaperässä ja kolmeneljäsosaa valuu meriin. Talteenoton heikkoutta selittää osittain se, että puolet sademäärästä tulee 15 päivässä vähäiset pohjavesivarannot: metsähakkuut ja ylilaiduntaminen kuluttavat maaperää ja estävät veden imeytymisen siihen. vähäiset varastointialtaat pohjaveden liikakäyttö saastuttavien aineiden kaataminen vesistöihin enemmän vettä tarvitsevien kasvilajikkeiden viljely veden haihtuminen suurista varastoaltaista Noin 85 prosentilla kaupunkiväestöstä on pääsy juomaveteen, mutta vain 20 prosenttia juomavedestä täyttää terveys- ja turvallisuusmääräykset. Vuonna 2050 arviolta puolet Intian väestöstä elää kaupungeissa, ja niiden vesihuolto käy entistä vaikeammaksi. Vedenjakelu on jakaantunut hyvin epätasaisesti. Kulutus vaihtelee 3 litrasta 16 litraan päivässä riippuen kaupungista ja ihmisen ekonomisesta asemasta. Jokien vesi virtaa suurelta osalta meriin, eikä sitä saada riittävästi talousvedeksi. Yksi syy heikkoon hyödyntämiseen on se, että 90 prosenttia jokien virtaamasta tapahtuu neljän kuukauden aikana. Vuonna 2005 Intian patoaltaat ja muut suuret vesivarastot pystyivät varastoimaan vain 200 kuutiometriä henkeä kohti. Yhdysvalloissa ja Australiassa, jossa vuotuiset sademäärät ovat pienemmät, luvut ovat yli 5000 kuutiometriä. Etelä-Afrikassa, Meksikossa, Marokossa ja Kiinassa voidaan varastoida noin 1000 kuutiometriä henkeä kohti. Intiassa pystyttiin varastoimaan vain n. 30 päivän sademäärä, kun kehittyneimpien maiden kuivien alueiden jokialtaisiin voitiin saada 900 päivän sademäärä. Varastoinnin tarve kasvaa, koska globaalilla ilmastonmuutoksella uskotaan olevan mittavat vaikutukset Intiaan. Länsi-Himalajan jäätiköt todennäköisesti sulavat nopeasti seuraavina vuosikymmeninä, mikä lisää Pohjois-Intian jokien virtaamaa. Sademäärien vaihtelut lisääntyvät lähes koko maassa. Intian vesi-infrastruktuurin kehittäminen on ollut keskushallituksen ja osavaltioiden hallitusten tiukassa johdossa. Lähestymistapa on ollut rakennustekninen. Huoltoa, operointia ja johtamista koskevat kysymykset ovat jääneet taka-alalle. Poliitikot ja virFinpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 34 (58) kamiehet omaksuivat maan itsenäistymisen jälkeen hallinta- ja valvontafilosofian, jossa vedenkäyttäjät nähtiin alamaisina eikä kumppaneina tai asiakkaina. Vesiviranomaisilla on Maailmanpankin mukaan vieläkin melko vähän kiinnostusta ihmisten osallistumiseen, kannustimiin, läpinäkyvyyteen, yksityisten sijoittajien alalletuloon, kilpailuun, vastuullisuuteen, ympäristönlaatuun ja toimintojen rahoittamiseen. Viranomaiset ja vesilaitokset eivät pysty tarjoamaan tarpeeksi vettä, varsinkaan puhdasta vettä kotitalouksille ja yrityksille. Tariffit ovat alhaiset, mikä on lyhyellä aikavälillä hyvä asia käyttäjien kannalta, mutta kun vesilaitokset eivät saa tarpeeksi rahaa operointiin ja huoltoon, investoinneista puhumattakaan, käyttäjätkin kärsivät. Koska vedestä on pulaa ja siitä peritään liian vähän, on syntynyt korruptiota. Työvoimaa on kymmenen kertaa niin paljon kuin länsimaissa tuotannon tasoon verrattuna. Suurin osa budjetista menee hallintokoneiston pyörittämiseen, ei infrastruktuuriin tai palveluihin. Lisäksi rahaa kuluu sähköntuotantoon, kasteluun ja köyhille ihmisille myönnettäviin vesitukiaisiin (joita kieltämättä tarvitaan) vesihuollon kehittämisen sijaan. Koska julkinen vesihuolto ei toimi riittävän hyvin, intialaiset käyttävät muita keinoja talousveden saamiseksi. Useilla Intian alueilla on akvifereja eli pohjavesivarastoja, ja monet niistä ovat helposti hyödynnettävissä porakaivon avulla. Vuonna 2005 oli asennettu 20 miljoonaa kaivoa. Lukuisat ihmiset saavat tai ostavat vettä omasta, sukulaistensa, ystäviensä tai kaupallisten yrittäjien kaivoista. Yksityisten kansalaisten väliset epäviralliset vesimarkkinat ovat huomattavat. Kaupunkien keskiluokka on oppinut selviytymään epäsäännöllisen vedensaannin ja usein likaisen veden kanssa. He ovat hankkineet koteihinsa vedenpuhdistuslaitteita ja varastointitankkeja, he ostavat yrittäjiltä vettä juomiseen (pullovesi) ja peseytymiseen ja ovat pientaloalueilla poranneet omia kaivoja pohjaveden saamiseksi. Vaikka kustannukset ovat suuret, esim. Delhissä kuusi kertaa korkeammat kuin keskimääräinen maksu vesilaitokselle, tämä kelpaa keskiluokalle. Kaupunkiköyhälistön tilanne on paljon huonompi. He ovat hyvin riippuvaisia yksityisistä vedenmyyjistä, jotka veloittavat korkeaa hintaa tarjoamastaan pohjavedestä. Vuonna 2005 noin 80 prosenttia kotitalouksien vedestä tuli pohjavedestä. Intian teollisuus tarvitsi noin 30 miljardia kuutiometriä vettä vuonna 2005. Hallitus arvioi vuonna 2006, että määrä kasvaa 120 miljardiin kuutiometriin vuonna 2025. Teollisuus on selvinnyt omilla ratkaisuillaan. Vettä otetaan lähinnä pohjavesivarastoista. Jos näitä ei ole tai ne ovat tyhjentyneet, yritykset turvautuvat kalliisiin vaihtoehtoihin, joita ovat esim. jäteveden käsittely käänteisellä osmoosilla ja meriveden desalinaatio. Maatalouden kastelussa pohjavedellä oli 50 prosentin osuus vuonna 2005. Kansalaisten ja yritysten oma-aloitteinen toiminta on jossain mielessä ollut menestys. Intiaan on noussut tuhansia kaupunkeja, ja maataloustuotanto on kasvanut valtavasti itsenäistymisen jälkeen. Monet ajattelevat, että intialaiset ovat rämpineet eteenpäin Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 35 (58) melko hyvin ja rämpivät jatkossakin aika hyvin. Tämä tyytyväisyys on kuitenkin vaarallista, koska se perustuu kolmelle virheelliselle olettamukselle: 1) pohjavettä on rajattomasti, 2) ympäristön kuormittuminen (ml häviävät kosteikot sekä saastuneet joet ja pohjavesivarastot) eivät vakavasti rajoita ihmisten toimintaa ja 3) järjestelmän rahoitusvastattavat voivat kasvaa rajattomasti. Veden omatoimisen hankinnan malli ei ole kestävä. Intian kansallinen vesikomissio on ennustanut, että vuonna 2050 vedenkysyntä ylittää kaikki käytössä olevat tarjontalähteet. Vuonna 2005 noin 15 prosenttia pohjavesivarastoista oli kriittisessä tilassa. Osuus nousee 60 prosenttiin vuonna 2030, jos muutosta ei tapahdu. Noin 15 prosenttia Intian elintarvikkeista tuotettiin käyttämällä pohjavettä. Koska varastojen tyhjentyminen keskittyy moniin tiheästi asuttuihin ja taloudellisti merkittäviin alueisiin, jatkuvan rämpimisen potentiaaliset sosioekonomiset seuraukset ovat mittavat. Monet yritykset ovat ottaneet käyttöön vedenkierrätysjärjestelmiä niukkuuden vuoksi. Uudet lait, joukkoviestintävälineiden paine ja ihmisten huoli vedenpuhtaudesta ovat saaneet yritykset asentamaan vedenkäsittelylaitteita. Vedenkulutus on kasvanut mm. elintarvike-, tekstiili-, lääke-, kemian- ja sähköteollisuudessa. Jätevesi 2000-luvun puolivälissä Intiassa oli 231 jätevedenpuhdistamoa yhdyskuntien vesiä varten ja 38 oli rakenteilla. Puhdistamoja on liian vähän tarpeisiin nähden. Vuonna 2005 kaupungeissa syntyi noin 29 miljardia litraa jätevettä, mutta puhdistuskapasiteetti oli vain noin 6 miljardia litraa. Runsaat 300 yli 100’000 ihmisen kaupunkia oli täysin ilman viemäreitä. Lisäksi 467 kaupunkia, joiden väkiluku oli 50’000-100’000, kärsi samasta ongelmasta. Kaupungeissa, joissa on viemäriverkosto, verkosto ja puhdistuslaitteet ovat huonossa kunnossa, ja niitä käytetään tehottomasti. Huolto ja korjaus ovat vähäistä. Viemäriverkkoa pitäisi laajentaa, jotta kasvavan väestön vedet saataisiin puhdistamoon. Teollisuusvesiä puhdisti 88 laitosta 2000-luvun puolivälissä. Nämä käsittelivät noin 10 000 tehtaan vedet, ja kapasiteetti oli 540 miljoonaa litraa päivässä. Vedenkäsittelystä Vedenkäsittely siirtyy asteittain kemiallisesta käsittelystä ja demineralisaatiosta kalvoteknologiaan. Monet suuret käyttäjäsegmentit, kuten öljynjalostamot ja sähkövoimalat edelleen käyttävät demineralisaatioteknologiaa. Jäteveden kierrättämisestä on tulossa yhä suositumpaa. Vedenkäsittelylaitteita valmistavat intialaiset yritykset ovat melko hyvin vakiintuneita ja hintakilpailukykyisiä. Vuonna 2005 arvioitiin, että Intiassa valmistetut laitteet ovat noin 30 prosenttia halvempia kuin tuontilaitteet korkeiden tullimaksujen vuoksi. Intialaisilla yrityksillä on kuitenkin rajalliset kyvyt vedenkäsittelylaitosten teknologiassa ja suunnitFinpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 36 (58) telussa. Tämän vuoksi ulkomaisilla yrityksillä on joitain mahdollisuuksia tarjota teknistä konsultointia sopimusteitse tai yhteisyritysten kautta. Vedenkäsittelysegmentti on hyvin fragmentoitunut ja järjestäytymätön. On suuria (koti- ja ulkomaisia) yrityksiä, keskikokoisia ja yli 500 pientä yritystä. Metsäsektori Metsätalous Hieman yli 20 prosenttia Intian maapinta-alasta on metsän peitossa. FAO:n mukaan metsää oli noin 64 miljoonaa hehtaaria vuonna 2005. Siitä 59 prosenttia oli tiheää metsää, 40 prosenttia avometsää ja yksi prosenttia rannikon mangrovemetsää. Metsänomistus keskittyy julkiselle sektorille. 