1. No category

YLIVIESKA
KAAVOITUSKATSAUS 2013
KAAVOITUSOHJELMA 2013 - 2017
Kaupunginhallitus
Kaupunginvaltuusto
14.10.2013 § 211
5.11.2013 § 77
YLIVIESKAN KAUPUNKI . TEKNINEN PALVELUKESKUS . KAAVOITUS .
5.11.2013
2
YLEISTÄ
Maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:n mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus, jossa
kerrotaan vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä.
Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla
on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on
tiedotettava sen tarkoituksenkannalta sopivalla tavalla.
Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat
vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Ylivieskan kaavoitusta ohjaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus järjestämällä vuosittain kunnan kanssa kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskien viranomais- ja
työneuvottelut.
Tässä katsauksessa esitellään Ylivieskan kaupungin kaavahankkeet ja esitellään kaavoitusohjelma vuosille 2013 - 2017.
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ
VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET
Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita
on täydennetty 1.3.2009. Alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tavoitteiden tarkoituksena on edistää kestävän
kehityksen periaatteiden toteutumista ja eheytyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Tavoitteiden on turvattava
kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano ja parannettava mahdollisuuksia vaikuttaa niiden sisältöön. Tavoitteilla
turvataan myös valtakunnallisten hankkeiden ja alueidenkäyttöratkaisujen tarkoituksenmukainen toteuttaminen.
Tarkistuksessa on vastattu ilmastomuutoksen haasteisiin ja lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentäen
tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta.
Tavoitteiden tehtävänä on siis varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen maakuntien ja
kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Nämä tavoitteet välittyvät kunnan yleis- ja
asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta, mutta osa tavoitteista on huomioitava
suoraan kuntien kaavoituksessa.
KAAVATASOT JA KÄSITTEET
VALTAKUNNALLISET
ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET
MAAKUNTAKAAVA
MRL 25-34 §
YLEISKAAVA/
osayleiskaava
MRL 35-49 §
ASEMAKAAVA
MRL 50-61 §
Ranta-asemakaava
MRL 72-74 §
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat
maankäyttöä jokaisessa kaavatasossa.
Lisätietoja:www.ymparisto.fi
Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristötasossa. Lisätietoja:www.ymparisto.fi
ministeriössä
17.2.2005. Ylivieska on Oulun eteläisen
aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Uudistaminen on käynnistynyt vuonna 2010.
Lisätietoja: www.pohjois-pohjanmaa.fi
Yleiskaavan tarkoituksen on kunnan tai sen osan
yhdyskuntarakenteen tai maankäytön yleispiirteinen
ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen.
Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista
järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten.
Asemakaava ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä
paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan
hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan
käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen
edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy
kunta.
3
VIREILLÄ OLEVA MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu vuodelle 2010 hyväksytyn toimintasuunnitelman
mukaisesti. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi mm. jo toteutuneiden ja vireillä olevien
lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton
muiden strategioiden toteuttamiseksi.
Alustavan valmistelun ja käynnissä olevien selvitysten pohjalta maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys. Siihen sisältyy kattavasti
sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus: mm. energian tuotantoalueet (maa- ja merituulivoima, turve, bioenergian tuotanto), energiansiirtoyhteydet sekä energiatehokas alue- ja
yhdyskuntarakenne. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta, joita
ovat ainakin Oulun seudun yhdyskuntarakenne ja sen liittyminen ympäröivään maakuntaan sekä Himangan alueen
sovittaminen Pohjois-Pohjanmaan kaavaan.
Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, jossa käsitellään kaikki kaavan vaiheet, nähtäville pano ja niistä saatu
palaute.
Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa.
Maakuntakaavoituksen uudistamisen vaiheita:
Maakuntahallitus päätti 7.9.2010 maakuntakaavoituksen uudistamisen 1. vaihekaavan vireille tulosta ja osallistumisja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta.
Maakuntakaavan 1. vaihekaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä syksyllä 2010.
Maakuntakaavan 1. vaihekaavan valmisteluaineisto ollut nähtävillä 28.8.-26.9.2012.
Maakuntakaavan 1. vaihekaavan ehdotus on nähtävillä 20.9. - 21.10.2013
Maakuntakaavan 2. vaihekaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 27.3.- 26.4.2013
Maakuntakaavan valmisteluaineisto on kaavaprosessin ajan nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan liiton internet-sivuilla
www-osoitteessa, kohdassa Maakunnan suunnittelu ja kehittäminen > Maakuntakaavoitus.
Ote voimassaolevasta 17.5.2005 vahvistetusta maakuntakaavasta Ylivieskan kohdalta
4
YLEISKAAVOITUS
5
HYVÄKSYTYT YLEISKAAVAT
Y1 NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2025
Niemelänkylän osayleiskaavoitus on tullut vireille KV:n päätöksellä 27.3.2001 § 54. Kaavoitus on tehty kaupungin
omana työnä.
Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.2.2012 § 11. Pinta-ala noin 1300 ha.
Kaavasta on jätetty Oulun hallinto-oikeuteen kaksi valitusta. KH 25.5.2012 päätti osayleiskaavan täytäntöönpanosta.
Ylivieskan kaupunginhallitus on 4.6.2012 § 131 määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 201 §:n nojalla
Niemelänkylän osayleiskaava 2025 tulemaan voimaan lukuun ottamatta osaa kiinteistöstä 977-403-12-192 sekä
kiinteistöjä 977-403-12-236, 977-403-12-237, 977-403-9-84 ja 977-403-9-93.
6
Y2 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030
Yleiskaavoitus on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 28.8.2007 § 67. Yleiskaavan
hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Kaavan laatijaksi on valittu konsulttitoimisto FCG Finnish Consulting
Group Oy.
Kaupunginvaltuusto on 7.6.2011 § 40 hyväksynyt keskustan osayleiskaavan 2030, pinta-ala noin 2900 ha.
Hyväksymättä jätettiin alue
jota rajaa Ouluntie (kt 86), Vähäkankaantie (mt 895),
Seinäjoki-Oulu rautatie sekä asemakaava ja asemakaavan
muutosalue: Hakalahden ja Hollihaan kaupunginosan
asemakaavan laajennusta ja Hakalahden kaupunginosan
korttelin 44 osaa koskeva asemakaavan muutos; asemakaava
ja asemakaavan muutos hyväksytty kaupunginvaltuustossa
15.12.2009 § 95.
Ylivieskan kaupunginhallitus on 10.10.2011 § 168 tekemällään päätöksellä määrännyt osayleiskaavan tulemaan voimaan. Hallinto-oikeuteen on jätetty hakemuksia täytäntöönpanon kieltämiseksi.
Hallinto-oikeuden ratkaisu 30.11.2011: Hallinto-oikeus
hyläten
hakemukset
muutoin
kieltää
valtuuston
osayleiskaavan
hyväksymistä
koskevan
päätöksen
täytäntöönpanon
osayleiskaavassa
Alpuminkankaalle
Ouluntien ja rautatiealueen väliselle alueelle osoitetun
tavaraliikenteen terminaalialueen (LTA) osalta.
LTA
7
VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT 2013
Y7 PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
Vireille TEKLA 28.2.2013 § 17. Kaavoitus konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.
Pajukosken tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin 9-13 kilometriä Ylivieskan keskustan eteläpuolella. Suunnittelualue sijaitsee Ylivieska-Sievi välisen kantatien (no 63) itäpuolella ja tuulivoimapuiston
eteläosasta on etäisyyttä Sievin keskustaan noin 7 kilometriä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 9,5 km2.
Maa-alueet ovat pääosin yksityisten maanomistajien ja Ylivieskan kaupungin omistuksessa.
Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu
tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä
on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a §:n mukaisesti.
Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Ylivieskan kaupunginvaltuusto.
TM Voima Oy suunnittelee Pajukosken alueelle
enintään yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat enimmäiskorkeudeltaan olemaan
enintään 210 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan
yhtenäisiä (teräslieriö- tai
hybriditorni).
Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään sähköverkkoon 20-35 kV maakaapelilla, ilmajohtoja
ei rakenneta. Tuulipuisto liitetään suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevaan Herrfors Nät Oy:n
omistamaan 110 kV voimajohtoon. Voimajohdon
viereen rakennetaan uusi 110 kV sähköasema.
Vaihtoehtoisesti tuulipuisto liitetään Herrfors Nät
Oy:n sähköasemaan Ylivieskassa ja asemaan
tehdään tarvittavat laajennukset. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan 20-35
kV maakaapeliverkkona.
Tuulivoimapuiston alueella ei ole voimassa olevia
yleis- tai asemakaavoja.
