Ketunajokokeen säännöt
Kå 20.9.10 KETUNAJOKOKEIDEN SÄÄNNÖT JA OHJEET Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 20.11.1999 Voimassa alkaen 1.8.2000 Kå 20.9.10 KETUNAJOKOKEIDEN SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 20.11.1999 Voimassa alkaen 1.8.2000 1. KETUNAJOKOKEIDEN TARKOITUS Ketunajokokeiden tarkoituksena on ajavien koirien ketunmetsästysominaisuuksien selville saaminen jalostusta varten, harrastajien ja heidän yhteistoimintansa kehittäminen sekä kilpailumahdollisuuden tarjoaminen näihin sääntöihin pohjautuen. Ketunajokokeissa ei ole tarkoitus vahingoittaa riistaeläintä. 2. KOELAJIT Ketunajokokeet voivat olla luonteeltaan yleisiä, yhdistyksen jäsenten välisiä, rotujärjestön alaisten rotujen kokeita tai kokeita, joihin osallistumisesta määrätään erillisillä kilpailusäännöillä. 3. OSALLISTUMISOIKEUS JA SEN RAJOITTAMINEN Ketunajokokeeseen saavat osallistua rekisteröidyt FCIn ajavien koirien roturyhmään kuuluvien rotujen koirat, jotka täyttävät Kennelliiton vahvistamat näyttely- ja rokotusmääräykset. Koirat, jotka eivät voi osallistua kokeeseen: 1) Kiimainen narttu. 2) Tarttuvaa tautia sairastava koira. 3) Kantava narttu kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen synnytystä ja neljäkymmentäkaksi (42) vuorokautta jälkeen synnytyksen. 4) Sairas koira. Ylituomarilla on oikeus kieltää sairaaksi todetun koiran osallistuminen kokeeseen tai keskeyttää siltä kokeen jatkaminen. Ryhmänjohtajallakin on oikeus samasta syystä keskeyttää jatkaminen. 5) Kivesvikainen koira. 6) Koira, jolle on annettu piristeitä, hormoneja tai muita sen suorituskykyyn vaikuttavia aineita (doping). Vastaavan koetoimitsijan ja ylituomarin on tarkistettava koirien osallistumisoikeus. Jotta koe voidaan järjestää, siihen tulee osallistua vähintään kolme (3) koiraa. Koetoimikunnalla on oikeus rajoittaa osallistuvien koirien lukumäärää, jos koejärjestelyt niin vaativat. Koiran omistajille ilmoitetaan kokeeseen pääsystä viimeistään ilmoittautumisajan päättyessä. Kå 20.9.10 4. KENNELLIITON YLEINEN JÄÄVIYSSÄÄNTÖ Liite 1 5. JÄRJESTÄMISLUVAN MYÖNTÄMINEN Näitä sääntöjä noudatetaan FCIn, Kennelliiton hallituksen ja kennelpiirien myöntämissä ajokokeissa. FCI myöntää kansainväliset kokeet. Kennelliiton hallitus myöntää valtakunnalliset mestaruuskilpailut, niiden valintakokeet ja maaottelut. Muiden kokeiden luvat myöntää kennelpiiri. 6. KOELUVAN ANOMINEN 1. Luvan anoja ja järjestelyistä vastaava Kokeiden toimeenpanoluvan anoo järjestävä yhdistys, jonka pitää olla Kennelliiton jäsen. Rotujärjestön jäsenyyttä pidetään suotavana. Kokeen järjestelyistä huolehtii järjestävän yhdistyksen nimeämä koetoimikunta. 2. Anomisen määräaika Kokeet on anottava Kennelliiton määräämänä aikana. Liite 7 Määräaikaisilmoitukset 3. Anomuksen sisältö Koeanomuksessa on mainittava järjestävä yhdistys, koetoimikunnan puheenjohtaja, kokeen nimi ja luonne, osanottorajoitukset, koeaika ja –paikka, pidetäänkö koe myös paljaan maan kokeena, osanottomaksun suuruus sekä kenelle ja mihin mennessä ilmoittautuminen ja osanottomaksu suoritetaan. Samalla on esitettävä ylituomari ja hänen varamiehensä, joiden suostumus on saatu. Heidän tulisi olla järjestävän yhdistyksen ulkopuolelta. 4. Anomus osoitetaan Anomus osoitetaan aina sen kennelpiirin hallitukselle, jonka alueella koe järjestetään. Tarvittaessa toimitetaan jäljennös koeanomuksesta järjestävän yhdistyksen kotipaikan mukaiselle kennelpiirille. 5. Kokeesta ilmoittaminen ja tiedottaminen Kennelpiirit toimittavat myöntämistään kokeista listan Kennelliiton määräaikaisilmoituksen ohjeiden mukaisesti julkaistavaksi Koiramme-lehdessä. Kennelpiirit ja yhdistykset voivat tiedottaa kokeista jäsentiedotteissaan. 7. KOKEEN SIIRTO TAI PERUUTUS Kå 20.9.10 Kennelliiton yleinen kokeiden siirto ja peruutus Liite 3 8. YLITUOMARI JA HÄNEN VARAMIEHENSÄ Ylituomarin ja hänen varamiehensä on oltava Kennelliiton hyväksymä ja ko. koemuodon ylituomari. Ylituomarin on oltava Kennelliiton ja rotujärjestön jäsen. Ylituomarin on ylläpidettävä taitonsa vaaditulla tavalla. Ylituomari saa toimia palkintotuomarina vain pakottavissa tapauksissa. 9. MUUT TUOMARIT Palkintotuomarilla on oltava voimassa oleva palkintotuomarikortti, mikä edellyttää sitä, että hän on ylläpitänyt arvostelutaitonsa vaaditulla tavalla. Ylituomari nimeää palkintotuomariryhmässä yhden ryhmän johtajaksi, jonka antamia ohjeita on noudatettava. Ryhmänjohtajan on oltava joko Kennelliiton tai rotujärjestön jäsen, muiden tuomareiden on oltava joko Kennelliiton tai sen jäsenyhdistyksen jäseniä. Ryhmänjohtajan ikä tulee olla vähintään 20 vuotta ja palkintotuomarin ikä vähintään 16 vuotta. Palkintotuomareita on koeryhmässä kaksi tai kolme. Jos käytetään kolmea tuomaria, on joka ryhmässä oltava kolme tuomaria. Kolmas tuomari otetaan huomioon vain ajoaikaan nähden. Palkintotuomari ei voi toimia koiran ohjaajana ko. kokeessa. 10. ILMOITTAUTUMINEN KOKEESEEN JA SIITÄ POIS JÄÄMINEN Ilmoittautuminen Kokeeseen ilmoittautuminen on tehtävä aikaisintaan kuukautta ja viimeistään 5 päivää ennen kokeen alkua osanottomaksuineen. Jälki-ilmoittautuminen Jälki-ilmoittautumista ei hyväksytä Poisjääminen Ilman pätevää syytä pois jäänyt on aina velvollinen maksamaan osanottomaksun. Päteväksi syyksi poisjäämiseen katsotaan koiran alkanut kiima sekä koiran tai koiran ohjaajan sairaus. Poisjäämisestä on ilmoitettava koetoimikunnalle heti esteen ilmettyä. Kå 20.9.10 11. KENNELLIITON YLEINEN VALITUSMENETTELY JA OIKAISUVAATIMUSMENETTELY Liite 4 12. ROTUKOHTAINEN ARVOSTELU Kaikkien ajavien koirien ominaisuudet ja työskentely arvioidaan jäljempänä esitettyjen perusteiden mukaan. 13. KOELUOKAT Ketunajokoe järjestetään yksipäiväisenä avoimen luokan kokeena. 14. KOEMAASTOT Kutakin koiraa kohti on varattava yksi koemaasto. Lisäksi on varattava tarpeellinen määrä varamaastoja. Käytettävistä maastoista päättää koetoimikunta. Ennen maastojen arpomista koetoimikunta ja ylituomari nimeävät koemaastoihin palkintotuomarit. Ylituomarin puhuttelun jälkeen arvotaan maastoihin koirat. Jos arvonnan jälkeen ilmenee palkintotuomarien esteellisyyksiä tai muita voittamattomia järjestelyvaikeuksia, on ylituomarilla oikeus siirtää palkintotuomareita ryhmästä toiseen. SM-kokeiden, niiden valintakokeiden tai vastaavien erikoiskokeiden ja muiden koiramäärältään suurten kokeiden koemaastojen arvonta voidaan suorittaa järjestelyjen helpottamiseksi etukäteen ylituomarin hyväksymällä puolueettomalla tavalla. 15. KOKEEN SUORITUSAIKA Koiran koeaika Koiran työskentelyaika, enintään seitsemän (7) tuntia, muodostuu hakutyöskentelyajasta ja ajotyöskentelyajasta. Työskentelyaikaa on se aika, jonka koira itsenäisesti työskennellen käyttää ketun hakemiseen, ajamiseen ja hukkatyöskentelyyn (louheenmenon ilmaisemiseen). Hakutyöskentelyaika on enintään 4 tuntia ja ajotyöskentelyaika enintään 3 tuntia. Kå 20.9.10 Työskentelyaika kuluu myös silloin kun koira hakee tai ajaa muita eläimiä. Hakutyöskentelyaika Hakutyöskentelyaika on enintään 4 tuntia ja se muodostuu siitä ajasta, mitä koira käyttää ketun hakuun ja mahdolliseen lisähakuun. Ellei koira ole saanut tänä aikana kettua ajoon, katsotaan koe päättyneeksi. Mikäli hakutyöskentelyaikaa on jäänyt jäljelle, otetaan lisähaku, haettamalla uutta kettua jos se käytännössä on mahdollista. Muun eläimen kuin ketun hakua ei arvostella. Haun päättyessä muun eläimen ajoon, otetaan haun arvostelussa huomioon vain se osa, mikä oli ehditty todeta ketun hauksi. Muun eläimen hakuun ja ajoon käytetty aika kuuluu hakutyöskentelyaikaan. Ajotyöskentelyaika Ajoaikaa koiralla on 120 minuuttia, jonka saamiseksi koiralla on ajotyöskentelyaikaa enintään 3 tuntia. Ajoaikaan sisältyy se aika, jonka koira käyttää ketun ajoon ja hukkatyöskentelyyn. Myös mahdollisen lisähaun jälkeen alkaneesta ajosta voidaan jäljellä olevan ajotyöskentelyajan puitteissa ottaa ajoaikaa. Ainoastaan kuultu, haukkuen tapahtuva ajo hyväksytään. Hukka on silloin, kun koira ei seuraa haukkuen ajettavan jälkiä. Ajoaikaan ei lasketa hukkaa, joka on viisi (5) minuuttia ja sitä pitempi tauko ajossa. Hukkahaukahteluksi todettuja minuutteja ei lasketa ajoaikaan. Ajoaika ja hukat lasketaan täysinä minuutteina. Ajon aikana tapahtunut muun eläimen hakuun tai ajoon käytetty aika lasketaan hukaksi. Tutkahavaintoja koiran haukusta ei hyväksytä ajoksi. Sulkeminen kokeesta Koira suljettakoon kokeesta, jos se tottelemattomuudellaan häiritsee kokeen kulkua tai on haluton työskentelemään, tai antaa hakiessaan ääntä niin runsaasti ettei tiedetä hakeeko vai ajaako koira, tai on ajossa niin löysä tai antaa ääntä niin vähän, etteivät tuomarit voi seurata ajon kulkua, tai ajaa todistettavasti sorkkaeläintä 30 minuutin ajan, tai lähtee toistuvasti sorkkaeläimen ajoon. Koira suljettakoon kokeesta myös silloin, kun se toistuvasti jättää ketun yöjäljen tai ketunajon sekä alkaa hakea tai ajaa muuta eläintä, eikä tottelemattomuuttaan anna kytkeä vaikka on ohjaajan lähituntumassa. Kå 20.9.10 Koira voidaan sulkea kokeesta myös silloin, kun koiranohjaaja rikkoo tahallisesti sääntöjä tai kytkee koiran ilman palkintotuomarin lupaa tai ei noudata kehotuksesta huolimatta palkintotuomarin ohjeita. Luopuminen kokeesta Koiran ohjaaja voi luopua kokeesta missä vaiheessa tahansa ilmoittamalla siitä palkintotuomarille. Kokeen keskeyttäminen Koe keskeytetään seuraavissa tapauksissa: Olosuhteet muuttuvat sellaisiksi, että kokeen jatkaminen olisi eläinsuojelumääräysten vastaista. Tällaisia olosuhteita ovat koiraa vahingoittava jääkuori, jäätynyt lumikerros tai kova pakkanen. Luonnon olosuhteet voivat muuttua sellaisiksi, ettei koiran työskentelyä voida arvioida (esim. myrsky). Päätöksen kokeen keskeyttämisestä tekee ylituomari, maastossa ryhmänjohtaja, ellei ylituomari ole heti tavoitettavissa. Ryhmänjohtajan on perusteltava keskeyttäminen ylituomarille ensi tilassa. Tuloksen laskeminen Keskeytetyssä kokeessa tulos lasketaan. Jos koira suljetaan tai koiran ohjaaja luopuu kesken kokeen, tulosta ei lasketa. Keskeytyksen, sulkemisen ja luopumisen syy merkitään koirakohtaiseen pöytäkirjaan huomautuksia kohtaan. 16. KOIRAN LOUKKAANTUMINEN Koe keskeytetään, mikäli koiran vahingoittuminen haittaa sen työskentelyä tai vammautuminen aiheuttaa sille liikkuessa kipua. 17. KOHTUUTON HÄIRIÖ KOKEEN AIKANA Haun tai ajon aikana voi sattua koirasta riippumaton kohtuuton häiriö, joka keskeyttää koiran koettelemisen. Jos on aihetta epäillä kohtuuttoman häiriön keskeyttäneen haun tai ajon, palkintotuomareiden on viipymättä pyrittävä toteamaan keskeytyksen syy. Ellei häiriön syytä voida vakuuttavasti todeta, katsottakoon keskeytys hukaksi. Päätöksen kohtuuttoman häiriön hyväksymisestä tekee palkintotuomari. Kå 20.9.10 18. TUOMARI JA KOIRAN OHJAAJA Koe tulee aloittaa ylituomarin määräämänä koirien irtilaskuaikana, ellei voittamaton este aiheuta viivytystä. Koe on suoritettava arvotussa koemaastossa tai tietyin edellytyksin nimetyssä varamaastossa. Liikkumisesta koemaastossa päättää ryhmänjohtaja kuultuaan maaston tuntevaa ryhmän jäsentä. Koiran ohjaajan kohtuulliset toivomukset otettakoon huomioon. Päätöksen koiran kytkemisestä tekee viime kädessä palkintotuomari. 