Kuntalaisten terveyspalvelut
LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 1/2012 Palveluseteli yllätti positiivisesti HUS:n malli laajenemassa Lääkäripalvelut ja kuntien talous Asiakkaille vapaus valita Kuntalaisten terveyspalvelut Kunnallisvaaleissa ratkaistaan palvelujen saatavuus • ortopedia • käsikirurgia • neurokirurgia • verisuonikirurgia • vatsaelinkirurgia • plastiikkakirurgia • lastenkirurgia • urologia • gynekologia • korva-, nenä-, kurkkutoimenpiteet • 70 kirurgia • 4 leikkaussalia • 11-paikkainen heräämö KOSKISAIRAALA Koskiklinikan moderni yksityissairaala Tampereen keskustassa Kirurgimme ovat kokeneita ammattilaisia ja edustavat suomalaista kärkiosaamista omilla erikoisaloillaan. Haluamme asiakkaidemme toipumisen olevan mahdollisimman miellyttävää ja pyrimme kaikessa palvelussamme yksilölliseen ja ystävälliseen huolenpitoon. Koskisairaala on erinomainen vaihtoehto, kun haluat itse vaikuttaa leikkausajankohtaasi ja saada hoitoa yksilöllisesti ja jonottamatta. KOSKISAIRAALA KOSKISAIRAALA Koskikeskus • 3. krs Hatanpään valtatie 1 • 33100 Tampere • puh. + 358 3 2506 506 • koskisairaala@koskiklinikka.fi • www.koskiklinikka.fi Pääkirjoitus Ratkaistavana terveydenhuollon tulevaisuus Valtionhallinnossa on käynnistetty laaja kuntarakenteen uudistamishanke. Samassa yhteydessä on tavoitteena valmistella ja päättää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja rahoitusta käsittelevän lainsäädännön uudistamisesta. Näiden kiinteästi toisiinsa liittyvien ratkaisujen tavoitteena on turvata hyvinvointipalvelujen oikeudenmukainen saatavuus ja laatu myös tulevaisuudessa. Kaikkien kansalaisten arkeen vaikuttavien uudistusten lainsäädännöllinen viitekehys päätetään kansallisella tasolla eduskunnassa. Asioiden käytännön toteutus jää kuitenkin paikallis- ja aluetasolle. Ensi lokakuussa vaalikaudelle 2013– 2016 valittavista uusista kuntavaltuutetuista tulee paljon vartijoita. Terveyspalvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille ja palvelut rahoitetaan pääosin verovaroin. Kunnilla on jo vuoden 1993 valtionosuuslain uudistuksesta lähtien ollut mahdollisuus hyödyntää sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa yksityisiä toimijoita. Sosiaalipalveluiden järjestämisessä kunnat ovatkin käyttäneet tätä mahdollisuutta. Kunnat ostavat järjestämistään sosiaalipalveluista nykyisin yli kolmanneksen yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Terveyspalveluissa ostot yksityiseltä sektorilta ovat vain noin neljä prosenttia. Myös palvelusetelijärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto on ollut hitaampaa terveydenhuoltosektorilla. Palvelumarkkinoiden kehittäminen ja hyödyntäminen on terveydenhuollossa vielä lähes hyödyntämätön voimavara. Kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja ikärakenteen muutos edellyttävät tehokkuuden lisäämistä myös terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Yleisesti tiedetään ja tunnustetaan, että kilpailun lisääminen tuotteiden ja palvelujen tuotannossa tehostaa toimintaa. Tästä on näyttöjä muilta toimialoilta ja myös sosiaalipalveluista. Terveydenhuollossa palvelumarkkinoiden kehittämistä ja kilpailun hyödyntämistä vierastetaan. Terveyspalvelumarkkinoiden toimivuuden kehittäminen edellyttää kansalaisten ostovoiman lisäämistä sekä oikeudenmukaisten pelisääntöjen luomista koko tuottajakentälle. Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa ostopalvelujen ja palvelusetelijärjestelmien hyödyntämisen. Yksityinen sektori tuottaa viidenneksen Suomen terveyspalveluista. Useissa terveyspalveluissa yksityisen sektorin tuotanto-osuus on jo yli puolet. Terveyspalveluja tuottavat erilaiset, erikokoiset ja erilaisen omistuspohjan omaavat yritykset. Yksityiset terveyspalveluyritykset ovat osaltaan sektori tuottaa ”Yksityinen viidenneksen Suomen terveyspalveluista. ” turvanneet laadukkaiden palvelujen hyvän ja joustavan saatavuuden. Terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen yhteydessä olisi kohtalokas virhe jättää yksityisen sektorin tarjoamat mahdollisuudet hyödyntämättä. Toivon, että kuntavaltuustoissa tehdään ensi vaalikaudella linjakkaita ja rakentavia päätöksiä myös terveyspalvelumarkkinoiden kehittämiseksi. Tässä lehdessä kerrotaan Suomen terveydenhuollon yksityisestä sektorista ja alan näkemyksistä terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseksi. Toivon Sinulle mielenkiintoisia sekä ajatuksia ja keskustelua herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden parissa. Ismo Partanen Toiminnanjohtaja 3 KESÄN TUNTURILOMA alk. 72,- /huone ELÄMYSKESKUS RANTASIPI RUKAHOVI SUOSITTU TUNTURIHOTELLI ympärivuotisten aktiviteettien sydämessä Rukalla. Tunturihotellissa huoneita ja sviitteja 180, 5 ravintolaa, saunoja. Lisäksi 48 rivitalohuoneistoa 2-6 hengelle, joissa sauna, vaatteiden kuivauskaappi ja keittiö. Nauti lomatunnelmasta, vaelluksesta, retkeilystä ja monipuolisista oheisohjelmista. Tästä ei loma parane! RAVINTOLA KALTIOKIVI palvelee joka päivä. Herkkuja moneen makuun, pizzat, pastat, pihvit, salaatit. Lapsille oma lista ja leikkinurkka. Ravintola Rukahovissa tähtiartisti, elävää musiikkia ja listalta koillismaan herkkuja. Tellu Night & Karaoke yöelämään! KOKOUSTILAA IDEOILLE JA INSPIRAATIOLLE Kokouskeskuksessa tilat jopa 400 hengelle, useita ryhmätyötiloja. Loistava paikka eri tyyppisiin kokouksiin ja juhliin. Sis. 1 yön majoituksen 1 tai 2 hengen huoneessa, runsaan buffet-aamiaisen ja saunan. Alkaen-hinta voimassa 1.6.-31.8.2012. Lomahintaisia huoneita rajoitetusti. Lisätiedot ja varaukset puh. 08 859 10 tai www.hotellimaailma.fi. Rukankyläntie 15, Rukatunturi, ruka.rantasipi@restel.fi, www.rantasipi.fi Varmista itsellesi parhaat hotelli- ja kylpyläedut. Liity: www.rantasipi.fi/inside Sisältö 1/12 Tässä numerossa: 18 Kirsti Castrén: Paikallista palvelua lähellä asiakasta. 20 LPY 6 Uutuutena valtakunnallinen lupa 8 tervekunta.fi: Terve tulevaisuus tehdään kunnissa 9 Palvelumarkkinoita kehittämässä 10 HYKSin Oy:n kilpailua vääristävä malli leviämässä 14 Kilpailu tuo tehoja 18 Lääkärikeskusta arvostetaan Porvoossa 20 Palveluseteli yllätti 23 Lääketutkimuksen ylläpito tärkeää 24 Monipuolinen yksityissektori 26 Laastari Lähiklinikka esimerkki palveluinnovaatiosta 28 PlusTerveys Oy – lääketieteen käsityöläisiä 30 Koskiklinikan Varkila: Palvelukokemus ratkaisee 14 Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi | Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, Mäkelänkatu 2 A, 00500 Helsinki, puh. 040 518 5799 | Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, www.kumppania.fi, info@kumppania.fi, tuottaja: Leena Roskala 040 508 1100, tässä numerossa: Susanna Alanen, Julia Hannula, Karri Laihonen, Milla Majander, Kalevi Ketoluoto | Kannen kuva: Julia Hannula | Kuvapankit: Futureimagebank, Dreamstime, ScandinavianStockPhoto | ISSN 1799-9782 5 Sensori TY T Y S K HYVÄ TY T Y S K VÄ Valtakunnallisen luvan käyttöönotossa haasteita YTTY S K Ä HYV HYVÄKSYTTY TY T Y S K VÄ HYVÄKSYTTY Y KSYTT YTTY S K Ä YV HYVÄKSYTTY H Toimivat käytännöt vähitellen TY T Y S K HYVÄ TY T Y S K HYVÄ 6 LPY 1/12 Valtakunnallinen lupa yksityisten terveyspalvelujen tuottamiseksi otettiin käyttöön vuonna 2009. Aluehallintovirastot myöntävät edelleen alueellisia lupia. Kun toiminta, johon lupaa haetaan, tapahtuu kahden tai useamman aluehallintoviraston alueella, luvan myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. – Valtakunnallisen luvan etuna on, että lupaprosessin aikana hakija asioi vain