Teknillinen Korkeakoulu Toimintakäsikirja versio 1.2
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknillinen Korkeakoulu Toimintakäsikirja versio 1.2 VERSION HALLINTA versio ver 0.1 ver 0.2 pvm 31.3.2006 1.9.2006 ver 0.3 ver 0.4 ver 0.5 ver 0.6 ver 0.7 ver 0.8 ver 0.9 ver 0.10 ver 0.11 ver 0.12 ver 0.13 ver 0.14 ver 0.15 20.2.2007 8.6.2007 7.8.2007 13.8.2007 15.8.2007 27.8.2007 7.9.2007 14.9.2007 18.9.2007 20.9.2007 21.9.2007 25.9.2007 26.9.2007 laatija K Eulenberger K Eulenberger & M Torkkeli K Eulenberger K Eulenberger K Eulenberger K Eulenberger K Eulenberger K Eulenberger K Eulenberger K Eulenberger K Eulenberger K Eulenberger K Eulenberger K Eulenberger K Eulenberger ver 1.0 ver 1.1 ver 1.2 28.9.2007 5.12.2007 25.1.2008 K Eulenberger K Eulenberger K Eulenberger selitys sisällysluettelon runkoa sisällysluetteloa modifioitu luotu sisältöä lukuihin 1, 2 ja 5 luotu sisältöä lukuihin 1, 2, 3 ja ajatuksia miten 4 & 5 täydennetty ja stilisoitu lukuja 2, 4 ja 5 täydennetty lukua 4.1 ja 5 muutettu luvun 4.2 rakennetta ja 3 lukua muutettu lukua 4 HO-yksiköiden tekstien pohjalta modifioitu lukuja 1-4 HO-palautteiden pohjalta -- ’ ’--- ’ ’-modifioitu kaikkia lukuja korjattu epäonnisen tallennuksen tuhoja muutettu lukuja 1, 3, 4 ja 5 modifioitu kaikkia lukuja johtoryhmän ja laatutoimikunnan kommenttien pohjalta Rehtorin hyväksyntä kirjoitusvirheiden ja linkkien korjauksia luvun 1 ja 2 päivittäminen 2 Sisällysluettelo JOHDANTO 5 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU 5 1.1 Visio, ihanteet ja strategia 5 1.2 TKK lyhyesti 1.2.1 Historia 1.2.2 Tänään 7 7 8 2 JOHTAMINEN 9 2.1 Johtamiskäytännöt 2.1.1 TKK:n organisaatio 2.1.2 Toiminnanohjaus 9 9 13 2.2 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet 2.2.1 Laatupolitiikka 2.2.2 Laatutavoitteet 17 17 18 2.3 Laadunseuranta 2.3.1 Mittarit 2.3.2 Tiedon keruu 2.3.3 Tiedon analysointi 18 18 20 21 2.4 Laadunvarmistusjärjestelmä TKK:ssa 21 3 VOIMAVARAT 23 3.1 Henkilöstö 23 3.2 Rahoitus 3.2.1 Toimintamenorahoitus 3.2.2 Hankittu (=täydentävä, ulkopuolinen) rahoitus 24 24 26 3.3 Tilat ja laitteet 3.3.1 Tilat, kiinteistöt 3.3.2 Laitteet 27 27 29 4 TKK:N TOIMINNAN KUVAUS 29 4.1. Koulutus 30 30 31 31 31 33 34 34 35 35 36 37 40 4.1.1 Koulutuksen johtaminen 4.1.2 Opetushenkilöstön rekrytointi ja kouluttaminen 4.1.3 Perusopiskelijoiden rekrytointi, opiskelijavalinnat 4.1.4 Peruskoulutuksen OPS, opetussuunnitelmatyö 4.1.5 Opintojen ohjaus 4.1.6 Tutorointi 4.1.7 Opintosuoritusten arviointi 4.1.8 Palautteet 4.1.9 Opiskelijaliikkuvuus 4.1.10 Jatko-opiskelu 4.1.11 Aikuiskoulutus 3 4.2 Tutkimus 4.2.1 Tutkimusstrategia 4.2.2 Tutkimustoiminta ja tutkimuksen organisointi 4.2.3 Taiteellinen toiminta 41 41 41 42 4.3 Tukitoiminnot 4.3.1 Opintohallinto 4.3.2 Henkilöstöhallinto 4.3.3 Taloushallinto 4.3.4 Kansainvälinen toiminta 4.3.5 Viestintä 4.3.6 Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalvelut 4.3.7 Kirjastotoiminta 4.3.8 Tietohallinto 4.3.9 Asiakirjahallinto 42 42 43 43 44 45 46 46 47 50 5 TOIMINNAN LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN 50 5.1 Laadun varmistamisen mekanismit 5.1.1 Opetus 5.1.2 Tutkimus 5.1.3 Tukitoiminnot 50 51 53 55 5.2 57 Ohjeet 4 Johdanto Tämä toimintakäsikirja kuvaa Teknillisen korkeakoulun tavan järjestää ydintoimintonsa yhtenäisellä ja laadukkaalla tavalla. Toimintakäsikirjan kuvaamien yhteisten toimintatapojen ja laatutyön tavoitteena on tukea yliopiston mission, vision ja strategioiden toteutumista, oman toiminnan kehittämistä ja toiminnan tulosten jatkuvaa parantamista. Toiminnan kehittäminen pohjautuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen (PDCA: Plan, Do, Check, Act). Tällöin toiminta suunnitellaan sovittujen tavoitteiden mukaisesti, toimitaan suunnitelmien mukaan ja toimintaa myös arvioidaan ja kehitetään arvioiden pohjalta. Tavoitteiden tarkistaminen ja toimintojen kehittäminen nähdään tällöin spiraalina, jatkuvana prosessina, jossa jokaisen kehittämiskierroksen jälkeen ollaan lähempänä asetettuja tavoitteita. TKK:n toimintakäsikirja yhdessä osastojen ja muiden yksiköiden toiminta- ja laatukäsikirjojen kanssa kuvaa yliopiston toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että TKK:n henkilöstö osallistuu laajasti toimintakäsikirjan ja laadunvarmistusjärjestelmän kehitysprosessiin. Tämä lisää vuorovaikutusta koko yliopistoyhteisössä ja tekee toiminnan läpinäkyväksi. 1 Teknillinen Korkeakoulu 1.1 Visio, ihanteet ja strategia Teknillisen korkeakoulun toimintaa ohjaa yliopistolaki (645/1997) ja sen muutoslait (715/2004 ja 556/2005) sekä niiden pohjalta annetut asetukset 568/2005 ja 569/2005 sekä kulloinenkin hallitusohjelma ja voimassa oleva koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Yliopiston hallituksen hyväksymä hallintojohtosääntö ja tutkintosääntö ovat yliopiston ylimpiä sisäisiä ohjeistuksia. TKK:n toimintaa ohjaavat säädökset ja määräykset löytyvät verkkosivulta http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/saadokset/index.html . Toiminnan kehittäminen lähtee yliopiston visiosta ja sen pohjalle laaditusta strategiasta. TKK:n visio vuoteen 2015 mennessä on olla kansainvälisesti arvostettu ja vetovoimainen tekniikan yliopisto, joka tunnetaan tutkimuksen ja opetuksen huipputuloksista, uudistumiskyvystä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. TKK toimii alansa edelläkävijänä yhteistyössä huippuyliopistojen ja innovatiivisten yritysten kanssa. Opiskelijat, tutkijat ja opettajat valitaan eri maiden parhaimmistosta. TKK:n toiminnan ihanteet (arvot) määrittelevät, että TKK • arvostaa luovuutta, kriittistä ajattelua ja korkeaa osaamista • edellyttää rehellistä, vastuullista ja eettisesti kestävää toimintaa • kunnioittaa yksilöllisyyttä ja kulttuurien erityispiirteitä • tarjoaa hyvät työnteon, etenemisen ja yhteistyön mahdollisuudet sekä edistää opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia. Ihanteisiin pohjautuen, Visio 2015:n saavuttamiseksi TKK on laatinut strategian (http://www.tkk.fi/fi/yleista/strategiat/index.html ja sen vuoteen 2011 ulottuvan strategian toimeenpanosuunnitelman http://www.tkk.fi/fi/yleista/tilastot_ja_talous/tilinpaatosasiakirjat/tkk_tts_2008-11.pdf 5 Strategia painottaa tutkimuksen, opetuksen sekä hallinnollisten toimintojen korkeaa laatua, kansainvälistymistä ja toiminnan vuorovaikutteisuutta. Tavoitteet määritellään strategian läpäisevien kehittämisen pääteemojen avulla, jotka ovat: 1. Kansainvälisyys 2. Laatu ja uudistumiskyky 3. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 4. Digitalisaatio. Kullekin strategian pääteema-alueelle on asetettu johtoryhmä, jonka tehtävänä on (http://laatu.tkk.fi/fi/yhteiskunnallinen_vuorovaikutus/Strategiateemojen%20johtoryhmat.pdf) : • tehdä ehdotuksia strategian toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä ja projekteista • ohjata ja seurata strategian toteuttamiseksi käynnistettyjä toimenpiteitä ja projekteja • tehdä ehdotus kyseisen pääteeman tavoitteiksi ja määritellä tavoitteiden toteutumisen mittarit • tehdä esitykset omaa aluettaan koskevien osastrategioiden päivitystarpeesta tai korvaamisesta työryhmän omilla strategian toteutusohjelmilla • edistää omalta osaltaan strategian jalkauttamista informaation ja erilaisten tukitoimien avulla. Tutkimuksen osalta tavoitteena on, että TKK:ssa tehtävä tutkimus on korkeatasoista ja se on verkottunut kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa. Tutkimuksen korkeatasoisuus taataan parhaiten huolehtimalla huippututkimuksen vahvoista toimintaedellytyksistä (kansainvälisen tason huippututkijat, tutkimuslaitteet, tietoaineistot ja tietokannat jne.). TKK on sitoutunut vahvistamaan tutkimusta kansallisten linjausten (SHOK, Strategisen huippuosaamisen keskittymät) aloilla, mutta samalla tärkeänä tavoitteena on pyrkiä tukemaan myös uusia tutkimusavauksia. Opetuksen puolella TKK tutkimuspainotteisena yliopistona painottaa ensisijaisesti ylempään korkeakoulututkintoon ja jatkotutkintoon johtavaa koulutusta. Kandidaattikoulutus suunnitellaan palvelemaan näiden tavoitteita. Tavoitteena on kytkeä tutkimus ja opetus tiiviimmin toisiinsa sekä se, että opetussuunnitelmat muodostavat koordinoidun kokonaisuuden, joka takaa opiskelijoille riittävän kattavan ja samalla fokusoiduilta osiltaan syvällisen osaamisen. Opetuksen edellytyksiä vahvistetaan siten, että opetussuunnitelmien lisäksi myös oppimisympäristöjä, opetusjärjestelyjä, koulutuksen kansainvälistä yhteistyötä ja opettajien pedagogisia valmiuksia kehitetään systemaattisesti. Tavoitteena on myös edistää opiskelijoiden aktiivista roolia sekä huolehtia heidän mahdollisuuksistaan suoriutua opinnoista huolehtimalla mm. siitä, että opintojen fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus pysyy kohtuullisena. Johtamisen tavoitteena on kehittää toiminnan suunnitelmallisuutta. Sen edellytyksenä on, että toiminnasta saatua seurantatietoa hyödynnetään systemaattisesti ohjauksessa. Tästä seuraa, että tukiprosessit ovat tarkoituksenmukaisia ja järjestelmällisesti kehitettäviä, henkilöstöresurssit ovat oikein mitoitettuja eri kohteisiin sekä henkilöstön osaamista ja hyvinvointia kehitetään suunnitelmallisesti. Lisäksi uuden henkilöstön rekrytointi tapahtuu harkitusti, toiminnasta saatuun tietoon perustuen. Aikaisempien strategioiden toteutus perustui eri alueita varten laadittuihin osastrategioihin. Hyväksytyn uuden strategian toteuttaminen perustuu edellä mainittuihin neljään pääteemaan. Strategian toteuttamisen yhteydessä voimassa olevien osastrategioiden ja strategisten kehittämissuunnitelmien sisältö tarkistetaan ja tarvittavat toimenpiteet siirtyvät osaksi pääteemojen toteuttamista. Tarkastelun alla olevat osastrategiat ovat Elinikäisen oppimisen strategia (hyväksytty v.2007) Henkilöstöstrategia (2006) Kansainvälisen toiminnan strategia, Strategy for International Activities at HUT (2002) 6 Strategi för svenskspråkiga ärenden (2003) Tietohallinnon strategia (2003) Tietojen viestintätekniikan opetuskäyttö Teknillisessä korkeakoulussa (2004) Toimitilastrategia (2006) Tutkimustoiminnan strategia (2003) Viestintästrategia (2006, luonnos) http://www.tkk.fi/fi/yleista/strategiat/alastrategiat/index.html Yliopiston strategian toteutumista arvioidaan vuosittain rehtorin ja yksiköiden välisen Tusoprosessin sekä TKK:n hallituksen hyväksymän toimintakertomuksen yhteydessä. Hallitus käsittelee kolmivuotiskauden tilanteen vuosina 2008, 2011 ja 2014 sekä vahvistaa samalla strategian toimeenpanon päälinjat seuraavalle tulossopimuskaudelle (2010-12, 2013-15). 1.2 TKK lyhyesti 1.2.1 Historia Tekniikan opetus aloitettiin Suomessa 1849, jolloin ensimmäiset oppilaat aloittivat opintonsa Helsingin teknillisessä reaalikoulussa. Vuoden 1858 sääntöuudistuksen jälkeen muodostettiin teknilliset ammattiosastot: insinööri-, koneinsinööri-, arkkitehti-, kemian teknologian ja maanmittausosasto. Vuonna 1872 oppilaitos muutettiin Polyteknilliseksi kouluksi ja vuonna 1879 Polyteknilliseksi Opistoksi. Hietalahden torin laidalle valmistui v. 1877 oma rakennus, jota myöhempinä vuosina laajennettiin useaan otteeseen. 1900-luvun alkuun tultaessa Polyteknillisen opiston oppilasmäärä oli kasvanut hieman yli kahteensataan, vuoden 1904 sääntöuudistuksen ja päärakennuksen laajennuksen jälkeen neljäänsataan. Ensimmäisen maailmansodan vuosina sodan keskeyttäessä kiinteäksi muodostuneet yhteydet Saksaan, johon perinteisesti oli lähdetty opiskelemaan tekniikkaa, opiskelijoiden lukumäärä nousi jo lähelle kuutta sataa ja uusien opiskelijoiden sisäänottoa jouduttiin rajoittamaan. Polyteknillinen Opisto muutettiin yliopistotasoiseksi Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi huhtikuun 2. päivänä 1908. Nimenmuutoksen myötä opiskelijat saivat ylioppilaan oikeudet, vakituiset opettajat professorin tittelin, tutkintosäännössä määriteltiin teknillinen tohtorin tutkinto ja oppilaitoksessa otettiin käyttöön entisen koulumaisen opetusmuodon sijaan rajoitettu opiskeluvapaus. Korkeakoulussa suoritettiin aluksi insinööri-, maanmittari- ja arkkitehtitutkinnot. 1930-luvulla erillisestä maanmittaritutkinnosta luovuttiin ja vuosikymmenen ajan oli käytössä diplomi-arkkitehdin tutkinto. Nimike diplomi-insinööri otettiin varsinaisesti käyttöön tutkintosääntöä uudistettaessa 1940-luvun alussa samaan aikaan kun alemman asteen teknillisiä tutkintoja määriteltiin. Ensimmäiset korkeakoulun toiminnat siirtyivät Espooseen 1950-luvun lopulla. Teknillisen Korkeakoulun päärakennuksen ydinosa valmistui vuonna 1964, ja muutto Hietalahdesta pois saatiin päätökseen noin kymmenen vuotta myöhemmin. Dipoli ja TF valmistuivat ylioppilaskunnan osakuntataloiksi vuonna 1966. Vuonna 2008 TKK viettää yliopistollisen toimintansa satavuotisjuhlavuotta monien eri tapahtumien sävyttämänä. 7 1.2.2 Tänään Teknillinen korkeakoulu on Suomen suurin ja vanhin tekniikan yliopisto. Teknillinen korkeakoulu profiloituu strategisten valintojensa perusteella korkeatasoiseen tekniikan tutkimukseen sekä laadukkaaseen opetukseen. TKK:n tutkimus ja opetus kattavat laaja-alaisesti Suomen kannalta keskeiset tekniikan osa-alueet. Yli 40 % maan diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeistä ja noin 60 % tekniikan tohtoreista valmistuu Otaniemestä. Teknillisessä korkeakoulussa toimii useita kansallisia tutkimuksen huippuyksiköitä ja opetuksen laatuyksiköitä. Kansainvälisesti yliopisto sijoittuu Shanghain listalla sijoille 400 - 500 ja Times Higher Education Supplement 2006 –julkaisun tekniikan yliopistojen listalla TKK sijoittui sijalle 53. Näiden ranking-listojen perusteella TKK on Euroopan tekniikan yliopistojen 15 parhaan joukossa. (vuosi 2007?) Teknillisessä korkeakoulussa voi suorittaa tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon 19 eri tutkinto-ohjelmassa. Tekniikan alan tutkintorakenne muuttui kaksiportaiseksi 1.8.2005. Muutos toi mukanaan sen, että myös tekniikan alalla suoritetaan alempi korkeakoulututkinto eli tekniikan kandidaatin tutkinto. Opiskelijat valitaan kuitenkin edelleen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja, ja niiden jälkeen on mahdollista jatkaa opintoja tekniikan lisensiaatiksi ja tekniikan tohtoriksi. Täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston myötä tekniikan alan yliopisto-opetukseen voi osallistua kuka tahansa pohjakoulutuksesta riippumatta. Teknillisessä korkeakoulussa työskentelee yhteensä noin 3 500 työntekijää (n. 3200 henkilötyövuotta) sekä opiskelee yli 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa yli yhdeksästäkymmenestä eri kansallisuudesta. Professuureja Teknillisessä korkeakoulussa on 250. Vuonna 2007 korkeakoulusta valmistui 1034 diplomi-insinööriä, arkkitehtiä ja maisema-arkkitehtiä, 67 lisensiaattia ja 162 tohtoria. Ulkomaalaisten osuus perustutkinnoista oli 6,6 % ja tohtorin tutkinnoista 12,3 %. TKK:n rahoitus perustuu opetusministeriöltä saatavaan toimintamenorahoitukseen sekä tutkimuksen ja palvelutoiminnan saamaan täydentävään rahoitukseen. Vuonna 2007 Opetusministeriöltä saatavan rahoituksen määrä oli noin 121 miljoonaa euroa ja täydentävän rahoituksen noin 96 miljoonaa euroa. TKK:lla on laajat ja monipuoliset suhteet elinkeinoelämään. Tutkimusyhteistyö on aktiivista ja huomattava osa opinnäytetöistä tehdään yhteistyössä yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Noin neljännes täydentävästä rahoituksesta saadaan yrityksiltä. Teknillisen korkeakoulun merkitys näkyy kampukselle ja sen läheisyyteen sijoittuneiden teknologiayritysten suurena määränä. Otaniemestä on tullut eräs tunnetuimmista Espoon kaupunginosista, joka tarjoaa työpaikan yli 11 000 henkilölle. Teknillinen korkeakoulu on suurten muutosten kynnyksellä. Uusi organisaatiorakenne ja innovaatioyliopiston perustaminen osana koko yliopistolaitoksen uudistamista asettavat suuret vaatimukset koko organisaation toiminnalle. Uudistusten myötä TKK pyrkii edelleen kehittämään toimintaansa ja oppimaan yhteistyökumppaniensa hyvistä käytänteistä. 