19. KOKEEN ARVOSTELUPERUSTEET Arvostelu Näiden sääntöjen mukaan annetuista ansiopisteistä muodostuu ketunajokokeen lopputulos. Koiran työskentely kokeessa arvostellaan seuraavasti: Ajoajasta voi saada enintään 30 pist. Ominaisuuspisteet yhteensä enintään 70 pist. Kokonaispisteet enintään 100 pist. Ajoajan pisteet - neljä ajominuuttia antaa yhden pisteen (1 min = 0,25 pistettä) - jos ajo päättyy kohtuuttomaan häiriöön kokeen aikana, voidaan ajopisteitä korottaa 3:lla. - louheen päättyneestä ajosta määräytyy ajopisteet erillisen taulukon mukaan. Ominaisuuspisteet Ominaisuudet arvioidaan koko työskentelyajan perusteella, myös silloin kun koiranojaaja ilmoittaa luopumisesta tai kun koe keskeytetään. Tulokseen otetaan tuomareiden numeroiden keskiarvo. On varottava, ettei toteamattomaksi jäänyt kohtuuton häiriö pääse aiheuttamaan virheellistä arviointia. Haku - Hakuvarmuus ja tehokkuus - Hakunopeus ja eteneminen - Metsästysinto ja hakusitkeys - Hakutyöskentely ja yleisvaikutus 1-10 pist. 1-10 pist. 1-10 pist. 1-10 pist. Kå 20.9.10 Ajo - Ajon sujuvuus ja nopeus 1-10 pist. - Metsästysinto ja ajotyöskentelyn yleisvaikutus 1-10 pist. Haukku - Haukku 1-10 pist. Palkintosijaan oikeuttavat pisteet ja vaatimukset 1. palkinto vähintään 2. palkinto vähintään 3. palkinto vähintään 75 pistettä 60 pistettä 50 pistettä 20. PALKINTOTUOMARIN ANTAMIEN PISTEIDEN MUUTTAMINEN Ylituomarin tehtävä on valvoa, että kokeissa tarkoin noudatetaan Kennelliiton hyväksymiä ketunajokokeiden sääntöjä ja ohjeita sekä huolehtia toimenpiteistä, jotka tekevät arvostelusta oikean ja yhdenmukaisen. 21. KOKEIDEN TULOKSET Tulosten tarkastus Kokeen sihteeri tarkastaa kaikki laskelmat ja huolehtii tulosten merkitsemisestä Kennelliiton koepöytäkirjalomakkeelle sekä koirakohtaisille lomakkeille ja jättää ne viipymättä ylituomarin tarkastettaviksi. Ylituomarin on vahvistettava lomakkeet nimikirjoituksellaan ja lisättävä tuomarinumeronsa nimen yhteyteen. Kennelliiton, kennelpiirin ja ao. rotujärjestön tulee korjata koetuloksissa todetut puutteet ja virheet. Tulosten lähettäminen Koetoimikunnan on lähetettävä ylituomarin tarkastamat ja vahvistamat koepöytäkirjat sekä koirakohtaiset pöytäkirjat viikon kuluessa kokeen päättymisestä koeluvan myöntäjän ilmoittamaan osoitteeseen. 22. ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ KOKEESTA Koepaikka Kokeelle tulee järjestää tarkoituksenmukainen keskuspaikka, joka sijainniltaan on mahdollisimman keskeinen koemaastoihin nähden. Maastot Kå 20.9.10 Kokeeseen on varattava riittävän laajat koemaastot ja niiden on sijaittava tarpeeksi kaukana toisistaan. Riistan laatu Ketunajokokeessa ei arvostella muun eläimen kuin ketun hakua tai ajoa. Eritystapahtumat Mahdolliset suurpetojen vaikutukset koiran käyttäytymiseen kokeen aikana tulee pyrkiä aina selvittämän, ettei tule virhearviointeja. Eläimen laji merkitään koirakohtaiseen pöytäkirjaan. 23. KOKEEN KULKU SUORITUSTAPAHTUMINEEN Koe alkaa ylituomarin puhuttelulla ja päättyy ylituomarin loppupuheenvuoroon, tulosten julkistamiseen ja mahdolliseen palkintojen jakoon. Ylituomarin puhuttelu pidetään koepäivää edeltävänä iltana, milloin järjestelyt sitä vaativat, muulloin puhuttelu on koepäivän aamuna. 24. ERILLISOHJEET KOSKIEN YLITUOMARIA, MUUTA TUOMARIA, KOIRAN OHJAAJAA JA KOETOIMIKUNTAA VARTEN Kokeen suorittamisessa ja koirien arvostelussa noudatettavat yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet sekä ohjeet ylituomarille ovat näihin sääntöihin liittyvissä Kennelliiton hallituksen hyväksymissä ohjeissa. 25. MUUTOKSET SÄÄNTÖIHIN JA OHJEISIIN Rotujärjestö esittää yleiskokouksensa hyväksymät sääntömuutokset Kennelliiton valtuuston vahvistettaviksi. Näihin sääntöihin liittyvien ohjeiden osalta vahvistuksen suorittaa Kennelliiton hallitus. Kå 20.9.10 KETUNAJOKOKEIDEN PALKINTOTUOMAREIDEN OHJEET Hyväksytty Kennelliiton hallituksessa 15.2.2000 Voimassa alkaen 1.8.2000 1. KOERYHMÄ, SEN VELVOLLISUUDET JA TEHTÄVÄT Koeryhmä Koeryhmän muodostavat palkintotuomarit ja koiran ohjaaja. Ryhmän jäseniä ovat myös nimetyt 1-2 palkintotuomariharjoittelijaa, opas ja ylituomarin hyväksymät kokeen seuraajat. 1.1. Ryhmänjohtajan tehtävät Ylituomarin nimeämä ryhmänjohtaja johtaa koeryhmän toimintaa ja vastaa siitä, että ryhmä toimii ketunajokoesääntöjen annettujen ohjeiden ja hyvän kenneltavan mukaisesti. Ryhmänjohtajan on oltava ylituomarin puhuttelussa, ellei ylituomari erityisestä syystä ole antanut hänelle erivapautta. Ryhmänjohtaja huolehtii palkintouomareiden kellojen tarkistuksesta ennen kokeen alkua. Hän päättää viime kädessä ryhmän yleisestä kulkusuunnasta ja liikkumisnopeudesta, koiran irtilaskun ajankohdasta ja paikasta sekä kytkemisestä ottaen huomioon koiran ohjaajan kohtuulliset toivomukset. Ryhmänjohtaja antaa ryhmän jäsenille sijoittumista ja toimintaa koskevat ohjeet. Hän valvoo ja ohjaa myös palkintotuomariharjoittelijoiden työskentelyä. Koiran kokeilun tulee tapahtua arvotussa koemaastossa, ellei koiran seuraaminen pakota ryhmää siirtymään koemaaston ulkopuolelle. Ryhmänjohtaja päättää tarvittaessa siirtymisestä varamaastoon, ellei ylituomari ole saapuvilla tai nopeasti tavoitettavissa. Jos koira kokeen aikana joutuu hengenvaaraan, koeryhmän jäsenten velvollisuus on ryhtyä heti pelastustoimiin. Ryhmänjohtajalla on oikeus harkintansa mukaan keskeyttää kokeen aikana sairaaksi todetun tai vahingoittuneen koiran koettelu. Ainoastaan sellainen loukkaantuminen, joka tapahtuu kokeen aikana, voi vaikuttaa arvosteluun. Koiran kunnolla ei ole vaikutusta arviointiin. Kå 20.9.10 Ryhmänjohtaja kutsuu tarpeen vaatiessa palkintotuomarit neuvotteluihin, suorittaa kokeen päätyttyä palkintotuomarien tekemien merkintöjen vertailun ja laskee niiden perusteella koiran ajoajan sekä palkintotuomarien eri ominaisuuksista antamien pisteiden keskiarvot sekä merkitsee arvostelukorttiinsa koiran ominaisuuksia koskevat lisätiedot keskusteltuaan niistä toisen palkintotuomarin kanssa. Kun koepäivä koiran osalta on päättynyt ja arvostelukortit ovat valmiiksi täytetyt, näyttäköön ryhmänjohtaja ne koiran ohjaajalle, jolla on tällöin mahdollisuus esittää mielipiteensä arvostelusta. Koepäivän päätyttyä ryhmänjohtaja luovuttaa maastokortit ylituomarille ja antaa tarvittaessa suullisen selostuksen kokeen eri tilanteista ja niiden arviointiperusteista. Palkintotuomareiden, tuomarikokelaiden ja koiran ohjaajan tulisi tällöin olla paikalla. Palkintotuomareiden tulee tarkistaa osaltaan, että koirakohtaiseen pöytäkirjaan tehdyt merkinnät ovat oikein suoritetut ja varmentaa ne nimikirjoituksellaan. 1.2 Palkintotuomarin tehtävät 1) Palkintotuomarin on aina tuomarin tehtävään lähtiessään otettava mukaan koesäännöt ja todisteet, joista ilmenee hänen muodollinen pätevyytensä tehtävään. 2) Palkintotuomarin tulisi osallistua ylituomarin puhutteluun. 3) Palkintotuomarin tulee arvioida koiran työskentelyä oikein. Hän ei saa antaa entisen tuntemuksen, kuulopuheiden, koiran ohjaajan puheiden eikä aikaisempien koetulosten vaikuttaa arviointiin. Hänen on otettava huomioon vain se, minkä hän itse toteaa ja harkitsee oikeaksi. Hän voi myös niin harkittuaan, pitää oman arviointinsa perusteena palkintotuomaritoverinsa havaintoja. 4) Palkintotuomari pyrkiköön kaikissa tilanteissa tekemään oikeutta koiralle siinä määrin kuin se sääntöjen ja palkintotuomariohjeiden mukaan on mahdollista. 5) Palkintotuomari karttakoon liian nopeita johtopäätöksiä ja liiallista itsevarmuutta. Hänen tulee osoittaa eri tilanteissa sopeutumiskykyä ja joustavuutta ja hänen tulee suhtautua muihin ryhmän jäseniin ystävällisesti. Palkintotuomari ottakoon huomioon koiran ohjaajan toivomukset, jotka eivät ole sääntöjen vastaisia tai kohtuuttomia eivätkä vaikuta haitallisesti kokeen kulkuun. Kå 20.9.10 6) Palkintotuomarin on seurattava koko ajan mahdollisimman tiiviisti koiran toimintaa sitä kuitenkaan häiritsemättä niin haun, ajon kuin hukan selvittelynkin aikana. Hän perustakoon eri ominaisuuksien arvioinnin niin pitkälle kuin mahdollista kokonaissuoritukseen kytkemättä eri ominaisuuksien arviointeja toisiinsa. 1.3 Kohtuuton häiriö Kohtuuttomaksi häiriöksi katsotaan seuraavat tilanteet, jotka saattavat aiheuttaa koiran kytkemisen ja siirtymisen: 1) Jos ajettava menee louheen tai muuhun sellaiseen paikkaan, josta koiraa ei voi sitä itse karkottaa liikkeelle. Ryhmäkään ei saa sitä tehdä. 2) Jos ajettava menee sellaiseen paikkaan, jossa koira sekä palkintotuomarin että koiran ohjaajan mielestä todennäköisesti joutuu hengenvaaraan, kuten vilkasliikenteiselle tielle, rautatielle, heikolle jäälle tms. 3) Koira ottaa ajettavan ketun kiinni. 4) Jos joku ampuu ajettavan ketun. 5) Jos vieras koira keskeyttää haun tai ajon. 6) Jos vieras koira on yhtynyt ajoon ennen kuin sen ajattamiseen käytetystä ajasta on kulunut 60 minuuttia. Jos ko. ajon ajattamiseen käytetystä ajasta on kulunut vähintään 60 minuuttia, eikä vierasta koiraa yrityksistä huolimatta ole saatu kiinni tai jättämään ajoa, voidaan ajattamista jatkaa, jos palkintotuomarit ovat vakuuttuneita, ettei vieraasta koirasta ole apua tai häiriötä. 7) Jos ajo alkaa niin myöhään, ettei ole riittävän valoisaa ajon seuraamiseen, koe keskeytetään. 8) Alueella ollut tai oleva suurpeto häiritsee koiran toimintaa. Illalla alkanutta ajoa älköön keskeytettäkö pimeän tullen ennen määräaikaa, jos vähintään 60 minuuttia ko. ajon ajattamisajasta on tapahtunut valoisana aikana ja palkintotuomarit katsovat siihen saakka saamansa kokemuksen perusteella voivansa arvioida koiran työskentelyä valon puutteessakin oikein. Jos kohtuuton häiriö aiheuttaa koiran kytkemisen, koiranohjaaja saa valita irtilaskupaikan. 1.4 Kohtuuttoman häiriön viemä aika Kå 20.9.10 Kohtuuttoman häiriön aiheuttaman keskeytyksen aika ei kuulu koiran työskentelyaikaan. Häiriön aiheuttamaan keskeytyksen aikaan kuuluu myös koiran kiinni ottamiseen kulunut aika sekä siirtymiseen käytetty aika. 1.5 Vieraan koeryhmän koiran ajo Jos vieraan koeryhmän koira, jonka palkintotuomari tuntee, ajaessaan saapuu koealueelle, palkintotuomari seuratkoon myös sen ajoa ja merkitköön ajominuutit muistiin, jos se ei häiritse hänen varsinaista tehtäväänsä eikä hänen ryhmässään koeteltavana olevan koiran toimintaa. Vieraan koiran ajoaikaa koskevat merkinnät luovutetaan ao. koeryhmän johtajalle tai ylituomarille ajoajan laskemista varten. 1.6 Koiran työskentelyn arviointi Ajavan koiran kaksi tärkeintä ominaisuutta ovat riistan löytökyky ja toiseksi kyky ajaa sitä pitkänkin aikaa. Hyvän metsästyskoiran ajotapa on sellainen, että riistasta saadaan usein näköhavaintoja ja ampumatilanteita. Koiran työskentelyn arviointi tehdään koepäivän päätyttyä. Palkintotuomarin tulee tehdä päivän kuluessa maastokorttiinsa muistiinpanoja ja väliarvosteluja koiran ominaisuuksista. Niitä hän voi käyttää päivän kokonaisarviointia tehdessään. 2. KOIRAN OHJAAJAA KOSKEVIA OHJEITA Koiran ohjaajan, jolla tarkoitetaan koiranomistajaa tai hänen edustajaansa, tulee noudattaa ryhmänjohtajan ja palkintotuomarin hänelle antamia ohjeita. Koiran ohjaaja ei saa millään tavoin auttaa koiraansa eikä ilman palkintotuomarin lupaa puuttua koiransa työskentelyyn tai kytkeä koiraansa muulloin kuin luopuessaan kokeesta. Koiran joutuessa ilmeiseen hengenvaaraan tulee koira kuitenkin kytkeä heti. Tällöin asiasta on viipymättä ilmoitettava palkintotuomarille. Koiran ohjaajalla on oikeus esittää palkintotuomareille kohtuullisina pidettäviä toivomuksia esimerkiksi kulkusuunnasta tai liikkumisnopeudesta, mutta hän ei saa alituisilla toivomuksillaan eikä muutenkaan häiritä palkintotuomareiden toimintaa. Jos koiran ohjaaja ei noudata annettuja ohjeita, rikkoo sääntöjä, häiritsee palkintotuomareiden toimintaa tai esiintyy muuten hyvät tavan vastaisesti, ryhmänjohtaja voi sulkea koiran kokeesta. Sulkemisesta on heti tilaisuuden tullen ilmoitettava ylituomarille ja esitettävä perusteet tapahtuneelle. Jos koiran ohjaaja luopuu maastossa kokeesta, hänen on siitä heti ilmoitettava ryhmänjohtajalle. Muussa tilanteessa tapahtuvasta luopumisesta on ilmoitettava ylituomarille. Kå 20.9.10 Jos koiranomistajan näkemys tapahtumien kulusta on erilainen kuin palkintotuomareilla, hänen täytyy ilmaista käsityksensä maastossa palkintotuomareille ja keskuspaikassa ylituomarille. Hyvä ja luottamuksellinen yhteishenki vallitkoon kokeen aikana koiran ohjaajan ja palkintotuomareiden välillä. 