AS OY HARJUTORI 8 - Asunto Oy Harjutori 8
AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 1 (24) AS OY HARJUTORI 8 Harjutori 8, 00500 Helsinki Linjasaneerauksen HANKESUUNNITELMA 31.12.2013 ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 2 (24) SISÄLLYSLUETTELO: 0. TIIVISTELMÄ / SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUN PERUSTAKSI ................................ 3 1. YLEISTÄ .................................................................................................................................. 4 1.1 Rakennuttaja / tilaaja .......................................................................................................... 4 1.2 Hankesuunnitelman laatijat ................................................................................................. 4 2. KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT ................................................................................................ 5 2.1 Tietoja kohteesta ................................................................................................................ 5 2.2 Kiinteistön liittymät .............................................................................................................. 5 2.3 Asemakaavallinen tilanne ................................................................................................... 5 3. HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET.................................................................................. 5 4. KIINTEISTÖN KORJAUSHISTORIA, TUTKIMUKSET, TARVITTAVAT SELVITYKSET .......... 6 4.1 Korjaushistoria .................................................................................................................... 6 4.2 Aiemmat kuntoarviot, tutkimukset ja kartoitukset ................................................................ 6 4.3 Kiinteistökierros ja ajantasapiirustukset .............................................................................. 6 4.4 Tarvittavat selvitykset ......................................................................................................... 6 5. LVI-TEKNIIKKA JA SEN KORJAUSVAIHTOEHDOT ............................................................... 7 5.1 Vesijohtojärjestelmä............................................................................................................ 7 5.2 Viemärijärjestelmä .............................................................................................................. 8 5.3 Lämmitysjärjestelmä ........................................................................................................... 9 5.4 Ilmanvaihtojärjestelmä ...................................................................................................... 10 5.5 Salaojat ja sadevesiviemärit ............................................................................................. 11 6. SÄHKÖ- JA TELEJÄRJESTELMÄT JA NIIDEN KORJAUSVAIHTOEHDOT .......................... 11 6.1 Sähköjärjestelmä .............................................................................................................. 11 6.2 Telejärjestelmä ................................................................................................................. 16 7. MÄRKÄTILAT (KPH:t, WC:t) JA KEITTIÖT JA NIIDEN KORJAUSVAIHTOEHDOT ............... 18 7.1 Kylpyhuoneet ja WC:t ....................................................................................................... 18 7.2 Keittiöt .............................................................................................................................. 19 8. YLEISET TILAT (KELLARI, PORRASHUONEET, ULLAKKO) JA LIIKETILAT ....................... 19 8.1 Kellari ............................................................................................................................... 19 8.2 Porrashuoneet .................................................................................................................. 20 8.3 Ullakko.............................................................................................................................. 21 8.4 Liiketilat ............................................................................................................................ 21 9. RAKENTEET JA NIIDEN ASETTAMAT RAJOITUKSET / MAHDOLLISUUDET .................... 21 10. PIHA .................................................................................................................................... 22 11. HANKKEEN KULKU / AIKATAULU...................................................................................... 22 12. KUSTANNUSARVIO............................................................................................................ 23 13. LINJASANEERAUS OSAKKAAN / ASUKKAAN NÄKÖKULMASTA .................................... 23 14. LIITTEET ............................................................................................................................. 24 ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 3 (24) 0. TIIVISTELMÄ / SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUN PERUSTAKSI LVI-TEKNIIKKA Viemärit uusitaan entisille paikoille. Uudet vesijohtonousut sijoitetaan koteloituina porrashuoneisiin, joista jaetaan alakattotilassa asuntoihin. Mikäli em. ratkaisu ei ole mahdollinen (alaslaskettuja kattoja ei haluta), vesijohtonousut sijoitetaan märkätiloihin viemärilinjojen yhteyteen. Pienissä kylpyhuoneissa ko. nousukotelo heikentää oleellisesti tilan käyttöä ja kalustettavuutta. Tonttiliittymät uusitaan. Lämmönjakokeskus uusitaan. Lämmitysjärjestelmän linjasäätö- ja patteriventtiilit uusitaan ja koko lämmitysverkko tasapainotetaan. Painovoimainen ilmanvaihto säilytetään. SÄHKÖ Tonttiliittymä ja kaikki keskukset uusitaan. Sähkö-, antenni- ja datanousut uusitaan ja sijoitetaan koteloituina porrashuoneisiin, joista jaetaan alakattotilassa asuntoihin. Mikäli em. ratkaisu ei ole mahdollinen (alaslaskettuja kattoja ei haluta), sähkö-, antenni- ja datanousut sijoitetaan huoneistoihin. Em. nousujen sijoittaminen huoneistoihin on tilan käytön kannalta erittäin hankalaa, koska useimmat eteistilat ovat hyvin pieniä, eivätkä ne useimmissa tapauksissa mahdu mahdollisesti kylpyhuoneisiin rakennettavaan viemäri- ja vesijohtonousukoteloon. TILAT JA RAKENTEET Märkätilat suunnitellaan siten, että kaikissa asunnoissa ko. tilassa on sekä wc että suihku. Märkätiloissa uusitaan kaikki pintamateriaalit. Lattiat ja seinät vedeneristetään ja laatoitetaan. Märkätilat varustetaan alakatolla, jonka ylätilaan sijoitetaan vesijohtojen jakotukit. Mikäli ko. tilaan joudutaan sijoittamaan ylemmän kerroksen viemärin vaakavetoja, ne tehdään valuraudasta mineraalivillaeristeisinä. Toteutussuunnittelun yhteydessä laaditaan kellaritilojen uudelleenkäyttösuunnitelma ja tutkitaan ko. tilojen käyttötehokkuuden parantamisvaihtoehtoja. Jäljempänä on eri teknisten järjestelmien käsittelyn yhteydessä esitetty yksityiskohtaisemmat korjausvaihtoehdot perusteluineen. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 1. YLEISTÄ 1.1 Rakennuttaja / tilaaja AS OY HARJUTORI 8 Harjutori 8, 00500 Helsinki Yhteyshenkilöt: Isännöitsijä: LIV-Isännöinti Oy / Lasse Vesala Kolmas Linja 28 00530 Helsinki e-mail: lasse.vesala@livisannointi.fi puh 010 8410 410 Projektinjohto: PP-Con Oy / Pekka Pöyhönen PL 183, 00811 Helsinki e-mail: pekka.poyhonen@pp-con.fi fax 09-351 2100 GSM 0400-544431 GSM: 0400-785293 1.2 Hankesuunnitelman laatijat ARK-suunnittelu: Arkkitehdit D4 Oy / Jarmo Saari Otsonkallio 2, 02110 Espoo e-mail: jarmo@arkd4.fi puh 09-455 0608 fax 09-455 0016 LVI-suunnittelu: Tubular Oy / Aki Nissinen Kämnerinkuja 4, 00750 Helsinki e-mail: aki.nissinen@tubular.fi puh 09-454 2170 fax 09-454 217 11 Sähkösuunnittelu: Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Tauno Juutinen Leväluhdantie 8A, 00940 Helsinki e-mail: tauno.juutinen@poweron.fi Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy / Juho Mäki Kirvuntie 22, 02140 Espoo e-mail: juho.maki@heiskanen.fi puh 09-862 10 200 fax 09-862 10 244 GSM: 040-5844 513 GSM: 040-7239 002 GSM: 0400-614322 GSM: 040-5533 542 ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy 4 (24) AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 5 (24) 2. KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT 2.1 Tietoja kohteesta Rakennuksia Valmistumisvuosi Asuinhuoneistoja Liike- tms. huoneistoja Asuinhuoneistojen huoneistoala Liike- tms. tilojen huoneistoala Huoneistoala yhteensä Kerrosala Tontin pinta-ala Porrashuoneita Hissit Lämmitysmuoto Ilmanvaihtojärjestelmä 1 kpl 1925 86 kpl 3 kpl 2543,40 m2 249,50 m2 2792,90 m2 4074 k-m2 1085 m2 2 kpl 2 kpl kaukolämpö painovoimainen 2.2 Kiinteistön liittymät 2.2.1 Kiinteistön vesi- ja viemäriliittymät Kiinteistö on liitetty HSY-veden vesijohto- ja viemäriverkostoihin. 2.2.2 Kiinteistön sähköliittymät Kiinteistö on liitetty Helsingin Energian sähkönjakeluverkkoon AXMK 3x185+57 kaapelilla. Liittymän koko on 200A. 2.2.3 Kiinteistön teleliittymät Elisa Oyj puhelinverkkoliittymä DNA Welho kaapeli TV liittymä 2.3 Asemakaavallinen tilanne Alueella on voimassaoleva asemakaava n:o 9699 vuodelta 1989. Korttelialueen merkintä on AK eli asuinkerrostalojen korttelialue. Lisäksi kaavassa on määräys, jolla ohjataan ja rajoitetaan liike- ja toimistotilojen sijoittumista osalle rakennuksen ensimmäistä kerrosta. Rakennukseen ei ole asemakaavassa kohdistettu suojelumääräyksiä. 3. HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Hankesuunnitelman tavoitteena on selvittää kiinteistön LVI- ja sähkötekniikan peruskorjausmenetelmiä ja niiden vaihtoehtoja ja siten luoda suuntaviivat ja yleisohje varsinaiselle toteutussuunnittelulle. Painopiste on vesijohtojen ja viemäreiden uusimisessa, koska ko. järjestelmien korjaus sekä korjauksen edellyttämät rakennustekniset työt ovat putkiremontin olennaisin ja keskeisin osuus. Yleisesti puhutaan putkiremontista, mutta korjaustoimenpiteet ulotetaan yleensä koskemaan myös ilmanvaihtoa, lämmitysjärjestelmää, rakennustekniikkaa ja sähkötöitä niiltä osin kuin on tarkoituksenmukaista tehdä putkiremontin yhteydessä. Samalla on hyvä tarkastella rakennusta kokonaisuutena ja arvioida tulisiko tulevan putkiremontin suunnittelun yhteydessä selvittää myös eri tilojen ja tilaryhmien käytön tehostamista, esim. kellarin osalta. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 6 (24) Uusittavien rakenteiden ja teknisten järjestelmien elinkaaritavoite on vähintään 40-50 vuotta. Suunnittelussa on syytä huomioida se, että korjaustoimenpiteiden tavoiteltu käyttöikä olisi kaikkien uusittavien tai korjattavien järjestelmien osalta keskenään yhtenevä. 4. KIINTEISTÖN KORJAUSHISTORIA, TUTKIMUKSET, TARVITTAVAT SELVITYKSET 4.1 Korjaushistoria Kiinteistöissä on sen valmistumisen jälkeen tehty seuraavia korjaus- tai muutostöitä: 1962 Putkistokorjauksia 1970 Ikkunat 1985 Kaukolämpölaitteisto 1987 Sähkönousut 2000 Tuuletusparvekkeet 2002 Vesikatto ja ullakko 2006 Ikkunat 2006-2007 Julkisivujen kunnostus 4.2 Aiemmat kuntoarviot, tutkimukset ja kartoitukset Rakennuksesta on tehty putkistojen kuntotutkimus 2011. Osakas- / asukaskysely on pidetty osana hankesuunnittelua keväällä 2013. 4.3 Kiinteistökierros ja ajantasapiirustukset Hankesuunnitelman laatijat ovat suorittaneet vuoden 2013 aikana kiinteistökierroksen, jonka yhteydessä kartoitettiin kaikki yleiset tilat (kellari, porrashuoneet, ullakko) sekä valtaosa asunnoista ja liiketiloista sekä niihin liittyvät tekniset järjestelmät ja linjasaneerauksen kannalta olennaiset rakenteet. Em. kiinteistökierroksen pohjalta on laadittu myös ns. ajantasapiirustukset kaikista kerroksista sähköiseen muotoon. Laaditut ajantasapiirustukset ovat pohjana tulevalle linjasaneerauksen toteutussuunnittelulle. Sen lisäksi niitä voidaan hyödyntää myös kaikessa muussa kiinteistöön tai asuntoihin kohdistuvassa suunnittelutyössä. 4.4 Tarvittavat selvitykset Hormikartoitus Haitta-ainekartoitus Rakennusajankohtana käytettiin yleisesti nykyään kiellettyjä rakennusmateriaaleja kuten kreosoottia ja asbestia. Kyseisiä aineita löytynee todennäköisesti myös tästä rakennuksesta. Siksi ennen rakenteisiin kohdistuvia purkutöitä on teetettävä ns. haitta-ainekartoitus. Asbestipitoisten rakenteiden purkaminen on luvanvaraista työtä ja sallittu vain hyväksytyille purku-urakoitsijoille. Asbestipöly läpäisee tavalliset hengityssuojaimet ja suodattimet, joten niiltä on mahdoton suojautua ilman asianmukaisia suojauksia. Haitta-ainekartoitusraportin tulokset on huomioitava toteutussuunnittelussa purku- ja korjaustöiden osalta. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 7 (24) 5. LVI-TEKNIIKKA JA SEN KORJAUSVAIHTOEHDOT 5.1 Vesijohtojärjestelmä 5.1.1 Vesijohtojärjestelmän nykytilanne Kiinteistön käyttövesijärjestelmät ovat pääosin alkuperäisiä. Asuntosaneerauksien ja korjaustöiden yhteydessä on vähäisiä putkiosuuksia uusittu. Alkuperäiset kylmävesiputket on sinkittyä terästä ja lämminvesijohdot kupariputkia. LVV-kuntotutkimuksen yhteydessä (v. 2011) on todettu putkistoille jäljellä olevaksi käyttöiäksi 5-10 vuotta. Kuva 1. Sinkkikadon aiheuttamaa syöpymää kupariputkessa. Kuva 2. WC-tiloissa nykyiset nousuputket ovat esillä ja eristämättä. Kuva 3. WC:n ylävesisäiliö, nousuputket esillä. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 8 (24) Kuva 4. Nousuputket esillä, myös vanha kaasuputki. 5.1.2 Vesijohtojärjestelmän saneerauslaajuus ja korjausvaihtoehdot Kaikki kiinteistön vesiputket (KV, LV, LVK) uusitaan, koska putkistot ovat elinkaarensa lopussa. Runkovesijohdot sijoitetaan näkyviin rakennuksen kellarikerrokseen. Vesijohtojen reititys voidaan muuttaa siten että nykyinen putkisto voi olla saneerauksen aikana mahdollisimman pitkään käytössä ja hoitaa niiden asuntojen vesihuoltoa jotka eivät vielä ole saneeraustoimenpiteiden alla. Pohja- ja nousuvesijohdot tehdään kupariputkista. Uudet vesijohtonousut ehdotetaan sijoitettavaksi porrashuoneisiin. Tällöin säästetään uusien eristettyjen vesijohtojen tilantarve pienistä kylpyhuonetiloista. Lisäksi saadaan asuntokohtaiset vesimittarit sijoitettua porrashuoneen alakattoon, jolloin ne ovat luettavissa ja huollettavissa asuntoihin menemättä. Uudet määräykset edellyttävät myös linjasaneerauskohteissa asuntokohtaisten vesimittarien asennusta. Putkinousuista tuodaan vesijohdot kunkin asunnon kylpyhuoneiden alakattoihin. Putkitukset edellyttävät eteistiloihin alakattojen tai kotelointien rakentamista. Keittiökalusteelle putket tuodaan joko alakatossa, koteloimalla tai lattiarakenteessa kylpyhuoneen alakatosta keittiön alakaapistoon. Kellarikerroksiin asennetaan putkinousukohtaiset sulkuventtiilit ja asuntoihin huoneistokohtaiset kylmän- ja lämpimänveden sulkuventtiilit. Kylpyhuoneiden alakattoihin asennetaan kylmän- ja kuumanvedenjakotukit, joista lähtee vesikalusteiden muoviset kytkentäputket keittiön ja kylpyhuoneen kalusteille. Kytkentäputket asennetaan seinärakenteen sisään suojaputkiin vuotojen esiintulo ja vaihdettavuus huomioon ottaen. Jos rakenneteknisistä syistä todetaan joissakin kohdin kytkentävesijohtojen piiloasennus mahdottomaksi, toteutetaan kyseiset putkiosuudet pinta-asennuksena kromatuilla kupariputkilla. Kaikki vesikalusteet uusitaan. Mahdollisten putkivuotojen ilmitulo varmistetaan asentamalla putkinousuhormeihin kerroskohtaiset vuodonilmaisimet sekä astianpesukoneiden alle vuotokaukalot. Asunnoissa ei vesiputkiliitoksia saa asentaa rakenteiden sisään. Helsingin veden verkostoon liitetty tonttivesijohto uusitaan. 5.2 Viemärijärjestelmä 5.2.1 Viemärijärjestelmän nykytilanne Kiinteistön viemärit ovat pääosin alkuperäisiä. Alkuperäinen saostusjärjestelmä on poistettu käytöstä ja asuntosaneerauksien ja korjaustöiden yhteydessä on vähäisiä viemäriosuuksia uusittu. Alkuperäiset viemärit ovat valurautaa (ullakolla on kaikki tuuletusviemärit uusittu muoviputkiksi). LVV-kuntotutkimuksen yhteydessä (v. 2011) on todettu putkistoille jäljellä olevaksi käyttöiäksi 5-10 vuotta. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 9 (24) Kuva 5. Ullakolla olevissa uusituissa tuuletusviemäreissä on tarvetta tehdä korjauksia kaatoon, kannakointiin ja eristykseen. 5.2.2 Viemärijärjestelmän saneerauslaajuus ja korjausvaihtoehdot Kaikki kiinteistön viemäriputket uusitaan, koska viemärinousuputkien sekä vesikalusteiden paikkaa joudutaan muuttamaan nykyisestä tilojen toimivuuden varmistamiseksi. Myös kaikkien märkätilojen vedeneristysten uusimisen johdosta viemäreiden pinnoitus- tai sukitussaneeraukset eivät ole teknisesti mielekkäitä. Ainoastaan pohjaviemäriosuudet, joiden uusiminen aiheuttaa suuria rakennusteknisiä töiltä, voidaan katsoa mielekkääksi sukittaa. Pohjaviemärit sijoitetaan näkyviin rakennuksen kellarikerrokseen pääosin olemassa olevia reittejä noudattaen. Viemärimateriaalina kellaritiloissa ja asuntojen alakatoissa on valurauta, ja lattiavaluissa sekä maassa muovi. Välipohjarakenteessa materiaalina voi olla joko valurauta tai muovi, kunhan huomioidaan äänitekniset vaatimukset. Viemärinousut uusitaan osittain olemassa olevien nousuputkien paikoille ja osittain uusiin paikkoihin kylpyhuone- ja keittiötiloihin tai niiden läheisyyteen. Uudet nousuviemärit koteloidaan. Viemärinousujen määrää pyritään vähentämään, jos se lattiarakenteet huomioiden on mahdollista. Kylpyhuoneet sekä WC-tilat varustetaan uusilla lattiakaivoilla. Kylpyhuoneiden viemäröinnit pyritään asentamaan välipohjarakenteeseen. Jos viemäreitä asennetaan alemman kerroksen alakattotilaan, ne tehdään valuraudasta ja äänieristetään. Ullakkokerroksen uusittuihin tuuletusviemäreihin tehdään joitakin kaatokorjauksia ja kannakelisäyksiä. Myös lämmöneristeiden asennus ja jäätymisenestojen asennus vesikatolle putkien päihin on suositeltavaa. Helsingin veden verkostoon liitetty tonttiviemäri uusitaan. 5.3 Lämmitysjärjestelmä 5.3.1 Lämmitysjärjestelmän nykytilanne Kiinteistössä on toiminnassa oleva kaukolämpöverkkoon liitetty vesikiertoinen keskuslämmitysjärjestelmä, ja lämmitettävät tilat on varustettu lämpöpattereilla. Lämpöputkitukset sijaitsevat pääosin näkyvissä kellaritiloissa ja asuinhuoneissa. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 10 (24) Kuva 6. Vanha patteriventtiili.. 5.3.2 Lämmitysjärjestelmän saneerauslaajuus ja korjausvaihtoehdot Kaukolämpölaitteisto uusitaan (nykyinen 28 vuotta vanha). Lämpöputket jätetään pääosin ennalleen (kuivissa tiloissa lämpöputkien elinkaaren pituus voi olla yhtä pitkä kuin rakennuksenkin). Märkätilojen yhteydessä olevat lämpöputket puretaan ja kylpyhuoneisiin asennetaan sähkötoimiset kuivaustelineet ja sähköinen lattialämmitys. Koska kylpyhuonetilat ovat pieniä ja lämpimänkiertoveden minimilämpötila koko verkoston alueella on oltava +55 ºC, ei ole suositeltavaa asentaa lämpimään käyttöveteen liitettyä kuivaustelinettä ylilämmön välttämiseksi. Jos varsinaisessa toteutussuunnittelussa kuitenkin päätetään lämpöverkkoon kytkettyjen pattereiden asennuksesta märkätiloihin, rakennetaan niille uudet nousuputket kytkentäputkineen. Myös purkutöiden yhteydessä havaittavat huonokuntoiset putkiosuudet uusitaan. Lämpöpatterit jätetään ennalleen. Patteriventtiilit uusitaan (suuri osa vanhoja käsikäyttöisiä venttiilejä ilman termostaattia). Linjasäätö- ja sulkuventtiilit kellarikerroksessa uusitaan. Linjasäätö- ja patteriventtiileille lasketaan esisäätöarvot ja koko lämpöverkosto tasapainotetaan. Lämmönvaihtimen ja venttiileiden uusinta voidaan teettää myös erillistyönä ja linjasaneeraustöistä poikkeavana ajankohtana, joten niistä pyydetään urakkakyselyn yhteydessä erillishinta. Asbestipitoiset putkieristeet korvataan villaeristeillä. Kaukolämpöputkien osalta eristeiden uusimisesta sovitaan Helsingin energian kanssa. 