Pohjakartta ©
MML 2/2013
Suunnittelualue
muodostui luonnosvaiheessa kahdesta osa-alueesta. Ehdotusvaiheessa suunnittelualueen
eteläosa poistuu. Kaavarajaus ja voimaloiden sijoittelu ovat tarkentuneet työn edetessä. Osayleiskaavan
yhteydessä laaditaan seuraavat selvitykset: Luontoselvitykset, kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityslinnustoselvitykset, liito-oravainventointi ja metson soidinpaikkainventointi,lepakkoselvitys,
maisema-ja kulttuuriympäristöselvitys, melu- ja varjostusselvitykset, arkeologinen inventointi.
Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä Pajukosken tuulipuiston alue on tunnistettu hyvin tuulivoimatuotannolle soveltuvaksi alueeksi. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on 2.1.2013 tehnyt päätöksen, ettei osayleiskaavassa ole tarvetta harkinnanvaraiselle ympäristövaikutusten arviointimenettelylle. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä.
Osayleiskaavaa koskeva alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 8.4.2013-22.4.2013
Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 20.5.-19.6.2013.
Ehdotus nähtävillä marras - joulukuu 2013.
8
Y8 TUOMIPERÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
Vireille TEKLA 11.6.2013 § 67. Kaavoitus konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.
Tuomiperän tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin 12-15 kilometriä Ylivieskan keskustan
itäpuolella. Suunnittelualue sijaitsee Ylivieskan ja Haapaveden välisen maan-tien (seututie 800) ja
Kantokylän pohjoispuolisella alueella. Suunnittelualueen pohjois-osista on etäisyyttä Ylivieskan ja Oulaisten
rajaan noin kilometri.
TM Voima Tuomiperä Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta aloitteen Ylivieskan kaupungille, jonka
tekninen lautakunta on 11.6.2013 kokouksessa hyväksynyt ja päättänyt osayleiskaavan käynnistämisestä.
Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen.
Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä.
Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön
ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti
aiheutuvia haitallisia vaikutuksia.
Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena
MRL:n 77a §:n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Ylivieskan
kaupunginvaltuusto.
TM Voima Oy:n tytäryhtiö TM Voima
Tuomiperä Oy (kotipaikka Ylivieska)
suunnittelee Tuomiperän alueelle enintään
yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuvaa
tuulivoimapuis-toa. Suunnitellut tuulivoimalat
tulevat enimmäiskorkeudeltaan olemaan
enintään 210 metriä korkeita ja
tornirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriö- tai
hybriditorni).
Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään
sähköverkkoon 20-35 kV maakaapelilla, ilmajohtoja ei rakenneta. Tuulipuisto liitetään
Fingrid Oyj:n 110 kV voimajohtoon
suunnittelualueen lounais- tai eteläpuolella.
Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko
toteutetaan 20-35 kV maakaapeliverkkona.
Tuulivoimapuiston alueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja.
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus on 8.4.2013 tehnyt päätöksen, ettei
Tuomiperän tuulipuistohankkeeseen sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Näin ollen
hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä.
Osayleiskaavaa koskeva alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 19.6.20133.7.2013.
Luonnos ja täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä marras - joulukuu 2013.
9
Y 9 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS NS. ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA 2030
Kaavoitus vireille TEKLA 11.6.2013 § 69. Kaavoitus konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.
Kaavoituksen lähtökohta:
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 7.6.2011 § 40 keskustan osayleiskaavan 2030. Valtuuston hyväksymispäätöksessä poikettiin kaupunginhallituksen keskustan osayleiskaavan 2030 hyväksymistä koskevasta päätösesityksestä 23.5.2011 § 97 siten, että valtuuston päätöksellä hyväksyttävästä osayleiskaavasta rajattiin
ulkopuolelle Alpuminkankaan asuinalue ja tielaitoksen varikko. Osayleiskaava hyväksyttiin muilta osin.
Osalliset jättivät valituksia hallinto-oikeuteen valtuuston 7.6.2011 § 40 tekemän hyväksymispäätöksen
kumoamisesta siltä osin kuin Alpuminkankaan asuinalue ja tielaitoksen varikkoalue rajattiin hyväksymisvaiheessa pois.
Hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 31.10.2012 (päätösnro 12/0498/2) valtuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen osayleiskaavassa Alpuminkankaalle Ouluntien ja rautatien väliselle alueelle
osoitetun tavaraliikenteen terminaalin (LTA) osalta.
Em. päätöksillä Keskustan osayleiskaava 2030:n ulkopuolelle jätetyillä alueilla ei ole voimassaolevaa
oikeusvaikutteista kaavaa. Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan liikenneväyliin rajautuvan pienehkön
asumiskäytössä olevan alueen maankäyttö tulee ratkaista oikeusvaikutteisella yleiskaavalla tai
asemakaavalla. Hallinto-oikeuden kumottua päätöksen tulee kaavoitusprosessi siltä osin aloittaa alusta ja
kaavoitusprosessin käynnistämisestä päättää erikseen.
Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi hallinto-oikeuden päätöksen ja esitti 10.12.2012 § 266, että teknisten
palveluiden lautakunta harkitsee osayleiskaavan laatimisen käynnistämistä Alpuminkankaan asuntoalueen
ja tielaitoksen varikon alueelle sekä siihen liittyvälle 29.3.2012 lainvoiman saavuttaneen asemakaavan
mukaisten Hakalahden ( 2. ) kaupunginosaan sijoittuvien tavaraliikenteen terminaali (LTA) korttelin 46 sekä
rautatieliikenteen terminaali (LRA) - , puisto- ja rautatiealueille.
Hakalahden kaupunginosassa sijaitseva suunnittelualue, pinta-alaltaan yhteensä noin 11,7 ha, rajautuu
koillisessa Vähänkankaantiehen, kaakossa rautatiealueeseen, lounaassa Paloaseman tonttiin ja luoteessa
Ouluntiehen. Alue sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle Ylivieskan keskustasta ja on Keskustan
osayleiskaava-alueen pohjoisosassa keskellä Keskustan osayleiskaava-aluetta.
aLue sisältää
10
1) Kaupunginvaltuustossa 15.12.2009 § 95 hyväksytyn asemakaavan mukaisen Hakalahden
2.kaupunginosaan sijoittuvan tavaraliikenteen terminaalin (LTA) korttelin 46 sekä rautatieliikenteen
terminaali- (LRA), puisto- ja rautatiealuetta. Pinta-ala noin 7,6 ha.
2) Asemakaavatonta aluetta: Kiinteistöt 977-406-5-314, 977-406-5-335, 977-406-5-369,977-406-5-336,
977-406-5-142, 977-406-5-238, 977-406-5-286, 977-406-5-20, 977-406-6-213 ja 977-406-6-168.
Pinta-ala noin 4,1 ha.
Lähtötilanne
1) Keskustan osayleiskaava 2030
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 7.6.2011 § 40
oikeusvaikutteisen keskustan osayleiskaavan 2030.
Valtuuston hyväksymispäätöksessä poikettiin kaupunginhallituksen keskustan osayleiskaavan 2030 hyväksymistä
koskevasta päätösesityksestä 23.5.2011 § 97 siten, että
valtuuston päätöksellä hyväksyttävästä osayleiskaavasta
rajattiin ulkopuolelle Alpumin-kankaan asuinalue ja
tielaitoksen varikko. Osayleiskaava hyväksyttiin muilta
osin.
Osalliset jättivät valituksia hallinto-oikeuteen valtuuston
7.6.2011 § 40 tekemän hyväksymispäätöksen kumoamisesta siltä osin kuin Alpuminkankaan asuinalue ja entinen
tielaitoksen varikkoalue rajattiin hyväksymisvaiheessa pois.
Hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 31.10.2012
(päätösnro 12/0498/2) valtuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen osayleiskaavassa Alpuminkankaalle Ouluntien ja rautatien väliselle alueelle osoitetun
tavaraliikenteen terminaalin (LTA) osalta.
2) Keskustan osayleiskaava 2015
Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Keskustan osayleiskaava 2015, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt
29.8.2000 § 75.
Osayleiskaavassa alueelle on osoitettuna:
T
Teollisuusalue
TY RES Ympäristöhäiriötä tuottamattoman
teollisuuden reservialue
11
3) Asemakaava
Asemakaava hyväksytty KV 15.12.2009 § 95 .
Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin. Korkein
hallinto-oikeus on päätöksellään 29.3.2012 hylännyt
valituksen. Kaupunginvaltuuston päätös on siten tullut
lainvoimaiseksi.
Asemakaavassa on osoitettuna:
Tavaraliikenneterminaalin korttelialue
Rautatieliikenteen terminaalialue
Alueelle saa rakentaa terminaalitoiminnan
tarvitsemia rakennelmia ja laitteita.
