Kuntaperhe - WordPress.com
syksy 2012 Kokoomuksen Kaarinan kunnallisjärjestön tiedotuslehti http:// kaarinankokoomus.wordpress.com http:// kaarinankokoomus.wordpress.com 2 Ihmisen kokoinen HALPAA JA HYVÄÄ Halpaa ja hyvää on vaikea yhdistää. Kaarinassa tämä on onnistunut. Hyvä ja tehokas hallinto maksaa vain kolmanneksen Turun hinnasta. Kaarinan kokoomus toimii sen eteen että kaupunkilaiset saavat halpaa ja hyvää hallintoa myös tulevaisuudessa. AIKA VELIKULTIA Kaarinan kaupungin kekse- liäisyys on tunnustettu ja palkittu. Ideoita kaupunkilaisten parhaaksi työstää kaupungin henkilöstö. Henkilöstön ideariihi pysyy yllä hyvällä henkilöstöpolitiikalla, reilulla palkkauksella ja työssä hyvinvoinnin edistämisellä. Kaarinan kokoomus toimii henkilökuntaa sitouttavan henkilöpolitiikan eteen. Että pahviveneeseenkin uskaltautuvat velikullat jaksaisivat toimia kaupunkilaisten parhaaksi. SUU SÄKKIÄ MYÖTEN Kuntatalous haastaa harmaat nystyrät. Eduskunta sälyttää kunnille yhä uusia tehtäviä osoittamatta niiden edellyttämää rahoitusta. Subjektiiviset oikeudet on järjestettävä ja paljon muutakin kuntalaiset toivovat. Kaarinan kokoomus rakentaa kuntatalouden kotitalouden periaatteille. Verojen, taksojen ja maksujen pitää pysyä kohtuullisina. Palvelut pitää mitoittaa tulojen mukaan. Enempää ei voi syödä kun tienaa. Ja suuret hankkeet rahoitetaan lainalla, joka pystytään maksamaan takaisin. Vaikeaa tarkan euron politiikka on. Mutta ei mahdotonta. KAUNIS KAARINA Kaarinan kaupunkimaisema on moni-ilmeinen. Peltojen, meren ja metsien keskelle on rakennettu kaupunki, joka tarjoaa asukkailleen sekä kaupunkimaista että Kaarinalle tyypillistä omakoti- ja rivitaloasumista. Viihtyisää asumista täydentävät viihtyisät virkistysalueet. Kaarinan kokoomuksen tavoitteena on myös tulevaisuuden kaavaratkaisujen yhteydessä säilyttää kaunis Kaarina nykyisten ja tulevien asukkaittensa iloksi. IHMISEN KOKOINEN KYLÄ Kaarinan asukasluku on hieman yli 30.000, juuri sopivan suuruinen ollakseen ihmisen kokoinen kylä. Kaarinassa asiointi tuttujen virkamiesten kanssa käy mutkattoman nopeasti. Kotoisen pieni Kaarina on samalla elinvoimaisen vahva. Kaarinan kokoomuksen tavoitteena on itsenäinen Kaarina myös tulevaisuudessa. Kasvottoman mammuttikunnan sijaan ihmisen kokoiset palvelut voidaan tehokkaimmin ja edullisimmin tar- jota Kaarinan kokoisessa kaupungissa ja kaupunkien toisiaan kunnioittavalla yhteistyöllä. Nyt ja tulevaisuudessa. PIENI ON KAUNISTA Kaarinan kulttuurielämä on monipuolisessa pienuudessaan kadehdittavan laajaa. Esimerkkeinä Kaarina-teatteri kesäteattereineen, Sipilänmäen kesäteatteri, lukion musiikkilinjan huikaisevat musikaalit, kansallisesti tunnettu ja tunnustettu vuotuinen Runo-Kaarina-kilpailu, kirjasto ja musiikkiopisto Arkipelag. Valtaosan kulttuurista tuottavat kulttuurista innostuneet. Kaupunki tukee kiinteistöjen ylläpitoa, rahoittaa lukiota ja Runo-Kaarinaa. Mittavia tuloksia pikkurahalla. Kaarinan kokoomus pitää nykyistä kulttuurin tuotantomallia hyvänä. Innosta puhkuva taiteilija ei ehdi leipääntyä ja saa taiteen rahoittamisen sijaan keskittyä sen tekemiseen. Yhteiseksi iloksi. TIEDON JA TAIDON LÄHTEILLÄ Kaarina tarjoaa asukkailleen monipuolisia koulutuspalveluja lasten päivähoidosta suomen- ja ruotsinkielisen peruskoulun kautta lukioon, ammatillisiin oppilaitoksiin ja yliopistoon; kansalaisopistoa unohtamatta. Ammatti- opisto Livian floristiikka-alan opiskelijoista löytyy maailman huippuja. Turun yliopiston Tuorlan observatoriossa katsotaan tähtien taa. Maailman hienoimmat peilikaukoputkien peilit lähtevät maailmaan Tuorlasta. Kaarinan kokoomus pitää tärkeänä laadukkaan perusopetuksen säilyttämistä sekä mahdollisuuksia myös jatko-opintojen harrastamiseen oman kaupungin sisällä. Lähialueen korkeakoulut ja muut oppilaitokset täydentävät sopivalla tavalla Kaarinan omaa tarjontaa. KOTEJA KAIKILLE Kaarinan väestön ilme on nuorekas. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa kaupungin asukkaista on varttuneempaa väkeä. Kaarinaan nuorina muuttaneita ja tänne jääneitä. Kaarinan kokoomus katsoo, että Kaarinan asuntopolitiikan tulee palvella mahdollisimman laajoja tarpeita. Asuntoja pitää löytyä niille, jotka haluavat kaupunkimaista maisemaa ja niille, joita omakoti- tai rivitalot miellyttävät enemmän. Asuntoja tulee tehdä myös eri tavoin tukea tarvitseville vammaisille. Vanhusten asuntotarjonnan tulee tarjota oikea asumisen tapa elämän illan kaikkiin vaiheisiin, päiviin, jolloin omien voimien rinnalle tarvitaan auttavaa kättä ja päiviin, 3 Kaarina jolloin elämä on vain auttavien käsien varassa. Jokainen elämä on arvokas ja jokainen tarvitsee elämän arvoisen kodin. tää Kaarinan kannalta taloudellisimmat ja laadukkaimmat vaihtoehdot. YHTÄ KÖYTTÄ -YHDISTYS Yrittäjät laittavat itsensä likoon monipuolisia palveluja kaupungin asukkaille tuottaakseen. Kaarinan kaupungin tulee omalta osaltaan tukea yrittäjiään. Kaarinan kokoomus katsoo, että kaupunki voi parhaiten tukea yrittäjiään riittävän monipuolisella tonttivalikoimalla, asiallisella neuvonnalla ja joustavilla yrittäjäpalveluilla. Turun seudun kunnat ovat vuosien saatossa etsineet parhaita tapoja asukkaittensa palvelujen järjestämiseen. Alueen vetovoimaisuutta kehitettäessä on syytä uteliaana istua yhteiseen pöytään oman hyvän saamiseksi yhteiseksi hyväksi. Kaarinan kokoomus katsoo, että parhaimmin alue kehittyy yhtä köyttä – yhdistyksen avulla. Yksittäiset innovaatiot otetaan palvelun kehittäjän vetäminä yhteiseen käyttöön. Keskinäisen kilpailun sijaan keskitytään keskinäiseen jakamiseen. Kaikkien parhaaksi. VIERIVÄ KIVI EI SAMMALOIDU Kuntalaisten tarvitsemat palvelut ovat jatkuvassa muutoksessa. Menestyvän kaupungin tulee pysyä ajan hermolla. Kokonaisnäkemys Kaarinan kaupungin palvelujen tuottamisesta on kirjattu Kaarinan palvelustrategiaan. Kaarinan kokoomus pitää tärkeänä, että palvelustrategia päivitetään vuosittain. Sen yhteydessä tulee kaupungin omaa ja yksityisten palvelujen tuottamistapoja vertailemalla löy- PALVELUJA PALVELIJOILLE KUSTI POLKEE Kaarinan hajanainen kuntarakenne pakottaa liikkumaan. Kaarinan kokoomuksen tavoitteena on joustava, turvallinen ja ympäristöystävällinen liikenne. Kaupunkirakenteen tiivistyessä kaupungin sisäisen liikenteen tavoite on yksityisautoilun täydentäminen toimivalla joukko- ja kevyellä liikenteellä. Kevyttä liikennettä edistetään huolehtimalla kevyen liikenteen väylien kehittämisestä, turvallisuudesta ja kunnosta ympäri vuoden. Että on Kustin hyvä polkea. Sisäisen joukkoliikenteen ensisijaiset kehittämiskohteet ovat linjoilla keskusta-Littoinen, Piikkiö ja Kuusisto. Saaristotien liikennettä kevennetään kiirehtimällä Kaarinan läntisen ohikulkutien toteutumista. LAATUAIKAA Kaarinalaiset ovat aktiivisia. Aikaa kuluu vaikkapa urheilun, kulttuurin, yhdistystoiminnan ja opiskelujen parissa. Kaarinan kokoomus katsoo, että kaupunki voi parhaimmin tukea asukkaittensa vapaa-ajan harrasteita kaupungin tilojen joustavilla käyttömahdollisuuksilla. Hyvät olosuhteet mahdollistavat laadukkaan vapaa-ajan. TERVEYDEKSI Kaarinan kokoomus korostaa ennalta ehkäisevän terveydenhuollon merkitystä. Siksi on tärkeää kannustaa kaupunkilaisia terveisiin elämäntapoihin ja muihin terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävään toimintaan. Jos sairaus kuitenkin pääsee yllättämää, palvelee kaupunkilaisia oma, laadukas, terveyskeskus ja sairaanhoitopiirin erityispalvelut. Mukavampaahan sitä terveenä on elellä. Katso Kokoomuksen Kaarinan kunnallisjärjestön kunnallispoliittinen ohjelma kokonaisuudessaan osoitteessa http://kaarinankokoomus.wordpress.com 4 Suomiuudistuksen kaarinalainen tuska Kunnallisvaaliehdokkaita etsiessään kokoomus-puolueemme etsi rohkeita uudistajia viemään maatamme suurten ikäluokkien vuosikymmenten haastavaan hoitosuhteeseen. Tekstistä ja puolueen kannanotoista kävi ilmi, että rohkeita uudistajia ovat ne, jotka jakavat puoluejohdon näkemyksen suuresta kuntauudistuksesta, jonka tavoitteena on kuntien määrän raju leikkaaminen. Tämän lehden sivuilla esitellään Kaarinan kokoomuksen kunnallisvaaliehdokkaat. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ehdokkaamme eivät jaa puoluejohdon näkemyksiä. Me emme siis ole puoluejohdon etsimiä rohkeita uudistajia. Mutta rohkeita me kyllä koemme olevamme asettuessamme ajamaan sitä näkemystä Kaarinan tulevaisuudesta, johon itse vakaasti uskomme. Meille itsellemme ja vaalikeskusteluja seuraaville kuntalaisille tämä vastakkainasettelu on harmillista. Ei ole vallan helppoa olla katu-uskottava kokoomuslainen kuntaliitoskeskustelija, kun vastustaa sitä mitä puolue ajaa. Kaarinalaisesta näkökulmasta ei hallituksen kuntaliitospuuhastelussa, prosessissa itsessään tai pakkomielteisessä tavoitteessa tehdä kaarinalaisista turkulaisia ole kuitenkaan toistaiseksi ollut mitään tolkkua. Hallituskauden alun kuntauudistus-uhoon toivat presidentinvaalit pelkopeikon. Suomen Kuvalehden ennen vaaleja käsiinsä saamat kuntaliitoskartat valmistuivat varmuuden vuoksi virallisesti vasta vaalien jälkeen. Kevään kuulemiskierroksella saamapuolen isoja kaupunkeja lukuun ottamatta lähes kaikki muut vastustivat esitettyä mallia. Suuren lausujajoukon yllätykseksi ministeri Virkkunen väänsi mustan valkoiseksi. Hänen tulkintansa mukaan kuntakierros osoitti kuntauudistuksella olevan kansan vankan tuen, mitä nyt pientä hienosäätöä vielä kaivataan. Kuntavaalien alla valtakunnallisessa kuntauudistuskeskustelussa on vedetty henkeä. Eihän se niin mene! Kuntauudistus on vaa- lien ykkösaihe. Vaaleissa valittavat valtuutetut joutuvat vaalikauden aikana ratkaisemaan kuntansa ja sen asukkaille tärkeiden palvelujen tulevaisuuden. Kaarinassa meidän on ratkaistava jatkammeko läheisillä ja edullisen tehokkailla kaarinalaisilla palveluilla vai annammeko niiden järjestelyvastuun etäisen ja raskaudessaan kalliin tehottoman Turun byrokratian hoitoon. Paha rasti. Helsingin herrojen toisenlaisista vakuutteluista huolimatta olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että tämänhetkisen tietämykseni perusteella nykyinen Kaarina on kaarinalaisille paras vaihtoehto. Puoluejohtomme uskoo, että maan väestön vääjäämättä tapahtuvan huoltosuhteen heikkenemisen aiheuttamat ongelmat hoituvat itsestään, kun kuntien hynttyyt lyödään yhteen. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut paranevat entisestään, alueiden vetovoima kasvaa ja kaikki elävät Hannu Hurme Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Kaarinan kokoomusryhmän ryhmäpuheenjohtaja onnellisina elämänsä loppuun asti. Väestönmuutoksen ennusteen kyllä allekirjoitan. Muuta en. Kaunis poliittinen pilvilinna kun ei pysty vastaamaan konkreettisen kriittisiin kysymyksiin. Vain tosiasioita, lukuja ja faktoja pöytään lyömällä puoluejohto voisi osoittaa suunnitelmansa olevan muutakin kuin poliittista päiväunta. Niitä tässä on turhaan pyydetty ja odotettu. Nyt keisa- rilta puuttuvat vaatteet ja pihvistä pihvi. Muiden ohella ovat vastausta vaille jääneet vaikkapa seuraavankaltaiset pohdinnat: Kun alueen kokonaisveromäärä ei rajoja muuttamalla kasva, miten ihmeessä kaarinalaisten verotuloilla pistettäisiin kuntoon Turun talous ja samalla ylläpidettäisiin Kaarinan nykyinen hyvä palvelurakenne? Entä miten ihmeessä alueen vetovoima siitä kasvaisi, että Turku luovuttaisi Kaarinan sijaan Kaarinan alueelta tontin kodinrakentajalle tai yrittäjälle? Ihan äkkiseltään en myöskään ota kantaakseni Turun poliitikkojen minulle osoittamaa loisen viittaa. Turussa töissä käyvänä toki ylläpidän veroeuroillani Kaarinan palvelurakennetta, mutta sen lisäksi myös Turun hyvinvointia kantamalla päivittäin vapaaehtoisia tukieurojani turkulaisiin yrityksiin, kulttuuri- ja urheilutapahtumiin. Kuinkas paljon turkulaiset vastaavasti tukevat Kaarinaa? Urbaani legenda on myös puoluejohdon keskeinen huoli työpaikkaomavaraisuudesta ja pendelöinnistä. Turkulaisten omina luomuksinaan kehumista työpaikoista huomattava osa on ylikunnallisia tai valtion tarjoamia. Kovin vähän on turkulaista työllistämistä ja työtä siinä, kun kaarinalaista potilasta TYKS:issä hoitaa kaarinalainen lääkäri ja sairaanhoitaja. Sitä paitsi, nykyisten rajojen maailmassa tai kuvitellussa uudessa, samat ihmiset matkustavat päivittäin samat matkat, nyt kaupungista kaupunkiin, toiveiden Turussa kaupungin sisällä. Pussy Riotit kritisoivat naapurimaassa yhtä ainoaa oikeaa