Vuosikertomus 2011
Vuosikertomus ESE VUONNA 2011 SISÄLTÖ Konserni päivitti strategiansa sekä yhtiön arvot. Toimitusjohtajan katsaus.................................4 Toimintakertomus ..............................................8 Energianmyyntiliiketoiminta......................12 Lämpöliiketoiminta..........................................14 Sähkönmyyntiliiketoiminta nimettiin Energianmyyntiliiketoiminnaksi, joka vastaa yhtiön energiatuotteiden myynnistä. Konsernin lämmönmyynti keskitettiin emoyhtiöön, kun tytäryhtiö ESE-Tekniikka Oy myi lämpöliiketoimintansa emoyhtiölle. ESE hankki 78 % omistusosuuden Haukivuoren Lämpö Oy:stä. ESEn osakkuusyhtiö SV Vesivoima Oy hankki norjalaista vesivoimaa. Voimaliiketoiminta............................................16 ESE-Verkko Oy......................................................18 ESE-Tekniikka Oy................................................20 Venäjän liiketoiminnot...................................22 ESEn tehtävät, arvot, palvelulupaukset ja visio 2015...................23 Tuloslaskelma .....................................................24 Tase............................................................................ 25 Rahoituslaskelma .............................................27 Liitetiedot...............................................................28 Ympäristöjärjestelmä .....................................37 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista...............................................37 Energianmyyntiliiketoiminnan tuloslaskelma ......................................................38 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä ...................................40 English Summary...............................................43 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2011 oli vastakohtien vuosi. Kylmää talvea seurasi lämmin kesä, mutta erityiseksi vuoden teki ennätyksellisen lämmin syksy, joka jatkui lähes vuoden loppuun saakka. Näin ollen vuosittain laskettava lämmöntarveluku oli vain 4 253. Lämpimämpää oli edellisen kerran vuonna 2008, kun taas vuoden 2010 lämmöntarveluku oli ennätyksellinen korkea 5 286. Koko konsernin lämmön myynti olikin vain 419,4 GWh ja Pursialan voimalaitoksen sähköntuotanto 267,5 GWh. Strategiatyö yksikön nimessä, ESEn hallitus päätti muuttaa Sähkönmyyntiliiketoimin- ESEn uusi strategia työstettiin monivaiheisena prosessina kevään aikana. nan nimen Energianmyyntiliiketoiminnaksi. Samalla vahvistettiin myös Työhön osallistuivat niin hallitus, johtoryhmä kuin koko henkilöstökin. markkinointia. ESE-Tekniikka Oy:n lämpöliiketoiminta kokonaisuudessaan Strategiatyön tuloksina syntyivät uusi visio, strategia mittareineen, arvot siirrettiin vuoden lopussa emoyhtiön lämpöliiketoiminnan yhteyteen ja palvelulupaukset. Uuden vision mukaan ESE on seudun ympäristöys- liiketoimintakaupalla. ESE-Tekniikan toiminta keskittyy jatkossa sähköverk- tävällisin ja kilpailukykyisin energiahuollon asiakaslähtöinen turvaaja kojen, ulkovalaistuslaitteiden, liikennevalojen ym. huolto-, ylläpito- sekä sekä Ekoteko-energiatuotteiden vetovoimainen edelläkävijä ja haluttu asennustöihin yhteistyökumppani. Käytännössä tämä tarkoittaa ympäristöystävällisen Ekoteko-brändin vahvistamista, strategisesti tärkeän uusiutuvan puupolt- ESEn toiminnan perustana oma Pursialan voimalaitos sekä Mikkelin toaineen saannin varmistamista sekä vesi- ja tuulivoimasalkkujen merkit- kaupungin alueella olevat kaukolämpö- ja sähköverkot sekä merkittävä tävää kasvattamista. asema oman toimitusvelvollisuusalueen sähkönmyynnissä. Tällä hetkellä Pursialan sähköntuotantoteho on 62 MW, jonka polttoaineista noin 65% Toiminnan kehittäminen on puupolttoaineita. Lisäksi ESE:llä on 7 MW vesivoimaa osakkuusyhtiö ESEn uuden strategian toteuttamiseksi yhtiössä päätettiin entistä enem- Koskienergia Oy: kautta ja 0,4 MW tuulivoimaa. Olkiluoto 3:sta ESE:llä on män panostaa asiakaspalveluun ja myyntiin. Tämän johdosta kaukoläm- 3 MW osuus ja piakkoin tulee tuotantoon Suomen Voiman Haminan Mä- mön ja sähkönmyynnin asiakaspalvelu, laskutus, myynti ja markkinointi kelänkankaan tuulipuisto, josta ESE saa noin 1 MW osuuden. ESE on myös yhdistettiin. Jotta tämä päämäärä näkyisi myös toimintoja toteuttavan mukana Propel Voiman kautta suuressa tuulipuistohankeselvityksessä. Konsernin tunnusluvut 2011 2010 2009 51,5 6,96 3,97 55,8 9 0,572 116,9 50,0 9,7 6,52 57,7 7,3 0,521 121,5 46,4 7,85 4,26 59,2 8,8 0,540 117,5 7,3 % 27,1 % 9,6 % 10,3 % 26,2 % 15,4 % 8,80 % 25,5 % 10,40 % 326 GWh 369 GWh 348 GWh 323 GWh 432 GWh 355 GWh 372 GWh 382,2 GWh 342,5 GWh 1,0 0,9 0,9 Milj. € Liikevaihto Liikevoitto Tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Korolliset pitkäaikaiset velat Investoinnit Liikevaihto/ työntekijä Taseen loppusumma % Sijoitetun pääoman tuotto % Omavaraisuusaste % Oman pääoman tuotto % GWh Sähkön myynti GWh Kaukolämmön myynti GWh Sähkön siirto GWh Maksuvalmius (Quick Ratio) 4 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 ESE on seudun ympäristöystävällisin ja kilpailukykyisin energiahuollon asiakaslähtöinen turvaaja sekä Ekotekoenergiatuotteiden vetovoimainen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. Lisäksi ESE on päättänyt jatkaa mukana Fennovoiman ydinvoimalaitos- Hinnat hankkeessa 15 MW osuudella. ESE korotti 2011 aikana kaukolämmön hintojaan 11 %. Sähkön hintaan ei tehty muutoksia. Koska ESE ei vuoden 2011 aikana korottanut Kasvua haetaan yhteistyöprojekteista, joiden kautta lisätään sähkön- sähkön hintaa, sen kilpailukyky kuluttaja-asiakkaiden sähkömarkkinoilla tuotanto-osuuksia. Erityisesti osakkuusyhtiö Suomen Voima Oy:n ja sen on säilynyt, huolimatta viime aikojen pörssisähkön hintojen laskusta. tytäryhtiö SV Vesivoima Oy:n kautta on jatkossa tulossa lisää niin vesi- kuin Kaukolämmön energiahintaa korotettiin vuoden 2012 alussa 5 %:lla tuulivoimahankkeitakin. ESEn tavoite on panostaa uusiutuviin polttoainei- tuotantokustannusten nousua vastaavasti, ja sähkön siirron hintaa 4 %. siin ja päästöttömään energiantuotantoon. Tällä hetkellä nopeimmin on Sähkön siirtohinnan nousu johtui pelkästään kantaverkkoyhtiö Fingridin kasvamassa osakkuusyhtiö SV Vesivoima Oy:n kautta tuleva norjalainen siirtohintojen noususta. vesivoima. Talous Maamme hallituksen tekemät päätökset uusiutuvan energian tukien leik- Konsernin liikevaihto kasvoi vuodesta 2010 noin 1,6 milj. euroa, mutta kauksista sekä ydinvoiman ja mahdollisesti myös vesivoiman verottami- liikevoitto jäi noin 2,8 milj. euroa edellisvuotisesta. Pääsyynä tuloksen sesta ovat kestävään kehitykseen tukeutuvan energiayhtiön - kuten ESE pienentymiseen oli budjetoitua tasoa lämpimämpi vuosi, jonka johdos- - kannalta varsin lyhytnäköistä politiikkaa. Meneillään on useita investoin- ta kaukolämmön myynti jäi alle budjetoidun. Pörssisähkön myynnistä ei tihankkeita, mutta mahdolliset uudet linjaukset tuovat näille hankkeille myöskään saatu tavoiteltua katetta. Tulosta heikensivät lisäksi edellisvuo- epävarmuutta. Seurauksena on projektien viivästymisiä ja peruuntumisia. silta liian pienen kiinteistöveron korjaus, koneiden myyntitappio sekä TeknoGraanin rahoitusvastikkeen poisto taseesta. Konsernin omavarai- ESEn Venäjän toiminnot suus parani lähes prosenttiyksikön ollen 27,1 % . Maaliskuussa 2010 ESE osti Venäjältä Tihvinästä venäläisen hakkuuyhtiön OOO Russkij Les:n Stora Ensolta. Yhtiöllä on hakkuuoikeuksia 75.000 ha Kiitokset asiakkaillemme, henkilökunnallemme, yhtiön hallitukselle sekä ja vuokraoikeus näihin seuraaviksi 49 vuodeksi. Kaikki ainespuu myydään muille sidosryhmillemme jälleen tuloksekkaasta vuodesta 2011. paikallisille markkinoille, mutta hakkuista kertyvä energiapuu tuodaan hakkeena Suomeen junalla ja kuorma-autoilla. Venäjän toiminnoilla laajennetaan puupolttoaineen hankintaverkostoa. ESE varautuu ensi sijassa kiristyvään kilpailuun puupolttoaineista sekä mahdolliseen teollisuuden sivutuotteiden vähenemiseen, jota korvataan muilla puupolttoaineilla. ESE on kuitenkin edelleen keskeisesti mukana kehittämässä puupolttoaineenhankintaa Etelä-Savosta. Erkki Karppanen toimitusjohtaja Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 5 ESEN ORGANISAATIO LIIKETOIMINTAYKSIKÖT Energianmyyntiliiketoiminta Lämpöliiketoiminta TALOUSOSASTO Voimaliiketoiminta ESEN HALLITUS Hallituksen jäsenet vasemmalta oikealle: maanmittausteknikko Jouko Varis, toimitusjohtaja, yMBA Markku Kakriainen, sähköasentaja Paavo Barck (puheenjohtaja), asianajaja Antti Suhonen (varapuheenjohtaja), agrologi Mauri Ruuth, yrittäjä/ tj. Jyrki Peltonen ja aluepäällikkö Leena Varis. Toimitusjohtaja toimii hallituksen esittelijänä ja henkilöstön edustajalla on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajana kokouksiin osallistui kaukolämpöinsinööri Unto Roikonen. 6 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 ESE-Verkko Oy ESE-Tekniikka Oy ESEN JOHTORYHMÄ Johtorymän jäsenet vasemmalta oikealle: liiketoimintajohtaja Arto Salmela, talousjohtaja Sari Siiskonen, myyntijohtaja Jukka Eestilä, toimitusjohtaja Erkki Karppanen, voimalaitosjohtaja Timo Leppänen, toimitusjohtaja Risto Kosunen, johdon assistentti & johtoryhmän sihteeri Mervi Ahokainen ja henkilöstön edustaja, sähköverkkoasentaja Lasse Barck. Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 7 TOIMINTAKERTOMUS 1.1.–31.12.2011 Paavo Barck, hallituksen puheenjohtaja OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA ESE ei päässyt vuonna 2011 budjetoituun tulokseen. Tähän suurimmat syyt olivat normaalia lämpimämpi vuosi sekä kertaluonteiset kuluvaikutteiset erät, jotka rasittivat tilikauden tulosta. Vuoden budjetoitu lämmöntarveluku oli 4 500, mutta lämmöntarveluku toteutui tasolla 4 253. Lämpimämpää on edellisen kerran ollut vuonna 2008. Vuoden 2010 lämmöntarveluku oli ennätyksellinen 5 286. Kaukolämmön myynnissä näkyi lämmin vuosi, myynnin ollessa vain 369 GWh. Tämä oli 63 GWh alle edellisvuoden myynnin (432 GWh vuonna 2010). Kaukolämmön myynti oli tähän asti kasvanut kolme vuotta peräkkäin. Teollisuuslämpöä myytiin 62,6 GWh (60,5 GWh vuonna 2010). ESE myi sähköä vähittäismyyntinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle 210 GWh (237 GWh) ja oman alueen ulkopuolelle 87 GWh (81 GWh) eli vähittäismyyntiä oli yhteensä 297 GWh (318 GWh). Tämän lisäksi pörssiin myytiin 29 GWh (30 GWh). ESEn sähkönmyynti oli näin kokonaisuudessaan 326 GWh (348 GWh) eli 22 GWh edellisvuotta vähemmän. Myydystä sähköstä Pursialan voimalaitos tuotti 267,5 GWh (255 GWh) ja osakkuusvoimalaitokset 40,8 GWh (25 GWh). Pörssistä sekä muilta ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin 17,7 GWh (42 GWh). Pursialanvoimalaitoksen sähköntuotannon kapasiteetti on noin 400 GWh vuodessa. kaikilla liiketoimintoalueilla. Voitto ennen satunnaiseriä parani 37 % ollen 283 946 euroa. Tulos parani erityisesti lämmön myynnissä. ESEn strategia 2015 ESE sai vuonna 2011 valmiiksi uuden strategiansa. Sen mukaan ESE panostaa ympäristöystävällisen energian hankintaan ja tuotantoon, on luotettava ja tehokas energian siirtäjä sekä myy kilpailukykyisiä energiapalveluja. Näin toimien saavutetaan visio, jonka mukaan ESE on vuonna 2015 seudun ympäristöystävällisin ja kilpailukykyisin energiahuollon asiakaslähtöinen turvaaja, haluttu yhteistyökumppani sekä Ekoteko-energiatuotteiden vetovoimainen edelläkävijä. Uusi strategia sisältää myös ESEn arvot, jotka ovat: • Asiakastyytyväisyys • Henkilöstön arvostus • Kilpailukyky • Paikallisuus • Ympäristöystävällisyys Lisäksi määriteltiin yhtiön palvelulupaukset, joiden mukaan: • Yhteydenottoon (sisäiseen tai ulkoiseen) vastataan viimeistään kahden vuorokauden kuluessa • Yksi yhteydenotto riittää • Pidämme lupauksemme • Kunnioitamme asiakasta ja toisiamme Ympäristöystävällisen energian hankinta ja tuotanto ESEn ympäristöystävällisen energian hankinnan kasvattamiseksi yhtiö lähti mukaan norjalaisen pienvesivoiman, SV Vesivoima Oy:n, hankintaan. ESE-Verkon sähkönsiirto vuonna 2011 oli 348 GWh (355 GWh vuonna 2010). Lämmin vuosi pienensi siis myös sähkön käyttöä verkkoalueellamme. ESE-Verkon sallitun tuoton laskenta vuoden 2010 lukujen jälkeen osoitti alituottoa noin 1,3 milj. euroa. Tämän alituoton johdosta helmikuussa 2011 korotettiin siirtohintaa noin 15 %. Suurin syy sallitun tuoton alitukseen olivat siirtoverkkoon tehdyt huomattavat investoinnit. Voitto ennen satunnaiseriä vuonna 2011 oli 2 815 866 euroa, jossa kasvua 12 %. ESEn ympäristöystävällisen energiantuotannon varmistamiseksi on tärkeää turvata Pursialan voimalaitoksen biopolttoaineiden saatavuus. Metsähakkeen saatavuuden varmistamiseksi on ESE jatkanut työtä metsähakkeen ja teollisuuden sivutuotteiden tuonnin vakiinnuttamiseksi Venäjältä. Lisäksi panostetaan ESEn keskeiseen rooliin paikallisen metsähakkeen hankintaketjussa. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä koko hankintaketjun kanssa. ESE-Tekniikan lämmön myynti oli 11,6 GWh, joten myynti, edellisvuoteen verrattuna, pieneni 2,3 GWh lämpimän vuoden johdosta (13,9 GWh vuonna 2010). Yhtiön liikevaihto kasvoi noin 21 % ja kasvua oli Luotettava ja tehokas energiansiirto Vuonna 2011 kaukolämpöverkon alueella oli ennakoimattomia käyttökeskeytyksiä 9 kpl (12 kpl vuonna 2010). 8 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 ESE-Verkon alueella sähkön siirron keskeytyksiä vuonna 2011 oli noin 43 min / asiakas (vuosina 2006-2009 keskiarvo 61 min) ja odottamattomia keskeytyksiä oli 18 kpl (vuosina 2006-2009 keskiarvo 40 kpl/ vuosi). Lisäksi investoitiin kaukolämmön talojohtoihin, voimalaitoksen perusparannuksiin, sähköasemien koneisiin ja laitteisiin sekä lisättiin kaukoluettaviin energiamittareiden määrää. Kilpailukykyisten energiapalvelujen myynti ESEn myymästä energiasta yli 60 % on tuotettu uusiutuvilla polttoaineilla tai osakkuusyhtiöiden kautta vedellä tai tuulella. Tämän ansiosta yhtiön sähköä ja kaukolämpöä markkinoidaan vihreinä vaihtoehtoina yhtiön oman Ekoteko-brändin alla. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 90 henkilöä (96 vuonna 2010). Emoyhtiön palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 66 henkilöä (61 vuonna 2010). Konserni maksoi palkkoja ja palkkioita kuluneella tilikaudella 5 734 794,99 euroa (5 373 572,55 euroa vuonna 2010 ). Emoyhtiön palkat ja palkkiot sosiaalikuluineen vuonna 2011 olivat 4 162 861,24 euroa (3 812 393,37 euroa vuonna 2010). Vuoden aikana saatiin 61 uutta kaukolämpöasiakasta. He toivat kaukolämpöverkkoon noin 215 000 rakennuskuutiota uutta kuormaa. Yhteensä kaukolämpöverkon asiakasmäärä vuoden 2011 lopussa oli 2 155. Hinnankorotukset ESE joutui erityisesti polttoaineiden hinnankorotuksista johtuen nostamaan kaukolämmön energiahintaa 8 % vuoden 2011 alusta. Lisäksi huhtikuun alusta kaukolämmön energiahintaa nostettiin vielä 5 %. ESE-Verkko nosti sähkön siirtohintaa 15 % helmikuussa 2011. Rakennejärjestelyt ESEn sähkönmyyntiliiketoiminta nimettiin energianmyyntiliiketoiminnaksi. Tällä halutaan tuoda esiin sitä, että tämä liiketoiminta myy kaikki ESEn energiapalvelut. Yhtiö hankki 78,3 % omistusosuuden Haukivuoren Lämpö Oy:stä marras-joulukuussa 2011. Yhtiö tuottaa ja myy kaukolämpöä Haukivuoren alueella. Emoyhtiö osti 1.1.2012 tytäryhtiöltään ESE-Tekniikalta tämän lämpöliiketoiminnan, joka sisältää kahdeksan aluelämpökeskusta. Tällä haluttiin keskittää lämmönmyynti konsernissa emoyhtiöön. Verohyödyn palautusvaade ESE on myynyt ns. vihreän sähkön sertifikaatteja vuonna 2002 Hollantiin Reliant Energy Trading and Marketing B.V.:lle. Yhtiön nykyinen omistaja Vattenfall Energy Trading Netherlands N.V. on lähettänyt ESE:lle vaateen näihin kauppoihin liittyneen verohyödyn palauttamisesta. Vaade on 535 077 euroa lisättynä pääomalle kertyneillä koroilla 57 234 euroa eli yhteensä 592 311 euroa. Vaateen eräpäivä oli 15.8.2010, mutta ESE on katsonut, että palautusvaade on aiheeton. ESE toimii asiassa yhteistyössä muiden vaateen saaneiden suomalaisyhtiöiden kanssa ja asiassa on käyty kirjeenvaihtoa sekä neuvottelu, mutta ratkaisuun ei vielä ole päästy. Näyttämättä on, mihin Vattenfallin vaade verohyödyn palauttamisesta perustuu. Mikäli asiassa ei päästä sopimukseen, tullaan asia ratkaisemaan välimiesoikeudessa. Investoinnit Konsernin investoinnit vuonna 2011 olivat 7,8 milj. euroa (7,3 milj. euroa vuonna 2010). Vuoden aikana rakennettiin uusi toimistokerros Pursialan voimalaitokseen sekä investointiin erityisesti kaukolämmön runko- ja korttelijohtojen rakentamiseen ja sähkön jakeluverkkoon. Ympäristö Yhtiö julkistaa vuosittain erillisen ympäristöraportin. Tilikaudella 1.1.