3. PALKINTOTUOMAREIDEN TOIMINTA KOKEEN ERI TILANTEISSA 1. Toiminta haun aikana Haun ja lisähaun alkaessa koira lasketaan irti ketun yöjäljille, jotka kettu on tehnyt koepäivää edeltävänä yönä, tai alueella jossa voidaan olettaa ketun liikkuneen. Ryhmänjohtajan tulee päättää, missä vaiheessa ja miten palkintotuomarit hajaantuvat maastoon seuraamaan koiran hakua ja ajon saantia koiraa häiritsemättä. Ryhmän on haun aikana selvitettävä mitä koira hakee. Hakevaa koiraa ei saa auttaa ketun löytämiseksi, eikä sen työskentelyä saa häiritä haun aikana. Muun eläimen kuin ketun hakua ei arvostella. Jos haku todetaan muun eläimen hauksi tai ajoksi, koira kytketään ja viedään jatkamaan työskentelyä ketulla. Samoin toimitaan myös silloin, kun koira lähtee hakemaan takajälkeen eikä itse korjaa virhettä. Haun päättyessä muun eläimen hakuun tai ajoon, arvostellaan ainoastaan se osa, mikä on ehditty todeta ketun hauksi. Maastokorttiin ja koirakohtaiseen pöytäkirjaan merkitään, mistä eläimestä on kyse. Koiran herätellessä yöjäljellä palkintotuomarien tulee seurata ja varmistua, milloin yöjäljelle haukkuminen muuttuu ajohaukuksi. Jos koira ei neljän (4) tunnin hakutyöskentelyajan kuluessa saa kettua jalkeille, ilmoittaa koeryhmän johtaja selvästi erän päättymisestä. Ryhmänjohtajalla on oikeus sulkea koira kokeesta, jos se haun aikana antaa ääntä niin runsaasti, etteivät palkintotuomarit voi olla varmoja, onko kysymyksessä haku vai ajo, tai kun hakulöysyyttä on kertynyt 40 minuutin ajan. 2. Ajon seuraaminen Ajon alettua ryhmän johtaja antaa ohjeet ryhmän yhteistoiminnasta, että ajon kulkua ja koiran työskentelyä voidaan mahdollisimman hyvin seurata ja arvioida. Kauaskin loittonevaa ajoa tulee seurata sitkeästi. Palkintotuomareiden suunnitelmallisella Kå 20.9.10 liikehtimisellä, peräänantamattomalla ponnistelulla ja taitavalla maastoon sijoittumisella sekä tiestöä ja kulkuneuvoja hyväksi käyttäen pyritään siihen, että palkintotuomareiden havainnot täydentävät toisiaan ja antavat oikean kuvan tapahtumien kulusta. Palkintotuomarin pitää pyrkiä nopeasti selvittämään, ajaako koira liikkeellä olevaa kettua vai jotakin muuta eläintä vai haukkuuko se vanhoilla jäljillä tai tyhjää. Hänen tulee pyrkiä näkemään ajettava ja koira sekä tekemään havaintoja niiden jäljistä. Ryhmänjohtajalla on oikeus sulkea koira kun ajolöysyyttä on kertynyt 20 minuutin ajan. Palkintotuomari yrittäköön saada tarkoin selville koiran ajotavan, haukkuominaisuudet ja hukkatyöskentelyn laadun sekä koiran ajovaiheen aikana esittämät muutkin ominaisuudet. Jos koira alkaa haukkua suppealla alueella, on sen työskentely aina heti tarkistettava. Vaikka palkintotuomarin on pyrittävä näkemään kettu ja koira, hän ei saa liikehtimisellään ja sijoittumisellaan häiritä ajettavaa ja koiraa. Vaikka ajon aikana ei nähdä kettua tai sen jälkiä, katsottakoon koiran ajaneen kettua, jos palkintotuomarit ovat tulleet vakuuttuneeksi, että kyseessä on kettu. Jos ajo todetaan muun eläimen hauksi tai ajoksi, koira kytketään. Jos koira alkaa ajaa sorkkaeläintä eikä sitä saada kytketyksi, seurataan ajoa eri havainnoin, vaikka ajoa ei kuultaisikaan, kunnes palkintotuomarit ovat vakuuttuneita siitä, johtaako ajo koiran sulkemiseen vai ei. Keli katsotaan lumikeliksi, kun koemaastossa on lunta niin paljon, että ketun jälkiä pystyy näön perusteella vaivatta lähes yhtäjaksoisesti seuraamaan siellä, missä haku ja ajo tapahtuu. Kova lumikerros katsotaan myös lumikeliksi, vaikkei silloin jälkiä voikaan näön perusteella seurata. Kelin määrittävät maaston palkintotuomarit. Erimielisyyksien syntyessä tai epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee ylituomari. Milloin on syytä epäillä maastossa liikkuneiden suurpetojen vaikuttaneen koiran poikkeavaan käyttäytymiseen, tulee palkintotuomareiden kaikin tavoin pyrkiä selvittämään tapahtumien kulku, ettei tule virhearviointeja koiran arvostelussa. Petoeläimen laji merkitään muistiin. 4. ARVOSTELUKORTIN TÄYTTÄMINEN Kå 20.9.10 1. Yleisiä ohjeita Palkintotuomari täyttäköön arvostelukorttinsa huolellisesti. Palkintotuomareiden on merkittävä ennen kokeen alkua maastokorttiin koetta koskevat yleiset tiedot koepaikasta, ajasta, koirasta ja koiran omistajasta. Arvostelukortin minuuttitaulukkoon palkintotuomari merkitsee nollan (0) kohdille kellon ajan mukaiset tunnit pysyäkseen oikeassa ajassa. Koiran arviointiin kuuluvat merkinnät tehdään heti, kun aihe on lopullisesti todettu. Tätä yleisohjetta noudattaen merkitään koiran irtilaskuajat, ajon alkaminen, ajettavan ja koiran näkeminen ja kaikki muu kokeen kulkuun liittyvät merkinnät. 2. Ajon merkitseminen Ajo merkitään minuuttitaulukkoon niin, että sen laatu voidaan heti todeta: sujuva ajo yhtenäisellä viivalla (________), katkonainen ajo katkoviivalla (---------) ja yksittäiset haukahdukset pisteillä (………) ja toisen tuomarinkortista siirretty sahaviivalla (^^^^^^). Tyhjä kohta merkitsee hukkaa tai katkoa. Palkintotuomarin tulee pyrkiä mahdollisimman suureen tarkkuuteen ajon kulkua minuuttitaulukkoon merkitessään. Minuuttitaulukkoon merkitään hukan syy, mikäli se on saatu selville, sekä muutkin ajoa koskevat havainnot kuten virheiden laatu ja tapahtuma-aika, ketun ja koiran näkeminen tai koiran työskentely vaikeissa maasto- ja estekohdissa. 3. Ominaisuuksien ja lisätietojen arviointi Koepäivän päätyttyä koiran ominaisuuksista annetaan numeroarvostelu ja merkitään lisätiedot. Ominaisuuksien arviointi Ominaisuuksien arviointia varten on kohdassa 5. Yleistä annettu yleisohjeet, joita palkintotuomarin tulee noudattaa. Kukin palkintotuomari merkitsee ominaisuuspisteet täysillä numeroilla, ryhmän pisteiksi tulee näiden keskiarvo. Lisätietojen arviointi Lisätietojen arviointia varten on kohdassa 6. Yleistä annettu yleisohjeita, joita palkintotuomarin tulee noudattaa lisätietoja antaessaan. Kukin palkintotuomari merkitsee lisätiedot täysillä numeroilla. Ryhmän numeroksi tulee tuomareiden antamien numeroiden keskiarvo. Milloin keskiarvo ei ole kokonainen luku, ylituomari muuttaa sen ryhmää kuultuaan. Koirakohtaiseen pöytäkirjaan tulee lisätietoihin loppunumeroiksi vain kokonaisia numeroita. Kå 20.9.10 5. KOIRAN OMINAISUUKSIEN ARVOSTELU Yleistä Ominaisuudet arvostellaan 1-10 pisteen arvoisiksi. 9-10 = kiitettävä suoritus tai ominaisuus 7-8 = hyvä suoritus tai ominaisuus 5-6 = keskitasoinen suoritus tai ominaisuus 3-4 = tyydyttävä suoritus tai ominaisuus 1-2 = heikko suoritus tai ominaisuus 1. Haku 1.1. Hakuvarmuus ja tehokkuus On tarkkailtava pystyykö koira hakemaan tulokseen johtavasti myös vanhoilta yöjäljiltä. Erityisen ansiokas on haku, joka johtaa tulokseen vaikeissa olosuhteissa, samoin ajon jälkeen tapahtunut lisähaku. Haku ja lisähaku arvostellaan yhtenä kokonaisuutena. Takajälkeen jäljitys on arvostelussa alentava tekijä. Kiitettävä (9-10) - koira seuraa sitkeästi ketun yöjälkiä vaikeissakin olosuhteissa - ei piittaa muiden eläinten jäljistä - löytää ketunjäljen itse ja lähtee sitä jäljittämään - kun haku tai lisähaku johtavat tulokseen Hyvä (7-8) - muuten kiitettävän kaltainen, mutta olosuhteet ovat selvästi helpot, vaikeissa olosuhteissa jäljittämisessä vähän vaikeuksia, maastossa ei muiden eläinten jälkiä eikä esteitä - koira lähtee vain näytetylle jäljelle Tyydyttävä (5-6) - normaaleissa olosuhteissa vähän vaikeuksia jäljen seuraamisessa - koira lähtee takajälkeen eikä itse korjaa virhettään, palaa kuitenkin kutsusta jäljelle oikeinpäin Välttävä (3-4) - helpoissakin olosuhteissa jäljitysvaikeuksia - jäljittää takajälkeen ja joudutaan hakemaan pois - haku ei johda tulokseen Kå 20.9.10 Heikko (1-2) - koira ei pysty seuraamaan hyvissä olosuhteissa yöjälkeä 1.2 Hakunopeus ja eteneminen Arvostelussa otetaan huomioon se jäljitysmatka ja –aika, jonka koira käyttää ketun liikkeelle saamiseen yöjäljestä. Erityisen hyvänä voidaan pitää nopeaa selviytymistä kaikista esteistä haun aikana. Varsinainen haku ja lisähaku arvostellaan yhtenä kokonaisuutena. Kiitettävä (9-10) - etenee normaaleissa olosuhteissa ripeästi yöjäljellä yli 5 km, tai vaikeissa olosuhteissa yli 3 km. - hakuaikaa kertyy vähintään 60 min. - jäljittää normaaleissa olosuhteissa pääasiassa laukkaamalla, selvittä tiet tai muun riistan jäljet Hyvä (7-8) - edellisen kaltainen hyvissä olosuhteissa - jäljitysmatka normaaleissa olosuhteissa 3-5 km - hakuaikaa kertyy vähintään 60 min - jäljittää normaaleissa olosuhteissa pääasiassa ravaten - tiet tai muun riistan jäljet hidastavat vähän jäljittämistä Tyydyttävä (5-6) - jäljitysmatka hyvissä olosuhteissa yli 2 km - hakuaikaa kertyy yli 40 min - jäljittää hyvissä olosuhteissa pääasiassa ravilla - tiet tai muun riistan jäljet hidastavat huomattavasti jäljittämistä Välttävä (3-4) - helpoissa olosuhteissa alle 30 min haku - jäljitysmatka yli 1 km - jäljittää normaaleissa olosuhteissa pääasiassa kävellen - ei pysty jäljittämään muun riistan jälkikentässä Heikko (1-2) - erityisen lyhyt, alle 15 min. haku helpoissa olosuhteissa - jäljitysmatka alle 1 km - jäljittää normaaleissa olosuhteissa vain kävellen 1.3 Metsästysinto ja hakusitkeys Sitkeä hakutyöskentely ja yöjäljen selvittely ovat kaikissa olosuhteissa korottavia tekijöitä. Erityisen ansiokas on haku, joka johtaa tulokseen vaikeissakin olosuhteissa, Kå 20.9.10 samoin ajon jälkeen tapahtunut lisähaku. Metsästysinnon puute alentaa arvosanaa ja jos koira on täysin haluton työskentelemään, suljetaan se kokeesta. Kiitettävä (9-10) - seuraa sitkeästi yöjälkeä sekä selvittää esteet - ei osoita metsästysinnon puutetta, vaikka jäljitettävänä on iltaöinen jälki - lähtee ajon jälkeen innokkaasti lisähakuun Hyvä (7-8) - muuten kiitettävän kaltainen, mutta lisähakua ei ole voitu kokeilla Tyydyttävä (5-6) - muuten hyvä haku, mutta lisähakua ei ole kokeiltu, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus - seuraa sitkeästi ja innokkaasti tuoreita jälkiä - normaaleissa olosuhteissa lisähakuun lähtö vähän halutonta Välttävä (3-4) - muuten innokasta, mutta kieltäytyy hyvissä olosuhteissa kerran iltayön jäljestä - normaaleissa olosuhteissa osoittaa haluttomuutta yöjälkien selvittelyssä - hyvissä olosuhteissa lisähakuun lähtö halutonta Heikko (1-2) - kieltäytyy toistuvasti yöjäljestä tai ei lähde hyvissä olosuhteissa lisähakuun 1.4 Hakutyöskentelyn yleisvaikutus Hyvä tottelevaisuus ja yhteistyö koiranohjaajan kanssa sekä louheenmenon ilmoittaminen ja sopiva herättely ovat arvostelussa korottavia tekijöitä. Herättelyn tarkoituksena on tiedottaa kuuluvalla, mutta vähällä äänenannolla, missä haku etenee. Herättely on sopivaa silloin kun koira ketun yöjälkiä edetessä antaa yksittäisiä haukahduksia tai tiedottavia haukkusarjoja muutaman minuutin välein. Herättely ei saa muistuttaa ajohaukkua. Jos hakuhaukahtelussa on ajomaisia piirteitä, on se hakulöysyyttä ja katsotaan virheeksi, joka enimmillään johtaa sulkemiseen. Kettutyöskentelyssä kiinnostus muita eläimiä kohtaan on virhe, sitä suurempi mitä voimakkaampi ja mitä tuoreemmat ketun jäljet ovat. Kiinnostus muita turkiseläimiä tai suurpetoja (mm. supikoira, näätä, susi, ilves) kohtaan arvostellaan lievemmin. Kiitettävä (9-10) - koira ei ole kiinnostunut muista eläimistä - herättelee sopivasti - tarvittaessa helposti kytkettävissä - ilmoittaa selvästi louheenmenon, jos siihen tulee tilaisuus Kå 20.9.10 Hyvä (7-8) - muuten edellisen kaltainen, mutta ei herättele - louheenmenon ilmoittaminen puutteellista - tarvittaessa kytkettävissä Tyydyttävä (5-6) - alkaa kesken ketun haun hakea tai ajaa muuta eläintä - ei ilmoita louheenmenoa, vaikka olisi tilaisuus - tarvittaessa kytkettävissä Välttävä (3-4) - alkaa toistuvasti hakea tai ajaa muuta eläintä - koira on lievästi hakulöysä - kytkemisessä on vaikeuksia, koira on tottelematon Heikko (1-2) - koira on hakulöysä - kiinnostunut liiaksi muista eläimistä - alkaa hakea tai ajaa sorkkaeläintä - ei anna tarvittaessa kytkeä 2. Ajo 2.1 Ajon sujuvuus ja nopeus Ansioita ovat nautittava, varma ajotapa, hyvä tuntuma ajettavaan, hyvä työskentely esteissä ja vaikeissakin olosuhteissa sekä sujuvan ja vauhdikkaan ajotavan ansiosta tarjoutuvat ampumatilaisuudet. Kiitettävä (9-10) - ajo vauhdikasta ja sujuvaa - selvittää syntyneet hukat nopeasti - hyvä yhteys ajettavaan - kykenee pitämään ketun