yhden lupaviranomaisen kanssa, sanoo sosiaalineuvos Esa Koukkari, Valviran Rovaniemen yksikön päällikkö. Terveydenhuollon palvelujen antamista koskevan luvan hakijalla on oltava asianmukaiset tilat ja laitteet. Palveluntuottajalla tulee olla koulutettu henkilökunta, toiminnan on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus. Yrityksessä on oltava lupaviranomaisen hyväksymä, terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja. YTTY S K Ä HYV Valtakunnallisen luvan alkutaipale ei ole ollut toimijoiden kannalta paras mahdollinen. Parannustavoitteita on jo asetettu. – Lupien myöntämisen tekee haasteelliseksi toimipaikkojen runsas määrä. Keskimääräinen käsittelyaika on ollut viisi kuukautta. Hakemukset kannattaa siis jättää hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Kuluvan vuoden aikana on tavoitteena saada sähköinen asiointijärjestel- mä lyhentämään käsittelyaikoja, Esa Koukkari sanoo. Kehitettävää on PlusTerveys Oy on yksi valtakunnallisen luvan hakijoista. Yrityksellä on satoja toimipaikkoja ja lupaprosessi on vielä kesken. – Prosessi on ollut monimutkainen ja työllistävä sekä meille että Valviralle. Keskustelu aloitettiin sillä, että lupaa olisi järkevä hakea kaikille toimipisteille saman vastaavan johtajan alaisuudessa. Mutta ei se ollutkaan niin yksinkertaista. Välillä luulimme, että jokaiselle toimialalle pitäisi olla oma vastaava johtaja, eli meillä se tarkoittaisi yli 30 vastaavaa johtajaa. Pitkien neuvottelujen jälkeen lopulta pystyimme jatkamaan prosessia kahdella vastaavalla johtajalla, kertoo PlusTerveys Oy:n lääketieteellinen johtaja Pirkko Grönroos. Joustavuutta systeemiin Toimiluvista tulee helposti päällekkäisiä. Jos esimerkiksi gynekologikeskuksessa toimii kolme eri yhtiötä samoissa tiloissa, jokainen yhtiö tarvitsee luvan, vaikka tilat ja välineet ovat yhteiset. – Ongelmana on, ettei laki vastaa todellisuutta. Monimutkaisuus ei ole kenenkään vika, vaan yritämme kaikki tehdä, kuten laissa sanotaan. Systeemi on hyvin raskassoutuinen. Päällekkäisten toimilupien viidakosta olisi päästävä, Pirkko Grönroos pohtii. Lupahallinnon uudistuksen tavoit- Tiesitkö, että... nyt voit käydä osoitteessa www.kela.fi/hintavertailu vertailemassa eri kuntien yksityisten lääkäripalvelujen keskimääräisiä hintoja. Vuonna 2010 myönnettiin yhteensä 67 terveydenhuollon lupaa 660 toimipaikalle. Viime vuonna myönnettiin jo yhteensä 158 lupaa 1039 toimipaikalle. Osa luvista on uusia ja osa muutoslupia. ACUTE Toiminnanohjausta • lääkärikeskukseen • sairaalaan • työterveyshuoltoo n • fysioterapiaanjjaa kuntoutukseen Lupa pitää olla Yksityisten terveyspalveluiden tuottaminen edellyttää lupaa. Lupahallinto perustuu lakiin yksityisistä terveyspalveluista. Terveydenhuollon palveluja ovat laboratoriotoiminta, radiologinen toiminta, terveydentilan tai sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi tehtävät tutkimukset ja toimenpiteet, fysioterapeuttinen toiminta, työterveyshuolto, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut, hieronta sekä sairaankuljetuspalvelut. Lupaa ei edellytetä, jos kyseessä on sairaankuljetus valtion, kunnan tai kuntayhtymän hallinnassa olevalla sairasautolla. Työnantajan itse järjestämän työterveyshuollon lakisääteiset palvelut eivät vaadi lupaa. Itsenäiset ammatinharjoittajat eivät lupaa tarvitse, mutta heidän pitää tehdä aloitusilmoitus aluehallintovirastoon. teena on kuitenkin ollut helpottaa jokaisen tahon toimintaa. Lupahallinto on etukäteisvalvontaa parhaimmillaan. Näin varmistetaan tuotettavien palveluiden asianmukaisuus ja edistetään potilasturvallisuutta. Valviran ja aluehallintovirastojen sekä kuntien hyvä yhteistyö on tärkeää luvanhakuvaiheessa ja palveluiden valvonnassa. – Kuntien palvelurakenne on ollut pitkään muutoksessa. Kunnat käyttävät yhä enemmän yksityisten palveluntuottajien tuottamia ostopalveluita. Kun palvelut monimuotoistuvat ja ketjuuntuvat, kaipaa laki yksityisestä terveydenhuollosta pikaista uudistamista, Esa Koukkari toteaa. HYV ÄKS YTT Y HYV ÄKS YTT Y www.acute.fi Sensori Eväitä keskusteluun - tervekunta.fi Terveydenhuollon palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen on yksi merkittävimmistä haasteista seuraavalla kunnallisvaalikaudella. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista selvitetään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Työryhmän väliraportin odotetaan valmistuvan toukokuun lopussa, joten aihepiiri nousee varmuudella keskusteluun myös kuntavaaleissa. Siksi on erityisen tärkeää, että kunnallisvaaleissa keskustellaan aktiivisesti ja asiantuntevasti terveydenhuollon tulevaisuuden ratkaisuista. Yksityiset terveyspalvelutuottajat haluavat olla mukana keskustelussa ja avoimesti kertoa vaihtoehdoista sekä osaltaan auttaa tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Lääkäripalveluyritykset LPY, Terveyspalvelualan Liitto ja Terveydenhuollon palveluntuottajat ry tuottavat yhteistyössä nettisivuston, jolta löytyy eväitä tähän keskusteluun. Osoitteesta www.tervekunta.fi löytyy muun muassa keskustelun avauksia ja tutkimustietoa. Sivustolla julkaistaan säännöllisesti uutta ajankohtaista materiaalia. Vaalikenttä on täynnä kysymyksiä. On tärkeää, että terveydenhuollon tulevaisuuden ratkaisuista keskustellaan koko Suomessa, eri alueilla ja jokaisessa kunnassa aktiivisesti ja asiantuntevasti. Vastauksia kysymyksiin ja näkemyksiä löytyy osoitteesta www.tervekunta.fi. Korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. if.fi Tiesitkö, että... vuonna 2013 voimaan astuvan EU-direktiivin mukaan Euroopan Unionin kansalaisella on oikeus valita oma sairaanhoitopaikkansa. Ota kantaa terveyteen Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut Otakantaa.fi -kansalaisfoorumille ”Miten turvaamme sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa?” -keskustelun. Keskusteluun toivotaan näkökulmia ja mielipiteitä niin kuntien asukkailta kuin työntekijöiltäkin. Keskusteluavauksen johdannossa todetaan, että tarkoituksena on löytää paras tapa järjestää palvelut kuntauudistuksen myötä muodostuvissa uusissa peruskunnissa. Palvelut on tarkoitus järjestää nykyistä laajemmilla väestöpohjilla ja alueilla. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson perustelee keskustelun avausta sillä, että näin suurta uudis- tusta pitää viedä eteenpäin hyödyntäen kuntien, kuntatyöntekijöiden ja palveluiden käyttäjien kokemuksia. – Ilman laajaa yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa ei hyvää tulosta ole edes mahdollista saada aikaiseksi, toteaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Keskustelu on avoinna maanantaihin 21.5.2012 saakka. Jokaisella on nyt mahdollisuus ottaa kantaa. TEM terveyspalvelumarkkinoita kehittämässä Työ- ja elinkeinoministeriössä toimii HYVÄ-ohjelma, johon on koottu ministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon alaan liittyvät kehittämistoimet. LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen on kutsuttu HYVÄohjelman ministerivetoisen ohjausryhmän pysyväksi asiantuntijaksi. HYVÄ-ohjelmaan sisältyy sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriölle kohdistettuja ehdotuksia toimenpiteistä, joiden TEM katsoo olevan edellytyksenä sote-alojen yritystoiminnan kehittymiselle. – On hienoa, että TEM toimii aktiivisesti ja yhteistyöhaluisesti toimialamme palvelumarkkinoiden kehittämiseksi. Ministeriö on nostanut esille asiakaslähtöisyyden ja asiakasvalinnan lisäämisen sote-alojen palvelutuotannossa sekä eri toimijoiden sääntelyn ja