Ammatillisen opettajakorkeakoulun käsikirja tulostettavassa
Ammatillinen opettajakorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS (60 OP) Opiskelijan käsikirja 2011-2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. KÄSIKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE ......................................................................................................................... 2 2. OPETTAJAN OSAAMINEN OPINTOJEN TAVOITTEENA ................................................................................ 3 2.1 Oppimisen ohjaaminen ...................................................................................................................... 3 2.2 Toimintaympäristöjen kehittäminen................................................................................................... 4 2.3 Yhteistyö ja vuorovaikutus ................................................................................................................. 6 2.4 Jatkuva oppiminen ............................................................................................................................. 7 3. OPISKELUTAVAT JA ARVIOINTI ................................................................................................................. 8 3.1 Oppimisen ja osaamisen arviointi ......................................................................................................10 3.2 Hyväksilukeminen .............................................................................................................................10 4. AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN OPINNOT .............................................................................13 4.1 Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus ............................................................................................15 4.1.1 Portfoliotyöskentely 5 op (APJM2006) ........................................................................................16 4.1.2 Orientoituminen kasvatustieteeseen 5 op (APJK1006) ................................................................23 4.1.3 Valinnaiset opinnot 5 op .............................................................................................................26 4.2 Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus ....................................................................27 4.2.1 Koulutus ja yhteiskunta 5 op (APTK1006) ....................................................................................28 4.2.2 Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos 6 op (APTA2006) .......................................................30 4.2.3 Opettajan toimintaympäristö 5 op (APTA3006) ..........................................................................33 4.2.4 Tutkiva ja kehittävä opettajuus 6 op (APTA4006) ........................................................................37 4.3 Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus........................................................................................43 4.3.1 Oppiminen ja elämänkulku 5 op (APOK1006) ..............................................................................44 4.3.2 Oppiminen, ohjaus ja arviointi 8 op (APOA2006) ........................................................................46 4.3.3 Opetusharjoittelu 10 op (APOHW106) ........................................................................................53 LIITE 1. SEMINAARIEN AJANKOHDAT...........................................................................................................65 LIITE 2. OPINTOJEN OLETETTU AJOITTUMINEN ...........................................................................................67 LIITE 3. OPINTOJEN PÄÄTTÄMINEN .............................................................................................................68 LIITE 4. IKKUNA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN HOPSISSA ................................................................................70 LIITE 5. IKKUNA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN OPPIMINEN, OHJAUS JA ARVIOINTI -OPINTOJAKSOLLA ...........72 LIITE 6. IKKUNA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN OPETUSHARJOITTELUSSA ........................................................81 1. KÄSIKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE Kädessäsi on se osa ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opasta, josta selviävät keskeiset opettajaopintoja koskevat asiat. Käsikirjan tärkein tavoite on auttaa ja tukea Sinua opintojesi suunnittelussa ja opettajankoulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Ammatillista opettajankoulutusta koskevan asetuksen (357/2003) mukaan ammatillisen opettajankoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle 1) tiedot ja taidot ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista sekä 2) valmiudet kehittää opetusalaansa ottaen huomioon ammattien ja työelämän kehittyminen. Jokainen maamme viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta on omassa oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmassaan tulkinnut näitä asetuksen tavoitteita omalla tavallaan. Tästä käsikirjasta ja opetussuunnitelman perusteista löydät meidän tulkintamme. Euroopan Unionissa on hahmoteltu koko Unionia koskevia opettajan yleisiä osaamisalueita. Niiden mukaan opettajalla tulee olla valmiudet: 1) toimia informaation, teknologian ja tiedon kanssa, 2) työskennellä muiden ihmisten – opiskelijoiden, kollegoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden – kanssa, ja 3) toimia paikallisella, alueellisella, kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa määritetyt opettajan osaamisalueet, jotka ovat opetussuunnitelman perustana, ovat näiden tavoitteiden mukaisia. Osaamisalueiden kuvaukset löydät seuraavasta luvusta. Lukuvuoden 2011-2012 koko opinto-opas on sähköisessä muodossa osoitteessa http://aokk.jamk.fi/opinto-oppaat. Sieltä löydät ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelman perusteet, ammatillisen opettajakorkeakoulun toimintaa koskevia perustietoja, opintojen pelisäännöt, opintotukeen ja opintososiaalisiin etuihin liittyvät asiat sekä tiedot opiskeluasi tukevista palveluista. Tässä käsikirjassa kuvataan opettajankoulutuksen opintokokonaisuudet ja niihin sisältyvät opintojaksot. Kaikista opintojaksoista on kuvattu osaamistavoitteet, keskeiset sisällöt, arviointiaineistot, arviointikriteerit ja arviointiasteikko. Käsikirjassa on myös oppimistehtävät lukuun ottamatta pelkästään verkossa toteutettavia opintojaksoja. Niiden osalta saat oppimistehtävät ja opiskelumateriaalin aloittaessasi verkko-opinnot. Käsikirjasta löydät lisäksi opintojesi aikataulut. 2 2. OPETTAJAN OSAAMINEN OPINTOJEN TAVOITTEENA Tässä käsikirjassa kuvattu opettajankoulutus perustuu ammatillisen opettajan osaamisen määrittelyyn. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajan osaaminen on määritetty neljäksi osaamisalueeksi: oppimisen ohjaaminen toimintaympäristöjen kehittäminen yhteistyö ja vuorovaikutus jatkuva oppiminen KUVIO 1. Opettajan osaamisalueet Opettajalta vaadittavaa keskeistä osaamista ovat oppimisen ohjaaminen ja toimintaympäristöjen kehittäminen. Nämä eivät ole toisistaan erillisiä, vaan kiinteästi toisiinsa sidoksissa olevia osaamisen alueita. Samoin jatkuva oppiminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus ovat sidoksissa oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu osaamisalueisiin ja niistä johdettuihin osaamisiin. Myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja arviointi perustuvat opintojaksojen osaamiskuvauksiin. 2.1 Oppimisen ohjaaminen Opettajan työn keskeistä osaamista on perinteisesti ollut oppimisen ohjaaminen. Aiemmin puhuttiin opetustaidosta ja opettajan tehtävä rajoittui opettamiseen, jolla ymmärrettiin tietojen ja taitojen siirtämistä oppijaan. Lisääntyvä tutkimustieto ja sen myötä muuttuvat käsitykset oppimisesta ja oppivasta ihmisestä ovat muuttaneet perinteistä käsitystä opettajan roolista. Myös uudet oppimisympäristöt ja niiden hyödyntäminen laajentavat perinteistä näkemystä opettajan työstä. 3 Keskeinen ilmiö opetus- ja ohjaustyön taustalla on oppiminen. Laadukas opetus- ja ohjaustyö ja sen kehittäminen perustuvat tietoiseen käsitykseen ja riittävään teoreettiseen tietämykseen oppimisesta, osaamisen rakentumisesta sekä ihmisestä oppijana ja oman osaamisensa rakentajana. Oppimisen ohjaaminen on aina luonteeltaan käytännöllistä toimintaa, tapahtuupa se oppilaitoksessa, työpaikoilla tai virtuaalisesti. Opettajan tekemät käytännön ratkaisut ohjaustilanteissa voivat olla sattumanvaraisia tai toiminta voi olla teoreettisesti hallittua. Oppimisen lainalaisuuksien tuntemus ja toiminnan teoreettinen hallinta, joka perustuu tietoiseen käsitykseen oppimisesta, on opettajan keskeistä osaamista. Opettajan on myös ymmärrettävä ihmisten erilaisuus oppijoina. Opiskelijoiden kulttuurisen taustan monimuotoistuessa opettajalta vaaditaan kykyä toimia oppijoiden edellytysten mukaan ja vastata erilaisten oppijoiden oppimistarpeisiin sekä kykyä sopeuttaa ohjaustoiminta resurssien sallimiin puitteisiin. Aikaisemmin opettajan keskeisenä tehtävänä ja hyvänä ammattikäytäntönä nähtiin valmiin opetussuunnitelman tinkimätön ja kyseenalaistamaton toimeenpano. Nykyinen opetussuunnitelma-ajattelu sen sijaan edellyttää opettajalta taitoa ja tahtoa jatkuvasti kehittää opetussuunnitelmaa niiden tilannevaatimusten mukaan, joissa kulloinkin toimitaan. Oppimisympäristöjen ja -tilanteiden suunnittelussa vaaditaan siten tilanneherkkyyttä, luovuutta ja joustavuutta. Oppimisen ohjaaminen sisältää siten ainakin kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, jota opinnoissa edistetään ja arvioidaan: oppimisteoriaosaamista, joka tarkoittaa opettajan tietoisuutta oppimista koskevista oppimisteoreettisista ja -filosofisista lähtökohdista, oppijaosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa ja tahtoa ottaa huomioon oppimisensa ja muiden lähtökohtiensa suhteen erilaiset oppijat opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja oppimisen arvioinnissa, opetus- ja ohjaus- ja arviointiosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa suunnitella opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja sekä taitoa ohjata ja arvioida oppimista, kehittää ja uudistaa opetusta ja oppimisympäristöjä niin, että hän ottaa huomioon koulutuksen toimintaympäristön muutokset ja opiskelijoiden oppimisedellytykset. 2.2 Toimintaympäristöjen kehittäminen Oppimisen ohjaamisen ohella opettajan työhön sisältyy erilaisten toimintaympäristöjen kehittäminen. Kehittämisvalmiudet ovatkin selvästi nousseet opetus- ja ohjausosaamisen rinnalle opettajan työhön liittyvänä käytännöllisenä osaamisena. 4 Opettaja on ensinnäkin oman oppilaitosyhteisönsä jäsen. Oppilaitoksen toiminnan sisäinen kehittäminen edellyttää jokaiselta opettajalta yhteisöllisiä toimintavalmiuksia. Opetussuunnitelmatyö, oppilaitosten laatutyö ja erilaisten projektien ja hankkeiden valmisteluun ja toteuttamisen osallistuminen ovat esimerkkejä sellaisista toiminnoista, jotka nykyisin edellyttävät yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista kehittämistä. Opettajuuteen liittyy täten myös vahva sisäisen yrittäjyyden näkökulma ja vaatimus laatu- ja taloustietoisuudesta. Oppilaitoksen ja sen opettajien toimintaympäristö koostuu myös erilaisista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteista paikallisen ja alueellisen työelämän kanssa. Ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen mahdollisuus toimia työelämän kehittäjänä alueellisesti edellyttää sekä kehittämistaitoja että monissa tapauksissa koulutuksen järjestäjien ja opettajien alueellista verkostoitumista ja yhteistyötä. Laajimmillaan opettajan toimintaympäristö muodostuu erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Globaalin markkinatalouden kehitys sekä ilmaston muutos ovat keskeisiä ihmisten sosiaalisia ja taloudellisia toiminnan ehtoja muokkaavia ja muuttavia tekijöitä. Kestävän kehityksen reunaehtojen tuntemus niin globaalilla kuin paikallisellakin tasolla sekä yhteiskunnan ja työelämän muutossuuntien hahmottaminen ovat olennaisia osaamisvaatimuksia opettajan työssä. Kehittämistyön edellytyksenä opettajalta vaaditaan oman ammattialan sisällön teoreettista ja käytännöllistä hallintaa. Työelämäyhteistyön ja työpaikkojen tullessa yhä merkittävämmäksi osaksi ammatillista oppimista myös menetelmällisiä ratkaisuja joudutaan jatkuvasti kehittämään. Mielekkäiden pedagogisten ratkaisujen kehittämisen edellytyksenä on opetusalan riittävä sisällöllinen tuntemus. Laajimmillaan opettajan toiminta tapahtuu aina tietyssä yhteiskunnallis-historiallisessa ympäristössä. Opettaja voi vaikuttaa tulevan työelämän ja yhteiskunnan luonteeseen osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Opettajan työ on siten luonteeltaan eettistä: opettajien toiminnalla on keskeinen merkitys yhteiskunnan ja työelämän kehittymisessä niiden erilaisia asioita koskevien valintojen kautta, joita jokainen opettaja jatkuvasti työssään tekee. Toimintaympäristöjen kehittäminen sisältää edelliseen perustuen ainakin kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: kontekstiosaamista, joka tarkoittaa opettajan kykyä hahmottaa a) omaa toimintaansa suhteessa organisaationsa ja työyhteisönsä toimintaan ja toiminnan perusteisiin sekä niissä tapahtuviin muutoksiin, ja b) yhteisönsä, esim. oppilaitoksensa tai koulutusyksikkönsä, toimintaa suhteessa sille oleellisten toimintaympäristöjen (ammattien, työelämän, alueiden, yhteiskunnan) muutokseen kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla, oman alan sisältöosaamista, joka tarkoittaa tietoisuutta oman ammattialan tiedollisesta, menetelmällisestä ja työnjaollisesta kehittymisestä, sekä opetettavaan ilmiöön liittyvän sisällön riittävää hallintaa suhteessa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin, kehittämisosaamista, joka tarkoittaa opettajan sisällöllistä ja menetelmällistä kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen, sekä tahtoa ja taitoa kehittää oman alansa työelämää alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. 5 2.3 Yhteistyö ja vuorovaikutus Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Yhteistyö liittyy usein esimerkiksi valtakunnalliseen tai alueelliseen koulutuksen suunnittelun ja toteuttamiseen tai erilaisiin työelämäyhteistyönä tapahtuviin kehittämishankkeisiin. Vuorovaikutusosaaminen liittyy kiinteästi esimerkiksi oppimisen ohjaamistilanteisiin. Yhteistyö oppilaitostasolla käsittää valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita, työryhmiä yms. Laajemmin se sisältää myös valmiuden työskennellä verkostoissa, jotka muodostuvat eri oppilaitosten ja työelämän edustajista. Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajien kohdalla tällaiset osaamisen vaatimukset ovat jo läsnä päivittäisessä toiminnassa esimerkiksi työssä oppimisen ja jatkuvasti laajenevan projektitoiminnan takia. Laajimmillaan yhteistyö ulottuu kansainvälisiin suhteisiin. Opettajan työ on aina ollut luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Sosiaalisuuden luonne on eri aikoina määrittynyt eri tavoin, mutta opetus/oppimistilanteet ovat aina perustuneet ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kyky myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa on laadukkaan oppimisen ohjaamisen kulmakivi. Opettajalta edellytetään myös valmiutta kehittää perinteisten vuorovaikutusmallien rinnalle uudenlaisia vuorovaikutuksellisia ratkaisuja oppimisen ohjaamiseen. Tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen mahdollistaa erilaisten verkkopedagogisten ratkaisujen kehittämisen ja hyödyntämisen tukemaan ohjaus-/oppimisprosessia. Tällaisten uudenlaisten toimintamallien kehittäminen vaatii opettajalta viestintä- ja tietoteknisiä valmiuksia. Kansallinen tietostrategia edellyttää opettajilta tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen ja opetuskäytön taitojen osaamista. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaaminen sisältää edelliseen perustuen ainakin kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaaminen sisältää edelliseen perustuen ainakin kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: yhteistyö- ja verkosto-osaamista, jolla ymmärretään opettajan tahtoa ja taitoa toimia erilaisissa yhteisyöverkostoissa sekä kykyä luoda oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita, vuorovaikutusosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa kulloisenkin toiminnan tavoitteen kannalta myönteisellä ja mielekkäällä tavalla verkko-osaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa ja tahtoa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa toiminnassaan ja kykyä kehittää verkon käyttöä oppimisessa, opetuksessa ja ohjauksessa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. 6 2.4 Jatkuva oppiminen Jatkuvan oppimisen vaatimus liittyy muihin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on reflektiivisyyden käsite. Opettajuus on asiantuntijuutta, ja opettajan ammattitaitoon liittyykin näin määritettynä reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: opettaja on oman työnsä tutkija, joka rakentaa jatkuvasti omaa käyttöteoriaansa. Kyky reflektioon eli kriittiseen itsearviointiin kuuluu opettajan osaamiseen. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat välttämättömiä jatkuvissa muutospaineissa. Itsereflektioon sisältyy myös ajatus yhteisöllisestä reflektiosta. Kommunikaatio on tällöin keskeinen väline, jonka avulla luodaan yhteistä ymmärrystä yhteisön työskentelyn ja kehittymisen reunaehdoista. Toimintaympäristöjen kehittäminen edellyttää myös tiedon käyttöön liittyviä taitoja. Tiedon käyttöön liittyvät kysymykset sivuavat opettajan työn eettistä ulottuvuutta. Samoin kuin oppimisprosessien ja –ympäristöjen suunnitteluun liittyy asioita, jotka heijastelevat opettajan käsityksiä toivotuista päämääristä, myös tiedon käyttöön liittyy aina arvovalintoja. Ne tulevat esille opettajan omien tutkimus- ja kehittämiskohteiden valinnassa ja sitoutumisena hänen tärkeinä näkemiensä asioiden edistämiseen. Ne tulevat näkyviksi myös opettajan pyrkimyksissä vaikuttaa yhteisöönsä ja niihin toimintaympäristöihin, joissa opettaja kulloinkin toimii. Jatkuvan oppimisen pätevyysalue sisältää edelliseen perustuen ainakin kahdenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään opettajan taitoa etsiä ja kriittisesti valikoida sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä kokemustietoon palvelee sekä hänen, että hänen yhteisönsä käyttöteorian kehittymistä, sekä taitoa ja tahtoa käyttää tietoa oppimisen edistämiseksi reflektio-osaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa realistisesti ja kriittisesti arvioida oman ja yhteisönsä toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita, sekä omaa ja yhteisönsä osaamista suhteessa toimintaympäristön muutokseen, ja kykyä asettaa uusia tavoitteita oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämiseksi. 7 3. OPISKELUTAVAT JA ARVIOINTI Ammatillisen opettajankoulutuksen oppimisympäristö koostuu ammatillisen opettajakorkeakoulun lisäksi pääasiassa ammatillisen korkea-asteen tai toisen asteen koulutuksesta ja sitä ympäröivästä työelämästä, vertaisryhmistä ja verkkoympäristöstä. Opettajankoulutuksen keskeisiä työskentelymuotoja ovat seminaarit, koulutuspäivät, oppimispiirit sekä verkkotyöskentely. Seminaarit ovat ryhmäkohtaista ohjausta varten. Kokoaikaiset opiskelijat muodostavat omat ryhmänsä. Osa-aikaiset opiskelijat jakautuvat alueellisiin ryhmiin. Jokaista ryhmää ohjaa ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttaja. Seminaareissa tuetaan opintojaksoihin sisältyvien oppimistehtävien tekemistä sekä jaetaan opiskelijaryhmän kesken oppimistehtävien tuottamia kokemuksia ja niiden tuloksia. Oppimispiirit ovat seminaariryhmiä pienempiä opiskelijaryhmiä. Ne kokoontuvat ja pitävät yhteyttä seminaarien välillä jäsentensä keskenään sopimien toimintatapojen ja aikataulutusten mukaisesti. Oppimispiirien keskeisenä tehtävänä on yhteistoiminnallisesti työstää eri opintokokonaisuuksiin liittyviä oppimistehtäviä. Oppimispiirien työskentelyssä hyödynnetään Optima-verkko-opiskeluympäristön lisäksi Etherpad-muistiota, GoogleDocsia sekä Skypeä (ks. http://aokk.jamk.fi/verkkotyoskentely.html). Oppimispiirit voivat käyttää työskentelyssään myös muita verkkotyökaluja keskinäisen sopimuksensa perusteella. Verkkotyöskentely ja -ohjaus toteutuvat pääasiassa ammatillisen opettajakorkeakoulun Optimaopiskeluympäristössä. Verkkotapaamisiin ja etäohjaukseen käytetään Adobe Connectia. Tämä edellyttää, että opiskelijoilla on käytössään tarvittava tietotekninen laitteisto (tietokone, jossa vähintään Windows xp-käyttöjärjestelmä tai Mac sekä laajakaistainen internetyhteys). Opiskelija voi opiskella joko osa-aikaisesti tai kokopäiväisesti. Kokopäiväinen opiskelija on oikeutettu erilaisiin opintososiaalisiin etuuksiin. Kokopäiväinen opiskelu edellyttää sitä, että opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa siten, että opinnot suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä lukuvuodessa. Saadakseen kokopäiväiseen opiskeluun liittyvät opintososiaaliset etuisuudet opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma hyväksytään Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintotukilautakunnassa. 8 KUVIO 2. Opettajankoulutusprosessin eteneminen 9 3.1 Oppimisen ja osaamisen arviointi Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa oppimisen ohjaaminen ja arviointi on luonteeltaan kehittävää ja avointa opiskelijoiden ja kouluttajien välistä jatkuvaa vuoropuhelua. Oppimisen ja osaamisen arviointi on osaamistavoitesuhteista: oppimisen ja osaamisen arviointi tapahtuu suhteessa eri opintojaksoille määritettyihin tavoitteisiin. Arviointi on myös kriteeriviitteistä: arviointipäätökset (hyväksytty / hylätty) tehdään opintojaksojen yhteydessä ilmaistuihin hyväksyttävän osaamisen kriteereihin perustuen. Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää, että hyväksytyn osaamisen kriteerit täyttyvät. Edistyneen ja tavoiteltavan osaamisen kriteereiden kuvaamisella on haluttu osoittaa kehittyvän osaamisen laadullisia piirteitä pääasiassa yleisiin asiantuntijuuden kehittymisen luonnehdintoihin perustuen. Arviointi perustuu oppimistehtäviin, havainnointiin, keskusteluihin ja muihin laadullisiin aineistoihin, ja on siten luonteeltaan laadullista. Osaamistavoitteet toimivat myös oppimisen ohjaamisen lähtökohtana. Oppimisprosessin aikana annettava ohjaus, erilaiset palautteet ja muut arvioinnit perustuvat sekä määritettyihin osaamistavoitteisiin että opiskelijan omalle oppimiselleen asettamiin tavoitteisiin. Täten arvioinnin tavoitteena on olla kehittävää. Opiskelijoiden itsearvioinneilla on merkittävä rooli opintojen kaikissa vaiheissa. Jokaiseen oppimistehtävään liittyy myös itsearviointitehtävä. 3.2 Hyväksilukeminen Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opiskelijalla on mahdollisuus hyväksilukea aiemmin hankkimaansa osaamista. Aiemmin tai muualla hankitun osaamisen hyväksilukeminen tarkoittaa opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi opettajankoulutusopintoja. Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen, sisällyttäminen ja tunnistaminen. 10 KUVIO 3. Hyväksilukeminen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Korvaaminen Korvaamisella tarkoitetaan opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. Opettajankoulutuksen opintojaksoista seuraavat voi hyväksilukea korvaamalla: orientoituminen kasvatustieteeseen koulutus ja yhteiskunta oppiminen ja elämänkulku opettajan toimintaympäristö Korvaavat opintosuoritukset on esitetty korvattavien opintojaksojen kuvausten yhteydessä. Sisällyttäminen Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi opintoja. Opettajankoulutuksen opinnoista valinnainen opintojakso on sellainen, johon opiskelija voi sisällyttää jonkin sellaisen vähintään viiden opintopisteen suorituksen, joka tukee hänen opettajankoulutukselle asettamiaan henkilökohtaisia tavoitteita. Opettajakorkeakoulu päättää opiskelijan esittämien opintojen sisällyttämiskelpoisuudesta. 11 Tunnistaminen Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen lähtökohtana on opetussuunnitelman tavoitteena oleva osaaminen, jonka opiskelija on voinut hankkia missä, milloin ja miten tahansa. Opiskelija arvioi, kuvaa ja osoittaa osaamisensa opintojaksokuvausten yhteydessä esitetyllä tavalla. Opiskelijan esittämän aineiston perusteella opettajakorkeakoulu arvioi opiskelijan osaamisen ja päättää hyväksiluvusta. Opettajankoulutusopinnoista seuraavat opintojaksot ovat osaamisen tunnistamisen avulla hyväksiluettavia: työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos opettajan toimintaympäristö tutkiva ja kehittävä opettajuus Ohjeet kaikkiin hyväksilukemismahdollisuuksiin on kuvattu eri opintojaksojen yhteydessä. Lomakkeet opintojen korvaamiseen, sisällyttämiseen ja tunnistamiseen löytyvät osoitteesta aokk.jamk.fi/lomakkeet. 12 4. AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN OPINNOT Ammatillinen opettajankoulutus on laajuudeltaan 60 opintopistettä ja asetuksen mukaan siihen sisältyy kasvatustieteellisiä perusopintoja ammattipedagogisia opintoja opetusharjoittelua muita opintoja. Tämä opetussuunnitelma on osaamisperustainen. Opinnot on jäsennetty kolmeen opintokokonaisuuteen, jotka perustuvat edellä kuvattuihin osaamisalueisiin. Opintokokonaisuudet ovat jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaamisalueen osaamista edistetään näiden kolmen opintokokonaisuuden avulla. Asetuksen edellyttämät kasvatustieteelliset perusopinnot jakautuvat kaikkiin edellä mainittuihin kolmeen opintokokonaisuuteen. Ammattipedagogisia opintoja sisältyy toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuuteen ja oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuuteen. Opetusharjoittelu on osa oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuutta. Muut opinnot sisältyvät jatkuvan oppimisen opintokokonaisuuteen. Opintojen rakenne ja sisällöt on johdettu aiemmin esitetyistä opettajan osaamisalueista. 13 KUVIO 4. Ammatillisen opettajankoulutuksen osaamisalueet, opintokokonaisuudet ja opinto-jaksot 14 4.1 Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus kattaa koko opiskeluajan. Opintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelijalla on toiminnallisia ja käsitteellisiä välineitä käynnistää oman opettajuutensa kehittäminen ja ylläpitää oman osaamisensa kehittämistä jatkuvan oppimisen avulla. Opintokokonaisuudessa perehdytään kasvatustieteelliseen peruskäsitteistöön ja työstetään opettajankoulutuksen portfolio. Lisäksi opiskelijat laajentavat omaa osaamistaan haluamallaan tavalla valinnaisten opintojen muodossa. Opiskelija voi valita ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjonnassa olevan valinnaisen opintojakson tai etsiä muusta koulutustarjonnasta sellaisen koulutuskokonaisuuden, joka parhaiten palvelee hänen henkilökohtaisia oppimistavoitteitaan. Jatkuvaan oppimiseen liittyvän osaamisen lisäksi opintojaksojen avulla edistetään ja arvioidaan sekä toimintaympäristöjen kehittämisen että yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaamisalueisiin sisältyvää osaamista. Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista: Portfoliotyöskentely 5 op (APJM2006) Orientoituminen kasvatustieteeseen 5 op (APJK1006) Valinnaiset opinnot 5 op Seuraavassa esitellään opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat. 15 4.1.1 Portfoliotyöskentely 5 op (APJM2006) Ammatillisen opettajankoulutuksen portfolioa koostetaan koko opiskelun ajan. Portfoliotyöskentelyyn kuuluu koko koulutusta koskevan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen opintojaksokohtaisten yksilöllisten ja ryhmäkohtaisten opiskelusuunnitelmien laatiminen oppimispäiväkirjan kirjoittaminen kokoava itsearviointi portfolion kokoaminen edellisten pohjalta. Opettajaopinnot päättävä päättökeskustelu perustuu laatimaasi portfolioon. Aikaisemmin opitun arviointi, tunnistaminen ja tunnustaminen mahdollistuvat opintojaksokohtaisen opiskelun suunnittelun yhteydessä. KUVIO 5. Portfoliotyöskentelyn elementit 16 Osaamistavoitteet Opiskelija on tietoinen ammatillisen opettajankoulutuksen tavoitteista, sisällöistä sekä toteutustavoista ja -periaatteista. Hän kykenee asettamaan mielekkäitä tavoitteita omalle oppimiselleen suhteessa ammatillisen koulutuksen toimintaympäristöjen kehittymiseen ja opettajankoulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Opiskelija osaa ohjata omaa oppimistaan ja hän kykenee realistisesti arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan suhteessa opettajankoulutuksen tavoitteisiin ja omiin tavoitteisiinsa. Hän kykenee asettamaan itselleen ammatillista kehittymistään koskevia uusia tavoitteita. Sisältö opettajankoulutuksen tavoitteet, sisällöt, opiskelu- ja arviointitavat ja opiskeluprosessin eteneminen henkilökohtaisen opiskeluprosessin suunnittelu omaa oppimista ja osaamista koskeva itsearviointi koulutusta koskeva prosessi- ja päättöpalaute Arviointiaineisto henkilökohtainen opiskelusuunnitelma opintojaksokohtaiset opiskelusuunnitelmat ja itsearvioinnit ohjaus- ja arviointikeskustelut edellisten perusteella laadittu portfolio ja siihen sisältyvä kokoava itsearviointi päättökeskustelu Arviointikriteerit Portfoliotyöskentelyn tuottaman arviointiaineiston avulla arvioidaan ensisijaisesti kehittämisosaamista ja reflektio-osaamista. Arviointiaineiston perusteella arvioidaan myös yhteistyö- ja verkosto-osaamista ja vuorovaikutusosaamista. 17 APJM2006 Kehittämisosaaminen Hyväksyttävä osaaminen määrittää mielekkäitä tavoitteita pedagogisen osaamisensa kehittämiseksi suunnittelee toimintaansa realistisesti ja toimii asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti tuottaa sisällöllisesti pätevän oppimisprosessiaan kuvaavan ja arvioivan portfolion Reflektio-osaaminen arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja osaamistaan opettajan eri pätevyysalueiden suhteen määrittää tarkoituksenmukaisia jatkotavoitteita ammatilliselle kehittymiselleen Yhteistyö- ja verkostoosaaminen tekee yhteistyötä eri asianosaisten kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa laatimisessa osallistuu aktiivisesti oman ja opiskelijatovereidensa oppimisen arviointiin erilaisissa oppimis- ja ohjaustilanteissa Vuorovaikutusosaaminen kykenee myönteiseen vuorovaikutukseen opiskelijatovereidensa ja ohjaajiensa kanssa erilaisissa oppimis- ja ohjaustilanteissa TAULUKKO 1. Opintojakson APJM2006 arviointikriteerit Arviointiasteikko Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: arviointiaineisto ei täytä hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä Oppimistehtävät Portfoliotyöskentely kestää koko opiskeluprosessin ajan. Se alkaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta ja päättyy kokoavaan itsearviointiin. Portfolio auttaa Sinua tunnistamaan omaa osaamistasi ja kehittymistäsi. Valikoi portfolioosi opiskelun kuluessa sellaista Sinulle merkityksellistä aineistoa, joka kertoo siitä mitä olet oppinut ja miten olet kehittynyt koulutuksen aikana ja mitä osaat koulutuksen päättyessä. Pidä aineiston valinnan keskeisinä kriteereinä koulutuksen tavoitteita ja henkilökohtaisia tavoitteitasi. Perustele valintasi. Käytä rohkeasti mielikuvitustasi ja osaamistasi portfolion kokoamisessa, sillä on tärkeää, että se on juuri Sinun näköisesi! 18 Oppimistehtävä: 1. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on portfoliotyöskentelyn ensimmäinen vaihe. HOPS on opiskelun sisältöjä ja muotoja koskeva suunnitelma siitä, miten opettajankoulutuksen tavoitteet voidaan kunkin opiskelijan osalta saavuttaa. HOPSin laatiminen ja sen ylläpitäminen perustuu jatkuvaan ja aktiiviseen oman oppimisen havainnointiin ja itsearviointiin (reflektointiin) suhteessa opettajankoulutuksen tavoitteisiin. HOPS jäsentää opintojen etenemistä. HOPSin ensimmäisenä tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa tähänastiset ammatillisen kasvunsa polut: millaisia erilaisia ammatillisia ja koulutuksellisia vaiheita opiskelijalla on ollut elämänsä kuluessa ja miten hän niiden kautta on edennyt opettajankoulutukseen. Tämän ammatillisen kehittymisen alkukartoituksen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa analysoimaan mm. niitä asioita, joita hän jo elämänsä eri vaiheissa on oppinut ja löytämään opettajankoulutuksen kannalta keskeisiä uusia oppimisen haasteita. Opettajalle on tärkeää oppia tunnistamaan erilaisia ammatillisen kasvun vaiheita itsessään, jotta hän entistä selkeämmin oppisi näkemään ja tukemaan niitä omissa opiskelijoissaan. Toisena keskeisenä tavoitteena on liittää opettajankoulutus ja siihen liittyvät oppimistehtävät opiskelijan omaan opetustyöhön, työyhteisöön tai ammattialan kehittämistyöhön. Tällä tavoin koulutus saa todellista ja käytännöllistä vaikuttavuutta ympäröivässä yhteisössä ja yhteiskunnassa. Henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle on luonteenomaista dynaamisuus, ts. se tarkentuu ja muotoutuu koko ajan opintojen edetessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma palautetaan Optimaan ja sitä käsitellään ensimmäisen kerran orientaatioseminaarissa. Tämän jälkeen alustavaa HOPSia täydennetään jatkuvasti ja siihen tehdään tarpeellisia muutoksia opiskeluprosessin edetessä. Tehtävänäsi on laatia henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka sisältää neljä osaa: 1. oma opiskeluorientaatio 2. sitoutuminen opiskeluun ja opiskeluvalmiudet 3. opettajankoulutuksen sisällölliset kysymykset 4. konkreettinen opintojen ajoitussuunnitelma. 