liikkeellä myös vaikeissa olosuhteissa - ajaa normaaleissa olosuhteissa ripeällä laukalla Hyvä (7-8) - ajaa vauhdikkaasti ja melko sujuvasti normaaleissa olosuhteissa - hukkatyöskentely innokasta ja nopeaa - ajaa normaaleissa olosuhteissa enimmäkseen laukalla Tyydyttävä (5-6) - ajo melko sujuvaa - louheen päättynyt alle 15 min ajo Kå 20.9.10 - esteet hidastavat ajoa huomattavasti - ajaa normaaleissa olosuhteissa enimmäkseen ravaten Välttävä (3-4) - ajaa hitaasti - ajo jää työskentelyvirheiden vuoksi alle 30 min - hukkatyöskentelyä hidastaa puurtaminen - ajaa normaaleissa olosuhteissa enimmäkseen kävelyvauhtia Heikko (1-2) - työskentelyssä pahoja puutteista ajovauhdin, ajon sujuvuuden tai hukkatyöskentelyn suhteen - ajo jää koiran työskentelyvirheiden vuoksi alle 10 min - ajaa normaaleissa olosuhteissa vain kävellen 2.2 Metsästysinto ja ajon yleisvaikutus Ansioita ovat hyvä metsästysinto myös vaikeissa olosuhteissa ja estetyöskentelyssä sekä hyvä yhteistyö ohjaajan kanssa sekä hallittavuus eri tilanteissa. Kiitettävä (9-10) - erinomainen metsästysinto ja keskittymiskyky - hyvä hukkien ja esteiden selvittämiskyky - hyvä yhteys ajettavaan - hyvä tietyöskentely - ei ole kiinnostunut muista eläimistä - hyvä tottelevaisuus ja yhteistyö ohjaajan kanssa - ilmoittaa tilaisuuden tullen ketun louheenmenon tai kiinnisaamisen Hyvä (7-8) - hyvä metsästysinto ja keskittymiskyky - pystyy selvittämään hukat ja esteet - pystyy ajamaan tiellä - ei ole kiinnostunut muista eläimistä - louheenmenon ilmoittamisessa puutteita - ajosuoritus ei kaikilta osin täydellinen Tyydyttävä (5-6) - tyydyttävä metsästysinto - puutteita keskittymiskyvyssä - koira on liian tiukka tai ajo katkonainen - hukka- tai estetyöskentelyssä toivomisen varaa - selviytyy tiehukista Kå 20.9.10 Välttävä (3-4) - välttävä metsästysinto - hukka- tai estetyöskentelyssä selviä puutteita - jää normaaleissa olosuhteissa paljon ketusta jälkeen - vähäisetkin tiet haittaavat - alkaa hakea tai ajaa muuta eläintä - vähäistä ajolöysyyttä Heikko (1-2) - heikko metsästysinto - alkaa toistuvasti hakea tai ajaa muuta eläintä - alkaa hakea tai ajaa sorkkaeläintä - koira ei hauku ajossa tai on ajolöysä - ajo päättyy vähäiseenkin tiehen - koiran kytkemisessä muun eläimen hausta tai ajosta vaikeuksia 3. Haukku 3.1. Haukun arvostelu Ansiota ovat hyvä kuuluvuus, monisointuisuus, vaihtelevuus ajettavan etäisyyden mukaan sekä selvästi tunnistettava sukupuolileima. Kiitettävä (9-10) - hyvin kuuluva, kaksi- tai useampisointuinen - melko tiheä ja intohimoinen - vaihtelee koiran etäisyydestä ajettavaan - sukupuolileima ei ole harhaanjohtava Hyvä (7-8) - hyvin kuuluva, yksi- tai useampisointuinen - melko tiheä ja vaihteleva Tyydyttävä (5-6) - kuuluva, yksi- tai useampisointuinen - harvahko Välttävä (3-4) - heikosti kuuluva, yksiääninen ja harva Heikko (1-2) - erittäin heikosti kuuluva 4. Herkkyyden arviointi ja ajoksi hyväksyttävä haukku sekä ajolöysyys Kå 20.9.10 Koiran herkkyysaste määräytyy sen mukaan kuinka vanhalle pakojäljelle se antaa ääntä. Hajun voimakkuuteen vaikuttavat jäljen iän lisäksi myös keli- ja sääsuhteet. Koiraa on pidettävä herkkänä, jos se normaaleissa olosuhteissa antaa hyvin ääntä puoli tuntia vanhalle jäljelle. Ketun pakojäljellä haukkumista ei katsota löysyydeksi, vaikka jälki olisi yli puolen tunnin ikäinen, jos koira etenee varmasti. Herkäksi todetun koiran haukusta hyväksytään ajoksi vain sujuvasti edenneet ajon osat. Tiukalta koiralta voidaan hyväksyä ajoksi kaikki etenevän ajon haukahdukset. Ajolöysyyttä koira osoittaa haukkuessaan jo ajamallaan ketun jäljellä tai hukan aikana ilman jälkeä tai haukkuessaan normaaleissa olosuhteissa yli 30 minuuttia vanhalle jäljelle, jota se ei kuitenkaan pysty varmasti etenemään, sekä ajaessaan takajälkeen. Lyhyttä, alle yhden minuutin takajälkeen ajoa ei katsota löysyydeksi, jos koira itse korjaa virheensä. Liian tiukkana on pidettävä koiraa, joka normaaleissa olosuhteissa antaa ääntä ainoastaan alle viisi minuuttia vanhalle ketun pakojäljelle. Koira on sopivan herkkä kun se antaa ääntä alle puoli tuntia vanhalle jäljelle ja äänenanto vaihtelee ajettavana olevan ketun etäisyyden mukaan. 5. Ajopisteet Koiran ajoaikaan lasketaan jokainen minuutti, jonka aikana on kuultu ajoksi hyväksyttyä haukkua. Ajopisteitä annetaan suhteessa koiran saamaan ajoaikaan, ajoajan pistetaulukon (5.1) mukaisesti. Ajon päättyessä louheen tai muuhun vastaavaan paikkaan, josta koira ei voi itse saada kettua liikkeelle annetaan ajopisteitä louheen päättyneen ajon pistetaulukon (5.2) mukaisesti. Jos koiralla on ollut useampia ajoja lasketaan ajoajan pisteet niiden kokonaisajasta. Louheen menneestä ajosta tulevat pisteet voidaan lisätä muun ajoajan pisteisiin. Jos koirassa todetaan ajolöysyyttä, vähennetään todettu ajolöysyysaika ajoajasta. Jos ajo päättyy kohtuuttoman häiriön vuoksi, voidaan taulukon mukaisia pisteitä korottaa kolmella (3) pisteellä. Kå 20.9.10 Jos koira ottaa ketun kiinni, voidaan louheen päättyneen ajon pistetaulukon (5.2) mukaisia pisteitä korottaa kolmella (3) pisteellä. Ajoajasta saatavien pisteiden summa on aina enintään 30 pistettä. Kå 20.9.10 5.1. AJOAJAN PISTETAULUKKO Ajo min 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Pisteet 0,25 0,50 0,75 1,00 1,25 1,50 1,75 2,00 2,25 2,50 2,75 3,00 3,25 3,50 3,75 4,00 4,25 4,50 4,75 5,00 5,25 5,50 5,75 6,00 6,25 6,50 6,75 7,00 7,25 7,50 Ajo min 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 Pisteet 7,75 8,00 8,25 8,50 8,75 9,00 9,25 9,50 9,75 10,00 10,25 10,50 10,75 11,00 11,25 11,50 11,75 12,00 12,25 12,50 12,75 13,00 13,25 13,50 13,75 14,00 14,25 14,50 14,75 15,00 Ajo min 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 Pisteet 15,25 15,50 15,75 16,00 16,25 16,50 16,75 17,00 17,25 17,50 17,75 18,00 18,25 18,50 18,75 19,00 19,25 19,50 19,75 20,00 20,25 20,50 20,75 21,0 21,25 21,50 21,75 22,00 22,25 22,50 Ajo min 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 Pisteet 22,75 23,00 23,25 23,50 23,75 24,00 24,25 24,50 24,75 25,00 25,25 25,50 25,75 26,00 26,25 26,50 26,75 27,00 27,25 27,50 27,75 28,00 28,25 28,50 28,75 29,00 29,25 29,50 29,75 30,00 Kå 20.9.10 5.2. LOUHEEN PÄÄTTYNEEN AJON PISTETAULUKKO Ajo min 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Pisteet 0,70 1,40 2,10 2,80 3,50 4,20 4,90 5,60 6,30 7,00 7,70 8,40 9,10 9,80 10,50 11,20 11,90 12,60 13,30 14,00 Ajo min 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 Pisteet 14,70 15,40 16,10 16,80 17,50 18,20 18,90 19,60 20,30 21,00 21,18 21,36 21,54 21,72 21,90 22,08 22,26 22,44 22,62 22,80 Ajo min 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 Pisteet 22,98 23,16 23,34 23,52 23,70 23,88 24,06 24,24 24,42 24,60 24,78 24,96 25,14 25,32 25,50 25,68 25,86 26,04 26,22 26,40 Ajo min 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80-120 Pisteet 26,58 26,76 26,94 27,12 27,30 27,48 27,66 27,84 28,02 28,20 28,38 28,56 28,74 28,92 29,10 29,28 29,46 29,64 29,82 30,00 Kå 20.9.10 6. LISÄTIEDOT Yleistä Vain todettu arvioidaan. Numeroiden on oltava oikeassa suhteessa annettuihin ominaisuuspisteisiin. Arviointi käsittää koko päivän tapahtumat ja olosuhteet. Kumpikin palkintotuomari arvioi erikseen seuraavaa pääsääntöä noudattaen, ellei jäljempänä ole toisin määritelty: 1 = erittäin hyvä (t) 4 = hyvä (t) 3 = keskitasoinen (set), normaali (t) 2 = tyydyttävä (t) 1 = huono (t), erittäin huono (t) Ryhmän numeroksi tulee tuomareiden antamien numeroiden keksiarvo. 6.1 Olosuhteet 11. Paljas maa 12. Lumikeli, lumikerroksen paksuus sentteinä 13. Kuiva keli 14. Kostea keli 15. Lämpötila, asteluku merkitään Olosuhteet merkitään muuten rastittamalla, mutta lumikerroksen paksuus ja lämpötila numeroilla. 6.2 Haku ilman yöjälkeä 21. Metsästysinto Pääsäännön mukaisesti. 22. Laajuus Arvioinnin tulee olla ainoastaan ominaisuutta kuvaava ottamatta kantaa siihen, mikä on hyvä tai huono. 5 = yleensä yli 1000 m 4 = 600-1000m 3 = 300-600 m 2 = 100-300 m 1 = yleensä alle 100 m 6.3 Työ yöjäljellä Kå 20.9.10 31. Metsästysinto Pääsäännön mukaisesti. 32. Vainuamistapa Arvioinnin tulee olla ainoastaan ominaisuutta kuvaava, ottamatta kantaa mikä on hyvä tai huono. 5 = täysin ilmavainuinen 4 = enimmäkseen ilmavainuinen 3 = vaihteleva 2 = enimmäkseen jälkitarkka 1 = täysin jälkitarkka 33. Herättely ja hakulöysyys 5 = ei herättele 4 = vähäistä herättelyä 3 = sopivaa herättelyä 2 = vähäistä hakulöysyyttä 1 = runsasta hakulöysyyttä 34. Herättelyn ja hakulöysyyden laatu 5 = ilmoittaa jäljen löytymisen 4 = yksittäisiä haukahduksia harvakseltaan 3 = haukkusarjoja harvakseltaan 2 = antaa jatkuvasti ääntä edetessään jäljellä 1 = äänenanto muistuttaa ajoa 35. Takajälkeen jäljitys 3 = jäljittää takajälkeen, mutta korjaa itse virheensä 2 = jäljittää takajälkeen, tulee kutsumalla pois 1 = jäljittää takajälkeen ja joudutaan hakemaan pois Muita numeroita ei käytetä. 36. Yöjäljen löytötapa 2 = koira löytänyt omatoimisesti yöjäljen 1 = koira laskettu yöjäljelle Muita numeroita ei käytetä. 37. Yöjäljellä seurattu matka 5 = yli 10 km 4 = 5-10 km 3 = 3-5 km 2 = 1-3 km 1 = alle 1 km Kå 20.9.10 6.4 Ajotapa 41. Nopeus Arvioinnin tulee olla ainoastaan ominaisuutta kuvaava ottamatta kantaa siihen, mikä on hyvä tai huono. 5 = erittäin nopea 4 = nopea 3 = keskinkertainen, normaali 2 = hidas 1 = erittäin hidas 42. Sujuvuus Arvioinnissa otetaan huomioon sellainen hukkien ja katkojen määrä, joka on aiheutunut koiran työskentelyvirheiden takia. Lisäksi tulee erottaa harvahaukkuisuus katkonaisuudesta, sillä harvahaukkuisen koiran ajo voi edetä ja sujua hyvin. 4 = erittäin sujuva, ei hukkia 3 = sujuva, hukkien ja katkojen määrä vähäinen 2 = katkonainen, hukkien ja katkojen osuus 1/3 ajoajasta 1 = eritäin katkonainen, hukkien ja katkojen osuus yli puolet ajoajasta 43. Vainuamistapa 5 = täysin ilmavainuinen 4 = enimmäkseen ilmavainuinen 3 = vaihteleva 2 = enimmäkseen jälkitarkka 1 = täysin jälkitarkka 44. Ajolöysyys ja takajälkeen ajo 4 = haukahtelee hukalla 3 = kertaa ajettua jälkeä 2 = ajaa takajälkeen 1 = suljetaan löysyyden takia 6.5 Työ hukalla 5.1 Tehokkuus hukkatyöskentelyssä Pääsäännön mukaisesti. 6.6 Haukku 61. Kuuluvuus 5 = Erittäin hyvin kuuluva Kå 20.9.10 4 3 2 1 = Hyvin kuuluva = Kuuluva = Heikosti kuuluva = Erittäin heikosti kuuluva 62. Kertovuus 5 = erittäin hyvin kertova 4 = hyvin kertova 3 = kertova 2 = huonosti kertova 1 = kertomaton tai väärin kertova 63. Äänien määrä 5 = moniääninen 4 = enimmäkseen moniääninen 3 = kaksiääninen 2 = enimmäkseen yksiääninen 1 = yksiääninen 64. Haukkutiheys 5 = tauoton 4 = lähes tauoton 3 = keskinkertainen 2 = harvahko 1 = vain yksittäisiä haukahduksia 65. Sukupuolileima Jos ajohaukun perusteella voidaan tietää kumpaa sukupuolta koira on, merkitään 5. Muita numeroita ei käytetä. 66. Havainnot herkkyydestä Arvioinnin tulee olla enemmän ominaisuutta kuvaava ottamatta kantaa siihen, mikä on hyvä tai huono. Suurin havaittu etäisyys ajettavaan haukkuen tapahtuvassa ajossa. 5 = yli 20 min 4 = 15-20 min 3 = 10-15 min 2 = 5-10 min 1 = alle 5 min Maastokorttiin ja koirakohtaiseen pöytäkirjaan merkintä, miten vanhaa jälkeä koiran todettiin seuraavan haukkumatta. Kå 20.9.10 6.7 Muut ominaisuudet ja koetapahtumat 71. Tietyöskentely 5 = erinomainen tiellä ajotaito ja tiehukkien selvittämiskyky 4 = pystyy ajamaan liikennöidyllä tiellä 3 = selvittää tiehukat 2 = ajo päättyy liikennöityyn tiehen 1 = ajo päättyy vähäiseenkin tiehen normaaleissa olosuhteissa 72. Muiden eläinten ajo 5 = ei kiinnostunut muista eläimistä 4 = karkottaa ja ajaa jonkin matkaa ja tulee itse pois 3 = ajaa, tulee kutsumalla pois 2 = ajaa, eikä saada kutsumalla pois 1 = ottaa ajon kylmenneeltä jäljeltä, aja kiinteästi eikä saada kutsumalla pois Arvostelukorttiin ja koirakohtaiseen pöytäkirjaan huomautuskohtaan merkitään, mistä eläimestä on kysymys. 