2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus
2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus Plaani 100 000 sähköalan tuotetta nappia painamalla SLO Online palvelee sinua 24 tuntia vuorokaudessa olitpa sitten kotona tai työmaalla. Tarvitset vain nettiyhteyden ja saat käyttöösi muun muassa reaaliaikaiset saatavuustiedot, valmiit tilauspohjat vakiotuotteille ja tuotekohtaiset nettohinnat. Voit myös jakaa eritasoisia käyttäjäoikeuksia esimerkiksi henkilöstölle tai aliurakoitsijoille. Yhdellä klikkauksella laatutuotteiden saatavuutta ja varmuutta, nopeasti ja helposti. slo.fi Etsi sivustolta Etusivu Tuotteet Hedtec Edustukset Mediakeskus Yhteystiedot Tuotteet Online shop AJANKOHTAISTA Kaapelit HT5 testaa lamput ilman irrotusta Kannettava lampputesteri HT5 tarkistaa lamppujen toimivuuden helposti. Lue lisää... Keskustarvikkeet Ohjaus- ja säätölaitteet (Rahakeautomaatit) Pistokytkimet ja pistorasiakeskukset Tarkka lämpökamera IR32 DS kaksoiskuvalla Lue lisää... Lämmitys ja ilmanvaihto Työkalut Asennusjärjestelmät Mittalaitteet ja analysaattorit Valaistus Valaistuksen ohjaus Peha asennuskalusteet Kiinteistötuotteet Oy Hedtec Ab Hedtec on kotimarkkinoilla toimiva sähköteknisten tuotteiden maahantuoja/tukkumyyjä. Hedtec on osa suomalaista Hedengren konsernia joka on perustettu vuonna 1918. Olemme vuosikymmenten aikana kasvaneet vakaaseen markkina-asemaan ja rakentaneet pitkäaikaiset kumppanuussuhteet niin päämiehiin kuin asiakkaisiin. Lähtökohtanamme on korkea asiakastyytyväisyys, joka saavutetaan hyvällä teknisellä osaamisella, ensiluokkaisilla tuotteilla ja palveluhenkisyydellä Varaudu yllättäviin säänvaihteluihin tyylikkäästi muotoillulla Halogeeni-infralämmitinsarja IH:lla IH sarjan lämmitin on täydellinen valinta tiloihin, jossa tyyli on tärkeä osa kokonaisuutta. TUTUSTU TUOTTEISIIMME OSOITTEESSA HEDTEC.FI Laadukkaat ja luotettavat tietoverkkotuotteet Jatkuvaa kehitystä asiakkaiden parhaaksi Onnisen valtakunnallinen Telecom-palvelukeskus tarjoaa ja kehittää alan johtavaa osaamista optisten verkkojen, kiinteistö- ja televerkkojen, yritysviestintätekniikan sekä tietoliikennelaitteiden ja -järjestelmien alueilla. Yhteistyö alan johtavien kansainvälisten yritysten kanssa sekä oma tuotekehitys luovat vahvan ja asiantuntevan palvelukokonaisuuden. Uudistamme ja kehitämme Onnline Finnflash -tuoteperhettä jatkuvasti. Onnisen laajan tuotevalikoiman löydät uudesta tietoverkkotuotteiden luettelostamme, johon voit tutustua verkkopalvelussamme www.onninen.fi/tietoliikennetuotteet. Onninen Oy Telecom puh. 0204 85 5217 telecom@onninen.com www.onninen.fi ValoLight VALAISTUSALAN TAPAHTUMA 12.-16.9 HELSINGIN MESSUKESKUS Rekoclean on puhtaasti fiksu ratkaisu Rekan Rekoclean on luotettava suomalainen kaapeli, jossa ympäristöystävällisyys on vakiona. - halogeeniton, ei sisällä PVC:tä - vähäinen savun ja myrkyllisten kaasujen muodostus palossa - vähäinen palon levittävyys - valmistusmateriaalit helposti kierrätettäviä - uudis- ja saneerausrakentamiseen ValoLight esittelee julkitilojen ja kotien sisustusvalaistusta, valonlähteitä ja valaisintarvikkeita. Luvassa ammattilaisohjelmaa sekä uutuutena arkkitehdeille ja sähkösuunnittelijoille suunnattu Pro Valo -alue. ValoLight järjestetään Habitaren yhteydessä – tutustu erikoisnäyttelyihin, kansainväliseen muotoiluun Ahead!-alueella ja julkitilojen ratkaisuihin Interioressa. www.valomessut.fi Yhteistyökumppaneina Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Suomen Valoteknillinen Seura ry AMMATTILAISAJAT: KE KLO 10–18, TO KLO 10–14. PÄÄSYLIPPU 30€ YLEISÖLLE: TO KLO 14–19, PE KLO 10–19, LA-SU 10–18. PÄÄSYLIPUT 15/10 € Pidetään yhtä ja yhteyksiä www.reka.fi Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus Plaani on sähkösuunnittelijoille, rakennuttajille ja muille rakennusalan ammattilaisille suunnattu lehti, jota julkaisee Suomen sähköalan suunnittelutoimistojen ja suunnittelijoiden yhdistys Sähkösuunnittelijat NSS ry. 13. vuosikerta Julkaisija Sähkösuunnittelijat NSS ry Toimitus NSS ry / Plaani Alppikatu 13 B 15 00530 Helsinki www.nssoy.fi p. 09 701 46 11 f. 09 768 245 e. webmaster@nssoy.fi Päätoimittaja Risto Hiltunen Toimituspäällikkö Virpi Kumpulainen p. 09 701 46 11 Toimitusneuvosto Plaani 2 2012 Antti Danska, Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy Kari Kaleva, Granlund Oy Matti kiiskinen, SKOL ry Ilpo Peltonen, RAKLI ry Timo Lehtinen, Turvakolmio Oy Taitto ja ulkoasu Johanna Bruun, Studio2b Kansikuva Nykyaikaisen teatteriesityksen luomiseen tarvitaan arsenaali valo- ja äänentoistotekniikkaa. Kuva: Paavo Lehtonen 7 Rakentamisen uudet tehtäväluettelot vihdoin julkisuuteen Risto Hiltunen 7 Kari Kuosman sähkögrilli 8 Sähkösuunnittelijan henkilösertifiointi on alan yhteinen hanke Anna-Maija Gruber 10 Toteutukseen kaivataan vaihtoehtoja Matti Valli 14 Vaatimusten oikea ja täsmällinen määrittely yleiskaapeloinnin suunnittelussa Pekka Koivisto 18 Svenska Teatern sai uuden kuosin Anna-Maija Gruber 24 Työkalut tietomallinnuksen ostamiseen Matti Valli 28 Sähköalalle visio tulevaisuudesta 30 Sähköenergian tuntimittaustietojen hyödyntäminen kiinteistön sähkönkulutuksen analysoinnissa Heikki Wilén 32 Aurinkosähköjärjestelmien standardoinnista Arto Sirviö 34 Kouluissa voidaan lisätä ympäröivän valon määrää Jari Uusitalo 38 Vanhojen kerrostalojen kuitukaapelointi helpottuu Kari Heikkilä 40 Uutiset Painopaikka Painoyhtymä Oy Porvoo ISSN 1457–0246 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Irtonumero 8 euroa Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 6 pääkirjoitusPlaani Rakentamisen uudet tehtäväluettelot vihdoin julkisuuteen Rakentamisen tehtäväluetteloja ollaan julkaisemassa pitkän ja vaiherikkaan työn tuloksena. Ne sisältävät seuraavat tehtäväluettelot: hankkeen johtaminen, pääsuunnittelu, arkkitehtisuunnittelu, geosuunnittelu, rakennesuunnittelu, talotekniikan suunnittelu. Mukana ovat myös akustiikkasuunnittelun, sisustussuunnittelun ja valaistussuunnittelun osuudet. Uutena osana tehtäväluetteloissa on hankesuunnittelukortti, joka sisältää hankkeen suunnittelun yhteisiä reunaehtoja ja erityispiirteitä, kuten suunnittelu- ja laskentaohjelmistoille asetettavia vaatimuksia. Talotekniikan tehtäväluettelo ja hanketietokortti ovat olleet testikäytössä. RT-kortisto, ja talotekniikan osalta myös Sähköinfo, julkaisevat tehtäväluettelot sekä painettuna että sähköisenä versiona. Siihen kuuluu lisäksi käyttöohje, esimerkkejä suunnittelupaketeista sekä käsitesanasto. Sähkösuunnittelijat NSS ry on ollut mukana alusta asti RAKLI:n johtamassa kehitystyössä muiden alan järjestöjen kanssa. Talotekniikan tehtäväluettelo TATE12 koostuu sähkö-, lvi- ja automaatiosuunnittelusta. Sen tarkoituksena on määritellä talotekniikan suunnittelun tehtävien sisältö ja laajuus. Tehtäväluetteloa voidaan käyttää talotekniikan suunnittelun tehtävälaajuuden määrittelyyn suunnittelusopimuksessa, suunnittelukokonaisuuden hallintaan ja osana suunnittelun laadunvarmistusta. Tehtäväluettelo sisältää tavanomaisen talorakennushankkeen talotekniikan suunnittelun tehtävät ja tulokset. Se soveltuu kaikenlaisiin projekteihin ja siinä on otettu huomioon myös uusien urakointimallien erityispiirteet. Vanhaan tehtäväluetteloon verrattuna uutta ovat esimerkiksi sähkösuunnitteluun sisältyvien järjestelmien laajuus, kokouskäytäntöjen määrät ja huoltokirjan vaatimusten täyttäminen. Energian käytön tehostaminen tulee mukaan laskelmien kautta. Pääsuunnittelijan ja rakennuttamisen pätevöittämiskoulutusten ohjelmassa uudet tehtäväluettelot ovat olleet mukana tämän vuoden alusta. Sähkösuunnittelijat NSS ry kouluttaa TATE-tehtäväluettelon käyttöä syksyllä yhdessä SFS6000:n muutosten kanssa ympäri maata. Sähkösuunnittelijoille kuin koko alalle on tärkeää, että talotekniikan tehtäväluettelot tulevat mahdollisimman nopeasti käyttöön ja että niitä käytetään oikein. Tällöin ne voivat kehittää taloteknistä rakentamista laadullisesti ja kokonaistaloudellisesti oikealla tavalla. Risto Hiltunen Päätoimittaja kari kuosman sähkögrilli Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 7 Sähkösuunnittelijan henkilösertifiointi on alan yhteinen hanke Sähkösuunnittelun asema on erinäisistä historiallisista syistä johtuen poikennut ja poikkeaa edelleen muiden suunnittelualojen käytännöistä. Kun sähkösuunnittelun merkitys ja painoarvo kasvavat kaiken aikaa talotekniikassa, myös luotettavat ja objektiiviset pätevyyden arvioinnit ovat entistä tärkeämpiä. Ne asettavat sähkösuunnittelijat samalle viivalle muiden suunnittelualojen kanssa. Koko suunnittelualan yhtenäinen valvontakäytäntö olisi monen osapuolen etu, mutta se antaa yhä odottaa itseään. Asiaan ovat yrittäneet saada korjausta niin sähköala itse kuin ympäristöministeriö ja rakennuttajaosapuoli. Historian painolastia “Nykytilanne juontaa alkunsa oikeastaan siitä, että sähköurakointi – ja myös sähkösuunnittelu – olivat aikoinaan tiiviisti sidoksissa paikallisten sähkölaitosten omaan toimintaan ja sittemmin urakoinnin valvontaan aina vuoteen 1974 asti. Sen jälkeen sähköturvallisuus nousi vähitellen keskeiseksi kriteeriksi sähkösuunnittelussa ja -urakoinnissa”, kuvailee alan historiaa SESKOn toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, joka on ollut monessa vaiheessa näkemässä alalla tapahtuneita suuria muutoksia. Hän on nykyään sähkösuunnittelijan pätevyyslautakunnan jäsen Sähköinsinööriliitto ry:n mandaatilla. Sähköä tarvittiin alun alkaen pääasiassa valaistukseen, ja sähkölaitokset mielsivät koko sähköverkon omaan tiukkaan hallintaansa kuuluvaksi. Koska käytännöt vaihtelivat kuitenkin merkittävästi satojen eri sähkölaitosten alueilla, alettiin vähitellen vaatia yhtenäistä käytäntöä koko maahan. Myös verkot monimutkaistuivat, joten vanha käytäntö ei enää vastannut muuttuvia tarpeita. Kahden ministeriön loukussa Ympäristöministeriössä on jo jonkun aikaa ollut tekeillä hanke, jonka tavoitteena on uudistaa rakennuksen suunnittelijoita ja suunnitelmia koskevan rakentamismääräyskokoelman osa A2 siten, että sen sisältämät määräykset koskisivat myös sähkösuunnittelua. Sähkösuunnitteluhan on edelleen – edellä kuvatuista historiallisista syistä johtuen – nykyisen työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa ja poikkeaa siten muista suunnittelualoista. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vuodelta 1974 määritteli, paitsi sähkölaitosten rakentamista, korjaamista ja suunnittelua, myös näitä töitä johtavan henkilön pätevyysvaatimukset. Päätös muutettiin vuonna 1980 uudella sähkölailla, jolloin sähköurakointi ja sähkösuunnittelu muuttuivat luvanvaraisiksi elinkeinoiksi. 1980-luvulla mukaan kuvaan tulivat siis sähkösuunnittelunkin auktorisointivaatimukset. 1990-luvun puolivälistä toimintaa on hallinnut sähköturvallisuuslaki, jossa sähkösuunnittelun viranomaisauktorisointi purettiin ja sähköurakointi jäi viranomaisen rekisteröimäksi ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi. Viime vuonna tähän aikaan tavoitteena oli vielä, että uudistustyö voisi valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Silloin arveltiin, että uudet määräykset olisivat tulleet voimaan tänä kesänä Tämä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että sähkösuunnittelua saisi tehdä kuka vain, vaan suunnitelmat on edelleen tehtävä niin, ettei niiden mukaan toteutetuista kohteista aiheudu kenellekään hengen, terveyden tai omaisuuden vaaraa. Huoli sähköturvallisuudesta jäi siis hallitsevaksi, vaikka sähkösuunnittelun osaamisessa ja kyvykkyydessä on kyse paljon muustakin – esimerkiksi koko sähköprojektin hallinnasta. “Sähköala on tavallaan jäänyt sähköturvallisuuden vangiksi”, Hieta-Wilkman pohtii. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan asia odottelee edelleen jatkokäsittelyä sekä ympäristö- ja työ- ja elinkeinoministeriön välistä yksimielisyyttä asiasta. “Ympäristöministeriön tavoite oli hyvä, mutta hanke ajoi silti kiville kiireisen aikataulun ja suppean valmistelun johdosta”, toteaa Insinööritoimisto Stacon Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Hämäläinen. Henkilösertifiointi – alan oma ponnistus Koska sähkösuunnittelun poikkeuksellinen asema on aiheuttanut alalle päänvaivaa jo pidempään, Sähkösuunnittelijat NSS ry käynnisti syksyllä 2004 yhdessä Suomen Konsulttiyhdistys SNIL ry:n, Sähköinsinööriliitto ry:n, Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 8 suunnitteluPlaani (vas.) SESKOn toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman on seurannut eri rooleissa lähietäisyydeltä sähköalan kehityksen moninaisia vaiheita vuosien saatossa. (oik.) “Sähkösuunnittelijan pätevyyssertifioinnissa ei arvioida teknistä kompetenssia vaan suunnittelijan koulutuksen ja kokemuksen kautta saavutettua soveltuvuutta tarjouskohteena olevan projektin hallintaan”, korostaa pätevyyslautakunnan jäsen, Insinööritoimisto Stacon Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Hämäläinen. netään henkilökohtaisesti suunnittelijalle. Pätevöityneitä sähkösuunnittelijoita on tällä hetkellä jo yli 300 henkeä. Koulutuksen ja kokemuksen pohjalta “Järjestelmässä ei arvioida teknistä kompetenssia vaan suunnittelijan koulutuksen ja kokemuksen kautta saavutettua soveltuvuutta tarjouskohteena olevan projektin hallintaan. Tällöin erilaiset, hyvinkin suurta teknistä osaamista ja pätevyyttä edellyttävät tiedot ja taidot, kuten sähköpätevyydet, turvallisuusjärjestelmien pätevyydet, tieto- ja AV-järjestelmien vaativat suunnittelutehtävät ja vastaavat, eivät kuulu tämän luokituksen piiriin”, korostaa Hämäläinen. Hän on mukana pätevyyksiä myöntävässä lautakunnassa Suomen Konsulttitoimistojen liiton SKOL ry:n edustajana. “Kyseessä ei ole mikään ‘NSS-pätevyys’, jossa suunnittelijat myöntävät toisilleen sertifikaatteja, vaikka tällaisiakin vääristyneitä käsityksiä on esitetty”, hän huomauttaa. NSS on se palveluorganisaatio, joka tällä hetkellä tarjoaa sertifioinnin käytännön toteutukseen tarvittavat palvelut. Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet myöntävä FISE Oy toteaa näiden alojen pätevyydet ja kokoaa ne yhteen rekisteriin. Sähkösuunnittelijankin pätevyys voitaisiin tarvittaessa yhdistää tähän tai muuhun vastaavaan järjestelmään, jolloin nykyinen sertifiointi tarjoaisi sille valmiin alustan, Hämäläinen pohtii. Lisää laatua rakentamiseen “Pätevien suunnittelijoiden käyttöön kannattaa satsata. Erityisesti hankesuunnitteluvaiheeseen toivoisin useilta rakennuttajilta nykyistä suurempaa panostusta, koska tuolloin tehdään jatkon kannalta merkittävimpiä päätöksiä”, Hämäläinen huomauttaa. Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry:n ja Insinööriliitto IL ry:n sekä Senaatti-kiinteistöjen kanssa vapaaehtoisen sähkösuunnittelijoiden henkilösertifioinnin, jotta sähkösuunnittelupätevyys saataisiin rinnasteiseksi muiden suunnittelualojen pätevyyksien kanssa. Järjestelmä onkin jo selkiyttänyt tilannetta ja saavuttanut merkittävän aseman. Järjestelmä perustuu siihen, että puolueeton asiantuntijalautakunta, jossa alan järjestöt ovat laajasti edustettuina, myöntää hakemuksesta henkilösertifiointeja. Henkilösertifioinnin avulla tilaaja voi varmistaa sähköteknisiin suunnittelijatehtäviin tarjolla olevien henkilöiden pätevyyden eri vaativuusluokkien mukaisissa suunnittelukohteissa. Pätevyyskriteerien pohjana ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset koulutus- ja kohdevaatimukset. Pätevyydet kohdistuvat talonrakentamisen hankkeisiin. Muunlaiset rakennushankkeet, kuten teollisuuslaitokset, tuotantoprosessit ja laivanrakennus, eivät ole järjestelmän piirissä. Rakentamisen laatu muodostuu osakokonaisuuksista. Suunnittelun merkitys korostuu ja kasvaa edelleen. Rakentamisvaiheen lyhentyminen ja erilaiset toteutustavat edellyttävät tarkkaa laadun seurantaa ja ovat toteuttajien lisäksi melkoinen haaste myös työaikaisesta suunnittelusta ja valvonnasta vastaaville suunnittelijoille. Rakentamisen laatua ei voi ylläpitää, jos siihen ei ole kunnollisia työkaluja; suunnittelijoiden pätevyys on niistä yksi. “Tilaajan asiantuntemus on aivan keskeistä”, hän huomauttaa. Uudet, pitkään tekeillä olleet tehtäväluettelot ovat valmistuneet ja tulevat käyttöön tänä vuonna. Ne ovat laajentuneet merkittävästi entisestään. Ne ovat uusia työkaluja, ja uudistus on linjassa rakentamisen kokonaismuutosten kanssa. Luetteloiden käyttö edellyttää paneutumista niin tilaajilta kuin suunnittelijoiltakin. Tavoitteena on saada luettelot verkkopohjaiseksi, jolloin voi kätevästi klikkaamalla valita omaa hanketta vastaavan kokonaisuuden. Teksti ja haastattelukuvat: Anna-Maija Gruber Luokituksen perustana on suunnittelijan koulutus ja käytännön kokemus talonrakentamisen suunnittelutyöstä, ja sen ylimmät tasot korostavat erityisesti suunnittelijan suunnitteluprosessin kokonaishallintaa. Luokitus ulottuu kohteen vaatimustason mukaisesti ylimmästä AA-luokasta alimpaan C-luokkaan, ja se myönPlaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 9 Laatua teleturvasuunnitteluun Toteutukseen kaivataan vaihtoehtoja Kyselevä suunnittelija on hyvä suunnittelija. Tilaajat, urakoitsijat ja laitetoimittajat rohkaisevat suunnittelijoita keskustelemaan ja kyselemään neuvoja projektin kaikilta osapuolilta. Hyvä teleturvasuunnitelma on paljon enemmän kuin pelkkää tekniikkaa: Suunnittelijalta odotetaan ajatuksia vaihtoehtoisista toteutustavoista. Mutta mikä on teleturvasuunnitelmien laatu tänä päivänä? ”Laatu on ollut kohtalaista. Joitakin ongelmia on syntynyt siitä, että eräät kaupungin hallintokunnat tekevät itsenäisiä hankintoja sähköurakkaan kuuluneen kaapeloinnin jälkeen”, sanoo teleinsinööri Harri Kuovi HKR-Rakennuttajasta. HKR-Rakennuttaja ostaa, kilpailuttaa ja johtaa Helsingin kaupungin rakennushankkeiden suunnittelua ja urakointia. Tilaajana Kuovi vaatii, että suunnittelija noteeraisi maksajan esittämät huomautukset, sillä näin ei suinkaan aina tapahdu. Tästä syystä joudutaan järjestämään kokouksia vielä työmaa-aikanakin näiden ongelmien ratkaisemiseksi, ja painin jälkeen silti joku asia voi jäädä hoitamatta. ja valitsee turvasuunnittelijat aisaparikseen. Hankintalain hengessä kaikki kaupungin suunnittelijat kilpailutetaan joko puitesopimuksin tai hankekohtaisesti. HKR:llä kameravalvonnan, äänievakuoinnin ja paloilmoitinjärjestelmien turvasuunnittelu ja toteutus on lähes poikkeuksetta osa sähkösuunnittelua ja -urakkaa. ”Asia herättää kahdensuuntaisia ajatuksia. Monien mielestä erikoistuneet asiantuntijat saisivat aikaan parempia suunnitelmia ja paremman lopputuloksen. Mutta urakointivaiheessa työmaalla töiden valvonta ja yhteensovittaminen saattaisi tuottaa ongelmia. Kokemukseni mukaan isot sähkösuunnittelutoimistot pystyvät tekemään myös kohtuullisia turvasuunnitelmia”, Kuovi toteaa. Alihinnoittelu kiusaa tilaajaakin Harri Kuovi pitää tilaajankin ongelmana sitä, että suunnittelussa alihinnoittelu vääristää kilpailua ja saa aikaan kiirettä. Tilaajapuolella on joskus käyty keskustelua, että hyvästä suunnittelusta voisi ja kannattaisi maksaa nykyistä enemmänkin. ”Hyvä teleturvasuunnittelu saa alkunsa