Lähivirkistysalue
4) Asemakaavaton alue
Asemakaavatonta aluetta noin 4,1ha
Kiinteistöt 977-406-5-314, 977-406-5-335, 977-4065-369,977-406-5-336, 977-406-5-142, 977-406-5238, 977-406-5-20, 977-406-6-213, 977-406-6-168
ja 977-406-5-286.
Keskustan osayleiskaava 2030:n ehdotusvaiheessa
kaavaton asuntoalue oli osoitettu osaksi
LTA
TAVARALIIKENTEEN TERMINAALIALUE
Alueelle saa sijoittaa myös muuta, erityisesti
teminaalitoimintaa tukevaa teollisuus- ja
varastotoimintaa.
Oikeusvaikutuksettomassa Keskustan osayleiskaavassa 2015 alueelle on osoitettuna
T
Kaavoitus etenee 2013.
TEOLLISUUSALUE
12
VIREILLE TULEVAT YLEISKAAVAT 2014-2017
Y4 VÄHÄNKANKAAN OSAYLEISKAAVA
Vähäkankaan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on
hyväksytty 18.9.1981 ja se on vanhentunut. Kaavasijoittuu noin 5 km Ylivieskan keskustasta
2
kaakkoon. Alueen pinta-ala on 12 k-m . Em.
yleiskaava-alueeseen rajoittuu lounaassa Visurin
”asumistihentymä”,
jolla
ei
ole
voimassa
yleiskaavaa eli se otetaan mukaan Vähänkankaan
osayleiskaavaan laajenemisalueena.
Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi
(Vähkangas-Visuri osayleiskaava 2040 )
käynnistetään 2014-2017.
Y5 RAUDASKYLÄN OSAYLEISKAAVA
Raudaskylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on
hyväksytty 20.10.1982 ja se on vanhentunut. Kaavaalue sijaitsee 16 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon
Kalajokivarren molemmin puolin. Alue on pinta2
alaltaan noin 9 km .
Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi
(Raudaskylän osayleiskaava 2040)
käynnistetään vuonna 2014-2017.
Y6 OJAKYLÄ – SAVELA OSAYLEISKAAVA
Ojakylä-Savela oikeusvaikutukseton osayleiskaava on
hyväksytty 1.10.1985 ja se on vanhentunut. Alue on
pinta-alaltaan noin 6 km2. Osa em. alueesta on
käsitelty Keskustan osayleiskaava 2030 yhteydessä.
Kaava-alue sijaitsee Ylivieskan keskustasta länteen ja
se rajoittuu Niemelänkylän ja Keskusta osayleiskaavaalueisiin.
Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi
(Ojakylä-Savela osayleiskaava 2040)
käynnistetään vuonna 2014-2017.
MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA
Y 3 KALAJOKILAAKSON ARVOKAS MAISEMA-ALUE
Alueen suunnittelua varten on käynnistetty perusselvitystyöt, jotka on aloitettu laatimalla alueen linnusto- ja
kasvillisuusselvitys, joka valmistui syksyllä 2007. Kulttuurimaisema-alueelle sijoittuvat osittain myös voimassaolevat
oikeusvaikutuksettomat Raudaskylän ja Vähänkankaan osayleiskaava-alueet, jotka laaditaan oikeusvaikutteiseksi ja
niiden yhteydessä ohjataan myös Kalajokilaakson maisema-alueen maankäyttöä.
Aikataulu sovitetaan Vähänkankaan ja Raudaskylän yleiskaavojen tarkistusten yhteyteen 2014 -2017.
13
VIREILLÄ OLEVA MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA
A1 YDINKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
Kaupunginhallitus päätti 25.3.2013 § 94 kaupungin ydinkeskustan kaavarungon laatimisesta. Kaavarunko
laaditaan konsulttityönä FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy.
Kaavarunko on yleensä asemakaavoituksen pohjaksi laadittava yleispiirteinen suunnitelma. Kaavarungon
avulla selvitetään asemakaavan tai muu maankäyttösuunnitelman vaikutusta laajempaan ympäristöön.
Kaavarunko laaditaan ydinkeskustan asuntorakentamisen, kaupallisten ja muiden palveluiden, liikenteen
sekä viheryhteyksien yhteensovittaiseksi. Suunnitelma ei ole maankäyttö- rakennuslain mukainen kaavataso. Sitä ei aseteta nähtäville eikä siitä voi valittaa. Hankkeen aikana voidaan kuulla osallisia. Kaavarunko
liitetään keskustan alueelle laadittavien asemakaavamuutosten valmisteluaineistoon.
Ydinkeskustaan laaditaan kaavarunko muun muassa asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioimiseksi, vireillä
olevan asemanseudun asemakaavan muuttamisen edistämiseksi, keskustan tiivistämiseksi ja uusien rakennuspaikkojen löytämiseksi kaupunginkeskustasta. Hanketta varten nimettiin ohjausryhmä, joka asettaa
työlle aikataulun ja tavoitteet.
Lähtökohta
Asemanseudun asemakaavoitus on ollut vireillä vuodesta 2008 alkaen. Kaupunginhallitus päätti 21.5.2012, että asemanseudun kaavoitusta jatketaan niin sanotun Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Alituksen edellyttämä tilavaraus ja
muut tekniset ratkaisut tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä.
Oulu-Seinäjoki -ratahanke etenee laaditussa aikataulussa ja valmistuu vuonna 2017. Hanke sisältää kaksoisraiteen
Kokkola-Ylivieska välille, mutta rahoitus ei tämän hetkisen tiedon mukaan kata Ylivieskan ratapihan toteutusta.
14
Ratapihan yleissuunnitelma päivitettiin vuonna 2012. Suunnitelmassa on muun muassa korotetut laiturit, välilaituri ja
laiturille nousu (portaat ja hissi) Asemakadun kohdalta.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan on jatkuvana tehtävänä arvioitava asemakaavojen ajanmukaisuutta.
Asemakaavoja on laadittava ja pidettävä ajan tasalla siten kuin kunnan kehitys, asuntotuotannon taikka maankäytön
ohjaustarve sitä edellyttää. Tämä koskee erityisesti asemakaavaa, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osaltaan on edelleen toteutumatta.
Keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava valmistui vuonna 2011. Osayleiskaavan tavoitteita oli muun muassa keskustan kehittäminen. Nykyisessä keskustassa todettiin runsaasti tiivistämismahdollisuuksia: rakentamattomat tontit,
matala keskustarakentaminen, keskusta-alueelle turhan laajat ja epämääräiset paikoitusalueet sekä tehoton
maantasopysäköinti. Edellä olevien lisäksi keskusta-alueella on ollut useita hankkeita ja selvityksiä: matkakeskus,
joukkoliikenne, omin jaloin, kävelypainotteinen ydinkeskusta jne. Keskustan kehittäminen (tiivistäminen) ja
saattaminen toteutusvaiheeseen edellyttää kuitenkin lähes poikkeuksetta asemakaavan muutoksen. Näitä ja vireillä
olevia kaavanmuutoksia helpottamaan ja ohjaamaan on syytä laatia ydinkeskustan alueelle kaavarunko.
Keskustan osayleiskaavassa on osa ydinkeskustasta osoitettu:
Kaavarunkotyö etenee 2013.
15
VÄESTÖTAVOITE JA ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDEN
ARVIO
Väestötavoite
Ylivieskan väestönkasvulle on asetettu tavoitteeksi 0,5 % kasvu vuosittain, johon tavoitteeseen on vuosittain päästy ja
tavoite on myös ylitetty. Vuonna 2013 väestökasvun tavoite on ylitetty elokuussa.
Ajankohta
31.12.2006
31.12.2007
31.12.2008
31.12.2009
30.9.2010
31.12.2011
31.12.2012
31.8.2013
väkiluku /as
13 575
13 658
13 803
13 895
14 064
14 266
14 540
14 675
muutos
kasvu %
+ 83 asukasta
+145 asukasta
+ 92 asukasta
+169 asukasta
+199 asukasta
+274 asukasta
0,60
1,06
0,67
1,21
1,42
1,88
+135 asukasta
0,92
Asuinpientalotontit
Kaupungilla on 2013 ollut uusia luovutettavia tontteja pientalorakentamiseen Hollihaan Kurulan alueelta 24. Yhteensä
luovutettavia tontteja vuonna 2013 on ollut 37, joista omakotitontteja 28 ja rivitalotontteja 9. Vuoden 2013-2014
aikana lisätään kaavoituksella tonttitarjontaa 45–50 pientalotontilla osayleiskaavan mukaisilta kasvusuunnilta.
