TORSTAI 8. MAALISKUUTA 2012 2 PRO KEMIJÄRVI RY:N JULKAISU Kriittisyys lisääntynyt Suhtaudun tuulivoimaan lähtökohtaisesti myönteisesti, mutta kantani on muuttunut kriittisemmäksi. Tuulivoimaa tuetaan voimakkaasti. Siitä on tullut epävakaan taloustilanteen aikana varma sijoituskohde. Julkisen sektorin tuki on tarpeen, kun tutkitaan ja kehitetään vaihtoehtoisia energia- lähteitä. Ylikorkea tuki voi kuitenkin vuotaa sijoittajille eikä enää edistä alkuperäistä tarkoitusta. Kaikki uusiutuvan energian tuotantotavat tulee hyö- Lapissa metsäenergia Kansallinen tavoitteemme on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta 38 prosenttiin koko energiankulutuksestamme. Tuulivoimalle on tässä kansallisessa energiapaketissa annettu suuri rooli. Syöttötariffijärjestelmä takaa tuulivoimalle lähes tuplahin- nan sähköstä kuin mitä tällä hetkellä markkinoilta saisi. Tämä tuki, niin kuin tarkoitus on ollutkin, kannustaa tuulivoiman rakentamiseen. Tuulivoimainnostuksessa dyntää, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. On perusteltua kysyä, tuetaanko tuulivoimaa jo liikaa. Itse panostaisin enemmän puun ja turpeen käyttöön. Esimerkiksi Kemijärven maisemat ovat ainutlaatuisen upeita. Siksi tuulivoiman tuotantoalueiden sijoittelussa pitää olla varovainen. Maisema-arvot ja asutus tulee huomioida päätöksissä. Markus Mustajärvi kansanedustaja, vas. on hyvä muistaa kuitenkin myös siihen liittyvät huonot puolet. Energiaa tulee vain silloin, kun sattuu tuulemaan ja rinnalle tarvitaan yhtä paljon ns. säätövoimaa. Myös rakentamiseen liittyvät maisema- ja luonnonarvot on huomioitava. Lapin aluetalouden kannalta olisi tärkeintä panostaa metsäenergian maksimaaliseen hyödyntämiseen. Markus Lohi kansanedustaja, kesk. Tuulivoiman hyödyt paikkakunnalle Vuokratulot maanomistajille Kemijärvelle rakennettavasta tuulivoimasta rikastuu yksi ainoa taho: tuulivoiman rakentajayhtiö ja sen omistajat. Valtio tukee tuulivoiman rakentajaa keskimäärin 13 -14 miljoonaa euroa vuodessa. Muille jää vain murusia. Tuulivoimasta hyötyvät rahallisesti myös jonkun verran ne isot maanomistajat, jotka ovat vuokranneet maa-alueita tuulivoimayhtiön käyt- töön. Tuulivoimarakentaja maksaa yhdestä tuulivoimalasta maanomistajalle 5 700 € vuotuisen vuokran. Kun tästä vähennetään 29 % pääomatulovero, on yhden voimalan vuokratulo vuodessa 4 047 €. Tällaisia yksityisiä suurmaanomistajia ovat Antti Kerkelä, Eero Törmänen, Mauri Mustonen. Antti Kerkelän nettoansio lisääntyy vuodessa 12 141 € ja Eero Törmäsen ja Mauri Mustosen kumpikin 4 047 € vuodessa. PIKAPITO JA PIKALUISTO Avoinna ma-pe 9.00-17.30, la 9.30-14.00 Puh. 016-813 567, Kemijärvi 0400-157737 www.urheilusivakka.com kari.lukkarinen@luukku.com Arto Ojala: Tuulivoimalla tuotetaan kallista sähköä Tulot Kemijärven Yhteismetsälle Kemijärven Yhteismetsän maille on suunniteltu yhteensä 16 tuulivoimalaitosta, joiden vuotuinen nettovuokratulo on yhteismetsälle 64 752 €. Kun yhteismetsä jakaantuu 50 manttaaliin, on yhden manttaalin osuus tästä potista 1 295 €. Tästä luvusta voi jokainen yhteismetsän osakas laskea itselleen tulevan rahallisen hyödyn kertomalla 1 295 € omalla manttaaliluvullaan. Kemijärven kaupunki on yhteismetsän suurin osakas 0,8 manttaalin osuudella. Kaupungin osuus näistä vuokratuloista on silloin yhteensä 1 036 €. Yhteismetsän osakkaille keskimäärin 13,00 €/kotitalous Kemijärven Yhteismetsän osakkaita on yhteensä 2 250 tilaa. Osa näistä tiloista on jakamattomia perikuntia, jolloin yksityisiä kotitalouksia osakkaina on moninkertai- Kuva havainnollistaa kuinka suuresta tornihankkeesta on kysymys nen määrä, ainakin 5 000 kotitaloutta. Keskimäärin kotitaloutta kohden tuulivoimasta saatu hyöty on noin 13,00 euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suurimmat manttaalitilat saavat muutaman sata euroa vuodessa (Kemijärven kaupunki 1 036 €) ja keskisuuret tilat muutaman kymmenen euroa vuodessa ja keskimääristä pienemmät tilat saavat muutaman euron ja pienimmät tilat alle euron vuodessa. Huomattavaa