–31.12.2011 ei ollut ympäristöinvestointeja, kuten ei edelliselläkään tilikaudellakaan. Kuluksi kirjattuja ympäristömenoja oli 292 000 euroa (226 000 euroa vuonna 2010). Ympäristömenot olivat 0,6 % liikevaihdosta. Kulujen odotetaan tulevaisuudessa säilyvän samalla tasolla. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Hinnankorotukset Vuoden 2012 alussa ESE nosti kaukolämmön energiahintaa 5 %, mikä vastaa polttoainekustannusten nousua. Kaukolämmön kokonaishinta nousi tämän korotuksen johdosta noin 3,5 %. ESE-Verkko nosti sähkön siirtohintaa vuoden 2012 alussa 4 %, jolla kompensoidaan Fingridin kantaverkkomaksujen nosto. Kiinteä toimipaikka Etelä-Savon Energia Oy sai päätöksen kiinteän toimipaikan perustamisesta Tihvinään Venäjälle 31.1.2012. Toimipaikka perustettiin, jotta emoyhtiö voi mm. omistaa koneita ja laitteita Venäjällä ja saada näiden hankintaan liittyviä ALV-palautuksia. Haukivuoren Lämpö Oy ESEn omistusosuus yhtiössä on noussut noin 93 % tasolle. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ESEn uusi strategia 2015 ESE:ssä saatiin valmiiksi uusi strategia, jossa on tavoitteena, että ESE on vuonna 2015 seudun ympäristöystävällisin ja kilpailukykyisin energiahuollon asiakaslähtöinen turvaaja, haluttu yhteistyökumppani sekä Ekoteko-energiatuotteiden vetovoimainen edelläkävijä. Tämän vision toteuttamiseksi on määritelty tehtäviä, joita tullaan lähivuosina toteuttamaan. Strategian vahvistamisen jälkeen sen toteuttamiseksi on tehty muutamia konkreettisia päätöksiä. Yksi päätöksistä on, että vuoden 2012 alusta ESEn myymä sähkö suojataan pörssihankinnan hintaa vastaan ja voimalaitos suojaa tuottamansa sähkön pörssimyyntiä vastaan. Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 9 Polttoaineenhankinnan varmistaminen Tärkeitä tekijöitä budjetoidun tuloksen saavuttamisessa ovat polttoaineiden saatavuuden varmistaminen sekä polttoaineiden hintataso. Tämän johdosta ESE jatkaa yhteistyötä paikallisten polttoainetoimittajien kanssa sekä polttoaineenhankintaverkoston kehittämistä Venäjällä paikallisen tytäryhtiönsä OOO ESEn kautta. Kaukolämmön kilpailukyvyn parantaminen Mikkelissä Vuonna 2011 Pöyry Consulting Oy teki valtakunnallisen vertailun kaukolämmön kilpailukyvystä muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. ESE osallistui tähän tutkimukseen, josta saatiin tutkittua aineistoa kauko-lämmön kilpailukyvystä Mikkelissä. Vuoden 2012 alussa lanseerattiin ”Kuuma Totuus” –kampanja, jolla halutaan viestiä sitä, että kaukolämpö on Mikkelissä sekä edullisin että ympäristöystävällisin lämmitysmuoto. Investoinnit vuonna 2012 Vuoden 2012 suurin yksittäinen investointi on Tuukkalaan rakennettavan 10 MW vara- ja huippulämpökeskuksen valmistuminen. Tällä varmistetaan lämmönjakelua Kyyhkylässä, Silvastissa, Moisiossa ja Tuukkalassa. Muita suurempia investointeja ovat Pursialan voimalaitoksen polttoainekentän laajennus sekä AMR-mittariasennusten jatkaminen. Uudet energianhankinnan osuudet ESEn strategian mukaan sähkönhankintaa kasvatetaan, joten ESE on mukana osakkuusyhtiöittensä kautta hankkimassa uusia vesi- ja tuulivoimaosuuksia. Uudet toimitilat ESE on aloittanut selvitystyön toimintojensa siirtämiseksi pois Vuorikadulta Pursialaan. Tavoite on, että muutto voi tapahtua vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän johdosta vuoden 2012 aikana nykyiset Vuorikadun toimitilat myydään Mikkelin kaupungille ja tämän hetkisen tiedon mukaan kaupan johdosta jouduttaneen tekemään noin 1 milj. euron alaskirjaus ESEn taseeseen toimitilojen osalta. TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA ESE oli mukana vuonna 2011 Oulunsalo-Hailuoto tuulipuiston hankekehityksessä, teki biopolttoaineen laadunmittauksen sekä jatkoi Fortum Power Solutions Ekotuunaus-projektia, jossa parannetaan Pursialan voimalaitoksen energiatehokkuutta sekä käyttötaloutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kuluja vuonna 2011 oli noin 80 200 euroa (vuonna 2010 oli noin 159 800 euroa). RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Strategiset riskit ESEn strategiset riskit liittyvät sähkön ja kaukolämmön myynnin kannattavuuteen. ESE pystyy tuottamaan kaiken myymänsä sähkön Pursialan voimalaitoksessa, mutta sähkön tuotannon ja myynnin kannattavuus riippuu sähkön markkinahintatilanteesta. Vastapaineella tuotettu sähkö on aina kannattavaa sekä tuottaa että myydä, mutta lauhdetuotannon kannattavuus riippuu sähkön markkinahinnasta. 10 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 Sähkön hintariskeihin varaudutaan riskipolitiikalla, jonka ESEn hallitus on hyväksynyt. Riskipolitiikka määrittelee varautumisen markkinahinta-, määrä-, vastapuoli-, likviditeetti-, aluehinta-, tarjous- ja luottoriskiin sekä määrittelee rajat, joiden puitteissa riskien tulee pysyä. Energian tuotantokustannusten nousua on pyritty estämään hajauttamalla polttoaineiden hankintaa ja tekemällä pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia, joilla polttoaineentoimittajalle myydään sähköä markkinahintaa alhaisemmalla tasolla. Lisäksi pyritään hankkimaan polttoaineita omien yhteyksien kautta vähemmän kilpailluilta markkinoilta Venäjältä. Lämpöliiketoiminnan riskinä on ilmaston mahdollisesta lämpenemisestä johtuva kaukolämmön myynnin pieneneminen. Operatiiviset riskit Operatiivisista riskeistä huomattavimmat ovat puupolttoaineen saannin turvaaminen, lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys ja toimivuus sekä sähkönjakelun varmistaminen. Polttoaineiden saantia on pyritty turvaamaan riittävillä polttoainesopimuksilla sekä omilla polttoaineiden varmuusvarastoilla. Lisäksi oman polttoaineiden hankinnan kehittäminen Venäjällä varmistaa puupolttoaineiden saatavuutta. Lämmöntuotannon riittävyys häiriötilanteissa ja suurissa kuormissa on varmistettu vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetilla. Pursialan kapasiteetti on noin 125 MW ja vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetti on noin 100 MW. Kaukolämpöalueen laajentuessa ja myyntimäärien kasvaessa myös vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteettia kasvatetaan. Verkkotoiminnan riskeinä ovat sähkönjakelun häiriöt ja sallitun tuoton laskentaan vaikuttavat viranomaissäädökset tulkintoineen. Sähkönjakelun häiriöitä pyritään ehkäisemään ennalta sähköverkkoa parantamalla ja sen toimintakunnosta huolehtimalla mm. huoltotoimenpiteillä ja verkonraivauksella. ESE-Verkko on kaapeloinut 45 % keskijänniteverkostaan ja 75 % pienjänniteverkosta. Muita riskejä ovat päästöoikeuksien riittävyys ja muutokset sähkön markkinahinnassa. Päästöoikeuksien määrän arvioidaan riittävän Pursialan voimalaitoksen tarvitsemaan turpeen polttomäärään nykyisen päästökauppajakson eli vuoden 2012 loppuun. Mahdollisiin lisätarpeisiin on varauduttu Fine Carbon Fund -sijoituksella. ESEn käyttämän kattilatekniikan maksimiraja puunkäytölle on noin 70 %. Sähkön hintariskeihin on varauduttu riskipolitiikalla. Rahoitusriskit Konsernin rahoitusriskeihin on varauduttu joko kiinteäkorkoisilla lainoilla tai hankkimalla lainoille suojaustuotteita. Tällä tavoin suojattuja lainoja on noin 90 % koko lainakannasta. Vahinkoriskit Konsernissa on tunnistettu seuraavat vahinkoriskit: omaisuusvahinkoriskit, vastuuvahingot, tuotannon keskeytysriskit, ympäristövahingot ja tapaturmat. Omaisuusvahinkoriskeihin on varauduttu omaisuusvakuutuksilla, joita ovat mm. kiinteistön ja sen irtaimiston vakuutukset. TUNNUSLUVUT Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto % OPO % Omavaraisuusaste 2011 51 475 905 6 956 699 13,5 % 9,6 % 27,1 % Toiminnan vahinkojen varalta yhtiöllä on toimitusjohtajan, hallituksen, johtoryhmän ja toiminnan vastuuvakuutukset. Pursialan voimalaitoksen sekä Tikkalan tuotantojen mahdollisen keskeytyksen varalta on keskeytysvakuutus. Ympäristövahinkoihin on varauduttu ympäristövakuutuksin sekä mm. valitsemalla vähäpäästöisiä polttoaineita, parantamalla tulipalotilanteiden toimintavalmiuksia sekä vaihtamalla sähköverkkoon ympäristöystävällisiä muuntajia. Työtapaturmien varalta henkilöstöllä on lakisääteinen tapaturmavakuutus sekä matkavakuutus työmatkoille. Henkilöstölle on otettu myös vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus, joka on voimassa sekä töissä että vapaa-ajalla. Vakuutusmäärät tarkastetaan vuosittain. TALOUDELLINEN ASEMA JA TULOS Konserni Konsernin liikevaihto kasvoi 1,5 milj. euroa vuonna 2011 ollen 51,5 milj. euroa (50,0 milj. euroa vuonna 2010). Liikevoitto oli 7,0 milj. euroa (9,7 milj. euroa), joten konsernin liikevoittoprosentti oli 13,5 % (19,5 %). Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 4,0 milj. euroa (6,5 milj. euroa) eli tulos heikkeni 38 %. Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,3 % (10,3 %). Konsernin omavaraisuusasteen parantaminen on ollut tavoitteena ja se paranikin edelleen hieman ollen 27,1 % (26,2 %). Oman pääoman tuotto oli 9,6 % (15,4 %). Maksuvalmius quick ratio oli vuodenvaihteessa 1,0 (0,9). Liikevaihtoa kertyi työntekijää kohden hieman edellisvuotta enemmän eli 0,572 milj. euroa (0,521 milj. euroa). Konsernin korolliset pitkäaikaiset velat olivat 55,8 milj. euroa (57,7 milj. euroa). Lainoja on lyhennetty suunnitelmien mukaisesti. Emoyhtiö Emoyhtiön liikevaihto kasvoi hieman ollen 40,9 milj. euroa (40,2 milj. euroa vuonna 2010). Tästä sähkönmyyntiliiketoiminnan liikevaihto oli 14,6 milj. euroa (15,0 milj. euroa), lämpöliiketoiminnan liikevaihto 20,4 milj. euroa (20,8 milj. euroa) ja muun liiketoiminnan 5,9 milj. euroa (4,2 milj. euroa). Liikevoitto oli 4,2 milj. euroa (6,7 milj. euroa) eli 10,3 % (16,8 %). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 3,1 milj. euroa (5,3 milj. euroa). Tytäryhtiöt maksoivat konserniavustuksia emoyhtiölle yhteensä 1,44 milj. euroa (1,39 milj. euroa vuonna 2010). HALLINTO Etelä-Savon Energia Oy on kokonaan Mikkelin kaupungin omistama osakeyhtiö. Etelä-Savon Energia konsernin muodostavat Etelä-Savon 2010 49 987 505 9 749 847 19,5 % 15,4 % 26,2 % 2009 46 424 168 7 854 035 16,9 % 10,4 % 25,5 % 2008 41 867 073 5 165 973 12,3 % 6,0 % 26,9 % Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt ESE-Verkko Oy, ESE-Tekniikka Oy, Kiinteistö Oy Korjaamonkatu 3, Haukivuoden Lämpö Oy, OOO ESE, OOO Russkij Les ja Huippuenergia Oy. Etelä-Savon Energia Oy:n hallitukseen valittiin yhtiökokouksessa 24.5.2011 sähköasentaja Paavo Barck (puheenjohtaja), asianajaja Antti Suhonen (varapuheenjohtaja), toimitusjohtaja, yMBA Markku Kakriainen, agrologi Mauri Ruuth, yrittäjä/ tj. Jyrki Peltonen, aluepäällikkö Leena Varis ja maanmittausteknikko Jouko Varis. Toimitusjohtaja toimii hallituksen esittelijänä ja henkilöstön edustajalla on läsnäolooikeus hallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajana kokouksiin osallistui kaukolämpöinsinööri Unto Roikonen. Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet HTM-yhteisö Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab/ Ulla-Maija Lakonen KHT, JHTT, varalla Matti Kalliolahti KHT, JHTT ja Sinikka Hiidenmaa KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Mikkeli, varalla Timo Mitikka KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Mikkeli. Etelä-Savon Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Erkki Karppanen. HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI SEKÄ ESITYS MUUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN JAKAMISESTA Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 2 988 642,99 euroa, josta tilikauden voitto on 2 850 925,64 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona 2 860 000,00 euroa. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. YHTIÖN OSAKKEET Yhtiön osakkeiden määrä on 300 kpl. Osakkeet ovat samanlajisia. Yhtiön osakepääoma Osakkeen verotusarvo v. 2010 5 045 637,79 45 869,80 Hallitus Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 11 Energianmyyntiliiketoiminta Energianmyyntiliiketoiminta vastaa sähkö- ja lämpöenergian myynnistä sekä markkinoinnista kuluttaja- ja yritysasiakkaille. Asiakaspalvelun sekä sanomaliikenteen hoidon lisäksi energianmyyntiliiketoiminta vastaa myös laskutuksesta ja perinnästä. Asiakastietojärjestelmän kehittäminen on tärkeimpiä tehtäviämme. 12 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 Jukka Eestilä, myyntijohtaja OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA ENERGIANMYYNTI Vuonna 2011 ESEn kaikesta sähkönmyynnistä Sähkönmyyntiliiketoiminnan nimi muuttui 27 % meni Mikkelin seudun ulkopuolelle. Sähkönmyynti kuluttajaryhmille (Kokonaismyynti 326 GWh) Energianmyyntiliiketoiminnaksi syksyllä 2011. Nimenmuutoksella vahvistettiin liiketoimin- Ekoteko-sähkö nan tehtäviä vastaamaan konsernin uutta ESE on määrätietoisesti kehittänyt ekolo- strategiaa, jossa sähkön lisäksi myydään myös gisen energian tuotantoa. Yhtiöllä on ollut muita energiapalveluita. Samalla liiketoimin- vuosikymmenien ajan tavoitteena hyödyntää nan uudeksi vetäjäksi nimitettiin DI, KTM energian lähteenä ekologisesti kestäviä sekä Teollisuus 16 % Jukka Eestilä. Vuoden 2011 aikana Energia- kotimaisia raaka-aineita. Energianlähteistä Asuminen ja maatalous 50 % myyntiliiketoiminnan resursseja on lisätty. puu, turve, vesi ja tuuli sopivat erinomaisesti Pörssimyynti 9 % Palvelu ja rakentaminen 25 % ESEn edelläkävijän imagoon. Uudistuneessa Energianmyyntiliiketoiminnassa ollaan sähkön lisäksi vahvasti mukana myös ESEn ympäristöystävällinen sähkö on tuot- erilaisten lämmitysratkaisujen myynnissä ja teistettu määräaikaiseksi Ekoteko-sähköksi. markkinoinnissa. Tärkeän osan Energianmyyn- Ekoteko-sähkö perustuu vain uusiutuvilla tiliiketoiminnasta tekee ESEn asiakaspalvelu, energialähteillä toteutettuun tuotantoon. jossa hoidetaan asiantuntevasti niin puhelut, Ekoteko-sähkön käyttäjälle toimitetaan säh- sähköiset yhteydenotot kuin asiakaskäynnit- kösopimuksen mukana diplomi osoituksena kin. Energianmyyntiliiketoimintoihin kuuluvat ympäristöystävällisen energian käytöstä. ESEn myös asiakastietojärjestelmien ylläpito ja ympäristöystävällinen sähkö on tuotettu seu- kehitys, energialaskutukset, perintä sekä raavasti: tuulivoima (0,4 %), vesivoima (14,0 %) sanomaliikenne. ja puupohjaisin polttoaineet (85,6 %). ESEn käyttämä puupolttoaine on monipuolisesti Sähkönmyynti ESEn alueelle (mukaan luettui- hankittua metsähaketta sekä eri paikoista na ulkovalaistus ja häviöenergian myynti) oli toimitettuja teollisuuden sivutuotteita. noin 210 GWh. Vähennystä edellisvuodesta oli Sähkön hankinta (Kokonaishankinta 326 GWh) Ostot sähköporssistä ja ulkopuolisilta toimittajilta 17,7 GWh Ostot Pursialan voimalaitokselta 267,5 GWh Ostot osakkuusvoimalaitoksilta 40,8 GWh Sähkön toimitus (Kokonaishankinta 326 GWh) 27 GWh. Merkittävimmät syyt sähkönmyynnin vähenemiseen olivat lämmin loppuvuo- SÄHKÖNHANKINTA si sekä sähkömarkkinoiden kilpailu. ESE:n Sähkön kokonaishankinta oli 326 GWh. sähkönmyynti Mikkelin seudun ulkopuolelle Sähkönhankinnan osakkuusyhtiöiden kautta ja pörssiin oli yhteensä 116 GWh, joka oli 30 hankittiin 41 GWh. Sähköpörsseistä ja muilta GWh edellisvuotta suurempi. Kokonaissäh- ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin 18 GWh. könmyynti 326 GWh oli 1 % enemmän kuin Suurin sähkön toimittaja oli oma Pursialan vuonna 2010. vastapainevoimalaitos, joka tuotti 267 GWh. Pörssimyynti 29 GWh Kokonaishankinta ESEn alueen vähittäismyyntiin 210 GWh Kokonaishankinta ESEn alueen ulkopuoliseen sähkönmyyntiin 87 GWh Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 13 Lämpöliiketoiminta Lämpöliiketoiminta myy kaukolämpöä Mikkelin kaupungin alueella ja Haukivuorella. Lämpöliiketoiminta vastaa kaukolämpöverkkojen ja varalämpökeskusten kunnossapidosta sekä käytettävyydestä. Se myös tuottaa Haukivuoren kaukolämpöasiakkaille lämpöä hakkeella. Kaukolämpöasiakkaita on 2 155, ja kohteiden rakennustilavuus on yli 10 milj. rak m3. 