1. Oma opiskeluorientaatio Kuvaa omaa opiskeluorientaatiotasi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: millaiset koulutuksellisen ja ammatillisen urani vaiheet ovat olleet kehittymiseni kannalta erityisen merkittäviä ja suuntaa antavia? mitkä ovat / ovat olleet motiivini opettajaksi ryhtymiselle? mitkä ovat tällä hetkellä keskeiset tavoitteet opettajana kehittymiselle? mitkä asiat ovat vahvuuksiani, mitkä kehittymishaasteitani opettajana? mitkä ovat odotukseni? 19 2. Sitoutuminen opiskeluun ja opiskeluvalmiudet mitä olen itse valmis panostamaan tavoitteitteni saavuttamiseksi? miten arvioin koulutuksen työtapojen ja pitkälle viedyn itseohjautuvuuden sopivan minulle ja mitä se vaatii minulta? mitkä ovat valmiuteni verkkoympäristössä tapahtuvaan työskentelyyn? onko minulla oppimiseeni liittyviä pulmallisia asioita (esim. lukemiseen, kirjoittamiseen tai muuhun oppimiseen liittyvät vaikeudet), joista kouluttajani on hyvä olla tietoinen? onko minulla muita opiskeluun liittyviä erityisen tuen tarpeita (esim. elämäntilanteeseen tai fyysiseen tai psyykkiseen sairauteen liittyviä asioita)? 3. Opettajankoulutuksen sisällölliset kysymykset Perehdy käsikirjan alussa kuvattuihin osaamisalueisiin. Pohdi opiskelusuunnitelmasi, ensimmäisessä versiossa alustavasti sitä, mitä opettajan työn osaamisalueet tarkoittavat kohdallasi mitä niistä jo osaat ja miten voit niissä kehittyä mitä sinun pitäisi vielä oppia Palaa näiden kysymysten pohdintaan vielä tarkemmin opinnot aloittavan orientaatioseminaarin jälkeen. Opintojaksojen suorittamista koskevaa HOPS-työskentelyä varten jokaisen opintojakson oppimistehtävään on kirjoitettu opiskelun suunnittelua koskeva osa. Jos Sinulla jo on se osaaminen, joka jonkin opintojakson tavoitteena on, voit hakea hyväksilukua opintojaksokuvauksen yhteydessä olevien ohjeiden mukaisesti. Ikkuna yrittäjyyskasvatukseen henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (Liite 4). 4. Opintojen ajoittuminen Tee alustava ajoitussuunnitelma opinnoillesi tutustuttuasi huolellisesti opintojen sisältöihin ja laajuuksiin. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laatiessasi on tärkeää miettiä, miten voit jakaa aikasi ja voimavarasi eri elämänalueiden kesken ja millaiseen opiskeluaikatauluun Sinun on mahdollista sitoutua. Ohjattua opiskeluaikaa on elokuusta 2011 alkaen kokopäiväisillä opiskelijoilla yksi lukuvuosi ja osa-aikaisilla kaksi lukuvuotta. Opinto-oikeus on kokopäiväisillä opiskelijoilla kaksi vuotta ja osa-aikaisilla kolme vuotta. Opiskelulle kannattaa laatia välitavoitteita ja opintojen edistymistä kannattaa arvioida säännöllisesti. Suunnitelmia ja aikataulutusta voi tarvittaessa muuttaa, mutta päätavoitteesta kannattaa pitää kiinni. Osa-aikaiseen opiskeluun liittyy erilaisia työn ja opiskelun suunnittelu- ja järjestelykysymyksiä. Koulutukseen sisältyy seminaaripäiviä. Lisäksi oppimistehtäviä työstetään oppimispiireissä ja verkkoympäristössä. Kaikki nämä edellyttävät Sinulta aktiivista osallistumista. 20 Erityisesti muussa kuin opettajan työssä toimivien on jo tässä vaiheessa tärkeä ryhtyä järjestämään itselleen aikaa opetusharjoittelua varten. Opettajan työssä toimivat suorittavat opetusharjoittelun omassa opetustyössään. Oppimistehtävä: 2. Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirjan avulla voit jatkuvasti täsmentää opiskelusuunnitelmasi tavoitteita ja tehdä havaintoja, joita itseohjautuvan oppimisen kehittyminen edellyttää. Oppimispäiväkirjaa on hyvä kirjoittaa koko opettajankoulutuksen ajan. Sen tavoitteena on syventää ymmärrystä niistä vaiheista, joiden kautta oma ammatillinen kehittyminen tapahtuu opettajankoulutuksen aikana. Päiväkirjan tarkoitus on ohjata omakohtaiseen, reflektiiviseen ajatteluun. Oppimispäiväkirja on keskeinen lähde, kun koulutuksessa työstetään kokoavaa itsearviointia ja portfoliota. Oppimispäiväkirjaan voit kirjata havaintojasi omista tavoitteistasi, opiskeluprosessistasi ja sen sisällöistä. Oppimistehtävien yhteydessä oppimispäiväkirja auttaa Sinua ymmärtämään omaa ajatteluasi. Päiväkirja toimii myös itsearvioinnin apuvälineenä. Oppimispäiväkirjaan voit vapaamuotoisesti kirjoittaa myös omista käsityksistäsi ammatillisesta osaamisesta, tiedosta, ihmisestä oppijana, oppimisesta ja opettajuudesta. Voit kirjata siihen myös havaintoja ja kokemuksia itsestäsi oppijana sekä siitä, miten huomaat ajattelusi ja tavoitteittesi muuttuvan opettajankoulutuksen kuluessa. Omien havaintojen ja kokemusten dokumentointia voi tehdä monella eri tavalla. Voit kirjoittaa, piirtää, valokuvata, tehdä käsite- ja miellekarttoja, käyttää hyväksesi sarjakuvia tai lehtileikkeitä – tärkeintä on että löydät itsellesi sopivimman tavan ja muodon. Voit aloittaa oman oppimispäiväkirjasi työstämisen jo tänään! Oppimistehtävä: 3. Kokoava itsearviointi Kokoava itsearviointi on portfoliotyöskentelyn viimeinen tehtävä. Kun kirjoitat kokoavaa itsearviointia, arvioi osaamistasi opettajana suhteessa opettajan osaamisalueisiin: jatkuva oppiminen, toimintaympäristöjen kehittäminen, oppimisen ohjaaminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus. Pohdi, missä määrin olet onnistunut saavuttamaan opettajankoulutuksen tavoitteeksi asetetun osaamisen. Mitkä opettajan osaamisen alueet näet tällä hetkellä vahvuuksinasi ja millä alueilla ovat suurimmat kehittymishaasteesi? Pohdi myös, oletko saavuttanut koulutuksen alussa tai matkan varrella henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassasi asettamasi omat tavoitteesi. Hahmottele myös, miten aiot jatkossa kehittää itseäsi ja opettajuuttasi. Kirjoittaessasi kokoavaa itsearviointia käytä hyväksesi oppimistehtäviäsi, oppimispäiväkirjaasi ja muuta portfolioaineistoasi. 21 Oppimistehtävä: 4. Portfolion laatiminen päättökeskustelua varten Opintosi päätösvaiheessa käyt kouluttajasi kanssa päättökeskustelun, jossa portfoliollasi on keskeinen rooli. Sisällytä portfolioosi seuraavia dokumentteja perusteluineen ja pohdintoineen: henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan liittyvää koko koulutuksen ajalta kertynyttä materiaalia, johon voit liittää otteita oppimispäiväkirjasta oppimistehtäviin ja opetusharjoitteluun liittyviä merkityksellisiä oivalluksia, oppimistilanteita opintojaksojen itsearviointeja sekä niihin liittyviä palautteita opiskelijatovereilta ja kouluttajilta. muuta itsellesi tärkeää, opettajankoulutuksen ulkopuolella syntynyttä aineistoa, joka kertoo osaamisestasi opettajana kokoava itsearviointi: käytä hyväksesi oppimispäiväkirjaa Opiskelumateriaali Portfolioajatteluun johdattavat ja sen laatimisessa opastavat esim. seuraavat lähteet: Linnakylä, P. ym. (toim.) 1994. Portfolio arvioinnin ja oppimisen tukena. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Niikko, A. 2000. Portfolio oppimisen ja kasvun välineenä. Teoksessa Enkenberg J., Väisänen P. & Savolainen, E. (toim.) 2000. Opettajatiedon kipinöitä. Kirjoituksia pedagogiikasta. Joensuun yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Viitattu 5.6.2011. http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/kipinat/AnneliN.htm. Pollari ym. (toim.) 1996. Portfolion monet mahdollisuudet. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Raitio, A. 1999. Kuinka osoittaa osaamista. Aura-opetusmateriaali. Jyväskylän yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. Verkko-tutor. Viitattu 5.6.2011. http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor 22 4.1.2 Orientoituminen kasvatustieteeseen 5 op (APJK1006) Opintojaksossa perehdyt kasvatustieteeseen, sen peruskäsitteistöön ja tehtävään. Lisäksi pohdit omaa ammatillista identiteettiäsi. Orientoituminen kasvatustieteeseen -opintojakso kuuluu kasvatustieteellisiin perusopintoihin. Voit suorittaa opintojakson joko tekemällä alla olevan oppimistehtävän tai voit korvata sen esittämällä todistuksen joko kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen tai ammattikasvatuksen perusopinnoista tai approbatur-arvosanasta. Halutessasi korvata opintojakson lähetä korvaavuushakemus ja todistus korvaavasta suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (ks. 3.2 Hyväksilukeminen). Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee kasvatustieteen tiedeperustan ja keskeiset käsitteet. Opiskelija ymmärtää ammattipedagogisen tiedon merkityksen opettajan työssä ja opettajan roolin yhteiskunnallisena toimijana ja kehittäjänä. Sisältö Opintojaksossa opiskelija tutustuu kasvatustieteeseen, sen peruskäsitteistöön ja soveltamismahdollisuuksiin. Arviointiaineisto oppimistehtävä Arviointikriteerit Oppimistehtävien avulla arvioidaan kontekstiosaamista reflektio-osaamista. 23 APJK1006 Kontekstiosaaminen Hyväksyttävä osaaminen tuntee kasvatustieteen ja ammattipedagogiikan peruskäsitteitä ja kykenee ymmärrettävällä tavalla tarkastelemaan kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöitä niitä käyttäen tarkastelee ja jäsentää omia kokemuksiaan ja näkemyksiään kasvatustieteellisten ja ammattipedagogisten käsitteiden avulla sekä soveltaa näitä peruskäsitteitä esimerkiksi oman työn käytäntöihin. Reflektioosaaminen arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi TAULUKKO 2. Opintojakson APJK1006 arviointikriteerit Arviointiasteikko Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: arviointiaineisto ei täytä hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä Oppimistehtävät Opettajan ammatti ja työ perustuvat merkittäviltä osin kasvatustieteelliselle tiedolle. Kasvatus ja kasvatustiede ovat ennen muuta ongelmanratkaisutoimintaa, johon seuraavien tehtävien tarkoitus on sinua johdattaa. Tehtäviä varten lue esseen kirjoittamisen aakkoset: http://www.amk.fi/avoin/esseenkirjoittamisenaakkoset.html sekä Essee tekstilajina http://oppimateriaalit.jamk.fi/kirjoittajanapu/tekstilajeista/essee/ Tutustu myös lähdeviittauksiin http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle Opintojakso aukeaa 1.8.2011. Tee seuraavat kaksi tehtävää annettujen ohjeiden mukaisesti ja palauta ne 16.10.2011 mennessä Optima -opiskeluympäristöön opintojakson APJK1006 Orientoituminen kasvatustieteeseen -työtilaan. Seuraava palautusmahdollisuus on 1.-30.4.2012. Tehtävä 1. Valitse jompikumpi teos: R. Rinne, J. Kivirauma & E. Lehtinen, 2004 (ja sitä uudemmat painokset). Johdatus kasvatustieteisiin. WSOY. saatavuus TAI J. Hämäläinen & E. Nivala 2008. Kasvatustiede: Pedagogisen ihmistyön tiede. Kuopio: Unipress. saatavuus 24 Kirjoita lukukokemuksesi perusteella 1-2 sivun mittainen jäsennelty essee, jossa pohdit mitä on kasvatustiede: mikä on kasvatustieteen keskeinen tutkimuskohde, tehtävä ja merkitys opettajan ammatissa. (ks. Esseen kirjoittamisen aakkoset) Tehtävä 2. Valitse joku seuraavista käsitteistä: opetus oppiminen ammattikasvatus aikuiskasvatus kestävä kehitys monikulttuurinen pedagogiikka Etsi vapaamuotoisesti lähdemateriaalia (mieluiten kasvatustieteellistä tutkimuskirjallisuutta), löydät kirjallisuusvinkkejä myös Optima- verkkoympäristöstä. Määrittele valitsemasi käsite lähdemateriaalia hyväksikäyttäen (muista lähdemerkinnät!) ja pohdi käsitteen merkitystä opettajan työssä. Tehtävän suositeltava pituus on 1-2 sivua. Vaihtoehtoisesti voit valita jonkun muun käsitteen, joka on mielestäsi tärkeä ymmärtää ja soveltaa opettajan työssäsi. Jos valitset jonkun muun käsitteen, perustele valintasi. Palauta molemmat tehtävät tämän opintojakson Optimaan. 25 4.1.3 Valinnaiset opinnot 5 op Valinnaisten opintojen tarkoituksena on, että opiskelija syventyy johonkin opettajankoulutuksen yleisiä tavoitteita ja omia oppimistavoitteitaan tukevaan asiaan. Opettajakorkeakoulun tarjoamat valinnaiset opintojaksot lukuvuonna 2011-2012 ilmoitetaan elokuussa osoitteessa aokk.jamk.fi. Ilmoittautuminen valinnaisiin opintoihin tapahtuu ASIOjärjestelmän kautta. Ilmoittautumisaika alkaa 19.9.2011 ja päättyy kuusi viikkoa ennen opintojakson alkua. Opintojaksoille ilmoittautuneet otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintojaksot toteutetaan, jos ilmoittautuneita on riittävä määrä (vähintään 12). ASIOjärjestelmästä voi reaaliaikaisesti tarkistaa tekemänsä opintojaksoilmoittautumiset ja tarvittaessa myös poistaa ilmoittautumisensa. Opettajakorkeakoulun opiskelijoilla on käytettävissään myös ammattikorkeakoulun yhteiset vapaasti valittavat opinnot: http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opintoopas/opintotarjonta/vapaastivalittavatopinnot. Opinnot toteutetaan jaksoissa ja niille osallistuminen edellyttää läsnäoloa ko. jaksojen aikana. Opinnot on suunniteltu ammattikorkeakoulun muiden opiskelijoiden tarpeisiin, mutta niistä voi löytyä myös opettajankoulutuksen henkilökohtaisia tavoitteita tukevaa tarjontaa. Valinnaiset opinnot voivat koostua myös kieli- ja viestintäopinnoista, joiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opintoopas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/kielijaviestintaopinnot. Käytössäsi ovat myös Suomen VirtuaaliAMK-verkoston koulutuspalvelut www.amk.fi Voit esittää myös jonkin muun, vähintään viiden opintopisteen laajuisen koulutuksen, jotka suoritat opettajankoulutuksen aikana tai jotka olet viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana suorittanut jossain muussa oppilaitoksessa. Esitettävän koulutuksen tulee olla tavoitteiltaan ja sisällöiltään sellainen, että se tukee opettajankoulutuksen tavoitteita. Halutessasi tällä tavoin hyväksilukea valinnaiset opinnot, lähetä sisällyttämis- ja korvaavuushakemus (http://aokk.jamk.fi/lomakkeet/opintojen_korvaaminen/index.html) ja todistus opintoihisi sisällytettävästä suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle. 26 4.2 Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuudessa tarkastellaan ammatillisen koulutuksen sidoksia ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään. Opintokokonaisuuteen sisältyvän toisen tarkastelutason muodostavat opettajan toimintaympäristöä säätelevät tekijät ja opettajan mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin. Tähän opintokokonaisuuteen liittyy myös perehtyminen tutkimus- ja kehittämistoimintaan osana opettajan työtä. Toimintaympäristöjen kehittämiseen liittyvän osaamisen lisäksi opintojaksojen avulla edistetään ja arvioidaan sekä jatkuvan oppimisen että vuorovaikutuksen ja yhteistyön osaamisalueisiin sisältyvää osaamista. Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista: Koulutus ja yhteiskunta 5 op (APTK1006) Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos 6 op (APTA2006) Opettajan toimintaympäristö 5 op (APTA3006) Tutkiva ja kehittävä opettajuus 6 op (APTA4006) Opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat esitellään seuraavassa. 