5.4 Ilmanvaihtojärjestelmä 5.4.1 Ilmanvaihtojärjestelmän nykytilanne Rakennuksessa on painovoimaisen ilmanvaihto. Katutason liiketila (teatteri) on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmajärjestelmällä. Poistoilmahormit ovat rakennusaineisia ja sijaitsevat keittiö- ja kylpyhuonetilojen yhteydessä. Asunnoissa on runsaasti vääräntyyppisiä poistoilmaventtiileitä sekä useita kiinteästi hormiin kanavoituja liesituulettimia. Olohuoneissa ja makuuhuoneissa ikkunakarmit on varustettu korvausilmaventtiilein. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 11 (24) 5.4.2 Ilmanvaihtojärjestelmän saneerauslaajuus ja korjausvaihtoehdot Painovoimainen poistoilmanvaihto kiinteistössä säilytetään. Yksittäisiä tiloja (esim. saunaosasto) voidaan varustaa koneellisella ilmanvaihdolla. Myös koko kiinteistön varustamista koneellisella ilmanvaihdolla voidaan varsinaisen suunnittelun aikana tutkia mutta uusien määräyksien vaade lämmön talteenotosta (45 % ilman lämmittämiseen käytetystä energiasta) tekee koneellisen ilmanvaihdon järjestämisen hankalaksi. Kaikki poistoilmaventtiilit uusitaan painovoimaisen ilmanvaihdon venttiileillä. Kylpyhuoneiden poistoilmaventtiilit kanavoidaan alakattopintaan. Kylpyhuoneiden oviin tehdään tarvittavat siirtoilmaraot kynnysrakenteella. Poistoilmahormeihin kytketyt liesipuhaltimet irrotetaan purkutöiden yhteydessä ja keittiöihin asennetaan painovoimaiselle poistoilmanvaihdolle tarkoitetut poistoilmaventtiilit. Kiertoilmatyyppiset liesituulettimet voidaan jättää. Ilmahormeihin tehdään hormikartoituksessa ilmi tulevien vikojen korjaustoimenpiteitä. Mm. hormiliittymiä korjataan siten että samaan hormiin ei saneerauksen jälkeen ole kytketty eri asuntojen tiloja. Hormiston sukitus, massaus tai putkituskorjauksia tehdään tarvittaessa (painovoimaisen hormin tiiveysvaade on pienempi kuin koneellisen ilmanvaihdon). Kaikki ilmanvaihtohormit nuohotaan remontin päätteeksi. 5.5 Salaojat ja sadevesiviemärit 5.5.1 Salaojien ja sadevesiviemäröinnin nykytilanne Rakennuksen kellarista ei löydetty tarkastusluukkuja salaojajärjestelmälle. Hyvin todennäköisesti kiinteistössä ei ole lainkaan salaojajärjestelmää, tai se on jätetty kokonaan lattian alle, jolloin sen löytäminen on haasteellista. Pääsääntöisesti tämän ikäisten rakennusten alapohjaa ei ole salaojitettu. Kellarista ei löytynyt pohjavesien aiheuttamiin vaurioihin tai haittoihin viittaavia merkkejä. Vesikaton sadevedet johdetaan katolta syöksytorvien kautta katualueella oleviin sadevesikaivoihin. Katualueen vedet ohjataan kallistetuin asfalttipinnoin poispäin rakennuksesta kohti sadevesikaivoja. Kadulla on erikseen tehty urat asfaltissa syöksytorvien kohdalla veden poisjohtamista varten. 5.5.2 Salaojien ja sadevesiviemäröinnin korjausvaihtoehdot Rakennus sijaitsee lähellä kalliopintaa, ja pohjaveden pinta ei oletettavasti ole lähellä rakennuksen alapohjaa. Tästä johtuen ei puuttuvan salaojajärjestelmän takia tarvitse tehdä toimenpiteitä. Alapohjarakenteita avattaessa on kuitenkin tärkeää tehdä täytöt tiivistetyllä murskeella veden kapillaarisen nousun estämiseksi. Sadevesijärjestelmässä ei havaittu välttämättömiä korjaustarpeita, mutta kaivuutöiden yhteydessä on huomioitava asfaltin paikkaus sillä tavoin, että hulevedet ohjataan yhä poispäin rakennuksesta kohti sadevesiviemäreitä. Syöksytorviin asennetaan lämmityskaapelit estämään syöksytorvien jäätyminen pakkaskaudella. 6. SÄHKÖ- JA TELEJÄRJESTELMÄT JA NIIDEN KORJAUSVAIHTOEHDOT 6.1 Sähköjärjestelmä 6.1.1 Sähköjärjestelmän nykytilanne Sähköliittymä Nykyiset liittymän pääsulakkeet ovat kooltaan 200A ja riittävät 138kW sähkötehoon. Sähkönmittaus ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 12 (24) Kiinteistön nykyiset mittaukset jakautuvat seuraavasti: kiinteistöosan päämittaus asuntokohtaiset mittaukset liiketilakohtaiset mittaukset Kiinteistön päämittari sijaitsee nykyisessä kiinteistökeskuksessa pääkeskushuoneessa. Mittarit ovat nykyaikaisia kaukoluennalla varustettuja. Asuntokohtaiset mittaukset sijaitsevat porraskohtaisissa mittauskeskuksissa kellarissa ja ullakolla. Mittaukset (nousut) ovat 1-vaiheisia. Liiketilojen mittaukset sijaitsevat pääkeskuksessa pääkeskushuoneessa Kaapelihyllyt ja ripustuskiskot Rakennuksen kellariin ja ullakolle on asennettu kaapelihyllyjä. Hyllyt ovat hyväkuntoisia. Kuva 7. Kaapelihylly. Johtokanavat ja sähkölistat Ei asennuksia. Alaslasketut katot ja koteloinnit Porrashuoneiden kattoihin on rakennettu alaslaskut johtoteiksi. Putkitukset Nousujohdot huoneistoihin on putkitettu porrashuoneen seinään pystyosuudella ja alaslasketun katon yläpuolelle vaakaosuudella. Porrashuoneiden johdotukset on putkitettu seiniin ja alaslasketun katon yläpuolelle. Asuntojen alkuperäiset johdotukset on putkitettu seiniin ja välipohjaan. Myöhemmin tehdyt johtolisäykset on asennettu pääsääntöisesti pinta-asennuksena. Maadoitukset Rakennuksessa ei ole varsinaista maadoituselektrodia. Päämaadoituskiskoon on yhdistetty johtavat putkistot suoraan sekä paikallisten maadoituskiskojen välityksellä. Rakennusten nykyinen maadoitusjärjestelmä on riittämätön eikä se vastaa nykyajan standardeja ja määräyksiä. Talojohto Kiinteistön nykyinen liittymiskaapeli on AXCMK 3x185+57. Silmämääräisesti arvioiden kaapeli on hyväkuntoinen, mutta sen sisäinen kunto (eristysvastus, rakenne) on arvoitus. Pää- ja nousujohdot Nykyiset kiinteistön pää- ja nousujohdot ovat 4-johdin järjestelmän mukaisia. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 13 (24) Kuva 8. Pää- ja kiinteistökeskus. Keskukset Kiinteistön nykyinen pää- ja kiinteistökeskus ovat hyväkuntoisia, tulppasulake- ja kahvasulakelähdöin varustettuja kehikkokeskuksia. Keskukset ovat 4-johdin järjestelmän mukaan rakennettuja. Muut kiinteistökeskukset lämmönjakohuoneessa ja pesutuvassa ovat 4-johdin järjestelmän mukaisia rakenteeltaan koteloituja. Ullakon kiinteistökeskus on äskettäin uusittu 5johdinjärjestelmän mukainen, hyväkuntoinen ja rakenteeltaan koteloitu. Kiinteistön nykyiset mittauskeskukset ovat hyväkuntoisia, tulppasulakelähdöin varustettuja kehikkokeskuksia. Mittauslähdöt ovat 1-vaihelähtöjä. Keskukset ovat 4-johdin järjestelmän mukaan rakennettuja. Asuntojen nykyiset ryhmäkeskukset ovat rakenteeltaan kehikkokeskuksia, 1 vaiheisia ja varustettu tulppasulakkein. Varasulakkeita ja laajennusvaraa ei ole. Kuva 9. Asunnon ryhmäkeskus. Kiinteistön yhteis- ja tekniikkatilojen sähköasennuskalusteet ja ryhmäjohdot Kiinteistön sähköasennuskalusteita on vuosikymmenien aikana vaihdettu. Useita eri tuoteperheitä ja aikakausia on rinnan. Kiinteistön ryhmäjohdot ovat osin 4- ja 5-johdin järjestelmän mukaisia. Asuntojen sähköasennuskalusteet ja ryhmäjohdot Asuntojen liedet ovat 1-vaiheisia. Pistorasioita on niukasti ja erityisesti keittiössä niiden kuormitettavuus on heikko. Keittiön pistorasiat ovat maadoitettuja. Muissa tiloissa pistorasiat ovat maadoittamattomia (0-luokka). ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 14 (24) LVI-laitteiden sähköistys Kaukolämmön liitäntäkeskus on käyttöiältään 28 vuotta. Asuntokohtaista käyttövedenmittausta ei ole. Kiinteistöhälytykset Kiinteistössä on hälytyskeskus, johon on liitetty LVI-hälytyksiä lämmönjakohuoneesta. Hälytyskeskus on rakenteeltaan vanhentunut eikä sitä ei ole varustettu hälytyksen siirrolla. Kuva 10. Lämmönjakohuoneen jako- ja hälytyskeskus. Valaistusjärjestelmät Kellarikäytävät ovat hämärästi valaistuja. Osa valaisimista oli toimimattomia. Porrasvalaisimet ovat kunnoltaan tyydyttäviä mutta valotehokkuudeltaan heikkoja. Käytössä oli kahta eri tuoteperhettä. Ullakon valaisimet ovat äskettäin uusittuja kunnoltaan erittäin hyviä loisteputkivalaisimia. Ulkovalaisimia on sijoitettu molempien porrashuoneiden kadunpuoleisille ulko-oville. Kunnoltaan valaisimet ovat tyydyttäviä. Sisäpihalle on asennettu yksi valaisin. Sisäpihan valaistustaso on heikko. Kuva 11. Ullakon mittauskeskus. 6.1.2 Sähköjärjestelmän korjausvaihtoehdot Sähköliittymä Tarkistetaan liittymän tehonsiirtokyvyn riittävyys. Liittymiskaapeli uusitaan. Varataan riittävä liittymisjohtokoko myös tulevaisuuden kasvutarpeita ennakoiden (minimissään varausputki). Sähkönmittaus Kiinteistön mittaus uudistetaan saneerauksen yhteydessä. Kiinteistön kulutus mitataan kaukoluettavalla kiinteistömittarilla. Jälkimittareiksi asennetaan tarvittaessa kompakteja ns. modulimittareita. Koska asuntojen nousut muutetaan TN-S järjestelmän mukaisiksi 3-vaiheisiksi, mittarointi uudistetaan samalla. Sähkö mitataan asunnoittain, mittarit asennetaan keskitetysti porraskohtaisiin mittauskeskuksiin kellariin ja ullakolle. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 15 (24) Kaapelihyllyt ja ripustuskiskot Tulevassa saneerauksessa rakennetaan kellariin ja ullakkokerrokseen riittävät kaapelitiet nousu-, ryhmä- ja telekaapeleita sekä myöhempiä lisäyksiä varten. Uudet sähköhyllyt ja kiskot ovat maalattuja ja teräsrakenteisia joissa kulmaosat ja suunnanmuutokset ovat tehdasvalmisteisia. Johtokanavat ja sähkölistat Seinien roiloamista pyritään välttämään. Reittipuutteet korvataan erilaisilla tiloihin soveltuvilla sähkölista ja asennuskanavilla. Asennuksessa käytetään päädyissä, jatkoksissa ja kulmissa tehdasvalmiita osia siistin lopputuloksen aikaansaamiseksi. Lisäksi käytetään asuntojen nousukuiluina rakennusaineisia johtokanavia. Läpivientien ääni- ja paloeristyksiin kiinnitetään huomiota. Alaslaskut ja koteloinnit asunnoissa Tarvittaessa asuntojen kattoihin tehdään pienet alaslaskut tai koteloinnit sähköjohtojen piiloon saamiseksi. Maadoitukset Rakennukseen tehdään uusi nykymääräykset (SFS-6000) täyttävä maadoitusjärjestelmä. Talojohto Liittymisjohto uusitaan. Pää- ja nousujohdot Johdot uusitaan ja mitoitetaan voimassaolevien määräysten mukaan ja rakennetaan 5johtimisiksi (TN-S-järjestelmä). Keskukset Kiinteistökeskukset uudistetaan seuraavasti: Pääkeskus uusitaan vastaamaan nykyaikaista rakennetta (5-johdinjärjestelmä). Keskuksessa huomioidaan riittävä laajennusvara (25 %) Pääkeskuksessa huomioidaan myöskin mahdollinen tuleva tehonlisäys Kiinteistökeskus uusitaan vastaamaan nykyaikaista rakennetta (5-johdinjärjestelmä). Kiinteistökeskuksessa huomioidaan tarvittavat vikavirtasuojat, jälkimittaukset, KLmittaus yms. asiat. Ullakon nykyiseen jakokeskukseen lisätään vikavirtasuojat ullakkoasennusten suojaamiseksi Mittauskeskukset uusitaan vastaamaan nykyaikaista rakennetta (5-johdinjärjestelmä) sekä varustetaan 3-vaiheisilla lähdöillä. Lämmönjakohuoneeseen asennetaan uusi ryhmäkeskus, jossa on vikavirtasuojatut pistorasiat 1x16A, ja 3x16A. Samasta keskuksesta sähkönsyöttö myös lämmönjakopaketille. Asuntojen ryhmäkeskukset uusitaan seuraavasti: Nousujohdot uusitaan 3-vaiheisiksi, joten ryhmäkeskuksen on myös oltava 3-vaiheinen rakenteeltaan. Myös märkätilojen suojaamiseksi tarvitaan lisätilaa vikavirtasuojakytkimille. Lisäksi tarvitaan sulakelähtöjä uusille ryhmäjohdoille. Asuntojen ryhmäkeskukset hankitaan yhdistettynä IT-keskuksena tai IT-osa ja ryhmäkeskus voivat olla erillisinä ja ne voidaan sijoittaa eri paikkoihin. Keskuksissa käytetään johdonsuoja-automaatteja ja keskukset varustetaan vikavirtasuojakytkimin Kiinteistön yhteis- ja tekniikkatilojen sähköasennuskalusteet ja ryhmäjohdot Kohteen yhteis- ja tekniikkatilojen sähköasennuskalusteet uusitaan (lukuun ottamatta ullakon kalusteita). Rasiakalusteina käytetään vakiomallisia tuotteita. Kohteen yhteis- ja tekniikkatilojen ryhmäjohdot uusitaan lukuun ottamatta äskettäin saneerattuja 5-johdinjärjestelmän kaapeleita ullakolla. Asuntojen sähköasennuskalusteet ja ryhmäjohdot Keittiöihin asennetaan pistorasia ja ryhmäjohto (3x2,5S) astianpesukonetta varten ja ryhmäjohtovaraus (5x2,5S) mahdollista keittiösaneerausta varten. Ryhmäjohtovarauksesta ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 16 (24) johdotetaan 2 kpl 2-osaisia pistorasioita ja työtasovalaisin. Jokaisessa asunnossa varmistetaan että keittiössä on pistorasia jääkaappia varten. Lisäksi liesijohto uusitaan 3-vaiheiseksi. Kylpyhuoneisiin asennetaan vikavirtasuojatut 2-osaiset pistorasiat. Mahdolliset pistorasiat pyykinpesukonetta ja kuivausrumpua varten asennetaan osakkaan erillishankintana vain sellaisiin kylpyhuoneisiin, joihin ko. koneet luontevasti ja sähköturvamääräykset huomioon ottaen mahtuvat. Peilivalaisin uusitaan loisteputkella tai LED-valonlähteellä varustetuksi ja kattoon asennetaan valaisin. Lattiaan suunnitellaan sähköinen mukavuuslattialämmitys varustettuna ohjelmoitavalla termostaatilla. Varauksena asennetaan rasia sähkötoimiselle