14 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 Arto Salmela, liiketoimintajohtaja OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Lämmönmyynti ja markkinointi Vuonna 2008 käynnistettyä kaukolämmön markkinointia jatkettiin Lämmön hankinta (Kokonaishankinta 412,7 GWh)) vuoden 2011 aikana hieman toteutustapaa muuttaen. Markkinoinnin ansiosta varsin monet vanhat kiinteistöt liittyivät kaukolämpöön. Kaukolämmitykseen liittyi vuoden aikana 61 kiinteistöä. Näistä uusia rakennuksia oli 28 ja vanhaa rakennuskantaa 33 kiinteistöä. Kaukoläm- Lämpökeskukset 5,6 GWh Osto voimalaitokselta 407,1 GWh pöasiakkaita oli vuoden lopussa yhteensä 2155, ja lämpöasiakkaiden lämmitettävä rakennustilavuus kasvoi 214 691 rakennuskuutiolla. Kokonaisuudessaan lämmitettävä rakennustilavuus oli vuoden vaihteessa 9,96 milj. rakennuskuutiota. ESE osti Haukivuoren Lämpö Oy:n osakkeista vuoden loppuun mennessä 78 %. Haukivuorella on 34 kaukolämpöasiakasta, joille lämpöä myytiin 6,3 GWh. Lämmön toimitus (Kokonaistoimitus 368,9 GWh) Lämmönhankinta Lämmöntarveluku Mikkelissä oli 4253, mikä aiheutti lämmönmyynnin romahduksen edelliseen vuoteen verrattuna. Lämmönmyynti oli Häviöt 43,8 GWh 368,96 GWh, joten vähennystä edellisestä vuodesta tuli 62,8 GWh. Muut asiakkaat 67,5 GWh Toimistorakennukset 85,3 GWh Lämpöä hankittiin yhteensä 412,6 GWh, josta voimalaitoksen tuotannoksi kertyi 407,1 GWh, ja erillisten lämpökeskusten tuotannoksi 5,6 GWh. Teollisuus 38,7 GWh Asuintalot 177,4 GWh Investoinnit Kaukolämpöinvestointeihin käytettiin noin 1,5 milj. euroa. Suurimpina investointikohteina olivat Saattotien rakentaminen Lehmuskylässä ja Arinakadun rakentaminen Oravinmäellä. Kaukolämpöverkkoa saneerattiin noin 70 000 eurolla ja liittymismaksutuloja kertyi noin 830 000 euroa. Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 15 Voimaliiketoiminta Voimaliiketoiminta vastaa ESEn sähkön ja kaukolämmön tuotannosta Pursialan voimalaitoksissa, jotka tuottavat yhteistuotannossa sähköä ja lämpöä. Uudempi voimalaitos voi tuottaa lisäksi myös lauhdesähköä. Polttoaineina kattiloissa voi käyttää 70 % puuta ja 30 % turvetta. Voimalaitoksen lämpöteho on 125 MW ja sähköteho 62 MW. Laitokset on rakennettu vuosina 1990 ja 2005. Voimaliiketoiminnalla on myös teollisuuden kanssa yhteistyösopimuksia, joilla myydään höyryä ja lämpöä teollisuusprosessien käyttöön. 16 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 Timo Leppänen, voimalaitosjohtaja OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Sähkön ja lämmön tuotanto henkilöä, joiden vastuulla on laatu- ja mää- Voimalaitoksen sähkön tuotanto vuonna rätavoitteita. Puupolttoaineiden hankintaa 2011 oli 269,7 GWh. Kaukolämpöä tuotettiin Venäjältä on jatkettu. Haketta on saatu omista voimalaitoksilla ja turvelämpökeskuksella metsähakkuista ja sahoilta on saatu rimaha- 411,2 GWh. Sähkön markkinahinta oli vuoden ketta. Hake kuljetetaan autoilla ja junilla. alkupuolella melko korkea ja tämän seurauk- Sähkön- ja lämmöntuotanto (Kokonaistuotanto 780,5 GWh) Lämmön omakäyttö 7,6 GWh Teollisuuslämpö 62,8 GWh Sähkön omakäyttö 33,2 GWh sena sähköä myytiin sisäisen myynnin lisäksi Yhteistyötä Mikkelin ympäristön mekaanisen myös pörssiin. Vuoden loppupuolella sähkön puunjalostusteollisuuden kanssa on jatkettu Sähkön tuotanto 269,7 GWh markkinahinta oli niin alhainen, että tuotettiin hankkimalla sivutuotteita polttoon. Puun Kaukolämmöntuotanto 407,1 GWh pelkästään vastapainelämpöä vastaava sähkö. osuus polttoaineista oli 65,2 % ja turpeen 34,4 %. Öljyn osuus polttoaineista oli vain Vuosi oli ulkolämpötilaltaan erittäin poik- 0,4 %. Puupolttoaine on metsäteollisuuden keava. Alkuvuosi oli kylmä ja loppuvuosi sivutuotteita, metsähaketta ja kierrätyspuuta. poikkeuksellisen lämmin. Tämän seurauksena kaukolämmön ja vastapainesähkön tuotanto Teollisuuslämmön ja -höyryn myynti oli budjetoitua pienempi. Teollisuuslämpöä ja -höyryä toimitettiin kuudelle Mikkelin ja sen ympäristön teollisuuslai- Lisäksi tuotettiin 62,6 GWh teollisuuslämpöä tokselle. Kattilalaitosten käyttöä valvotaan ja ja höyryä. Voimalaitosten käytettävyys oli 98,3 %, ohjataan Pursialan voimalaitoksen valvo- jota voidaan pitää hyvänä lukuna verrattuna mosta. Päivittäinen huolto ja kunnossapito muihin vastaaviin voimalaitoksiin. Merkittä- tehdään voimaliiketoiminnan huoltomiesten vimmät investoinnit olivat Pursiala 1:n pää- toimesta. Puupolttoaineiden jakauma (Yhteensä 804,4 GWh) Teollisuuden sivutuotteet 276 GWh Kierrätyspuu 7,9 GWh Metsähake 520,5 GWh automaatiojärjestelmän uusinta ja kattiloiden polttoaineen syöttöjen parannukset. Hiilidioksidipäästöt Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet riittivät Polttoaineiden hankinta kattamaan sähkö- ja kaukolämpötuotannon Polttoaineiden hankinta oli suunnitellun mu- aiheuttamat päästöt. Polttoaineiden käyttö (Voimaliiketoiminta, kaikki 1178,9 GWh) kaista. Turvetta saatiin tuotettua Etelä-Savon alueella lähes normaali määrä. Lisäksi tehtiin Valmistelussa on uusi laki tulevalle päästö- turpeentoimituksista turvavarastosopimus, kauppajaksolle vuosille 2013–2020. Jatkossa jolla varmistetaan turpeen toimitus huonona ilmaisia päästöoikeuksia saadaan vain osittain turvetuotantovuonna. kaukolämmön tuotantoon. Muut tarvittavat päästöoikeudet joudutaan hankkimaan Metsähakkeen hankintaa on tehostettu. markkinoilta. Kivihiili 0,0 GWh Öljy 12,4 GWh Puupolttoaineet 804,4 GWh Turve 362,1 GWh Tällä hetkellä hankinnassa työskentelee kaksi Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 17 ESE-Verkko Oy ESE-Verkko Oy vastaa sähkönsiirrosta omalla verkkoalueellaan. Yhtiöllä on sähköverkkoa noin 1 000 km ja käyttöpaikkoja noin 23 500. Keskijänniteverkosta on kaapeloitu noin 45 % ja pienjänniteverkosta 75 %. Sähkönsiirto jakelualueella (355 GWh) 18 Siirretty sähkömäärä jakelualueella (Kokonaissiirto 348 GWh) Sähkönsiirto Pursialan voimalaitokselta 72% 20 kV ja 110 kV asiakkaille 97 GWh Sähkönsiirto kantaverkosta 28% 0,4 kV asiakkalille 240 GWh Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 Häviöt 11 GWh Risto Kosunen, toimitusjohtaja OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Yhtiön toiminnasta ESE-Verkko Oy vastaa sähkönjakelusta omalla sähköverkkolupa-alueellaan. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää sähkönjakeluverkkoa, johon on liitetty n. 23 500 käyttöpaikkaa. Jakeluverkon pituus on 1000 km. Siihen kuuluu seitsemän 110 kV sähkö- ja kytkinasemaa sekä kolme 20 kV kytkinasemaa. Sähkön siirtomäärä oli 348 GWh (355 GWh vuonna 2010). Alkuvuonna sähkönkulutus oli yhtä suurta kuin vuonna 2010, mutta marraskuussa ja joulukuussa kulutus väheni lähes 10 GWh. Verkonrakennus, perusparannus ja kunnossapito Vuoden aikana otettiin käyttöön kymmenen puistomuuntamoa, yksi kiinteistömuuntamo ja yksi pylväsmuuntamo. Suurimmat työkohteet olivat Rantakylässä koulun ja Ylännetien alueilla sekä Lähemäellä Alakadun-Kisatien alueella. Muuntamoiden uusinnan lisäksi laajoissa kohteissa ilmajohtoverkko muutettiin kaapeliverkoksi, johon saimme noin 1 000 asiakasta lisää. Keskusta-alueen muuntamoiden ja uusien 20 kV yhteyksien viimeistelytyöt valmistuivat ennen Torin avajaisia ja useita vuosia kestänyt työvaihe saatiin päätökseen Syksyn aikana tehtiin koko 400 V ilmajohtoverkon kunto- ja lahotarkastus. Myös suurin osa taajamien ulkopuolisesta verkosta myös raivattiin. 110 kV johtojen tarkastusten lisäksi osuus Pursialasta Sairilaan raivattiin helikopterista käsin tehdyllä latvasahauksella. Vuoden aikana 20 kV verkolla oli 18 vikakeskeytystä ja 35 erillistä jälleenkytkentää. Keskimääräinen sähkötön aika asiakkailla oli 43 minuuttia. Häiriöistä kolmasosa ilmeni tammikuun lumikuormien aikana. Suurimman osan kesän häiriöistä aiheuttivat eläimet ja ukkonen. Joulukuun myrskyt aiheuttivat seitsemän häiriötä. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN JÄLKEEN ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ ESE-Verkon toiminta jatkuu perusteiltaan ennallaan omaa verkkoaluetta kehittäen. Verkonrakentamisessa keskitytään jakelumuuntamoiden uusintaan ja ilmajohtoverkkojen kaapelointiin. Pienjänniteverkon kuntotarkastuksen perusteella tullaan nopeuttamaan vanhimpien muuntopiirien saneerauksia. Joulukuun myrskyjen valtakunnantason jälkiselvittelyn tuloksena voi tulla vaatimuksia, jotka meilläkin lisäävät investointeja. Kahden seuraavan vuoden aikana käytetään investointeihin yli kaksi miljoonaa euroa, jolla mittarit vaihdetaan kaukoluettaviksi. Vuosina 2012 ja 2013 asennetaan 7 000 omakotitalojen ja muiden yksittäiskohteiden kaukoluettavaa mittaria. Energiamarkkinavirasto valvoo sähköverkkotoimintaa. Uusi valvontajakso alkoi 2012. Edellisen valvontajakson toteutunut sallitun tuoton taso julkistetaan loppuvuodesta 2012 ja silloin voidaan tarkentaa valvontajakson 2012–2015 toimintaedellytyksiä. HALLINTO ESE-Verkon yhtiökokous valitsi 31.5.2011 hallitukseen jatkamaan sähköasentaja Paavo Barckin (puheenjohtaja), asianajaja Antti Suhosen, toimitusjohtaja, yMBA Markku Kakriaisen ja toimitusjohtaja Erkki Karppasen. Tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab / Ulla-Maija Lakonen KTM, JHTT. Risto Kosunen nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi 18.1.2011. Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 12 henkilöä (13 vuonna 2010). TALOUS ESE-Verkon liikevaihto vuonna 2011 oli 8,1 milj. euroa (8,1 milj. euroa vuonna 2010). Liikevaihto pysyi ennallaan hinnankorotuksesta huolimatta, koska siirtomäärä oli edellisvuotta pienempi. Hinnankorotus Kantaverkkosopimus Fingrid Oyj kanssa päättyi vuoden lopussa. Uudelle sopimuskaudelle tulee merkittävä kantaverkkomaksujen korotus, jonka kattaminen edellyttää 4 % korotusta siirtomaksuihin. Tämä hinnankorotus tuli voimaan vuoden 2012 alussa. Yhtiö teki investointeja noin 1,7 milj. eurolla ja ne rahoitettiin tulorahoituksella sekä lainalla konsernikassasta. Liittymismaksuja kertyi 257 824 euroa (78 160 euroa) Yhtiön omavaraisuusaste oli 44,9 % (38,2 %). Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 19 ESE-Tekniikka Oy ESE-Tekniikka Oy:llä on sähköasennusliiketoimintaa, ulkovalojen huoltotoimintaa sekä lämmönmyyntiä aluelämpökeskuksista. Jatkossa yhtiö keskittyy sähköasennus- ja huoltoliiketoimintoihin. 20 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 Erkki Karppanen, toimitusjohtaja OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Tilikauden aikana liiketoiminnot tuvalaistuksessa korvattiin vanhat Ennakkohuollon ja hyvälaatuisen pieniä muutoksia. Vuoden ensim- säilyivät muuttumattomina. Asen- elohopeavalaisimet suurpainenat- polttoaineen ansiosta lämpölaitok- mäiset kuukaudet ovat perinteisesti nustoiminnassa merkittävimpänä riumvalaisimilla, jotka säästävät set toimivat hyvin ja hälytyskäynte- vuoden hiljaisinta aikaa, jolloin työkohteena on ollut Mikkelin energiankulutuksessa 50 000 €. jä oli vähän. viimeistellään kesken olevia töitä. hallitustorin toriparkkityömaa. Sen Henkilöstön koulutukset järjeste- merkkipaaluna voidaan pitää tori- Mikkelin kaupungin liikuntatoimi alueen sähköistyksen valmistumis- oli myös merkittävä työllistäjä. Sen ta katuvalaistuksen ja torikannen toimeksiantoina huollettiin ja uusit- sähkönjakelun osalta. Torialueen tiin kenttien ja kuntoratojen valais- tietoliikennekaapeloinneissa tehtiin tusta mm. Lähemäen koulun ken- yhteistyöstä MPY:n kanssa. tällä, Rantakylän lenkkipolulla sekä lumenvarastointialueella Ratatiellä. Muita keskeisiä kohteita olivat Mikkelin kaupungin kiinteistöistä Keskussairaalan M-osan muuntajan Tekniikkaa työllistivät Kalevankan- vaihtourakka sekä mittava keski- kaan uuden koulurakennuksen Tilikauden päättymisen jälkeen Tek- doista. ESE-konsernin uudistuva ja pienjänniteverkon saneeraus kentän valaistus, Ihastjärven koulun niikan lämpöliiketoiminta siirrettiin strategia asettaa suuntaviivoja Lähemäen alueella Alakatu-Kisatie- ja kuntopolun aluevalaistus sekä lu- ESEn lämpöliiketoiminnan yhtey- myös ESE-Tekniikka Oy:n toimin- Sorsankuja-Lokinkuja-Paukkulan- kuisat huoltokohteet. teen ja organisaatioon tehtiin nalle. tie-Aaponkatu. Samalla korjattiin Alakatua sekä uusittiin katuvalais- Tekniikan asentajat asensivat tus Lokinkujalla. ESE-Verkolle tehtiin liittymiskaapeleita monilla työ- muutamia pienjännitekeskusten mailla, kuten Tume-keskuksessa vaihtoja eri puolilla kaupunkia esim. Jääkärinkadulla ja Graanin uusissa Prikaatinkadulla ja Raviradantiellä. kerrostaloissa. Voimatelille annet- Vikatoimeksiantoja ja tarkastus- tiin virka-apua henkilönostimen käyntejä oli paljon. osalta Uutelassa JSE:n työmaalla ja ESE-TEkniikan käytetyt polttoaineet (11,6 GWh ) Liikevaihdon jakauma (2457,9 tuhatta euroa) muutamissa valaistuskohteissa. Katuvalaistuskohteita toteutet- Töitä tehtiin myös Mikkelin ulko- tiin Mikkelin kaupungille mm. Maa- puolella kuten Ristiinassa, jossa miehentien alueella, Otavan käynnistettiin Linnaniementien Hirvensalmentiellä ja Puutarha- valaistusurakka. Haukivuorella uu- tiellä sekä Rantakylän Lenkkitiellä. sittiin JSE:lle PJ-verkkoa. tään pääsääntöisesti vuoden alussa. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Arvio tulevasta kehityksestä Alkaneella tilikaudella yrityksen toiminta fokusoituu entistä selkeämmin asennus- ja huoltopalvelutoimintaan. Uutta liiketoimintaa haetaan asennus-, huoltotoiminnan lisäksi uusista lämmitysmuo- Etelä-Savon Energian kohteista merkittävimpiä olivat Ristimäen- ESE-Tekniikan lämmön myynti oli katu ja Savilahdenkatu Stellan 11,6 GWh. Edellisvuoteen verrat- edustalla. Katuvalaistusverkon kar- tuna myynti pieneni 2,3 GWh:lla toitustyö käynnistyi keväällä, ja uusi lämpimämmän vuoden johdosta karttajärjestelmä saatiin käyttöön (2010 13,9 GWh). Tästä huolimatta talven kynnyksellä. Kaupungin ka- toiminta oli varsin tuloksekasta. Puupelletti 9 % Kevytöljy 9 % Lämpö ja höyry 34% Raskasöljy 30 % Hake 52 % Huoltopalvelut 13% Asennustoiminta 53% Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 21 Venäjän liiketoiminnot ESEn Venäjän liiketoiminnoilla varaudutaan kiristyvään kilpailuun puupolttoaineiden saatavuudessa. ESE:llä on Venäjällä 2 tytäryhtiötä ja sivutoimipiste. OOO RUSSKIJ LES OOO Russkij Les on Etelä-Savon Energia Oy:n ko- Vuoden 2010 kesä-heinäkuun taitteen kesä- Russkij Les myy hakkaamansa ainespuun paikal- konaan omistama metsänvuokra- ja hakkuuyh- myrskyt aiheuttivat tuhoa laajasti myös Venäjän lisille sahoille ja kuitupuun ostajille. Energiapuu tiö, jonka yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiön metsissä. Russkij Lesin vuokra-alueella tuulen- jalostetaan hakkeeksi, pääsääntöisesti omaan metsänvuokra-alueet, terminaali ja toimistot kaatoja syntyi noin 86 000 m3. Leningradin ob- käyttöön. Tuulenkaatoalueen puunkorjuumää- sijaitsevat Leningradin alueella Tihvinän kaupun- lastin alueella metsälaki velvoittaa korjaamaan rästä johtuen yhtiön energiapuuvarasto oli gissa. Tihvinä sijaitsee Pietarin metropolikaupun- tuulenkaadot pois metsäpalojen ja hyönteistu- vuoden lopussa noin 41 000 m3. gista noin 200 km itään. Yhtiö työllistää noin 20 hojen estämiseksi. Tämän vuoksi vuoden 2011 henkilöä kokoaikaisesti ja urakoitsijoiden kautta hakkuumäärät nousivat 112 000 m3:iin. Tästä Yhtiön taloudellinen tulos vuodelta 2011 jäi tuu- sesongista riippuen lähes saman verran lisää. määrästä tuulenkaatohakkuita oli 60 000 m ja lenkaatojen suuresta määrästä johtuen tappiol- pystymetsän metsäsuunnitelman mukaisia hak- liseksi. Tuulenkaatojen korjuu on kallista ja niistä kuita 52 000 m3. saadaan vähemmän arvokasta ainespuuta myyn- Metsänvuokra-alueen pinta-ala on noin 75 000 3 hehtaaria. Tällä alueella vuotuinen hakkuuoikeus tiin. Ainespuun hinnat Venäjällä ovat säilyneet en- on 78 700 m vuodessa. Hakkuuoikeudesta Puunkorjuu ja kuljetus hoidetaan sekä omalla nallaan, vaikka korjuun ja kuljetuksen kustannukset 62 500 m3 on avohakkuuta ja 16 200 m3 harven- että urakoitsijoiden kalustolla. Vuoden 2011 ovat nousseet. Yhtiöllä edellytyksiä kannattavaan nushakkuuta. Metsänvuokrasopimukseen sisäl- aikana vuokra-alueella toimittiin pääasiassa toimintaan tuulenkaatojen korjuun loputtua ja tyy metsänhoito- ja palontorjuntavelvoitteita. kolmen hakkuukone-ajokone -ketjun voimin. Venäjän liityttyä WTO-kauppajärjestöön. OOO ESE on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan Lesin metsätavaraa ja noin 25 000 i-m3 sivutuo- aumattu varasto palvelee hyvin keskitalven pus- omistama rahoitus- ja logistiikkayhtiö, jonka te-eriä. Oma junanvaunuhankinta on viivästynyt kurina voimalaitoksen näkökulmasta. Energia- yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiö järjestää vaunumallin hyväksyntäprosessin hitauden hakkeen laatu on hyvä, sillä se on tehty paksusta junanvaunulogistiikan vientiin Suomen puolelle. takia. Junanvaunukuljetus saatiin kuitenkin runkopuusta, lähinnä haavasta ja pystykuivasta Lisäksi yhtiö rakentaa yhteistyöverkostoa ja käyntiin loppuvuodesta vuokravaunuilla. Tavoite kuusesta. kehittää toimintaa yhdessä emoyhtiön ja tuontivolyymille yhteensä on noin 250 000 i-m3 urakoitsijoiden kanssa. Logistiikkamallissa on vuodessa. Hankittavan energiapuun yhteismää- Polttoaineen hankintaverkoston kehittämisen pyritty säilyttämään vaihtoehtoiset kuljetustavat. rää säännellään markkinatilanteen mukaan. osalta on tehty tunnusteluja eri toimijoiden Myös varastoinnissa on etsitty vaihtoehtoisia Toteutunutta energiahakkeen yhteismäärää kanssa. Jatkossa päästäneen partneriverkostoon, toteuttamismalleja. ohjataan tilanteen mukaan emoyhtiön omaan jossa hakkeen raaka-ainetta saadaan monesta käyttöön tai ulkopuolelle myyntiin Suomessa ja eri lähteestä yhteensä merkittävä volyymi. 