8 2 Johtaminen Ajanmukainen johtaminen on Teknillisen korkeakoulun keskeinen kehittämiskohde. Johtamisen ja esimiestyön tueksi tarjotaan koulutusta ja kehitetään toimintatapoja. Meneillään olevassa organisaatiouudistuksessa selkiytetään vastuunjakoa ja hallintorakennetta eri organisaatiotasoilla. 2.1 Johtamiskäytännöt TKK:n päätöksenteko tapahtuu valtion virastoja ohjaavien säädösten mukaisesti esittelystä. Asioiden valmistelu ja esittely tapahtuu esittelevien virkamiesten toimesta, lisäksi toimikunnat valmistelevat rehtorille tai hallitukselle tehtäviä esityksiä. Keskeisten valmistelu- ja päätöksentekoelimien kokoonpanossa noudatetaan ns. kolmikantaperiaatetta, jolloin niissä ovat edustettuina TKK:n henkilöstöryhmät ja opiskelijat. Joissakin asioissa päätöksiä tekevät myös vastuutetut virkamiehet. Päätösten toimeenpano tapahtuu johtosääntöjen tai päätöksessä erikseen kirjatun mukaisesti. Organisaation sisäistä tiedotusta ja informaationkulkua mm. tehdyistä päätöksistä ja valmisteilla olevista merkittävistä asioista varmistetaan eri tavoin. Rehtori järjestää säännöllisesti opiskelijatapaamisia, osastonjohtajakokoukset, professorikahvit, rehtorin aamukahvit henkilökunnalle ym. tilaisuuksia tarpeen mukaan. Myös johtoryhmä- ja toimikuntatyöskentely toimii tiedonvälittämisen kanavana. Yliopiston johdon vastuulla on muodostaa käsitys toiminnan onnistumisesta (arviointi). Kehittämiskohteiden priorisointi, niiden vastuuttaminen ja resursointi eli laadun johtaminen on yliopiston johdon tehtävä. Laatutyön johtamisella tarkoitetaan mm. laatupolitiikkaa, laadunvarmistusjärjestelmän kehittämis- ja ylläpitotyön organisointia, yhteisten toimintaohjeiden määrittelyä, laatudokumentaatiota ja viestintää. 2.1.1 TKK:n organisaatio Teknillisen korkeakoulun hallitus päätti kokouksissaan 3.9.2007 ja 10.12.2007 TKK:n 12 osaston ja 120 perusvastuualueen uudelleenorganisoinnista neljään tiedekuntaan ja 25 peruslaitokseen 1.1.2008 alkaen. Uusien tiedekuntien nimet ovat: 1) Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta 2) Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta 3) Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta 4) Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Uudistuksen mukaan neljään tiedekuntaan muodostuu 25 laitosta, ja osa erillislaitoksista on myös siirtynyt tiedekuntien alaisuuteen. Hallituksen hyväksymä päätös on vastaus niihin haasteisiin, joita yliopiston kansallinen ja kansainvälinen kehitys edellyttävät. Uudistuksella luodaan myös tulevaisuuden kilpailukykyä ja parannetaan resurssien käyttöä. Tavoitteena on entistä kansainvälisempi ja kilpailukykyisempi TKK. Hallintojohtosääntö http://laatu.tkk.fi/fi/laatuorganisaatio/tkk_organisaatio/Hallintojohtos%E4%E4nt%F6_10122007.pdf 9 Hallitus Yliopistojen hallinnosta säädetään yliopistolaissa. Tämän mukaan yliopiston korkein päättävä elin on hallitus. Laissa kuvataan myös hallituksen tehtävät ja kokoonpano. Lain mukaan yliopiston hallitus päättää yliopiston jakaantumisesta tiedekuntiin tai muihin yksiköihin sekä näiden alaisiin laitoksiin tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten. TKK:n ylin päättävä elin on hallitus, johon kuuluu 15 jäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Rehtori ja vararehtorit ovat hallituksen jäseniä. Rehtori toimii hallituksen puheenjohtajana ja vararehtorit varapuheenjohtajina. Neljän tiedekunnan dekaanit ovat hallituksen professorijäseniä ja varadekaanit heidän varajäseniään. Yliopiston muu henkilökunta kuin professorit valitsee keskuudestaan hallitukseen kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä opiskelijat keskuudestaan kolme jäsentä varajäsenineen. TKK:n neuvottelukunta valitsee hallitukseen kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen tehtävänä on kehittää yliopiston toimintaa sekä • hyväksyä yliopiston taloutta ja toimintaa koskevat sekä muut laajakantoiset suunnitelmat; • päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; • antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa • päättää tiedekunta- ja laitosjaosta, tutkinto-ohjelman perustamisesta ja lakkauttamisesta, • tutkintokielestä sekä tutkinto-ohjelmien tavoitteista; • hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset; • hyväksyä laajakantoiset yhteistyösopimukset; • tehdä opetusministeriölle esitykset ylemmistä tutkinto-ohjelmista; • päättää yliopistoon vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista; • päättää professorin virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja sijoittamisesta; • nimittää professorin virkaan ja muihin johtosäännöllä määrättyihin virkoihin; sekä • käsitellä muut sen tehtäväksi johtosäännöllä määrätyt asiat Korkeakoulun, elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon välistä yhteistyötä varten TKK:lla on neuvottelukunta, jonka jäsenet korkeakoulun hallitus kutsuu. Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita korkeakoulua koskevista periaatteellisesti tärkeistä asioista. ( http://www.tkk.fi/Yleista/neuvottelukunta.pdf). Rehtori TKK:lla on rehtori ja kaksi vararehtoria. Vaalikollegio valitsee rehtorin ja vararehtorit viideksi vuodeksi kerrallaan. Rehtori johtaa, valvoo ja kehittää yliopiston toimintaa sekä vastaa sen toiminnan tuloksellisuudesta. Rehtori ratkaisee yliopiston yleistä hallintoa koskevat asiat, jollei laissa, asetuksessa tai johtosäännössä toisin säädetä tai määrätä. Rehtorin tehtävänä on lisäksi • toimia yliopiston hallituksen puheenjohtajana; • jakaa yliopistolle myönnetyt määrärahat hallituksen päättämien suuntaviivojen mukaisesti; • hyväksyä yliopistoon otettavat opiskelijat; • päättää muun kuin professorin viran perustamisesta ja viran sijoittamisesta; • päättää professorin viran opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta; • nimittää johtosäännöllä rehtorin nimitettäväksi määrätyt virkamiehet; sekä • antaa tutkintotodistukset jatkotutkinnoista ja maisteritason tutkinnosta. 10 Rehtori käyttää yliopiston puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin yliopistoa. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa. Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian hallintopalveluiden virkamiehen tai muun toimielimen ratkaistavaksi. Rehtori voi alistaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. Rehtorin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään vararehtori siten kuin hallitus päättää. Ensimmäisen vararehtorin tehtävänä on peruskoulutuksen, opintoasioiden, avoimen yliopistoopetuksen, täydennyskoulutuksen, alumnitoiminnan, tietohallinnon sekä laatutoiminnan kehittäminen. Toisen vararehtorin tehtävänä on tutkimuksen ja jatkokoulutuksen kehittäminen sekä yliopiston kansainvälistämisen ja yliopiston yhteiskunnallisen palvelutehtävän edistäminen. Hallintojohtaja Teknillisessä korkeakoulussa on keskitetysti hoidettavia hallintopalveluja varten hallinto-osasto, jota johtaa hallintojohtaja. Hallinto-osaston tehtävistä ja rakenteesta määrätään erillisessä johtosäännössä. (http://hel.tkk.fi/fi/oikeudelliset/Hallinto-osaston_johtosaanto.pdf ) linkki väärä Hallintojohtajan tehtävänä on: • toimia rehtorin lähimpänä apuna ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan aloitteita yliopiston toimintaa, erityisesti hallintoa koskeviksi uudistuksiksi • hoitaa yliopistolle työnantajana kuuluvia asioita • määrätä esittelijät yliopistossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten • johtaa, valvoa ja kehittää hallinto-osaston toimintaa sekä vastata sen toiminnan tuloksellisuudesta • päättää hallinto-osaston henkilöstön sijoittamisesta • nimittää virkoihin, joihin hallinto-osasto virantäyttöjohtosäännön mukaan nimittää; • hyväksyä hallinto-osaston henkilöstön ulkomaanvirkamatkaesitykset sekä osastonjohtajien ja erillisten laitosten johtajien virkamatkaesitykset, • päättää, minkä hallinto-osaston toimiston tai muun yksikön tulee hoitaa hallinto-osaston toimivaltaan kuuluva asia. Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puheenvaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa. Kuva 1. TKKn organisaatiomalli 11 Tiedekunnat ja erillislaitokset Yliopistolain mukaan hallitus päättää yliopiston jakaantumisesta tiedekuntiin tai muihin yksiköihin sekä näiden alaisiin laitoksiin tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten. TKK on hallinnollisesti jaettu neljään tiedekuntaan ja 25 opetusta antaviin ja tutkimusta tekeviin laitoksiin sekä tutkimuspainotteisiin ja/tai täydennyskoulutusta antaviin erillislaitoksiin. Kandidaatti- ja maisterikoulutus toteutetaan tutkinto-ohjelmissa, jotka kuuluvat jonkun osaston tai osastoryhmän vastuulle. Tutkinto-ohjelmia on 19. Korkeakoulussa on myös toistakymmentä tutkimuksen tarpeisiin suunniteltua instituuttia. Erillisiä palvelu- ja tutkimuslaitoksia on kymmenkunta; kaksi tutkimuslaitosta on yhteisiä Helsingin yliopiston kanssa. TKK:lla on myös äskettäin uudelleen organisoitu toimintakeskus Lahdessa. Tiedekuntia johtaa dekaani tukenaan tiedekuntaneuvosto ja osaston varadekaani. Tiedekunnat jakautuvat laitoksiin, joista päättää rehtori. Tiedekuntien hallintopäälliköt vastaavat hallinnollisten asioiden valmistelusta ja esittelystä. Lisätarkennusta kuinka nyt, tdk:n LVJ:stä… . Erillislaitoksia johtaa laitoksen johtaja tukenaan johtokunta. Tiedekuntien ja laitosten toimijoiden tarkemmat kuvaukset löytyvät yksiköiden omista laatu/toimintakäsikirjoista (http://laatu.tkk.fi/fi/lvj-kehitys/yksikoiden_laatukasikirjat/). Päivitettävä uutta organisaatiorakennetta vastaaviksi, tdk:n LVJ:t ja laitosten LVJ:t. Tiedekunnat: http://www.tkk.fi/fi/yleista/organisaatio/tiedekunnat/index.html 12 Laitokset: http://www.tkk.fi/fi/yleista/organisaatio/tiedekunnat/laitosten_johtajat_1-1-2008.html Tutkinto-ohjelmat; http://www.tkk.fi/fi/opiskelemaan/tutkinnot/hakukohteet/index.html Erillislaitokset; http://www.tkk.fi/fi/yleista/organisaatio/erillislaitokset/index.html Toimikunnat Rehtori nimittää viisivuotiskaudelle toiminnan kehittämisen kannalta tärkeille osa-alueille toimikuntia. Toimikunnat käsittelevät, valmistelevat ja tekevät esityksiä toimialueeseensa liittyvistä asioista. Toimikunnilla voi olla rehtorin erikseen delegoimaa päätösvaltaa. Rehtorikaudelle on myös nimitetty koulutus- ja tutkimusneuvosto, joka pohtii ja tekee aloitteita yhteiskunnan ja TKK:n innovaatiokyvykkyyttä edistävistä koulutukseen ja tutkimukseen liittyvistä toimenpiteistä. Tällä hetkellä neuvoston roolissa korostuu perustettavan uuden innovaatioyliopiston suunnittelun seuraaminen ja tukeminen. Neuvostossa on myös TKK:n ulkopuolisia jäseniä. Toimikunnat; http://www.tkk.fi/fi/yleista/organisaatio/toimikunnat/index.html 2.1.2 Toiminnanohjaus Toiminnanohjauksella tarkoitetaan Teknillisen korkeakoulun tavoitteisiin ja edelleen panoksiin sekä tuotoksiin kytkeytyvää suunnittelua ja päätöksentekoa. Opetusministeriö ohjaa yliopistoja tänä päivänä lähinnä rahanjaon kautta. Rahanjaosta ja yliopistoille asetettavista tavoitteista sovitaan OPM:n ja yliopiston kahdenkeskisissä tulosneuvotteluissa, joitten pohjalta osapuolet allekirjoittavat tulossopimuksen kolmivuotiskaudelle. Perusrahoituksen lisäksi yliopiston saama rahoitus muodostuu hankerahoituksesta ja tuloksellisuusrahasta. Valtakunnalliset ohjelmat sisältyvät perusrahoitukseen. Toiminnan panoksilla tarkoitetaan muun muassa henkilöstöä, tiloja, rahoitusta, tuotoksilla esimerkiksi tuotettuja tutkintoja ja julkaisuja. Toiminnanohjausprosessin voidaan ajatella koostuvan toiminnan tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimus- eli Tuso –prosessista, sekä prosesseista ja niiden arviointiin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä, LVJ:stä. Käytännössä nämä kaksi limittyvät keskenään: esimerkiksi julkaisujen osalta on usein vähintään yhtä tärkeää keskustella julkaisufoorumeista, julkaisujen merkityksestä tai muista laatuun keskittyvistä asioista kuin määrästä. Kuva 2: Toiminnan ohjauksen kokonaisuus 13 LAADUNVARMISTUS LVJ TUSO prosessit, ohjeet, arvioinnit, palaute, johtaminen TULOSOHJAUS toiminnan tavoitteet talous, henkilöstö, johtaminen TKK on monialainen ja heterogeeninenkin yhteisö. Näin ollen toiminnan tavoitteiden ja tiedon jalkauttaminen hierarkian ylemmiltä tasoilta alemmille, esimerkiksi keskushallinnon tasolta laitostasolle, ei aina tapahdu suoraviivaisesti. Tästä johtuen TKK:n toiminnanohjausprosessi mallinnettiin (mm. vuokaavioin) vuosituhannen alussa toiminnan kehittämishankkeen yhteydessä. Vuosisuunnittelua ja -seurantaa sekä näiden todentamista (dokumentointia) varten kehitettiin tässä yhteydessä Unel-tietojärjestelmä ( http://unel.hut.fi/ ). Unel-järjestelmä mahdollistaa yhteisen ja yhtäläisen tavan sopia toiminnan tavoitteista, resursseista sekä seurata toiminnan kehittymistä ja kehittämistä. Järjestelmä on tuonut toiminnanohjaukseen kaivattua jatkuvuutta, avoimuutta ja johdonmukaisuutta. Vuoden 2008 alussa muuttuneessa organisaatiorakenteessa ja uudessa toimintaympäristössä toiminnanohjausprosessi ja Unel -työkalu vaatii kuitenkin jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Toiminnanohjaukseen liittyvä suunnittelu ja päätöksenteko läpäisevät koko korkeakoulun. Lähtökohtana on tiedekunnissa ja edelleen eri yksiköissä yksittäisten toimijoiden tekemä korkeakoulun perustehtäviin sekä strategisiin tavoitteisiin kytkeytyvä työ. Tätä työtä pyritään koordinoimaan korkeakoulun kokonaisuuden kannalta haluttuun suuntaan. Korkeakoulutasolla toiminnanohjausta johtavat korkeakoulun hallituksen päätösten mukaisesti rehtori, vararehtorit, hallintojohtaja sekä tiedekuntien dekaanit ja erillisten