27 4.2.1 Koulutus ja yhteiskunta 5 op (APTK1006) Opintojaksossa perehdyt koulutussosiologiaan, sen peruskäsitteistöön ja lähestymistapoihin. Lisäksi pohdit koulutuksen ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Koulutus ja yhteiskunta -opintojakso kuuluu kasvatustieteellisiin perusopintoihin. Voit suorittaa opintojakson osallistumalla verkko-opintojaksolle ja tekemällä siihen liittyvän oppimistehtävän tai voit korvata sen esittämällä todistuksen joko kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen tai ammattikasvatuksen perusopinnoista tai approbatur-arvosanasta. Halutessasi korvata opintojakson, lähetä korvaavuushakemus ja todistus korvaavasta suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (ks. 3.2 Hyväksilukeminen). Verkko-opintojakso on avoinna Optima -opiskeluympäristössä 8.8.2011 alkaen. Osaamistavoitteet Opiskelijalla on valmiudet seurata koulutussosiologista tutkimusta ja kirjallisuutta. Hän tuntee koulutussosiologian peruskäsitteistöä, näkökulmia ja lähestymistapoja. Hän osaa hyödyntää koulutussosiologista tietoa opettajan työssä ja toimintaympäristössä. Opiskelija hahmottaa, mikä on kulttuurin, yhteiskunnan ja koulutuksen suhde ja mitä se merkitsee opettajan työssä ja oppimisen ohjaamisessa. Lisäksi opiskelija näkee opettajan yhteiskunnallisena ja kulttuurisena toimijana ja vaikuttajana. Opiskelija ymmärtää koulutuksen ja oppimisen taustalla olevia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Sisältö koulutussosiologian peruskäsitteet ja lähestymistavat (etiikka, arvot, normit, sosialisaatio, monikulttuurisuus, alakulttuurit) koulutuksen ja yhteiskunnan väliset suhteet koulutussosiologisten näkökulmien, käsitteiden ja ilmiöiden näkyminen koulutuksessa Arviointiaineisto oppimistehtävä Arviointikriteerit Oppimistehtävän avulla arvioidaan kontekstiosaamista tiedonhallintaosaamista vuorovaikutusosaamista reflektio-osaamista. 28 APTK1006 Hyväksyttävä osaaminen Konteksti- ja tiedonhallintaosaaminen kykenee tarkastelemaan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään yhteiskunnan ja koulutuksen välisistä suhteista koulutussosiologisen tiedon valossa käsittelee yhteiskunnan ja koulutuksen ilmiöitä tehtävässään jäsentyneellä ja ymmärrettävällä tavalla Vuorovaikutusosaaminen luo omalla toiminnallaan edellytyksiä myönteiselle vuorovaikutukselle Reflektio-osaaminen arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi TAULUKKO 3. Opintojakson APTK1006 arviointikriteerit Arviointiasteikko Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: arviointiaineisto ei täytä hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä Oppimistehtävät Tämä opintojakso toteutetaan verkko-opiskeluna. Oppimistehtävät ja muun materiaalin saat aloittaessasi opintojakson Optima-opiskeluympäristössä olevassa opintojakson työtilassa APTK1006 Koulutus ja yhteiskunta. Opintojakso avautuu 8.8.2011. Oppimistehtävät palautetaan niiden yhteydessä annettavan ohjeen mukaisesti 30.11.2011 mennessä. 29 4.2.2 Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos 6 op (APTA2006) Opintojaksossa perehdyt työelämän muutossuuntiin, yrittäjyyteen ja osaamisen jäsentämiseen. Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos -opintojakso kuuluu ammattipedagogisiin opintoihin. Opintojaksoon sisältyy verkko-opiskelua, oppimispiirityöskentelyä sekä itsenäistä opiskelua. Voit suorittaa opintojakson joko tekemällä oppimistehtävät tai osoittamalla aiemmin hankitun osaamisesi (ks. 3.2 Hyväksilukeminen). Esitä aikaisemmin laatimasi aineisto (esim. artikkeli, oppimistehtävä, opinnäytetyö, omassa työssäsi laatimasi materiaali tms.), joka osoittaa, että Sinulla jo on tässä opintojaksossa tavoitteena oleva osaaminen. Lähetä aikaisemmin laatimasi aineisto sekä hakemus osaamisen tunnistamista ja arvioimista varten ao. opintojakson kouluttajalle. Osaamistavoitteet Opiskelija on tietoinen työelämän ja oman alansa kehitysnäkymistä sekä niistä yhteiskunnallisista tekijöistä, jotka ohjaavat työelämän kehittymistä nyt ja lähitulevaisuudessa. Opiskelija tiedostaa yrittäjyyden merkityksen ammattien, työelämän ja yhteiskunnan kokonaisuudessa. Hän osaa jäsentää oman alansa osaamista opetuksen suunnittelua, oppimisen ohjaamista sekä osaamisen arviointia, tunnistamista ja tunnustamista varten. Sisältö yhteiskunnan ja työelämän muutos yrittäjyys työelämän osana osaamisen jäsentäminen ja kuvaaminen Arviointiaineisto oppimistehtävät oppimispiirin itsearviointi Arviointikriteerit Verkkotyöskentelyn ja siihen liittyvien oppimistehtävien avulla arvioidaan ensisijaisesti kontekstiosaamista, oman alan sisältöosaamista ja tiedonhallintaosaamista. Oppimispiirityöskentelyn ja oppimistehtävän avulla arvioidaan myös reflektio-osaamista yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamista ja verkko-osaamista. 30 APTA2006 Kontekstiosaaminen ja oman alan sisältöosaaminen Hyväksyttävä osaaminen osaa kuvata oman alansa työelämän kehittymistä on tietoinen yrittäjyyden merkityksestä omalla alallaan osaa ymmärrettävällä tavalla ja jäsentyneesti kuvata oman alansa osaamista ja osaamisvaatimuksia Tiedonhallintaosaaminen kykenee löytämään ja hyödyntämään ajankohtaista työelämän muutosta, omaa ammattialaansa ja yrittäjyyttä koskevaa lähdeaineistoa Reflektioosaaminen arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi Verkkoosaaminen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen kykenee käyttämään verkkoa vuorovaikutusvälineenä Edistynyt osaaminen tuo esille perustellun käsityksensä työelämän ja oman alansa kehittymisestä tuo esille perustellun käsityksen yrittäjyyden mahdollisuuksista ja kehittämishaasteista omalla alallaan hallitsee ammatillista osaamista koskevaa peruskäsitteistöä ja kykenee ymmärrettävällä tavalla ja jäsentyneesti kuvaamaan erilaisiin lähteisiin perustuvia oman alansa osaamisvaatimuksia käyttää tiedonhankinnassaan erilaista työelämän muutosta, omaa ammattialansa kehittymistä ja yrittäjyyttä käsittelevää lähdeaineistoa ja soveltaa niitä tarkoituksenmukaisella tavalla Tavoiteltava osaaminen tuo esille perustellun käsityksensä kansainvälistyvän työelämän yleisestä muutoksesta ja oman alansa kehittymisestä em. ilmiöitä problematisoiden osaa kriittisesti analysoida yrittäjyyden edistämisen mahdollisuuksia ja kehittämishaasteita alakohtaisesti ja kansainvälisesti käsittelee ammatillista osaamista monipuolisesti ja tuo esille oman, erilaisiin lähteisiin ja omiin kokemuksiinsa perustuvan näkemyksensä oman alansa osaamistarpeista perustellusti ja jäsentyneesti käyttää tiedonhankinnassaan erilaista ajankohtaista työelämän muutosta, oman ammattialansa kehittymistä ja yrittäjyyttä käsitteleviä lähteitä ja muuta asiaan soveltuvaa lähdeaineistoa monipuolisesti; problematisoi käsiteltäviä asioita ja tuo niihin uusia näkökulmia osallistuu aktiivisesti verkkotyöskentelyyn ja luo toiminnallaan edellytyksiä myönteiselle vuorovaikutukselle TAULUKKO 4. Opintojakson APTA2006 arviointikriteerit 31 Arviointiasteikko Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: arviointiaineisto täytä vähintään hyväksytyn osaamisen arviointikriteereitä Oppimistehtävät Opintojakson oppimistehtävät löytyvät Optima-ympäristön työtilasta APTA2006 Työelämä, yrittäjyys. Opintojakso avautuu 12.8.2011. Tehtävät palautetaan työtilaan annettujen ohjeiden mukaisesti 31.1.2012 mennessä. Opintojakson sisältöjä ja oppimistehtäviä käsitellään seminaareissa syksyn aikana. 32 4.2.3 Opettajan toimintaympäristö 5 op (APTA3006) Opintojaksossa perehdyt kansalliseen koulutusjärjestelmään, ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen ohjausjärjestelmään sekä oppilaitosten toimintaa säätelevään lainsäädäntöön. Lisäksi tutustut koulutusorganisaatioiden sisäiseen, alueelliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Opettajan toimintaympäristö -opintojakso kuuluu ammattipedagogisiin opintoihin. Voit suorittaa opintojakson joko tekemällä oppimistehtävät tai korvata ne esittämällä todistuksen aikaisemmista opinnoista ja opetusalan työkokemuksesta tai osoittamalla osaamisesi osaamisen arviointi- ja tunnustamismenettelyn kautta: Korvaaminen Halutessasi korvata opintojakson, lähetä korvaavuushakemus (ks. http://aokk.jamk.fi/lomakkeet) ja todistukset korvaavasta suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle. Korvaavuus voi muodostua seuraavilla tavoilla: todistus vuoden 2006 jälkeen suoritetusta opetushallinnon tutkinnosta ja todistus vähintään vuoden kokemuksesta oppilaitoksessa työskentelystä todistus vuoden 1998 jälkeen suoritetusta opetushallinnon tutkinnosta sekä todistus sen jälkeisestä, vähintään vuoden työkokemuksesta oppilaitosorganisaation hallintotehtävistä (esim. rehtori, koulutusjohtaja, hallintopäällikkö, koulutuspäällikkö) todistus em. kohtia vanhemmasta opetushallinnon tai ammattikasvatushallinnon tutkinnosta ja todistus vuoden 1998 jälkeisestä, vähintään kahden vuoden työkokemuksesta oppilaitosorganisaation hallintotehtävistä (esim. rehtori, koulutusjohtaja, hallintopäällikkö, koulutuspäällikkö) Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen Opintojakson hyväksilukeminen Sinulla jo olemassa olevan osaamisen tunnistamisen avulla tapahtuu seuraavasti: Esitä aikaisemmin laatimasi aineisto (esim. artikkeli, oppimistehtävä, opinnäytetyö, omassa työssäsi laatimasi materiaali tms.), joka osoittaa, että Sinulla jo on tässä opintojaksossa tavoitteena oleva osaaminen. Lähetä aikaisemmin laatimasi aineisto sekä hakemus osaamisen tunnistamista ja arvioimista varten ao. opintojakson kouluttajalle (ks. http://aokk.jamk.fi/lomakkeet). Tee aineiston arviointia varten selvitys mikä aineisto on ja mihin tarpeisiin se on tehty, ja miten se kuvastaa opintojakson osaamistavoitteita Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee kansallisen koulutusjärjestelmän ja on perehtynyt ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen ohjaus- ja suunnittelujärjestelmään sekä hallinnointiin, toimintaa sääteleviin kehyksiin ja sieltä nouseviin periaatteisiin ja velvoitteisiin. Hän on tietoinen kansainvälisten sopimusten ja järjestelmien vaikutuksesta kansallisiin ohjausjärjestelmiin, oppilaitosten kansainvälisestä toiminnasta ja siitä, millaisten toimintamuotojen avulla sitä kehitetään. Opiskelija on selvillä opettajan ja muiden työyhteisön jäsenten roolista, oikeuksista ja 33 velvollisuuksista organisaationsa ja työyhteisönsä jäseninä. Opiskelija ymmärtää yhteistyön ja verkostoitumisen merkityksen ja osaa toimia sen mukaisesti. Sisältö suomalainen koulutusjärjestelmä sekä ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen kansallinen ja oppilaitoskohtainen ohjaus- ja suunnittelujärjestelmä ja hallinnointi valtion, ylläpitäjien sekä toimijoiden näkökulmista oppilaitosten toimintaa säätelevä lainsäädäntö oppilaitos organisaationa ja työyhteisönä koulutuksen laadun kehittämisen ja arvioinnin periaatteet koulutusorganisaatioiden sisäinen yhteistyö sekä alueellinen ja kansainvälinen verkostoituminen eri tahojen kanssa kansainvälistymisen erilaiset ulottuvuudet Arviointiaineisto oppimistehtävät Arviointikriteerit Tämän opintojakson oppimistehtävien avulla arvioidaan kontekstiosaamista ja reflektio-osaamista. 34 APTA3006 Kontekstiosaaminen Hyväksyttävä osaaminen tuntee suomalaisen koulutusjärjestelmän sekä sen kansallisen ja oppilaitoskohtaisen ohjaus, suunnittelu- ja hallinnointijärjestelmän ja periaatteet tuntee ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ja ymmärtää sen merkityksen koulutuksen järjestäjän ja opettajan työn kannalta on selvillä koulutuksen laadunarvioinnin ja kehittämisen periaatteista ymmärtää alue- ja kansainvälisyyskehityksen osaksi opettajan työtä Edistynyt osaaminen on hyvin perillä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, sen kansallisesta ja oppilaitoskohtaisesta ohjaus-, suunnittelu- ja hallinnointijärjestelmästä ja periaatteista sekä tiedostaa kansainvälisen kehityksen ja sopimusten vaikutuksen on hyvin perillä ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä ja ymmärtää sen merkityksen koulutuksen järjestäjän ja opettajan työn kannalta ymmärtää koulutuksen laadunarvioinnin ja kehittämisen periaatteiden merkityksen oman ja organisaationsa työn kehittämisessä ymmärtää alue- ja kansainvälisyyskehityksen osaksi opettajan työtä, on selvillä oman organisaationsa aluekehitys- ja kansainvälistymistavoitteist a ja kehittää omia osallistumisvalmiuksiaan Reflektioosaaminen Tavoiteltava osaaminen osaa soveltaa ja arvioida suomalaisen koulutusjärjestelmän, sen kansallisen ja oppilaitoskohtaisen ohjaus, suunnittelu- ja hallinnointijärjestelmän ja periaatteiden vaikutusta koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen ja osaa ottaa huomioon kansainvälisen kehityksen ja sopimusten vaikutuksen soveltaa työssään ammatilliseen koulutukseen liittyviä säädöksiä sekä valtakunnallisia ja alueellisia kehittämisasiakirjoja ja niiden periaatteita soveltaa aktiivisesti työssään koulutuksen laadunarvioinnin ja kehittämisen periaatteita ymmärtää alue- ja kansainvälisyyskehityksen osaksi opettajan työtä ja osallistuu organisaationsa aluekehitys- ja/tai kansainväliseen toimintaan arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi TAULUKKO 5. Opintojakson APTA3006 arviointikriteerit Arviointiasteikko Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: arviointiaineisto ei täytä vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä 35 Oppimistehtävät Tämä opintojakso toteutetaan verkko-opiskeluna. Oppimistehtävät ja muun materiaalin saat aloittaessasi opintojakson Optima-opiskeluympäristössä olevassa opintojakson työtilassa APTA3006 Opettajan toimintaymp. Opintojakso avautuu 30.9.2011. Oppimistehtävien tekeminen edellyttää Sinulta perehtymistä erilaisiin asiakirjoihin, lainsäädäntöön ja Optimassa esitettyyn opiskelumateriaaliin sekä oppilaitosten arkisen toiminnan havainnointia. Tee lukemistyötä itsenäisesti ennakkoon ja työstä tehtäviä omassa oppimispiirissäsi tai 2-3 hengen ryhmässä opiskelijatovereittesi kanssa. Palauta kaikki kirjalliset tehtävät oppimistehtävien yhteydessä annetun ohjeen mukaisesti Optimaan: 30.3.2012 mennessä, jos opiskelet kokopäiväisesti 30.11.2012 mennessä, jos opiskelet osa-aikaisesti 36 4.2.4 Tutkiva ja kehittävä opettajuus 6 op (APTA4006) Opintojaksossa perehdyt tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (T&K&I) osana opettajan työtä. Tutkiva ja kehittävä opettajuus -opintojakso kuuluu ammattipedagogisiin opintoihin. Voit suorittaa opintojakson joko tekemällä oppimistehtävät tai osoittamalla aiemmin hankitun osaamisesi (ks. 3.2 Hyväksilukeminen). Esitä aikaisemmin laatimasi aineisto (esim. artikkeli, oppimistehtävä, opinnäytetyö, omassa työssäsi laatimasi materiaali tms.), joka osoittaa, että Sinulla jo on tässä opintojaksossa tavoitteena oleva osaaminen. Lähetä aikaisemmin laatimasi aineisto sekä hakemus (http://aokk.jamk.fi/lomakkeet) osaamisen tunnistamista ja arvioimista varten ao. opintojakson kouluttajalle. Osaamistavoitteet Opiskelija ymmärtää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (T&K&I) osana opettajan työtä sekä oppilaitosta ja työelämää kehittävänä toimintana. Hän tuntee alueen työelämää ja ammatillista koulutusta ohjaavat tavoitteet ja strategiat sekä oman ammattialansa kehittämiskohteet ja -haasteet. Opiskelija tuntee T&K&I -toiminnan menetelmiä ja pystyy arvioimaan T&K&I -toiminnan tuloksia. Hän osaa hankkia tarvittavaa tietoa eri tietolähteistä, arvioida tietolähteiden luotettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä käyttää hankkimaansa tietoa T&K&I -toiminnassa. Hän osaa raportoida kirjallisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan prosessia ja tuloksia tai kirjoittaa artikkelin. Lisäksi hän osaa arvioida omaa osaamistaan suhteessa opintojakson tavoitteisiin. Sisältö T&K&I -toimintaan tutustuminen tai osallistuminen, sen analysointi ja raportointi Seminaarityöskentely, itsearviointi, ohjaus- ja vertaisarviointikeskustelut Arviointiaineisto Opintojakson aikana tuotettu kirjallinen aineisto Opintojaksoon liittyvä muu itse tuotettu aineisto Seminaarityöskentelyprosessi, itsearviointi, ohjaus- ja vertaisarviointikeskustelut Arviointikriteerit Aineiston avulla arvioidaan: kehittämisosaamista yhteistyö- ja verkosto-osaamista tiedonhallintaosaamista reflektio-osaamista 37 Hyväksyttävä osaaminen APTA4006 Kehittämisosaaminen tunnistaa oman opettajuuden kannalta merkityksellisen T&K&I toiminnan osa-alueen, johon haluaa perehtyä Edistynyt osaaminen Tavoiteltava osaaminen analysoi realistisesti T&K&I -toimintaa taustaaineiston avulla analysoi kriittisesti T&K&I -toimintaa taustaaineiston avulla ja tunnistaa työyhteisön ja organisaatioiden strategisten päämäärien kannalta perusteltuja kehittämiskohteita löytää T&K&I -toiminnan kannalta relevanttia tausta-aineistoa Yhteistyö- ja verkostoosaaminen osallistuu oman opettajuuden kannalta merkitykselliseen T&K&I toimintaan tai arvioi sitä toimii yhteistyössä työyhteisön ja muiden asianosaisten kanssa kehittämistavoitteiden suuntaisesti kehittää erilaisissa yhteistyöverkostoissa alueensa, ammattialansa ja organisaationsa toimintaa koulutuspoliittisten tavoitteiden suuntaisesti Tiedonhallintaosaaminen löytää