Mikkelin Yhteiskoulun lukio
Mikkelin lukio Opas lukiotulokkaiden vanhemmille 2010 – 2011 Mikkelin lukion yhteystiedot Otto Mannisen katu 10 50100 Mikkeli Suorat puhelinnumerot Rehtori Jari Tuomenpuro 044 794 2775 Apulaisrehtori Pirjo Marjukka Hänninen 044 794 2890 Vararehtori Urpo Liikanen 050 311 7233 Koulusihteeri Erja Sundvall 194 2882 Koulusihteeri Ulla Väisänen 050 311 7180 Opinto-ohjaaja Hannu Huotelin 050 311 7234 Opinto-ohjaaja Matti Nissinen 050 311 7235 Yhteiskoulun kiinteistön keittiö 194 2887 Päämajankujan kiinteistön keittiö 050 311 7237 Yhteiskoulun opettajainhuone 194 2883 Päämajankujan opettajainhuone 194 2903 Erityisopettaja Heidi Piispanen 044 794 5596 Talonmies-vahtimestari Hannu Liukkonen 044 794 2888 Terveydenhoitaja Helena Salmi 044 794 4650 Telefax 194 2881 Sähköposti jari.tuomenpuro@mikkeli.fi marjukka.hanninen@mikkeli.fi urpo.liikanen@mikkeli.fi erja.sundvall@mikkeli.fi ulla.vaisanen@mikkeli.fi hannu.huotelin@mikkeli.fi matti.nissinen@mikkeli.fi Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@edu.mikkeli.fi www.mikkelinlukio.fi www.miklu.fi https://wilma.mikkeli.fi Hyvä uuden lukiolaisen huoltaja, Tähän oppaaseen on koottu monenlaista perustietoa lukio-opiskelusta; opas ei kuitenkaan ole kattava. Lukiolaiset saavat laajemman oman oppaan elokuun lopulla. Toivon, että tästä oppaasta on apua uuden lukiolaisen huoltajalle. Oppaasta on saattanut jäädä pois jotakin vanhempien kannalta oleellista. Kaikki opasta koskevat parannusehdotukset ovat tervetulleita. Parannusehdotuksia voi lähettää esimerkiksi sähköpostitse yllä olevaan osoitteeseeni. 25.8.2010 Jari Tuomenpuro rehtori Mikkelin lukio Mikkelin lukion toiminnan perusteita Miksi olemme olemassa. Mikkelin lukion tehtävät määritellään opetussuunnitelmassa seuraavasti: Opiskelija saa lukiosta vahvan yleissivistyksen, hyvät mahdollisuudet jatko-opintoihin ja aineksia oman maailmankuvansa rakentamiseen sekä itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Mikkelin lukio kasvattaa aktiivisia, vastuullisia ja kansainvälisiä tulevaisuuden rakentajia. Päivittäisessä koulutyössä kannustamme lukiolaista saavuttamaan ja ylittämään itselleen asettamansa opiskelutavoitteet. Tarjoamme haasteita lukiolaiselle, joka on erityisen etevä jollakin alalla. Autamme lukiolaista, jolla on opiskeluvaikeuksia jossakin oppiaineessa. Mikkelin lukio tarjoaa lukiolaisille monipuolisia opiskelumahdollisuuksia ja laajan kurssitarjonnan kaikilla keskeisillä lukion sisältöalueilla. Näkökulmamme ja tavoitteemme on, että kukin lukiolainen voi painottaa opintojaan taipumustensa ja mieltymystensä mukaan valitsemalla itselleen sopivan opintokokonaisuuden. Vahvuusalojamme ovat luonnontieteet, mediakasvatus, musiikki, urheiluvalmennus sekä yrittäjyys- ja tulevaisuuskasvatus. Opetussuunnitelma. Lukiossa opetuksen ja opiskelun juridisena perustana ovat lukiolain ja muun lukiolainsäädännön lisäksi Opetushallituksen laatimat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman perusteiden pohjalta on Mikkelissä laadittu paikallinen Mikkelin lukion opetussuunnitelmassa. Lukiolaisen velvollisuudet. Lukiolain mukaan lukio-opiskelijan perusvelvollisuudet ovat seuraavat: 1. opiskelijan on osallistuttava opetukseen 2. opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti 3. opiskelijan on käyttäydyttävä asiallisesti. Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen, ja opinnot on suoritettava enintään neljässä vuodessa. Lukiolain mukaan lukiolaisen opinnot tähtäävät ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Huomattava osa Mikkelin lukioon tulevista opiskelijoista haluaa jatkaa opintojaan yliopistossa tai korkeakoulussa. Tavoitteenamme onkin antaa mahdollisimman monelle opiskelijalle kolmannen asteen jatko-opinnoissa tarvittavat opiskeluvalmiudet. Tähän kytkeytyvänä tavoitteena ovat keskimääräistä paremmat tulokset kaikissa ylioppilaskirjoitusten kokeissa. Näihin päämääriin pääsemiseksi edellytämme opiskelijoiltamme: 1. hyvää opiskelumotivaatiota 2. päämäärätietoista opiskelua 3. oma-aloitteisuutta ja 4. lukion tavoitteiden mukaista toimintaa. 