Männistön kaupunginosan Olmalan alueelta tulee vuoden 2014 - 2015 kaupungin tonttitarjontaan 10 rivitalotonttia
(AR), 7 tonttia (AP) pari-tai rivitalorakentamiseen sekä 30 omakotitonttia (AO).
Asemakaava-alueella on yksityisessä omistuksessa useita rakentamattomia asuinpientalotontteja (AP, AO, AOR ja AR),
(karttaliite sivulla 10: Korotetun kiiinteistöveron piirissä olevat rakentamattomat pientalotontit).
Asemakaavoitus painottuu edelleenkin uusien pientaloalueiden suunnitteluun osayleiskaavassa osoitetuille kasvusuunnille. Tavoitteena on, että kaupungilla on vuosittain noin 40 - 50 tonttia varattavissa omakoti- ja pientalorakentajille. Pientalorakentamista sijoittuu myös haja-asutus- ja suunnittelutarvealueille. Kaupunki on myöntänyt vuoden
2013 syyskuun loppuun mennessä 9 suunnittelutarvelupaa omakotirakentajille.
Kerrostalotontit
Kerrostalorakentaminen on Ylivieskassa lisääntynyt. Vuonna 2013 on aloitettu 6 kerrostalohanketta kaupungin tai
yksityisten omistamille tonteille.
Hakalahden (2) kaupunginosassa on järjestetty kaupungin omistamalle ns. Kassisen alueelle kilpailutus kerrostalojen
rakentamiseksi. Voittaneen ehdotuksen pohjalta laaditaan asemakaavamuutos. Asemakaavamuutosehdotuksessa on
alueelle esitetty 6 kerrostalotonttia.
Keskustassa (1. kaupunginosassa) tarkastellaan kaavamuutoksin vuosien 2013-2017 aikana mahdollisuuksia osoittaa
kaupungin tonttitarjontaan kerrostalotontteja. Asemakaava-alueella on myös yksityisessä omistuksessa
rakentamattomia kerrostalotontteja.
16
Asemakaava-alue, kaupungin tonttivaranto tilanne 30.9.2013
Varattavat AO-tontit
Kuva: Varattavat AO- tontit Holihaan (5.) kaupunginosassa
17
Asemakaava-alue, korotetun kiinteistöveron piirissä olevat pientalotontit, yksityinen
omistus, tilanne 1.1.2013
18
ASEMAKAAVOITUKSEN
Hyväksytyt asemakaavat
Laji
2013
Laji
Vaihe
Vireille asemakaavat
4. Männistö, Hautausmaa
Asemak
ODOTTAA
1. Hollihaka,
5. Kaisaniemi,
Akmuutos¨
OAS
2. Kivioja,
Asemak
EHDOTUS
3. Keskusta,
2013
1. Keskusta, 1-41 osa
Akmuutos
2. Niemenranta, 7- 5 ja
Akmuutos
osa 7-6 sekä katu-,
puisto- ja
liikennealuetta
TILANNEKATSAUS
Vireillä olevat asemakaavat
6-25,26 ( YSO)
6. Männistö,
Olmala 1. v aihe
3. Toivonpuisto, 9-15
Vireillä olevat asemakaavat
2013
1. Keskusta 1-5, 24 ja 25
2 a. Hakalahti,Kassisen alue
2 b. Hakalahti, Rahkoranta
3. Keskusta, 1-51
Akmuutos
7. Keskusta,
Laji
Vaihe
8. Männistö 8-22-8
Akmuutos
ODOTTAA
9. Toivonpuisto,
Akmuutos
EHDOTUS
Asemak.
ODOTTAA
10. Pyörreperä, 10-24,
Akmuutos
LUONNOS
Asemanseutu
Safaripuisto
26 osa ja katualue
11. Keskusta, 1-37 osa
Asemak
Akmuutos
LUONNOS
Akmuutos
LUONNOS
Akmuutos
OAS
Akmuutos
OAS
Akmuutos
LUONNOS
Laji
2013-2017
Asemak
asuntoalue
Asemak
asuntoalue
risteysjärjestely
Valtakatu-VieskankatuAsemakatu
Ydinkeskustan
kehittämissuunnitelma
Akmuutos
VIREILLE
2013
VIREILLÄ
2013
19
HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT (2013)
1. Keskustan (1.)kaupunginosan korttelin 41 osaa
koskeva asemakaavan muutos.
Asiaa on käsitelty 18.12.2012 § 90, jolloin
kaupunginavaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen.
Asemakaavan muutos lainvoimainen 25.01.2013.
2. Niemenrannan (7.) kaupunginosan korttelit 4,5,
sekä 22 ja korttelin 6 osa sekä katu-, puisto- ja
liikennealueita koskeva asemakaavan muutos.
Asiaa on käsitelty 25.2.2013 § 35 , jolloin
kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen.
Asemakaavan muutos lainvoimainen 12.4.2013.
3. Toivonpuisto, 9. kaupunginosa, kortteli 15 ja
puistoaluetta, asemakaavan muutos.
Asiaa on käsitelty 4.6.2013 § 55, jolloin
kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen.
Asemakaavan muutos lainvoimainen 9.8.2013.
20
ASEMAKAAVOITUS VUONNA 2013
VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT
1. KESKUSTA, 1.kaupunginosa, korttelit 5, 24 ja 25, asemakaavan muutos
Vireille 4.4.2000 § 34.
Kortteli 5
Korttelit 24 ja 25
1) Asuinliikerakennusten (AL 1) kortteli nro 5 Kauppakadun ja Rautatiekadun risteyksessä, pinta-ala noin
0,9418 ha. Yksityinen maanomistus.
2) Torin eteläpuolelle sijoittuvat asuinliikerakennusten ja asuinkerrostalojen (ALK) kortteli 24 ja
omakotitalojen (AO2) kortteli 25, joiden tonttitehokkuus 0,3 - 0,7 käyttötarkoituksesta ja sijainnista
riippuen, kerrosluku II – VI. Pinta-ala yhteensä noin 2,6 ha. Korttelin 24 aluetta omistavat yksityiset
maanomistajat ja korttelin 25 alueen omistaa pääosin kaupunki.
Kortteleille 22.8.1974 vahvistettu asemakaava on todettu vanhentuneeksi. Kaavaa uudistettaessa korttelit
tulevat edelleen olemaan liike-, toimisto- ja asuntoalueita ja kortteleihin on mahdollista toteuttaa tiivistä
kerrostaloasutusta ydinkeskustan palveluiden ääreen keskustan osayleiskaavan tavotteiden pohjalta.
Ydinkeskustan kortteleiden kaavoitusta jatketaan hankekaavoina, kun alueen maankäytöstä on sovittu.
KH 25.3.2013 94 päätös kaupungin ydinkeskustan kaavarungon laatimisesta.
21
2. HAKALAHTI 2. kaupunginosa, Rahkorannan alue, asemakaava ja asemakaavan
muutos
Vireille KH 26.1.2004 § 28, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä, tontinluovutuksen kilpailutus FCG Oy 1.4.31.8.2012.
Kalajoen, Ouluntien ja Hakalahden kadun rajaamana sijaitseva asemakaavaton ns. Rahkorannan alue, joka on pääosin
yksityisten omistuksessa ja on pinta-alaltaan noin 6,8 ha sekä asemakaavan muutos ns. Kassisen alue noin 3,6 ha, joka
on kaupungin omistuksessa.
Kaavoituksen valmisteluaineisto luonnosvaihtoehtoineen (nrot 1 - 3) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat
nähtävillä 1.12. – 15.12.2006.
Luonnoksissa Hakalahden alueelle on osoitettu asuntoalueita (AP, AK), eli alue varataan pääasiassa asuinpientaloille,
kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille tai pienkerrostaloille. Joen rantaan on kaikissa luonnoksissa
osoitettuna lähivirkistys-aluetta (VL).
KH 20.11.2006 § 232:”Käydyssä keskustelussa kaupunginhallitus piti parhaana pohjana jatkovalmistelulle
kaavaluonnosvaihtoehtoa nro 3. Kerrostalorakentamisen osalta kaupunginhallitus esitti linjauksenaan, että alue
kaavoitettaisiin korkeatasoisen kerrostaloasumisen alueeksi. Hyvänä nähtiin se, että luonnokseen sisältyi mahdollisuus
liikerakentamiseen. Jokirantaa lähinnä oleville tonteille toivottiin omakotirakentamista tehokkaampaa maankäyttöä,
esim. tasokasta kerrostalorakentamista. Lisäksi hallitus esitti jatkovalmistelussa vielä tarkasteltavaksi alueen
nimistöä.”