73. Hallittavuus 5 = tulee ajosta kutsumalla (näkymättömistä) 4 = tulee hukalta tai yöjäljeltä kutsumalla näkymättömistä 3 = tulee kutsumalla ollessaan ohjaajan lähituntumassa näköetäisyydellä 2 = ei tule kutsumalla 1 = ei antaudu kiinni 74. Louheen menon ilmoittaminen 5 = noutaa kuljettajan ja näyttää louhen 4 = jää louhelle ja ilmoittaa sen haukkumalla 3 = haukahtaa louhella, mutta jättää sen 2 = ilmaisee louheenmenon eleillään 1 = ei ilmaise millään tavalla 75. Ajo kuulumattomissa 5 = ajo kuulumattomiin, koiraan ei saatu yhteyttä ajotyöskentelyajan sisällä 4 = ajo kuulumattomissa yli 91 min 3 = ajo kuulumattomissa 61-90 min 2 = ajo kuulumattomissa 31-60 min 1 = ajo kuulumattomissa alle 30 min 76. Ajon päättymisen syy 5 = koira otti ketun kiinni Kå 20.9.10 4 3 2 1 = ajo päättyi louheen = ajo päättyi kohtuuttomaan häiriöön = loppuhukan syy tuntematon = koira kytketty ajosta 77. Suurpetohavainto 4 = susi 3 = karhu 2 = ahma 1 = ilves 78. Ajettavan ketun toteaminen 2 = näköhavainto 1 = jälkihavainto Muita numeroita ei käytetä. 79. Ampumatilaisuus Merkitään ampumatilaisuuksien määrä (kpl). Kå 20.9.10 KETUNAJOKOKEIDEN YLITUOMAREIDEN OHJEET 1. YLITUOMARIN KELPOISUUSVAATIMUKSET Ketunajokokeen ylituomarin on täytettävä Ketunajokokeiden sääntöjen 8. kohdan mukaiset kelpoisuus- ja jäsenyysvaatimukset. Ylituomarin tulee olla toiminut ketunajokokeiden tuomaritehtävissä kuluvan tai edellisen koekauden aikana tai osallistunut ylituomareiden jatkokoulutukseen kuluvan tai edellisen vuoden aikana. 2. YLITUOMARIN TEHTÄVÄT Ylituomarin tehtävänä on valvoa ja tarkistaa, että kokeessa tarkoin noudatetaan Kennelliiton hyväksymiä Ketunajokokeiden sääntöjä ja ohjeita: 1) Onko kokeeseen osallistuvat koirat ilmoitettu sääntöjen mukaisesti? 2) Onko koirien osallistumisoikeudet Ketunajokokeiden sääntöjen 3. kohdan mukaiset? 3) Onko selvitetty, miten tavoitetaan päivystävä eläinlääkäri? 4) Tarkistettava, onko palkintotuomarien tuomarikortit ja jäsenyydet sääntöjen 9. kohdan mukaiset. Sekä kortin, että jäsenyyden omaaminen on pystyttävä todistamaan. Koirakohtaiseen pöytäkirjaan on merkittävä kunkin palkintotuomarin nimen viereen KJ, kun palkintotuomarikortin ja jäsenyyden on todettu olevan kunnossa. 5) Valvottava, että koirien arvonta maastoihin suoritetaan oikein. Mikäli ilmenee voittamattomia järjestelyvaikeuksia, ylituomarilla on oikeus arvonnan jälkeenkin siirtää palkintotuomareita ryhmästä toiseen. 6) Ennen lopullista arvonnan tulosten julkaisemista on aina tarkistettava palkintotuomarien jääviyskysymykset ja kysyttävä: Onko palkintotuomarien sijoittamisessa kenelläkään mitään huomauttamista? 7) Osallistujien nähtävänä tulee kokeen keskuspaikalla olla kartta, johon maastot on merkitty. Karttaa hyväksikäyttäen voidaan selvittä erikoisten maastoolosuhteiden huomioon ottamista kokeen aikana. 8) Ylituomarikokelaan suhteen menetellään, kuten koulutusohjeissa on sanottu. Arvostelun yhdenmukaisuuden varmistaminen Ylituomarin tulee huolehtia siitä, että arvostelu kokeessa tulee mahdollisimman yhdenmukaiseksi ja oikeaksi. 1) Ennen koetta hänen on otettava selkoa palkintotuomarien pätevyydestä ja maastotuntemuksesta. Ylituomari, yhdessä koetoimikunnan kanssa, määrää Kå 20.9.10 koemaastot kullekin palkintotuomariryhmälle ja nimeää kuhunkin ryhmään ryhmänjohtajan. Palkintotuomarien sijoittamisessa ryhmiin on otettava huomioon palkintotuomarien pätevyys, liikkumiskyky ja maastotuntemus yms. seikat, jotta he tulevat sijoitetuksi maastoihin ja ryhmiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Elleivät palkintotuomarit tunne koemaastoa riittävästi, tulee kokeiden järjestäjien varata maasto-opas. Hänen tulee pitää kokeiden alussa enintään 20 min. kestävä ylituomarin puhuttelu, johon palkintotuomareiden ja koiranohjaajien tulee osallistua. Poissaoloon oikeuttaa vain ylivoimainen este. Puhuttelussa hän kertaa kokeen sääntöjä ja palkintotuomareiden ohjeita sekä antaa neuvoja ja ohjeita arvostelun yhtenäistämiseksi. Kutsuu palkintotuomarit tarpeen vaatiessa neuvotteluihin lisäohjeiden antamista varten. Ylituomarin tulee pyrkiä maastossa yhteyteen muutaman, vähintään kahden, tuomariryhmän kanssa siitä etukäteen ilmoittamatta, ja hänen tulee tarkkailla koetapahtumia voidakseen tarkistaa palkintotuomareiden suorittamaa arvostelua. 3. ARVOSTELUKORTTIEN VASTAANOTTO Ylituomari ottaa vastaan palkintotuomarien arvostelukortit, kuulee mahdollisesti selventävät koeselostukset, tarkistaa arvostelukortit ja hyväksyy tapahtuneet arvioinnit sekä vahvistaa palkintosijan. Siinä tapauksessa, että hän koirien toimintaa seurattuaan tai palkintotuomarien selostukset kuultuaan on vakuuttunut siitä, että arviointi ei ole oikeassa suhteessa kokeen suoritukseen, on hänellä velvollisuus muuttaa palkintotuomareiden arvostelua. 4. KOIRAKOHTAISET PÖYTÄKIRJAT Ylituomari tarkistakoon, että sihteeri tekee koirakohtaisiin pöytäkirjoihin kaikki merkinnät ja laskelmat oikein. Tämän jälkeen hän vahvistaa koirakohtaiset pöytäkirjat allekirjoituksellaan ja antaa koiran ohjaajalle kuuluvat kappaleet heille tarkistettavaksi ennen kokeen päättämistä. 5. KOEKOHTAISET PÖYTÄKIRJAT Kun kokeet ovat lopussa, ylituomari tarkistaa tulokset ja varmentaa koepöytäkirjan nimikirjoituksellaan sekä merkitsee siihen Kennelliiton jäsennumeronsa = ylituomarinumero. 6. KOKEEN PÄÄTÖS Kå 20.9.10 Ylituomari selvittä koiranohjaajille ja palkintotuomareille kokeessa tekemiään havaintoja, julistaa kokeen tulokset, jakaa palkinnot ja päättä kokeen. Kå 20.9.10 Liite 1 KENNELLIITON YLEINEN JÄÄVIYSSÄÄNTÖ Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 17.5.2007. Voimassa 1.1.2008 alkaen. 1. Tuomari ei saa toimia siinä kokeessa nimettynä (johtavana) ylituomarina, johon osallistuu hänen omistamansa koira tai sopimuksen perusteella hänen hallitsemansa koira. Myöskään nimetyn (johtavan) ylituomarin perheenjäsenen omistama tai sopimuksen perusteella hallitsema koira ei saa osallistua siihen kokeeseen, jossa kyseinen ylituomari toimii. Vanhemmat, avio- ja avopuolisot, rekisteröidyn parisuhteen osapuolet, lapset ja sisarukset katsotaan perheenjäseniksi, vaikka he asuisivatkin eri osoitteissa. 2. Koiraa arvosteleva tuomari / ulkomuototuomari / dopingvalvoja / dopingnäytteenoton avustaja on jäävi tehtäväänsä jos hän tai hänen perheenjäsenensä on: - koiran ohjaaja / esittäjä - koiran omistaja - koiran kasvattaja - sopimuksen perusteella koiran haltija Vanhemmat, aviopuolisot, lapset ja sisarukset katsotaan perheenjäseniksi, vaikka he asuisivat eri osoitteissa. Avoliitossa ja vastaavasti yhdessä asuvat henkilöt rinnastetaan aviopuolisoihin. Kasvattajan sisarukset tulkitaan perheenjäseniksi vain, mikäli he asuvat samassa osoitteessa kasvattajan kanssa. 3. Ulkomuototuomari, joka työnsä tai harrastuksensa vuoksi käsittelee näyttelyyn ilmoittautumisia tai luetteloon tulevia koirien tietoja, ei voi toimia ko. näyttelyssä ulkomuototuomarina. Näyttelyyn osallistumisoikeutta ei ole ulkomuototuomarin omistamalla koiralla siinä näyttelyssä, jossa tuomari arvostelee. Harjoitusarvostelijan omistama koira ei saa kilpailla siinä kehässä ja rodussa, missä hän suorittaa tehtäväänsä. Hän ei myöskään saa esittää koiraa näyttelyssä, jossa toimii harjoitusarvostelijana. Näyttelyssä työskentelevän kehätoimitsijan omistama tai sopimuksen perusteella hänen hallitsemansa koira ei saa kilpailla siinä kehässä, jossa hän työskentelee. Kehätoimitsija ei myöskään saa esittää koiraa samassa näyttelyssä tuomarille, jonka kehässä on työskennellyt tässä näyttelyssä. 4. Kennelliiton hallituksella on oikeus perustellusta syystä myöntää erikoisvapaus tästä säännöstä. Kå 20.9.10 Liite 2 KENNELLIITON YLEINEN KOKEIDEN JA KILPAILUJEN AJANKOHDAN SIIRTO TAI PERUUTTAMINEN Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 21.11.1998. Voimassa 1.1.1999 alkaen. Myöhemmin tehdyt muutokset merkitty harvennettuna. Kokeet ja kilpailut on anottava voimassaolevien määräaikaisilmoitusten mukaisesti. Hyväksytty koe / kilpailu tulee järjestää myönnettynä ajankohtana ja vain poikkeustapauksissa se voidaan siirtää tai peruuttaa. 1. KOKEEN AJANKOHDAN SIIRTO Kokeen siirto koskee aina koko koetta, palveluskoirakokeissa myös koelajia tai koelajin tiettyä luokkaa sekä kaikkia siihen ilmoittautuneita koirakoita. Päätös siirrosta tulee tehdä ennen kokeen alkamista. Kokeen siirtämisestä ja sen uudesta ajankohdasta päättävät ylituomari ja koetoimikunnan puheenjohtaja tai kokeesta vastaava toimitsija yhteisellä päätöksellä. Mikäli toinen näistä on koepäivänä estynyt, toinen tekee päätöksen yksin. Koe voidaan siirtää vain yhden kerran ja uuden ajankohdan tulee olla samalla koekaudella, muita vastaavalle ajankohdalle myönnettyjä kokeita häiritsemättä. Siirrettyyn kokeeseen voidaan ottaa mukaan myös uusia koiria koesäännön mukaisen ilmoittautumisajan puitteissa. (Kennelliiton valtuusto 5.5.2005, voimassa 1.8.2005 alkaen) Koe voidaan siirtää vain seuraavilla perusteilla: - sääolosuhteet ovat koirille kohtuuttoman epäedulliset tai koiria vahingoittavat järjestäjästä riippumaton koealueen peruutus tai käytön este koetta ei voi järjestää sääntöjen edellyttämällä tavalla tuomarin äkillinen, ylivoimainen este, mikäli sijaista ei kohtuudella saada hankittua; esimerkiksi sairaus, onnettomuus, kuolema tms. muun, ko. lajin säännössä/koeohjeessa mainitun syyn vuoksi Siirto on aina välittömästi ilmoitettava kirjallisesti koeluvan myöntäneelle kennelpiirille tai liitolle voimassa olevia määräaikaisilmoituksia noudattaen. Siirretystä kokeesta siirtosyineen on aina mainittava kokeen koepöytäkirjassa. Kå 20.9.10 Jos koirakko ei osallistu siirrettyyn kokeeseen ilmoittautumismaksu palautetaan, mikäli lajin koeohjeissa ei toisin määrätä. Suositusluonteiset lämpötilarajat: Kaikki koirakokeet ja –kilpailut + / - 20 astetta. (Kennelliiton valtuusto 5.5.2005, voimassa 1.8.2005 alkaen) 2. KOKEEN PERUUTUS Kokeen peruutus koskee aina koko koetta, palveluskoira kokeissa myös koelajia tai koelajin tiettyä luokkaa sekä kaikkia siihen ilmoittautuneita koirakoita. Päätös peruutuksesta tulee tehdä ennen kokeen alkamista. Päätöksen tekevät ylituomari ja koetoimikunnan puheenjohtaja tai kokeesta vastaava toimitsija yhteisellä päätöksellä. Mikäli toinen näistä on koepäivänä estynyt, paikalla oleva tekee päätöksen yksin. Koe voidaan peruuttaa vain seuraavilla perusteilla: - kokeen siirtämiseen oikeuttava peruste (katso kohta kokeen siirtäminen) muu, ko lajin säännöissä/koeohjeissa mainittu hyväksyttävä syy kokeen peruuttamiselle Peruutettu koe on peruutussyineen ilmoitettava koepöytäkirjalla täyttöohjeen mukaisesti voimassa olevia määräaikaisilmoituksia noudattaen kokeen myöntäjälle. Jos koe joudutaan peruuttamaan ilmoittautumismaksu palautetaan, mikäli lajin koeohjeissa ei toisin määrätä. Kå 20.9.10 Liite 3 KENNELLIITON MUUTOKSENHAKU Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 26.11.2006 Voimassa 1.1.2007 alkaen. A. YLEINEN VALITUSMENETTELY Sääntöjen mukaisesta arvostelusta ei voi valittaa. Erimielisyydet Kokeet, kilpailut ja luonnetestit: Erimielisyyksistä on ilmoitettava ennen kokeen, kilpailun tai testin päättymistä kirjallisesti, Kennelliiton lomakkeella tapahtumasta vastaavalle tuomarille tai vastaavalle ylituomarille. Tämän on erimielisyyteen perehdyttyään pyrittävä saamaan asia heti ratkaistuksi. Koe, kilpailu tai luonnetesti katsotaan päättyneeksi tunnin kuluttua tulosten julkaisemisesta. Erimielisyydestä ilmoittamatta jättäminen kokeen, kilpailun tai luonnetestin aikana aiheuttaa valitusoikeuden menetyksen. Kokeiden osalta ylituomarin on esitettävä valitusmenettelykäytäntö valittajalle. ja näyttelyiden osalta näyttelytoimikunnan jäsenen on kysyttäessä esitettävä valitusmenettelykäytäntö valittajalle. Valitusaika, valitusmaksu ja jatkovalitukset Vastaavan tuomarin tai vastaavan ylituomarin päätökseen tyytymättömän asianosaisen on tehtävä valitus kokeen myöntäneelle tai sitä puoltaneelle kennelpiirille, palveluskoirakokeiden osalta Suomen Palveluskoiraliitolle, vinttikoirakokeiden osalta Suomen