totuutta ja pääsivät kaltereitten taakse. Onneksi suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa toisinajattelijan vaientaminen ei kuulu puoluejohdolle vaan kansalle. Kansan arvioitaviksi me ehdokkaat ajatuksinemme taas antaudumme. Omalta kohdaltani jatkan itsenäisen Kaarinan ilosanomaa julistavana Pussy Riottina puoluejohdon lihassa, ellei kansa sitten vaaleissa muuta päätä. Neljä vuotta yhteistä Kaarinaa Uuden Kaarinan rakentaminen alkoi kolmen organisaation yhteensovittamisella. Kaarinan ja Piikkiön kuntien sekä terveyskeskuskuntayhtymän sovituksessa ehkä merkittävin uudistus oli hyvinvointipalveluiden toimialan muodostaminen. Valtakunnallisestikin edelläkävijän maineen saaneen toimialan alla toimivat mm. sekä terveyspalvelut, että hyvinvoinnin edistäminen. Näin esimerkiksi liikunnan ja kulttuurin avulla haluamme ennakoida ja edistää kuntalaisten parempaa vointia ja vähentää terveyspalveluiden käyttöä. On todistettu, että menestyvien organisaatioiden yhtenä keskeisimpinä tekijöinä on hyvän strategian luominen ja ennen kaikkea määrätietoinen toimiminen oman laaditun strategian mukaisesti. Olemme Kaarinassa laatineet yhteisen strategian, jonka alta löytyy vuosittain päivitettävä palvelustrategia, henkilöstöstrategia sekä viestintä ja markkinointistrategia. Lisäksi olemme laatineet monia strategiaa tukevia ohjelmia joiden avulla niin päätösten tekemi- nen kuin operatiivinen johtaminenkin ovat helpompaa ja johdonmukaisempaa. Visiomme ja päämäärämme on olla hyvinvointia ennakoivasti edistävä, luova, viihtyisä, laatu- ja kustannustietoisesti johdettu kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki. Miten Kaarinan menestystä voitaisiin mitata? Luovuudesta ja vetovoimasta Kaarina on palkittu mm. vuonna 2009 Suomen luovimman kunnan tittelillä, kuntien imagotutkimuksessa kolmas sija vuonna 2011 ja yrittäjämyönteisin kunta 2012. Myös rakentaminen on taas päässyt vauhtiin parin hiljaisemman vuoden jälkeen. Hyvät palvelut voidaan tuottaa vain hyvin hoidetun talouden avulla. Kaarinan tulos on viimeisten tilinpäätösten mukaan jäänyt positiiviselle puolelle. Vuonna 2009 -0,6 M, vuonna 2010 + 9,1 M ja vuonna 2011 + 5,1 M. Eli yhteensä kolmen ensimmäisen vuoden tulos on ollut 13,6 miljoonaa euroa plussalla. Tästä vuodesta on odotettavissa takapakkia, mutta lopullinen tulos tästäkin saadaan Vesa Mäki kaupunginhallituksen puheenjohtaja vasta ensi keväällä. Kaarina on päässyt tavoitteeseen paitsi onnistuneen ja johdonmukaisesti toimitun strategian avulla, niin ennen kaikkea hyvällä yhteistyöllä kaupunkilaisten, kaupungin työntekijöiden sekä päättäjien välillä. On tärkeää, että jokainen osallistuu kaupunkimme kehittämiseen muistaen oman roolinsa ja tehtävänsä. Päättäjillä on ollut hyvä yhteistyö yli puoluerajojen. Yksinään yksikään puolue ei tee parempaa Kaarinaa. Johta- vat virkamiehet on valittu onnistuneesti unohtaen poliittiset nimitykset, kuten valitettavasti vielä joku kaupunki tekee. Näin asioiden valmistelu on ammattitaitoista eikä taustalla ole minkään puolueen intressejä. Kuntaliitoskeskustelut tulevat uusille päättäjille eteen ensi keväänä. Valtiovarainministeriö laati laajan selvityksen viime keväällä kuntien tilasta ja niiden perusteella teki ehdotuksen uusista kuntarakenteista. Selvitys oli pettymys kuntaliitosten etujen vähäisistä faktatiedoista. Lisäksi se sisälsi valtavan ristiriidan. Toisessa kohtaa esitetään Kaarinalle kuntaselvitystä Turun kanssa ja toisessa kohtaa kuntien talousvertailuissa todetaan, että Kaarina näyttäisi olevan kokonaistaloudellisesti tarkastellen jopa maan kymmenen vahvimman kunnan joukossa nyt ja tulevaisuudessa. Itse uskon Kaarinan vahvaan tulevaisuuteen, mutta olen myös aina valmis keskustelemaan ja selvittämään mikä on parasta Kaarinalle ja kaarinalaisille. Hannu Huppe Hurme HYVÄÄ TEKEMÄSSÄ Politiikassa kaikki haluavat tehdä hyvää. Sinänsä hyvän tavoitteen tekee haastavaksi hyvän määrittely. Kun yhtä ainoaa oikeaa hyvää on mahdoton määritellä, työskennellään politiikassa monen hyvän eteen. Karkeasti ottaen saman hyvän eteen toimivat liittyvät yhteen puolueiksi. Ja niin on poliittinen keskustelu hyvän tekemisestä kunnan ja valtion tasolla valmis käynnistymään. Karkeasti yleistäen ja pilke silmäkulmassa yritän seuraavassa suurella pensselillä hahmotella poliittisten painotusten eroja. Siinä kun porvarit katsovat hyvää yksilön näkökulmasta ja kokevat yhteiskunnan toimien tätä vain täydentävän, perustaa vasemmisto ihmisen hyvän yhteiskunnan toimintojen varaan. Porvari kokee tasa-arvon kaikkien yhtäläisessä mahdollisuudessa olla oman onnensa seppä, vasemmistolle tasaarvo on sitä, että yhteiskunta tarjoaa kaikille tasan samat palvelut. Yksilön omaa toimintaa täydentämässä porvari haluaa nähdä runsaasti myös yksityisiä palveluntuottajia, vasemmisto pitää tasa-arvoisempana, että yhteiskunta lähes kokonaan vastaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen tuottamisesta. Keskustelun kommervenkit lisääntyvät, kun oikeisto-vasemmisto-akselin lisäksi mukaan otetaan muutkin puolueet. Vihreiden hyvä on luonnon hyvä, globaalisti ja kunnan tasolla. Niinpä siinä kun porvari ajattelee kaupunkien kehittämistä ihmisen näkökulmasta luonto huomioiden, kysyvät vihreät ensin liito-oravien, lepakkojen, merimetsojen ja hylkeiden mielipidettä asiasta. Jos ristiriitaa ihmisen ja luonnon toiveiden välillä ilmenee, mennään luonnon ehdoilla. Kun porvarille on kaunista pieni punainen saunamökki saariston sokkeloissa, haluavat vihreät pitää rannat vapaina loma-asutuksesta ja yhteisessä käytössä, mutta rakentaa rannat täyteen tuulimyllyjä energiaa tuottamaan. Kauneuden hyvän määrittelee arkkitehtuurin sijaan rakennelman käyttötarkoitus. Porvarille on tärkeää myös kansainvälinen hyvä, keskustassa maailmaa katsellaan oman pellon reunalta. Siinä kun porvarille on hyvää kansainvälisen kaupan tarjoamat mahdollisuudet oman ja kansakunnan vaurauden kartuttamiseen, näkee keskustalainen EU:n ensisijaisena tarkoituksena viljelyn mahdollistavien tukiaisten saamisen. Porvarille kansainvälisyys merkitsee myös ihmisten globaalin liikkumisen ja asumisen hyväksymistä. Perussuomalaiset puolestaan kokevat, että hyvä suomalainen kyllä kelpaa kaikkialle, mutta Suomeen haluavia tulee tarkastella kriittisesti. Ruotsalaisen kansanpuolueen hyvä on ruotsin kieli. Kun kielipolitiikka on hoidossa, heiltä löytyy intoa monien muidenkin hyvien asioiden hoitamiseen. Politiikan saleissa tunnetaan ja tunnustetaan hyvän erilaiset määritelmät. Poliittisen keskustelun tavoitteena on löytää se paras yhteinen hyvä, jonka kaikki voivat hyväksyä. Usein keskustelun jälkeen voidaan yhteisen hyvän todeta löytyneen yksimielisesti, toisinaan on asioista pakko äänestää. Silloin yhteiseksi hyväksi tulee se hyvä, jonka enemmistö voi hyväksyä. Yhteisen hyvän löydyttyä siirrytään uuden haasteen kimppuun. Niitä kyllä riittää, loputtomasti. Kuntavaaleissa kuntalaiset vertaavat omaa käsitystään hyvästä ehdokkaiden ja heidän puolueensa näkemykseen. Lähinnä omaa hyvää oleva ehdokas on turvallinen valinta omaa hyvää edistämään. Mielenkiintoista löytöretkeä! 5 Kaarina, ihmisen kokoinen kylä Ei päässyt New York ongelmistaan syyttämällä ympäristökuntia. Ei liioin liittämällä New Jerseyä itseensä, vaan laittamalla omat ongelmansa, kuten rikollisuuden, kuriin. Nyt Iso Omena kukoistaa puoleensavetävämpänä kuin koskaan. Tuliko haettua liian kaukaa? Mutta mikä 7-miljoonaisen metropolin täyskäännöksessä on niin ylivoimaista etteikö sellaista voisi toteuttaa meillä? Asenteista on lähdettävä, eikä muutosprosessi voi olla ympäristökuntien vastuulla. Kaarina edustaa jatkuvaa kärkeä yritysmyönteisyydessä ja oli Suomen luovin kunta 2009. Vaikkei Kaarinan mallein voida suoraan Turun toimintoja korvata, tulee muistaa että väestömäärämme vastaa kuitenkin lähes viidesosaa Turusta ja kokomme vähättely on perusteetonta. Mikä täällä sitten niin hyvin toimii? Neljän vuoden Olli-Pekka Sysinoro valtuustokokemuksella nostaisin esiin seuraavat asiat: Ihmisen kokoinen organisaatio. Kuntatoiminnoilla on matalassa organisaatiossa ihmiskasvot. Luottamus virkamiesten ja päättäjien kesken on korkealla tasolla ja toimii. Päätöksenteko on nopeaa. Kaupungin työntekijöillä on hyvä palveluasenne ja motivaatio, ja asiat sujuvat. Asiat riitelevät, eivät ihmiset. Kaarinalainen valtuustotyöskentely on asiallista ja yhteiseen hiileen puhaltavaa. Pääsääntöisesti näin. Mitään suuria sisäisiä ”möykkyjä” ei Kaarinalla ole. Mutta missä sitten mättää? Suurimmat paineet tulevat ulkoapäin: raskas sosiaali- ja terveyspuoli käyvät mahdottomaksi kantaa valtion sälyttäessä yhä uusia vastuita kunnille. Huollettavat lisääntyvät ja tulot hupenevat. Kuntatasolta tuleekin jo lähettää selkeä viesti valtakunnanpäättäjille: nyt riittää! Seudullinen yhteistyö tuo hyötyjä siellä missä voidaan edistää koko seudun jäntevyyttä, toiminnallisuutta ja vetovoimaisuutta. Avoimuus, positiivisuus ja innovatiivisuus ovat avainsanoja. Kuinka ison omenan saamme täällä jaettavaksemme, on yhteistyön laadusta kiinni. Terveydeksi – Vastuu kuuluu meille jokaiselle Sosiaali – ja terveydenhuollon kustannukset vievät lähes puolet kaupungin budjetista. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä on kiistatta merkitystä myös kunnan talouteen. Julkisen talouden kiristyessä on pohdittava mitkä palvelut pystytään hoitamaan ja millä resursseilla. Varat eivät valitettavasti riitä järjestelmän rahoittamiseen nykymenolla. Toiminta ja eurot pitää kunnassakin sovittaa yhteen. Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia kytkemään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiiviisti osaksi päätöksentekoa ja talouden sekä toiminnan suunnittelua. Laki painottaa mm. asiakaskeskeisyyttä, eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja kustannusten kasvun hillintää. Hyvinvoinnin edistäminen kattaa sellaiset toiminnot, joilla pyritään lisäämään yksilön ja väestön tietoisuutta omaan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä luomaan olosuhteet sellaisiksi, että ne tukevat tä- Aila Laitinen kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen hän päämäärään pääsemistä. Omaa halua toimia pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti tarvitaan siis meiltä jokaiselta. Aina eivät kuitenkaan omat ja läheisten voimavarat riitä ja silloin tarvitaan yhteiskunnan oikea-aikaista mukaantuloa. Olemmeko kuitenkin tällä hetkellä tuudittautuneet liikaa siihen, että kyllä muut hoitavat ja huolehtivat? Mitä jos pohtisimme asiaa hetken rauhassa. Kannanko vastuuta riittävästi omista toimistani? Ovatko elintapani kunnos- sa? On olemassa luotettavaa ja tutkittua tietoa mm. monien kansansairauksien menestyksellisestä ehkäisystä ja hoidosta hyvinkin pienten arjen elintapamuutosten avulla; varmasti mahdollisia suurimmalle osalle meistä. Onko pienen lapsen etu olla päivähoidossa kokonainen pitkä päivä silloin kun fyysisesti ja psyykkisesti terve vanhempi on kotona? Entä vanhus, joka kaipaa läheisten yhteydenpitoa ja odottaa päivä toisensa jälkeen yhteydenottoa ja arjen apua turhaan? Kaikella edellä luetellulla on vaikutusta ihmisen hyvinvointiin tavalla tai toisella ja jokaiseen niistä voidaan osaltaan vaikuttaa välittämällä itsestä ja lähimmäisistä. Vastuu kuuluu meille jokaiselle. Pienillä arjen muutoksilla saamme yhdessä paljon aikaan. Mitä enemmän yhteisvastuuta, sitä enemmän jää yhteiskunnan voimavaroja huolehtia niistä ihmisistä, jotka eivät siihen itse jostakin syystä pysty tai jaksa. Välittämistä kun ei voida ulkoistaa. Hyvä arki, parempi mieli Lasten ja nuorten hyvinvointi ja toisaalta syrjäytyminen ovat nousseet viimeaikoina keskeiseksi huolenaiheeksi yhteiskunnassamme. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei todellakaan ole mikään sivuseikka. Lapsissamme on tulevaisuus, mutta myös menneisyys; he maksavat sekä oikeista että vääristä päätöksistä kaikkein pisimpään. Toisaalta vanhusten kohtelu yhteiskunnassamme kertoo sivistystasostamme ja kyvystämme kunnioittaa ja toimia inhimillisesti. Presidentti Niinistön asettama työryhmä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi julkaisi syyskuussa nettisivuston nimeltään ”Ihan tavallisia asioita”. Politiikassa tehdään päätöksiä jatkuvasti ihan tavallisista asioista: kouluruuasta, luokkakoosta tai kielten opetuksesta, bussiliikenteestä, harrastusmahdollisuuksista tai kotihoidosta. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda puitteet sille, että arki ylipäätään voi toimia. Erityisen tärkeää on saada silloin yhteiskunnan apua, kun sitä todella tarvitsee. Silloin kun itse tai läheinen sairastuu tai kotona ei olekaan enää ketään, joka pitäisi huolta pienestä ihmisestä tai vanhuksesta, jonka omat voimat ovat ehtyneet. ”Ihan tavallisia asioita” tuo esiin suuren määrän asioita, Sanna Vauranoja joiden avulla nuoria voi auttaa tavallisessa arjessa. Rivien väliin jää se väistämätön tosiasia, että meillä jokaisella aikuisella on vastuu ja velvollisuus huolehtia lapsista ja nuoristamme, olivatpa ne omia tai naapurin. Kaikkia ongelmia ei ratkaista vain vaatimalla yhteiskuntaa apuun, vaan kysymys on myös asenteista ja arkipäivän pienistä teoista. Yksinkertaisimmillaan lapsi tai nuori tarvitsee yhden aikuisen, joka välittää ja kuuntelee. Ja miksei tämä ajatus välittämisestä kohdistuisi myös ympärillämme oleviin vanhuksiin? Hyvä arki muodostuu turvallisen kodin ja lähimmäisten lisäksi leivästä ja hyvä mieli luonnosta. Leipä symboloi puhdasta kotimaista lähiruokaamme, se on yhteisiä hetkiä aterioilla ja ennen kaikkea se kuvaa toimeentuloamme: työtä ja yrittäjyyttä. Työn on oltava kannattavaa ja kannustavaa ja sitä on oltava tarjolla. Siksi kuntien on kyettävä tarjoamaan yrityksille hyvät toimintaedellytykset eli vähäinen byrokratia, joustava kaavoitus, toimiva infrastruktuuri ja yritysten osaamistarpeita vastaavaa työvoimaa sekä tilaa kasvaa. Luonto taas on yksi tärkeä syy asua Kaarinassa. Täällä on vehreitä kauniita ulkoilumaastoja ja upea meri. Luonto antaa rauhaa ja voimaa, mutta luonnosta syntyvät myös monet vaurautemme edellytykset. Luontoa ei voi tuhota eikä kuluttaa loppuun vain yhden sukupolven tarpeiden tyydyttämiseksi. Toivon, että jätämme rikkaan luonnon myös jälkipolvillemme. Kuntavaaleissa valitaan valtuustoon edustajat, jotka päättävät näistä ja lukemattomista muista arkeemme vaikuttavista asioista. Netti ja sosiaaliset mediat ovat täynnä tietoa meistä ehdokkaista ja oman lähikaupan edessä meitä voi jututtaa useana päivänä ennen vaaleja. Ota selvää, kuka edustaa eniten omaa ajatusmaailmaasi. Ajattele. Äänestä! Tiedon ja taidon lähteillä – Katseet kouluihin Koko kevään ja alkavan syksyn on tiedotusvälineissä vellonut koulukeskustelu. Itse olen auskultoinut aikuisopettajaksi ja kansanopiston rehtoriksi, joten omakohtaiset opetuskokemukseni liittyvät lähes aikuisten tai aikuisten opettamiseen. Toisaalta olen seurannut peruskouluelämää läheltä lähes kolmekymmentä vuotta. Huomion keskipisteenä on nyt opettajien rooli suhteessa oppilaan opettamiseen ja kasvattamiseen eli saako tai pitääkö opettajan myös kasvattaa? Mielestäni koulukasvatuksen pitäisi tukea kotikasvatusta. Opettajien pitäisi ainakin saada kasvattaa lapsia tunti- ja välituntikäyttäytymisessä eli toimimaan ryhmässä hyväksyttyjen normien ja la- Annikki Alho Psykologi, perheterapeutti, sosiaalineuvos kien mukaisesti. Näin ei valitettavasti aina asianlaita ole. Tosiasia toki on, että vanhemmat ovat oman lapsensa parhaita asiantuntijoita. Van- hempien tulisi kuitenkin tiedostaa, että oma lapsi voi olla kouluyhteisössä aivan erilaisessa roolissa kuin kotona. Mikäli koulurooli antaa aihetta lapsen ohjaukseen, tulisi vanhempien tukea opettajaa. Muussa tapauksessa opetamme lapsen ”splittaamaan”, tukeutumaan aina siihen aikuiseen, joka on samaa mieltä lapsen kanssa, vaikka kysymyksessä olisi häiriökäyttäytyminen. Samalla saadaan aikuiset herkästi riitelemään keskenään. Tosiasia kuitenkin on myös se, että opettajat ovat opetuksen ja kasvatuksen asiantuntijoita. Toinen huolen aihe ovat kouluun kohdistuvat säästötoimenpiteet, jotka yleensä koskevat opetusryhmäkokoa ja tuntikehystä eli ryhmät suuriksi, opetustunnit ja opettajien palkka pieneksi. Kuitenkin kaikille osapuolille tärkeitä, kouluun liittyviä seikkoja ovat turvallisuus, viihtyvyys ja ennakoitavuus. Mikäli nämä ehdot eivät toteudu, olemme tilanteessa, jossa eri tavalla oppivat lapset eivät saa tarvitsemaansa ohjausta ja opetusta ja pahimmassa tapauksessa pätevät opettajat lähtevät ennustettavampiin ja taloudellisestikin kannattavampiin tehtäviin. Uutena kaarinalaisen olen ymmärtänyt, että täällä koulutoimessa on kaikki hyvin. Taataan hyvä kehitys jatkossakin ja lapsille mahdollisuus saada hyvää opetusta ja kasvatusta. 6 Onko olemassa laatuaikaa Koteja kaikille - Sinun, minun, kenen lapset? - Lastensuojelu otsikoissa Jokaisen vanhemman pitäisi välillä pysähtyä ja miettiä, millainen vanhempi minä olen. Millaisen elämän minä haluan lapsilleni antaa? Millaisin eväin ohjaan heitä eteenpäin? Kasvatus alkaa jo pienestä, lasta pitää kasvattaa ja ohjata, hänen pitää pystyä tuntemaan olevansa lapsi ja kokea, että vanhempi on se jolla on ohjat käsissään. Näin ei kuitenkaan valitettavasti läheskään aina ole. Vanhemmuus on monilla tämän päivän maailmassa hukassa ja tästä viime kädessä kärsivät eniten juuri lapset. Ei lapsen kasvattaminen ole missään muodoin helppoa, ei tosiaan. Taaperon uhma koettelee vanhempien hermoja, ekaluokkalaisen kasvamisen kiukut ravisuttavat perheelämää ja murrosikäisen rajojen kokeilut saavat molemmat vanhemmat repimään hiuksiaan. Ei ole helppoa olla vanhempi, ei. Mutta ei ole helppoa olla lapsikaan. Meidän vanhempien pitäisi hetkittäin osata asettua takaisin lapsen asemaan, miettiä muistikuvin omasta lapsuudesta, mitä Hanna Sirkiä kaupunginhallituksen ja –valtuuston jäsen se lapsi oikein tarvitsee ja kaipaa pohjimmiltaan, sen kaiken uhman, kiukun ja rajojen kokeilun takana. Hän kaipaa rakkautta; ihmistä joka välittää niin paljon, ettei pelkää olla inhottava ja asettaa rajoja. Vanhemman tehtävä on, valitettavasti, aiheuttaa lapselle myös niitä pettymyksen tunteita. Aina ei voi, eikä pidä olla kiva; se on usein sitä tulevaisuuteen katsoen parasta vanhemmuutta. Lisäksi lapsi kaipaa aikuista, joka on läsnä ja kuuntelee. Onko meillä jokaisella tarpeeksi aikaa siihen? Kaarinassa asuu noin 6 000 alle 15-vuotiasta lasta ja nuor- ta. Näistä nuorista suurin osa asuu kodeissa, joissa lapsista välitetään, kouluasioista ollaan kiinnostuneita, perhe-elämä on turvallista ja hyvään aikuisuuteen ohjaavaa. Valitettavasti kuitenkin jokainen lapsi ja nuori, joka joutuu asumaan toisenlaisissa oloissa, on liikaa. Huostaanotot ovat lisääntyneet meillä Kaarinassakin viime vuosina, ja vaikka ennaltaehkäisevää työtä pyritään tekemään, on tilanne siitä huolimatta mennyt huonompaan. Kaarinan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2010-2014 on hyvä pohja työlle, jota seuraavankin valtuuston pitää jatkaa. Ennaltaehkäisyn lisäämisen, varhaisen puuttumisen ja vanhemmuuden tukemisen kautta meidän pitää päästä eteenpäin tilanteeseen, jossa kaikilla lapsilla olisi hyvä olla. Mieluiten kotona, mutta jos se ei ole mahdollista, niin sitten hyvässä ja turvallisessa sijoituspaikassa. Tämä työ vaatii kuitenkin taloudellisia resursseja, joten niiden turvaamisesta pitää tulevien valtuutettujen pitää huolta! YHTÄ KÖYTTÄ -YHDISTYS Haasteet odottavat teknisen lautakunnan hallinnonalalla Kaarinan ja Piikkiön yhdistyminen toi tekniselle hallinnolle ja palveluille melkoisesti uusia haasteita. Nyt edessä odottava kuntauudistus asettaa sitäkin suurempia haasteita palvelujen toteuttamiseen. Kaarinassa teknisen lautakunnan toimialaan kuuluvat alueiden ja kiinteistöjen hoito, kunnossapito ja uudisrakentaminen, sekä ruokapalvelut. Lisäksi tekniselle lautakunnalle kuuluvat omalta osaltaan rakennuttaminen ja suunnitteluttaminen, suunnittelu tehdään joko omana työnä tai konsulttien toimesta, rakentaminen pääasiassa kilpailutusten kautta urakoimalla. Lautakunnan palvelutuotannon kuten muidenkin palvelujen osalta, on Kaarinassa olemassa palvelustrategia, jossa on valtuustotasolla sovittu, miten kuntalaisille palvelut toteutetaan. Tällä hetkellä on seutukunnan alueella menossa tai selvityksessä melkoinen yhteistyöprosessi palveluiden toteutuksen suhteen. Turku keskuskaupunkina haluaa johdettavakseen kaikkien lähikuntien palvelut joko perustamiensa osakeyhtiöiden toimesta tai kotikuntamenetelmällä. Mielestäni Kaarinan ei tule lähteä tässä vaiheessa mukaan kumpaankaan malliin, vaan hoitaa palvelut omajohtoisesti, pienehkön osan itse, pääsääntöisesti ulkoisten toimijoiden avulla kilpailutusten kautta. Tällöin päätöksenteko ja siihen liittyvät asiat ovat omassa hallinnassa. Vesihuoltomme on mukana Turun Seudun Vesi Oy:ssä, ja jätevesiasioissa liityimme Turun Seudun Puhdistamo Oy:n Kakolan puhdistamoon vuoden 2009 aikana. Kau- Pertti Kujanpää Teknisen lautakunnan väistyvä puheenjohtaja (pj. 16 v.) kolämmön osalla liityimme vuoden 2011 lopussa perustettuun Turun Seudun maakaasu- ja energia Oy:öön. Samalla vuokrasimme runkolinjamme ja varavoimalaitoksemme Turun Seudun Kaukolämpö Oy:lle, meillä ei siis ole nyt omaa toimintaa kaukolämmön osalta 15 vuoteen. Jätehuollossa olemme ylikunnallisen jätehuoltoyhtiön osakkaita. Sieltä saamme tietyt palvelut, mutta varsinainen jätteenkeräys tarvitsee jatkossa miettimistä, jatkammeko edelleen yrityspohjalta kuten Turkukin tähän asti, vai olisiko yhteinen ylikunnallinen keräysjärjestelmä parempi. Joukkoliikenteen osalta liityimme seudulliseen joukkoliikennelautakuntaan vuoden 2011 aikana. Siellä olemme jo saaneet esimakua siitä, miten turkujohtoinen seudullinen organisaatio toimii! Kaarinassa on myös palvelulinja hoitamassa tiettyjä matkustustarpeita. Sen toimintaa tulee kehittää. Yksityistieasiat ovat olleet aiemmin Kaarinan osalta hyvinkin pienitöisiä, eikä niihin ole käytetty paljoakaan rahaa. Piikkiön alue toi melkoisesti lisää työtä ja kustannuspaineita. Yleiset alueet, virkistysalueet, puistot, liikuntapaikat, lä- hiliikuntametsät, uimarannat ja leireily- ja retkeilyalueet ovat kuntalaisten kannalta tärkeitä henkireikiä ja harrastuspaikkoja. Alueet tulee pitää kunnossa ja niitä tulee kehittää koko kaupungin alue kaupunkirakenteellisesti huomioiden. Erityisesti Hovirinnan rantapuistoa tulee kehittää laaditun suunnitelman mukaan. Kiinteistöjen osalta tilanne on mielenkiintoinen ja haastava. Kaarinan osalta tilakeskus on selvittänyt olevien kiinteistöjen kunnostustarpeen ja kustannukset per 10 vuotta jo aiemmin. Piikkiön osalta tällaista kartoitusta ei ollut olemassa, mutta sen teko aloitettiin välittömästi jo tilavuokrien määrittämiseksikin. Jatkossa tulee kartoittaa kaikkien hallintokuntien tilantarpeet päätöksenteon perustaksi. Myös terveyskeskuksen osalta oli paineita uusiin peruskorjauksiin, näitä on valtuustokauden aikana jo toteutettukin. Todellisuus siis on kuitenkin, että olemme Kaarinassa kiinteistöjen osalta melkoisten kunnostustöiden edessä. Lisäksi vielä painaa päälle uudisrakentamisen tarve. Pitää olla myös rohkeutta luopua tarpeettomista tai vähäkäyttöisistä tiloista, jotta saadaan uusia tilalle oikeisiin paikkoihin tarpeet huomioiden. Uusien asukkaiden sijoittamiseksi Kaarinaan MAL – sopimuksen määrien mukaisena tulee Kaarinassa olemaan huomattavan paljon infraan liittyvää rakentamista. Kaikki nämä asiat koskettavat lopullisesti kaikkia uusia valtuutettuja, hallituksen jäseniä ja lautakunnan jäseniä. Toivotan rohkeutta, perehtymistä ja päätöksiä ! ”Lastensuojeluilmoitusten määrä huimassa kasvussa”, ”Lastenkoteja ei lakkautetakaan”, ”Kunnissa pulaa lastensuojelun työntekijöistä” , ”Lastensuojelumenot moninkertaistuneet”. Lastensuojelu on ollut viime aikoina paljon uutisotsikoissa. Alkusyksyn aikana suomalaisia järkytti 8-vuotiaan tytön kuolema, jota tutkitaan murhana. Tapauksen yhteydessä tutkitaan myös lastensuojelun virkamiesten toiminta. Kaarinassakin on viime vuosina havahduttu lastensuojelumenojen voimakkaaseen kasvuun, joten aihe ansaitsee tulla esille. Vuoden 2011 alusta astui voimaan lastensuojelulain muutos, jonka mukaan sijaishuolto voidaan järjestää laitoshuoltona vain, jos sitä ei lapsen edun mukaisesti voida järjestää riittävien tukitoimien avulla muualla. Menneinä vuosikymmeninähän keskeisinä lastensuojelun laitoksina olivat lastenkodit ja koulukodit, mutta jo vuosikausia on haettu ”pehmeämpiä” ratkaisuja ja nyt myös siis lain velvoittamina. Kaarinan kaupunki muodostaa yhdessä Salon, Paimion, Raision ja Naantalin kaupunkien kanssa VarsinaisSuomen Lastensuojelukuntayhtymän. Kuntayhtymällä on perhetukikeskukset Raisiossa, Kaarinassa ja Salon Halikossa, jossa