Yleiskaavaselostus, luonnos.pdf
Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 1 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ SODANKYLÄ PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA (KELUJÄRVI-RAJALA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS) KAAVALUONNOKSEN SELOSTUS (MRA 30 § vaiheessa) SODANKYLÄN KUNTA - SEITAP OY 2013 Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 2 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ SODANKYLÄ PALKISVAARA – KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Sisällysluettelo 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 3 2. TIIVISTELMÄ 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Yleiskaavan laatimisen tarve ja tavoite 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 3.2.2 Maakuntakaava 3.2.3 Yleiskaava 3.2.4 Asemakaava 3.2.5 Nykyinen maankäyttö 3.3 Luonnon- ja kulttuuriympäristö 3.3.1 Maa- ja kallioperä 3.3.2 Kasvillisuus ja luontotyypit 3.3.3 Eläimet 3.3.4 Pinta- ja pohjavedet 3.3.5 Suojelualueet ja -kohteet 11 12 15 18 18 YLEISKAAVALUONNOSTEN KUVAUS 4.1 Yleiskuvaus 4.2 Tuulivoimalat ja sähkönsiirto 4.3 Aluevaraukset ja kaavamerkinnät 20 21 22 4. 5. YLEISKAAVAN MUUTOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttaminen 5.2 Suhde maakuntakaavaan 5.3 Vaikutukset luonnontilaan 5.4 Maisemavaikutukset 5.5 Melu- ja välkevaikutus 5.6 Vaikutukset yhdyskuntaan ja rakennettuun ympäristöön 5.6.1 Yhdyskuntarakenne 5.6.2 Tiestö ja liikenne 5.6.3 Poronhoito 5.6.4 Vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ja viihtyvyyteen 6 6 7 9 9 11 23 24 24 27 32 36 37 37 42 6. TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS 42 7. KAAVAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN 43 POHJAKARTAT © MAANMITTAUSLAITOS Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 3 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava: Sodankylän kunta Palkisvaara - Kannusvaara tuulivoimaosayleiskaava Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282 Kaavoituksen vaiheet: Kaavoituspäätös Sodankylän kunnanhallitus 22.05.2012 §162 Vireilletulo kuulutus 04.07.2013 Viranomaisneuvottelu järjestettiin 25.07.2013 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62§, MRA 30§) 22.08. - 23.09.2013. Yhteystiedot: Kaavoituksen vastuuhenkilöt Sodankylän kunnassa: Pekka Rouhiainen, tekninen johtaja, 040-680 7833, pekka.rouhiainen@sodankylä.fi Juha Auno, suunnitteluinsinööri, 040-689 6689, juha.auno@sodankyla.fi Sodankylän kunta, Tekninen osasto, Jäämerentie 1, 99600 Sodankylä Kaavan laatija: Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, 0400- 391468, tapani.honkanen@seitap.fi Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Johdanto: Tuulikolmio Oy suunnittelee tuulipuistoa Sodankylän kunnassa sijaitsevien Palkisvaaran ja Kannusvaaran alueelle, Kelujärven kylän eteläpuolelle, noin 18 kilometriä Sodankylän keskustaajamasta itään. Hankealue sijoittuu suurimmaksi osaksi yksityisten omistamalle vähäiseltä osin myös Metsähallituksen malle. Sodankylän kunnanhallitus päätti 22.05.2012 §162 käynnistää yleiskaavan muutoksen ja hyväksyi kaavan laatijaksi Seitap Oy:n. Suunniteltu tuulipuisto käsittää niin monta voimalaa (yli 10 ja kokonaisteho yli 30 megawattia), että hankkeeseen on sovellettava YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). YVA-ohjelma valmistui helmikuussa 2013 ja yhteysviranomainen antoi siitä lausuntonsa 8.5.2013. Osayleiskaavan muutos siis laaditaan MRL 10a luvun mukaisena tuulivoimarakentamista koskevana oikeusvaikutteisena yleiskaavana jota saa MRL 77a§:n mukaisena käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 4 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Kaavoitettava alue: Palkisvaara–Kannusvaaran tuulipuistohankkeen sijainti. Yleiskaavan muutoksen rajaus Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 5 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ 2. TIIVISTELMÄ Tuulikolmio Oy suunnittelee tuulipuistoa Sodankylän kunnassa sijaitsevien Palkisvaaran ja Kannusvaaran alueelle, Kelujärven kylän eteläpuolelle, noin 18 kilometriä Sodankylän keskustaajamasta itään. Tuulivoimarakentamista ohjaamaan laaditaan MRL 10a luvun mukainen tuulivoimaosayleiskaava, joka tässä tapauksessa on Kelujärvi – Rajala osayleiskaavan muutos. Yleiskaavoitettavan muutos laaditaan alueelle, jonka sisälle tuulivoimalat sijoittuisivat. Alue on enimmillään noin 8,5 km pitkä ja noin 3,5 km leveä. Kaava-alueen pinta-ala on n. 38,5 km2. Voimalat sijoittuisivat suurimmaksi osaksi yksityisten omistamille kiinteistöille, osittain myös Metsähallituksen valtion maalle. Kaavaluonnokseksi on laadittu kaksi vaihtoehtoista luonnosta. Kummassakin vaihtoehdossa tuulivoimaloiden sijainti on sama. Vaihtoehto 1 perustuu YVA menettelyssä esitettyyn sähkönsiirron vaihtoehtoon 1, jossa kaikki alueen sisäinen sähkönsiirto tapahtuu kaapeleissa, joilla sähkö johdetaan Savukosken kunnan puolelle rakennettavalle sähkönsiirtoasemalle. Vaihtoehdossa 2 esitetää YVA menettelyn sähkönsiirron vaihtoehdon SVE2 mukainen ratkaisu, jossa tuulivoimaloista sähkö siirretään kaapelilla kaavoitettavalle alueelle sijoittuvalle sähköasemalle (EN) ja siittä edelleen avojohtona aina Kokkosnivan voimalan sähköasemalle saakka. Yksittäinen tuulivoimalaitos, joita molemmissa vaiohtoehdoissa esitetään rakennettavaksi 34, muodostuu perustuksen päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. YVA:ssa on tarkasteltu 2,4-3,3 MW:n voimalaitoskokoa. Yleiskaavaluonnoksissa määrätään, että voimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 m maanpinnasta. Suunnitelman mukaiset tuulivoimaloiden sijainnit sekä suunnitelmaan liittyvät rakenteet ja sähkönsiirtovaihtoehdot. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 6 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Yleiskaavan laatimisen tarve ja tavoite Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos (134/2011) tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen mukaisella tuulivoimarakentamista koskevalla yleiskaavalla, ns. tuulivoimayleiskaavalla, voidaan tietyin edellytyksin suunnitella tuulivoimarakentamista siten, että rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää suoraan sen nojalla. Yleiskaavaan tulee ottaa tätä koskeva määräys. Määräystä voidaan käyttää tilanteissa, joissa asemakaavatasoista suunnittelua vaativaa yhteensovittamistarvetta muun maankäytön kanssa ei ole. Palkisvaara – Kannusvaara alueen tuulivoimarakentaminen sijoittuu etäälle rakennetusta ympäristöstä eikä alueella ole maakuntakaavan tai muiden maankäyttösuunnitelmien mukaan sellaista yhteensovittamistarvetta muun maankäytön kanssa, että alueelle olisi tarpeen laatia asemakaava. Sodankylän kunnanhallitus on päättänyt, että alueen tuulivoimarakentaminen ohjataan tuulivoimaosayleiskaavalla. Tuulivoimaosayleiskaava laaditaan niin, että sitä saa MRL 77a§:n mukaisena käyttää tuulivoiman rakentamiseen tarvittavien rakennuslupien myöntämisen perusteena. Laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT eli valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Lain mukaan alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päättää valtioneuvosto. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. (Ympäristöhallinto 2010) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: 1) aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; 2) merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai 3) valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. (MRL 22§) Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan pyrkimystä keskittää tuulivoimaloita tietyille hyvin suunnitelluille alueille. Tämä siksi, että huonosti sijoitetun yksittäisen tuulivoimalan aiheuttama maisemavaikutus voi sijainnista riippuen olla merkittävämpi kuin huolellisesti suunnitellun suuren tuulivoimapuiston. Hajautettu rakentaminen ei myöskään mitä todennäköisimmin ole ympäristöllisesti eikä taloudellisesti tehokasta, koska sen katsotaan lisäävän huomattavissa määrin tuulivoiman haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimaa suunniteltaessa on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja luonnonperintö eivät menetä arvoaan. Lisäksi suunnittelussa on huomioitava maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset armeijan toiminnalle. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 7 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Samalla suunnittelun on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen alueella asettamat vaatimukset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevistä kokonaisuuksista Palkisvaara– Kannusvaaran hanketta koskevat erityisesti energiahuoltoa sekä yhdyskuntarakennetta ja kulttuurija luonnonperinnön tavoitteet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto -osion yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Erityistavoitteina mainitaan, että maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet, ja että tuulivoimalaitokset on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. VAT:n luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisten aluekokonaisuuksien yleistavoitteiden mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. 3.2.2 Maakuntakaava Sodankylässä on voimassa Pohjois-Lapin maakuntakaava, jonka Lapin Liitto on hyväksynyt 19.5.2006 ja valtioneuvosto vahvistanut 27.12.2007. Tuulipuistoalue sijoittuu maakuntakaavassa aluevarauksen M 4519 alueelle. M-alue on pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettua aluetta (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.3.1.2.1). Maakuntakaavan selostuksen mukaan M-alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. Hankealueen luoteisnurkka sivuaa maaseudun kehittämisen kohdealuetta (mk-8026) Kelujärvi – Puolakkavaara – Siurunmaa. Maakuntakaavan selostuksen mukaan alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Lomaasutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Ote Pohjois-Lapin maakuntakaavasta Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 8 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Maakuntakaavamääräykset: Itä-Lapin maakuntakaava Tuulipuiston vaatima sähkönsiirron linjaus kulkee Sodankylän kunnan lisäksi myös Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien alueella. Sodankylän kunnan raja on myös seutukuntien välinen raja. Savukoski ja Pelkosenniemi kuuluvat Itä-Lapin seutukuntaan. Pelkosenniemen ja Savukosken alueilla on voimassa Itä-Lapin maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 26.10.2004. Hankkeen sähkönsiirtolinja sijoittuu Itä-Lapin maakuntakaavaan osoitetun sähkölinjan yhteyteen. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 9 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Ote Itä-Lapin maakuntakaavasta. 3.2.3 Yleiskaava Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaan Sodankylän kunnan Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan alueelle. Sodankylän kunnanhallitus on 22.5.2012 §162 päättänyt käynnistää Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan muuttamisen Palkisvaara-Kannusvaara alueella tavoitteena osoittaa alueelle oikeus tuulivoimapuiston rakentamiseen huoltoteineen ja sähkönsiirtoyhteyksineen MRA 10a luvun mukaisesti. Tuulivoimalat sijoittuisivat voimassa olevan yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulle alueelle (M). Osa voimaloista sijoittuisi M-alueen maiseman monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi osoitetulle osa-alueelle (ma). Kaavamuutoksen kohteena olevalla alueella on yleiskaavassa myös ohjeellinen porotilan (poroerotusaidan) suojavyöhyke, joka sijoittuu Palkisvaaran länsiosaan vaaran etelärinteelle (kuva 3.1.3). Sähkönsiirto tuulivoimapuiston sähköasemalta Sodankylän kunnan rajalle sijoittuu myös KelujärviRajala osayleiskaavan alueelle ja käsitellään em. osayleiskaavan muutoksessa. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien puolella ei alueella ole voimassa yleiskaavaa. 3.2.4 Asemakaava Kaavoitettavalle alueelle tai sen läheisyyteen ei ole laadittu asemakaavaa eikä rantaasemakaavaa. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 10 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Aluerajaus, jolla Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan muutos laaditaan Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 11 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ 3.2.5 Nykyinen maankäyttö Kaavoitettava alue on kokonaan metsä- ja porotalouskäytössä. Metsät ovat eri kehitysvaiheissa olevia talousmetsiä. Yleiskaavan muutoksen alueella on voimassa olevan yleiskaavan mukaan 6 eräkämppä tyyppistä loma-asuinrakennusta, joiden lisäksi yleiskaavalla osoitettu oikeus 18 uuden eräkämpän (RK) rakentamiseen. Eräkämpän (RK) rakennuspaikalle saa yleiskaavan määräyksen mukaan rakentaa enintään 50 k-m2 eräkämpän ja sen lisäksi enintään 20 k-m2 varastorakennuksia. Alueella ei ole yhtään pysyvän asumisen asuinrakennusta, eikä voimassa olevassa yleiskaavassa ole osoitettu yhtään rakennuspaikkaa uuden asuinrakennuksen rakentamiselle. Mikroliitti Oy on laatinut hankealueen muinaisjäännöksistä selvityksen kesällä 2012 (Mikroliitti Oy 2012). Tuulipuiston alueella on alun perin ollut tiedossa yksi muinaisjäännös, Nuolikirkko-niminen ajoittamaton palvontapaikka. Se sijaitsee Nuolilammen eteläpuolella hankealueen pohjoisosassa. Paikkaan liittyy vanhoja uskomuksia. (Mikroliitti Oy 2012) Suunnitelluilta voimaloiden paikoilta sekä kaapeli- ja tielinjoilta ei selvityksessä löytynyt muinaisjäännöksiä. 3.3 Luonnon- ja kulttuuriympäristö 3.3.1 Maa- ja kallioperä Maa- ja kallioperän kuvaus perustuu osin Airix Ympäristö Oy:n laatimaan luontoselvitykseen (Airix Ympäristö 2006) ja Geologian tutkimuskeskuksen digitaaliseen kallioperäkarttaan (1:200 000). Maastotarkasteluja ei tehty. Maaperän osalta on lisäksi hyödynnetty GTK:n maaperäkarttoja (Geomaps-tietokanta) sekä peruskartta-aineistoja. Hankealue sijaitsee Keski-Lapin liuskealueella eli Lapin vihreäkivivyöhykkeellä, jonka kivilajit ovat pääosin vulkaanisia ja sedimenttisyntyisiä. Alueen kivilajit ovat tyypillisesti tummia ja hienorakeisia (Airix 2006). Hankealueen kallioperä koostuu kallioperäkartan mukaan kvartsiitista, kiilleliuskeesta ja emäksisistä tai ultraemäksisistä metavulkaniiteista. Alueella esiintyy joitain kapeita emäksisiä juonia. Emäksisten vulkaniittien kontaktissa on kapeita konglomeraattivyöhykkeitä. Tyypillisin ja yleisin maalaji Lapissa on moreeni. Palkisvaara–Kannusvaaran suunnittelualue on viimeisen jäätiköitymisen aikana ollut jäänjakaja-aluetta. Alueen maaperä on suurimmalta osin moreenia. Sodankylän alueen moreeni on tyypillisesti jäätikön pohjan alla muodostunutta pohjamoreenia, joka on koostumukseltaan enimmäkseen hiekkamoreenia. Korkeimpien vaarojen kohdalla on louhikkoa ja kalliota. Kalliopaljastumia on kuitenkin vähän. (Airix Ympäristö 2006) Hankealueen hiekka- ja soravarannot ovat keskittyneet harjuihin. Joki- tai tulvakerrostumia alueella ei ole. Tuulipuiston alueella harjut ovat kapeita itä-länsisuuntaisia selänteitä, joiden lakikorkeus on noin 5 – 7 m. Niiden maa-aines on Hertta-tietokannan mukaan pääosin hiekkaa ja soraa. Sähkölinjojen suunnitellun reitin itäpuolella sijaitsee lähes pohjois-eteläsuuntainen pitkittäisharju, jota suot ympäröivät. Suunnittelualue on topografialtaan vaihteleva. Palkisvaara kohoaa noin tasolle 300 – 325 m mpy ja Kannusvaaran korkein kohta on noin 355 m mpy. Vaarojen välissä sijaitsevien suoalueiden korkeustasot ovat noin 240 – 250 m mpy. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 12 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Maaperäkartta (Maanmittaushallitus, Airix Ympäristö Oy 2006 mukaan, Tyrväinen 1983). 3.3.2 Kasvillisuus ja luontotyypit Tuulipuistoalueen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen ovat suorittaneet biologi FM Sari Savolainen ja biologi FM Marianne Tolonen vuonna 2011. Kartoituksen ovat raportoineet biologi FT Niina Lappalainen ja luontokartoittaja (EAT) Tuomas Väyrynen. Sähkölinjavaihtoehtojen kasvillisuusja luontotyyppikartoituksen on toteuttanut biologi FM Sami Hamari vuonna 2012. Kartoitusten aikana kerätyt sammalnäytteet on määrittänyt biologi FM Britta Hamari. Vaikutusten arvioinnin ovat toteuttaneet biologi FT Niina Lappalainen ja biologi FM Sami Hamari. Suunnitellun tuulipuiston hankealueella toteutettiin luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys ajalla 14.29.7.2011. Menetelmänä oli koko alueen kattava maastokartoitus. Kartoituksen päätarkoituksena oli selvittää suunnittelualueen luontotyypit ja niiden kasvillisuus. Kartoitusmenetelmä perustuu yleisesti luontotyyppikartoituksissa käytettävään periaatteeseen, jossa kartoitettavaa aluetta tarkastellaan aluksi ilmakuvien ja karttojen avulla potentiaalisten arvok- Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 13 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ kaiden elinympäristöjen paikantamiseksi. Maastokartoituksen aikana luontotyyppien rajaukset ja niiden kasvillisuus tarkistettiin, huomioiden erityisesti ennakkosuunnittelussa esille tulleet arvokkaat tai erityispiirteitä omaavat kohteet. Kartoituksen yhteydessä kirjattiin: uhanalaiset (valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit) ja silmälläpidettävät lajit erityisesti suojeltavat lajit luontodirektiivin II- ja IV-liitteiden lajit ja niiden potentiaaliset elinympäristöt Suomen kansainvälisen suojelun vastuulajit luonnonsuojelulain 29 § mukaiset luontotyypit metsälain 10 § mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaiset ja alueellisesti uhanalaiset luontotyypit vesilain 1. luvun 15 a §:n ja 17 a §:n mukaiset suojeltavat kohteet Arvokkaammilta elinympäristöiltä (mm. iäkkäät metsät, lähteet, tihkupinnat, ravinteiset kalliot, puronvarret ja lehdot) kerättiin tarvittaessa sammalnäytteitä lajiston myöhempää mikroskoopilla tapahtuvaa määritystä varten. Sammalnäytteiden ottamista varten oli saatu erillinen lupa ELYkeskukselta. Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksessa noudatettiin yleisesti käytössä olevaa kasvillisuuskartoitusten optimaalista ajankohtaa 1.7.30.8. (Heikkilä ym. 1993). Kasvillisuus luokiteltiin soiden osalta Eurolan ym. (1995) Suokasvillisuusoppaan ja metsien osalta Kuusipalon (1996) Suomen metsätyypit -teoksen mukaan. Luontotyypit luokiteltiin niiden luonnontilaisuuden mukaan tarkoitusta varten laadittua luokitusta hyväksikäyttäen. Luokitus perustuu Kontulan ja Raunion (2005) esittämään luontotyppien laatuluokitukseen. Luokituksessa huomioidaan luontotyypin rakenteelliset ominaisuudet (esim. lahopuun määrä, puuston rakenne, lajisuhteet), ihmistoiminta (esim. metsänkäyttö ja ojitukset) ja alueen lajistolliset ominaisuudet. Lajistolliset ominaisuudet on huomioitu luokituksessa siten, että häiriöherkkyyttä on voitu korottaa taulukossa 14-1 esitetystä laadullisesta arviosta, jos luontotyyppi sisältää suojelullisesti arvokasta lajistoa. Luontotyyppien luokituksessa luokka 4 on kriteereiltään tiukka ja siihen luetaan edustavuudeltaan vähintään hyvät ja luonnontilaiset luontotyypit, joita tavataan laajempina kokonaisuuksina yleensä ainoastaan luonnonsuojelualueilla. Arvokohteet paikannettiin GPS-laitteella ja lajiesiintymistä kirjattiin esiintymän tila, laajuus ja yksilömäärä/arvio yksilömäärästä, mikäli mahdollista. Uhanalaisten lajien tiedossa olevat esiintymät hankealueella ja lähiympäristössä selvitettiin Lapin ELY-keskukselta päivitetystä aineistosta. Palkisvaaran metsät ovat pääasiassa kuivia (MCClT) ja kuivahkoja (EMT) mäntyvaltaisia kankaita. Lisäksi alueella esiintyy paikoin pienialaisia tuoreen (HMT) kankaan sekä lehtomaisen (GMT) kankaan alueita. Kannusvaaralla metsät ovat kuivahkoja mäntyvaltaisia kankaita, minkä lisäksi tuoreen ja kuivan kankaan alueet ovat tavallisia. Lisäksi alueella esiintyy paikoin pienialaisia lehtomaisen kankaan elinympäristöjä. Palkisvaara–Kannusvaaran metsät ovat hyvin louhikkoisia, minkä lisäksi esiintyy myös kallioita (ks. kpl. 14.2.3). Alueen metsät kuuluvat lähes poikkeuksetta metsätalouden piiriin ja alueella on jälkiä sekä tuoreista että vanhoista hakkuista. Voimakkaan metsätalouden myötä alueen metsien luonnontilaisuus on pääosin muuttunut ja eri-ikäiset kasvatusmetsät ja taimikot ovatkin alueella tavallisia. Alueen luonnontilaisuus on keskimäärin kohtalainen (luokka 2, ks. taulukko 14-1). Melko voimakkaasta käsittelystä huolimatta metsissä on edelleen luonnonmetsille ominaisia piirteitä, kuten lahopuita ja maapuita sekä puuston eri-ikäisyyttä. Luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia metsäsaarekkeita esiintyy paikoitellen mm. lakialueilla, jyrkissä rinteissä ja kivikoissa, joissa puusto voi olla iäkästä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 14 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Palkisvaaran lakimetsää. Palkisvaara–Kannusvaaran ympäristön suot ovat pääasiassa niukkaravinteisia rämeitä (yleisimpinä pallosara-, vaivaiskoivu- ja variksenmarjarahkarämeet; PsR, VkR, VaRaR) ja nevoja (mm. oligotrofista sara- ja lyhytkorsinevaa sekä yhdistelmätyyppejä; OlSN, OlLkN, NR). Runsasravinteisempia suotyyppejä esiintyy pienialaisemmin. Kivennäismaan ja suon rajalla, vaaran rinteiden alla esiintyy pienialaisia pajuluhtia (PaLu) ja paikoin laajempia pajuluhtanevoja (LuN). Näiden ohella purojen varsilla esiintyvät ravinteiset ruoho- ja heinäkorvet (RhK) sekä pienialaiset muurain- ja metsäkortekorvet (MrK, MkK) lisäävät alueen luonnon monimuotoisuutta. Soiden reunoilla esiintyy myös lähdesoita (LäS). Vaaroja reunustavat suot ovat keskimäärin metsiä luonnontilaisempia. Soita ei ole juurikaan ojitettu ja puustoa on harvennettu vain paikoin, ja käsittelyn vaikutukset ulottuvatkin lähinnä vain soiden reuna-alueisiin. Vaarojen rinnesuot muodostavat yhden alueen luonnon arvokkaista kohteista. Suunnittelualueella esiintyy runsaasti louhikoita, ja kivisyys ja louhikkoisuus ovatkin ominaisia piirteitä koko kartoitusalueelle. Useimmat louhikoista sijaitsevat vaaran rinteillä, mutta pieniä louhikoita esiintyy myös tasamaalla. Suurimmat ja yhtenäisimmät louhikot sijaitsevat Palkisvaaran itäpäässä, missä sijaitsee myös laaja kalliojyrkänne. Louhikot ovat pääosin luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, lukuun ottamatta joitakin louhikoita, joilta on harvennettu puustoa. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 15 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Palkisvaaran louhikkoa. 3.3.3 Eläimet 3.3.3.1 Linnusto Tuulipuistoalueen linnustoselvityksen vuosina 2011–2013 ovat suorittaneet linnustoasiantuntija Heikki Tuohimaa, luontokartoittaja (EAT) Tuomas Väyrynen, linnustoasiantuntija Olli-Pekka Karlin, linnustoasiantuntija Antti Ruonakoski ja biologi FT Edward Kluen. Linnustoselvitysten raportin ovat laatineet Heikki Tuohimaa ja Tuomas Väyrynen. Vaikutusten arvioinnin on toteuttanut Tuomas Väyrynen. Vaikutusarviointia varten selvitettiin hankealueen linnustoa maastotöinä vuosina 2011, 2012 ja 2013. Niiden toteutuksesta vastasi Ahma ympäristö Oy:n henkilökunta. Töiden tarkempi sisältö on kuvattu linnuston erillisraportissa (Tuohimaa & Väyrynen 2013). Hankkeen yhteydessä linnusto kartoitettiin sekä pesimä- että muutonaikaisen esiintymisen osalta. Pesimälinnuston selvitysalue sisälsi suunnitellun tuulipuiston voimaloiden hankealueen eli Palkisvaaran ja Kannusvaaran sekä muuta lähialuetta. Aivan tarkalleen selvitysaluetta ei voida rajata, sillä alue vaihteli myös käytettyjen selvitysmenetelmien mukaan. Selvitysalueen laajuus oli noin 44 km². Vastaavasti muuttolinnustolla selvitysalue muodostui pääasiassa hankealueen yli kulkevan liikehdinnän tarkkailusta. Linnustoselvitys koostui erilaisista maastotutkimuksista, joilla kaikilla oli omat toteutustavat ja tavoitteet. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 16 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Linnustolaskentamenetelmät, -ajankohdat ja työpanos. Kartoitustyyppi Pöllöreviirit Metson ja teeren soidinpaikkakartoitukset Maalinnuston linjalaskennat Pesimälinnuston kartoituslaskennat Huomionarvoisten alueiden kartoitukset Muuttolintulaskennat, kevät Muuttolintulaskennat, syksy Ajankohta 3.–5.4.2012 16.–20.4.2012 24.–29.4.2013 6.6.–12.6.2012 30.5., 1.6. ja 5.6.2012. 3.5.–20.9.2012 16.4.–20.4. & 3.5.–16.5. 2012 24.–28.4.2013 16.8.–29.9.2011 (+ 27.7.–29.7.2011) Maastopäivien lukumäärä 3 5 5 3 1 15 10 Maastotöiden aikana havaittiin yhteensä 92 lajia, joista alueella tai sen läheisyydessä arvioitiin pesivän 72 lajia. Pesimälinnuston kohdalla Palkisvaaran ja Kannusvaaran hankealue voidaan luokitella linnustoarvoltaan keskimääräiseksi tai keskimääräistä niukemmaksi. Lintukannan niukkuutta selittävät alueen elinympäristön yksipuolisuus ja karuus. Niukasti esiintyvät etenkin kuusikoiden ja rehevien metsien lajit. Rakennettua ja maaseudun ympäristöä suosivia lintuja ei ole lainkaan. Myös suolintujen osuus lintujen kokonaiskannasta on pieni. Vaikka suojelullisesti erityisen merkittäviä esiintymiä ei hankealueella todettu, alueella on arvoa mm. petolintujen pesimä- ja saalistusalueena. Muuttolinnuston tarkkailuissa havaittiin alueen sijaintiin nähden varsin odotetunlainen muuttolinnusto. Kevätmuuton 2012 tarkkailuissa kirjattiin (ks. kohta pienet varpuslinnut) muuttavia lintuja hyvin vähän (18 yksilöä, 6 lajia), kun taas syysmuuton 2011 tarkkailuissa kohtalaisesti (n. 2400 yksilöä, 44 lajia). Muuton tarkkailuja täydennettiin kevätmuuton osalta keväällä 2013 jolloin havaittiin 11 lajia ja 112 yksilöä. Metsähanhia muuttolennossa (valokuva Olli-Pekka Karlin). Suojeluarvoltaan huomionarvoisimpia hankealueen pesimälajeja ovat mm. metso, riekko, kivitasku ja käenpiika. Petolinnuista ja pöllöistä hankealueella tai sen läheisyydessä todettiin reviirit tuulihaukalla, ampuhaukalla, varpushaukalla ja helmipöllöllä. Suunnitellun tuulipuiston vaikutusalueella on lisäksi erityisesti suojeltavan, rauhoitetun suuren petolinnun reviiri (Metsähallitus, Ollila Tuomo, suul.). Tarkemmat tiedot lajista ja sen esiintymisestä ovat salassa pidettäviä. Lajin esiintymisestä on tehty erillinen selvitys. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 17 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ 3.3.3.2 Muut eläimet Selvityksen ja vaikutusten arvioinnin ovat toteuttaneet FT Niina Lappalainen ja FM Sami Hamari Ahma ympäristö Oy:stä. Viitasammakkoselvityksen on toteuttanut FM Sami Hamari Ahma ympäristö Oy:stä. Eliömaantieteellisessä jaottelussa hankealue kuuluu Sompion Lapin maakuntaan, jossa esiintyy pohjois-boreaaliselle havumetsävyöhykkeelle tyypillistä eläin- ja kasvilajistoa. Hankealueella tai sen läheisyydessä esiintyy suuri joukko Peräpohjolan alueelle tyypillisiä eläinryhmiä, jotka on kuvattu seuraavassa lähinnä levinneisyystietojensa perusteella (mm. Siivonen & Sulkava 1994, Sierla ym. 2004, Bjävall & Ullström 2010). Nisäkkäistä alueella tavataan levinneisyytensä perusteella kaikkia suurpetojamme. Muista maalla tavattavista pedoistamme alueella tavataan naalia ja hilleriä lukuun ottamatta kaikki nykylajistoomme kuuluvat petoeläimet. (Vesikko katsotaan tässä tarkastelussa hävinneeksi, viimeinen havainto v. 1992 Sotkamosta). Supikoira ja mäyrä ovat levittäytyneet jo pysyvästi Etelä-Lapin alueelle ja molempien lajien populaatiot ovat maassamme voimakkaassa kasvussa. Siten voidaan olettaa, että ainakin satunnaisia näiden lajien yksilöitä alueella voidaan jo tavata (Kauhala 2007). Hyönteissyöjistä alueella esiintyy levinneisyytensä perusteella metsäpäästäinen, idänpäästäinen, vaivais- ja kääpiöpäästäinen sekä vesipäästäinen. Siipijalkaisista Peräpohjolan alueella esiintyy levinneisyystietojen perusteella ainoastaan pohjanlepakkoa. Jäniseläimistä alueella esiintyy metsäjänistä. Jyrsijöistä tavataan oravaa, metsäsopulia, tunturisopulia, metsämyyrää, punamyyrää, harmaakuvamyyrää, vesimyyrää, piisamia, peltomyyrää, lapinmyyrää sekä ihmisen seuralaisena rottaa ja kotihiirtä. Eurooppalaista majavaa ei esiinny ja yleisemmän kanadanmajavan elinalueita ei tunneta hankealueelta tai sen läheisyydestä. Hirvieläimistä alueella esiintyy yleisesti poroja ja hirviä. Myös metsäkauris on levinnyt viimeisten parin vuosikymmenen aikana napapiirin pohjoispuolen jokivarsiin, joskin lajin levinneisyys on pohjoisessa riippuvainen talviruokinnasta ja sen esiintyminen hankealueella on epätodennäköistä. Matelijoista Sodankylän alueella esiintyy levinneisyytensä perusteella sisilisko ja kyy ja sammakkoeläimistä sammakko, rupikonna ja viitasammakko (ks. kohta 16.2.1). Nilviäisistä alue kuuluu myös jokihelmisimpukan levinneisyysalueelle. Edellä kuvatuista lajeista uhanalaisiin kuuluvat äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) luokiteltu ahma, erittäin uhanalaiseksi (EN) luokitellut susi ja jokihelmisimpukka sekä vaarantuneiksi (VU) luokiteltu karhu. Silmälläpidettäviä (NT) ovat ilves ja metsäjänis. (Rassi ym. 2010) Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja em. lajeista ovat jokihelmisimpukka, sammakko, viitasammakko ja sisilisko. Erityisesti suojelluksi lajeiksi on säädetty luonnonsuojeluasetuksessa eliölajit, joiden häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltuja lajeja on yhteensä 608. Niistä pääosa on selkärangattomia. Alueella tehtyjen selvitysten ja olemassa olevan aikaisemman tiedon perusteella hankealueelta tai sen välittämästä lähiympäristöstä ei tunneta minkään edellä kuvatun uhanalaisen tai erityisesti suojellun lajin eliöryhmän tai -lajin huomionarvoista esiintymää. Luontodirektiivin liitteen IV lajeista alueella voidaan tavata levinneisyytensä perusteella ilves, karhu, susi, saukko, pohjanlepakko, viitasammakko, luhtakultasiipi ja jättisukeltaja. Hankkeen yhteydessä erityishuomio on kiinnitetty pohjanlepakkoon, saukkoon ja viitasammakkoon, joihin mahdolliset vaikutukset potentiaalisimmin voisivat kohdistua. Hankealueella on toteutettu viitasammakkoselvitys keväällä 2013. Tuulipuistohankkeen vaikutukset alueen muuhun eläimistöön on arvioitu asiantuntija-arvioina pääosin lajien levinneisyyteen ja niiden ekologian tuntemukseen perustuen sekä hankeen synnyttämien vaikutusten perusteella. Hankkeen vaikutuksista lepakoihin on pyydetty asiantuntijalausunto (BatHouse 2011). Arvioissa on hyödynnetty myös alueen paikallistuntemusta sekä alueella tehtyjen maastoselvitysten yhteydessä tehtyjä havaintoja alueen soveltuvuudesta eri eläinlajien ja eliöryhmien esiintymiseen. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 18 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ 3.3.4 Pinta ja pohjavedet Ylänköluonteesta johtuen alueella on vähän virtavesiä. Pienvesistä alueella sijaitsee lampia, puroja ja lähteitä. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä Palkisvaaran pohjoispuolella sijaitsee neljä pientä lampea, Verkalampi, Palkislampi, Lokalampi ja Rapakkolampi. Vaaroja reunustavat suoalueilla virtaavat Petsiäisen, Rovajoen ja Härkäjoen latvapurot, minkä lisäksi vaarojen rinteillä esiintyy muutama pieni puro. Muista pienvesistä alueella on varsin runsaasti lähteitä sekä tihkupintoja, jotka sijaitsevat yleensä vaarojen reuna-alueilla, ja ovat arvokkaita luonnon monimuotoisuutta lisääviä elinympäristöjä. Hankealueen kolmannen luokan pohjavesialueiden ydinalueet eivät sijaitse rakennettaviksi suunnitelluilla alueilla. Suunnitelmien mukaan tuulivoimalat tulisivat sijoittumaan pohjavesialueiden eteläpuolelle Palkisvaaran ja Kannusvaaran lakiosiin, joissa tapahtuu pohjaveden muodostumista. Vaarojen alarinteissä sijaitsee useita lähteitä ja tihkupintoja Näiden sijainti on kartoitettu tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa laadittaessa (kuva seuraavalla sivulla). Lähteiden virtaamia ei ole mitattu. Alueen vesistöjä. Lähteet merkitty sinisillä ympyröillä. 3.3.5 Suojelualueet ja -kohteet Selvityksen ja vaikutusten arvioinnin ovat tehneet FT Niina Lappalainen ja luontokartoittaja (EAT) Tuomas Väyrynen Ahma ympäristö Oy:stä. Suunnitellun tuulipuiston tai sähkönsiirtoreittien alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Natura 2000 -verkoston kohteista lähimpänä hankealuetta sijaitsevat seuraavat kohteet: - Viiankiaapa (FI1301706) - Ellitsa (FI1301714) - Luiron suot (FI1300904) Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 19 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Hankealueesta noin 10 km säteellä sijaitsevat myös seuraavat suojelualueet jotka ovat osittain päällekkäiset Natura-alueiden kanssa: - Pitkäjängänkuusikko (AMO120295) - Sammalaapa-Leviäaapa (SSO) - Viiankiaapa (SSO) - Lämsänaavan–Keikkuma-aavan alue (SSO120560) - Lämsänaapa–Sakkala-aapa (FINIBA) - Hangasselän ja Oratunturin alueella sijaitsee Metsähallituksen omalla päätöksellä perustettu suojelumetsä Suojelualueiden sijainti suhteessa hankealueeseen. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 20 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ 4. YLEISKAAVALUONNOSTEN KUVAUS 4.1 Yleiskuvaus 4.1.1 Alueen valinta Palkisvaara–Kannusvaaran alueelle tehtiin tuulivoimapuiston sijoituspaikkojen esiselvitys, Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta vuonna 2010, jossa käsiteltiin muun muassa hankealueen maankäyttöä sekä tuulivoimasta mahdollisesti häiriintyviä kohteita ja toimintoja. Selvitysalue kattoi nykyistä hankealuetta huomattavasti laajemman alueen Oratunturin ympäristössä. Selvitysalueella nimettiin viisi tuulisuusolosuhteiltaan potentiaalista kohdetta: Palkisvaaran ja Kannusvaaran lisäksi Laukkuvaara, Iso Venevaara, Hangasselkä ja Oratunturi. Näistä Oratunturia on tarkasteltu myös Lapin liiton vuoden 2005 valmistuneessa selvityksessä ”Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat Lapin tunturit ja vaarat”. Palkisvaara–Kannusvaaran alueen valintaan vaikuttivat lukuiset seikat. Palkisvaara–Kannusvaaran alue todettiin esiselvityksessä hyvin tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi tuuliolosuhteidensa puolesta. Lisäksi hankealueelle on hyvät olemassa olevat kulkuyhteydet ja hankealueen läheisyydessä sijaitsee olemassa oleva voimajohto, mikä mahdollistaa sujuvan valtakunnalliseen sähkönsiirtoverkkoon liittymisen. Hankealueelta on myös huomattava välimatka lähimmille Naturaalueille, minkä johdosta vaikutusten todennäköisyys Natura-alueiden suojeluarvoille on hyvin pieni. Aluetta valittaessa ei alueelta ollut tiedossa uhanalaisten lintulajien pesäpaikkoja. Hankealueen metsät ovat suurelta osin talousmetsää, mikä vähentää kasvillisuusvaikutuksien merkittävyyttä. Hanke sijaitsee harvaan asutulla seudulla minkä johdosta vaikutuksia hankkeen johdosta kokevien alueella vakituisesti asuvien tai säännöllisesti lomailevien ihmisten määrä on pieni. Muinaismuistoja on hankealueen ympäristössä vähän, eikä lähialueella sijaitse merkittäviä pohjavesialueita. Hanke myös edistää harvaan asutun alueen elinkeinopohjan monipuolistamista työllistäen paikallista työvoimaa rakennusvaiheessa sekä luoden työpaikkoja huoltotehtäviin liittyen. Taulukkoon 1 on koottu Tuuliatlas-käyttöliittymästä