siitä, että tilaaja maksajana, rakennuksen loppukäyttäjä ja suunnittelija kommunikoivat keskenään riittävästi ennen suunnittelutyön aloittamista ja pohtivat vaihtoehtoja. Hyvä suunnitelma ei myöskään tuota ongelmia urakointivaiheessa”, Kuovi linjaa. Rakennuttajat ovat joskus valittaneet, että turvasuunnittelijat pyrkivät laittamaan kaikki järjestelmät uusiksi, vaikka vanhoilla laitteilla olisi vielä elinikää jäljellä. Harri Kuovi ei allekirjoita tätä valitusta. Suunnittelijat kilpailutetaan, mutta KVR-projekteissa kilpailuttaminen kuuluu urakoitsijalle, jolloin pääsuunnitteli- Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 10 tele&turvaPlaani (henkilökuva alla) ”Urakoitsijoilla ja laitetoimittajilla on hallussaan laitekokonaisuuksia ja -tekniikkaa koskeva uusin tieto, jota suunnittelijoiden kannattaa käyttää hyödykseen”, Timo Lehtinen sanoo. ”Olemme usein tutkineet turvalaitteita yhdessä suunnittelijoiden kanssa, ja tällöin on todettu niiden olevan entistä tavaraa. Ongelmia syntyy, mikäli vanhoja systeemeitä yritetään tekohengityksellä pitää käynnissä. Uuden ja vanhan järjestelmän ja laitekannan yhteensovittaminen on sitä paitsi hankalaa.” ”Kysykää neuvoa” Turvaurakointia tekevän Turvakolmio Oy:n toimitusjohtaja Timo Lehtisen mukaan teleturvasuunnitelmista paistaa useasti läpi se, ettei asiakkaan kanssa tavoitteita koskevaa dialogia ole käyty loppuun asti. Ei ole kysytty, mikä tekniikan tarkoitus oikeasti on. Piirretään vain sähkölukkoa oviin ja kameraa seiniin. ”Kameravalvontajärjestelmän suunnittelussa varsin harvoin mietitään kuvauskulmia tai -suuntia, vaikka ratkaisuilla on suuri vaikutus siihen, kuinka paljon kameroita loppujen lopuksi tarvitaan ja millä tavalla rakennus saadaan niillä turvattua”, Lehtinen sanoo. Hänellä on kokemusta myös tilaajan roolista toimiessaan aikoinaan Helsingin kauppakorkeakoulun turvallisuuspäällikkönä. ta. Suomessa todella osaavia turva-alan suunnittelijoita on alle kymmenen. Heitä kaikkia yhdistää oma-aloitteinen ja aktiivinen tiedon haku muun muassa puhelimitse”, Lehtinen pohtii. Laiteluetteloiden kanssa pelatessa jämähdetään helposti teknisiin vaatimuksiin, jolloin toiminnalliset ominaisuudet jäävät bittien varjoon, vaikka tilaajat ja urakoitsijat arvostaisivat erilaisia toiminnallisia vaihtoehtoja. Tämä pätee etenkin kameravalvontaan, jossa samaan lopputulokseen päästään eri tavalla. ”Joskus suunnittelijat määrittelevät kameravalvontaan järjettömän suuria kuvanvälitysvaatimuksia, jotka syövät hirvittävästi tietoliikennekapasiteettia. Kasinolla, vankiloissa ja liikenteessä tarvitaan nopeata kuvaa, mutta muualla 10-15 kuvaa sekunnissa on aivan riittävä määrä.” Kameravalvonta elää jo IP-aikaa Kameravalvontajärjestelmien toimittajalle hyvä teleturvasuunnitelma määrittelee eri kameratyypit, onko Lehtinen arvelee, että työtään helpottaakseen suunnittelijat käyttävät helposti vanhentuneita laiteluetteloita työnsä pohjana. Etenkin julkisissa hankinnoissa seuraus on, ettei asiakas saa niin modernia järjestelmää kuin tänä päivänä olisi mahdollista saada, joskus jopa halvemmalla. Oma-aloitteellisuus nostaa tasoa Tietämyksessä on puutteita, joten teknisiä ominaisuuksia koskevia neuvoja kannattaisi kysyä. Kysyminen ei millään tavalla sido sen enempää suunnittelijaa kuin urakoisijaakaan, eikä se merkitse, että suunnittelija olisi ammattitaidoton. ”Suunnittelija ei menetä kasvojaan, vaikka hän käyttääkin hyväkseen ympärillä olevaa teknistä asiantuntemusPlaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 11 kyse ulko- vai sisäkamerasta, sekä niiden ominaisuudet kuten pakkasrajat. Konkreettiset laite-esimerkit veisivät eteenpäin, sillä kaikkien laitevalmistajien esitteet eivät kerro kaikkea tietoa, joten tarjousten vertailu vaikeutuu. Ihanne olisi saada massaluettelot suunnitelmiin mukaan, jolloin tarjoukset saadaan varmasti oikeilla laitemassoilla. ATK-verkko kuvattava ATK-verkon kuvauksen lohkokaavioineen ja jakamoineen pitäisi olla mukana, että aktiivilaitteiden määrittely onnistuisi. Takavuosina oli muotia korostaa, että megapikselit ovat tärkeä asia, mikä johti ylimitoitettujen järjestelmien suunnitteluun. ”On kerrottava millä tarkkuudella ja nopeudella kuvia tallennetaan ja miten kauan niitä säilytetään sekä etäkatselupisteet kuten valvomot ja neuvontatilat”, kertoo kameravalvontajärjestelmien myynnistä vastaava avainasiakaspäällikkö Markku Pajunen Robert Bosch Oy:stä. ”Suurella resoluutiolla varustettuja kameroita lyötiin joka paikkaan. Näin toimien sekä verkko että tallennuspään kapasiteetti pitäisi mitoittaa hirvittävän isoksi”, Pajunen kuvaa. Tallennuspäätäkin koskevissa kyselyissä käytetään analogisen ajan terminologiaa, ja määritellään, montako kuvaa tallentimen pitää pystyä tallentamaan sekunnissa. Tarjouslaskentaan tulevissa suunnitelmissa käytetään usein analogisen ajan terminologiaa. Se kertoo, että pohjana on käytetty vanhoja malleja. Kameravalvonta elää kuitenkin jo 90-prosenttisesti ip-aikaa eikä vanhojen mallien pohjalta pystytä rakentamaan parasta mahdollista kokonaisuutta. ”Tämä ei päde ip-aikana, koska erityyppisten kameroiden lähettämät kuvat ovat eri kokoisia. Onkin syytä määritellä tallentimien suorituskyky megabitteinä sekunnissa”, Pajunen sanoo. ”Tällaisten suunnitelmien pohjalta tehdyt tarjoukset eivät välttämättä tuo haluttua lopputulosta ja niiden keskinäinen vertailu on hankalaa.” Teksti ja henkilökuva: Matti Valli Äänievakuointi: "Standardit tunnettava” Äänievakuointijärjestelmien myynnistä vastaava avainasiakaspäällikkö Tommi Portin Robert Bosch Oy:stä lukee vuodessa useita satoja teleturvasuunnitelmia ja tietää, että niissä on suuria eroja. ”On suunnitelmia, joissa asioihin on paneuduttu. Joskus taas vaikuttaa, että kohdetta laskeva sähköurakoitsija ei ole antanut kaikkia tietoja tai suunnittelija ei ole ehtinyt laskea tarvittavia vahvistintehoja tai kuulutuslinjakohtaisia tehoja.” ”Tällöin laskentavaiheessa joudumme arvioimaan tehoja tai kyselemään niitä suunnittelijalta tai tilaajalta. Pahimmassa tapauksessa sähköurakoitsija saa hinnan, joka perustuu asioiden arviointiin. Toteutusvaiheessa sitten huomataan, ettei asia näin menekään, ja joudutaan tekemään lisäsuunnitelmia ja tietysti lisälaskuja”, Portin sanoo. Äänievakuointijärjestelmät ovat siirtyneet 1.4.2011 paloilmoitinstandardien alle. Tämän jälkeen kaikkien järjestelmätoteutuksessa käytettävien komponenttien tulee olla EN54 -standardien mukaisia. Aikaisemmin järjestelmätoteutuksia määritteli EN60849 -standardi. Uusia harmonisoituja standardeja on kolme. Vahvistinkeskusten tekniikkaa koskee standardi SFS-EN54/16, kuulutusjärjestelmän kaiuttimia koskee SFS-EN54/24 -standardi. Kuulutusjärjestelmän virtalähteille asetettavat vaatimukset määritellään EN 54/4 -standardissa. ”Suunnittelukuvista ja työselityksistä tulee löytyä tarvittavat toiminnalliset tiedot, jotta ratkaisut voidaan oikeasti kilpailuttaa. Esimerkiksi vahvistinkeskuksia laskettaessa tarvitaan ehdottomasti linjakohtaiset kaiutinkuormatiedot. Toisin sanoen suunnitelmista pitää löytyä tieto, montako kaiutinta kunkin linjan päässä on”, Portin sanoo. Homma pilataan usein työmaalla Tommi Portin suosittelee suunnittelijoita konsultoimaan laitetoimittajaa, mutta tämäkin tarvitsee tietoonsa kyseiset kuulutuslinjakohtaiset tiedot. Äänievakuointijärjestelmiä suunnittelevat usein sähkösuunnittelutoimistojen asiaan erikoistuneet telesuunnittelijat. Lopputulos on tavallisesti erinomainen, mutta työ voidaan pilata työmaalla. Työmaakokouksessa sähkötöiden valvoja saattaa nimittäin hyväksyä poikkeavaa laitekantaa, joka ei tule palvelemaan sille asetettua lopullista käyttötarkoitusta. Hyväksyttämiskokouksissa ja hyväksyntäketjussa tulisikin olla mukana kohdetta suunnitellut telesuunnittelija, joka on paneutunut järjestelmän tuleviin käyttötarpeisiin. ”Käyttötarpeiden pohjalta suunnittelija valitsee toiminnallisesti sopivaa laitekantaa, jolla järjestelmä kannattaisi toteuttaa. Jos kokouksissa ei käydä detaljitasolla asioita läpi, saattaa olla, ettei rakennukseen tule sellaista järjestelmää, jonka tilaaja on odottanut saavansa”, Portin sanoo. Teksti ja henkilökuva: Matti Valli Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 12 KaKsi VyÖHyKettÄ, yKsi Valotaso, yKsi ratKaisU: DUoDimplus. Uusi ESYLUXin DUODIMplus-sarja yhdistää läsnäoloilmaisimen ja himmentimen yhteen tuotteeseen ja huolehtii tasaisesta valaistuksesta kahdella eri vyöhykkeellä – energiaa säästävästi, automaattisesti ja portaattomasti kaikkina vuorokaudenaikoina. Ainutlaatuinen plussa: kolmas kanava valaistukselle tai HVAC:lle. Plug&Play - asennus jossa mm. koululuokkiin ja halleihin sopiva tehdasasetus valmiina. performance for simplicity DUODIMPERIAATE ! UUtta ainutlaatuinen plussa: pD-c360i/24 3. kanava HVac:lle DUoDimplus tai valaistukselle. ESYLUX Suomi Oy | info@esylux.fi | www.esylux.fi AZ_DUODIMplus_Plaani_FIN_0512.indd 1 09.05.12 08:32 s e v e r i sähköinen tietotalo Sähköisen talotekniikan ST-kortit, lomakkeet, säädöstiedot ja ohjelmistot UUDET SÄHKÖSELOSTUSESIMERKIT – AMMATTILAISEN TEHOKAS TYÖKALU Luotettavuutta ja tehokkuutta Uudet sähköselostusesimerkit yhtenäistävät asiakirjakäytäntöjä ja ohjaavat voimassa olevien säädösten, standardien, ohjeiden ja ehtojen mukaisiin toteutustapoihin ja käytäntöihin. Noudattamalla esimerkkejä varmistat sen, että työt tulevat tehtyä kaikki vaatimukset täyttäen. Helppokäyttöisyyttä Esimerkkien käyttö on helppoa: Järjestelmäkohtaiset tekstit ovat yleisessä tekstimuodossa. Voit kopioida järjestelmäkuvaukset soveltuvilta osiltaan suoraan omaan dokumenttiisi. Linkkien avulla liikut helposti aineistossa eri osioiden välillä. Uusille ja nykyisille ST-kortiston käyttäjille Sähköinfo Oy on jakanut uuden selostusaineiston kaikille ST-kortiston tilanneille. Se on tehokkaimmin hyödynnettävissä kortiston verkkoversiossa osoitteessa www.sahkoinfo.fi/severi. Sähköselostusesimerkit sisältyvät ST-kortiston verkko- ja paperiversioihin sekä Super-lisenssiin. TT-lisenssin haltija saa käyttöönsä esimerkkien tele-, turva- ja automaatiojärjestelmien selostusosuudet. Lisätietoja: Kysy lisää uusista sähköselostusesimerkeistä ja koko Severi-palvelusta Pentti Härköseltä, puh. 09 5476 1309. Vaatimusten oikea ja täsmällinen määrittely yleiskaapeloinnin suunnittelussa Keskeisiä lähtökohtia kaapeloinnin suunnittelulle ovat mm. seuraavat asiat: • tietoliikennejärjestelmät ja -sovellukset, joita kaapeloinnin tulee tukea ja joiden käyttöön tulee varautua, • komponenttien kuten kaapeleiden ja liittimien valinta, • tietoliikennerasioiden määrä ja sijainti sekä jakamoiden ja laitehuoneiden sijainti ja koko, • kaapelireitit ja johtotiet mukaan lukien ulkokaapeleiden sisääntuontijärjestelyt, • asennetun kaapeloinnin ympäristöluokka (MICE), • EMC, maadoitus ja potentiaalintasaus, • paloturvallisuusnäkökohdat, • fyysiseen tietoturvaan liittyvät näkökohdat. Yleiskaapeloinnin suunnitteluvaiheessa päätetään monista asioista, joilla on vaikutusta kaapeloinnin koko elinkaaren ajan. Asiantuntevalla ja huolellisella suunnittelulla ja asennuksen laadunvarmistuksella saavutetaan luotettava ja suorituskykyinen kaapelointi, joka tukee tietoliikennesovelluksia pitkälle tulevaisuuteen, on helposti mukautuva muuttuviin käyttötarpeisiin ja jonka käyttö- ja ylläpitopitokustannukset ovat pienet. Laadukkaalla suunnitelmalla saadaan myös vertailukelpoiset tarjoukset sekä yksiselitteisin urakan sisältö. Yleiskaapeloinnin suunnittelussa on standardisarjan EN 50173 rinnalla aivan yhtä keskeisessä asemassa standardisarja EN 50174, joka sisältää kaapeloinnin suunnittelua, asennusta, käyttöä ja hallintoa koskevat vaatimukset ja suositukset. Suunnittelijan tulisi tuntea standardit EN 50174-1, -2 ja -3 hyvin ja ottaa niiden vaatimukset huomioon kaapeloinnin suunnittelussa. Standardissa EN 50174-1 on myös vaatimuksia ja suosituksia sekä muita tietoja, jotka on tarkoitettu kaapeloinnin omistajalle, kiinteistön rakennuttajalle ja arkkitehdille. Standardit EN 50174-2 ja -3 koskevat varsinaisesti kaapeloinnin asennuksen suunnittelua ja asennusta. On kuitenkin syytä huomata, että niissäkin on monia vaatimuksia, jotka vaikuttavat kaapeloinnin suunnitteluun jo alusta lähtien. Spesifiointi ja laadunvarmistus Standardi EN 50174-1 koskee: • kaapeloinnin spesifiointia ja laadunvarmistusta, • dokumentointia ja hallintoa, • käyttöä ja ylläpitoa. Standardi EN 50174-1 on jäsennelty siten, että siitä löytyy helposti eri osapuolia koskevat vaatimukset. SuunPlaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 14 tele&turvaPlaani nittelun kannalta tärkein on luku 4, jonka vaatimukset ja suositukset on tarkoitettu ensisijaisesti tietotekniikan järjestelmiä sisältävien kiinteistöjen omistajille. Omistajat voivat delegoida tiettyjä vastuita tietotekniikan kaapeloinnin suunnittelijoille, spesifioijille, operaattoreille ja ylläpitäjille. Luvun 5 vaatimukset ja suositukset on puolestaan tarkoitettu ensisijaisesti tietotekniikan kaapeloinnin asentajille. Standardin EN 50174-1 vaatimat keskeiset asiakirjat koskevat spesifiointia ja laadunvarmistusta. Kaapeloinnin omistajan tai tämän edustajan (esimerkiksi suunnittelijan) tulee laatia asennusspesifikaatio, jonka osat ovat tekninen spesifikaatio ja työn laajuus. Kaapeloinnin urakoitsijan puolestaan tulee laatia laatusuunnitelma, jonka kaapeloinnin omistajan tai tämän edustajan (esimerkiksi suunnittelijan) tulee hyväksyä ennen asennustyön alkamista. Kaapeloinnin omistajalla on velvoite kaapeloinnin hallinnosta, dokumenteista ja ylläpidosta. Laadukkaalla suunnittelulla ja urakoinnilla saadaan kaapeloinnin omistajalle kaapeloinnin lisäksi asennusta vastaavat dokumentit. Jos kaapeloinnin omistaja ei tiedä velvoitteita, niin suunnittelijan kuuluu ne kertoa. Suunnittelijan tehtävänä on muutenkin toimia kaapeloinnin omistajan asiantuntijana. Komponenttien oikeilla valinnoilla luodaan edellytykset sille, että vaadittu kaapeloinnin suorituskyky saavutetaan. Tämän vuoksi asennetun kaapeloinnin vaatimusten lisäksi tulisi myös erikseen määritellä komponenttien eli kaapeleiden ja liittimien vaatimukset. Viitestandardina tulisi aina ensisijaisesti käyttää asianomaisia eurooppalaisia standardeja eli EN 50173-sarjaa ja EN-komponenttistandardeja. Parikaapelin suojausrakenne tulisi määritellä standardoituja merkintätapoja käyttäen. Kuten esimerkiksi: U/ UTP, F/UTP, U/FTP, F/FTP, S/FTP, SF/FTP. Optiset kuidut määritellään kategorioilla. Valittavissa ovat monimuotokuidut OM3 ja OM4 sekä yksimuotokuitu OS2. Alempia kategorioita ei suositella. Vanhentuneita merkintöjä GK ja GI ei tulisi käyttää lainkaan. Myös parikaapeleiden parien kytkennät ja optisten kaapeleiden kuitujen polariteetti tulee määritellä kaikissa kaapeloinnin liitäntärajapinnoissa. Kuva 1. Luokan EA kerroskaapeloinnin vaatimuksia. Kaapeloinnin vaatimusten määrittely Kaapeloinnin vaatimukset tulee määritellä mahdollisimman yksikäsitteisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti. Vain riittävän tarkasti määritellyt vaatimukset mahdollistavat hinnallisestikin vertailukelpoiset tarjoukset. Oikea ja täsmällinen kaapeloinnin vaatimusten määrittely vaatii osaamista ja viitsimistä. Se on kaikkea muuta kuin vain ”pisteiden” laskemista. Suunnittelussa tulee tietää ensinnäkin se, mitkä kaikki vaatimukset tulee määritellä. Sen jälkeen tulee selvittää ja päättää näiden vaatimusten sisältö eli se, mitä vaaditaan. Asiakirjakokonaisuus, jossa vaatimukset esitetään, on standardin EN 50174-1 mukaan nimeltään tekninen spesifikaatio. Suomalaisessa suunnittelukulttuurissa teknisen spesifikaation muodostavat lähinnä sähköselostus, muut tekstimuotoiset spesifikaatiot sekä piirustukset. Kanava, luokka EA EN 50173-1 (2011) Kaapeloinnin rakenne, kokoonpano ja mitoitus: EN 50173-2 (2007) + A1 (2010) (Toimitilakiinteistöt) Teknisen spesifikaation ja laatusuunnitelman sisältöä koskevat vaatimukset sekä hallinnon, dokumentoinnin ja ylläpidon vaatimukset riippuvat kiinteistön tyypistä ja kaapeloinnin laajuudesta. Standardissa on määritelty kaapeloinnin asennuksen laajuudelle ja käytön laajuudelle kolme eri tasoa. Pysyvä siirtotie, luokka EA EN 50173-1 (2011) Kategorian 6A kaapeli: • Suojaamaton: EN 50288-11-1 (2012) • Suojattu: EN 50288-10-1 (2012) FD CP TO Kategorian 6A liittimet: • Suojaamaton: EN 60603-7-41 (2010) • Suojattu: EN 60603-7-51 (2010) Testaus: Pysyvä siirtotie tason IIIE testerillä EN 50346 (2002) + A1 (2007) + A2 (2009) mukaisesti *-tulosten käsittely sovittava EN 50174-1 (2009) + A1 (2011) mukaisesti (asennusspesifikaatio ja laatusuunnitelma) FD = kerrosjakamo, CP = keskityskohta (mahdollinen), TO = tietoliikennerasia = kytkentäkaapeli, kategoria 6A: EN 50173-1 (2011) Kuva 1 Kuva 2. Optisen runkokaapeloinnin (alue- tai nousukaapelointi) vaatimuksia. Kanava, OF-luokka EN 50173-1 (2011) Kaapeloinnin rakenne, kokoonpano ja mitoitus: EN 50173-1 (2011) Seuraavassa käsitellään standardin EN 50173-1 mukaisia vaatimuksia ja suosituksia toimitilakiinteistöjen yleiskaapeloinnin vaatimusten määrittelylle. Tämän artikkelin puitteissa ei ole kuitenkaan mahdollista käsitellä edes luettelon muodossa kaikkia standardissa esitettyjä vaatimuksia ja suosituksia, vaan ainoastaan keskeisimmät. OF-luokat: • OF-100 (vain OM) • OF-300 • OF-500 • OF-2000 • OF-5000 (vain OS2) • OF-10000 (vain OS2) Pysyvä siirtotie EN 50173-1 (2011) Optinen kaapeli: • Sisäkaapeli: EN 60794-2-sarja • Ulkokaapeli: EN 60794-3-sarja • Monimuotokuidut OM3 tai OM4: EN 50173-1 (2011) • Yksimuotokuitu OS2: EN 50173-1 (2011) PP Suorituskyky ja kokoonpano Asennettavan kaapeloinnin kaikkien osajärjestelmien (alue-, nousu- ja kerroskaapelointi) suorituskyky tulee määritellä kaapeloinnin suorituskykyluokkia käyttäen ja siten että kaapelointi täyttää suorituskykyä koskevat vaatimukset sille määritellyssä MICE-järjestelmän mukaisessa käyttöympäristössä. Kuten esimerkiksi: Kerroskaapeloinnin pysyvän siirtotien tulee täyttää luokan EA suorituskyky M1I1C1E1-luokan käyttöympäristössä. PP Optiset liittimet: • LC: EN 61754-20 • SC: EN 61754-4 MM: SPC-hionta SM: UPC-hionta Testaus: Pysyvän siirtotien vaimennus, kulkuaika ja pituus tehomittaparilla ISO/IEC 14763-3 mukaisesti. Testauskaapeleissa referenssitason liittimet. Syöttö EF-määrittelyn mukaisesti. Vertailutehon mittaus yhden testauskaapelin menetelmällä. PP = kytkentäpaneeli = optinen kytkentäkaapeli, EN 50173-1 (2011) Kuva 2 Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 15 Uudet Uudet HD-kameravalvontaHD-kameravalvontaratkaisutBoschilta Boschilta ratkaisut Lisätietoa Lisätietoawww.boschsecurity.fi www.boschsecurity.fi ... jatkuu Vaatimukset tulee määritellä myös seuraaville materiaaleille, osille ja asioille: • johtotiet, kaapit, kehikot, telineet, paneelit, kotelot ja tietoliikennerasiat, asennustarvikkeet ja asennusmenetelmät sekä maadoitus ja potentiaalintasaus • asennuksen ja käytön aikaiset ympäristöolosuhteet, kun ne ovat tiedossa: • M: mekaaniset vaikutukset: isku/jyskytys, tärinä, vetovoima, puristus, isku, taivutukset • I: epäpuhtauksien (nesteet, hiukkaset