laitosten johtajat. Korkeakoulun hallintoa on esitelty tarkemmin kohdassa 2.4.1. Teknillisen korkeakoulun toiminnanohjausprosessi kokonaisuutena on kuvattu vaiheittain prosessikartassa(\\win\gen\laatu\Hallinto-osasto\Kehittämisyksikkö). Tuso-kierroksessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin osa-alueisiin • tiedekunnan tai erillislaitoksen strategiaan ja johtamiseen • yliopiston päätehtävien tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja laatuun • resurssien kohdentamisiin • toiminnan jatkuvan parantamisen menettelyihin. Toiminnan suunnittelu Toiminnanohjausprosessit voidaan jakaa suunnittelu- ja resursointiprosesseihin sekä seuranta- ja ohjausprosesseihin (\\win\gen\laatu\Hallinto-osasto\Kehittämisyksikkö). Aikataulu TKK:n toiminnanohjausprosesseiden toteutumiselle on luettavissa Unel:in asiakirja-arkistossa, http://unel.tkk.fi/ ->asiakirja-arkisto->TKK:n asiakirjat). Prosessit muodostavat vuosikelloon (http://unel.tkk.fi/ -> Asiakirja-arkisto -> TKK:n asiakirjat), asetettuna jatkuvan syklin. Kronologisesti tarkasteltuna tulevan vuoden suunnittelun käynnistää Teknillisen korkeakoulun tulossopimusluonnoksen sekä kolmeksi vuodeksi tehtävän toiminta- ja taloussuunnitelman käsittely TKK:n hallituksessa sekä edelleen Opetusministeriön ja TKK:n 14 kahdenkeskisissä tulosneuvotteluissa. Tulosneuvottelun pohjalta osapuolet allekirjoittavat tulossopimuksen kolmivuotiskaudelle. Tulossopimuksessa sovitaan yliopiston tavoitteista sekä rahoituksesta (pois lukien täydentävä rahoitus). Perusrahoituksen lisäksi yliopiston saama rahoitus muodostuu hankerahoituksesta ja tuloksellisuusrahasta. Valtakunnalliset tehtävät sisältyvät perusrahoitukseen. Samanaikaisesti TKK-tason prosessin kanssa ovat käynnissä eri yksiköiden toiminnan suunnittelu-, seuranta- ja ohjausprosessit. Ne sisältävät mm. toiminnan tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien sekä tutkimushankkeiden valmistelun, joka on sidoksissa perustehtävien toteuttamiseen liittyvään suunnitteluun sekä taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, tilahallinnan ja muihin prosesseihin. Tulosneuvottelut ja tuloskeskustelut Yliopistotasolla suunnittelua ja seurantaa rytmittävät syksyisin käytävät tulos- ja tavoiteneuvottelut ja keväisin käytävät tuloskeskustelut. Tulosneuvottelut keskittyvät tulevan vuoden toiminnan suunnitteluun ja resursointiin sekä resursointiin kytkeytyvään toiminnan tuloksellisuuteen, tuloskeskustelut menneen vuoden tuloksiin sekä kuluvan vuoden toimintaan. Tiedekunnat, erilliset laitokset sekä hallinto-osasto käyvät tulosneuvottelut rehtorin kanssa valmistellun esityslistan mukaisesti loka-marraskuussa. Neuvotteluosapuolina ovat rehtori ja tiedekunnan, erillisen laitoksen tai hallinto-osaston johtaja. Tulosneuvotteluja edeltää toiminnan valmisteluvaihe, joka päättyy yksikön toimittaessa syyskuussa rehtorille budjetointiin pohjautuvan tulossopimusluonnoksensa ja siihen kytkeytyvät hankeesitykset. Tämän jälkeen rehtori tutustuu yksiköiden tulossopimusluonnoksiin ja laatii yhdessä kehittämisyksikön kanssa tulossopimustarjouksen, jonka jälkeen edetään tulosneuvotteluihin. Tulosneuvotteluista laaditaan muistiot, jotka annetaan tiedoksi keskusteluosapuolille sekä arkistoidaan kehittämisyksikköön. Tulosneuvottelujen pohjalta tehdään lopullinen tulossopimus resursointipäätöksineen. Tulosneuvotteluista on laadittu toiminnanohjausprosessikaavioiden lisäksi oheiset prosessikaaviot: • Osastojen ja erillisten laitosten tulossopimuksen vaiheet • Hallinto-osaston tulossopimuksen vaiheet • Hankekäsittely osana tulossopimus- ja erillishakumenettelyä • Hankkeen hylkääminen tai ottaminen uudelleen käsittelyyn • Hankkeiden rahoittaminen ja tiliöinti • Rahanjakomenettely • Toimintamenomäärärahan lisärahoitusmenettely. Rahoitusmenettelyjä on esitelty tarkemmin luvussa 3.2. Toiminnan seuranta ja raportointi Yksiköt seuraavat ja raportoivat omaa toimintaansa eri tavoin. TKK-tasolla keskeisiä toiminnan seurannan ja raportoinnin toimenpiteitä ovat muun muassa 1) vuosittain laadittava Teknillisen korkeakoulun tilinpäätösasiakirja (toimintakertomus, tilinpäätöslaskelmat ja henkilöstötilinpäätös), 2) tilastojen toimittaminen opetusministeriön KOTA-tietokantaan, tilastokeskukselle, NETRAan sekä muun valtionhallinnon, kuntien ym. tarpeisiin ja 3) Opetusministeriölle laadittavat selvitykset ministeriön rahoittamien hankkeiden toteutumisesta. Tilinpäätösasiakirja kootaan kehittämisyksikössä yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa. Tilinpäätösasiakirja hyväksytään TKK:n hallituksessa ja se toimitetaan maaliskuun alussa opetusministeriöön. 15 Tietovarastosta poimitaan valikoitu laatua, tehokkuutta ja tuloksellisuutta kuvaava aineisto tulosohjauksen tietojärjestelmän tulossopimusasiakirjoihin. Näitä tietoja rehtori hyödyntää yksiköiden kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Tiedekuntien ja erillisten laitosten tulee Uneliin (ks. tarkemmin seuraavassa kappale ”Toiminnanohjausta tukeva tietojärjestelmä Unel”) laadittavassa tulossopimusluonnoksessaan analysoida mittarien osoittamia tuotoksia ja niiden suhdetta tavoitteisiin ja käytettyihin resursseihin. Rehtori vastaa tulosopimustarjouksella, jossa hän tarpeellisiksi katsomissaan kohdissa ilmaisee oman näkemyksensä mm. mittareista ja niiden analysoinnista. Lopulliseen tulossopimukseen kirjataan rahoituslaskelmien ja tulosneuvottelun nojalla tehty rahoituspäätös. Tulossopimusasiakirjat löytyvät osoitteesta http://unel.tkk.fi/pls/wwwunel/wwwunel.home -> Asiakirja-arkisto. Unelissa tuotetaan neljä kertaa vuodessa osavuosiraportteja TKK:n yksiköiden tukemiseksi. Osavuosiraportteihin tuotetaan kootusti / tiivistetysti tietoja yksikön tilanteesta kuluvana vuonna muun muassa henkilöstön, rahoituksen yms. suhteen. Vertailukohtana ovat kahden edellisen vuoden tilanteet. Prosessin aikataulutus julkaistaan ja päivitetään TKK:n vuosisuunnittelu – dokumentissa http://unel.tkk.fi/pls/wwwunel/wwwunel.home -> Asiakirja-arkisto -> TKK:n asiakirjat. Toiminnanohjausta tukeva tietojärjestelmä UNEL TKK:n johtamisen avuksi niin suunnittelussa kuin jatkuvassa seurannassakin on kehitetty Uneltietojärjestelmä (UNiversity ELements) (http://unel.tkk.fi). Käytännössä lähes kaikki tulosneuvotteluun kytkeytyvä materiaali laaditaan ja käsitellään ko. tietojärjestelmän avulla. Unel tukee edellä esitettyjen prosessien läpivientiä. European University Information Systems -järjestö EUNIS myönsi Unel järjestelmälle tunnustuspalkinnon vuonna 2001. Uutta organisaatiorakennetta vastaavat muutokset tuso-prosessissa ja sitä tukevassa tietojärjestelmässä muotoutuvat v. 2008 aikana -> päivitykset käsikirjaan. Tulossopimusprosessin arviointi ja laadunvarmistus Keskeinen asia arvioinnin ja laadunvarmistuksen osalta on prosessin huolellinen suunnittelu ja läpinäkyvyys, jotka on huomioitu Unel-järjestelmän toiminnallisuuksissa. Tulossopimusprosessi sisältää runsaasti erilaista valmistelua ja siihen liittyviä työvaiheita, joiden onnistumista arvioidaan. Arvioinnissa saatua tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Käytännössä arvioinnista ei ole laadittu erikseen kokoavia raportteja, vaan keskeisten toimijoiden näkemykset on dokumentoitu esimerkiksi keskustelumuistioihin, kirjattu muistiin Unelkehittämistoimenpiteiksi, sekä tarvittaessa selvitetty laajemmin otettavaksi huomioon eri foorumeilla. Unel-järjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä valvoo ja toimeenpanee ohjausryhmä. Toimintaympäristö koostuu tuotanto- ja testiympäristöstä, dokumenttivarastosta prosessikaavioineen ja teknisine kuvauksineen sekä QA-raportointiympäristöstä (toimenpiteet, tuntiseuranta, virheilmoitukset). Sisäisissä tulossopimusneuvotteluissa ja vuoden 2006 strategiatyössä opetuksen ja tutkimustoiminnan laatu, sen arviointi ja kehityskohteet/toimenpiteet ovat olleet keskeisellä sijalla. Tulosohjausprosessia arvioitaessa on kuitenkin havaittu, että erityisesti laadulliset tavoitteet, joita ei ole sidottu taloudellisten voimavarojen saamisen ehdoiksi tai jotka eivät ole opetusministeriön yliopistoon ja osastoihin kohdistamia tulosvaatimuksia, toteutuvat tai jäävät toteutumatta hyvinkin sattumanvaraisesti riippumatta siitä, ovatko ne julkilausuttu tulossopimuksissa tai tulosneuvotteluissa. Laitostason esitysten tai suunnitelmien eteneminen tiedekunnan ja/tai TKK:n tason tulostavoitteiksi tai suunnitelmiksi ei toistaiseksi tapahdu kovinkaan systemaattisesti. 16 Strategisen johtamisen tuki Yliopiston ylimmän johdon tukena strategisessa suunnittelussa sekä toiminnan ohjauksessa, seurannassa ja arvioinnissa toimii Kehittämisyksikkö.( http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/) Kehittämisyksikkö toteuttaa johdon tukitehtäväänsä tuottamalla sisältöjä, valmistelemalla asiakirjoja sekä keräämällä ja tuottamalla tietoa päätöksenteon tueksi. Kehittämisyksikkö koordinoi yliopistotason toiminnan suunnittelua ja seurantaa sekä tukee TKK:n johtoa tulosneuvotteluihin ja - keskusteluiden käytännön toteuttamisessa. Tämä tarkoittaa TKK:n neuvottelukierrosten ohjeistamista, neuvotteluihin liittyvää tiedon keruuta sekä budjetoinnin ja rahanjakopäätösten valmistelua. Yksikkö vastaa myös toiminnanohjaukseen liittyvien tilastotietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. Kehittämisyksikkö tuottaa TKK:n toiminnan raportointitiedot (toimintakertomus, tilinpäätös, Tilastokeskuksen raportit, KOTA yms.). Lisäksi yksikkö toimii ylimmän johdon tukena TKK-tason riskien kartoituksessa, arvioinnissa ja analysoinnissa. Myös kansainvälistymisstrategian sekä laadunhallinnan koordinointi kuuluvat yksikön tehtäviin. Kehittämisyksikön toiminnoista vastaa suunnittelupäällikkö. 2.2 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet 2.2.1 Laatupolitiikka Teknillinen Korkeakoulu ylläpitää sellaista laadunhallintajärjestelmää, että TKK voi suorittaa perustehtäviänsä, opetusta ja tutkimusta, luotettavasti ja laadukkaasti. TKK perustaa johtamisensa ja toimintansa jatkuvaan parantamiseen ja kehittämiseen sekä edistää henkilökunnan ja opiskelijoiden hyvinvointia. Laatujärjestelmämme avulla tuetaan organisaation strategioiden ja toiminnan tavoitteiden täyttymistä. Teknillinen korkeakoulu kouluttaa tiedoiltaan ja taidoltaan arvostettuja ja eettisiä arvoja kunnioittavia diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä, tekniikan lisensiaatteja ja – tohtoreita.” Teknillisen korkeakoulun laatutyö muodostuu tietoisista toimenpiteistä, joita tehdään niin tutkimuksen, opetuksen, yhteiskunnallisen toiminnan kuin sisäisen toiminnan ja palvelujen osaalueilla vision määrittelemien tavoitteiden toteuttamiseksi. Laatutyö on osa normaalia yliopiston toiminnan kehittämistä ja sillä pyritään yliopiston hyvään sisäiseen toimivuuteen ja ulkoiseen vaikuttavuuteen. Luotu laadunvarmistusjärjestelmä helpottaa toiminnan johtamista, suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Yliopiston laatujärjestelmän avulla hahmotetaan ja viestitään strategiat, suunnitelmat ja tavoitteet läpi koko yliopiston järjestelmällisellä tavalla. Keskeisessä asemassa on yhteisöviestintä. Tilastointi ja raportointi palvelee yliopiston toiminnan seurantaa ja kehittämistä. Yliopiston keskeiset prosessit on analysoitava ja niitä on kehitettävä sopivia menetelmiä hyväksikäyttäen. Teknillisen korkeakoulun laatutyössä on tärkeää, että • se palvelee erityisesti yliopiston perustehtävien kehittämistä • prosessit on tunnistettu, ne ovat läpinäkyviä ja dokumentoitu • toimitaan avoimesti ja sitouttamalla henkilöstö mukaan • se on pitkäjänteinen prosessi, johon varataan resursseja • tietojärjestelmät ja raportointi palvelee laadunvarmistusta • toimijoiden roolit ja vastuut on selkeät • laadukkaasta toiminnasta on palkittava 17 2.2.2 Laatutavoitteet TKK:n strategisena tavoitteena on olla kansallisesti ja kansainvälisesti huippuluokan yliopisto. Toiminnan, niin tutkimuksen, opetuksen kuin myös hallinnon (sis. johtamisen) saralla, tavoitteena on kehittäminen, uudistuminen ja erinomaisuus. Keinoina matkalla huipulle nähdään opetus- ja opiskelukulttuurin uudistus, jossa tieteen ohella opetus ja oppiminen nostetaan keskiöön, ja sisäisen yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa. TKK:n yhtenä ongelmana ovat pienet ja hyvinkin itsenäiset vastuualueet, joille jaettaessa resurssit pilkkoutuvat. Pienten yksiköiden johtaminen on ollut hankalaa ja samalla on korostunut vastuualueiden vääränlainen itsenäisyys. Opetuksessa kärsitään yhteisvastuun ja kokonaisnäkemyksen puutteesta. Laadun parantamista ja edellä mainittujen ongelmien korjaamista edesauttavat uusi tiedekuntaorganisaatio (ks. luku 2.4.1 TKK:n organisaatio), yhteistyö yliopiston sisällä ja ulkopuolella sekä innovaatioyliopistoksi yhdistyttäessä kasvavat voimavarat. Teknillisen korkeakoulun strategia jakautuu neljään pääteemaan: kansainvälisyys, laatu ja uudistumiskyky, yhteiskunnallinen vuorovaikutus sekä digitalisoituminen. Kullekin teemalle on nimetty johtoryhmät, jotka määrittelevät sen mittarit strategian toteutuksen tulosten ja vaikuttavuuden seuraamiseksi. Työ on vielä osittain kesken. Laadun tavoitteiksi strategiaa valmistellut laaturyhmä on esittänyt: • Opetuksen sisältöä ja prosessia tulee jatkuvasti kehittää niin, että se on korkeatasoista, houkuttelevaa, ajankohtaista, kiinnostavaa, joustavaa ja reagoi nopeasti työelämän, yhteiskunnan, rahoittajien ja tieteen muuttuviin tarpeisiin. • Tutkimuksen tieteellistä tasoa ja innovatiivisuutta tulee jatkuvasti kehittää. Tutkimusalueiden strategiseen priorisointiin tulee luoda menettelytavat • On jatkuvasti parannettava TKK:n organisaation tehokkuutta ja joustavuutta sekä taloudellisen ohjauksen läpinäkyvyyttä. Tätä varten TKK:n ydinprosessit opetus ja tutkimus sekä niiden tukiprosessit tulee kuvata ja siirtyä yhä enemmän kohti prosessijohtamista. ”Projektimaailman”ja ”budjettimaailman”ohjaukseen tulee kehittää selkeät ja oikeudenmukaiset säännöt. • TKK:n tunnettuutta ja brändiä tulee kehittää kannustamalla koko organisaatiota aktiiviseen viestintään: ”positiivinen TKK-kuva”. Brändi on laadun ”summa”, jota on kehitettävä ja seurattava systemaattisesti 2.3 Laadunseuranta Rehtori seuraa strategian toimeenpanoa teema-alueiden johtoryhmien raporttien sekä osastojen ja erillisen laitosten tulossopimusaineiston sekä osavuosiraportoinnin kautta. TKK:n hallitus seuraa strategian toimeenpanoa ja hyväksyy raportoinnin tilinpäätösasiakirjan toimintakertomusosassa vuosittain maaliskuussa. Hallitus käsittelee myös kolmivuotiskauden tilanteen suunnittelukauden päätyttyä. 