valvonnan perusteiden yhdenmukaistamisen. Nämä tavoitteet sisältyvät myös LPY:n tavoitteisiin, toteaa Ismo Partanen. Hyvän hoidon tukena Tieto on tuottanut terveydenhuoltoa tukevia ratkaisuja jo yli 40 vuotta. Kokonaisvaltainen ja asiantuntemuksella kehitetty terveydenhuollon järjestelmä tukee potilaan hyvää hoitoa. tieto.fi Knowledge. Passion. Results. Sensori HYKSin Oy:n epäterve malli leviämässä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUS:n yksityissairaalamalli on leviämässä muualle Suomeen. KeskiPohjanmaan sairaanhoitopiiri suunnittelee vastaavanlaista yksityissairaalaa. Sairaanhoitopiirin valtuusto päättänee Kokkolan iltasairaalan toiminnan aloittamisesta toukokuun lopussa. Suunnitelman mukaan yhtiö perustetaan tänä vuonna ja sen varsinainen toiminta käynnistyisi vuonna 2013. Lääkäripalveluyritykset ry teki alkuvuodesta 2012 hallinto-oikeudelle valituksen HUS:n yksityissairaalan eli HYKSin Oy:n perustamisesta saadakseen selvyyden terveydenhuollon yritystoiminnan pelisääntöihin. LPY on edellyttänyt selkeiden rajojen asettamista julkisen sektorin elinkeinotoiminnalle. Alan yritykset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa, jos nämä suunnitteilla olevat mallit toteutetaan. HUS:n yksityissairaalamallissa taloudelliset riskit toimitila- ja laiteinvestoinneista kantavat viime kädessä veronmaksajat. Tämän vuoksi HYKSin Oy saa merkittävää kilpailuetua muihin toimijoihin nähden. Muut yksityissektorin toimijat joutuvat kantamaan kyseiset taloudelliset riskit itse. Lisäksi HYKSin Oy saa merkittävää kilpailuetua siitä, että sen käyttämät HUS:n toimitilat on rakennettu ja niihin laitteet hankittu arvonlisäverovapaasti. Täten kyseisen yhtiön voidaan katsoa saavan piilotettua investointitukea valtiolta. Viime vaalikaudella hyväksytty sairausvakuutuslain muutos edellyttää, että julkisen sektorin pitää vuokrata tilat yksityisille toimijoille avoimen ja syrjimättömän menettelyn kautta. Helsingin ja Uudenmaan sekä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien suunnitelmien mukaan näin ei toimita, vaan ne aikovat vuokrata tilojansa omistamilleen yhtiöille yksinoikeudella. 10 LPY 1/12 Kysymykseen vastaa Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen HYKSin Oy on saamassa erittäin kalliit toimitilat ja laitteet käyttöönsä yksinoikeudella ja suoriteperusteisella korvauksella. Samoilla markkinoilla kilpailevat yksityiset lääkärikeskusyhtiöt eivät saa mistään käyttöönsä toimitiloja ja laitteita vastaavin ehdoin. Yksityiset lääkärikeskukset joutuvat kantamaan toimitila- ja laiteinvestoinneistaan suuren taloudellisen riskin. HYKSin Oy:n puolesta riskin kantaa sairaanhoitopiiri, jonka toiminta rahoitetaan sen jäsenkuntien eli viime kädessä veronmaksajien rahoilla. Yksityiset lääkärikeskukset maksavat tilojensa ja laitehankintojensa yhteydessä arvonlisäveroa eivätkä voi vähentää sitä, koska terveyspalvelut ovat arvonlisäverotonta toimintaa. Yksityiset lääkärikeskukset eivät myöskään saa arvonlisäveroa takaisin, koska ns. kuntapalautusjärjestelmä ei koske yksityisiä yrityksiä. HYKSin Oy:n tapauksessa tosiasiallinen ja perinteistä lääkärikeskusta vastaava toimija on sairaanhoitopiiri eli HUS. HUS:lla on yksityisiä yrityksiä edullisempi verokohtelu eikä sillä ole konkurssiriskiä. Tällöin kyse on kilpailua vääristävästä ja kielletystä valtiontuesta. Sensori Kuka tuottaa kunnan palvelut? Kuntien asema ja tehtäväkenttä ovat murroksessa. Kunnat eivät voi nojata vanhoihin toimintamalleihin, vaan niiden on etsittävä uusia ratkaisuja järjestääkseen palvelut kuntalaisille. Kuntauudistus muuttaa kuntakentän rakenteita ja tehtäviä. Nämä muutokset vaikuttavat kuntien toimintaan ja myös elinkeinopolitiikkaan. Erityisesti terveys- ja hyvinvointipalveluiden rakenteet ja tuotantotavat ovat merkittävässä murroksessa. – Kunnalla on merkittävä vastuu palvelumarkkinoiden kehityksestä ja toiminnasta. Kuntarakenteen tulevat muutokset, palvelutarpeen kasvu, julkisen talouden heikko tila, työvoiman saatavuus ja paineet tuottavuuden parantamiseksi tekevät julkisten palveluiden tuotantotapojen kehittämisen välttämättömäksi, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen. Kuntien palvelustrategiat Kunnalla on vastuu hankintatoimen linjauksista. Kuntien palvelustrategiat ja hankintapolitiikka varmistavat parhaimmillaan markkinoiden toimivuuden. Kunnan on huolehdittava siitä, ettei nykyinen julkinen monopoli korvaudu yksityisellä monopolilla. – Yrittäjät haluavat olla mukana luomassa reilusti kilpailtuja markkinoita, jotta kuntalaisten valinnanmahdollisuus palveluissa lisääntyy, korostaa Jääskeläinen. Hallitus on asettanut kunnille tavoitteeksi palvelustrategian laatimisen. Siihen sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on ottanut järjestettäväkseen. – Palvelustrategian avulla kunnan tulee määrittää oma roolinsa yksityistä tarjontaa synnyttävänä ja markkinoita kehittävänä toimijana, muistuttaa Kari Jääskeläinen. Kunnan näkökulmasta julkisten ja yksityisten palveluiden kustannusten vertailtavuus on erittäin tärkeää. – Lisäksi olennaista on, kuinka laajasti kunnat antavat asiakkaalle mahdollisuuden valita eri palveluntuottajien välillä esimerkiksi palveluseteleillä. Palvelusetelilaki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää omannäköisiään palvelusetelikäytäntöjä. Palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustehokkuus paranevat kilpailun myötä, kertoo Kari Jääskeläinen. Suomen Yrittäjät ry:n kunnallisvaaliohjelman keskeiset tavoitteet 1. 2. 3. Kunnan päätöksenteon tulee olla yritysmyönteistä. Kunnassa tulee olla elinkeinopoliittinen ohjelma, joka sisältää ainakin palvelustrategian, hankintastrategian ja yritysvaikutusten arvioinnin. Kunnan liikelaitokset ja yhtiöt eivät saa toiminnallaan aiheuttaa markkinahäiriöitä. Kunnissa pitää myös kiinnittää huomiota kunnan omaan toimintaan markkinoilla. Kuntien omistamat liikelaitokset ja yritykset saavat kilpailuetua muun muassa suojatusta asemasta eli konkurssisuojasta, julkisista tuista, alhaisista tuottovaatimuksista, mahdollisista ristiinsubventioista ja niin sanotuista lahjaksi saaduista aloittavista taseista. – Pelisäännöt ovat tarpeen, sillä avoimilla markkinoilla toimivilla julkisilla yhtiöllä on kilpailuetuja suhteessa yksityisiin yrityksiin. Kuntayhtymiä, liikelaitoksia ja kuntien omistamia yhtiöitä arvostellaan usein etäisiksi ja kustannustehottomiksi. Tämä pitää osin paikkansa, mutta ydinkysymys on laadukas ja osaava omistajaohjaus. Kunnissa pitää kiinnittää huomiota omistajaohjaukseen, esittää Kari Jääskeläinen. 13 Sini Pennanen Kuntien oma yritystoiminta Terve kilpailu tuo tehoja Kuntatason päättäjät vaikuttavat olevan yksimielisiä siitä, että terveydenhuollon palvelujen järjestämisen pitää tulevaisuudessa olla yhä kustannustehokkaampaa. Suuri kysymys on, miten tehostaminen onnistuu. 