Kaavoitus on ollut keskeytyksissä 2006-2011
Tontinluovutuksen kilpailutus
Suunnittelualueella järjestettiin kaupunginhallituksen 31.10.2011 § 180 päätöksen mukaisesti tontinluovutuskilpailu
Kassisen alueen asemakaavamuutoksen laatimisen pohjaksi sekä korttelin rakentajan valitsemiseksi.
Tontinluovutuskilpailu alkoi 10.4.2012 ja päättyi 31.8.2012. Tontinluovutuskilpailun tavoitteena oli aikaansaada
Ylivieskan keskustaa täydentävä ja elävöittävä korkealuokkainen suunnitelma ja toteutus. Kilpailuun saapui
määräaikaan mennessä yksi ehdotus, joka sisälsi vaadittavat asiakirjat. Saapunut ehdotus täytti hakumenettelyssä
asetetut ehdot osallistumisoikeutta koskien. Kilpailuun osallistuvan ehdotuksen jätti Kaarron Rakennus Oy.
Kilpailuehdotuksen suunnittelijana on ollut Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.12.2012 § 89 Kaarron Rakennus Oy:n Kassisen aluetta koskevan ehdotuksen
kaavoituksen jatkotyöskentelyn pohjaksi .
Kaavoitus etenee kahdessa vaiheessa:
2 a Hakalahti , Kassisen alue , kaavoitus etenee vuonna 2013
2 b Hakalahti, Rahkoranta, kaavoitus keskeytyksissä
22
2a. HAKALAHTI 2. kaupunginosa, Kassisen alue asemakaavan muutos
Kaupunki ryhtyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin asemakaavan muuttamiseksi
Hakalahden kaupunginosaan sijoittuvassa korttelissa 4 Kassisen alueen tontinluovutuskilpailun pohjalta.
Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 3,6 ha, sijaitsee Hakalahdenkadun ja Kalajoen välissä rajautuen
idässä Valtakatuun ja lännessä Rahkorannan kaavattomaan omakotialueeseen.
Kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimus Ylivieskan kaupunki / Kaarron Rakennus Oy hyväksyttiin
kaupunginhallituksessa 2.4.2013 § 105.
Kaavoituksen valmisteluaineisto oli nähtävillä 3.6.- 3.7.2013.
Kassisen alueen 1. toteutusvaihe esisopimusluonnos KH 16.9.2013 § 189 ja KV 24.9.2013 § 65.
Kaavamuutosehdotus on nähtävillä 30.9.- 30.10.2013.
Kaavoitus etenee 2013.
23
3. KESKUSTA, 1. kaupunginosa, kortteli 51 asemakaavan muutos
Vireille KH 26.1.2004 § 28, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä.
Vuonna 1974 kaavoitettu alue sijoittuu Valtakadun ja Kyöstintien väliselle alueelle ja on pinta-alaltaan noin 0,69 ha ja
se on rakentunut omakotialueena. Kaupunki omistaa korttelista tontit 3 ja 4, joilla toisella on vanha omakotirakennus,
muutoin alue on yksityisten omistuksessa.
Kaavoituksen valmisteluaineisto luonnosvaihtoehtoineen on valmisteltu osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta ja on
ollut nähtävillä 16.6.- 30.6.2006.
Luonnoksissa (kaksi vaihtoehtoa) alueelle on esitetty tiivistä pientaloaluetta (AKR II) tai vaihtoehtoisesti pienkerrostaloaluetta (AK II-IV) Keskustan osayleiskaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu tiivis pientalovaltainen asuinalue
(AP).
Vaihtoehto 1
Vaihtoehto 2
Korttelin 51 yksityisten maanomistajien kanssa on neuvoteltu vuonna 2010, jolloin kaavoituksen
etenemistä siirrettiin.
KH 25.3.2013 päätös kaupungin ydinkeskustan kaavarungon laatimisesta. Kaavoitus etenee vuonna 2014.
24
4. MÄNNISTÖ 8. kaupunginosa, hautausmaa, asemakaava
Vireille KH 26.1.2004 § 28, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä.
Asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 3,52 ha rajoittuu Ouluntiehen ja Kalajokeen kaavoitetaan yleiskaavassa
osoitetusti hautausmaa-alueeksi. Maaomistus on kaupungin. Kaavoitusta jatketaan, kun Männistön alueella
hautausmaan lähiympäristössä sijaitsevien Atrian ja entisen ns. Autorastin kiinteistöjen väliaikainen käyttö loppuu,
jolloin aluetta tarkastellaan laajempana kokonaisuutena huomioiden myös alueen liikenneympäristö.
Kaavoitus keskeytyksissä.
25
5. KAISANIEMI, 6.kaupunginosa, korttelit 25 ja 26 sekä niihin liittyviä urheilu- liikenne- ja
katualueita.
Vireille TEKLA 31.5.2007 § 50, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä.
Suunnittelualuetta, pinta-alaltaan noin 11,7 ha, rajaa Visalantie, Mäntykankaantie, Kuusitie ja Mäntytie ja sille sijoittuu
Ylivieskan yläaste eli Jokirannan koulu sekä Ylivieskan Ammattiopisto YSO.
Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa on esitetty
kaavamuutosalueen rajaus.
Asemakaava, joka on hyväksytty 30.5.1977, on
vanhentunut ja Ylivieskan Ammattiopisto YSO:n tontilla
6-26-1 on tehty tilojen laajennus- ja muutostöitä, mitkä
edellyttävät tontille lisäaluetta.
Koulukeskuksen alue ei ole kaikilta osin kaavan mukaisena toteutunut, esim. yleiselle jalankululle ja pyöräilylle
varattu kevyen liikenteen tiealue ja pysäköintialue ovat
rakentumatta ja YSO:n rakennusten välitse on käytössä
kaavaan merkitsemätön kevyen liikenteen yhteys.
Kaavan mukaisella urheilualuevarauksella (U) ei ole
osoitettuna rakennusoikeutta
Koulukeskuksen alueelle nykyisen kaavan mukaiselle
urheilualueelle (U) on tavoitteena toteuttaa
sisäliikuntahalli
eli
lämmin
harrastustila
kaikenikäisille. Hankkeen toteuttamiseksi on
perustettu yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon
Kiinteistöosakeyhtiö Ylivieskan Seudun Palloiluhalli.
Hankkeen toteutuksella saadaan Ylivieskan seudulle
tarvittavan suuri yhtenäinen tila kesälajien
harrastajille ja yleisötapahtumien pitopaikka.
Vastaavaa tilaa ei löydy Ylivieskan seudulta. Hallin
tulevalla toimialueella asuu noin 80 000 ihmistä.
Hallin käyttäjien kohderyhmä on kesälajien
harrastajat, messu- ym. tilaisuuksien järjestäjät,
koulut, erilaiset kuntoilu- ja liikuntaryhmät, TYKYtoiminta, eläkeläiset ym. erityisryhmät.
Kaavamuutoksella
mahdollistetaan
lisäalueen
liittäminen ja toteutuneen rakennusoikeuden
osoittaminen Ylivieskan Ammattiopiston (YSO)
tonttiin.
Sisäliikuntahallia
varten
esitetään
kaavamuutoksella muodostettavaksi urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU), jolle
2
osoitetaan rakennusoikeutta noin 4000 k-m ja
samalla uudistetaan vanhentunut asemakaava.
Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma
on ollut nähtävillä 11.6.2007 - 25.6.2007.
Sisäliikuntahallihanke alueelle on tullut em.
vaiheen jälkeen ja lisäksi Jokirannan koulun
laajentamistarpeet tutkitaan.
Kaavoitus etenee vuonna 2014.
26
6. OLMALAN ALUEEN asemakaava
Vireille: KV 24.9.2007 § 48, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä.
Pinta-alaltaan noin 30 hehtaarin kaavaton alue sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Alue jakaantuu
Niemelänkyläntien molemmin puolin rajautuen etelässä Savelantiehen ja idässä Kalajokeen. Aluetta omistaa kaupunki
ja yksityiset maanomistajat.
Alueen asemakaavoitus etenee vaiheittain. Maankäyttöyksikössä on kaavatiimin ohjauksessa tehty kaavarunkotarkastelua vuosina 2011 - 2012. Alueelta on pyydetty Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- ,liikenne- ja ympäristökeskuksen
lausunto tulvakorkeuksista ja pidetty työneuvottelu kesäkuussa 2012. Kaavoitusta varten on laadittu meluselvitys,
Olmalan stabiliteetti – ja eroosioselvitys, rakennusinventointi ja luontoselvitys 19.12.2012.