2.3.1 Mittarit Osa toiminnan mittareista määräytyy yliopiston ulkopuolelta. TKK:n samoin kuin muidenkin yliopistojen on raportoitava toiminnastaan opetusministeriölle, valtiokonttorille ja muulle 18 valtionhallinnolle sekä tilastokeskukselle ja ajoittain esim. Suomen Akatemialle. Lisäksi monet yksityiset tahot hyödyntävät ko. mittareita tutkimuksia tai selvityksiä varten. TKK:n sisällä käytetään osittain ministeriön mittareita, mutta myös yliopiston itse valitsemia seurattavia tunnuslukuja. Niitä hyödynnetään eri tasoilla ja tahoilla. Käyttäjiin lukeutuu ylin johto sekä tiedekuntien, laitosten ja erillisten laitosten johtajat, tiedekuntahallinto, keskushallinto ja yksittäinen professorikin esim. laatiessaan rahoitushakemuksia. Opiskelijat eivät toistaiseksi ole tietovarastoista löytyvän mitatun aineiston massakäyttäjiä. Strategiaa laadittaessa laatuun keskittynyt työryhmä on esittänyt seuraavia tavoitteiden seurantamittareita. Mittarit, joita nykyisin jo seurataan, on tummennettu. Keskitetyssä seurannassa on havaittu suunnittelutyön aikana parantamisen varaa. OPETUKSEN LAADUN KEHITYS Kurssitaso: • TKK:n yhtenäinen opiskelijapalaute koskien sisältöä ja prosessia Tutkintotaso (perus- ja jatkotutkinnot), tilastoituina osastoittain, tutkinto-ohjelmittain ja pääaineittain: • tutkintojen määrät, suoritusaikajakaumat, keskeytysprosentit, arvosanajakaumat • väitöskirjojen laatu: esitarkastajien ja vasta-väittäjien arviot • tutkintojen poikkitieteellisyys TKK:n sisällä ja muiden yliopistojen kanssa (kotim. / kv.) • poikkitieteelliset tutkinto-ohjelmat ja opinnäytteet • suoritteiden jakaminen; painokerroin TKK:n sisäisissä laskelmissa Työllistyminen: • TEK-kyselyt, • Tilastokeskuksen työllistymistilastot • TKK:n tilastot: valmistuneiden ensimmäiset työpaikat • alumnikyselyt Opettajien riittävyys ja pätevyys: • opettaja/opiskelija suhde • opettajien tieteellinen ja pedagoginen pätevyys • asiantuntijatehtävät, kv-opetusyhteistyö, palkinnot TUTKIMUKSEN LAADUN KEHITYS Tutkimushankesalkun sisältö ja rakenne: • hankkeiden lukumäärä, tieteenala, laajuus (htv, euro) • rahoituslähteet • yhteishankkeet muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, kv ja kotim., Tutkimustyön tuloksellisuus ja arvostus: • artikkelit korkeatasoisissa julkaisuissa • viittaukset • palkinnot • tutkijoiden tieteelliset asiantuntijatehtävät • patenttien määrä • yhteisjulkaisut, painokerroin • startup-yritysten määrä • käytännön relevanssi: yrityskysely ORGANISAATION TOIMINNAN KEHITYS Prosessit: • hallinnollisten tukiprosessien läpimenoaika, kustannukset, joustavuus, • asiakaslähtöisyys 19 • • työilmapiirimittaus, sisäinen asiakkuusmittaus osastokohtaisten mittareiden rinnalle/tilalle tutkinto-ohjelmien suuntaiset prosessimittarit ja resursointi Resurssit (pohjatiedoksi): • opetushenkilökunnan määrä/ hallintohenkilökunnan määrä • projektirahoitus / budjettirahoitus • projektihenkilöiden määrä/ ”budjettihenkilöiden” määrä BRÄNDI JA KEHITYKSEN JOHTAMINEN TKK:n näkyvyys mediassa: • juttujen aiheet, määrät • TKK:n viestintäpalkinto TKK:n maine yhteiskunnassa / opetus- ja tutkimusverkostoissa: • imagokyselyt • hakupaine tutkinto-ohjelmiin • hyväksytyt/hakijat, alimmat sisäänpääsypisteet • ulkomaisten opiskelijoiden osalta hakupaine maittain, ja motiivit • rankinglistat Organisaation muutoskyvykkyys: • työilmapiirimittaus • sisäisten kehityshankkeiden tulosten seuranta ja palaute organisaatiolle 2.3.2 Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kertyy ensisijaisesti Teknillisen korkeakoulun ns. perusjärjestelmiin, joita ovat (suluissa vastuuyksikkö): - Opiskelija- ja opintotietojärjestelmä OODI (Opintotoimisto) https://oodi.tkk.fi/Oodi/s/ - Henkilötietojärjestelmä Personec F (Henkilöstö- ja lakiasiat) - Taloustietojärjestelmä Raindance (Talous- ja hankinta-asiat) http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/K_OHJEET.DOC (väärä osoite, oikea?) - Tilatietojärjestelmä ViaFM (Tila- ja turvallisuusasiat) http://www.tkk.fi/Yksikot/Tila/tilarekisteri.html ja http://www.tkk.fi/Yleista/tilat.html - Tutkimusrekisteri TKKtutkii (Kirjasto, Kehittämisyksikkö) http://www.otalib.fi/tkk/tutkii/index.html - Julkaisurekisteri TKKjulkaisee (Kirjasto, Kehittämisyksikkö) http://www.otalib.fi/tkk/julkaisee/index.html - Muun tieteellisen aktiviteetin rekisteri TKKtoimii (Kirjasto, Kehittämisyksikkö) http://www.otalib.fi/tkk/toimii/index.html Kaikilla järjestelmillä on kotiyksiköissään vastuuhenkilö tai useampia, jotka huolehtivat perusjärjestelmätietojen luotettavuudesta. Perusjärjestelmien prosesseista on tarkempia kuvauksia asianomaisten yksiköiden kotisivuilla. Hallinnon tietojärjestelmäkuvaus on esitetty kohdassa 4.3.8. Mitattavan tai muuten seurattavan tiedon voi koota myös esim. asiasta vastaava toimikunta. Perusjärjestelmistä tiedot kootaan TKK:n tietovarastoon, DwhRessuun ja käyttöönottovaiheessa olevaan Yleiseen tietovarastoon (YTV). Molemmat tietovarastot sisältävät johdon tarpeelliseksi määrittelemää vastuualuekohtaista tietoa opiskelijoista, opintosuorituksista, henkilöstöstä, taloudesta, tiloista, tieteellisistä julkaisuista ja muusta tieteellisestä toiminnasta. Tietovaraston tavoitteena on palvella myös osastojen ja muiden yksiköiden tarpeita ja sen sisältämästä aineistosta julkaistaan verkossa kaikkien TKKlaisten käyttöön valikoima viiden viimeksi kuluneen vuoden tiedoista eli ns. resurssikirja ”Teknillisen korkeakoulun tuloksia ja resursseja”http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/ressu/HTML/ tai http://unel.tkk.fi/pls/wwwunel/wwwunel.home. Valmistumassa olevaan yleiseen tietovarastoon, 20 jonka tietosisältö on merkittävästi laajempi ja käyttökelpoisempi kuin DwhRessun, tulee tietoainesta myös kuluvalta vuodelta. Tietojen luotettavuutta lisätään niiden avoimella saatavuudella ja järjestämällä keväällä tietovaraston julkaistun aineiston tarkistuskierros, jolloin mahdolliset tallennuksissa tapahtuneet virheet voidaan vielä tietojärjestelmistä paikantaa ja korjata. Luotettavuuden tärkeyttä lisää se, että tulosmittareita käytetään osastojen resursoinnin perusteina. Tutkimuksen laadun ja samalla kansainvälisyyden merkittäviksi mittareiksi ovat viime vuosina nousseet julkaisut. Julkaisujen laatu on mitattavissa kvantitatiivisesti, joskin mittaustulokset toistaiseksi ovat kiihkeän keskustelun kohteena. TKK:ssa seurataan vuosittain tuloskeskusteluissa osastoittain omien rekisterien sisältämän tiedon lisäksi mm. kansainvälisten viiteindeksien (ISI, Scopus) antamaa kuvaa yliopiston julkaisutoiminnasta. Myös erillisten tutkimuslaitosten julkaisujen määrää ja laatua seurataan vastaavasti. TKK:ssa on myös laadittu vertailu CLUSTER- ja Nordtek yliopistojen toiminnan keskeisistä tekijöistä. Mittarien rooli on merkittävä mm. resurssien jaossa osastoille. Yli puolet (vuonna 2007 liki 68 %) osastoille suoraan jaettavasta määrärahasta kohdennetaan tavoite- ja tulosmittareiden avulla. Resurssien jaosta ja sen laskennallisessa osuudessa käytetyistä mittareista löytyy tietoja osoitteesta http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/ (linkki väärä, missä?), ja sitä kuvataan lähemmin tämän asiakirjan kappaleessa 3.2. Tiedonkeruun ja -säilytyksen järjestelmät ovat alituisen kehittämispaineen alla. Tarpeet kasvavat nopeammin kuin entisiä on kyetty täyttämään ja valintaa on tehtävä: kaikkea ei voi saada, mutta kaikki tarpeellinen on saatava. 2.3.3 Tiedon analysointi Systemaattinen tiedon analysointi tapahtuu pääasiassa toimintakertomuksia ja toimintasuunnitelmia sekä tulossopimusasiakirjoja ja strategioita laadittaessa. Myös jotkin toimikunnat tekevät analyysejä omasta toiminta-alueestaan. Analysointia tehdään erikseen laadittaessa erilaisia selvityksiä johdon ja TKK:n yksiköiden käyttöön tai ulkopuolisille tahoille. Tiedon analysointi ja sen systemaattinen hyödyntäminen toiminnan arvioimisessa ja kehittämisessä nähdään yhtenä tärkeänä kehittämisalueena. 2.4 Laadunvarmistusjärjestelmä TKK:ssa Laadunvarmistusjärjestelmä (LVJ) on johtamisen ja toiminnan ohjaamisen työkalu strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Teknillisen korkeakoulun strategisena tavoitteena on olla kansainvälisesti arvostetuimpien tekniikan yliopistojen joukossa ydintehtävissään. Tutkimuksen ja siihen kytkeytyvän opetuksen sisältö ja toiminnan laatu nähdään tässä keskeisinä. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen myötä on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota toiminnan itsearviointiin, toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen. TKK:n laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on • määritellä yliopiston laatupolitiikka ja toiminnalle asetetut laadulliset tavoitteet • systematisoida yliopiston perustoimintojen prosessit ja toimintatavat • varmistaa jatkuva toiminnan ja tulosten seuranta sekä paikallistaa toiminnan kehittämiskohteita • toiminnan jatkuva kehittäminen 21 LVJ:n pyrkimyksenä on myös levittää ja ottaa koko organisaation sisällä käyttöön yhtenäiset parhaat toimintatavat, jotka auttavat organisaatiota saavuttamaan itselleen asettamansa tavoitteet. Toimintojen selkeyttäminen ja tehostaminen sekä vuorovaikutuksen lisääminen edesauttavat täten yliopistoyhteisön toiminnan kokonaiskehittämistä. TKK:n laadunvarmistusjärjestelmä myös • tukee TKK:n perustehtävien toteuttamista, • kuvaa sitä, miten TKK:ssa keskeiset asiat hoidetaan koulutuksessa, tutkimuksessa ja niiden yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa sekä johtamisessa ja hallinnossa, • tarjoaa työkalun toiminnan innovatiivisen kehittämiseen tuottamalla helposti saatavilla olevaa ja vertailtavaa tietoa ja • turvaa TKK:n keskeisten prosessien jatkuvuuden muuttuvissa olosuhteissa Laadunvarmistusjärjestelmä on osa yliopiston toiminnanohjausta. Toiminnanohjaus koostuu toiminnan tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimus- eli Tuso-prosessista sekä toimintatapoihin ja johtamiseen keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä, LVJ:stä. LVJ koostuu eri toiminnan osa-alueiden prosessikuvauksista, palautejärjestelmistä, arvioinneista, tietojärjestelmistä ja menettelytavoista, joiden avulla toimintaa kehitetään. Tuso-prosessia tukee Unel-tietojärjestelmä (http://unel.hut.fi/), jossa on dokumentoitu ulkoiset ja sisäiset tuotokset. LVJ:n sähköisenä alustana toimii eLaatu-järjestelmä (http://laatu.tkk.fi/fi/). Toiminnanohjauksesta tarkemmin kappaleessa 2.1.2. Kukin TKK:n yksikkö on voinut valita toiminnan suunnittelussa itselleen sopivan tavan arvioida oman toimintansa tehokkuutta ja laatua. Arviointitapoja ts. systemaattisia kehittämiskohteiden paikallistamistapoja voivat olla esim. ulkoiset arvioinnit, benchmarking, itsearvioinnit tai sisäiset auditoinnit (tuleeko yhteisiä tapoja vrt. itsearvointimalli, sisäinen auditointi… .). Keskeistä on kuitenkin jo vanhastaan tuttu osana normaalia (virka)työtä tapahtuva toiminnan arviointi ja kehittäminen, Tuso-prosessi. Toiminnan suunnitteluun syksyisin liittyy yksikön toiminnan itsearviointi. Tavoitteenamme on vahvistaa jatkuvaan kehittämiseen tähtäävää laatukulttuuria ns. PDCA-syklin periaatteiden mukaisesti. Esimerkiksi kevään tuloskeskusteluissa arvioidaan menneen vuoden toimintaa ja tuloksia sekä keskustellaan kuinka järjestelmän tuottaman tiedon pohjalta voidaan vielä korjata/parantaa kuluvan vuoden toimintaa. Syksyn sisäisellä tulosneuvottelu-kierroksella suunnitellaan seuraavan vuoden toimintaa ja tavoitteita. Toiminnan laadunvarmistusta ajatellen poikkeamien paikallistamisen sijaan pyritään keskittymään kehittämiskohteiden paikallistamiseen, kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen ja hyvien käytänteiden levittämiseen. Tiedekuntien, niiden laitosten ja erillislaitosten LVJ kuvauksissa kehittämiskohteiden listaamista on tapahtunut luontevasti yksiköiden kuvatessa omaa toimintaansa. Jo kuvausten laatiminen on johtanut muutoksiin yksiköiden sisäisissä käytännöissä. Haasteeksi nousee luonnollisesti tulevaisuudessa johdon (yliopiston ja toimintayksiköiden) kyky vastata kehittämistarpeisiin. Luonnollista on, että usein kehittämisehdotusten toteuttaminen vaatii resursseja, joita ei välttämättä ole. Tällaisissakin tapauksissa tulee kuitenkin kyetä motivoimaan yhteisö edelleen kehittämisorientoituneeseen ajatteluun. Tämä liittyy laajemminkin tulevien vuosien haasteeseen siitä, että laadunhallinnan tulee olla kiinteä osa jatkuvaa toimintaa. TKK:n kehittämisestä vastaa yliopiston hallitus ja rehtori. Laatutyön ylin vastuuhenkilö on rehtori. Rehtorin nimittämä ja ensimmäisen vararehtorin johtama laatutoimikunta on määritellyt TKK:n laatutyön tavoitteet, osallistuu laadunvarmistusjärjestelmän luomiseen ja kehittämiseen. Laatutoimikunta hyväksyy laatutoimintaa koskevat suunnitelmat. Käytännön laatutyötä koordinoi kehittämisyksikkö. Laadunhallinnan organisaatio on esitetty laatusivuilla http://laatu.tkk.fi/fi/laatuorganisaatio/. 22 Yliopistoa koskevat lait, TKK:n sisäiset säädökset, asetukset ja ohjeistukset sekä toiminta- ja laatukäsikirjat yhdessä muodostavat koko yliopiston laadunhallintajärjestelmän kuvauksen. TKK:n toimintakäsikirjan laatii ja ylläpitää hallinto-osaston kehittämisyksikkö ja sen hyväksyy rehtori. TKK:n toimintakäsikirjan sähköinen versio on yliopiston laatusivuilla http://laatu.tkk.fi/fi/laatukasikirja/. Koko laatujärjestelmän alustana toimii uuteen julkaisujärjestelmäämme kuuluva laadun www-sivusto, eLaatu, jonka toteuttamisesta ja sisällön tuotosta on vastannut laatukoordinaattori yhdessä eTKK-tiimin kanssa. Kullakin osastolla ja erillislaitoksella sekä osalla vastuualueita on oma tarkentava laatu/toimintakäsikirja sekä muita laatudokumentteja. Osastojen ja erillislaitosten laatu/toimintakäsikirjat tarkentavat ja täsmentävät TKK-tason käsikirjan sisältöä. Osastojen ja erillislaitosten käsikirjat ovat saatavilla www-sivulla http://laatu.tkk.fi/fi/lvj-kehitys/yksikoiden_laatukasikirjat/. (päivitettävä) Laatudokumentit ja tallenteet ja niiden hallinta hoidetaan laadun www-sivujen kautta. 3 Voimavarat 3.1 Henkilöstö Henkilöstöjohtamisen kulmakiviä ovat henkilöstön rakenne ja henkilöstön kehittäminen yliopiston tavoitteisiin pääsemiseksi ja laadukkaan toiminnan takaamiseksi. TKK:n tavoitteena on nopea ja kehitykseen reagoiva henkilöstöjohtaminen. Tuloksellisuus, työelämän laatu ja säännölliset kehityskeskustelut ovat oleellinen osa henkilöstöjohtamista. Henkilöstöjohtamisen suuntaviivat on linjattu TKK:n henkilöstöstrategiassa, http://www.tkk.fi/Henkilokunta/TKKn_henkilostostrategia.htm. Strategiassaan TKK toteaa, että korkeakoulun menestymisen perusta on osaava, motivoitunut ja yliopiston tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö. Suunnitelmallisella rekrytoinnilla ja henkilöstön osaamisen kehittämisellä huolehditaan siitä, että henkilöstön määrä ja osaaminen kohdistuvat oikein. Henkilöstön kehittämisessä ja työhyvinvoinnin edistämisessä noudatetaan voimassaolevaa henkilöstöstrategiaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa sekä tasa-arvosuunnitelmaa. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkijan uran edistämiseen, määräaikaisten työsuhteiden perusteisiin sekä tapaan, jolla suurten ikäluokkien eläköitymistä voidaan käyttää yliopiston uudistamiseen. Professorien sapattivapaat on asiana ollut esillä jo useampia vuosia. Vapaiden tarpeellisuudesta vallitsee erittäin suuri yksimielisyys, mutta toteutus on kaatunut rahoituksen puuttumiseen. Professoreita kannustetaan hakemaan Suomen Akatemian varttuneen tutkijan rahoitusta. TKK pyrkii strategian tavoitteet saavuttaakseen rekrytoimaan osaajia eri maista. Esimerkiksi FiDiPro, Finland Distinguished Professor Programme on tuonut TKK:lle uusia huipputukijoita. Ohjelman tavoitteena on rekrytoida ulkomaisia tai pitkään ulkomailla toimineita suomalaisten professoritasoisia huippututkijoita määräajaksi Suomeen. Lisäksi joidenkin TKK:ssa avoinna olevien professuurien hakukuulutuksia julkaistaan kansainvälisissä alan medioissa. TKK on ottanut myönteisen kannan OPM:n tutkijanuran työryhmän vuonna 2006 julkaisemaan raporttiin tutkijanuran kehittämisestä neliportaiseksi. Varsinaisten tutkijakoulujen jälkeen tutkijauralle haluavat hakeutuvat ns. post doc-vaiheeseen joko ulkomaisiin tai kotimaisiin yliopistoihin. TKK on omalta osaltaan käynnistänyt ohjelman vuonna 2007, ja ensimmäiset viisi post doc-tutkijaa aloittaa 1.10.2007. Valinnan teki Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta osastojen ja erillislaitosten tekemien priorisointien pohjalta. 23 Teknillinen korkeakoulu järjestää työntekijöilleen keskitetysti henkilöstökoulutusta, jonka tavoitteena on ylläpitää ja lisätä henkilökunnan tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia suoriutua hyvin nykyisistä ja kehityksen myötä muuttuvista tehtävistään. Henkilöstöllä on sekä oikeus että velvollisuus osallistua riittävästi henkilöstökoulutukseen. Henkilöstöä kannustetaan myös omaehtoiseen kouluttautumiseen. http://www.tkk.fi/Yleista/Henkilokunta/Koulutus/ Esimerkiksi lähiesimieskoulutuksen yhteydessä useimmat osallistujat ovat tehneet kehittämishankkeen omassa työyhteisössään (hankerekisteri). Hankkeet ovat käytännönläheisiä ja arkityötä suoraan hyödyttäviä, joten niiden tekijöiltä voivat muutkin saada ideoita, malleja ja kokemustietoa omaan kehittämiseensä. Mentorointikulttuuria ollaan luomassa korkeakouluun mm. hiljaisen tiedon siirron varmistamiseksi. Mentoroinnin tavoitteena on, että kokenut ja arvostettu senioriasemassa oleva TKK:n työntekijä (mentori) antaa kehityskykyiselle ja –haluiselle nuoremmalle ja/tai uudemmalle työntekijälle (aktori) tämän osaamista ja kehittymistä tukevaa tietoa, kokemusta ja näkemystä. Syksystä 2005 lähtien useat mentori-aktori parit ovat jakaneet tietoja ja osaamistaan toisilleen. Opettaja-, tutkija- ja henkilökuntaliikkuvuus Opettajia ja henkilöstöä kannustetaan liikkuvuuteen. Opettajaliikkuvuutta tuetaan kv-opiskelijapalveluiden kautta apurahoin ja antamalla yleistä neuvontaa liikkuvuusasioissa. Tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden liikkuvuudesta järjestetään infotilaisuuksia ja ylläpidetään perustietoa wwwsivuilla http://kva.tkk.fi/fi/Out/liikkuvuus/. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan erikseen. Euroopan unionin elinikäisen oppimisen ohjelman uuden henkilökuntaliikkuvuus-osion koordinointi TKK:lla on kv-opiskelijapalveluiden vastuulla. 3.2 Rahoitus Teknillisen korkeakoulun rahoitus muodostuu opetusministeriön myöntämästä toimintamenomäärärahasta ja toimintamenobudjetin ulkopuolelta hankitusta, ns. täydentävästä rahoituksesta. Opetusministeriön myöntämästä toimintamenomäärärahasta osa on laskennallista perusrahoitusta, osa tuloksellisuusrahoitusta ja osa valtakunnalliseen rahoitukseen tai yliopistokohtaisiin hankkeisiin sidottua. (Ks. OPM:n päätös opetusministeriön ja yliopistojen välisestä tulosohjausjärjestelmästä ja toimintamenorahoituksen muodostumisperiaatteista sopimuskaudelle 2007 - 2009, 1.2.2006.) Sidotut määrärahat kohdennetaan suoraan tiettyyn tarkoitukseen tai OPM myöntää ne sisäisesti jaettaviksi yliopiston oman harkinnan mukaan. Opetusministeriön ja TKK:n välinen tulossopimus sekä kooste voimavarasopimuksista vuodesta 2001 lähtien ovat Unelissa http://unel.tkk.fi/pls/wwwunel/wwwunel.home -> Asiakirja-arkisto -> TKK:n asiakirjat. Tilinpäätösasiakirjat löytyvät osoitteesta http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/ -> Toimintakertomus, tilinpäätöslaskelmat ja henkilöstötilinpäätös 3.2.1 Toimintamenorahoitus Resurssien sisäinen jako OPM:n suorien kohdennusten vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä toimintamenomääräraha on rehtorin jaettavissa. Sisäisellä rahanjaolla tuetaan yliopiston strategian toteuttamista, toiminnan vahvuusalueita ja yliopiston hallituksen mahdollisesti erikseen määrittelemiä tavoitteita. Teknillisen 24 korkeakoulun hallitus hyväksyy määrärahojen jaon periaatteet, jotka resurssitoimikunta on valmistellut. Resurssitoimikunta laatii myös rehtorille ehdotuksen osastojen rahanjaon apuna käytettäväksi laskennalliseksi malliksi. Lopullinen rahanjakopäätös perustuu rehtorin harkintaan. Jakopäätös annetaan TKK:n hallitukselle tiedoksi. Vuosittain vahvistettavat periaatteet: http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/Files/Suuntaviivat_2008_09.pdf Laskennallinen malli: http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/Files/Ehdotettu_malli_2008_09.pdf Resurssitoimikunnan kokoonpano http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/Resurssitmk/Resurssitmk_tkk.html . Rahanjakopäätökset yksiköittäin eriteltyinä vuodesta 2003 lähtien löytyvät Unelista http://unel.tkk.fi/pls/wwwunel/wwwunel.home -> Asiakirja-arkisto -> TKK:n asiakirjat. Rahanjakomallin 2007 toteumatarkastelu on nähtävissä http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/ -> Mallin toteumatarkastelu. Osastojen suora resursointi, joka muodostaa yli 60 % vuosittain jaettavasta kokonaisuudesta, perustuu suureksi osaksi laskennalliseen malliin. Numerotiedot malliin kootaan TKK:n ”resurssikirjasta”Tietovarasto dwhRessu http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/ressu/HTML/., josta löytyy koko henkilöstön käytettävissä oleva vastuualue- ja yksikkökohtainen tilastoaineisto seurattaviksi määritellyistä tiedoista viimeksi kuluneilta viideltä vuodelta. Tietovarastossa sinänsä on numeroaineistoa vuodesta 1995 lähtien ja monistetuissa ”Tuloksia ja resursseja”–julkaisuissa vuodesta 1990 alkaen. Vain osaa tietovaraston aineistosta käytetään resurssien jaossa. Vuoden 2007 jaon laskennallisessa osassa käytetyt kriteerit löytyvät osastojen peruslukutaulukoista, jotka ao. tiedoilla täytettyinä lähetetään vuosittain osastojen tarkistettaviksi ennen lopullista rahanjakopäätöstä. Kriteerien osoite on http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/ -> Resurssien jako -> Rahanjakomallin laskennallisen osan kriteerit osastoille. TKK:n uusi nykyistä monipuolisemmaksi kehitettävä Yleinen tietovarasto on käyttöönottovaiheessa. Kuva 3: Resursointiprosessi 25 Talouden seuranta Talous- ja hankinta-asiain toimisto julkaisee vuosittain kirjanpidon ohjeet, jotka löytyvät toimiston nettisivuilta osoitteesta. http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/kirjanpitoohje2007.pdf Korkeakoulun taloussäännössä, jonka korkeakoulun hallitus vahvistaa on talouden seurantaa koskevat tarkemmat ohjeet. Ohje löytyy osoitteesta: http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/taloussaanto2007.pdf Sisäinen tarkastus Korkeakoulun sisäisen tarkastuksen ohjesääntö löytyy osoitteesta: http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/TKKn_sisaisen_tarkastuksen_ohjesaanto.htm Korkeakoulu ostaa sisäisen tarkastuksen palvelut ulkopuoliselta toimittajalta. Toimintamenomäärärahan erillismyöntö Määrärahoja eri toimintoihin voidaan rahoittaa tulossopimuksesta irrallaan myös jatkuvana hakuna. Esimerkiksi yksikölle voidaan myöntää erillisrahoitusta jonkin tietyn toimenpiteen toteuttamiseksi. Tällöin rehtorin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen tehdään päätös lisämyönnöstä tiettyyn käyttötarkoitukseen. Hakeminen ja päätös tapahtuu sähköisesti Unel-järjestelmässä. 3.2.2 Hankittu (=täydentävä, ulkopuolinen) rahoitus Teknillisen korkeakoulun ulkopuolisella rahoituksella tarkoitetaan varsinaisen toimintamenorahoituksen lisäksi hankittua rahoitusta. Hankitun ulkopuolisen rahoituksen määrä ja 26 sen osuus Teknillisen korkeakoulun kokonaisrahoituksesta on ollut viime vuosina jatkuvasti kasvussa. Tällä hetkellä TKK:n kokonaisrahoituksesta lähes puolet on hankittua ulkopuolista rahoitusta. Ulkopuolisista rahoituslähteistä suurimpia ovat Tekes ja kotimaiset yritykset. Ulkopuolinen rahoitus voidaan jakaa kahteen osaan: Maksullinen toiminta koostuu liiketaloudellisesta maksullisesta palvelutoiminnasta (esim. tilaustutkimukset), yhteisrahoitteisesta toiminnasta (esim. EU ja Tekes) sekä julkisoikeudellisten suoritteiden tuottamisesta. Toinen osa on ns. suorakäyttötileillä tapahtuva rahoitus. Suorakäyttötilillä tarkoitetaan käyttöoikeutta toisen tiliviraston talousarviotiliin. Maksullisen toiminnan tavoitteena on tukea opetusta ja tutkimusta, edistää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa Teknillisen korkeakoulun ja muun toimintaympäristön välillä sekä tarjota täydennyskoulutuspalveluja. Maksullisen toiminnan avulla voidaan luoda hyödyllisiä yhteyksiä, helpottaa valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistä sekä lisätä korkeakoulun yhteiskunnallista painoarvoa. Maksulliseen toimintaan ja hankitulla rahoituksella toteutettavien projektien toteuttamiseen TKK:lla on sisäinen menettelyohje. Ohje kattaa hankkeen kaikki vaiheet alkuvalmistelusta ja rahoitushakemuksista toteuttamisen kautta projektin päättämiseen. Ohjeessa on linkit maksulliseen toimintaan liittyviin yksityiskohtaisempiin ohjeisiin, säännöksiin ja määräyksiin. http://laatu.tkk.fi/fi/tkk_toimintaohjeistus/tutkimus/ 3.3 Tilat ja laitteet 3.3.1 Tilat, kiinteistöt Teknillisen korkeakoulun toimitilat sijaitsevat suurimmalta osalta Otaniemessä yhtenäisellä kampusalueella. ( http://www.tkk.fi/Yleista/Yhteystiedot/Ohjeet/kartta.html ) Hallinto-osaston tila- ja turvallisuusasioiden toimisto koordinoi yliopiston tilojen käyttöä, huolehtii yliopiston tilojen kunnosta yhteistyössä vuokranantajien kanssa, hoitaa yliopiston kiinteistöturvallisuuteen liittyvät asiat sekä hankkii keskitetysti toimitiloihin liittyvät palvelut kuten kalusteet, puhelinpalvelut, postitus, siivous ja av-tekniikka. (TTA, http://www.tkk.fi/Yksikot/Tila/yhteystiedot.html ) . Kiinteistöasioista vastaa kiinteistöpäällikkö apunaan työsuojelupäällikkö ja yliarkkitehti. TTA:n toimintaa ja toiminnan tavoitteita on kirjattu TKK:n toimitilastrategiaan. (http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/Strategiat/Toimitilastrategia.pdf ) Otaniemessä olevasta rakennuskannasta noin 80 % on lähes neljäkymmentä vuotta vanhaa. Rakennukset on suunniteltu viisikymmentä vuotta sitten olleiden yliopisto-opetuksen tarpeiden ja tulevaisuuden visioiden mukaisesti. Vanha rakennuskanta tuo haasteita toiminnalle: tilojen muuntelu ja uuden tekniikan tuominen tiloihin koko yliopistolle leimaa antavan arkkitehtuuriperinteen arvot säilyttäen on vaativa tehtävä. Onnistuminen edellyttää ajoittain myös toimintatapojen muuttamista tilan asettamilla ehdoilla. TKK:n tilamassa jakautuu karkeasti kolmeen eri luokkaan: vanhat huonokuntoiset ja peruskorjaamattomat tilat (21,6 %), vanhat kohtuullisen hyväkuntoiset tai peruskorjatut tilat (63,3 %) ja uudet tilat (15,2 %). Vanhojen tilojen viihtyisyys ja tekninen taso on pääsääntöisesti heikko. 27 Peruskorjausten ja uudisrakentamisten yhteydessä on huomioitu toiminnan asettamat tekniset vaatimukset, tilojen hyvä muunneltavuus ja myös tilojen viihtyisyys. Teknillisellä korkeakoululla on tällä hetkellä tilaa kaikkiaan 224 500 huoneistoneliömetriä. Tiloista 92 % on vuokrattu Senaatti-kiinteistöiltä ja 8 % muilta vuokranantajilta. TKK:n toimitilat (huoneneliöt) jakautuvat käyttötarkoituksen mukaisesti seuraavasti: Tilatyyppi toimistotilat laboratioriot luentosalit ja opetustilat kokoustilat atk-tilat työpajat varastot asunnot ruokalat yleiset tilat % - osuus 23 16 11 3 3 4 7 1 3 29 Koko Otaniemessä oloaika on ollut yliopistolle nopeata kasvun aikaa. Tilojen osalta kasvu näkyi vielä muutama vuosi sitten selkeimmin sekä henkilöhuonetilojen että erityisesti isojen luentosalien puutteena. Tilanne on parantunut päärakennuksen uuden ison luentosalin ja TUAS-talon valmistumisen myötä. Tilojen käyttöä on tehostanut ja sujuvoittanut kuluvana vuonna käyttöön otettu sähköinen tilavarausjärjestelmä (http://www.tkk.fi/Palvelut/tilavaraus.html). Uusia vaateita toimitiloille asettavat opetusmenetelmien ja niihin liittyvän tekniikan kehittyminen sekä ulkopuolisen rahoituksen tuoma projektitoiminta: • ryhmätyötiloja tarvitaan jatkuvasti enemmän; • tilojen muunneltavuustarve kasvaa jatkuvasti; • kiinteiden atk-luokkien tarve tulee langattoman verkon laajenemisen myötä vähenemään; • auditorioiden ja seminaarisalien av-varustukselta vaaditaan yhä suurempia valmiuksia; • opiskelijoille 24 h auki olevien tilojen tarve lisääntyy; • henkilötyöpisteiden lisätarve ja myös vanhat syvärunkoiset rakennukset johtavat tiimi- ja maisematyöskentelyn yleistymiseen. Käytännön tilaongelmista ehkä näkyvimpiä tällä hetkellä ovat; • ravintolatilojen riittämättömyys; • paikoitustilojen riittämättömyys ja valvonnan vaikeus; • polkupyörätelineiden puuttuminen useiden rakennusten läheisyydestä; • ulkovalaistuksen puutteet. TKK:n tilakokonaisuudella ja kampusalueella on hyvä imagoarvo: Asemakaava ja muutamat keskeiset rakennukset ovat arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia ja sellaisena kansainvälisesti tunnettuja. Myös Otaniemi on jo ainakin kansallisesti kuuluisa hightech-ympäristö. Lähtökohdat TKK:n strategian mukaiselle valovoimaiselle kampukselle ovat hyvät. Tila- ja turvallisuusasiaintoimisto osana hallinto-osastoa tukee TKK:n strategisten perustehtävien hoitamista huolehtimalla laadukkaasti vastuulleen annettujen palveluiden ja velvoitteiden hoitamisesta. Tila- ja turvallisuusasiat toimiston tehtävänä on huolehtia siitä, että 28 • • • tilat laadultaan, määrältään ja viihtyisyydeltään mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla tukevat TKK:n toiminnallisia tavoitteita; kaikilla yksikön vastuulla olevilla turvallisuuden osa-alueilla on sellainen taso, että työntekijöiden ja opiskelijoiden toiminta on turvallista ja häiriötöntä ja tutkimuksen asettamat vaatimukset saavutetaan; yliopistolle tuotetaan mahdollisimman edullisesti ja laadukkaasti yksikön vastuulla olevat tukipalvelut (kuten puhelinliikenne, siivous, postinkäsittely). 