3 Lukio-opas 2010 - 2011 Mikkelin lukio Lukio-opintojen rakenne ja lukuvuoden rytmi Kurssit. Lukio-opinnot koostuvat kursseista, joiden laskennallinen pituus on 38 oppituntia. Koeviikkojen ja tapahtumapäivien takia oppitunteja on yleensä 31 – 35. Lyhytkurssien pituus on yleensä 15 – 18 oppituntia. Kurssit jaetaan kahteen pääryhmään: valtakunnalliset kurssit ja paikalliset kurssit (= Mikkelin lukion kurssit). Valtakunnallisista kursseista suurin osa on 1) pakollisia kursseja, loput ovat 2) syventäviä kursseja. Paikalliset kurssit ovat kaikki valinnaisia. Osa paikallisista kursseista on 3) paikallisia syventäviä kursseja (Mikkelin lukion syventävä kurssi), osa 4) soveltavia kursseja. Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroasteikolla, kaikki soveltavat kurssit Suoritettu-merkinnällä. Oppiaineiden kurssimäärä vaihtelee melkoisesti. Esimerkiksi äidinkieli ja kirjallisuus – oppiaineessa on tarjolla kuusi pakollista kurssia ja 11 valinnaista kurssia. Filosofiassa puolestaan on tarjolla yksi pakollinen kurssi ja viisi valinnaista kurssia. Kahden lukiolaisen oppimäärät voivat olla erilaisia. Jaksot ja koeviikot. Lukion työvuosi jaetaan viiteen jaksoon. Jokainen jakso päättyy koeviikkoon, jonka aikana järjestetään peräkkäisinä päivinä kaikkien jakson aikana opiskeltujen kurssien kokeet. Koeviikon ulkopuolella voidaan järjestää vain kokeita, jotka eivät edellytä etukäteisvalmistautumista (esimerkiksi kielten kuuntelukokeita). Joillakin kursseilla ei järjestetä kokeita; tällaisia kursseja ovat esimerkiksi monet reaaliaineiden työkurssit ja liikuntakurssit. Kurssitarjotin. Kaikki Mikkelin lukiossa lukuvuonna 2010 – 2011 järjestettävät kurssit näkyvät lukiolaisen saamasta kurssitarjottimesta. Kurssitarjottimeen tulee muutoksia lukuvuoden aikana mm. opiskelijoiden valintojen muutosten takia. Lukiolaiset voivat tutkia kurssitarjotinta mm. Wilmasta, koulun omilta nettisivuilta ja opinto-oppaasta. Jakson työjärjestys. Kukin uusi lukiolainen on saanut oman koko lukuvuotta koskevan työjärjestyksen elokuussa lukuvuoden alkaessa. Kunkin jakson viikkolukujärjestys jaetaan ennen uuden jakson alkamista, viimeistään edellisen jakson koeviikolla. Viikkolukujärjestyksestä käyvät ilmi kaikkien kyseisessä jaksossa opetettavien kurssien opetusajat, luokkahuoneet sekä opettajat. Jaksottaiset lukujärjestykset ovat myös Wilmassa, josta sekä lukiolaiset että huoltajat voivat tutkia niitä ja tulostaa ne. Jaksot ja koeviikot lukuvuonna 2010 – 2011. Jaksotus käy ilmi oppaan lopussa olevasta kalenteriosiosta. Lukio-opas 2010 - 2011 4 Mikkelin lukio Ylioppilaskirjoitukset kuuluvat erottamattomasti lukion normaaliin vuosirytmiin. Syksyn kirjoituksiin kuuluvat kokeet järjestetään syys- ja lokakuussa sekä kevään kirjoituksiin kuuluvat kokeet helmikuussa ja maalis-huhtikuussa. Lukio-opinnot kokonaisuutena Lukion päättötodistuksen saaminen. Saadakseen päättötodistuksen lukiolaisen on suoritettava vähintään 75 kurssia. Ylärajaa ei ole, mutta useimmat lukiolaiset opiskelevat noin 80 kurssia. Jokaisen lukiolaisen opintoihin kuuluu 47 tai 51 pakollista kurssia, vähintään 10 syventävää kurssia sekä tarpeellinen määrä muita kursseja. Paikallisista kursseista (Mikkelin lukion syventävät kurssit ja soveltavat kurssit) vain hyväksytysti suoritetut kurssit lasketaan mukaan vaadittavaan 75 kurssin vähimmäismäärään. Kolmen vuoden rytmi. Useimmat lukiolaiset haluavat valmistua kolmessa vuodessa. Tällöin ensimmäisenä vuonna on opiskeltava noin 30 kurssia ja toisena myös noin 30 kurssia; tämä vastaa keskimäärin kuutta kurssia / jakso. Kolmannelle vuodelle jää noin 15 kurssia. Kolmas vuosi on näin hiukan kevyempi, ja yo-kokeisiin valmistautumiselle jää enemmän aikaa. Ensimmäisen vuoden opinnoista valtaosa on eri oppiaineiden pakollisia kursseja, toisena vuonna valinnaisia kursseja on enemmän. Kolmannen vuoden opinnot ovat lähes pelkästään valinnaisia opintoja. Neljän vuoden rytmillä opiskeltaessa opiskellaan 20 – 25 kurssia vuodessa eli keskimäärin neljä tai viisi kurssia jaksossa. Alle kolmen vuoden rytmi. Hyvin etevät lukiolaiset voivat suoriutua lukio-opinnoista alle kolmessa vuodessa. Tällöin joitakin kursseja on opiskeltava itsenäisesti tai esimerkiksi kesällä muissa oppilaitoksissa. Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintoon kuuluu yksi kaikille pakollinen koe: äidinkieli (tai S2-koe, jos äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi). Lisäksi kokelaan on valittava pakollisiksi kolme koetta seuraavista neljästä: ruotsi, vieras kieli, matematiikka, reaaliaineen koe. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi suorittaa haluamansa määrän valinnaisia ylimääräisiä kokeita. Suurin osa lukiolaisista suorittaa osan ylioppilastutkinnon kokeista kolmannen opiskeluvuoden syksyllä ja loput kolmannen vuoden keväällä. Säädösten mukaan neljään pakollisina kokeina suoritettavaan kokeeseen on osallistuttava kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana (kevät – syksy – kevät TAI syksy – kevät – syksy). Ylioppilastutkintoa on syytä miettiä ensimmäisen kerran ensimmäisen opiskeluvuoden talvella. Kun lukiolainen valitsee toisen opiskeluvuoden valinnaisia kursseja, on järkevää ottaa huomioon yo-kokeet. 5 Lukio-opas 2010 - 2011 Mikkelin lukio Jos lukiolainen aikoo osallistua esimerkiksi biologian yo-kokeeseen, on järkevää valita biologian valinnaisia kursseja. Vastaavasti matematiikan tai historian kokeeseen osallistuvan kannattaa valita matematiikan tai historian valinnaisia kursseja. Tarkempia tietoja ylioppilastutkinnosta antavat apulaisrehtori, opinto-ohjaajat ja rehtori. Opiskelu lukiossa - menestymisen salaisuudet Lukio on opiskelupaikkana varsin erilainen kuin peruskoulu. Monen uuden lukiolaisen mielestä lukio-opiskelu vaatii enemmän aikaa ja työntekoa kuin opiskelu peruskoulussa. Opinnoissa menestymiseen auttaa muutaman yksinkertaisen perusohjeen noudattaminen. Ohjeet ovat yleistettävissä koskemaan myös lukion jälkeistä opiskelua ja työelämää. Vanhempien on hyvä seurata lukiolaisen opiskelua ynnä kannustaa seuraavien ohjeiden mukaista toimintaa. 1. Säännöllinen opiskelu. Läksyt on luettava ja kotitehtävät tehtävä päivittäin. Tehtäviä ei pidä jättää roikkumaan. 2. Opintojen suunnittelu etukäteen. Kytkeytyy edelliseen. Kaikki peruskoululaiset eivät ole tottuneet suunnittelemaan ajankäyttöään kovin pitkälle tulevaisuuteen. Uuden lukiolaisen on hyvä suunnitella koko ensimmäisen lukiovuoden opintojaan ja ajankäyttöään jo syksyllä. Jotkut ensimmäisen vuoden jaksot ovat vaikeampia, ja jotkut helpompia (riippuu kunkin lukiolaisen kurssivalinnoista). Vaikeiden jaksojen aikana on syytä keskittyä opintoihin. 3. Aktiivinen osallistuminen tutoreiden ja ryhmänohjaajan järjestämiin opastustilaisuuksiin. 4. Neuvon kysyminen. Sanonnan mukaan kysyvä ei tieltä eksy. Tämä ohje auttaa eteenpäin myös lukio-opinnoissa. 5. Omien rajojen tunteminen. Jotkin uudet lukiolaiset ovat valinneet varsin raskaan opinto-ohjelman. Jos opiskelu tuntuu liian työläältä, ei ole hyvä jääräpäisesti yrittää liian paljon, vaan on muokattava opintosuunnitelmaa omien rajojen mukaiseksi. Omien rajojen koettelu voi olla avartava kokemus, mutta liiallisuuksiin pyrkimisen seuraukset eivät välttämättä ole hyviä (valvominen, ahdistuminen, kaikkien tulosten heikkeneminen). 6. Terveet elämäntavat. Yö on nukkumista varten, päivällä opiskellaan. Lukio-opas 2010 - 2011 6 Mikkelin lukio Lukiolaisen vanhempien tehtävät Vanhemmat voivat edistää lukiolaisen opiskelua esimerkiksi seuraavilla toimilla. 1. Kannustaminen ja tukeminen. . 2. Kasvattaminen. Itsenäiseen vastuuseen opastaminen mutta myös valvominen. 