on myös Perheyksikkö. Kaikkiaan yhtymällä on 28 laitospaikkaa, 3 perhekuntoutuspaikkaa ja 1 lyhytaikainen perhekuntoutuspaik- Mika Rantanen Varsinais-Suomen Lastensuojelukuntayhtymän yhtymävaltuuston pj. 2009-2012 ka. Kuntayhtymä tekee tiivistä yhteistyötä omistajakuntien viranhaltijoiden kanssa, jotta kuntien tarpeet tulisivat tyydytettyä. Tällä hetkellä kunnat asettavatkin sijoitustarpeessa olevan lapsen ensisijaiseksi sijoitusvaihtoehdoksi perhehoidon. Kehityssuunta ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuntayhtymän perhetukikeskukset (entiseltä nimeltään lastenkodit) muuttuisivat tarpeettomiksi. Perhetukikeskukset palvelevat jatkossa entistä enemmän niitä lapsia ja perheitä, joiden tarpeisiin lain painottama perhesijoitus ei pysty auttamaan. Lapsen ja perheen kannalta olisi tärkeää ja inhimillistä, että sijoitettaessa lasta kodin ulkopuolelle löydettäisiin heti oikea ja lopullinen vaihtoehto. On karmeaa, jos lapsi joutuu käymään läpi monta väärää sijoituspaikkaa ennen kuin löytyy oikea, hänen tarpeitaan vastaava sijoituspaikka. Varsinais-Suomen Lastensuojelun kuntayhtymässä, joka on muuten ainoita Suomessa, on huomattu pitkäaikaisten laitossijoitusten kysynnän rinnalle tulleet erilaiset lyhytaikaiset palvelutarpeet. Kiireelliset sijoitukset, vaativahoitoisten lasten ja nuorten tukiviikonloput, valvotut perhetapaamiset, kotona tehtävä kuntoutus, jälkihuolto, jatkokuntoutus, perheen tukeminen, lasten ja perheiden tarpeet ovat entistä moninaisempia. Niinpä lastensuojelupalvelut ovat jatkossa entistä enemmän yksilöllisesti räätälöityjä. Lapsi ja perhe tarvitsevat hyvin suunniteltuja, kestäviä, yksilöllisiä palveluratkaisuja, jotka on voitava perustella myös taloudellisesti. Ratkaisut vaativat yhteistyötä, johon kuntayhtymä esittää yhdeksi ratkaisuksi neuvottelukuntaa, joka kokoaa saman pöydän ääreen jäsenkuntien ja kuntayhtymän lastensuojelusta vastaat työntekijät. Yksi perushoitovuorokausi maksaa jäsenkunnalle perhetukikeskuksessa 299 e eli vuodessa yli 100.000 e. Vuosi on lapselle pitkä aika ja maksajalle kallis. On inhimillisesti ja taloudellisesti tärkeää kehittää lastensuojelua. Iso, ratkaisematon kysymys on kuitenkin se, mistä lasten, aikuisten ja perheiden pahoinvointi oikein kumpuaa? SUU SÄKKIÄ MYÖTEN 1) Tehoa palvelutuotantoon Kalervo Korvensyrjä Tarkastuslautakunnan pj. Kuntatalouden tulopuoli perustuu pääosin verotuloille, joista suurimman osan muodostaa yksityishenkilöiltä perittävä tulovero. Kun alijäämä kasvaa ja varauksia ei ole, ensimmäisenä on mielessä kuntalaisen kukkarolla käynti eli veronkorotus. Vaihtoehtona olisi toiminnan tehostaminen, kuten yksityisellä puolella tehdään. Olen tullut kuntapolitiikkaan yrityselämän kautta ja vertaan usein näitä kahta toisiinsa. Minua opastetaan sanomalla, ettei yrityksen ja kunnan taloutta voi verrata keskenään. Vuosien jälkeenkään en usko tätä. Olen varma, että yrityksissäkin talout- ta hoidettaisiin yhtä huolettomasti, mikäli niillä olisi mahdollisuus samanlaiseen verotusautomaattiin kuin kunnissa. Organisaatio päästettäisiin rasvoittumaan. Tämä on aika inhimillistä, henkistä laiskuutta. Tästä on yrityselämässä huolestuttavia esimerkkejä kun vuosia kestänyt ylivahva tai monopolia muistuttava asema murenee ja yritys menettää kilpailukykynsä. Kunnan palvelutuotanto on monopolityyppistä. Tarvitaan kilpailua tehostamaan kunnan omaa tuotantoa. Terve kilpailu pitää organisaation ohuena ja pakottaa innovatiivisiin, tehostaviin ratkaisuihin. Samalla on pidettävä huoli siitä, että yksityistä tarjontaa on seudulla riittävästi. Monopolit ovat aina pahasta. Mikäli aina kun rahat loppuvat, turvaudutaan veronkorotukseen, ei milloinkaan jouduta miettimään uusia ratkaisuja. Tarkkana taloudessa. Niukkuus on paras lääke innovaatiopulaan. 2) Toisistamme välittämisen tärkeys Eipä tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaeukko, et- Paavo Nevalainen tä voi sanoa seuraavasta nelivuotiskaudesta tulevan kunnille taloudellisesti erittäin raskaan. Tämän hetkiset ilmassa olevat merkit ovat vakavasti otettavia, mutta eihän siitä kuitenkaan toivottomuuteen kannata sortua. Elämän on jatkuttava, on vain pantava ”suu säkkiä myöten” kuntataloudessakin. Nyt tarvitaan viisaita päättäjiä, ettei kukaan joutuisi kohtuuttomasti kärsimään. Tarvitaan yhteistä ja jopa talkoohenkeä päättäjiltä sekä kaupungin johdolta. Yleensä olisi meille kaikille hyväksi henkilökohtaisesti korostaa toisistamme välittämistä, sillä sitä ei ole koskaan liikaa ja se on juuri sitä, joka ei maksa mitään. Tähän lopuksi sopii Suomen pääuskontokunnan sanoma: ”jos sinulla on kaksi ihokasta, niin anna se toinen sille, jolla ei ole yhtään”… 7 Vierivä kivi ei sammaloidu - Ikääntyvä vanhus ansaitsee kunnioittavaa kohtelua ja hyvää hoitoa Kovien arvojen rinnalle haluan tuoda pehmeitä arvoja sivistyspuolueen nimissä. Kovat ja pehmeät arvot eivät suinkaan sulje pois toisiaan. Järki pitää olla aina mukana, jalat maassa ja talouden reunaehdot tiedossa. Haihattelu, pilvissä leijuminen ja turhien lupausten antaminen ei ole hyvää kunnallispolitiikkaa. Se on äänien kalastelua, joka osoittaa huonoa vastuunkantoa. Asiat, joiden puolesta on, tulee tulla sydämestä, jolloin niiden arvojen mukainen asioiden ajaminen on johdonmukaista. Asiat, jotka tuntee omakseen ja joiden vuoksi taistelee, myös näkyvät ja kuuluvat koko valtuustokauden; toivottavasti kantavat hedelmää myös sen jälkeenkin. Olen hyvällä näköalapaikalla virkani puolesta vammaisten, sairaiden, vanhusten ja muiden erityisryhmien asioiden hoidon, asumisen ja hoidon ym. osalta. Mielestäni Kaarinassa ovat asiat hoi- Marja-Helena Salmio dettu melkoisen hyvin, mutta tähänkään ei saa tuudittautua. Ensimmäinen asia, johon toivon kiinnitettävän huomiota on se, että jokaisen erityisryhmän tulisi saada esimerkiksi hoitopaikka juuri sellaisesta paikasta, joka on nimenomaan hänelle sopiva ottaen huomioon hoidon tarve, ikä jne. Kaarinalaisten olisi hyvä saada hoitopaikka niin hei- dän halutessaan Kaarinasta tai lähikunnista, jolloin lähiomaisilla, vaikkapa ikääntyvällä puolisolla olisi lyhyt matka käydä päivittäinkin häntä tervehtimässä. Toinen todella ikävä asia on se tutkittu tosiasia, että yli 85 prosenttia vanhuksista siirretään vielä aivan viimeisinä elinvuosinaan uuteen hoitopaikkaan. Eli ikääntynyt henkilö ei saa viettää viimeistä elinvuottaan tutussa turvallisessa hoitopaikassa tutut hoitajat turvanaan. On todella ikävä nähdä kuinka kahden autettava vanhus ei ole enää riittävän hyväkuntoinen saadakseen kuolla ns. kodinomaisessa hoidossa. Tähän tietysti vaikuttavat hoitajien riittämättömyys ja sitä kautta talous, mutta inhimillisyyttä peräänkuulutan. Muistetaan se, että jokainen meistä on joskus itsekin toivottavasti ikääntynyt vanhus. Sydämellä, aidosti! Halpaa ja hyvää - Mielenterveystyön lippulaiva Vintti Minulla on hyvä mieli siitä, että Kaarinassa on viime vuosien aikana tehty edistyksellistä mielenterveystyötä valtakunnallisestikin mitattuna. Kaarinaan perustetusta mielenterveys- ja päihdeyksikkö ”Vintistä” on saatu paljon positiivista palautetta. Viimeaikaiset epävarmat talousnäkymät ja lisääntyneet irtisanomiset ovat jo nyt lisänneet perheiden ja parisuhteiden huolestumista, masennusta ja mielenterveysongelmia. Perheissä tapahtuneet järkyttävät tapahtumat ovat nostaneet esille mielenterveyspalvelut. Lapset ja nuoret voivat huonosti, huostaanotot ovat lisääntyneet. Jo päiväkotien lapsilla esiintyy huolestuttavasti mielenterveyshäiriöitä. Kouluissa tokaluokkalaisista joka viidennellä on erikoishoitoa vaativia psyykkisiä häiriöitä. Tarvitaan siis päivähoitopaikkoja tai hoitajia lisää, koulujen mielen- ja terveydenhoitoa on tehostettava. Lasten ja nuorten kasvatusta ei voida kuitenkaan luovuttaa vain ammattilaisten huoleksi. Vanhemmilla ja isovanhemmilla täytyy olla enemmän aikaa lapsille. Emme saa uhrata aitoa rakkautta ja lapsistamme huolehtimista ulkoisen menestyksen ja tehokkuuden alttarille. Nuorista 15-20 prosentilla on eri tutkimusten mukaan merkittäviä psyykkisiä ongelmia. Huumeiden ja päihtei- Ilkka Sorsa den käytöstä johtuvat mielen ongelmat ovat viime vuosien aikana moninkertaistuneet. Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen ovat vaikuttaneet masennuksen valtavaan lisääntymiseen. Mielenterveysongelmien vuoksi nuorten eläkkeelle joutuneiden määrä löi viime vuonna kaikki ennätykset. Psyykkisistä syistä eläkkeelle joutui 1569 alle 30-vuotiasta nuorta, mikä tarkoittaa neljää nuorta joka päivä. Nuorten masennuksen ehkäisemiseen ja avohoitoon on panostettava, nuorille koulutusta ja lisää työpaikkoja. Monelle vanhukselle koti on paras asuinpaikka, mutta niille, jotka yksin eivät tule toimeen, on turvattava hoitopaikkoja ja hoitajia. Vanhusten keskuudessa masennus ja dementiaa aiheuttavat sairaudet ovat eniten toimintakykyä alentavia sairauksia. Moni vanhus tälläkin hetkellä odottaa ja toivoo, että joku tuli- si käymään, lukemaan, ulkoiluttamaan; siinä meille lähimmäisille oivallista vapaaehtoistyötä. Ihmistä ihmisolentona ei koskaan saa uhrata olosuhteiden vuoksi. Myös mielenterveysomaiset tarvitsevat tukea. He elävät raskaan taakan alla, sillä sairaala paikkoja on liian vähän, hoitoon pääsy voi viedä kuukausia. Näin ollen huonokuntaisia potilaita joudutaan hoitamaan kotona. ”Vintillä” ei olla vitkasteltu eikä jääty tilannetta päivittelemään, vaan tehty matalan kynnyksen periaatteella päihde- ja mielenterveystyötä. Vintti onkin tuonut Kaarinalle kaivattuja säästöjä mielenterveyden erikoishoidon osalta. Vielä me tarvitsemme Kaarinaan asuntoja mielenterveyskuntoutujille, koska sairaalat palauttavat potilaita liian varhaisessa vaiheessa perusterveydenhuollon hoidettavaksi. Ennaltaehkäisevällä mielenterveystyöllä, nopealla hoitoon pääsyllä ongelmien varhaisvaiheessa ja riittävällä sekä tehokkaalla jatko- ja avohoidolla pystytään kaupunkilaisten mielenterveyttä parantamaan. Pieni on kaunista - Vapaaehtoistyö, käyttämätön mahdollisuus Kaarinassa Vapaaehtoistyö tapahtuu käytännössä pääosin paikallistasolla. Kaarinakin voisi suunnitellummin käyttää vapaaehtoistyön tarjoamia mahdollisuuksia. Tärkeä hanke onkin kehitteillä: vapaaehtoistyön palvelupiste. Se tarjoaisi kaarinalaisille selkeän väylän löytää sopivaa vapaaehtoista apua ja toisaalta auttaisi järjestöjä palvelujen organisoinnissa. Lisäksi se helpottaisi vapaaehtoistyöstä kiinnostuneiden mukaan tuloa sekä sitoutumista omilla ehdoillaan sosiaalista pääomaa kartuttavaan toimintaan yhteisömme hyväksi. Mitä vapaaehtoistyö sitten on? Se on omasta halusta lähtevää, palkatonta työtä. Se on merkki tahdosta osallistua ja vaikuttaa. Sitä voi tehdä iästä ja asuinpaikasta riippumatta kykyjensä, aikataulunsa ja voimavarojensa mukaan. Vapaaehtoistyötä leimaa ihmisten välinen kontakti ja vuorovaikutus. Tavoitteena on auttaa ja tukea kanssaihmisiä. Julkisten palvelujen rahoituksen haasteissa kysy- Sirpa Kärpijoki Kaarinalaisten yleinen edunvalvoja tään yhä enemmän vapaaehtoistyön apua. Ruralia-instituutin selvityksen mukaan vapaaehtoisten tekemä työ on yhteiskunnassa merkittävä voimavara. Sen kansantaloudellinen arvo nousee keskimäärin noin 132 miljoonaan euroon, mikä on varsin huomattava summa. Ajankäyttötutkimuksen mukaan vapaaehtoistyöhön osallistuminen on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt entisenlaisena, vaikka tekijäryhmät ovat muuttuneet. Lasten ja nuorten tekemä va- paaehtoistyö on huomattavasti vähentynyt kun taas 65 vuotta täyttäneet tekevät sitä enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Naiset ja miehet osallistuvat vapaaehtoistyöhön melko tasavertaisesti, paljolti sukupuoliroolien mukaisesti. Vapaaehtoistyön roolin arvioidaan korostuvan tulevaisuudessa. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, joka käsitteli kolmatta sektoria ja julkista valtaa. Kuntajohdolle suoritetun kyselyn mukaan jopa noin 80 % vastaajista arvioi, että palvelutarpeen kasvusta selvitään tulevaisuudessa vain lisäämällä vapaaehtoistyön ja omaisten vastuuta palveluista. Vastaukset kuvaavat ristiriitaa vapaaehtoistyön mahdollisuuksien ja käytännön todellisuuden välillä, mutta vapaaehtoistyöllä on kuitenkin paljon annettavaa myös julkisten palvelujen kehittämisessä. Toivottavasti Kaarinassa osataan ottaa tilaisuudesta vaari ja kokeillaan ”vapaaehtoistyön palvelupiste” toimintamallia. Kaunis Kaarina – Kaavoitus on kaiken perusta Kaavoitus on kaiken perusta. Siksi on tärkeää, että kaavoitettaessa ja rakennettaessa kaavoihin varataan riittävästi monipuolisia virkistysalueita hyvin hoidetuista puistoalueista luonnontilaisiin metsäalueisiin. Liikenteen meluhaittoihin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Tärkeää on myös, että rakennettavat meluvallit ovat toimivia. Kaarinalla on paljon rantaviivaa. Meillä on siis edelleen mahdollisuus kehittää rantojen virkistyskäyttöä. Littoistenjärvestä tulee pitää huolta ja jatkossakin seurata järven kuntoa sekä tehdä tarvittavat toimet, joita tutkimukset suosittavat. Voimme vaikuttaa Itämeren hyvinvointiin pitämällä huolta siitä, että haja-asutus- Jukka Haroma Ympäristönsuojelulautakunta alueille saadaan toimivat vesija jätevesihuollon järjestelmät. Haja-asutusalueet lisääntyivät merkittävästi, kun Piikkiö liittyi Kaarinaan. Ympäristönsuojelulautakunta on juuri saanut tehtäväksi kehittää voimassaolevia ympäristönsuojelumääräyksiä jäteveden osalta niin, että nykyisistä määräyksistä voidaan myöntää poikkeuksia perustellusta syystä, esimerkiksi uusien teknisten ratkaisujen perusteella. Jatkossa ollaan siis positiivisessa hengessä kehityksen mukana - ei jarruna. Kaarina on mukana Aurajokisäätiössä, jonka toiminnan tavoitteena on ekologisesti terve sekä maisemallisesti ja virkistyksellisesti arvokas Aurajoki. Mikäli et vielä ole liikkunut Aurajoessa kanootilla, tee se ensi kesänä, sillä opastuskeskuksessa voit vuokrata edullisesti inkkarikanootin ja lähteä tutustumaan Aurajoen kulttuurimaisemaan joelta käsin. Aurajokisäätiön toiminta on myös osoitus siitä, että asioita voidaan hoitaa yhdessä, ilman kuntien pakkoliitoksia. 8 115 114 Petri Ahokas KM, luokanopettaja, 49 Vaimo, 2 tytärtä Nunna Littoinen Pidän asuinympäristöstäni Siksi koitan parhaiten tehdä osani Minut löytää myös liian usein tietokoneelta PS. Ulos liikkumaan 116 Oskari Arell Kasvatustieteiden opiskelija, 38 Naimisissa, kaksi poikaa 7 v. ja 10 v. Sorro Pidän perheen kanssa oleskelusta. Siksi lasten ja nuorten asiat tunnen erityisen läheisiksi. Minut löytää myös korisparketilta valmentamasta tai pelaamasta. Kesäisin minut löytää varmimmin saaristosta veneilemästä. PS. Kaunis Kaarina ei turhaa Turkua kaipaa. 118 Minna Ervast Kliinisen hoitotyön asiantuntija, 44 Naimisissa Piikkiö, Raadelma Pidän perheestäni, työstäni ja asuinympäristöstäni Siksi välitän ihmisistä, joiden kanssa jaan tämän kaiken Minut löytää myös autosta kuljettamassa tytärtä harrastuksiin, lenkkipolulta, kauppakorkean luentosaleista tai tietokoneen, puhelimen ja ihmisten äärestä puskemassa terveydenhuollon kehittämistoimia eteenpäin. PS. TERVE! Kaarina Annikki Alho Psykologi Aviomies, aikuinen poika ja nelijalkainen Fanni-pentu, Littoinen Pidän mielenterveys- ja vapaaehtoistyöstä Siksi olen käyttänyt pitkän työurani nuorten- ja mielenterveysasioiden edistämiseen ja olen edelleen mukana uusien innovaatioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Minut löytää myös opiskelemassa, kouluttamassa, vapaaehtoistyössä, yhdistystoiminnassa, rakentamassa ja remontoimassa kotona ja ystävien luona, lukemassa syntymävuosisatani maailmanhistoriaa tai kuntoilemassa aviomiehen ja Fanni-pennun kanssa PS. Oma hyvinvointi syntyy oikeudenmukaisuudesta ja lähimmäisistä huolehtimisesta 117 Ritva Auranen Ostaja Mies ja 2 aikuista tytärtä Piispanristi Pidän kotikaupungistamme Siksi pidän tärkeänä, että Kaarinassa voivat asua kaikki; vauvasta vaariin Minut löytää myös Sienimetsästä tai sauvakävelylenkiltä PS. Ylös, ulos ja äänestämään! 119 Ritva Haltia Laboratoriohoitaja, 62 Avioliitossa Littoinen Pidän eläimistä Siksi adoptiokissa Minut löytää myös kotoa: lukemassa. Kuntoilemassa: keppikävely, kuntosali, jumppa. Metsässä: marjassa tai sienessä. World vision: Kummityttö Ugandassa. Kunnallisasioita hoitamassa. PS. Yritän parhaani 9 120 Jukka Haroma Aluejohtaja, 57 Naimisissa, lapset Elisa 26 ja Juuso 23, Littoinen Pidän Kaarinan ilmapiiristä ja palvelutarjonnasta Siksi pysytään ajan hermoilla, niin peruspalvelutuotanto toimii edelleen. Minut löytää myös polkupyöräilemässä, Lions tapahtumissa ja lämpimissä maissa. www.jukkaharoma.fi PS. Kaarinan uudistaja: tekemällä asiat niin kuin ennenkin - pääsee samaan paikkaan kuin ennenkin. 122 Helka Hollmén Projektipäällikkö, 33 Puoliso Kimmo ja lapset Stella (2010) ja Saini (2012) Koristonranta Pidän mukavasta arjesta. Perheestä, ystävistä, työstä ja vapaa-ajasta. Siksi minulle on tärkeää että kunnan päätökset helpottavat arkea ja tukevat tavallisen asukkaan elämää. Minut löytää myös tällä hetkellä pääasiassa lasteni seurasta, mutta vapaahetkillä upotan käteni mielelläni taikinaan, muihin käsitöihin tai hyvään kirjaan. PS. Viihtyisä ja välittävä Kaarina! 124 Hannu Hurme Rovasti, 62 Vaimo ja kaksi aikuista poikaa Littoinen Pidän politiikasta Siksi ehdokkaana Minut löytää myös papin töistä, sunnuntaiaamuisin kello 10 Radio Majakan Toivo2000-ohjelmasta, kotoa, mökiltä, mereltä ja metsästä. Urheilun ja kulttuurin katsomoista. Fillarin selästä, uima-allasta mittaamasta. Valokuvien kanssa puuhaamasta ja kitaraa rämpyttämästä. Yhteiskunnallisesti vaikuttamassa ja yhdistystoiminnan parista maailmaa parantamasta PS. Politiikassa kompromissi on oman tahdon maksimi ! 121 Jukka Helttula Markkinointipäällikkö, 56 Vaimo, 2 aikuista lasta, 2 lastenlasta ja koira Pohjola Pidän vapaudesta Siksi Kokoomus Minut löytää myös bloggaamasta PS. jukkahelttula.puheenvuoro.uusisuomi.fi 123 Kimmo Hollmén Alueasiamies, 33 Avioliitto, kaksi lasta (1v 10kk ja 6kk) Keskusta/Koristonranta Pidän omasta kaupungistamme Siksi Kaarinan tulee olla itsenäinen yhteistyöntekijä Turun seudulla Minut löytää myös iltaisin Facebookista, sitä ennen töistä ja lasten kanssa leikkimästä PS. Yhteistyöllä yli kuntarajojen! 125 Sirpa Hyppönen Kirjastonhoitaja, eläkeläinen, 73 Aviomies, kolme aikuista lasta perheineen Littoinen Pidän omaishoitajista, vanhuksista ja lapsista. Siksi pidän lukupiiriä ja kerhoja vanhuksille. Minut löytää myös usein Värttinästä tai Visiitistä. Kesäisin olen usein myös Urheilupuistossa kirjaamassa nuorten urheilutuloksia. PS. Mummoenergiaa kehiin! 10 126 Pentti Inkeri Eläkeläinen, 65 Vaimo, Hovirinta Pidän Hovirinnan alueesta Siksi varsinkin nyt kun aluetta kunnostetaan ja sen ulkomuoto paranee ja asumisviihtyvyys lisääntyy remontti remontilta. Minut löytää myös yleensä minut löytää Hovirinnan alueelta kävelemästä ja keskustelemasta hovirintalaisten kanssa tai mökiltä kesäisen vapaa-ajan harrasteiden parista sekä luottamustehtäviä hoitelemasta ja yhdistystoiminnanpiiristä. PS. Tekevälle sattuu, mutta yritetään uudelleen 128 Lisbeth Johansson 127 Jukka Javanainen Yrittäjä, 55 Vaimo ja neljä lasta Rauhalinna Pidän aktiivisesta toiminnasta nuorten ja lasten hyväksi Siksi mielestäni kuntapuolella tarvittaisiin enemmän tekoja kuin pelkkää asioiden pyörittelyä. Minut löytää myös olen aktiivisesti mukana kahden nuoremman pojan jalkapallotoiminnassa ja minut löytää talviaikaan usein Javenture-Areenalta kentän laidalta, kesäisin ulkokentiltä. Kuulun myös Lions Club Littoisiin. PS. Yrittäjänäkemystä päätöksentekoon 129 FM Piikkiö, Rojola Valtteri Johansson Pidän tärkeänä turvallista lapsuutta ja nuoruutta, kotien tukemista heti kun ongelmia ilmenee. Tärkeää on myös kunnioittaa elämää pitämällä siitä hyvää huolta ja tarjota kaikille ihmisarvoinen vanhuus. Luontoa on suojeltava jo nyt ajatellen tulevia sukupolviakin. Siksi meidän on tuettava ja kannustettava toisiamme. Minut löytää myös kävelemässä koiran kanssa rannalla tai metsässä, lukemassa kirjastossa tai mielenkiintoiselta luennolta tai kurssilta. Pidän hyvästä ruuasta ja viineistä Siksi nuorissa on kaupungin tulevaisuus ja siksi nuorten ääni tulee saada paremmin kuuluviin yhteisistä asioista päätettäessä. Minut löytää myös kesällä aikani kuluu golfkentällä ja ulkoilmatapahtumia kiertäen. Monipuolisen liikkumisen lisäksi toimin myös aktiivisesti eri yhdistyksissä ympärivuotisesti. PS. Uskalla ajatella itse 130 Petri Kannisto Toimitusjohtaja, 46 Uusioperhe, 4 lasta ja 1 lapsenlapsi Kuusisto Pidän ahkeruudesta, perheestä ja yhteisten asioiden hoidosta Siksi olen käytettävissänne myös vaalien välillä Minut löytää myös 0400-521247, www.petrikannisto.fi PS. Itsenäinen yhteistyökykyinen Kaarina, yhteinen asiamme Myynti-insinööri, 27 Katari 131 Merja Kantalainen yrittäjä, 63, puoliso Kari,2 lasta ja 5 lastenlasta, Sorro/Lemunniemi Pidän lapsista, hyvin hoidetusta ympäristöstä ja puhtaasta luonnosta, tarkasta taloudenpidosta sekä valinnan vapaudesta. Siksi tahdon vauhdittaa Lemunniemen kaavoitusta, jotta saamme tontteja lapsiperheille itsenäiseen Kaarinaan! Haluan tuoda kunnallistekniikan haja-asutusalueille merenpohjan happikatoa estämään. Vaadin menokuria kuntatalouteen, jotta ei syödä enemmän kuin tienataan. Teen kaikkeni palvelusetelien käytön lisäämiseksi laadun, saatavuuden, kustannustason ja valinnan vapauden parantamiseksi. Minut löytää myös pyöräilemästä, uimasta, valtuustosta, lastenlapsia hoitamasta, ruoanlaiton parista, Karin kainalosta. PS. Terve talous on hyvinvoinnin perusta. 11 132 Janne Kauppinen LVI-projektipäällikkö, 32 Vaimo ja kaksi lasta, 8- ja 2-vuotiaat Littoinen Pidän kuntapolitiikasta Siksi että saan olla luomassa tervettä ja turvallista Kaarinaa Minut löytää myös jääkiekkohalleilta ja ulkoilureiteiltä PS. Työtätekevä kaarinalainen on kaikkien etu 134 Jenni Korhonen sisustussuunnittelija, yrittäjä, 38 Lapset Oona 17v., Eelis 15v., Aada 13v., Uula 8v., miesystävä Mikko Littoinen Pidän perheiden hyvinvointia yhtenä tärkeimpänä asiana. Siksi lasten ja nuorten hyvinvointia ja vanhemmuutta pitää tukea. Minut löytää myös kotihommien ja työn lisäksi, luonnosta vaeltamasta tai pilates-tunnilta rentoutumasta. PS. Lasten ja nuorten kuunteleminen on yhteinen asiamme 136 Jaakko Koski Maatalousyrittäjä, MMK, 38 Vaimo Taru ja pojat Eino (6) ja Väinö (4) Piikkiö, Hepojoki Pidän perheestäni, työstäni, metsästyksestä, luonnosta, V-S maakuntakomppaniasta Siksi en halua maakaatopaikkaa Hepojoelle. Haluan turvallisen tien etenkin lapsille! Minut löytää myös www.saksantila.fi PS. Muista äänestää! 133 Pekka Kontturi lvi-ins, eläkkeellä, 69 Vaimo Salme Hulkkio Pidän asioiden junailusta Siksi olen ehdokkaana Minut löytää myös järjestömaailmasta PS. Iloa elämään 135 Kalervo Korvensyrjä yrittäjä, 61, vaimo ja kolme aikuista lasta Itä-Kaarina Pidän kohtuullinen verotus ja harmonia ympäristön kanssa. Siksi kaarinan palveluja tulee kehittää yhteistyössä siten, ettei veroja tarvitse korottaa. Yrittäjyydestä dynamiikkaa ja innovatiivisuutta talouteen. Minut löytää myös mökiltä Kustavissa, lenkiltä koiran kanssa tai ilman. Lukemasta. Mustikka- ja sienimetsältä. Ja sen jälkeen lieden ääreltä keittiöstä. Puutarhanhoitoa unohtamatta. Kokouksista kaupungintalolta tai Kustavista vesiosuuskunnan toimistolta. Ennen minut löysi usein lentokoneesta, mutta nyt kun vientihommat ovat jääneet minut tapaa polttopuubisneksen parista. Netissä www. kalervokorvensyrja. kokoomus.net. PS. Tarkkana taloudessa. 137 Meri Kotamäki Kouluttaja, 33 Naimisissa, 2 lasta Piikkiö Pidän kitaran soittamisesta ja laulamisesta Siksi koska musiikki antaa energiaa Minut löytää myös puuhaamassa eri yhdistyksissä ja netistä http://merikotamaki.kotisivukone.com/ PS. Meri – pintaa syvemmälle 12 138 Tomi Kulmala Avainasiakaspäällikkö, 40 Avovaimo ja neljä lasta Kaarinan keskusta Pidän myynti- ja markkinointityöstä, metsästyksestä ja kalastuksesta. Siksi Toimin sen eteen, että itsenäisen Kaarinan myynti- ja markkinointityötä kehitettäisiin. Harrastusmahdollisuudet on säilytettävä ja niitä edelleen parannettava. Minut löytää myös Vapaa-aikani vietän harrastuksieni (metsästys, kalastus ja lenkkeily) parissa. Toimin myös freelancer-oppaana metsästysmatkoilla Suomessa ja ympäri maailmaa. Parhaiten minut tavoittaa työtäni tekemässä sairaaloista, auton ratista, lentokentältä tai harrastuksieni vuoksi luonnon rauhasta. PS. Markkinoidaan ja myydään Kaarinaa myös muille ja kehitetään harrastusmahdollisuuksia. 