14 LPY 1/12 K untavaalit käydään suurten sosiaali- ja terveydenhuoltokysymysten keskellä. Kuinka paljon terveydenhuollon saatavuus ja laatu painavat kuntien vaakakupissa? Nokian perusturvalautakunnan puheenjohtaja Jari Haapaniemi näkee kustannuksia silmällä pitäen yksityiset terveydenhuoltopalvelut kunnallisten rinnalla välttämättömänä. – Osa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista täytyy ostaa yksityisiltä, jotta kustannusrakenne pysyy järkevänä. Tällä tavoin saadaan joustavuutta palvelujärjestelmään, kertoo Jari Haapaniemi. Nokialla on ostopalveluina hankittu esimerkiksi palveluasuminen ja osa erikoissairaanhoidon palveluista. – Jos pyrkisimme tarjoamaan kaikki palvelut omana työnä, tulisi jo infrastruktuurin rakentaminen yksinkertaisesti liian kalliiksi, Haapaniemi sanoo. Yksityiset toimijat ovat ”osoittaneet olevansa näppäriä uudistumaan ja päätöksenteko on nopeaa. ” Kilpailu luo mahdollisuuksia Kouvolan perusturvalautakunnan puheenjohtaja Minna Tuukkanen pitää palveluiden rahoitusta haastavana. Hänen mukaansa yksityiset palvelut kunnallisten rinnalla luovat positiivista kilpailua. – Yksityiset palvelut mahdollisuutena on hyvä juttu, koska se saa kunnallisenkin sektorin panostamaan palvelujensa laatuun, sanoo Minna Tuukkanen. Hän kuitenkin arvioi, että jos kaikki ne, joilla olisi varaa, siirtyisivät käyttämään yksityisiä terveydenhuoltopalveluja, se kuihduttaisi julkisen sektorin palvelut. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnan puheenjohtajan Pekka Heikkisen mielestä peruspalveluiden tulee olla kunnallisia ja yksityisten palveluntarjoajien rooli on täydentävä. – Palvelujen järjestämisen tulee olla kustannustehokasta, Pekka Heikkinen toteaa ykskantaan. Kuka järjestää, kuka tuottaa palvelun? Sosiaali- ja terveyslautakuntien sekä perusturvalautakuntien puheenjohtajien kommenteissa korostuu, että kunnista ei aina löydy riittävästi resursseja tuottaa palveluja ainoastaan omana työnä. Kuntalaisille päätösvaltaa ja valinnanvapautta Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Anni Vepsäläinen linjaa LPY:n yksiselitteiseksi kuntavaaliteemaksi valinnanvapauden lisäämisen. LPY:n tavoitteena on tarjota kuntalaisille enemmän valinnanvapautta ja mahdollisuuksia päättää omista asioistaan. – Yksi konkreettinen keino valinnanvapauden lisäämiseksi on terveyspalveluseteli. Siitä ollaan saatu erittäin myönteisiä kokemuksia esimerkiksi Kuusamossa ja Tampereen seudulla, kertoo Anni Vepsäläinen. Ikäsidonnaiset menot kasvavat koko ajan ja tämä lisää julkisessa taloudessa kestävyysvajetta. Anni Vepsäläinen pitää tätä merkittävänä pulmana, joka lankeaa kunnanisien ja -äitien ratkaistavaksi. Hänen mukaansa kuntavaaleissa valitut ehdokkaat tulevat olemaan paljon vartijoina. – Kyllä sillä on iso merkitys, ketkä kunnallisvaaleissa pääsevät läpi. Kuntataloudessa suurimmat menot liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tulevien edustajien näkemyksistä riippuu paljon, millaiseksi terveydenhuollon järjestäminen ja budjetti kussakin kunnassa muotoutuvat. 15 Kunnat ja kuntayhtymät ovat vastuussa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä alueellaan. Järjestämisvastuuseen kuuluu huolehtia, että palveluja on kuntalaisten saatavilla joko kunnan itse tuottamana tai muilta palveluntuottajilta hankittuna. Vaikka kunnilla ja kuntayhtymillä on järjestämisvastuu, niillä ei ole tuottamisvastuuta. Usein kustannustehokkain tapa järjestää palvelut on kilpailuttaa niiden tuottaminen. Terveydenhuolto merkittävä vaaliteema Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestäminen tulevaisuudessa on yksi niistä isoista teemoista, jotka nousevat kunnallisvaaliehdokkaiden keskusteluissa esiin. Laitilan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Mika Seikolan mukaan näin on aina ollut, mutta nyt terveydenhuollon järjestämiseen liittyvät kysymykset ovat entisestään korostuneet. – Kuntavaaleissa ja kuntaliitoksissa pitäisi välttää siirtymistä edelleen jähmeämpään byrokraattiseen suuntaan, Mika Seikola sanoo. Hän myöntää, että Vakka-Suomen pikkukaupungissa on sama yleiskansallinen ongelma kuin muuallakin: vakituisia lääkäreitä on vaikea saada. Laitilassa lääkärit hankitaan ostopalveluna. Mika Seikolan mukaan yksityiset toimijat ovat 16 LPY 1/12 osoittaneet olevansa näppärämpiä ja niiden päätöksenteko on joustavampaa. Nokian perusturvalautakunnan nokkamies Jari Haapaniemi muistuttaa, että terveydenhuollon ratkaisut kannattaa äänestettäessä ottaa huomioon. – Joka tapauksessa terveydenhuoltoon kuluu iso osa kuntien budjetista. Jos oman kunnan pärjääminen kiinnostaa, niin kannattaa tarkkaan ottaa huomioon oman ehdokkaan näkemykset terveydenhuollon järjestämiseen liittyvissä asioissa, Jari Haapaniemi toteaa. Kuntavaltuustojen työlistalla: 1. 2. 3. Kuntalaisten valinnanmahdollisuudet terveyspalveluissa Palvelustrategiat, palveluseteli ja muu rakenteiden uudistaminen ja monipuolistaminen Hankintatoimi, elinkeinopolitiikka ja markkinoiden kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kunnan taloudesta Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen lohkaisee valtaosan kuntien budjeteista. Perusturvalautakuntien sekä sosiaali- ja terveyslautakuntien puheenjohtajat eri puolilta Suomea vastasivat kysymykseen, kuinka suuri osa heidän kuntansa taloudesta menee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. 55 % Kouvola 61,5 % Kainuu 60 % Vieremä 60–65 % Kemijoki 50 % Nokia 56 % Laitila 60 % Imatra 55–60 % Kalajoki Näe elämä uusin silmin laser-, kaihi- ja linssileikkauksella! Medilaser Oy on kotimainen, Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. Viimeisen yli 10 vuoden aikana huippukirurgimme ovat auttaneet jo yli 60 000 tyytyväistä asiakasta nauttimaan elämästä uusin silmin. aika Varaa me altam klinik dilaser.fi .me www ESPOO • HELSINKI / EIRAN SAIRAALA • HÄMEENLINNA • JYVÄSKYLÄ • KOTKA • KUOPIO • LAHTI • PORI • SEINÄJOKI • TAMPERE • TURKU • VANTAA Usko omaan alaan vie pitkälle Itsenäinen lääkärikeskus kasvaa ja kehittyy Itä-Uudellamaalla. Toimitusjohtaja Kirsti Castrénilla ja koko yrityksellä on vahva usko oman toimialan tulevaisuudennäkymiin. Itäisellä Uudellamaalla ei ole toista samankokoista terveyspalveluja tuottavaa yksityistä yritystä. K un Porvoossa paikallisen sairaalan ylilääkärit perustivat lääkärikeskuksen vuonna 1972, se tarjosi vain erikoislääkäripalveluita. Vähitellen toiminta laajentui. Nykyään Porvoon Lääkärikeskuksen toiminta-ajatuksena on tarjota monipuolisia ja jatkuvasti kehittyviä terveydenhuoltopalveluja. – Yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanotot muodostavat toiminnan rungon. Työterveyspalveluiden osuus on kasvanut jatkuvasti. Kattavat palvelut ovat asiakkaiden mieleen. – Omassa laboratoriossamme teemme myös itse diagnostiikkaa, kemiaa ja hematologiaa, mikä on tärkeä osa toimintaamme. Lisäksi meillä on päiväkirurginen leikkaussali heräämöineen sekä fysioterapiaosasto. Yhteistyökumppanimme Porvoon Röntgen tarjoaa asiakkaillemme kattavat kuvantamispalvelut, Kirsti Castrén kiteyttää. Porvoon Lääkärikeskus on merkittävä toimija alueella ja yrityksen tavoitteena onkin pysyä johtavana ja suurimpana itsenäisenä terveyspalvelutuottajana Itä-Uudellamaalla. – Yrityksen historialla on tärkeä merkitys ja juhlimmekin tänä vuonna 40. toimintavuottamme. Olemme hyvin tunnettu ja alueen ihmiset pitävät meitä arvossa. Ei täällä edes puhuta Porvoon Lääkärikeskuksesta, vaan pelkästä lääkärikeskuksesta, ja kaikki tietävät, mistä on kyse. Kasvu pitää pinnalla Lääkärikeskuksen nykyinen toimitila ydinkeskustassa on käynyt toiminnan laajentumisen ja monipuolistumisen myötä ahtaaksi. Kauaskantoinen ratkaisu löytyi. Porvoon Lääkärikeskus perusti yhdessä Porvoon Röntgenin, Hammaslääkäriasema Mediuksen, Hammaslaboratorio Pure Artin sekä Porvoon Vanhan Apteekin kanssa kiinteistöosakeyhtiön, joka rakentaa Porvoon Näsin kehittyvälle alueelle 3 000 neliön liiketalon. Uuteen liiketaloon mahtuvat kaikki toimijat saman katon alle. Yhteistyöhanke on hyödyksi kaikille kumppaniyrityksille ja ennen kaikkea se hyödyttää asiakkaita. – Saamme lisättyä vastaanottohuoneita kysyntää vastaavaksi sekä väljemmät