TALLETUSSUOJARAHASTO

TALLETUSSUOJARAHASTO
INSÄTTNINGSGARANTIFONDEN
TOIMINTAKERTOMUS 2011
1
Rahaston tarkoitus ......................................................................................................................... 1
2
Rahaston jäsenet............................................................................................................................ 1
3
Toimintaympäristö ........................................................................................................................ 2
4
Toiminnan painopistealueet .......................................................................................................... 2
5
Korvaustapaukset .......................................................................................................................... 3
6
Kannatusmaksut ja toiminnan tulos .............................................................................................. 3
7
Suojattujen talletusten määrä ........................................................................................................ 4
8
Rahaston varat ja sijoitukset ......................................................................................................... 4
9
Rahaston hallinto .......................................................................................................................... 5
10 Valvonta ja tarkastus ..................................................................................................................... 6
11 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen.................................................................................. 7
12 Arvio tulevasta kehityksestä ......................................................................................................... 7
Bulevardi 28, 00120 Helsinki
Puh. 020 793 4214
talletussuojarahasto@fkl.fi
www.talletussuojarahasto.fi
TALLETUSSUOJARAHASTO
1
TOIMINTAKERTOMUS 2011
1
Rahaston tarkoitus
Rahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien talletuspankkien ja
niiden ulkomailla olevien sivuliikkeiden tallettajien saamisten
turvaaminen.
Talletuksia
saavat
vastaanottaa
ainoastaan
talletuspankkitoimiluvan saaneet luottolaitokset. Talletukset ovat
erityisesti kotitalouksille merkittävin rahoitusvarallisuuserä.
Rahasto turvaa myös ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien
sivuliikkeiden tallettajien saamiset siltä osin, kun ulkomainen
luottolaitos on hakenut rahaston jäsenyyttä täydentääkseen kotivaltionsa
mukaista tallettajien saamisten suojaa.
2
Rahaston jäsenet
Kaikki
kotimaassa
toimiluvan
saaneet
talletuspankit
ovat
Talletussuojarahaston jäseniä. Talletussuojarahaston jäseninä oli vuoden
2011 lopussa 288 talletuspankkia.
Talletussuojarahaston jäseniä olivat vuoden 2011 lopussa Aktia Pankki
Oyj, Eufex Pankki Oyj, Evli Pankki Oyj, FIM Pankki Oy, Itella Pankki
Oy, Nordea Pankki Suomi Oyj, OP-Pohjola osk:n jäsenpankit
(osuuspankkien yhteenliittymä), POP Pankkiliitto osk:n jäsenpankit,
Sampo Pankki Oyj, S-Pankki Oy, Suomen AsuntoHypoPankki Oy,
Säästöpankkiliitto ry:n jäsenpankit, Tapiola Pankki Oy sekä
Ålandsbanken Abp.
Tällä hetkellä Talletussuojarahastossa ei ole jäsenenä ulkomaisten
luottolaitosten Suomessa sijaitsevia sivuliikkeitä.
Vuoden 2011 aikana jäseniksi liittyivät Eufex Pankki Oyj ja Itella
Pankki Oy. Lisäksi POP Pankki-ryhmässä eräiden rahaston olemassa
olevien jäsenten kesken tapahtui sulautuminen Osuuspankki Poppiaksi.
Säästöpankkiryhmässä puolestaan Tuuloksen Säästöpankki sulautui
Lammin Säästöpankkiin. Lisäksi osuuspankkien yhteenliittymään
kuuluvien pankkien lukumäärä supistui sulautumisten seurauksena
kahdeksalla. Vuoden 2011 aikana Talletussuojarahastosta erosivat SEB
Gyllenberg Private Bank Oy ja eQ Pankki Oy.
TALLETUSSUOJARAHASTO
3
2
Toimintaympäristö
Toimintaympäristö oli vuonna 2011 epävakaa. Toimintaympäristöä
leimasi ennen kaikkea euroalueen julkisen talouden kriisin syveneminen
loppukesästä alkaen eurovaltioiden rahoituskustannusten eriytyessä
toisistaan. Kreikan ja Irlannin ohella myös Portugalin valtio joutui
tukeutumaan Euroopan unionin apuun, ja epävakaus lisääntyi eräiden
muiden etelä-Euroopan valtioiden joukkolainamarkkinoilla, johtaen
muun
muassa
hallitusten
vaihtumiseen.
Eurooppalaisella
pankkisektorilla on yllä mainittujen valtioiden rahoitukseen liittyviä
vastuita, joten pankkien välinen luottamus heikkeni selvästi vuoden
jälkimmäisellä puoliskolla. Toimintaympäristöä leimasivat myös
valtionlainojen aseman riskittöminä sijoituskohteina uudelleenarviointi
sekä kehittyneiden maiden korkeimpien luottoluokitusten mureneminen
sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.
