HISTORIA Maanviljelysseura Etelä-Pohjan maalle ensimmäisten joukossa Kaisa Viitala historiantutkija Eteläpohjalaisen maaseudun neuvon tatyön 1 50-vuotisjuhlia vietetään vuonna 2013. Matka alkuvuo sien kynnönneuvojas ta kääntöauroineen jälleenraken nusajan traktorikursseihin tai nykypäivän kasvinsuo jelukoulutuksiin ei ole ajallisesti pitkä, mutta kertoo sekä maata louden murroksesta että neuvontajärjestön joustavu udesta. suuri uomen ruhtinaskuntaan syntyi 1800-lu joukko vulla maanviljelys- ja talousseuroja edistämään elinkeinoelämää. Elokuun en simmäisenä vuonna 1863 pe rustettiin myös Vaasan lääniin maanviljelysseura toimimaan Keski- ja Etelä-Pohjanmaan, rannikkoseudun ja KeskiSuomen alueella. 1900-luvun alussa organisaatiomuutos muuffi yhdistyksen Etelä-Poh janmaan maanviljelysseuraksi ja se siirsi toimipisteensä Sei näjoelle. Vuonna 1970 maan viljelysseura lakkautettiin ja perustettiin tilalle kaikkien neuvontajärjestöjen yhteinen maatalouskeskus, joka tunne taan nykyään nimellä ProAg ria Etelä-Pohjanmaa. S Säätyläiset ja talonpojat Maanviljelysseuraa olivat perustamassa lähinnä sääty läiset, mutta talonpoikia oli mukana alusta asti, ja vähitel len toiminta siirtyikin täysin 20 ProAgria Etelä-Pohjanmaa viljelijöiden itsensä vastuulle. Myös naiset, jotka tekivät Poh janmaalla muusta maasta poi keten maataloustöitä miesten rinnalla, toimivat seurassa. He toivat käsitöitään kesänäytte lyihin, osallistuivat kyntökil pailuihin, liittyivät maamies seurojen jäseniksi ja perustivat lopulta omia naistoimikim tiaan. Naisten järjestäytymi nen eteni Etelä-Pohjanmaalla muuta maata nopeammin, niin että täältä haettiin mallia maatalousnaisten keskusjär jestön perustamisvaiheissa. Muutenkin Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseura seuraaji neen on ollut Suomen ensim mäisiä monissa asioissa. - J . - Mv-seuran perustavan kokouksen pöytäkirja. Maanviljelysseuran perustava kokous pidettiin Vaasassa 1.8.1 863. Pöytäkirjan kirjoitti Nils Gustaf Stolpe. Seura oli edistysmielinen pyrkiessään alusta asti kaksikielisyyteen. Luonnollisesti enemmistö papereista kirjoitettiin silti aikakauden virallisella kielellä ruotsiksi aina 1900-luvun alkupuolelle asti. 44 Koulujen ylläpitäjä Maanviljelysseura oli alkujaan pitkälti valtion työrukkanen ja määräysten toimeenpanija, mutta samalla paikallisen ta son kehittäjä. Seura palkkasi eri alojen kiertäviä neuvojia ja ylläpiti kouluja, mm. tietopuo lista karjanhoitokoulua, josta tuli sittemmin koulutuskeskus Sedun Ilmajoen yksiklcö. Tär keä osa toimintaa olivat myös vuosittaiset maanviljelysko koukset näyttelyineen, esitel mätilaisuudet sekä erilaiset kilpailut. Kantanut vastuuta Neuvontajärjestö on tarttunut myös yhteiskunnallisiin asi oihin ja samalla muokannut toimintaansa kunkin aika kauden tarpeiden mukaan. Se on kantanut erityisen vas tuun kriisitilanteissa, niin nälkävuosina 1867—68 kuin tuotantotaisteluissa 1918 ja 1939—44, peltopaketointien aikaan 1960-luvun lopulla yh tä hyvin kuin EU:hun liityt täessä 1995. Joustavuutensa ja muuntautumiskykynsä an siosta neuvontajärjestö onkin saanut puolentoista vuosisa dan aikana kokea voittaneensa eteläpohjalaisten viljelijöiden luottamuksen. Nuori taiteilija Palosaaren veistokoulussa Kaisa Viitala historiantutkija Historiallista lähdemateriaalia pidetään usein kuivana, vaikka käsin kirjoitetut pa perit kertovat asian lisäksi paljon sen muis tiin merkitsijästä. Ja välillä arkistojen kät köistä löytyy myös yllätyksiä. Vaasan läänin maanviljelysseura ylläpiti 1800-luvun loppupuolella useita kiertäviä ja kiinteitä ammattikouluja. Osa hiipui no peasti, mutta Vaasassa 1870-luvun alussa aloittanut veistokoulu toimi yli kolme vuo sikymmentä, enimmän aikaa Palosaarella. Palosaaren veistokouluun haki nuoria mie hiä Keski-Suomea ja Keski-Pohjanmaata myöten, ja kursseilla valmistetut huoneka lut olivat hyvässä maineessa. Kouluun tulo oli monelle pojalle ensim mäinen kosketus kaupunkielämään. Ei siis ihme, että aina eivät mittakaavaharjoitukset jaksaneet kiinnostaa. Niinpä jurvalaisen kan sakoulunopettajan 16-vuotias poika Soini Kesti hullaantui Vaasan sataman näkyinistä tullessaan Palosaaren kouluun lukuvuodeksi 1902—03. Ehkä pojan mielessä kangasteli Ameriikan raiffi, kun hän piirsi harjoitusvihkonsa täy teen kuvia niin piuje- kuin höyryaluksista km värikkäine lippuineen. Ei Soini silti lais ka oppilas ollut. Hän ehti valmistaa lukuvuo den ailcana melkoisen määrän huonekaluja aina “naisten kirjoituspöytää” myöten. Soinin piirustusvihko on säilynyt vuosikurssin 1902—03 paperien välissä. Ehkä se on takavarikoitu tai tallennettu esimerkkinä pojan piirustustaidosta. Palosaaren veisto koulu joutui lopettamaan toimintansa vain muutamaa vuotta myöhemmin. 