3 OOO ESE Energiahakkeen tuontimäärä vuodelta 2011 Venäjällä. Suomeen oli yhteensä noin 39 000 irtokuutio- Yhtiön taloudellinen tulos vuodelta 2011 jäi metriä. Tästä määrästä pääosa on tuotu urakoit- Energiahake puretaan Imatralla terminaaliin. tappiolliseksi, johtuen toiminnan käynnistämi- sijan organisoimana kuorma-autokuljetuksilla Hakkeen kuljetus Mikkeliin tapahtuu menopa- sen yleisistä kuluista. Suomeen. Määrästä on noin 14 000 i-m Russkij luu-kuljetuksin kuorma-autoilla. Rajanpinnan 3 22 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 Strategiatyö ESEn uusi strategia työstettiin monivaiheisena prosessina kevään 2011 aikana. Työhön osallistuivat niin hallitus, johtoryhmä kuin koko henkilöstökin. Strategiatyön tuloksina syntyivät uusi visio, strategia mittareineen, arvot ja palvelulupaukset. Palvelulupauksemme Arvomme Henkilöstön arvostus Ympäristöystävällisyys Paikallisuus Kilpailukyky Kunnioitamme asiakasta ja toisiamme Yhteydenottoon vastataan viimeistään kahden vuorokauden kuluessa talon sisällä ja ulospäin Yksi yhteydenotto riittää Pidämme lupauksemme Asiakastyytyväisyys Visio 2015 ESE on seudun ympäristöystävällisin ja kilpailukykyisin energiahuollon asiakaslähtöinen turvaaja sekä Ekoteko-energiatuotteiden vetovoimainen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. ESEn tehtävät Ympäristöystävällisen energian hankinta ja tuotanto Kilpailukykyisten energiapalvelujen myynti Luotettava ja tehokas energian siirto Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 23 1.1.–31.12.2011 TULOSLASKELMA Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö 2011 2010 2011 2010 51 475 904,78 49 987 505,27 40 896 243,42 40 176 346,49 577 459,75 546 591,29 124 484,17 135 546,81 1 334 445,36 1 074 847,88 1 976 844,17 1 734 231,58 23 764 723,54 23 086 272,14 21 779 999,46 21 487 521,29 592 395,88 -1 719 102,49 852 370,23 -1 585 345,80 3 585 206,44 2 556 612,76 2 015 580,27 2 080 251,55 4 604 429,91 4 361 953,54 3 333 412,66 3 084 374,01 Eläkekulut 858 975,25 818 868,71 629 697,51 591 240,19 Muut henkilösivukulut 271 389,83 192 750,27 199 751,07 136 779,17 Suunnitelman mukaiset poistot 8 622 181,41 8 577 447,73 6 551 891,38 6 633 851,88 Liiketoiminnan muut kulut 4 131 808,54 3 984 294,53 3 424 803,56 2 883 230,16 46 431 110,80 41 859 097,19 38 787 506,14 35 311 902,45 6 956 699,09 9 749 847,25 4 210 065,62 6 734 222,43 Liiketoiminnan muut tuotot Kulut: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut: Muut rahoitustuotot 90 859,65 85 697,45 158 999,54 114 610,46 3 077 896,72 3 320 170,60 2 675 198,04 2 890 884,71 -2 987 037,07 -3 234 473,15 -2 516 198,50 -2 776 274,25 3 969 662,02 6 515 374,10 1 693 867,12 3 957 948,18 Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 1 442 000,00 1 390 000,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 3 969 662,02 6 515 374,10 3 135 867,12 5 347 948,18 0,00 0,00 721 744,00 -1 479 163,91 -1 033 835,73 -1 089 258,83 -1 006 685,48 -1 008 341,07 116 613,89 -668 686,96 0,00 0,00 4 757 428,31 2 850 925,64 2 860 443,20 Muut rahoituskulut Voitto ennen satunnaisia eriä Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Poistoeron muutos Välittömät verot Laskennallisen verovelan osuus Tilikauden voitto 24 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 3 052 440,18 1.1.–31.12.2011 TASE - VASTAAVAA konserni 2011 konserni 2010 emoyhtiö 2011 emoyhtiö 2010 502 579,21 305 287,99 637 455,65 343 449,00 408 481,91 555 101,52 530 737,94 29 684 722,39 60 952 068,99 830 891,06 1 424 818,69 93 423 239,07 523 197,94 43 812 542,42 48 239 747,95 898 972,82 1 630 979,37 95 105 440,50 264 382,47 28 799 990,78 37 406 412,09 818 329,99 1 046 195,39 68 335 310,72 256 842,47 29 117 263,28 39 494 167,37 885 945,07 270 198,81 70 024 417,00 0,00 123 765,37 2 846 901,69 324 618,83 3 295 285,89 0,00 123 765,37 1 789 230,35 330 720,36 2 243 716,08 2 308 170,99 123 765,37 2 407 293,69 795 958,83 5 635 188,88 1 868 562,99 123 765,37 1 789 230,35 802 060,36 4 583 619,07 97 526 392,16 98 330 061,23 74 378 981,51 75 163 137,59 5 887 110,18 6 393 208,82 5 188 930,96 6 041 301,19 251 647,79 0,00 251 647,79 93 743,21 0,00 93 743,21 75 296,12 0,00 75 296,12 79 725,30 0,00 79 725,30 10 582 259,59 0,00 2 132 947,68 1 775 736,37 715 569,27 15 206 512,91 13 237 613,49 0,00 2 266 462,84 485 771,59 719 853,32 16 709 701,24 10 125 105,22 3 715 041,31 2 048 445,76 1 770 405,93 604 868,77 18 263 866,99 12 489 972,47 4 388 019,07 2 057 278,69 484 538,31 125 035,22 19 544 843,76 21 345 270,88 23 196 653,27 23 528 094,07 25 665 870,25 118 871 663,04 121 526 714,50 97 907 075,58 100 829 007,84 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Konserniliikearvo Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset työt Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Pääomalainas./pitkäaik.sij. Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset Konserniyhtiöiltä Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 25 1.1.–31.12.2011 TASE - VASTATTAVAA konserni 2011 konserni 2010 emoyhtiö 2011 emoyhtiö 2010 5 045 637,79 8 577 584,25 15 338 602,08 3 052 440,18 32 014 264,30 5 045 637,79 8 577 584,25 13 442 093,92 4 757 428,31 31 822 744,27 5 045 637,79 8 577 584,25 137 717,35 2 850 925,64 16 611 865,03 5 045 637,79 8 577 584,25 137 274,15 2 860 443,20 16 620 939,39 11 485 190,77 12 206 934,77 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä 26 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 9 840 850,64 41 378 389,54 14 390 351,20 5 150 062,83 70 759 654,21 8 751 049,48 43 390 769,86 14 329 776,95 5 266 676,27 71 738 272,56 7 805 812,98 35 286 263,14 14 295 973,75 0,00 57 388 049,87 6 973 835,82 36 093 457,36 14 295 973,75 0,00 57 363 266,93 6 706 403,60 3 369 304,58 0,00 4 722 003,87 1 300 032,48 16 097 744,53 6 522 058,86 4 376 737,78 0,00 5 583 352,73 1 483 548,30 17 965 697,67 5 496 849,42 2 715 871,91 211 026,62 3 109 599,47 888 622,49 12 421 969,91 5 312 504,68 3 457 292,47 179 743,59 4 626 590,80 1 061 735,21 14 637 866,75 118 871 663,04 121 526 714,50 97 907 075,58 100 829 007,84 1.1.–31.12.2011 RAHOITUSLASKELMA konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2011 1.1. - 31.12.2010 Liikevoitto 6 956 699,09 9 749 847,25 4 210 065,62 6 734 222,43 Oikaisut liikevoittoon 8 622 181,41 8 577 447,73 6 551 891,38 6 633 851,88 16 727,69 -2 575 832,56 212 938,97 -3 160 856,07 -3 077 896,72 -3 320 170,60 -2 675 198,04 -2 890 884,71 0,00 0,00 8 299 697,93 0,00 Liiketoiminnan rahavirta Käyttöpääoman muutos Maksetut korot ja maksut Saadut osingot Saadut korot 90 859,65 85 697,45 1 442 000,00 114 610,46 Maksetut verot -1 033 835,73 -1 138 659,03 158 999,54 -1 057 741,27 Liiketoiminnan rahavirta (A) 11 574 735,39 11 378 330,24 -1 006 685,48 6 373 202,72 8 894 011,99 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -6 766 942,53 -7 508 629,25 -4 715 353,81 -3 728 538,44 Investoinnit muihin sijoituksiin -1 051 569,81 -158 986,19 -1 052 381,47 -769 144,19 Liittymismaksut 1 089 801,16 910 455,66 831 977,16 832 295,66 Investointien rahavirta (B) -6 728 711,18 -6 757 159,78 -4 935 758,12 -3 665 386,97 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaiset saamiset, lisäys(-), vähennys(+) -157 904,58 -9 588,73 4 429,18 4 429,18 Pitkäaikaisten lainojen nostot 4 500 000,00 5 000 000,00 4 500 000,00 5 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -6 332 403,68 -6 124 361,97 -5 122 849,50 -4 791 037,37 Maksetut osingot -2 860 000,00 -2 860 000,00 -2 860 000,00 -2 860 000,00 Rahoituksen rahavirta (C) -4 850 308,26 -3 993 950,70 -3 478 420,32 -2 646 608,19 -4 284,05 627 219,76 479 833,55 61 207,56 Rahavarojen muutos (A+B+C) Rahavarat 1.1. 719 853,32 92 633,56 125 035,22 63 827,66 Rahavarat 31.12. 715 569,27 719 853,32 604 868,77 125 035,22 1 498 904,28 -2 365 868,48 1 760 810,32 -2 572 138,42 506 098,64 -1 417 962,46 852 370,23 -1 585 345,80 -1 988 275,23 1 207 998,38 -2 400 241,58 996 628,15 16 727,69 -2 575 832,56 212 938,97 -3 160 856,07 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys(-), vähennys(+) Vaihto-omaisuuden lisäys(-), vähennys(+) Lyhytaikaisten velkojen lisäys(+), vähennys(-) Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 27 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEEN 31.12.2011 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.1 Arvostusperiaatteet 1.1.1 Pysyvien vastaavien arvostaminen Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: • Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. • Poistoaikoja ja poistosuunnitelmaa on tarkastettu vastaamaan hyödykkeiden taloudellista pitoaikaa. • Vuosipoistoja on muutettu verrattuna edelliseen tilikauteen. Poistomenetelmä on tasapoisto. Poistoajat, jotka perustuvat arvioituihin taloudellisiin käyttöaikoihin ovat seuraavat: Omaisuusryhmä Poistoaika (vuosia) Aineettomat hyödykkeet 5 Rakennukset ja rakennelmat 15 – 40 Tuotannolliset koneet ja laitteet 5 – 30 Muut koneet, laitteet ja kalusto 3–6 1.1.2 Vaihto-omaisuuden arvostaminen Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan hankinta-arvoon. 1.1.3 Rahoitusvälineiden arvostaminen Rahoitusvälineet on arvostettu hankintamenoon. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi ja korkokatoilla on suojattu laina korkojen nousulta. Velat on arvostettu nimellisarvoon. Koronvaihtosopimuksia ei ole kirjattu taseeseen, mutta niistä aiheutuneet kulut ovat tuloslaskelman korkokuluissa. 1.1.4 Johdannaissopimusten arvostaminen Suojaamistarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten arvonmuutoksia ei ole käsitelty tulosvaikutteisesti, vaan niistä realisoituvat voitot/ tappiot kirjataan tulokseen samalle jaksolle niillä suojattujen fyysisten so-pimusten kanssa. Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehtyjä sopimuksia ei ole. 1.1.5 Eläkkeiden kirjaaminen Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu Kuntien eläkevakuutuksen toimesta. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Yhtiöllä on eläkevastuu yhdestä entisestä työntekijästä, jonka eläkettä varten teh-dään tilinpäätökseen varaus oletettavissa olevan eliniän mukaan. 1.1.6 Laskennallisten verojen kirjaaminen Laskennallinen verovelka on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraa- 28 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 vien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan. 1.1.7 Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy Kiinteistö Oy TeknoGraanin osakkeiden tasearvoon virheellisesti aktivoitu pääomavastike 282 000 euroa vuosilta 2001-2010 sekä verottajan tekemä kiinteistöveron oikaisu 75 000 euroa vuodelta 2010. 1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 1.2.1 Konsernitilinpäätöksen laajuus Vuodelta 2010 on laadittu konsernitilinpäätös, joka sisältää emoyhtiö Etelä-Savon Energia Oy:n ja 100 % tytäryhtiöiden ESE-Tekniikka Oy:n, ESE-Verkko Oy:n, Huippuenergia Oy:n, Kiinteistö Oy Korjaamonkatu 3:n, OOO ESE:n ja OOO Russkij Les:n tilinpäätöstiedot. Tytäryhtiötä Haukivuoren Lämpö Oy:tä tai osakkuusyhtiöitä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen, koska niiden vaikutus konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan on vähäinen. Haukivuoren Lämpö Oy:stä tuli Etelä-Savon Energia Oy:n tytäryhtiö joulukuussa 2011. 1.2.2 Sisäinen osakkeenomistus Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiön OOO Russkij Les:n hankintamenon ja hankittua osuutta vastaavan oman pääoman ero on kirjattu konserniaktiivaksi. Se poistetaan 10 vuodessa, viimeinen osuus vuonna 2019. 1.2.3 Sisäiset liiketapahtumat ja katteet Konsernin sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu. 1.2.4 Muuntoerot OOO ESE:n ja OOO Russkij Les:n tuloslaskelma ja tase on muutettu EKP:n vuoden 2011 keskikurssilla 40,8846. Muuntamisessa syntyneet kurssierot ovat konsernin sidotussa omassa pääomassa. 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Sähkönmyyntiliiketoiminta Lämpöliiketoiminta Muu liiketoiminta 2011 emoyhtiö 14 631 399,32 20 375 061,30 5 889 782,80 40 896 243,42 2010 emoyhtiö 15 022 018,32 20 772 595,13 4 381 733,04 40 176 346,49 2.1 Liikevaihdon jakauma toimialoittain Valmistus omaan käyttöön muodostuu itse valmistetuista aktivoiduista investointimenoista, joista suurimpia kohteita ovat voimalaitoksen koneet ja laitteet 0,05 milj. euroa ja kaukolämpöverkko 0,05 milj. euroa. 2.2 Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääosin konsernipalveluista 0,7 milj. euroa ja sähköntuotannontuesta 0,7 milj. euroa. 2.3 Henkilöstön lukumäärä ja henkilöstökulut Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä Työntekijöitä Yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtajat Hallituksen jäsenet 2011 konserni 55 35 90 2010 konserni 57 39 96 2011 emoyhtiö 46 20 66 2010 emoyhtiö 41 20 61 2011 konserni 4 604 429,91 858 975,25 271 389,83 5 734 794,99 2010 konserni 4 361 953,54 818 868,74 192 750,27 5 373 572,55 2011 emoyhtiö 3 333 412,66 629 697,51 199 751,07 4 162 861,24 2010 emoyhtiö 3 084 374,01 591 240,19 136 779,17 3 812 393,37 2011 konserni 317 145,83 44 770,80 2010 konserni 284 810,05 36 150,64 2011 emoyhtiö 34 067,70 2010 emoyhtiö 29 863,16 Yhtiön toimitusjohtajalta, hallituksen jäseniltä ja lähipiiriltä ei ole lainasaamisia eikä yhtiö ole antanut sitoumuksia heidän puolestaan. 2.4 Poistot ja arvonalentumiset Konserniliikearvon poisto on sisällytetty konsernituloslaskelmassa kohtaan poistot ja arvonalentumiset. Konserniliikearvo poistetaan 10 vuodessa. Konserniliikearvo on muodostunut tytäryhtiö OOO Russkija Les:n ostamisesta. Tytäryhtiöllä on ostettaessa ollut hakkuuoikeuksia Venäjällä 49 vuodeksi, joten yhtiöllä on tulontuottokykyä tulevaisuudessa. Konserniliikearvon poisto 2011 konserni 38 161,00 2010 konserni 38 165,96 2011 emoyhtiö 350 805,51 344 488,24 288 954,58 232 055,13 216 277,83 194 158,04 2010 emoyhtiö 332 908,30 23 259,70 257 768,54 1 402,82 66 473,94 134 313,65 2.5 Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muiden kulujen olennaiset erät Atk-kulut Huoneistovuokrat Vakuutuskulut Pysyvien vastaavien myyntitappio Kiinteistövero Mainos- ja markkinointikulut Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 29 2.6 Tilintarkastajien palkkiot Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab Tilintarkastuspalkkiot PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastuspalkkiot Muut palvelut 2011 konserni 2010 konserni 2011 emoyhtiö 2010 emoyhtiö 12 346,65 7 278,78 8 711,42 2 732,10 15 584,80 21 581,47 8 975,00 170 515,38 15 584,80 21 581,47 8 975,00 170 515,38 2011 konserni 2010 konserni 2011 emoyhtiö 2010 emoyhtiö 0,00 0,00 0,00 0,00 2.7 Rahoitustuotot ja kulut Tuotot muista pysyvien vast. sijoituksista Osinkotuotot Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yhteisöltä Muilta Rahoitustuotot yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 90 859,65 90 859,65 0,00 85 697,45 85 697,45 71 146,74 87 852,80 158 999,54 29 418,76 85 191,70 114 610,46 Korkokulut ja muut rah.kulut Saman konsernin yhteisölle Muille Rahoituskulut yhteensä 1 294 620,17 1 692 416,90 3 077 896,72 1 294 620,17 2 025 550,43 3 320 170,60 1 291 638,34 1 383 559,70 2 675 198,04 1 294 620,17 1 596 264,54 2 890 884,71 Rahoitustuotot ja kulut yht. - 2 987 037,07 - 3 234 473,15 - 2 516 198,50 -2 776 329,89 2011 emoyhtiö 374 920,00 631 765,48 2010 emoyhtiö 361 400,00 646 941,07 1 006 685,48 1 008 341,07 2.8 Satunnaiset erät Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu saadut konserniavustukset 1 442 000,00 euroa. 