Vinttikoiraliitolle, agilitykokeiden osalta Suomen Agilityliitolle neljäntoista (14) päivän kuluessa valitukseen johtaneesta tapahtumasta. Käsiteltäessä valitusta tulee olla liitteenä lausunnot kaikilta asianosaisilta. Asianosaiseksi katsotaan henkilö, jonka etua päätös koskee. Valitukseen liittyvä valitusmaksu on suuruudeltaan kaksi (2) kertaa osanottomaksu. Valitusmaksu on maksettava todistettavasti kokeen myöntäjälle ennen valitusajan loppumista. Valitusmaksu ei koske arvostelutuomaria, toimikuntaa, eikä toimikunnan edustajaa. Kå 20.9.10 Valitusmaksu maksetaan takaisin, kun valitus on lopullisesti ratkaistu ja valitus on katsottu aiheelliseksi. Kennelpiirin, Palveluskoiraliiton, Vinttikoiraliiton ja Agilityliiton on ratkaistava asia kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa ja päätös on annettava tiedoksi valittajalle kirjatussa kirjeessä tai muulla todistettavalla tavalla. Päätökseen tyytymätön asianosainen voi valittaa seitsemän (7) päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan Suomen kennelliiton hallitukselle. Kennelliiton hallituksella on erittäin painavista syistä oikeus ottaa asia käsiteltäväkseen, vaikka yleistä valitusmenettelyä ei olisikaan noudatettu. B. OIKAISUVAATIMUSMENETTELY Mikäli näyttelyssä, käyttökokeessa tai kilpailussa havaitaan sääntöjen vastainen virhe, siitä on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus valitusaikojen jälkeenkin. Oikaisuvaatimuksen tekee rotujärjestö, näyttelytoimikunta, kokeen, kilpailun tai luonnetestin vastaava tuomari tai kennelpiiri valvontavelvoitteensa perusteella. Oikaisuvaatimus osoitetaan Kennelliiton hallitukselle. Se on tehtävä yhden (1) vuoden kuluessa näyttelyn, kokeen tai kilpailun pitämisestä ja lähetetään tiedoksi luvan myöntäjälle. Koiranomistajan tulee noudattaa yleistä valitusmenettelyä. Kennelliiton hallituksella on erittäin painavista syistä oikeus ottaa asia käsiteltäväkseen, vaikka oikaisuvaatimusmenettelyä ei olisikaan noudatettu. Kå 20.9.10 Liite 4 KOEPÖYTÄKIRJAN TÄYTTÖOHJE Kaikki koepöytäkirjat lähetetään kennelpiirille tai sen nimeämälle koepöytäkirjantarkastajalle tarkastettavaksi, paitsi järjestäjän kappale joka jää kokeen järjestäjälle. Tarkistettuaan pöytäkirjat kennelpiiri toimittaa ne edelleen Kennelliitoon ja kokeeseen osallistuneille rotujärjestöille. Poikkeuksena toko-, agility ja metsästyskoirien jäljestämiskokeenpöytäkirjat joista ei lähetetä rotujärjestöille tuloksia. Pöytäkirjan tarkastuksessa havaitut tekniset virheet tulee ilmoittaa ylituomarille ja kilpailijalle. Koirakohtaiset arvostelukaavakkeet seuraavat koepöytäkirjoja sekä rotujärjestölle että Kennelliitolle. Kennelliiton sääntöjen mukaan koepöytäkirjat lähetetään kennelpiirille viikon (1) kuluessa kokeen päättymisestä ja kennelpiiri lähettää edelleen pöytäkirjat jakelun mukaisesti kahden (2) viikon kuluessa Kennelliitolle ja rotujärjestöille. Kennelliitolle toimitettavat pöytäkirjat lähetetään osoitteella: Suomen Kennelliitto – Show Media Oy Koetulokset PL 20 79101 LEPPÄVIRTA Mikäli kokeeseen osallistuu useamman kuin yhden rotujärjestön alaisia koiria, on jokaisen rotujärjestön saatava jäljennös koepöytäkirjasta. HUOM! Palveluskoirakokeiden ja luonnetestien tulokset lähetetään Suomen Palveluskoiraliitolle, vinttikoirakokeiden tulokset lähetetään Suomen Vinttikoiraliitolle ja agilitytulokset lähetetään Suomen Agilityliitolle, jotka toimittavat ne edelleen Kennelliittoon. Rotukoodiluettelo on tilattavissa Kennelliiton toimistosta. Tässä täyttöohjeessa mainittuja asioita koskeviin kysymyksiin vastaa Kennelliiton koe- ja kilpailuasioista vastaava. Kå 20.9.10 KOEPÖYTÄKIRJAN TÄYTTÄMINEN Koepöytäkirja täytetään seuraavasti: kokeen järjestäjä, paikka ja aika omiin sarakkeisiinsa koemuotolyhenne esim. AJOK, kennelpiiri ja kennelpiirin numero omiin sarakkeisiinsa kokeen luonne merkitään rasteilla sää ja keli niille varatulle paikalle. Ellei ko. seikalla ole merkitystä kokeelle, jätetään ne täyttämättä lisätietoja (ylituomarin kertomus) voidaan kirjoittaa liitteelle, jos niille varattu tila ei riitä vastaavan koetoimitsijan nimi ja Kennelliiton jäsennumero sekä tuomariharjoittelijoiden nimet omiin sarakkeisiinsa - rotukoodi, sekä koiran nimi täydellisenä mahdollisine kennelnimineen, ilman titteleitä rekisterinumero ehdottomasti oikein (Huom! ei lonkkakuvaus tulosta) koepöytäkirjaan merkitään koiranomistajan kotikunta ei hänen kotipaikkaansa tulos ja pisteet, ellei jossain koelajissa anneta pisteitä, jätetään ko. kohta täyttämättä. tulokset merkitään luokittain käytetään vain arabialaisia numeroita huomautuksia sarakkeeseen tulee merkitä kokeissa joissa on useampi arvostelutuomari, koiran koetuloksesta vastaavan tuomarin nimi ja tuomarinumero sihteerin nimi ja puhelinnumero päivisin (Huom! tärkeä, mikäli tuloksista tulee kysyttävää) ylituomarin nimi, sekä hänen tuomarinumeronsa = Kennelliiton jäsennumero poissa olleita koiria ei merkitä koepöytäkirjaan TULOSTEN MERKITSEMINEN Mahdolliset pisteet merkitään koemuodossa annetulla tavalla, esim. 48, 130,5 ja 83,52. Ajokoe (AJOK) ja (BEAJ) Jos koira suljetaan tai luopuu kokeesta, merkitään palkintotuloksen tilalle viiva (-), esim: AJOK- tai BEAJ-. Pisteitä ei tällöin merkitä, ei myöskään palkintosijaksi nollaa (0). Huomautussarakkeeseen merkintä luopui tai suljettu. HUOM! Palveluskoirakokeissa viivan tilalle nolla Kå 20.9.10 MUUT KOKEET Jos ohjaaja keskeyttää koesuorituksen, merkitään palkintotuloksen kohdalle (-) ja huomautussarakkeeseen = keskeytti. Tuomarin keskeyttäessä koesuorituksen merkitään palkintotuloksen kohdalle (0) ja huomautussarakkeeseen = keskeytettiin. KANSAINVÄLISET KOKEET Kansainvälisissä kokeissa kansainvälisen käyttökoesertifikaatin saaneen koiran kohdalle huomautuksia sarakkeeseen merkitään sertifikaatti; CACIT, CACIOB, CACIAG, CACIL. Kennelliitto ilmoittaa FCI:lle käyttökoesertifikaatin saaneen koiran tiedot. FCI lähettää Kennelliittoon käyttökoesertifikaattikortin kirjattuaan tuloksen. Kennelliitosta lähetetään käyttökoesertifikaatti kortti koiran omistajalle, mikäli omistajailmoitus on tehty Kennelliitolle. Muissa tapauksissa kortti lähetetään kokeen järjestäjälle. HUOM! Tulokset toimitettava FCI:lle kolmen (3) kuukauden kuluessa KV kokeesta CACITien, CACIOBien, CACIAGien ja CACILien vahvistamiseksi. MUUT TÄYTTÖOHJEET Palveluskoirakokeissa eri maastolajit merkitään samaan koepöytäkirjaan, sillä maastolajin lyhenne ilmaisee eri koelajit. Mikäli yksi lomake ei riitä merkitään ensimmäisen lomakkeen alareunaan montako sivua koepöytäkirja käsittää ja jatkolomakkeet numeroidaan oikeaan yläkulmaan seuraavasti (jos esim. lomakkeita on yhteensä 5 eli koepöytäkirja ja 4 jatkolomaketta): toinen lomake 2/5 kolmas lomake 3/5 neljäs lomake 4/5 viides lomake 5/5 Näin voidaan Show Mediassa olla varmoja siitä, että kaikki ko. koetta koskevat koepöytäkirjat ovat tulleet perille. TULOKSET Luokkatunnukset: SOV NUO = soveltuvuuskoe (vepe) = nuortenluokka Kå 20.9.10 ALO = alokasluokka AVO = avoinluokka VOI = voittajaluokka EVL = erikoisvoittajaluokka LUT asteet = luolakoirien taipumuskoe Tulosvaihtoehdot: Pisteet: 1. 2. 3. 0 = ensimmäinen palkinto = toinen palkinto = kolmas palkinto = keskeytti = keskeytettiin merkitään arabialaisilla numeroilla niissä koemuodoissa joissa saavutetaan pisteitä Huomautussarakkeeseen: keskeytti keskeytettiin SERTK = sertifikaatti CACIT = kansainvälisestä kokeesta CACIL = kansainvälisestä ratajuoksusta CACIOB = kansainvälisestä tottelevaisuuskok. CACIAG = kansainvälisestä agility kilpailusta VALTAKUNNALLISTEN JA SUOMENMESTARUUS-KOKEIDEN ERITYISOHJE Huomautussarakkeeseen merkitään voittaja koiran kohdalle sen saavuttama titteli ja vuosiluku. Kennelliitto tallentaa tittelin koiran tietoihin. KETUNAJOKOE (KEAJ) Osallistumisoikeus FCI:n roturyhmään 6 kuuluvilla roduilla. esim. KEAJ-1 82 = 1. palkinto, 82 pistettä KETTUKILPA (suomenajokoira) Voittajan kohdalle lisätään huomautussarakkeeseen KK-vuosiluku AMERIKANKETTUKOIRIEN SUOMENMESTARUUS KETUNAJOKOE (amerikankettukoira) Voittajan kohdalle lisätään huomautussarakkeeseen RM-vuosiluku Kå 20.9.10 Liite 5 HUOM! Tämä ohje on Kennelliiton yleisohje. Mahdolliset koemuotokohtaiset ohjeet löytyvät koemuodon sääntö- ja ohjeosiosta. PALKINTO-, ARVOSTELU- JA YLITUOMAREIDEN KOULUTUS JA PÄTEVÖIMINEN SEKÄ TOIMINTA Voimassa 1.1.1995 alkaen Muutokset hyväksytty 8.5.2002 PALKINTO- JA ARVOSTELUTUOMARIT l PALKINTO- JA ARVOSTELUTUOMAREIDEN KOULUTUS- JA PÄTEVÖIMISOHJEET * Koulutuksen tarkoituksena on valmistaa päteviä ja vastuustaan tietoisia palkintotuomareita sekä arvostelutuomareita ja pyrkiä yhtenäistämään koe- ja kilpailuarvostelua sekä pitämään tuomareita kehityksen tasalla. II ARVOSTELU- JA PALKINTOTUOMARILLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET * Hänen on oltava luonteensa ja arvostelukykynsä puolesta tähän tehtävään sopiva. * Omattava luontaisia taipumuksia ja riittävä fyysinen kunto kyseiseen tehtävään. * Arvosteluvastuussa olevan tuomarin (ryhmätuomarin) on oltava täysi-ikäinen 18 vuotta täyttänyt henkilö. Mikäli arvostelussa käytetään useampia tuomareita voi tuomariryhmän toisina tuomareina toimia 15 vuotta täyttänyt arvosteluoikeudet omaava henkilö. * Oltava perehtynyt ennen tuomarikoulutuksen aloittamista ao. koemuodon rotujen käyttöön metsästyksessä (metsästyskoirat) tai koiran käyttökoulutuksessa (muut). Lisäksi hänen on täytettävä mahdolliset koemuotokohtaiset lisävaatimukset. * Täytettävä Kennelliiton kulloinkin asettamat jäsenyysvaatimukset. III KOULUTUS A. B. C. D. TUOMARIKURSSIEN ANOMINEN JA JÄRJESTÄMISOIKEUS KURSSIEN OHJELMA JA KOULUTUS TUOMARIEN PÄTEVÖINTI TUOMARIEN JATKOKOULUTUS TUOMARIKURSSIEN ANOMINEN JA JÄRJESTÄMISOIKEUS Kå 20.9.10 A. TUOMARIKURSSIEN ANOMINEN JA JÄRJESTÄMISOIKEUS * Kyseisiä kursseja saavat järjestää kennelpiirit ja niiden jäsenyhdistykset, rotujärjestöt sekä liitot ja niiden jäsenyhdistykset. * Kurssianomukset jätetään kennelpiireille, rotujärjestöille ja liitoille määräaikaisilmoituksia noudattaen. Anomuksesta tulee käydä ilmi aika, paikka, järjestäjä ja kurssinjohtaja. * Ne kurssit, joissa tuomareiden pätevöinnin suorittaa kennelpiiri on kurssilupa myös anottava kennelpiiriltä Muissa tapauksissa kurssiluvat myöntää rotujärjestö tai liitot jäsenyhdistyksilleen. Kennelpiirien, rotujärjestöjen ja liittojen ei tarvitse anoa omien kurssiensa lupia Kennelliitolta * Kursseista ilmoitetaan ennen niiden pitämistä Kennelliiton ja tarvittaessa rotujärjestöjen sekä liittojen julkaisuissa, ellei asiaa ole Kennelliiton erillispäätöksellä toisin määritelty. B. KURSSIEN OHJELMA JA KOULUTUS * Kursseille osallistujien velvollisuus on tutustua etukäteen kurssimateriaaliin, jota saa järjestäjiltä. * Hakemuksen kurssille pääsystä tekee asiasta kiinnostunut itse tai jäsenyhdistys, jossa hän on jäsenenä, jos koemuotokohtaisesti ei toisin määrätä. * Kurssien johtajina ja heidän varamiehinään saavat toimia ko. koemuotojen ylituomarit, ellei kennelpiirien, rotujärjestöjen ja liitojen toimesta ole toisin päätetty. Rotujärjestöillä ja liitoilla on oltava jokaista koemuotoa varten Kennelliiton hallituksen hyväksymä koulutusohje ja kurssiohjelma, jonka perusteella opetus ja käytännön harjoittelu suoritetaan. * Kurssin päätteeksi kokelaan on suoritettava hyväksytysti kirjallinen ja suullinen koe, sekä mahdollinen käytännön koe. * Kurssin hyväksytysti suorittaneelle annetaan siitä todistus. * Hyväksytysti suoritetun kurssin jälkeen tuomarikokelas suorittaa kokeiden yhteydessä ohjeissa määritellyn määrän kokelasharjoitteluja vähintään kahden ylituomarin hyväksymänä. Kå 20.9.10 Näissä kokelasharjoitteluissa on koiraa pystyttävä arvostelemaan kaikkien oleellisten ominaisuuksien / suoritusten osalta. C. TUOMAREIDEN PÄTEVÖINTI * Anomuslomakkeena pätevöimiseksi käytetään tätä tarkoitusta varten laadittua kokelaskorttia. Anomuksen tulee sisältää kaikki siinä vaaditut tarpeelliset tiedot ratkaisua varten. * Arvostelu- tai palkintotuomarikortin 15 vuotta täyttäneelle jäsenyhdistyksensä jäsenelle myöntää kennelpiiri. Palveluskoirakokeissa myöntäjänä on Palveluskoiraliitto ja vinttikoirakokeissa Vinttikoiraliitto. Arvostelu- tai palkintotuomari katsotaan pätevöidyksi silloin, kun hänelle on hyväksytty ko. kokeen tuomarikortti. * Metsästyskoirien jäljestämiskokeen (MEJÄ), Tottelevaisuuskokeen (TOKO), Agilitykilpailun (AGI), noutajien kaikkien kokeiden (NOU, NOME-A, NOME-B, NKM, NOWT), vahingoittuneen hirvieläimen jäljestyskokeen (VAHI), kanakoirien erikoiskokeen (KAER), kanakoirien metsästyskokeiden (KAME, KAKE, KATU), spanielien taipumuskokeen (SPA) ja luonnetestin (LTE) arvostelevana tuomarina toimii pätevöity ko. koemuodon ylituomari. D. TUOMAREIDEN JATKOKOULUTUS 1. OSALLISTUMINEN JATKOKOULUTUKSEEN * Arvostelu- ja palkintotuomareiden velvollisuus on pysyä ajan tasalla tuomaritehtävien hoidossa, jotta heille voitaisiin antaa uusia tehtäviä. * Heidän on toimittava tuomarina, osallistuttava jatkokoulutustilaisuuteen tai toimittava ko. koelajin kilpailijana kahden viimeisen vuoden aikana. Rotujärjestöt ja liitot voivat määritellä asian tarkemmin koemuotokohtaisesti. * Tuomareiden pätevyyksien tarkistaminen kuuluu koetoimikunnalle ja kokeen ylituomarille. 2. JATKOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN * Jatkokoulutustilaisuuksien anominen ja järjestäminen sekä niistä tiedottaminen suoritetaan kohdan III A mukaisesti. Kå 20.9.10 * Jatkokoulutuskursseja pyrittäköön järjestämään kaikkialla ko. rodun tai koemuodon harrastusalueella joka vuosi. * Jatkokoulutukseen osallistumisesta annetaan merkintä koetuomarikorttiin tai erillinen todistus. YLITUOMARIT I YLITUOMARIEN KOULUTUS JA PÄTEVÖIMISOHJEET Ylituomarien koulutuksen tarkoituksena on valmistaa päteviä ja vastuustaan tietoisia ylituomareita, pyrkiä yhtenäistämään koe- ja kilpailuarvostelua sekä pitää tuomarikuntaa jatkuvan kehityksen tasalla. II YLITUOMARIKSI AIKOVALLE ASETETTAVAT YLEISET VAATIMUKSET * Oltava luonteensa ja arvostelukykynsä puolesta tähän tehtävään sopiva. * Omattava luontaisia taipumuksia ja riittävät fyysiset ominaisuudet ylituomarin tehtävään. * Oltava arvostettu ja kokenut koe- tai kilpailutuomari ja hyvin perehtynyt ko. koemuotoon ja siihen osallistuviin rotuihin. Perehtyneisyyden erityisvaatimukset ja erikoistumiskurssit määrittelevät rotujärjestöt ja liitot. * On toiminut aktiivisesti harrastamansa koemuodon kouluttajana ja kouluttamallaan koiralla palkinnoille päässeenä koiranohjaajana. * Pystyttävä koetuomarien ja koetoimihenkilöiden koulutukseen. * On suorittanut hyväksytysti koetoimitsijakoulutuksen ja osallistunut useasti kokeiden tai kilpailujen järjestelyvastuuseen. * Täytettävä mahdolliset koemuotokohtaiset lisävaatimukset. * Täytettävä Kennelliiton määrittelemät jäsenyysvaatimukset. III KOULUTUKSEN KOOSTUMINEN Kå 20.9.10 A. B. C. Ylituomarikurssin anominen ja järjestämisoikeus Uusien ylituomarien koulutus ja pätevöinti Ylituomarien jatkokoulutus A. YLITUOMARIKURSSIN ANOMINEN JA JÄRJESTÄMISOIKEUS * Ylituomarikursseja saavat järjestää rotujärjestöt ja liitot yhteistoiminnassa Kennelliiton kanssa. Yhteistyöhön voivat osallistua myös kennelpiirit ja jäsenyhdistykset. Kurssien järjestämisestä on ilmoitettava määräaikaisilmoituksia noudattaen Kennelliitolle ja tiedotettava riittävän ajoissa Koiramme-lehdessä. Kurssin kouluttajat voidaan nimetä joko järjestäjien esityksen perusteella tai Kennelliiton toimesta. B. UUSIEN YLITUOMARIEN KOULUTUS JA PÄTEVÖINTI Koulutus jakautuu viiteen (5) vaiheeseen: 1. 2. 3. 4. 5. Rotujärjestön tai liiton ennakkovalmennus tai erikoistumiskurssit Peruskoulutus Kennelliiton toimesta (aluekouluttajat/ylituomarit) Erikoistumiskoulutus rotujärjestöjen tai liittojen toimesta Koearvostelut ja mahdolliset harjoitusarvostelut Ylituomariksi pätevöiminen 1. ROTUJÄRJESTÖN TAI LIITON ENNAKKOVALMENNUS TAI ERIKOISTUMISKURSSIT * Ennen varsinaista ylituomarikoulutuksen alkamista tulee tuomariksi aikovan hankkia ennakkovalmennusta, jonka tarkoituksena on tiedon ja kokemuksen saaminen. Tämä voi tapahtua opiskellen, käyttämällä hyväksi alan kirjallisuutta ja lehtiä sekä keräämällä kaikkea sitä tietoutta ja kokemusta, jota saadaan olemalla mukana kenneltoiminnassa. * Ylituomariksi aikovan tulee osallistua ko. kennelpiirin, rotujärjestön tai liiton ohjeiden mukaan järjestettyyn ennakkovalmennukseen, erikoistumiskurssiin ja karsintakokeeseen mikäli tällaista ko. koemuodon tai kilpailun osalta järjestetään. 2. PERUSKOULUTUS KENNELLIITON TOIMESTA Kå 20.9.10 * Ylituomariperuskurssi kestää yhden (1) päivän. * Kouluttajina peruskurssilla toimivat Kennelliiton nimeämät laajan kenneltietoisuuden omaavat ylituomarit yhdessä aluekouluttajien kanssa. Ylituomarikoulutukseen hakeutuvien henkilöiden kennelpiirit hyväksyvät jäsenyhdistyksen esityksestä peruskurssille ne henkilöt, jotka täyttävät ylituomariksi aikovalle asetetut yleiset vaatimukset. Vaadittaessa karsintakoetta tulee se olla suoritettuna ennen ylituomarikoulutuksen aloittamista. Koulutukseen hakeudutaan kirjallisesti käyttäen Kennelliiton ylituomarikokelaslomaketta. * Peruskurssilla tulee käsitellä ainakin seuraavia asioita: - Kennelliiton yleiset säännöt ja koeasiapaperit koiran rakenne koiran luonne ja käyttäytyminen tuomarietiikka esiintymistaito koira ja lainsäädäntö * Peruskoulutuksesta on annettava kirjallinen todistus 3. ERIKOISTUMISKOULUTUS ROTUJÄRJESTÖJEN TAI LIITTOJEN TOIMESTA * Erikoistumiskoulutuksen avulla ylituomarikokelaan tulee saavuttaa sen koemuodon tai kilpailusuorituksen riittävä tuntemus mihin hän on pätevöitymässä ja omaksua käytännöllinen tapa hoitaa tehtävänsä mahdollisimman tasapuoliseen ja oikeaan lopputulokseen. * Erikoistumiskurssille valitaan rotujärjestöjen tai liittojen toimesta peruskurssin hyväksytysti suorittaneet henkilöt. * Ylituomarikoulutuksen erikoistumiskoulutus jakaantuu teoreettiseen ja käytännölliseen osaan. * Kouluttajina toimivat rotujärjestöjen, liittojen tai Kennelliiton nimeämät ylituomarit jotka katsotaan riittävän päteviksi ja kokeneiksi mainittuun tehtävään. * Erikoistumiskoulutuksessa käsitellään ainakin seuraavia asioita: Kå 20.9.10 - koe- ja kilpailusääntöjen käytön ja erityispiirteiden yksityiskohtainen selvittäminen - ylituomarin ohjesääntö ja toimintaohje - koetoimitsijaohjeet - ko. koemuotoa koskevat yleiset säädökset - ko. koemuodon koeasiapaperit - kurssin päätteeksi on suoritettava hyväksytysti kirjallinen ja suullinen loppukuulustelu * Erikoiskoulutuksesta on annettava kirjallinen todistus 4. KOEARVOSTELUT JA MAHDOLLISET HARJOITUSARVOSTELUT * Ylituomarikokelaan on hyväksytysti suoritettava kussakin koe-/ kilpailumuodossa erikseen määrätyt harjoitus- ja koearvostelut * Mikäli koearvosteluja vaaditaan, niitä on oltava vähintään kaksi (2) ja ne suoritetaan kennelpiirin, rotujärjestön tai liiton määräämässä kokeessa vähintään kahdelle kokeneelle ylituomarille * Harjoitus- ja koearvosteluista on annettava kirjalliset todistukset. 5. YLITUOMARIKSI PÄTEVÖIMINEN * Anomuksen tekee tuomarikokelas. * Anomuslomakkeena käytetään samaa Kennelliiton ylituomarikokelaslomaketta tarpeellisine liitteineen, jolla koulutukseen hakeuduttiin. * Anomukseen hankitaan lausunto rotujärjestöltä tai liitolta, joka lähettää sen Kennelliitolle. * Kennelliitto pätevöi ylituomarit * Ylituomari katsotaan pätevöidyksi kun hän on saanut siitä tiedon Kennelliitolta. * Ylituomarilla on oltava voimassa mahdollinen ko. koemuodon palkintotuomarikortti ja arvosteluoikeus. C. YLITUOMARIEN JATKOKOULUTUS Kå 20.9.10 1. OSALLISTUMINEN JATKOKOULUTUKSEEN * Ylituomareiden on osallistuttava hänelle suunnattuun jatkokoulutukseen vähintään joka toinen kerta, ja hänen on toimittava tuomarin tai koetoimitsijan tehtävissä tai osallistuttava kokeisiin kilpailijana vähintään kerran kahden vuoden aikana. Esim: Mikäli rotujärjestö järjestää jatkokoulutusta joka vuosi on ylituomarin osallistuttava koulutukseen vähintään joka toinen vuosi. * Kennelpiirin, rotujärjestöjen ja liittojen on valvottava, että ylituomari on osallistunut jatkokoulutukseen rotujärjestön tai liiton vaatimusten mukaan ennen kuin hänelle annetaan uusi ylituomaritehtävä 2. JATKOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN * Ylituomarien jatkokoulutusta saavat järjestää kennelpiirit, rotujärjestöt ja liitot yhteistoiminnassa keskenään * Jatkokoulutustilaisuuksista on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen tilaisuutta Koiramme-lehdessä (SPKL Palveluskoirat lehdessä). * IV Kurssille osallistumisesta annetaan todistus. YLITUOMARIOIKEUKSIEN PERUUTTAMINEN * Kennelliitto voi poistaa ylituomarioikeudet tai peruuttaa arvosteluoikeudet henkilöltä, joka todetaan tehtäväänsä epäpäteväksi ja joka ei enää täytä kohdan II vaatimuksia (yleiset vaatimukset). * Kennelliitto voi peruuttaa arvosteluoikeudet kennelpiirin, rotujärjestön tai liiton esityksestä henkilöltä, joka ei täytä jatkokoulutusvelvoitettaan ja toimintavaatimusta (kohta C 1). * Mikäli ylituomarille ollaan esittämässä kurinpidollisia toimenpiteitä voi Kennelliitto pidättää arvosteluoikeudet asian käsittelyn ajaksi. * Kennelliitto voi palauttaa arvosteluoikeudet pidättämisesityksen tekijän perustellusta esityksestä. Kå 20.9.10 Liite 6 KENNELPIIRIN NUMEROT JA KENNELPIIRIN NIMI 01 Etelä-Hämeen kennelpiiri ry. 02 Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri ry. 03 Kainuun kennelpiiri ry. 04 Keski-Pohjanmaan kennelpiiri ry. 05 Keski-Suomen kennelpiiri ry. 06 Kymenläänin kennelpiiri ry. 07 Lapin kennelpiiri ry. 08 Varsinais-Suomen kennelpiiri ry. 09 Pohjois-Hämeen kennelpiiri ry. 10 Pohjois-Karjalan kennelpiiri ry. 11 Pohjois-Pohjanmaan kennelpiiri ry. 12 Pohjois-Savon kennelpiiri ry. 13 Salpausselän kennelpiiri ry. 14 Satakunnan kennelpiiri ry. 15 Suur-Savon kennelpiiri ry. 16 Uudenmaan kennelpiiri ry. 17 Vaasan kennelpiiri ry. – Vasa kenneldistrikt rf. 18 Ålands kenneldistrikt rf. 19 Helsingin seudun kennelpiiri ry. Kå 20.9.10 Liite 7 MÄÄRÄAIKAISILMOITUKSET Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 8.5.1997, Voimassa alkaen 1.1.1998. Muutettu ohjeeksi valtuustossa 21.5.2009 B. KOETOIMINTA 1. KENNELLIITOLTA ANOTTAVAT KOKEET 1.1. KOTIMAISTEN ROTUJEN VALTAKUNNALLISET OTTELUT Kotimaisten rotujen valtakunnalliset ottelut ja niiden valintakokeet anotaan otteluiden ja niiden valintakokeiden sääntöjen mukaisesti. Anomusten käsittelyaikataulu on seuraava: ANOMUS KENNELPIIRILLÄ VIIMEISTÄÄN 31.12. 31.1 OTTELUT VALINTAKOKEET ANOMUS ROTUJÄRJESTÖLLÄ VIIMEISTÄÄN 31.1. 28.2 ANOMUS KENNELLIITOSSA VIIMEISTÄÄN 30.4. 30.4 Kilpa-, Haukku- ja Hirvenhaukut -ottelu ovat Kennelliiton otteluita, joissa järjestelyvastuu on kennelpiireillä. Suomen Ajokoirajärjestö ja Suomen Pystykorvajärjestö ovat laatineet valtakunnallisten otteluiden ja niiden valintakokeiden järjestämisvuorottelun ja vastaavat rotukohtaisesti säädetystä toteutuksesta sekä tiedottavat siitä ennen anomisajan loppumista järjestämisvastuussa olevalle kennelpiirille. Vuorottelulista on lopussa erillisenä liitteenä. 1.2. MUUT SM-KOKEET JA MAAOTTELUT KOKEEN PITOAIKA 1.1.-30.4. . 1.5.-31.7. 1.8.-31.12. ANOMUS KENNELPIIRILLÄ VIIMEISTÄÄN 30.4. 31.8. 31.12. ANOMUS ROTUJÄRJESTÖLLÄ VIIMEISTÄÄN 31.5. 30.9. 31.1. ANOMUS KENNELLIITOSSA VIIMEISTÄÄN 30.9. 31.1. 30.4. Tämä on yleisohje. Näin menetellään, ellei Kennelliiton hyväksymä ko. kilpailun sääntö toisin määrää. Asianomaisen rotujärjestön tulee tiedottaa tapahtumasta ennen anomisajan päättymistä sille kennelpiirille, jonka alueella koe tai ottelu on suunniteltu järjestettäväksi. 1.3. KANSAINVÄLISET KOKEET Kansainväliset kokeet anotaan kohdan 1.2 mukaisesti, mutta kuitenkin viimeistään 6 kk ennen kokeen pitoa. Luvan myöntää FCI. Suomen Palveluskoiraliitto toimittaa seuraavan vuoden kansainväliset vetokoeanomukset Kå 20.9.10 Kennelliittoon 30.4. mennessä edellisenä vuonna ja muut seuraavan vuoden kansainväliset koeanomukset Kennelliittoon 30.9. mennessä edellisenä vuonna. 