3.3.2 Laitteet Laiterekisteri (Larek) on Teknillisen korkeakoulun omaisuuskirjanpitojärjestelmä. Se toimii sekä perinteisenä irtaimistorekisterinä että virallisen tilinpäätöksen omaisuusluettelon tietolähteenä. Rekisteriin voidaan tallettaa paitsi laite- ja kalustotiedot myös atk-ohjelmat ja palvelut. Omaisuushankinnaksi tulkittavan hankinnan veroton hankintahinta on yli 10.000 euroa ja käyttöikä yli yhden vuoden. Omaisuushankinnat kuuluvat poistolaskennan piiriin. Alle 10.000 euron laite- ja ohjelmistohankinnoista tulee ylläpitää yksikkökohtaista irtaimistorekisteriä. Larekin käyttöä suositellaan myös irtaimistorekisterin ylläpitoon, koska Larekiin voidaan lisätä myös hankintaa koskevat tositetiedot. Laiterekisterin taloustiedoista ja pääkäyttäjätoiminnoista kuten käyttäjätunnuksista ja tietojen siirrosta vastaa talous- ja hankinta-asian toimisto. Esinekohtaisten laitetietojen ylläpidosta vastaa kullekin vastuualueelle nimetty ylläpitäjä. Teknillisessä korkeakoulussa kukin yksikkö vastaa itse omista tutkimuslaitehankinnoistaan eikä kyseiselle hankintasalkulle ole toistaiseksi nimetty vastuuhenkilöä. ATK-keskus vastaa omalta osaltaan työpisteiden IT-laitteiden hankinnasta, ylläpidosta ja tietoverkoista sekä yleisestä tietoturvallisuudesta. ATK-keskuksen toiminnasta enemmän kappaleessa 4.3.8 tietohallinto. 4 TKK:n toiminnan kuvaus Teknillisen korkeakoulun perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta, antaa tutkimukseen yhdistyvää ylintä opetusta sekä edistää tieteellistä ja taiteellista sivistystä. Teknillisen korkeakoulun ydintoiminnot ovat tieteellinen tutkimus ja siihen liittyvä opetus. TKK katsoo yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapahtuvan yliopiston päätehtävien, opetuksen ja tutkimuksen, kautta. Koulutustoiminta tuottaa osaavia diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä sekä tohtoreita yhteiskunnan palvelukseen. Myös tutkimustoiminta palvelee elinkeinoelämän tarpeita. Teknillinen korkeakoulu profiloituu siten strategisten valintojensa perusteella korkeatasoiseen tekniikan tutkimukseen sekä laadukkaaseen diplomi-insinöörien, arkkitehtien, maisema-arkkitehtien ja tekniikan tohtoreiden koulutukseen laaja-alaisena tekniikan yliopistona. Lähtökohtana on, että jokainen Teknillisessä korkeakoulussa edustettuna oleva yksittäinen ala on vähintään hyvää kansainvälistä tasoa ja huolehtii uudistumisestaan riittävällä tutkimus- ja jatkokoulutustoiminnalla 29 4.1. Koulutus Koulutus sisältää tutkintotavoitteisen koulutuksen (alemman vaiheen kandidaattikoulutus ja ylemmän vaiheen diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutus sekä jatkokoulutus) ja aikuiskoulutuksen, joka puolestaan kattaa täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston. Käsitteenä "koulutus" on laajempi kuin opetus; se sisältää koko oppimisen prosessin sekä myös koulutuksen hallinnoinnin. Teknillisen korkeakoulun ylin säädös koulutusasioissa on tutkintosääntö vuodelta 2005. http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/lait/TS_muutokset2006/TS_suomi_111206.pdf. Ennen uuden tutkintosäännön voimaantuloa perustutkinto-opintonsa aloittaneet saavat kuitenkin halutessaan suorittaa opintonsa 1995 hyväksytyn tutkintosäännön mukaisesti. Määräaika vanhan tutkintosäännön mukaan valmistuville on perusopiskelijoiden kohdalla 31.7.2010 ja jatkoopiskelijoiden kohdalla 31.7.2008. Kuva 4. Koulutusprosessi ”Hävikki” Haku 1.Valinta Kandivaihe Haku 2.Valinta DI-vaihe Jatko-opinnot T Y Ö E L Ä M Ä Täydennyskoulutus TKK:n opetustarjontaa, tutkintorakennetta ja toimijoita on kuvattu vuosittain ilmestyvässä opetusohjelmassa. http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/opetusohjelma/2007-2008/SUosuus.pdf Tutkinto-ohjelmien ja opintojaksojen/moduulien tavoitteita on kuvattu tarkemmin vuosittain ilmestyvissä osastojen opinto-oppaissa. http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/opinto-oppaat Opetuksen ja oppimisen laadun kehittäminen on yksi yliopiston keskeisimmistä strategisista tavoitteista. TKK:ssa pyritään oppimismyönteisen kulttuurin ja ilmapiirin edistämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään tällä hetkellä opintojen etenemisen tukemiseen ja opiskeluprosessia koskevan seurannan kehittämiseen. 30 4.1.1 Koulutuksen johtaminen Koulutusta johdetaan ja kehitetään yliopiston strategian ja siitä johdetun toimenpidesuunnitelman mukaan. Osastot panostavat siihen, että koulutus vastaa yhteiskunnan ja työelämän tarpeita, ja että osasto muodostaa korkeatasoisen ja kansainvälisen oppimisympäristön. Koulutuksesta vastaa ensimmäinen vararehtori. Opintoasiain vararehtorin johtamana toimivat: opintotoimikunta, aikuiskoulutustoimikunta, valintatoimikunta ja Avoimen yliopiston johtokunta. Toisen vararehtorin johdolla jatko-opintoja koskevia asioita valmistellaan päätettäväksi tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa. Rehtori johtaa koulutus- ja tutkimusneuvostoa sekä ruotsinkielisten asioiden toimikuntaa. Väitöskirjalautakunnan tehtävänä on valvoa väitöskirjojen tasoa ja antaa lausunto jokaisen väitöskirjakäsikirjoituksen julkaisuluvasta. Opintoasioita koskevien päätösten valmistelun lähtökohtina ovat koulutusta koskeva lainsäädäntö, opetusministeriön ohjeet, valtakunnalliset linjaukset, TKK:n strategia ja kehittämissuunnitelmat. Toimikuntien lausuntojen perusteella tehdään pääsääntöisesti hallinnollisia toimeenpanopäätöksiä. Opintohallinnon alan toimikuntien linjausten toimeenpanoa yliopiston tasolla hoitavat opintoasiain toimisto (http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/) ja Opetuksen ja opiskelun tuki (http://www.dipoli.tkk.fi/ok/tapahtumat/index.php). Osastot vastaavat myönnettävien tutkintojen laadusta, tulosten saavuttamisesta sekä resurssien tarkemmasta kohdentamisesta ja priorisoinnista. Osastonjohtaja vastaa siitä, että osastolla on toimivat järjestelmät tutkintojen, opetuksen ja niiden tukipalveluiden laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi. TKK varaa vuosittain määrärahaa opetuksen kehittämishankkeisiin. Opintotoimikunta jakaa rehtorin sille myöntämän määrärahan osastojen ja vastuualueiden esitysten pohjalta. Hankkeet raportoivat määrärahan käytöstä Unel-järjestelmän kautta. Opintohallinnon kuvaus on kohdassa 4.3.1. 4.1.2 Opetushenkilöstön rekrytointi ja kouluttaminen TKK:n tavoitteena on, että opettajat käyttävät opetettavaan aineeseen sopivaa ja erilaisia oppijoita tukevia opetusmenetelmiä, joilla opiskelijalähtöinen ja syvällinen oppiminen varmistetaan. Pedagogista tukea opettajille ja assistenteille antaa yliopiston Opetuksen ja opiskelun tuki -yksikkö. Kaikki opetustyötä tekevät, jatko-opiskelijat mukaan lukien, voivat osallistua yliopiston tarjoamaan yliopistopedagogiseen koulutukseen. 4.1.3 Perusopiskelijoiden rekrytointi, opiskelijavalinnat Opiskelijarekrytointi Teknillisessä korkeakoulussa opiskelijarekrytointitoiminnasta huolehtii opintoasiain toimistoon sijoitettu Hakuinfo. Hakuinfon tehtävänä on huolehtia uusien opiskelijoiden rekrytoinnista asianmukaisen, ajantasaisen ja tasapuolisen tiedotuksen ja markkinoinnin keinoin. Hakuinfon tehtäviin kuuluu myös ajantasaisen valintainformaation välittäminen sekä hakijoille että eri oppilaitoksiin. Hakuinfo toimii yhteistyössä sekä osastojen että TKY:n, Viestinnän, PoliAlumnin ja muiden yleishallintoon kuuluvien yksiköiden kanssa. Teknillisen korkeakoulun ulkopuolella tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat lukioiden oppilaanohjaajat ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajat lukioissa ja yläkouluissa (LUMA-keskus). 31 Toiminnan tavoitteena on, että Teknilliseen korkeakouluun hakeutuvat opiskelijat ovat motivoituneita, tekniikasta ja sen mahdollisuuksista kiinnostuneita, opinnoissaan aiemmin hyvin menestyneitä nuoria. Motivoituneen opiskelija-aineksen myötä on mahdollista vaikuttaa myös opiskeluaikojen lyhenemiseen, valmistuneiden hyviin työnsaantimahdollisuuksiin ja urakehitykseen sekä teknisen alan tutkimuksen edistämiseen. Hakuinfon toiminnan painopistealue on lukiolaisille suunnatussa tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Opiskelijarekrytointikampanja alkaa vuosittain hakuajan alkaessa maaliskuussa ja päättyy hakuajan lopussa toukokuussa. Kampanja näkyy lähinnä internetissä bannerimainontana sekä kampanjasivustona (keväällä 2007 www.mehaastamme.fi), muutamana printtimainoksena medioissa sekä ulkomainontana pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Kampanjan onnistumisesta ja kohderyhmään kuuluvien tavoittamisesta kerätään palautetta. Kampanjoista pyydetään myös suoraa palautetta kohderyhmään kuuluvilta, mutta tätä toimintaa voi vielä kehittää. Opiskelijarekrytointiin käytetään markkinointimateriaalia, kuten esitteitä, julisteita, postikortteja yms. Hakuinfo osallistuu vuosittain opiskelijarekrytointimessuihin. Hakuinfo toteuttaa vuoden 2007 aikana flash-sivuston www.otaniemeen.fi, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa TKK:n tutkintoohjelmien sisällöistä, opinnoista ja opiskelijaelämästä. TKK:n omalla palvelimella oleva sivusto http://opiskelemaan.tkk.fi tarjoaa tietoa TKK:lle hakeutumisesta ja valintaperusteista. Opiskelijavalinnat Opiskelijavalinnoista säädetään yliopistolaissa (18§) ja yliopistoasetuksessa (13§). Yliopiston hallitus päättää yliopistoon otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista. Rehtori hyväksyy Teknilliseen korkeakouluun otettavat opiskelijat. Teknilliseen korkeakouluun haetaan perustutkinto-opiskelijaksi joitakin erillisvalintoja lukuun ottamatta diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan kautta. Yhteisvalinnalla hyväksytään TKK:lle vuosittain noin 1400 uutta opiskelijaa. Erillisvalintojen kautta hakeudutaan esimerkiksi Informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmaan. Erillisvalinnalla hakevat myös erilaisissa kilpailuissa menestyneet (esim. MAOL:in järjestämät kilpailut) sekä ulkomailla yliopistokelpoisuuden saavuttaneet hakijat. Toisen vaiheen valinnat eli valinnat suoraan ylempiin kaksivuotisiin diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto-ohjelmiin käynnistyivät keväällä 2007, sitä ennen TKK:uun haettiin ainoastaan viisivuotiseen koulutukseen. Uudessa kaksitasoisessa koulutuksessa toisen vaiheen valintojen kautta opiskelijaksi hakeutuvat esimerkiksi tekniikan kandidaatin tai muun kandidaatin tutkinnon yliopistossa suorittaneet hakijat sekä soveltuvalta alalta amk-tutkinnon suorittaneet hakijat. Kansainvälinen opiskelijarekrytointi ja opiskelijavalinnat Kansainvälisten opiskelijoiden aktiivinen ja suunnitelmallinen rekrytointi on vasta käynnistymässä TKK:lla. Nykyiset pääasialliset rekrytointikanavat ovat www-sivut, henkilökohtaiset kontaktit sekä tiedotus yhteistyöyliopistoille ja –verkostoille. Kuluvan vuoden aikana osallistutaan yhteistyöyliopistojen ja/tai CIMO:n kanssa kansainvälisille messuille (Intia, Saksa, Ruotsi, Venäjä, Kiina) sekä joihinkin ulkomaalaisille suunnattuihin tapahtumiin Suomessa. Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden rekrytoinnissa hyödynnetään professorikunnan omia kansainvälisiä kontakteja ja kansainvälisiä tutkimusryhmiä. Opiskelijavalintojen hakupalvelut on keskitetty opintoasiain toimistoon ja kansainvälisten hakijoiden osalta kv-opiskelijapalveluihin. Kansainvälisillä hakijoilla tarkoitetaan hakijoita, jotka ovat suorittaneet aikaisemmat opintonsa ulkomailla ja jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Tietoa opiskelumahdollisuuksista ja hakemisesta TKK:lle ylläpidetään www-sivuilla (http://kva.tkk.fi/en/In/index.html). Hakuneuvontaa annetaan myös puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisena asiakaspalveluna. Tietoa opiskelumahdollisuuksista välitetään myös mm. 32 yhteistyöverkostojen www-sivujen kautta, CIMO:n julkaisujen ja tietokantojen sekä joidenkin wwwportaalien kautta. Hakemukset vastaanotetaan kv-opiskelijapalveluissa, missä tarkistetaan kansainvälisten hakijoiden hakukelpoisuus ennen hakemusten lähettämistä osastoille akateemista arviointia varten. Opiskelijavalinnan päätökset hallinnoidaan kv-opiskelijapalveluissa. Opiskelijavalintoja kehitetään TKK:lla kokonaisuutena, yhteistyössä kotimaisten hakijoiden hakuinfon, kvopiskelijapalveluiden ja osastojen kanssa. Hakumenettely ja valintakriteerit ovat yhteneväiset kaikissa englanninkielisissä, ylempään perustutkintoon johtavissa ohjelmissa (http://kva.tkk.fi/fi/In/opiskelijat.html#paasy). Erillisellä hankerahoituksella on kehitetty Tietotekniikan osaston ja kv-opiskelijapalveluiden yhteistyönä yliopiston sähköinen hakujärjestelmä (Tokka), jota kautta kansainväliset perustutkintoopiskelijaksi hakevat ovat hakeneet vuodesta 2006 alkaen. TKK:n perustutkinto-opiskelijoista 566 (4,6 %) ja jatko-opiskelijoista 310 (11,2 %) oli ulkomaalaisia vuonna 2006. Yhteensä TKK:lla opiskeli 1214 (8 %) ulkomaalaista opiskelijaa vuonna 2006. 4.1.4 Peruskoulutuksen OPS, opetussuunnitelmatyö Opetussuunnitelmat koostuvat tutkintovaatimuksista sekä opetusohjelmasta (opetuksesta). Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännön 21 §:n mukaan osastoneuvostot hyväksyvät vuosittain osastokohtaiset opetussuunnitelmat. Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat julkaistaan yliopiston opetusohjelmassa. Osastot julkaisevat tutkinto-ohjelmakohtaiset opinto-oppaat, joissa opetussuunnitelmat selostetaan tarkemmin. TKK:n opetusohjelma koostetaan yhteistyössä osastojen ja tutkinto-ohjelmien kanssa; vastuuhenkilöinä ovat useimmiten osastojen suunnittelijat/opintoneuvojat. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma on kokonaisesitys ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä, joita noudattaen ohjelma toteutetaan. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma sisältää: 1) tutkinto-ohjelman tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet; 2) tutkinto-ohjelmassa olevat moduulit ja niistä vastaavat professorit; 3) tutkinto-ohjelmassa olevat pää- ja sivuaineet ja selvityksen siitä, miten ne muodostuvat moduuleista, sekä 4) kurssien nimen, tavoitteet, käsiteltävän asiakokonaisuuden, laajuuden opintopisteinä, opetus- ja työmuodot ja niiden ajoituksen, kurssin tuottamisesta vastaavan yksikön tai vastaavat yksiköt sekä kurssin vastuuopettajan. TKK:n tavoitteena on, että opetussuunnitelmatyö on koordinoitua ja perustuu hyvään tiedonkulkuun yliopiston ja osastojen välillä sekä osastojen sisällä. Koulutuksen suunnittelu perustuu jatkuvaan koulutuksen tulosten ja laadun seurantaan ja arviointiin. Tutkintovaatimukset koostuvat tieteenalan ydinsisällöistä, oppimistavoitteet sekä suoritus- ja arviointitavat on määritelty. Opetuksen suunnittelussa otetaan huomioon osastojen opetusresurssit ja opetuksen kuormittavuus sekä saatu palaute. Opetussuunnitelmien rakenteen tulee tukea syvällistä oppimista ja opintojen etenemistä. Opetussuunnitelman laatimiseen osallistuu koko osastoyhteisö opiskelijat mukaan lukien. TKK:n englanninkielisen opetuksen painopiste on ylemmässä perustutkinnossa ja tohtorikoulutuksessa. TKK:lla on yhteensä 11 englanninkielistä tutkintoon johtavaa ohjelmaa ylemmässä perustutkinnossa. Tämän lisäksi osa TKK:n suomenkielisistä tutkinto-ohjelmista on mahdollista suorittaa englanniksi. Englanninkielisiä kursseja tarjotaan myös alemassa perustutkinnossa. Osastot tarjoavat englanninkielisiä, ei tutkintoon johtavia ohjelmia (ks. http://kva.tkk.fi/en/Studies/index.html, Non-degree Programmes). 