Kaavaluonnos on laadittu 20 hehtaarin alueelle, josta kaupunki omistaa noin 95 %. Yksityinen maanomistus, yhteensä
noin 2 % käsittää kaavoitettavalla alueella Fingrid Oyj:n voimajohtoalueen suoja-aluetta. Kaavoitettavasta alueesta on
3 % valtion omistamaa yleisen tien aluetta (Niemelänkyläntie).
Alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman aluerajauksessa mukana ollut muu yksityinen maanomistus on rajattu
pois. Yksityisten omistama alue on pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria. Alue on riittävän suuri muodostamaan
tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuuden. Alue tullaan myöhemmin kaavoittamaan yleiskaavoissa osoitettuun
tarkoitukseen.
Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 8.10.2012 - 22.10.2012.
Valmisteluaineisto oli nähtävillä teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikössä 8.3. - 22.3.2013.
Valmisteluaineisto esiteltiin osallisille 12.3.2013 kaupungintalon valtuustosalissa.
Valmisteluaineisto oli uudelleen nähtävillä 2.5. - 3.6.2013.
Asemakaavaehdotus nähtävillä 9.9.2013 - 9.10.2013.
Asemakaavan hyväksymiskäsittely marraskuussa 2013.
27
7. KESKUSTA 1. KAUPUNGINOSA Asemanseutu, asemakaava ja asemakaavan muutos
Vireille: TEKLA 18.8.2008 § 139. Kaavan kaavarunkotarkastelun ja luonnosvaiheen on laatinut 2008-2010 AIRIX
Ympäristö Oy.
Kaavoituksen vaiheita:
Suunnittelutyö on käynnistetty syksyllä 2008 laadituttamalla Asemanseudun rakennemallivaihtoehdot ja niiden
vaikutusten arviointi. Tarkastelualueessa on ollut mukana myös radan itäpuolinen alue . Viranomaisneuvottelussa on
sovittu, että Asemanseudun rakennemallit ja vaikutusten arviointi ovat myös osa yleiskaavatyötä ja arviointiin
perustuen on tutkittu yleiskaavaluonnokseen merkityn radan alituksen yhteystarvemerkinnän toteutuksen eri
vaihtoehtoja. Arviointi liittyi myös tähän vireillä olevaan Asemanseudun asemakaavamuutokseen ja sen
rakennemallivaiheeseen.
Asemakaavoitusta on jatkettu vuosina 2009 - 2010 erillisenä prosessina, jonka luonnosvaiheessa on laadittu
vaihtoehdot A (Torikatu) ja B (Asemakatu) ja luonnosvaiheessa on myös todettu ajoneuvoliikenteen ja kevyen
liikenteen yhteystarpeesta ydinkeskustan ja Savarin välillä.
Vaihtoehto A / Torikatu
Vaihtoehto B / Asemakatu
Kaavoitusta koskien on pidetty viranomaisneuvottelut 12.6.2008 ja 20.4 2010.
Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 1.9.2008 - 15.9.2008.
Rakennemallit esiteltiin KH 22.9.2008 § 183 ja ne olivat nähtävillä 1.12.2008 - 9.1.2009.
Kaavoituksen valmisteluaineisto, luonnos vaihtoehdot Aja B sekä täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma
ovat olleet nähtävillä 21.6.2010 – 11.8.2010.
Ohjausryhmä 4.10.2010 ja valtuustoseminaari 24.11.2010, mukana myös keskeiset viranomaiset ja
yhteistyökumppanit
- edellytettiin VE 0+ tutkimista (Koskipuhdontien alitus – Närhitien alitus –Savontien silta eli kaavallisesti jo
olevien yhteyksien parantaminen ja toteuttaminen,
- kustannusten määrittämien vaihtoehtojen A ja B rinnalla.
28
Ohjausryhmä 16.1.2012
- liikenteellinen tarkastelu ja kustannusten vertailu esiteltiin
- ohjausryhmä edellytti vielä laadittavaksi vaihtoehdon, jossa alitus osoitetaan Kartanotien kohdalta.
Maankäyttöyksikössä laadittiin helmi-maaliskuussa 2012 Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot
varaukset ajoneuvoliikenteen alitukselle KV 7.6.2011 hyväksymän Keskustan osayleiskaavan tavoitteiden
pohjalta.
- Kummassakin vaihtoehdossa yhtenevät maankäyttöratkaisut eli linja-autoaseman/rautatieaseman
kortteli (LHA), Kasarmin rakennukset käsittävä rakennussuojelualue SR-1 kortteli sekä alueitten
eteläpuolelle osoitettu asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) .
- Vaihtoehtojen esittämisen tarkoituksena oli valita ratkaisu yleiskaavassa esitetylle yhteystarpeelle. Kun
on valittu alituksen kohdan osoittava vaihtoehto, ryhdytään varsinaisesti laatimaan alueelle asemakaava.
-
-
Ohjausryhmä 23.4.2012
Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot esiteltiin
Ohjausryhmän esitys KH:lle: Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta.
Alituksen edellyttämä tilavaraus ja muut tekniset ratkaisut tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä.
Kaupunginhallitus 21.5.2012:
- Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta.
Kartanotie
Torikatu
KH 25.3.2013 § 94 päätös kaupungin ydinkeskustan kaavarungon laatimisesta.
29
8. MÄNNISTÖ, 8. kaupunginosa kortteli 22 tontti 8, asemakaavan muutos
Vireille TEKLA 20.5.2009 § 40, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä.
Kaavoitusta koskien on Oulet Mentalhoiva Oy jättänyt aloitteen vuonna 2007. Hakemuksen mukaan tontille suunnitellun rakennushankeen sisältönä oli rakentaa valvottua asumispalvelutoimintaa tarjoava palveluasuinrakennus, jonka
asukkaat tarvitsevat tuetun asumisen palveluita ja toiminta edellyttää pysyvää henkilökuntaa.
Kaavamuutosaloitteen hakija on ilmoittanut luopuvansa kaava-aloitteen mukaisesta hankkeesta osoittaa Männistön
alueelle sijoittuvalle tontille 22-8 asumispalvelutoimintaa kehityskriiseistä kärsiville nuorille tai nuorille aikuisille.
Valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen hakija on esittänyt, että vuonna 1974 kaavoitetulle ja väljästi rakentuneelle
omakotitontille voitaisiin toteuttaa kaksi paritaloa omistusasunnoiksi. Ehdotusvaiheessa esitetään , että
kaavamuutosalueelle osoitetaan kaavoituksella AP- tontti tehokkuudella e =0,20.
Kaavamuutos käsittää nykyisen voimassaolevan asemakaavan mukaisen Ylivieskan kaupungin Männistön (8.)
2
kaupunginosan korttelissa 22 sijaitsevan tontin nro 8, pinta-alaltaan noin 2268 m , osoitteessa Latvalehdontie 26.
2
Vuoden 1974 asemakaava sallii tontille rakennettavaksi 300 k-m eli tonttitheokkuus on ennen kaavamuutosta e =
2
0,13. Tontilla on vuonna 1964 rakennettu omakotitalo huoneistoalaltaan noin 139 m . Hakija on muodostuttanut
kaavamuutoskohteen asemakaavan mukaiseksi vuonna 2009 hankkimalla lisäaluetta kaupungilta ja tilusvaihdolla
naapurilta vuonna 2007. Tontin aluetta aiemmin rasittanut avo-oja on siirretty ja putkitettu Latvalehdontien varteen,
kun kaupunki uudisti Männistön alueen viemäröintiä vuosina 2005 - 2006, joten tontin alue on nykyisellään kokonaan
hyödynnettävissä.
Ylivieskan kaupungin ja aloitteen tekijän Oulet Mentalhoiva Ky:n kesken tehdään maankäyttösopimus. Sopimus
allekirjoitetaan ennen kuin kaavaehdotus hyväksytään.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 8.6.- 22.6.2009.
Kaavamuutostyö on ollut keskeytyksissä 2009- 2013.
Kaavoituksen valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 13.5. - 27.5.2013.
Kaavamuutosehdotus nähtäville marras- joulukuussa 2013.
30
9. TOIVONPUISTO, 9.kaupunginosa, Safarinpuisto, asemakaavan muutos
Vireille: TEKLA 20.5.2009 § 46, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä.
Kaupungin omistaa kaavamuutosalueen, ns. Safaripuiston jalkapallokentän alueen, joka sijaitsee Savontien,
1
Salmiperäntien, Ankkatien ja Hotelli Käenpesän AL - tontin rajaamana.