3. Lukiolaisen opintojen edistymisen ja työnteon seuraaminen. Läksyjen tekemistä, koeviikkoihin valmistautumista ja tervettä vuorokausirytmiä on seurattava. Samoin on seurattava, että lukiolainen ei pyri yltiöpäisiin suorituksiin ynnä käytä kaikkea aikaansa vain kouluasioihin. 4. Yhteydenpito ryhmänohjaajaan. Erityistilanteiden ilmoittaminen ryhmänohjaajalle (esim. terveydentilaa koskevat asiat, poissaolot). 5. Lukion jälkeisten vaihtoehtojen puntarointi toisesta opiskeluvuodesta alkaen. 7 Lukio-opas 2010 - 2011 Mikkelin lukio Arkiasioita aakkosjärjestyksessä Erityisopettaja. Erityisopettajan työnkuvaan kuuluvat kaikenlaiset oppimisvaikeudet, LUKI-asiat, osittain tuki-opetus jne. Hallintohenkilöstön työtehtävät ja vastuunjako. Henkilöstön toimenkuvat ja tehtävien jako ovat vielä pääosin vahvistamatta. Rehtorin tehtävänä on yleisjohtaminen, suunnittelu ja kehittäminen. Rehtori on johtovastuussa kaikista kokonaisuuksista, pois lukien apulaisrehtorin vastuulla olevat kokonaisuudet. Toistaiseksi apulaisrehtori vastaa mm. ylioppilaskirjoituksista, opiskelijahuollon ja erityisopetuksen johtamisesta ja kehittämisestä. Hän toimii rehtorin sijaisena. Apulaisrehtorin ja vararehtorin tehtävät vahvistetaan syyskuussa. Mikkelin lukiossa on 1,5 koulusihteeriä. Koulusihteerin tehtävien jako vahvistetaan syyskuussa 2010. Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen. Lukiolainen voi valita yhden hyväksytyllä arvosanalla suorittamansa kurssin, jonka arvosanaa hän haluaa korottaa korottamiskuulustelussa. Hyväksytyn kurssiarvosanan korottamiskuulustelu on 12.5.2011. Apulaisrehtori antaa ohjeet kuulusteluun ilmoittautumisesta. Itsenäinen opiskelu. Lukiolainen voi opiskella kursseja myös itsenäisesti, osallistumatta luokkamuotoisesti järjestettyyn lähiopetukseen. Itsenäinen opiskelu edellyttää lukiolaiselta riittäviä perustietoja opiskeltavasta asiasta, hyviä opiskeluvalmiuksia, oikeaa asennetta ja itsekuria. Kurssin itsenäisestä opiskelusta sovitaan aineenopettajan kanssa. Tarkemmat menettelyohjeet ovat lukiolaiselle jaetussa opinto-oppaassa. Jaksoarvioinnista näkyvät tiedot. Jaksoarvioinnin (”jaksotodistus”) malli on tämän oppaan lopussa liitteenä. Jaksoarvioinnista näkyvät kaikki lukiolaisen opiskelemat kurssit sekä kursseista saadut arvosanat. Juuri päättyneessä jaksossa opiskellut kurssit on tummennettu. Lisäksi jaksoarvioinnista näkyvät äärimmäisenä oikealla olevasta sarakkeesta juuri päättyneen jakson poissaolotuntien määrä kursseittain. Kurssitaulukon alapuolella oikeassa reunassa on opiskeltujen kurssien kokonaismäärä. Jaksoarvostelussa käytetään numeroarvosanoja 4 – 10. Arvosana 4 tarkoittaa hylättyä, muut arvosanat hyväksyttyä suoritusta. Soveltavat kurssit arvostellaan S-merkinnällä (suoritettu). Arvostelumerkintä K tarkoittaa keskeytynyttä kurssia. Keskeytymisen syynä ovat useimmiten poissaolot kurssilta. Lukio-opas 2010 - 2011 8 Mikkelin lukio Arvostelumerkintä X tarkoittaa, että kurssia ei ole vielä arvosteltu. Merkintää X käytetään esimerkiksi, mikäli lukiolainen on ollut poissa kokeesta sairauden takia. Arvostelumerkinnän X saaneen on osallistuttava kokeeseen uusintakoepäivänä. Huoltaja voi tarkastella jaksoarviointia Wilmasta. Järjestyssäännöt. Mikkelin lukion järjestyssäännöt vahvistetaan syyskuussa. Koulualue. Koulualue määritellään tarkkaan järjestyssäännöissä. Lukiota koskevat lait ja muut säädökset ovat voimassa koulualueella (oppitunneilla ja lukion järjestämissä tilaisuuksissa myös koulualueen ulkopuolella). Mm. yleiset katualueet eivät kuulu lukion koulualueeseen. Lukiolaisella on lupa poistua koulualueelta mm. välitunneilla ja vapaatunneilla. Tällöin lukio ei ole vastuussa hänen turvallisuudestaan eikä Mikkelin kaupungin lukiolaisille ottama tapaturmavakuutus ole voimassa. LUKI-vaikeus. Jos lukiotulokkaalla on jo peruskoulussa todettu LUKI-vaikeus, on LUKIlausunto tuotava erityisopettajalle. Mikäli arvelu LUKI-vaikeudesta tulee ilmi vasta lukiossa, ohjataan