ja modernimmat toimitilat. Potilaille on ihanteellista, että kaikki palvelut ovat samassa paikassa. Paikoitustilaa on riittävästi ja meille on helppo tulla. Asiakaskyselyn perusteella asiakkaamme arvostavat paljon sitä, että pihaan pääsee omalla autolla. Helppo saavutettavuus on hyvin tärkeää, Kirsti Castrén sanoo. Rohkeutta ja uskoa alaan Hanke on kokonaisuudessaan 9 miljoonan euron luokkaa, joten se vaatii merkittävää taloudellista sitoutumista. – Emme olisi uskaltaneet lähteä tähän, ellemme olisi pohtineet terveyspalvelualan kehittymistä alueellamme. Asiakkaiden odotukset kasvavat. He haluavat saatavuutta kohtuullisessa ajassa sekä arvostavat valinnanvapautta. ja ”Sairausvakuutuskorvauspalvelusetelijärjestelmien kehittäminen olisi tärkeää. Väestön vanhetessa kysyntä kasvaa, mutta julkisen sektorin resurssit eivät kasva samaan tahtiin. – Uskomme vahvasti yksityisen alan tulevaisuuteen, mutta uskomme myös yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa. Koska resurssit ovat rajalliset, pitäisi terveydenhuoltopalveluita kehittää yhteistyössä ja lopettaa turha vastakkainasettelu, Kirsti Castrén toteaa. Tärkeät tavoitteet saavutetaan yhdessä Kirsti Castrén huomauttaa, että palvelusetelijärjestelmän kehittäminen on hyvä mahdollisuus maamme terveydenhuollolle. Hän toivoo myös lisää tasapuolisuutta terveyspalvelumarkkinoille. Oma merkittävä investointi pisti miettimään muun muassa alv-vähennysoikeutta. – Koska tuottamamme palvelut ovat alvittomina, emme myöskään saa vähentää hankkeesta maksamaamme arvonlisäveroa kuten julkinen sektori. – Myös sairausvakuutuskorvausjärjestelmän kehittäminen olisi tärkeää. Se mahdollistaisi tasapuolisesti yksityisten palveluiden käytön. Järjestelmää pitää yksinkertaistaa asiakaslähtöisemmäksi. – Terveydenhuoltopalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu tulisi eriyttää toisistaan. Näin kunnat järjestäisivät palvelut ja ostaisivat ne sieltä, mistä edullisesti ja kilpailukykyisesti saavat. Tässä kaikessa on haastetta, mutta jos ryhdytään ajamaan parempia terveyspalveluita yhteistyössä, se varmasti onnistuu. Kuntauudistuksessa pitäisi nyt pureutua tähän asiaan täysillä. Kirsti Castrén • Porvoon Lääkärikeskuksessa ammatinharjoittajana vuodesta 1985 lähtien. • Toimitusjohtajana vuodesta 1998. • ”Pidän edelleen vastaanottoa ja olen siten mukana lääkäriaseman jokapäiväisessä käytännön työssä. Kun terveydenhuollon ammattilaisena tuntee työolosuhteet, tukee se myös johtamistyötä.” 19 Palveluseteli toimii Ylöjärven kaupunki otti käyttöön palvelusetelin vuosi sitten. Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia ja epäluulot karisivat jo alkumetreillä. Y löjärvellä erikoissairaanhoidon palveluja on hankittu yksityiseltä sektorilta tavanomaisen kilpailumenettelyn kautta jo vuosia. Kun silloinen hankintakausi optioineen päättyi vuoden 2010 lopussa, tuli ajankohtaiseksi miettiä uusia palvelujen järjestämistapoja. Juuri voimaan tullut uudistettu palvelusetelilainsäädäntö oli omiaan pistämään pyörät pyörimään. Tampereen ympäristökunnissa erikoissairaanhoidon osalta kilpailuttamisesta vastaava perusturvajohtaja Kari Virta kertoo, että palvelusetelin käyttöönottoprosessi sujui kivuttomasti ja melko nopeastikin. 20 LPY 1/12 – Ryhdyin keväällä 2010 valmistelemaan uutta hankintamuotoa. Esitin kumppanikunnille Kangasalalle, Lempäälälle, Pirkkalalle, Nokialle ja Vesilahdelle, että teen tarjouspyynnöt siten, että kilpailutusta voidaan käyttää normaalin hankinnan pohjana tai perusteena palvelusetelihankinnalle, hän kertoo. Kunnista Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi tekivät päätöksen siirtyä palvelusetelimenettelyyn. – Prosessi oli meillä varsin luonteva. Hankinta oli muutenkin ajankohtaista ja uusi, selkeä lainsäädäntö oli piste iin päälle. Palvelusetelin käyttö laajenee Sitran Kuntaohjelman palvelusetelihankkeessa kartoitettiin viime keväänä palvelusetelin käyttöä kunnissa. Sitran ja Kuntaliiton yhdessä toteuttamaan kyselyyn osallistui 225 kuntaa ja kuntayhtymää. Kyselyn mukaan 102 kunnalla ja kuntayhtymällä on käytössään palveluseteli. Palvelusetelin käyttöönottoa ja käytön laajentamista uusiin palveluihin suunnitteli 120 kuntaa. Arvio oli, että palvelusetelin käyttö kaksinkertaistuisi vuoden 2011 aikana. Sosiaalipalveluissa palvelusetelin käyttö oli kyselyn mukaan edelleen suosituinta. 94 kuntaa tai kuntayhtymää käytti palveluseteliä ja 86 suunnitteli sen käyttöönottoa tai Ylöjärvellä haluttiin yksimielisesti lähteä kokeilemaan palvelusetelihankintaa, sanoo Kari Virta. Hinta ja valinnanmahdollisuus Palveluseteli otettiin käyttöön vuoden 2011 alusta. Päätöstä ei ole kaduttu päivääkään. Hankitut tuotteet ovat suurin piirtein samoja kuin aiemminkin eli pääosin erikoislääkärin vastaanottokäyntejä. Kustannukset eivät ole nousseet, pikemminkin on tullut säästöjä. Suurin etu on kuitenkin se, että kuntalaisilla on valinnanmahdollisuus. Ylöjärvellä on kolme hyväksyttyä palveluntarjoajaa: Koskiklinikka, Terveystalo ja Pihlajalinna. Jo tarjouspyyntöön oli kirjattu, että vain rajattu määrä tuottajia hyväksytään. Neljän hyvän vaihtoehdon vertailussa hintataso ratkaisi valinnat. Kaikilla tuottajilla on kuitenkin vähintään kymmeniä lääkäreitä palveluksessaan. Kyse ei ole tavanomaisesta kilpailutuksesta, jossa etukäteen valitut tuotteet hankitaan sopimuksella. Nyt voidaan sopia, että palveluvalikkoon tulee myös lisää tuotteita matkan varrella. – Viime ja tälle vuodelle on palveluntarjoajien kanssa sovittu kiinteät hinnat. Tarjouspyyntömenettelyä ei tarvitse käyttää, voidaan hyväksyä mikä tahansa hintataso, mutta palveluntuottajat tietävät kuitenkin olevansa kilpailutilanteessa. Joka tapauksessa tämä on kuntalaiselle edullista aina, Kari Virta kertoo. Päätös selkeäksi kuntalaiselle Prosessin ainoa haaste liittyi alkutaipaleeseen, kun päätöstä valmistellessa piti miettiä tarkkaan, kuinka palveluseteliin kohdistuvat epäluulot eliminoidaan. – Usein palveluseteliin kohdistuu ennakkoluulo, että rahalla pääsee jonon ohi. Muotoilin sen vuoksi päätöksen sellaiseksi, että palvelusetelillä palveluja hankittaessa pääsee edullisimpaan vaihtoehtoon aina samalla hinnalla kuin vastaavaan julkiseen palveluun. Palvelusetelissä tärkein etu on nopeus. Kunnassa oivallettiin, että ei tässä rahapussilla ketään ohiteta, vaan päinvastoin tarjotaan kaikille tasapuolisesti mahdollisuus päästä nopean ja valinnanvapautta sisältävän palvelun piiriin. laajentamista. Palveluasumisessa palvelusetelin käytön arvioitiin nelinkertaistuvan. Perusterveydenhuollossa 27 kuntaa ja kuntayhtymää käytti palveluseteliä, sen käyttöönottoa tai käytön laajentamista suunnitteli 32 kuntaa. Myös lasten päivähoito näytti olevan kasvava palvelualue. Ylöjärvellä kokemukset ”ovat ällistyttävän hyvät. Kaikki palaute, jota palvelusetelistä on saatu, on ollut myönteistä.” Kari Virta listasi: Palvelusetelin edut kunnalle • Rahansäästö • Ei hankintamenettelyn kankeutta ja juridisten ongelmien riskiä • Palvelun hinnat voivat laskea toiminnan aikana • Ei sopimuksia eikä sopimuskausia • Laskutus on yksinkertaista ja selkeää Palvelusetelin riskit kunnalle • Useita tuottajia kumppanina • Tuottajat voivat halutessaan irtautua toiminnasta • Kustannustasolla ei ole niin määräävää merkitystä kuin hankintamenettelyssä – tämä voi johtaa hintatason nousuun • Kunta ei voi suojella potilasta, jolle tarjotaan ”mersua”, vaikka ”volkkari” riittäisi 21 Myönteistä palautetta ”Prosessin ainoa haaste liittyi alkutaipaleeseen – miten korjaamme