Ote ajantasa-asemakaavasta
Ote keskustan osayleiskaavasta
Alueella on voimassa 6.2.1976, 28.12.1987 ja 15.10.1996 vahvistetut asemakaavat, joissa alue on liikennealuetta (LT),
urheilualuetta (UP ja VU) ja puistoaluetta (P). Kaavamuutos toteuttaa keskustan osayleiskaavaehdotuksen mukaista
maankäyttöä, kun nykyiselle paikalleen rakennettu jalkapallokenttä kaavoitetaan urheilualueeksi (VU).
Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 8.6.2009 - 22.6.2009.
Kaavoitus etenee 2014.
31
10. PYÖRREPERÄ, korttelit 24 ja 26 osa ja katualu,e. asemakaavan muutos
Kaavoitus vireille TEKLA 26.9.2012 §105 , kaavoitus tehdään kaupungin omana työn.
Kaavamuutoksella tarkasteltava alue kortteleissa 10–24 ja 26 on pinta-alaltaan noin 17,3 ha. Alue sijaitsee
noin kahden kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta Savontien, Pohjolantien ja
Kettukallionkadun rajaamana.
Alueella on voimassa:
1) Asemakaava 1.2.2000, jossa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T II) 24, korttelin
tonttitehokkuusluku e= 0,35.
2) Asemakaava 25.8.2008, jossa osa liikerakennusten korttelista (KL-3) 26. Korttelin tehokkuusluku e= 0,35.
Alueella on voimassa 1.2.2000 ja 25.8.2009 hyväksytyt asemaavat
Kaavamuutoksessa tarkastellaan rakentuneen teollisuustontin lisärakentamismahdollisuus jätetyn kaava-aloitteen
mukaisesti.
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka liittyy vähittäiskaupan sijainnin ohjaukseen (319/2001) tuli voimaan
15.4.2011.
Lainmuutoksessa vähittäiskauppaa koskevat säännökset on koottu omaan lukuunsa (9a).
Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää ryhdytään soveltamaan myös tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan
16.4.2015 alkaen. Ennen säännöksen voimaantuloa kunta voi hyväksyä asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti
2
merkittävä yli 2000 k-m suuruinen tilaa vaativa erikoiskauppa alueelle, jota ei maakuntakaavassa ole osoitettu
vähittäiskaupan suuryksikölle. Mikäli myös voidaan osoittaa, että tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköllä ei ole
2
seudullista merkitystä, voidaan asemakaavassa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla yli 2000 k-m
tilaa vaativa erikoiskaupan myymälä KM – merkinnällä (ja esim. kaupan laatua osoittavalla indeksillä).
32
Tavoitteena on Savarin kaupalliseen alueeseen kiinteästi liittyvien rakentumattomien liike- ja teollisuustonttien
rakentuminen tilaa vievän kaupan alueina. Lakimuutoksen siirtymäkausi antaa Ylivieskan kaupungille mahdollisuuden
uudistaa asemaakaavaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueella, joten tällä kaavamuutoksella
tarkastellaan kortteleiden 24 ja 26 tonttien käyttötarkoituksen muuttamista lakimuutoksen siirtymäsäännökseen
perustuen.
Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 8.10.2012 – 22.10.2012.
Kaavoitus etenee 2014.
11. KESKUSTA korttelin 37 osa, asemakaavan muutos
Kaavoitus vireille TEKLA 25.9.2013 § 96, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä.
Kaavamuutosalue 1. kaupunginosan korttelin 37 osa, pinta-alaltaan noin 0,6272 ha, sijaitsee Terveystien varrella.
Kaupunki ryhtyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin 23.3.1976 hyväksytyn asemakaavan
muuttamiseksi koskien osaa 1. kaupunginosan korttelista 37 Terveystien varressa, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,6272
ha. Vuonna 1976 hyväksytyn asemakaavan mukaiselle AR -tontille 977-1-37-2 sijoittuva kevyen liikenteen väylävaraus
muutetaan puistoalueeksi (VP) ja se aiheuttaa korttelirakenteen muutoksen.
Alueelle sijoittuu nykyisen asemakaavan mukaisesti:
2
1) Kaupungin omistama rivitalotontti (AR), jolle on osoitettuna rakennusoikeutta 750 k-m , mikä vastaa
tonttitehokkuutta e= 0,17.
2) Yksityisen omistama asuinpientalotontti (AO2 ), jonka rakennusoikeus 468 k-m2 , mikä vastaa
tonttitehokkuutta e =0,25
Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 8.6.- 22.6.2009.
Kaavoituksen valmisteluaineisto nähtävillä lokakuussa 2013.
Kaavoitus etenee 2013.
33
VIREILLE TULEVIA ASEMAKAAVOJA JA KAAVAMUUTOKSIA 2014-2017
1. Hollihaka II (5. kaupunginosa)
Asuntoalueen asemakaava
Vireilletulo teknisten palveluiden
lautakunta 2014-2017
2. Kivioja ( 4. kaupunginosa)
Asuntoalueen asemakaava
Vireilletulo teknisten palveluiden
lautakunta 2014-2017
3. Asemakaavan muutos
Keskusta risteysjärjestely
Valtakatu – Vieskankatu- Asemakatu
Vireilletulo teknisten palveluiden
lautakunta 2013
34
ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI
Maankäyttö‐ ja rakennuslain (MRL) 51 §:n ja 60 §:n 1 momentin mukaan kunnan on seurattava asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Säännöksen mukaan sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka
merkittävältä osalta on edelleen toteutumatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen
rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin
kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden.
Kaavojen ajantasaisuudesta huolehditaan ja kaupungin tehtävä on arvioida kaavan ajanmukaisuus. Kaupungilla on
mahdollisuus tarvittaessa päättää kaavan muuttamisesta. Ajanmukaisuuden arviointi on osa kunnan kaavoitustoimen
prosesseja.
MRL:ssa ei ole säädetty siitä kunnan toimielimestä, jolle ajanmukaisuuden arviointi MRL 60 §:n 2 momentin mukaan
kuuluu. Siten, jos kunnan johtosäännössä ei ole asiasta määrätty toisin, päätöksen vanhentuneisuudesta tekee
valtuusto. Päätösvallan siirtämiseen sovelletaan kuntalakia. Mikäli arvioinnissa päädytään siihen, että kaava on
vanhentunut, johtaa päätös rakennuskieltoon. Eräänä varteenotettavana vaihtoehtona voidaan pitää tehtävän
osoittamista kaupunginhallitukselle, jolle kuuluu myös rakennuskiellosta päättäminen.
MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 9 A LUKU
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka liittyy vähittäiskaupan sijainnin ohjaukseen (319/2001) tuli voimaan
15.4.2011.
Lainmuutoksessa vähittäiskauppaa koskevat säännökset on koottu omaan lukuunsa (9a).
Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää ryhdytään soveltamaan myös tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan
16.4.2015 alkaen. Ennen säännöksen voimaantuloa kunta voi hyväksyä asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti
2
merkittävä yli 2000 k-m suuruinen tilaa vaativa erikoiskauppa alueelle, jota ei maakuntakaavassa ole osoitettu
vähittäiskaupan suuryksikölle. Mikäli myös voidaan osoittaa, että tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköllä ei ole
2
seudullista merkitystä, voidaan asemakaavassa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla yli 2000 k-m
tilaa vaativa erikoiskaupan myymälä KM – merkinnällä (ja esim. kaupan laatua osoittavalla indeksillä).
35
36
KAAVOITUSOHJELMA 2013-2017
LAJI
AK 1.
Asemakaava
Ak-muutos
MERKITTÄVÄ
MRL 52 §
KV
ALUEEN TUNNUS
VIREILLE
VAIHE
Keskusta
KH 18.8.2008
§ 139
Vireillä
Selvitykset
1. kaupunginosa
Aseman seutu
”Kasarmialue”
Radan alitus vaihtoehdot
2007
Asemanseudun rakennemallit
nähtävillä 1.12.2008-9.1.2009
Valmisteluaineisto nähtävillä
luonnos vaihtoehdot A ja B
21.6. -11.8.2010
Vaihtoehtotarkastelu 0+ ,
Torikatu ja Kartanotie
KH 21.5.2012
Kartanotien vaihtoehto
asemakaavavalmisteluun
KÄYTTÖTARKOITUS
KESKUSTAN
OSAYLEISKAAVA 2030,
KV 7.6.2011 § 40
Keskustatoimintojen (C1)
aluetta
Ajoneuvoliikenteen
yhteystarve
Kaavoitus etenee 2014
Keskustan kaavarunko
AK 2.
Asemakaava
MERKITTÄVÄ
MRL 52 §
KV
Hakalahti
2. kaupunginosa
”Rahkoranta”
KH
26.1.2004 § 28
Vireillä
Valmisteluaineisto vaihtoehdot 1, Asuntoaluetta (AP-t)
KH
2 ja 3 nähtävillä 1.12. -15.12.2006
20.11.2006 § 232 Rahkoranta Kassisen alueen
kilpailutus 1.4.2012 - 31.8.2012
Alueen kaavarunkoluonnos
maaliskuu 2013.