vuosikeskiarvoja tuuliolosuhteista Palkisvaaran alueelta. Suomen Tuuliatlas on internet-pohjainen työväline, joka on kehitetty kaavoituksen, aluesuunnittelun ja tuulivoimarakentamisen suunnittelun tueksi. Sen avulla voidaan vertailla tuuliolojen vuotuista ja kuukausittaista vaihtelua koko Suomen alueella tai rajatulla alueella. Säämallilla on tarkasteltu Suomen tuuliolosuhteita 2,5 km x 2,5 km suuruisilla alueilta 50 – 400 metrin korkeuksilta koko maan alueella. Tietyillä alueilla, kuten rannikolla, saaristossa ja tunturialueilla tuulen keskinopeus eri korkeuksilla annetaan tarkemmalla 250 m x 250 m resoluutiolla. Hankealueen tuulisuus on erittäin hyvä, yli 7,0 m/s yli 100 metrin korkeudessa. Erittäin hyvän tuulisuuden rajana on esimerkiksi Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvityksessä käytetty arvoa 7 m/s (merialueella). Taulukko 1. Tuuliolosuhteet Palkisvaaran alueella, koordinaattipiste 7477813 – 506578 (ETRSTM35FIN –koordinaattijärjestelmä) (Tuuliatlas 31.5.2013, 250 m x 250 m resoluutio). Korkeus Kuukausittainen keskimääräinen tuulennopeus Vuosi maan pinnas1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 k.a. ta m m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s 50 6.9 6.5 5.7 5.3 5.4 5.4 5.1 4.9 5.6 6.0 6.4 6.4 5.7 75 8.0 7.5 6.5 5.9 6.0 5.9 5.6 5.5 6.3 6.8 7.3 7.4 6.5 100 8.7 8.2 7.0 6.3 6.4 6.3 6.0 5.9 6.8 7.3 7.9 8.2 7.0 125 9.4 8.8 7.5 6.6 6.6 6.5 6.3 6.2 7.2 7.9 8.5 8.7 7.4 150 9.9 9.3 7.9 6.9 6.8 6.7 6.5 6.4 7.5 8.3 8.9 9.2 7.8 Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 21 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Maanpinnan tasolla suoritettujen tuulimittausten perusteella voidaan tuulen suuntaa ja voimakkuutta 100 metrin korkeudessa arvioida teoreettisesti. Täsmällisten tuulitietojen hankkimiseksi alueella suoritetaan tuulimittauksia, jotka on aloitettu joulukuussa 2010 mittausmastoon useille eri korkeuksille sijoitetuilla mittausvälineillä. Mittausmaston pystytykseen on saatu Sodankylän kunnalta määräaikainen toimenpidelupa joulukuussa 2010. Mittauksia on tarkoitus jatkaa vielä puiston operatiivisen toiminnan käynnistyttyä, vähintään 2 vuotta. Voimaloiden kehittyminen on ollut viime vuosina nopeaa. Tuulivoimaloiden valmistajat ovat kehittäneet voimalamalleja matalatuulisille alueille, jolloin hyötysuhteen paraneminen ja tuulivoimaturbiinien soveltuminen myös matalamman tuuliluokan markkinoille ovat johtaneet siihen, että sisämaan ja tunturialueet soveltuvat hyvin tuulisähkön tuotannolle. Uusi teknologia on myös vähentänyt voimaloiden meluhaittoja, sillä kehittyneempi teknologia muuntaa paremmin tuulesta saatavan energian sähköksi, ääniergian sijaan. 4.1.2 Kaavaluonnokset Kaavaluonnokseksi on laadittu kaksi vaihtoehtoista luonnosta. Kummassakin vaihtoehdossa tuulivoimaloiden sijainti on sama. Vaihtoehto 1 perustuu YVA menettelyssä esitettyyn sähkönsiirron vaihtoehtoon 1, jossa kaikki alueen sisäinen sähkönsiirto tapahtuu kaapeleissa, joilla sähkö johdetaan Savukosken kunnan puolelle rakennettavalle sähkönsiirtoasemalle. Vaihtoehdossa 2 esitetää YVA menettelyn sähkönsiirron vaihtoehdon SVE2 mukainen ratkaisu, jossa tuulivoimaloista sähkö siirretään kaapelilla kaavoitettavalle alueelle sijoittuvalle sähköasemalle (EN) ja siittä edelleen avojohtona aina Kokkosnivan voimalan sähköasemalle saakka. 4.2 Tuulivoimalat ja sähkönsiirto Kaavaluonnosten mukainen teholtaan maksimissaan n. 112 MW:n tuulipuisto on mahdollista liittää valtakunnanverkkoon kaava-alueen itäpuolella kulkevaan 220 kV:n voimajohtoon. Vaihtoehdossa 1 voimajohdon yhteyteen rakennettaisiin Nuolivaaran sähköasema, joka sijoittuisi kaavan ulkopuolelle, Savukosken kunnan alueelle. Sähkön siirto tuulipuistosta hoidettaisiin maakaapelina nuolivaaran sähköasemalla asti. Vaihtoehdossa 2 tuulipuistoalueelle rakennettaisiin sähköasema, joka sijaitsee keskellä tuulipuistoa. Tuulipuistosta rakennettaisiin 110 kV:n yhdysjohto 220 kv:n voimalinjan rinnalla aina Kelukosken voimalan sähköasemalle saakka.. Yksittäinen tuulivoimalaitos, joita molemmissa vaihtoehdoissa esitetään rakennettavaksi 34, muodostuu perustuksen päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. YVA:ssa on tarkasteltu 2,4-3,3 MW:n voimalaitoskokoa. Yleiskaavaluonnoksissa määrätään, että voimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 m maanpinnasta. Tuulivoimala perustetaan maavaraiselle tai kallioon ankkuroidulle betonilaatalle. Jokaiselle voimalalle rakennetaan tieyhteys, hyötyleveydeltään tyypillisesti noin 5 metriä. Voimaloiden juurelle rakennetaan noin hehtaarin kokoinen asennuskenttä, joka toimii voimaloiden noston aikana nostoalustana. Tuulivoimalaitokset kytketään toisiinsa 20 kV:n maakaapeleilla, jotka kaivetaan maahan yhdysteiden yhteyteen. Vaihtoehdossa 1 sähkönsiirto jatkuu kaapelointina savukosken kunnan puolelle valtakunnan verkon yhteyteen rakennettavalle muuntoasemalle. Vaihtoehdossa 2 kaapelit yhdistetään hankealueelle rakennettavaan muuntoasemaan, josta sähkö siirretään avojohtona valtakunnalliseen sähköverkkoon 110 kV:n jännitteellä. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 22 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ 4.3 Aluevaraukset ja kaavamerkinnät Kaavan muutosalueen pinta-ala on 3851,5 ha. Kelujärvi – Rajala yleiskaavassa osoitettuihin aluevarauksien rajauksiin ei tehdä muita muutoksia, kuin vaihtoehdossa 2 osoitettu 7,5 ha:n energiahuollon aluevaraus. Yleiskaavan muuttuessa muutettavalla alueella Palkisvaara - Kannusvaara tuulivoimaosayleiskaavaksi, sen alueella aikaisemman kaavan M-alue muuttuu M-1 alueeksi. M-1 ja MY-1 alueille rajataan tuulivoimaloille tarkoitettu osa-alue (tv), jolle saa sijoittaa aluevarauksessa osoitettu (tv13) määrä tuulivoimaloita. Kolmena tuulivoimaloiden osa-alueena esitetyille tv-alueille (yhteensä n. 400 ha) saa sijoittua yhteensä enintään 34 tuulivoimalaa. Kaavaluonnoksissa esitetään ohjeellisella merkinnällä tämän hetkisen suunnittelutilanteen mukaiset tuulivoimaloiden paikat. Merkittävänä lisäyksenä Kelujärvi – Rajala osayleiskaavaan verrattuna on tuulivoimaloiden alueelle (tv) ja tuulivoimaloiden lähivaikutusalue (tvsv) yleiskaavalla määrättävä MRL 43.2 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Yleiskaavaluonnoksessa 2 osoitetaan 7,5 ha:n alue energiahuollon alueeksi (EN). Alueelle saa rakentaa sähköasemakentän. Sähköaseman alue tulee aidata. Lisäksi alueelle saa rakentaa tuulivoimaloita varten tarvittavat huoltorakennukset, varaston ja tukikohdan, jotka saavat olla yhtensä enintään 300 k-m2:n suuruisia. Muilta osin luonnosten aluevaraukset ovat identtiset. Kaava-alueesta 2852,5 ha osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). ja 880,5 ha maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1). M-1 ja MY-1 alueiden pääasiallinen käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. Alueiden muu käyttö tulee toteuttaa siten, että pääasiallista käyttötarkoitusta ei kohtuuttomasti vaikeuteta. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouden sekä luontaiselinkeinojen tarvitsemia rakennuksia ja rakenteita. Alueen metsiä hoidetaan ja käytetään metsälain mukaan. Kalujärvi – Rajala osayleiskaavassa Palkisvaara on osoitettu maiseman monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Palkisvaara – Kannusvaara tuulivoimaosayleiskaavalla osoitettavista tuulivoimaloista 20 sijoittuu tälle alueelle. Jäljempänä kaavan muutoksen vaikutusten arvioinnissa esitetään ja arvioidaan miten tuulivoimaloiden sijoittaminen vaikuttaa alueen maisemaan. Kaavassa osoitetaan Kalujärvi – Rajala yleiskaavan mukainen 80,4 ha:n retkeily- ja ulkoilualue (VR). VR-alueelle ei sijoitu tuulivoimaloita. Kaavassa osoitetaan Kalujärvi – Rajala yleiskaavan mukaisesti 30,6 ha eräkämppien aluetta (RK), jolla on kaavoitushetkellä kuusi kämppää. Kaavan mukaan alueelle saa sijoittua lisäksi 18 uutta kämppää. Kämpän koko saa olla enintään 50 k-m2. rakennuspaikalle saa kämpän lisäksi rakentaa enintään 20 k-m2 varastoja. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei muuta RK-alueiden käyttöä eikä niiden kaavamääräyksiä. Yleiskaavan muutoksella täsmennetään alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien alueiden aluerajaukset tuulivoimahankkeen YVA-menettelyssä täsmentyneen tiedon mukaisiksi. Arvokkaat luontokohteet osoitetaan kaavassa luo-merkinnällä ja sille tarkoituksenmukaiset suojelumääräykset. Voimaloiden rakentamisen vuoksi tarpeellinen tiestö ja sähkönsiirtolinjat on osoitettu kaavaluonnoksissa ohjeellisella merkinnällä. Tuulivoimaloita yhdistävä maakaapeli sijoitetaan tiehen. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 23 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ 5. YLEISKAAVAN MUUTOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Osayleiskaavoituksessa ja hankkeen YVA-menettelyssä on arvioitu kahta hankkeen toteuttamisvaihtoehtoa: Vaihtoehto VE1: Tuulipuiston yhteyteen, mutta kaava-alueen ulkopuolelle Savukoskebn kunnan alueelle rakennetaan uusi sähköasema. Tuulipuiston sähkönsiirto sähköasemalle saakka tapahtuisi kaapeleissa. Vaihtoehto VE2: Alueelle rakennetaan oma sähköasema, josta sähkönsiirto tapahtuu avojohtona aina Kelukosken sähköasemalle saakka. 5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttaminen Toimiva aluerakenne: Sijoittumalla harvaan asutulle alueelle hanke edistää alueen elinkeinopohjan monipuolistamista luomalla uusia työpaikkoja tuulivoima-alueen kiinteistöteknisessä huollossa. Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksena syntyy uusia pysyviä työpaikkoja myös tuulivoiman tekniseen huoltoon, mikä luo mahdollisuuksia saada alueelle uusia pysyviä asukkaita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Synnyttämällä uutta elinvoimaisuutta alueelle hanke edistää lähimpien kylien taloudellista kestävyyttä. Elinvoimaisuuden lisääntyessä myös kylien sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys vahvistuu. Hankkeen suunnittelussa on tutkittu sen vaikutukset lähialueen asukkaiden elinolosuhteisiin mm. melu- ja vilkkumisselvityksillä, joilla on selvitetty hankkeen vaikutukset. Hanke edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita luomalla edellytyksiä ilmastomuutokseen sopeutumiselle edistämällä uusituvan energian tuotantoa tuulivoimalla. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Hankealueen elollisen ja elottoman luonnon arvot on selvitetty ja hankkeen vaikutukset niihin arvioitu ja vaikutukset minimoitu. Hankkeella ei ole haitallista vaikutusta pohja- eikä pintavesiin. Tuulivoiman tuotanto ei sijoitu pohjavesialueelle. Hankealue ei ole erityisen arvokasta virkistysaluetta. Alue ei ole erityisen tärkeää myöskään paikallisten asukkaiden marjastus-, sienestys- tai metsästysaluetta. Hankealueella em. toiminnot rajoittuvat hyvin suppealla alueella, kulkuyhteyksien parantuessa metsän virkistyskäyttömahdollisuuden voidaan katsoa osin jopa parantuvan. Hankealueen erityinen luonnonvara on tuulisuus. Muita erityisiä luonnonvaroja alueella ei ole. Tuulisuus hyödynnetään sijoittamalla alueelle niin monta tuulivoimayksikköä, kuin se luontoarvot, maisema ja alueen ja lähialueiden muu maankäyttö huomioon ottaen on mahdollista ja perusteltua. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Hankkeessa on tutkittu vaihtoehtotarkasteluna taloudellisin ja tarkoituksenmukaisin ratkaisu liittää hanke valtakunnan energiahuollon verkkoon. Hankkeella synnytetään merkittävä yksikkö uusiutuvan energian tuotantoa valtakunnan energiahuollon verkkoon. Alueelle keskitetään niin monta tuulivoimalaa, kuin luontoarvot, maisema ja alueen ja lähialueiden muu maankäyttö huomioon ottaen on mahdollista ja perusteltua. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 24 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Hankkeen vaikutukset maisemaan on tarkasteltu laaja-alaisesti. Hankealue sijaitsee lähimmät tunturialueet (Luosto-Pyhä) huomioon ottaen niin, että hankkeella ei ole merkityksellistä vaikutusta tunturialueen luonto- tai maisema-arvoihin. Hankkeen vaikutukset metsätaloudelle on arvioitu YVA:ssa. Vaikutukset eivät ole niin merkittäviä, että hanke vaikeuttaisi merkittävästi metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä. Hankealue on poronhoitoaluetta. Hanke ei vaaranna alueellisia edellytyksiä poronhoidolle mutta voi aiheuttaa sille tiettyjä haittavaikutuksia. Hankkeen vaikutukset poronhoidolle ja lieventämistoimenpiteet on arvioitu luvussa 9. Hankeen suunnittelun kaikissa vaiheissa on toimittu yhteistyössä alueella toimivan paliskunnan kanssa. 5.2 Suhde maakuntakaavaan Yleiskaavan toteuttaminen ei merkityksellisesti heikennä mahdollisuutta käyttää aluetta metsätalouteen, joka on maakuntakaavassa osoitettu alueen pääkäyttötarkoitukseksi. Maakuntakaavan mukaan M-alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. Palkisvaara - kannusvaara alue on arvioitu tehdyissä esiselvityksissä hyvin tuulivoimatuotantoon sopivaksi alueeksi. Hankkeesta vastaavat ovat laatineet selvityksen mahdollisista tuulivoimaalueista Sodankylässä. Selvityksessä on tutkittu vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja Sodankylässä ja sen perusteella hankealue on valittu tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi. Selvitys on toimitettu Lapin ELY-keskukselle ja Lapin liitolle ja se sisältää liiketoiminnan kannalta luottamuksellista tietoa ja on siksi tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön. Selvitysalueella nimettiin viisi tuulisuusolosuhteiltaan potentiaalista kohdetta: Palkisvaaran ja Kannusvaaran lisäksi Laukkuvaara, Iso Venevaara, Hangasselkä ja Oratunturi. Näistä Oratunturia on tarkasteltu myös Lapin liiton vuoden 2005 valmistuneessa selvityksessä ”Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat Lapin tunturit ja vaarat”. Palkisvaara–Kannusvaaran alueen valintaan vaikuttivat lukuiset seikat. Palkisvaara–Kannusvaaran alue todettiin esiselvityksessä hyvin tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi tuuliolosuhteidensa puolesta. Lisäksi hankealueelle on hyvät olemassa olevat kulkuyhteydet ja hankealueen läheisyydessä sijaitsee olemassa oleva voimajohto, mikä mahdollistaa sujuvan valtakunnalliseen sähkönsiirtoverkkoon liittymisen. Hankealueelta on myös huomattava välimatka lähimmille Naturaalueille, minkä johdosta vaikutusten todennäköisyys Natura-alueiden suojeluarvoille on hyvin pieni. Tieyhteydet alueella ovat hyvät. Hankkeen suunnittelun aikana on varteenotettavaksi tekijäksi noussut sähköaseman rakentaminen Nuolivaaraan. Sähköasema varmistaisi merkittävästi laajan alueen sähkötoimituksia. Tuulipuiston rakentaminen edesauttaa sähköaseman saamista Nuolivaaraan. 5.3 5.3.1 Vaikutukset luonnontilaan Vaikutukset luontotyyppeihin Luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu maastokartoitusten tietoihin ja olemassa oleviin uhanalaislajien tietoihin sekä hankkeen toteuttamisvaihtoehtoihin. Arviointi toteutettiin asiantuntija-arviona, jossa arvioitiin hankkeen vaikutusten merkittävyys vaikutusten suuruuden ja laadun perusteella. Vaikutusten suuruutta arvioitiin pinta-alojen ja vaikutusten laatua tunnistettujen vaikutusmekanismien sekä luontotyyppien ja sen lajiston herkkyyden (l. ekologisen tilan) perusteella. Menetelmän avulla saadaan yhteismitalliset ja keskenään vertailukelpoiset arviot hankkeen eri toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksista alueen luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen, mitä hyödynnetään hankkeen toteuttamiskelpoisimman vaihtoehdon valinnassa. (Söderman 2003) Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 25 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Tuulipuiston alueella kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin kohteisiin kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat rakentamisesta (tuulivoimalat, tiestö, voimajohdot, sähköasema). Tuulivoimaloiden ja uusien tielinjausten kohdilta kasvillisuus poistetaan täysin. Maaperän muokkaaminen vaikuttaa myös rakennettavan alueen välittömässä läheisyydessä esiintyvään kasvillisuuteen muuttamalla kasvupaikan ominaispiirteitä, kuten pienilmastoa ja vesitaloutta. Nämä muutokset voivat heikentää kasvupaikan ominaisuuksia. Rakennettavat alueet ovat suurelta osin metsätalouskäytössä, ja näiltä osin kasvillisuusvaikutukset jäävät vähäisiksi. Hankealueella on kuitenkin myös arvokohteita, joiden kohdalla rakentaminen saa aikaan negatiivisia vaikutuksia kasvillisuuteen, vähentää kohteiden arvoa sekä luonnon monimuotoisuutta. Hankkeen aikaansaamia negatiivisia vaikutuksia alueella esiintyviin luontoarvoihin voidaan vähentää huomioimalla arvokkaat kohteet lopullisessa teknisessä suunnittelussa. Koska hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin syntyvät keskeisesti rakentamisen synnyttämistä pysyvistä maaperän ja kasvillisuuden muutoksista, voidaan vaikutuksiakin lieventää tehokkaimmin sijoittamalla tuulivoimalat, tiet ja sähkönsiirtoreitit siten, ettei vaikutuksia arvokohteisiin aiheudu. Mikäli hankkeen toteuttamisen kannalta on perusteltua toteuttaa rakentaminen siten, että yksittäisen kohteen luonnontilaisuus heikkenee, voidaan tapauskohtaisesti katsoa, että ko. arvokohteen suojelutaso ei alueella kuitenkaan heikenny merkittävästi. 5.3.2 Vaikutukset linnustoon Tuulivoimaloiden aiheuttamista linnustovaikutuksista merkittävimpinä tai ainakin eniten huomiota saaneina voidaan pitää voimaloiden linnuille aiheuttamaa törmäysriskiä sekä siitä johtuva lintukuolleisuutta. Tehtyjen tutkimusten perusteella törmäyskuolleisuus voidaan kuitenkin pitää suhteellisen pienenä suurella osalla seuratuista tuulipuistoalueista. Erityisesti suurin riski törmäyksiin kohdistuu lajeilla jotka ovat isokokoisia ja hidasliikkeisiä lentäjiä. Näistä Kelujärven alueella esiintyvät mm. monet petolinnut, kuikkalinnut, kurki, hanhet ja laulujoutsen. Näillä lajeilla mahdollisuudet nopeisiin väistöliikkeisiin ovat vähäisempiä kuin pienikokoisilla lajeilla. Petolintujen ja kurkien osalta törmäysriskiä lisää myös lajien taipumus jäädä kaartelemaan alueilla joissa on nousevia ilmavirtauksia. Tuulivoimapuiston aiheuttaman törmäysriskin suuruuteen lajin lisäksi vaikuttavat mm. vallitsevat sääolosuhteet, alueen topografia, tuulipuiston laajuus ja yksittäisten voimaloiden ominaisuudet (koko, rakenne ja roottorin lapojen pyörimisnopeus) sekä merkittävimpänä alueen lintujen yksilömäärät ja lintujen lentoaktiivisuus tuulipuiston alueella. Lisäksi tuulivoimaloiden lisäksi sähkölinjat aiheuttavat törmäysriskiä. Suurin osa lintulajeista pystyy tehokkaasti väistämään vastaantulevia tuulivoimaloita tai lentämään riittävän etäällä niistä, mutta harvinaisissa tapauksissa on kuitenkin todettu myös korkeita törmäyskuolleisuuksia. Joidenkin tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden kuolleisuus riippuu suuresti alueesta. Kuolleisuuden on laskettu olevan Euroopassa alueesta riippuen mm. 0,01–23 yks./voimala/vuosi (Drewitt ja Langston 2006) ja 0,05–64 yks./voimala/vuosi (Everaert 2008). Koistisen (2004) mukaan tuulivoimalat aiheuttavat Suomessa keskimäärin 1 törmäyksen/voimala/vuosi. Sähkölinjojen vaikutukset linnustoon tunnetaan tuulivoimaloiden vaikutuksia paremmin. Koistisen (2004) esittämien laskelmien perusteella keskimääräinen kuolleisuus voimalinjakilometriä kohden on noin 0,7 yks./vuosi. Törmäyksen todennäköisyydet ovat Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan suurempia alue- ja jakeluverkoissa ( 110 kV) kuin kantaverkossa (> 110 kV) (Hebert ym. 1995, Koistisen 2004 mukaan). Palkisvaara–Kannusvaaran tuulipuistohankkeen voidaan olettaa aiheuttavan alle 1 törmäyksen/vuosi/voimala, sillä Peräpohjolan vyöhykkeen sisämaan alueella linnustotiheydet ja lintujen muuttovirrat ovat huomattavasti pienemmät kuin Koistisen (2004) selvityksen aikana käyttöönotetuilla tuulipuistoalueilla keskimäärin. Sähkölinjana tällä alueella käytettäisiin 220 kV:n ilmajohtoa, jota rakennettaisiin sähkönsiirtovaihtoehdon SVE2a mukaisesti noin 6,6 km (ks. kappale 4.2.5). Sen aiheuttamaksi kuolleisuudeksi voidaan siten arvioida koko lintupopulaatiossa keskimäärin noin 4,6 yks./vuosi. Loppuosa uudesta rakennettavasta ilmajohdosta sijoitetaan olemassa olevan suurjännitelinjan viereen, eikä sillä katsota olevan merkittävää vaikutusta alueen linnuston kuolleisuu- Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 26 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ teen. Sähkönsiirtovaihtoehdossa SVE1 uutta ilmajohtoa ei rakenneta, joten vaihtoehdolla ei ole vaikutusta linnuston kuolleisuuteen törmäysten kautta. Tämän tuulipuistohankkeen kohdalla ei katsota tarpeelliseksi arvioida lajikohtaista laskennallista törmäysriskiä tuulivoimaloille tai sähkölinjoille. Törmäyskuolleisuuden voidaan katsoa jäävän merkityksettömäksi kaikille lajeille (pl. alueella esiintyvä uhanalainen laji). Yleisesti arvioiden törmäysvaikutuksille kriittisempien lajien (kurki, joutsen, päiväpetolinnut) pesimäkantojen tiheydet ovat tällä alueella Sodankylän oloissa korkeintaan tavanomaisia, eivätkä niiden pesimäpaikat pääsääntöisesti sijoitu suunniteltujen voimaloiden läheisyyteen (pl. alueella esiintyvä uhanalainen laji). Lisäksi muuttolinnuston osalta tapahtuva muutto hankealueen kautta on vähäistä, eikä alueen kautta tapahdu erityistä säännöllistä ruokailulentoliikettä (esim. metsähanhilla tai kuikkalinnuilla), joten näissäkin tapauksissa törmäysriski vaikuttaa merkityksettömältä. Muista lajeista tällä alueella jonkin verran törmäyksille riskialttiita lajeja ovat metso ja teeri, joiden väistökyky ainakin sähkölinjojen kohdalla on todettu huonoksi (mm. Koistinen 2004). Palkisvaara– Kannusvaaran tulipuistohankkeen alueella metson ja teeren osalta lajien esiintyminen on paikallisella tasolla tarkastellen vähintäänkin melko vahvaa, johtuen lähinnä alueen lajeja suosivista elinympäristöistä, mikä voi aiheuttaa tavanomaista enemmän törmäyskuolleisuutta lajeille. Toisaalta metso harvoin lentää puiden latvusten yläpuolella, joten roottoreihin metsojen törmääminen vaikuttaisi tämän vuoksi hyvin epätodennäköiseltä. Kanalinnut tuntuvat myös välttelevän vaarojen avoimia lakialueita, mikä vähentää törmäysten mahdollisuutta entisestään. Tämä koskee etenkin riekkoa, joka myös esiintyy runsaslukuisena alueen soilla ja niiden tuntumassa. Metso ja teeri ovat valtakunnallisesti laajalle levinneitä, niiden pesimäkannat melko tasaisesti jakaantuneita ja populaatioihin kohdistuu myös verrattain suuri metsästyksen synnyttämä kuolevuus, joten tuulipuiston vaikutukset näihin lajeihin populaatiotasolla ovat joka tapauksessa merkityksettömiä. Vaikka törmäysten todennäköisyys ei olisi millekään lajille suuri, on kuitenkin aina mahdollista, että esimerkiksi lähialueella pesivä lintu kuolee törmäyksessä, mikä saattaa johtaa reviirin autioitumiseen. Törmäyskuolleisuuden vaikutus ei kuitenkaan vaikuta merkittävältä uhalta minkään lajin populaatiolle laajemmin tarkasteltuna. Palkisvaara–Kannusvaaran tuulivoimahanke tulee toteutuessaan aiheuttamaan lieviä linnustovaikutuksia. Linnustovaikutuksia tulee aiheuttamaan niin voimaloiden aiheuttamat häiriötekijät (voimaloiden aiheuttama melu, lisääntyvä ihmistoiminta alueella ja visuaaliset häiriöt), estevaikutukset, mahdolliset törmäysvaikutukset sekä rakentamisen aiheuttamat elinympäristömuutokset. Voimaloiden aiheuttaman törmäyskuolleisuuden oletetaan tällä alueella jäävän hyvin pieneksi, johtuen alueen melko alhaisesta linnustotiheydestä sekä linnuston vähäisestä liikkumisesta alueen ylitse (pl. uhanalainen laji). Elinympäristömuutokset tapahtuisivat linnustoltaan tavanomaisilla alueilla ja siten vaikutukset kohdistuisivat pääasiassa Lapissa yleisiin metsälintulajeihin. Vaikutuksen laajuus ulottuisi arviolta yhteensä muutamaan kymmeneen lintupariin. Hankealueella esiintyvien salassa pidettävien uhanalaisten lajien osalta Palkisvaara–Kannusvaara tuulipuistohankkeen vaikutusarvio ja törmäysriskien arviointi on esitetty erillisessä viranomaisraportissa. 