2. KENNELPIIREILTÄ ANOTTAVAT KOKEET Muut kuin kohdassa 1. mainitut kokeet. Kokeet anotaan siltä kennelpiiriltä, jonka alueella kokeet pidetään. Kennelpiirit ovat velvollisia toimittamaan ilmoituksen hyväksymistään kokeista Kennelliitolle. KOKEEN PITOAIKA ANOMUS KENNELPIIRILLÄ VIIMEISTÄÄN 1.1.-30.4. 1.5.-31.7. 1.8.-31.12. ILMOITUS KENNELLIITOSSA VIIMEISTÄÄN 31.8. 31.12. 31.3. 30.9. 31.1. 30.4. 8. KOEANOMUSTEN LÄHETTÄMINEN Koeanomukset lähetetään sille kennelpiirille, jonka alueella kokeet järjestetään. Palveluskoiraliitolle ja Vinttikoiraliitolle lähetetään niiden hyväksyttäväksi kuuluvat koeanomukset. Hyväksytyt kokeet ilmoitetaan Koiramme - Våra hundar -lehdessä. Kokeet, joita ei ole hyväksytty tai joihin on tehty muutoksia, ilmoitetaan kokeen anojalle hyvissä ajoin. 9. KOEPÖYTÄKIRJAT Järjestävä yhdistys lähettää tarkastetut tulokset ja koepöytäkirjat sille kennelpiirille, jonka alueella kokeet on järjestetty viikon kuluessa kokeen päättymisestä. Kennelpiiri lähettää tulokset kahden viikon kuluessa Kennelliitolle. Vastaavasti toimitaan kun tulokset lähetetään Palveluskoiraliitolle ja Vinttikoiraliitolle. 10. RIISTANHOITOPIIRIEN LUVAT KOIRIEN IRTIPITÄMISEKSI KOKEISSA JA KOIRIEN KOULUTTAMISESSA Lähtökohta Metsästyslaki 51 ja 52 §. 1.3.-19.8. välisenä aikana tarvitaan metsästyslain 52 §:n mukainen riistanhoitopiirin lupa koiran irtipitämiseksi tai sen kouluttamiseksi sellaisissa kokeissa tai harjoituksissa, jossa koiraa ei voida välittömästi kytkeä kokeen tai harjoituksen aikana. Ohjeisto: Lupia voidaan myöntää vain kokeisiin, jossa riistaeläimiä ei häiritä niiden lisääntymisaikana. Toisin sanoen koemuodon tulee olla sellainen, ettei kyseistä häirintää tapahdu. Tämä määrittely saattaa tulla vastaan, jos joku hakee lupaa kanakoirien metsä-, kenttätai erikoiskokeita varten maalis-huhtikuulle. Kå 20.9.10 Lupia koirien irtipitämiseksi koirakokeissa myönnetään vain Kennelliiton hyväksymiin koemuotoihin. Työmäärän helpottamiseksi on syytä myöntää kokeita koskevat luvat kootusti kennelpiirien kautta tulevilla yhteishakemuksilla. Koirien koulutusta varten luvat hakee pääsääntöisesti metsästysseura jäsentensä puolesta. Mikäli hakijana on yksittäinen koiranomistaja, on häneltä syytä pyytää selvitys koulutusalueen metsästysoikeuden haltijan suostumuksesta alueen käyttöön. Luettelo niistä koirakokeista, joihin riistanhoitopiiri voi myöntää ML 52 §:n mukaisen luvan koirien irtipitämiseen 1.3.-19.8. Palveluskoirat - viestikoe - muissa palveluskoirien koemuodoissa koirat ovat kytkettyinä tai kytkettävissä, eivätkä tarvitse lupia Kanakoirat - vesi- ja jälkityökoe - metsäkoe, kenttäkoe - tunturikokeet (Enontekiö, Inari, Utsjoki) lupa ajalle 1.4.-19.8 - kanakoirien erikoiskokeet Muut lintukoirat - noutajien taipumuskoe - noutajien metsästyskoe - spanieleiden taipumuskoe Luolakoirat - luolakoirien vesikoe Sellaisissa koirakokeissa, jotka pidetään ajalla 20.8 - 28.2., ei tarvita riistanhoitopiirin lupia koirien irtipitämiseksi. Hirvikoirakokeet eivät kuulu piirin lupaharkintaan. ML 52 §:n mukaan hirvikoiria voidaan kouluttaa ja kokeita pitää vain 20.8. - 31.12. välisenä aikana. Luvan ehdot myönteisessä päätöksessä Luvan saaja vastaa siitä, että metsästyslain ja -asetuksen säädöksiä sekä tämän päätöksen ehtoja noudatetaan koirien koulutuksessa / kokeissa. Koirien koulutuksessa / kokeissa ei ole lupa poiketa riistaeläinten rauhoitusajoista, eikä rauhoitettuja riistaeläimiä saa häiritä. Tästä luvasta on ilmoitettava paikallisen poliisipiirin päällikölle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Mikäli väärinkäytöksiä esiintyy voidaan lupa peruuttaa. Kå 20.9.10 C. ANOMUKSET KURSSI- JA KOULUTUSTILAISUUKSISTA Kurssianomukset käsittelee kennelpiiri. Myöntämistään kursseista kennelpiiri lähettää tiedon Kennelliitolle. Kennelpiirin ja rotujärjestön kursseista anomukset lähetetään Kennelliitolle vähintään kolme kuukautta ennen kurssin alkamista. Anomusten tulee olla kennelpiirillä vähintään neljä kuukautta ennen kurssin alkua. Rotujärjestö lähettää ilmoituksen järjestämistään kursseista sille kennelpiirille jonka alueella kurssi järjestetään. Yhdistykset voivat edellä mainituista määräajoista poiketen järjestää yksinomaan omille jäsenilleen tarkoitettua koulutusta tarpeen mukaan. D. ANSIOMERKKIESITYKSET Ansiomerkkiesitykset viiriesityksiä lukuun ottamatta lähetetään Kennelliiton hallitukselle vuosittain 31.12. mennessä kennelpiireittäin ja piirin nimeämässä puoltojärjestyksessä. Myös rotujärjestöt merkitsevät puoltojärjestyksen ennen piirille lähettämistä. E. TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT 28.2. mennessä anomukset, jotka koskevat piirien ja rotuyhdistysten toiminnan tukemista, tutkimus- ym. toimintaa (esim. SM kokeet) F. VUOSITILASTOT 31.3. mennessä jäsenyhdistysten vuositilastot kennelpiireille. 30.4. mennessä kennelpiirien ja rotujärjestöjen vuositilastot Kennelliitolle. Piirien tilastojen liitteinä on lähetettävä kunkin jäsenyhdistyksen vuositilastot (yhtenä kappaleena). G. MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Kennelliiton hallitus voi erityisistä syistä poiketa tämän säännön määräyksistä. Kå 20.9.10 Liite 8 VALTAKUNNALLISEN KETTUKILPAOTTELUN JÄRJESTÄMISOHJE Hyväksytty Suomen Kennelliitossa 8.5.2002 Voimassa 1.8.2002 alkaen 1. Kettukilpa-ottelu on suomenajokoirille vuodesta 1989 lähtien järjestettävä valtakunnallinen mestaruusottelu. (Virallinen Kennelliiton hyväksymä ottelu vuodesta 1993) Näissä otteluissa kilpaillaan ketunajomestaruudesta Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben ry:n, jäljempänä mainittuna Kennelliitto, vahvistamien ketunajokoesääntöjen ja näiden järjestämisohjeiden mukaisesti. 2. Kettukilpa järjestetään joulu-tammikuun aikana ja mikäli se järjestetään tammikuussa, on se koekauden alkaneen vuoden Kettukilpa. Rotujärjestö huolehtii Kettukilvan järjestämisestä vuosittain. Ennakkovuorottelua kennelpiirien kesken ei ole, mutta rotujärjestö sopii järjestämisestä edellisen vuoden kuluessa jonkun sellaisen kennelpiirin kanssa, jolla on mahdollisuus Kettukilpa järjestää. Kettukilpaan saa osallistua enintään 13 koiraa ja edellisen vuoden Kettukuningas. Kultakin lohkolta ilmoitetaan Kettukilpaan valintakokeeseen osallistuvista koirista tulosten mukaisessa järjestyksessä kolme (3) koiraa ja tarpeellinen määrä varakoiria. Siltä lohkolta, jossa edellisellä koekaudella oli eniten ketunajokokeiden koekäyntejä ilmoitetaan neljäs koira Kettukilpaan. Kettukilpaan ja lohkon valintakokeeseen voidaan ilmoittaa koira, joka on ilmoittautumisajankohtaan mennessä saavuttanut vähintään yhden ensimmäisen palkinnon ketunajokokeessa. Kettukilpaan ja lohkon valintakokeeseen ilmoitettavan koiran tulee olla palkittu FCI:n tunnustaman maan kenneljärjestön hyväksymässä koiranäyttelyssä vähintään laatuarvostelun toisella palkinnolla viisitoista (15) kuukautta täytettyään. 3. Ottelun toimeenpanoluvan myöntää Kennelliitto saatuaan asiasta rotujärjestön hallituksen hyväksynnän. Järjestämisvuorossa oleva kennelpiiri lähettää Kennelliiton hallitukselle osoitetun koeanomuksen kulloinkin voimassa olevien Kennelliiton määräaikaisilmoitusten mukaisesti. Rotujärjestön hallitus nimeää yhden jäsenen tai yhdysmiehen ottelun koetoimikuntaan. Ottelun koemaastojen etäisyys keskuspaikasta ei saa ylittää sataa (100) kilometriä ellei rotujärjestön hallitus annan siihen erityisistä syistä lupaa. Kå 20.9.10 4. Otteluihin osallistuvien koirien omistajilta peritään osanottomaksu, jonka suuruuden vahvistaa Kennelliiton hallitus. Ottelun järjestämistä varten Kennelliitto myöntää vuosittain kohtuulliseksi katsomansa määrärahan. Lisäksi rotujärjestö avustaa ottelun järjestäjää erillisellä määrärahalla ja loppukustannuksista vastaa järjestävä kennelpiiri. Ottelun järjestäjä vastaa koiranomistajien ja tuomariston muonituksesta ja majoituksesta sekä ottelun ylituomarin ja hänen varamiehensä matkakuluista, mutta ei palkintotuomareiden ja koiranomistajien matkakuluista, eikä koirille, koiranomistajille tai tuomaristolle sattuneista tapaturmista. 5. Ottelun palkintotuomariryhmän johtajien on oltava ketunajokokeiden ylituomareita ja muiden palkintotuomareiden kokeneita ketunajokokeiden palkintotuomareita. Kaikkien palkintotuomareiden tulee olla hyvässä ruumiillisessa kunnossa. Jokaisessa tuomariryhmässä on oltava yhtä monta palkintotuomaria. Järjestävä kennelpiiri kutsuu tarvittavat palkintotuomarit otteluun yhdessä ylituomarin kanssa. Ulkopuolisten on saatava ylituomarin ja koirankuljettajan lupa tullakseen seuraamaan koetta maastossa. Lupa on hankittava edellisenä päivänä. 6. Kettukilpa järjestetään kaksipäiväisenä kilpailuna ketunajokoesääntöjä noudattaen. Molempien päivien koe-erään on osallistuttava. Koira saa ottelun kummaltakin päivältä erillisen kilpailutuloksen. Koiran ottelutulokseksi muodostuu molempien päivien yhteenlaskettu tulos. Koiran loukkaantuessa ensimmäisenä päivänä sen tulokseksi jää saavutettu yhden päivän pistemäärä. Vuoden kettukuninkaan arvon saa se koira, joka saavuttaa parhaan pistemäärän. Jos useammalla koiralla on sama pistemäärä, saa kettukuninkaan arvon koira, jolla on korkein ansiopisteiden yhteismäärä tappipisteiden vähentämisen jälkeen. Jos tämänkin jälkeen on tasatulos, määrää huonomman kilpailupäivän tulos paremmuusjärjestyksen. 7. Näitä sääntöjä koskevat muutosehdotukset on tehtävä ao. rotujärjestön hallitukselle. Muutoksista päättää Suomen Kennelliitto. Kå 20.9.10 AMERIKANKETTUKOIRIEN SM-KETUNAJOKOKEEN JÄRJESTÄMISOHJE JA VALINTAOHJE Hyväksytty Kennelliitossa 10.8.2009 Voimassa 1.1.2010 alkaen Vuosittain järjestettävä amerikankettukoirien SM-ketunajokoe käydään voimassaolevilla Suomen Kennelliiton vahvistamilla ketunajokokeiden säännöillä ja ohjeilla. Koe on yksipäiväinen. Kokeen järjestää Amerikankettukoirayhdistys yhteistyössä paikallisen Kennelliiton jäsenyhdistyksen kanssa. Kokeen järjestämispaikan päättää vuosittain Amerikankettukoirayhdistyksen hallitus sille määräaikaan tehtyjen anomusten perusteella. Kokeen voittajaksi (RM-vuosiluku) kruunataan kokeessa parhaan pistemäärän saavuttanut koira. Mikäli kokeessa kaksi tai useampi koira saavuttavat saman kokonaispistemäärän, ratkaistaan voittaja seuraavin perustein: 1. paras pistemäärä 2. korkeimmat ominaisuus-/ansiopisteet 3. parempi haukkunumero 4. iältään nuorempi Kokeeseen tulee osallistua vähintään kuusi (6) KEAJ 1 –tuloksen ajanutta koiraa, jotta se on virallinen SM-koe. Kokeeseen saa osallistua kymmenen (10) valintakriteerit täyttävää koiraa, mukaan lukien edellisen vuoden mestari, mikäli se ilmoittautuu kokeeseen. Koirat valitaan seuraavin perustein: 1. edellisvuoden mestari 2. KEAJ 1 –tuloksen kuluvalla kaudella ajaneet/paremmuusjärjestyksessä 3. käyttövaliokoirat / ilmoittautumisjärjestyksessä 4. KEAJ 1 –tuloksen ajaneet /ilmoittautumisjärjestyksessä 5. muut / paremmuusjärjestyksessä Kokeeseen ilmoittaudutaan kirjallisesti 15 - 10 päivän välisenä aikana ennen koetta (postileima). SM- ketunajokokeen toimeenpanoluvan myöntää Kennelliiton hallitus saatuaan asiasta rotujärjestön anomuksen. Anomus jätetään koetta edeltävän vuoden joulukuun loppuun mennessä sille kennelpiirille, jonka alueella koe järjestetään. Kennelpiiri toimittaa koeanomuksen tammikuun loppuun mennessä rotujärjestölle, joka toimittaa sen lausuntoineen Kennelliittoon huhtikuun loppuun mennessä. Ottelun järjestäjä vastaa koiranomistajien ja tuomariston muonituksesta ja majoituksesta, mutta ei palkintotuomarien ja koiranomistajien matkakuluista, eikä koirille, koiranomistajille tai tuomareille sattuneista tapaturmista. Kå 20.9.10 Osanottomaksu ei saa olla suurempi kuin Kennelliiton vahvistama kotimaisten rotujen valtakunnallisten otteluiden osanottomaksu. Tätä ohjetta koskevat muutokset valmistelee Amerikankettukoirayhdistys ja ne vahvistaa Suomen Ajokoirajärjestön esityksestä Suomen Kennelliitto. Kå 20.9.10 Kå 20.9.10
© Copyright 2024