ajankohtaista taustamateriaalia ja lähteitä T&K&I toiminnan tueksi ja hyödyntää hankkimaansa aineistoa valitsee tiedonhankinnassa löytämistään aineistoista T&K&I -toiminnan kannalta olennaiset lähteet dokumentoi T&K&I toiminnan analysointia systemaattisesti, kuvaa syntyneitä tuloksia selkeästi ja levittää niitä oman opiskeluyhteisönsä käyttöön kirjoittaa tai julkistaa muulla tavoin T&K&I toiminnan keskeisiä tuloksia jäsentyneesti ja perustellusti, ja levittää niitä oman opiskelija- ja työyhteisönsä käyttöön arvioi ja hyödyntää toiminnan kannalta monipuolisia tiedonlähteitä jäsentyneesti, luovasti ja uusia näkökulmia tuottaen Reflektioosaaminen kirjoittaa T&K&I toiminnan tuloksista laajalle yleisölle tai levittää tietoa jollakin muulla vastaavalla tavalla oman alansa kehittämiseksi arvioi realistisesti omia T&K&I -toiminnan valmiuksiaan ja taitojaan. Kykenee asettamaan uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi TAULUKKO 6. Opintojakson APTA4006 arviointikriteerit Arviointiasteikko Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: arviointiaineisto ei täytä vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä 38 Oppimistehtävät Oppimistehtävän 1 tarkoituksena on luoda yleiskuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta. Oppimistehtävät 2 ja 3 ovat vaihtoehtoisia. Tee niistä vain toinen. Keskustele vaihtoehdoista oman kouluttajasi kanssa. Opintojakson oppimistehtävä palautetaan omalle kouluttajalle. Se käsitellään ryhmän ja kouluttajan kesken sovitulla tavalla ja aikataululla. Oppimistehtävä 1: T&K&I toimintaan perehtyminen Tutustu oman oppilaitoksesi tai muun organisaation T&K&I toimintaan. Valitse oman oppimisesi ja työsi kannalta keskeinen kehittämisalue analysoitavaksi esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Mitkä ovat kehittämisen tavoitteet? Miten kehittämistyö on organisoitu (ketkä osallistuvat ja mikä on työnjako)? Miten kehittämistyö on resursoitu ja mikä on aikataulu? Miten kehittämistyön tuloksia seurataan? Jos toimit jo T&K&I -toiminnassa esimerkiksi projektipäällikkönä tai asiantuntijana, kuvaile myös omaa tehtävääsi kuvaamassasi kehittämistyössä. Oppimistehtävä 2: T&K&I-toiminnan tausta-aineistot Perehdy oppilaitoksen T&K&I-toiminnan tausta-aineistoihin. Selvitä, miten ne suuntaavat ja ohjaavat T&K&I -toimintaa. Haastattele oppilaitoksen tai osaamisen kehittämisestä vastaavan organisaation tai yksikön T&K&I -toiminnasta vastaavia henkilöitä. Analysoi oppimistehtävässä 1 valitsemaasi kehittämistyötä tausta-aineistojen näkökulmasta. Raportoi ja esitä analysointisi oman kouluttajasi kanssa sovitulla tavalla. Sisällytä raporttiisi itsearviointi. Raportointiohjeita löydät osoitteesta http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle. Oppimistehtävä 3: Artikkelin kirjoittaminen Oppimistehtävä on artikkelinkirjoittamisprosessi. Voit kirjoittaa artikkelin toteutuneesta T&K&I toiminnasta (ks. kohta 1) tai voit tehdä selvitystyyppisen artikkelin (ks. kohta 2), jossa esimerkiksi kuvaat käynnistymässä tai meneillään olevaa T&K&I -toimintaa. Artikkeli voi olla myös kannanotto tai puheenvuoro (ks. kohta 3) sinulle ajankohtaiseen ja merkitykselliseen opettajuuteen liittyvään asiaan. Keskustele myös näistä vaihtoehdoista oman kouluttajasi kanssa. Sisällytä artikkeliisi itsearvionti. Seuraavassa on kuvattu artikkelivaihtoehtoja tarkemmin: 39 1) Tutkimus- tai hankeraportti -tyyppinen artikkeli, joka on toteutettuun kehittämishankkeeseen, -projektiin tai tutkimukseen perustuva. Tällainen artikkeli voi seurata otsikoinnissaan itse kehittämishankkeen, -prosessin tai tutkimuksen etenemiskaavaa: teoreettinen katsaus aihealueeseen, tavoitteet, osallistujat tai tutkittavat, menetelmät, tulokset/löydökset, niiden pohdinta ja jatkohaasteet. 2) Selvitys -tyyppinen artikkeli, jossa olemassa oleviin faktatietoihin, tilastoihin, tehtyihin muihin selvityksiin pohjaten kuvataan tai perustellaan esimerkiksi koulutuksen käynnistämisen tai opetussuunnitelman kehittämisen perusteita ja syitä. Selvitys voi olla esimerkiksi alueen lehteen, työvoimaviranomaiselle tai rahoittajalle tehtävä “artikkelimainen” selvitys, jonkin koulutuksen tai hankkeen lähtölaukaisijaksi tai perusteluksi. 3) Kannanotto- tai puheenvuoro -tyyppinen artikkeli, jonka tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja keskustelun virittäminen. Artikkeli voi olla suunnattu esimerkiksi oman alan ammatti- tai tiedelehteen, oman organisaation tai alueen lehteen tai muuhun työelämän julkaisuun. Se voi olla myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuun tai Optimaan tuleva artikkeli. Artikkeli voidaan julkaista myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkkolehdessä. Tutustu Artikkeli tekstilajina: http://oppimateriaalit.jamk.fi/kirjoittajanapu/tekstilajeista/artikkeli/ Kirjoittamisohjeet Mikäli artikkeli tulee muuhun kuin Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuun, käytetään ko. julkaisijan artikkelinkirjoitusohjeita. Ellei julkaisukanava ole tiedossa, voit käyttää seuraavia AOKK:n artikkelin kirjoittamisohjeita: Artikkelin pituus on noin 2500 sanaa sisältäen otsikon ja lähdeluettelon. Koko tekstiaineisto toimitetaan sähköisessä muodossa .rtf –tiedostona ja lisäksi paperiversiona ohjaajalle. Artikkeliin liittyvät taulukot, kuviot, piirrokset tai kuvat toimitetaan alkuperäisessä tiedostomuodossa (Excel, PowerPoint, tmv) erillisinä tiedostoinaan, mutta niiden paikka merkitään artikkeliin selkeästi. Kuvien (TIFF/EPS/JPEG) resoluution tulee olla vähintään 300dpi. Teksti kirjoitetaan 1,5 rivivälillä, kirjasinkoolla (fontti) 12 pt, kirjasintyypillä Times New Roman. Otsikoinneissa ei käytetä tyylejä. Sivuja ei sivunumeroida. Vasemman reunan marginaali on 4,3 cm ja muut reunukset 2 cm. Teksti tavutetaan, mutta oikeaa reunaa ei tasata. Otsikko ja artikkelin kirjoittaja(t) mainitaan omalla sivullaan, tiedoston ensimmäisellä sivulla. Kirjoittajien tittelit ja taustaorganisaatiot mainitaan. Lisäksi mainitaan, kuka kirjoittajista on yhteyshenkilö, ja hänen tarkemmat yhteystietonsa (postiosoite, sähköposti ja puhelin) mainitaan. Lähdeluettelo on omalla sivullaan. Lähdeviitteiden ja lähdeluettelon merkinnöissä noudatetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun kehittämishankeraportointiin liittyviä ohjeita, jotka löytyvät osoitteesta http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/alakohtaiset/lahdemerk 40 Opiskelumateriaali JAMKin Kirjasto: http://www.jamk.fi/kirjasto MOT ja Kielikello: http://www.jamk.fi/kirjasto/8/tekstien_kirjoittaja_-_ota_avuksesi_mot_ja_kielikello__2 Raportointiohjeet (ml. lähteiden käyttö): http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle Ajankohtaista koulutuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ Viitattu 3.6.2011. Anttonen, K. 2003. Tehosta projektityötä. Johda hanketta 80/20 periaatteella. Helsinki: Talentum. Euroopan sosiaalirahasto. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ Viitattu 3.6.2011. European Comission. http://ec.europa.eu/index_en.htm Viitattu 3.6.2011. FinnSight 2015 – Tiede ja teknologia 2010 -luvun Suomessa. Suomen akatemia. http://www.aka.fi/fi/A/Tiedeyhteiskunnassa/Ennakointi2/Ennakointi/ Viitattu 3.6.2011. Haavisto, V. 2007. Sopimukset yhteistyön välineinä. http://ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/viewFile/15/28 Viitattu 3.6.2011. Herranen, J. & Sirkkilä, H. 2008. Työelämälähtöisyydestä työelämäkeskeisyyteen – ammattikorkeakoulujen pedagogiset innovaatiot tutkimus- ja kehitystyön tukena. Teoksessa: H. Kotila, A, Mutanen & M – L. Kakkonen (toim.) Opetuksen ja tutkimuksen kiasma. Helsinki: Edita Oy, 90 – 111. Hirsijärvi, Remes & Sajavaara. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi. Innovaatiotoiminnan vaikutukset. Osaamista, uudistumista, kasvua ja hyvinvointia. 2008. http://www.tekes.fi/fi/community/Tulokset%20ja%20vaikutukset/336/Tulokset%20ja%20v aikutukset/556 Viitattu 3.6.2011. Jaroma, A. (toim.) 2008. Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää. AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin AMK. A. Tutkimuksia ja raportteja 36. Tampere: Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy.Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (Centre for International MObility). http://www.mamk.fi/showattachment.asp?ID=1040&DocID=1473 Viitattu 3.6.2011. Karlöf, B., Lundgren, K. & Edenfeldt Froment, M. 2003. Ota oppia parhaista! Tehoa vertailuoppimisesta. Helsinki: Talentum. Kotila, H. & Mutanen, A. (toim.) 2004. Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Helsinki: Edita. Lambert, P. & Vanhanen – Nuutinen, L. (toim.) 2010. Hankekirjoittaminen. Välineitä hanketoimintaan ja opinnäytetyöhön. HAAGA-HELIA tutkimuksia 1/2010. Helsinki: Multiprint. Mällinen, S. 2007. Conceptual Change Process of Polytechnic Teachers in Transition From Classrooms to Web-Based Courses. Tampere University Press. Acta Universitatis Tamperensis; 1255. http://acta.uta.fi/teos.php?id=10987 Viitattu 3.6.2011. Osaava henkilöstö – menestyvät yritykset. EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset 2006 – 2010. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/2010/6_kesa/Osaava_henkilosto_menestyva t_yritykset.pdf Viitattu 3.6.2011. Ojasalo, K., Moilanen, T., Ritalahti, J. 2009. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: WSOY. 41 Ramstad, E. & Alasoini, T. (toim.) 2007. Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa. Lähestymistapoja, menetelmiä, tulevaisuuden haasteita. Tykes-raportteja 53. Helsinki: Työministeriö. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/2010/6_kesa/Osaava_henkilosto_menestyva t_yritykset.pdf Viitattu 3.6.2011. Rissanen, R. 2003. Työelämälähtöinen opinnäytetyö oppimisen kontekstina. Fenomenografisia näkökulmia tradenomin opinnäytetyöhön. Acta Universitatis Tamperensis 970. Tampereen yliopisto. Tampere. Seppänen-Järvelä, R. & Karjalainen, V. (toim.) Kehittäämistyön risteytyksiä. STAKES. Vaajakoski: Gummerus. Silfverberg, P. 2007. Ideasta projektiksi: projektityön käsikirja. Helsinki: Edita. http://www.mol.fi/esf/ennakointi/raportit/pvopas.pdf Viitattu 3.6.2011. Svinhufvud, K. 2007. Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Helsinki: Tammi. Suhonen, L. 2008. Ammattikorkeakoulun lehtoreiden käsityksiää tutkivasta ja kehittävästä työotteesta. Akateeminen väitöskirja. Joensuun yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-175-5/urn_isbn_978-952-219-1755.pdf Viitattu 3.6.2011. Tenhunen, A., Keskinen S. & Siltala R. 2009. Opetuksen innovaatiot ja innovatiivisuus opetuksessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu. Työ ja yrittäjyys. 41/2009. Toivola, T. (toim.) 2010. Yhdessä tekemällä. 11 tapaa linkittää T&K ja oppiminen. Helsinki: Multiprint. http://www.amk.fi/uutiset/2010/5oRYdwriU.html Viitattu 3.6.2011. Töytäri – Nyrhinen, A. (toim.) 2009. Suunnannäyttäjiä. Uusia avauksia ammattikorkeakouluopettajan työhön. HAAGA-HELIA tutkimuksia 4/2009. Helsinki: Edita. Vanhanen – Nuutinen L, Laitinen – Väänänen, S., Majuri, M. & Weissman K. 2009. Puhetta ammattikorkeakouluopettajuudesta työelämän kehittämistehtävissä. Teoksessa A. Töytäri – Nyrhinen (toim.) Suunnannäyttäjiä – Uusia avauksia ammattikorkeakouluopettajan työhön. HAAGA-HELIA kehittämisraportteja 4/2009, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, 85-106. Vartiainen, M., Ruuska, I. & Kasvi, J. 2003. Projektiosaaminen dynaamisen organisaation voimavara. Tampere: Tammer-Paino Oy. Vilkka, H. 2005. Tutki ja kehitä. Keuruu: Otava. Virtanen, P. 2000. Projektityö. Porvoo: WS Bookwell Oy. 42 4.3 Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuudessa keskitytään oppimisprosessin ja opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Keskeisinä tarkastelukohteina ovat ammatilliseen kehittymiseen, oppimiseen ja oppimisen ohjaamiseen ja arviointiin sekä erilaisiin ja erityistä tukea vaativiin oppijoihin liittyvät kysymykset. Tähän opintokokonaisuuteen sisältyy myös opetusharjoittelu. Se kokoaa yhteen tämän opintokokonaisuuden muissa opintojaksoissa esillä olevia teemoja. Opettajan työssä toimivat harjoittelevat omassa opetustyössään. Ne, jotka eivät toimi opettajina tällä hetkellä, hakeutuvat opetusharjoitteluun oppilaitoksiin. Kokopäiväiset opiskelijat suorittavat nämä opinnot syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Osa-aikaisilla opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää opetusharjoitteluun myös syyslukukausi 2012. Oppimisen ohjaamiseen liittyvän osaamisen lisäksi opintojaksojen avulla edistetään ja arvioidaan sekä jatkuvan oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhteistyön että toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalueisiin sisältyvää osaamista. Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista: Oppiminen ja elämänkulku 5 op (APOK1006) Oppiminen, ohjaus ja arviointi 8 op (APOA2006) Opetusharjoittelu 10op (APOHW106) Opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat esitellään seuraavassa. 43 4.3.1 Oppiminen ja elämänkulku 5 op (APOK1006) Opintojaksolla tutustutaan kasvatus- ja kehityspsykologiseen näkökulmaan oppimisesta ja ihmisen kehityksestä. Oppiminen ja elämänkulku-opintojakso kuuluu kasvatustieteellisiin perusopintoihin. Voit suorittaa opintojakson joko osallistumalla verkko-opintojaksolle ja tekemällä siihen kuuluvat oppimistehtävät tai esittämällä todistuksen joko kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen tai ammattikasvatuksen perusopinnoista tai approbatur-arvosanasta. Halutessasi korvata opintojakson lähetä korvaavuushakemus ja todistus korvaavasta suorituksesta ammatillisen opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (ks. 3.2 Hyväksilukeminen). Osaamistavoitteet Opiskelija tietää, miten yksilölliset tekijät, ihmisen elämänkulku ja ikäkausi vaikuttavat oppimisen taustalla. Opiskelijalla on valmiudet seurata alan tutkimusta ja kirjallisuutta, ja hän osaa hyödyntää kehitys- ja kasvatuspsykologista tietoa omien opiskelijoidensa ammatillisen kasvun tukemisessa ja oppimisen ohjauksessa sekä oman opettajuutensa kehittämisessä. Sisältö Kasvatus- ja kehityspsykologian tutkimuskohteet Kasvatus- ja kehityspsykologian merkitys opettajan työssä Elämänkulku ja oppiminen Ammatillinen kasvu ja identiteetti Arviointiaineisto Oppimistehtävät Arviointikriteerit Verkkotyöskentelyn ja sen tuottaman aineiston avulla arvioidaan oppijaosaamista ja reflektio-osaamista. APOK1006 Oppijaosaaminen Hyväksyttävä osaaminen ymmärtää ihmisen kehitys- ja elämänvaiheiden merkityksen oppimisessa ja opetuksen suunnittelussa tiedostaa oppijoiden ammatillisen kasvun reunaehtoja ja edellytyksiä ja osaa soveltaa tätä tietoa opetuksen ja ohjauksen käytäntöihin Reflektioosaaminen kykenee tarkastelemaan oman opettajuutensa kehittymistä kasvatus- ja kehityspsykologisen tiedon valossa ja asettamaan perusteltuja tavoitteita opettajuutensa kehittämiseksi TAULUKKO 7. Opintojakson APOK1006 arviointikriteerit 44 Arviointiasteikko Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: arviointiaineisto ei täytä hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä Oppimistehtävät Tämä opintojakso toteutetaan verkko-opiskeluna. Oppimistehtävät ja muun materiaalin saat aloittaessasi opintojakson Optima-opiskeluympäristössä olevassa opintojakson työtilassa APOK1006 Oppiminen ja elämänkulku. Opintojakso avautuu 15.8.2011 ja tehtävät tulee palauttaa 31.1.2012 mennessä. Seuraava palautusmahdollisuus on 1.-30.4.2012. 