5.3.3 Vaikutukset muille eläimille Hankkeen vaikutuksista muulle eliöstölle voidaan antaa ainoastaan suuntaa antava arvio. Lajikohtaisesti vaikutukset voivat olla hankealueen eläimistölle merkityksettömiä tai merkittävästi lajien tilaa heikentäviä. Kokonaisuutena hankealueen muulle (tässä luvussa tarkastellulle) eliöstölle aiheutuvat vaikutukset populaatiotasolla tarkasteltuna ovat eliöstön nykyistä tilaa kuitenkin korkeintaan lievästi heikentäviä. Tuulipuiston ja sähkönsiirron toteuttamisvaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja näiden lajien suhteen. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 27 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ 5.3.4 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Tuulivoimaloiden rakentamisesta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia pintavesiin, koska tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä ei ole pintavesimuodostumia. Tuulivoimaloiden perustuksen ja tieyhteyksien sekä voimajohtojen rakentamisen aikana hankealueen virtavesien vedenlaatu voi kuitenkin väliaikaisesti heikentyä. Rakennustyöt voivat aiheuttaa pintavesien samentumista sekä lisätä vesistön kiintoainepitoisuutta ja näin ollen myös veden ravinnepitoisuutta. Erityisesti teiden rakentaminen, jossa maaperää muokataan laajalta alueelta, voi kasvattaa mm. lähivesistön kiintoainekuormitusta hetkellisesti selvästi. Hankealueen kolmannen luokan pohjavesialueiden ydinalueet eivät sijaitse rakennettaviksi suunnitelluilla alueilla. Rakentamistoimenpiteet kohdistuvat pääosin moreenimaihin, joten vaikutukset pohjavesiin jäävät ennalta arvioiden pieniksi ja paikallisiksi, koska hydrauliset yhteydet moreenialueilla ovat tyypillisesti huonot ja maaston topografian sanelemat. Suunnitelmien mukaan tuulivoimalat tulisivat sijoittumaan pohjavesialueiden eteläpuolelle Palkisvaaran ja Kannusvaaran lakiosiin, joissa tapahtuu pohjaveden muodostumista. Vaarojen alueella maaperä on louhikkoista pohjamoreenia. Tuulipuiston rakentaminen saattaa jonkin verran vähentää alueella muodostuvan pohjaveden määrää mm. maanpinnan tiivistämisen ja maahan tulevien rakenteiden kautta. Vaikutukset jäävät kuitenkin ennalta arvioiden varsin pieniksi, sillä rakennettavien alueiden pinta-ala suhteessa koko hankealueeseen jää pieneksi. Vaarojen alarinteissä sijaitsee useita lähteitä ja tihkupintoja (kuva 18-18, ks. luku 14). Lähteiden virtaamia ei ole mitattu. Vähäisiä muutoksia lähteiden virtaamissa saattaa rakentamisen aikana esiintyä. Rakentamisen vaikutukset pohjaveden laatuun ovat pienet. Työkoneissa käytetyt öljyt sekä polttoaineet muodostavat jonkinasteisen riskin alueen pohjavesille rakentamisen aikana. Tuulipuiston rakentamisen pohjavesivaikutukset tulevat ennalta arvioiden jäämään vähäisiksi; alueilla ei ole vedenottamoita ja vain vähän loma-asutusta. Rakentamisesta ei aiheudu vaikutuksia veden käyttöön. Muodostuvan pohjaveden määrään rakentaminen saattaa hieman vaikuttaa mutta vaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Maakaapelit sijoitetaan pohjamoreeniin tiestön yhteyteen ja niin lähelle maan pintaa, että kaivu ei ulotu pohjavedenpinnan alapuolelle. Kaivannoilla ei siten ole mainittavaa merkitystä pohjavesien määrään tai laatuun. 5.4 Maisemavaikutukset Maisemavaikutusten arvioinnista on vastannut FM Sami Hamari ja maisemasovitekuvat on laatinut ins. (AMK) Jukka Lindfors Ahma ympäristö Oy:stä. Näkymäalueanalyysin on tehnyt WSP Finland Oy. Tuulipuistohankkeen maisemavaikutuksia on arvioitu vertaamalla maiseman nykytilaa tuulipuistovaihtoehtojen synnyttämiin muutoksiin maisemassa. Menetelminä on käytetty maastoselvitystä, maisemasta otettujen kuvien visualisointeja sekä näkyvyysalueanalyysiä. Maastoselvityksen yhteydessä on arvioitu ja selvitetty maiseman rakennetta, kulttuuristen rakenteiden ja elementtien sijoittumista sekä maisemassa olevien näkymien ja maamerkkien ominaisuuksia maisemantilan selvityksellä. Maastoselvitys on käsittänyt hankealueen tarkastelua hankkeen kannalta tärkeimmiltä näkymäpaikoilta, jonka yhteydessä on toteutettu myös maisemavalokuvaus (kuva 6-1). Eri näkymävyöhykkeiltä otettuja kuvia on käytetty visualisointien pohjana havainnollistamaan maisemamuutosta tuulipuiston rakentamisen jälkeen. Havainnekuvien tuulivoimaloiden valkoista väriä on korostettu, jotta voimalat erottuvat paremmin taustastaan. Tarkasteluissa käytetty näkymävyöhykejako on esitetty taulukossa 6-1. Jaon perustana ovat muutamien pohjoismaissa tehtyjen tuulipuistohankkeiden yhteydessä laaditut maisemaselvitysten luokitukset (Weckman 2006). Näkymävyöhykkeet on jaettu kolmeen päävyöhykkeeseen: lähivyöhyke (0 – 3 km), dominanssivyöhyke (3 – 7 km) ja näkyvyysvyöhyke (> 7 km). Näkyvyysvyöhyke 180 m korkeasta tuulivoimalasta ulottuu geometrisesti tarkasteltuna noin 47,9 km:n etäisyydelle pallopin- Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 28 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ nalla (esim. tyyni merialue). Käytännössä tuulipuiston näkyvyyttä ja havaittavuutta rajoittaa myös ilman laatu, valaistus ja sääolosuhteet (vaikuttavat valon taittumiseen). Näistä syistä johtuen tuulivoimalat on mahdollista erottaa vielä noin 25 km:n etäisyydeltä, mutta käytännössä ne ovat jo näkymättömissä tällä etäisyydellä (Weckman 2006). Hankealue kuuluu Peräpohjolan–Lapin maisemamaakuntaan ja sen Aapa-Lapin seutuun. Sen luonnonmaisemia hallitsevat laajat aapasuot ja luonnonmaamerkkeinä toimivat eri puolilla aluetta kohoavat korkeatkin vaara-alueet. Palkisvaara–Kannusvaara kuuluu osana Oratunturin alueen ylänköseutuun, joita ympäröivät vaarojen väliset vaihtelevan kokoiset usein rimpipintaiset aapasuot. Keski-Lapin laajimmat aapasuokokonaisuudet sijoittuvat hankealueesta pohjoiseen, joskin pienessä mittakaavassa samoja suotyyppejä esiintyy em. vaara-alueiden reunoilla. Hankealueen maisemia hallitsevat alueen metsätalouskäytössä olevat vaarat: Palkisvaara (n. 330 mpy.) ja Kannusvaara (n. 355 mpy) sekä alueen eteläpuoliset Hangasvaara (n. 360 mpy) ja puuton Oratunturi (454,8 mpy). Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähimpänä sijaitseva kohde on Puolakkovaaran asutuskylä Palkisvaara–Kannusvaaran luoteispuolella noin 9 kilometrin päässä tuulipuistoalueesta. Sähkönsiirtoreittiä lähimpänä oleva rakennetun kulttuuriympäristön kohde on ´Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisema´ –kokonaisuuteen kuuluva Kairalan kylä noin 4 kilometrin päässä Kokkosnivasta itä-kaakkoon. (Museovirasto 2009) Kelujärven kylän rakenne on rypälemäinen. Talojen piharakennuksilla rajatut neliöpihat peltoineen erottuvat kyläkuvasta hyvin ja uudempi rakentaminen ei ole tuota rakennetta rikkonut. Rakennuskanta on pääosin 1940-luvulla rakennettua, tyyliltään melko yhtenäistä ja hyvin säilynyttä. Alueelta on luetteloitu 27 jälleenrakennuskauden pihapiiriä, jotka yhdessä peltoaukion kanssa muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. (Airix Ympäristö Oy 2008) Näkymävyöhykkeet muodostavat lähes ympyrän muotoisen alueen, jonka lähivyöhyke ulottuu Kelujärven etelärannan alueelle. Tällä alueella tuulipuiston maisemavaikutus on hyvin voimakas lyhyen etäisyyden vuoksi. Maisemavaikutukseen vaikuttavat kuitenkin merkittävästi pinnanmuodot. Pääosa Kelujärven asutuksesta sijoittuu alle 7 km:n etäisyydelle lähimmistä voimaloista, missä tuulivoimalat ovat selvästi maisemankuvaan vaikuttavia ja sitä muuttavia elementtejä. Näkymävyöhykkeen kaukoalueilla merkittävin asutus-alue on Puolakkovaara–Myllykylänpää–Siurunmaa – alue, Orajärvi sekä Kiurujärvi, jonne tuulivoimaloiden näkyvyys on kuitenkin selvästi rajoittuneempi, kuten näkymäalueanalyysin tuloksesta on nähtävissä. Tuulivoimaloiden näkymistä Orajärveen rajoittaa puusto, joita näkymäalueanalyysissä ei ole huomioitu. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 29 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Tuulipuiston näkyvyysalueet, kun laskentaperusteena on tuulivoimaloiden lapakorkeus 175 m. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 30 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Näkymä Kelujärven sillalta. Etäisyys tuulipuistosta 5 km. Tuulivoimaloiden väriä on korostettu esitysteknisistä syistä. Näkymä Kelujärven sillalta. Etäisyys tuulipuistosta 5 km. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 31 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Näkymä Orajärven kylältä, Orajärven etelärannalta. Tuulipuiston etäisyys 10,5 km. Tuulivoimaloiden väriä on korostettu esitysteknisistä syistä. Näkymä Orajärven kylältä, Orajärven etelärannalta. Tuulipuiston etäisyys 10,5 km. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 32 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Näkymäalueanalyysin perusteella vaihtoehdon näkymäalueella sijaitsee yhteensä 505 rakennusta (voimalan lapojen näkyvyysalue), joista asuin- ja lomarakennuksia on 170 (34 %). Napakorkeuden mukaan tarkasteltuna voimalat näkyvät laajimmillaan 436 rakennukseen, joista asuin- ja lomarakennuksia on 146 (33 %). Kun tarkastellaan hankkeen keskeisiä näkymäalueita ja näkymävyöhykejakoa, lähivyöhykkeelle ei sijoitu yhtään keskeistä näkymäaluetta, ja dominanssivyöhykkeelle yksi näkymäalue. Näkymävyöhykkeen kaukoalueelle sijoittuu kolme keskeistä näkymäaluetta. Lentoestevalojen vaikutus Tuulivoimaloihin sijoitetaan lentoestevalot niiden havainnoimisen parantamiseksi pimeällä ja sumussa. Tuulivoimalat on varustettava konehuoneen katolle asennettavalla korkeatehoisella vilkkuvalla valkoisella valolla, joiden tulee vilkkua yhtäaikaisesti kaikissa voimaloissa. Valkoisen valon vilkkumistaajuus on noin kerran sekunnissa. Lisäksi voimalat varustetaan pienitehoisilla jatkuvaa punaista valoa antavilla lentoestevaloilla. Lentoestevalojen lupa haetaan Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi) ja lupaa varten täytyy hakea lausunto Finavialta. Lentoestevalot synnyttävät hämärässä ja pimeissä olosuhteissa selkeällä säällä, esimerkiksi lyhyinä talvipäivinä, tuulivoimaloiden sijaintia ja geometristä muotoa maisemassa korostavan vaikutelman. Valot korostavat näitä tuulipuiston ominaisuuksia myös alueilla, joilla sen näkyvyys muutoin on heikko tai se sulautuu mittakaavansa perusteella esimerkiksi puuston osittain synnyttämään katveeseen. Vaikutus esiintyy käytännössä em. mainituissa olosuhteissa ja sen näkyvyysalue vastaa tuulivoimaloiden napakorkeuden näkyvyyttä. Lentoestevalojen vaikutus voi korostua lähialueella sekä alueella, jossa tuulipuisto sulautuu ainakin jossain määrin maisemaan eikä mittakaavallisesti muodosta suurta elementtiä. Kokonaisuutena lentoestevalot lisäävät tuulivoimaloiden näkyvyyttä myös pimeinä aikoina, lisäten näkymäalueiden rakennetun maiseman vaikutelmaa. Maisemavaikutusten lieventäminen Tuulivoimaloiden aiheuttama maisemavaikutus on subjektiivista. Eri ihmiset voivat kokea maisemavaikutuksen eri tavalla (ks. luku 9). Tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutukset eivät ulotu kauas hankealueesta (ks. luku 7). Esimerkiksi pinnanmuodot ja