Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011
Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Kognition muuttuminen Luonteen muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu kognition alue kuin muisti Toiminnanohjaus Vaskulaariset dementiat Depressio Visuaalinen häiriö Lewyn kappale dementia Nimeäminen FTD: semanttinen dementia Muisti Puhetuotto FTD: etenevä sujumaton afasia Alzheimer Käsiteltävät sairaudet • • • • • Otsa-ohimolohkorappeumat Nasu-Hakolan tauti Huntigntonin tauti Epätypilliset Alzheimerin taudin oirekuvat CADASIL Otsa-ohimolohkorappeumat Toiseksi yleisin aivojen kortikaalisia osia vaurioittava etenevä muistisairaus (5-20%) Oireiden alku yleensä alle 65 –vuotiaana 30-50% esiintyy suvuittain, ei eroja sukupuolten välillä Otsa-ohimolohkorappeumien oirekuva • Muutoksia – • käyttäytymisessä / persoonassa / puheessa ”Heterogeeninen oirekuva, neuropatologia ja genetiikkaa” Otsaohimolohkorappeumat Kliiniset oireet Neuropatologia Oireyhtymät Genetiikka Oireyhtymät FTD PA Frontotemporaalinen dementia •Sosiaalinen käyttäytyminen •Tunne-elämä •Oiretiedostus SD Etenevä sujumaton afasia Semanttinen dementia ”Mesulamin tauti” •Etenevä, sujuva, •Sujumaton puheentuotto sisältään tyhjä puhe •Sanojen merkitys, sanavääristymät •Havaintohäiriöt 5-10%:lla potilaista oirekuvaan liittyy myös motoneuronin taudin oirekuva Genetiikka • 30-50% esiintyy suvuittain • joista 10-(20)%:lla todettu autosomissa dominantisti periytyvä sairaus ja geenivirhe Hutton et al. Nature 1998;393: 702-705 Genetiikka Gene Phenotype Locus No of mutations Microtubule-associated protein tau (MAPT) FTDP-17 17q21-22 44 FTLD 3p13-3p12 4 IBMPFD 9p21-p12 17 FTLD 17q21-q22 68 Fused in sarcoma (FUS) ALS, FTLD 16q12 17 TARDBP ALS, FTLD 1p36 33 Changed multivesicular body protein 2B (CHMP2B) Valosin-containing protein gene (VCP) Progranulin (PGRN) AD&FTDMutation database: http://www.molgen.ua.ac.be/FTDmutations Uusi geneettinen syy sekä otsaohimolohko rappeumiin, että motoneuronin tautiiin C9ORF72 geenialueen toistojakso FTLD ja riskitekijät Sairastumisriski Ei vaikutusta Pään vamma Kilpirauhasen toiminnan häiriöt Koulutus Tupakointi Alkoholi Ympäristömyrkyt ApoE4 H1 MAPT Rosso et al. JNNP 2003;74:1574-1576 Srinivasav et al. JNNP 2006;77:154-158 Diagnostiikka haastavaa Diagnostiikan työkalut • Lund and Manchester kriteerit: Neary et al. Neurology 1998;51:1546-54 • Spesifisempiä kriteerejä eri alatyypeille on esitetty – International consensus criteria for bvFTD; mahdollinen, todennäköinen, varma Diagnostiikka haastavaa Diagnostiikan työkalut • • • • Anamneesi ja oirekuva Neuropsykologia Aivojen kuvantaminen Biomarkkerit Anamneesi - oirekuva • Kolme eri alatyyppiä, mutta oireet osin päällekkäisiä • Kielelliset oirekuvat selkeämmin tunnistettavia • Apatia, kiinnostuksen puute, eristäytyminen, empatian puute • Sosiaalinen estottomuus • Uhkapelaaminen • Stereotypia käyttäytymisessä, ajattelussa ja puheessa • Makeanhimo • Psykoottiset oireet harvinaisia! Neuropsykologia • Varhaisvaiheessa neuropsykologinen suoriutuminen voi olla normaalia – MMSE 30/30! • Kielellisten toimintojen heikkeneminen (PA, SD) • Toiminnan ohjauksen heikkeneminen johtava oire otsalohkodementiassa • Episodinen muistihäiriö jopa 10-15%:lla Kuvantaminen • Otsa-ohimolohko alueen atrofia riippuen tautityypistä • Hippokampusatrofiaa voi olla • Erotusdiagnostiikassa huomioitava frontaaliset tuumorit Biomarkkerit • AT:n merkkiaineet selkäydinnesteestä – erotusdiagnostiikka AT vs. FTLD – Tau/abeta - suhde – CSF-tau • Seerumin/plasman progranuliini – alentuneita pitoisuuksia PGRN mutaation omaavilla • Plasman/likvorin TDP-43 Hoito Oireenmukainen lääkehoito • Depressio ja muut käytösoireet– SSRI lääkkeet • Psykoosioireet –atyyppiset antipsykootit • Apatia – kolinergiset lääkkeet Hoito AT:n lääkehoito • Tutkimusnäyttö hyödystä vähäistä • Memantiinia tutkittu eniten • Saattaa olla hyötyä yksittäisillä potilailla • HUOM! saattaa myös pahentaa potilaan käytösoireita • Haitat kuten AT-potilailla Hoito Muistipotilaan hyvien hoitokäytänteiden ja KH -suosituksen mukaisesti Työkyvyn ja ajokyvyn arviointi Edunvalvonta Ennuste • Oireiden kesto keskimäärin 8 vuotta (215v) • Oirekuvan progression ennustaminen yksilön kohdalla vaikeaa • APOEε4 alleeli, Tau H2 haplotyyppi ja käytösoirein painottuva oirekuva ennustaa nopeaa oireprogressiota (Borroni ym.2010) Nasu-Hakolan tauti • Progressiivinen lipomembranoottinen osteodysplasia ja sklerosoiva leukoenkefalopatia • Autosomissa peittyvästi periytyvä • noin 150 henkilöä, joista suurin osa suomalaisia tai japanilaisia • Ensioireet luustoperäisiä (ranteiden ja nilkkojen turvotus ja kipu, luunmurtumat), mutta voivat lieviä Nasu-Hakolan tauti • Neurologiset ja psykiatriset oireet 30-40 vuoden iässä • Frontaaliset oireet; motorinen afasia, euforia, estottomuus ja muistin ongelmat • Lisäksi jalkojen jäykkyyttä, Parkinson tyyppisiä oireita, epilepsiaa ja myokloniaa • Taudin kesto 10 vuotta Huntingtonin tautiin liittyvä muistisairaus • Liikehäiriösairaus, joka vaikuttaa myös kognitioon • Suomessa arviolta noin 50 sukua • Autosomissa vallitseva periytyminen, syynä huntigtiinigeenissä oleva CAGjakson monistuma • Oireiden alku 30-50 -vuotiaana • Masennus hyvin yleistä ennen kognitiivisen tason laskua Huntingtonin tautiin liittyvä muistisairaus • Kognitiiviset muutokset eivät korreloi liikehäiriön asteeseen • Ensioireina frontaaliset muutokset: toiminnan ohjauksen vaikeudet, keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmat, prosessoinnin hitaus • Muistin häiriöt ilmaantuvat myöhään Epätyypilliset Alzheimerin taudit • Posteriorinen variantti • Frontaalinen variantti Posteriorinen kortikaalinen atrofia ”Alzheimerin taudin visuaalinen variantti” ”Posteriorinen Alzheimerin tauti” Posteriorinen kortikaalinen atrofia ”Mikä” – ”Missä” Hahmottamisvaikeuden lisäksi voi olla, kasvojen tunnistamisen vaikeutta, kirjoittamisen ja laskemisen vaikeutta, dyspraksiaa Alkamisikä keskimäärin nuorempana Neuropatologia • AT neuropatologia > muu • Muu neuropatologia – progressiivinen subkortikaalinen glioosi – CJD neuropatologia Alzheimerin taudin frontaaliset variantit • Kielelliset oirekuvat hallitsevia – Etenevä sujumaton afasia, logopeninen afasia, jargonia • Puhtaasti käytösoireiset harvinaisempia • Sekä kielellisessä että käytösoirekuvassa muistin vaikeudet ja laajemmat kognitiiviset häiriöt ilmaantuvat kohtalaisen varhain verrattuna otsaohimolohkorappeumiin Kuvantaminen epätyypillisessä AT:ssa • MRI – Kertoo atrofian, mutta ei sen syytä • SPECT – voi olla oirekuvan alussa normaali – kertoo alueen hypoperfuusion, mutta ei sen syytä • PET – kertoo alueen hypometabolian, mutta ei sen syytä Diagnostiikka - selkäydinneste Epätyypillisessä AT:ssa tyypillisen AT:n profiili selkäydinnesteen merkkiaineissa • Li-Bam42 alentunut (norm >450) • Li-Tau koholla (norm <400) • Li-FosTau koholla (norm <70) Hoito • Täsmällinen diagnostiikka tärkeää, koska potilaat näyttävät hyötyvän Alzheimerin taudin lääkityksestä • Tulevaisuudessa tautiprosessiin vaikuttavien lääkitysten merkitys? CADASIL – cerebral autosomal dominant arteriopathy with subcortical infarcts and leucoencephalopathy • Oirekuva ja sen alku vaihtelee merkittävästi • Aurallinen migreeni (30%), pienten suonten aivoinfarktit (60-85%), mielialamuutokset (20-30%), apatia ja kognition lasku • Toistuvat AVH:t alkavat yleensä 35-60v iässä CADASIL • Notch3 geenin mutaatiot aiheuttajana • Epäily diagnoosista usein MRI kuvauksen perusteella • Lääkehoitoja ei ole
© Copyright 2024