rättipatterille. Rättipatteri on osakashankinta osakkaan omalla kustannuksella. Asuntojen nykyiset kangaspäällysteiset ryhmäjohdot uusitaan 5-johdinjärjestelmän mukaisiksi. Nykyiset rasiakojeet ja kannet uusitaan. Asennus suojataan vikavirtasuojakytkimellä. Kustakin asuntotyypistä laaditaan piirustukset, joilla urakoitsijalta pyydetään yksikköhinta asuntotyypeittäin asunnon sähkösaneerauksesta. Sähkölämmitysjärjestelmät Syöksytorviin ja räystäskouruihin suunnitellaan sulanapitolämmitysjärjestelmä. LVI-laitteiden sähköistys Kaukolämmön liitäntäkeskus säilytetään. Kiinteistöön rakennetaan sähköinen kaukoluettava asuntokohtainen käyttövedenmittaus. Kiinteistöhälytykset Kiinteistöön hankitaan uusi gsm-modeemilla varustettu hälytyskeskus, johon kootaan kaikki kiinteistön LVI-tekniset hälytykset. Hälytykset siirretään tekstiviestinä haluttuun puhelinnumeroon (esim. huoltoyhtiö). Hälytyskeskuksena voi toimia lämmönsäätöjärjestelmän ohjauskeskus. Valaistusjärjestelmät Ulkovalaisimet uusitaan. Takapihalle lisätään valaisimia valaistuksen parantamiseksi. Porrashuoneisiin asennetaan uudet Led-valaisimet. Tutkitaan mahdollisuus liiketunnistinohjaukselle. Teknisiin tiloihin ja kellarikäytävään asennetaan nykyaikaisilla valonlähteillä varustetut valaisimet, joiden ohjaus kytkimillä tai liiketunnistimella tilasta riippuen. 6.2 Telejärjestelmä 6.2.1 Telejärjestelmän nykytilanne Puhelinliitynnät Kiinteistö on liitetty Elisa Oyj:n puhelinverkkoon. Puhelinliittymiskaapeli on armeerattua rakennetta. ATK-, viihde-, ym. palveluliitynnät Kiinteistö on liitetty Elisa Oyj:n kuituverkkoon. Radio- ja TV-liitynnät Kiinteistö on liittyneenä DNA-WELHO:n kaapelitelevisioverkkoon. Antennijärjestelmä Nykyinen antenniverkko on tähtiverkko. Kellarin päävahvistimelta on kaapeloitu yhteys neljään tähtipisteeseen, joista on kaapeloitu AJCS 75-5 jokaiseen huoneistoon. Kellarissa on 1.-3.kerrosten tähtipisteet (2kpl) ja ullakolla on 4.-6.-kerrosten tähtipisteet (2kpl). Yhteys tähtipisteeltä huoneistoon on kaapeloitu suoraan antennipisteelle ilman huoneistokohtaista haaroitinta. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 17 (24) Puhelinjärjestelmä Asuntokohtainen puhelinyhteys on tehty MHS-kaapelein. Jokainen huoneisto on kaapeloitu JM20 putkeen porrashuoneen katossa olevasta nousurasiasta. Muuta tieto-liikennekaapelointia ei huoneistoihin ole asennettu. Lukitus Kiinteistössä on asennettuna sähköinen lukitusjärjestelmä, joka toimii porraskohtaisesti ulkoovelle asennetulta koodipainikkeistolta. Palovaroitin Ullakolle on asennettu osoitteeton palovaroitinjärjestelmä (Fisec Oy, SL-100). Järjestelmä on kohtalaisen uusi ja hyväkuntoinen. Kellaritiloissa ja porrashuoneissa on käytöstä poistettuja ilmaisinkantoja ilman varsinaista ilmaisinta. Järjestelmä on dokumentoimaton. Huoneistokohtaiset varoittimet puuttuvat hyvin useista asunnoista. 6.2.2 Telejärjestelmän korjausvaihtoehdot Puhelinliitynnät Tarvittaessa puhelinliittymiskaapeli uusitaan. Puhelinjärjestelmä Uusi asuntokohtainen puhelinnousu- ja sisäverkko rakennetaan yleiskaapelointina (Cat 6 tai 6A). Puhelinpistorasioina käytetään RJ 45-rasialiittimin varustettuja rasioita. Jokaiseen asuntoon kaapeloidaan taloyhtiön päätöksen mukainen määrä puhelinpisteitä kiinteistöyhtiön kustannuksella. Osakas voi tilata lisäpisteitä lisähintaan urakoitsijalta. ATK-, viihde-, ym. palveluliitynnät Selvitetään operaattorien tarjonnat erilaisista vaihtoehdoista. Selvityksen perusteella tehdään päätös mahdollisen kuituliittymän rakentamiseksi kiinteistöön. Minimissään asennetaan varausputki ja reitti kiinteistön talojakamosta tontin rajalle. Radio- ja TV-liitynnät DNA-WELHO:n kaapelitelevisioverkon liittymä säilytetään. Yleiskaapelointijärjestelmä Asuntokohtainen Data-nousu ja -sisäverkko rakennetaan yleiskaapelointina (Cat 6 tai 6A). Pistorasioina käytetään RJ 45-rasialiittimiä. Jokaiseen asuntoon kaapeloidaan taloyhtiön päätöksen mukainen määrä data-pisteitä kiinteistöyhtiön kustannuksella. Osakas voi tilata lisäpisteitä lisähintaan urakoitsijalta. Antennijärjestelmä Antenniverkko saneerataan Tähti-2000 tasoon. Jokaiseen asuntoon tuodaan antenninousukaapeli joka päätetään 3/5-osaiselle haaroittimelle (pienet asunnot / haaroitin kolmeen, isot asunnot / haaroitin viiteen). Jokaiseen asuntoon kaapeloidaan taloyhtiön päätöksen mukainen määrä antennipisteitä taloyhtiön kustannuksella. Osakas voi tilata lisäpisteitä lisähintaan urakoitsijalta. Valokuitukaapeliverkko Kiinteistön jakamon ja huoneistojakamoiden välille asennetaan OS2 yksimuotokuitukaapeli päätettynä LCQ liittimille. Palovaroitinjärjestelmä Kiinteistön yhteis- ja tekniikkatiloihin suunnitellaan konventionaalinen palovaroitinjärjestelmä. Järjestelmästä pyydetään erillishinta urakoitsijalta. Päätös järjestelmän rakentamisesta tehdään myöhemmin. Ullakon nykyinen palovaroitinjärjestelmä säilytetään. Asuntokohtaisen varoittimen hankinta on osakkaan omalla kustannuksella. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 18 (24) Ovipuhelin ja -lukitusjärjestelmä Porrashuoneiden ulko-ovien nykyiset koodilukot säilytetään. Koodilukkojen syöttökaapelit uusitaan. 7. MÄRKÄTILAT (KPH:t, WC:t) JA KEITTIÖT JA NIIDEN KORJAUSVAIHTOEHDOT 7.1 Kylpyhuoneet ja WC:t 7.1.1 Kylpyhuoneet ja WC:t, nykytilanne Alunperin asuinhuoneistoissa on ollut vain pelkkä pieni WC-tila ilman pesuallasta. Vuosien myötä ko. tilaa on laajennettu lähinnä viereiseen komeroon, jolloin siihen on saatu mahdutettua wc-istuimen lisäksi myös suihku ja pesuallas. Em. laajennus on tavalla tai toisella toteutettu kaikissa huoneistoissa. Useimmissa tapauksissa tila on kuitenkin laajennettunakin niin pieni, ettei sinne mahdu pesukonetta. Kapeimmillaan tilan leveys on vain n. 70 cm. Märkätilojen väliseinät ovat osin tiiltä, osin luginomassaa (ns. kananpaskaseinä). Niiden kokonaispaksuus on paikoin vain n. 70 mm, jonka vuoksi uusien vesijohdot jouduttaneen tekemään pinta-asennuksena. Uppoasennuksen mahdollisuus ja tekniset ratkaisut tulee kuitenkin selvittää toteutussuunnittelun yhteydessä. Laajennettujen märkätilojen seinärakenteista on osa tehty levyrakenteisina. 