ennakkoluulot. ” Kun asioita ryhdytään tekemään uudella tavalla, esiintyy yleensä aina kompastuskiviä. Miten on Ylöjärven laita? – Joudun sanomaan, että ensimmäiseltä toimintavuodelta kokemukset ovat ällistyttävän hyvät. Viime vuonna palveluseteleitä myönnettiin noin 1 800 kappaletta. Kaikki palaute, jota palvelusetelistä ollaan Ylöjärvellä saatu, on ollut myönteistä. Kuntalaiset ovat ihmeissään, kun he tosiaan pääsevät omalääkäriltä nopeasti eteenpäin palvelusetelillä ja saavat vielä itse valita. – Kyse on päivistä, kun julkisella puolella jonotusaika olisi varmasti pidempi. Lääkäreiden vastaanottohinnat eivät juurikaan poikkea toisistaan, mutta vain muutaman euron lisäsatsauksella kuntalainen voi valita sen kalliimmankin vaihtoehdon. Kaikki eivät aina valitse sitä edullisinta, Kari Virta sanoo. Ylöjärvellä on myös ehditty selvittää, paljonko hinnanvaihtelu vaikuttaa. Tuloksista kävi ilmi, että ihmiset helposti sietävät noin 15 euron poikkeaman. Kaikkia kolmea palveluntuottajaa ylöjärveläiset ovat käyttäneet hyvin tasaisesti. – Yhtään kieltäytymistä palvelusetelistä ei ole tähän mennessä tullut, toteaa Kari Virta. MediPOC Ratkaisu vieritestauksen hallintaan laboratoriossasi • Tulokset kirjautuvat automaattisesti ja oikein • Lääkäri ja potilas saavat tulokset nopeammin • Analytiikan laatu on keskuslaboratoriotasoista • Laadunhallinta helpottuu LUOTETTAVA KUMPPANI VIERITESTAUKSEEN MediPOC on kokonaisratkaisu, joka laajimmillaan sisältää ohjelman ja laiteliitännät, laitteet, huollot, reagenssit sekä asiantuntijatuen. www.yml.fi Säästöjä rakennemuutoksin – edelleen korulause Julkisen talouden velkaantuminen edellyttää säästöjä, jotka erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tulee toteuttaa ensisijaisesti rakenteellisin uudistuksin. Juustohöylällä saadaan nopeita säästöjä, mutta leikkausten negatiiviset vaikutukset ovat usein hyötyjä suuremmat eikä uusia toimintatapoja synny. Terveydenhuoltoa koskevat säästötoimet käynnistyivät leikkaamalla lääkekorvausmenoja 113 miljoonalla eurolla. Tämä on kahdeksan prosenttia korvausmenoista. Säästön rajuutta korostaa se, että lääkekorvausmenot ovat kasvaneet viime vuosina vain noin prosentin vuodessa. Viitehintajärjestelmän ja laajennetun lääkevaihdon käyttöönoton ansiosta on jo säästetty yli 500 miljoonaa euroa. ” Rakenteellisia ratkaisuja ei pidetty ensisijaisina.” STM asetti työryhmän tekemään esityksen säästöistä ja korvausjärjestelmän uudistamisesta. Työryhmän toimintaa on ohjannut järjestys: ensin tehdään esitys säästöistä ja vasta sitten korvausjärjestelmän uudistamisesta. Toimeksiannon nurinkurisuutta kuvaa se, että rakenteita uudistaen olisi saatu aikaan taloudellisesti merkittäviä ja terveyspoliittisesti kestäviä säästöjä. ulkopuolisten lääkkeiden tukkuhintojen leikkaukseen. Vain alkuperäislääkkeisiin kohdistuvalla toimenpiteellä on vakavat seuraukset lääkkeiden saatavuudelle ja lääketutkimukselle. Se antaa tutkimus- ja kehityskielteisen viestin. Globalisaatio on siirtänyt lääketutkimusta Euroopasta kehittyviin maihin. Nyt vauhditamme siirtymistä pois Suomesta ja teemme karhunpalveluksen koko yhteiskunnalle. Laadukkaan kliinisen lääketutkimuksen ylläpito Suomessa on tärkeää. Tutkimus tuo kansainvälisiä investointeja sekä korkean osaamisen työpaikkoja. Vielä tärkeämpää on se, että tutkimuksen avulla palvelujärjestelmän toiminnan vaikuttavuutta voidaan parantaa. Tutkimus ylläpitää ja vahvistaa suomalaista lääketieteen osaamista. Tutkimus on kehityksen ja laadun tae sekä investointi hyvinvointiin. Säästöesityksen perusteella lääkehoito nähdään kulueränä eikä sen kehityspotentiaalia hyödynnetä. Tehdään lyhytnäköisiä säästöjä, joiden kielteiset vaikutukset potilaiden lääkehoitoihin, lääkkeiden saatavuuteen ja lääketutkimukseen ovat säästöjä suuremmat. Työryhmä esitti helmikuussa, että säästö jaetaan tasan potilaiden ja lääkealan toimijoiden kesken. Potilaiden osalta säästö toteutetaan laskemalla peruskorvattavien lääkkeiden korvaustaso 42:sta 35 prosenttiin ja alemman erityiskorvausluokan 72:sta 65 prosenttiin. Korvaustason seitsemän prosentin lasku kohtelee kaikkia lääkkeitä tarvitsevia yhtä kaltoin. Reilua olisi suunnata omavastuuosuuden kasvu satunnaisesti lääkkeitä tarvitseville. Satunnaisen ja vähäisen lääkekorvauksen leikkaus ei vaaranna kenenkään lääkehoitoa, mutta korvaustason lasku suurissa menoissa on vakava asia. Paljon lääkkeitä tarvitsevien etua ei ole ajateltu. Elinkeinoelämälle kohdennettavan säästön piti jakautua tasaisesti kaikille alan toimijoille. Näin ei käynyt. Työryhmä päätyi teknisesti helpoimpaan ratkaisuun eli viitehintajärjestelmän Työryhmä päätyi kyseiseen esitykseen, koska se noudatti hallitusohjelmaa ja viime syksyn kehyspäätöksiä orjallisesti. Se arvioi lääkehuoltoa vain kulujen karsimisen näkökulmasta. Sitä, onko päätös sosiaali- ja terveyspoliittisesti oikeudenmukainen tai miten se toimii työkaluna terveydenhuollon kehityksessä, ei arvioitu. Lääkekorvausjärjestelmän säästöesityksen osalta voi todeta, että rakenteellisia ratkaisuja ei pidetty ensisijaisena. Harmillista, koska säästöjä tuottava ja järjestelmän laatua parantava rakenteellinen muutos olisi ollut toteutettavissa – joskin hieman hitaammalla aikataululla. Jussi Merikallio toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry 23 Terveyspalvelut ovat palveluelinkeino ympäri maan Terveyspalvelut ovat Suomessa pienyritysvaltaista toimintaa pääasiassa kotimaan markkinoilla. 386 162 611 502 469 1 414 LPY 1/12 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus 180 Keski-Suomen ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus 79 24 Terveyspalveluyritysten toimipaikat sijoittuvat laajasti eri puolille maata. Karttakuva esittää toimipaikkojen jakautumisen ELY-keskusalueittain. Tilasto on vuodelta 2009. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 547 1 480 Lapin ELY-keskus Yksityisen terveydenhuollon toimipisteet maanlaajuisesti Ahvenanmaa Pirkanmaan ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus 5 118 803 328 725 391 653 ” Terveydenhuollon kokonaisuuden kehittäminen edellyttää uusien toimintamallien ja kumppanuuden hyödyntämistä. Nykyisin monet asenteelliset esteet hidastavat terveyspalvelutoimialan kehittymistä. ” T erveyspalvelualan yritysten enemmistö on pieniä yrityksiä, jotka ovat sijoittuneet laajasti ympäri Suomea ja palvelevat pääasiassa lähiseudun markkinoita. Alalla toimii myös suuria ja kasvavia yrityksiä, mutta kansainvälistyminen on erittäin vähäistä. Joulukuussa julkistetun työ- ja elinkeinoministeriön terveyspalvelualan toimialaraportin mukaan yli 80 prosenttia toimialan yrityksistä työllisti alle kaksi henkilöä. Alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä oli vuonna 2009 yli 98 prosenttia yrityksistä. Terveyspalvelujen tuottajat 2009 Terveyspalvelujen tuotannon arvo vuonna 2009 oli 13,48 miljardia euroa. Järjestöt 19 % Yritykset 100 % 13,48 miljardia € Julkinen sektori ratkaisee toimialan kehityksen Kuntien ja kuntayhtymien päätökset ratkaisevat pitkälti sen, millaiset yrityksen toimintaedellytykset ovat. Terveyspalvelujen kysyntään vaikuttavat väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikentyminen, työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen sekä hoitojen, hoitoteknologioiden ja lääkkeiden nopea kehitys. Yhteiskunnallisilla päätöksillä tulee lähivuosina olemaan keskeinen vaikutus terveyspalvelumarkkinoiden kehitykseen. Mahdollisuus kehittyä ja kasvaa kotimarkkinoilla luo suomalaisille