SUOMEN METSÄSTYSMUSEO Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kannen kuva: Juha Mälkönen, 2011. Taitto: Henry Forssell. Paino: tt-urex, Porvoo 2013. • • • 1 Sisällysluettelo 2 Museonjohtajan vuosikatsaus TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ 33 TUTKIMUS 33 Keruuprojektit 35 Julkaisutoiminta 5 35 ASIANTUNTIJAPALVELUT Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. 5 Varsinainen kokous 6 Hallitus 7 Työvaliokunta 7 Tilintarkastajat 7 Talous 2012 9 Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut 9 Museoyhdistyksen jäsenyydet 9 Toimitilat 11 Museoturvallisuus 12 12 12 13 13 14 14 16 HENKILÖKUNTA Vakinaiset Määräaikaiset Harjoittelijat Perusnäyttelyprojekti Ostopalvelut Koulutus, edustaminen ja työryhmät Vierailut MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ 17 18 20 21 22 KOKOELMAT Esinekokoelmat Kirjasto Arkisto Kuva-arkisto 25 25 27 27 32 32 NÄYTTELYT Avoinnaolo ja asiakkaat Perusnäyttely Vaihtuvat näyttelyt Kiertonäyttelyt Verkkonäyttelyt ja multimediat PALVELUYKSIKKÖ 36 38 38 39 39 40 40 41 42 42 42 43 43 44 Markkinointi ja tiedotus Asiakaspalvelu Museokauppa Opastus Museopedagogia Tapahtumat Talvikki Pönttöpäivä Museoiden yö Oravan päivä Joulumyyjäiset Muiden järjestämät tapahtumat ja kurssit Osallistuminen tapahtumiin Kurssit ja vierailut museolla 46 TULOSLASKELMA 47 TASE 48 Suomen Metsästysmuseon organisaatio 49 Suomen Metsästysmuseon toiminta-ajatus ja strategia • • • 2 Museonjohtajan vuosikatsaus Suomen Metsästysmuseo 2012 Viime vuosi oli Metsästysmuseossa kiireistä rakentamisen aikaa. Riihimäen kaupungin omistaman museokiinteistön ulkoverhous uusittiin kesän aikana. Museo on saanut siistin ja kauniin ulkokuoren, sillä edellisenä kesänä korjattiin rakennuksen vesikatto. Korjaustöiden takia oli museo talvella kolmen viikon ajan yleisöltä suljettuna, mutta varsinaista haittaa museotoiminnalle ei remontista ollut, sillä kaikki työt valmistuivat suunnitelmien mukaan ajallaan. Tästä suuri kiitos Riihimäen kaupungin tekniselle virastolle, jonka kanssa yhteistyö on toiminut erittäin hyvin. Rakennuksen korjauksen aikana on museon sisätiloissa, ns. korkeassa näyttelysalissa aloitettu uuden perusnäyttelyn rakentaminen. Jahdin lumo -nimeä kantava näyttely siirtää Metsästysmuseon näyttelytoiminnan uudelle elämykselliselle tasolle. Näyttely esittelee suomalaista metsästystä 2000-luvun alkupuolella, ja hirvenmetsästyksen historia on keskeisessä osassa. Näyttely toteutetaan pääasiassa nykyaikaista valo-, ääni- ja videotekniikkaa käyttäen. Perusnäyttelyn uusiminen on vaativa prosessi, ja Metsästysmuseon kokoiselta museolta sen toteuttaminen on edellyttänyt muun toiminnan ja talouden priorisointeja. Tästä syystä kesällä avattu Lännen hunttarit -näyttely onkin ollut avoinna yleisölle lähes vuoden, jotta henkilökunnalla riittää aikaa perusnäyttelyprojektiin. Museon henkilökunta on suurella vastuullisuudella paneutunut perusnäyttelyn uusimistyöhön. Vakituisen seitsemän Metsästysmuseon työntekijän joukko koostuu monipuolisista ammattilaisista ja erikoisosaajista. Yhteinen tavoite on kaikille selvä ja työhön sitoutuminen ansaitsee suuret kiitokset. Toinen suuri ilonaihe on näyttelyprojektin koko muu työryhmä, jossa on mukana useita eri alojen taitajia. Osa heistä on nuoria taidealan opiskelijoita, jotka valmistelevat lopputyötään. Näiden nuorten taiteilijoiden ja kokeneimpien tiimiläisten kanssa on ollut todella mahtavaa tehdä työtä. Perusnäyttelytyöryhmä, johon kuuluvat puheenjohtaja, FT Matti Nurminen, eräneuvokset Juha K. Kairikko ja Olavi Joensuu sekä riistapäällikkö Jyri Rauhala, on seurannut tarkasti projektin etenemistä, ja työryhmän jäsenet ovat antaneet tärkeitä ideoita sisällöntuotantoon ja suunnitteluun. Alkuperäisistä suunnitelmista hivenen myöhästyen Jahdin lumo -näyttelyn avajaisia vietettiin helmikuun lopussa 2013. Loppuvuodesta 2012 aloitettiin Kuva: SMM / Taru Liukkonen • • • 3 perusnäyttelyn toisen vaiheen suunnittelu, näyttelyn on tarkoitus valmistua vuoden 2013 aikana. Vuonna 2012 Metsästysmuseolla oli kunnia esitellä upeiden taiteilijoiden töitä kolmessa eri näyttelyssä. Tunnettu luontokuvaaja Martti Rikkonen esitteli valokuvanäyttelyssään uhanalaisen tunturipöllön, ja taiteilija Hannu Tampion maalauksissa ja piirustuksissa esiintyi mytologinen eläin. Kesäaikana oli museon puistossa esillä Kansalaisopiston kuvanveistoryhmän Metsän otukset -näyttely. Eri alojen taiteilijoiden kanssa toteutettavat näyttelyt avaavat museolle aina uusia näkökulmia eränkäynnin ja luonnon esittelyyn. Toimiakseen museo tarvitsee laajan verkoston, joka koostuu taustaorganisaatioista, muista kulttuurilaitoksista ja yhteisöistä sekä yksityisistä henkilöistä. Vuosien aikana on Metsästysmuseo saanut pienen, mutta sitäkin uskollisemman yksityisten museoystävien joukon. Vuodesta toiseen he uskollisesti kartuttavat museon kokoelmia ja ylläpitävät positiivista museoimagoa eri tahoilla toimiessaan. Meitä museon työntekijöitä he muistavat ja ilahduttavat poikkeamalla talossa ja pitämällä yhteyttä monin eri tavoin. Metsästysmuseon ystävät ovat meidän työmme suola, ilman heidän kanssaan käytyjä keskus- Uutta perusnäyttelyä rakennetaan. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. • • • 4 teluja ja henkistä tukea, olisi moni asia jäänyt toteutumatta. Näitä museoystäviä haluan lämpimästi kiittää koko henkilökunnan puolesta, jatkukoon hyvä yhteistyömme. 2010-luku on tuonut kaikille maamme museoille uusia haasteita. Hyvien vuosien jälkeen valtionrahoitus on tiukentunut, mutta toisaalta museoihin kohdistuu entistä enemmän vaatimuksia. Jokaisen museon tulee omalla toiminnallaan osoittaa tarpeellisuutensa kansallisen kulttuurin tallentajana ja esittelijänä, jotta rahoitus olisi jatkossa turvattu. Metsästysmuseon perusnäyttelyiden uusiminen sijoittuu taloudellisesti tähän erittäin vaativaan tilanteeseen. Muutenkin museokentällä puhaltavat uudistuksen tuulet. Lähivuosina myös Metsästysmuseo joutuu pohtimaan asemaansa maamme museokentässä. 2000-luvulla eletään museofuusioiden aikaa, museoiden toimintoja yhdistetään luomalla isompia museokokonaisuuksia, jolloin lukuisia synergiaetuja ja säästötoimia voidaan saada aikaiseksi. Kehitys näkyy myös museoiden kokoelmapolitiikassa jakamalla kokoelmavastuita ja pyrkien siten vähentämään päällekkäisyyttä museotyössä. Metsästysmuseo on kuluneen vuoden aikana seurannut kehitystä ja ollut myös aktiivisesti mukana tässä prosessissa erityisesti kokoelmapolitiikan kehittämisen osalta. Perustehtävien rinnalla on oman toiminnan tarkastelu ja uudistaminen jatkuva prosessi. Tässä samassa positiivisessa museotoiminnan kehittämisen hengessä jatketaan edelleen vuonna 2013. Anne Uotila-Laine • • • 5 TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää suomalaisen metsästys- ja eräkulttuurin tallentamista ja tutkimusta sekä sen historian tunnetuksi tekemistä mukaan luettuna suomalaisten eränkäynti muualla maailmassa. Varsinainen kokous Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n varsinainen kokous pidetään joka vuosi toukokuun loppuun mennessä. Vuoden 2012 sääntömääräinen kokous oli toukokuun 30. päivänä museon kirjastossa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies ja sihteerinä museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Pöytäkirjan tarkastajina olivat FM Mauri Soikkanen ja Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava. Kokoukseen osallistui 18 henkeä, joista äänioikeutettuja olivat Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n ainaisjäsenet ja vuosijäsenet. Museoyhdistyksen varsinaisen kokouksen osallistujia. Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski. • • • 6 Hallitus Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n hallitukseen kuuluu yhdeksän varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallituksen kutsumana on museon kunniapuheenjohtaja FT Matti Nurmisella läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksiin. Yhdistyksen hallituksen jäsenet vuonna 2012 olivat: Puheenjohtaja, tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen Varapuheenjohtaja, maanviljelijä Mikael Antell (Suomen riistakeskus) muut jäsenet: KTM Anders Borgström Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu Riistapäällikkö Erkki Kiukas (Suomen riistakeskus) Hallituksen pj. Eino Korhonen Luokanopettaja Arto Purmonen (SML) Puheenjohtaja Kyösti Sorsa Lehtori Kirsti Tolvanen (Riihimäen kaupunki) Syyskuisen hallituksen kokouksen osallistujat: etualalla Kirsti Tolvanen, Anne-Uotila Laine, takarivissä Matti Nurminen, Anders Borgström, Mikael Antell, Kari Kuparinen, Olavi Joensuu, Kyösti Sorsa, Arto Purmonen, Eino Korhonen ja Jyri Rauhala. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. • • • 7 Henkilökohtaiset varajäsenet olivat: Ekonomi Eeva Anttinen (Korhonen) Myynti- ja markkinointijohtaja Fredrik Borgström (A. Borgström) Eräneuvos Juha K. Kairikko (Purmonen) Tuotantopäällikkö Erkki Kauppi (Kuparinen) Museonjohtaja Heikki Matiskainen (Tolvanen) Apulaisjohtaja Jari Pigg (Antell) Ylitarkastaja Ahti Putaala (Joensuu) Riistapäällikkö Jyri Rauhala (Kiukas) Puheenjohtaja Raimo Sundström (Sorsa). Hallitus kokoontui vuonna 2012 neljä kertaa. Kokouspäivät olivat 4.4., 30.5., 4.9. ja 4.12. Työvaliokunta Hallituksen pj. Kari Kuparinen, hallituksen varapj. Mikael Antell ja sihteeri museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Työvaliokunnalla ei ollut kokouksia vuonna 2012. Tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajat tilikaudella 2012 olivat: varsinaiset Anne Terho, HTM Pertti Mäkelä, HTM varatilintarkastajat Matti Tervas, talouspäällikkö Veijo Tolonen, HTM Talous 2012 Metsästysmuseon toiminnan päärahoitus koostuu valtionavustuksista, joista maa- ja metsätalousministeriön osuus vuonna 2012 oli 370 440 € ja opetus- ja kulttuuriministeriön henkilötyövuosiin perustuva avustus 187 311 €. Museon omatoimisen tuoton muodostavat museokaupan myyntitulot, pääsymaksut, asiantuntijapalvelujen myynti, tilavuokrat ja sponsorituet. Vuonna 2012 omatoiminen tuotto oli 42 822 €. Merkittävimmän kuluerän muodostivat perusnäyttelyn uudistamisesta aiheutuneet menot. Tilinpäätös vuodelta 2012 osoittaa alijäämää 59 848 €. Tappio katetaan edellisten tilikausien voitosta. • • • 8 Grafiikka: Kimmo Karjakoski. Valtionavustukset 2012 2011 2010 Valtionavustus MMM Valtionavustus OKM Erityisavustukset Yht. 370 440 € 187 311 € 8 200 € 565 951 € 369 360 € 200 181 € 16 324 € 585 865 € 343 280 € 197 029 € 6 875 € 547 184 € 6 676 € 7 266 € 12 380 € 16 500 € 42 822 € 11 029 € 9 709 € 12 089 € 1 065 € 33 892 € 14 176 € 9 968 € 31 701 € 355 € 56 200 € Omatoiminen tuotto Pääsymaksut Myyntitulot Palvelu- ja muut tulot Sponsoritulot Omatoiminen tuotto yht. Valtionavustukset asiakasta kohden 38 €. Asiakaspalvelun nettokulut asiakasta kohden 4,75 €. Museokaupan myyntikate asiakasta kohden 0,5 €. • • • 9 Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyksen tarkoitusperistä kiinnostunut luonnollinen henkilö. Yhteisöjäseneksi voi liittyä juridinen henkilö. Yhdistykseen voi varsinaisten jäsenten lisäksi kuulua yhteisöjäseniä, kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja. Suomen Metsästysmuseo ry:n jäsenet ovat yhdessä edistämässä suomalaisen eräkulttuurin säilyttämistä. Jäsenetuihin kuuluvat mm. edustusoikeus Metsästysmuseo ry:n varsinaisessa kokouksessa, Käpälämäki-lehti, vapaa pääsy museoon, kutsut näyttelyavajaisiin ja tuotetarjoukset museokaupasta. Vuosijäsenet: henkilöjäsenet 107 kpl, yhdistysjäsenet 14 kpl, liikelaitosjäsenet 1 kpl Ainaisjäsenet: henkilöjäsenet 96 kpl, yhdistysjäsenet 43 kpl, liikelaitosjäsenet 10 kpl Yhdistyksessä oli 271 maksanutta jäsentä vuonna 2012. Jäsenmaksut vuonna 2012 olivat: Vuosijäsenmaksu Henkilöjäsen Yhdistys Liikelaitos Ainaisjäsenmaksu 10 € Henkilöjäsen 35 € Yhdistys 170 € Liikelaitos 100 € 250 € 1.600 € Yhdistyksen vuosikokous päätti vuoden 2013 jäsenmaksuiksi: Vuosijäsenmaksu Henkilöjäsen Yhdistys Liikelaitos Ainaisjäsenmaksu 20 € Henkilöjäsen 50 € Yhdistys 200 € Liikelaitos 200 € 300 € 2.000 € Museoyhdistyksen jäsenyydet Vuonna 2012 Suomen Metsästysmuseo oli jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: Suomen Museoliitto ry., Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Suomen Exlibrisyhdistys ry., Bibliofiilinen seura ry., Elinkeinoelämän keskusliitto ry., Suomen kirjastoseura, Suomen tieteellinen kirjastoseura ry., Hämeen Matkailu ry. ja Suomen Puukkoseura ry. Toimitilat Riihimäen kaupungin omistaman museorakennuksen peruskorjaus jatkui vuonna 2012 ulkoverhouksen uusimisella. Kaupunki vastaa kiinteistön korjauskuluista ja kiinteistön • • • 10 Näyttelytilat kevättalvella museon peruskorjauksen aikaan. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. muusta hoidosta, mikä on merkittävä tuki museoyhdistykselle. Peruskorjaustyöt käynnistivät museon näyttelyiden uudistamisprosessin, joka alkoi jo vuonna 2011 rakennuksen vesikaton korjauksen jälkeen. Ensimmäisessä vaiheessa uusittavan perusnäyttelyn rakentaminen on laajamittainen hanke. Näyttelyn avaaminen yleisölle siirtyi maaliskuun alkuun 2013. Vuoden 2012 lopulla aloitettiin perusnäyttelyn uudistamisen toisen vaiheen suunnittelu. Osion on tarkoitus olla valmis loppuvuodesta 2013. Alustavien suunnitelmien mukaan koko museon perusnäyttelyiden uudistaminen on valmis vuonna 2015, museon viettäessä 25. toimintavuottaan Riihimäellä. Perusnäyttelyn uudistamisen yhteydessä pyritään ratkaisemaan myös ns. kokoustilaongelma, suunnittelemalla yksi saleista muunneltavaksi kokoustilaksi. Näyttelyiden rakentamisen aikana museon muut tilat ovat avoinna yleisölle normaalisti. Museorakennuksen työ- ja varastotilaongelmiin ei ole lähivuosina näkyvissä ratkaisua. Nykyisten tilojen uudelleenjärjestämisellä pyritään toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Museokokoelmien päävarasto sijaitsee asiamukaisesti varustetussa vuokratilassa, joka toistaiseksi vastaa museorakennuksen ulkopuolista varastotilatarvetta. Hyrian hirsirakennuspuolen opettaja Hannu Juntunen nostaa museon puistossa sijaitsevan niliaitan keväällä uuden tolpan päälle. Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski. • • • 11 Suomen Metsästyskirjaston osana on Helsingin Suomalaisen Klubin tiloissa sijaitseva professori Heikki A. Reenpään lahjoittama eräkirjasto. Professori Reenpään kirjastoon kuuluu n. 2 000 nidettä ja kirjasto on Klubin jäsenten käytössä. Museon piha-alueelle pystytettiin syksyllä Hyrian puunveistoryhmän toimesta grillikota, jonka viimeistelytyöt valmistuvat vuonna 2013. Grillikotaa käytetään yleisöopastusten ja museotapahtumien yhteydessä. Museoturvallisuus Suomen Metsästysmuseon turvallisuusvaatimukset ovat erittäin korkeat, tähän vaikuttaa erityisesti kokoelmien luonne. Turvallisuustason nostaminen on jatkuva prosessi, jossa toimitaan yhteistyössä Kanta-Hämeen poliisin kanssa. Museon asiakaspalvelua hoitavat Securitas Oy:n koulutetut receptionistit. Vuosittain järjestetään asiakaspalvelun kehittämispalavereja Securitas Oy:n ja museon turvallisuudesta vastaavien työntekijöiden kesken. Museon asekokoelmien vastuullinen hoito on kahden, poliisin hyväksymän asevastaavan tehtävänä. Heillä on vaadittavat aseenkäsittelyluvat, ja he huolehtivat aseiden lupa-asioiden voimassaolosta ja asianmukaisesta varastoinnista sekä esilläolosta. Kaikella toiminnalla pyritään turvaamaan museon asiakkaiden, henkilökunnan ja kokoelmien mahdollisimman korkea turvallisuustaso. Museorakennuksen turvallisuuden kehittäminen ja ylläpito tapahtuu yhteistyössä Riihimäen kaupungin kiinteistönhoitoyksikön kanssa. Museon aukioloaikana turvallisuudesta ja asiakaspalvelusta vastaavat Securitas Oy:n receptionistit. Kuvassa Ari Kirjavainen. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. • • • 12 HENKILÖKUNTA Vakinaiset Allonen, Pekka, VTM, amanuenssi Anttila, Vesa, FM, amanuenssi Karjakoski, Kimmo, toimistonhoitaja, museomestari Koivisto Ilja, FM, museopalvelupäällikkö Liukkonen, Taru, yo-merkonomi, kirjastonhoitaja Peltonen, Jukka, FM, intendentti Uotila-Laine, Anne, FM, museonjohtaja Määräaikaiset Heinonen, Sirpa, FM, Asiasanoitustyö 1.1. - 31.1.2012 ja esineiden valokuvausprojekti 1.9. - 31.12.2012. FM Sirpa Heinonen kuvasi esinekokoelmia. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Kirjastoharjoittelija Stina Lönngren asettelee museon kirjanäyttelyä Nurmijärven kirjastossa. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. • • • 13 Valosuunnittelija Riitta-Leea ”Vespa” Laine. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Taiteilija Ilkka Luttinen pohjamaalaa uuden perusnäyttelyn metsämaisemaa. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Harjoittelijat Aalto, Samuli, Lopen yläkoulu. TET-harjoittelu 21. - 25.5.2012. Lönngren, Stina, yo, Keski-Uudenmaan ammattioppilaitos Keuda. Kirjasto- ja tietopalvelujen merkonomin (YO) työssäoppimisjakso. Kirjastoharjoittelija 7.3. - 5.4.2012. Rinne, Tapani, Fil. yo., Turun yliopisto. Arkistoharjoittelija 9.1. - 8.4.2012. Harjoittelun suorituspaikka Suomen Kennelliiton arkisto, Espoo. Perusnäyttelyprojekti Ahonen, Kalle, MA, lavastaja/graafinen suunnittelija Karimäki, Jani, multimediasuunnittelija Laine, Riitta-Leea, TeM, valosuunnittelija Luttinen, Ilkka, taidemaalari Portaankorva, Joonatan, äänisuunnittelija Koskinen, Vili, konservaattori Jahdin lumo -näyttelyn äänisuunnittelija Joonatan Portaankorva (vas.) sekä multimediasuunnittelija Jani Karimäki. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. • • • 14 Ostopalvelut Ateljee Ajankuva Oy Eläintentäyttämö Esa Kemppainen Eläintentäyttämö Natri Esatesk Oy, siivouspalvelut Maankaje Oy, Kauko Pöllänen LR-laskenta Oy, tilitoimistopalvelut ph-negative, Severi Brandt Rentokil Oy, tuholaistorjunta Rikkonen, Martti Securitas Oy Somitec Oy Studio Antti Saraja Studio Henry Forssell tt-urex Viitanen, Kalervo Koulutus, edustaminen ja työryhmät Allonen, Pekka Kansatieteen päivät. Jyväskylä 16. - 17.3.2012. Muuttuva metsästys -kilpakeruun palkintatilaisuus. Suomen Metsästysmuseo 28.3.2012. Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Pooli1:n kokoukset. Suomen Kansallismuseo, Helsinki 23.1., 4.5., 3.9. ja 14.11.2012. Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -seminaarit. Suomen Kansallismuseo, Helsinki 23.1. ja 19.11.2012. Kantapuu-konsortion kokous. Keravan museo 30.10.2012. Ensiavun peruskurssin EA 1 kertaus. Suomen Metsästysmuseo 27.11.2012. Anttila, Vesa Perusnäyttelytyöryhmän kokoukset. Suomen Metsästysmuseo 14.3. ja 29.8.2012. Kantapuu-konsortion kokous. Carelicum, Joensuu 9.5.2012. Valtakunnalliset museopäivät ja Suomen museoliiton 89. vuosikokous. Joensuu 9. - 10.5.2012 Trukkiturvallisuuskoulutus. Hyria aikuiskoulutus Oy, Hyvinkää 11.9.2012. Ensiavun peruskurssi EA 1 kertaus. Suomen Metsästysmuseo 27.11.2012. Karjakoski, Kimmo Trukkiturvallisuuskoulutus. Hyria aikuiskoulutus Oy, Hyvinkää 11.9.2012. Museomestariseminaari. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tikkurila 22.10.2012. • • • 15 Ensiavun peruskurssin EA 1 kertaus. Suomen Metsästysmuseo 27.11.2012. Koivisto, Ilja Riihimäellä tapahtuu -bussiryhmämarkkinointityöryhmän kokoukset 3.2., 7.8. ja 30.10.2012. Riihimäen kaupungin kulttuuriyhteistyöryhmän kokous. Kaupungintalo, Riihi- mäki 23.8.2012. Forma-messut syksy 2012. Helsingin Messukeskus, Pasila 24.8.2012. Kulttuurijahti-hankkeen esittely ohjaustoiminnan opiskelijoille. Hämeen Am- mattikorkeakoulu, Hämeenlinna 8.10.2012. Suomen museoliiton Tiedottaja-päivät. Karjala-talo, Helsinki 8.11.2012. Lännen hunttarit -näyttelyn esittely. Toimintakeskus Virsu, Riihimäki 22.11.2012. Liukkonen, Taru Erikoiskirjastojen neuvoston kevätkokous. Tilastokeskus, Helsinki 28.3.2012. Helsingin Kirjamessut 2012. Helsingin Messukeskus, Pasila 25.10.2012. Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous. CIMO, Helsinki 2.11.2012. Ensiavun peruskurssin EA 1 kertaus. Suomen Metsästysmuseo 27.11.2012. Peltonen, Jukka Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Pooli1:n kokoukset. Suomen Kansallismuseo, Helsinki 23.1., 4.5., 3.9. ja 19.11.2012. Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -seminaarit. Suomen Kansallismuseo, Helsinki 23.1. ja 19.11.2012. Metsästyskulttuuritoimikunnan kokoukset. Suomen Metsästäjäliitto, Riihimäki 16.2. ja 31.5.2012. Perusnäyttelytyöryhmän kokoukset. Suomen Metsästysmuseo 14.3. ja 29.8.2012. Kalastusmuseokokous. Museovirasto, Helsinki 6.11.2012. Ensiavun peruskurssin EA 1 kertaus. Suomen Metsästysmuseo 27.11.2012. Uotila-Laine, Anne Riihimäellä tapahtuu -bussiryhmämarkkinointityöryhmän kokoukset 17.1. ja 4.5.2012. Perusnäyttelytyöryhmän kokoukset. Suomen Metsästysmuseo 14.3. ja 29.8.2012. Muuttuva metsästys -kilpakeruun palkintatilaisuus. Suomen Metsästysmuseo 28.3.2012. Voimaa ja vaikuttavuutta toimintaympäristöstä - johtamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet. Sitra, Helsinki 18.9.2012. Lähikulttuuria! Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon juhlavuoden seminaari paikallisuudesta ja paikallismuseoista. Hämeen linna 2.10.2012. Helsingin Kirjamessut 2012. Helsingin Messukeskus, Pasila 25.10.2012. • • • 16 Kauppa ja matkailu kasvuun - kohteena Venäjä. Hämeenlinnan Raatihuone 31.10.2012. Kalastusmuseokokous. Museovirasto, Helsinki 6.11.2012. Ensiavun peruskurssin EA 1 kertaus. Suomen Metsästysmuseo 27.11.2012. Suomen museoliiton Tietopäivä. Suomen kansallismuseo, Helsinki 13.12.2012. Riihimäen kaupungin kulttuuriyhteistyöryhmän kokous 10.2.2012, sekä osal- listuminen muihin kaupungin kulttuurilaitosten yhteisiin teemapalavereihin ja kokouksiin. Vierailut Museon henkilökunta teki opinto/virkistysmatkan Tallinnaan 3. - 4.10.2012. Ohjelmassa oli tutustuminen uuteen Viron Merikeskukseen. Henkilökunta matkalla Viron Merikeskukseen. Kuva: SMM / Jukka Peltonen. • • • 17 MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ KOKOELMAT Suomen Metsästysmuseon kokoelmatoiminnan tehtävänä on tallentaa suomalaista metsästys- ja eräkulttuuria sen eri muodoissa. Pääasiassa kokoelmat karttuvat lahjoituksina, ostoja museo pystyy tekemään erittäin harvoin. Lahjoituksia vastaanotetaan kokoelmapoliittista ohjelmaa noudattaen. Jokainen lahjoituksen vastaanottaminen on museolle säilytyksen, luetteloinnin ja konservoinnin osalta kuluerä, tästä syystä vältetään samanlaisten esineiden tallentamista. Tarpeen mukaan tehdään esinesiirtoja toisiin museoihin tai kokoelmasta poistetaan tuhoutuneita tai muuten huonokuntoisia esineitä. Osa kokoelmista, lähinnä trofeet, muodostavat ns. käyttökokoelman, josta voidaan korvausta vastaan antaa lyhytaikaisia lainoja kuvaus-, näyttely- ja muuhun esittelykäyttöön. Tulevaisuudessa pyritään museoiden kokoelmien keruun ja tallentamisen osalta jakamaan vastuualueita. Tämän osalta Metsästysmuseo on ollut alusta asti mukana Museoviraston koordinoimassa tallennus- ja kokoelmayhteistyön hankkeessa TAKO:ssa. Toimintavuoden aikana Metsästysmuseon uusia ja vanhoja esine-, arkisto-, kuva-arkisto- ja kirjastokokoelmia esiteltiin monipuolisesti museon kotisivujen Kuukauden kokoelmalöytö -palstalla. Kokoelmien saavutettavuus ajasta ja paikasta riippumatta on nykyisen museotoiminnan keskeisiä tavoitteita. Museon luetteloidut kokoelmat ovat jo melko kattavasti tutkittavissa internetissä Kantapuu-kokoelmatietokannan kautta osoitteessa www.kantapuu.fi, sekä Suomen museoiden yhteisessä hakuportaalissa Museot Online. Useamman vuoden ajan on kehitetty uutta kansallista kaikkien muistiorganisaatioiden yhteistä asiakasliittymää Kansalliskirjaston johdolla. Suomen Metsästysmuseo osana Kantapuu-konsortiota on ollut pilotoimassa asiakasliittymää Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa (KDK) vuodesta 2010 lähtien. Tällä hetkellä KDK:n asiakasliittymä Finna on avattu testikäyttöön osoitteessa www.finna.fi. Vuoden 2012 lopussa lanseeratulla Finnan beta-versiolla testataan palvelun toimivuutta ja kerätään palautetta käyttäjiltä. Finnan testiversion julkaisun jälkeen palvelua kehitetään lisäämällä siihen uusia toimintoja. Uusia organisaatioita aineistoineen ja palveluineen liittyy mukaan vaiheittain. Finnan seuraava tuotantoversio julkaistaan 22.10.2013 pidettävän Finna-päivän yhteydessä. Tulevaisuudessa valmis järjestelmä vastaa käyttäjien muuttuneisiin tarpeisiin ja kehittää muistiorganisaatioiden toimintatapoja. • • • 18 Esinekokoelmat Vuoden 2012 esinekartunta oli huomattavasti edellisvuosia suurempi. Kaikkiaan kokoelmiin kirjattiin 67 esine-erää, yhteensä noin 440 esinettä (v. 2011 253 esinettä, v. 2010 n. 220 esinettä) sekä lisäksi huomattava määrä vanhoja patruunoita. Lukumääräisesti suurin esine-erä oli noin 120 palkinnon kokoelma. Esineistöä lahjoitti nelisenkymmentä yksityishenkilöä ja laitosta tai organisaatiota. Metsästysmuseon seuramerkkikokoelma täydentyi kolmella lahjoituksella vuoden 2012 aikana. Museon trofee- ja eläinnäytekokoelmat karttuivat mm. 14 täytetyllä eläimellä ja päätrofeella. Ojanperän kokoelmaan liitettiin mm. susi, näätä, kolme gepardia, puuma sekä metsäpeuran ja hirven päätrofeet. Museolle lahjoitettiin myös Azerbaidzanin Tur-lampaan päätrofee. Uutta perusnäyttelyä varten hankittiin muun muassa Markku Natrin täyttämä hirvi. Pentti Liehu lahjoitti museolle keräämänsä yli 60 hirven ja valkohäntäpeuran leukaluun kokoelman, jota seurasi mittausmuistiinpanot yli 400 hirven ja sadan peuran sarvista vuosilta 1982–2011! Kokoelmiin saatiin ja hankittiin myös metsästyksen teknisiä apuvälineitä, kuten radio- ja VHF-puhelimia, GPS-laitteita, koiratutkia, koira- ja asevideokamerat, etäisyysmittari ja hirvenvetolevy. RKTL:n Evon tutkimusasemalta talletettiin mm. riistantutkimuksessa ja -tarhauksessa käytettyä välineistöä, kuten esimerkiksi hautomakoneita. Esineistön joukossa oli yllättäen myös hylkeenpyyntivälineistöä, mm. ajopuu. Museon taidekokoelmat täydentyivät Hannu Tampion teoksella Otso, Otavan poika III, Mestariwerstaan Mammutant-veistoksella, Veikko Kiven marsalkka Mannerheimia ja kenraali Raappanaa esittävällä maalauksella Metsästysretkellä sekä Eeva Kontturin teoksella Juurakko. Vanhempaa taidetta kartunnassa edusti Jussi Mäntysen Karhunkaataja -kipsireliefi. Asekokoelmiin luetteloitiin 22 uutta esinettä, joista kaksi oli suustaladattavia nallilukkokivääreitä. Kokoelma täydentyi myös 1800-luvun puolivälin saksalaisella neulasytytyskiväärillä sekä loistokuntoisella Suomen Leijona -tarkkuuspienoiskiväärillä. Mielenkiintoinen lahjoitus oli myös everstiluutnantti Kosti Sundbergille kuulunut hirvikivääri, joka oli Sako Oy:n 50-vuotislahja majuri Sundbergille vuonna 1943. Sundberg toimi tuolloin Riihimäellä Armeijan pukimon (myöh. Valtion Pukutehdas) johtajana. Lähes kaikki saadut esineet luetteloitiin vuoden aikana Kantapuu-kokoelmatietokantaan, jossa oli vuoden lopussa Metsästysmuseon esineistöstä 13 038 tietuetta. Vuonna 2012 Kantapuu-tietueiden määrä kasvoi 308:lla. Sakari Jääskeläinen lahjoitti appensa, puuseppä Helge Lindforsin valmistaman ja Espoon Suvisaaristossa (Sommarö) 1920-1930-luvuilla käyttämän kaaveparin. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. • • • 19 Eräneuvos Olavi Joensuulta museo vastaanotti yli 30 esineen lahjoituserän, joka sisälsi metsästykseen liittyviä teknisiä apuvälineitä ja erävarusteita. Kuvassa Olavi Joensuu (oik.) luovuttaa lahjoituksen intendentti Jukka Peltoselle. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Amanuenssi Pekka Allonen (vas.) noutamassa RKTL:n Evon tutkimusasemalta riistantutkimusvälineistöä, jonka luovutti tutkimusmestari Petri Timonen (kesk.) ja tutkimussihteeri Ritva Koivunen. Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski. FM Sirpa Heinonen jatkoi kokoelmaesineiden kuvausta ja esinetietueiden varustamista esinekuvilla opetus- ja kulttuuriministeriön erillisavustuksella. Projektin aikana Sirpa Heinonen valokuvasi ja täydensi lähes tuhannen esineen tiedot Kantapuuhun. Metsästysmuseon esineistöä lainattiin vuoden aikana näyttely-, kuvaus- ja opetuskäyttöön kaikkiaan 24 lainaajalle. Lainaajista kaksitoista oli museoita: Lusto – Suomen metsämuseo, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Serlachius-museot, Turun museokeskus, Järvenpään museopalvelut, Vantaan kaupunginmuseo, Tekniikan museo, Riihimäen kaupunginmuseo, Saamelaismuseo Siida, Hyvinkään taidemuseo, Gallen-Kallelan museo ja Kalastusmuseoyhdistys ry/Päijänne-talo. Kuvaus- ja opinnäytetarkoituksiin esineistöä lainasivat Grillifilmi Oy, Dictator Films, Natali Karppinen ja Laura Rannikko. Muita lainaajia olivat Lounais-Espoon metsästysseura, Riihimäen kansalaisopisto, Riihimäen kaupunginkirjasto, Sako Oy, Suomen Metsästäjäliitto, Eräkontti Oy, Jykes Kiinteistöt Oy, Metsähallitus/Luontokeskus Kellokas ja Matti Virtanen. Yksityishenkilöille ja museoille tehtiin jälleen kymmeniä metsästys- ja eräesineistöä koskeneita tiedonhakuja ilmaisena asiakaspalveluna. Eniten tiedusteltiin vanhoihin aseisiin liittyviä asioita. • • • 20 Kirjasto Metsästyskirjasto palveli kirja- ja lehtikokoelmiensa avulla asiakkaita sekä museon työntekijöitä. Tiedonhakupyyntöjä tuli sähköpostilla, puhelimitse sekä paikan päällä kirjastossa, yhteensä 27 kappaletta. Asiakkaina oli eräalan tutkijoita, opiskelijoita, toimittajia sekä kustantajia. Tietoa haettiin mm. metsästyksen etiikasta, saksanhirven historiasta Suomessa, salametsästyksestä, kettu-turkiksen arvosta 1950-60-luvulla, metsästystorvesta sekä metsästävistä Leo Tolstoista ja J. L. Runebergista. Museon henkilökunta puolestaan käytti aineistoja omassa näyttelytoiminnassa sekä kokoelmien tutkimus- ja tallennustyössä. Kertomusvuonna 2012 uutuuskirjojen lisäksi luetteloitiin muun muassa professori C. A. Borgströmin kokoelmien metsästysaiheiset väitöskirjat 1700-luvulta. Kirjasto sai vuoden aikana 29 lahjoituserää sekä kirjoja museoiden julkaisuvaihtorenkaan kautta, yhteensä noin 150 julkaisua. Omat kirjahankinnat mukaan lukien kokoelmat kasvoivat noin 200 niteellä. Kokoelmien kokonaismäärän arvio oli vuoden lopulla noin 21 000 nidettä. Nurmijärven pääkirjastossa oli toukokuun ajan esillä näyttely Erä- ja metsästyskirjallisuus. Teoksia valistuksen ja runollisen luonnonkuvauksen väliltä. Näyttelyn kokosi kirjasto- ja tietopalveluiden merkonomiksi (YO) Keudassa Keravalla opiskellut Stina Lönngren osana opintojaan. Hän suoritti neljän opintoviikon työssäoppimisjaksonsa Metsästyskirjastossa tutustuen kirjaston kokoelmatyöhön ja perustehtäviin. Näyttelyssä oli esillä mm. Suomen ensimmäinen metsästyslaki vuodelta 1664, vanhoja petopyyntioppaita, aseteknologiaa käsitteleviä kirjoja 1800-luvulta sekä eräkertomusten klassikoita. Toinen Metsästyskirjaston tuottama näyttely Järjestystä jahtimaille. Metsästysseurat Suomen Metsästysmuseon kokoelmissa oli esillä Riihimäen kaupunginkirjastossa myös toukokuun ajan. Näyttelyssä oli metsästysseuratoiminnan esittelyn lisäksi nähtävillä poimintoja museon eri kokoelmayksiköiden aineistoista, mm. neljän, yli sata vuotta sitten perustetun metsästysseuran arkisto- ja kuvamateriaalia, seurojen kiertopalkintoja, värikäs valikoima erilaisia seuramerkkejä sekä otos Metsästyskirjaston historiikkikokoelmasta. Suomen Kirjastosäätiön myöntämällä apurahalla museo palkkasi määräaikaisen työntekijän toteuttamaan asiasanojen ontologisointihanketta kuukauden ajaksi. Projektin aikana museon eri kokoelmayksiköiden käyttämää terminologiaa käytiin läpi ohjausryhmässä, johon myös kirjastonhoitaja kuului. Erityistä huomioita kiinnitettiin kirjoitusvirheisiin ja ehdotuksia uusiksi asiasanoiksi kirjattiin ylös. Metsästyskirjasto oli mukana Erikoiskirjastojen neuvoston toiminnassa ja osallistui neuvoston kevät- Museo on tehnyt jo vuosia näyttely-yhteistyötä Riihimäen kaupunginkirjaston kanssa. Erikoiskirjastovirkailija Ritva Kuisma tutustumassa Järjestystä jahtimaille -näyttelyyn. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. • • • 21 ja syyskokouksiin. Lehtivuosikertojen sidottamista jatkettiin edellisvuosien tapaan. Arkisto Arkiston asemaa museon organisaatiossa selkiytettiin muuttamalla arkistonhoitajan toiminimike museokentässä yleisemmin käytössä olevaksi amanuenssiksi. Amanuenssin vastuualueena säilyvät arkisto, äänitteet ja perinteenkeruu. Järjestämistyössä keskityttiin pääasiassa järjestöjen ja yhdistysten arkistoihin. Vuoden kuluessa järjestettiin kymmenen uuden metsästysseuran ja kolmen henkilön arkistot. Lisäksi täydennettiin useiden jo aiemmin järjestettyjen seurojen arkistoja. Professori C. A. Borgströmin henkilöarkistoon kuuluu myös monien vanhojen seurojen aineistoja. Niille luotiin oma luettelo ja Kantapuu-tietokantaan oma tunnus. Museon arkistossa on aineistoa kaikista Suomen Metsästäjäliiton piireistä. Aineiston järjestämistä jatkettiin toimintavuoden aikana. Laaja Pohjois-Savon piirin arkisto järjestettiin valmiiksi, jonka jälkeen vuorossa oli Etelä-Hämeen piirin arkiston luettelointi. Metsästäjäliiton arkistoa täydennettiin liittämällä siihen liiton kilpailutoimintaan kuuluvia aineistoja, jotka aiemmin oli kerätty omaksi erilliseksi aineistoryhmäksi ja olivat järjestämättä. Arkistoluovutusten määrä on viime vuosina kasvanut. Toimintavuonna kirjattiin 19 luovutusta (vuonna 2011 14 kpl, vuonna 2010 11 kpl ja vuonna 2009 yhdeksän). Vuoden merkittävimmät luovutukset olivat Metsästys ja Kalastus -lehden arkisto vuoteen 1968 saakka, ja vanhan historiallisesti arvokkaan Lempäälän Metsästysseuran arkisto. Vuosi 2012 oli siis jälleen kartunnan osalta hyvä vuosi. Arkiston äänitteiden määrä karttui kaikkiaan 14 äänitteellä. Näistä kuusi oli Metsästyksen muistitieto -hankkeessa tehtyjä haastatteluja, kolme Eva Hakkaraisen TAKO-projektin puitteissa tekemiä ja viisi Pentti Katajan tekemiä radio-ohjelmia tai haastatteluja, jotka hän nyt luovutti museolle. Äänitteiden digitointia jatkettiin sekä haastattelujen litterointi aloitettiin Riistanhoito-Säätiön näyttelyä varten tehdyistä haastatteluista. Amanuenssi Pekka Allonen osallistui Suomen Riistanhoito-Säätiön 70-vuotisjuhlanäyttelyn suunnittelu- ja käsikirjoitustyöhön. Näyttelyä varten hän haastatteli kuutta Riistanhoito-Säätiössä vaikuttanutta tutkijaa, joita olivat tutkija Martti Hario, FT Matti Helminen, FT Jukka Koskimies, FT Harto Lindén, FT Pertti Seiskari ja ylijohtaja Heikki Suomus. Näyttelyä varten haettiin esineistöä mm. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Evon tutkimusasemalta. Metsästysmuseon arkisto on myös osallistunut Kantapuun arkisto-osion kehittämiseen, koska se on ainoa konsortioon kuuluvien museoiden arkistoista, joka käyttää Kantapuu-tietokantaa arkistotietojärjestelmänä. Vuonna 2012 arkistotietokantaan tehtiin • • • 22 Metsästys ja Kalastus -lehden arkistoa museolle luovuttivat nykyinen päätoimittaja FM Jussi Soikkanen (kesk.) ja edellinen päätoimittaja FM Mauri Soikkanen (oik.). Lahjoituksen vastaanotti amanuenssi Pekka Allonen (vas.). Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Sosiaalineuvos Seppo Rantanen tutkii Kuljun Metsästysseuran arkistomateriaalia seuran 100-vuotishistoriikkia varten. Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski. 5 095 hakua. Metsästysarkisto palvelee asiakkaitaan noudattaen tiedeyhteisössä yleisesti hyväksyttyä tutkimusetiikkaa. Se on kaikille avoin julkinen arkisto, jonka käyttäjiä ovat mm. tutkijat, opiskelijat ja yhteisöt. Aineistoa käytetään erityisesti museon omassa tutkimustyössä. Kuva-arkisto Metsästysmuseon kuva-arkiston kokoelmiin kuuluu n. 106 000 valokuvaa, ja se on kaikista suurin museon kokoelmayksiköistä. Kuva-arkistossa tehdään jatkuvasti digitoitavien kuvien seulontaa. Tästä syystä kokonaiskuvamäärissä tapahtuu muutoksia, erityisesti poistojen kautta. Vuoden 2012 lopussa Kantapuu-kokoelmatietokantaan oli tallennettu vähän yli 12 000 kuvaa. Kantapuu-ohjelmasta ja Suomen museoiden yhteisestä hakuportaalista Museot Online ovat Metsästysmuseon kuvat kaikkien selattavissa ja myös asiakkaan tilattavissa korvausta vastaan. Vuonna 2012 tehtiin museon Kantapuu-kuvatietokantaan yhteensä 30 730 hakua, (vuonna 2011 tehtiin 35 060 hakua). Kuvien kartuntamäärät vaihtelevat myös suuresti vuosittain. Toimintavuoden aikana kuva-arkisto vastaanotti 14 kuvalahjoituserää. Kuva-arkiston kokoelma karttui 3 496 objektilla, jotka odottavat seulontaa ja sitä seuraavaa digitointia. Kuvalahjoituksia saadaan pääasiassa yksityishenkilöiltä ja yhdenkin kuvan lahjoitus voi olla museolle erittäin arvokas, varsinkin jos kyseessä on vanhempi valokuva. Vuonna 2012 lahjoitetuista kuvaeristä määrällisesti suurimman muodostaa eräneuvos Olavi Joensuun digitoitavaksi antamat 12 kuva-albumia. Olavi Joensuu teki pitkän uran Metsähallituksen palveluksessa erätalouspäällikkönä, ja hän on koko työuransa aikana • • • 23 kuvannut sekä metsästys- että kalastusmatkoja eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla. Lisäksi hän lahjoitti digitaalisia metsästyskuvia vierasjahdeista. Toinen suuri kuvalahjoitus saatiin maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolta. Tämä n. 2 500 kuvaa käsittävä lahjoitus sisältää muun muassa ministeriön ylijohtaja Tauno V. Mäen (1912 - 1983) ottamia loistavia kuvia hänen työuransa ajoilta erityisesti 1960-luvulta. Kuvat on jaoteltu ryhmiin, joita ovat mm. riistanhoito, turkisriista ja -tarhat, poro, susi, vahinkolintujen hävittäminen ja presidentti Urho Kekkosen matkat. Ministeriön lahjoituksen kuvat ajoittuvat vuosikymmenille 1920 - 1980. Muita isompia kuvalahjoituksia olivat Jaakko Ojanperän puumajahdin kuvat ja Evon Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lahjoittamat digikuvat. Toimintavuoden aikana kuva-arkiston kokoelmista luetteloitiin n. 350 kuvaa, joista suurimman erän muodostavat Lännen hunttarit -näyttelyn dokumenttikuvat. Lisäksi luetteloitiin Jaakko Ojanperän Namibian kuvat sekä Timo Syrjäseltä tilatut dokumenttikuvauksen tulokset Topenon Erän peurajahdista. TAKO-hankkeen haastattelujen yhteydessä FM Eva-Kristiina Hakkarainen valokuvasi haastatteluihin liittyen. Metsästys- Maa- ja metsätalousministeriön lahjoituksessa oli myös paljon kuvia presidentti Kekkosen jahtimatkoilta. Kuvan on ottanut ylijohtaja Tauno V. Mäki. • • • 24 Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston entinen osastopäällikkö, ylijohtaja Seppo Havu lintujahdin tauolla. Kuva: SMM / Olavi Joensuu. museon toiminnan valokuvaamisesta vastasi oma henkilökunta näyttelyiden avajaisissa, yleisötapahtumissa ja eri tilaisuuksissa. Tärkeimmät näyttelykäyttöön tarkoitetut kuvat teetettiin ammattikuvaajalla. Kuva-arkisto palveli asiakkaita myymällä kuvaoikeuksia lehtiin ja eri julkaisuihin. Kuvaarkiston tuotot olivat puolet edellisen vuoden tuotoista. Museon kuva-arkiston tehtävänä on kerätä ja tallentaa käyttöön metsästys- ja yleensä eräalan kuvamateriaalia eri vuosikymmeniltä, jotta tarjonta vastaa asiakkaiden tarpeita. Kuva-arkiston tärkein käyttäjä on Metsästysmuseo itse omassa näyttely-, julkaisu- ja markkinointituotannossaan. • • • 25 NÄYTTELYT Avoinnaolo ja asiakkaat Aukioloajat vuonna 2012: 3.1. - 26.2. ti-pe klo 9 - 16 ja la-su klo 10 - 17 27.2. - 19.3. Museo oli suljettu korjaustöiden vuoksi. 20.3. - 29.4. ti-pe klo 9 - 16 ja la-su klo 10 - 17 2.5. - 31.8. ti-su klo 10 - 18 1.9. - 30.12. ti-pe klo 9 - 16 ja la-su klo 10 - 17 Suljettuna ollessa sopimuksen mukaan. Toimisto on ollut avoinna läpi vuoden arkipäivisin klo 8 - 15.45. Vuonna 2012 museossa kävi 14 579 asiakasta. Näistä ilmaisasiakkaiden osuus oli 10 839 (74%), joka muodostuu Riihimäen kaupungin oppilaitosten oppilaista, alle kouluikäisistä lapsista, näyttelyiden avajaisvieraista ja yleisötapahtumien osallistujista. Vuonna 2012 eniten yleisöä keräsi Talvikki-tapahtuma, jonka aikana museossa ja piha-alueella kävi 2 372 asiakasta. Muita ilmaistapahtumia vuonna 2012 olivat Pönttöpäivä, Museoiden yö Kansainvälisenä museopäivänä, Riihimäki-päivä, Oravan päivä ja Joulumyyjäiset. Tapahtumien yhteenlaskettu asiakasmäärä oli 5 234 henkeä. Kaikilla vuosittaisen riistanhoito- ja pyyntimaksun suorittaneilla metsästäjillä on vapaa pääsy museoon, heitä vieraili 521 henkeä vuonna 2012. Metsästysmuseon tyypillisin asiakaskunta muodostuu perheistä, jotka vierailevat museossa lähinnä loma-aikoina. Pääsylippujen hinnat vuonna 2012: aikuiset 6 €, lapset 3 €, opiskelijat, varusmiehet, työttömät ja eläkeläiset 4 €, koululuokat 3 €/oppilas, ryhmät (vähintään 20 henkeä) 4 €/hlö ja perhelippu 12 €. Suomen lasimuseon ja Riihimäen Taidemuseon kanssa solmitun sopimuksen mukaan samana päivänä leimatulla lasi- tai taidemuseon lipulla pääsee puoleen hintaan Metsästysmuseoon ja Metsästysmuseon lippu oikeuttaa vastaavaan alennukseen lasi- ja taidemuseossa. Kesäkuun alusta vuoden loppuun oli lippujen hinnat puolitettu yhden näyttelysalin kiinniolon takia. Yhteistyösopimuksen mukaisesti Hämeen Sanomien etukortin ja UPM-Silva jäsenkortin haltijat saivat alennusta museon pääsymaksusta. • • • 26 Grafiikka: Kimmo Karjakoski. Yleisötapahtumilla on tärkeä rooli museon tunnettavuuden lisäämisessä. Grafiikka: Kimmo Karjakoski. • • • 27 Perusnäyttely Perusnäyttelyn uusimisen ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2011 Jahdin lumo -näyttelyn suunnittelulla. Salin mittavien maalaus- ja sähkötöiden jälkeen voitiin aloittaa varsinaisten näyttelyrakenteiden tekeminen vuonna 2012. Työryhmään kuuluvat pääsuunnittelija Kalle Ahosen lisäksi valosuunnittelija Riitta-Leea Laine, multimediasuunnittelija Jani Karimäki, äänisuunnittelija Joonatan Portaankorva ja taidemaalari Ilkka Luttinen. Näyttelyn maisemoinnista vastaa Antti Saraja. Sisällöntuotannosta ovat vastanneet intendentti Jukka Peltonen ja amanuenssi Vesa Anttila. Näyttelyn rakentamisen eri vaiheissa on museon näyttelytyöryhmä kokoontunut puheenjohtajansa Matti Nurmisen johdolla ratkomaan ongelmia ja eri vaihtoehtoja. Näyttelyprosessi on ollut erittäin vaativa ja aikaa vievä, syksyllä päätettiinkin siirtää avaamisajankohta alkutalveen 2013. Vaihtuvat näyttelyt Perusnäyttelytyöryhmä tutustumassa Jahdin lumo -näyttelyn rakenteisiin pääsuunnittelija Kalle Ahosen (edessä) johdolla. Kuvassa vasemmalta lukien museonjohtaja Anne Uotila-Laine, eräneuvos Olavi Joensuu, kunniapuheenjohtaja FT Matti Nurminen ja eräneuvos Juha K. Kairikko. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. - 8.1. Kaarnapohjoinen. Eeva Kontturin taidetta luonnonmateriaaleista. 12.1. - 26.2. Pohjolan valkoinen kuolema. Martti Rikkosen kuvia tunturipöllöstä. 31.3. - 20.5. Mytologinen eläin. Hannu Tampion maalauksia, piirustuksia ja veistoksia. • • • 28 19.5. - 2.9. SM-palkintopuukot Fiskars 2012. 24.5. - 31.3.2013 Lännen hunttarit. Metsästäjiä Amerikan suomalaismetsistä. 24.5. - 16.9. Metsän otukset. Puistonäyttely. 31.7. - 26.8. Vuoden Luontokuvat 2011. 9.11. - 31.3.2013 Riistan hyväksi. Suomen Riistanhoito-Säätiö 70 v. Museon jouluikkunassa tontut harrastivat ulkoilua talvimaisemassa pilkkien, hiihtäen sekä mäkeä laskien. Yleisöllä oli mahdollisuus käydä katsomassa joulukuvaelmaa ympäri vuorokauden. Jouluikkuna toteutettiin jälleen museon oman henkilökunnan voimin ja se oli esillä 22.11.2012 - 7.1.2013. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Kaarnapohjoinen. Eeva Kontturin taidetta luonnonmateriaaleista. Taiteiden maisteri Eeva Kontturin marraskuussa 2011 avattu taidenäyttely oli esillä vielä tammikuun 2012 puolella. Luonnon estetiikka ja ympäristöarvot olivat näyttelyn keskiössä, sillä taideteosten materiaaleina oli käytetty mm. riistaeläinten luita, kalanruotoja, kaarnaa, sammalta, käpyjä ja jäkälää. • • • 29 Tunturipöllö ruokkii poikasiaan. Kuva: Martti Rikkonen. Luontokuvaaja Martti Rikkonen (kesk.) avajaisyleisön seurassa. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Pohjolan valkoinen kuolema. Martti Rikkosen kuvia tunturipöllöstä. Martti Rikkosen kuvanäyttely avattiin illalla 12. tammikuuta diaesityksellä, johon oli yleisöllä vapaa pääsy. Valokuvaaja kertoi itse lappilaisen värikkääseen tyyliin kuvauskokemuksistaan sekä tämän vaalean vaeltavan pöllölajin elintavoista ja -ympäristöistä sekä perhe-elämästä. Martti Rikkonen on kotoisin Inarista ja on seurannut sekä valokuvannut tunturipöllöä yli 30 vuoden ajan. Tunturipöllö on erittäin uhanalainen laji Suomessa ja pesii vain pikkujyrsijöiden esiintymisen huippuvuosina – eikä aina silloinkaan. Näyttelyn tuottaja on Ylä-Lapin luontokeskus Siida. Mytologinen eläin. Hannu Tampion maalauksia, piirustuksia ja veistoksia. Kalevalassa ja muissa myyttisissä tarinoissa esiintyvää eläinmytologiaa esiteltiin tuusulalaisen taiteilija ja kuvataideopettaja Hannu Tampion näyttelyssä keväällä. Jumaltarusto eli mytologia on ihmisten keskuudessa syntynyt yhteinen uskomusten kokonaisuus. Mytologiat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja levinneet suullisena perimätietona eteenpäin. Hannu Tampio käsitteli aihetta maalauksissaan, grafiikassaan sekä veistoksissaan. Näyttelyn avasi Hyvinkään Taiteilijaseuran puheenjohtaja, kuvataiteilija Olavi Suomela. Mytologisten eläinten luoja, taiteilija Hannu Tampio. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. • • • 30 Toukokuussa vietettiin Lännen hunttarit -näyttelyn avajaisia. Kuva: Jouni Korkiasaari. Laivalla lähteneiden siirtolaisten perinteitä pitää yllä Ulkosuomalaiskulttuurin Seuran Toivo Tamminen. Kuva: Jouni Korkiasaari. Lännen hunttarit. Metsästäjiä Amerikan suomalaismetsistä. Toukokuussa Metsästysmuseossa alkoi Amerikan meininki, kun karskit ”Lännen hunttarit” – metsästäjät Amerikan suomalaismetsistä valtasivat museon. Kesän päänäyttely johdatti museovieraat Yhdysvaltain Michiganin, Wisconsinin ja Minnesotan osavaltioiden suomalaissiirtolaisten eräpoluille ja metsäkämpille. Näyttely perustuu museopalvelupäällikkö Ilja Koiviston Michiganissa ja Wisconsinissa vuonna 2010 keräämään materiaaliin. Näyttelyssä esiteltiin metsästyksen historiaa ensimmäisten siirtolaisten ajoista nykypäivään ja tutustuttiin tyypillisimpiin riistaeläimiin sekä metsästystapoihin. Kävijät pääsivät kurkistamaan aitoon kyttäyskoppiin ja tekemään riistanhoukutteluhajujen sokkotestin. Näyttelyn avasi Siirtolaisuusinstituutin tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari, ja Toivo sekä Heikki Tamminen Ulkosuomalaiskulttuurin Seurasta soittivat amerikansuomalaista gramofonimusiikkia. Näyttely on esillä vuoden 2013 maaliskuun loppuun saakka. Metsän otukset. Puistonäyttely. Riihimäen kansalaisopiston veistoryhmä loihti museon puistoon ja aulatilaan veistoksia pääasiassa metsän pieneläimistä. Malleina käytettiin museon täytettyjä eläimiä, kuvia perusnäyttelyn eläimistä sekä kopioita eläinkirjojen kuvista. Veistosmalleihin tutustuttiin jo marraskuussa 2011, jolloin museolla järjestettiin eläinten piirustusiltapäiviä. Veistokset tehtiin betonista tai kivitavarasavesta, ja patinointikurssilla ne saivat pintaansa joko akryyli- tai öljyvärityksen tai pronssipatinoinnin. Sekä kokeneet että aloittelevat veistäjät selvisivät hienosti haastavasta urakasta, jossa työtunteja ei laskettu. Näyttely oli yleisölle avoinna ympäri vuorokauden. SM-palkintopuukot Fiskars 2012. • • • 31 Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän puistonäyttelyssä seikkaili jänis kumppaneineen. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Salolaisen Kai Fagerströmin tunnelmallinen eläinkuva ”Kettu” valittiin vuoden 2011 parhaaksi luontokuvaksi. Kilpailupuukkojen taso oli kauttaaltaan korkea. Kuva: SMM / Taru Liukkonen. Fiskarsin XVIII Puukkopäivät ajoittuivat tänä vuonna äitienpäiväksi. Puukonvalmistuksen kilpailuun oli lähetetty yhteensä 90 puukkoa, joista aloitussarjaan osallistuneista yli puolet oli ensikertalaisia. Eri sarjojen palkitut puukot olivat nähtävillä jo perinteeksi tulleen tavan mukaisesti kesän ajan Metsästysmuseossa. Vuoden luontokuvat 2011. Vuoden 2011 parhaita luontokuvia saatiin ihailla Metsästysmuseossa elokuussa. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n järjestämään kilpailuun osallistui ennätykselliset 11 466 kuvaa, joista semifinaaliin selvisi esituomareiden valintoina noin 750 kuvaa. Palkittujen kuvien määrää kasvatettiin yhteensä 40 kuvan näyttelykokonaisuudeksi, joka kiertää Suomen museoissa ja luontokeskuksissa. Suosituimmat sarjat kuvakilpailussa olivat edelleen linnut, maisemat sekä sommittelu ja muoto, joista kuhunkin lähetettiin noin 2 000 kuvaa. Alle 17-vuotiaiden nuorten sarjan kuvamäärä oli kasvanut edellisvuodesta yli kaksinkertaiseksi. Riistan hyväksi. Suomen Riistanhoito-Säätiö 70 v. Suomen Riistanhoito-Säätiön juhlanäyttely esitteli suomalaisen riistantutkimuksen historiaa. Pääpaino oli Säätiön kahdessa ensimmäisessä vuosikymmenessä, 1940-luvun alusta 1960-luvun alkuun. Tuolloin Säätiön tutkimuslaitoksen piirissä luotiin suomalaisen riistantutkimuksen perusta ja traditiot, joita Säätiön työtä jatkamaan perustettu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on sittemmin seurannut. Säätiön vuosittain julkaisemaa • • • 32 Suomen Riista -aikakauskirjaa esiteltiin näyttelyssä laajasti. Näyttelyä varten haastateltiin vanhoja tunnettuja riistabiologeja ja haastatteluista poimittuja otteita oli kuultavissa näyttelyssä. Esineistöä etsittiin mm. Säätiön aikoinaan perustamalta Evon tutkimusasemalta. Näyttelyn avajaiset 9. marraskuuta olivat samalla Säätiön 70-vuotisjuhla. Riistanhoito-Säätiön juhlanäyttelyn avajaisissa tervehdyksensä esittivät: vasemmalta lukien ylijohtaja Eero Helle (RKTL), toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies (SML), emeritus ylijohtaja Heikki Suomus (RKTL), FT kannanarviointipäällikkö Pekka Helle (RKTL) sekä taaempana FT Matti Helminen. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Kiertonäyttelyt Lainattavia kiertonäyttelyitä oli 11, joista mm. Hyvä, paha susi -näyttely oli esillä Suomen Metsästäjäliiton toimiston tiloissa. Metsähallituksen kanssa solmittu sopimus jatkui, näyttelyt kiersivät luontokeskuksissa eri puolilla maata. Näistä pitkäaikaisin näyttely on Punaturkin jäljillä. Kettumaista historiaa ja Juha Mälkösen kettukuvia. Luontokeskuksissa Metsästysmuseon näyttelyt saavat runsaasti huomiota, sillä niissä vierailee noin 2 000 asiakasta kuukaudessa. Verkkonäyttelyt ja multimediat Uudessa perusnäyttelyosiossa hyödynnetään uusinta näyttelytekniikkaa. Valot, äänet ja videopohjaiset koosteet elävöittävät ja pyrkivät kertomaan, mistä jahdin lumossa on kyse. Vuoden 2012 aikana toteutettiin kolme multimediakoostetta sekä käynnistettiin riista-ammuntasimulaattorin kehitystyö yhteistyössä Sako Oy:n sekä Suomen Metsästäjäliiton kanssa. Uudessa perusnäyttelyssä kerrotaan videon sekä multimedian keinoin metsämiehen päiväunesta metsosta, presidenttijahdeista sekä peijaisista. • • • 33 RKTL:n tutkimusprofessori Harto Lindén Fagervikissä, Inkoossa. Lindéniä haastateltiin Riistan hyväksi -näyttelyä varten ja hän myös kirjoitti osan näyttelyn käsikirjoituksesta. TUTKIMUS Tutkimustyön keskeisin esittelymuoto ovat omaa tuotantoa olevat näyttelyt, joita viime vuonna edusti Lännen hunttarit. Amerikansuomalaisten siirtolaisten metsästyskulttuuria esittelevä näyttely perustui museopalvelupäällikkö Ilja Koiviston Yhdysvalloissa keräämään tutkimusaineistoon. Suomen Riistanhoito-Säätiön näyttely toteutettiin yhteistyössä juhlavuottaan viettävän Säätiön kanssa. Näyttelyn käsikirjoittajina olikin maamme tunnetuimpia riistantutkijoita: professori Harto Lindén ja tutkija Martti Hario Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Museon puolelta arkistonhoitaja Pekka Allonen vastasi käsikirjoitustyöstä yhdessä Suomen Riistanhoito-Säätiön asiamiehen Tapio Hallan kanssa. Museo pyrkii tutkimustoiminnassaan harjoittamaan yhteistyötä tieteellisten tutkimuslaitosten kanssa. Vuoden 2012 aikana julkaistiin museon henkilökunnan kirjoittamia artikkeleita muun muassa Jahti- ja Metsästäjä-lehdissä, Eränkävijässä ja museon omassa tiedotuslehdessä Käpälämäessä. Keruuprojektit Metsästyksen muistitiedon keruuta jatkettiin vuonna 2012 hyvällä menestyksellä, vaikka haastatteluja ei tehtykään edellisvuoden tahtiin. Kaikkiaan vuoden kuluessa tehtiin kuusi haastattelua. Haastattelut tehtiin nyt yhtä lukuun ottamatta museolla. Kertojina oli edellisvuoden tapaan etupäässä tutkimuksen ja hallinnon parissa vaikuttaneita henkilöitä. Kertojien valintaan vaikutti myös tekeillä olleen Suomen Riistanhoito-Säätiön juhlanäyttelyn tarpeet. Metsästyksen ja tutkimuksen vaikuttajia haastattelemalla on saatu talteen paljon tärkeää suomalaisen metsästyksen historiaan ja riistantutkimukseen liittyvää tietoa. Muuttuva metsästys -metsästysperinteen kilpakeruu saatettiin loppuun maaliskuussa. Keruuseen saapui vielä kaksi vastausta lisää vuoden 2012 puolella eli määräajan jälkeen. Vastausten kokonaismäärä nousi näin 32:een. Keruun palkintatilaisuus toteutettiin mu- • • • 34 seolla 28.3. Voittajat valitsi palkintoraati, jossa oli edustettuna museo ja keruun yhteistyökumppanit Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen riistakeskus. Raati valitsi voittajaksi Pentti Katajan Salosta. Lisäksi palkittiin Kimmo Hyvärinen Lappeenrannasta, Kauko Viitala Espoosta, Osmo Korkala Simosta, Tapani Leinonen Vaalasta ja Erkki Lehtosalo Heinolasta. Voittaja Pentti Kataja kuvasi hienosti metsästyksen muutosta ja omaa metsästyshistoriaansa kotiseudullaan Salossa 1930-luvulta alkaen. Hänen vastauksessaan näkyivät suomalaisen metsästyskulttuurin kehityslinjat sisältäen niin riistalajiston muutoksen vaikutukset, riistanhoidon kuin kilpailu- ja valistustoiminnan kehityksen. Metsästysmuseo jatkoi jo vakiintuneeseen tapaan valtakunnallisessa Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -hankkeessa. TAKO:n projektivaihe päättyi vuoden 2012 lopussa ja se siirtyi osaksi Museoviraston toimintaa. Hankkeeseen osallistuvat museot on jaettu seitsemään pooliin ja Metsästysmuseo toimii poolissa 1, Ihminen ja luonto. Poolin projektityöntekijäksi palkattiin, kuten edellisenäkin vuonna FM Eva Hakkarainen (ent. Joukio), joka haastatteli poolimuseoiden valitsemat kertojat ja litteroi haastattelut. Metsästysmuseo valitsi Hakkaraisen haastateltavaksi kolme kertojaa. Haastattelujen aihepiirinä oli Naiset metsästäjinä. Äänitteet ja Hakkaraisen tekemät litteraatiot talletettiin Metsästysmuseon arkistoon. Keskustelua museoiden välisestä tallennustyönjaosta ja kokoelmayhteistyöstä jatkettiin vuoden kuluessa. Keskustelu on ollut vilkasta. Museoiden tallennustyönjakoa selvittä- Muuttuva metsästys -kilpakeruun palkintatilaisuudessa vasemmalta lukien SKS:n Kansanrunousarkiston tutkija Juha Nirkko, museon amanuenssi Pekka Allonen, museonjohtaja Anne Uotila-Laine, eräneuvos Juha K. Kairikko, Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Jyri Rauhala sekä keruun voittaja Pentti Kataja. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. • • • 35 mään palkattu kokoelmapäällikkö Teemu Ahola jätti marraskuussa ehdotuksen kulttuurihistoriallisten museoiden välisestä työnjaosta. Metsästysmuseon osalta siinä ei ollut suuria ongelmia. Julkaisutoiminta Käpälämäki on museon oma jäsenlehti, ja siitä julkaistiin yksi numero vuonna 2012. Lehti toimii tiedotusvälineenä museoyhdistyksen jäsenille, kirjastoille, historian- ja kulttuurin tutkimuksen laitoksille sekä yliopistoille. Käpälämäki-lehdellä on vakiintunut avustajajoukko, joista erityisesti eräperinteen tutkija Pentti Kataja on suureksi avuksi lehden toimitustyössä. ASIANTUNTIJAPALVELUT Metsästysmuseon tarjoamia asiantuntijapalveluita ovat muun muassa arkistojen järjestämiseen liittyvät tehtävät. Suomen Kennelliiton kanssa tehdyn palvelusopimuksen mukaisesti järjestettiin heidän arkistoaan arkistonhoitaja Pekka Allosen ohjauksessa. Arkistoa järjestämään palkattiin määräaikaiseen kolmen kuukauden työharjoittelusuhteeseen arkistoharjoittelija fil. yo. Tapani Rinne. Hän järjesti Kennelliiton pöytäkirja-aineistoa, laati arkistokaavan, arkistoluettelon järjestämästään aineistosta ja alustavan arkistonmuodostussuunnitelman. Lisäksi hän opasti Kennelliiton henkilökuntaa arkiston käyttöön liittyvissä kysymyksissä ja laati muistiot arkiston järjestämisen saattamisesta loppuun ja avaamisesta asiakkaille. Arkiston järjestämistyö perustui Kennelliiton kanssa tehtyyn palvelusopimukseen. Suomen Kennelliiton arkistoa järjesti Tapani Rinne. Kuva: SMM / Pekka Allonen. • • • 36 PALVELUYKSIKKÖ Markkinointi ja tiedotus Museon uudet kotisivut otettiin käyttöön helmikuussa 2012 ja ne keräsivät heti runsaasti kävijöitä. Sivuilla vieraili yli 37 100 kävijää vuoden aikana, kävijämäärä kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna (18 200 kävijää v. 2011). Kotisivuja päivitettiin noin kerran viikossa. Museon jäsenlehti Käpälämäki ilmestyi vuonna 2012 kerran. Hämeen Matkailu Oy:n johdolla julkaistussa Riihimäen seudun matkailuesitteessä museo oli mukana koko sivun ilmoituksella. Esitettä oli jaossa seudun matkailukohteissa. Vaihtuvista näyttelyistä ja tapahtumista painettiin 2 000 kappaleen yleisesite, jota lähe- Museon kotisivujen uudistuneesta ilmeestä vastasi graafikko Päivi Kekäläinen. • • • 37 tettiin postitse muihin museoihin. Esitettä oli jaossa myös museon infopisteessä ja tapahtumissa. Vaihtuvia näyttelyitä markkinoitiin lisäksi tiedotustilaisuuksin, sähköisin tiedottein, julistein ja lehtimainoksin. Museon osoiterekisterissä on yhteensä noin 2 500 henkilö-, yhdistys- ja lehdistöosoitetta ja sähköisellä lehdistötiedotteiden postituslistalla 302 sähköpostiosoitetta. Avajaiskutsukorttien painosmäärä on ollut 400 - 1 000 kpl. Näyttely- ja tapahtumajulisteita on painettu tai tulostettu 50 - 100 kpl. Museon yleisesitettä on ollut jaossa matkailuneuvontapisteissä, muissa museoissa ja kulttuurikohteissa sekä eri yhteistyötahoilla. Museon kirjastolla, arkistolla ja Kantapuu-kokoelmatietokannalla on omat esitteensä. Museo toimitti jokaiseen Metsästäjä-lehden numeroon uutisia toiminnastaan 1 - 2 sivun verran. Muissa eräalan lehdissä julkaistiin henkilökunnan kirjoittamia artikkeleita vaihtuvista näyttelyistä, museotoiminnasta ja metsästyksen historiasta. Museo oli mukana bussiryhmämatkailijoille suunnatussa sähköisessä uutiskirjeessä, jota koordinoi Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy. Uutiskirjeessä on mukana kymmenkunta Riihimäen matkailualueen toimijaa ja yritystä. Yhteisiä uutiskirjeitä lähetettiin neljä kappaletta. Lisäksi museo oli mukana juuri ennen Kansainvälisiä Erämessuja lähetetyssä yhteiskirjeessä Riihimäen Messujen ja Suomen Metsästäjäliiton kanssa. Museo osallistui Kansainvälisille Erämessuille Riihimäellä 7. - 10.6.2012 omalla osastollaan. Osastolla järjestettiin Lännen hunttarit -näyttelyä markkinoinut hajujen ja papanoiden tunnistuskilpailu, johon osallistui 165 henkilöä. Museon osastolla oli myös myynnissä museokaupan tuotteita. Lännen hunttarit -näyttelyä mainostettiin myös lyhyellä videolla messualueen mainostauluissa. Lisäksi Metsästysmuseo osallistui taitojousiampuja Byron Fergusonin tuottamiseen messuille ja sai sitä vastaan mainosnäkyvyyttä messujen esiintymislavan screenillä taitoammuntanäytösten aikana. Metsästysmuseolla oli voimassaolevat yhteistyösopimukset eduista Hämeen Sanomien kestotilaajakortin, UPM Silva -jäsenkortin ja Veikkaus-kortin haltijoille. Uutuutena aloitettiin sähköisten Smartum- ja Herukka-maksukorttien vastaanottaminen maksuvälineinä. Korttien toimintaperiaate on sama kuin jo käytössä olevien kulttuuriseteleiden. Lisäksi museoon pääsee ilmaiseksi Riihimäen kaupungin toimeentulotuen saajille jakamilla kulttuuriseteleillä. Museo myi edelleen vuosikortteja, jotka oikeuttivat vapaapääsyyn vuoden ajan ostopäivästä. Riihimäen kaupungin koululuokat pääsivät opettajansa johdolla ilmaiseksi tutustumaan museoon. • • • 38 Museon omaan tuotevalikoimaan kuuluu logolla varustettuja puukkoja. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Asiakaspalvelu Museon infopistettä ja museomyymälän asiakaspalvelua hoitaa Securitas Oy. Asiakaspalvelupisteessä työskenteli yksi vakituinen työntekijä. Yksi viikonloppuvuoroja tehnyt työntekijä lopetti Securitas Oy:n palveluksessa, ja hänen tilalleen koulutettiin uusi työntekijä. Lisäksi vuorolistan toimivuuden varmistamiseksi koulutettiin kaksi muuta henkilöä. Nyt Securitas Oy:n palveluksessa on kaikkiaan neljä henkilöä, jotka voidaan tarvittaessa kutsua työvuoroon. Kaikilla infopisteen työntekijöillä on vartijan koulutus. Asiakkailta kerättiin palautetta infopisteen palautelaatikkoon. Palautteen avulla kehitetään infopiste-, museokauppa- ja näyttelytoimintaa yhteistyössä Securitas Oy:n kanssa. Toimintavuoden aikana vuokrattiin museon kirjastotiloja pienille ryhmille kokouskäyttöön. Kauppalehden ja Sako Oy:n kanssa järjestettiin perinteinen metsästäjäkurssi. Museokauppa Metsästysmuseon museokauppa on korkeatasoinen suomalaista käsityötä ja luontoaiheisia lahjatavaroita tarjoava erikoiskauppa, joka erottuu muista erikoiskaupoista omaperäisellä tuotevalikoimalla. Asiakaskunta koostuu eri ikäryhmistä lapsista aikuisiin, joukossa on eränkäynnin harrastajia ja kulttuurin yleiskuluttajia. Omaa tuotevalikoimaa laajennettiin museon logolla varustetulla puukkomallistolla, joka koostuu vuolupuukosta, avauspuukosta, partiopuukosta ja sieniveitsestä. Lisäksi teetettiin logomerkittyjä teleskooppimakkaratikkuja. Museokauppaa pidettiin avoinna museon auki- Tapahtumapäivinä museokaupassa riittää vilskettä. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. • • • 39 oloaikoina ja myös sopimuksen mukaan. Museokaupan myynnin kannalta parasta aikaa olivat kesäkuukaudet ja tapahtumapäivät, jolloin museoon oli vapaa pääsy. Museon uusien kotisivujen yhteydessä avattu verkkokauppa käynnistyi varovasti ja sen liikevaihto jäi vaatimattomaksi vuonna 2012. Verkkokaupan kasvua rajoitti päätös rajata verkkokaupan tuotevalikoima vain omiin julkaisuihin ja logo-tuotteisiin. Opastus Indonesialaisten luonnontieteen tutkijoiden ja opiskelijoiden oppaana toimi museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto (kesk.). Kuva Titin Purnaningsih. Toimintavuonna 2012 Metsästysmuseossa opastettiin yhteensä 42 ryhmää, joista viisi oli koululaisryhmiä. Ilmaisopastuksia museon yhteistyökumppaneille ja museoyhdistyksen taustaorganisaatioille tehtiin 18 kertaa. Oravan päivänä tarjottiin kaksi ilmaisopastusta Lännen hunttarit -näyttelyyn. Englanninkielisiä opastuksia oli 14 kpl. Museosta kuvattiin myös materiaalia yhdysvaltalaiselle North American Whitetail -televisiokanavalle. Museopedagogia Metsästysmuseo tarjoaa räätälöityjä teemaopastuksia kouluryhmille Koululaisten Reporetket -konseptilla. Reporetket koostuvat puolen tunnin mittaisista ohjelmamoduleista, joista ryhmä voi valita mieleisensä kokonaisuuden. Opastuksen kesto on ryhmän valinnoista riippuen 1 - 2 tuntia ja ohjelmaan on mahdollista liittää eväshetki omin eväin Metsästysmuseon nuotiopaikalla. Vuonna 2012 Reporetkille osallistui kaksi ryhmää. Koulujen tiukka taloudellinen tilanne rajoittaa palvelun kysyntää. Omatoimisille koululuokille Metsästysmuseosta löytyy kirjallisia tehtäväpaketteja, joiden sisältö käsittää kysymyksiä eränkäynnin historiasta ja riistabiologiasta. Lasitehtaan koulun oppilaat osallistuivat Talvikki-tapahtuman järjestelyihin helmikuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi keväällä 2011 Suomen Metsästysmuseolle valtionavustuksena 5 000 euroa käytettäväksi Kulttuurijahti-hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda Riihimäen seudulle verkosto tukemaan mielenterveyspotilaiden hoitoa ja kuntoutusta. Toimintatapana tulee olemaan pienryhmätyö, joka ammentaa sisältönsä luonnon tarkkailun ja taiteen vuoropuhelusta. Yhteistyökumppaneina hankkeessa • • • 40 toimivat Riihimäen Taidemuseo, Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin Riihimäen yksikön psykiatrinen osasto, Riihimäen Teatteri, Riihimäen Nuorisoteatteri ry, Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry. ja Riihilatu ry. Kulttuurijahti-hankkeen toteutus aloitettiin vuoden 2012 lopulla yhteistyössä Hämeen Ammattikorkeakoulun ohjaustoiminnan opiskelijoiden kanssa. Hanke työpajoineen saatetaan loppuun kevättalvella 2013. Tapahtumat 12.2. 