2.9 Tilinpäätössiirrot Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus 2011 emoyhtiö 2010 emoyhtiö 721 744,00 - 1 479 163,91 2011 konserni 2010 konserni 1 033 835,73 116 613,89 917 221,94 1 089 258,83 - 668 686,96 519 372,07 2.10 Tuloverot Tuloverot satunnaisista eristä Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Laskennallisen verovelan muutos Yhteensä Tuloverot on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty tuloslaskelmassa. 30 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 3.1 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 2011 konserni 2011 emoyhtiö 2010 konserni 2010 emoyhtiö 637 455,65 130 932,44 -303 969,88 502 579,21 555 101,52 73 936,74 -220 556,35 408 481,91 819 411,75 74 194,96 -256 151,06 637 455,65 707 819,15 61 704,29 -214 421,92 555 101,52 1 928,00 -1 928,00 0,00 0,00 1 928,00 -1 928,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 928,00 1 928,00 0,00 0,00 1 928,00 1 928,00 523 197,94 7 540,00 530 737,94 256 842,47 7 540,00 264 382,47 522 636,34 561,60 523 197,94 0 256 842,47 0,00 256 842,47 43 770 635,58 3 298 999,30 -294 399,01 -2 685 727,12 44 089 508,75 29 117 263,30 1 313 457,84 0,00 -1 630 730,36 28 799 990,78 49 332 567,00 2 644 198,67 -5 176 599,23 -3 029 530,86 43 770 635,58 29 752 311,94 959 508,37 0,00 -1 594 557,01 29 117 263,30 Poistoero 1.1. Poistoeron lisäys/vähennys tilikaudella Poistoero 31.12. Kokonaispoistot tilikaudella Hankintamenojäännös kokonaispoistojen jälkeen 7 761 525,81 1 773 948,03 9 535 473,84 4 459 675,15 34 554 034,91 0,00 0,00 0,00 -1 630 730,36 28 799 990,78 6 668 816,81 1 092 709,00 7 761 525,81 -4 122 239,86 36 009 109,07 0,00 0,00 0,00 -1 594 557,01 29 117 263,30 Keskeneräiset työt 1.1. Siirto käyttöomaisuuteen Lisäys tilikaudella Keskeneräiset työt 31.12. 1 142 561,01 -1 142 561,01 1 075 367,21 1 075 367,21 62 841,64 -62 841,64 1 030 976,46 1 030 976,46 536 499,38 -536 499,38 1 142 561,01 1 142 564,01 51 492,41 -51 492,41 62 841,64 62 841,64 48 122 048,41 3 695 237,86 294 399,01 -5 564 402,65 46 547 282,63 39 494 167,37 2 545 234,31 0,00 -4 632 989,59 37 406 412,09 44 544 865,34 3 576 129,32 5 176 599,23 -5 175 545,48 48 122 048,41 41 557 259,50 2 694 165,74 0,00 -4 757 257,87 39 494 167,37 12 494 921,39 -1 009 730,63 11 485 190,76 -4 554 672,02 35 062 091,87 12 206 934,76 -721 744,00 11 485 190,76 3 911 245,59 25 921 221,33 11 015 757,48 1 479 163,91 12 494 921,39 -6 646 691,13 35 627 127,02 10 727 770,85 1 479 163,91 12 206 934,76 6 236 421,78 27 287 232,61 Aineettomat oikeudet Omaisuus tilikauden alussa Hankintamenon lisäykset tilikaudella Tilikauden suunnitelmapoistot Hankintajäännös tilikauden lopussa suunnitelmapoistoin Keskeneräiset työt 1.1. Siirto käyttöomaisuuteen Lisäys tilikaudella Keskeneräiset työt 31.12. Maa-alueet Maa-alueet tilikauden alussa Lisäykset tilikaudella Rakennukset ja rakennelmat Omaisuus tilikauden alussa Hankintamenon lisäykset tilikaudella Siirto tase-erien kesken Tilikauden suunnitelmapoistot Hankintamenojäännös tilikauden lopussa suunnitelmapoistoin Koneet ja kalusto Omaisuus tilikauden alussa Hankintamenon lisäykset tilikaudella Siirto tase-erien kesken Tilikauden suunnitelmapoistot Hankintamenojäännös tilikauden lopussa suunnitelmapoistoin Poistoero 1.1. Poistoeron lisäys tilikaudella Poistoero 31.12. Kokonaispoistot tilikaudella Hankintamenojäännös kokonaispoistojen jälkeen Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 31 Keskeneräiset työt 1.1. Siirto käyttöomaisuuteen Lisäys tilikaudella Keskeneräiset työt 31.12. Muut aineelliset hyödykkeet Omaisuus tilikauden alussa Hankintamenon lisäykset tilikaudella Hankintamenon vähenn. tilikaudella Tilikauden suunnitelmapoistot Hankintamenojäännös tilikauden lopussa suunnitelmapoistoin Keskeneräiset työt 1.1. Siirto käyttöomaisuuteen Lisäys tilikaudella Keskeneräiset työt 31.12. 2011 konserni 205 429,17 -205 429,17 21 737,03 336 880,53 2011 emoyhtiö 205 429,17 -205 429,17 2 648,00 2 648,00 2010 konserni 86 181,92 -86 181,92 205 429,17 205 429,17 2010 emoyhtiö 0,00 0,00 205 429,17 205 429,17 898 972,82 0,00 0,00 -68 081,76 830 891,06 885 945,07 0,00 0,00 -67 615,08 818 329,99 967 054,58 0,00 0,00 -68 081,76 898 972,82 953 560,15 0,00 0,00 -67 615,08 885 945,07 0,00 0,00 12 570,94 12 570,94 0,00 0,00 12 570,94 12 570,94 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 3.2 Aktivoidut kehittämismenot Kehittämismenoihin on kirjattu kehittämistoiminnasta välittömästi aiheutuneita menoja ja ne poistetaan vaikutusaikanaan. 2011 konserni Aktivoidut kehittämismenot 0,00 2010 konserni 0,00 2011 emoyhtiö 0,00 2010 emoyhtiö 0,00 3.3 Aktivoidut korkomenot Vuonna 2005 valmistuneen Pursialan voimalaitoksen toisen yksikön hankintamenoon on aktivoitu rakennusaikaisia korkoja, joiden poistamaton osa tase-erässä Rakennukset ja rakennelmat muodostuu seuraavasti: 2011 konserni Aktivoitu tilikaudella - Aktivoituja korkomenoja poistamatta 942 581,97 3.4 Osake-erittelyt Nimi Tytäryritykset: Huippuenergia Oy, Mikkeli ESE-Tekniikka Oy, Mikkeli ESE-Verkko Oy, Mikkeli Kiint. Oy Korjaamonk.3 OOO ESE OOO ESE Ruskij Les Haukivuoren Lämpö Oy Omistusyhteysyritykset: KS Energiavälitys Oy, Jyväskylä Suomen Voimatieto Oy, Imatra Koskienergia Oy, Mikkeli Kiinteistö Oy Koppelonpesä, Mikkeli 32 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 2010 konserni - 982 378,13 2011 emoyhtiö - 942 581,97 2010 emoyhtiö 982 378,13 lukumäärä omistusosuus (kpl) kirjanpitoarvo (€) oma pääoma (€) tilikauden tulos (€) 15 100 2040 5350 100% 100% 100% 100% 100% 100% 2 522,82 100 000,00 1 029 075,46 101 600,00 25 204,71 610 160,00 439 608,00 2 308 170,99 2 044,37 410 218,29 1 155 831,15 222 139,03 - 174 323,43 - 520 836,92 - 12,00 105 39,75 22 121,62 12 357,57 - 152 654,76 - 628 007,93 21 150 15 20% 21,74% 45% 10 765,37 15 000,00 45 000,00 17 323,36 84 613,28 97 363,57 0,00 2 364,04 -2 641,69 26 50% 53 000,00 123 765,37 101 163,86 - 77,09 Nimi Osuudet muissa yrityksissä: Propel Voima Oy, Uusikaupunki Energiameklarit Oy, Kankaanpää Misawa Homes of Finland Oy, Mikkeli Etelä-Suomen Voima Oy / Olkiluoto Kiinteistö Oy TeknoGraani, Mikkeli Etelä-Suomen Voima Oy Etelä-Suomen Voima Oy / Keljonlahti Suomen Voima Oy KS Energiavälitys Oy / Keljonlahti ESV/FKA SV Vesivoima Oy Suomen Voima N-sarja Suomen Voima / Haminan Mäkelänkangas Svop rahasto ESV Tuotanto Oy Pääomapanos Fine Carbon Fund Ky lukumäärä omistusosuus (kpl) kirjanpitoarvo (€) oma pääoma (€) tilikauden tulos (€) 120 56 400 15% 7% 2,11% 24 000,00 23 788,50 67 275,17 551 372,37 225 918,94 21 997,27 141 617,43 17 112,95 49 512,96 882,00 218 750,00 229 125,00 287 250,00 547 691,11 1 000,00 2 407 293,69 146 947,86 17 185,02 6 824 445,49 10 264,26 115 756,68 2 613,61 4 596 089,74 0,00 18% Pääomalainasaaminen Energiameklarit Osakaslaina KS Energiavälitys Oy Osakaslaina Etelä-Suomen Voima Oy 38 134,53 74 273,64 212 210,66 324 618,83 Yhteensä 5 163 848,88 3.3 Saamiset konserniyrityksiltä ja omistusyhteysyrityksiltä Saamisten erittely Pitkäaikaiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Lyhytaikaiset 2011 konserni 2010 konserni 2011 emoyhtiö 2010 emoyhtiö 75 296,12 79 725,30 75 296,12 79 725,30 75 296,12 79 725,30 75 296,12 79 725,30 2011 konserni 2010 konserni 2011 emoyhtiö 2010 emoyhtiö 159 089,29 1 661 204,08 1 894 747,94 409 107,31 1 337 804,08 2 641 107,68 3 715 041,31 4 388 019,07 Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 3.4 Siirtosaamiset Siirtosaamisten olennaiset erät 2011 emoyhtiö Laskuttamaton energia 0,00 2010 emoyhtiö 35 000,00 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 33 3.5 Oma pääoma Oman pääoman erittely 2011 konserni 2010 konserni 2011 emoyhtiö 2010 emoyhtiö Osakepääoma 1.1. Osakepääoma 31.12. 5 045 637,79 5 045 637,79 5 045 637,79 5 045 637,79 5 045 637,79 5 045 637,79 5 045 637,79 5 045 637,79 Vararahasto 1.1. Lisäykset Vararahasto 31.12. Muuntoero 8 577 584,25 8 577 584,25 8 577 584,25 8 577 584,25 8 577 584,25 1 364,31 8 577 584,25 815,30 8 577 584,25 8 577 584,25 13 624 586,35 13 624 037,34 13 623 222,04 13 623 222,04 18 198 868,71 -2 860 000,00 15 338 868,71 16 301 441,04 -2 860 000,00 13 441 441,04 2 997 717,35 -2 860 000,00 137 717,35 2 997 274,15 92 860 000,00 137 274,15 Tilikauden voitto muuntoero Vapaa oma pääoma yhteensä 3 052 440,18 -1 630,94 18 389 677,95 4 757 428,11 -162,22 18 198 706,93 2 850 925,64 2 860 443,20 2 988 642,99 2 997 717,35 Oma pääoma yhteensä 32 014 264,30 31 822 744,27 16 611 865,03 16 620 939,39 Laskelma emon voitonjakokelpoisista varoista 31.12. 2011 emoyhtiö Edellisten tilikausien voitto 137 717,35 Tilikauden voitto 2 850 925,64 Jakokelpoiset varat2 988 642,99 2010 emoyhtiö 137 274,15 2 860 443,20 2 997 717,35 Sidottu oma pääoma Sidottu pääoma yhteensä Vapaa oma pääoma Voitto edell. tilikausilta 1.1. Osingonjako Voitto edell. tilikausilta 31.12. 3.6 Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 3.7 Tilinpäätössiirtojen kertymä ja laskennallinen verovelka Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta. 2011 konserni Poistoero konsernitaseessa21 020 664,61 Siirretty omaan pääomaan15 870 601,78 Laskennallinen verovelka5 150 062,38 34 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 2010 konserni 20 256 447,21 14 989 770,94 5 266 676,27 3.8 Pitkäaikainen vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät 5 vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 2011 emoyhtiö 9 392 017,00 14 295 973,75 2010 emoyhtiö 10 243 077,00 14 295 973,75 3.9 Velat konserniyrityksille ja omistusyhteysyrityksille Velkojen erittely Lyhytaikaiset 2011 konserni 2010 konserni Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Ostovelat Lainat Muut velat Siirtovelat Yhteensä 2011 emoyhtiö 2010 emoyhtiö 211 026,62 179 743,59 211 026,62 179 743,59 3.10 Siirtovelat Siirtovelkojen olennaiset erät 2011 emoyhtiö Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen 560 173,22 Korkomenot 286 159,95 Muut 42 289,32 Yhteensä 888 622,49 4. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2010 emoyhtiö 491 189,69 308 250,46 262 295,06 1 061 735,21 4.1 Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä Lainat rahoituslaitoksilta Lainat rahoituslaitoksilta 2011 konserni Velan määrä 31.12. 2011 konserni Annetut kiinnitykset 2010 konserni Velan määrä 31.12. 2010 konserni Annetut kiinnitykset 47 888 826,88 49 452 782,43 49 912 828,72 43 552 782,43 2011 emohtiö Velan määrä 31.12. 2011 emoyhtiö Annetut kiinnitykset 2010 emoyhtiö Velan määrä 31.12. 2010 emoyhtiö Annetut kiinnitykset 40 783 112,56 38 352 782,43 41 405 962,04 32 452 782 43 4.2 Muut annetut vakuudet 2011 emoyhtiö Talletusvakuus 0,00 Vuokravakuus 2 150,00 Pantattu tili246 061,49 2010 emoyhtiö 80 000,00 0,00 244 292,17 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 35 4.3 Muut annetut takaus- ja vastuusitoumukset 2011 2010 emoyhtiö emoyhtiö Takausvastuut muiden puolesta: 6 759 000,00 4 647 880,03 Muut omat vastuut ja vastuusitoumukset: Leasing-vastuut - tilikautta seuraavalla tilikaudella 7 298,44 5 700,00 - sen jälkeen 3 644,34 8 550,00 Yhteensä 10 942,78 14 250,00 Leasingmaksut on kirjattu tuloslaskelmaan vuokrakuluihin. Leasing-maksut ovat kopiokoneiden leasingsopimuksia, jotka on tehty kolmelle vuodelle ja niihin ei liity lunastusehtoja. 4.4 Ulkomaanrahan määräiset pitkäaikaiset velat Yhtiöllä ei ollut valuuttavelkoja tilinpäätöshetkellä. 4.5 Muu taloudellinen vastuu 4.5.1 Rahoitusarvopaperit Rahoitusarvopaperit ovat lainojen korkosuojauksiin käytettyjä koronvaihtosopimuksia sekä korkokattoja. Koronvaihtosopimukset Korkokatot Yhteensä Käypä arvo 31.12.2011 konserni -1 829 414,49 -10 643,00 -1 840 057,49 Käypä arvo 31.12.2011 emoyhtiö -1 207 002,49 0,00 -1 207 002,49 Käypä arvo 31.12.2010 konserni -1 361 070,64 -39 373,00 -1 400 443,64 Käypä arvo 31.12.2010 emoyhtiö -776 746,64 0,00 -776 746,64 Euromääräinen käypä arvo on senhetkinen voitto (+) tai tappio (-), joka olisi ollut seurauksena, jos kyseessä olevat suojaukset olisi suljettu tilinpäätöspäivänä. Käypä arvo on laskettu tilinpäätöspäivän keskikurssien, korkojen ja volatiliteettien perusteella. Korkosuojaukset erääntyvätvuosina 2012-2021. Kohde-etuuden Kohde-etuuden Kohde-etuuden Kohde-etuuden arvo arvo arvo arvo 31.12.2011 31.12.2011 31.12.2010 31.12.2010 konserni emoyhtiö konserni emoyhtiö Koronvaihtosopimukset 44 346 830,00 38 561 116,00 43 960 768,00 37 446 482,00 Korkokatot 2 250 000,00 0,00 2 400 000,00 0,00 Yhteensä 46 596 830,00 38 561 116,00 46 360 768,00 37 048 042,16 4.5.2 Sähkön johdannaissopimukset Sähkön johdannaissopimukset ovat sähkönhankinta ja –myyntisuojauksia. Sähkön hankinta- ja myyntisuojaukset tehdään Etelä-Savon Energia Oy:n hallituksen 1.1.2011 hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti. Hankintasuojauksilla suojataan ennalta määrättyyn hintaan se sähkönhankinta, joka tehdään avoimen position poistamiseksi eli osakkuusyhtiöiden kautta hankittavan sähkön ja pörssihankinnan tulee kattaa myyntiennusteen mukainen sähkönmyynti. Sähkön tuotantosuojaukset ovat myyntisuojauksia, joilla Pursialan voimalaitoksen tuotanto suojataan, kun sähkön myyntihinta ylittää määritellyn tavoitetason. Suojaamistarkoituksessa tehdyt termiinisopimukset Hankintasuojaukset Myyntisuojaukset Yhteensä 36 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 Kohde-etuuden arvo 31.12.2011 emoyhtiö 19 282 366,13 0,00 19 282 366,13 Käypä arvo 31.12.2011 emoyhtiö 17 548 284,35 0,00 17 548 284,35 Kohde-etuuden arvo 31.12.2010 emoyhtiö 3 058 682 2 361 521 5 420 203 Käypä arvo 31.12.2010 emoyhtiö 4 780 706 2 515 709 7 386 415 4.5.3 Muut vastuut Otettaessa rakennus vähennyskelvollisesta käytöstä vähennyskelvottomaan käyttöön, tulee rakennukseen kohdistuneista uudisrakentamis- ja peruskorjauskustannuksista maksettujen arvonlisäverojen määrä palauttaa viimeisen viiden vuoden ajalta. Ei pidetä todennäköisenä, että tämä vastuu realisoituu, ja että ESE-konsernille kuuluvia rakennuksia voitaisiin ottaa vähennyskelvollisesta käytöstä vähennyskelvottomaan käyttöön. Yhtiö on lisäksi antanut Fine Carbon Fund Ky:lle sitoumuksen päästöoikeusvähenemien hankkimiseksi. Kokonaissitoumus on 1 500 000 euroa. Tästä on suoritettu 629 232,27 euroa, josta pantatulla tilillä on 244 292,17 euroa. 5. YMPÄRISTÖASIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT 5.1 Ympäristöjärjestelmä ESEllä on käytössä sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää kaikkien niiden standardien vaatimukset, joihin ESEn kaikki toiminnot kuuluvat. Nämä standardit ovat ISO 9001 -laatujärjestelmät, ISO 14001 -ympäristöjärjestelmät sekä OHSAS 18001 -työturvallisuus ja työterveysjohtamisjärjestelmät. Osoituksena tästä Det Norske Veritas on myöntänyt Etelä-Savon Energia Oy:lle, ESE-Tekniikka Oy:lle ja ESE-Verkko Oy:lle sertifikaatit kaikista kolmesta standardista. Toimintajärjestelmän ajantasaisuus on varmistettu vuosittaisilla sisäisillä auditoinneilla. Lisäksi järjestelmän vaatimustenmukaisuutta seurataan sertifikaatin myöntäneen Det Norske Veritaksen yhdeksän kuukauden välein toteuttamilla seurantatarkastuksilla. ESEn toimintajärjestelmään sisältyvä ympäristöjärjestelmä varmistaa ympäristönsuojelun nivoutumisen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Ympäristöjärjestelmämme päätavoitteena on ympäristönsuojelun jatkuva parantaminen, joka perustuu ympäristöriskien jatkuvaan tunnistamiseen ja analysointiin. Analyysien perusteella keskitetään voimavaroja merkittävimpien ympäristöriskien ennaltaehkäisyyn. 