lukiolainen erityisopettajan kautta tutkimuksiin. Miten LUKI-vaikeus otetaan huomioon arvostelussa? Lievä LUKI-vaikeus otetaan opiskelijan pyynnöstä huomioon pidentämällä kurssikokeen koeaikaa esimerkiksi yhdellä tunnilla (koe alkaa jo klo 8). Koetehtävissä voidaan lisäksi käyttää suuraakkosia yms. Kurssiarvostelussa voidaan lisäksi ottaa tavallista enemmän huomioon oppitunneilla esitetty suullinen näyttö. Jos LUKI-vaikeus on vaikea-asteinen, voidaan poikkeustapauksessa käyttää myös muita koekohtaisia erityisjärjestelyjä. LUKI-vaikeus ja ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut tarkat määräykset lukemis- ja kirjoittamisvaikeuden huomioon ottamisesta ylioppilaskokeessa. Jotta lukivaikeus voidaan ottaa huomioon, on lukiolaisen hankittava ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaiset lukilausunnot. Lausunnot on hankittava hyvissä ajoin ennen ylioppilaskokeita. Tarkempia ohjeita antaa erityisopettaja. Opinnot muista oppilaitoksista. Lukiolainen voi sisällyttää opintoihinsa myös muissa oppilaitoksissa suoritettuja opintoja. Opintoja voi kertyä esimerkiksi esimerkiksi Mikkelin etä- ja aikuislukiosta, Mikkelin kansalaisopistosta, Mikkelin musiikkiopistosta ja Mikkelin kesäyliopistosta. Jonkin verran opintoja suoritetaan myös ammattiopistoissa sekä yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa. Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot hyväksytään tavallisimmin lukion valinnaisiksi soveltaviksi kursseiksi. Toisena mahdollisuutena on, että opinnoilla korvataan lukion pakollisia tai syventäviä kursseja. Tarkemmat menettelyohjeet ovat lukiolaiselle jaetussa opinto-oppaassa. 9 Lukio-opas 2010 - 2011 Mikkelin lukio Opinto-ohjaus. Opinto-ohjaajat huolehtivat uusien lukiolaisten yksilöllisestä opintoohjauksesta ja luokkamuotoisesta ohjauksesta. Yksilöllisessä opinto-ohjauksessa opintoohjaajien työnjako on seuraava: • Hannu Huotelin, perusryhmät: 10A, 10C, 10E, 10G ja 10I • Matti Nissinen, perusryhmät: 10B, 10D, 10F, 10H ja 10J Poissaolot. Lukiolainen voi olla pois oppitunneilta vain pakottavien syiden (esimerkiksi sairaus) takia. Opettaja merkitsee poissaolon oppitunnin alussa Wilmaan, ja huoltaja voi omia Wilma-tunnuksiaan käyttäen selvittää poissaolon. Jos Wilman käyttö ei jostain syystä ole mahdollista, opiskelija voi myös tuoda huoltajan allekirjoittaman kirjallisen selvityksen kurssin opettajalle heti poissaolon päätyttyä. Lukiolaisille jaetussa opinto-oppaassa on tätä varten poissaolotaulukko. Selvitysvelvollisuus on lukiolaisella / huoltajalla. Mikäli poissaoloselvitystä ei tule, voi seurauksena olla kurssin keskeytyminen liiallisten poissaolojen takia. Lisäksi on huomattava, että kaikilla kursseilla arvioidaan lukiolaisen tuntityöskentelyä ja tuntiosaamista. Poissaolojen seurauksena tämä näyttö voi jäädä hataraksi, ja seurauksena voi olla arvosanan lasku (ellei poissaoloselvitys osoita, että lukiolainen on ollut pois hyväksyttävän syyn takia). Pitemmille poissaoloille – esimerkiksi viikon matka – on saatava etukäteen apulaisrehtorin lupa. Luvan voi anoa Wilma-viestillä, sähköpostilla tai vapaamuotoisella kirjallisella anomuksella. Vanhempien odotetaan ottavan poissaololupia hakiessaan huomioon myös lukiolaisen opintomenestyksen. Jos lukiolaisen opintomenestys on ollut jossakin oppiaineessa vaatimatonta, ei ole viisasta olla pois kyseisen oppiaineen oppitunneilta kovin monta peräkkäistä tuntia. Projektiopiskelu. Vuosittain järjestetään useita projektikursseja. Projektikurssit voivat liittyä esimerkiksi kansainvälisiin hankkeisiin tai usean oppiaineen yhteisiin hankkeisiin. Projektit edellyttävät usein työskentelyä iltaisin ja / tai viikonloppuisin. Projekteista ilmoitetaan lukiolaisille asian tullessa ajankohtaiseksi. Vanhemmat voivat kannustaa lukiolaista osallistumaan häntä kiinnostaviin hankkeisiin. Ruokailu. Lukiolaiset ruokailevat siinä rakennuksessa, jossa heillä on klo 