65 prosenttia on suoraan keskushallituksen hallinnossa. 27 prosenttia on yhteisöjen ja alkuperäiskansojen hallussa mutta kuitenkin pitkälti hallituksen kontrollissa. Vain kahdeksan prosenttia metsämaasta on yksityisten kansalaisten tai suurten metsäyhtiöiden omistuksessa. Julkisen omistuksen osuus on hyvin suuri verrattuna moniin muihin kehitysmaihin. Valtiolla ja osavaltioilla on metsäohjelmia. Vuonna 2004 Intiassa oli vain 74 kuutiometriä puuta hehtaarilla, kun muissa kehitysmaissa luku oli 113 kuutiometriä. Lisäksi puumäärä kasvoi vuosittain vain 0,7 kuutiometriä hehtaarilla, kun maailmanlaajuinen keskiarvo oli 2,1 kuutiometriä. Alhaisen tuottavuuden syitä: ihmiset poistavat metsästä biomassaa, jota ei kierrätetä maanravinteeksi, viljelymaan ala kasvaa, tulipalot ja liikahakkuut. Viimeisten vuosikymmenten aikana noin 40 prosenttia metsästä on heikentynyt jonkin verran. Tiheistä metsistä on tullut avometsää tai kitukasvuisten puiden ja pensaiden alueita. Vuodesta 1950 vuoteen 2005 menetettiin noin 4,5 miljoonaa hehtaaria metsää. Puolet metsistä on alttiita tulipaloille. Puunjalostusteollisuus Intian paperiteollisuuden liikevaihto oli arviolta 5,95 miljardia dollaria varainhoitovuonna 2007/2008. Valtio sai alalta 0,69 miljardin dollarin verotulot. Paperiteollisuus työllisti suoraan n. 120 000 henkeä ja välillisesti 340 000 henkeä. Paperitehtaat käyttävät useita raaka-aineita: puuta, bambua, kierrätyskuitua, bagassia, vehnän olkea, riisinkuoria jne. Noin 35 prosenttia käyttää kemiallista massaa, 44 prosenttia kierrätyskuitua ja 21 prosenttia maatalouden jäännöstuotteita. Paperiteollisuuden vuotuinen tuotantokapasiteetti on noin 9,3 miljoonaa tonnia. Paperin ja pahvin tuotanto oli arviolta 7,6 miljoonaa tonnia varainhoitovuonna 2007/2008 (1.4.–31.3.) Indian Paper Manufacturers Associationin mukaan paperin kulutus vuositasolla oli kokonaisuudessaan arviolta 8,86 miljoonaa tonnia ja henkeä kohti arviolta 8,3 kilogrammaa joulukuussa 2008. Paperin kulutus on kasvanut viime vuosina n. 6–7 Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 37 (58) prosenttia vuodessa. Varainhoitovuonna 2015–2016 kokonaiskulutus kasvanee 13,95 miljoonaan tonniin. Kysynnän kasvuun vastaamiseksi kotimaiset ja ulkomaiset yritykset perustavat uusia tehtaita ja ostavat vanhoihin uusia paperikoneita. Maailmanpankin mukaan Intiassa oli 406 massa-, paperi- ja kartonkitehdasta vuonna 2005. I Love India -verkkosivuston mukaan maassa oli 515 paperi- ja pahvitehdasta vuonna 2007. Indian Paper Manufacturers Associationin mukaan paperitehtaita oli noin 600 kpl vuoden 2008 maaliskuussa. Intiassa on paperitehtaiden lisäksi paljon sahalaitoksia ja muita puunjalostuslaitoksia. Suurin osa Intian puunjalostusyrityksistä on pieniä, mutta joukossa on myös keskikokoisia ja suuria toimijoita. Teollisuustilasto vuodelta 2005 Segmentti Tuotantoyksiköiden määrä Pienten yksiköiden osuus tuotannosta, % Massan, paperin ja pahvin 406 66 506 80–90 Sahalaitokset 23 000 82 Tulitikkutehtaat 12 000 82 98 25 valmistus Puupaneeleiden valmistus Ovi- ja puuntyöstötehtaat Lähde: Maailmanpankki 2005 Massa- ja paperiteollisuuden huolenaiheita ovat hyvälaatuisen kuidun heikko saatavuus, tehtaiden epätaloudellinen koko, monien tehtaiden teknologian vanhentuneisuus ja ympäristön saastuminen. Raaka-ainepula, etenkin tukkipula, vaivaa myös muuta puunjalostusteollisuutta. Lisäongelma ovat puutteelliset johtaminen ja tekniset taidot, etenkin sahoissa. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 38 (58) Life Sciences ja elintarvikesektori Lisätietoa toimialasta: Analyytikko Niina Touré, niina.toure@finpro.fi Intian terveydenhuoltosektori on suhteellisen kehittymätön ja jopa noin 60 prosenttia väestöstä elää ilman perusterveydenhuoltoa. Terveydenhuollon budjetti on minimaalinen. Köyhät sairaat jäävät joko kokonaan hoitamatta tai ovat äärimmäisen vähin varoin rahoitetun julkisen hoidon armoilla. Toisaalta kasvava keskiluokka, kaupungistuminen sekä korkeampi eliniänodote luovat paineita uusien ja kattavimpien terveydenhuoltopalveluiden kehittämiselle. Tästä johtuen Intian terveydenhuoltomarkkinat ovat maailman nopeimmin kasvavat. Kasvu on nyt noin 13 prosenttia vuodessa, mutta seuraavien 4-5 vuoden aikana sen odotetaan kiihtyvän 15 prosentin vuosivauhtiin. Intian hallitus arvioi terveydenhoitopalveluiden arvon nousevan nykyisestä 34 miljardista 40 miljardiin dollariin vuoteen 2012 mennessä. Tuolloin osuus bruttokansantuotteesta olisi 8,5 prosenttia. Terveydenhoitosektori on tuloilla mitattuna Intian toiseksi suurin palveluala ja toiseksi suurin palvelutyöllistäjä koulutussektorin jälkeen. Yksityisten palveluntarjoajien osuus markkinoista on noin 63 prosenttia. Terveydenhoitopalvelut 60 % väestöstä on vailla terveydenhuoltoa Yli 11 500 sairaalaa, joista 75 % julkisia Diabetesta sairastaa 16 % väestöstä Intia jatkaa ponnistelujaan pystyäkseen tarjoamaan asianmukaisia terveydenhuoltopalveluita nopeasti kasvavalle väestölle. Intian uskotaan ohittavan Kiinan väestömäärän vuoteen 2050 mennessä. Väestö osoittaa myös merkkejä ikääntymisestä kasvaneen elintason myötä. Nämä väestötieteelliset muutokset muuttavat ja lisäävät Intian tarvetta kehittää uusia terveydenhoitopalveluita. Raju muutos elintavoissa näkyy myös kansanterveydessä. Keski- ja yläluokkien vyötärönympäryksen suureneminen ja elintapasairaudet kuten diabetes, ovat hyvin vakavia ja yleisiä ongelmia Intiassa. Väestöstä jopa 16 prosenttia sairastaa diabetesta. Myös HIV-tartuntoja (2,5 miljoonaa) on paljon samoin kuin verenpainetautia ja syöpää sairastavia ihmisiä. Terveydenhuollon painopiste onkin siirtymässä yhä enemmän ennaltaehkäisevään hoitoon ja tästä johtuen kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia Intian markkinoilla on mm. terveydenhoidon neuvonnan, ennaltaehkäisyn ja telelääketieteen aloilla. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 39 (58) Terveydenhoitopalveluista vastaavat sekä julkinen että yksityinen sektori, mutta jälkimmäinen on kehittynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana kun taas julkinen on hyvin alkeellisella tasolla. Yksityinen sektori kattaa yli 65 prosenttia perusterveydenhuollosta ja yli 40 prosenttia sairaaloista. Julkinen sektori sitä vastoin tuottaa peruspalveluita pääasiassa köyhälle maaseutuväestölle, eli suurimmalle osalle koko väestöä. Sitä pidetään kuitenkin tehottomana ja se kärsii ennen kaikkea riittämättömistä henkilöstöresursseista, puutteellisista tiloista ja laitteista. The Federation of Indian Chambers of Commerce and Industry, FICCI:n mukaan tarvittaisiin 200 miljardin dollarin investoinnit seuraavien viiden vuoden aikana, jotta Intian terveydenhuoltokriisi voitaisiin ratkaista. FICCI:n tekemän tutkimuksen mukaan 72 prosenttia väestöstä asuu maaseudulla, mutta 80 prosenttia lääkäreistä, 75 prosenttia poliklinikoista ja 60 prosenttia sairaaloista on suurissa kaupungeissa. Tästä johtuen maaseutuväestön on lähes mahdotonta saada tasokasta terveydenhuoltoa, jos saavat sitä ollenkaan. Sairaaloita lasketaan olevan noin 11 500 ja niistä kolme neljäsosaa on julkisia. Tarve uusille terveydenhuoltoa tarjoaville tiloille on suuri. Intian hallitus on asettanut tavoitteeksi 74 150 terveydenhuoltoyksikköä miljoonaa asukasta kohden, mutta tällä hetkellä niitä on vain puolet tavoitemäärästä. Myös muista alan yksiköistä on pula; 11 osavaltiossa ei ole laboratorioita lääketestaukseen, suurimmassa osassa terveydenhuollon toimipisteistä on liian vähän työvoimaa ja laitteet ovat pääosin vanhoja. Yksityisellä puolella Apollo on suurin terveydenhuoltopalveluiden tarjoaja koko Aasiassa. Intiassa sillä on 39 sairaalaa, joissa toimii mm. kardiologian erikoisyksikkö. Apollo on myös pioneeri Intian maaseudulla tehdyissä telelääketiedettä hyödyntävissä hankkeissa 1900-luvun lopulla. Terveydenhoidon teknologia (lääkintälaitteet) Noin 150 yritystä, jotka myyvät diagnostiikkalaitteita 14 000 diagnostiikkalaboratoriota Tuonnin osuus 85 % Diagnostiikan ja patologian osuus on koko Intian terveydenhuoltomarkkinasta noin 2 prosenttia, mutta sen odotetaan kasvavan 15–20 prosentin vuosivauhtia. Nopean kaupungistumisen myötä uusia kaupunkisairaaloita rakennetaan ja niissä tarvitaan luonnollisesti uusia laitteita ja palveluja. Diagnostiikka-alalla toimii noin 150 intialaisyritystä, joista viitisenkymmentä voisivat tehdä yhteistyötä suomalaisten kumppanien kanssa. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että diagnostisten tuotteiden markkinoillepääsyllä on monia käytännön vaatimuksia: tuotteiden on oltava edullisia ja helppokäyttöisiä myös huonoissa hygieniaoloissa. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 40 (58) In-vitro diagnostiikkamarkkinat ovat kehittyneet tuntuvasti viime vuosien aikana. Se muodostaa noin 38 prosenttia koko lääkintälaite- ja diagnostiikkasektorista ja sen suuruudeksi arvioitiin 330 miljoonaa dollaria varainhoitovuonna 2008–2009. Lääkintälaitteiden saralla Intia tarjoaa sijoitusmahdollisuuksia nimenomaan laboratorio- ja diagnostiikkalaitteissa. Lääketieteellisten laitteiden kohdalla tuonnin osuus on jopa 85 %. Erityisesti on kysyntää ultraäänilaitteista ja liikuteltavista röntgenlaitteista. Toisaalta taas halvat tuotantokulut, vahva tekniikka- ja IT osaaminen tekevät Intiasta ihanteellisen paikan valmistaa lääkintälaitteita. Paikallista teollisuuskasvua tosin rajoittaa korkea verotus. Valmistusvero on 16 % ja IVA 12.5 %. Verojen alentamista on ajettu Associated Chambers of Commerce and Industry of India, ASSOCHAM:in toimesta, mutta on hyvin epätodennäköistä, että asiaan olisi tulossa muutosta. Medical Devices and Diagnostics Suppliers of India, AMDSI:n mukaan kotimaisen osaamisen ja tuotannon tehostaminen johtaisi säästöihin. Organisaatio uskoo, että esim. magneettilaitteiden hinta olisi vain neljäsosa tuontilaitteiden hinnasta. Myös kotikäyttöisiä glukoosimittareita voitaisiin valmistaa Intiassa. Näiden osalta AMDSI näkee tulevaisuudessa hurjan säästön, koska niiden pääkäyttäjien, diabeetikkojen, määrä on jo nykyisellään erittäin suuri. Intian lääkemarkkinoiden arvo oli noin 6,3 miljardia dollaria vuonna 2005. Bioteknologia ja lääkkeet Markkinakoko 14 miljardia dollaria, 1,5 % BKT:sta 3 250 lääkevalmistajaa, joista 250 suuria Pääasiassa rinnakkaislääkkeiden valmistajia Lääketeollisuus työllistää 460 000 ihmistä Väestön vaurastuminen ja lääkäripalvelujen käytön kasvu vauhdittavat erittäin voimakkaasti myös lääkemarkkinoiden kasvua. Intian lääkemarkkinat ovat Aasiassa kolmanneksi suurin Kiinan ja Japanin jälkeen. Lääkemarkkinoiden arvo oli noin 14,2 miljardia dollaria vuonna 2008. Kasvua edellisvuoteen oli 12 prosenttia. Konsulttitoimisto McKinseyn arvion mukaan Intia nousee vuoteen 2015 mennessä maailman 10 suurimman lääkemarkkinan joukkoon. McKinsey arvioi, että vuonna 2015 Intian lääkemarkkinoiden arvo olisi noin 20 miljardia dollaria. Kaikkein nopeimmin kasvaa elintasosairauksien (mm. diabetes) hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden markkinat. Intiassa on arvioiden mukaan jo nyt maailman eniten diabetesta sairastavia ihmisiä. Määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä 46 miljoonaan nykyisestä 31 miljoonasta. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 41 (58) Intiassa on reilusti yli 3 000 lääkevalmistajaa, joista suurin osa on rinnakkaislääkkeiden valmistajia. Rinnakkaislääkkeet muodostavat noin 75 prosenttia lääkemarkkinasta, koska ne ovat huokeampi hintaisia ja siten myös maaseutuväestön saatavilla. Merkittävä osuus Intian rinnakkaislääkemarkkinasta koostuu laittomista valmisteista johtuen maan löyhästä patenttilaista. Muutosta on kuitenkin tapahtunut ja viime vuosien aikana Intia on alkanut valmistaa rinnakkaislääkkeitä vientiin. Business Monitor International, BMI uskookin, että Intian lääketeollisuus hyötyy finanssikriisistä. Lääkkeiden kehittäminen on kallista, mutta valmistus yleensä halpaa. Koska kehittyneet maat pyrkivät kontrolloimaan terveydenhuoltokulujaan, ne ostavat enenevissä määrin halpoja lääkkeitä muualta. Intia paransi lääkkeiden patentointimahdollisuuksia vuonna 2005, jonka jälkeen investoinnit ovat kasvaneet huomattavasti. Kasvaneen elintason sekä länsimaalaistuneiden ruokailutottumusten myötä painonhallintalääkkeiden kysynnän uskotaan kiihtyvän huomattavasti seuraavien viiden vuoden aikana. Monikansalliset yritykset kuten Roche, Sanofi-Aventis ja Abbott Laboratories kilpailevat markkinaosuuksista patentoiduilla tuotteillaan, mutta paikalliset rinnakkaislääkkeiden valmistajat Torrent ja Zydus Cadila yltänevät suurempiin osuuksiin. Bioteknologia Intian bioteknologiasektorin arvon ennustetaan kasvavan 5 miljardiin dollariin vuoteen 2010 mennessä. Ottaen huomioon, että sektorin arvo oli vielä vuosina 2005–2006 noin 1,45 miljardia dollaria, on kasvu ollut todella merkittävää, 35 prosenttia vuodessa. Intiassa toimii yli 300 bioteknologiafirmaa, joiden joukossa on sekä paikallisia että ulkomaalaisia toimijoita kuten Bharat Biotech, Biocon, Dr Reddy's, Panacea Biotech, Serum Institute ja Shantha Biotech. Ennen kaikkea ulkomaalaiset yritykset uskovat Intian kasvavaan potentiaaliin bioteknologiassa, ja siitä osoituksena ranskalainen Merieux Alliance osti merkittävän osuuden intialaisesta Shantha Biotechistä. Terveysmatkailu Asema terveysmatkailumaana kohentunut Kasvua 30 % vuodessa Intiasta on tullut yksi terveysmatkailijoiden suosituimmista kohteista. Sitä mainostetaan halpana, mutta lääketieteellisesti huipputasoisena maana. Ulkomaalaisten ei tarvitse huolehtia kommunikaatiovaikeuksista, sillä lääkärit ja muu hoitohenkilökunta puhuvat englantia. Tyypillisimmät operaatiot ovat ohitus -, elimensiirto - ja kauneusleikkaukset sekä hammashoito. Maassa on erittäin korkeatasoisia sairaaloita, joissa käytetään huippu- Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 42 (58) teknologiaa. Intia tarjoaa jopa valmiita hoitopaketteja länsimaalaisille. Operaatiot maksavat noin kymmenesosan esim. USA:n hinnoista. Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan maailman terveysturismissa pyörii jo 32 miljardia euroa vuodessa ja summa voi nousta 53 miljardiin vuonna 2010. Intiassa sektorin ennustetaan kasvavan huimat 30 prosenttia vuosittain. Arvioiden mukaan terveysturismin kokonaisarvo yltää vuoteen 2012 mennessä 2 miljardiin dollariin. Maatalous- ja elintarvikesektori Maatalous Maataloustuotannon kansainvälinen kilpailukyky heikko Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta vajaat 20 % Tärkeimmät maataloustuotteet ovat maito, riisi, sokeriruoko, hedelmät, vihannekset, kahvi, tee, mausteet Intia on yksi maailman suurimmista ruuantuottajamaista. Se tuottaa eniten maailmassa maitoa, sokeriruokoa ja teetä sekä maailman toiseksi eniten riisiä, vehnää, hedelmiä ja vihanneksia. Vehnänviljely on keskittynyt Punjabin ja Uttar Pradeshin osavaltioihin, joissa suuri osa pelloista on keinokasteltuja. Intian väestöstä yli puolet on edelleen riippuvainen maataloustuotannosta. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on viimeisten 50 vuoden aikana supistunut yli puolella ja on nykyään vajaat 20 prosenttia. Suuri osa viljelyksistä on edelleen pieniä kotitarvetiloja. Intia on elintarviketuotannon suhteen periaatteessa omavarainen. Maataloustuotantoa, kuten useaa muutakin teollisuuden alaa, on suojeltu kansainväliseltä kilpailulta erilaisten tuontirajoituksien ja -kieltojen sekä tullien avulla. Maa on nyt avautumassa kansainväliselle kilpailulle ja hallitus purkaa tuontirajoituksia tuhansilta tuotteilta. Useiden maataloustuotteiden kohdalla protektionismi näyttää kuitenkin edelleen jatkuvan tullien muodossa. Maataloustuotannon uusia menestyjiä ovat nuoret viljelijät, jotka ovat uudistaneet tuotantomenetelmiään ja tähtäävät vientiin. Vain muutama prosenttia tuotannosta hedelmistä ja vihanneksista menee vientiin. Tuoreiden vihannesten viennistä noin 90 prosenttia on sipuleita. Peräti 30 prosenttia sadosta tuhoutuu jo kuljetusvaiheessa huonon infrastruktuurin takia ennen kuin se ennättää myyntiin kotimarkkinoilla. Suurella osalla viljelyksistä on alkeellinen kastelujärjestelmä tai se puuttuu kokonaan. Siksi monsuunisateilla on suuri merkitys satokauden onnistumiseen ja tuotanto vaihtelee vuosittain hyvinkin rajusti. Intian väestöstä yli puolet on edelleen riippuvainen Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 43 (58) maataloustuotannosta. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on viimeisten 50 vuoden aikana supistunut yli puolella ja on nykyään vajaat 20 prosenttia. Suuri osa viljelyksistä on edelleen pieniä kotitarvetiloja. Elintarvikesektori Markkinan kokonaisarvo 182 miljardia dollaria Ruuanjalostusteollisuuden kokonaisarvo 70 miljardia dollaria, 6,3 % BKT:sta Elintarvikesektori kokonaisarvo on arviolta 182 miljardia dollaria, mutta sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä 310 miljardiin dollariin. Tällä hetkellä se muodostaa noin kaksi kolmasosaa koko vähittäiskaupasta. Ruuanjalostusteollisuus kasvaa noin 14 prosentin vuosivauhtia. Hallitus on asettanut tavoitteekseen kaksinkertaistaa jalostetun ruuan tuotannon vuoteen 2015 mennessä. Tarkoituksena on perustaa 10 ns. elintarviketeollisuuskeskusta vauhdittamaan tuotantoa ja jotka osaltaan mahdollistavat tavoitteen saavuttamisen. Pikaruokamarkkinoiden arvo on tällä hetkellä 3 miljardia dollaria. Segmentillä on merkittävä kasvupotentiaali, noin 10 % vuodessa. Juomateollisuudessa hiilihappojuomamarkkinat yltävät 1,5 miljardiin dollariin kun taas mehupohjaisten juomien arvo on 0,25 miljardia dollaria. 25 prosentin kasvuvauhdilla mehujuomateollisuus on yksi eniten kasvavista juomateollisuuden aloista. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 44 (58) Tieto- ja viestintätekniikka Lisätietoa toimialoista: Seniorianalyytikko Eeva Nuutinen, eeva.nuutinen@finpro.fi Tietotoliikennealan ja sähköisen viestinnän kehityksestä ja sääntelystä vastaa Intiassa viestintä- ja tietoliikenneteknologiaministeriö (MCIT) eri osastojensa kautta. Verkot ja laitteet Intian tietoliikennesektorin kehitys vuosina 2007–2011 Matkapuhelinliittymät (milj.kpl) Kiinteät linjat (per 100 henkeä) Matkapuhelinliittymät (per 100 henkeä) 3G-liittymät (milj. kpl) 3G-markkinan osuus matkapuhelinmarkkinoista (%) Internet-liittymät (milj.) Laajakaistaliittymät (per 100 henkeä) 2007 234 2008 347 2009e 480 2010e 641 2011e 811 3,4 3,2 3,0 2,9 2,7 20,2 29,6 40,5 53,1 66,3 - - 14,6 3,0 27,2 4,2 47,4 5,8 3,1 - 5,3 0,5 8,5 0,7 14,5 1,2 25,9 2,1 Lähde: Business Monitor International Intiassa puhelin on edelleen ylellisyyshyödyke. Puhelintiheys on maailman alhaisimpia, mutta kasvussa. Puhelinpeitto on nyt noin 36 prosenttia. Lankaverkko on jäänyt kehityksessä langattoman verkon jälkeen ja sen merkitys pienenee koko maassa nopeasti kun myös Intian maaseutu saadaan langattoman verkon piiriin. Intia on Kiinan jälkeen maailman toiseksi nopeimmin kasvava matkapuhelinmarkkina. Joka kuukausi lasketaan tulevan noin 6-10 miljoonaa uutta matkapuhelinliittymää markkinoille. Vuoden 2008 lopussa oli matkapuhelinliittymiä noin 347 miljoonaa. Intian suurimmat mobiilipuhelinoperaattorit (vuoden 2008 joulukuu) Operaattori Bharti Airtel Reliance Vodafone Essar BSNL IDEA Cellular Tata Teleservices Aircel MTNL Spice Communications Muut Liittymiä kpl. milj. 85,651 61,345 60,933 46,228 34,211 31,764 16,076 4,188 3,802 2,696 Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Markkinaosuus (%) 24,7 17,7 17,6 13,3 9,9 9,2 4,6 1,2 1,1 0,8 Intia Yhteensä 45 (58) 346,894 100 Lähde: Business Monitor International Maan puhelintoiminnan avaaminen vapaalle kilpailulle on tapahtunut vähitellen vuodesta 1995 lähtien. Vuonna 2000 vapautettiin kiinteiden linjojen kaukopuhelumarkkinat ja vuonna 2002 kansainvälinen puhelinliikenne. Helmikuun alussa 2005 nostettiin puhelinalan ulkomaisen omistuksen raja 74 prosenttiin. Intiassa toimii sekä GSM- että CDMA-verkot. GSM-verkon osuus markkinoista on 75 prosenttia. 3G-lisenssien huutokauppaa on lykätty useaan otteeseen. Kahdella valtion yhtiöllä BSNL:llä ja MTNL:llä on jo 3G-toimilupa. BSNL on julkistantu avaavansa 3Gpalvelut 11 maan suurimman kaupungin alueella. MNTL aloittanee 3G-palveluiden tarjonnan pääkaupungissa vielä vuoden 2009 aikana. MNTL aikoo keskittyä mm. Internet-palveluihin, peleihin ja videokonferensseihin. Virtuaalioperaattoreita ei vielä ole virallisesti toiminnassa. Intiassa on maailman halvimpiin kuuluvat puheluhinnat. Kaksi kolmasosaa asiakkaista käyttää prepaid-liittymiä. Intialaiset kuluttajat ovat erittäin hintatietoisia ja valitsevat käyttöönsä halvimpia puhelinmalleja sekä vaihtavat herkästi operaattoria halvempien puhelujen perässä. Kaupungeissa kalliimmat puhelimet kasvattavat suosiotaan. Puhelimet Laitepuolella Nokia on selvä markkinajohtaja Intian matkapuhelinmarkkinoilla 70 prosentin osuudellaan. Muita suuria valmistajia tai merkkejä Intiassa ovat Samsung, Motorola, Sony Ericsson ja Spice. Nokia valmistaa Chennain tehtaassaan yli 100 miljoonaa GSM-puhelinta vuonna 2009. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 46 (58) Internet Internetin käyttö on voimakkaassa kasvussa. Laajakaistan penetraatioaste on noin 0,5 prosenttia. Vuoden 2008 lopussa oli Internet-käyttäjiä arviolta 205 miljoonaa. Käyttäjien määrän kasvua vauhdittavat tietokoneiden ja liittyminen halpeneminen. WiMAX-verkko on seuraava investointikohde erityisesti Intian maaseudulla. Hallituksen tavoitteena on rakentaa koko maan kattava laajakaistaverkko, joka mahdollistaa erilaisten nettipalveluiden välittämisen myös huonojen infrastruktuuriyhteyksien päässä oleviin kyliin maaseudulla. Hallituksen tavoitteena on kehittää verkon kautta annettavia hallintopalveluja, verkko-opetusta, sähköistä terveydenhuoltoa, verkkopankkipalveluja ja sähköisiä palveluita maanviljelijöille. Valtionyhtiö BSNL on aloittanut jo investoinnit WiMAXiin, samoin yksityiset Tata Communications, Bharti Airtel ja Reliance Communication. Tietokoneet Intian tietokonemarkkinoita on piristänyt tuonnin vapauttaminen ja ulkomaisten valmistajien tulo markkinoille. Vielä noin kuusi vuotta sitten konevalmistus oli intialaisten yritysten hallussa. Osien tuonnin helpottaminen on lisännyt kokoonpanotehtaiden määrää. Ne hallitsevat nykyään 62 prosenttia markkinoista. Markkinoilla on enää kolme intialaista merkkiä: HCL, Wipro ja Zenith. Ulkomaisista merkeistä suurimmat ovat HP, Lenovo, Dell ja Acer. Ohjelmistot Vuodesta 1993 lähtien on IT-ala kasvanut keskimäärin 50 prosenttia vuodessa. Intian IT-ala on leimallisesti keskittynyt alihankintaan, oma tuotanto sekä tutkimus- ja kehitystyö on ollut vähäistä, joskin kasvua on viime vuosina tapahtunut myös näillä segmenteillä. Varainhoitovuonna 2006–2007 koko IT-alan ohjelmisto- ja palvelutuotannon arvo ylitti ensimmäistä kertaa laitetuotannon arvon. Kovasta kasvusta huolimatta intialaisten osuus maailman IT-markkinoista on edelleen pieni, noin 3 prosenttia. Yhdysvaltojen markkinoista intialaisilla on noin 4 prosenttia. Viennin osuus alan tuotannosta on noin 80 prosenttia. Maan noin 5000 IT-alan yrityksestä noin 60 prosenttia on kotimaisia investointeja. Ulkomaisten yhtiöiden osuus alan tuotoista on 65 prosenttia. Suurin osa Intian IT-alan tuotteista on ohjelmistoja, niiden osuus maan kokonaisviennistä on noin 20 prosenttia. Ohjelmistojen viennin arvo on vuositasolla noin 50 miljardia dollaria. Ohjelmistojen päämarkkina on Yhdysvallat, jonne menee 70 prosenttia tuotannosta. Euroopan osuus viennistä on 25 prosenttia, josta Britannian osuus on yli puolet. Euroopan osuus on kasvussa. Erityisen vahvaa osaamista intialaisilla on rahoitus- ja vakuutusalojen ohjelmistoissa. IT-vienti on suhdanneherkkää ja häiriöt päämarkkinoilla vaikuttavat alan kehitykseen. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 47 (58) Intian IT-alan tuotantokeskus on Bangaloressa, mutta Puna, Hyderabad ja Chennai ovat nousemassa merkittäviksi kilpailijoiksi. Intialaisten vahvuuksia ovat englanninkielinen, koulutettu ja suhteellisen halpa työvoima. Arvioiden mukaan maassa on noin 800 000 korkeasti koulutettua ohjelmisto- ja IT-palveluosaajaa ja joka vuosi heitä valmistuu 140 000 lisää. Ammattilaisten keski-ikä on 26 vuotta. Monikansalliset suuryritykset ovat perustaneet Intiaan kymmeniä IT-alan tutkimus- ja kehityskeskuksia. Etenkin yhdysvaltalaisilla yrityksillä on Intiassa runsaasti t&kyksiköitä ja ne työllistävät yli 50 000 työntekijää.. Tietotekniset palvelut Suurimmat IT yhtiöt ovat Tata Consulting Services, Wipro, Infosys, HCL Technologies ja Satyam computers. Merkittävimmät ulkomaiset yritykset ovat HP, Orace, IBM. Globaali talouskriisi on iskenyt myös Intian IT palveluihin, palkkoja on jäädytetty ja uusia rekrytointeja on siirretty. Uutena trendinä on nyt kotimarkkinoiden kiinnostavuuden nousu, kun vienti ei vedä enää aikaisempaan tahtiin. Esimerkiksi Infosys on perustanut uuden yksikön, jonka tehtävänä on keskittyä kotimaisiin asiakkaisiin. Hallituksen IT-virasto Nasscom on laskenut arviotaan kotimaisen IT-sektorin kasvusta vuonna 2009. Myös vienti laskee ennusteiden mukaan voimakkaasti ennustetusti 21– 24 prosentin kasvusta. IT-palveluiden suurimmat loppukäyttäjät ovat hallitus ja finanssisektori. Digitaalinen media Verkkopelien osuus Intian pelimarkkinoista on 40 prosenttia. Markkinajohtaja on Reliance-ryhmään kuuluva Zapak Digital Entertainment 75 prosentin osuudella. Verkkopelien lisäksi myös mobiilipelaaminen lisääntyy. Suosituimpia mobiilipelejä ovat krikettipelit, toimintapelit ja Bollywood-pelit. Intian markkinoilla pelimaailma on voimakkaasti sidottu paikalliseen kulttuurin ja ulkomaisten toimijoiden on ilman tuotteiden lokalisointia vaikea päästä markkinoille. Digitaalisen median suurimmat markkinat ovat Intiassa mainoksissa ja viihteessä (musiikki, pelit, elokuvat ja niiden yhdistelmät). Kopiointi on alan yksi suurimmista ongelmista, joka syö yritysten tuloja. Suurin osa mobiilipalveluista on tekstiviestejä, mobiilipelit ovat vain yhden prosentin suuruusluokkaa markkinasta, mutta nopeasti kasvava ala. Pelejä on markkinoilla paljon ja niiden suosiota kasvattaa erityisesti se, että niitä voi ladata maksutta. Noin 105 miljoonasta intialaisesta, jotka pelaavat mobiilipelejä, noin 12 prosenttia pelaa niitä päivittäin. Noin 40 prosenttia aktiivipelaajista on 25–34-vuotiaita. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 48 (58) Gartnerin mukaan Intian mobiilipelimarkkinat kasvavat 540 miljoonaan dollariin vuonna 2012. Paikallinen ohjelmistoalan järjestö Nasscom arvioi, että pelimarkkinoiden kehitys tapahtuu pääasiassa mobiilipeleissä. Mobiilipelien osuus pelimarkkinoista kasvaa arviolta 68 prosenttiin vuonna 2009. Pelimarkkinoiden suurimmat yritykset ovat Indiagames, Dhruva Interactives, Zapak, Jump Games, Games2win, Hungama ja Mauj. Intian pelimarkkinoiden häviäjä tulee todennäköisesti olemaan konsolipelit, joiden osuus markkinoista supistunee 34 prosenttiin vuonna 2013 nykyisestä noin 63 prosentin osuudesta. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 49 (58) Palvelusektori Lisätietoa toimialasta: Analyytikko Sonja Antell sonja.antell@finpro.fi Rahoitus- ja vakuutustoiminta Intian rahoituspalveluiden on arvioitu kasvavan kolme kertaa nopeammin kuin talouden. Johtuen intialaisten pankkien eristyneisyydestä ja vähäisistä yhteyksistä maailmanlaajuiseen rahoitusjärjestelmään, Intian pankit ovat jokseenkin turvassa maailmanmarkkinoiden heilahteluilta. Intian pankkitoiminta on avattu vähittäin ulkomaiselle kilpailulle. Liiketoimintamahdollisuuksia on sijoitusrahastotoiminnassa, vakuutusyhtiöissä ja järjestöissä, jotka tarjoavat rahoitus- ja vakuutusalan muita palveluita. Valtio on merkittävä tekijä Intian rahoitusmarkkinoilla. Valtiolla on neljä jättimäistä rahoitusinstituutiota (Canara Bank, Punjab National Bank, Bank of Baroda ja Bank of India), jotka yhdessä omistavat edelleen kolmia riskirahoitusyhtiöitä. Myös pankkisektori on pääasiallisesti valtion omistuksessa. Maassa toimii 79 liikepankkia, joilla on yhteensä yli 60 000 toimistoa eri puolilla maata. Pankeista 28 on julkisessa omistuksessa, muut ovat yksityispankkeja ja ulkomaisten pankkien edustustoja tai tytäryhtiöitä. Yksityiset pankit ovat viime vuosina fuusioituneet ja ostaneet toinen toisiaan. State Bank of India hallitsee pankkijärjestelmää. Intian pankkitoiminnan tilasto pankkityypeittäin, maaliskuussa 2008 Julkisen Uudet yksiVanhat sektorin tyispankit* /Entiset yksipankit tyiset pankit Pankkien lkm. 28 8 15 Toimistojen lkm 53,338 3,623 4,642 Osuus (%) varalli- 69,8 17,2 4,5 suudesta Voittojen osuus 1,2 1,3 1,5 (%) varoista ennen veroja Lähde: Reserve Bank of India *Vuoden 1993 uudistuksen jälkeen toimintansa aloittaneet pankit Ulkomaalaiset pankit 28 280 8,4 3,2 Yksityisillä ja ulkomaisilla pankeilla on rajoitettu toimintaoikeus. Ulkomaisten pankkien omistusta yksityisissä pankeissa on nostettu 49 prosenttiin. Suurin Intiassa toimiva ulkomainen pankki on Standard Chartered pankki. Muita maassa toimivia kansainvälisiä suurpankkeja ovat Citigroup ja HSBC. Intian pankkijärjestelmä on eurooppalaisiin järjestelmiin verrattuna säännelty. Pankkitoiminnassa on perinteisesti ollut tärkeää Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 50 (58) pankkien yhteiskunnallinen tehtävä, eikä pankkitoiminnan kannattavuus. Kaupallisen pankkitoiminnan protektionismi on johtanut siihen, että pankkitoiminta on tehotonta ja se on jäänyt pahasti jälkeen maailman parhaimmista pankkitoimintamalleista. Pankkisektoria hallitsee Intian valtionpankki (State Bank of India, SMI). Shekit ovat edelleen yleinen maksuväline. Luottokortteja on jo yli 30 miljoonaa. Rahoitusmarkkinoilla on Intiassa pitkät perinteet. Bombayn pörssi perustettiin jo vuonna 1875. Viime vuosina rahoitussektorin uudistukset ovat tähdänneet erityisesti