45 4.3.2 Oppiminen, ohjaus ja arviointi 8 op (APOA2006) Opintojaksossa perehdyt oppimista koskeviin teoreettisiin lähtökohtiin, oppimiskäsityksiin ja yksilöllisen oppimisprosessin tukemiseen. Oppiminen, ohjaus ja arviointi -opintojakso kuuluu ammattipedagogisiin opintoihin. Osaamistavoitteet Opiskelija on perehtynyt erilaisiin oppimista koskeviin teoreettisiin lähtökohtiin. Opiskelija tiedostaa oppijoiden yksilöllisyydestä johtuvat oppimis- ja ohjausprosessin erityisvaatimukset. Hän kykenee arvioimaan oman opetustyönsä lähtökohtia. Opiskelija on tietoinen opetuksen suunnittelun peruskysymyksistä. Sisältö käsitykset tiedosta ja oppivasta ihmisestä oppimiskäsitykset erilaiset oppijat ja yksilöllisen oppimisprosessin tukeminen Arviointiaineisto oppimistehtävä ja oppimispiirityöskentely seminaarityöskentely Arviointikriteerit Oppimispiiri- ja seminaarityöskentelyn ja siihen liittyvän oppimistehtävän avulla arvioidaan ensisijaisesti oppimisteoriaosaamista ja oppijaosaamista Oppimispiiri- ja seminaarityöskentelyn ja siihen liittyvän oppimistehtävän avulla arvioidaan myös tiedonhallintaosaamista, vuorovaikutusosaamista ja reflektio-osaamista 46 APOA2006 Oppimisteoriaosaaminen ja tiedonhallintaosaaminen Hyväksyttävä osaaminen hallitsee oppimiskäsityksiin liittyvää peruskäsitteistöä ja kykenee ymmärrettävällä tavalla ja jäsentyneesti kuvaamaan omaa käsitystään oppimisesta tunnistaa oppimiskäsitysten merkityksen opetussuunnitelmien taustalla Oppijaosaaminen Edistynyt osaaminen kykenee vertailemaan erilaisia käsityksiä oppimisesta ja tuomaan esille oman, teorian avulla perustellun käsityksensä oppimisen luonteesta ymmärtää oppimiskäsitysten merkityksen oppimisen ohjaamista ja opetuksen suunnittelua ohjaavana asiana hallitsee erilaisia oppijoita koskevaa peruskäsitteistöä ja kykenee tuomaan sen esille ymmärrettävällä tavalla ja jäsentyneesti kykenee ottamaan huomioon ihmisten erilaisuuden oppimisen ohjaamisen ja opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa pystyy tunnistamaan oman käsityksensä oppivasta ihmisestä opetustyönsä taustalla ymmärtää ihmisten erilaisuuden merkityksen opetuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaavana asiana Vuorovaikutusosaaminen osallistuu aktiivisesti oppimispiiri- ja seminaarityöskentelyyn ja luo omalla toiminnallaan edellytyksiä myönteiselle vuorovaikutukselle Reflektioosaaminen arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi. Tavoiteltava osaaminen käsittelee tietoa ja oppimista koskevaa käsitteistöä monipuolisesti, luovasti ja jäsentyneesti; problematisoi käsittelemiään ilmiöitä ja tuo esille oman perustellun käsityksensä oppimisen luonteesta käsittelee erilaisten ihmisten oppimista ja oppimisen edellytyksiä monipuolisesti, luovasti ja jäsentyneesti problematisoi ja tarkastelee kriittisesti ja kehittävästi opetuksen suunnittelua ja oppimisen ohjaamista ihmisten erilaisten oppimisedellytysten näkökulmasta TAULUKKO 8. Opintojakson APOA2006 arviointikriteerit Arviointiasteikko Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: arviointiaineisto ei täytä vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä 47 Oppimistehtävät Opettajan tulee olla tietoinen niistä oppimiskäsityksistä, joiden varassa hän toimii. Tässä oppimistehtävässä perehdytään oppimiskäsityksiin, yksilöllisten oppimisprosessien tukemiseen ja siihen, mitä ne tarkoittavat käytännön opetustyössä. Opintojaksoon kuuluu kolme oppimistehtävää sekä opintojakson lopuksi oppimispiirin itsearviointi ja henkilökohtainen itsearviointi. Ensimmäinen oppimistehtävä on yksilö- ja oppimispiiritehtävä ja kaksi seuraavaa ovat oppimispiiritehtäviä. Oppimispiiritehtävissä kannattaa hyödyntää yhteisöllisiä verkkotyövälineitä kuten Google Docs ja Skype (ks. http://oppimateriaalit.jamk.fi/some/). Näiden kolmen oppimistehtävän avulla sinulle muodostuu oma pedagoginen lähestymistapa opetustyöhösi. Tehtäviä voit hyödyntää opetusharjoittelun suunnittelussa ja toteutuksessa. Ikkuna yrittäjyyskasvatukseen Oppiminen, ohjaus ja arviointi -opintojaksossa (Liite 5). Opintojakson oppimistehtävät palautetaan omalle kouluttajalle. Ne käsitellään ryhmän ja kouluttajan kesken sovitulla tavalla ja aikataululla. 1. Mieleenpalauttamismatka aikaisempiin oppimiskokemuksiin Kuvaa aikaisempia oppimiskokemuksiasi. Tehtävä palautetaan Optima-verkko-opiskeluympäristöön syksyllä 2011 viikkoa ennen seminaaria 2. Oppimispiirin kooste yksilöllisistä mieleenpalauttamismatkoista toteutetaan kouluttajan kanssa sovitulla tavalla. 2. Tutkimuksiin ja kirjallisuuteen perehtyminen Tämä tehtävä tehdään oppimispiireissä. Tutustukaa ohessa olevaan oppimiseen, ohjaukseen ja arviointiin liittyvään kirjallisuuteen. Perehtykää tutkimusten ja kirjallisuuden avulla ihmis-, tiedon – ja oppimiskäsityksiin, erilaisiin tiedonhankinta- ja oppimistyyleihin, ryhmädynamiikkaan ja ryhmäprosesseihin, nuoren ja aikuisen oppijan yksilöllisyyden huomioimiseen ohjauksessa. Pohtikaa, millaisena oppija ja oppiminen erilaisissa oppimiskäsityksissä/lähestymistavoissa ymmärretään ja mitä niistä seuraa käytännön opetustyöhön. 48 Sopikaa kouluttajanne kanssa, miten dokumentoitte ja esittelette tehtävän niin, että se hyödyttää kaikkia ryhmänne jäseniä, esimerkiksi esseet, draama, video. Tehtävän tulee olla valmis syksyllä 2011 viikkoa ennen seminaaria 3. 3. Tutustumismatka käytännön opetus-, ohjaus- ja arviointitoimintaan Tutustukaa oppimispiirissä oppilaitokseen, jossa opiskelijan erilaiset oppimisen lähtökohdat ja ohjaustarpeet on otettu hyvin huomioon. Tarkastelkaa opettajan, erityisopettajan tai OPO:n kanssa, miten opiskelijan yksilöllinen oppimisen ohjaus näkyy oppilaitoksen opetussuunnitelmassa, sekä opiskelijan ohjaus- ja erityisopetuksen suunnitelmassa. miten yhden valitsemanne erityisopetuksessa olevan opiskelijan HOJKS on laadittu: siirtoHOJKS:n tietojen hyödyntäminen, erityisen tuen tarve opinnoissa, suunnitellut tukitoimet ja niiden toteuttaminen, moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen opetuksessa, ohjauksessa ja arvioinnissa. Käyttäkää apuna HOJKS-materiaalia osoitteesta http://oppimateriaalit.jamk.fi/hojks/. mitä oppimisen yksilöllistäminen tarkoittaa aikuiskoulutuksen näkökulmasta (henkilökohtaistaminen) ja korkeakoulutuksen näkökulmasta (esteettömyys). Tutustukaa oppimispiirissänne ohessa olevaan yksilöllisen oppimisprosessin tukemiseen liittyvään kirjallisuuteen ja muihin lähteisiin. Pohtikaa, miten opiskelijoiden yksilöllisyys vaikuttaa opetuksen suunnitteluun, oppimisen ohjaamiseen ja arviointiin. Sopikaa kouluttajanne kanssa, miten dokumentoitte ja esittelette tehtävän niin, että se hyödyttää kaikkia ryhmänne jäseniä. Tehtävän tulee olla valmis keväällä 2012 viikkoa ennen seminaaria 6. Oppimispiirin itsearviointi ja henkilökohtainen itsearviointi Kolmen oppimistehtävän jälkeen a) arvioikaa oppimispiirissä seuraavia asioita: merkityksellisimmät asiat, jotka opitte tehtävien avulla asiat, joihin haluaisitte jatkossa syventyä tarkemmin asiat, jotka tukivat tehtävien työstämisprosessia ja oppimistanne asiat, jotka olivat keskeisimpiä esteitä tehtävien työstämiselle; mistä ne johtuivat, miten esteet voisi purkaa. b) tee itsearviointi vertaa tuottamaasi materiaalia yllä oleviin arviointikriteereihin: millä tavoin työskentelysi ja sen tuotos suhteutuvat esitettyihin kriteereihin; millä perusteella? 49 Opiskelumateriaali Valitkaa esimerkiksi seuraavista lähteistä aineistoa oppimistehtävien työstämistä varten. Käyttäkää lisäksi omien alojenne pedagogiikkaa käsitteleviä lähteitä ja opetussuunnitelmia sekä ajankohtaisia kasvatustieteellisiä aikakauslehtiä, aiheeseen liittyviä elokuvia ja kaunokirjallisuutta. Oppiminen Atherton, J.S. 2009. Learning and Teaching; About the site [On-line] UK. http://www.learningandteaching.info/learning/about.htm [Viitattu 3.6.2011]. Aulanko, M. Oppimistyylejä on monia. Opettaja.tv. http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/724/728/m1544/Erilaiset+oppijat [Viitattu 27.5.2011] Helakorpi, S. Itsearviointityökaluja ammatillisten oppilaitosten henkilöstölle. http://openetti.aokk.hamk.fi/seppoh/osaamismittarit/index.htm [Viitattu 3.6.2011]. Hätönen, H. 2006. Eläköön opetussuunnitelma II. Opas ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille. Helsinki: OPH. Ilmiöpohjainen oppiminen -blogi. http://ilmiopohjaisuus.ning.com/ [Viitattu 27.5.2011] Kansanen, P. & Uusikylä, K. (toim.) 2002. Luovuutta, motivaatiota, tunteita. Opetuksen tutkimuksen uusia suuntia. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus. Kauppila, R.A. 2007. Ihmisen tapa oppia. Keuruu: PS-kustannus. Kupias, P. 2002. Oppia opetusmenetelmistä. Helsinki: Edita. Laajasalo, T. Uteliaisuus oppimisprosessissa. Yle Oppiminen. http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2292 [Viitattu 27.5.2011] Lakkala, M. 2010. How to design educational settings to promote collaborative inquiry: Pedagogical infrastructures for technology-enhanced progressive inquiry. University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences, Department of Psychology. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19887 [Viitattu 3.6.2011] Lehtinen, E. & Hiltunen, T. (toim.) 2002. Oppiminen ja opettajuus. Turku: Turun yliopiston kirjakauppa. Mäkinen, P. 2004. Verkkotutor –sivut. http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/ [Viitattu 27.5.2011] Nummenmaa, R. & Virtanen, J. (toim.) 2003. Ongelmasta oivallukseen. Ongelmaperustainen opetussuunnitelma. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Opi Oppimaan. Yle Oppiminen. http://oppiminen.yle.fi/opi_oppimaan [Viitattu 27.5.2011] Oppiminen on… http://www.oppiminen.com/ [Viitattu 27.5.2011] Patrikainen, R. 1999. Opettajuuden laatu. Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys opettajan pedagogisessa ajattelussa. Jyväskylä: PS-kustannus. Poikela, S. 1998. Ongelmaperustainen oppiminen: uusi tapa oppia ja opettaa? Hämeenlinna: Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos. Portimojärvi, T. 2006. (toim.) Ongelmaperustaisen oppimisen verkko. Tampere: Tampere University Press. Rauste – von Wright, M. & von Wright, J. 1994. Oppiminen ja koulutus. Porvoo: WSOY. Rauste – von Wright, M. 1997. Opettaja tienhaarassa. Porvoo: WSOY. Rogers, J. 2004. Aikuisoppiminen. Helsinki: Finn Lectura. Seitamaa-Hakkarainen, P. & Hakkarainen, K. Tutkiva oppiminen. http://mlab.taik.fi/polut/Yhteisollinen/teoria_tutkiva_oppiminen.html [Viitattu 3.6.2011]. Säljö, R. 2001. Oppimiskäytännöt – sosiokulttuurinen näkökulma. Helsinki: WSOY. 50 Tietoinen muisti. Erilaiset muistijäljet oppimisen taustalla. Yle Oppiminen. http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=1840 [Viitattu 27.5.2011] Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä. Vidgrén, H. 2004. Erityisopettaja oppimistaitojen ohjaajana. Laadullinen tapaustutkimus ohjaavasta opetustyylistä. Jyväskylän yliopisto. Erityispedagogiikan laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004938737 [Viitattu 3.6.2011]. Vuorinen, I. 1998. Tuhat tapaa opettaa. Menetelmäopas opettajille, kouluttajille ja ryhmänohjaajille. Suomen Moreno-instituutin julkaisusarja nro 1. Tampere: Resurssi. Willingham, D. Learning styles don’t exist. http://www.youtube.com/watch?v=sIv9rz2NTUk [Viitattu 27.5.2011] Ohjaus Eteläpelto, A. & Onnismaa, J. (toim.) 2006. Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Kansainvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Vantaa: Dark Oy. Jokinen, A. Rentola, L. & Eskola, S. 2008. Psyykkistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus ja ohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa. Opas opettajille ja opiskelijahuollon työntekijöille. Invalidiliiton julkaisuja 0.37. http://www.ijkk.fi/kekeskus/pdf/Psyykkinen%20tuki.pdf [Viitattu 3.6.2011]. Jokinen, T & Lehtinen, E. 1996. Tutor – itsenäistyvän oppijan ohjaaja. Jyväskylä: Atena. Ojanen, S. 2000. Ohjauksesta oivallukseen: ohjausteorian kehittelyä. Helsinki: Palmenia. Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) 2000. Ohjaus ammattina ja tieteenalana – ohjauksen lähestymistavat ja tutkimus 2000. PS-kustannus. Onnismaa. J. 20003. Epävarmuuden paluu: ohjauksen ja ohjausasiantuntijuuden muutos. Joensuu: Joensuun yliopisto. Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) 2004. Ohjaus ammattina ja tieteenalana – ohjaustyön välineet. 2004. PS-kustannus. Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö: aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Gaudeamus Kirja Oy. Tampere: Tammer-Paino. Peavy, R.V. 1999. Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktivistinen näkökulma 21. vuosisadan ohjaustyöhön. Helsinki: Psykologien kustannus. Vehviläinen, S. 2001. Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus. Vänskä, K., Laitinen-Väänänen, S., Kettunen, T. ja Mäkelä, J. 2011. Onnistuuko ohjaus? Sosiaali- ja terveysalan ohjaajana kehittyminen. Helsinki: Edita Prima. www.oph.fi -> AIHE – aikuisopiskelun henkilökohtaistaminen Arviointi Holopainen, P., Ikonen, O. & Ojala, T. 2001. Arviointi opetuksen ja oppimisen ohjausta tukevana toimintana. Kehittyvä koulutus 1 / 2001. Helsinki: Opetushallitus. Hätönen, H. (toim.) 1999. Opiskelijan arviointi työssäoppimisessa. Kehittyvä koulutus 5/1999. Helsinki: Opetushallitus. Kinnunen, E. & Halmevuo, T. 2003. Opiskelijan arvioinnin opas ammatilliseen koulutukseen. Helsinki: Opetushallitus. Laitinen, A., Nurminen, R. & Soininen, L. (toim.) 2007. Tunnistatko osaamisen? Näkökulmia ja välineitä osaamisen arviointiin ja kehittämiseeen ammattikorkeakoulussa. Jyväskylän 51 ammattikorkeakoulun julkaisuja 80. Jyväskylä. https://publications.theseus.fi/handle/10024/20575 [Viitattu 3.6.2011] Lyytinen, H. & Räisänen, A. (toim.) Kehittämissuuntaa arvioinnista. Koultuksen arviointineuvoston julkaisuja 6. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Niskanen. A., Lepänjuuri, A. & Rautio, T. (toim.) 2006. Tunnistatko taiturin. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korkea-asteella. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 67. Jyväskylä. Romppanen, B. & Pohjanheimo, R. (2004) Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana ja ohjaajana. Helsinki: Edita. Räisänen, A. & Frisk, T. (toim.) 1996. Silta uuteen opiskelija-arviointiin. Arviointi 6/96. Helsinki: Opetushallitus. Virta, A. 1999. Uudistuva oppimisen arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Julkaisusarja B: 65. Turun opettajankoulutuslaitos. Turku. Yksilöllisen oppimisprosessin tukeminen Aro, T., Siiskonen, T. & Ahonen, T. (toim.) 2007. Ymmärsinkö oikein? Juva: WS Bookwell Oy. Erilaisen oppijan käsikirja. 2007. Erilaisten oppijoiden liitto ry. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino. Hirvonen, M. (toim.) 2009. Esteettömyydellä osallisuuteen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 2/2009. http://www.jamk.fi/kirjasto/julkaisut/puheenvuoroja/2/02_2009_esteettomyydella_osallis uuteen_jyvaskylan_ammattikorkeakoulussa [Viitattu 3.6.2011]. Heikkinen, T. 2006. Mikä tässä sanassa on vialla? Vammala: Vammalan kirjapaino Oy. Honkanen, E., Kaikkonen, L. & Kotila, H. (toim.) 2008. Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen. WSOY. Kairaluoma, L. ym. (toim.) 2008. Lukemalla ja tekemällä. Opettajan opas lukivaikeudesta ammatillisille oppilaitoksille. Niilo Mäki-instituutti. Lämsä, A-L. (toim.) 2009. Mun on paha olla: Näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Jyväskylä: PS-kustannus. Järjestöjen sivut: o o o o o o o o www.ADHD-liitto.fi/ www.kehitysvammaliitto.fi www.epilepsia.fi www.kl-deaf.fi www.MTKL.fi/ www.lukihero.fi www.erilaistenoppijoidenliitto.fi www.esok.fi 52 4.3.3 Opetusharjoittelu 10 op (APOHW106) Opintojaksossa perehdyt oppilaitoksissa tehtävään opetussuunnitelmatyöhön ja sen toteuttamiseen käytännössä. Suunnittelet ja toteutat myös opetuskokonaisuuden. Opettajan tehtävässä toimivien opiskelijoiden opetusharjoittelu tapahtuu opiskelijan omassa oppilaitoksessa. Muut opiskelijat hankkivat itselleen opetusharjoitteluoppilaitoksen - samalla kun opetusharjoittelusta sovitaan, nimetään ohjaava opettaja. Opetusharjoittelun aikana kokoat ohjausta ja palautetta ohjaavalta opettajalta/opettajakollegoilta, vertaisohjaajilta ja opettajakorkeakoulun kouluttajilta. Vertaisohjaajat ovat pääasiassa oman opettajankoulutusryhmän opiskelijoita. Jokainen vertaisohjaaja seuraa toisten opiskelijoiden opetusta ja antaa siitä kirjallista palautetta vähintään kolme kertaa. Opettajakorkeakoulun kouluttaja seuraa ja arvioi opetusta 1-2 kertaa. Opettajan työssä toimivat opiskelijat kokoavat palautetta toiminnastaan omilta opettajakollegoiltaan ja harjoitteluoppilaitoksessa toimivat omalta ohjaavalta opettajaltaan. Opetusharjoittelusta laaditaan raportti. KUVIO 6. Opetusharjoittelu Toimijat Opiskelija Vertaisohjaaja = toinen ammatillisessa opettajankoulutuksessa oleva opiskelija Kouluttaja = oma opettajankouluttaja Kollegaopettaja = työsuhteessa olevan opettajan kollega omassa oppilaitoksessa Ohjaava opettaja = ei työsuhteessa olevan opiskelijan ohjaaja oppilaitoksessa 53 Osaamistavoitteet Opiskelijalla on tahto ja taito suunnitella ja kehittää sisältöjen ja menettelyjen suhteen mielekkäitä työelämänlähtöisiä oppimisprosesseja ja oppimisympäristöjä. Hän on perehtynyt oman alansa opetussuunnitelmiin, ja hänellä on tahto ja taito ohjata ja arvioida oppimista siten, että se mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen, oppijalähtöisen työskentelyn. Hän kykenee oppimistavoitteiden saavuttamisen kannalta myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden ja muiden asianosaisten kanssa. Opiskelija kykenee realistisesti arvioimaan omaa osaamistaan oppimisen ohjaajana. Sisältö oppimisen ja opetuksen suunnittelun lähtökohdat ja sisällöt oppimisen ja opetuksen suunnittelu ja toteutus oman osaamisen arviointi Arviointiaineisto opetuksen ja ohjauksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvät dokumentit ohjaavan opettajan, kouluttajan ja kollegoiden palautteet sekä vertaispalautteet ohjaus- ja arviointikeskustelut Arviointikriteerit Opetusharjoittelutehtävien ja niihin liittyvän oppimispiiri- ja seminaarityöskentelyn avulla arvioidaan oppimisteoriaosaamista opetus- ja ohjausosaamista kontekstiosaamista reflektio-osaamista yhteistyö- ja verkosto-osaamista vuorovaikutusosaamista oppijaosaamista oman alan sisältöosaamista tiedonhallintaosaamista verkko-osaamista. 