5.2 Ympäristökustannukset ESEn ympäristökustannukset muodostuvat jätteiden ja jätevesien käsittelyn kustannuksista, ympäristöasioiden hallinnan kehittämiskustannuksista, ympäristövaikutusten seurannasta ja ympäristönsuojelun parantamisinvestoinneista. Kohde Kustannukset (1000 Є) v. 2011 Ympäristöjärjestelmä (ISO14001) 4 Jätehuolto 21 Tuhkan käsittely 204 Ympäristövakuutus 3 Jätevesimaksut 55 Ympäristötiedotus 5 Yhteensä 292 Vuosittain julkaistaan erillinen ympäristöraportti, joka sisältää yksityiskohtaisemmat tiedot konsernin ympäristöasioista. 5.3 Päästöoikeudet Laskelma päästöoikeuksista Siirtyneet vuodelta 2010 Myönnetty vuodelle 2011 Käytetty vuonna 2011 Siirtyy vuodelle 2012 Tilikauden 2011 aikana käytetyt tilikirjat: 55 605 tonnia 164 804 tonnia 136 627 tonnia 83 782 tonnia Päästöoikeudet ovat taseen ulkopuolista varallisuutta. Vuodelle 2012 siirtyvien päästöoikeuksien arvo Nordpoolin vuodenvaihteen (30.12.2011) EUADEC-12 markkinahinnan 7,17 euroa/ tonnilta mukaan laskettuna on 600 716,94 euroa. -tasekirja -tase-erittelykirjat I-II -päiväkirja (atk) -pääkirja (atk) -myyntireskontra (atk) -ostoreskontra (atk) -palkanlaskenta (atk) -varastokirjanpito (atk) -käyttöomaisuuskirjanpito (atk) Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 37 1.1.–31.12.2011 ENERGIANMYYNTILIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA 2011 2010 14 631 399,32 15 022 018,32 0,00 0,00 173 600,00 202 469,29 2 174 907,59 2 349 332,76 0,00 0,00 154 216,67 132 517,43 324 164,78 268 423,01 Eläkekulut 56 877,74 46 928,20 Muut henkilösivukulut 20 117,28 12 630,64 72 900,00 74 143,00 Liikevaihto Sisäisten palvelujen myynti Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys(-)/vähennys(+) Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Sisäiset ostopalvelut Liikevoitto 246 826,71 178 450,57 11 359 200,00 11 529 200,00 14 409 210,77 14 591 625,61 395 788,55 632 862,00 Rahoitustuotot ja -kulut: Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Voitto ennen satunnaiseriä ja varauksia Satunnaiset tuotot Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 40 100,00 64 500,00 187 200,00 188 400,00 -147 100,00 -123 900,00 248 688,55 508 962,00 0,00 0,00 248 688,55 508 962,00 Poistoeron lisäys 0,00 0,00 Välittömät verot -64 659,02 -132 330,12 -64 659,02 Tilikauden voitto 38 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 184 029,53 376 631,88 1.1.–31.12.2011 ENERGIANMYYNTILIIKETOIMINNAN TASE Pysyvät vastaavat Aineettomat oikeudet Maa-alueet Rakennukset Osuus toimitalosta Koneet ja kalusto: Maalämpöpumput Kuljetusvälineet Atk-laitteet Työkalut ja kalusto Keskeneräiset työt Osuudet saman konsernin yrityksiltä Osuudet omistusyhteysyrityk. Muut osakkeet ja osuudet Ennakkomaksut sijoituksista Muut saamiset/sijoitukset 29 797,75 0,00 12 344,50 0,00 2011 2010 63 635,86 0,00 80 353,46 0,00 311 473,87 322 322,08 42 142,25 0,00 0,00 0,00 1 350 324,01 0,00 286 484,30 2 054 060,29 33 916,63 7 125,03 1 695,19 0,00 42 736,85 1 928,00 0,00 0,00 444 198,62 0,00 286 484,30 1 178 023,31 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset Konserniyhtiöiltä Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset 4 799 578,17 72 877,29 0,00 0,00 Rahat ja pankkisaamiset Yhtiötili 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 4 872 455,46 6 117 841,12 219 220,79 421 484,19 35 000,00 6 793 546,10 0,00 Vastaavaa yhteensä Vastattavaa 0,00 0,00 0,00 6 926 515,75 7 971 569,41 OMA PÄÄOMA Osakepääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto 0,00 0,00 61 788,13 95 517,73 Poistoero 157 305,86 0,00 0,00 61 574,93 376 631,88 438 206,81 0,00 0,00 1 218 333,34 489 090,49 466 666,67 489 090,49 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Velat kaupungille Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksiltä Muut velat Siirtovelat 83 333,33 156 745,84 0,00 651 448,55 84 971,52 976 499,24 58 333,33 298 523,83 0,00 329 117,93 271 914,81 957 889,90 Yhtiötili 4 085 286,82 5 619 715,53 Vastattavaa yhteensä 6 926 515,75 7 971 569,41 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 39 Tilinpäätöksen allekirjoitukset Ylläksellä, 29. maaliskuuta 2012 Paavo Barck puheenjohtaja Antti Suhonen varapuheenjohtaja Markku Kakriainen Mauri Ruuth Jyrki Peltonen Leena Varis Jouko Varis Erkki Karppanen toimitusjohtaja Tilintarkastusmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Mikkelissä, 19. huhtikuuta 2012 Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab HTM-yhteisö Ulla-Maija Lakonen KHT, JHTT 40 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 Sinikka Hiidenmaa KHT 1.1.–31.12.2011 ESE-VERKKO OY:N TULOSLASKELMA Liikevaihto 2011 2010 + 8 128 113,43 409 611,21 + 9 961,27 Valmistus omaan käyttöön + 8 086 823,58 447 509,33 Liiketoiminnan muut tuotot + 32 219,15 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut - Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut: Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Voitto ennen satunnaisia eriä ja varauksia 1 434 593,40 1 108 988,49 1 570 054,04 1 083 298,37 527 088,03 637 120,67 93 298,32 27 164,87 1 855 891,89 339 821,08 5 386 846,08 3 179 705,98 120 167,71 22 235,01 1 769 461,66 417 067,03 5 619 404,49 2 928 281,42 651,24 364 491,36 363 840,12 2 815 865,86 - - 153,24 420 251,72 420 098,48 2 508 182,94 Satunnaiset kulut - 1 300 000,00 - 1 390 000,00 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Poistoeron lisäys Tuloverot - 1 515 865,86 1 485 961,40 7 782,84 - 1 118 182,94 1 092 709,00 7 790,52 Tilikauden voitto 22 121,62 17 683,42 Käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit Aineettomat hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Verkostot Muut koneet ja laitteet Ennakkomaksu ja keskeneräiset hankinnat 2011 2010 -5903 -29 238 0 0 120 179 -23 549 841 667 784 186 -33 953 -43 585 -1 035 329 1 079 719 Yhteensä -113 339 Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 17,8 % (vuonna 2010 15,8 %) 1 767 533 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 41 1.1.–31.12.2011 ESE-VERKKO OY:N TASE VASTAAVAA 2011 2010 Aineettomat oikeudet 76 451,40 82 354,13 Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköasemat Sähköverkon aineelliset hyödykkeet Sähköasemalaitteisto Siirtoverkko Jakeluverkko Kuluttajalaitteet Kaukokäyttö Koneet ja kalusto: Kuljetusvälineet Atk-laitteet Työkalut ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset työt 96 914,85 96 914,85 542 486,82 422 307,67 Pysyvät vastaavat 5 614 153,95 3 572 796,12 10 831 989,54 2 372 610,98 455 430,55 68 341,24 52 538,45 22 332,99 12 561,07 Pysyvät vastaavat yhteensä 22 846 981,14 155 773,75 44 390,77 5 470 998,23 3 767 005,98 9 806 109,07 2 508 119,72 453 081,51 67 728,56 76 793,58 32 177,32 13 027,75 23 762 998,73 22 005 314,51 189 727,21 1 079 719,37 23 876 337,74 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset 38 949,97 178 322,63 0,00 0,00 Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä 217 272,60 22 124,75 147 172,05 0,00 0,00 169 296,80 4 851,10 17 778,72 23 985 122,43 24 063 413,26 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Edellisten tilik. voitto/ tappio Tilikauden voitto 408 000,00 621 075,46 104 634,07 22 121,62 1 155 831,15 408 000,00 621 075,46 86 950,65 17 683,42 1 133 709,53 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut Velat konserniyrityksille Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksiltä Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä 42 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 1 168 571,42 165 000,00 485 067,16 1 554 894,67 1 260 631,06 216 132,57 9 535 473,84 8 049 512,44 5 937 142,90 2 035 037,66 471 340,00 7 105 714,32 1 777 213,66 471 340,00 4 850 296,88 23 985 122,43 1 168 571,42 0,00 694 941,48 2 735 478,27 705 351,83 221 580,31 5 525 923,31 24 063 413,26 OVERVIEW BY THE CEO The year 2011 was a year of contrasts. The cold winter was followed by a warm summer, but what was especially unique about the year was the record warm autumn, which continued almost to the end of the year. This means that the figure for required heat, which is calculated each year, was only 4,253. The last time it was this warm was in 2008, while the figure for required heat in 2010 was exceptionally high (5,286). The heat sales of the entire Group were indeed only 419.4 GWh, and the electricity production of the Pursiala power plant was 267.5 GWh. Strategy work During spring, ESE’s new strategy was developed in a process with many phases. The Board, management and the entire staff took part in this work. The endeavours resulted in a new vision, a strategy with standards and values and service commitments. According to the new vision, ESE is the most environmentally friendly and competitive customer-oriented provider of energy within the region, and an attractive forerunner in ecological energy products, as well as a desired partner. In practice this means that the environmentally friendly Ekoteko [Environmental Deed] brand will be strengthened, the availability of the strategically important renewable wood fuel will be ensured, and that the water and wind energy portfolios will be considerably expanded. Development of operations To implement the new strategy, it was decided to put more emphasis on customer service and sales. As a result, customer service, invoicing, sales and marketing of district heat and electricity were combined together. To ensure this goal is evident in the name of the department carrying out these duties, the ESE Board decided to change the name of Electricity Sales Trade into Energy Sales Trade. Marketing activities were also boosted. At the end of the year, the whole of ESE Tekniikka Oy’s heating business was joined together with the parent company’s heating business through acquisition. ESE Tekniikka’s operations will focus on the service, maintenance and installation of electricity networks, outdoor lighting, traffic lights, etc. The basis of ESE’s operations are in the company’s own Pursiala power plant and the district heating and electricity networks in the City of Mikkeli, together with the significant position in electricity sales within the designated area of obligatory deliveries. At the moment, the electricity output of Pursiala is 62 MW, and 65 % of its fuel is wood. In addition, ESE has 7 MW of water power from the associated company Koskienergia Oy and 0.4 MW of wind power. ESE has a 3 MW share in the Olkiluoto 3 nuclear energy plant, and the Suomen Voima company’s Mäkelänkangas wind park will soon start production with a 1 MW share for ESE. ESE also takes part in the big wind park survey through Propel Voima. In addition to the aforementioned, ESE has decided to continue its involvement in the Fennovoima nuclear plant project with a share of 15 MW. The company will seek growth through cooperation projects by which the share of electricity production will be increased. In the future, there will be more water and wind power projects, especially through the associated company Suomen Voima Oy and its subsidiary SV Vesivoima Oy. ESE aims to focus on renewable fuels and emission free energy production. At the moment, the most rapid growth is in Norwegian water power coming from the associated company SV Vesivoima Oy. The decisions made by the Finnish government leading to cuts in the subsidies for renewable energy, and also concerning the taxation of nuclear power, and possibly also water power, are very short-sighted from the point of view of a company, such as ESE, which depends on sustainable development. There are several ongoing investment projects, but possible new courses of action make these projects uncertain. The result is delays and cancellations of projects. ESE Russian operations In March 2010, ESE bought the Russian logging company OOO Russkij Les in Tihvin from Stora Enso. The company possesses 75,000 hectares of logging rights and it has the right to lease the area for 49 years. All of the timber used as raw material is sold on the local market, but the energy wood resulting from the logging is brought as wood chips to Finland with trains and lorries. ESE will increase the wood fuel acquisition network through the Russian operations. ESE is first and foremost preparing for more intense competition for wood fuels, and for the possible reduction in industry byproducts, which will be replaced with other wood fuels. However, ESE is still centrally involved in developing wood fuel acquisition in the district of South Savo. Prices During 2011, ESE increased its district heat prices by 6 %. No alterations were made to electricity prices. Because ESE did not raise the price of electricity during 2011, its competitiveness on the consumer electricity market has remained the same, despite the recent decrease of stock market electricity prices. The energy price of district heat was raised at the beginning of 2012 by 5 % to cover the rise in production costs, and the price of electricity transfer was raised by 4 %. The raise in the electricity transfer price was due only to the raise in the transfer prices of the trunk network company Fingrid. Economy The Group’s turnover grew by c. 1.6 million euros from 2010, but business profit was c. 2.8 million euros less than the previous year. The main reason for the reduction was the exceptionally warm year, which was warmer than the budgeted level, and as a result the sales of district heat were under the budgeted level. Furthermore, the company did not reach the aimed margin from selling stock market electricity. The result was also weakened by the insufficient adjustment to real estate tax from the previous years, losses from machinery sales, and elimination of the TeknoGraani financing compensation from the balance. The Group’s equity ratio improved by almost a whole percentage point and it was 27.1 %. I am pleased to once again thank our customers, staff, the Board of the company, as well as all our partners for yet another successful year in 2011. Erkki Karppanen, CEO Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 43 REPORT OF THE BOARD OF DIRECTORS 1 JAN.