Euroalueen julkisen talouden kriisi vaimensi maailmantalouden kasvua.
Vaikka useissa kehittyvissä talouksissa talouskasvu jatkui vahvana, jäi
Euroopassa kasvu selvästi vaatimattomammaksi. Myös Suomen
talouskasvu hidastui vuonna 2011.
Kotimaisen pankkisektorin vakavaraisuusasema säilyi vahvana ja
tulostaso olosuhteisiin nähden kohtuullisena. Kotimaiset pankit eivät
eteläisen Euroopan lailla kärsineet euroalueen julkisen talouden kriisistä.
Vuoden 2011 alkupuolella pitkät korot olivat kasvussa, mikä
alkuvuodesta laski joukkovelkakirjalainojen tuottoja. Euroalueen
julkisen talouden kriisin kärjistyttyä uudelleen kesällä 2011 kääntyi
korkotaso kuitenkin uudelleen laskuun, ja oli loppuvuonna
poikkeuksellisen matalalla tasolla.
Talletuskannan kasvu kiihtyi vuonna 2011 Suomessa, ja talletuskanta
kasvoi Suomessa muuta euroaluetta nopeammin. Riskinottohalukkuuden
vähentyessä
kotitalouksien
suosiossa
olivat
lähinnä
määräaikaistalletukset.
Talletuskannan
kasvun
myötä
myös
Talletussuojarahaston vastuiden arvioidaan vuoden 2011 aikana
kasvaneen.
4
Toiminnan painopistealueet
Rahaston toiminnan painopistealueisiin vuonna 2011 kuuluivat rahaston
sijoitus- ja riskienhallintaperiaatteiden ja -käytäntöjen kehittäminen ja
varainhoitosopimusten uudelleenkilpailutus. Rahasto päivitti myös
varautumissuunnitelmaansa, seurasi talletussuojanormiston uudistushankkeita ja käynnisti verokohtelunsa oikaisuhankkeen. Lisäksi rahasto
kehitti hallintokäytäntöjään ja niihin liittyvää ohjeistusta.
TALLETUSSUOJARAHASTO
5
3
Korvaustapaukset
Vuonna
2011
ei
tapahtunut
korvaustapauksia,
Talletussuojarahasto olisi turvannut tallettajien saamisia.
joissa
Talletussuojarahastolla oli kuitenkin edelleen takautumissaatava Sofia
Pankki Oyj:ltä (selvitystilassa). Takautumissaatava syntyi Sofia Pankki
Oyj:n
talletuspankkitoimiluvan
tultua
peruutetuksi,
kun
Talletussuojarahasto toukokuussa 2010 suoritti pankin tallettajien
jäännössaatavat, yhteensä 20,7 miljoonaa euroa. Talletussuojarahaston
31.12.2011 jäljellä oleva takautumissaatava korkoineen selvityspesältä
oli 3,8 miljoonaa euroa, josta koron osuus oli 1,0 miljoonaa euroa.
6
Kannatusmaksut ja toiminnan tulos
Talletussuojarahasto peri vuonna 2011 jäseniltään kannatusmaksuina
71,5 miljoonaa euroa (57,9 miljoonaa vuonna 2010). Kannatusmaksujen
kasvu johtui pääosin 31.12.2010 voimaan astuneesta talletussuojan
enimmäismäärän korottamisesta 50 000 eurosta 100 000 euroon.
Talletussuojarahaston sijoitustoiminnan nettotuotto vuonna 2011 oli
kirjanpidossa 20,9 miljoonaa euroa (18,1 miljoonaa euroa vuonna 2010).
Sijoitustoiminnan bruttotuotot kirjanpidossa olivat 26,5 miljoonaa euroa
(23,3 miljoonaa euroa vuonna 2010), joista korkotuottojen osuus oli 15,8
miljoonaa euroa (15,7 miljoonaa euroa vuonna 2010) ja myyntivoittojen
osuus 10,6 miljoonaa euroa (7,5 miljoonaa euroa vuonna 2010).
Sijoitustoiminnan kulut olivat 5,6 miljoonaa euroa (5,2 miljoonaa euroa
vuonna 2010), joista myyntitappioiden osuus oli 4,8 miljoonaa euroa
(4,3 miljoonaa euroa vuonna 2010) ja varainhoitajille maksettujen
omaisuudenhoitopalkkiot yhteensä 676 tuhatta euroa (802 tuhatta euroa
vuonna 2010).
Sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin laskettuna oli 4,6 % (2,6 %
vuonna 2010). Sijoitustoiminnan tuotto vuonna 2011 oli salkun pitkän
aikavälin tuotto-odotusta korkeampi. Tämä johtui rahaston sijoitus- ja
riskienhallintaohjeistuksessa varovaisesti määritellyistä riskibudjetista ja
riskirajoitteista, jotka euroalueen julkisen talouden kriisin syvenemisestä
johtuvassa haastavassa markkinatilanteessa vuonna 2011 rajoittivat
tehokkaasti salkun riskitasoa tavanomaiseen vertailuindeksipohjaiseen
sijoittamiseen verrattuna.