asutuksen sekä arvokohteiden sijoittuminen vaikuttavat maisemavaikutukseen. Yksittäisen kookkaan tuulivoimalan näkyvyysvyöhyke on varsin laaja. Vaikutuksia voidaan kuitenkin lieventää jossain määrin: tuulipuiston voimaloiden sijoittelu häiriintyvät kohteet huomioiden tuulivoimaloiden vaalea väritys sulautuu paremmin taivasta vasten eri vuodenaikoina kuin tumma väritys, lisäksi voimaloiden mattapintainen väritys ehkäisee valosta syntyviä heijastuksia lentoestevalojen sijoittamisella ja suuntaamisella siten, että niiden alaspäin kohdistuva vaikutus olisi mahdollisimman pieni. Lisäksi lentoestevalot laitetaan vilkkumaan yhtäaikaisesti mahdollisimman harvoin, kuitenkin viranomaismääräykset huomioiden myös avoimella tiedotuksella tuulipuistohankkeesta voidaan vaikuttaa näkyvyysalueella asuvan väestön tietoon ja mielikuviin tuulipuistosta 5.5 Melu- ja välkevaikutus Melu- ja välkevaikutusten arvioinnin on toteuttanut FM Olli-Pekka Vieltojärvi Ahma ympäristö Oy:stä. Melu Ääni on ilmahiukkasten värähtelyä, joka aiheuttaa paineen vaihtelua staattisen ilmanpaineen ympärillä. Tätä paineen vaihtelua sanotaan äänenpaineeksi. Äänenpaineen suuruus on vain pieni osa staattisesta ilmanpaineesta, esimerkiksi miljoonasosan suuruinen äänenpaine staattisesta ilman- Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 33 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ paineesta vastaa n. 74 dB äänenvoimakkuutta. Koska ihmisen aistiman äänenpaineen vaihteluväli on erittäin suuri (kuulokynnys 0,00002 Pa – kuulovaurio 200 Pa), käytetään äänen voimakkuuden ilmaisemiseksi logaritmista desibeliasteikkoa. Desibeleinä ilmaistua äänen voimakkuutta sanotaan äänenpainetasoksi. Taulukossa 7-1 on esimerkkejä erilaisista tapahtumista, niiden aiheuttamista äänenpaineesta ja sen laskennallisesta muunnoksesta äänenpainetasoksi. (Vieltojärvi ym. 1998) Yksilön melun kokeminen on hyvin subjektiivista: sama ääni voi eri tilanteessa ja ajankohdassa olla melua, merkityksetöntä ääntä ja nautittavaa ääntä. Melu on epätoivottua ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Voimakkaasti häiritsevä melu voi aiheuttaa myös terveyshaittoja. Tuulivoimala ei yksin aiheuta kovin suurta melua, mutta kun voimaloita sijoitetaan paikkaan, joissa on luonnostaan erittäin hiljaista, voimalan aiheuttama ääni voidaan kokea haitalliseksi (STEK 2012). Erilaisten tapahtumien aiheuttamia äänenpainetasoja (koottu eri lähteistä, joista tärkeimmät: Vieltojärvi ym. 1998, Finnish Consulting Group 2011). Äänenpainetaso (dB) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Äänenpaine (Pa) 0,000020 0,000063 0,00020 0,00063 0,0020 0,0063 0,020 0,063 0,20 0,63 2,0 6,3 20,0 63,0 200,0 Tapahtuma Kuulokynnys tuuleton metsä kuiskaus, lehtien havina hiljainen asunto hiljainen asuinalue yöllä vaimea keskustelu normaali keskustelu toimisto, ajoneuvon sisämelu katuliikenne kuorma-auto, rakennustyömaa ohiajava juna rock-yhtye suihkukone lähtökiidossa kipukynnys lähellä suihkukonetta, välitön kuuluvaurion vaara Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, enintään ULKONA Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet 55 dB 45-50dB1) 2) taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalu45 dB 40 dB3) eet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 dB. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeet tuulivoimarakentamisen suunnittelusta (Ympäristöministeriö, 2012), jossa annetaan suunnitteluohjearvot ulkomelutasolle päiväaikana (klo 7-22) ja yöaikana (klo 22-7). Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 34 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaiset ulkomelun suunnitteluohjearvot Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla LAeq päiväajalle (klo 7-22) 45 dB LAeq yöajalle (klo 22-7) 40 dB Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* 40 dB 35 dB ei sovelleta ei sovelleta Muilla alueilla Palkisvaara–Kannusvaaran tuulivoimapuiston meluvyöhykkeet Tuulivoimaloista käytön aikana lähtevä ääni johtuu pääosin kahdesta syystä: mekaanisesta - ja aerodynaamisesta melusta. Mekaaninen melu syntyy koneiston käyntiäänistä ja lapojen vuorovaikutus ilmavirran kanssa muodostaa aerodynaamisen melun. Aerodynaaminen melu on laajakaistaista ja mekaaninen melu hieman kapeakaistaisempaa. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 35 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Tuulipuiston rakentamisen aikaista melua aiheuttavia toimintoja ovat tuulivoimaloiden perustamistyöt, kuljetus- ja asennustyöt sekä sähkönsiirtoverkon rakentamiseen liittyvät työt. Tuulivoimaloiden perustusten rakentamisessa on mahdollisesti tarpeen tehdä räjäytyksiä, jotka aiheuttavat lyhytkestoista melua ympäristöön. Materiaalien kuljetukset purkamis-, varastointi- ja lastaustyöt (mm. kiviaines, teräs, betoni, kaapelit) aiheuttavat melua, jota voidaan kuvailla sekoitukseksi liikennemelua ja rakentamismelua. Välke Välkkeellä tarkoitetaan tilannetta, jossa auringon paistaessa tuulivoimalan takaa voimalan lavat ja niiden pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon tarkastelupisteessä. Tällainen tilanne voi esiintyä silloin, kun tarkastelupiste sijoittuu tuulivoimalan roottorin pyörimisliikkeen muodostaman ympyrän ja auringon välisen suoran jatkeelle. Välkettä voi esiintyä vain tiettyinä aikoina vuodessa ja tiettyinä kellonaikoina riippuen tarkkailupisteen sijoittumisesta tuulivoimaloihin nähden. Välkettä kohdistuu tavallisesti tuulipuiston pohjoispuolella oleville alueille, mutta pohjoisilla alueilla auringon paistaessa kesäaikana lähes läpi yön, tuulivoimaloista voi aiheutua välkettä myös puiston eteläpuolisille alueille. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa välkettä simuloitiin WindPRO –mallinnusohjelmalla, joka soveltuu melumallinnuksen lisäksi erityisen hyvin myös tähän tarkoitukseen. Mallinnuksessa huomioidaan voimaloiden sijainnit ja korkeudet suhteessa ympäröivään maastoon sekä auringon asema horisontissa eri vuorokauden aikoina ja vuodenaikoina. Mallinnuksen tuloksena saadaan havainnollinen kartta, jossa esitetään vyöhykkeittäin tuulipuistosta aiheutuva välkkeen kesto eri alueilla. Tarkastelupisteen korkeus maanpinnasta voidaan määrittää haluttuun korkeuteen. Yleensä tarkastelupisteenä käytetään 1,5 metrin korkeutta, joka vastaa ihmisen katselukorkeutta. Mallinnuksissa käytettiin nimenomaista korkeutta. Välkkeen mallinnuksen oletuksena on että maanpinta on paljas eli kasvillisuuden vaikutusta ei huomioida. Karttatarkastelun pohjalta voidaan myös määrittää välkkeen muodostumisalueilla esiintyvien asuinrakennusten lukumäärä. Palkisvaara–Kannusvaaran tuulipuiston välkevaikutuksia esittävät vyöhykkeet on valittu siten, että kartalla nähdään vyöhykkeet, joissa vilkkumista esiintyy 0 - 1 tunti/vuosi (sininen vyöhyke), 1 – 5 tuntia/vuosi (vihreä vyöhyke) ja 5 – 10 tuntia/vuosi (punainen vyöhyke) ja yli 10 tuntia (violetti vyöhyke). Välkemallinnuksen tulokset on esitetty seuraavan sivun kuvassa. Välkkeen vaikutusalue ulottuu pohjoisessa noin 1,5 km päähän tuulivoimaloista. Välkevaikutusalueen sisälle sijoittuu yhteensä 7 loma-asuntoa tai muuta rakennusta, joista viisi Palkisvaaran pohjoispuolelle, yksi Kannusvaaran eteläpuolelle ja yksi Palkisvaaran ja Kannusvaaran länsipuolelle. Pysyvän asutuksen rakennuksia välkkeen vaikutusalueelle ei sijoitu. Haitallisten melu ja välkevaikutusten vähentämiskeinot Vaikka tuulipuiston aiheuttamat melu- ja välkevaikutukset jäävät vähäiseksi ja alittavat voimassa olevat melun ohjearvot sekä päivä- että yöaikana, myös välkkeen kestoaika jää suhteellisen vähäiseksi, voi subjektiivinen kokemus eri henkilöiden välillä vaihdella merkittävästi. Siinä missä toinen henkilö pitää ajoittain kuuluvaa tuulivoimalan ääntä tai välkkeen muodostumista merkityksettömänä voi toinen pitää sitä kiusallisena ja haittaa aiheuttavana. Periaatteessa haitallisen vaikutuksen vähentäminen voidaan toteuttaa poistamalla haittaa aiheuttava tekijä tai vähentämällä siitä tulevaa häiriötä. Häiritsevää melua voidaan vähentää valitsemalla pienemmän meluemission omaava voimalatyyppi. Välkkeen osalta häiritsevä vaikutus voidaan poistaa pysäyttämällä välkettä aiheuttava voimala niinä aikoina, kun häiriötä esiintyy. Voimala voidaan esimerkiksi ohjelmoida etukäteen pysähtymään tiettyinä aikoina, jolloin tiedetään sen aiheuttavan välkettä häiriintyvässä kohteessa. Voimalasta aiheutuvaa melua ja välkettä voidaan vähentää myös siirtämällä voimala kauemmaksi häiriintyvästä kohteesta. Mallinnustyökalun avulla on Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 36 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ suhteellisen helppo suunnitella ratkaisuja voimaloiden sijoitteluun siten, että sekä meluvaikutukset että välkkeen vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Palkisvaara-Kannusvaaran tuulivoimapuiston välkevaikutusten vyöhykkeet. 5.6 Vaikutukset yhdyskuntaan ja rakennettuun ympäristöön 5.6.1 Yhdyskuntarakenne Vaikutukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta on arvioinut FT Niina Lappalainen Ahma ympäristö Oy:stä. Tuulipuiston rakentaminen tuo Palkisvaara–Kannusvaaralle uuden maankäyttömuodon, tuulivoiman tuotannon. Metsätalouskäytössä oleva alue supistuu voimaloiden rakenteiden, tiestön ja sähkönsiirron alueiden tarvitseman pinta-alan verran (enintään 39,7 ha), mikä on alle 1 ‰ alueen pinta-alasta. Tuulipuiston alueella voidaan harjoittaa metsätaloutta kuten aikaisemminkin. Metsätaloudelle hyötynä alueelle tulee kattava ja hyvälaatuinen tiestö myös metsätalouden käyttöön. Rakentamisen aikana hankealueen maankäyttö on muutostilassa. Yksittäiset tuulivoimalat sijoitetaan alueelle koostaan riippuen vähintään noin 500 metrin etäisyydelle toisistaan. Tuulivoimalan ympärillä tulee olla riittävästi tilaa varastointia ja kokoonpanoa sekä rakennus- ja asennustöitä varten. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä raivataan ja kaadetaan puustoa sekä tasoitetaan maan pintaa noin hehtaarin suuruiselta alueelta. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 37 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Vapaata liikkumista joudutaan mahdollisesti turvallisuussyistä rajoittamaan tuulipuistoalueella rakennusaikana. Rajoitukset saattavat estää virkistyskäytön ja poronhoidon rakentamisalueen välittömässä läheisyydessä. Tuulipuiston valmistuttua alueella voi jälleen liikkua jokamiehenoikeudella. Tuulipuistoalueen virkistyskäytössä turvallisuuden kannalta riittävä suojaetäisyys on laskennallisesti 1,5 × tuulivoimalan maksimikorkeus. Riski tuulivoimalasta irtoavan jään ja kovan lumen tai tuulivoimaloiden rikkoutumisen johdosta putoavien osien aiheuttamaan vaaraan on vähäinen. Virkistyskäyttöä ei ole tarpeen rajoittaa. Sähköaseman alue aidataan, joten sillä alueella kaikki muu maankäyttö estyy. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole kaavoituksella ohjattua asutusta, ei lomaeikä pysyvää asutusta. Tuulipuisto rajoittaa hajarakentamisena tapahtuvaa asuin- ja lomaasutusalueiden rakentamista vain alueen välittömässä läheisyydessä. Tuulipuiston toteuttamisella ei ole maankäytön kannalta vaikutuksia lähialueen olemassa oleviin loma-asutusalueisiin. Asumiseen kohdistuvat vaikutukset ilmenevät maiseman muutoksena sekä tuulivoimaloiden välkkeen ja varjostusvaikutusten aiheuttamina häiriötekijöinä, mistä johtuen välke ja melualueelle (tvsv) on yleiskaavalla määrätty rakentamisrajoitus. 