terveyspalveluyrityksille edellytyksiä toimia tulevaisuudessa myös kansainvälisillä markkinoilla. Ensi vuonna voimaan astuvan Euroopan Unionin potilasdirektiivin tavoitteena on helpottaa potilaan hakeutumista terveydenhoitoon toiseen jäsenvaltioon sekä kannustaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä terveydenhuollon alalla. Avainasemassa yhteistyö Terveydenhuollon kokonaisuuden kehittäminen edellyttää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön perustuvien uusien toimintamallien ja keskinäisen kumppanuuden laajaa hyödyntämistä. Nykyisin monet asenteelliset esteet hidastavat terveyspalvelutoimialan kehittymistä. Terveysalan yritystoiminta on tarkasti lainsäädännöllä säädeltyä. Terveysalan yrittäjät ovat korkeasti koulutettuja. Yksityisillä yrityksillä on hyvät valmiudet vastata asiakkaiden laatuvaatimuksiin. Menestyneet yritykset panostavat jatkuvaan palvelujen laadun, palveluprosessien ja henkilökunnan työmotivaation kehittämiseen. Lähde: Toimialaraportit, terveysala, joulukuu 2011 4% Kunnat ja kuntayhtymät 77 % Terveyspalveluyritykset vuonna 2009 14 100 terveyspalveluyritystä yhteenlaskettu liikevaihto noin 2,56 työllistivät 26 554 miljardia euroa henkilöä 25 Sensori Laastarista on jopa vientituotteeksi Laastari Lähiklinikka on palveluinnovaatio, joka tarjoaa helppoa ja edullista perusterveydenhuoltopalvelua. Laastari Lähiklinikoiden sairaanhoitaja Anne Kantola ottaa potilaita vastaan ilman ajanvarausta. Laastari on tiloiltaan, välineiltään ja potilastietojärjestelmiltään tarkkaan suunniteltu terveydenhuollon palvelumalli, joka tarjoaa sairaanhoitajan arviota ja hoitoa yleisimpiin lieviin sairauksiin. Tarpeen tullen sairaanhoitaja konsultoi lääkäriä sähköisesti vastaanoton aikana. Käynti maksaa aina 45 euroa ja vastaanotolle pääsee ilman ajanvarausta. – Kevyet tilat ja hallintorakenne sekä lääkärin ajan käyttäminen vain tarvittaessa antavat mahdollisuuden tarjota perusterveydenhoitoa huomattavan huokeasti ja joustavasti, sanoo Laastari Lähiklinikan toimitusjohtaja Ville Öhman. Laastari Lähiklinikka toimii tällä hetkellä viidessä eri kauppakeskuksessa. Kaksi näistä sijaitsee Lahdessa, kaksi Helsingissä ja yksi Keravalla. – Asiakastyytyväisyyskysely paljastaa, että mahdollisuus tehdä ruokaostokset lääkärikäynnin ohessa koetaan hyvin käteväksi, Ville Öhman valottaa. Kaksi Laastaria Tukholmaan Ville Öhman on varauksettomasti innostunut kymmenen vuotta mielessään muhineesta ja toimivaksi jalostuneesta innovaatiostaan. Vaikka yritys on perustettu vasta 2010, hän ei epäröinyt viedä konseptia jo nyt ulkomaille. Maaliskuussa avattiin ensimmäiset Laastarit Tukholmassa. Ruotsissa Laastarit avataan suomalaisen apteekkiketju Oriola KD:n omistuksessa olevien Kronan Droghandel -apteekkien sisään. – Pohjois-Euroopan maissa on yleisesti kallis terveydenhuollon palveluinfrastruktuuri. Uskon Laastarin olevan niin hyvä juttu, että sille on tilausta myös muualla kuin Suomessa. Mobiiliajanvaraus on jo käytössä Terveyspalveluyritys Terveystalo on viime vuoden toukokuusta lähtien tarjonnut asiakkailleen mahdollisuuden varata lääkäriajan mobiilisovelluksella. Mobiiliajanvarausjärjestelmän avulla asiakas voi varata ajan 26 LPY 1/12 puhelimellaan siltä istumalta, kun tarve ilmenee. Sovellus toimii Windows Phone- ja iPhonepuhelimilla. Palvelun saatavuus ja ajanvaraamisen helppous on tehnyt vaikutuksen Terveystalon asiakkaisiin. – Olen jopa yllättynyt siitä, kuinka ylistävää asiakaspalaute on ollut mobiiliajanvarausjärjestelmästämme. Muutenkin verkko- ja mobiiliasioiminen on kovassa nosteessa, kertoo Terveystalon tietohallintojohtaja Tuomas Otala. Tiesitkö, että... yhdeksän kymmenestä uskoo saavansa hyvää hoitoa yksityisestä terveydenhuollosta. Julkisen terveydenhuollon hyvään hoitoon luottaa 68 prosenttia. Tämä käy ilmi Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton maaliskuussa tekemästä kyselystä. Työtä sydän edellä Diacor terveyspalvelut Oy valittiin Suomen parhaat työpaikat 2012 -kilpailussa toiseksi. Yrityksen henkilöstöjohtaja Sara Purhonen iloitsee Diacorin menestyksestä. – Tavoitteenamme on ollut pitkäjänteisesti kehittää johtamistyötä ja rakentaa ihmistä arvostava työpaikka yhdessä henkilöstön kanssa. Rekrytoinnin kautta olemme löytäneet arvomaailmaltaan Diacoriin sopivia työntekijöitä, jotka ovat olleet valmiita sitoutumaan työhönsä sydämellään, Sara Purhonen toteaa. Hyvän työpaikan ja henkilöstöjohtamisen suola löytyy asenteesta. – Teemme työtä ihminen ja sydän edellä. Työtä Diacorissa voisikin kutsua elämäntavaksi. Kilpailumenestystä arvostetaan Diacorissa suuresti, sillä sijoitus saavutettiin ihmisten kokemuksia mittaavalla tutkimuksella. Aito yhteistyö johtaa Purhosen mukaan erinomaiseen kehitykseen. – Toivon, että tämä kannustaa samalla kaikkia terveyspalvelualan toimijoita yhdessä rakentamaan alasta yhä vetovoimaisempaa, jotta pystymme tulevaisuudessakin takaamaan laadukkaat palvelut asiakkaille ja varmistamaan, että alalle haluaa yhä useampi työntekijä. Asemamme säilyttämiseksi työtä pitää edelleen tehdä sydämellä, Purhonen alleviivaa. Terveystalo osti Pulssin Lääkäriasema Pulssi tuli osaksi Suomen Terveystaloa viime vuoden lopulla. Kilpailuvirasto on antanut hyväksyntänsä yrityskaupalle. Yrityskauppa mahdollistaa entistä vahvemman lääketieteellisen osaamisen ja palvelukonseptien kehittämisen Terveystalossa. – Tavoitteenamme on täydentää julkisen sektorin terveyspalveluita ja kehittää yksityistä terveydenhuoltoa vastaamaan paremmin yritys- ja yksityisasiakkaiden tarpeisiin. Pulssi on Turun seudulla erittäin tunnettu ja hyvämaineinen yritys, jolla on laadukasta terveydenhuollon osaamista, sanoo viestintä- ja markkinointijohtaja Susanna Kinnari Terveystalosta. terveys- ja sosiaalipalveluiden edelläkävijä Mehiläinen-konserni tarjoaa monipuolisia terveys- ja sosiaalipalveluita. Hyödynnämme Mehiläisen laaja-alaista kokemusta ja tarjoamme nyt valtakunnallisesti myös π ikääntyneiden asumispalveluita π lastensuojelupalveluita ja π mielenterveyskuntoutuspalveluita. Tutustu laajaan palvelutarjontaamme osoitteessa www.mehilainen.fi Sensori Robert Lindström Martin Forss aloitti Oralin toimitusjohtajana Lääketieteen käsityöläisiä Työntekijöidensä omistama PlusTerveys Oy on yksi Suomen suurimmista yksityisiä terveyspalveluja tuottavista yrityksistä ja suun terveydenhuollon tarjoajana suurin. – Yhtiömme eroaa muista isoimmista ketjuista siten, että olemme kokonaan yhtiössä toimivien tulosyksikköjen esimiesten omistamia. Kaikkien ei ole pakko omistaa osakkeita, mutta kaikki, jotka osakkeita omistavat, ovat yhtiön palveluksessa olevia, tulosvastuullisia toimijoita. Emme ole ulkopuolisten omistajien taloustavoitteiden armoilla, yrityksen lääketieteellinen johtaja ja hammaslääkäri Pirkko Grönroos sanoo. PlusTerveyden yksiköt eri puolilla Suomea saavat hyvin pitkälle omatoimisesti päättää esimerkiksi toimitilojen ulkoasusta sekä henkilökunnan koulutuksesta. Tietyt laatukriteerit ovat kaikille yhteisiä. Yhtiön periaatteisiin kuuluu tarjota myös henkilökunnalle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset. – Mottomme on, että olemme lääketieteen käsityöläisiä. Sillä tarkoitamme, ettemme halua sitoa työntekijöidemme käsiä. Potilaat saavat yksilöllistä palvelua, ja työntekijät saavat hallinnosta tarvitsemansa palvelun. Otamme ketjusta monipuolisesti hyödyt irti. Olemme luoneet työntekijöille mahdollisuuden toimia kliinisessä työssä ilman, että heidän tarvitsee keskittyä hallinnollisiin asioihin. PlusTerveys Oy