Rahaston hallinnon kulut olivat 342 tuhatta euroa (221 tuhatta euroa
vuonna 2010). Talletussuojarahaston asiamiehen toimen muuttaminen
kokopäivätoimiseksi 1.9.2010 alkaen lisäsi rahaston kuluja. Lisäksi
vuonna 2011 rahastolle aiheutui tavallista suurempia kuluja
toimenpiteistä,
jotka
liittyivät
rahaston
sijoitusja
TALLETUSSUOJARAHASTO
riskienhallintaperiaatteiden ja -käytäntöjen kehittämiseen
varainhoitosopimusten uudelleen kilpailuttamiseen.
4
sekä
Tilikauden tuloveroiksi muodostui 5,4 miljoonaa euroa (4,6 miljoonaa
euroa vuonna 2010).
Tilikauden ylijäämä oli 15,2 miljoonaa euroa (13,2 miljoonaa euroa
vuonna 2010). Ylijäämä siirretään luottolaitoslain 110 §:n mukaisesti
valtuuskunnan päätöksellä Talletussuojarahaston pääomaan.
7
Suojattujen talletusten määrä
Talletuskannan kokonaismäärä sekä suojattujen talletusten määrä
selviävät
vuosittain
kannatusmaksukyselyjen
tuloksena.
Kannatusmaksukyselyihin vastataan edellisen vuoden viimeisen päivän
tilanteen mukaan, joten 31.12.2011 määrät selviävät vuoden 2012
kannatusmaksukyselyjen tuloksena keväällä 2012.
Vuoden 2010 lopussa talletuskannan kokonaismäärä rahaston
jäsenpankeissa oli 119 miljardia euroa (110 miljardia euroa vuoden 2009
lopussa). Talletussuojan piirissä olevien, Talletussuojarahaston varoista
katettavaksi maksukyvyttömyystilanteessa tulevien nk. suojattujen
talletusten enimmäismäärä oli vuoden 2010 lopussa 74 miljardia euroa
(60 miljardia euroa vuoden 2009 lopussa). Suojattujen talletusten kasvu
johtui 31.12.2010 voimaan astuneesta talletussuojan enimmäismäärän
korottamisesta 50 000 eurosta 100 000 euroon.
Rahaston sijoitettujen varojen suhde suojattuihin talletuksiin 31.12.2010
oli 0,9 prosenttia, ja suhdeluvun arvioidaan 31.12.2011 mennessä
kasvaneen noin 1,0 prosenttiin.
8
Rahaston varat ja sijoitukset
Rahaston sijoitettujen varojen markkina-arvo 31.12.2011 oli 789,9
miljoonaa euroa (688,4 miljoonaa euroa 31.12.2010).
Toteutetun kilpailutuksen tuloksena varojen sijoittamisesta on tehty
varainhoitosopimus Danske Capital, Sampo Pankki Oyj:n, Evli Pankki
Oyj:n, SEB Varainhoito Suomi Oy:n sekä Tapiola Omaisuudenhoito
Oy:n kanssa.
Varat olivat vuoden lopussa sijoitettuina Suomen ja muiden EUvaltioiden vastuulla oleviin sitoumuksiin, suomalaisten kuntien vastuulla
oleviin sitoumuksiin, euromääräisen lyhyen koron rahastoihin,
Talletussuojarahastoon kuulumattomien luottolaitosten sitoumuksiin ja
muiden yhteisöjen sitoumuksiin seuraavasti:
TALLETUSSUOJARAHASTO
Liikkeeseenlaskija
Suomen valtio ja
muut EU-valtiot
Suomalaiset kunnat
Lyhyen koron
rahastot, euro
Luotto- ja
rahoituslaitokset
Muut yhteisöt
Käteinen
YHTEENSÄ
5
Osuus salkusta
31.12.2011 (%)
53,4
Osuus salkusta
31.12.2010 (%)
63,4
11,0
4,9
5,4
8,7
16,5
11,1
13,6
0,6
100
10,1
1,3
100
Sijoitusjakauma vuoden lopussa oli seuraava:
Omaisuuslaji
Pitkät
korkosijoitukset
Valtiot ja
julkisyhteisöt
Yrityslainat
Lyhyet
korkosijoitukset
Rahamarkkina
Käteinen
YHTEENSÄ
Osuus salkusta
31.12.2011 (%)
73,3
Osuus salkusta
31.12.2010 (%)
65,8
56,2
50,5
17,0
26,7
15,3
34,2
25,8
1,0
100
32,9
1,3
100
Talletussuojarahasto ei ole ottanut luottoa toimintaansa varten.