Kaavoitus etenee vaiheittain:
1. vaihe
Valmisteluaineisto nähtävillä
3.6.-3.7.2013
2a Kassisen alue
Ehdotus nähtävillä 30.9 -30.10. 2013
Kaavoitus etenee 2013
2b Rahkoranta
2.vaihe
Asuntoaluetta ym
(AK,YS,LTA)
Kaavoitus odottaa
AK 3.
Asemakaava
MERKITTÄVÄ
MRL 52 §
KV
Männistö
Kaavoituskatsaus
8. kaupunginosa
Olmala I
asemakaavaton
alue
2007
KV 24.9.2007
TEKLA
26.9.2012
Kaavoitus etenee vaiheittain
1. vaiheen aluerajaus ja
OAS nähtävillä 2012
Valmisteluaineisto nähtävillä
8.3.-22.3.2013
Valmisteluaineisto uudelleen
nähtävillä 2.4.-3.6.2013
- Niemelänkylän
osayleiskaava 2025
AP, VL
-Keskustan
osayleiskaava 2030
AP, VL
- Ojakylä Savela osayk.
MV
Ehdotus nähtävillä 9.9.-9.10.2013
Kaavoitus etenee 2013
AK 4.
Asemakaava
EI MERKITTÄVÄ
MRL 52 § LTK
Männistö
8. kaupunginosa
kortteli 22 tontti 8
Asuntoaluetta (AP)
TEKLA
20.5.2009 § 40
Vireillä
OAS on ollut nähtävillä
8.6. - 22.6.2009
Valmisteluaineisto nähtävillä
13.5.-27.5.2013
Ehdotus nähtävillä marrask. 2013
Kaavoitus etenee 2013
37
LAJI
ALUEEN TUNNUS
VIREILLE
VAIHE
KÄYTTÖTARKOITUS
KESKUSTAN
OSAYLEISKAAVA 2030,
KV 7.6.2011 § 40
AK 5.
Keskusta
Vireilletulo siirrettiin
AK-muutos
1 kaupunginosa
Kortteli 37 osa
TEKLA
11.6.2013 § 68
25.9.2013 § 96
AP/s
Pientalovaltainen
asuntoalue. (AP)
Alue, jolla ympäristö
säilytetään. Alueen
käytössä ja
kehittämisessa
tuleervata alueen
ympäristöarvojen
säilyminen ( / s)
Vireillä
Valmisteluaineisto nähtävillä:
loka-marraskuu 2013
MERKITTÄVÄ
MRL 52
KV
Kaavoitus etenee 2013
AK 6.
Ak-muutos
MERKITTÄVÄ
MRL 52
KV
AK 7.
Ak-muutos
EI MERKITTÄVÄ
MRL 52 § LTK
Kaisaniemi
6. kaupunginosa
Korttelit 25 ja 26
urheilu- liikenne- ja
katualueet
Toivonpuisto
9. kaupunginosa
Safaripuisto
TEKLA
31.5.2007 § 50
Julkisten palvelujen
Vireillä
Osallistumisja
arviointi- aluetta
(PY)
suunnitelma nähtävillä
11.6. - 26.6.2007
Kaavoitus etenee 2014
TEKLA
20.5.2009 § 46
Virkistysaluetta (VL)
Vireillä
Osallistumisja
arviointisuunnitelma nähtävillä
8.6.2009 - 22.6.2009
Kaavoitus etenee 2014
AK 8.
Pyörreperä
AK-muutos
10. kaupunginosa
Kortteli 24 ja 26
osa ja katualue
MERKITTÄVÄ
MRL 52 §
KV
TEKLA
26.9.2012 § 105
Vireillä
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä
8.10.2012- 22.10.2012
Teollisuusaluetta (TY1), Palvelujen, hallinnon
ja kaupan alue, jolle
saa sijoittaa tilaa
vaativaa erikoistavarakauppaa ( P-1)
Kaavoitus etenee 2014
AK 9.
AK-muutos
MERKITTÄVÄ
MRL 52 §
KV
Keskusta
1. kaupunginosa
1
Kortteli 5 (AL )
Kortteli 24 (ALK)
2
Kortteli 25 (AO )
Kaavoituskatsaus
2000
KV
4.4.2000 § 34
Vireillä
Keskustatoimintojen (C1) aluetta
Kaavoitus etenee 20142017, kun keskustan
kehittämisen hankkeet
tiedossa.
Keskustan kaavarunko 2013
AK 10.
AK- muutos
Keskusta
KH
MERKITTÄVÄ
1. kaupunginosa
Kaavotuskatsaus
Kortteli 51
MRL 52 § KV
26.1.2004 § 28
Vireillä
Valmisteluaineisto nähtävillä:
vaihtoehdot 1 ja 2
12.2.-26.2.2007
Neuvottelut maanomistajien
kanssa 2010-2011
Asuntoaluetta ( AP-t)
Kaavoitus etenee 2014
Keskustan kaavarunko 2013
AK 11.
Asemakaava
EI MERKITTÄVÄ
MRL 52 § LTK
Männistö
8. kaupunginosa
”Hautausmaa”
KH.
26.1.2003 § 28
Kaavoituskatsaus
Vireillä
Valmistelu jatkossa huomioiden
Atrian ja entisen ns. Autorastin
korttelien uudelleen järjestelyt.
Kaavoitus odottaa
Hautausmaa-alue (EH)
38
LAJI
ALUEEN TUNNUS
VIREILLE
VAIHE
KÄYTTÖTARKOITUS
KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA
2030, KV 7.6.2011 § 40
AK 12.
Asemakaava
Hollihaka
TEKLA
Vireille 2014
Asuntoaluetta (AP, VL)
TEKLA
Vireille 2014 - 2017
Asuntoaluetta (AP, VL)
TEKLA
Vireille 2013
Asuntoaluetta (AK)
MERKITTÄVÄ
MRL 52 § KV
AK 13.
Asemakaava
MERKITTÄVÄ
5. kaupunginosa
II vaihe
Alpuumintien
pohjoispuolelle
Kivioja
4. kaupunginosa
MRL 52 § KV
AK 14.
AK-muutos
MERKITTÄVÄ
MRL 52 § KV
Keskusta
1. kaupunginosa
risteysjärjestely
Valtakatu –
VieskankatuAsemakatu
39
LAJI
ALUEEN TUNNUS
VIREILLE
VAIHE
YK 3.
Kalajokilaakson
Ylivieska
2014 -2017
Linnusto- ja kasvillisuusselvitys valmistui 2007
Kulttuurimaisemaalueen yleissuunnitelma /
YK 4.
Yleiskaava
Kulttuurimaisema-alueen maankäyttö tarkastellaan
Vähänkankaan ja Raudaskylän yleiskaavojen
tarkistusten yhteydessä
VähäkangasVisuri
2014 - 2017
Konsultin valinta ja vireilletulo
2014 - 2017
Konsultin valinta ja vireilletulo
2014 - 2017
Konsultin valinta ja vireilletulo
tarkistus
laajennus
nykyinen hyväksytty
19.1.1982
YK 5.
Yleiskaava
Raudaskylän
osayleiskaava
tarkistus
nykyinen
hyväksytty
11.7.1983
YK 6.
Yleiskaava
Ojakylä-Savela
tarkistus
nykyinen
hyväksytty
23.3.1987
YK 7.
Yleiskaava
TEKLA
Pajukoksen
Tuulivoimapuisto 28.2.2013 § 17
Vireillä
Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä
8.4.2013-22.4.2013
Luonnos nähtävillä 20.5.-19.6.2013
Ehdotus nähtäville marras - joulukuu 2013 .
YK 8.
Yleiskaava
Tuomiperän
Tuulivoimapuisto TEKLA
11.6.2013 § 67
Vireillä
Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä
19.6.2013-3.7.2013
Luonnos nähtäville marras- joulukuu 2013
YK 9.
Yleiskaava
Alpuminkankaan TEKLA
11.6.2013 § 69
osayleiskaava
Vireillä
Konsultin valinta
40
YHTEYSTIEDOT
Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, 84100 YLIVIESKA
/ kaupunginarkkitehti Risto Suikkari p. 044 4294 232
/ kaavoitusavustaja Riitta Konu-Vierimaa, p. 044 4294 233
/ maanmittausteknikko Eriia Laru p. 044 4294 423
etunimi.sukunimi@ylivieska.fi
Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa
www.ylivieska.fi/Kaavat ja kiinteistöt/Kaavoitus