pankkijärjestelmän kehittämiseen sekä kilpailun edistämiseen. Muista uudistuksista merkittävimpiä on uuden kansainvälisten standardien mukaisen kirjanpitonormiston käyttöönotto. Intian pääomamarkkinoita säätelee Securities Exchange Board of India, SEBI (Intian Arvopaperi ja Pörssi Lautakunta). Pääomamarkkinoilla toimii 19 SEBI:n tunnustamaa arvopaperipörssiä. Intian kansallinen arvopaperipörssi (National Stock Exchange, NSE) ja Bombayn arvopaperipörssi ovat maan kaksi suurinta pörssiä. Intian arvopaperimarkkinoita arvioidaan Nifty ja Sensex pörssi-indekseillä. Suurin on Bombayn pörssi (Bombay Stock Exchange), johon on listautunut yli 6 000 yritystä. Arvo on suurempi kuin Hongkongin pörssin. Intian pääomamarkkinat ovat suhteellisen houkuttelevat kehitystasolla, kaupan volyymilla, kasvulla sekä erityisesti tulevaisuuden potentiaalilla mitattuna. Intian pörssit vaihtelevat tasoltaan, mutta suurimmassa osassa käydään kauppaa kaikilla tavallisimmilla instrumenteilla. Vakuutusalaa on vapautettu niin, että sadan prosentin yksityisomistus hyväksytään. Ulkomaalaisomistusta saa olla 26 prosenttia. Maassa toimii useita suuria ulkomaisia ja yksityisiä intialaisia vakuutusyhtiöitä sekä henkivakuutuksissa että muussa vakuutustoiminnassa. Julkisen sektorin vakuutusyhtiöiden lukumäärä oli vuoden 2007 loppuun mennessä noussut 37:ään (vuonna 2000 ainoastaan kuusi yritystä alalla). Nämä uudet vakuutusyhtiöt keskittyvät henki-, vahinko- sekä jälleenvakuutustoimintaan. Huomioitavaa on, että 15 yritystä 17:sta on yhteisyrityksiä, jotka toimivat yhdessä ulkomaisten kumppanien kanssa. Vahinkovakuutustoimintaa harjoittavia vakuutusyhtiöitä on 10. Näistä yrityksistä lähes kaikki (9) toimivat yhteistyössä ulkomaisten yritysten kanssa. Tämän lisäksi kaksi itsenäistä sairasvakuutusyhtiötä on aloittanut toiminnan yhteistyössä ulkomaisten yhteisyritysten kanssa. Henkivakuutuksen kokonaisvakuutusmaksutulo on noussut 34 898 crore rupista (2000–2001) 156 041 crore rupiaan (2006–2007). (Crore vastaa 10 000 000 rupia). Vahinkovakuutustoiminnan parissa toimivien yritysten vakuutusmaksut ovat nousseet 9 807 crore rupista (2000–2001) 24 905 47 crore rupiin (2006–2007). Näissä luvuissa ei ole huomioitu sellaisten erikoisvakuutusyhtiöiden vakuutusmaksuja ECGC ja AIC. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 51 (58) Sairaus-(42,73 % vuonna 2006–2007) ja liikennevakuutus (12,77 % vuonna 2006– 2007) ovat kaksi nopeimmin kehittyvää vakuutustoimialaa. Kirjanpitopalvelut Intian kaksi pääasiallista kirjanpitoa valvovaa elintä ovat Institute of Chartered Accountants of India (ICAI) ja Institute of Cost and Works Accountants of India (ICWAI). Kirjanpitäjältä vaaditaan loppututkinto intialaisesta yliopistosta. Ulkomaiset kirjanpitoyritykset voivat toimia Intiassa, jos vastaavasti intialaiset yritykset voivat toimia näiden yhtiöiden kotimaassa. Kauppa BMI:n arvion mukaan vähittäismyynnin kokonaisarvo tulee kasvamaan alle 300 miljardista US dollarista (2007, 35,4 % BKT:stä) yli 700 miljardiin US dollariin (39 % BKT:stä) vuoteen 2013 mennessä. Kasvuennusteen taustalla vaikuttavat suotuisa talouskasvu, nopea väestönkasvu, yksityisten ihmisten varallisuuden lisääntyminen sekä nopea järjestäytynyt jälleenmyyntiverkoston rakentaminen. Vähittäismyynnin kokonaiskasvua ylläpitää suurelta osin alan toimijoiden järjestäytymisen lisääntyminen ts. alan toimijoiksi ovat nousseet tutut länsimaalaiset kauppaketjut, tavaratalot ja valintamyymälät. Jäykkä työlainsäädäntö, toimitusketjujen korkeat kustannukset sekä tuttujen toimittajien suosiminen asettavat omat haasteensa alan toimijoille. Suurin este on kuitenkin Intian tiukka ulkomaisia suoria investointeja koskeva sääntely, mikä estää tällä hetkellä kansainvälisten vähittäismyyjien toiminnan alalla. Huomionarvoista on myös, että 70 % Intian väestöstä asuu maaseudulla, samaan aikaan kun lähes 37 % väestöstä on luokiteltu joutilaiksi. Tämä asettaa huomattavia esteitä vähittäiskauppiaille, jotka pyrkivät laajentamaan nopeasti asiakaskuntaansa. Jakeluverkoston, tukkuliikkeiden, kuljetusliikkeiden sekä vähittäismyymälöiden osalta Intia on hyvin hajanainen. Kaupan ketjuuntuminen on vielä suhteellisen harvinaista. Vähittäiskaupan osuus bruttokansantuotteesta on 35 prosenttia ja arvo noin 300 miljardia dollaria. Vuoteen 2013 mennessä alan odotetaan kasvavan 700 miljardiin dollariin. Suurin osa Intian yli 12 miljoonasta vähittäiskauppaliikkeestä on kooltaan hyvin pieniä. Vain neljä prosenttia on suurempia kuin neljä neliömetriä. Muutos on kuitenkin jo tapahtumassa suuriin kaupunkeihin. Vuoden 2006 loppuun mennessä Intiassa oli 137 ostoskeskusta, jotka olivat kooltaan 28 neliöjalkaa. Vuoden 2008 loppuun mennessä maassa arvioidaan olevan yli 450 ostoskeskusta, ja niissä Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 52 (58) arvioidaan olevan vähintään 120 neliöjalkaa varattuna vähittäiskaupalle. Ulkomaisilla ketjuilla ei ole toistaiseksi mahdollisuutta perustaa hypermarketteja muutoin kuin yhteisyritysten kautta. Esimerkiksi Wal-Mart avaa kauppaketjun Intiaan yhteistyössä teleoperaattoriyhtiö Bhartin kanssa. Walmartin lisäksi esimerkiksi Espritin (maailmanlaajuisesti tunnettu muotivaatteiden valmistaja) vähittäisketjuliikkeet Intiassa toimivat yhteistyössä Madura Garmentsin kanssa. Espritillä on suunnitelmissa yli kaksinkertaistaa sen yhteistyöliikkeidensä määrä Intiassa ja laajentaa tuotemyyntiään nykyisestä yhdeksästä kaupungista 21 kaupunkiin. Espritin tavoitteena on avata 100 uutta liikettä seuraavan kolmen vuoden aikana. Suunnitteilla on lisäksi yhden suurmyymälän avaaminen, joka olisi kooltaan 10 000-15 000 neliöjalkaa. Perinteiset pienkaupat ovat vakavasti otettava kilpailija myös isoille länsimaisille ketjuille. Pienet kaupat maksavat vähän tai eivät ollenkaan veroja, ovat perheen omistuksessa ja niiden työvoimakustannukset ovat alhaiset. BMI:n ennustaa vähittäiskaupan kasvavan trendin johtavan alan järjestäytymisasteen kehittymiseen samalla kun alan kokonaismyynnin arvioidaan kasvavan 5,7 prosentista (2007) 10, 7 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä. Vuosikasvuksi ennustetaan 30 prosentin kasvua. Vähittäiskaupan kotimaisia johtavia toimijoita ovat Future Group, K Raheja Corp, Tata Group/Trent, Aditya Birla Group ja Reliance Retail Limited. Monikansallisista ketjuista markkinoilla toimivat Wal-Mart, Tesco, Carrefour, the SPAR Group, Marks&Spencer ja Nautica, jotka ovat avanneet liikkeitään Intiaan viimeisten kolmen vuoden aikana. Kuten aikaisemmin mainittu, Intian hallitus on avannut varovaisesti vähittäiskaupan markkinoita ulkomaisille suorille investoinneille. Tällä hetkellä hallitus hyväksyy 100 prosentin (täysimääräisinä) ulkomaiset suorat investoinnit käteis- ja myyntisegmenttien osalta (tukkukauppaa, jossa yritykset myymät tuotteitaan muille liiketoimintaaloille, ei suoraan kuluttajille). Vuonna 2006 viranomaiset sallivat 51 prosentin osuudella suorat ulkomaiset investoinnit vähittäiskaupan ”yksittäisten tuotemerkkien” (single brand) osalta. Tämä käsittää ainoastaan sellaisen vähittäiskaupan, jossa myydään ainoastaan yksittäistä tuotemerkkiä ja tuotteita, joiden tuotemerkki on rakennettu tuotannon yhteydessä. Lisäksi tuotteiden tulee olla sellaisia, että ne myydään kansainvälisillä markkinoilla alkuperäisen tuotemerkin alaisena. Muilta osin vähittäiskauppa pysyy suljettuna ulkomaisilta yrityksiltä. Intia on kuitenkin jo tässä vaiheessa maailmanlaajuisesti houkutteleva valmistusmaa niin tekstiiliteollisuuden kuin jalkineiden valmistajille. Intian hallitus sekä paikalliset tuottajat ja toimittajat ovat kiinnostuneita laajentamaan sellaisia markkinamahdollisuuksia, joilla on työllisyyttä ja vientiä lisäävä vaikutus. Jos ulkomaiset vähittäiskauppiaat pystyvät edistämään näitä tavoitteita on todennäköistä, että niin heidän omalle liiketoiminnalle kuin isäntämaan vähittäiskaupalle ennustetaan merkittävää kasvua. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 53 (58) Tekstiiliteollisuus Tekstiiliteollisuuden arvo on noin 36 miljardia dollaria ja sen osuus Intian bruttokansantuotteesta on noin 5 prosenttia. Intian osuus maailman tekstiilikaupasta on noin 3,5 prosenttia, osuus kasvaa voimakkaasti. Intia on yksi maailman suurimmista puuvillan, lankojen, silkin ja kankaiden tuottajamaista. Tekstiiliteollisuus on maan toiseksi suurin työllistäjä maatalouden jälkeen, tekstiiliteollisuudessa työskentelee suoraan noin 39 miljoonaa ihmistä. Viennistä 30 prosenttia koostuu kankaista ja vaatteista, pääosa tuotannosta on halpaa ja huonolaatuista. Tuotteiden laadun tasoa pyritään nostamaan. Tekstiiliteollisuus on suurimmaksi osaksi yksityisessä omistuksessa. Markkinoilla on muutama suuri yritys, suurin osa tuotannosta on pienien ja keskisuurten yritysten hallussa. Alalla toimivat harvat valtionyhtiöt tuottavat tappiota ja tultaneen yksityistämään lähivuosina. Suurin osa yrityksistä toimii kotimarkkinoilla eikä niillä ole kansainvälistä businessosaamista. Tärkeimmät tekstiiliteollisuuden yritykset ovat Indo Rama Synthetic, Mahavir, Arvind Mills, Alok Industries ja Raymond. Pääraaka-aine oli 1960-luvulle asti puuvilla. Puuvillan ovat sittemmin syrjäyttäneet halvat ja kestävät synteettiset kuidut. Intiassa sijaitsevat maailman suurimmat synteettisten kuitujen tuotantolaitokset. Ulkomaiset suorat sijoitukset on sallittuja tekstiiliteollisuuteen. Monet kansainväliset brändit, kuten GAP, Tommy Hilfiger, Benetton ja Levi’s ovat siirtäneet tuotantoaan Intiaan. Matkailu BMI ennustaa matkailun myötävaikuttavan merkittävästi Intian talouteen lähivuosien aikana. Intian matkailuministeriön mukaan ulkomaisten vierailijoiden määrä kasvoi 5,6 % vuonna 2008. Vaikka luku jäi alle edellisen vuoden (2007) kasvuluvusta (14,3 %), pidetään kasvua melko hyvänä, kun huomioidaan matkailun maailmanlaajuinen kutistuminen taloudellisesti vaikeina aikoina. Infrastruktuuri kaipaa modernisoimista, eteenkin kansainvälisiä lentokenttiä on melko vähän. Hyvinvointimatkailusta ennustetaan merkittävää kasvuveturia matkailualalle. Vuonna 2010 Brittiläisen kansanyhteisön kilpailut (the Commonwealth Games) järjestetään Delhissä. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 54 (58) Intia on matkailun kannalta erittäin potentiaali maa, mutta toimiala on kehittynyt hitaasti. Viime vuosina tilanne on muuttunut ja Intian suosio matkailukohteena on hitaassa kasvussa. Intian osuus maailman matkailumarkkinoista on 0,7 prosenttia. Matkailun on kolmanneksi suurin ulkomaisten valuuttatulojen lähde. Matkailun osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2007 noin 5,4 prosenttia. Ala työllistää lähes kuusi prosenttia työvoimasta (n. 25 milj. työntekijää). Intian merkittävin matkailukohde on Taj Mahal, jossa vierailee lähes 900 000 ulkomaista matkailijaa vuosittain. Muita suosittuja matkailukohteita ovat Tharin autiomaa Rajasthanin osavaltiossa Luoteis-Intiassa, Himalajan esivuoristoalueet ja Goan hiekkarannat. Kaiken kaikkiaan Intian tarjoamat matkailumahdollisuudet ovat erittäin monipuoliset. Intiassa on 26 UNESCO:n maailman perintökohdetta. Eko(logisen) matkailun kannalta Intialla on erinomaiset edellytykset nousta ekoturismin ykköskohteiden joukkoon, koska maassa on 25 erikoisbiogeografiavyöhykettä (kasvien ja eläinten erikoisalueita). Intian luonto ja villieläimet kiinnostavat monia matkailijoita. Maan kattava rautatieverkoston tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet tutustua em. nähtävyyksiin ja luonnonpuistoihin. Ulkomaisten matkailijoiden määrä oli 5,37 miljoonaa vuonna 2008. Kasvua edellisvuodesta oli 5,6, prosenttia. Vuoden 2009 ennustetta alennettiin 5,63 miljoonaan matkailijaan. Suurin osa matkailijoista saapuu Yhdysvalloista ja Britanniasta. Vuonna 2008 amerikkalaisten matkailijoiden kokonaismäärä nousi 16,9 prosenttiin kun taas brittituristien osuus matkailijoiden kokonaismäärästä kasvoi 16,6 prosenttiin. Maailman talouden hidastuminen tulee kuitenkin vähentämään erityisesti amerikkalaisten ja britannialaisten matkailijoiden määrää. Toinen merkittävä osa Intiaan saapuvista matkailijoista on ulkomailla asuvia intialaisia. Japanilaisten määrä kasvaa voimakkaasti, heitä kiinnostaa buddhalaisuuteen liittyvät aiheet. Kiinalaisia on vähän, sillä Kiina ei myönnä Intiaan lomaryhmämatkoille viisumeita. Matkailusektoria varjostaa Intian maine köyhänä, poliittisesti epävakaana ja suurien terveys- ym. riskien maana. Mumbain terroristi-iskut marraskuussa 2008 ovat aiheuttaneet huolta matkailijoiden keskuudessa ja epäilyksiä mahdollisista uusista terrori-iskuista tulevaisuudessa. Iskut oli mitä ilmeisimmin suunnattu tarkoituksella turistien ja liikemiesten suosimille alueille. Lintuinfluenssa on toinen maan matkailua uhkaava tekijä. Matkailun kannalta erityisen kiinnostavia liiketoiminta mahdollisuuksia on mm. vuonna 2010 Delhissä järjestettävät Brittiläisen kansanyhteisön kilpailut (the Commonwealth Games), jotka tulevat olemaan merkittävä urheilutapahtuma, joka kasvattanee matkailuelinkeinoa merkittävästi. Matkailualan asiantuntijoiden mukaan noin miljoonan matkailijan arvioidaan saapuvan seuramaan kilpailuja syyskuun 2010 aikana. Tähän päivään mennessä Delhissä arvioidaan olevan meneillään noin 70 uuden hotellin rakentamishankkeet. Hotellien valmistuttua kilpailuihin mennessä kaupungin hoFinpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 55 (58) tellikapasiteetti tulee kasvamaan 19 000 huoneella. Matkailuministeriö on arvioinut, että lisähuoneita tullaan silti tarvitsemaan kisaturistien majoittamiseksi. Luovat toimialat Luovat toimialat tunnetaan Intiassa paremmin nimellä media-/tiedotusvälineja viihdeteollisuus. Toimialan arvioidaan kasvaneen vuonna 2007 noin 17 % ja olleen noin 513 miljardia rupia tai yli 12 miljardia US dollaria. Toimiala on hyötynyt merkittävästi kansainvälisistä sijoittajista. Toimiala on ollut pitkään hajanainen ja siellä on toiminut lukuisia itsenäisiä tuottajia, elokuvateatteriyrittäjiä sekä muita alan maahantuojia ja toimijoita. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suuret yhteisyritykset ovat tulleet markkinoille ja laajentaneet toimintaansa tasaisesti alan kaikille sektoreille. Oltuaan pitkälti organisoitumaton itsenäisistä tuotantoyhtiöistä, elokuvateattereista ja levittäjistä muodostuva sektori teollisuusalan kaikille osa-alueille on viimeisen vuosikymmenen aikana ilmestynyt suuria kansainvälisiä yrityksiä. Suurimmat kasvualat ovat digitaalinen streaming, digitaaliset elokuvat/TV downloudaus, video-on-demand, musiikkidownloudaukset internetistä, musiikkidownloudaukset kannettaviin puhelimiin; on-line mainonta, on-line videopelit ja langattomat videopelit. Kokonaisarvo 2007 (Rs. Billion) Yhteenlaskettuna 513 Ennustettu kokonaisarvo: 2010 (Rs.Bn) 1,157 Televisio 226 600 22% 18% 21% Elokuvaviihde 96 176 13% 14% 17% Painettu Media 149 281 14% 16% 15% Radio 6.2 18.0 24% 24% 37% Musiikki 7.3 8.0 2% 1% 3% 13.0 40.0 25% 24% - 12.5 24.0 14% 25% 14% 2.7 11.0 32% 69% 65% Animaatiot, Gaming ja VFX Out-of-home mainonta Online mainonta CAGR 200812 Kasvu 2007 Kasvu 20042007 18% 17% 19% Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 56 (58) Lähde: FICCI-pricewaterhouseCoopers´Indian Entertainment and Media Industry – Sustaining Growth Televisio: Intian 120 miljoonasta TV-taloudesta vain 70 miljoonalla on kaapeliyhteys. Teollisuusala on kuitenkin muutosvaiheessa ja kaapeliteollisuuden odotetaan saavuttaneen 100 milj. intialaista kotia vuoteen 2012 