10.00 alkava oppitunti. Vapaatuntia viettävät ja koulurakennusten ulkopuolella oppitunneilla olevat ruokailevat Yhteiskoulun rakennuksessa. Ruokailuvuoroja on kolme, joista Yhteiskoulun rakennuksessa ovat käytössä kaikki ja Päämajankuja 4:ssä vuorot 1 ja 3. Ruokailuvuoro voi vaihtua viikonpäivittäin lukiolaisten työjärjestysten mukaan. Ryhmänohjaajat. Ryhmänohjaajan yhtenä keskeisenä tehtävänä on pitää yhteyttä lukiolaisen kotiin. Ryhmänohjaajaa voi tavoitella esimerkiksi puhelimitse, jättämällä soittopyynnön tai sähköpostitse. Helpoin ja suositeltavin yhteydenpitoväylä on kuitenkin Lukio-opas 2010 - 2011 10 Mikkelin lukio Wilma. Kukin ryhmänohjaaja on selvittänyt alkusyksyn vanhempainillassa, miten hänet tavoittaa varmimmin. 10-ryhmien ryhmänohjaajat ovat • Kinnunen Katariina • Koivukangas Ulla • Mononen Kati • Erkkala Helena • Saresma Matti • Idänpirtti Kirsi • Peura Eija • Tilaeus Pirjo • Reinikainen Sirpa • Suikki Mika 10A 10B 10C 10D 10E 10F 10G 10H 10I 10J Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@edu.mikkeli.fi Tapaturmat ja turvallisuusasiat. Mikkelin kaupunki on vakuuttanut lukiolaiset tapaturmavakuutuksella. Vakuutus on voimassa oppitunneilla, välitunneilla, lukion työsuunnitelmaan kuuluvissa muissa tilaisuuksissa sekä koulun ja kodin välisillä koulumatkoilla (vain suorinta reittiä). Vakuutus ei kuitenkaan ole voimassa välitunnilla tai vapaatunnilla, jos lukiolainen poistuu koulualueelta. Lukio ei ole vastuussa lukiolaisesta, mikäli lukiolainen poistuu vapaaaikanaan välitunnilla tai vapaatunnilla lukion koulualueelta. Tapaturmista on ilmoitettava välittömästi opettajalle tai terveydenhoitajalle. Tapaturmista on myös täytettävä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle. Koulusihteeri ja opettaja huolehtivat vahinkoilmoituksen täyttämisestä. Omaisuusvahingot. Mikkelin kaupunki ei pääsääntöisesti korvaa lukiolaisen omaisuudelle opiskelun yhteydessä sattuneita omaisuusvahinkoja, poikkeuksena ovat opiskelun yhteydessä rikkoontuneet silmälasit. Kaikista omaisuusvahinkotapauksista on ilmoitettava välittömästi apulaisrehtorille tai rehtorille tai näiden poissa ollessa jollekin opettajalle. Valvontakamerat. Koulurakennuksessa ja koulun ulkoalueella on runsaasti tallentavia valvontakameroita. Tukiopetus. Opintojen eteneminen saattaa vaikeutua monien syiden takia. Tällöin tukiopetus voi tuoda ratkaisun ongelmaan. Tukiopetukseen kannattaa osallistua, jos opintomenestys on heikkoa tai jos opettaja suosittelee tukiopetusta. Tukiopetusta järjestetään tarpeen mukaan erityisesti kielissä ja matematiikassa. Opettajien työjärjestysten takia tukiopetusta antava opettaja ei aina ole sama kuin varsinaisen kurssin opettaja. 11 Lukio-opas 2010 - 2011 Mikkelin lukio Uusintakokeet. Lukiolainen voi saada – syystä tai toisesta – hylätyn arvosanan (4) jostakin kurssista. Arvosanan voi korottaa joko käymällä kurssin uudelleen tai osallistumalla uusintakokeeseen. Hylätyn kurssiarvosanan saanut saa osallistua uusintakokeeseen yhden kerran. Uusintakokeeseen on osallistuttava ensimmäisenä mahdollisena uusintakoepäivänä. Uusintakoe järjestetään koeviikon jälkeen suunnilleen seuraavan jakson puolivälissä. Luvallisesta syystä (esimerkiksi sairaus) kurssikokeesta poissaollut lukiolainen saa kurssista arvosanan X. Arvosanan X saaneen on osallistuttava kokeeseen uusintakoepäivänä. Wilma. Wilma on lukion suoritusrekisterin ja työjärjestysohjelman nettikäyttöliittymä. Lukiolaiset voivat mm. tehdä Wilman avulla ryhmä- ja kurssivalintoja, seurata koulun tiedotteita, seurata kurssikertymää ja saamiaan arvosanoja. Huoltajat antavat Wilman kautta poissaoloselvitykset. Wilma on samalla yleinen tiedostus ja viestintäkanava, jota käyttävät opettajat, lukiolaiset ja lukiolaisten huoltajat. Wilman lyhyt perusohje on jäljempänä. Lukio-opas 2010 - 2011 12 Mikkelin lukio Lukuvuoden 2010 - 2011 tapahtumia Jaksot ja koeviikot Jakso 1 Jakso 2 Jakso 3 