–31 DEC. 2011 ESSENTIAL TRANSACTIONS DURING THE FINANCIAL PERIOD ESE did not reach its budgeted result in 2011. The most significant reasons were the winter, which was warmer than usual, and cost-accruing unique items, which burdened the result for the financial period. The heat requirement figure budgeted for the year was 4,500, but the actual heat requirement figure was 4253. The last time it was warmer than this year was in 2008. The heat requirement figure for 2010 was a record 5286. The warm year was evident in district heating sales, which amounted to only 369 GWh. This was 63 GWh less than the sales for the previous year (432 GWh in 2010). Until now, district heat sales had increased for three years in a row. Industrial heating sales were 62.6 GWh (60.5 GWh in 2010). ESE sold retail electricity in its own district amounting to 210 GWh (237 GWh) and 87 GWh (81 GWh) outside its district, totalling 297 GWh (318 GWh) in retail sales. In addition to this, 29 GWh was sold to the stock market (30 GWh). ESE’s total electricity sales amounted to 326 GWh (348 GWh), which is 22 GWh less than the year before. Of the electricity sold, the Pursiala power plant produced 267.5 GWh (255 GWh), while partnership power plants produced 40.8 GWh (25 GWh). Altogether 17.7 GWh (42 GWh) was bought from the stock market and from other outside providers. The electric producing capacity of the Pursiala power plant is c. 400 GWh per year. The ESE Network electricity transfer was 348 GWh in 2011 (355 GWh in 2010). This means that the warm year also reduced electricity consumption in our network area. In comparison to the figures for 2010, the calculations for ESE Network’s permitted yield indicated a decreased yield of c. 1.3 million euro. This decrease led to a 15-per cent raise in transfer prices in February 2011. The greatest reason for the decrease in yield was the extensive investments made in the transfer network. Profit before extraordinary items was Key figures for the Group Turnover Business profit Business profit, % Return on equity, % Solvency ratio, % 44 2011 2010 2009 2008 51,475,905 49,987,505 46,424,168 41,867,073 6,956,699 9,749,847 7,854,035 5,165,973 13.5 % 19.5 % 16.9 % 12.3 % 9.6 % 15.4 % 10.4 % 6.0 % 27,1 % 26,2 % 25,5 % 26,9 % Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 €2,815,866 in 2011, an increase of 12 %. ESE Technologies’ heating sales amounted to 11.6 GWh, which decreased by 2.3 GWh as compared to the previous year. This was due to the warm year (13.9 GWh in 2010). The company’s turnover grew by c. 21 %, and there was growth in all of the business sectors. Profit before extraordinary items improved by 37 %, amounting to €283,946.00. The result improved especially in heating sales. ESE’s strategy for 2015 ESE’s new strategy was completed in 2011. According to the strategy, ESE will focus on the acquisition and production of environmentally friendly energy, transferring energy in a reliable and efficient manner, and selling competitive energy services. Through these actions, the company will achieve its vision to become the most environmentally friendly, competitive and customer-oriented energy supplier in the region, as well as a desired partner and an attractive and ecological forerunner in energy products by 2015. The new strategy also includes ESE’s values, which are: • Customer satisfaction • Appreciation of the personnel • Competitiveness • Proximity • Environmental friendliness The company’s service commitments were also laid down: • Responding to inquiries (internal or external) within two days at the latest • One contact is sufficient • We keep our promises • We respect the customer and each other Acquisition and production of environmentally friendly energy To increase ESE’s acquisition of environmentally friendly energy, the company took part in the acquisition of the Norwegian smallscale waterpower producer, SV Vesivoima Oy. To ensure ESE’s production of environmentally friendly energy, it is important to ensure the availability of bio-fuels for the Pursiala power plant. To ensure the availability of forest wood chips, ESE has continued work to establish the import of forest wood chips and industrial by-products from Russia. In addition to this, the role of ESE in the acquisition chain of local forest wood chips will be emphasised. This calls for positive cooperation with the entire acquisition chain. Reliable and efficient energy transfer During the course of 2011, there were 9 (12 in 2010) unexpected failures in the area’s district heat network. In 2011, there were electricity transfer failures averaging c. 43 min./customer within the ESE Network (61 min. in 2006–2009),and there were 18 unexpected failures (40/year in 2006–2009). The selling of competitive energy services More than 60 % of the energy sold by ESE was produced using renewable fuels, or using water or wind through partner companies. Thanks to this, the company’s electricity and district heat are marketed as green alternatives under its own “Ekoteko” (Environment Deed) brand. During the year, 61 new district heat customers were acquired. This led to an extra burden of about 215,000 building cubic metres on the district heat network. Altogether, the number of customers in the district heat network at the end of 2011 was 2,155. Price increases Due to the rise in fuel prices, in particular, ESE had to increase the energy price of district heat by 8 % at the beginning of 2011. In addition, the price of district heat energy was increased further by 5 % at the beginning of April. ESE Network increased the transfer price of electricity by 15 % in February 2011. Structural arrangements Electricity Sales Trade was renamed Energy Sales Trade. This was done to emphasise the fact that this sector sells all of ESE’s energy services. The company acquired 78.3 % ownership of Haukivuoren Lämpö Oy in November–December 2011. The company produces and sells district heat within the Haukivuori area. The parent company purchased the district heat operations of its subsidiary, ESE Tekniikka, on 1 January 2012. The purchase included eight district heat centres. The purpose of this acquisition was to concentrate the Group’s heating sales in the parent company. Return claim of tax benefit In 2002, ESE sold so-called green electricity certificates to Reliant Energy Trading and Marketing B.V in the Netherlands. The current owner of the company, Vattenfall Energy Trading Netherlands N.V., has sent a claim to ESE for returning the tax benefit associated with these transactions. The claim is for €535,077 with the interest on capital amounting to €57,234, totalling €592,311. The due date of the claim was 15 August 2010, but ESE is of the opinion that the claim is unjustifiable. ESE is working together with other Finnish companies that have received a similar claim. Correspondence and negotiations have been carried out, but no solution has been reached thus far. The grounds for Vattenfall’s claims for returning the tax benefit have not been indicated. In the event an agreement is not reached in the matter the case will be solved in an arbitration court. house lines, improvements in the power plant, electricity station machinery and equipment, and also the number of remote readable energy meters was increased. Personnel During the year under survey, the Group employed an average of 90 persons (96 in 2010). The parent company employed an average of 66 persons (61 in 2010). The Group paid salaries and remunerations amounting to €5,734,794.99 (€5,373,572.55 in 2010). The salaries and remunerations paid by the parent company amounted to €4,162,861.24 including social expense (€3,812,393.37 in 2010). Environment The company publishes a separate environment report annually. During the financial period 1 January–31 December 2011, no environment investments were made, as was also the case in the previous financial period. Environment costs entered as expenses amounted to €292,000 (€226,000 in 2010). The environment expenses were 0.6 % of the turnover. These expenses are expected to stay on the same level in the future. ESSENTIAL TRANSACTIONS AFTER THE END OF THE FINANCIAL PERIOD Price increases At the beginning of 2012, ESE raised the energy price of district heat by 5 %, which corresponds to the rise in fuel costs. The total price of district heat rose by c. 3.5 % as a result of this increase. The ESE Network increased the transfer price of electricity at the beginning of 2012 by 4 %, which compensates the rise in the Fingrid trunk network charges. Investments In 2011, the Group made investments amounting to 7.8 million euros (7.3 million in 2010). A new office floor was built in the Pursiala power plant, and investments were made particularly in the building of district heat trunk and city block lines, and also in the electricity distribution network. In addition, investments were made in district heat Local office On 31 January 2012, Etelä-Savon Energia Oy made a decision to establish a local office in Tihvin, Russia. The office was established to enable the parent company to own machinery and equipment, etc. in Russia and receive VAT returns associated with the acquisition of them. Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 45 Haukivuoren Lämpö Oy ESE’s share of ownership in the company has increased to approximately 93 %. FUTURE PROSPECTS The new ESE strategy 2015 A new strategy was completed at ESE, the goal of which is to make ESE the most environmentally friendly, competitive and customer oriented energy provider in the region, as well as a desired partner and an attractive and ecological forerunner in energy products. To fulfil this vision, various tasks have been defined, and these will be put into action during the next few years. After the strategy was confirmed, some concrete decisions were made to carry it out. One decision made was to hedge the electricity sold by ESE against the stock market acquisition price beginning in 2012, and the power plant will hedge the electricity it produces against stock market sales. Ensuring fuel acquisitions Important factors in reaching budgeted results include ensuring fuel availability and the price level of fuels. For this reason, ESE is continuing cooperation with local fuel providers and the development of the fuel acquisition network in Russia through its local subsidiary OOO ESE. Improvement of the competitiveness of district heat in Mikkeli In 2011, Pöyry Consulting Oy made a nationwide comparison of the competitiveness of district heat as compared to other forms of heating. ESE took part in this survey, which provided research material of the competitiveness of district heat in Mikkeli. At the beginning of 2012, the “Cold Facts” campaign was launched, the purpose of which is to voice the message that district heat in Mikkeli is the most inexpensive and environmentally friendly form of heating. ments include the expansion of the fuel storage area at the Pursiala power plant and the continuation of the AMR meter installations. terpart, liquidity, area price, offer and credit risks, and determines the limits within which the risks must remain. Proportion of new energy acquisitions The aim is to stop the rise in energy production costs by diversifying the acquisition of fuels, and by making long-term cooperation agreements, by which the fuel provider is sold electricity at a lower rate than the market price. In addition, the aim is to acquire fuel from the less competitive market in Russia through the company’s own contacts. The risk to the heating business is the reduced sales of district heat due to the possible climate warming. According to the ESE strategy, electricity acquisitions will be increased and therefore ESE will participate in the acquisitions of new water and wind power shares together with its partnership companies. New premises ESE has begun to investigate the possibility of moving its operations from Vuorikatu to Pursiala. The goal is to move by the end of the year 2014. As a result, the existing premises at Vuorikatu will be sold to the City of Mikkeli in 2012, and according to the information available now, a write-down of c. 1 million euro must be made to the ESE balance for the premises. RESEARCH AND DEVELOPMENT In 2011, ESE took part in the project development of the Oulunsalo-Hailuoto wind park, completed a bio-fuel quality measurement, and continued the Fortum Power Solutions project in which the Pursiala power plant energy efficiency and operation economy will be improved. Also in 2011, there were research and development expenses of c. €80,200 (in 2010 c. €159,800). RISK AND UNCERTAINTY FACTORS Investments in 2012 The greatest single investment in 2012 is the completion of the 10 MW reserve and peak heating plant built in Tuukkala. This ensures heat distribution in Kyyhkylä, Silvasti, Moisio and Tuukkala. Other, more extensive, invest- ESE is preparing for price risks using a risk policy approved by the company’s Board of Directors. The risk policy determines the preparation for market price, volume, coun- Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 The most significant operative risks include ensuring the availability of wood fuel, the sufficiency and condition of the heat producing capacity and ensuring electricity distribution. The aim has been to ensure the availability of fuels through appropriate fuel agreements and by having the company’s own reserve of fuels. In addition, the development of the company’s own fuel acquisition in Russia backs up the availability of wood fuels. The sufficiency of heat production during failures and situations of excess burden has been ensured with the capacity of the reserve and peak heating centres. Pursiala’s capacity is c. 125 MW and the capacity of reserve and peak heating centres is c. 100 MW. As the district heat area expands and sales volumes rise, the capacity of the reserve and peak heating centres will also be increased. Strategic risks ESE’s strategic risks are associated with the profitability of electricity and district heating sales. ESE is able to produce all the electricity it sells at the Pursiala power plant, but the profitability of electricity production and sales depends on the market price of electricity. Electricity produced with counter pressure is always profitable both to produce and sell, but the profitability of condenser production depends on the market price of electricity. 46 Operative risks Risks to the network operations are failures in electricity distribution and the regulations of officials, and the interpretation of them, which effect the calculations of allowed production. Endeavours will be made to prevent failures in electricity distribution in advance by improving the electrical network and maintaining the condition of it through servicing and network clearing. ESE Networks has cabled 45 % of its mid-range voltage network and 75 % of its low-range voltage network. Other risks include the sufficiency of emission rights and alterations in the market price of electricity. It is estimated that emission rights will cover the needs of the Pursiala power plant for peat burning during the existing emission right sales period, i.e. up until the end of 2012. Possible additional needs will be guaranteed through an investment into the Fine Carbon Fund. The maximum limit for using wood in ESE’s boiler technology is c. 70 %. The company will prepare for risks in the price of electricity through risk policy. Financing risks The Group has prepared for financing risks either with fixed interest loans or by acquiring hedging products for the loans. Loans hedged in such a way amount to c. 90 % of all loans. (19.5 %). The Group’s result before appropriations and taxes was €4.0 million (€6.5 million), meaning that the result decreased by 38 %. The yield of invested capital was 7.3 % (10.3 %). Endeavours have been made to improve the Group’s solvency ratio, and it did indeed improve slightly, i.e. 27.1 % (26.2 %). The return on equity was 9.6 % (15.4 %). The liquidity quick ratio at the turn of the year was 1.0 (0.9). Turnover per employee was somewhat more than the year before, 0.573 million euros (0.521 million euros). The Group’s long-term debts with interest amounted to €55.8 million (€57.7 million). The loans have been paid off according to plan. Damage risks Parent company The Group has identified the following damage risks: property damage, liability damage, production failures, environment damages, and accidents. The company has prepared for damage to property through property insurances, including real estate and movable property insurances. As regards operational damages, the company has liability insurances for the managing director, Board, management team, and also for business operations. There is insurance against possible failures in the Pursiala power plant and Tikkala productions. For environment damages, there is environment-related insurances, and the company endeavours to choose low-emission fuels, improve the operational readiness in fire situations and install environmentally friendly transformers in the electricity network. The personnel have a mandatory accident insurance and travel insurance for work-related travel. Voluntary medical expense insurance has also been drawn out for the personnel, and it covers both at work and leisure. The insurance amounts are revised annually. The turnover for the parent company grew slightly, making it €40.9 million (€40.2 million in 2010). The turnover of electricity sales accounted for €14.6 million (€15.0 million), the turnover of heat business accounted for €20.4 million (€20.8 million), and other business accounted for €5.9 million (€4.2 million). Business profit was €4.2 million (€6.7 million) or 10.3 % (16.8 %). The result before appropriations and taxes was €3.1 million (€5.3 million). The subsidiary companies paid group contributions to the parent company totalling €1.44 million (€1.39 million in 2010). FINANCIAL POSITION AND RESULT