139 Tero Kuusisto Hallintopäällikkö, 38 Vaimo sekä 4- ja 2-vuotiaat tyttäret Auranlaakso Pidän että olen jälleen kaarinalainen Siksi haluan, että meille kaikille löytyy turvallinen ja miellyttävä asuinympäristö, jossa on saatavilla tarvittavat palvelut. Minut löytää myös lippukuntani Kuusiston Linnanyrjien riennoista, nuorkauppakamarien tapahtumista tai ihan vain yksinkertaisesti Silvolanpuistosta leikkimässä tyttärien kanssa. Lenkkipolultakin toivoisin löytäväni itseni useammin. Niin ja tietenkin kasvihuoneestani ihmettelemässä mitä on tullut viljeltyä. PS. Pikkaisen parempaa yhdessä 140 Sirpa Kärpijoki KM, oikeusaputoimiston yleinen edunvalvoja Kesämäki, Voivala Pidän vuorovaikutuksesta erilaisten ihmisten kanssa Siksi otan ja uskallan ottaa kantaa kaarinalaisten hyväksi! Virkani kohderyhmänä ovat kaarinalaiset (mukaan lukien kaarinalaiset piikkiöläiset), joten minulla on todellista faktaa kunnallisista asioista ja mahdollisuuksia/kykyä/halua vaikuttaa. Minut löytää myös mm. Facebookista. Harrastan liikuntaa tanssien, kävellen, joogaten ja sienestäen. Kirjaston käyttäjänä olen myös todella ahkera, sillä vaikka tieto lisää tuskaa, se myös on välttämätöntä yhteisten asioiden fiksulle hoidolle (ei ole asiat siten ”mututuntuman” varassa). PS. Olen ollut jo 16 vuotta varavaltuutettu. 12v. kaavoitus- ja rakennuslautakunnan jäsen sekä neljä vuotta ympäristösuojelulautakunnan jäsen. Kokemusta ja haasteita riittää mm. sivistys- ja sosiaalipuolella. Pidetään yhteyttä myös vaalien jälkeen :-) lupaamistani asioista ym. Sinulle tärkeistä. 142 Matias Lahdenperä LVI-asentaja, 23 Piikkiö Pidän työstä, harrastuksista, vapaa-ajasta. Siksi turvallisuus ja hyvinvointi. Minut löytää myös vesi virraten ja siniset vilkut välkkyen. PS. Rakkaudesta rakentamiseen. 141 Petri Laaksonen Yrittäjä, rak. ins. 43 avovaimo, tyttö 15 ja poika 12 Koristo Pidän jalkapallosta Siksi olisi hienoa että Kaarinaan saataisiin jalkapallohalli. Minut löytää myös kentän laidalta. PS. Jos ei yritä ei voi voittaa. 143 Piritta Laitakari Oikeustradenomi, 34 Avopuoliso sekä 6-vuotias tyttö ja 1-vuotias poika Nunna Pidän luonnossa liikkumisesta ja retkistä lasten kanssa Siksi haluan varmistaa, että päätöksiä tehdessä ei unohdeta lapsia ja heidän perheitään. Minut löytää myös jalkapallokentiltä ja jäähallista. Tyttären orastavat harrastukset ovat vieneet minut nurmikentien reunamille ja jäähallien katsomoihin. PS. Kotoa käsin on vaikea vaikuttaa! 13 144 Aila Laitinen Diabeteshoitaja, th, 56 Puoliso ja kaksi aikuista poikaa perheineen Littoinen Pidän terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Siksi arvostan yhteisten asioiden hoitamista, yhteistyötä ja ennakointia. Minut löytää myös vastaanotolta, monipuolisten luottamustehtävieni parista ja varsinkin syksyisin metsästä. PS. Arvosta arkea! 145 Laura LanghLagerlöf Yrittäjä, 31 Mieheni Sebastian ja kolme alle kouluikäistä poikaa Piikkiö, Makarla Pidän varsinkin lasten asiat kiinnostavat kunnan päätöksenteossa. Siksi kun omat ovat juuri siinä iässä. Minut löytää myös meidän tallilta Makarlassa. PS. Maalaisjärjellä! 146 147 Lastenohjaaja, 52 Aviomies, 3 aikuista tytärtä Sorro Opettaja, 51 Tytär Hulkkio ja Harvaluoto. Pidän Kaarinasta Siksi haluan olla mukana kun Kaarinaa kehitetään edelleen turvalliseksi, monipuoliseksi ja inhimilliseksi paikaksi tehdä työtä, asua ja elää. Minut löytää myös sivistyslautakunnan kokouksista, sulkapalloa pelaamasta tai jalkapallokentän laidalta. Nautin myös lukemisesta ja ihan vaan oleilusta. PS. Syksyn sateet kun sais vaihdettua auringonpaisteeksi! Pidän yhteisten asioiden hoitamisesta. Siksi haluan olla mukana huolehtimassa yhteisestä kotikunnastamme. Minua kiinnostavat erityisesti lasten ja nuorten asiat sekä kaikki liikuntaan liittyvä. Minut löytää myös Turun Suomi-Amerikka Yhdistyksestä (pj), Turun avantouimareista, pohtimasta Suomen lähihistoriaa, puutarhasta ja lenkiltä. PS. Kaarinasta kajahtaa! Tiina Lindstedt 148 Heli-Maarit Makkonen FM Avioliitossa, 9 v ja 15 v tyttäret, kaksi koiraa Piikkiö Pidän siitä, että uskallamme tehdä vastuullisia päätöksiä. Siksi haluan olla ennakkoluulottomasti uudistamassa Kaarinaa. Minut löytää myös ulkoilemasta ja avantouinnilta perheen kanssa. Oma perhe on perheellisen paras harrastus. PS. Hyvä kuntaraja on olematon kuntaraja. Jorma Luomala 149 Merituuli Mattila Ostaja, 35 Avioliitto Kärki Pidän eläimistä ja ulkona reippailusta Siksi Kaarinan tulee säilyä jatkossakin yrittäjäystävällisenä ja viihtyisänä asumiskuntana. Minut löytää myös nauttimasta raikkaasta ulkoilmasta lenkkipolulla, hevosen selässä ja mökkimetsässä. Tankkaamassa hengenravintoa järjestötoiminnasta, kulttuurista ja kuvanveistosta. PS. Itsenäinen, elinvoimainen Kaarina. 14 150 Tuulia Merivuori VTK, yrittäjä, opiskelija, 26 Rakennusinsinööriksi opiskellut avopuoliso ja pienen pieni koira Riesa Piispanristi, keväällä Viukkala Pidän luonnosta, vapaaehtoistoiminnasta, paikallisuudesta, realismista ja yhteisöllisyydestä. Siksi ajattelen aina valintoja tehdessäni vaihtoehtojen ekologisuutta, kolmannen sektorin roolia, paikallisia elinkeinovaikutuksia, todellisuutta kauniin ajatuksen takana sekä ihmisten hyvinvointia. Minut löytää myös lenkkipolulta, kokouksista, mökiltä, suunnittelemasta vanhojen rakennusten uusiokäyttöä, Aktia-arenan kentiltä, kunnostamasta huonekaluja, käsitöiden parista, sukulaisten luota ja http://tuuliamerivuori.blogspot.fi/ PS. Toivotko Kaarinalle vielä parempaa tulevaisuutta? Minäkin toivon, ja olen valmis myös tekemään töitä tavoitteemme puolesta. Ennakointi ja avarakatseisuus – niillä pääsemme pitkälle. 152 Vesa Mäki Nuoriso- ja valmennuspäällikkö, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, 41 Vaimo ja kaksi lasta + koira ja hevonen Piikkiö Pidän liikunnasta Siksi pidän tärkeänä, että meillä olisi tarjottavana monipuolisia liikuntamahdollisuuksia niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Minut löytää myös urheilukentiltä valmentamassa ja lasten pelejä seuraamassa, kuntosalilta, keikoilta kitaraa soittamassa, Sipilänmäeltä ohjaamassa tai näyttelemässä tai koiran kanssa lenkiltä. PS. Luottamus syntyy lupausten pitämisestä 154 Paavo Nevalainen Eläkeläinen, 67, avioliitossa Kesämäki Pidän sotaveteraanien ja vanhusten käytännön lähimmäistyöstä entisenä ammattisotilaana kristillisten arvojeni perusteella. Siksi ikäihmisten arvokas elämä toteutetaan käytännön toimin, ei tyhjin sanoin tai taloudellisen tilanteen taakse vetäytyen. Minut löytää myös seurakunnallisesta toiminnasta, Yhteisvastuukeräyksestä, Kaarinan-Piikkiön Sotaveteraanikuorosta, lenkkimaastosta hiihtäen tai rullaluistellen ja veteraanikisoista. PS. Jämäkkää otetta ja käytännön toimintaa kaikkien kaarinalaisten yhteisten asioitten hoidossa. 151 Ulla Myntt Kiinteistönvälittäjä, 41 v. Avomies Sakari 42 v. tytär Laura 15 v. Kuusisto Pidän merestä ja luonnosta. Siksi meidän pitää suojella ja arvostaa niitä. Minut löytää myös arkiaamuisin 9 maissa kahvikupin äärestä Naantalin Aurinkoisesta. PS. Olen syntyperäinen kaarinalainen. 153 Paula Mäkinen Herastuomari, 64 Aviopuoliso, kaksi aikuista lasta ja kuusi lastenlasta. Kuusisto Pidän pihapuutarhan hoidosta. Siksi kotikuntana itsenäinen Kaarina. Minut löytää myös sienimetsästä. PS. 155 Riitta Nissilä Suunnitteluinsinööri, esteettömyysasiantuntija, 60 Perheellinen Kuusisto Pidän vapaaehtoistyöstä, koska haluan toimia muiden hyväksi. Siksi toimin liikunta- ja vammaisjärjestöissä sekä luottamustoimissa. Minut löytää myös http://riittanissila.kokoomus.info PS. Palvelujen pitää olla kaikkien saatavilla. 15 156 Antero Nylund Yrittäjä, 63 Vaimo, kaksi lasta ja neljä lastenlasta Veitenmäki Pidän puhtaasta luonnosta Siksi terveydenhuollon ammattilaisten on jaksettava työssään Kaarinassa. Resurssit on kohdistettava oikein, niin että asiakkaat saavat kohtuullisessa ajassa hyvän palvelun ja hoidon. Suuriin ikäluokkiin kuuluvana haluan vielä antaa oman panokseni kaarinalaisille. Järkevillä päätöksillä Kaarina säilytetään itsenäisenä kaupunkina. Minut löytää myös puhelimitse 0417051407, vapaaehtoisesta maanpuolustustoiminnasta tai metsästä. PS. Poliittista kokemusta, monipuolista ammattitaitoa ja neuvottelukykyä. 158 Niko Pentti Järjestelmäasiantuntija, 37 Vaimo ja päiväkoti-ikäinen lapsi Piikkiö Pidän perheen kanssa vietetystä vapaaajasta. Siksi koen, että lapsiin ja nuoriin panostamalla voimme ehkäistä syrjäytymistä ja antaa hyvät eväät tulevaisuutta varten. Minut löytää myös tietotekniikan ääreltä, musiikkitapahtumista, elokuvista, hyvän kirjan parista, lähimetsästä ja pihatöistä. PS. Perinteitä kunnioittaen, tulevaisuutta rakentaen. 157 SIT Jarmo Närvä Yrittäjä, 48 Vaimo ja kaksi lasta, Piikkiö Pidän luonto, kalastus, kuntoilu Siksi alueiden tasapuolisuus ja suunnitelmallisuus rahanjaon sekä kehityksen suhteen taattava. Kunnallinen sairaanhoito tällä hetkellä pulassa, työikäiset eivät näe sitä vaihtoehtona jos halutaan kunnollista hoitoa ja diagnoosia. Tähän on jotenkin vastattava joko parantamalla kunnallista sairaanhoitoa nykysysteemillä tai yksityistettävä tehokkuuden ja palvelujen parantamiseeksi. PS. Suunnitelmallisuus, talous ja palvelut. 159 Christian Perheentupa Kapteeni, 33 Pidän läpinäkyvästä ja perustellusta päätöksenteosta. Siksi tulevaisuuteen suuntaava Kaarina. Minut löytää myös lenkkipolulta, kirjojen äärestä ja tallilta. PS. RYHDIKKÄÄMPI KAARINA 160 Markku Pohjola Toimitusjohtaja, 47 Naimisissa, 7 vuotias tytär Rojola Pidän itseäni Turkulaisena ja vaimostani edelleen. Siksi huoltosuhteen tuleva muutos ravistelee loputkin mahdollisuudet itsenäisestä Kaarinasta. Vesi-, kaukolämpö, liikenne, terveydenhuoltoa... on jo yhdistetty; pois turhat kuntarajat. Senkin jälkeen ollaan kaarinalaisia, piikkiöläisiä, kuusistolaisia jne. Esim palveluvalikoima paranee yhdistämisen seurauksena. Kaarinalla on paljon muutakin annettavaa Turulle kuin tonttimaata. Minut löytää myös Saaristomereltä ruorin takaa, espanjan kielen tunnilta, Lions-aktiviteeteista ja Rungon koulun pihalta. PS. Neuvotellaan kuntaliitoksesta vielä kun meillä on herttasuora kädessä. 161 Lasse Puustinen Lähihoitajaopiskelija, 51 Vaimo ja tytär Piikkiö Minut löytää myös Mielenterveys- ja päihdetyön oppikirjoja lukemasta. PS. Järjen käyttö on sallittua… 16 162 Toni Pyökäri Palomestari / Yrittäjä, 37 Vaimo, lapset 8v, 6v ja 3v Piikkiö, Viukkala Pidän hyvästä musiikista, suomalaisista elokuvista, kesän lämmöstä Siksi jotta Kaarina säilyy myös tulevaisuudessa itsenäisenä kaupunkina, joka ottaa toiminnassa huomioon tasapuolisesti sen asukkaat iästä, asemasta ja asunpaikasta riippumatta. Minut löytää myös kodista, töistä, yrittämästä, konsertista, PS. Lapsiystävällisen, yhtenäisen, turvallisen, itsenäisen ja yrittäjä- myönteisen Kaarinan parhaaksi. 164 Markku Repo Rakennustarkastaja (eläkkeellä), 70 Vaimo, 3 lasta, 5 lastenlasta Vättilä Pidän aamu-uinnista, penkkiurheilusta. Siksi pidän tärkeänä, että jokaisella on mahdollisuus osallistua liikuntaan kykyjensä mukaan. Minut löytää myös vapaaehtoistyön piiristä mm. ortodoksisen seurakunnan seurakuntaneuvostosta, Lions-toiminnan ja lastenlapsien harrastusten parista. PS. Myös tulevaisuudessa pieni on kaunista kun kaavoitetaan ja rakennetaan nykyisen Kaarinan omilla valtuuston päätöksillä. 163 Mika Rantanen rehtori, 53 Naimisissa, kaksi itsenäistynyttä poikaa. Kesämäki Pidän kauniista ja kotoisasta Kaarinasta, joka on ”ihmisen kokoinen kylä.” Siksi Kaarina menestyy jatkossakin itsenäisenä ja edelleen kehittyvänä kaupunkina. Minut löytää myös liikkumasta Kaarinasta, mm. polkupyörällä, kajakilla, suksilla, juosten,… PS. Vetovoimaisen Kaarinan laadukkaiden peruspalveluiden puolesta. 165 Marja-Helena Salmio Vapaaehtoistyöntekijä, järjestöaktiivi, entinen rehtori, 66 Aviomies ja kolme aikuista poikaa Littoinen Pidän yhdessä tekemisestä, osallistumisesta yhteisöjen toimintaan monella tavalla, mökkeilystä, käsitöistä ja kirjallisuudesta. Siksi olen mukana yhdistystoiminnassa ja vapaaehtoistyössä mm. Kaarinan Punaisen Ristin osastossa ja K-P Sydänyhdistyksessä sekä luonnonsuojelutyössä mökkikunnassa. Ahkera kirjastonkäyttäjä. Minut löytää myös Kaarinan kaupungin luottamustehtävissä, joista tärkein on sivistyslautakunnan varapuheenjohtajuus. PS. ”Teot ovat kauneinta puhetta” 166 Jarmo Salo Perusopetuksen rehtori, 53 Vaimo ja lukiolainen Piikkiö Pidän rehellisyydestä ja reilusta meiningistä Siksi toimin niin Minut löytää myös http://www.facebook.com/JarmoSaloKuntavaaleissa2012 , japisalo@gmail.com PS. Miksi et äänestäisi? 