7.1.2 Kylpyhuoneet ja WC:t, korjausvaihtoehdot Märkätilat tulee remontoida putkistosaneerauksen yhteydessä siten, että vedeneristeet ja pintamateriaalit uusitaan kauttaaltaan, jolloin uudet vedeneristeet täyttävät tämän päivän vaatimustason. Vedeneristys tehdään sertifioidulla siveltävällä vedeneristysmassalla. Levyrakenteiset seinät on suositeltavaa uusia kiviaineisiksi (harkko). Jos seinät halutaan kuitenkin toteuttaa kevytrakenteisina, tulisi ne tehdä märkätilaan tarkoitetulla sementtipohjaisella rakennuslevyllä harkkosokkelin päälle. Molemmissa em. korjausvaihtoehdoissa nykyiset levyrakenteiset seinät joudutaan purkamaan. Koska lattiarakenne joudutaan viemäritöiden vuoksi joka tapauksessa avaamaan, on suositeltavaa uusia märkätilan alueelta koko lattian pintarakenne sekä vanhat välipohjan täytteet (tiili- ja laastimursketta, puulastuja, turvepehkua yms.). Korvaavaksi välipohjatäytteeksi soveltuu esim. kevytbetonirouhe. Uusi pintarakenne tehtäisiin raudoitettuna betonilaattana, johon valun yhteydessä on mahdollista sijoittaa lämmityskaapelit. Ks. jäljempänä kohta 9. Koska märkätilan kattoon sijoittuisivat vähintään ko. huoneiston vesijohtojen jakotukit, mahdollisesti myös ylemmän huoneiston vaakaviemärit (ellei niitä saada sovitettua välipohjarakenteeseen), joudutaan tila varustamaan alakatolla. Alakaton korkeusasema, materiaali ja sille asetettava ääneneristysvaatimus on selvitettävä toteutussuunnitteluvaiheessa. Toteutussuunnittelun luonnosvaiheessa on suositeltavaa laatia tyyppiratkaisuja mahdollisista KPH-laajennuksista siten, että tilan toimivuus ja mitoitus saadaan optimoitua. Samalla kannattaa selvittää onko edellytyksiä pesukoneen mahduttamiselle ko. tilaan. Pesukoneliitännät suunnitellaan vain niihin kylpyhuoneisiin, joissa pesukone on ollut nykyisinkin, tai joihin se luontevasti ja sähköturvamääräykset huomioon ottaen mahtuu. Mikäli kylpyhuoneisiin sijoitetaan viemärilinjan lisäksi myös vesijohtolinjat, tulee tarvittava nousukotelo aiheuttamaan siinä määrin haasteita tila- ja kalustejärjestelylle, että toteutussuunnittelun luonnosvaiheessa on syytä huolella tutkia mahdolliset vaihtoehtoiset ratkaisutavat. Pienissä kylpyhuoneissa em. nousukoteloa ei ole mahdollista laajentaa siten, että siihen mahtuisi viemäri- ja vesijohtonousujen lisäksi myös sähkö-, antenni- ja datanousut. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 19 (24) 7.2 Keittiöt 7.2.1 Keittiöt, nykytilanne Keittiöiden kunto sekä laatu- ja varustetaso vaihtelevat huomattavasti. Yhdessäkään huoneistossa ei ole enää alkuperäisiin piirustuksiin merkittyä puuliettä, vaan ne on korvattu sähköliesillä. 7.2.2 Keittiöt, korjausvaihtoehdot Keittiökalusteiden mahdollinen uusiminen linjasaneerauksen yhteydessä jäisi osakkaan harkittavaksi ja kustannetavaksi. Ainoastaan siinä tapauksessa, että vesi- ja viemäritöiden edellyttämässä kaapistojen irrotuksessa kaluste vaurioituu, se korvattaisiin uudella vakiotyyppisellä taloyhtiön urakkaan kuuluvana. Ala- ja yläkaapiston välisen seinäpinnan ns. välitilalaatoitus on suositeltavaa sisällyttää urakkaan, koska tiskipöydän irrotuksen yhteydessä se yleensä jossain määrin vaurioituu. Samalla vältytään mahdollisten vanhojen seinähanojen poiston jälkeisiltä tulppauksilta. 8. YLEISET TILAT (KELLARI, PORRASHUONEET, ULLAKKO) JA LIIKETILAT 8.1 Kellari 8.1.1 Kellari, nykytilanne Kellari on nykyisellään jossain määrin sekava sisältäen runsaasti tiilestä muurattuja varastokoppeja, jotka pienen kokonsa vuoksi ovat heikosti hyödynnettäviä, ja ovat ehkä siksi useissa tapauksissa käyttämättömiä. Em. varastotilojen lisäksi kellarissa on teknisiä tiloja (LJH, sähköpääkeskus), polkupyörävarasto sekä maapohjainen tila, joka on itse asiassa rakennuksen ulkopuolella pihan alla. Kyseinen tila sisältää betonirakenteisen, ”bunkkerimaisen” tilan, jossa on vanhan jätevesijärjestelmän kaksiosainen lietekaukalo (poistettu käytöstä). Lisäksi kellarin toisessa päädyssä (eteläpääty) on pihatasossa olevaan talopesulaan portaan välityksellä liittyvä kuivaushuone. Kellaritilojen korkeus vaihtelee huomattavasti, mikä tuonee omat haasteensa uusille LVISasennuksille. Korkeusmuutokset johtuvat osin yläpuolisten rakenteiden vaihtelusta (esim. porrasaulojen sisääntulot) sekä kellarin lattiapinnan vaihtelusta. Oletettavasti kellarin lattia on paikoin välittömästi kallion päällä. 8.1.2 Kellari, korjausvaihtoehdot Kellarissa maanvaraista lattiaa avataan pohjaviemäreiden uusimisen edellyttämässä laajuudessa. Viemäreiden asennuksen jälkeen avatuista kohdista lattia paikataan ja pinnoitetaan. Toteutussuunnittelun yhteydessä on suositeltavaa miettiä koko kellarin totaalista saneerausta siten, että sinne sijoittuvista tiloista saadaan toimivat, siistit ja valoisat. Mikäli on tarve sijoittaa kellarin asuntojen varastokomeroita kellariin, on suositeltavaa korvata nykyiset epäkäytännölliset muuratut kopit teräsverkkorakenteisilla (Troax) komeroilla. Myös talopesulan mahdollinen sijoittaminen kokonaisuudessaan kellariin kannattaisi selvittää. Tällöin nykyisen, hieman pihatasoa alempana olevan talopesulan muutos asuinhuoneistoksi saattaisi tulla kyseeseen. Em. asuinhuoneisto voisi hyödyntää vanhaa sisäporrasta, jolloin siihen voisi liittyä omia kellaritiloja. Tällainen muutos edellyttäisi neuvotteluja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 20 (24) Edellä kohdassa 8.1.1 mainittu pihan alle sijoittuva kellaritila saattaisi olla hyödynnettävissä esim. polkupyörävarastona, jos sinne voitaisiin järjestää kulkuyhteys suoraan pihalta tarkoitukseen soveltuvaa luiskaa käyttäen. Tilaan olisi mahdollista saada päivänvaloa sopivien kattoikkunoiden myötä. Em. muutokset edellyttäisivät tarkempaa rakenneselvitystä (yläpohjan / pihakannen rakenne vedeneristeineen ?) sekä niinikään neuvotteluja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Liiketilojen alapuolella olevien kellaritilojen mahdollista yhdistämistä ko. liiketiloihin kannattanee selvittää. 8.2 Porrashuoneet 8.2.1 Porrashuoneet, nykytilanne Rakennuksessa on kaksi porrashuonetta. Seinäpinnat ovat tasoitettuja ja maalattuja. Lattiapinnat ja porrasaskelmat ovat maalattua betonia, joka paikoitellen on hieman kulunut. Kerrosauloissa on maalattu levyrakenteinen saumaton alakatto. Yleisilmeeltään porrashuoneet ovat hieman karuja ja niiden kunto on kohtuullinen. Kerrosaulat ovat väljiä ja tilavia. 