9
Rahaston hallinto
Rahaston jäsenet nimeävät rahaston valtuuskunnan. Valtuuskunta piti
yhden kokouksen vuonna 2011.
Talletussuojarahaston valtuuskunnan jäseninä kaudella 2010 - 2012
toimivat:
Nimi
Yhtiö
Toimikausi alk.
Markku Haapasalmi
Heikki Honkanen
Hannele Koskela
Pasi Kämäri
Nordea Pankki Suomi Oyj
Tapiola Pankki Oy
Sampo Pankki Oyj
Säästöpankkiliitto ry:n jäsenpankit
2007
2010
2007
2010
TALLETUSSUOJARAHASTO
Kirsi Lauslahti
Terhi Markula
Veli-Matti Parmala
Ari Pauna
Anne-Maria Salonius
Jussi Sokka
Jarl Sved
Heikki Vitie
Bengt Wahlström
Sakari Wuolijoki
6
POP Pankkiliitto osk:n jäsenpankit
eQ Pankki Oy
S-Pankki Oy
Suomen AsuntoHypoPankki Oy
Ålandsbanken Abp
FIM Pankki Oy
Aktia Pankki Oyj
OP-Pohjola osk:n jäsenpankit
Evli Pankki Oyj
SEB Gyllenberg Private Bank Oy
Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi
puheenjohtajana Markku Haapasalmi.
Heikki
Vitie
2010
2010
2007
2004
2010
2010
2004
2004
2010
2010
ja
vara-
Talletussuojarahaston hallituksen jäseninä vuonna 2011 toimivat:
Nimi
Toimikausi alkanut
Heikki Alanen
Juha Hammarén
Jukka Huotari
Taina Kallio
Helena Laine
Harri Luhtala
Harri Mattinen
Raimo Mäkilä
2006
2008
2007
2006
2010
2007
2009
2008
Tällä hetkellä Talletussuojarahastossa ei ole jäsenenä ulkomaisten
luottolaitosten Suomessa sijaitsevia sivuliikkeitä, joten niillä ei ole
hallituksessa edustajaa.
Hallituksen puheenjohtajana toimi Harri Luhtala ja varapuheenjohtajana
Heikki Alanen. Hallituksella oli yhteensä 11 kokousta vuonna 2011.
Lisäksi hallitus teki sähköpostin välityksin kolme erikseen pöytäkirjattua
päätöstä.
Talletussuojarahaston asiamiehenä on 1.9.2010 alkaen toiminut OTK
Mirjami Kajander-Saarikoski. Vara-asiamiehenä on 1.7.2010 alkaen
toiminut OTK Tuomas Majuri.
10 Valvonta ja tarkastus
Talletussuojarahaston toimintaa valvoo Finanssivalvonta.
Talletussuojarahaston tilintarkastajana toimi KHT Raija-Leena
Hankonen ja varatilintarkastajana KHT Eija Kauppi-Hakkarainen.
TALLETUSSUOJARAHASTO
7
11 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Talletussuojarahaston toiminnassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen
tapahtunut olennaisia tapahtumia.
12 Arvio tulevasta kehityksestä
Vuonna 2012 julkisten talouksien kriisien odotetaan edelleen leimaavan
taloudellista
toimintaympäristöä.
Myös
rahoitusmarkkinoiden
epävakauden arvioidaan jatkuvan.
Suhdannenäkymät vuodelle 2012 ovat vaimeat. Vaikka talouskasvun
hidastuminen on lähtökohtaisesti omiaan heikentämään pankkien
toimintaympäristöä, on kotimaisen pankkisektorin taloudellinen tilanne
vakaammalla pohjalla kuin useimmissa Euroopan maissa.
Talletussuojarahaston korvausvelvollisuuden syntymistodennäköisyyden
ei arvioida olevan tavanomaista korkeampi. Tallettajien turvaamiseksi
säädettyjen lakisääteisten määräaikojen jatkuva lyhentyminen kuitenkin
edellyttää Talletussuojarahastolta jatkossa aiempaa laajempaa
etukäteisvalmistautumista mahdollisen korvaustilanteen varalta.
Muutoinkin kansainvälisessä normistossa omaksutut periaatteet
edellyttävät
Talletussuojarahastolta
määrätietoista
toiminnan
kehittämistä.
Euroalueen korkotaso on heikkojen suhdannenäkymien vuoksi
poikkeuksellisen matala. Turvaavimpien joukkovelkakirjojen tuottojen
arvioidaan jäävän varsin mataliksi. Rahaston sijoitustoiminnan tuoton
arvioidaankin vuonna 2012 jäävän salkun pitkän aikavälin tuottoodotusta matalammaksi.
Helsingissä helmikuun 28. päivänä 2012
Talletussuojarahaston hallitus