Jakso 4 Jakso 5 12.08.2010 – 04.10.2010 05.10.2010 – 01.12.2010 02.12.2010 – 09.02.2011 10.02.2011 – 10.04.2011 11.04.2011 – 04.06.2011 Koeviikko 24.09.2010 – 04.10.2010 Koeviikko 23.11.2010 – 01.12.2010 Koeviikko 01.02.2011 – 09.02.2011 Koeviikko 31.03.2011 – 08.04.2011 Koeviikko 25.05.2011 – 03.06.2011 Jaksoarviointi valmistuu Jakso 1 Jakso 2 Jakso 3 Jakso 4 Jakso 5 19.10.2010 13.12.2010 17.2.2011 19.4.2011 13.6.2011 Uusintakokeet . Jakson 1 uusinnat A: ma 8.11.2010 klo 15, Jakson 2 uusinnat A: ma 20.12.2010 klo 15, Jakson 3 uusinnat A: ma 21.2.2011 klo 15, Jakson 4 uusinnat A: ma 2.5.2011 klo 15, Jakson 5 uusinnat A: ma 22.8.2011 klo 15, Abiturienttien ylimääräinen uusinta tarvittaessa B: to 11.11.2010 klo 15 B: to 16.12.2010 klo 15 B: to 24.2.2011 klo 15 B: to 28.4.2011 klo 15 B: to 25.8.2011 klo 15 ma 15.11.2010 klo 15 Lukuvuoden 2010 – 2011 loma-ajat Syysloma 25. – 31.10.2010 (viikko 43) Joululoma 22.12.2010 – 4.1.2011 Hiihtoloma 28.2. – 6.3.2011 (viikko 9) Pääsiäisloma 22. – 25.4.2011 Seuraavat päivät ovat vapaapäiviä: maanantai 6.12.2010, torstai 6.1.2011 ja torstai 2.6.2011. Syyslukukausi päättyy 21.12.2010, ja kevätlukukausi alkaa 5.1.2011. Muutamia tapahtumia (luettelo ei ole läheskään kattava) • uusien lukiolaisten tutustumispäivä Susiniemessä 3.9.2010 • joulukirkko 21.12.2010 • vanhempainilta ensimmäisen vuoden lukiolaisten vanhemmille 19.1.2011 • penkkaripäivä 17.2.2011 • vanhojen päivä 18.2.2011 • kevätjuhla 3.6.2011 • kevään ylioppilaiden lakkiaiset 4.6.2011 13 Lukio-opas 2010 - 2011 Mikkelin lukio Opintojen edistymisen seuranta – jaksoarviointi Jaksoarvioinnista (= jaksotodistuksesta) näkyvät kaikki arvostellut kurssit. Juuri päättyneen jakson suoritukset on tummennettu. • Jokaisen jakson aikana opiskellaan normaalisti 5 - 7 kurssia; jollakin lukiolaisella saattaa kertyä vain 4 kurssia jossakin jaksossa. Tummennettuja suorituksia pitää olla siis 5 – 7. • Kurssikertymä näkyy arvostelutaulukon oikeasta alakulmasta (suoritukset). • Ensimmäisen vuoden jälkeen kurssikertymä on 28 – 32 kurssia. • Alle 28 kurssia -> opinnot kestävät useimmissa tapauksissa yli kolme vuotta. • Päättyneen jakson poissaolotuntien määrä näkyy äärimmäisenä oikealla olevasta sarakkeesta. • Arvostelumerkintöjen joukossa ei saa olla juurikaan X- ja K- kirjaimia. • Yksi nelonen / oppiaine ei yleensä haittaa, useampi nelonen -> vaikeuksia tiedossa. Jos opiskelija on saanut hylätyn kurssiarvosanan (= nelonen), voi hän osallistua uusintakuulusteluun ensimmäisenä uusintakuulustelupäivänä jaksoarvioinnin jälkeen. Arvostelumerkintä X. • Kurssi on kesken luvallisesta syystä. (Lukiolainen on saattanut olla pois kokeesta sairauden takia, tms.) Arvostelumerkintä K. • Kurssi on keskeytynyt kokonaan (yleensä liiallisten poissaolojen takia). Lukio-opas 2010 - 2011 14 Mikkelin lukio 15 Lukio-opas 2010 - 2011 Mikkelin lukio Wilman huoltajaliittymä Yleistä Wilma on nettikäyttöliittymä, jonka avulla voidaan tarkastella erinäisiä koulun opiskelijarekisterissä ja työjärjestysrekisterissä olevia tietoja reaaliajassa. Wilmaa käyttävät omien liittymiensä kautta opettajat, lukiolaiset ja lukiolaisten huoltajat. Kullakin käyttäjäryhmällä on omanlaisensa näkymä, ja omanlaisensa käyttöoikeudet. Wilmaa voidaan käyttää mistä tahansa nettiin kytketystä tietokoneesta. Yhteys on salattu. Huoltajan kirjautuminen Wilmaan Wilman osoite on: https://wilma.mikkeli.fi Wilman käyttämiseksi tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana; nämä kysytään kirjautumissivulla. Poistuminen Wilmasta tapahtuu Kirjaudu ulos –painikkeella. Käyttäjätunnukset ja salasanat jaetaan vanhempainilloissa tai postitetaan kotiin. Huoltajan salasanaa ei pidä antaa lukiolaiselle. Ohjelmiston teknisen rajoittuneisuuden takia kullakin perheellä voi toistaiseksi olla vain yksi yhteinen huoltajaliittymä. Käyttäjätunnus on jommankumman huoltajan nimellä (sen mukaan, kumman huoltajan nimen lukiolainen