8.2.2 Porrashuoneet, korjausvaihtoehdot Porrashuoneisiin ei kohdistu välitöntä teknistä korjaustarvetta. Linjasaneerauksen päätteeksi on kuitenkin suositeltavaa tehdä kaikkien seinä- ja kattopintojen huoltomaalaus. Vaihtoehtoiset ratkaisut porrasaskelmien ja lattioiden uudelleen pinnoittamiseen on myös suositeltavaa tutkia osana porrashuoneiden yleisilmeen kohottamista. Kerrosaulojen keskivaiheilla on siinä määrin väljyyttä, jotta sähkö- ja datajohtojen pystynousut sekä myös vesijohtonousut on mahdollista sijoittaa porrashuoneisiin rakennettaviin nousukoteloihin. Vaakasuuntaiset asennukset sijoittuisivat nykyisen alakaton yläpuolelle, purkamalla ja uudelleen rakentamalla alakattoa tarvittavassa laajuudessa. Nykyinen alakattorakenne (rakennuslevy ja metallirangat) on n. 7 cm ja sen yläpuolinen vapaa tila on n. 11…12 cm, joten teoriassa vesijohdot saattaisivat juuri ja juuri ko. välitilaan mahtua (tarvittaessa matalampaa ripustusrankaa käyttäen). Käytännössä suunnittelemalla mahdollinen uusi alakatto n. 5 cm nykyistä alemmaksi varmistaisi se riittävän tilan lvis-installaatioille. Kuva 12. Uusien vesijohto- ja sähkönousujen sijoitusehdotus A- ja B-porrashuoneisiin. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 21 (24) 8.3 Ullakko Koska vesikatto ja ullakko on uusittu (tulipalon jälkeen) vuonna 2002, ei niihin kohdistu korjaustai muutostarvetta. 8.4 Liiketilat Liikehuoneistojen WC-tilojen suositeltava kunnostus on pintamateriaalien ja vedeneristeen uusiminen vastaavasti kuin asuntojen märkätiloissa. Samoin ko. tiloihin asennettaisiin alakatto vesijohtojen jakotukkien (ja mahdollisten vaakaviemäreiden) alapuolelle. Ko. tiloihin ei ole tarpeen tehdä olennaisia tilamuutoksia. Toteutussuunnittelun yhteydessä on kuitenkin syytä varautua isojen liiketilojen jakamiseen pienempiin yksiköihin huomioon ottamalla sosiaalitilojen määrä ja siten tarvittavat vesi- ja viemärivaraukset. Kuten edellä kohdassa 8.1.2 todettiin, mahdollinen alapuolisten kellaritilojen yhdistäminen sisäportaan välityksellä liiketilaan kannattanee jatkosuunnittelun yhteydessä selvittää. 9. RAKENTEET JA NIIDEN ASETTAMAT RAJOITUKSET / MAHDOLLISUUDET Rakennus on rakentamisajankohtaansa nähden tyypillinen. Ulkoseinät ja kantavat sisäseinät ovat massiivisia tiiliseiniä. Välipohjat ovat teräsbetonisia alalaattapalkistoja, joiden palkkiväleissä on täytekerros ja pintarakenteet on tehty puukoolauksen varaan. Rakenteet ovat teknisesti hyväkuntoisia, eivätkä vaadi vahvistus- tai uusimistoimenpiteitä. Nykyiset viemäröinnit on asennettu alalaattapalkiston palkkiväleihin, joihin uusittavat viemärit pyritään myös asentamaan. Teräsbetoniset palkit rajaavat jonkin verran talotekniikkaasennusten paikkoja. Isoilla 100 mm viemäreillä ei voida mennä palkkien läpi, joten reitit on suositeltavaa valita palkkien suuntaisesti. Pienemmät viemärit voidaan tarvittaessa porata palkin läpi. Mikäli joudutaan tekemään palkkeihin nähden poikittaisia vaakaviemäreitä, on 100 mm viemärit tuotava välipohjan läpi ja asennettava alemman kerroksen märkätilan alakattotilaan äänieristettyinä. Mahdollisten uusien nousureittien paikat tulee valita siten, etteivät ne osu välipohjapalkkien kohdalle. Kaikki osastoivien seinärakenteiden ja välipohjien lävistykset tehdään palokatkomassoilla. Kuva 13. Rakennuksen välipohjarakenne on ns. alalaattapalkisto. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 22 (24) 10. PIHA Piha- ja katualueella tehtäisiin mahdollisten ulkopuolisten vesi-, viemäri- ja sähkötöiden / tonttiliittymien edellyttämät kaivannot ja niiden takaisin saattaminen nykytilannetta vastaavaan asuun. Mikäli päädytään edellä kohdassa 8.1.2 mainittuun pihanalaisen kellaritilan käyttöön ottoon ja sinne kulkuluiskan rakentamiseen, on suositeltavaa laatia suunnitelma koko piha-alalle. Piha-alueella olevien yhden asunnon ja talopesulan ulkoportaille on syytä laatia kunnostussuunnitelmat portaiden alaosan ”montun” sadeveden poisto huomioon ottaen. Nykyisellään em. portaissa on kunnostusta edellyttävää rapautumista. Kuvat 14-16. Näkymiä piha-alueesta. 11. HANKKEEN KULKU / AIKATAULU PP-Con Oy / Pekka Pöyhönen: ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 23 (24) 12. KUSTANNUSARVIO PP-Con Oy / Pekka Pöyhönen: As. Oy Harjutori 8 Kiinteistön Korjaukset 24.11.2013 TUTKIMUKSET Kartoitukset SUUNNITTELU JA Linjasaneeraussuunnittelu RAKENNUTTAMINEN Suunnitteluvaiheen rakennuttaminen LINJASANEERAUS Rakennusurakka Putkiurakka Sähköurakka Urakan rakennuttaminen ja valvonta Lisä- ja muutostyövaraus YHTEENSÄ 15000 15000 100000 25000 125000 1580000 680000 460000 100000 200000 3020000 3160000 3160000 13. LINJASANEERAUS OSAKKAAN / ASUKKAAN NÄKÖKULMASTA Työn aikana asuntoon ei tule, eikä asunnosta poistu vettä. Myös sähkönjakelussa on katkoksia. Työn edellyttämä piikkaus ja poraus aiheuttavat päivisin voimakasta melua. Lisäksi pöly tunkeutuu lähes kaikkialle suojaseinistä ja siivouksesta huolimatta. Asukkaat joutuvat tyhjentämään tavaransa kylpyhuoneista, keittiön kaapeista ja eteisistä sekä pienten asuntojen kyseessä ollessa osittain myös asuinhuoneista. Asumishaittaa aiheuttaa paitsi välittömästi omassa asunnossa tehtävät työt, niin myös viereisissä huoneistoissa tehtävistä töistä aiheutuva pöly- ja meluhaittaa. Em. syistä olisi suositeltavaa, että asunnoissa ei asuta työn aikana. Tämä nopeuttaisi myös urakan kestoa ja alentaisi siten urakkahintaa. Mikäli on tarpeellista, niin työn ajaksi on mahdollista järjestää asukkaille tilapäiset suihku- ja WC-tilat, esim. vuokrattavat suihku- ja WC-parakit piha-alueelle. Kellaritilojen osalta haitta asukkaille on yleensä vähäisempi. Kellarit ovat kuitenkin työaluetta yleensä koko putkiremontin ajan. Liiketiloille haittaa aiheutuu niiden WC-tilojen saneerauksesta sekä niihin osuvien nousulinjojen työstä mutta myös ympäröivästä melusta. Kellarissa tehtävien töiden osalta haitta asukkaille on yleensä vähäisempää, joskin kellarit ovat työaluetta koko putkiremontin ajan. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy AS OY HARJUTORI 8 / LINJASANEERAUS / HANKESUUNNITELMA 14. LIITTEET Liite 1. WC-KPH-esimerkki (vesijohtonousut porrashuoneessa) Liite 2: WC-KPH-esimerkki / LVI-tekniikka (vesijohtonousut porrashuoneessa) Liite 3: WC-KPH-esimerkki / Sähkötekniikka (sähkönousut porrashuoneessa) Liite 4: WC-KPH-esimerkki (vesijohtonousut kylpyhuoneessa) Liite 5: WC-KPH-esimerkki / LVI-tekniikka (vesijohtonousut kylpyhuoneessa) Liite 6 Nousuputket (vesi ja viemäri), mitoitus ja tilantarve Liite 7: Kerrospohja, esimerkki / vesi- ja viemärivedot (sekä olevien nousujen paikat) Liite 8: Ehdotus kellaritilojen käyttömahdollisuuksista; alustava kaavio Liite 8.1 – 8.8: Pohjapiirustukset / nykytila Kuvat 17 ja 18. Näkymiä kellarista. ARKKITEHDIT D4 OY / TUBULAR OY / Sähköinsinööritoimisto Poweron Oy / Insinööritoimisto RJ Heiskanen Oy 24 (24)
© Copyright 2024