yms.) tunkeutuminen • C: ilmastolliset ja kemialliset vaikutukset: lämpötila-alue, lämpötilan muutosnopeus, kosteuden vaihtelualue mukaan lukien tiivistyminen ja jäätyminen, auringon säteily, nestemäinen tai kaasumainen kemiallinen saaste • E: sähkömagneettiset vaikutukset • lisäksi muut mahdolliset ympäristössä vallitsevat haitalliset tai vaaralliset tekijät sikäli, kun ne ovat tiedossa • • • • • • Koko joukko muita vaatimuksia ja tietoja Kaapeloinnin spesifiointiin kuuluvat myös seuraavien vaatimusten määrittely: • kaapeloinnin toiminnallista elinikää koskevat vaatimukset, • vaadittavat toimenpiteet, joilla estetään asiattomien pääsy käsiksi johtoteihin, johtotiejärjestelmiin, kaappeihin, kehikoihin, telineisiin, koteloihin ja kytkentäkaapeleihin, • ulkoisen verkon liitäntärajapintojen sijainti ja vaatimukset, • vaatimukset, jotka ovat tarpeen asennuksen suunniteltujen laajennusten kannalta, • kaapeloinnin komponenttien ja niihin liittyvien vaihtoehtojen saatavuutta koskevat vaatimukset ylläpitoa, korjausta ja laajennuksia varten asennetun kaapeloinnin koko toiminnallisen elinajan aikana, • kaapelointiin sovellettava hallintojärjestelmän taso, • dokumentointi, joka asentajan tulee toimittaa, mukaan lukien vaatimukset asiakirjojen tietojen linkittämisestä rakennuksen muiden teknisten järjestelmien asiakirjoihin, • dokumentoinnin muoto ja esitystapa (esim. yhteensopivuus hallintojärjestelmän kanssa), laatusuunnitelmaa koskevat vaatimukset, asentajan tehtäviin kuuluvat merkinnät ja merkintöjen vaatimukset, tarkastuksen ja testauksen vaatimukset, tarkastuksen ja testauksen dokumentoinnin muoto ja esitystapa, asennuksen hyväksymisvaatimukset, hyväksymistestien tulosten dokumentoinnin muoto ja esitystapa (esim. yhteensopivuus hallintojärjestelmän kanssa) sekä muut testaukseen liittyvät tiedot: esim. käytetyn testerin tyyppi, testauspäivämäärä, testaajan nimi, päättämiskohdan tunniste, suoritettu korjaustoimenpide, jos testaustulos on ollut hylkäävä, uuden testauksen tulokset. Laatusuunnitelmalla varmistetaan Asennusta koskeviin vaatimuksiin tulisi aina sisällyttää myös vaatimus laatusuunnitelmasta. Laatusuunnitelma on urakoitsijan vastuulla ja se tulee hyväksyttää tilaajalla tai tämän edustajalla ennen työn aloittamista. Laatusuunnitelmassa määritellään toimenpiteet ja menettelyt, joita soveltaen osoitetaan kaapeloinnin vaatimustenmukaisuus. Standardissa EN 50174-1 on esitetty laatusuunnitelman sisältöä koskevat minimivaatimukset. On huomattava, että standardien EN 50173-x mukaisuus edellyttää koko joukon muitakin asioita kuin esimerkiksi vaaditun suorituskykyluokan (esim. luokka EA) vaatimusten täyttymistä. Standardinmukaisuuteen kuuluu myös mm. laatusuunnitelma. Standardin vaatimusten mukainen laatusuunnitelmalomake on julkaistu ST-korttina 681.43. On erittäin suositeltavaa, että kaapeloinnin vaatimuksiin sisällytetään kyseisen ST-kortin mukaan laadittu laatusuunnitelma. Standardeista ja ST-korteista tukea Tarkempia tietoja ja ohjeita suunnittelusta ja sen vaatimuksista löytyy standardeista ja ST-korteista. Juuri julkaistu SFS-käsikirja 662 on tuhti tietopaketti opastavine johdantoteksteineen. ST-kortteja pyritään pitämään ajan tasalla siten, että ne vastaavat voimassa olevien standardien vaatimuksia. ST-kortistosta löytyvät mm. ohjeet suunnittelusta ja dokumentoinnista sekä sähköselostuksen mallit. Myös Viestintäviraston määräys 25 tulee ottaa huomioon. Teksti ja graafit: Pekka Koivisto, Pekka Koivisto Oy Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 16 Dali-säädin turvavalojen ohjaukseen KNX-taloautomaation tuotevalikoimasta löytyy DALI-valonsäädin, jolla voidaan ohjata myös turvavaloja. 64 DALI-liitäntälaitetta voidaan vapaasti asentaa 16 erilaiseen valaistusryhmään. Tuotteessa on porrasvaloautomaattitoiminto, joka soveltuu erityisesti käytäviin, portaikkoihin ja varastoihin. Käyttämällä erillistä vakiovalosensoria tai läsnäolotunnistinta vakiovalo ominaisuudella, on mahdollista optimoida energiankulutusta. Muunnin täyttää DALI-standardin EN 62386 koskien turvavalojen valvontaa ja ohjausta. Muuntimella voidaan myös testata ja valvoa turva- ja poistumistieverkkoa akkuineen. www.abb.fi/asennustuotteet ABB Oy PL 16, 06101 Porvoo Puh. 010 22 11 www.abb.fi/asennustuotteet Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 18 projektiPlaani Svenska Teatern sai uuden kuosin Vuonna 1866 rakennettu Helsingin ruotsinkielinen päänäyttämö Svenska Teatern on käynyt läpi merkittävän saneeraustyön ja muodonmuutoksen. Teatteri seisoo vanhalla tutulla paikallaan jokseenkin samannäköisenä kuin ennenkin, mutta toiminnallisesti siitä on syntynyt aivan uusi kokonaisuus. Teatteriesitysten yhtenä tarkoituksena on luoda katsojan kannalta uskottavia illuusioita. Nykypäivänä niiden aikaansaamisen tarvitaan kuitenkin huomattavasti paljon enemmän tekniikkaa kuin aikaisemmin. Vaikuttavaan lopputulokseen eivät enää riitä entisaikojen eväät eli näyttelijät, pahvilavasteet ja köysitekniikkaan turvautuva henkilökunta. Nyt teatteritaide joutuu kilpailemaan huomiosta lukuisten erilaisten teknisten medioiden kanssa, ja esityksistä on tullut mittavia tuotantoprosesseja, joissa hyödynnetään esimerkiksi kolmiulotteisia lavasteita ja vahvistettua ääntä. Nykyaikaisessa teatterissa, joka Svenska Teaternistakin tuli korjauksen jälkeen, on teknistä henkilökuntaa jo neljä kertaa esiintyjien verran, ja teknistä apuvälineistöä sitten sitäkin enemmän. Svenskanin suuri sali, jonka teatterissa kävijä pääasiassa näkee, kattaa vain noin 10 % koko kiinteistön neliöistä. Taidolla entisöity ja korjattu Kun suojeltua kulttuurimonumenttia korjataan ja saneerataan, yhtenä onnistumisen kriteerinä voidaan pitää sitä, että tilat näyttävät korjauksen jälkeenkin sangen samanlaisilta kuin ennen sitä, ja silti on saavutettu tavoiteltu toiminnallinen parannus. “Saneeraajan kannalta on suuri kiitos, kun katsojat eivät edes huomaa, että kohdetta on korjattu. Jos muutokset näkyvät liian selvästi, ne ovat todennäköisesti epäonnistuneet”, arvioi arkkitehti Stefan Ahlman, jonka vastuul(henkilökuva) Työ tehty on. Lopputulosta tarkkailevat tyytyväisenä Eero Kiljunen Haahtelasta (vas.), Erkki Hakanen Projectus Teamistä ja arkkitehti Stefan Ahlman. (vas.) Vanha kahvila Kafka sai uudet, puhtaat pinnat ja kaupan päälle myös uuden Café Thalia -nimen. (alla) Svenska Teaternin ulkoasu säilyi remontissa jokseenkin ennallaan. Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 19 Tietoa kiinteistöistä Tilaaja: Stiftelsen för Svenska Teatern i Helsingfors Rakennuttaja: Nya Teaterhus-Aktiebolaget Rakennuskustannusten enimmäishinta: 50 milj. euroa Pääsuunnittelija: arkkitehti Stefan Ahlman, Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Oy Rakennuttajakonsultti: Haahtela Sähkö-, tele- ja turvasuunnittelija: Projectus Team Oy Akustiikkasuunnittelija ja näyttämötekniikka: Akukon Oy Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 20 (vas.) Sisääntulo Erottajan puolelta on säilyttänyt entisen, arvokkaan ilmeensä. (yllä) Teatterin isoon saliin saatiin remontin ansiosta 150 paikkaa lisää. (oik.) Siirtyminen kerroksesta toiseen tapahtuu nyt vaivattomasti uusilla hisseillä. la on ollut Svenskanin suunnittelutyö. Hän on piirtänyt “toiminnallisesti uusiksi” koko teatterin, kuten hän itse asian määrittelee. Suuren salin katsomo, lämpiö ja porrashuone ovat edelleen samassa paikassa kuin ennenkin, mutta jokseenkin kaikki muu on muuttunut. Katsojan silmään se ei kuitenkaan pistä, koska suurin osa muutostöistä on näkymättömissä. Suureen saliin saatiin noin 150 paikkaa lisää siirtämällä valo- ja ääniohjaus muualle, joten katsomossa on tilaa nyt noin 700 hengelle. Kiinteistöön saatiin sisällytettyä myös kaksi pienempää näyttämöä eli 70-hengen studionäyttämö ja 150-paikkainen Amos. Vaatetiloja saatiin lisää pohjakerrokseen, jonne pääsee uutta portaikkoa pitkin. Myös wc-tiloja on lisätty. Esteetön rakennus, mieluisa työpaikka Korjaustyön tärkeimpiä tavoitteita oli rakennuksen esteettömyys. Ennen ei pyörätuolilla ollut helposti pääsyä moneenkaan paikkaan. Nyt uudet hissit kuljettavat katsojia sujuvasti kerroksesta toiseen. Toinen keskeinen tavoite oli työympäristön kohentaminen. Teatteria oli viimeksi saneerattu 1930-luvulla ja sen jälkeen pikkuhiljaa korjailtu “pala palalta” aina senhetkisten tarpeiden mukaan. Seurauksena oli varsinkin tekniikan puolella ratkaisuja, jotka yksinkertaisesti eivät täyttäneet työturvallisuuden vaatimuksia ja aiheuttivat tarpeettomia riskejä. Nyt henkilökunnallekin on saatu uudet, ajanmukaiset tilat ja muun muassa henkilöstöravintola. Rakennusta on laajennettu kaikkiaan noin 1000 neliöllä, vaikka ulospäin ei näy juuri mitään. Vanhan rungon sisällä on tehostettu Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 21 kellaritilojen käyttöä. Sen lisäksi on saatu uusia maanalaisia tiloja kaivamalla sekä Erottajan aukion alla että talon toisella puolella Stockmannin tavaratalon suuntaan. Pitkä projekti Teatterin korjaustyön suunnittelu alkoi jo vuonna 2005. Hankesuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2008, ja tekninen suunnittelu alkoi vuonna 2009. Valmis rakennus otettiin uudelleen käyttöön tämän vuoden helmikuun lopussa, jolloin alkoivat suurmusikaali ‘Kristina från Duvemålan’ esitykset. “Näin suurella hankkeella aloittaminen on ollut todella haasteellista, koska mitään varsinaista sisäänajoaikaa ei ole ollut”, huokaa Ahlman. Koko tekniikka joutui kerralla tulikokeeseen. Hankkeen kokonaiskustannus on ollut noin 50 miljoonaa euroa, ja se on myös pysynyt budjetissa. Kustannuksiin ovat osallistuneet muun muassa valtio noin 50 %:n osuudella, pääkaupunkiseudun kunnat, kiinteistön omistava Stiftelsen för Svenska Teatern i Helsingfors ja eräät muut säätiöt. Teatterin toimintaa pyörittää sen kannatusyhdistys. Hankkeen aikataulu oli pitkästä ajasta huolimatta kireä. Ja vaikka sen tavoitteet olivat selvät, matkan varrella jouduttiin tiheästi improvisoimaan, koska joka suunnalta ilmeni teknisiä rajoituksia. Tiukasti suojellun kulttuurirakennuksen muuntaminen esteettömäksi ei ole helppoa. 80 urakan kokonaisuus Teatterin korjaushankkeen rakennuttajakonsulttina toimi Haahtela, joka valvoi hanketta rakennuttajan puolesta. “Hankkeessa oli mukana kaikkiaan noin 80 urakoitsijaa, ja sen johtovelvollisuudet olivat Haahtelalla”, kertoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut Eero Kiljunen. (vas.) Svenskanin suuri sali, jonka teatterissa kävijä pääasiassa näkee, kattaa vain noin 10 % koko kiinteistön neliöistä. Koko mahtava tuotantotekniikka jää katsojilta piiloon. (kesk. yllä) Teatterin ompelimo sai uudet, ajanmukaiset työtilat. (kesk. alla) Näyttämötarvikkeet ja lavasteet valmistuvat nyt uudenaikaisissa verstaissa. (oik. yllä) Uutta tekniikkaa edustavat henkilökohtaiset tekstityslaitteet, jotka saa panttia vastaan lainaksi näytännön ajaksi. (oik. alla) Uusi, muunneltava kakkosnäyttämö Amos sai uudet tilat talon yläkerrasta. Amos-näyttämö vaatii runsaasti automatiikkaa sekä kilometreittäin sähkö- ja tietokonekaapeleita, kuten talon muutkin tilat. Tilaaja teki sopimukset suoraan urakoitsijoiden kanssa. Työmaalla toimintaa pyöritti 12 hengen projektiorganisaatio, ja suunnitteluryhmässä oli puolestaan edustettuina noin 20 eri alaa. Varsinainen rakentaminen alkoi kesäkuun alussa 2010, käyttöönottolupa saatiin joulukuussa 2011 ja lopullinen lupa tammikuussa 2012. Suurimpia yksittäisiä toimenpiteitä oli talon perustusten vahvistaminen, koska niiden pelättiin alkavan lahota ja vajota. “Perustukset saivat vahvistusta 2,5 kilometrin suihkupaalutuksesta, mikä oli vaativin yksittäinen työsuoritus”, Kiljunen arvioi. Noin 15 % kustannuksista meni pelkästään teatteritekniikan hankintoihin ja asennuksiin. Kaapelimaraton Svenskanin sähkösuunnittelusta vastasi äänentoistoa ja teatteritekniikkaa lukuun ottamatta Projectus Team Oy. “Akukon Oy mietti asiat toiminnan kannalta, ja me ratkaiPlaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 22 simme ne käytännössä”, täsmentää työnjakoa projektipäällikkö Erkki Hakanen Projectus Teamista. “Kaapeleita on monimutkaisen tekniikan vuoksi tarvittu aivan uskomattomia määriä, suorastan kymmeniä kilometrejä, eikä tällaisen piuhamäärän piilottaminen rakenteisiin ole mikään pikkujuttu museotasoisessa saneerauskohteessa”, hän huomauttaa. Eikä ratkaisuksi riitä se, että tehdään tämän hetken tarpeisiin vastaava teatteri, vaan samalla pitää luoda kiinteistön perusinfra vuosikymmeniksi eteenpäin. “Ratkaisujen pitää joustaa ja elää vuodesta toiseen, ja piuhojen pitää olla vaihdettavissa ja ylläpidettävissä tilanteesta toiseen”, hän kuvailee hankkeen haasteita. Teatterissa on paljon enemmän tekniikkaa kuin nykyaikaisessa toimistotalossa: äänentoistoa, ohjaustekniikkaa, rikosilmoitusjärjestelmä ja kulunvalvontaa, kaiken “normaalin” kuten valaistuksen sähkösyöttöjen lisäksi. “Kyllä jokseenkin kaikki sähkösuunnitteluun liittyvät tuotenimikkeet tulivat projektin aikana käyttöön”, Hakanen toteaa. Projectus Teamillä oli hankkeen eri vaiheissa mukana 5–6 henkeä. Hakaselle Svenskan oli jo uran neljäs teatteriprojekti. Teksti ja haastattelukuvat: Anna-Maija Gruber Kuvat: Paavo Lehtonen Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 23 Työkalut tietomallinnuksen ostamiseen Suomalaiset rakennusalan ammattilaiset ovat tehneet tietomallinnuksen maailmanhistoriaa. Päivitetyt yleiset tietomallinnusvaatimukset antavat tilaajille konkreettisia työkaluja tietomallinnuspohjaisen suunnittelun hankkimiseen. Ostaja saa käsityksen siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei. Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 24 suunnitteluPlaani ”Tietomallinnus on perinteisen 2D-suunnittelun päälle rakentuvaa korkeamman tason suunnittelua. Kun tilaaja tilaa pelkän suunnitelman, hän tilaa nipun piirustuksia. Tietomallipohjaisen suunnitelman tilaaminen tarkoittaa rakennuksen virtuaalista mallia, joka on rakennettu perinteisten suunnitelmien päälle”, toteaa tietomallipäällikkö Tero Järvinen Granlund Oy:stä. Tietomallinnus edellyttää uusia sopimusmalleja Mallintamalla osasuunnitelmat tarkentuvat ja infoa saadaan näkyville aikaisempaa enemmän. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan, jotta jokainen osapuoli pääsee vaadittavaan tarkkuustasoon. Projektipäälliköiden ohella myös mallintajien pitää istua samassa pöydässä. Kaikkia tietomallinnuksen hyötyjä ei voida konkretisoida nykyisellä suunnittelukäytännöllä, jossa jokainen suunnitelma tilataan erikseen ja joiden pohjalta urakoitsijat alkavat tehdä töitään erillisillä sopimuksilla. Käytännössä suunnittelijalla ja urakoitsijalla ei ole lainkaan velvollisuutta yhteistyön tekemiseen. Ratkaisu kaipaa uusia sopimusmalleja, ja tällainen on esimerkiksi IPD, Integrated Project Delivery. Usein mallintajat ovat eri henkilöitä kuin varsinaiset suunnittelijat, jotka saattavat olla hitaampia virtuaalipuolella. Perusidea ei ole kuitenkaan muuttunut: ensin suunnitellaan ja sitten mallinnetaan. Mallinnuksen tehtävä on tarkentaa suunnitelmaa. Tero Järvinen on tutustunut malliin USA:ssa. IPD-projektissa eri tahot suunnittelijoista urakoitsijoihin saavat käyttöönsä yhteisen rahapotin. Työtä tehdään yhteisellä sopimuksella. Pyrkimys on tehdä tilaajan tavoitteet täyttävä rakennus sillä kustannuksella joka on arvioitu. Jos tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteistyössä keksitään kustannuksia säästäviä ratkaisuja, saadaan niistä taloudellinen hyöty kaikille osapuolille. Voitto jaetaan etukäteen sovittujen prosenttiosuuksien mukaan. Kaikkien intressien mukaista on puhaltaa yhteen hiileen, sillä IPD-mallissa jaetaan myös tappiot. ”Uudessakin maailmassa suunnittelijan ammattitaito on edelleen kaiken lähtökohta. Mallinnus on osa mietityn suunnitelman toteuttamista”, pohtii Järvinen, joka oli mukana Yleiset tietomallivaatimukset laatineessa toimikunnassa. Käyttötarkoitus avattava Tietomallinnusta koskevaa suunnittelutarjousta kysyttäessä mallin käyttötarkoitus tulee avata. Mikäli tarjouskyselyssä pyydetään suunnittelutarjous, ja sivulauseessa todetaan, että työ tehdään tietomallipohjaisena, niin se ei tarkoita juuri mitään, koska tarjouksen antaja ei tiedä mitä ollaan tilaamassa. ”Tätä pitäisi tavoitella Suomessakin. Kun talotekninen suunnittelija on saanut yleissuunnitteluvaiheen suunnitelmat valmiiksi, niin ainakin talotekninen urakoitsija olisi saatava mukaan projektiin laatimaan yhdessä geometriamallia. Suunnittelija suunnittelisi ja mallintaisi kuten aikaisemmin, mutta keskustelisi urakoitsijan kanssa, miten hän haluaa asennusteknisesti verkostot mallinnettavan”, Järvinen sanoo. ”Tilaajan täytyy selvittää itselleen mallinnuksen käyttötarkoitukset ja ne on mainittava tarjouskyselyssä: miksi ja mitä käyttötarkoitusta varten suunnitteilla oleva rakennus tietomallinnetaan, mitä mallilla aiotaan tehdä ja mitä hyötyä siitä halutaan”, Tero Järvinen sanoo. Mallisuunnitelma voidaan tilata vaikkapa päätöksenteon helpottamiseksi, jolloin sen ei tarvitse olla yksityiskohtainen. Tarkoitus voi olla myös pelkästään massaluetteloiden laatiminen kustannuslaskentaa varten tai työmaan toiminnan helpottaminen. Pisimmillään mallilla voidaan pyrkiä helpottamaan rakennuksen elinkaaren aikaista huolto- ja ylläpitotoimintaa. Näitä asioita ei aikaisemmin ole avattu missään päin maailmaa. IPD:ssä asioita tehdään yhdessä ja ollaan vastuussa omasta tekemisestä myös muille osapuolelle. Muiden mukanaolijoiden työtä pyritään helpottamaan, koska jokainen on taloudellisesti kiinni samassa rahapotissa. Yhdysvalloissa tunnetaan käsite "Big Room", jossa kaikki osapuolet tekevät töitä työmaan samassa toimistossa suuren työmaan vieressä. Tärkeätä on mainita, että kaikilta vaaditaan tietomalli. Mikäli rakennesuunnittelija ei tee mallia, niin talotekniikkasuunnittelijat ovat hukassa, koska heillä ei ole ympäristöä johon he oman työnsä tekisivät. Aikaisemmin puhuttiin Allianssi-mallista, joita on käytetty Suomessakin ainakin infrarakentamisessa. Allianssi ja IPD eroavat toisistaan ainakin sopimusteknisesti. ”Talotekniikan suunnittelija pystyy toki piirtämään oman mallinsa arkkitehtimallin pohjalle, mutta jos rakennesuunnittelijan osuus puuttuu, niin lopputulosta ei voi käyttää työmaalla, koska rakenteiden kuten palkkien sijaintia ei tarkasti tiedetä”, Järvinen sanoo. Sähköpuolen erikoisuus Ohjeissa on kytkennät taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelon 2012 (TATE-TELU) ruksiviidakkoon. Kun tilaaja tietomallisuunnittelua tilatessaan ruksaa esimerkiksi kohYleiset tietomallivaatimukset 2012 julkistettiin Espoon Dipolissa maaliskuun lopussa. Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 25 ”Tietomallinnus muuttaa yhteistyökuvioita, johtamista ja sopimusmalleja”, Tero Järvinen sanoo. Salon Kaupungintalon visualisointi ja talotekniikkasuunnittelu on Granlund Oy:n käsialaa. dan "tehdään massalistat", niin tietomallivaatimuksissa oleva linkki kertoo, mitä toimenpiteitä asia tarkoittaa. Talotekniikkaosiossa kuvataan aluksi lvi- ja sähkösuunnittelulle yhteiset prosessipuolen asiat. Sähkön erikoisuutena on, ettei jokaista pistorasiaa ja kytkintä vaadita mallintamaan jokaiseen huoneeseen. Malliin valitaan mallihuoneita, jotka mallinnetaan tarkasti kytkimineen ja rasioineen. Tilaa vievät asiat, kuten valaisimet ja sähkökeskukset, mallinnetaan kuitenkin tarkasti. ”Suunnittelu- ja rakentamisprosessin aikana isoissa hankkeissa kuten sairaaloissa kytkimien ja pistorasioiden sijaintipaikka muuttuu moneen kertaan matkan aikana, joten jokaisen mallintaminen olisi ajanhukkaa. Ongelmaa ei olisi, mikäli paikka tiedettäisiin varmasti etukäteen eikä se muuttuisi matkan varrella”, Järvinen kuvaa. Kerrostalossa, joka tehdään myytäväksi, on toki järkevää mallintaa kaikki pistorasiat ja kytkimet, jotta tietoa voidaan käyttää myynnin edistämiseen. Teksti ja henkilökuva: Matti Valli Visualisointikuvat: Granlund Oy Yleiset tietomallinnusvaatimukset löytyvät osoitteesta www.buildingsmart.fi. Senaatista se alkoi Senaatti-kiinteistöt laati vuonna 2007 tietomalleille omat vaatimuksensa. Sitä ennen rakennuttajat, sekä arkkitehti- ja suunnittelutoimistot pyörittivät omia mallejaan, jotka eivät välttämättä sopineet yhteen muiden osapuolten käyttämien mallien kanssa. ”Senaatin tietomallivaatimukset olivat aikaansa edellä, varsinkin kun ne laadittiin tilanteessa, jossa ohjelmistot olivat varsin kehittymättömiä. Tuohon aikaan tietomallinnuksen ideaa ei kaikissa suunnittelutoimistoissa välttämättä edes hyväksytty”, Tero Järvinen kertoo. Senaatin vaatimukset antoivat selvät vaatimukset sekä yhteispelisäännöt ainakin rakenne- ja arkkitehtipuolelle. Senaatti rahoitti homman, joten yleisesti puhuttiin Senaatin tietomallinnusvaatimuksista. Vaatimukset olivat sinänsä hyvät, mutta ne olivat oman aikansa tuote, jota laadittaessa käytännön kokemuksia ja esimerkkejä ei juurikaan ollut käytettävissä. Päivitysprojektin kirjoitusosuus lähti liikkeelle vuoden 2011 alussa. Senaatin ohella kustannuksia tuli projektin aikana jakamaan muitakin rakennuttajia, urakoitsijoita, arkkitehteja sekä rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijoita. Hanke eteni nopeasti. Kaikilla mukanaolijoilla oli takanaan monta toteutettua projektia, joten asiat tunnettiin konkreettisesti käytännön tasolla. Projektin aikana nimi otsikkopapereissa muuttui muutaman kerran. Alkuun puhuttiin CoBIM-vaatimuksista, myöhemmin kansallisista tietomalliohjeista, kansallisista tietomallivaatimuksista ja lopuksi yleisistä tietomallivaatimuksista. Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 26 Pentagon Design, Helsinki Kuva: Tomi Nuotsalo Lediratkaisut toimistovalaistukseen Ledivalaistus tarjoaa energiansäästöä, kaunista valoa ja tyylikästä valaisinmuotoilua. Philips on luotettava yhteistyökumppani, jonka laajalla, innovatiivisella valaisinvalikoimalla toteutat haas teellisimmatkin toimistovalaistusprojek tisi. Kuvassa Pentagon Designin uusi toimis to, joka on valais tu 100prosenttisesti ledeillä. www.philips.fi/lighting Sähköalalle visio tulevaisuudesta Kiinnostus omaa energiankäyttöä kohtaan kasvaa jatkuvasti ja kulutusta halutaan hallita nykyistä paremmin. Lisääntyvä rakennusten sähköistys ja kasvava sähköinen liikenne palvelevat meitä taustallaan älykäs sähköverkko. "Hyvinvointia sähköllä – visio 2030" on Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n ja Sähkösuunnittelijat NSS ry:n yhteinen näkemys tulevaisuudesta ja sähkön roolista osana ihmisten elämää ja hyvinvointia. Toukokuussa Tiedekeskus Heurekassa järjestettyyn julkistusseminaariin osallistui 160 päättäjää ja asiantuntijaa. Hyvinvointia sähköllä – Visio 2030 Viisi teemaa ihmiselle Iltapäivän esityksissä syvennettiin vision viittä teemaa: Jokainen on tietoinen energian kulutuksestaan ja vaikuttaa siihen. Rakennukset ovat energiatehokkaita ja tuottavat itse käyttämänsä energian. Sähköverkoissa on älyä. Sähköä käytetään laajasti liikenteen energiana. Eläminen on entistä turvallisempaa ja mukavampaa. Esityksissä yksittäinen ihminen sijoitettiin oman jokapäiväisen elämänsä keskipisteeseen aktiiviseksi toimijaksi, mutta ilman vaatimusta teknisten järjestelmien käytöstä. Hyvinvoinnin lähteet liittyvät kotiin, työhön, yhteydenpitoon, palveluihin ja liikkumiseen. Rakennusten ja liikenteen lisääntyvän sähköistyksen sekä älykkään sähköverkon iltapäivän esiintyjät näkivät mahdollistajana, joka voi parantaa ratkaisevasti ihmisen hyvinvointia ja turvallisuutta. Rohkeutta ja näkemystä päätöksiin Teknologia on valtaosaltaan jo olemassa niin sähköistykseen kuin hajautettuun päästöttömään sähkön tuotantoonkin auringosta ja tuulesta. Tärkeinä kehitysalueina nähtiin sähköverkot ja akut, joskin näilläkin rintamilla edetään nopeasti. Eri järjestelmien yhteensopivuutta on syytä edelleenkin parantaa standardoimalla. Alan toimitusketjulla on valmius mittaviinkin uuden teknologian hankkeisiin. Tilaisuudessa esitetyn selvityksen mukaan sähkötukkuliikkeiden päättäjät pitävät todennäköisenä vision toteutumista jopa ennen vuotta 2030. Tähän pääsemiseksi seminaariesiintyjät kannustivat erityisesti kiinteistön omistajia investoimaan energiatehokkuutta ja käyttäjien tarpeita palvelevaan sähköistykseen. SÄHKÖVERKOISSA ON ÄLYÄ Energian käyttäjiä, tuottajia ja varastoja, kuten sähköautoja, yhdistää älykäs sähköverkko. Se ottaa vastaan ja tarjoaa hajautetusti tuotettua energiaa. Älykäs verkko varmistaa, että sähköä on kaikkialla riittävästi ja häiriöttömästi käytettävissä. Se tasaa kulutuksen ja tuotannon eroja, jolloin päästöttömän tuuli- ja aurinkoenergian osuutta voidaan edelleen lisätä. Tärkeimpänä vaatimuksena vision toteutumiselle nähtiin, että yhteiskunnalliset päättäjät heräisivät sähkön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tekisivät näkemyksellisiä päätöksiä käynnistäen rohkeasti laajoja hankkeita. Näin päästäisiin esimerkiksi sähköisen liikenteen ja sähkön pientuotannon suhteen Suomessakin liikkeelle. Energian lisäksi verkot välittävät myös toimintaa ohjaavaa tietoa. Lisätiedot: www.stkliitto.fi, www.nssoy.fi Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 28 suunnitteluPlaani JOKAINEN ON TIETOINEN ENERGIANKULUTUKSESTA JA VAIKUTTAA SIIHEN RAKENNUKSET OVAT ENERGIATEHOKKAITA JA TUOTTAVAT ITSE KÄYTTÄMÄNSÄ ENERGIAN Kodeissa ja työpaikoilla käytetään energiaa hallitummin kuin ennen. Oman energiankulutuksen seuranta on helppoa ja kiinnostavaa. Rakennukset tarvitsevat nykyistä vähemmän lämmitysenergiaa. Vanhat talot on uudistettu energiatehokkaiksi ja uudet ovat nollaenergiataloja. Tarvittavan energian määrä ja hinta vaikuttavat päivittäisiin valintoihin. Kulutus halutaan pitää alhaisena ja ajoittaa hintavaihteluiden mukaisesti. Rakennukset tuottavat uusiutuvaa energiaa auringosta, tuulesta sekä ilman ja maan lämmöstä. Ne varastoivat osan siitä esimerkiksi sähköautoon ja myyvät ylijäävän sähkön verkkoon. Älykäs sähköistys ja kodinkoneet varmistavat, että kokonaisuus toimii säästäen energiaa ja rahaa. SÄHKÖÄ KÄYTETÄÄN LAAJASTI LIIKENTEEN ENERGIANA Sähköajoneuvot palvelevat työmatkaliikennettä ja päivittäistä asiointia. Julkisen liikenteen, jakeluautojen ja työkoneiden käyttövoimana on yhä useammin sähkö. Älykkäät sähköistys- ja automaatioratkaisut ohjaavat toimintoja pitäen huolta asukkaista ja ympäristöstä. ELÄMINEN ON ENTISTÄ TURVALLISEMPAA JA MUKAVAMPAA Häiriötön sähkönsaanti on itsestään selvää kaikkialla Suomessa. Melu, hiukkaspäästöt ja muut ympäristöhaitat ovat selkeästi vähentyneet. Sähköistys lisää mukavuutta ohjaamalla mm. valaistusta ja ilmanvaihtoa asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Latausverkosto kattaa asutus- ja liikekeskukset ympäristöineen. Nopean latauksen asemia on pääväylien varsilla ja haja-asutusalueilla. Helppo yhteydenpito tietoverkkojen välityksellä tuo palveluja kotiin ja parantaa elämisen laatua. Älykäs talo lisää turvallisuutta ja hyvinvointia. Ikääntyvienkin arkiaskareet sujuvat ja elämä on mukavaa. Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 29 Sähköenergian tuntimittaustietojen hyödyntäminen kiinteistön sähkönkulutuksen analysoinnissa Nykyiset kiinteistöjen sähköenergian mittausjärjestelmät kykenevät tuottamaan erittäin paljon tietoa kiinteistöjen sähköenergian kulutuksesta. Sen sijaan, että kiinteistön sähköenergian kulutus käydään lukemassa muutaman kerran vuodessa, saadaan tuntimittaukseen kykenevillä sähköenergia-analysaattoreilla jopa 8760 mittaustietoa vuoden aikana. Tietomäärän kasvu antaa aivan uusia mahdollisuuksia sähköenergian kulutuksen seurantaan ja kiinteistöjen sähköenergian kulutuksen analysointiin. toimivuuden tutkimista. On kuitenkin mahdollista, että kiinteistön sähkönkulutus on täysin normaalia, vaikka tuo raja ylittyisi. Nämä kiinteistöt eivät kuitenkaan ole perinteisiä toimistokiinteistöjä, vaikka ne jossain yhteyksissä sellaisiksi määritelläänkin. Diplomityön tavoitteena oli luoda analysointimetodi runsaalle sähköenergian kulutusdatalle sekä luoda kiinteistöille tyypillinen sähköenergian kulutuskäyrä. Työssä käytettiin Senaatti-kiinteistöjen Etelä- ja Länsi-Suomen kiinteistöjen tuntimittaustietoja. Kiinteistöjä oli tietokannassa noin kaksi sataa. Näistä työ rajattiin käsittämään toimistokiinteistöiksi laskettavat rakennukset, joita oli tietokannassa 52. Sähköenergian mittaustietoja oli saatavilla näistä kiinteistöistä vuosilta 2004-2010. Sähköenergian suhteellinen keskikulutus kuukaudessa Kiinteistöjen erilaisista ominaiskulutuksista huolimatta pyrittiin saamaan vertailuaineistoksi toimistokiinteistöjen sähköenergian keskikulutus kuukaudessa. Jotta erikokoisten kiinteistöjen sähköenergian kulutusmäärät saatiin keskenään vertailtavalle tasolle, suhteutettiin kunkin kiinteistön keskimääräinen sähköenergian kuukausikulutus kunkin tutkimusvuoden keskimääräiseen kuukausikulutukseen. Tämän lisäksi painotettiin kunkin kuukauden keskimääräinen sähköenergian kulutus kuukausien pituudella, jotta saatiin selville kullekin kuukaudelle tyypillinen sähköenergian kulutus vertailtavana suhdelukuna. Tutkittujen kiinteistöjen sähköenergian kulutustiedoista luotiin kolme vertailuaineistoa, joiden perusteella kiinteistöjen sähköenergian kulutusta voidaan analysoida. Nämä ovat sähköenergian ominaiskulutus (kWh/m2), sähköenergian suhteellinen keskikulutus kuukaudessa sekä painotettu tyyppikulutuskäyrä. Sähköenergian ominaiskulutus Vaikka tutkitut kiinteistöt oli Senaatti-kiinteistöjen toimesta luokiteltu toimistokiinteistöiksi, ei tämä kuitenkaan tarkoittanut sitä, että kiinteistöjen sähköenergian kulutus olisi ollut keskenään samankaltaista. Ominaiskulutus laskettiin kiinteistöjen bruttopinta-alaan suhteutettuna vuotta kohden ja tuloksena oli huikea jakauma noin 40 kWh/m2 - 130 kWh/m2. Ominaiskulutusten keskiarvo oli 78 kWh/m2 vuodessa. Kyseisistä tiedoista saatiin selville, että sähköenergian kulutus toimistokiinteistöissä on suurimmillaan talvikuukausina tammi-maaliskuussa, mutta elokuussa sähköä kuluu lähes yhtä paljon. Talvikuukausien kulutuksen syynä ovat pimeys ja lämmitystarve, elokuun kulutushuipun selittää kiinteistöjen jäähdytystarve sekä suuri käyttöaste. Vähäisintä sähköenergian kulutus oli huhtitoukokuussa. Kyseisestä jakaumasta voidaan sanoa, että toimistokiinteistön normaali vuosittainen sähköenergian ominaiskulutus on välillä 50-90 kWh/m2. Tämän rajan ylittävä sähkön kulutus vaatii tarkempaa sähköjärjestelmien Painotettu tyyppikulutuskäyrä Tarkimmaksi vertailuaineistoksi pyrittiin laskemaan yleispätevä tyyppikulutuskäyrä, jota voidaan käyttää suoraan Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 30 suunnitteluPlaani kiinteistöjen sähkön kulutuksen analysointiin. Yleispätevää tyyppikulutuskäyrää ei työssä kuitenkaan pystytty luomaan kiinteistöjen erilaisuuden takia, joten päätettiin laskea kullekin kiinteistölle oma keskimääräinen tyyppikulutuskäyrä viikon pituiselle ajalle. Näitä tyyppikulutuskäyriä korjattiin edellä lasketulla kuukauden suhteellisella keskikulutuksella ja vertailtiin toteutuneeseen sähkön kulutukseen. Toteutunut sähkönkulutus saatiin melko hyvin arvioitua kyseisellä painotetulla tyyppikulutuskäyrällä, mutta heikkoutena nähtiin kulutushuippujen ja viikonloppukulutuksen arviointi. Nämä eivät kuitenkaan ole merkittäviä tekijöitä kiinteistön sähköenergian kokonaiskulutuksessa, vaan huomattavan suuri osa kiinteistön sähköenergiasta kuluu kiinteistön pohjakuormassa. Työn tulokset ja johtopäätökset Työn tuloksena saatiin selville, että yleispätevää tyyppikulutuskäyrää on lähes mahdoton luoda. Suurena ongelmana nähtiin tutkittavien kiinteistöjen erilaisuus, joten kiinteistöistä olisi pitänyt tehdä vielä lisäkarsintaa. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä keskenään samankaltaisia kiinteistöjä lämmitystavan, koon, iän ja jäähdytyksen suhteen ei ollut tietokannassa riittävästi. Tämän lisäksi kiinteistöjen kuvaukset olivat sen verran puutteellisia, että riittävän tarkkaa kuvaa kiinteistöjen toiminnasta ei loppujen lopuksi saatu. VELA ROUND -VALAISIN KOOT: 170-1500 mm ASENNUS: ripustus, pinta- tai uppoasennus Tästä huolimatta saavutettiin kolme sähköenergian kulutuksen analysointitapaa, joilla pystytään arvioimaan, kuluuko kiinteistössä sähköä vähän vai paljon. Parhaiten yllämainituista analysointimetodeista toimii toteutuneen pohjakuorman ja kulutuspiikkien vertailu painotettuun tyyppikulutuskäyrään. Kyseisten sähkönkulutuksen analysointitapojen ongelmat tulevat esiin siinä, että tuntikulutuskäyriä tarkastelemalla ei voida kertoa, mikä laite toimii epänormaalisti, koska mittausalueet ovat todella laajoja kokonaisuuksia. Menetelmiä voidaan kuitenkin kehittää esimerkiksi tarkentamalla eri vuorokausien määrittelyä, lisäämällä menetelmään lämpötilakerroin sekä muuttamalla menetelmä reaaliaikaiseksi. Teksti: DI Heikki Wilén Heikki Wilenin elokuussa 2011 valmistunut diplomityö ”Toimistokiinteistön sähköenergian mittaustiedon analysointi ja hyödyntäminen” on tehty Tampereen Teknillisen Yliopiston Sähköenergiatekniikan laitoksella Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:lle. Sähkösuunnittelijat NSS ry:n myöntämän apurahan saanut diplomityö on luettavissa Tampereen Teknillisen Yliopiston Sähköenergiatekniikan laitoksen kotisivuilla. Teclux Oy puh. 09-2252 410 www.teclux.fi VALO ON VIESTI Aurinkosähköjärjestelmien standardoinnista Aurinkosähköjärjestelmä muuttaa auringon säteilyn energiaa sähköenergiaksi. Järjestelmät voidaan jakaa kahteen päätyyppiin. Ne ovat valosähköiset järjestelmät (Photovoltaic, PV) ja aurinkolämpövoimalat (Concentrated solar power, CSP). Aurinkolämpövoimalat ovat uutta tekniikkaa ja tehoiltaan megawattiluokan järjestelmiä. CSP-tekniikan standardointi aloitettiin sähköalan kansainvälisessä standardoimisjärjestössä, IEC:ssä (International Electrotechnical Commission) vuonna 2011 perustamalla uusi komitea IEC TC 117 Solar thermal electric plants. Alkuvaiheessa sen tehtävänä on laatia standardeja aurinkolämpövoimaloiden lämpösäteilyn keskittämislaitteille sekä lämpövarastoille. Ensimmäisten standardien odotetaan valmistuvan muutaman vuoden kuluttua. sähkön pientuotannosta ja erikoissovelluksista aina megawattiluokan voimalaitosinstallaatioihin. Tämän tekniikan standardointia tehdään komiteassa IEC TC 82 Solar photovoltaic energy systems. Tähän mennessä se on laatinut 57 julkaisua PV-järjestelmissä käytettäville komponenteille, moduuleille, inverttereille, mittausmenetelmille, järjestelmäsuunnitteluun sekä erikoissovellutuksille. Turvallisuus aurinkosähköön perustuvassa pientuotannossa Sähköverkkoon kytkettyjen valosähköisten järjestelmien (PV-järjestelmät) odotettu käyttöikä on vuosikymmeniä. Tämä sisältää järjestelmän kunnossapidon tai todennäköiset muutokset jossakin elinkaaren vaiheessa. Rakennus tai sähkölaitteistot jotka ovat valosähköisten paneelistojen lähiympäristössä, altistuvat todennäköi- Valosähköiset järjestelmät (PV-järjestelmät) on yleisemmin käytetty tekniikka. Siinä PV-paneeliin saapuvien fotonien energia siirretään tasasähkönä ensin akkuun tai invertterin kautta vaihtosähköverkkoon. Käytännön sovelluksia löytyy erilaisista saarekekäytöistä, kuluttajien Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 32 suunnitteluPlaani sesti (esim. katon lähellä) myös paneelistoon tehtäville muutoksille (rakenteelliset tai sähköiset) niissä kodeissa joissa on käytössä valosähköinen energiajärjestelmä. Järjestelmän omistaja saattaa vaihtua elinkaaren aikana. Tämä on huomioitava erityisesti jos PV-laitteisto on asennettu rakennukseen. Turvallisuuden kannalta on alusta lähtien oleellista laatia ja ylläpitää tarkoituksenmukainen järjestelmän dokumentaatio, joka säilytetään joko järjestelmässä tai sen lähiympäristössä. Ainoastaan näin meneteltäessä voidaan varmistaa valosähköisen energiajärjestelmän turvallisuus ja suorituskyky. PV-laitteiston sähköasennukset SFS 6000-7-712 ja tarkastukset Standardisarjan SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset, osassa 7 esitetään lisävaatimuksia erikoislaitteistoille. Sen alaosassa 712 esitetään vaatimukset aurinkosähköisille tehonsyöttöjärjestelmille. PV-järjestelmä on erikoislaitteisto, jonka käyttöönottoon ja tarkastamiseen on olemassa oma standardi, SFS-EN 62446. Se sisältää lisävaatimuksia standardin SFS 6000-6 Tarkastukset, soveltamiselle PV-laitteistolle. PV-laitteiston käyttöönotto, tarkastukset ja dokumentointi Standardissa SFS-EN 62446 esitetään vaatimukset sähköverkkoon kytketyille PV-laitteistojen käyttöönottotesteille, järjestelmän tarkastuskriteerit sekä järjestelmän dokumentointivaatimukset. Standardia sovelletaan sähköverkkoon kytkettyjen valosähköisten järjestelmien asennuksen jälkeisiin tarkastuksiin, aistinvaraisiin tarkastuksiin sekä käyttöönoton jälkeen tehtyjen kunnossapidon ja muutostöiden tarkastuksiin. Standardin SFS-EN 62446 suomennoksessa standardiviitteet on korjattu vastaamaan SFS 6000-7-712:2012 kappalenumerointia. Standardi on tarkoitettu sähköverkkoon kytkettyjen valosähköisten tehonsyöttöjärjestelmien suunnittelijoiden, sähköurakoitsijoiden ja tarkastajien käytettäväksi. Aiheeseen liittyvät julkaisut Seuraavat julkaisut ja valmisteilla olevat ehdotukset liittyvät pientuotannon ja PV-järjestelmän suunnitteluun, asentamiseen ja tarkastamiseen: • SFS 6000-6 Pienjännitesähköasennukset - Tarkastukset • SFS 6000-7-712 Pienjännitesähköasennukset - Valosähköiset tehonsyöttöjärjestelmät • SFS-EN 62446 Sähköverkkoon kytketyt valosähköiset järjestelmät. Minivaatimukset järjestelmän dokumentaatiolle, käyttöönottotesteille ja tarkastuksille • SFS-EN 50438 Tekniset vaatimukset yleisen pienjännitejakeluverkon kanssa rinnan toimiville mikrogeneraattoreille • Draft IEC 62548 Valosähköisten tehonsyöttöjärjestelmien suunnitteluvaatimukset (valmisteilla) • Draft prEN 50XXX Rakennuksiin integroidut ja liitetyt valosähköiset järjestelmät (valmisteilla) Lisätietoja aurinkosähköjärjestelmien standardoinnista saa SESKOsta (www.sesko.fi) ryhmäpäällikkö Arto Sirviöltä. Standardi sisältää vaatimuksia asiakkaan PV-laitteiston luovutusdokumentaatiolle. Se määrittelee oletusarvoiset järjestelmän käyttöönottotestit ja tarkastuskriteerit. Teksti: Arto Sirviö, SESKO ry Kuva: IEC Yleiskaapelointi – joustava ja edullinen kaapelointiperiaate Nykyaikainen yleiskaapelointi mahdollistaa hyvin laajan joukon sovelluksia laitteiden tasavirtasyötöstä 100 Gbit/s lähiverkkonopeuksiin erityyppisissä kiinteistöissä ja tiloissa, mukaan lukien toimisto- ja liikekiinteistöt, asuinkiinteistöt, teollisuus- ja datakeskukset. Näin laaja skaalautuvuus eri sovelluksiin ja käyttöympäristöihin ei olisi ollut mahdollista ilman standardointia. Tietotekniikan yleiskaapelointi SFS-käsikirja 662 1. painos, 2012. 