5.6.2 Tiestö ja liikenne Tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteelle ajoittuvat lähinnä tuulivoimapuiston rakentamisen ajalle. Tuulipuiston käytön aikana tarvitaan vain huoltoliikennettä, johon käytettävät ajoneuvot ovat kevyempiä kuin rakentamisvaiheessa. Rakentamisen aikana kuljetukset tapahtuvat vaiheittain. Suurin osa kuljetuksista on maa-aineksen ja betonin kuljetusta. Haitallinen vaikutus hankealueen lähiasutukselle rajoittuu tiestön rakentamisen ajalle, noin kahden kuukauden ajanjaksolle. Kuljetusten reitti tarkentuu vasta rakentamisvaiheessa, kun tiedetään mistä maa-aines ja betoni tuodaan. Kolmannessa vaiheessa tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan erikoiskuljetuksena. Erikoiskuljetuksia tarvitaan noin 2 erikoiskuljetusta/vuorokaudessa. Erikoiskuljetukset saattavat hidastaa liikennettä hetkellisesti. 5.6.3 Poronhoito Vaikutusten arvioinnin on toteuttanut FM Olli-Pekka Vieltojärvi Ahma ympäristö Oy:stä. Tuulivoimapuiston vaikutukset poronhoitoon voivat olla suoria tai välillisiä. Suoria vaikutuksia aiheutuu, jos laitumia poistuu poronhoidon käytöstä tai mikäli aitarakennelmia ja kämppiä joudutaan purkamaan rakentamisen tieltä. Suoria muutoksia aiheutuu myös, mikäli toiminnasta aiheutuu muutoksia porojen luontaiselle kulkemisreitille fyysisen esteen vuoksi. Välillisiä vaikutuksia poronhoidolle aiheutuu esimerkiksi rakentamisesta tai lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvan häiriövaikutuksen seurauksena, joka voi ilmetä siten, että porot karttavat häiriölle altistunutta aluetta. Välillisiä vaikutuksia voi aiheuttaa myös. melua tuottava toiminta. Voimajohdon ja teiden rakentaminen aiheuttavat laidunalueiden pirstoutumista. Tuulivoimaloiden vaikutuksesta porojen käyttäytymiseen ei ole olemassa juurikaan tutkimukseen perustuvaa tietoa. Tästä syystä välillisten vaikutusten arviointi tehdään lähinnä kuvailevana tähän mennessä kertyneeseen kokemukseen pohjautuen. Tuulipuistoalue ja sen ympäristö kuuluu Oraniemen paliskunnan alueelle. Oraniemen paliskunta on jaettu kuuteen tokkakuntaan, joissa poronhoito toteutetaan erillään muista alueista. Palkisvaara– Kannusvaaran tuulipuiston hankealue sijoittuu paliskunnan Keskikairan tokkakunnan alueelle, jossa poronhoitoa harjoitetaan pääasiassa 10 km säteellä Kelujärvestä. Keskikairan tokkakunnan alueella on kymmenen poronomistajaa Kelujärven ja Puolakkavaaran kylistä ja alueella laiduntaa noin 700 – 800 poroa. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 38 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Palkisvaaran länsipäässä sijaitseva Palkisvaaran erotusaita sijoittuu hankealueen sisälle ja suunniteltujen voimaloiden välittömään läheisyyteen. Toinen käytössä oleva erotusaita hankealueen läheisyydessä on Niemiseljän aita, joka sijoittuu hankealueelta pohjoiseen. Paliskunnalta saatujen tietojen mukaan hankealueelle sijoittuva Nuolikurun erotusaita ei ole enää käytössä. Yleisesti voidaan sanoa, että lähes kaikenlainen rakentaminen ja erilaisten maankäyttötapojen vaikutuksesta tapahtuva maaston pirstoutuminen aiheuttaa haittavaikutuksia poronhoidolle. Porojen luontainen käyttäytyminen, vaistot ja tottumukset ovat aikojen kuluessa muodostaneet vakiintuneet reitit mm. talvi- ja kesälaitumille siirtymiseen. Uusien rakenteiden, teiden ja sähkölinjojen rakentaminen pirstaloi maastoa ja vaikuttaa poron käyttäytymiseen ohjaten niiden kulkua pois luontaisilta reiteiltä. Poronhoidolle aiheutuvat vaikutukset ovat siten lähinnä välillisiä ja täsmällisempi arviointi esimerkiksi paimentamiseen käytettävän työmäärän lisääntymisestä voidaan tehdä käytännössä vasta kokemuksiin perustuen tuulipuiston toiminnan aikana. Tuulipuiston rakentaminen ajoittuu käytännössä yhden kesäkaudelle, jolloin myös sen vaikutukset rajoittuvat tälle ajalle. Merkittävin poronhoitoon kohdistuva vaikutus aiheutuu rakentamistyön melusta ja liikenteestä. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan talvilaidunaluetta ja on oletettavaa että rakentamisen aikana porot eivät merkittävissä määrin laidunna hankealueella. Rakentamisen aikaisella toiminnalla ei siten arvioida olevan suurta merkitystä alueen käyttöön porojen laiduntamisessa. Vasomisalueet sijoittuvat hankealueen ulkopuolelle jolloin rakentamisella ei katsota olevan häiriövaikutusta porojen vasonnalle. Vaikutuksia poronhoitoon vähennetään sopimalla rakentamisaikataulun ja suunnitelmat Oraniemen paliskunnan kanssa. Tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää tiestön rakentamista jokaiselle tuulivoimalalle sekä noin puolen hehtaarin laajuista nostoaluetta kunkin voimalan kylkeen. Hankkeen toteutuessa nämä alueet poistuvat porojen laidunkäytöstä. Kyseisessä hankkeessa uutta tiestöä rakennetaan yhteensä 15,2 km. Tien suunnitteluleveytenä käytetään 10 m, joka sisältää tien lisäksi myös ojat tien molemmin puolin. Toteutusvaihtoehdon VE1 toteutuessa porojen laidunalue vähenee teiden rakentamisen aiheuttamana 15,2 ha. 34 tuulivoimalan viereen rakennettavat nostoalueet vähentävät käytettävissä olevaa porojen laidunaluetta 17 ha. Lisäksi hankeen yhteydessä rakennettava sähköasema vähentää laidunaluetta 7,5 ha tai 5 ha sähkönsiirtovaihtoehdosta riippuen. Vaihtoehdossa SVE1 sähköaseman rakentaminen vaatii noin 7,5 ha alueen ja vaihtoehdossa SVE2a noin 5 ha alueen. Tuulipuiston rakentamisen aiheuttama suora vaikutus porojen laidunalueen vähenemiseen vaihtoehtojen VE1 ja SVE1 toteutuessa on yhteensä 39,7 ha ja vaihtoehtojen VE1 ja SVE2a toteutuessa 37,2 ha. Koko hankealueen koko on noin 64,3 km2, joten siihen suhtautettuna laidunalan pieneneminen on suhteellisen vähäinen, ainoastaan 0,58 – 0,66 %. Vaihtoehdon VE0 toteutuessa laitumiin ei aiheudu muutosta nykytilanteeseen verrattuna. Oraniemen paliskunnan talvilaidunten pinta-ala on yhteensä noin 1225 km2, joten hankkeen aiheuttaman talvilaitumen suora väheneminen on alle 1 ‰ koko paliskunnan talvilaitumista. Palkisvaaran alue on kuitenkin Keskikairan tokkakunnalle varsin keskeinen laidunalue, jossa paliskunnan mukaan laiduntaa vuosittain kaikki tokkakunnan porot eli 700-800 poroa. Laidunalueen pienenemisestä huolimatta Keskikairan tokkakunnan porojen laiduntamiseen käytettävissä olevat alueet ovat riittävät poronhoidon turvaamiseksi paliskunnan alueella. Hankkeen alusta lähtien Oraniemen paliskunta on ollut mukana tiestön suunnittelussa ja nykyinen suunnitelma alueen sisäisestä tiestöstä on muotoutunut pitkälti sen mukaisesti, jolla on mahdollisimman vähän haittoja poroelinkeinolle. Paliskunnan poroisännän muodostama työryhmä on kommentoinut tiesuunnitelmaa useassa vaiheessa ja siitä on saatu muokattua toiminnanharjoittajan ja porotalouden näkökulmista hyväksyttävä suunnitelma. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 39 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Porojen kulkureitit Palkisvaaran erotusaidalle. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 40 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Poroerotusaitojen sijoittuminen Oraniemen paliskunnassa (Paliskuntain yhdistys). Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 41 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ Porojen kesä- ja talvilaitumet Oraniemen paliskunnassa ja siirtymäreitit laidunten välillä Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 42 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ 5.6.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Lähiseudun asukkaiden ja loma-asukkaiden suhtautumista Palkisvaara–Kannusvaara tuulipuistohankkeeseen selvitettiin asukaskyselyllä ja puhelinhaastatteluilla. Kyselyn ja haastattelun avulla selvitettiin hankealueen yleisimmät käyttötarkoitukset sekä asukkaiden suurimmat huolenaiheet ja kysymykset tuulipuistohankkeeseen liittyen. Kerättyä aineistoa käsiteltiin tilastolliseen analysointiin soveltuvalla SPSS-ohjelmalla. Analyysin perusteella tunnistettiin väestöryhmät, joille vaikutukset ovat joko myönteisiä tai kielteisiä sekä arvioitiin miten kielteisiä vaikutuksia olisi mahdollista lieventää. Kyselyiden ja haastatteluiden ohella on otettu huomioon YVA-ohjelmavaiheessa esitetyt lausunnot ja mielipiteet. Asukaskysely lähetettiin huhtikuussa 2013 suunnitellun tuulivoimapuiston ja voimalinjan lähiympäristön talouksiin, noin 10 km etäisyydellä tuulivoimapuistosta ja noin kilometrin etäisyydellä voimalinjasta (kuva 9-1). Kyselyitä lähetettiin Sodankylän, Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien alueille vakinaisiin talouksiin, loma-asuntoihin ja rakennusluvan hankkineille henkilöille, yhteensä 461 kappaletta. Osoitetiedot saatiin Sodankylän, Pelkosenniemen ja Savukosken kunnista. Kyselyn liitteenä oli mukana saatekirje, hankekuvaus, kartta hankealueesta ja kaksi maisemasovitetta (ks. liite 7). 59 kirjettä palautui vastaamattomana, johtuen mahdollisesti vanhentuneista osoitetiedoista. Vastauksia palautui 156 kpl, jolloin vastausprosentiksi muodostui 39 %, mikä on kohtalaisen hyvä vastausprosentti kirjekyselyssä. Aineisto on riittävä tilastolliseen analysointiin. Vastauksia saapui asukkaiden ilmoituksien perusteella Kelujärveltä (54 kpl), Orajärveltä (26 kpl), Orakylältä (19 kpl), Puolakkavaaralta (17 kpl), Aapajärveltä (14 kpl), Siurunmaalta (4 kpl), Palkisvaaralta (3 kpl), Myllykylältä (2 kpl) ja Härkäjoelta (2 kpl) (kuva 9-2). Asukaskyselyn vastaajista suhteellisen suuri osa on miehiä (74 %) ja hieman yli puolet yli 60-vuotiaita (53 %) (taulukko 9-1). Alle 45-vuotiaita vastaajia oli ainoastaan vajaa kymmenes. Suurin osa vastaajista (45 %) on eläkeläisiä, mutta lähes yhtä suuri osa työssäkäyviä henkilöitä (40 %). Lähes kolme neljäsosaa vastaajista asuu alueella vakituisesti ja reilu neljännes omistaa vain loma-asunnon. Alle 5 km etäisyydellä hankealueesta ilmoitti asuvansa 40 % vastaajista ja yli 5 km etäisyydellä 60 %. Lähimmät vakituiset asutukset sijaitsevat noin 4 km etäisyydellä ja loma-asutukset noin 1 km etäisyydellä suunnitelluista voimaloista. Hieman yli puolet vastaajista ilmoitti näkevänsä tuulivoimalat asunnoltaan. Vajaa viidennes ilmoitti omistavansa maata suunnitellun tuulipuiston alueella ja reilu kymmenes voimalinjan alueella. Tuulipuistoalueen käyttö Metsästys on suurin tuulipuiston alueen toimintaa koskeva huolenaihe. Erityisesti asukkaita huolettavat tuulivoimaloiden vaikutukset hirvenpyyntiin, mutta myös huoli metsäkanalintuihin kohdistuvista vaikutuksista mainittiin useasti. Rakentamisen, liikenteen ja tuulivoimaloiden melun arveltiin karkottavan riistaa kauemmas alueelta. Metsästystä ja alueella liikkumista ei tulla rajoittamaan ja hankealueella on mahdollista harjoittaa metsästystä samoin kuin tähän asti, kuitenkin tuulivoimaloita varoen. Vastuu mahdollisista vahingoista on metsästäjällä itsellään, kuten normaalistikin metsästettäessä. On todennäköistä, että hirvieläimet välttävät aluetta rakentamisen aikaan, mutta myös palaavat sinne takaisin aktiivisen rakentamisvaiheen jälkeen (Haapaniemi (2013). 6. Tuulivoimaosayleiskaavan toteutus Tuulivoimayleiskaavan toteutus on hankkeen toteuttajan vastuulla. Sodankylän kunnalle yleiskaavasta ei aiheudu mitään toteuttamisvelvoitteita. Seitap Oy 2013 SODANKYLÄ 43 PALKISVAARA-KANNUSVAARA TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA ________________________________________________________________________________________________ 7. Kaavan käsittelyvaiheet ja hyväksyminen Kaavoituspäätös Sodankylän kunnanhallitus 22.05.2012 §162 Vireilletulo kuulutus 04.07.2013 Viranomaisneuvottelu 25.07.2013 Nyt alkaa valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62§, MRA 30§) 22.08. - 23.09.2013. Myöhemmin tänä vuona julkinen nähtävillä olo (MRL 65§, MRA 19§) XX.XX. - XX.XX.2013. Sodankylän kunnanhallitus esittää aikanaan kaavan valtuuston hyväksyttäväksi. Kaavan hyväksyy Sodankylän kunnanvaltuusto. Rovaniemi 13.08.2013 Tapani Honkanen maanmittausteknikko, YKS 282
© Copyright 2024