167 Tiina Salo LT, sydänlääkäri 17 168 Susanna SarvantoHohtari Lakimies, 48 Aviomies, uusperheessä parhaimmillaan 4 eri-ikäistä lasta Kesämäki 169 Hanna Sirkiä Erityisopettaja, 35 Naimisissa ja kolme lasta Kesämäki. Pidän yhdessä tekemisestä Siksi viihtyisä, turvallinen, mahdollisuuksien vahva Kaarina Minut löytää myös kuntosalilta, tenniskentältä, sienestämästä, uimahallista, metsästä, lenkkipolulta, opiskelujen parista, hyvän ruoan ääreltä, perheen parista PS. Innosta, älä lannista! Pidän lapsista, tasapuolisesti ihan pienenpienistä teini-ikäisiin. Siksi haluaisin jatkaa toimintaani erityisesti sen eteen, että jokaisella lapsella olisi Kaarinassa hyvä olla niin koulussa, päiväkodissa kuin vapaa-ajallakin. Minut löytää myös kuskaamasta lapsiani heidän harrastuksiinsa, juoksemasta pitkin maita ja mantuja tai kotoa leipomasta. Aviomieheni, muiden lähisukulaisten tai ystävien seurasta tai sitten puhumasta politiikkaa luottamustoimien parista. Nautin kun on paljon tekemistä, elän täysillä ja elämästä iloiten! PS. Tahdolla, taidolla ja tunteella haluan hoitaa kaikkien kaarinalaisten asioita jatkossakin! 170 171 Myynti-tuotepäällikkö, eläkeläinen Vaimo, 4 aikuista lasta ja 7 lastenlasta, Littoinen Ruotsin kielen kouluttaja / Lärare i Svenska, 43 Aviomies ja cavalier-koira, Kuusisto Pidän lähimmäisistä huolehtimisesta: Lapset, syrjäytyneet nuoret, vanhukset ja vammaiset. Siksi vuosien kokemus vapaaehtoisesta mielenterveystyöstä. Mukana tekemässä kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaa ja kehittämistyötä. Kehitysvammaisten valtuustojäsenenä useamman kauden. Littoistenjärven kunnostustyössä. Seurakunnan luottamus- ja vapaaehtoistyössä, Kansan Raamattuseuran miestyössä. Yrittäjien tukemisella lisää työpaikkoja ja asukkaita. Asuntotuotannolla, ympäristönsuojelulla ja palveluilla veroeurot kaarinalaisten hyväksi. Littoistenjärvi puhtaaksi. Minut löytää myös kotoa, lastenlasten luota, mökiltä, liikunnan parista: hölkkä, tennis, jumppa ja kuntosali, hiihto ja avantouinti. Littoisten kokoomuksen hallituksen kokouksista ja erilaisista hengellisistä tilaisuuksista. PS. Hyvä mieli elämästä Kaarinassa. Pidän att sätta individen i fokus! / yksilöä keskipisteenä! Siksi alla människor är olika och behöver få frihet att välja lösningar som passar dem; detsamma gäller företag för att få ekonomisk tillväxt./ Kaikille ihmisille täytyy antaa vapaus valita, mitkä ratkaisut sopivat juuri heille itselleen parhaiten; sama pätee yrityksiin, jotta saamme talouskasvua aikaiseksi. Minut löytää myös när jag lagar mat, golfar, är i skärgården och tar hand om mina vänner. / Laittamassa ruokaa, golfkentältä, saaristosta, ystävien keskeltä. Syntynyt ruotsalaisena, mutta nykyisin myös ylpeä ja iloinen suomalainen. ”Har skinn på näsan”, stor samarbetsvilja, energi och positiv inställning! / tekemässä yhteistyötä, rohkealla, energisellä ja positiivisella asenteella! PS. Valfrihet under ansvar / Vastuullista valinnanvapautta (… ja vaikka alun perin riikinruotsalainen, niin muuten pätevä. :-) ) 172 173 Ilkka Sorsa Minna Survonen Osastonhoitaja, 47 Naimisissa, 3 lasta Piikkiö, Makarla Pidän positiivisuudesta. Siksi haluan olla vaikuttamassa siihen, että nuoriso ei syrjäydy. Minut löytää myös eri järjestötoiminnoista ja liikunnan parista. PS. Nuorissa on tulevaisuus. Lena Suominen Olli-Pekka Sysinoro IT-konsultti, KTM, 47 Vaimo ja kaksi lasta Littoisten Hakaniitty. Pidän musiikista. Siksi laulan mm. oopperakuorossa. Minut löytää myös koripallokentältä. PS. Huumorin pilkettä! 18 174 Jaana Tomppo Hoitotyön opettaja TtM, 42 Naimisissa, puoliso Jari Tomppo, 2 lasta Piikkiö Pidän liikunnasta eri muodoissa ja terveellisten elämän tapojen edistämisestä. Siksi minulla on halu antaa osaamiseni kaarinalaisten käyttöön yhteisten asioiden hoitamisessa. Vahvuuksiani ovat terveydenhuolto ja koulutussektori sekä terveyden edistämisen asiat. Minut löytää myös ultrajuoksukilpailuista huoltajan tehtävistä, jääkiekko- tai jalkapallopeleistä sekä zumbatunneilta. PS. Tarjolla uutta verta poliittisiin päättäjiin, olen uusi ehdokas näissä vaaleissa, mutta opettajan työssä ja vapaa-ajalla minut on todettu toimeliaaksi ja hyväksi henkilöksi organisoimaan asioita 176 SIT Lasse Vahtola Rovasti, 63 Puoliso ja kolme aikuista lasta, neljä lastenlasta Piikkiö, Vihersalo Pidän maalla asumisesta ja metsästä. Siksi Olen kaarinalainen. Minut löytää myös www.vahtolat.net tai www.ruskonseurakunta.fi PS. Kotikunta on aina enemmän kuin asuinpaikka. 175 Nina-Mari Turpela Varatuomari, 40 Yrittäjä avopuoliso ja pieni koululainen Kuusisto Pidän oikeudenmukaisuudesta. Siksi jokaisen – myös minun tulee kantaa vastuuta omasta ja muiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, työstään, yrittämisen edellytyksien parantamisesta, sekä sivistyksen lisäämisestä. Minut löytää myös perheyrityksestä (ei kuitenkaan oman perheen), jalkapalloja tenniskentän laidalta, jumppasalilta, lenkkipolulta, perheen ja ystävien seurasta, usein myös kirjan ääreltä. PS. ”Jos et aseta itsellesi päämääriä, pysyt paikallasi tai taannut.” –Paavo Nurmi 177 Marja Vaiste Yrittäjä, 58 Eronnut, 2 aikuista lasta ja 2 lastenlasta Koristo Pidän työstäni. Siksi toivon, että Kaarina on jatkossakin yrittäjämyönteinen kaupunki, jossa kaikenkokoisten yritysten on hyvä toimia. Minut löytää myös paitsi Kaarinan yrittäjäyhdistyksen tapahtumista vaikkapa Pyhän Katariinan poluilta, huutokaupoista tai antiikkimessuilta. Kaarinalla on kiinnostava historia ja vanhat kartanot ovat vieneet sydämeni. Kulttuuri kaikissa muodoissaan kiinnostaa myös. PS. Yrittäjyys kantaa Kaarinaa. 179 Sanna Vauranoja 178 Emmi Valo 19, Piikkiö Pidän luonnosta, eläimistä, biologiasta, uusista asioista, uuden oppimisesta. Siksi harrastan ratsastusta, haaveilen, olen utelias ja kyselen paljon. DI, tutkija, 34 Aviomies, 5- ja 2-vuotiaat lapset Piikkiö Pidän aidoista asioista kuten lapsista, luonnosta ja uusista ideoista. Siksi teen tunteella töitä aitojen asioiden puolesta tavoitteenani hyvä arki. Päätöksenteossa haluan rohkeasti luoda uutta, viisaasti säilyttää vanhaa sekä toimia avoimesti, innostuneesti ja oikeudenmukaisesti. Minulle tärkeitä ovat lapset, luonto ja leipä eli työ. Minut löytää myös leikkipuistosta, ladulta ja Uuden Suomen Puheenvuorosta. PS. Hyvä arki, parempi mieli. 19 181 180 Sanna Viipuri Kaarina Veira Erityisopettaja, 69 Naimisissa Kärki Pidän mahdollisuudesta vaikuttaa Siksi olen ehdokkaana näissä vaaleissa Minut löytää myös kuntosalilta, kävelylenkiltä, kirjastosta, Partiomuseosta, kansalaisopiston tunneilta, Senioriopettajien ja muiden yhdistysten kokouksista, yleisönä konserteissa ja teatterissa. PS. Älä nuku vaalipäivänä! KTM, 40 Avioliitossa, kaksi lasta Piikkiö Pidän liikunnasta, lasten kanssa puuhailusta, lukemisesta, laulamisesta. Siksi kaupungin pitää turvata palvelut elämän kaikissa vaiheissa: varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta ei saa karsia, pitää löytää toimivampia malleja nuorten syrjäytymisen estämiseksi ja työmahdollisuuksien luomiseksi sekä tarjota vanhuksille joustavimpia hoito- ja hoivapalveluja Minut löytää myös lenkkeilemästä ja pyöräilemästä lasten kanssa, Carmeninae- kuoron harjoituksista ja keikoilta. Kanssani voi keskustella myös osoitteessa: http://www.facebook. com/Sanna.Viipuri.Kaarinan.valtuustoon PS. Ei se murehtimalla parane! 183 182 Eeva Vikström Sairaanhoitaja (eläkkeellä), 63 Avioliitossa, 2 aikuista lasta Hiiskanmäki, Littoinen Pidän nautin matkailusta ja lukemisesta. Siksi pitkän työurani, yli 38 vuotta, olen suorittanut vanhustenhoitajana vanhainkodissa ja siksi olen kiinnostunut kaikesta siitä mitä päätetään ja tehdään vanhusten elämän helpottamiseksi niin kotona, kuin laitoksessakin. PS. Haluathan sinäkin turvallisen ja mielekkään vanhuuden? Janne Ylä-Poikelus Insinööri, 41 Naimisissa, 3 lasta Kesämäki Pidän rehellisyydestä ja avoimuudesta. Siksi haluan olla mukana päättämässä Kaarinan tulevaisuudesta. Minut löytää myös avantosaunalta, jalkapallokentän laidalta ja yhdistystoiminnan parista. PS. Päätöksentekoon avoimuutta ja rohkeutta etsiä uusia ratkaisuja! Ajattelen, siis äänestän! Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012 klo 9-20 Ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012 Muista äänestää! 20 Palveluita palvelijoille - Itsenäinen Kaarina Meitä suuria ikäluokkia aina moititaan siitä, että nykyiset sukupolvet joutuvat maksamaan meidän eläkkeemme. Olemme kuitenkin maksaneet koko työuramme eläkettä, jota on peritty siksi, että kun saavutamme eläkeiän ja haluamme mahdollisesti jäädä eläkkeelle, sitä olisi kertynyt riittävästi. Mietin, onko tapahtunut suuri puhallus eläkevarojen suhteen? Täytyy ihmetellä nykyistä Kaarinan terveydenhuollon alasajoa! Olen joutunut turvautumaan vuosien varrella useasti Kaarinan terveyskeskuksen palveluihin ja katson tältä osin olevani asiantuntija. Käytössäni ei ole ollut tätä kirjoittaessani hallinnon pöytäkirjoa, talousarviota, tilinpäätöstä tai johdon ammattitaidon arviota. Yrittäjänä kuitenkin ihmetyttää se, miten terveyskeskusta johdetaan. Tärkein voimavara mitä terveyskeskuksella on, on sen ammattitaitoinen henkilökunta, joka on täysin ylityöllistetty. Hekin ovat pian siellä asiakkaiden kanssa jonossa odottamassa sairaanhoitoa. Kaikesta muusta pitäisi ensin karsia, mutta ei henkilökunnan jaksamisen ja ammattitaidon osalta. Yli 30 vuotta yrittäjänä toimineena voin vakuuttaa, että ilman ammattitaitoista ja osaavaa henkilökuntaa ei voi toimia. Koulutus yksin ei takaa ammattitaitoa vaan pitää osata myös opitun koulutuksen soveltamista käytäntöön mm. asiakaspalvelu soveltuvuutta, opitun soveltamistaitoa käytännössä ja tehtävien jakamista näiden osaamistaitojen perusteella. Tämä pätee kaikilla henkilökunnan tehtäväaloilla toimialasta riippumatta. Aina suurin yksikkö ei ole edullisin ja parasta tulosta saavuttava. Sama pätee kuntaliitosten Antero Nylund osalta. Kaarina kyetään säilyttämään itsenäisenä, jos se haluaa päätöksillään sen turvata. Ei saa päästää käymään niin, että Kaarina ”säästää” itsen- sä toimintakyvyttömäksi ja kuntalaisten palvelujen osalta muualta sanellaan mitä Kaarinan tulee tehdä ja mihin liittyä. Säästöillä en tarkoita yksinomaan rahallisia säästöjä. Kun kaupunki ostaa palveluja ulkopuolisilta tahoilta, kaupunkilaisilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa ostopalvelun laatuun, ei kulumuodostukseen eikä palvelun laatuun suoraan. Hintakilpailutus antaa rahalliset raamit, jotka nekin yleensä sovituista kokonaisuuksista vaativat lisämäärärahaa. Yritystoiminnassa joudutaan myös jatkuvas- ti investoimaan, että tuotanto ja työpaikat säilyvät, sama toimintamalli säätelee mielestäni myös kaupungin toimintamallia. Luottamushenkilöt voisivat toimia esimerkkinä säästöjen toteutuksessa ja harkita tarkoin kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien työn tehostamista. Suuriin ikäluokkiin kuuluvana haluan itse antaa edelleen oman panokseni Kaarinan kehittämiselle ja itsenäisyydelle. Kusti polkee Ihmisen kokoinen Kaarina – Annetaan kuntarajojen olla, - Työssäkäyntialueet kaadetaan esteet yhteistyöltä! kuntien rajoiksi Uskon, että kaikille meille on tärkeämpää saada hyvää sekä laadukasta palvelua kuin miettiä missä kohtaa menee kuntaraja. Eikö? Nyt käynnissä oleva keskustelu on jumittunut vain tuijottamaan kuntarajan sijaintia tai sen olemassaolon oikeutusta. Unohdetaan tämä lähestymistapa, annetaan kuntarajojen olla! Kaarina sekä Turku tulevat toimeen itsenäisinä kuntina, jos yhteistyö saadaan toimimaan. On selvää, että kahdesta velkaisesta kunnasta ei tule yhtä rikasta, jos kuntaliitos tehdään, mutta mikään ei toimintatavoissa muuttuisi. Turun seutukunnalla tehtävä yhteistyö on saatava toimivaksi. On kyse sitten koulun käymisestä naa- Kimmo Hollmén purikunnan puolella, joukkoliikennereiteistä tai energiantuotannos- ta, ei ole mitään järkeä, että asioita toteutetaan vain oman kunnan alueella ja oman kunnan asukkaille. Esimerkkejä voi jokainen meistä luetella vaikka kuinka, alkaen vaikka päiväkotipalveluista ja terveydenhuollosta aina joukkoliikenteeseen sekä jätehuoltoon ja kaikkea siltä väliltä. Keinotekoinen kuntaraja on välillä esteenä esim. lapsen viemiseksi työpaikan viereiseen päiväkotiin tai koulupaikan saamiseksi läheisestä koulusta naapurikunnan puolelta – mutta näin ei ole tarpeen olla. Katsotaan siis asiaa hieman laajemmin. Jätetään kuntarajat rauhaan ja keskitytään palveluiden toteuttamiseen laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja joustavasti. Meitä Turusta Kaarinaan muuttaneita perheellisiä on varmaan aika paljon. Useilla meistä on työpaikat Turussa ja lapset harrastavat Turussa. Kuinka kätevää olisikaan jos palvelujen käyttämistä rajoittavia kuntarajoja ei olisi olemassa. Lapsi saisi jatkaa samassa hoitopaikassa tai samassa koulussa, vaikka perheen asuinpaikka vaihtuu. Samalla vältyttäisiin myös monelta turhalta edestakaiselta ajelemiselta Turku-Kaarina välillä. Kuntarajat ovat peräisin ajalta, jolloin ihmisten elämä oli hyvin paikallista ja naapurikuntiin lähdettiin oikein matkalle. Mummini kertoi, miten hän lapsena lähti Sauvosta käymään lääkärissä Turussa ja matkalla yövyttiin kestikievarissa Kaarinassa. Nykyisin ylitämme kuntarajoja päi- Heli-Maarit Makkonen vittäin työmatkalla ja niillä ei enää ole käytännön elämässä merkitystä. Mielestäni olisi aika siirtyä tarkastelemaan seutukuntia työssäkäyntialueiden pohjalta ja poistaa turhat rajoitukset palvelujen saatavuudessa. 