pähkinänkuoressa Yritys perustettiin jo vuonna 1978, jolloin toiminta keskittyi hammaslääkäripalveluihin. Myöhemmin mukaan tulivat lääkäripalvelut ja lopulta yritys fuusioitui PlusTerveydeksi. • vuonna 2011 liikevaihto noin 120 miljoonaa euroa 28 LPY 1/12 • lähes 600 toimipistettä • toimii noin 90 paikkakunnalla • noin 330 hammaslääkäriä • noin 170 lääkäriä • työntekijöitä yhteensä noin 1 200 • puhtaasti kotimainen ketju Kauppatieteiden maisteri Martin Forss on nimitetty valtakunnallisen Oral-ketjun toimitusjohtajaksi. Martin Forss, 49, on viimeksi työskennellyt Puukeskus Oy:n varatoimitusjohtajana. Yhtiön tavoitteena on 80 miljoonan liikevaihto vuonna 2015. Martin Forss panostaakin hyvään palveluun ja ripeän kasvun aikaansaamiseen sekä samalla hyvien toimintapuitteiden luomiseen. Kasvua Oral hakee laajentamalla hammaslääkäriasemiaan sekä perustamalla uusia asemia erityisesti suuriin kaupunkeihin. Yhtiö selvittää myös mahdollisuuksia laajentaa asemaverkostoaan kansainvälisille markkinoille. Nykyisin Oral tarjoaa hammasterveyspalveluita 26 hammaslääkäriasemalla 18 paikkakunnalla ympäri Suomen. Työyhteisöön kuuluu lähes 700 alan ammattilaista. Diacor on yhteiskunnallinen yritys Diacor on historian ensimmäisten Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneiden yritysten joukossa. Merkin myönsi Suomalaisen Työn Liitto. Arviointiperusteiden mukaan yrityksen tarkoitus ja tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen ja sen liiketoiminta on avointa ja läpinäkyvää. Tiesitkö, että... yksityisen terveydenhuollon palveluita käyttäneet venäläisasiakkaat toivat Suomeen viime vuonna yli 890 miljoonaa euroa. Ortopedinen Omasairaala Helsinkiin Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittaa Pohjola Vakuutuksen omistama Omasairaala Oy. Se keskittyy ortopedisten sairauksien ja vammojen hoitoon. Palvelutarjontaan kuuluu myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja -vammojen tutkimusta ja hoitoa. Toiminnan ydin on palvelussa, mikä tarkoittaa oikeaa hoitoa mahdollisimman nopeasti. Suomalaisille sattuneista tapaturmista ja liikennevahingoista aiheutuu joka vuosi yli kaksi miljoonaa sairauspoissaolopäivää. Määrää voitaisiin merkittävästi pienentää, jos tapaturmien ennaltaehkäisyyn panostettaisiin enemmän ja hoitoon sekä kuntoutukseen päästäisiin nopeammin. – Tavoitteenamme on pitää asiakkaista huolta parhaalla mahdollisella tavalla tervehtymiseen saakka. Nopeasta paranemisesta hyötyvät myös työnantaja ja yhteiskunta, toimitusjohtajana aloittava Harri Aho toteaa. Uuden sairaalan leikkaussalikapasiteetiksi on suunniteltu noin 7 000 päiväkirurgista leikkausta vuodessa. Omasairaalan ylilääkäriksi on valittu lääketieteen tohtori Markus Torkki. Felicitas osaksi Mehiläistä Vuonna 1990 perustettu lapsettomuushoitoihin erikoistunut FelicitasKlinikka on nyt Mehiläinen Oy:n omistuksessa. Felicitas-Klinikka tarjoaa lapsettomuushoitoja, raskauden seurantaa, äitiysneuvolan palveluita, terapiapalveluita sekä gynekologien ja radiologien vastaanottopalveluita. Vuosittain toimipisteissä tehdään noin 1 700 lapsettomuushoitoa. Felicitas-Klinikan 30 työntekijää siirtyivät vanhoina työntekijöinä Mehiläiseen ja ammatinharjoittajien vastaanottosopimukset jatkuvat ennallaan. Toiminta jatkuu Helsingissä ja Lappeenrannassa. Nopeampi apu mielenterveyskuntoutujille Huhtikuussa toimintansa aloittanut PlusTerveys Psykiatriakeskus tarjoaa Helsingissä mielenterveyden häiriöstä kärsiville nopean pääsyn psykiatriseen tutkimukseen ja kuntoutukseen. Vastaanotolle pääsee ilman lähetettä. Psykiatriset konsultaatiopalvelut ovat myös työterveyshuoltojen ja vakuutusyhtiöiden käytössä. Mielenterveysongelmista toipumisessa tärkeää on nopea tunnistaminen ja hoitoon pääsy. – Kuka tahansa voi kääntyä puoleemme. Pyrimme siihen, että tutkimukseen pääsee kahden viikon sisällä. Oireiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen nopeuttaa työelämään paluuta ja vähentää syrjäytymistä, psykiatrian erikoislääkäri Marja-Liisa Eloranta sanoo. Sensori Asiakaslupauksena: Aidosti läheinen Pirkanmaalaisille tuttu lääkärikeskus Koskiklinikka avasi maaliskuussa uuden lääkäriaseman nopeasti kasvavalle Rahola-Villilän alueelle Villilän Kauppakeskukseen. – Uuden asiakaslupauksemme, Aidosti läheinen, mukaisesti haluamme olla helposti saavutettavissa ja Villilän upouusi kauppakeskus tarjoaa tähän erityisen hyvän mahdollisuuden. Rahola-Villilän asuinalue on myös kiinnostava, koska se kasvaa ja kehittyy lähivuosina tuhansilla uusilla asukkailla sekä kymmenillä yrityksillä, Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila perustelee sijaintia. Koskiklinikan suurin lääkäriasema ja Koskisairaala sijaitsevat Tampereen ydinkeskustan maamerkin, Koskikeskuksen 3.–4. kerroksessa. Koskiklinikan kolmas toimipaikka sijaitsee Itä-Tampereen Hervannassa. – Uusimman laajentumisen myötä katamme koko Tampereen hyvin. musten kärjessä ja ihmiset tuntevat sen tuttuna ja turvallisena lääkärikeskuksena. He myös tietävät, että olemme aidosti suomalainen, paikallisten lääkäriyrittäjien omistama yritys. Tältä pohjalta haluamme jatkossakin olla tiennäyttäjä hyvän palvelukokemuksen tuottamisessa asiakkaalle. Uudet toimitilat antavat mahdollisuuden erinomaisen tilasuunnittelun myötä vaikuttaa asiakkaan ainutlaatuiseen ja positiiviseen asiointikokemukseen, Kari Varkila toteaa. Tilasuunnittelussa huomioitu asiakkaan palvelukokemus Koskiklinikka täyttää tänä vuonna 45 vuotta ja se on edelleen Tampereella lääkärikeskuksista suurin. – Koskiklinikka on vuodesta toiseen ollut asiakastyytyväisyystutki- Kun haluat luotettavan kumppanin sosiaali- ja terveydenhuollon auditointeihin sekä laadunhallinnan koulutuksiin – Qualitor Oy • laadunhallintajärjestelmien sertifiointi (ISO 9001:2008, ISO 14001) • SHQS-laatuohjelma • sädeturva-auditoinnit • patologian laatutunnus • kliinisen tutkijan henkilösertifiointi • laadunhallinnan koulutus Lisätiedot sekä Qualitor-lehti osoitteessa www.qualitor.fi. Kysy myös organisaatiokohtaisia valmennuksia. Kevään ja syksyn 2012 koulutuksia Labquality Group Ratamestarinkatu 11 A, 00520 HELSINKI p. (09) 8566 8260, f. (09) 8566 8280 www.qualitor.fi, info@qualitor.fi SHQS -Sisäisten auditoijien täydennyskoulutus (SAKOTK) 25.5.2012 Helsinki SHQS menetelmäkoulutus (MEKO) 1. pvä 27.8.2012 2. pvä 28.9.2012 Turku Sisäinen auditointi - aktiivinen kehittämisväline (ISO 9001 -standardi) 1. pvä 7.9.2012 2. pvä 5.10.2012 Kuopio SHQS - Sisäisten auditoijien koulutus (SAKO) 1 pvä 7.9. 2012 2. pvä 19.10.2012 Helsinki Sisäinen auditointi - aktiivinen kehittämisväline (ISO 9001 -standardi) 1. pvä 20.9.2012 2. pvä 25.10.2012 Turku SHQS - Auditoijakoulutus (AKO) 1. jakso 25.-26.10.2012 2. jakso 29.-30.11.2012 Helsinki Laatukoordinaattoreiden koulutuspäivä (KOKO) Helsinki 9.11.2012 *Puhelun hinta lankaliittymästä 8,21 snt/puh. + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19 snt/min. Terveytesi on huippuammattilaisten arvoinen VARAA AIKA terveystalo.com p. 030 6000* HELPPO MOBIILIAJANVARAUS iPhone / Windows Phone Lataa sovellus Terveystaloissa saat ammattitaitoista apua vaivoihisi yleis- ja erikoislääkäripalvelujen lisäksi työterveyspalveluissa, päiväkirurgisissa toimenpiteissä ja leikkauksissa sekä kuvantamis- ja laboratoriopalveluissa. Näet 150:n täyden palvelun lääkärikeskuksen ja 16:n lääkärikeskus-sairaalamme palvelut ja aukioloajat osoitteessa www.terveystalo.com. Saat ajan joustavasti, pääset hoitoon nopeasti! Kaikki mitä terveyteesi tarvitset
© Copyright 2024