on ilmoittanut ensimmäiseksi koulun opiskelijarekisteriin). Tunnus voidaan tarpeen mukaan vaihtaa myös toisenlaiseksi. Tällä hetkellä (elokuu 2010) huoltajan liittymä poistuu käytöstä automaattisesti lukiolaisen täyttäessä 18 vuotta. Jos käyttöä halutaan jatkaa, on lukiolaisen toimitettava kouluun (rehtorille tai opinto-ohjaajalle) allekirjoittamansa suostumus siihen, että huoltajaliittymä saa edelleen olla käytössä. Mitä huoltaja voi tehdä Wilmalla? Huoltajan kannalta Wilman tärkeimmät toiminnot ovat • tiedotteet: opettajien laatimien huoltajalle (huoltajaryhmälle) suunnattujen tiedotteiden seuraaminen; huoltaja ei voi vastata tiedotteisiin muutoin kuin pikaviestitoiminnon avulla • pikaviestit: opettajan yksittäiselle huoltajalle lähettämät henkilökohtaiset viestit / huoltajan opettajalle lähettämät henkilökohtaiset viestit • lukiolaisen päivittäisen työjärjestyksen seuraaminen • lukiolaisen opintosuoritusten seuraaminen: huoltaja voi seurata arvosanoja ja kurssikertymää • lukiolaisen poissaolojen seuraaminen ja poissaoloselvitysten antaminen: huoltaja voi seurata lukiolaisen poissaoloja ja antaa Wilman kautta selvityksen poissaoloista Lukio-opas 2010 - 2011 16 Mikkelin lukio • tulosteet: Wilman kautta voi tulostaa monenlaisia tulosteita (esim. jaksoarviointi), nämä ominaisuudet ovat toistaiseksi lähes kokonaan pois käytöstä (ominaisuuksia otetaan käyttöön vähitellen). Wilman toimintojen käyttäminen on helppoa, vaikkapa puhtaalla yritys / erehdys – menetelmällä. Pikaviestejä käytettäessä on syytä olla huolellinen, jotta viesti lähtee oikealle henkilölle. Poissaoloselvityksen antaminen Lukuvuonna 2010 – 2011 tavoitteena on, että poissaoloselvitykset annetaan mahdollisimman kattavasti Wilman kautta. Perinteisen paperisen poissaoloselvityksen käytöstä pyritään mahdollisuuksien mukaan luopumaan. Huoltajan kirjautuessa Wilmaan näkyy etusivulla ylimpänä lause: Opiskelijalla on xx selvittämätöntä poissaoloa. (Mikäli lukiolainen on ollut pois eikä ole tuonut kirjallista poissaoloselvitystä opettajalle niistä poissaoloista, jotka vaativat selvityksen). Huoltajan käytettävissä on pudotusvalikossa kaksi poissaolon syytä: • sairas • muu luvallinen. Mikäli huoltaja käyttää syytä muu luvallinen, on kirjoitettava tarkennus sille varatulle riville (esim. mummon 90-vuotissyntymäpäiväjuhlat Keuruulla). Kaikki muut poissaolojen syyluokat ovat vain opettajien käytössä. Opettajat voivat käyttää myös edellä mainittuja huoltajan käytössä olevia syyluokkia. Poissaoloja selvitettäessä on mahdollista • antaa kerralla selvitys kaikista lukiolaisen selvittämättömistä poissaoloista • valita yksitellen selvitettävät poissaolot. Poissaoloselvityksen antaminen etukäteen Huoltaja voi antaa poissaoloselvityksen etukäteen Wilman kautta. Tämä toiminto on käyttökelpoinen esimerkiksi silloin, kun lukiolainen sairastuu aamulla eikä pääse kouluun. Menettely on seuraava: • huoltajan käytettävissä ovat edellä luetellut kaksi poissaolon syytä (sairas, muu luvallinen) • selvityksen voi antaa aamupäivällä kyseisen päivän poissaolosta • selvityksen voi antaa iltapäivällä seuraavan päivän poissaolosta. Poissaoloselvitys näkyy normaalilla tavalla jokaiselle opettajalle, jonka kurssilla lukiolaisen kuuluu kyseisenä päivänä olla. Käyttämällä tätä toimintoa huoltajan ei tarvitse erikseen lähettää Wilmassa pikaviestiä lukiolaisen sairastumisesta ryhmänohjaajalle ja eri kurssien opettajille. 17 Lukio-opas 2010 - 2011 Mikkelin lukio Pitemmät poissaolot Pitemmille poissaoloille (esim. viikon lomamatka) on anottava etukäteen lupa apulaisrehtorilta. Tämän voi tehdä käyttämällä Wilman pikaviestiä. Lisäohjeita Wilman käyttöön Wilman käytön oppii nopeasti pienellä harjoittelulla. Lisäohjeita voi tarpeen mukaan kysyä joko opinto-ohjaajalta tai rehtorilta sähköpostitse tai puhelimitse. ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________ Lukio-opas 2010 - 2011 18
© Copyright 2024