54 APOHW106 Hyväksyttävä osaaminen Edistynyt osaaminen Tavoiteltava osaaminen Oppimisteoriaosaaminen tuntee oppimisteoreettisia suuntauksia ja kykenee valitsemistaan oppimisteorioista käsin rakentamaan tarkoituksenmukaisia ja oppimista edistäviä opetuskokonaisuuksia mielekkäineen tavoitteineen ja opetusmenetelmineen suunnittelee ja toteuttaa sisällöllisesti ja menetelmällisesti mielekkäitä oppimisprosesseja ja tilanteita, jotka perustuvat sisäistettyyn ja perusteltuun käsitykseen oppimisesta analysoi ja kehittää tietoisesti ohjaus- ja opetustoimintansa taustalla olevia käsityksiä osaamisen, tiedon ja oppimisen luonteesta ja ihmisestä oppijana sekä luo tietoisesti niihin perustuvia mielekkäitä oppimisympäristöjä ja tilanteita Kontekstiosaaminen tuntee opetusalansa valtakunnalliset ja/tai oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat ja suunnittelee omaa opetustaan niissä olevien tavoitteiden mukaisesti suunnittelee ja toteuttaa opetusta opetussuunnitelman tavoitteisiin perustuen luovalla tavalla tilannetekijät huomioon ottaen osallistuu aktiivisesti yhteisönsä opetussuunnitelmatyöhö n ja/tai oman alansa opetussuunnitelmien kehittämiseen yhdessä muiden asianosaisten kanssa Opetus- ja ohjausosaaminen ohjaa oppimista siten, että se mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen työskentelyn ohjaa oppimista siten, että omalla toiminnallaan mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen, aktiivisen opiskelijalähtöisen työskentelyn ohjaa oppimista hyödyntäen joustavasti ja luovasti sellaisia oppimistilanteeseen ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka ovat oleellisia oppimistavoitteiden saavuttamiseksi toiminta etenee ennakkosuunnitelman mukaisesti ja oppimisen arviointi on luonteeltaan toteavaa käyttää aktiivisesti hyväkseen muuttuvia tilannetekijöitä; oppimisen arviointi on luonteeltaan kehittävää ja mahdollistaa opiskelijoiden itsearvioinnin luo aktiivisesti omalla toiminnallaan edellytyksiä opiskelijoiden itsearvioinnin kehittymiselle ja yhteistoiminnallisuudelle oppimisen arviointi on luonteeltaan kehittävää ja perustuu opiskelijoiden itsearviointiin 55 Reflektioosaaminen arvioi realistisesti toimintaansa oppimisen ohjaajana ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi Yhteistyö- ja verkostoosaaminen keskittyy pääasiassa oman pedagogisen toimintansa kehittämiseen edistää ja kehittää yhteisönsä pedagogista osaamista yhteistyössä työyhteisön muiden jäsenten kanssa toimii opetuksen kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisissa alueellisissa, kansallisissa ja/tai kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa on rohkea ja innostava pedagoginen kehittäjä ja yhteistyökumppani Vuorovaikutusosaaminen kykenee eettisesti vastuulliseen ja oppimistavoitteiden kannalta myönteiseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen opiskelijoidensa ja muiden asianosaisten kanssa kykenee eettisesti vastuulliseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen ja käyttää oppimisen ohjaamisessa hyväksi opiskelijoiden aktiivista osallistumista ja yhteistoiminnallisuutta kykenee eettisesti vastuulliseen vuorovaikutukseen opiskelijoiden ja muiden asianosaisten kanssa ja luo erilaisissa vuorovaikutustilanteissa edellytyksiä myönteisen ilmapiirin syntymiselle oppimisen ohjaaminen perustuu yhteistoiminnallisuuteen ja myönteiseen vuorovaikutukseen Oppijaosaaminen tiedostaa ja ottaa huomioon opetus- ja ohjaustilanteissa oppijoiden erilaiset lähtökohdat, oppimisedellytykset ja oppimistarpeet suunnittelee ja toteuttaa opetus- ja oppimistilanteita oppijoiden erilaiset lähtökohdat, oppimisedellytykset ja oppimistarpeet huomioiden hahmottaa kokonaisvaltaisesti oppijoiden ominaispiirteet ja kykenee kehittämään ohjaus- ja opetustoimintaansa joustavasti yhteistoiminnassa oppijoiden ja muiden asianosaisten kanssa 56 Oman alan sisältöosaaminen ja tiedonhallintaosaaminen hallitsee opittavan ilmiön hyvin ja kykenee jäsentämään sitä oppimista varten niin, että se edistää opittavaan ilmiöön liittyen keskeisten periaatteiden oppimista Verkkoosaaminen kykenee käyttämään verkkoa vuorovaikutusvälineenä hallitsee opittavan ilmiön hyvin ja kykenee jäsentämään sitä oppimista varten siten, että sisällöt muodostavat mielekkään ja loogisesti rakentuvan kokonaisuuden on alansa asiantuntija ja kykenee jäsentämään opittavaa ilmiötä sisällöllisesti siten, että se mahdollistaa ilmiötä kuvaavan orientaatioperustan rakentumisen; kytkennät opittavaan ilmiöön liittyvään laajempaan asiakokonaisuuteen ovat monipuolisia osallistuu aktiivisesti verkkotyöskentelyyn ja luo toiminnallaan edellytyksiä myönteiselle vuorovaikutukselle kykenee käyttämään mielekkäällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla verkkoa omassa pedagogisessa toiminnassaan TAULUKKO 9. Opintojakson APOHW106 arviointikriteerit Arviointiasteikko Hyväksytty: opetusharjoittelussa osoitettu osaaminen täyttää vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: opetusharjoittelussa osoitettu osaaminen ei täytä vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä Oppimistehtävät Opetusharjoittelu jakautuu kahteen tehtäväkokonaisuuteen: 1. Opetusharjoittelu 1 -tehtäväkokonaisuudessa perehdyt oppilaitoksen opetussuunnitelmatyöhön ja sen toteutumiseen käytännössä sekä opetussuunnitelmatyötä käsittelevään kirjallisuuteen. 2. Opetusharjoittelu 2 -tehtäväkokonaisuudessa suunnittelet ja toteutat mielekkään opetuskokonaisuuden sekä toimit vertaisohjaajana toisille opiskelijoille. 57 Opetuskokonaisuus on laajuudeltaan 2-3 opintoviikkoa tai 3-5 opintopistettä ja se toteutetaan 1-2 jaksossa. Opetuksen suunnittelun tueksi perehdy opettajuutta, opetusta, ohjausta ja oppimisen arviointia käsittelevään kirjallisuuteen. Työstä opetusharjoittelutehtävää ja jaa sen tuloksia omassa oppimispiirissäsi. Ikkuna Yrittäjyyskasvatukseen opetusharjoittelussa (Liite 6). Opetusharjoittelu 1: Opetussuunnitelmatyöhön perehtyminen (4 op) Tutustu oppilaitoksen ja oman alasi opetussuunnitelmatyöhön käytännössä. Perehdy opettajan työhön sekä viimeisimpään suomalaiseen opettajuutta käsittelevään kirjallisuuteen. Kirjoita aiheesta essee (ks. esseen kirjoittamisen aakkoset: http://www.amk.fi/avoin/esseenkirjoittamisenaakkoset.html). Ohje opettajan työssä toimiville Vertaa opettajuuskirjallisuudesta rakentuvaa kuvaa omiin kokemuksiisi opettajan työstä ja sen muutoksesta. Laadi havainnoistasi kirjallinen 3-5 sivun laajuinen essee. Tee myös selvitys oppilaitoksesi opetussuunnitelmatyöstä ja raportoi siitä opettajankouluttajan kanssa sopimallasi tavalla. Ohje opiskelijoille, jotka eivät toimi opettajina Perehdy opiskelusi alkuvaiheessa valitsemassasi oppilaitoksessa opettajan työhön. Haastattele ja havainnoi, minkälaisista tehtävistä opettajan työ muodostuu. Vertaa tekemiäsi havaintoja opettajuuskirjallisuudesta rakentuvaan kuvaan opettajan työstä. Pohdi lyhyesti myös sitä, minkälaista opettajuutta itse haluat edistää. Laadi havainnoistasi kirjallinen 3- 5 sivun laajuinen essee. Perehdy myös siihen, miten koulutusohjelmat oppilaitoksessa suunnitellaan ja miten tutkinnon perusteissa ja opetussuunnitelmissa määritellään tavoiteltava osaaminen. Käytä apunasi sekä valtakunnallisia että oppilaitoskohtaisia tutkinnon perusteita ja opetussuunnitelmia tai vastaavia asiakirjoja. Haastattele asiasta vastuussa olevia henkilöitä ja osallistu mahdollisuuksiesi mukaan oppilaitoksen kokouksiin. Seuraa opetusta vähintään kolme kertaa ja tee havaintoja siitä, miten tutkinnon tavoitteisiin pyritään käytännössä. Raportoi tutustumiskäynnistäsi opetussuunnitelmatyön todellisuuteen opettajankouluttajan kanssa sopimallasi tavalla. Opiskelumateriaali Omat kokemuksesi ja havaintosi opettajan työn todellisuudesta. Esimerkkejä suomalaisesta opettajuutta käsittelevästä kirjallisuudesta 2000-luvulla: 58 Opettajan työn muutoksesta Honka, J., Lampinen, L. & Vertanen, I. (toim.) 2000. Kohti uutta opettajuutta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Skenaariot opettajan työn muutoksista ja opettajan koulutustarpeista vuoteen 2010. Helsinki: Opetushallitus. Lavikka, R. Tietoyhteiskunta laajentaa ammattivaatimuksia. Yle Oppiminen. http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=201 [Viitattu 27.5.2011] Luukkainen, O. 2000. Opettaja vuonna 2010. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (Opepro) selvitys 15. loppuraportti. Helsinki: Opetushallitus. Luukkainen, O. 2005. Kaksitoista teesia opettajuudesta. Jyväskylä: PS-kustannus. Luukkainen, O. 2005. Opettajan matkakirja tulevaan. Jyväskylä: PS-kustannus. Opet syyniin. Opettaja.tv. http://opettajatv.yle.fi/artikkeli?id=13142 [Viitattu 27.5.2011] Tiilikkala, L. 2004. Mestarista tutoriksi – suomalaisen ammatillisen opettajuuden muutos ja jatkuvuus. Jyväkylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Vertanen, I. 2002. Ammatillinen opettajuus vuonna 2010: toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajan työn muutokset vuoteen 2010 mennessä. Tampereen yliopisto. Hämeenlinna: Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. Opettajuudesta ja opettajaksi kasvusta Atjonen, P. & Väisänen P. (toim.) 2004. Osaava opettaja: Keskustelua 2000-luvun opettajankoulutuksen ydinaineksesta. Joensuun Yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Joensuu. Friman, M. 2004. Ammatillisen asiantuntijuuden etiikka ammattikorkeakoulussa. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Heikkinen, H. & Syrjälä, L. (toim.) 2002. Minussa elää monta tarinaa: kirjoituksia opettajuudesta. Helsinki: Kansanvalistusseura. Kotila, H. (toim.) 2006. Opettajana ammattikorkeakoulussa. Helsinki: Edita. Tahvanainen, I. 2001. Kasvavat kasvattajat. Kasvatustietoisuus ja sen kehittyminen ammatillisen opettajankoulutuksen aikana. Helsinki. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Ropo, E. (toim.) 2001. Opettajuus ja opetussuunnitelma koulun muutoksessa. Tampereen Yliopisto. Opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. A. 24. Tampere. Sallila, P. & Malinen, A. (toim.) 2002. Opettajuus muutoksessa. Aikuiskasvatuksen vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Välijärvi, J. 2000. Kohti avointa opettajuutta. Teoksessa J. Välijärvi (toim.) Koulu maailmassa – maailma koulussa. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen selvitys 9. 157-181. Helsinki: Opetushallitus. Esimerkkejä kokeiluista ja kehittämishankkeista tähtäimessä uusi opettajuus Heikkinen, H. 2001. Toimintatutkimus, tarinat ja opettajaksi tulemisen taito: narratiivisen identiteettityön kehittäminen opettajankoulutuksessa toimintatutkimuksen avulla. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 175. Jyväskylä. Kotila, H. & Mutanen A. (toim.) 2004. Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Helsinki: Edita. 59 Pylkkä, O., Turpeinen, V. & Vänskä, K. (toim.) 2007. Minä lähden Pohjois-Karjalaan. Ammatillisen opettajankoulutuksen aluekehityskertomuksia. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 69. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Rautio, T. (toim) 2005. Kehittävä opettaja. Yrittäjyyttä, tukipuita ja projekteja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 1. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Opetusharjoittelu 2: Opetuskokonaisuuden suunnittelu, toteutus, arviointi (6 op) Tehtävänäsi on suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetuskokonaisuus, joka on laajuudeltaan 2-3 opintoviikkoa tai 3-5 opintopistettä ja joka toteutetaan 1-2 jaksossa. Hyödynnä Työelämä, yrittäjyys ja ammatillinen osaaminen, Oppiminen, ohjaus ja arviointi sekä Opetusharjoittelu 1 oppimistehtäviäsi. Opetusharjoittelun kokonaisuutta koskeva raamisuunnitelma toimitetaan ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttajalle, ohjaavalle opettajalle ja vertaisohjaajille vähintään viikkoa ennen opetusharjoittelun sovittua alkua. A) Opetuskokonaisuuden raamisuunnitelma Opetusharjoittelun henkilökohtaista tavoitteenasettelua ja sen perustietoja varten käsittele ensin seuraavat asiat: Oman opetuksen kehittämistavoitteet: kuvaa opetuskokonaisuuden suunnittelulle ja toteuttamiselle asettamiasi tavoitteita: Mitkä asiat opetusharjoittelussa sinua askarruttavat? Mitkä ovat vahvuutesi oppimisen ohjaajana? Mitä uutta haluat oppia? Millaista tukea tarvitset tavoitteittesi saavuttamiseksi? Opetuskokonaisuuden perustiedot: kirjaa opetusharjoittelusuunnitelmaasi opetusharjoittelusi perustiedot: opintokokonaisuuden aihe ja laajuus; oppilaitoksen nimi; opetusryhmä; opetuksen toteuttamisen päivämäärät ja kellonajat; oppilaitoksen osoite ja opetustila; ohjaava opettaja; vertaisohjaajat Suunnittele opetuskokonaisuus seuraaviin kysymyksiin vastaamalla: 1. Tavoiteltava ammatillinen osaaminen määritä valtakunnallisiin ja/tai oppilaitoskohtaisiin opetussuunnitelmiin tai tutkinnon perusteisiin ja omaan analyysiisi (käytä tässä hyväksesi Työelämä, yrittäjyys ja ammatillinen osaaminen -oppimistehtävääsi) perustuen millaisiin tietoihin, taitoihin ja ammatilliseen osaamiseen opetuskokonaisuudella pyritään määritä em. dokumentteihin perustuen, mitkä ovat opinto-/aihekokonaisuuden tavoitteet määritä, miten opetuskokonaisuus liittyy laajempaan opintokokonaisuuteen ja opetussuunnitelmiin 2. Opetuksen sisältö kuvaa, millä sisällöillä tavoiteltavaan osaamiseen päästään (ks. opetussuunnitelma) havainnollista sisältöjen keskinäisiä suhteita esim. käsitekartan tai orientaatioperustan avulla 60 tee kuvaus, miten jäsennät yksittäisten opetuskertojen sisällöt tee arvio, miten jaat ajan eri opetussisältöjen kesken 3. Pedagogiset periaatteesi ja oppimisprosessin jäsentäminen kuvaa oppimiskäsitystäsi ja sitä, mitä siitä seuraa käytännön opetukseen (käytä tässä hyväksesi Oppiminen, ohjaus ja arviointi -oppimistehtävääsi) kuvaa, miten vaiheistat opiskelijan oppimisprosessin etenemisen (esim. täydellisen oppimisen, kokemuksellisen oppimisen, ongelmaperustaisen oppimisen mallit) 4. Opiskelijantuntemus kuvaa opiskelijaryhmän yleisiä tuntomerkkejä: ikää, koulutustaustaa, ammatillisen kehittymisen vaihetta, oppimisprosessin vaihetta. kuvaa, miten huomioit opetuksessa erilaiset oppijat: yksilölliset erot, motivaatio, oppimisvalmiudet kuvaa, millaisilla toimintavoilla ja opetusjärjestelyillä tuet opiskelijan oppimista 5. Oppimisen ohjaaminen ja arviointi kuvaa, mitä ohjaus- ja opetusmenetelmiä käytät kuvaa, millä menetelmillä arvioit opiskelijoiden oppimista ja opintokokonaisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista 6. Itsearviointi: Kuvaa opetusharjoittelun aikana mitä pohdit opetusharjoittelun eri vaiheissa? millainen toiminta vie tavoitteesi suuntaan? onko tavoitteittesi uudelleen määrittely tarpeen? Liitä suunnitelmaasi käyttämäsi oppimateriaalit, oppimistehtävät ja itsearviointisi sitä mukaa kuin toiminta etenee. Videoi mahdollisuuksien mukaan jokin/joitakin opetusharjoittelukertojasi. Opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia käsittelevät lomakkeet ja lisämateriaalia löydät Optimasta ja osoitteesta http://aokk.jamk.fi/lomakkeet/opetusharjoittelu. B) Opetustilannekohtaiset suunnitelmat Suunnittele opetuksen suunnittelutaulukon mukaisia em. opintokokonaisuuteen sisältyviä opetustilanteita erikseen sovittava määrä vertaisarviointeja, ohjaavan opettajan ja opettajakorkeakoulun kouluttajan arviointeja varten. (ks. http://aokk.jamk.fi/lomakkeet/opetusharjoittelu) Sovi etukäteen niiden opetus-/ohjaustilanteiden ajankohdat, jolloin vertaisohjaajat ja/ tai opettajakorkeakoulun kouluttajat seuraavat ja arvioivat opetustasi. Opetuksen luonteesta ja sisällöstä riippuen yhden seurattavan opetustilanteen laajuus voi olla 2-8 tuntia. Toimita sekä raamisuunnitelma että opetustilannekohtaiset suunnitelmat etukäteen vertaisohjaajille, ohjaavalle opettajalle ja opettajakorkeakoulun kouluttajalle. Sovi opiskelijakollegoittesi/oppimispiirisi kanssa videoitujen opetustilanteiden käsittelyajat. 