mennessä. Tällä hetkellä Intiassa on n. 5-6 milj. DTH (Direct to home) käyttäjää. Mainosalan kasvavat tulot myötävaikuttaa uusien kanavien avaamiseen, erityisesti "yleisellä viihdealalla". Reality ohjelmat ja saippuaooppera hallitsevat viihdealaa. Balaji Telefilms ja UTV kuuluvat TV- ja viihdealan suurimpiin tuotantoyhtiöihin. Uutis- ja ajankohtaisohjelmien kategoriassa kilpailee erilaiset 24 h uutiskanavat kuten Aaj Tak, NDTV ja Zee TV. Print Media. Painettu median kokonaisarvo oli vuonna 2007 arvioltaan Rs 149 mrd. ja odotetaan kasvavan Rs 281 miljardiin vuoteen 2012 mennessä. Tällä hetkellä 100 prosentin suorat ulkomaiset investoinnit (FDI) sallitaan painetun median erityisalalla. Aikakausilehtien julkaisu hallitsi painoalaa vuonna 2007 ja sanomalehtijulkaisujen osalta oli nähtävissä kasvava määrä alueellisia lehtiä. Näiden trendien odotetaan jatkuvan myös tulevien vuosien aikana. Radio. Radioalan tuotto oli yhteensä Rs 6.2 miljardin vuonna 2007 ja sen odotetaan nousevan Rs 18 miljardiin vuoteen 2012 mennessä. Yli 150 uutta radioasemaa käynnisti lähetykset vuonna 2007 ja FICCI-PwC:n raportin mukaan alaa koskevissa suunnitelmissa lähdetään siitä, että 560 lisäasemaa voitaisiin käynnistää tulevan viiden vuoden aikana. FM radio on vasta hiljattain saavuttanut suurta suosiota erityisesti kaupungeissa, joissa suurin osa kuuntelee FM radioasemia autossaan. Intian telekommunikaatiosektorin regulaattoriviranomainen on suositellut, että hallitus sallisi uutisia radiossa ja liberalisoimaan FDI- ja muita rajoituksia, mikä toteutuessaan saattaa tehdä radiosta houkuttelevan median mainosalalle. FM radio-sektori on avattu suurille ulkomaisille investoinneille 20 % rajoituksella. Animaatio, gaming ja VFX. Animaatio, Gaming ja VFX oli vuonna 2007 arvoltaan Rs 17 miljardia ja sen odotettiin kasvavan Rs 40 miljardiin vuoteen 2008 mennessä. Nasscomin arvion mukaan Intian gaming-markkina tulee kasvamaan 72 % USD 48,4 miljoonasta (vuonna 2006) USD 429,5 miljoonaan (vuonna 2010) ja Intian animaatiopalvelusektorin odotetaan puolestaan kasvavan USD 354 miljoonasta vuonna 2006 USD 869 miljoonaan vuonna 2010. Mainonta. Intian mainontaan kohdistuva kulutus on kaksinkertaistunut viiden viimeisen vuoden aikana ja sen odotetaan kasvavan 61 % vuoteen 2010 mennessä. Online mainonnan odotetaan kasvavan Rs 2,7 mrd arvosta Rs 11 miljardiin vuoteen 2010 mennessä. Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 57 (58) Tapakulttuuri Intia on erittäin monimuotoinen maa. Sitä kuvataan kielten, kulttuurien, kansojen ja heimojen mosaiikiksi. Perustuslaissa on hindin ja englannin lisäksi 15 virallista kieltä, lisäksi maassa puhutaan satoja eri kieliä ja murteita. Perinteestä ja elämäntilanteesta johtuvat erot väestöryhmien elämäntavoissa ja kulttuurissa ovat suuret. Intialaisia ovat niin keräilykulttuuria harjoittavat heimokansat Keski-Intiassa tai Andamansaarilla, vuorten jakkihärkiä ja aavikoiden kameleita paimentavat paimentolaiset kuin kylien pienviljelijät ja kaupunkien koulutettu keski- ja yläluokka. Erilaisuuksista huolimatta Intian johto on onnistunut luomaan maahan intialaisen kansanluonteen ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Intiassa on lukuisia suurkaupunkeja, mutta väestöstä asuu virallisen arvion mukaan edelleen noin 70 prosenttia maaseudulla. Todellisuudessa luku voi olla huomattavasti alhaisempi voimakkaan muuttoliikkeen johdosta. Uskonto on Intiassa tärkeä osa arkielämää. Tärkeimmät uskonnon ovat hindulaisuus, islam (n. 300 milj. ihmistä), jainalaisuus ja buddhalaisuus. Hinduilla on miljoonia jumalia, jotka usein esiintyvät kolmessa eri muodossa: Brahma on luoja, Vishnu säilyttäjä ja Siva tuhoaja ja uudelleen synnyttäjä. Siva on hindujumalista palvotuin. Intian kulttuurisista ja sosiaalisista oloista Intian kokoisessa maassa riittää kokemuksia laidasta laitaan, joten kaikki voi olla niin mahdotonta kuin mahdollistakin. Intialaiset ovat erittäin säästäväisiä ja tekevät lähes mitä tahansa ansaitakseen ylimääräistä. Tästäkin johtuen maan korruptiotaso on korkea. Alhaiset palkat ja poliitikkojen ylivoimainen ote arkielämään ovat kaksi syytä miksi lahjukset ja veronkierto ovat osa arkipäiväistä elämää. Taikauskoisuus, myytit ja magia kuuluvat arkeen. Oli sitten kyse toimiston avaamisesta, sulhasen löytämisestä tai sopimuksen allekirjoittamisesta, niin useimmiten kysytään neuvoa astrologeilta. Tähdet ja erilaiset merkit, kuten talismaanit, ovat apuna selvitettäessä arjen ongelmia. Intialainen kulttuuri eroaa itäaasialaisista kulttuureista. Intialaisten kommunikointi on monisanaisempaa kuin kiinalaisten, japanilaisten ja korealaisten ja he antautuvat keskusteluihin herkästi. Intialaisessa yhteiskunnassa yksityisyydellä ei ole juurikaan sijaa. Intialaiset eivät yritä salata tunteitaan vaan ilmaisevat niitä estoitta. Intialaisten arvot keskittyvät perheeseen ja lojaalisuuteen omaa ryhmää kohtaan. Perheen ja ryhmän kunniaa puolustetaan. Saman elinkeinon harjoittajien piirissä järjestetyt avioliitot ovat tavallisia. Muita arvoja ovat aineellinen menestys ja luovuus. Menestyminen liiketoiminnassa on tärkeätä. Luovuutta ihaillaan, varsinkin vastoinkäymisten aikoina. Tekninen kukoistus on usein osunut Intiassa ajanjaksoon, jolloin maa on ollut suljettu ulkoisilta vaikutuksilta. Näissä olosuhteissa intialaiset ovat loistaFinpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi Intia 58 (58) neet tee-se-itse-ominaisuuksillaan. Ratkaisujen löytäminen leimaa intialaista liiketoimintaa, kokeiluihin suhtaudutaan erittäin positiivisesti. Rehellisyys ei ole olennainen arvokysymys, se nähdään hyvin suhteellisena. Naiset osallistuvat julkiseen elämään vähän. Naisen asema perheessä ja yhteisössä on usein alhainen ja nainen on alistettu ympäröivien miesten päätösvallalle. Toisaalta varsinkin ylempien kastien naiset ovat nykyään yhä paremmin koulutettuja, he käyvät ansiotyössä ja esiintyvät aktiivisissa rooleissa kodin ulkopuolella, mm. politiikassa. Liike-elämä Intiassa Intiassa on politiikalla ja kaupanteolla aina ollut paljon yhteistä. Maailman seitsemänneksi eniten korruptoituneessa maassa pärjää myös ilman lahjuksia. Yrityksissä vallitsee edelleen vanhakantainen hierarkia.. Ulkomailla asuvat intialaisyhteisöt kilpailevat liiketoiminnoissa kiinalaisten kanssa. Intialaiset ovat taitavia neuvottelijoita ja eteviä kauppamiehiä. Intiassa ei ajalla ole niin tärkeää merkitystä kun länsimaissa. Tästä johtuen intialaiset eivät itse ole kovin täsmällisiä mutta arvostavat ja odottavat muiden olevan. Tapaamisajat on syytä varata hyvissä ajoin ennen matkaa, ja on hyvä tarkistaa ne uudelleen ennen matkan alkua. Silti aikatauluihin tulee usein muutoksia. Kun sopii tapaamisista, on syytä ottaa yhteys ylimpään johtoon, koska vain heillä on päätösvalta. Asiakkaan kanssa kannattaa rakentaa läheinen ja henkilökohtainen suhde, mistä molemmat osapuolet hyötyvät. Vaikka keskitason johtajilla ei ole merkittävää päätösvaltaa, on myös heihin oltava yhteydessä. He ovat helposti tavattavissa ja heillä on myös hyvät kontaktit. Ylemmän portaan johtajat haluavat sopia tapaamisia yleensä myöhään aamupäivälle tai iltapäivälle. Intialaisessa liiketoiminnassa on vahva työmoraali. Ulkomaalaiset hyväksytään helposti mukaan kaupankäyntiin. Intialaiset kuitenkin epäilevät, että ulkomaalaisten myötä saattaa seurata epäoikeudenmukaisuutta ja kansallisen identiteetin menettämistä. Toimistoajat ovat yleensä 9.30–17.00, ja valtion virastoissa 10.00–17.00. Lounasaika on yleensä 13.00–14.00 välillä. Valtion virastot ja osa niiden yrityksistä on myös avoinna lauantaisin (paitsi kuukauden toisena lauantaina). Finpro Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 info@finpro.fi, www.finpro.fi
© Copyright 2024