21 Arkisia haasteita Politiikka on pyrkimystä yhteisen hyvän hoitoon. Kokousten muodollisuuteen ja joskus kiivaaseenkin keskusteluun kätkeytyy arjen elämän todellisuus iloine ja suruineen, huoline ja toiveineen. Pienet välähdykset arjen todellisuudesta valottavat politiikan työn perimmäistä tarkoitusta. Dementian kourissa Aktiivinen ja toimelias äitini jäi saunaa lämmittämään, kun lauantai-iltana lähdin vaimoni kanssa iltalenkille. Kylmän saunan ääreen palatessamme äiti hämillään pahoitteli, että voi… voi… pitikö minun se laittaa päälle. No, sattuuhan sitä. Äkkiähän sauna valoisassa kesäillassa kuumenee. Saunan lauteilla emme vielä ymmärtäneet alzheimerin ensimmäistä merkkiä. Kun äiti sittemmin alkoi toistaa samoja kysymyksiä ja unohdella paljon muutakin ja tehdä asioita, jotka eivät hänen olemukseensa kuuluneet, aloimme epäillä ettei kaikki ole kunnossa. Muistitesti kertoi todellisuuden. Kotiapu tuli ensin kerran, sitten kaksi ja lopulta kolme kertaa päivässä. Säännöllinen intervallipaikka helpotti meidän läheisten huolta. Mutta kotiviikkojen aikana äidin pärjääminen oli koko ajan mielessä. Uutena vuotena 2011 äiti kaatui kotonaan ja joutui Turun kaupunginsairaalaan. Pysyvää hoitopaikkaa odoteltiin kolme kuukautta. Huhtikuun alussa äiti pääsi muuttamaan Turun kaupungin yksityiseltä palveluntuottajalta, Attendolta, ostamaan hoitopaikkaan. Yhteisöllinen yksikkö tarjosi uusia ystäviä ja ympärivuorokautisen hoidon. Sääntöjen mukaan äidin hoitoon otettiin 85 % tuloista. Mutta se oli pieni hinta turvallisesta elämästä ja sen mukanaan tuomasta äidin ja koko suvun hyvästä mielestä. Väsyneenäkin äiti jaksaa ylläpitää peruspositiivisen asenteensa elämään. Vanhan ja väsyneen äidin aurinkoisen hymyn voimin jaksaa itsekin paremmin kohdata arjen haasteet. Poliittisesti kuumana perunana on syksyllä keskusteltu vanhusten hoidosta. Hyvä niin, jos tavoitteena on oikeaa hoitoa oikeaan aikaan tarjoamalla taata pitkän työpäivän perheensä ja yhteiskunnan eteen ahkeroinneille rakkaille vanhuksillemme turvallinen, ihmisarvoinen ja onnellinen vanhuus. Äidin tapauksessa kaikki kyllä onnistui, mutta sujuvamminkin, ilman pitkää odottelua olisi hoitopaikka voinut löytyä. Toisaalta, itsekin kuvittelimme, että äiti tulisi kotona pitempään toimeen, kuin todellisuudessa olisi tullut. Ratkaisujen tekeminen ei ole helppoa. Syksyn poliittisessa keskustelussa on hoitajien määrä haluttu betonoida. Ihmiset nyt vaan ovat sen verran yksilöllisiä erilaisine tarpeineen, ettei standardivanhusta standarditarpeineen ja standardimitoituksineen voida määritellä. Sitä paitsi – mistä ihmeestä niitä hoitajia oikein löytyisi? Jo nyt Villan henkilökunta on varsin kansainvälistä; suomalaisten lisäksi löytyy taustoiltaan kiinalaista, venäläistä, somalia – mukavia, ystävällisiä, kohteliaita ja palvelualttiita jokainen. Mutta miten paljon suurten ikäluokkien eläköityessä voidaan lisää väkeä ulkomailta tuoda. Ja kuka sen maksaa. Tärkeintä ja kansantaloudellisesti edullisinta on luoda järjestelmä, jossa ihminen saa oikeaa tukea oikeaan aikaan. Sairauden alussa se voi olla erilaisten sosiaalisten ryhmien tukea tai kotihoitoa. Mutta kun laitoshoidon tarve on ilmeinen, tulee myös olla olemassa järjestelmä, joka takaa joustavan ja nopean pysyvän hoidon tarpeen. Että aurinkoinen hymy säilyisi matkaeväänä elämän ehtooseen asti. Asvaltti kiiltää Valtaosa ajastani kuluu päätteen, konttorituolin ja kokoustuolien äärellä. Littoisten Kotimäen koti-ikkunan kaunis maisema houkuttelee ulos. Konttorirotan kaipuuta ulos konttorista helpottaa fillari. Ne päivät, jolloin työmatka on mahdollista hoitaa fillarin selässä, ovat suurta elämän juhlaa. Hetkeksi pääsee haistelemaan syksyn lehtiä, sateen tuoksua ja kevään kukkia. Hetken saa puhelimen pirinän ja päätteen välkkeen sijaan keskittyä kuuntelemaan luonnon ääniä, tuulen suhinaa, lintujen syysmuuton sinfoniaa tai kevään hiljalleen lintujen laulusta täyttyvää maailmaa. Päivän pimeneminen ja kevään kirkkaus ovat nekin elämyksinä vahvempia kuin auton ratin takaa. Fillarijoitsijoiden suureen joukkoon heittäytyminen antaa yhteisöllisyyden tunteen. Tunte- la konsteilla, omalla autolla tai sitten fillarilla. Mitä enemmän kevyttä liikennettä voidaan tukea, sitä paremmin kaarinalaiset voivat. Kun työmatkani kulkee Littoisista Aurajoen rannoille, olen havainnut, että vielä toistaiseksi ovat asiat polkijan kannalta Turun puolella pikkuisen paremmin: talvihoito toimii paremmin ja katuva- Asuinympäristön uusi nelijalkainen tulokas saa ihmiset pysähtymään. Mikä sen nimi on? Kuinka vanha se on? Joukolla ihmetellään uuden elämän ihmettä ja kuulostellaan samalla, mitä itse kullekin kuuluu. Koiran koulussa ihminen oppii sosiaalisten taitojen keskeisimmän taidon, aidon kiinnostuneiden toisesta ihmisestä. Kiinnostuneisuu- mattomien tuttujen kanssa on hyvä taittaa matkaa päivästä toiseen. Niin ja nähdä samojen kävelijöiden ja koiranulkoiluttajien noudattavan päivittäisi rutiinejaan. Mielen virkistyksen ohella myös kroppa saa kaipaamaansa liikuntaa ja kunto kasvaa ihan itsellään. Että osaa elämä ollakin ihanaa. Poliittinen päätöksenteko on myös liikennepolitiikkaa. Ratikkaromantikkojen ideologiaa kyllä ymmärrän, pikkupoikana ratikassa tuli paljonkin Turkua kierrettyä, mutta kun Kaarina ei ole Zürich eikä edes Helsinki, niin ratikkaidea ei ole kovinkaan realistinen. Kaarinassa vain osa kaupunkilaisista voi turvautua toimivaan joukkoliikenteeseen. Valtaosan on järjestettävä liikkumisensa muil- laistuksesta saa nauttia vaikka myöhäänkin kotiin polkisi. Mutta toisaalta, ei maailma voi valmiskaan olla ja hyvillä tarpeilla on hyvien poliitikkojen käsittelyssä tapana muuttua hyviksi toimenpiteiksi. Kevyen liikenteen kehittämistä kannatta edistää. Luonto kiittää Kustia, joka kiittää kaupunginisiä mahdollisuudestaan turvallisesti fillaroida ympäri vuoden. den synnyttää ajatuksia. Ajatukset halun vaikuttaa. Meistä jokaisessa kun asustaa pikkuriikkinen maailmanparantaja. Politiikka on koiranpennuttomien väline pysähtymiseen yhteisten asioiden äärelle. Mikään inhimillinen ei poliittiselle keskustelulle ole vierasta. Parhaimmillaan politiikka johdattaa kokemukseen, jonka kansainväliseen moniuskontoiseen konferenssiin osallistunut kollegani toi matkarepussaan yhteiseen jakoon: … meidän pitäisi tuoda ihmisiä samaan huoneeseen ja saada heidät keskustelemaan sekä ymmärtämään toisiaan. Jotta ympäristömme olisi meidän kokoisemme. Koiran koulussa Työhuoneeni ikkunan talvinen maisema on kuin mustavalkoisesta mykkäelokuvasta. Ihmiset kulkevat tauotta aukion yli suunnasta toiseen. Lumeen piirtyvät askelten jäljet kertovat kiireisen ajan kuvana pysähtymättömästä liikkeestä. Hannu Huppe Hurme 22 Kokoomus toimii Kaarinassa ja Piikkiössä KOKOOMUKSEN KAARINAN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY. PIIKKIÖN KOKOOMUS RY. Puheenjohtaja Olli Vuorinen, 0500-785 862, olli.vuorinen@kaarina.fi Varapuheenjohtaja Kari Friman, 050-444 9795, kari.friman@kaarina.fi Sihteeri Leena Sihvonen, 0440-610 431, leena.sihvonen@kolumbus.fi Puheenjohtaja Vesa Mäki, 040-5918859, vesa.maki@palloliitto.fi Kaupunginhallituksen pj. Vesa Mäki, 040-591 8859, vesa.maki@palloliitto.fi Valtuustoryhmän pj. Hannu Hurme, 040-341 7250, hannu.hurme@evl.fi KAARINAN KOKOOMUS RY. Puheenjohtaja Jukka Helttula, puh. 044-567 8000, jukkahelttula@gmail.com KAARINAN KOKOOMUSNAISET RY. Puheenjohtaja Paula Mäkinen, 040-548 0473, paula.makinen@kaarina.fi www.facebook.com/KaarinanKokoomusnaiset LITTOISTEN KOKOOMUS RY. Puheenjohtaja Olli-Pekka Sysinoro, 0400-411525, olli.sysinoro@pp.inet.fi KAARINAN KOKOOMUKSEN NUORET Puheenjohtaja Tuulia Merivuori, 050 3459296, ptmeri@utu.fi Kokoomuksen Kaarinan kunnallisjärjestön tiedotuslehti Päätoimittaja: Hannu Hurme | valokuvat: Hannu Hurme, Mika Rantanen, J-P Harju | Piirrokset: Jukka Hurme | Ilmoitukset: Eero Hiekka | Jakelu: Itella Viestintäharju Oy SPOY 2012 23 MYYTÄVÄNÄ POLTTOPUUTA Peab on pohjoismaiden suurimpia rakentajia. ENNAKKO OIN MARKKIN NISSA Merellinen Salmenranta! TONTTIESITTELY SOP. MUK. PUH. 040-713 2808 As Oy Kaarinan Salmenranta Aloitamme rakentamaan merelliseen Kaarinaan tasokkaita ja hyväpohjaisia pari- ja rivitaloasuntoja. Rakentaminen aloitetaan syksyllä 2012. Pienvenesatama ja uimaranta kivenheiton päässä. Tilaa esite ja varaa omasi! Tee kodistasi mieleisesi. Osoite: Kärjen Rantatie/ Kärjentie, Kaarina Hintaesimerkkejä: Tyyppi Paritalo 4h+k+s Rivitalo 3h+k+s Rivitalo 5h+k+s Koko 91,0m² 79,5m² 107,0m² Mh. alk. 82.450€ 76.025€ 75.650€ Vh. alk. 269.000€ 239.000€ 295.000€, 1 jälj! As Oy Piikkiön Meririnne Yhtiöön tulee 15 asuntoa. Asunnot ovat I-tasoisia. Hyvät pohjaratkaisut, joihin voi vielä halutessaan vaikuttaa. Takkamahdollisuus. 1 autokatos- ja pihapaikka/huoneisto. Ulkovarasto huoneiston vieressä ja 1 häkkivarasto/huoneisto. Lapsiystävällinen piha ja iso koulu lähellä. Hyvät liikenneyhteydet/ bussipysäkki lähellä. Piikkiön keskustan palvelut 2 km. Arvioitu valmistuminen kevät 2013. Osoite: Virna 3, 21500 Piikkiö Hintaesimerkkejä: Tyyppi 2h+k+s 3h+k+s 4h+k+s 4h+k+s www. kalervokorvensyrja.kokoomus.net puh. 0400-530294 Soita ja tiedustele lisää! Katso lisätietoja www.peab.fi Koko 70 m2 76 m2 90,5 m2 106 m2 Puh. 0207 606 765* GSM 040 713 2808 Mh 58.700€ 59.560€ 63.675€ 69.860€ Vh 177.000€ 188.000€ 213.000€ 249.000€ Peab Oy Asuntomyynti Pitkämäenkatu 11 A 20250 Turku *puhelut 8.21snt /puhelu + 14,9 snt /min. Tietopalvelu M & K Oy 24 KOKOOMUS TOIMII – TULE MUKAAN VAALITAPAHTUMAT 19.10. 26.10. 26.10. 27.10. 27.10. 27.10. 27.10. kahviteltta, klo 17-19, K-Supermarket Piikkiö, makkaraa, ratsastusta kahviteltta, klo 16-19, Piispanristin Prisma kahviteltta, klo 17-19, K-Supermarket Piikkiö kahviteltta, klo 12-15, Hiiskanmäen Valintatalo kahviteltta, klo 10-14, Piispanristin Prisma kahviteltta, klo 10-13, K-Supermarket Piikkiö, makkaraa, ratsastusta Kaarinan Syysmaraton: tankkauspiste (Kokoomusnuoret) ja Kokoomusnaiset juoksemassa ja tavattavissa POLIITTISESTA TOIMINNASTA UUTTA SISÄLTÖÄ ELÄMÄÄN! Oletko kiinnostunut tulemaan mukaan Kaarinalaiseen kokoomustoimintaan? Alueella toimii viisi aktiivista Kokoomusyhdistystä joihin voit liittyä jäseneksi: Kaarinan Kokoomus ry, Littoisten Kokoomus ry, Kaarinan Kokoomusnaiset ry, Kaarinan Kokoomuksen nuoret ry ja Piikkiön Kokoomus ry. Jäseneksi voi päästä viisitoista (15) vuotta täyttänyt henkilö, joka voi kuulua varsinaisena jäsenenä vain yhteen yhdistykseen tai suorajäsenenä piiriin. Tätä kautta kokoomuslaiset kuuluvat Kokoomus puolueeseen. Jäsenenä Sinulla on seuraavia oikeuksia: - äänioikeus yhdistyksen kokouksessa - oikeus osallistua kunnallisjärjestön kokouksiin ja päätöksentekoon - äänestää jäsenäänestyksessä - tehdä aloitteita, kannanottoja, lausuntoja - luonnollisesti oikeus osallistua piirin ja yhdistysten toimintaan. Kokoomuksen jäsenedut löydät osoitteesta www.kokoomus.fi/jasenpalvelut Lista velvollisuuksista on lyhyempi: - jäsenellä on velvollisuus maksaa jäsenmaksunsa Jäseneksi voit liittyä sähköisesti Kokoomuksen sivuilla www.kokoomus.fi/tule_mukaan/liity tai vaihtoehtoisesti voit täyttää jäseneksi liittymiskaavakkeen suoraa omalla tietokoneellasi. Tulostukseen tarvitset Acrobat Reader-ohjelmaa. Lähetä täytetty ja allekirjoitettu lomake piiritoimistolle osoitteeseen Varsinais-Suomen Kokoomus, Uudenmaankatu 19 A, 20700 Turku.
© Copyright 2025