495 sivua. A4-koko. Hinta 155 € Sisältää standardit: • SFS-EN 50173-1 (2011) Yleiset vaatimukset, uusi, 4. painos • SFS-EN 50173-2 (2007) Toimistotilat + muutos A1 (2011) • SFS-EN 50173-4 (2007) Koti, + muutos A1 (2011) • SFS-EN 50174-1 (2009) Asennuksen spesifiointi ja laadunvarmistus + muutos A1 (2011) • SFS-EN 50174-2 (2009) Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt rakennusten sisätiloissa + muutos A1 (2011) • SFS-EN 50174-3 (2004) Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt ulkotiloissa Hintaan lisätään arvonlisävero 9 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti. Myynti: SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, 00100 Helsinki Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus Puh. 09 1499 3353, faksi 09 146 4914 sales@sfs.fi, www.sfs.fi 33 Sisällön valmistelu ja lisätiedot: SESKO Särkiniementie 3, 00210 Helsinki Puh. 09 696 3961 palaute@sesko.fi, www.sesko.fi Kouluissa voidaan lisätä ympäröivän valon määrää Ympäröivän valon lisääminen luokkahuoneissa parantaa oppilaiden suorituskykyä ja hyvinvointia. Tähän johtopäätökseen tultiin tutkimuksessa, joka tehtiin lontoolaisessa ala-asteen koulussa. Tutkimuksen tekivät yhdessä Lundin teknillinen korkeakoulu, University College London ja Fagerhult. Tulokset julkistettiin kokonaisuudessaan viime heinäkuussa Etelä-Afrikan Sun Cityssä järjestetyn 27th Session of the CIE -tapahtuman yhteydessä. (n. 50 m2). Kahteen kokeiluluokkaan (E1 ja E2) asennettiin uusi valaistusjärjestelmä, jossa ympäröivän valon määrä oli selvästi korkeampi kuin kahdessa vertailuluokassa (C1 ja C2). Oppilaiden suorituskykyä, vireyttä ja hyvinvointia tutkittiin vuoden aikana muun muassa mittaamalla heidän kortisolija melatoniiniarvoja. Tuloksia verrattiin oppilaisiin, jotka saivat opetusta saman lukujärjestyksen mukaan tavanomaisella valaistuksella varustetuissa vertailuluokissa. Energiansäästöön liittyvät kysymykset ovat julkisissa rakennuksessa erittäin tärkeitä ja silloin huomio kiinnittyy usein valaistukseen. Valaistuksen laatuun liittyvät tekijät jäävät kuitenkin taloudellisista syistä helposti vähemmälle huomiolle. Samanaikaisesti tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että esimerkiksi kouluissa voitaisiin päästä laadukkaamman valaistuksen avulla parempiin oppimistuloksiin. Kouluvuoden 2008–2009 aikana tutkittiin voimakkaamman ympäröivän valon vaikutuksia oppimistuloksiin. Tutkimuksessa oli mukana University College London, The Bartlett School of Graduate Studies. Selvityksessä testattiin myös sitä, voidaanko älykkään, läsnäolo- ja päivänvalo-ohjaukseen perustuvan valaistuksen avulla vähentää energiankulutusta samalla, kun ympäröivän valon määrää seinä- ja kattopinnoille lisätään. Tutkimukset osoittivat, että voimakkaammin valaistut seinä- ja kattopinnat vaikuttivat oppilaisiin positiivisesti neljällä eri osa-alueella: 1. Ensimmäisen kerran kenttätutkimuksessa oppilaat olivat selvästi virkeämpiä aamuisin klo 9.50. Heidän unihormonitasonsa (melatoniini) oli alhaisempi vuoden pimeimpänä aikana lokakuusta tammikuuhun. 2. Oppilaat olivat merkittävästi virkeämpiä aamulla klo 9.50 ja heidän energiahormonitasonsa (kortisoli) oli korkeammalla koko kouluvuoden ajan. 3. Oppilaat saavuttivat parempia oppimistuloksia niissä kolmessa aineessa, joita tutkimuksessa seurattiin, eli matematiikassa, lukemisessa ja kirjoittamisessa koko kouluvuoden ajan, mutta ennen kaikkea vuoden pimeimpänä aikana lokakuusta tammikuuhun. 4. Oppilaat vaikuttivat voivan paremmin koko kouluvuoden ajan. Tulokset voimakkaamman ympäröivän valon käytöstä Tavoitteena oli tutkia miten oppilaiden työskentelyyn vaikutti se, että valaistusjärjestelmä tuotti normaalia enemmän valoa luokkahuoneen seinä- ja kattopinnoille. Uuden valaistusjärjestelmän avulla ympäröivän valon määrä nostettiin yleisesti käytetystä noin 100 luksista runsaaseen 300 luksiin. Tutkimus toteutettiin Kaakkois-Lontoossa sijaitsevan ala-asteen koulun neljässä eri luokkahuoneessa, joissa työskentelevien oppilaiden ikä oli 8–9 vuotta. Kaikki tutkimuksessa käytetyt luokkahuoneet olivat samankokoisia Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 34 valoPlaani Huomionarvoista tässä yhteenvetoraportissa on se, että merkittävimmät tulokset saatiin pohjakerroksessa sijaitsevissa, päivänvalo-olosuhteiltaan normaaleissa luokkahuoneissa. Oppilaiden arvosanojen kehitys matematiikassa. Vertailu pohjakerroksen vertailuluokan ja koeluokan välillä. Math (Koulukuva vasemmalla) Kahta koeluokkaa (E1 ja E2), joissa ympäröivän valon määrää oli lisätty ja joihin oli asennettu älykäs päivänvalo- ja läsnäoloohjaus, verrattiin kahteen vertailuluokkaan (C1 ja C2), joissa oli manuaalinen on/off-ohjaus ja valon määrä tavanomaisella tasolla. Luokassa E2 oli lisäksi järjestelmä, jonka avulla saatiin valaistusvoimakkuutta kasvatettua aamun ensimmäisen ja lounaan jälkeisen oppitunnin ajaksi. Grade Progress Kortisolimäärien (energiahormoni) vertailu pohjakerroksessa, luokka C1 verrattuna luokka E1. Dark season 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 C1 Grade Cortisol C1 Control room E1 Experimental room October December February March May Comparison in Melatonin on ground floor – C1 vs. E1 Melatonin pmol/l Ground floor C1 Control room E1 Experimental room October November December January Mielialavertailu, pohjakerros verrattuna ylempi kerros. Comparison in Mood – ground floor vs. first floor Mood Scale 9–36 First floor Ground floor October December February March ANOVA Repeated measures Mielialavertailu, luokka C1 verrattuna luokka E1. Comparison in Mood on ground floor – C1 vs. E1 Scale 9–36 Mood E1 2008 Sept – 2009 Jan 2008 Sept – 2009 May Reading Grades Melatoniinimäärien (unihormoni) vertailu pohjakerroksessa, luokka C1 verrattuna luokka E1. 32 30 28 26 24 22 20 C1 Ground floor Progress Ground floor ANOVA Repeated measures 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 E1 Ground floor Oppilaiden arvosanojen kehitys lukemisessa. Vertailu pohjakerroksen vertailuluokan ja koeluokan välillä. Comparison in Cortisol on ground floor – C1 vs. E1 7 6 5 4 3 2 1 0 C1 Control room E1 Experimental room nmol/l 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 Whole school year C1 Control room E1 Experimental room October December January February ANOVA Repeated measures March 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 Dark season Whole school year C1 Control room E1 Experimental room C1 E1 C1 E1 Ground floor Ground floor 2008 Sept – 2009 Jan 2008 Sept – 2009 May Tulokset päivänvalo- ja läsnäolo-ohjauksesta Samaan aikaan tutkittiin myös energiankulutusta näissä neljässä eri luokkahuoneessa. Koko lukuvuoden ajan seurattiin sitä, miten älykkäiden ohjausjärjestelmien avulla voitiin saada säästöä energiankulutukseen perinteisiin järjestelmiin verrattuna. Koeluokkien yleisvalaistus toteutettiin ripustettavilla valaisimilla, jotka tuottivat sekä suoraa että epäsuoraa valaistusta. Niitä täydennettiin lisävalaisimilla, jotka valaisivat luokkien etu- ja takaosien seinäpintoja. Tutkimus osoitti, että päivänvalo- ja läsnäolo-ohjaus on tehokas tapa säästää energiaa. Ohjausjärjestelmän käyttö teki mahdolliseksi valon laadun ja määrän merkittävän parantamisen koeluokissa suhteessa vertailuluokkiin, ilman mainittavaa energiankulutuksen kasvua – työtasoille ja ympäristöön tuotetusta voimakkaammasta valon määrästä huolimatta. Tulokset osoittivat myös, että päivänvalon lisääntymisellä on taipumus vähentää energiankulutusta myös luokkahuoneissa, joissa valaistusta säädetään manuaalisesti. Luokkahuoneita, joissa oli manuaalisesti käytettävät valaisimet, verrattiin keskenään. Yläkerroksen luokassa C2, jossa päivänvalokerroin oli 5 %, vuosittainen energiansäästö oli 23 % verrattuna pohjakerroksen luokkaan C1, jossa päivänvalokerroin oli 2 %. (henkilökuva vas.) Tommy Govén on Fagerhultin valaistustekninen tutkimusjohtaja. Hän johtaa yrityksen tutkimuksia ympäröivän valon vaikutuksista koulu- ja työympäristöissä. Vuodesta 2001 lähtien aiheesta on tehty neljä eri tutkimusta. Lontoossa tehdyn tutkimuksen jälkeen seuraava tutkimus tulee käsittelemään ledien merkitystä samassa yhteydessä. Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 35 Keinovalaistuksen valaistusvoimakkuus neljässä eri luokkahuoneessa. Ec = 84 lx Ec = 297/347 lx Eh = 311 lx Eh = 508/575 lx !" Molemmissa pohjakerroksessa sijaitsevissa luokissa C1 ja E1 päivänvalokerroin oli 2 %. Luokassa E1, jossa oli käytössä älykäs valonohjausjärjestelmä ja jossa ympäröivän valo määrä oli 300 luksia, vuosittainen energiansäästö oli 32 % verrattuna luokkaan C1, jossa oli manuaalisesti käytettävä valaistus ja jossa ympäröivän valon määrä oli 100 luksia. Tämän tuloksen edellytyksenä oli, että horisontaalinen työtasojen valaistusvoimakkuus oli molemmissa luokkahuoneissa 300 luksia. !" First Floor Eve = 230 lx Ev = 123 lx ”Mitattu kuukausittainen energiankulutus”: Kuukausittainen energiankulutus kolmessa vertailussa olevassa luokkahuoneessa. C2 Eve = 236 lx E2 Ec = 98 lx Ec = 321 lx Eh = 316 lx Eh = 520 lx 70 !" 60 !" Eve = 234 lx 50 40 Ev = 350/650 lx Ev = 125 lx Eve = 240 lx Ground Floor C1 E1 Ev = 321 lx 30 Käytännön merkitys valaistussuunnittelulle Tämän tutkimuksen yksi konkreettinen johtopäätös on, että ympäröivän valon määrä useimmissa luokkahuoneissa on liian alhainen verrattuna siihen, mitä oppilaiden hyvinvoinnin lisääntyminen ja suorituskyvyn parantaminen vaatisi. 100 luksin valaistustasot kattoja seinäpinnoilla ovat yleinen käytäntö monissa kouluissa. Yhteiseurooppalaisen valaistussuosituksen EN124641 mukaan opetustiloissa seinäpintojen keskimääräisen valaistusvoimakkuuden tulee olla vähintään 75 luksia ja kattopinnan keskimääräisen valaistusvoimakkuuden vähintään 50 luksia. Tutkimus osoittaa, että luokkahuoneissa tarvitaan enemmän ympäröivää valoa, jotta oppilaiden suorituskyky paranisi ja hyvinvointi lisääntyisi, varsinkin vuoden pimeimpänä aikana. Tutkimus osoittaa myös, että oikein jaettu keinovalo voi kompensoida ympäristöön tulevan päivänvalon vähäisyyttä. Positiivista tässä on erityisesti se, että nämä luksimäärät voidaan todellakin saavuttaa ilman, että energiankulutus merkittävästi kasvaa. Tämä edellyttää, että valaistusjärjestelmät toteutetaan päivänvalo- ja läsnäolo-ohjausta käyttämällä. Energiatehokkuuden kannalta on tärkeää, että päivänvalon saanti otetaan huomioon. Ratkaisevaa on myös se, että ympäröivän valon määrää, eli katon ja seinäpintojen kautta heijastuvan epäsuoran valon määrää lisätään. 20 10 0 Jan Feb Mar Apr May Control room 1 (C1) Jun Jul Aug Experimental room 1 (E1) Sept Okt Nov Dec Control room 2 (C2) Päivänvalon saanti neljässä luokkahuoneessa. DF=Päivänvalokerroin. DF, blinds=Päivänvalon saanti suljetuin kaihtimin etelään suuntautuvissa ikkunoissa. DF = 5.53 % DF = 4.67 % First Floor DF = 4.67 % DF, blinds= 1.73 % DF, blinds= 1.71 % C2 DF, blinds= 1.71 % E2 E2 DF = 1.57 % DF = 2.43 % Ground Floor DF = 1.57 % DF, blinds= 0.06 % nd DF, blinds= 0.04 % C1 Tutkimus osoittaa, että vaikka silmin havaittava valaistusvoimakkuus säilyy samana, niin se miten valo luokassa jakautuu, ratkaisee sen, minkälaisia ei-visuaalisia vaikutuksia sillä on oppilaisiin. Jos luokassa suoran valon osuus on hallitseva suhteessa ympäröivän valon määrään, silmät sopeutuvat valaistustilanteeseen siten, että emme pysty hyödyntämään ympäröivän valon tuottamaa positiivista ei-visuaalista vaikutusta. Kun käytämme voimakkaampaa ympäröivää valoa, verkkokalvon ns. ”kolmas reseptori” pystyy välittämään meille enemmän valon positiivisia, ei-visuaalisia vaikutuksia. DF, blinds= 0.04 % E1 S E1 E S E W W N N Lontoossa tehty tutkimus tulee saamaan jatkoa. Seuraavassa tutkimuksessa ovat mukana ledit. Uusi tutkimus tulee ennen kaikkea vertaamaan ledien ja T5-loistelamppujen vaikutuksia näkemiseen. Teksti: Jari Uusitalo, Fagerhult Oy Kuvat: Fagerhult Oy Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 36 SiSäänkäynnit ovipuhelimen avulla päästät kutsutut vieraat helposti sisään. yksinkertainen ratkaisu lopettaa rapussa juoksemisen ja pitää ei-toivotut vieraat poissa. AutotAllit turvajärjestelmä mahdollistaa helpomman kulkemisen ja samalla parannetaan turvallisuutta autotalleissa, kellareissa ja muissa yhteisissä tiloissa. SAunAt jA peSutuvAt ei enää riitaa saunavuoroista ja pesuloiden käytöstä. varausjärjestelmällä tilat saadaan tehokäyttöön ja valvonnan alle. käyttäjät varaavat haluamansa vuorot internetissä. yHteiSet tilAt liittämällä kellarit, pyörävarastot ja muut yhteiset tilat turvajärjestelmään ehkäistään varkauksia ja vahingontekoja. Turvallisuutta asumiseen Avaimia hukassa? Answers for infrastructure. Hukattu avain on turvallisuusriski ja lukkojen uudelleensarjoituksesta koituu paljon kuluja eritoten kerrostaloissa. Bewator Entro kulunvalvontajärjestelmän avulla yleisten tilojen avaimena toimii etälukutunniste, kadonnut tunniste on helppo poistaa järjestelmästä. Bewator Entro on PC-ohjattu kulunvalvontajärjestelmä, jota on toimitettu yli 10 000 järjestelmää ja jota myydään maailmanlaajuisesti. Entrolla suojataan yli 100 000 ovea tänäkin päivänä. Ennen kaikkea Bewator Entro tunnetaan käyttäjäystävällisenä ja elinkaarikuluiltaan edullisena järjestelmänä, johon voidaan yhdistää ovipuhelimet, kameravalvonta ja varausjärjestelmä. Kuulostaako mielenkiintoiselta? Anna meidän tulla esittelemään järjestelmäämme seuraavaan taloyhtiönne hallituksen kokoukseen, me tuomme kahvipullat! Ota yhteyttä 010 511 5151 tai vaihtoehtoisesti lue lisää ratkaisuistamme asuinkiinteistöihin kotisivuiltamme www.siemens.fi/securityproducts. www.siemens.fi/securityproducts Vanhojen kerrostalojen kuitukaapelointi helpottuu Sisäjohtoverkon päivittäminen valokuituaikaan käy nyt aiempaa helpommin remontin yhteydessä. Kuitu voidaan tuoda kuparin rinnalle jopa erillisprojektina, sillä kaikille rapun asunnoille riittää yksi yhteinen taivutusta sietävä nousukaapeli. Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 38 tele&turvaPlaani (yllä oik.) Huoneistoihin asennetaan valmispäätteet ja kerrostasolle nousukaapelin haaroitusjatkos. Kuitumoduulien varastokotelo sijoitetaan ylimpään kerrokseen. (alla oik.) Avattu haaroitusjatkos, jossa näkyy asuntokohtaisten kuitumoduulien kylkiotto. Nopeat tietoliikenneyhteydet nostavat päivittäistä asumisen laatua ja tekevät vanhemmistakin kerrostaloasunnoista kiinnostavia osto- ja remontointikohteita. Kuituyhteyksien rakentaminen vanhoihin kerrostaloihin on kuitenkin koettu vaativaksi tehtäväksi, jota helposti lykätään. Asuntojen puolella ei kuituhitsausta ole tarvittu enää muutamaan vuoteen, sillä eteisen seinään voidaan kiinnittää kuidut sisältävä valmispääte. Haasteena on ollut pikemminkin väli asunnosta talojakamoon, joka sijaitsee kellarikerroksen teknisissä tiloissa. Nousukaapelin uusi rakenne Erityisesti tähän tarpeeseen kehitetty Prysmian Verticasa™ -kuitukaapelointiratkaisu esiteltiin Jyväskylän SähköTeleValoAV 2012 -messuilla helmikuussa. Muualla Euroopassa sitä on käytetty jo laajalti hyvinkin vaativissa peruskorjauskohteissa. "Kuituverkon ensimmäinen vaihe voidaan tehdä ilman kuituhitsauksia vain yhdellä rappukohtaisen nousukaapelin vedolla. Se kytketään valmiiksi talojakamon päätepaneeliin muiden saneeraustöiden yhteydessä", kertoo laajakaistaratkaisuista vastaava tuoteryhmäpäällikkö Hannu Väätämöinen Prysmian Groupista. Kaikkien asuntojen kuidut ovat moduuleina väljästi yhteisessä nousukaapelissa. 12-48 kuitumoduulista jokainen sisältää yhdestä kahteentoista BendBrightXS-kuitua. Kuidut sietävät hyvin taivutusta, mikä varmistaa virheettömän tiedonsiirron. Yksi yhteinen kaapeli on aiempia ratkaisuja ohuempi ja näin helpompi asentaa vanhan talon ahtaisiin kaapelikanaviin. Haaroitus ilman hitsausta Kytkettävän asunnon kuidut katkaistaan kaapelissa kerrosta tai kahta ylempää. Sen jälkeen siirrytään asunnon kerrostasolle ja vedetään kuitu kaapelista ulos, jolloin se yltää asuntoon. Vaippaan tehdään aukot aukaisutyökalulla, jolloin aukko syntyy helposti yhdellä vedolla vahingoittamatta kuituja. "Ratkaisu tarjoaa paljon vaihtoehtoja suunnitteluun ja toteutukseen. Kuitumoduulit voidaan vetää huoneistoon asti, jossa ne hitsataan liittimellisiin häntäkaapeleihin. Toinen vaihtoehto on tuoda asunnon valmispäätteen kuidut nousukaapelin luo ja käyttää ratkaisuun kuluvaa haaroitusjatkosta", Väätämöinen kuvailee. "Näillä vaihtoehtoisilla asennustavoilla ja tarvikkeilla asunnot voidaan liittää kuituverkkoon myös vaiheittain. Jos kyse on laajemmasta remontista, voidaan huoneistoihin tehdä putkitukset valmiiksi odottamaan kuidun tuomista nousukaapelilta projektin toisessa vaiheessa." Teksti: Kari Heikkilä Kuvat: Prysmian Group Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 39 2. 1. 3. 4. 5. Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 40 uutisetPlaani Frankfurtin Light+Building-messuilla suomalaismenestystä Huhtikuussa Frankfurtissa järjestettyjen valaistus- ja sähköistysalan Light+Building-messujen pääteemaksi oli nostettu energiatehokkuus, jota tukevien ratkaisujen nähdään vauhdittavan lähitulevaisuudessa koko alan kasvua. Messukävijöitä oli tällä kertaa 196 000 eli noin 7 % enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Messujen kiinnostavinta antia oli valaistuksen ja muiden sähköisten järjestelmien integrointi suuremmiksi kokonaisuuksiksi, ohjausjärjestelmät ja erilaiset energiankäytön mitattavuuteen liittyvät ratkaisut. KNX-taloautomaatioon liittyvä tekniikka oli näyttävästi esillä paitsi KNX-sertifioitujen tuotteiden valmistajien yhteisosastolla kuin myös heidän omilla osastoillaan. Valaistusosastoilla ledit jatkoivat voittokulkuaan, tosin monella osastolla ei niinkään esitelty yksittäisiä uutuustuotteita, vaan päähuomiossa olivat tuotteiden avulla saavutettava kokonaishyöty, säädettävyys ja käyttömukavuus. Myös AV-puolen mediataulujen ja ohjelmoitavien led-näyttöjen tarjonta oli vaikuttavaa. Musiikkitalon teknisille ratkaisuille kansainvälinen kunniamaininta Messujen yhteydessä järjestetyssä KNX-juhlassa vuonna 1999 perustettu ja KNX-standardeja julkaiseva kansainvälinen KNX Association myönsi Senaatti-kiinteistöille arvostetun KNX-kunniamaininnan. Tunnustus myönnettiin Helsingin Musiikkitalon mittavan taloautomaatiohankkeen esimerkillisestä toteutuksesta. Senaatti-kiinteistöjen ohella tunnustus myönnettiin Musiikkitalon taloautomaatiojärjestelmän käytännön toteutuksesta vastanneelle Sähkö-Aro Oy:lle sekä kohteen sähkö-, tieto- ja turvajärjestelmien suunnittelusta vastanneelle Insinööritoimisto Lausamo Oy:lle. Musiikkitalon valaistusta ja AV-tekniikka ohjataan KNX-tekniikalla, mikä mahdollistaa valaistuksen erittäin monipuolisen ja joustavan tietokonepohjaisen ohjauksen. Järjestelmään on yhdistetty energiankulutuksen reaaliaikainen mittaus sekä poistumisvalaistuksen ja savunpoistojärjestelmän ohjaustoiminnot. Parhaan kansainvälisen KNX-kohteen kilpailuun osallistui kymmeniä esimerkillisesti toteutettuja rakennuksia. Sarjan voittajana palkittiin esimerkiksi espanjalaiskohde Nuevo Centro de Formación de Avilés. ”Joka toinen vuosi jaettava, yli 100 maassa toimivan KNX Associationin tunnustus on kansainvälisesti erittäin arvostettu. Musiikkitalo on loistava esimerkki KNX-tekniikan soveltuvuudesta vaativiin ja laajoihin hankkeisiin”, KNX Finland ry:n toiminnanjohtaja Johan Stigzelius kertoo. Kansainvälinen KNX-palkinto STULin ja TAMKin yhteistyölle Samassa tilaisuudessa KNX Association palkitsi KNX Publicity Award -palkinnolla Tampereen ammattikorkeakoulun talotekniikan koulutusohjelman, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n sekä KNX Finland ry:n KNX-järjestelmän edistämisestä Suomessa. Varsinkin keskieurooppalaisissa ”älytaloissa” jo pidempään käytetty KNX-standardi oli Suomessa varsin tuntematon vielä muutama vuosi sitten, mutta viime vuosina Tampereen ammattikorkeakoulu, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry sekä taloautomaatiojärjestö KNX Association Finland ry ovat onnistuneet tuomaan maailman käytetyimmän taloautomaatiostandardin suomalaisten talotekniikka-alan ammattilaisten tietoisuuteen. Tampereen ammattikorkeakoulu hyväksyttiin kesällä 2010 viralliseksi KNX-tekniikan kouluttajaksi. Tämän jälkeen Tampereella on koulutettu lähes sata talotekniikka-alan ammattilaista toimimaan esimerkiksi sähköasentajien ja -urakoitsijoiden kouluttajina. Seuraavan kerran Light+Building-messut järjestetään Frankfurtissa 30.3.-4.4.2014. Teksti: Virpi Kumpulainen Kuvat: Pertti Kortelainen, Virpi Kumpulainen, Frankfurt Messe 1. KNX on maailman käytetyin, pääasiassa laitevalmistajien yhdessä laatima ja hyväksymä ISO taloautomaatiostandardi, mikä mahdollistaa esimerkiksi eri valmistajien valaistuksenohjausjärjestelmien, ilmanvaihdon ohjauksen ja energiankulutuksen mittauslaitteiden yhdistämisen ohjauspaneelilta tai tietokoneelta hallittavaksi kokonaisuudeksi. Standardin mukaisia tuotteita esiteltiin näyttävästi yhteisosastolla. 2. Glamox Luxo Lightingin Silja Palmu esitteli yrityksen uutuusvalaisimia. Osastolla vietettiin myös Luxon perustajan Jac Jacobsenin suunnitteleman klassikkoaseman saavuttaneen Luxo L-1 -pöytävalaismen 75-vuotisjuhlaa. 3. Johan Stigzelius ja Veijo Piikkilä vastaanottivat KNX Publicity -palkinnon. Samassa tilaisuudessa KNX Association palkitsi kunniamaininnalla Helsingin Musiikkitalon esimerkillisestä KNX-toteutuksesta. 4. Messuilla vieraillut Sähkösuunnittelijat NSS ry:n ryhmä sai hyvän läpileikkauksen valaistuksen ja rakennusautomaation uusista tuulista matkan yhteistyökumppanien Hedtecin, Onnisen, Osramin, Fagerhultin, Alppiluxin, Enston, Glamox Luxon, ABB:n ja Airam Electricin asiantuntevalla opastuksella. 5. Valaistuksen ja erilaisten sähköisten järjestelmien ohjattavuuteen liittyvää tekniikkaa oli runsaasti esillä. Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 41 Elan g! - Elämyksiä ja parempaa AV-ohjausta Elan g! -viihde- ja ohjausjärjestelmän käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Halusitpa median levyltä tai pilvipalvelusta, säätää valaistusta, varmistaa ulkorakennuksen, soittaa musiikkia haluamassasi huoneessa tai vaikka tarkistaa lämpötilan, Elan g!:n avulla teet tämän kaiken helposti. Kaikki nykyaikaisen kodin tai liiketilan toiminnot yhdistyvät saumattomasti Elan g!:ssä. Se integroituu virheettömästi alan johtavien valaistus-, media-, turvallisuus-, sää- sekä kalusteautomaatiojärjestelmien kanssa. Elan g!:n teknologia tarjoaa mahdollisuuden tehdä ylläpito, huollot ja päivitykset etäyhteydellä, jolloin asiat saadaan hoidettua tehokkaasti ilman turhia vierailuja. Järjestelmää voi laajentaa loputtomasti. Lisäksi uusien ominaisuuksien lisääminen myöhemmin on nopeaa ja kustannustehokasta eikä se aiheuta keskeytyksiä olemassa oleviin ominaisuuksiin. Yksi Elan g!:n eduista on myös selkeä graafinen käyttöliittymä, joka on sama kaikille ohjauslaitteille. Ohjasitpa sitten Elanin omista yksiköistä, tietokoneelta tai mobiililaitteista, käyttöliittymä pysyy samana. www.ideafix.fi Piratismi ja tuoteväärennökset SESKOn kevätseminaarin teemana liiketoimintayksikön johtaja Paavo Tammisto, ABB Oy Wiring Accessories. SESKOn hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Kimmo Saarinen, KEMET Electronics Oy:stä kertoi kondensaattoriväärennöksistä ja näytti esimerkkejä etikettimerkintöjä myöten erehdyttävästi aitoja muistuttavista, mutta laadullisesti kehnoista, jopa vaaraa aiheuttavista väärennöksistä. Katsauksen kansainväliseen ja kansalliseen tuotesertifiointiin sekä niihin liittyvän valvonnan keinoihin, tuloksiin ja jatkotoimiin esitti johtaja Tom Törn SGS Fimko Oy:stä. Komponenttiväärennösten paljastuskeinoja selvitti asiantuntija Matti Katajisto, VTT Expert Service Oy:stä. Puolentoistasataa sähköteknisen standardoinnin asiantuntijaa ja SESKOn yhteistyökumppania kokoontui perinteiseen kevätseminaariin 28.3.2012 Valkoiseen saliin Helsinkiin saamaan tietoa piratismista ja tuoteväärennöksistä sekä onnittelemaan uusimpia EY-mitalisteja. SESKOn toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman loi avauspuheenvuorossaan katsauksen standardointivuoteen 2011. Asianajaja, varatuomari Hanna-Maija Elo Asianajotoimisto Juridiasta antoi ohjeet tuoteväärennösten ja piraattituotteiden tunnistamiseen ja niiden ostamisen välttämiseen. Esitykseen sisältyi runsaasti tietoa immateriaalioikeuksista, tavaramerkeistä, mallioikeuksista ja niiden suojaamisen keinoista sekä markkinoiden valvonnasta. Seminaarissa jaettiin Erkki Yrjölä -mitalit kolmelle sähköja elektroniikka-alan standardoinnissa ansioituneelle asiantuntijalle, Jari Hällströmille, Mika Mutrulle ja Jorma Rutaselle. Sertifioinnista ja merkeistä tuotesuojauksen takaajina kertoi liiketoimintajohtaja Mika Richardt SGS Fimko Oy:stä. Tuotelaatu on merkkimielikuvan rakentaja ja vain alkuperäinen valmistaja takaa laadun, muistutti www.sesko.fi Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 42 uutisetPlaani Sähköistysalan koulutuksessa runsaasti puutteita LSK Electrics Oy on vuoden sähköurakoitsija Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on huolissaan sähköistysalan ammatillisen koulutuksen tason huonontumisesta. Räikeimmät puutteet koskevat käytännön työssä oppimista, jossa oppilaitokset ovat sysäämässä vastuuta entistäkin enemmän työnantajille. Kevään sähköurakoitsijapäivillä palkittiin Vuoden sähköurakoitsija -tunnustuksella lahtelainen, vuonna 1930 perustettu LSK Electrics Oy. Kunniakirjan vastaanottivat LSK-Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Mika Bohm ja LSK Electricsin toimitusjohtaja Olli Vilppunen. Vuosittaisen tunnustuksen myöntää Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry yritykselle, joka edustaa monin eri kriteerein alan parhaimmistoa. STUL:n jäsenistöltä ympäri Suomen on jo joitakin vuosia tullut viestiä, että kouluista valmistuvien nuorien osaamisen taso laskee laskemistaan. ”On tultu siihen pisteeseen, että meidän on nostettava asia julkisuuteen jo yleisen sähköturvallisuuden sekä työturvallisuuden nimissä”, sanoo järjestöpäällikkö Toivo Lötjönen. Tunnustus on palkinto pitkäaikaisesta ja vastuullisesta työstä sähköistysalalla, menestyksekkäästä liiketoiminnasta ja esimerkillisestä liikkeenjohdosta. Lötjönen tietää ongelman juurisyyt: ne ovat pitkälti oppilaitosten kustannusten säästötavoitteissa. ”Opetustunteja vähennetään ja nuoria työnnetään liian varhain työssäoppimiseen yrityksiin. Yritykset eivät pysty tarjoamaan nuorille sen tasoista työhön opastusta, millä perusasioiden puutteet voitaisiin korjata. Tällöin työssäoppimisesta ei tule tarvittavan monipuolista vaan yhden ja saman rutiinitehtävän toistoa, pahimmillaan siivousta tai tavaroiden haalausta. Aitoa, työelämään kunnolla valmistavaa oppimista ei tapahdu”, sanoo Lötjönen. LSK Electrics Oy kuuluu emoyhtiönä LSK-Yhtiöihin, jonka vuoden 2011 yhteenlaskettu liikevaihto oli 45 miljoonaa euroa. Tilikauden nettotulos oli noin miljoona euroa. LSK-Yhtiöillä on yhteensä 250 työntekijää. Konsernin tytäryhtiöt ovat LSK Kodintekniikka, Indel Automation, Ilmarex, Lahden LVI-Expert ja Univer Oy. LSK on laajentanut viime vuosina toimintaansa teollisuuden automatisointiin ja kunnossapitoon sekä talotekniikka-alan kokonaispalveluiden tarjontaan. LSK-Yhtiöiden liikevaihdosta 2/3 tulee kuitenkin perinteisen sähkö- ja teleurakoinnin puolelta. Lääkkeeksi STUL suosittelee, että työssäoppimiseen panostetaan yhteiskunnallisesti niin, että oppilaitokset voivat palkata tähän valmentavaa henkilöstöä. Kädentaitojen ja alan perustaitojen opettamiseen on niin ikään kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Sen sijaan opintojen aikaisen työssäoppimisen määrää yrityksissä on pikemminkin vähennettävä kuin lisättävä. Toimitusjohtaja Olli Vilppunen korostaa, että työvoimavaltaisella alalla kaikki riippuu pätevien työntekijöiden sitouttamisesta ja motivoinnista. ”Mitä sähköurakointiyrittäjä tekee oppilaitoksesta näyttökokeella valmistuneella nuorella, jolla ei ole kunnollista perusosaamista? Häntä ei voi sijoittaa urakkaryhmään eikä vastuuttaa niin kuin ansiotyössä on tarkoitus. Nuori ei ole tähän itse syypää vaan systeemi, jossa tasoa ja vaatimuksia on rapautettu seurauksista välittämättä. Sähköasentajan työ on luvanvaraista erikoistaitoja vaativaa ammattityötä. Sähkö- ja teleala on rakentamisessa yksi aivan keskeinen tulevaisuuden ala, jossa tarvitaan runsaasti osaavaa työvoimaa. Siksi myös alan koulutuksen tasoon tulee yhteiskunnallisesti panostaa”, sanoo Lötjönen. ”Toimintamme perustuu kaikilta osin osaavaan henkilökuntaamme, ja menestys mitataan siinä, miten valmiita työntekijämme ovat sitoutumaan liiketoiminnan kehittämiseen. Henkilökunnan hyvinvoinnin lisäksi strategian toinen kulmakivi on asiakasnäkökulman korostaminen ja hyvien asiakassuhteiden vaaliminen. Olemme ennen kaikkea palveluyhtiö, ja tuotamme asiakkaillemme sellaisia palveluja, kuin he haluavat”, Vilppunen sanoo. www.stul.fi Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 43 Philips esitteli Pentagon Designin uuden toimiston led-valaisimilla Muotoilutoimisto Pentagon Design muutti Helsingin World Design Capital -juhlavuoden merkeissä uudistettuihin entisen hattutehtaan tiloihin. Philips esitteli huhtikuussa asiakkailleen Sähköinsinööritoimisto Delta Oy:n projektipäällikkö Toni Flinckin suunnitteleman energiatehokkaan valaistuksen. Se on toteutettu sataprosenttisesti LumiStone, Celino LED, eW Blast Powercore ja StyliD ledivalaisimilla. Avotoimistotilan korkea katto tuodaan esiin eW Blast Powercore -heittimillä. Tilassa on paljon luonnonvaloa ja siksi sitä on hyödynnetty työpisteissä luonnonvalon mukaan ohjautuvalla ActiLume-tunnistinjärjestelmällä. Jonoksi kytketyt valaisimet ovat Celino LED:jä, samoja valaisimia on käytetty myös neuvotteluhuoneessa. Pienemmissä neuvottelutiloissa on käytetty ensimmäisenä Suomessa modernisti muotoiltuja LumiStone-valaisimia (kuvassa). Avoimet näyttely- ja oleskelutilat on varustettu DALI – ohjattavilla virtakiskoilla ja StyLid-kohdevalaisimilla. Tällöin tilan valaistusta voidaan joustavasti muunnella käyttötarkoituksen mukaan. ”Hyvällä valaistuksella on kaikessa suunnittelutyössämme keskeinen merkitys. Oikeat muodot, materiaalit ja värit on mahdollista löytää vain oikeassa valossa”, sanoo Pentagon Designin sisustusarkkitehti Anu Latvala. Töölönlahden ensimmäinen uusi toimistotalo nousi harjakorkeuteen Töölönlahden neljästä uudesta toimistotalosta ensimmäinen on edennyt harjannostajaisvaiheeseen. Alma Median ja Ahlstromin käyttöön tulevan toimistotalon rakennuttaa Eläkevakuutusyhtiö Etera ja rakentaa Lemminkäinen. Viisikerroksinen toimistotalo valmistuu Finlandia-talon ja ratapihan väliin marraskuun lopulla. Alma Media keskittää taloon kaikki pääkaupunkiseudun yksikkönsä: muun muassa Kauppalehden, Iltalehden, Alma Median Helsingin toimituksen, Alma 360:n, Monster Oy:n sekä konsernitoimintoja, kaikkiaan noin 500 almamedialaista. Ahlstrom Oyj:n pääkonttorin käyttöön tulee yksi kerros toimistotalosta. Talon on suunnitellut Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, ja sen rakentaa Lemminkäinen Talo Oy Pääkaupunkiseutu. Rakennustyöt alkoivat keväällä 2011. Toimistotiloja tulee viiteen kerrokseen yhteensä noin 10 000 neliön verran. Töölönlahdelle tulee kaikkiaan neljä uutta toimistotaloa. Näistä kolme rakennuttaa Etera ja rakentaa Lemminkäinen. ”Tämä on ainutkertainen tilaisuus päästä rakentamaan paraatipaikalle Helsingin ydinkeskustaan. Uskomme kohteiden arvon ja tuoton säilyvän vakaana, mikä on meille eläkeyhtiönä tärkeää”, Eteran toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen sanoo. Kuva: Tomi Nuotsalo Etera panostaa kiinteistösijoituksissaan energia- ja ympäristötehokkuuteen. Myös Töölönlahden uudet toimistokiinteistöt rakennetaan siten, että ne täyttävät kansainvälisen LEED-ympäristösertifikaatin kriteerit. ”Olemme sitoutuneet edistämään kestävää kehitystä ja ekotehokkuutta kiinteistösijoituksissamme entistä vahvemmin. Töölönlahden toimistotalot istuvat myös tähän tavoitteeseen hyvin”, Tarkkonen sanoo. www.etera.fi Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 44 uutisetPlaani Motiva tarjoaa aurinkosähkön tuotannon seurantaa ja opastusta piensähkön tuottajille Aurinkopaneelien tuottamasta sähköstä on nyt saatavilla mitattua tietoa. Motivan sivuilta voi seurata neljän eri kohteen kuukausittaisia tuotantotilastoja, jotka päivitetään kolmen kuukauden välein. Seurattavien järjestelmien koko vaihtelee ja ne sijaitsevat eri puolilla Suomea. Sähkönkäyttö avainasemassa uudistuvissa rakentamismääräyksissä ”Osasta kohteista on nähtävissä tuotantotietoja useamman vuoden ajalta, toiset on asennettu vasta viime vuonna. Seurantaa tulee jatkaa vielä useamman vuoden ajan, ennen kuin voimme vetää johtopäätöksiä aurinkosähkön tuotantomääristä Suomessa”, toteaa Motivan asiantuntija Olli Laitinen. Uudet rakentamismääräykset tulevat voimaan heinäkuussa. Niiden myötä uudisrakennukset pitää suunnitella entistä energiatehokkaammiksi. Motiva on julkaissut oppaan, joka antaa vinkkejä, miten rakennuttaja voi valinnoillaan tehostaa sähkön käyttöä palvelukiinteistöissä. Samoihin kansiin on myös kerätty keinoja, jotka edistävät kiinteistön energiatehokasta käyttöä ja ylläpitoa. Motivan sivuilta löytyy myös täysin uudistettu Opas piensähkön tuottajalle. Se antaa yleiskuvan pelisäännöistä ja velvoitteista, jotka koskevat pienimuotoista sähköntuotantoa Suomessa. Vuonna 2006 ilmestynyt opas on päivitetty vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Uusien määräysten myötä rakennusten energiankulutusta kuvaavan E-luvun laskennassa siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun, jossa sähkön painoarvo on muita energiamuotoja suurempi. Määräysten tiukennus tarkoittaa keskimäärin 20 prosentin parannusta nykyisten määräysten vaatimaan energiatehokkuuteen. Sähkön pientuottajien - kuten pk-yritysten ja kotitalouksien - lisäksi oppaasta saavat hyödyllistä tietoa muun muassa paikallisten sähköverkkojen haltijat, sähkönmyyjät, viranomaiset ja maahantuojat. Oppaassa käydään läpi keskeistä pientuotantoa koskevaa lainsäädäntöä, lupia, veroja ja tukia sekä sähköverkkoon liittymiseen ja sähkön myyntiin liittyviä kysymyksiä. ”Vaatimusten mukainen E-luku on mahdollista saavuttaa useilla eri tavoilla ja sähkönkulutuksen tehostaminen on ratkaisevassa asemassa. Tämä edellyttää, että rakennuttajat ja suunnittelijat sitoutuvat yhteistyöhön uusien kokonaisratkaisujen kehittämisessä. Lähivuosina uudisrakennusten energiatehokkuus on nostettava aivan uudelle tasolle. Vain näin voimme päästä rakentamisessa lähes nollaenergiatasoon vuoteen 2020 mennessä”, toteaa johtava asiantuntija Tapio Jalo Motivasta. Opasta varten haastateltiin viittä pientuottajaa. Haastatellut kokivat voimalaitosten verkkoon liittämisen sujuneen yleisesti ottaen hyvin. He katsoivat, että jakeluverkonhaltijaan kannattaa olla yhteydessä jo aikaisessa vaiheessa hanketta. ”Toivomme, että opas kannustaa uusia toimijoita ryhtymään sähköntuottajiksi. Monilla on ollut varmasti hankaluuksia hahmottaa, mitä kaikkea pitää huomioida toimintaa aloittaessa. Tätä kynnystä olemme pyrkineet madaltamaan”, sanoo Laitinen. Opas on ensisijaisesti suunnattu julkisten palvelurakennusten rakennuttajille, suunnittelijoille ja käyttäjille. Oppaan ovat rahoittaneet Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry STEK sekä työ- ja elinkeinoministeriö. www.motiva.fi/julkaisut Aurinkosähkön tuotannon seuranta löytyy osoitteesta www.motiva.fi/aurinkosahkoseuranta ja opas piensähkön tuottajalle osoitteesta www.motiva.fi/julkaisut. Kampanja muistuttaa sähköjohtojen vaaroista “Tiedä ennen kuin toimit!” on teemana käynnistyneessä kampanjassa, joka nostaa esille turvallisuuden avainasiat sähköjohtojen läheisyydessä työskenneltäessä. Kampanjassa on mukana kaikkiaan kymmenen yritystä ja organisaatiota. Kaksivuotisen kampanjan tavoitteena on muistuttaa sähköjohtojen lähellä työskentelyn turvaohjeista mm. maanrakennus-, maanviljelys- ja puunkaatotöissä. Kohderyhmät kuluttajista ammattilaisiin pyritään tavoittamaan käyttäen useita eri kanavia internetistä erilaisiin ryhmille järjestettäviin koulutustilaisuuksiin. Kampanja sisältää sekä herättävää että tietoa antavaa ja syventävää aineistoa. Kampanjan nettisivuille osoitteeseen www.hengenvaara.fi on koottu pysäyttäviä videoita, turvaohjeita sekä aihetta taustoittavia artikkeleita. Lisäksi kampanja-aineistoon kuuluu ammattilaisille suunnattua koulutusmateriaalia sekä taskuun mahtuva turvallisuusesite. Sähköjohtojen läheisyydessä ja johtoaukealla on sallittua liikkua ja työskennellä tavanomaisilla maa- ja metsätalouskoneilla. Johdon ja etenkin pylväsrakenteiden läheisyydessä on kuitenkin syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Voimajohtorakenteisiin aiheutettu pieneltäkin tuntuva vaurio saattaa johtaa vakaviin seurauksiin. Työkoneen tai sen osan osuminen voimajohtoon voi myös aiheuttaa hengenvaaran. Vaaratilanteet liittyvät niin ilmajohtoihin kuin kaapeleihin. Kampanjassa ovat mukana Elenia Verkko Oy, Energiateollisuus ry, EPV Alueverkko Oy, Fingrid Oyj, Fortum Sähkönsiirto Oy, Helen Sähköverkko Oy, INFRA ry, Itäsuomalaisten sähköyhtiöiden yhteenliittymä, Tukes ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy. www.hengenvaara.fi Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 45 LumiStone – tulevaisuuden designia toimistovalaistukseen Modernisti muotoiltu LumiStone-valaisin edustaa tulevaisuuden designia toimistovalaistuksessa. Valaisimen on suunnitellut tunnettu tanskalainen arkkitehti Henning Solfeldt PLH-arkkitehtitoimistosta. Innoituksen valaisimen muotoon ovat antaneet sileät luonnonkivet. Valaisimessa yhdistyvät muotoilu ja huippuluokan tekninen suorituskyky. LumiStone on puhdasverinen ledivalaisin, jonka järjestelmätehokkuus ylittää 100 lm/W. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3000 K ja 4000 K, Ra >80. Valaisimessa on DALI-liitäntälaite vakiona. Polttoikä on 50 000 tuntia L70. Innovatiivista LumiStonea voidaan käyttää toimistotiloissa neuvottelutiloista avokonttoreihin. Valaisimesta on saatavana mallit sekä suoraan sekä epäsuoraan valaistukseen. Värivaihtoehdot ovat valkoinen ja harmaa. www.philips.fi/lighting GentleSpace vie syväsäteilijät uudelle tasolle Teollisuus- ja varastorakennusten omistajat etsivät jatkuvasti tapoja pienentää valaistuksen energiankulutusta. Philipsin GentleSpace on ensimmäinen ledisyväsäteilijä, joka korvaa suoraan korkeiden tilojen HID-valaisimet 400 W:n tehoon saakka. Samalla valaisin mahdollistaa merkittävän, jopa 40 % energiansäästön HPI-P-järjestelmiin verrattuna. Ledit syttyvät ilman viivettä, ja valaistus on himmennettävissä. GentleSpace-valaisimessa on vakiona DALI-liitäntälaite. Valaisimia on saatavissa kahdessa koossa, ja valikoiman laadukkaiden optiikoiden avulla tilaan voidaan luoda miellyttävä, toimiva valaistus. Vaihtoehtoja ovat keskileveä valonjako (MB), leveä valonjako (WB) ja High-rack-optiikka (HRO). GentleSpace-valaisimen erikoisvalkoinen lasikupu on lämpökarkaistu ja erittäin laadukas. Valon värilämpötila on 4000 K. Iridium2 LED – modulaarinen tievalaisin Kaikissa valaisinversioissa on vakaa Gripple Y-fit -ripustus, joka kantaa jopa 45 kg:n kuorman ja takaa näin helpon ja turvallisen asennuksen. Valaisimen litteä muotoilu jättää rakennuksen katon alle tilaa esimerkiksi sprinkleriasennuksille. GentleSpace sopii esimerkiksi teollisuushallien tai rautakauppojen yleisvalaistukseen tai hyllyvalaistukseen varastorakennuksissa. Philipsin Iridium² LED -valaisimen modulaarinen rakenne on ratkaisu alati lisääntyviin energiansäästövaatimuksiin. Iridium²tievalaisimet on suunniteltu päivitettäviksi, suorituskykyisiksi ja kestäviksi. Käyttötarkoituksesta ja budjetista riippuen asiakas voi aloittaa haluamallaan valaistustekniikalla. Iridium²-asennus voidaan alkuvalinnasta riippumatta päivittää milloin tahansa moduulia vaihtamalla – ledin voi päivittää lediksi tai HID-valonlähteen lediksi. Uudet Iridium²-optiikat on suunniteltu tuottamaan luokkansa paras valaistus ja tarjoamaan samalla joustavuutta käyttökohteessa. Nämä ominaisuudet yhdistettynä Iridium²:n helppoon asennukseen ja ylläpitoon takaavat, että käyttökustannukset pysyvät alhaisina. www.philips.fi/lighting Valikoimaan kuuluvat keskikokoinen Iridium² LED BGP352 ja suuri Iridium² LED BGP353. Valaisimen valonlähteenä toimii integroitu ledimoduuli, LedGine. Valaisimien teho on valittavissa ns. Green Line tai Economy Line -jaottelun mukaan: BGP352valaisimen GreenLine min. 28 W ja EconomyLine min. 42 W sekä BGP353-valaisimen GreenLine min. 83 W ja EconomyLine min. 126 W. GreenLine-valaisimien valotehokkuus on 95 lm/W ja EconomyLine-valaisimien 85 lm/W. Värilämpötilavaihtoehdot ovat lämmin valkoinen 3000 K, neutraali valkoinen 4000 K ja viileä valkoinen 5700 K. Optiikkavaihtoehtoja on useita. Valaisimet voidaan himmentää – vaihtoehtoja ohjaukseen ovat CLO, Lumistep, Dynadimmer ja SDU. Valaisimen runko on painevalettua alumiinia ja kupu karkaistua lasia. www.philips.fi/lighting Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 46 uutisetPlaani Pacific LED – energiatehokas ja ympäristöystävällinen teollisuusvalaisin Pacific LED -valaisimessa on päivitettävä ledimoduuli ja erittäin tehokas optinen järjestelmä. Raikkaasti muotoiltu, vankka, vedenkestävä valaisin tuottaa korkealaatuista valkoista valoa. Valaisimen ominaisuuksiin kuuluu erinomainen häikäisyn hallinta: hallittu valonjako minimoi häikäisyn. Pacific LED -valaisimilla saavutetaan 40 %:n energiansäästöt verrattuna loistelamppuratkaisuihin. Valaisimen teho on versiosta riippuen 22–50 W (2000–5000 lm) ja värilämpötila 4000 K, Ra 80. Led-valaistustuotteiden toiminnasta löytyi useita puutteita Asennus on helppoa ja nopeaa. Valaisimen ylläpitokustannukset pysyvät matalina ledien pitkän käyttöiän ansiosta. Ledimoduuli on helposti huollettavissa ja päivitettävissä, joten voit hyötyä myös tulevaisuuden parannuksista valaisinta vaihtamatta. Valaisin soveltuu erinomaisesti esimerkiksi pysäköintihalleihin, kylmävarastoihin, teollisuushalleihin, maatalouden tuotantotiloihin ja autopesuloihin. Led-valaistustuotteiden toiminnasta löydettiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ja 17 muun EU:n markkinavalvontaviranomaisen yhteiskampanjassa runsaasti puutteita. Testatuista tuotteista vain 17 prosenttia täytti kaikki niille asetetut sähkömagneettisen yhteensopivuuden (EMC) vaatimukset. EMC takaa, että sähkölaite toimii moitteettomasti yhdessä muiden samaan käyttöympäristöön tarkoitettujen laitteiden kanssa. www.philips.fi/lighting EU:n markkinavalvontaviranomaiset testasivat kampanjan puitteissa 168 led-valaistustuotetta. Tuotteista suurin osa (91 kpl) oli valmistettu Kiinassa, 12 tuotteen valmistusmaaksi oli merkitty EU ja 65 tuotteen alkuperämaa oli epäselvä. Kampanja toteutettiin vuonna 2011. Testitulokset osoittivat, että yli kolmasosa tarkastelluista tuotteista lähetti toimintaympäristöönsä sallittua enemmän sähkömagneettisia häiriöitä. Lisäksi lähes joka toinen testattu tuote tuotti sähköverkkoon harmonisia virtoja yli valaistustuotteille sallitun määrän. Standardissa ei vielä ole määritelty vaatimuksia led-lamppujen harmonisille virroille, mutta nyt tutkimusmielessä tehdyt testit osoittavat, että vaatimuksia olisi pikaisesti ryhdyttävä valmistelemaan. Harmonisilla virroilla tarkoitetaan laitteen sähkönjakeluverkkoon tuottamia taajuustason vaihteluita. Erittäin huomattavia puutteita löytyi myös led-valaistustuotteilta vaadittavista asiakirjoista. CE-merkintä ja vaatimustenmukaisuusvakuutus olivat asianmukaiset ja kunnossa vain noin 30 prosentilla testatuista tuotteista. Tunstall Healthcare osti STT Condigin Isossa-Britanniassa toimiva etähoito- ja etäterveyspalvelujen johtava tarjoaja Tunstall Healthcare Group Limited on ostanut palvelutalo- ja kotihoitomarkkinoiden teknologian ja palvelujen toimittajan STT Condigin. STT Condigin kasvu on perustunut ohjelmistopalvelujen valikoimille, joita tarjotaan paikallishallinnolle ja yhteisöjen hoitopalvelujen tarjoajille: hoitajien resurssien suunnittelu ja optimointi sekä mobiili toimintaraportointi ja mobiili hälytysten käsittely kuuluvat valikoimaan. Lisäksi yhtiö tarjoaa erilaisia itsenäisen asumisen mahdollistavia tuotteita sekä hoitokotien viestintäjärjestelmiä. Tukes testautti EMC:n osalta kampanjaa varten 13 Suomessa myynnissä ollutta led-lamppua ja -valaisinta. Testien perusteella asetettiin myyntikieltoon yksi led-lamppu ja annettiin toimituskielto yhdelle led-lampulle ja yhdelle led-työmaavalaisimelle sekä huomautus kolmelle led-tuotteelle. Suomessa tuotteista suurimmaksi ongelmaryhmäksi nousivat led-lamput. Myyntikieltopäätöksen saaneiden tuotteiden myynti on lopetettava välittömästi. Toimituskieltoon asetetut tuotteet saa myydä kaupoista loppuun, mutta uusia ei saa toimittaa myyntiin ennen kuin puutteet on korjattu. ”Hallituksen päätös voimiemme yhdistämisestä Tunstallin kanssa on erittäin myönteinen siirto, joka on eduksi liiketoiminnallemme, työntekijöillemme ja asiakkaillemme. Tunstallilla on yli 50 vuoden kokemus innovaatioista, ja se on aidosti sitoutunut parantamaan ihmisten elinolosuhteita ja mahdollistamaan entistä itsenäisemmän asumisen. Tämä vastaa täysin STT Condigin omaa missiota. Liittymällä Tunstalliin STT Condigi saa käyttöönsä maailman huippuluokkaa edustavat valvontaohjelmistot ja -keskukset, joihin meidän sovelluksemme lisäävät uusia palveluja asiakkaille. Lisäksi STT Condigille tarjoutuu ennennäkemätön mahdollisuus käyttää Tunstallin suunnittelua, valmistusta ja tuotevalikoimaa sekä sen maailmanlaajuisia toimintaresursseja. Kaupan ansiosta STT Condigi pystyy nopeasti laajentamaan valikoimansa kattavuutta sekä etävalvonta- että puhelinpalvelukeskusratkaisuissa. Tästä on etua koko asiakaskunnallemme”, STT Condigin pääjohtaja Kristoffer Axelsson kertoo. Tukesin ylitarkastajan Hanna Mustosen mukaan kampanjan tulokset osoittavat, että led-valaistustuotteiden valmistajilla on EMC:n osalta vielä paljon parannettavaa. ”Vaikuttaa siltä, että valmistajat eivät ole kiinnittäneet riittävästi huomiota EMC-vaatimuksiin. Tukes aikookin jatkaa led-valaistustuotteiden tehostettua EMC-valvontaa myös tänä vuonna, ensimmäiset laitteet ovat jo testeissä”, Mustonen sanoo. EMC-häiriöt ilmenevät yleensä muiden sähkölaitteiden toiminnassa. Esimerkiksi raidat television kuvassa, radion rätinä tai tietokoneen virhetoiminnot voivat olla merkkejä EMC-häiriöistä. Kerrostaloissa häiriöt saattavat ulottua jopa naapurihuoneistoon. Tukes valvoo led-valaistustuotteiden toimintaa ja turvallisuutta myös osana normaalia sähkötuotteiden markkinavalvontaa. Esimerkiksi vuoden 2011 aikana maahantuojat velvoitettiin keräämään palautusmenettelyllä kuluttajilta takaisin 15 led-lamppua, kolme led-putkea ja kaksi led-seinävalaisinta. www.sttcondigi.com www.tukes.fi Tukesin vaaralliset tuotteet -rekisteri löytyy osoitteesta http:// marek.tukes.fi/ Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 47 Teknoware Oy juhli 40 vuoden mittaista valaistushistoriaansa Lahtelainen ajoneuvo- ja turvavalaistusratkaisujen markkinajohtaja Teknoware Oy juhli 40-vuotista toimintaansa 19.5. järjestetyssä kutsuvierastilaisuudessa. Juhlatilaisuudessa paljastettiin professori, kuvataiteilija Matti Koskelan veistos ’Light Crystal’. Juhlien alla ilmestyi myös Teknowaren 40-vuotishistoriikki ’Valon vuodet 1972–2012.’ ”Light Crystal on toteutettu suomalaisesta spektroliitista, joka sisältää valoa heijastavia sinisiä, hopeisia ja vihreitä kidemuodostelmia. Siten se kuvastaa myös Teknowaren perusmateriaa eli valoa erilaisissa käyttömuodoissaan. Veistoksen heijastavat teräsnauhat kertovat niistä innovaatiovirroista, joista syntyy uusia tuotteita ja niiden käyttöratkaisuja”, kuvailee veistoksen suunnitellut kuvataiteilija Matti Koskela. Valon vuodet 1972–2012 Teknoware Oy on ajoneuvojen sisävalaistusjärjestelmien sekä turvavalaistusratkaisujen teknologia- ja markkinajohtaja, joka myy tuotteitaan kaikkialle maailmaan. Teknowaren koko 40 vuoden historiaa ovat leimanneet vakaa kasvu, ennakkoluuloton edelläkävijyys ja rohkeat investoinnit. Historiansa varrella Teknoware on palkittu erilaisin tunnustuksin, mm. Tasavallan Presidentin vientipalkinnolla vuonna 1996 ja Suomen vahvimpana yrityksenä vuonna 2009. Kalervo Virtanen perusti Teknowaren vuonna 1972. Vaatimattomissa oloissa omakotitalon saunakamarissa aloittaneen yrityksen ensimmäinen läpimurto olivat innovatiiviset valaisinvaihtosuuntaajat. Vuosien varrella Teknoware on vakiinnuttanut asemansa bussi- ja junavalaisimien, vaihtosuuntaajateknologian sekä turva- ja poistumistievalaisimien suunnittelijana ja valmistajana. Alusta lähtien yhtiössä on täytetty asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita, panostettu laatuun ja jatkuvaan tuotekehitykseen, hyödynnetty nopeasti elektroniikkateollisuuden uusimpia menetelmiä ja kehitetty omaa uutta teknologiaa. Laser Blade vapauttaa valaisimien sijoittelun Vuonna 1987 Teknoware siirtyi teollisuusneuvos Rauno Mattilan ja Trafotek Oy:n omistukseen. Mattila toi toimitusjohtajaksi Jouko Kuisman, joka johti yritystä menestyksekkäästi 25 vuoden ajan ja kehitti siitä vakavaraisen ja vahvan tuloksentekijän. Viime keväänä Kuisma siirtyi Teknowaren hallituksen puheenjohtajaksi, ja uutena toimitusjohtaja aloitti diplomi-insinööri Kai Kauto. Laser Bladen avulla voidaan luoda tilaan tehokkaita valoaksentteja tai suunnitella tasainen yleisvalaistus. Kapea ja siro Laser Blade valaisee tilan tehokkaasti pienellä energiankulutuksella. Valaisimen 44 mm leveään runkoon on sijoitettu joko 1, 2, 5 tai 15 led-moduulia. Yhden moduulin tuottama valovirta on 200 lm. Valokeilakulmia on kaksi, 30 ja 50 astetta (UGR<19). Myös DALIversiot kuuluvat ohjelmaan. Värivaihtoehdot ovat musta, valko-musta tai harmaa-musta. www.iguzzini.fi iGuzzini Wow valaisee tehokkaasti ja säästää energiaa www.teknoware.fi Wow on eräs markkinoiden tehokkaimmista ledeillä varusteituista tie- ja katuvalaisimista (108lm/W, 350mA). Niillä voidaan säästää energiaa lähes 60 % verrattuna perinteisiin purkauslamppuvalaisimiin. Wow-valaisimia valmistetaan kahdella eri runkokoolla tehoalueella 36-144W ja niihin on saatavissa kolme erilaista katuvalaistusoptiikkaa, yksi kevytliikenneväyläoptiikka ja kaksi epäsymmetristä optiikkaa. Ledien värilämpötila on 4000K ja led-elementit on vaihdettavissa helposti uusiin. Wow soveltuu käytettäväksi 4-12 m pylväissä asennettuna joko orteen tai suoraan pylvään päähän. Parhaimmillaan pylväsvälit voidaan mitoittaa lähes 50 metrin pituisiksi. Kaikki mallit ovat ohjelmoitavissa mikrokytkimien avulla ja niitä voidaan ohjata mm. DALI-väylällä. Wow-valaisimet on testattu toimimaan alhaisissa lämpötiloissa aina -40C° asti. www.iguzzini.fi Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 48 uutisetPlaani iPlan on iGuzzinin uusi prismavalaisinsarja T16-loisteputkille ja ledeille Ergonominen toimistovalaistus vaatii hyvää häikäisynhallintaa. iPlan valaisinten mikroprismatekniikka jakaa valoa tasaisesti ilman häikäisyä erittäin korkealla hyötysuhteella. iPlan-valaisinsarjasta löytyy ripustettavat ja suoraan kattoon sekä seinään asennettavat mallit. Mallistoon kuuluu myös siirrettävä työvyöhykevalaisin. Suoraan kattoon asennettavien led-mallien rungon korkeus on 51 mm ja ripustettavien versioiden ainoastaan 26 mm. Valonlähteinä käytetään T16-loistelamppuja. Myös matalat led-versiot kuuluvat mallistoon. www.iguzzini.fi Vielä ehtii osallistua Luminord-kilpailuun Valo-messuilla 12.9. julkistetaan myös Luminord 2012 -valaisinsuunnittelukilpailun voittaja. Tämänvuotisessa Luminord-kilpailussa tehtävänä on suunnitella irrallinen valaisin tai valaisinpari Presidentinlinnaan tai Eduskuntataloon. Molemmissa kohteissa tehtävänä on suunnitella yleisvalaistusta parantava jalkavalaisin sekä siihen muotoilultaan yhteensopiva työpistevalaisin. Kilpailuehdotusten viimeinen sisäänjättöpäivä on 17.8.2012. Luminord-kilpailun voittajatyö palkitaan 5 000 € tunnustuspalkinnolla, jonka lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Lisäksi jaetaan kolme muuta palkintoa: Eduskunnan kanslian jakama palkinto (5 000 €), Tasavallan presidentin kanslian palkinto (5 000 €) sekä Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:n STEK-nimikkopalkinto (5 000 €). Kilpailun järjestävät Sähkösuunnittelijat NSS ry, Suomen Valoteknillinen Seura ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry yhteistyössä Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry:n kanssa. www.nssoy.fi/luminord Valo-messuille uusi ammattilaisalue Pro Valo Valaistusalan tapahtuma Valo järjestetään 12.–16.9.2012, kolmatta kertaa samanaikaisesti Habitare-messujen kanssa Helsingin Messukeskuksessa. Valo-tapahtuman uusi Pro Valo -alue lisää tarjontaa erityisesti valaistusalan ammattilaisille, kuten sähkö- ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, rakennuttajille sekä isännöitsijöille. Valo-tapahtuma esittelee julki- ja yleisvalaistusta, koti- ja sisustusvalaistusta, lamppuja ja muita valonlähteitä sekä ulkovalaistusta ja valaisintarvikkeita. Tänä vuonna tapahtumaan rakennetaan uusi Pro Valo-alue, jonka tarkoituksena on lisätä entisestään arkkitehdeille ja sähkösuunnittelijoille suunnattua tarjontaa. Yhdentoista näytteilleasettajan Pro Valo -alueella on mukana yrityksiä, jotka esittäytyvät Valo-messuilla ensimmäistä kertaa. Pro Valon keskiössä on valopuisto, joka esittelee ulkovalaistusta sekä puisto- ja puutarhaympäristöön suunniteltuja valaisimia. Ammattilaisille suunnatun ohjelman ja näytteilleasettajien tarjonnan lisäksi Valo-tapahtuma tarjoaa koti- ja sisustusvalaistusta kiinnostuneelle kävijälle tietoa valaistusuutuuksista ja valaistuksen trendeistä. Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Suomen Valoteknillinen Seura ry. www.finnexpo.fi Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 49 Raychem lattialämmitysperhe kasvoi Raychem on kehittänyt saneerauksiin ohuen (ø 3 mm) Raychem CeraPro saneerauskaapelin. Kaapeli on tarkoitettu kohteisiin, jossa korotusvaraa ei ole paljoa, lattia on monimuotoinen tai siinä on paljon kierrettäviä esteitä kuten esimerkiksi lattiakaivoja. Raychem CeraPro:ssa kaapeli toimitetaan pakkaukseen integroidulla kertakäyttökelalla, joten sitä on helppo käsitellä työmaalla. Kertakäyttökelan voi halutessaan ottaa irti ja laittaa sille itse akselin. Pakkauksesta löytyy asennusta nopeuttava teippijärjestelmä. Ensin lattiaan kiinnitetään kaksipuolinen teippi. Kaapeli kiinnitetään teippiin jonka jälkeen harsoteipillä varmistetaan kiinnitys. Asennusväliä on helppo hienosäätää tässä vaiheessa. Lopuksi kriittisimmät paikat lukitaan paikoilleen kuumaliimalla. Perinteiseen pelkkään kuumaliimaukseen verrattuna asennusaika Raychem CeraPro kiinnitysjärjestelmällä voi jopa puolittua. Raychem CeraPro kaapelin päälle asennetaan joko tasoitemassa tai suoraan laatat. Raychem CeraPro kaapeleita on kahdeksaa eri kokoa 160W-1140W. www.tycothermal.com Astron Fuse on suunnattava uutuusvalaisin Fuse on seinään asennettava ja suunnattava sisustusvalaisin. Tämän virtaviivaisen ja erityisesti hotelleihin soveltuvan valaisimen valonlähteenä on 3W LED 3000K. Fuse on saatavilla katkaisimella tai ilman. Viimeistelyvaihtoehtoina valaisimessa ovat alumiini, pronssi sekä kiillotettu kromi. www.teclux.fi Modularin Nomad-designklassikko nyt myös led-valonlähteellä Tunnet varmaankin Nomadin? Sen linjakkaat muodot ovat tehneet vuonna 1996 syntyneestä valaisimesta designklassikon. Nyt Nomad on saatavilla myös led-valonlähteellä. Led-valaisimet ovat laadukkaita, sillä niillä on korkea elinikä, hyvä valontuotto ja alhainen energiankulutus. Nomad LED on oikea valinta useaan kohteeseen, ei pelkästään hienon ulkonäkönsä puolesta, vaan myös kustannustehokkuutensa vuoksi. Modo – Valovoimainen muoto Martinin uutuusvalaisimessa Modossa yhdistyvät hienovarainen muotoilu ja energiatehokkaiden valonlähteiden käyttö. Hienostuneen pyöreän muotoilunsa ansiosta Modo sopii mitä erilaisimpiin tiloihin: valaisimesta saa tilaan sulautuvan elementin tai elegantin katseenvangitsijan. www.teclux.fi Valaisinta saa kahdessa koossa, joko yhdellä tai kahdella valorenkaalla. Valonlähteenä valaisimessa on 30W TC-EL E27. Pieniin tiloihin sopivassa Modossa on yksi valorengas, jonka halkaisija on 1200 mm. Iso Modo on 2000 mm halkaisijaltaan ja se on mahdollista saada yhdellä tai kahdella valorenkaalla. Modon saumaton rakenne ja läpikuultava opaali varustettuina energiatehokkailla valonlähteillä luo tyylikästä valoa. www.teclux.fi Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 50 uutisetPlaani Fagerhultilta led-uutuuksia Fagerhult oli mukana Frankfurtin Light+Building-messuilla huhtikuussa ja esitteli siellä kolme mielenkiintoista led-valaisinuutuutta. Appareo antaa led-valaistukselle aivan uuden ilmeen. Kaunis läpinäkyvä lasipinta on kiinni sirossa ja hienostuneessa alumiinikehyksessä. Ledit sytyttävät valaisimen pinnan elämään ja ohjaavat valoa, joka tarjoaa optimaalisen ja visuaalisen elämyksen. Valaisimen jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu, ja sen minimalistinen muotoilu korostaa valaisimen laatua. Esteettisyys ja korkeatasoinen valon laatu ovatkin Appareon tunnusmerkit. Sarjaan kuuluvat pyöreät ja suorakaiteen muotoiset ripustettavat mallit, jotka sopivat moniin erilaisiin valaistuskohteisiin. Selkeälinjainen Tibi luo raikkaana säteilevää valoa. Valaisimen pehmeälinjaiset muodot kätkevät sisäänsä kehittyneintä led-tekniikkaa, ja tarjoavat katsojalle miellyttävän valaistuskokemuksen. Huolellinen materiaalivalinta lisää tämän ainutlaatuisen valaisimen viehätystä. Soikean pallomaisen kuvun läpi leviävä valo tarjoaa tämän päivän nykyaikaista estetiikkaa. Valaisimista löytyy kolme eri kokovaihtoehtoa sekä ripustettavat ja kattopintaan asennettavat mallit. Notor LED on siro ja minimalistinen valaisin. Alkuperäinen kompakti valaisinprofiili on varustettu ajankohtaisilla ledeillä, jotka tarjoavat uusia mahdollisuuksia energiatehokkaiden ja jännittävien valolinjojen luomiseen. Sarjaan kuuluvat kattopintaan asennettavat, upotettavat ja ripustettavat mallit. Niihin kaikkiin on saatavana monipuolinen valikoima kytkentäkappaleita, joiden avulla erilaisten valaisinmuodostelmien rakentaminen on mahdollista. Ego – Varjojen kauneutta Martinin Ego-ulkovalaisin sopii sisätiloihin ja ulkokäyttöön. Egon runko on laserkuvioitua alumiinia. Rungon geometriset kuviot luovat paitsi persoonallisen pinnan, myös mielenkiintoisia varjoja ja heijastuksia ympäristöönsä. Appareo, Tibi ja Notor LED -valaisimet ovat tilattavissa kesällä 2012. Valonlähteenä ulkovalaisemisessa on 20W led, ja sisäversiossa 22W led. Egoa on Saatavissa useassa eri koossa ja eri asennustavoilla. www.fagerhult.fi www.teclux.fi Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 51 Veronumero otetaan käyttöön 1.9.2012 Jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä on oltava 1.9.2012 alkaen työmaalla näkyvissä henkilötunniste, johon on merkitty myös veronumero. Uusilla työmailla veronumero on henkilötunnisteessa pakollinen 1.9.2012 alkaen, mutta vanhoilla työmailla se on pakollinen vasta siirtymäajan jälkeen viimeistään 1.3.2013. Veronumeromenettely on yksi niistä hallitusohjelmaan kirjatuista toimista, joilla tähdätään harmaan talouden torjuntaan. Elokuussa 2012 Verohallinto alkaa ylläpitää myös rakennusalan julkista veronumerorekisteriä. Lisäksi harmaata taloutta torjutaan työntekijöitä ja rakennusurakoita koskevalla erityisellä ilmoittamismenettelyllä, joka on tarkoitus ottaa rakennustyömailla käyttöön vuoden 2013 aikana. Mistä veronumeron saa? Veronumero on toimitettu kaikille henkilöasiakkaille vuoden 2012 verokortin yhteydessä. Ammatinharjoittajat saavat veronumeron verotoimistosta. Tilapäisesti Suomeen töihin tulevat ulkomaalaiset rakennusalan työntekijät saavat henkilötunnuksen ja veronumeron 1.6.2012 alkaen verotoimistosta. Henkilötunnuksen saaminen edellyttää henkilökohtaista asiointia Verohallinnon toimipisteessä. Jos henkilötunnusta hakeva ulkomaalainen työntekijä aikoo oleskella Suomessa vähintään vuoden, henkilötunnuksen antaa edelleenkin maistraatti. Vasta maistraatista henkilötunnuksen saatuaan työntekijä voi mennä hakemaan verotoimistosta veronumeron. Työnantajalla on mahdollisuus tilata työntekijöidensä veronumerot keskitetysti Verohallinnolta toimittamalla Verohallintoon työntekijöidensä henkilötunnukset 1.6.2012 alkaen. Verohallinto lähettää työntekijöiden veronumerot työnantajalle turvapostina tai suorasiirtoina. Massamenettelystä löytyy lisätietoa vero.fi-sivuilla. Veronumeron lisäämisellä tunnistekorttiin pyritään varmistamaan se, että jokainen yhteiselle työmaalle työskentelemään tuleva on Verohallinnon rekisterissä ennen työnteon alkua. Tämä on perusedellytys työntekijöiden ja heidän työnantajiensa verovalvonnalle. Elokuussa 2012 avataan julkinen veronumerorekisteri Rakennustyömaalla työskentelevien henkilöiden veronumerot merkitään 1.8.2012 avattavaan rakennusalan julkiseen veronumerorekisteriin. Rekisteristä voi tarkistaa henkilön etu- ja sukunimen sekä hänen veronumeronsa perusteella, onko henkilön tiedot merkitty veronumerorekisteriin. Vaikka työntekijälle on annettu veronumero, häntä ei automaattisesti merkitä veronumerorekisteriin, vaan merkintää on pyydettävä erikseen. Verohallinto suosittelee, että samalla kun työnantaja pyytää sähköisesti vähintään 20 henkilön veronumeron, hän pyytää myös työntekijöidensä merkitsemistä rakennusalan veronumerorekisteriin. Sähköiset pyynnöt työnantaja voi esittää Verohallinnolle 1.6.2012 lähtien. Puhelimitse ja henkilökohtaisesti toimistossa asioimalla tapahtuvat pyynnöt voidaan esittää 1.8.2012 alkaen, kun rekisteri on avattu. Toisen vaiheen uudistukset vuonna 2013 Vuoden 2013 aikana rakennustyömailla on tarkoitus ottaa käyttöön työntekijöitä ja rakennusurakoita koskeva erityinen ilmoittamismenettely. Menettelyssä työmaan päätoteuttaja ilmoittaa Verohallinnolle kuukausittain tiedot työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja muista suorituksensaajista ja kukin tilaaja ilmoittaa omat aliurakkansa kuukausittain Verohallinnolle. Verohallinto hyödyntää tietoja reaaliaikaisessa verovalvonnassa. Lisäksi tietojen avulla voidaan arvioida asiakkaiden verotusstatusta ja rekisteröintitarvetta. Lisätietoa toisen vaiheen uudistuksesta vero.fi-sivuilta, kun hallituksen esitys asiassa on annettu. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle budjettilakien yhteydessä syksyllä 2012. Lain on arvioitu tulevan voimaan vuoden 2013 aikana, joten ensimmäisiä tietoja voidaan alkaa antaa Verohallinnolle aikaisintaan loppuvuonna 2013. www.vero.fi/veronumero Aldabran tehokas kiskoon asennettava LED-kohdevalaisin Proteo LED -kohdevalaisimen valotehokkuus ylittää jo selvästi vastaavan tehoisen monimetallivalaisimen valontuoton. Kompakti 26 W:n valaisin tuottaa vastaavan määrän valoa kuin 35 W:n monimetallivalonheitin. Valaisin säästää energiaa noin 25 % verrattuna perinteisiin purkausputkivalaisimiin. Tyylikäs ja kevyt valaisin on helppo asentaa ja suunnata, kierto 350° ja vertikaalikääntö 190°. Kokonaan alumiinirakenteinen valaisin on varustettu erittäin tehokkaalla staattisella jäähdytyksellä. Suorakaiteen muotoisissa jäädytysrivioissa on runsaasti jäähdytyspintaa ja lämpö johtuu tehokkaasti pois valaisimesta. Proteo 2 -valaisimen teho on 26W ja Proteo 3:n 37W. Häikäisysuojaus on erittäin hyvä ja tehokkaat hybridioptiikat antavat valokeilojen avautumiskulmiksi 16°, 25°, ja 40°. Valkoisen valon värilämpötilat ovat 3000, 4000 ja 5500K. Valaisimen runkovärit ovat valkoinen ja musta. www.candelaimport.fi Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 52 Sähkökatkot hallintaan älyverkolla Myrskyt ja niiden aiheuttamat sähkökatkot ovat viime vuosina yleistyneet. Katkojen aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi Suomen sähköverkosta kehitetään yhä älykkäämpää. Tämä tarkoittaa niin automaation lisäämistä informaatio- ja sähkötekniikkaa yhdistämällä kuin vaikkapa pienimuotoista alueellista sähköntuotantoa. Sähköverkko on yhteiskunnan kriittisimpiä osia. Toimintavarmuutta vahvistetaan lisäämällä verkon älykkyyttä niin automaation, etäluennan kuin pientuotannon avulla. Sähkönjakelun älyverkko syntyy, kun verkko ymmärtää yhä paremmin missä ja miten sähköä jaetaan ja missä mahdolliset viat ovat. Tämä auttaa rajaamaan ja korjaamaan viat automaattisesti mahdollisimman pitkälle. ”Meillä on jo älyverkko 1.0, mutta nyt tähdätään seuraavan sukupolven älyverkkoon. CLEEN Oy:n Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat -tutkimusohjelmassa (SGEM) sähköyhtiöt, teknologiatoimittajat, tutkimuslaitokset ja tietotekniikkayritykset etsivät yhdessä ratkaisuja älykkäämpään sähkönjakeluun”, kertoo ABB:llä työskentelevä SGEM ohjelmapäällikkö Jani Valtari. Asiakkaan tiedottaminen häiriötilanteessa helpottuu Älyverkon yhtenä osana ovat etäluettavat mittarit, jotka mahdollistanut sen, että vikojen paikallistaminen ja siitä tiedottaminen toimivat reaaliajassa. Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja PohjoisPohjanmaalla sähköverkoista huolehtiva LNI Verkko Oy on ottanut etäluettavat mittarit käyttöön jo kaikilla 400 000 asiakkaallaan. ”Joulun 2011 myrkyissä lähetimme yli 280 000 tekstiviestiä asiakkaillemme ja verkkosivuiltamme pystyi seuramaan katkojen korjausta reaaliajassa. Etäluettavat mittarit ovat älyä helpoimmillaan, sillä niiden asennus on yksinkertaista ja ne auttavat asiakkaiden oman sähkönkulutuksen seurantaa. Lisäksi ne antavat verkon ylläpitäjille mahdollisuuden ennakoida ongelmia sekä toimia vahinkotilanteissa asiakkaiden suuntaan ripeästi”, kertoo projektipäällikkö Santtu Vähäkuopus LNI Verkosta. Äly mahdollistaa sähkön pientuotannon Osana älykästä sähköverkkoa mietitään myös paikallista sähköntuotantoa. Tällä kyetään vahvistamaan sähkön saatavuutta haja-asutusalueella, jonne maakaapeloinnin tekeminen on kallista. Maakaapelointia taas tarvitaan, jotta sähkökatkojen enimmäisaikarajavaatimukseen päästään vuoteen 2027 mennessä. ”Sähkön jakelussa ei koskaan päästä täysin häiriöttömään tilaan. Siksi sähköntuotantoa kannattaa katsoa avarasti. Suomessa on otolliset olosuhteet biopolttoainepohjaiselle paikalliselle tuotannolle, sillä täällä on runsaasti muun muassa metsäjätettä. Lisäksi kannattaisi panostaa edulliseen aurinkoenergiaan. Esimerkiksi Saksassa tehdään paikallisella aurinkoenergialla jo parin suuren ydinreaktorin verran sähköä”, kertoo professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Älyverkkoa kehitetään Suomessa energian ja ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) CLEEN Oy:n viisivuotisella Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat (SGEM) tutkimusohjelmalla. Ohjelma keskittyy kolmen teeman ympärille: älykkään sähköverkon hallinta, aktiiviset resurssit sekä energian jakelun tulevaisuuden infrastruktuuri. www.cleen.fi uutisetPlaani ESYLUX PD-C360i/24 DuoDIMplus Uuden PD-C360i/24 DuoDIMplussan avulla voi himmentää ja kytkeä jopa kolme valaisinriviä. Läsnäoloilmaisin soveltuu ihanteellisesti esimerkiksi sellaisten luokkahuoneiden valaisemiseen, joissa toisessa osassa tilaa luonnonvalon määrä poikkeaa reilusti toisesta osasta huonetta. DuoDIM plus-ilmaisimen avulla voidaan ohjata erikseen esimerkiksi kahta eri kattovalaisinriviä sekä tauluvaloa. Kolmatta kytkentäkanavaa voidaan luonnollisesti käyttää myös HVAC-lähtönä. Kattoon asennettavan ilmaisimen tunnistusalue on 360° ja tunnistusetäisyys 24 metriä, joten se kattaa jopa 450 m² alueen. Jos tilassa on henkilöitä ja päivänvalon osuus kasvaa päivän kuluessa, ilmaisin laskee automaattisesti tarvittavan keinovalon määrää ja takaa näin maksimaalisen energiansäästön. Suuremmasta rakenteestaan huolimatta (kolme relettä) se sopii niin katto- kuin uppoasennukseen. Ilmaisimen asentaminen on helppoa, nopeaa ja tehokasta, sillä toimitus ei sisällä yksittäisiä osia, vaan sensori, teho-osat ja asennusrasia ovat kaikki yhdessä. Lisäksi asennusrasia on suunniteltu 68 mm:n vakioporanterälle. www.esylux.fi ESYLUX X-Remote kaukosäädin Uudella X-REMOTE adapterilla ja iPhonella voi ohjelmoida lähes kaikki Esyluxin läsnäolo- ja liikeilmaisimet. Eri ilmaisimille sopivaa oikeaa kaukosäädintä ei tarvitse enää etsiä, sillä kaikki ovat nyt samassa. Kompaktin kokoinen adapteri liitetään iPhoneen, iPadiin tai iPod Touchiin ja se välittää signaalin ilmaisimeen. Universaali kaukosäädin älypuhelimeen on hyvin käytännöllinen, oikea kaukosäädin on näin aina mukana. X-REMOTE -sovellus sisältää kaikki Esylux-kaukosäätimet sähköisessä muodossa ja siinä on kaikki samat kaukosäätimien ominaisuudet. X-REMOTEN avulla voi myös tallentaa eri kohteiden yksilöllisiä asetuksia ja jakaa niitä toisen X-REMOTEN käyttäjän kanssa. Tehtyjen ohjelmointien arvot voi myös lähettää sovelluksen kautta suoraan sähköpostiin. Käyttö on yksinkertaista: liitä X-REMOTE adapteri iPhoneen ja valitse oikea kaukosäädin, joko oikeaan valintaan ohjaavan taulukon tai ilmaisimen tuotenumeron mukaan. Sovelluksen saa veloituksetta App Storesta® hakusanalla ”ESYLUX” tai ”XREMOTE”. Uusi Esyluxin sovellus nopeuttaa merkittävästi ilmaisimien asennukseen ja ohjelmointiin käytettävää aikaa. www.esylux.fi D-CO LED korvaa halogeenispotit Alppiluxin D-CO LED on kehitetty korvaamaan halogeenispottivalaisimet energiatehokkaalla leditekniikalla. Valikoima koostuu kahdesta uppoasennettavasta kattovalaisimesta variaatioineen. Kolmen ledin 3 x 1,2 W / 174 lm valaisin toimitetaan kolmen kappaleen ja virtalähteen sisältävänä sarjana. Kuuden ledin 6 x 1,2 W / 312 lm valaisin on saatavana vakiovirtalähteellä tai ilman virtalähdettä. Ilman virtalähdettä toimitettavat mallit voi kytkeä tuotesarjaan kuuluvaan erilliseen 1-10 V -ohjauksella varustettuun virtalähteeseen. Pitkäikäisissä (50 000 tuntia, L70, 30 °C) huoltovapaissa valaisimissa on alumiinirunko, jonka väriksi voi valita harmaan tai valkoisen. Valon värilämpötila on lämmin valkoinen 3000 K tai neutraali valkoinen 4000 K. Valaisimen avautumiskulma on 35 astetta. Vakiomallien lisäksi valikoimassa on Gyromallit, joiden valo on suunnattavissa (40°) ja käännettävissä (355°) haluttuun suuntaan. www.alppilux.fi Moderni puistovalaisin Nella LED Alppilux täydentää puisto- ja julkisivuvalaisinvalikoimaansa LED-valonlähteillä varustetuilla malleilla, jotka ovat energiatehokkaita ja huoltokustannuksiltaan alhaisia. Nella LED on moderni puistovalaisin, jonka etuja ovat mm. nopea asennettavuus ja vähäinen hajavalon osuus. Valonjako on pyörähdyssymmetrinen, ottoteho 37 W ja valaisimen valovirta 2130 lm (4000K) ja 2430 lm (6000K). Valonlähteen käyttöikä on 50 000 tuntia (L70, 25°C). Valaisimen suositeltava asennuskorkeus on 3-4 metriä. Nella-valaisin on saatavilla myös 70W- ja 100W-versioina monimetalli- ja suurpainenatriumlampuille. www.alppilux.fi Oxane LED katuvalaistukseen Oxane LED on suunniteltu erityisesti katujen ja teiden valaistukseen taajama-alueilla. Energiatehokkaan valaisimen ajaton muotoilu soveltuu myös vaativimpiin ympäristöihin. Yhdessä Oracle S- purkauslamppuvalaisimen kanssa se tarjoaa kattavan ja muotokieleltään yhtenäisen valikoiman taajamakatujen valaistuksen. Uutuuden kolmen version ottotehot ovat 28 W, 56 W ja 84 W ja valaisinten valovirrat vastaavasti 2150 lm, 3989 lm ja 5972 lm. Kaksi tehokkainta mallia on varustettu Bi-power -tehonalennuksella sekä DALIohjauksella. Värilämpötila on neutraali 4200 K. Korkealaatuinen pitkäikäinen ledimoduuli (70 000 tuntia, L70, 25 °C), helppo asennettavuus ja vähäinen huoltotarve pitävät elinkaarikustannukset matalina. Suositeltava asennuskorkeus on 4-8 metriä ja tehokkaimmalla 84 W versiolla 6-10 metriä. www.alppilux.fi Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 54 uutisetPlaani Espoon Adjutantissa energian-, veden ja lämmönkulutusta voi mitata reaaliaikaisesti Skanska on toteuttanut Espoon Leppävaaran kupeeseen Mäkkylään kerrostaloyhtiön, As. Oy Espoon Adjutantin, jossa ekotehokkuudesta on tehty asukkaille mahdollisimman helppoa. Asukkaat voivat esimerkiksi reaaliaikaisesti minuutti minuutilta seurata sähkön, lämmitysenergian ja veden kulutustaan BaseN:n huoneistokohtaisen seurantajärjestelmän avulla. ABB:n KNX-taloautomaatiota käyttäen asukkaat voivat vaikuttaa omaan kulutukseensa. Kotona/poissa -kytkimellä ohjataan valaistusta sekä järjestelmään kytkettyjä sähkölaitteita. Taloautomaatiolla hallitaan myös asuntojen lämmitystä. Jo yhden asteen lämpötilan pudotuksella voidaan saavuttaa 5 % säästö lämmityskuluissa. ABB:ltä uudenlaista valonohjausta ABB:n uusin KNX:n DALI-valonsäädin sisältää myös poistumistievalaistuksen ohjauksen. 64 DALI-liitäntälaitetta voidaan vapaasti asentaa 16 erilaiseen valaistusryhmään. Normaalit DALI-valaisimet ja DALIpoistumistievalaisimet voidaan ryhmitellä vapaasti tarpeen mukaan. Valaistustilanteita voi olla 14. Lisäksi on mahdollista ohjata ryhmiä porrasvaloautomaattitoiminnolla, joka soveltuu erityisesti käytäviin, portaikkoihin ja varastoihin. Käyttämällä erillistä vakiovalosensoria (LF/ U2.1) tai läsnäolotunnistinta vakiovalo-ominaisuudella on mahdollista optimoida energiankulutusta. ”Reaaliaikainen mittausjärjestelmä ja monipuolinen asiakasportaali ovat täysin uusia asioita kerrostaloissa Suomessa, ja kokoammekin nyt käyttäjien kokemuksia siitä, miten ne koetaan asumisen arjessa. Adjutantti on hyvä esimerkki siitä, miten yritysten yhteistyöllä saavutetaan energiatehokkuuden saralla enemmän kuin yksittäinen yritys yksinään”, sanoo Adjutantin projektipäällikkö Satu Ryynänen. Maailmanlaajuisestikin Espoon Adjutantti kulkee ekotehokkaiden kotien kärjessä. Se on osa Skanskan, Fortumin ja ABB:n uutta kaupunkiasumisen konseptia. Adjutantti tuottaa itse energiaa talon katolla olevien aurinkopaneelien avulla. Aurinkosähköä käytetään muun muassa talon porraskäytävien valaistukseen ja asukkaiden yhteiskäyttöön tulevan sähköauton lataamiseen. KONE on myös toimittanut Adjutanttiin energiaa säästävän hissiratkaisun. Talon hissi varastoi jarrutusenergiaa ja kuluttaa myös merkittävästi vähemmän sähköä kuin perinteiset asuintaloissa käytettävät hissit. Energiaa säästetään esimerkiksi kytkemällä hissin valaistus ja moottorinohjaus pois päältä, kun se ei ole käytössä. www.skanska.fi/kodit www.fortum.com www.abb.fi DALI-valonsäädin täyttää DALIstandardin EN62386-202, jonka mukaan valaisimessa tulee olla itsenäisesti toimiva DALI-kuristin. Syklinen valvontatoiminto poistumistie- tai turvavalaistukseen voidaan aktivoida KNX:n kautta toimimaan hätätai turvavalaistuksessa. Poistumistievalaistukset voidaan testata käyttäen KNX-väylää ja tulokset voidaan välittää hälytystauluun. Poistumistievalaistuksen testit (toiminnallinen testi, kestävyys ja osittainen kestävyystesti) tapahtuvat automaattisesti valaisimen DALI-liitäntälaitteelta. www.abb.fi/asennustuotteet Plaani 2 2012 Teleratkaisut ja turvallisuus 55 UUDET Auran T5 Eco Saver Long Life lamput paljastavat aarrekätkön; - polttoikä 58.000h - energian säästö n. 10% valontuotosta tinkimättä SEKÄ Pitkäikäiset Aura Unique Long Life kompaktiloistelamput - polttoikä 30.000h / 42.000h - TCS/E, TCD/E, TCT/E, TC-L Aura Light kehittää ja valmistaa Long Life -valonlähteitä ja -valaistusratkaisuja. Vähintään kolme kertaa normaalia pidempi käyttöikä vähentää valaisinten ylläpitokustannuksia ja ympäristövaikutuksia kahdella kolmasosalla. Eco Saver ja Eco -ratkaisut mahdollistavat myös huomattavasti vähäisemmän energiankulutuksen, jolloin myös energiakustannukset ja ekologinen jalanjälki pienentyvät. info@auralight.fi •www.auralight.fi
© Copyright 2024