myös on, että yhteismetsän nykyiset osakkaat eivät kaikki enää asu Kemijärvellä vaan ovat levittäytyneet ympäri Suomea. Näin ollen näistä tuloista saatu hyötykin tulee monille muille alueille ja paikkakunnille kuin Kemijärvelle. Kaupungin verotulot Tällaisissa pienissä voimalaitoksissa, joiden yksittäinen teho on alle 10 MW, saa kaupunki verotuloja ainoastaan kiinteän tornin arvosta laskettuna sitä vastaavan kiinteistöveron verran. Tämä vero poistuu kymmenessä vuodessa. Kaupungin geodeetti on tehnyt laskelman, jonka mukaan kaupungin saamat verotulot ensimmäisenä vuotena ovat noin 140 000 €. Kymmenen vuoden aikana tämä vero käytännössä mitätöityy. Työllistävä vaikutus Kokemukset muilla paikkakunnilla rakennetuista tuulivoimaloista ovat osoittautuneet, että tuulivoiman rakentaminen ei hyödynnä paikkakunnan työllisyyttä. Tuulivoiman rakentaminen on erikoisrakentamista erikoiskoneilla, johon paikallisilla rakennusyrityksillä ei kalustoa eikä tietotaitoa ole. Osat tuodaan paikalle suurina elementteinä jolloin paikan päällä tapahtuva työ minimoituu. Myöskään voimaloiden huoltotyöt eivät työllistä paikkakuntalaisia. Huoltotyöt tehdään laitetoimittajien kalustolla ja henkilökunnalla yksinomaan. Laitetoimittajan huoltohenkilöstö kiertää isolla huoltoautolla kerran vuodessa toimittamansa voimalat ja huoltaa ne itse. Teiden rakentaminen ja sähkölinjojen veto voi osaksi tapahtua paikallisten rakennusyritysten toimesta. Oxford Intercon on virolainen yritys ja vaarana on, että yhtiö tuo rakennustöihin omaa halpaa virolaista työvoimaansa. EU:n sopimusten mukaisesti valtion tukemat rakennusprojektit on kilpailuttava EU:n sisällä eikä mitään töitä anneta ilman kansainvälistä kilpailua eli rakennustöihin on tulossa myös ulkomaisia yrityksiä. Tuulivoimainto on nyt päällä Suomessa, voimakkaasti myös Kemijärvellä. EU-päätökseen perustuen edellinen hallitus päätti uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta. Laki tuotantotuesta mahdollistaa tuulivoiman syöttötariffeihin eli takuuhintaan perustuvan tukijärjestelmän. Aikaisemmin julkaistujen laskelmieni pohjalta voidaan tehdä johtopäätös, että tuulivoimalla tuotettu sähkö on ainakin 1.5 kertaa kalliimpaa kuin ydinsähkö. Jos otetaan ydinvoimalan ja tuulivoimalan käyttöikä huomioon, hintaero muuttuu kolminkertaiseksi. Kunnalle tuulivoimalaitos tuo kiinteistöveroa yleisen kiinteistöveron pohjalta, joka on aika yleisesti tällä hetkellä 1 prosentti verotusarvosta. Poistokäytännön takia vero supistuisi kymmenennen vuoden jälkeen vajaaseen viidenteen osaan eli lähes mitättömäksi. Yksittäisille maanomistajille tuulivoimala tuo kertakorvauksen, jonka merkitys seutukunnan kannalta ei ole merkittävä. Yksi Lapin alueista, johon tuulivoimaloita suunnitellaan rakennettavaksi, on Kemijärven ympäristö. Samaan aikaa komean järven ympäristöä kehitellään matkailullisesti vetovoimaiseksi alueeksi. Siihen Kemijärven ympäristöllä on loistavat edellytykset, myös kesämatkailun osalta. Matkailun kehittämisen kaipaama imago ei parane mahtavaa järveä ympäröivien vaarojen huipulla humisevista tuulivoimaloista. Vaihtoehtona on metsäenergia, jossa riittää potentiaalia Suomessa lähes rajattomasti, paljon halvemmalla. Samalla hyöty tuotantotuesta jää kotimaiselle metsänomistajalle ja puun korjaajalle. Lyhennelmä Arto Ojalan kirjoitus MTV3-Uutiset 17.11.2011 Joutsijärven kyläkauppa Palvelutarjontamme perustuu kahdeksaan vuodenaikaan Taivaan Tulien maisemissa V.Kelloniemi seutukunnan monipuolisin kyläkauppa, huoltoasema, baari ja matkamuistomyymälä • Elintarvikkeet, aina tuoreet • Autotarvikkeet • Taloustarvikkeet • Kalastustarvikkeet Ota yhteyttä puh. 0400-315499 www.aslakinmaa.com info@aslakinmaa.com Avoinna pääsiäisen aikaan: Kiirastorstai 09 – 18 Pitkäperjantai 10 – 18 Välilauantai 09 -18 • Moottorikelkkatarvikkeet 1. Pääsiäispäivä 10 - 18 • Kalastusluvat 2. Pääsiäispäivä 10 – 15 Toimitamme tilauksenne myös kotiin. Tarkista tilausohjeet ja aukioloajat internet sivuiltamme: www.joutsijarvenkylakauppa.com