1 HISTORIA HIETALAHTI JA POJAT OY TOIMITAMME BETONISTA Historianwtkijaja herrat. Historiantutkija Kaisa Viitalaja seinällä kaksi sukupolvea Björken heimejä. Keskellä Edvard Björkenheim ja vasemmalla hänen poikansa Lars Björkenheim, jotka molemmat ovat olleet Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran puheenjohtajia. TEOLLISUUSHALLIT 0 MAATALOUSELEMENTIT o VÄESTÖNSUOJAELEMENTIT BROILERHALLIT 0 ASUINRAKENNUKSET Historiasta voi kertoa myös värikkäästi Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA 1. puh 068605000 Miia Lenkken roAgria Etelä-Pohjanmaan (ja edeltäjiensä) 150-vuotishistorian kokoaja Kaisa Viitala on harvinainen tapaus. Harvoin iiimittäin naisihminen kirjoittaa leipätyökseen historioita. Useimmiten asialla on mies. Naiset istuvat vakaamman leivän perässä tekemässä tutkimusta yliopistolla. Olen huomannut että naiset ovat uteliaampia, se myös näkyy naisten kirjoittamissa historioissa. Naistutkija idi»nittää enemmän huomiota yksityiskohtiin kuin mies. Aikaisempia historioita luidessani olen jo ehtinyt ihmetellä, P — missä johtokunta on aikoinaan kokoontunut, sillä pitihän »IIden saada kokouskaffia jossakm. Aiemmat mieshistoriantekijät eivät ole esimerkiksi tällaisia huomioineet, Kaisa toteaa esimerkkinä. Historiasta voi kertoa mo»eila tapaa, tylsästi luetellen tai erikoisempia asioita historiasta nostaen. Poikkeavat nostot tekevät historiasta värikkääm ja mieleenpainuvan, Kaisa kertoo. Usein vain nuo pienet hauskatkin nostot jäävät vuosilukujen ja historian perustiedon jalkoihin. Mukavat ja hassut asiat eivät päädy kirjoihin ja kansiin. — — Eteläpohjalaiseu neuvon tatyön 150-vuotishistoria on työn alla vielä pitkään, eikä kukaan vielä tiedä, niinkälai nen tietopaketti siitä on tulos sa. itua-lehti seuraa Farmari 2013-näyttelyyn saakka Pro Agria Etelä-Pohjanmaan his torian valmistumista ja kertoo lukijoffleen ennen kaikkea nii tä erikoisimpia, hassuimpia ja komeimpia historiantarinoita vuosien varrelta. ProAgria Etelä-Pohjanmaan 150-vuotishistorian kirjoittamista voit seurata myös kotisivuillanime www.proagnia.fi/ep olevasta linkistä”Kun isä maamiesseu raan liittyi. . fi myynti©halsua fi wivw.hietaIahtijapojatJi w PAREMPI TILITYS RYPSISTÄ! Laflttelu parantaa rypsisadon laatua ja laafuhinnoittelu erän tilitystä. Lajittelemme iypsisi nykyaikaisin konein ja ammattitaidolla. Välitämme kunnostetun satosi Raisioon, päivän hintaan. Soita ja kysy lisää! MAATALOUSTARV1EE OY MATTILA S14IO TUSTRO Alavuden Rypsipuriste KYSY TA\RJOUSTM Korkea E-vitamiinipitoisuus Maittava ja typsättävä Laatulihaa ja Hyviä kasvutuloksia -Rakeinen, holvaamaton - Huippulaatuaja uusinta tekniikkaa Konefarmilta - - - - Suursäkeissä / irtotoimituksena ympäri Suomen Tuotanto ympärivuotista ja saatavuus taattu Alavuden OiJynpudstamo Oy fax. 06-5111843 Järviluomantie 24, ALAVUS, p. 06-511 3776, 040-1895530, www.alavudenoljynpuristamo.fi Seko seosrehuvaunut aton@nic.fi I1onak& Lämpöä taloon Oilon Junior poltin Jäspi 300! varaaja Jämä Moon 10 ilma-vesilämpö pumppu U Kiertovesi pumput alk. 100,” Danfoss patteri termostaatit Gustavsberg allashana Nautic Gustavsberg bide allashana Onniline ilmalämpö pumppu NO9L 25, 80,109,’ 859,- NYT ERÄ HANOJA POISTOHINTAAN’ O LVI-urakointi ja putkityöt sekä LVI-tarvikkeet! MEILTA SAAT MYOS OUYPOLTINHUOLLOT! ILMASTOINTIKONEEN SUODATI1MET MEILTÄ! O O Rauno Niemenmaa Tapio Rinnekari puh. 040 152 1691 puh. 0400 232 190 Tervetuloa konekaupoille Seinäjoelle! Laturitie 12, Hyllykallio TuRuN 0 K0NEKESKuS 0 K0NEFARMI PoHJ1w1 fiJTKI Yrittäjäntie 2, 60100 Seinäjoki, puh. (06) 429 1100 myynti@pohjanmaanputki.fi www.hanakat.fi itua 3 P2011 21 r