61 C) Opetusharjoittelun arviointiraportti (opetusharjoittelukokonaisuuden päätteeksi) täydennä opetusharjoittelusuunnitelmasi kohtia 1-5 saamasi palautteen ja omien huomioittesi pohjalta arvioi opetuksen suunnittelu- ja toteutustaitojesi vahvuudet ja kehittämiskohteet käyttäen hyväksesi saamaasi palautetta, itsearviointiasi sekä opetusharjoittelun arviointikriteereitä pohdi, miten tulevaisuudessa kehität opetustasi – mitkä asiat eivät nyt tulleet esille? arvioi itseäsi palautteen antajana ja vertaisohjaajana liitä arviointiisi reflektiivinen kooste ohjaavan opettajan, kollegoiden, vertaisohjaajien ja opiskelijoiden palautteista*. *Ohjaavan opettajan arviointi (ei opetustyössä olevilla opiskelijoilla) Opiskelevat saavat suullista ja kirjallista palautetta oppilaitoksessa toimivalta ohjaavalta opettajaltaan. Pohdi saamaasi palautetta ja nosta vahvuuksiasi ja kehittämiskohteitasi opetusharjoittelun arviointiraporttiin palautteen pohjalta. (ks. Opetusharjoittelun arviointilomake) *Kollegapalaute (opetustyössä olevilla opiskelijoilla) Pohdi saamaasi palautetta ja nosta vahvuuksiasi ja kehittämiskohteitasi opetusharjoittelusi arviointiraporttiin palautteen pohjalta . (ks. Kollegapalautelomake) *Vertaisohjaajan arviointi Pohdi opiskelijakollegoiltasi saamaasi palautetta ja nosta vahvuuksiasi ja kehittämiskohteitasi opetusharjoittelun arviointiraporttiin palautteen pohjalta. (ks. Opetusharjoittelun arviointilomake) D) Opetusharjoittelun vertaisarviointi Seuraa opiskelijakollegoittesi opetusharjoittelutilanteita vähintään kolme (3) kertaa. Osallistu ko. tilanteiden palautekeskusteluihin ja anna palaute myös kirjallisena (ks. Opetusharjoittelun arviointilomake). Samaa arviointipohjaa voit käyttää videoituja tilanteita arvioitaessa. Opiskelumateriaali Opetuksen suunnittelun peruskysymyksiin Engeström, Y. 1984. Perustietoa opetuksesta. Helsinki: VAPK. Hätönen, H. 2006. Eläköön opetussuunnitelma II. Opas ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille. Helsinki: OPH. Kansanen, P. & Uusikylä, K. (toim.) 2002. Luovuutta, motivaatiota, tunteita. Opetuksen tutkimuksen uusia suuntia. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus. Kupias, P. 2002. Oppia opetusmenetelmistä. Helsinki: Edita. Lehtinen, E. & Hiltunen, T. (toim.) Oppiminen ja opettajuus. Turku: Turun yliopiston kirjakauppa. Mäkinen, P. 2004. Verkkotutor –sivut. Viitattu 5.6.2011. http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor. Nummenmaa, R. & Virtanen, J. (toim.) 2003. Ongelmasta oivallukseen. Ongelmaperustainen opetussuunnitelma. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Osaamisperustainen opetussuunnitelma. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja automaatiotekniikan koulutusohjelma. http://opetussuunnitelma.wordpress.com/ [Viitattu 27.5.2011]. 62 Poikela, S. 1998. Ongelmaperustainen oppiminen: uusi tapa oppia ja opettaa? Hämeenlinna: Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos. Rauste – von Wright, M. & von Wright, J. 1994. Oppiminen ja koulutus. Porvoo: WSOY. Rauste – von Wright, M. 1997. Opettaja tienhaarassa. Porvoo: WSOY. Rogers, J. 2004. Aikuisoppiminen. Helsinki: Finn Lectura. Säljö, R. 2001. Oppimiskäytännöt – sosiokulttuurinen näkökulma. Helsinki: WSOY. Tenno, T. 2011. Surffaajat ja syventyjät: verkko-oppimisympäristön pedagogisen rakenteen ja opiskelijoiden toimintaorientaatioiden tarkastelua. Lapin yliopisto. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69684/TiiuTenno_Doria_ActaE71.pdf?seque nce=1 [Viitattu 3.6.2011] Turunen, H. Tikanoja, H. Voutilainen, U. Opetuksen suunnittelu. Itä-Suomen yliopisto. http://www.aducate.fi/opetuksen-suunnittelu [Viitattu 27.5.2011] Vuorinen, I. 1998. Tuhat tapaa opettaa. Menetelmäopas opettaille, kuluttajille ja ryhmänohjaajille. Suomen Moreno-instituutin julkaisusarja nro 1. Tampere: Resurssi. Oppimisen ohjaamisen kysymyksiin Jokinen, T & Lehtinen, E. 1996. Tutor – itsenäistyvän oppijan ohjaaja. Jyväskylä: Atena. Lerkkanen, J. (toim.) 2005 Opinto-ohjauksen tarkoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 51. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Ojanen, S. 2000. Ohjauksesta oivallukseen: ohjausteorian kehittelyä. Helsinki: Palmenia. Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) 2000. Ohjaus ammattina ja tieteenalana. Ohjauksen lähestymistavat ja tutkimus 2000. PS-kustannus. Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) 2004. Ohjaus ammattina ja tieteenalana. Ohjaustyön välineet. 2004. PS-kustannus. Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö – aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus. Peavy, R.V. 1999. Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktivistinen näkökulma 21. vuosisadan ohjaustyöhön. Helsinki: Psykologien kustannus. Vehviläinen, S. 2001. Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus. Oppimisen ja osaamisen arvioinnin kehittämistä varten Arvioinnin abc. Suomen virtuaaliyliopisto. Viitattu 5.6.2011. http://tievie.oulu.fi/arvioinnin_abc/artikkelit/artikkelit.html. Eräsaari, R., Lindqvist, T., Mäntysaari, M. & Rajavaara, M. (toim) 1999. Asiantuntijuus ja arviointi. Helsinki: Gaudeamus. Holopainen, P., Ikonen, O. & Ojala, T. 2001. Arviointi opetuksen ja oppimisen ohjausta tukevana toimintana. Kehittyvä koulutus 1/2001. Helsinki: Opetushallitus. Hätönen, H. & Romppanen, B. 2005. Arviointi ja palaute oppimisen ja kehityksen tukena. Helsinki: Educa-instituutti. Linnakylä, P., Pollari, P. & Takala, S. (toim.) 1994. Portfolio arvioinnin ja oppimisen tukena. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Lyytinen, H.K. & Räisänen, A. (toim.) 2005. Kehittämissuuntaa arvioinnista. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 6. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Niskanen, A., Lepänjuuri, A. & Rautio, T. (toim.) 2006. Tunnistatko taiturin. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korkea-asteella. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 67. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Oppimisen arviointi. Itä-Suomen virtuaaliyliopisto. Viitattu 5.6.2011. http://www.joensuu.fi/isvy/arviointimateriaali/yleista_arv_menetelmista.html. 63 Romppanen, B. & Pohjanheimo, R. 2004. Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana ja ohjaajana. Helsinki: Edita. Räisänen, A. 1998. (toim.) Hallitaanko ammatti? Pätevyyden määrittelyä arvioinnin perustaksi. Helsinki: Opetushallitus. Virta, A. 1999. Uudistuva oppimisen arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Julkaisusarja B: 65. Turku: Turun opettajankoulutuslaitos. 64 LIITE 1. SEMINAARIEN AJANKOHDAT Seminaarien ajankohdat lukuvuonna 2011 – 2012 ovat seuraavat: Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Jyväskylän alueella 1. seminaari: 25.-26.8.2011 2. seminaari: 28.-29.9.2011 3. seminaari: 2.-3.11.2011 4. seminaari: 8.-9.12.2011 5. seminaari: 18.-19.1.2012 6. seminaari: 21.-22.3.2012 7. seminaari: 9.-10.5.2012 Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Joensuun alueella 1. seminaari: 31.8.-1.9.2011 2. seminaari: 12.-13.10.2011 3. seminaari: 9.-10.11.2011 4. seminaari: 14.-15.12.2011 5. seminaari: 18.-19.1.2012 6. seminaari: 20.-21.3.2012 7. seminaari: 9.-10.5.2012 Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Etelä- ja Lounais-Suomessa 1. seminaari: 30.-31.8.2011 (Jyväskylässä) 2. seminaari: 27.-28.9.2011 3. seminaari: 1.-2.11.2011 4. seminaari: 13.-14.12.2011 5. seminaari: 19.-20.1.2012 6. seminaari: 7.-8.3.2012 7. seminaari: 3.-4.5.2012 Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Lappeenrannan ja Kouvolan alueilla 1. seminaari: 23.-24.8.2011 (Jyväskylässä) 2. seminaari: 27.-28.9.2011 3. seminaari: 1.-2.11.2011 4. seminaari: 29.-30.11.2011 5. seminaari: 11.-12.1.2012 6. seminaari: 6.-7.3.2012 7. seminaari: 2.-3.5.2012 65 Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Kuopion ja Kajaanin alueilla 1. seminaari: 18.-19.8.2011 (Jyväskylässä) 2. seminaari: : 21.-22.9.2011 3. seminaari: 26.-27.10.2011 4. seminaari: 30.11.-1.12.2011 5. seminaari: 11.-12.1.2012 6. seminaari: 14.-15.3.2012 7. seminaari. 9.-10.5.2012 Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Mikkelin ja Savonlinnan alueilla 1. seminaari: 1.-2.9.2011 (Jyväskylässä) 2. seminaari: 5.-6.10.2011 3. seminaari: : 9-.10.11.2011 4. seminaari: 13.-14.12.2011 5. seminaari: 17.-18.1.2012 6. seminaari: : 7.-8.3.2012 7. seminaari: 2.-3.5.2012 Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Seinäjoen ja Vaasan alueilla 1. seminaari: 16.-17.8.2011 (Jyväskylässä) 2. seminaari: 20.-21.9.2011 3. seminaari: 25.-26.10.2011 4. seminaari: 29.-30.11.2011 5. seminaari: 10.-11.1.2012 6. seminaari: 13.-14.3.2012 7. seminaari: : 8.-9.5.2012 Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Kokkolan ja Kalajokilaakson alueilla 1. seminaari: 30.-31.8. 2011 (Jyväskylässä) 2. seminaari: 27.-28.9.2011 3. seminaari: : 1.-2.11.2011 4. seminaari: : 29.-30.11.2011 5. seminaari: 17.-18.1.2012 6. seminaari: 13.-14.3.2012 7. seminaari: : 8.-9.5.2012 Lukuvuoden 2011-2012 seminaarien ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin 66 LIITE 2. OPINTOJEN OLETETTU AJOITTUMINEN Opettajankoulutus perustuu opiskelijoiden henkilökohtaisiin opiskelusuunnitelmiin ja niissä tehtäviin ajoitussuunnitelmiin. Liitteenä olevassa taulukossa on tätä suunnittelutyötä helpottamaan esitetty ne ajankohdat, jolloin eri opintojaksojen opintojen suorittaminen on mahdollista. Opintojaksojen suorittamiseen varatut ajat vaihtelevat kolmesta kuukaudesta vuoteen. Portfoliotyöskentely kestää koko koulutuksen ajan. Taulukkoon on erikseen merkitty ajankohdat kokopäiväisten ja osa-aikaisten opiskelijoiden osalta. KUVIO 7. Opintojen ajoittuminen 67 LIITE 3. OPINTOJEN PÄÄTTÄMINEN Opiskelijan valmistuminen KUVIO 8. Opiskelijan valmistuminen 68 Todistusten käsittely on joka kuukauden 2. ja 4. maanantai. Todistushakemus tulee jättää Ammatillisen opettajakorkeakoulun opintotoimistoon viikkoa ennen käsittelyä. Todistus toimitetaan 3 viikon kuluessa käsittelystä. Syksyn 2011 todistuskäsittelyjen päivämäärät ovat: 8.8. 22.8. 12.9. 26.9. 10.10. 24.10. 14.11. 28.11. 12.12. 69 LIITE 4. IKKUNA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN HOPSISSA YRITTÄJYYSKASVATUS HENKILÖKOHTAISESSA OPISKELUSUUNNITELMASSA Yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen edistäminen on yksi ammatillisen koulutuksen kehittämisen painotuksista. Ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa Yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen näkökulma sisältyy kaikkien opiskelijoiden opintoihin opintojaksossa Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos. Mikäli sinua kiinnostaa yrittäjyyskasvatusosaamisesi kehittäminen laajemmin, se mahdollistuu opintojaksoissa Portfoliotyöskentely, Oppiminen ohjaus ja arviointi sekä Opetusharjoittelu. Näissä kolmessa opintojaksossa on Yrittäjyyskasvatuksen ikkuna, josta saat tehtäviä ja ohjeita osaamisesi kehittämiseen yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta. Yrittäjyyskasvatusosaamistasi voit syventää myös valinnaisissa opinnoissa, joihin ilmoittaudutaan ASIO- järjestelmän kautta. Yrittäjyyskasvatuksen peruslähteet löydät Optimasta Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutosopintojakson (APTA2006) työtilasta. Yrittäjyyskasvatusosaamisen alkukartoitus Arvioi omaa yrittäjyyskasvatusosaamistasi seuraavien väitteiden ja asteikon avulla. Ympyröi sinun osaamistasi parhaiten kuvaava numerovaihtoehto: 5 = täysin samaa mieltä 4 = lähes samaa mieltä 3 = lähes eri mieltä 2 = täysin eri mieltä 1 = asia on minulle tuntematon Minulla on yritystoimintaan liittyvää koulutusta 5 4 3 2 1 Minulla on kokemusta yritystoiminnasta 5 4 3 2 1 Minulla on yrittäjyyskasvatukseen liittyvää koulutusta 5 4 3 2 1 Minulla on kokemusta yrittäjyyskasvatuksesta tai -koulutuksesta 5 4 3 2 1 Olen perehtynyt yrittäjyyskasvatuksen valtakunnallisiin ja alueellisiin linjauksiin/ohjelmiin 5 4 3 2 1 Olen perehtynyt yrittäjyyskasvatuksen tavoitteisiin yksilön, työelämän ja yhteiskunnan näkökulmasta 5 4 3 2 1 Olen perehtynyt oman koulutusalani opetussuunnitelman yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta 5 4 3 2 1 70 Olen perehtynyt yrittäjyyden osaamisvaatimuksiin osana oman alani osaamisvaatimuksia 5 4 3 2 1 Olen perehtynyt yrittäjyyskasvatukseen käytännön toteutuksiin 5 4 3 2 1 Olen perehtynyt yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöihin ja menetelmiin 5 4 3 2 1 Olen perehtynyt yrittäjyyskasvatuksen kehittämishankkeisiin 5 4 3 2 1 Olen perehtynyt yrittäjyyskasvatuksen eri toimijatahoihin 5 4 3 2 1 Pohdi kokonaistulostasi ja laadi sen jälkeen kehittymistavoitteesi yrittäjyyskasvatuksessa osana henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaasi. Mieti missä opintojaksoissa ja miten voit tavoitteesi saavuttaa. 71 LIITE 5. IKKUNA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN OPPIMINEN, OHJAUS JA ARVIOINTI -OPINTOJAKSOLLA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN ILMENEMISMUODOT Pohdi, mitä yrittäjyyden eri ilmenemismuodoilla tarkoitetaan. Omaehtoinen yrittäjyys Sisäinen yrittäjyys Ulkoinen yrittäjyys 72 2. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN Yrittäjyyskasvatus KÄSITTEET Pohdi, mitä yrittäjyyskasvatukseen liittyvillä eri käsitteillä tarkoitetaan. Yrittäjyysopinnot Yrittäjyyskoulutus 73 3. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN PERUSTELUT Pohdi, miten yrittäjyyskasvatusta perustellaan eri näkökulmista? Yksilön tai kansalaisen näkökulma Organisaation tai yrityksen henkilöstön näkökulma Yhteiskunnallinen, alueellinen ja kansainvälinen näkökulma 74 4. TOIMIJAT JA TOIMINTA KOULUTUSORGANISAATIOISSA Oppija Pohdi, miten eri toimijoiden ”yrittäjämäinen” toimintatapa ilmenee käytännössä. Opettaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja Koulutuspäällikkö, esimies, rehtori 75 5. KÄSITYS OPPIMISESTA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN PERUSLÄHTÖKOHTANA Arvioi eri oppimiskäsitysten soveltuvuutta yrittäjyyskasvatuksen lähtökohdaksi. Behavioristinen oppimiskäsitys Kognitiivinen oppimiskäsitys Konstruktivistinen oppimiskäsitys 76 6. PEDAGOGISET LÄHESTYMISTAVAT Uudistava oppiminen YRITTÄJYYSKASVATUKSESSA Ongelmalähtöinen oppiminen Miten sovellat eri lähestymistapoja Ongelmaperustainen oppiminen yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa? Kokemuksellinen oppiminen Tekemällä oppiminen Yhteisöllinen oppiminen Yhteistoiminnallinen oppiminen Tutkiva oppiminen 77 7. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ Miten oheiset oppimisympäristöt tukevat yrittäjyyteen kasvamista? Mieti millä muilla oppimisympäristöillä ja menetelmillä voidaan tukea yrittäjyyteen kasvua. Perustele. Yrityshautomo Harjoitusyritys NY-yritys Projekti 78 8. YRITTÄJYYDEN JA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TOIMIJOITA Miten oheiset organisaatiot voivat edistää yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta? Uusyrityskeskukset Mieti, mitkä muut toimijat osallistuvat yrittäjyyden tai / ja yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen. Kehittämisyhtiöt Yrittäjäjärjestöt 79 9. YRITTÄJYYSKASVATUS ERI KOULUASTEILLA Miten yrittäjyyskasvatus toteutuu eri kouluasteilla? Esiopetus ja perusopetus Toinen aste Korkea-aste Opettajankoulutus 80 LIITE 6. IKKUNA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN OPETUSHARJOITTELUSSA Opetusharjoittelu 1 Perehdy oppilaitoksen yrittäjyyskasvatuksen strategioihin, opetussuunnitelmiin ja yrittäjyyskasvatuksen käytännön toteutuksiin (toimintamalleihin, oppimisympäristöihin, menetelmiin, materiaaleihin, yhteistyöhön eri toimijatahojen kanssa). Opetusharjoittelu 2 Suunnittele ja toteuta opinto- tai aihekokonaisuus, johon sisältyy yrittäjyyttä ja/tai yrittäjyyspedagogisia ratkaisuja. 81
© Copyright 2024