31.3. 14. - 20.5. 18.5. 19.5. 11.9. 12.10. 24.11. Talvikki. Koko perheen talviretkeilytapahtuma. Pönttöpäivä. Valtakunnallinen museoviikko. Kansainvälinen museopäivä. Museoiden yö. Riihimäki-päivä. Oravan päivä. Metsästysmuseon vuosipäivä. Joulumyyjäiset. Talvikki Järjestyksessään kuudes Talvikki, koko perheen talviretkeilytapahtuma, järjestettiin museolla 12.2.2012 Talvikin päivää lähimpänä sunnuntaina. Tapahtumassa vieraili yli 2 300 kävijää. Uusina ohjelmanumeroina oli Suomen Jousimetsästäjäinliiton Metsästysaseena jousi -elokuvan esitys museon kirjastossa ja Suomen Virtavesien hoitoyhdistyksen Juontaja Kalervo Viitanen haastattelee Talvikki-neidon oravaapulaista teatterisihteeri Kirsi Helstelää. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. • • • 41 tietoiskut Vantaanjoen tilasta. Lisäksi paikanpäällä olivat esittelemässä toimintaansa Riihimäen VPK, Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys, Riihimäen Perhokalastajat ja Riihi-Jouset. Ohjelmassa oli esimerkiksi reki- ja koira-ajelua, poniratsastusta ja lumikenkäilyä. Riihimäen Teatterin näyttelijä Katja Peacockin vetämät Talvikki-neidon satutuokiot olivat suosittuja. Tapahtumaan ja museoon oli vapaa pääsy. Ajelut maksoivat 1-2 euroa. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Suomen Metsästysmuseo, Riihilatu ja Kauko Pöllänen Maankaje Oy. Tapahtuman kuuluttajana toimi Kalervo Viitanen. Pönttöpäivä Metsästysmuseo herätti henkiin riihimäkeläisen Paloheimo Oy:n linnunpönttöjen rakentamisen talkooperinteen vuonna 2010. Kolmannen kerran Pönttöpäivä järjestettiin 31.3.2012. Kävijöitä tapahtuma keräsi yli 1 700, ja pönttöjä naputeltiin noin 1 500 kappaletta. Pöntönrakennuksessa asiakkaita opastivat Hyria Koulutus Oy:n Työmyllyn ja Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön nuorten työpajan valmennettavat sekä Kanta-Hämeen Lintutieteellisen Yhdistyksen vapaaehtoiset asiantuntijat. Pönttötarpeet lahjoitti Versowood Oy ja museon pihalle ne kuljetti Pa-Ri Materia Oy. Pönttöpäivänä museoon oli vapaa pääsy. Pönttöpäivässä riitti asiakkaita jonoksi asti. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. • • • 42 Museoiden yö Vuonna 2012 Museoiden yö osui Kansainväliseen museopäivään, joka on 18.5. Nyt kolmannen kerran järjestetyssä tapahtumassa kaikki Riihimäen museot olivat illan auki ja niihin oli vapaa pääsy. Metsästysmuseossa tapahtuman aikana avattiin SM-palkintopuukot Fiskars 2012 -näyttely. Suomen Puukkoseura ry:n sihteeri Risto Mikkonen ja vuoden 2012 puukkoseppä Teuvo Sorvari esittelivät kenttäahjoineen puukon taontaa ja valmistusta museon pihalla. Tapahtumassa kävi yli 500 museovierasta. Oravan päivä Suomen Metsästysmuseon vuosipäivänä, Oravan päivänä 12. lokakuuta museossa järjestettiin kaksi ilmaista opastusta Lännen hunttarit -näyttelyyn. Museoon oli vapaa pääsy. Perinteiseen tapaan kävijät saattoivat paistaa omia eväsmakkaroitaan museon nuotiopaikalla. Sisällä museossa oli lapsille keksi- ja mehutarjoilu. Museossa vieraili yli kaksisataa kävijää. Joulumyyjäiset Suomen Metsästysmuseon ja Suomen lasimuseon yhteiset Joulumyyjäiset järjestetiin lauantaina 24.11.2012. Jo perinteeksi muodostuneessa tapahtumassa vieraili yli 800 kävijää. Myyjiä oli mukana 11. Museo järjesti tapahtumaan kahvibuffetin sekä arvontoja. Joulumyyjäisten iloista kaupankäyntiä. Kuva: SMM / Ilja Koivisto. • • • 43 Muiden järjestämät tapahtumat ja kurssit 03.02.2012 01.03.2012 06.03.2012 03.05.2012 24.08.2012 05.09.2012 02.11.2012 27.11.2012 10.12.2012 15.12.2012 Suomen riistakeskus. Kanta-Hämeen riistaneuvosto. Kokous. Kara Arms ry. Kokous. EMO Ry. Metsästysmatkailun kehittämiskokous. Metsästysseura Ikivihreät. Aseen luovutus Eräakatemialle. Kauppalehden metsästäjäkurssi. Suomen riistakeskus. Kanta-Hämeen riistaneuvosto. Kokous. Fulbright Alumni Association. Tapaaminen. Kara Arms ry. Kokous. Metsähallitus viestintätiimi. Kokous. Yksityiset syntymäpäivät. Osallistuminen tapahtumiin 7. – 10.6.2012 XX Kansainväliset Erämessut, Riihimäki. Kuva: Benjamin Alldritt. • • • 44 Kurssit ja vierailut museolla 19.01.2012 21.01.2012 02.02.2012 09.02.2012 21.02.2012 26.04.2012 02.05.2012 10.05.2012 24.05.2012 05.06.2012 16.06.2012 07.08.2012 12.08.2012 Bulgarian Kansallisen Metsästys- ja Kalastusyhdistyksen sihteeri Grigov Gogovin vierailu. Merikarvian Metsästysseura. Metsä- ja luonnonvara-alan valmentava koulutus, Kiipulan ammatti- opisto, Perttula. Poliisin asekurssi. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon henkilökunta. Maanpuolustuskurssin käyneiden metsästäjien vierailu. Kansainvälisen Eräopaskurssin vierailu, Tampereen ammattiopisto, Kuru. Tuohikotin Metsästysseura. FM Mauri Soikkanen ja luokkatoverit Kouvolan lyseosta vuodelta 1951. FinnFest 2013 järjestelytoimikunnan jäsen Kevin Manninen. Arma Aboa ry. Vapaudenristin ritarikunnan hallitus. Helsingin yliopistossa vierailleet indonesialaiset luonnontieteen tut- kijat ja opiskelijat Borneolta. Suomen Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Lauri Kontro (vas.) toi eurooppalaisia kollegoitaan vierailulle museoon. Karhun ympärillä eurooppalaisten metsästäjien kattojärjestö FACE:n toiminnanjohtaja Angus Middleton, Slovenian Metsästäjäliiton johtaja Srečko Žerjav sekä puheenjohtaja Srečko Felix Krope. Kuva: SMM / Kimmo Karjakoski. • • • 45 19.08.2012 23.08.2012 26.08.2012 21.09.2012 28.09.2012 09.10.2012 22.10.2012 28.10.2012 29.10.2012 31.10.2012 16.11.2012 16.12.2012 28.12.2012 Toiminnanjohtaja Timothy Lloyd, American Folklore Society. Joh- taja Ruth Olson, Center for the Study of Upper Midwestern Cultures, University of Wisconsin Madison. Riihimäen ystävyyskaupungin edustusto, Szolnok, Unkari. Pohjoismaiden puolustusvoimain komentajat. Luonto- ja ympäristöalan peruskoulutus, Hyria Koulutus Oy., Hy- vinkää. Suomen Metsästäjäliiton FACE-vieraat. EU-maiden metsästyshallintojen johtajat, maa- ja metsätalousminis- teriö. North American Whitetail -lehden ja -TV-ohjelman kuvausryhmä. Suomen Pystykorvajärjestö. Finnish American Heritage Centerin johtaja ja FinnFest 2013 jär- jestelytoimikunnan puheenjohtaja James Kurtti. Erä- ja luonto-opaskurssi, Hyria, Hyvinkää. Metsäalan asiantuntijat ry. Riistakurssi. Riihimäen Suomi-Amerikka Yhdistys r.y. Latvian metsähallituksen riistaosaston johtaja Janis Baumanis ja Latvian metsästäjärjestön toiminnanjohtaja Janis Blaus. TULOSLASKELMA 1.1.2012 -31.12.2012 1.1.2011 -31.12.2011 VARSINAINEN TOIMINTA Museo- ja näyttelytoiminta Tuotot Kulut Museo- ja näyttelytoiminta yhteensä 12 555,90 -131 137,83 -118 581,93 13 881,12 -107 001,33 -93 120,21 37,50 -4 116,50 -4 079,00 366,80 -3 996,82 -3 630,02 981,50 -292,38 689,12 1 975,00 -933,33 1 041,67 Arkisto Tuotot Kulut Arkisto yhteensä 0,00 -1 179,65 -1 179,65 0,00 -843,59 -843,59 Käpälämäki Tuotot Kulut Käpälämäki yhteensä 0,00 -1 535,04 -1 535,04 1 525,00 -3 111,90 -1 586,90 Museon tapahtumat Tuotot Kulut Museon tapahtumat yhteensä 920,15 -2 370,52 -1 450,37 2 103,00 -3 898,28 -1 795,28 1 083,40 -405 362,78 -63 796,74 -8 214,14 -47 220,15 -523 510,41 1 565,39 -352 025,70 -61 740,18 -8 561,76 -74 593,59 -495 355,84 24 018,18 -14 828,41 9 189,77 28 413,96 -18 015,91 10 398,05 -5 389,28 -6 907,43 -645 846,79 -591 799,55 3 548,14 3 548,14 3 297,59 3 297,59 AVUSTUKSET 582 451,00 585 865,54 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -59 847,65 -2 636,42 Kirjasto Tuotot Kulut Kirjasto yhteensä Valokuva-arkisto Tuotot Kulut Valokuva-arkisto yhteensä Hallinto ja toimistokulut Tuotot Henkilöstökulut Kiinteistökulut Matkakulut Muut hallintokulut Hallinto ja toim. kulut yhteensä Varainhankinta Tuotot Kulut Varainhankinta yhteensä Poistot TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä TASE 31.12.2012 31.12.2011 16 167,81 116 689,10 132 856,91 20 722,29 0,00 20 722,29 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus Yhteensä 41 812,83 41 812,83 37 861,17 37 861,17 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä 5 268,00 32 594,53 37 862,53 1 689,21 3 320,77 5 009,98 Rahat ja pankkisaamiset 124 120,96 305 339,16 VASTAAVAA YHTEENSÄ 336 653,23 368 932,60 4 062,77 1 681,88 309 027,56 -59 847,65 254 924,56 4 061,62 1 681,88 299 672,13 -2 636,42 302 779,21 20 520,96 44 231,52 16 976,19 81 728,67 11 038,36 41 670,40 13 444,63 66 153,39 336 653,23 368 932,60 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Sidotut rahastot Vapaat rahastot Edell. tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä Yhteensä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ Kuva: SMM / Ilja Koivisto.
© Copyright 2024