Group The Group’s turnover grew by 1.5 million euros in 2011, making a total of €51.5 million (€50.0 million in 2010). The business profit was €7.0 million (€9.7 million), making the Group’s business profit percentage 13.5 % MANAGEMENT Etelä-Savon Energia Oy is a company entirely owned by the City of Mikkeli. The Etelä-Savon Energia Group is made up of Etelä-Savon Energia Oy, together with its subsidiaries ESE-Verkko Oy, ESE-Tekniikka Oy, Kiinteistö Oy Korjaamonkatu 3, Haukivuoden Lämpö Oy, OOO ESE, OOO Russkij Les and Huippuenergia Oy. At the Annual General Meeting on 24 May 2011 the persons elected to the Board of Directors of Etelä-Savon Energia Oy were Electrician Paavo Barck (chairman), Advocate Antti Suhonen (deputy chairman), Managing Director Markku Kakriainen (MBA), Farmer Mauri Ruuth, Entrepreneur/managing director Jyrki Peltonen, Area Manager Leena Varis, and Surveyor Jouko Varis. The Managing Director introduces the Board and a representative of the personnel has the right to attend Board meetings. The representative of personnel at the meetings was District Heat Engineer Unto Roikonen. The company’s auditors have been Authorized Auditing Company Audiator Yhtiötarkastus Ab/Ulla-Maija Lakonen, Chartered Accountant, her deputy Matti Kalliolahti, Chartered Accountant, and Sinikka Hiidenmaa, Chartered Accountant, PricewaterhouseCoopers Oy Mikkeli, her deputy Timo Mitikka, Chartered Accountant, PricewaterhouseCoopers Oy Mikkeli. The managing director of Etelä-Savon Energia Oy is Erkki Karppanen. MOTION BY THE BOARD OF DIRECTORS CONCERNING PROFIT AND DISTRIBUTING OTHER UNRESTRICTED SHAREHODERS’ EQUITY The distributable funds of the parent company amount to €2,988,642.99, out of which the profit for the financial period is €2,850,925.64. The Board of Directors proposes to the Annual General Meeting that a dividend of €2,860,000.00 be distributed from the distributable funds. The Board is of the opinion that the proposed distribution of profit does not endanger the liquidity of the company. COMPANY SHARES The number of company shares is 300. The shares are all of the same type. Company share capital €5,045,637.79 Taxable value of a share in 2010 €45,869.80 Board of Directors Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 47 ESE-VERKKO OY ESSENTIAL TRANSACTIONS DURING THE FINANCIAL PERIOD FORECAST OF UPCOMING DEVELOPMENTS Company operations ESE-Verkko’s operations will continue according to the same principles as before and the company will develop its network area. Network construction will focus on renewing substations and on cabling overhead networks.������������������������������������������� Based on the inspection of the small volt������������������������������������������ age network, the revamping of the oldest substation sections will be maximized. ESE-Verkko Oy is responsible for the distribution of electricity within its own electricity network permit area. The company builds and maintains the electricity distribution network with c. 23,500 user connections.������������������������������������������������������������ The length of the distribution network is 1,000 km.�������� ����������������������������������������������������������� It ������� comprises seven 110 kV electricity and switching stations and three 20 kV switching stations. The amount of electricity transferred was 347 GWh (355 GWh in 2010). At the beginning of the year, electricity consumption was as great as during 2010, but in November and December consumption decreased by almost 10 GWh. Network construction, basic renovations and maintenance During the year under survey, ten park distribution substations were taken into use, as well as one building substation and one pole substation. The biggest construction sites were at Rantakylä in the school and Ylännetie areas, and in Lähemäki in the Alakatu-Kisatie area. In addition to the revamping of the substations, the overhead distribution network was converted into a cable network at large sites; the cable network now has 1,000 customers more. The finishing work on the substations in the city centre and the new 20 kV connections was completed before the marketplace was opened for business, ending a work phase that had lasted several years. During autumn, an inspection of the condition and possible decay damages of the entire 400 V overhead network was done. Also, most of the network outside densely built areas was cleared. In addition to the inspections of the 110 kV lines, the area from Pursiala to Sairila was cleared with tree-top sawing from a helicopter. During the year, the 20 kV network had 18 failures due to a malfunction, and 35 separate re-connections. The average time for a customer to be without electricity was 43 minutes. One third of the failures occurred during the heavy-snow period in January. Most of the failures during the summer were caused by animals and lightning. The storms in December caused seven failures. ESSENTIAL TRANSACTIONS AFTER THE END OF THE FINANCIAL PERIOD As a result of the nation-wide examination of the storm damage in December, people may make claims, which in turn will increase our investments. During the next two years, more than two million euros will be invested into replacing the current electric meters with remotely readable ones. A total of 7,000 remotely readable meters will be installed in single-family houses and other individual sites during 2012 and 2013. The Energy Market Authority is in charge of monitoring electricity network operations. The new monitoring period started in 2012. The realized level of allowed production during the previous monitoring period will be publicised at the end of 2012, and the preconditions for the monitoring period 2012–2015 can then be specified. Management On 31 May 2011, the Annual General Meeting of ESE-Verkko once again elected to the Board Electrician Paavo Barck (chairperson), Advocate Antti Suhonen, Managing Director Markku Kakriainen (MBA), and Managing Director Erkki Karppanen. The auditor was Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab/ Chartered Public Accountant Ulla-Maija Lakonen. Risto Kosunen was appointed managing director of the company on 18 January 2011. During the financial period the company employed an average of 12 persons (13 in 2010). FINANCIAL SITUATION The ESE-Verkko’s turnover was 8.1 million euros in 2011 (8.1 million euros in 2010). The turnover remained at the same level despite the rise in prices, because the transfer volume was smaller than during the year before. Rise in prices The trunk network agreement with Fingrid Oyj ended at the end of the year. A marked rise in trunk network charges will take place during the new term of the agreement, and this calls for a 4 % rise in transfer charges. This rise in prices came into force at the beginning of 2012. 48 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 The company made investments amounting to c. 1.7 million euros, and they were financed with income financing and a loan from the Group funds. Connection fees amounted to 257,824 euros (78,160 euros). The equity ratio of the company was 44.9 % (38.2%). ESE-TEKNIIKKA OY ESSENTIAL TRANSACTIONS DURING THE FINANCIAL PERIOD Business operations have remained unchanged during the financial period. The most significant work involving installation services was the parking area for the Mikkeli town square. A milestone in this project was the completion of the installations of streetlights in the market square and the street-level electricity distribution. The company collaborated with MPY in the data cable work at the market square. Other significant sites included the transformer change in the M-wing at the Central Hospital and extensive revamping of high-, mid- and small- voltage networks in the Lähemäki area at AlakatuKisatie-Sorsankuja-Lokinkuja-Paukkulantie-Aaponkatu streets. At the same time Alakatu street was repaired and the streetlights at Lokinkuja street were replaced. Some minor substation changes were made for ESE Networks in various locations in the city, such as on Prikaatinkatu and Raviradantie streets. Numerous repairs were made due to malfunctions and inspection calls were made. Streetlight sites for the City of Mikkeli were built in the Maamiehentie, Hirvensalmentie areas and Puutarhatie in the Otava region, as well as at Lenkkitie in Rantakylä. The most important of the Etelä-Savon Energia sites were Ristimäenkatu and Savilahdenkatu in front of Stella. The mapping of the streetlight network began in spring, and the new map system was taken into use right before the winter. As regards the city streetlight system, the old quicksilver lamps were replaced with high-pressure sodium lights. These save €50,000 in energy consumption. The electricians in the Technologies Department installed connection cables at various construction sites, such as the Tume centre at Jääkärinkatu and at the new blocks of flats at Graani. Support in the form of personnel lifters was given to the Voimateli firm at the JSE site in Uutela and at a few lighting sites. Work was also done outside Mikkeli, such as in Ristiina, where the Linnaniementie lighting site began. At Haukivuori, the small-voltage network was revamped for JSE. The heat sales of ESE Technologies were 11.6 GWh. Compared to the previous year, sales decreased by 2.3 GWh due to the warmer year (2010 13.9 GWh). In spite of this, operations were quite successful. Thanks to preventive maintenance and good quality fuel, the heat plants functioned well and there were only a few emergency calls. ESSENTIAL TRANSACTIONS AFTER THE END OF THE FINANCIAL PERIOD After the end of the financial period, Technologies’ heat business was transferred to ESE’s heat business, and some small alterations were made in the organisation. The first months of the year have traditionally been the quietest time of the year, at which time unfinished work is brought to an end. The training of personnel is usually arranged at the beginning of the year. ASSESSMENT OF FUTURE DEVELOPMENT During the new financial period, operations will focus more clearly on installation and maintenance services. New business activities will be sought from new forms of heating, in addition to installation and maintenance operations. ESE Group’s new strategy also sets new guidelines for the operations of ESE-Tekniikka Oy. The sports and recreation department of the City of Mikkeli also was a major employer. They ordered service and renewing of lights for the sports grounds and tracks at, for instance, the Lähemäki school grounds, the Rantakylä track, and the snow storage area at Ratatie. As regards the real estate sites in the City of Mikkeli, the Technologies Department was employed to install new lighting for the new Kalevankangas school building, lighting for the Ihastjärvi school and track, as well as for numerous maintenance sites. Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 49 OOO RUSSKIJ LES OOO Russkij Les is a forest leasing and felling company entirely owned by Etelä-Savon Energia Oy, and it is a limited liability company. The leased forest areas, terminal and offices of the company are situated in the Leningrad district of the city of Tihvin. Tihvin is situated c. 200 km east of metropolitan St Petersburg. The company employs c. 20 persons on a full-time basis, and contractors employ almost the same number depending on the season. The area of the leased forest is c. 75,000 hectares. The annual logging rights within this area comprise 78,700 m3, which is divided into clearance logging (62,500 m3) and thinning (6,200 m3). The forest lease agreement includes obligatory forest maintenance and fire prevention measures. The summer storms during June–July of 2010 caused much damage in the Russian forests. In the leased area of Russkij Les, the wind blew down c. 86,000 m3 of timber. The forest law in the Leningrad oblast area requires trees blown over by storms to be cleared away to prevent forest fires and insect damages. As a result, felling in the area rose to 112,000 m3 in 2011. A total of 60,000 m³ accounted for fallen trees and 52,000 m³ accounted for planned logging. Logging and transportation of timber is carried out with the company’s own equipment and the equipment of its contractors. During 2011, three chains of logging machines and transporters were mainly used in the leased area. Russkij Les sells the timber it has logged to local sawmills and buyers of paper wood. Energy wood is refined into chips, mainly for its own use. Due to the amount of wood gathered from the storm-struck areas, the energy wood store of the company at the end of the year was c. 41,000 m3. The economic result of the company for the year 2011 was at a loss due to the great amount of windfalls. The clearing of windfalls is expensive and less valuable timber is acquired in this way. The prices of timber have stayed the same in Russia, although the price of felling and transportation has risen. The company will possess the prerequisites for profitable operations after the clearing of windfalls has ended and after Russia has joined the WTO. OOO ESE OOO ESE is a limited responsibility company that focuses on financing and logistics. It is owned entirely by Etelä-Savon Energia Oy. The company organizes exports into Finland by rail. The company also builds cooperation networks and develops operations together with the parent company and contractors. In addition, the company’s logistics model endeavors to preserve alternative means of transport. Alternative solutions for stockpiling are also sought after. A total of c. 39,000 cubic metres of wood chip for energy purposes were imported into Finland in 2011. The majority of this amount was imported to Finland by road transport organized by a contractor. Approximately 14,000 m³ of the 39,000 m³of wood chip are from Russkij Les forests, and c. 25,000 m³ are industry by-products. The acquisition of the company’s own railway wagons has been delayed due to the slow process of approving their type. However, transport by rail started with leased wagons at the end of the year. The total goal for import volume is c. 250,000 cubic metres of wood chip annually. 50 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011 The total amount of acquired energy wood is regulated according to the market situation. The actual total amount of energy chip is used either by the parent company or sold to others in Finland and Russia. The energy chip is unloaded at the Imatra terminal. The chip is transported to and from Mikkeli by lorry. The stockpile close to the border is a useful mid-winter buffer stock from the power station’s viewpoint. The energy chip is of good quality as it is made out of thick tree trunks, mainly aspen and spruce, which has dried standing up. Preliminary negotiations concerning the development of the fuel acquisition network were carried out with various stakeholders. In the future, a network of partners is the most probable solution. In this way a noteworthy combined volume of chip raw material can be reached. The financial result of the company for 2011 remained at a loss, which was due to the general expenses caused by the launching of activities. Tietoa vuosikertomuksesta Vuosikertomus Toimitus: Etelä-Savon Energia Valokuvat: Jenni Kosonen / Kuvamatti Oy ja ESEN arkisto Graafinen suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Mediataivas Paperi: MultiArt Silk 300 g, MultiArt silk 150 g Paino: Teroprint Oy, Mikkeli Vuosikertomuksessa käytetyt paperit on valmistettu FSC-sertifioinnin vaatimusten mukaisesti ja täyttävät Joutsenmerkin ympäristövaatimukset. SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Teroprint Oy:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle. Painovärit ovat kasviöljypohjaisia, ja myös muiden materiaalien käytössä suositaan kierrätettäviä ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Etelä-Savon Energia Oy I Vuorikatu 19 I PL 166 I 50101 Mikkeli Puh. (015) 1951 I faksi (015) 195 3875 I ese@ese.fi I ese.fi
© Copyright 2024