33 Englanninkielisten ohjelmien perustamista ja kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavien ohjelmien periaatteita on linjattu rehtorin päätöksillä (http://www.tkk.fi/nyt/rehtori/2007/yhteisohjelmat.pdf ja http://www.tkk.fi/nyt/rehtori/2007/Master_ohjelmat.pdf). Ohjelmien laatuun ja englanninkielisten palveluiden ja tukitoimintojen merkitykseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tutkintoon johtavia englanninkielisiä ohjelmia tarjotaan myös yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa. TKK:lla on kaksi yhteistyössä suomalaisten yliopistojen kanssa (Tietotekniikan osaston ohjelma Helsingin yliopiston kanssa http://www.cs.helsinki.fi/bioinformatiikka/mbi/ ja Maanmittausosaston ohjelma Svenska Handelshögskolanin kanssa http://www.tkk.fi/Yksikot/Kiinteisto/opinnot/reif.htm) ja kaksi yhteistyössä ulkomaalaisten yliopistojen kanssa toteutettavaa ohjelmaa. Kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavat ohjelmat ovat EU:n Erasmus Mundus –ohjelmia, joissa yliopistopartnereita on useita (ks. Tietotekniikan osaston ohjelma http://nordsecmob.tkk.fi/index.html ja Automaatio- ja systeemitekniikan osaston http://spacemaster.se/). Lisäksi TIME-verkoston (Top Industrial Managers for Europe https://www.time-association.org/) puitteissa TKK:lla on ns. kaksoistutkinto-ohjelmia kuuden eurooppalaisen yliopiston kanssa. Uusia yhteistyöaloitteita on lisäksi syntynyt TKK:n tärkeimpien verkostojen (mm. Cluster, Nordic 5 Tech) puitteissa ja yhteisten ohjelmien suunnittelu on parhaillaan käynnissä. 4.1.5 Opintojen ohjaus HOPS on opiskelijan opintojen suunnittelemisen ja opintojen ohjaamisen työväline. HOPS sisältää opiskelijan opintoja ja niiden etenemistä koskevat tavoitteet sekä suunnitelman siitä, miten opiskelija aikoo saavuttaa tavoitteensa. HOPS:in tarkoituksena on selkiyttää oman opiskelun lähtökohtia ja päämääriä sekä kirjata ylös konkreettisia tavoitteita opintojen etenemiselle. HOPS kattaa myös opiskelijan harjoittelua, opiskelijavaihtoa ja uraa koskevat pidemmän aikavälin tavoitteet. HOPS:in laatimisen avuksi on laadittu ohje http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/johdatus_opiskeluun/opintosuunnitelma.html. HOPS:n laatimisessa ja kommentoimisessa avustavat opettajatutorit. Se, miten HOPS:ia hyödynnetään opiskelijoiden ohjauksessa, vaihtelee kuitenkin hieman osastoittain. HOPS:it palautetaan opettajatutoreille opettajatutoritapaamisessa sovittavana ajankohtana. HOPS:in tekemisen ohjeistaa osaston opintohallinto yliopiston opintohallinnon ohjeiden pohjalta ja osasto rekisteröi suorituksen siinä vaiheessa kun se on hyväksytty. Opiskelijatutorit neuvovat uusia opiskelijoita HOPS:in tekemiseen liittyvissä kysymyksissä. Opettajatutorit vastaavat sisällöllisestä ohjauksesta. Uusi opiskelija vastaa viime kädessä itse opintojensa suunnittelusta. Tavoitteena on, että opintosuunnitelmat voidaan tulevaisuudessa tehdä sähköiseen järjestelmään (eHOPS). 4.1.6 Tutorointi Tärkeä osa opiskelijoiden ohjausta on opettajatutorointi. Useimmiten ohjaustarve painottuu kandivaiheeseen, mutta usein myöhemminkin opintojen kuluessa opiskelija tarvitsee kokonaisvaltaisempaa ohjausta Opettajatutorointi on organisoitu hieman eri tavoin eri osastoilla. Useimmiten osaston johtaja nimeää tai osaston kokouksissa sovitaan opettajatutoroinnista. Tutorointia tapahtuu sekä yksilöettä ryhmätasolla. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa tutori tapaa opiskelijoita yleensä ryhmänä; myöhemmin opiskelijat voivat tulla tapaamaan opettajatutoria vastaanotoille tai olla häneen 34 henkilökohtaisesti yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse. Opettajatutorin tehtävänä on myös neuvoa ja ohjeistaa opiskelijoita opintojen pitkän tähtäimen suunnittelussa ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisessa. (http://www.dipoli.tkk.fi/ok/palvelut/tieto/julkaisut/documents/opettajatuutorin_opas_2005.pdf) TKK:n innovaatiokeskuksessa toimiva opintopsykologi ohjaa ja tukee opiskelijoita oppimiseen, motivaatioon, tavoitteiden asetteluun sekä jaksamiseen liittyvissä ongelmissa. (http://innovaatiokeskus.tkk.fi/html/opintopsykologi.html). 4.1.7 Opintosuoritusten arviointi Opintosuoritusten arviointi on perinteisesti ollut tenttipainotteista. Tenttipainotteisuus on kuitenkin viime vuosina vähentynyt ja tarjolla on vaihtoehtoisia suoritustapoja ja opiskelumuotoja. Opettajat hyödyntävät opetuksessaan ja oppimisen arvioinnissa yhä enemmän verkon tarjoamia mahdollisuuksia. Opiskelijoiden oppimisen arviointimenetelmät sekä opiskelijalle hänen oppimisestaan annettavat palautekäytännöt vaihtelevat osaston välillä ja sisälläkin. Arviointikäytännöt käyvät ilmi kurssikohtaisesti osastojen ja/tai vastuualueiden verkkosivuilla. Opetussuoritusten hyväksymis-, arvostelukäytännöt sekä oikaisumenettelyt on esitetty tutkintosäännössä (http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/lait/TS_muutokset2006/TS_suomi_111206.pdf). Palautteen antamistapoina vastaanottojen lisäksi osa opettajista järjestää erillisiä palautetilaisuuksia. Palautetta annetaan joissakin tapauksissa myös sähköpostitse. Myös tenttiarvostelun perusteella opiskelija saa palautetta oppimisestaan. Seminaarityyppisessä opetuksessa opiskelija saa palautetta opetustilanteessa. Myös useiden osastojen aamukahvitilaisuudet toimivat palautteen antamisfoorumeina. 4.1.8 Palautteet TKK:lla on tavoitteena, että osastoilla ja vastuualueilla on toimiva palaute- ja laadunvarmistusjärjestelmä, joka kattaa koko opiskeluprosessin hallinto- ja tukipalvelut mukaan lukien. Palautteen kerääminen ja sen hyväksikäyttäminen on kiinteä osa osastojen normaalia toimintaa ja sen kehittämistä. Arviointi on avointa, toimintaa kehittävää ja kaikkia osapuolia koskeva prosessi. Osastojen tehtävänä on erityisesti opiskeluprosessia ja opiskelija- ja opintohallintopalveluita sekä koko tutkintoa koskevan palautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä. Palautetta kerätään osastoilla erityisesti kursseista, ja jonkin verran esimerkiksi valmistuneilta ja/tai moduleista. Kurssipalautteen keräämisestä huolehtii osastoilla pääasiallisesti kurssin vastuuopettaja. Palautetietoa käsitellään ja arvioidaan osastotasolla useimmiten osastojen opintotai koulutustoimikunnassa. Osaston johtaja vastaa osaston palautekäytännöistä ja palautteen hyödyntämisestä opetussuunnitelmatyön laadun seurantaa varten. Opiskelijoiden vastuulla on palautteen antaminen. Osastotason palautekäytännöt ja -menetelmät vaihtelevat osastojen välillä ja osaston sisälläkin. Lähes kaikilla vastuualueilla opettajat keräävät kyselylomakkeilla tai sähköisessä muodossa opiskelijapalautetta kursseistaan hyödyntääkseen sitä oman opetuksensa kehittämisessä. Palautefoorumeina toimivat myös osastojen henkilökunnan ja opiskelijoiden tapaamiset (mm. kehittämisseminaarit, osastokahvit). Opetussuunnitelmasta eri tahoilta saatua palautetta käsitellään joillakin osastoilla osastojen kehittämisseminaareissa ja henkilökunnan kokouksissa seuraavan lukuvuoden opetuksen suunnittelun yhteydessä. Systemaattisemman 35 palautejärjestelmän rakentaminen on käynnistetty useilla osastoilla, osalla järjestelmä on vielä suunnitteilla tai kokeiluvaiheessa. Palautekäytäntöjen systematisointi sekä saadun palautteen hyödyntäminen on havaittu selkeäksi kehittämiskohteeksi. Osastojen tuleekin raportoida käytännöistään ja toimenpiteistään vuosittain rehtorin ja osastojen välisessä tavoiteneuvottelussa. Kv-opiskelijapalvelut kerää palautetta TKK:n vaihdossa olleilta opiskelijoilta ja opettajilta sekä TKK:lla opiskelevilta ulkomaalaisilta. Lisäksi palautetta kerätään erilaisissa opiskelijoille ja tutkijoille suunnatuissa tilaisuuksissa. Saadun palautteen perusteella kehitetään palveluita ja suunnataan toimintaa. Kurssipalautekäytäntöjä kartoitettiin TKK:n palautetyöryhmän toimesta alkuvuodesta 2007. (http://laatu.tkk.fi/fi/arviointi/arviointiraportit/Loppuraportti_palaute.pdf ). Valmistuneille suunnattu palautekysely toteutetaan yhteistyössä Tekniikan akateemisten liiton kanssa. Kyselypohjaa on viimeisen vuoden aikana kehitetty vastaamaan paremmin TKK:n tarpeisiin. 4.1.9 Opiskelijaliikkuvuus TKK:n opiskelijoita kannustetaan voimakkaasti kansainväliseen vaihtoon ja harjoitteluun. Strategian mukaan opiskelijoiden ja henkilökunnan tulee tunnistaa kansainvälisen liikkuvuuden merkitys omassa toiminnassaan. TKK:n opiskelijaliikkuvuusyhteistyön tavoitteena on toimiminen maailmanlaajuisessa, korkeatasoisessa yhteistyöverkostossa. TKK:lla on tällä hetkellä 120 eurooppalaista Erasmusvaihtosopimusta 25 maassa (http://kva.tkk.fi/fi/Out/eurooppa/Erasmus-lista.html). Nordtek-verkosto tarjoaa vaihtokohteita 22 pohjoismaisesta yliopistosta (http://kva.tkk.fi/fi/Out/pohjola/nordteklista.html). Aktiivisia vaihtosopimuksia Euroopan ulkopuolisten yliopistojen kanssa TKK:lla on lähes 30 kymmenessä eri maassa (http://kva.tkk.fi/fi/Out/index.html). Ns. kaukokohteiden opiskelijavaihtoa tehdään myös verkostojen ISEP, GE4 ja Magalhaes kautta. Opiskelijat saavat neuvontaa opiskelijavaihtoon liittyvissä asioissa kv-opiskelijapalveluissa ja osastoilla. Yksityiskohtaista tietoa kohteista ja hakumenettelystä sekä yleistietoa kansainvälisestä liikkuvuudesta saa kv-opiskelijapalveluiden www-sivuilta http://kva.tkk.fi/fi/index.html ja http://kva.tkk.fi/fi/Out/index.html. Liikkuvuutta markkinoidaan myös erilaisissa tilaisuuksissa ja opiskelijoille suunnatussa materiaalissa. TKK tukee perusopiskelijoiden opiskelijavaihtoa apurahoin. Vaihtoon lähteville järjestetään lähtöorientaatio. Vuonna 2006 TKK:lta lähti vähintään kolme kuukautta kestävään vaihtoon 227 perustutkintoopiskelijaa ja 39 jatko-opiskelijaa. Vastaavasti TKK:lla opiskeli 338 vierailevaa opiskelijaa. Opiskelijat lähtevät ulkomaille myös harjoitteluun. Kansainvälistä harjoittelua koordinoidaan TKK:n ura- ja rekrytointipalveluissa. Vuosittain järjestetään useita tilaisuuksia, joissa kerrotaan erilaisista mahdollisuuksista lähteä ulkomaille harjoittelua suorittamaan. Yksikkö koordinoi useita harjoitteluvaihto-ohjelmia, joiden kautta TKK:n opiskelijat saavat harjoittelupaikkoja ulkomailta. Yksikkö rohkaisee opiskelijoita myös omaaloitteisuuteen ja tarjoaa välineitä itsenäiseen paikan hankintaan. Ura- ja rekrytointipalvelut myöntää ulkomaan harjoitteluun matka- ja harjoitteluapurahoja. Opiskelija saa ulkomailla suoritetusta harjoittelusta enemmän opintopisteitä kuin kotimaan harjoittelusta. Ura- ja rekrytointipalvelut koordinoi myös monialaista Murjottelu™ -pariharjoittelua (http://www.murjottelu.fi/) sekä erityisesti ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille suunnattua 36 pariharjoittelua Helsingin kaupungilla, osana Innovatiivinen kaupunki®-projektia (http://innovatiivinenkaupunki.tkk.fi/). Yksikkö on myös mukana metropolialueen HERA-hankkeen kansainvälisen toiminnan alahankkeessa, jossa tarkoituksena on parantaa ulkomaalaisten opiskelijoiden urapalveluita (http://www.hera.fi/index.php?page=hera24). Lisää tietoa TKK:n kv-toiminnasta on kohdassa 4.3.4. 4.1.10 Jatko-opiskelu Tutkinnot ja jatko-opintojen tavoite Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. TKK:ssa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. TKK:n jatkokoulutuksen tutkimusalat löytyvät www-sivulta http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/opetusohjelma/2007-2008/JATKOALAT.pdf. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on 2 vuotta. Tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on 4 vuotta. Mikäli opiskelijalla ei ole mahdollisuutta kokopäiväisiin opintoihin ja opintoaika ylittää suositellun ajan huomattavasti, opiskelijan suositellaan osittavan opintonsa lyhyemmiksi osaprojekteiksi. Jatko-opinnot tähtäävät ylempää korkeakoulututkintoa syvempään tieteelliseen tietoon ja taitoon tieteellisessä tutkimustyössä ja sitä soveltavassa käytännön toiminnassa. Keskeisenä jatkoopinnoissa on tutkimustyöhön ja tutkimustulosten soveltamiskykyyn tähtäävä opiskelu. Korkeatasoinen tutkimus on jatko- ja tutkijankoulutuksen ehdoton edellytys. Jatkokoulutuksen tavoitteena on (Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö 34 §), että opiskelija: • perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; • perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä • saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa. Jatko-opiskelu tapahtuu TKK:n osastoilla tai Suomen Akatemian arvioimissa ja opetusministeriön rahoittamissa tutkijakouluissa. Luettelo tutkijakouluista löytyy www-sivuilla http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/jatko-opisk_opas_31082007.pdf ,liite 2. Jatko-opintoja voi suorittaa englanniksi kaikilla aloilla. Osa tutkijakouluista, joita TKK koordinoi tai joissa se on mukana, on englanninkielisiä. TKK:n osastoja on myös mukana kansainvälisissä jatkokoulutusohjelmissa. Jatko-opintojen esitiedot ja jatko-opiskelijavalinta Jatko-opintoihin voidaan valita henkilö, joka on suorittanut Suomessa soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai ulkomailla vastaavantasoisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa 37 antaa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin. Osasto järjestää opiskelijavalinnan ja arvioi hakijan tutkinnon tason ja soveltuvuuden Teknillisen korkeakoulun jatko-opintoja varten sekä päättää hyväksymisestä. Ammattikorkeakoulussa suoritettu ylempi tutkinto ei anna jatko-opintokelpoisuutta TKK:ssa. Ulkomailla suoritetun M.Sc. -tasoisen yliopistotutkinnon tutkintoyhdistelmän tulee vastata tasoltaan Suomessa suoritettua teknistieteellistä ylempää korkeakoulututkintoa, jotta se voidaan hyväksyä jatkotutkinnon pohjaksi TKK:ssa. Jatko-opiskelijaksi valittavalle voidaan tarvittaessa määrätä suoritettavaksi täydentäviä lisäopintoja. Jatko-opinto-oikeuden hakeminen Jatko-opintohakemus jätetään sille osastolle, johon tutkimusala ja siitä vastaava professori kuuluvat. Jatko-opinto-oikeutta haetaan erillisellä hakulomakkeella, jonka saa mm. osaston wwwsivuilta(http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/osastojen_jatkokoulutussivut.html). Lisätietoja hakemisesta löytyy jatko-opiskelijan oppaasta http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/opas.html. Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu Teknillisen korkeakoulun kirjoilla olevat jatko-opiskelijat ilmoittautuvat lukuvuodesta 2007–2008 alkaen läsnä olevaksi päätoimiseksi jatko-opiskelijaksi, läsnä olevaksi sivutoimiseksi jatkoopiskelijaksi tai poissaolevaksi jatko-opiskelijaksi. Ilmoittautuminen sivutoimiseksi jatkoopiskelijaksi ei vaikuta henkilön opinto-oikeuteen. Opiskelija voi halutessaan ilmoittautumisaikoina muuttaa ilmoittautumistyyppiään, mikäli opintojen intensiteetissä on tapahtunut muutoksia, ja opintosuunnitelmaa on muutettu vastaavasti. Jatko-opiskelijoiden ryhmittelyllä päätoimisiin ja sivutoimisiin halutaan selkeyttää jatkoopiskelijoiden tilastointia ja saada nykyistä parempi käsitys jatko-opintojen suoritusajasta. Tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on 4 vuotta. Tällä hetkellä TKK:n kirjoilla on noin 2800 jatko-opiskelijaa ja kuitenkin tohtorintutkintoja suoritetaan vain noin 160 vuodessa. Tämän perusteella voidaan olettaa, että suuri osa jatko-opiskelijoista ei opiskele päätoimisesti. Jatko-opiskelijoiden ryhmittely päätoimisiin ja sivutoimisiin tapahtuu seuraavan periaatteen mukaan: Päätoimiset jatko-opiskelijat tekevät opintosuunnitelman siten, että tavoitteena on suorittaa tohtorin tutkinto neljän vuoden kuluessa. Opintoihin voidaan sisällyttää lisensiaatin tutkinto, jonka tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta, ja tämä aika sisältyy tohtorin tutkinnon neljän vuoden tavoiteaikaan. Tähän opiskelijaryhmään kuuluvat esimerkiksi tutkijakoulurahoituksella opiskelevat ja valtaosa tutkimusprojektirahoituksella työskentelevistä jatko-opiskelijoista. Mikäli opiskelija työskentelee tutkimuslaitoksessa tai yrityksessä ja tekee päätoimisesti väitöskirjaan tähtäävää tutkimustyötä ja hänen opintosuunnitelmansa on laadittu neljäksi vuodeksi, hänet luokitellaan päätoimiseksi jatko-opiskelijaksi. Useiden jatko-opiskelijoiden tehtäviin kuuluu opiskelun ohella myös muita tehtäviä, kuten opetusta tai hallinnollisia tehtäviä. Päätoiminen jatko-opiskelija käyttää opintoihinsa vähintään 20 tuntia viikossa. Sivutoimisia jatko-opiskelijoita ovat ne henkilöt, joiden osalta yllä esitetyt päätoimisen opiskelijan edellytykset eivät täyty. Sivutoimisten jatko-opiskelijoiden opintosuunnitelma on laadittu siten, että tohtoriopintoihin kuluva aika on pitempi kuin neljä vuotta. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa sellaiset opiskelijat, joilla on päätoimi muualla kuin TKK:ssa ja joiden päätoimi ei sisällä väitöskirjan tekoa. 38 Jatko-opintosuunnitelma Jatko-opiskelijoiden tulee jatko-opinto-oikeutta hakiessa laatia omia tavoitteitaan tukeva henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Opintosuunnitelma sisältää suoritettavat opinnot ja tutkimussuunnitelman. Suunnitelmalla varmistetaan tohtorikoulutuksen tavoitteiden toteutuminen ja koulutuksen eteneminen suunnitellussa aikataulussa sekä se, että opinnot ja itse tutkimustyö muodostavat hyvän kokonaisuuden. Kirjallinen jatko-opintosuunnitelma tarkistetaan valvojan kanssa vuosittain. Koska kansainvälinen tieteellinen vuorovaikutus kuuluu olennaisesti tutkimukseen ja jatkokoulutukseen, suositellaan, että opiskelija suorittaa jonkin kokonaisuuden, mielellään vähintään 6 kk opinnoistaan/ tutkimustyöstään ulkomaisessa yliopistossa. Esimerkiksi EUprojekteissa jatko-opiskelijoiden on mahdollista verkostoitua kansainvälisesti ja päästä mukaan huipputiimeihin. Jatko-opiskelija voi myös hakea EU-tutkijankoulutus-paikkaa toisesta EUyliopistosta. Eurooppalaisessa tutkijoiden liikkuvuusportaalissa on julkaistu avoimet tutkijanpaikat maittain (http://europa.eu.int/eracareers/). Ulkomailla opiskelu on mahdollista myös opiskelijavaihto-ohjelmien puitteissa. Yleistä tietoa vaihdon suunnittelusta, kansainvälisistä vaihtokohteista, rahoitusmahdollisuuksista ja matkajärjestelyistä löytyy TKK:n www-sivuilta osoitteesta: http://kva.tkk.fi/fi/Out/liikkuvuus/ . Tutkintovaatimusten vahvistaminen Osasto vahvistaa tutkinnon suorittamista varten vaadittavat tutkintovaatimukset opiskelijan pyynnöstä tutkimusalasta vastaavan professorin sekä täydentävästä aihealueesta vastaavan professorin esitysten perusteella. Tutkintovaatimusten vahvistamista varten on olemassa erillinen lomake, jonka saa osastolta/osaston www-sivuilta (http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/osastojen_jatkokoulutussivut.html). Vanhan, vuoden 1995 tutkintosäännön mukaisia jatko-opintoja voidaan suorittaa 31.7.2008 asti. Tämän jälkeen kaikki jatko-opiskelijat opiskelevat 1.8.2005 voimaan tulleen uuden tutkintosäännön mukaan. Ohjeet siirtymää varten löydät osoitteesta http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/jatko-opiskelijalle.html --> Siirtyminen uuteen tutkintosääntöön. Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta on tehnyt esityksen jatkotutkinnon teoriaopintojen laajuuden supistamiseksi 70 opintopisteestä 60 opintopisteeseen. Jatko-opintojen ohjaus Jatko-opintojen ja siihen liittyvän tutkimustyön ohjauksesta vastaavat osastoneuvoston vahvistamat valvoja ja ohjaaja/ohjaajat. Lisätietoja jatko-opiskelusta löytyy jatko-opiskelijan oppaasta http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/opas.html. TKK Opintoasian toimisto ylläpitää jatko-opiskelijan opasta. Monilla osastoilla on lisäksi omat jatkoopiskelijan oppaansa, jotka löytyvät osastojen www-sivuilta. Jatko-opintojen laatu Oleellinen osa jatko-opintojen laatua on opinnäytetöiden (lisensiaatintyön ja väitöskirjan) laatu, joka varmistetaan ulkopuolisten asiantuntijoiden antamin lausunnoin, vaikka osastoneuvosto hyväksyykin opinnäytetyöt. Tarkempia ohjeita opinnäytetöistä löytyy jatko-opiskelijan oppaasta. Väitöskirjojen laatua varmistaa TKK:lla väitöskirjalautakunta, jonka tehtävänä on valvoa väitöskirjojen tasoa ja antaa lausunto jokaisen väitöskirjakäsikirjoituksen julkaisuluvasta. Tarkemmat tiedot väitöskirjalautakunnan toiminnasta ja ohjeista. http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/toimikunnat/vaitoslautakunta/index.html TKK:n väitöskirjat julkaistaan myös elektronisessa muodossa kirjaston www-sivuilla (http://lib.tkk.fi/Diss/) 39 4.1.11 Aikuiskoulutus Aikuiskoulutus käsittää täydennyskoulutuksen sekä avoimen yliopiston koulutuksen. Täydennyskoulutusta TKK:lla tarjoavat TKK Koulutuskeskus Dipoli, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) ja TKK Lahden keskus. Osastot tarjoavat aikuisopiskelijoille mahdollisuuden osallistua normaaliin kurssitarjontaan. Täydennyskoulutusprosessi on kuvattu laatusivuilla: http://laatu.tkk.fi/fi/lvj-kehitys/tyoryhmat/TR15_Taydennyskoulutusprosessi_avattu_Rev_1.vsd http://laatu.tkk.fi/fi/lvjkehitys/tyoryhmat/TR15_Taydennyskoulutus_sanalliset_kuvaukset_Ver_1.doc Teknillisen korkeakoulun aikuiskoulutus tukee yliopistotasoisen perustutkinnon suorittaneiden elinikäistä ammatillista kehittymistä sekä työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen järjestelmällistä ajantasaistamista ja uudistamista. Tavoitteena on, että vuoteen 2010 mennessä Teknillinen korkeakoulu on johtava elinikäisen oppimisen periaatteella aikuiskoulutusta järjestävä teknillinen yliopisto Euroopassa. Aikuiskoulutus toteutetaan lähi-, monimuoto- ja lisääntyvässä määrin myös verkko-opetuksena. Aikuiskoulutus on maksullista. TKK Koulutuskeskus Dipoli tuottaa ja kehittää monipuolista täydennyskoulutusta eri alojen asiantuntijoille ja asiantuntijaorganisaatioille. Laaja koulutustarjonta sisältää monipuolisia mahdollisuuksia ammatilliseen pätevöitymiseen: seminaareja, lyhytkursseja, pitkiä koulutusohjelmia sekä monivuotisia yksilö- ja organisaatiokohtaisia kehittämisohjelmia. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK järjestää monitieteistä täydennyskoulutusta: yhdyskuntasuunnittelun erikoistumisopintoja, lyhytkursseja ja tutkimusseminaareja. YTK koordinoi myös kaupunkisuunnittelun ja -tutkimuksen tutkijakoulua. Lahden keskus toteuttaa lyhyt- ja pitkäkestoisia johtamisen ja asiantuntijuuden täydennyskoulutusohjelmia sekä avointa yliopisto-opetusta. Koulutusohjelmien keskeiset aihealueet ovat laatujohtaminen, muotoilujohtaminen, organisaatioiden kehittäminen, strateginen johtaminen ja ympäristöjohtaminen. TKK MBA tarjoaa kahta osa-aikaista Master of Business Administration -ohjelmaa (MBA and eMBA) sekä yrityksille räätälöityä asiantuntijakoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on tarjota osallistujille päivitettyä johtamisen ja yrityshallinnon osaamista. Osastot vastaavat tutkinto-opetuksesta. Aikuisopiskelijat voivat suorittaa osastojen opetusohjelmaan kuuluvia kursseja erillisinä tai täydentävinä opintoina (opetusohjelma ). Avoin yliopisto antaa kaikille halukkaille mahdollisuuden osallistua teknistieteelliseen yliopistoopetukseen ilman pohjakoulutus- tai muita vaatimuksia. Teknillisen korkeakoulun avoimen yliopiston toimipisteet sijaitsevat Espoon Otaniemessä ja TKK:n Lahden keskuksessa. Teknillisen korkeakoulun avoin yliopisto-opetus vastaa tasoltaan ja laadultaan perustutkinto-opetusta ja se on vahvistetun opetusohjelman mukaista. Opetustarjonta kattaa vuosittain noin 200 kurssia. Aikuiskoulutukseen läheisesti liittyviä tehtäväalueita ovat myös ura- ja rekrytointipalvelut sekä alumnitoiminta . 40 4.2 Tutkimus Tieteellinen tutkimus on yliopiston perustehtävä. Strategiassaan TKK kannustaa kaikkia yksiköitään korkeatasoiseen tutkimukseen sekä pyrkii varmistamaan huippututkimuksen toimintaedellytykset. Tutkimus on tieteelliseen metodiin perustuvaa uuden tiedon tuotantoa, jolle on tunnusomaista, että: •Tutkimus on julkista ja toistettavaa. •Tutkimus kytkeytyy tai kontribuoi olemassa olevaan tieto- ja teoriavarastoon (body of knowledge). •Tutkimuksen keskeinen sidosryhmä on ko. alan tiedeyhteisö ja sen instituutiot ja julkaisufoorumit. •Tutkimuksen laadun määrää ja arvioi tiedeyhteisö vertaisarvioinnin (peer review) avulla. Kuva 5. Tutkimusprosessi TUTKIMUSIDEA TUTKIMUSTOIMINTA TUTKIMUSTULOS 4.2.1 Tutkimusstrategia Strategiakaudella 2007-2015 korkeakoulu vahvistaa tutkimustaan erityisesti Tiede- ja teknologianeuvoston määrittelemien kansallisten strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) teema-alueilla, jotka ovat energia- ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus, metsäklusteri, tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut sekä terveys- ja hyvinvointi. Tavoitteena on, että TKK:n ja Otaniemen tiedeyhteisön olemassa olevia vahvuuksia hyödynnetään näillä tutkimusalueilla tehokkaasti ja että tutkimus saavuttaa strategiakautena kansainvälisesti korkean tason. Kansallisesti tärkeiden tutkimusalojen ohella TKK tutkimusavauksia ja tutkimushankkeita valittaessa huomioidaan tieteellinen taso ja tekninen relevanssi, haasteellinen tavoitteenasettelu, kumppanuudet kansainvälisten tutkimusverrokkien ja elinkeinoelämän kanssa sekä Suomen elinkeinoelämän tarpeet globaalissa kilpailussa. Kaudella 2007-2009 uutena avauksena tuetaan erityisesti mikro- ja nanoteknologioiden tutkimusta. TKK:n hallitus tarkistaa uusia avauksia koskevia linjauksia kolmivuotiskausittain. Tavoitteiden mukaisesti TKK:n professorikunta osallistuu SHOK'ien valmistelutyöhön ja on pyrkinyt osallistumaan erityisesti eri keskittymien tutkimusagendan kirjoittamiseen. TKK on mukana muodostetun Metsäklusteri Oy:n hallituksessa yliopistojen edustajana ja toimii aktiivisesti Metsäklusteri Oy:n tutkimusvaliokunnassa. Tutkimuksesta vastaava vararehtori koordinoi TKK:n osallistumista. 4.2.2 Tutkimustoiminta ja tutkimuksen organisointi TKK:n tutkimustoiminnan lähtökohtana on tutkimuksen vapaus. TKK:n hallitus tekee tutkimusta koskevat päälinjaukset, jotka on kuvattu hallituksen hyväksymässä strategiassa. Käytännön toteutuksesta vastaa rehtori yhdessä tutkimusasioista vastaavan vararehtorin kanssa. Vararehtori johtaa tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa, jolle rehtori on delegoinut osan päätöksenteosta. Toimikunnan sihteerinä toimii opintotoimiston suunnittelija, joka vastaa asioiden valmistelusta. Varsinaisesta tutkimustoiminnasta vastaavat TKK:n laitokset ja niissä olevat tutkimusryhmät, jotka hallinnoivat tutkimusprojekteja. Laitokset ovat varsin itsenäisiä oman tutkimusstrategiansa 41 laadinnassa. Suurin osa TKK:n tutkimuksesta suoritetaan ulkopuolisen rahoituksen turvin, jonka vuoksi tutkimusryhmät myös valmistelevat rahoitushakemukset, koordinoivat itse tutkimuksen suorittamisen sekä raportoinnin. Ohjeet tutkimusprojektien hallintaan ja mm. rahoituksen hakemiseen löytyvät (http://laatu.tkk.fi/fi/tkk_toimintaohjeistus/tutkimus/). 4.2.3 Taiteellinen toiminta Arkkitehtiosasto on Teknillisen korkeakoululla taiteellisen toiminnan yksikkö. Arkkitehtiosasto pyrkii koulutuksessaan ja toiminnassaan tuomaan esille arkkitehtuuria taiteena unohtamatta siihen välttämättömänä osana kuuluvaa monipuolista teknistä osaamista. Koulutuksen taiteellinen sisältö yhdistyy parhaimmillaan rakennustekniseen ja materiaalitekniseen osaamiseen tavalla, joka on myös kansainvälisesti kiinnostava. Taiteellinen korkealaatuisuus pyritään varmistamaan jo opiskelijoiden rekrytoinnissa. Erillisien esitehtävien sekä nelipäiväisen suunnittelu- ja piirustuskokeen avulla halutaan koulutukseen valita lahjakkaimmat ja motivoituneimmat opiskelijat. Pääsykokeet mittaavat, paitsi hakijoiden taiteellista lahjakkuutta, myös luovuutta ja mielikuvitusta yleensä sekä mm. kolmiulotteisen tilan tajua. Opiskelijat järjestävät näyttelyitä erityisesti opetus- mutta myös muihin tapahtumiin liittyen. He osallistuvat aktiivisesti erilaisiin koti- ja ulkomaisiin workshop-tapahtumiin. Viimeaikaisiin projekteihin kuuluu Taideteollisen korkeakoulun järjestämä Masters of Arts (MOA)-festivaali. Tähän "nuoren visuaalisen kulttuurin kaupunkitapahtumaan" arkkitehtiosasto osallistui kesällä 2007 partnerina, yhdessä TAIKin, Arcadan, Pop&Jazz Konservatorion, Stadian sekä Eestin Taideakatemian kanssa. 4.3 Tukitoiminnot TKK:n hallinto-osaston toimialaan kuuluvat valtion keskushallinnon, yliopiston toimintayksiköiden, henkilökunnan ja opiskelijoiden sekä ulkopuolisten sidosryhmien tarvitsemat palvelut. Lisäksi se huolehtii hallituksen, rehtorin ja vararehtorien käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja päätösten toimeenpanosta sekä avustaa muutenkin rehtoria, vararehtoreita ja osastoja sekä yliopiston muita toimintayksiköitä. Hallintojohtaja vastaa hallinto-osaston toiminnasta. http://www.tkk.fi/Yleista/hv.html 4.3.1 Opintohallinto Opintoasiain toimiston tehtäviin kuuluvat hallinto-osaston johtosäännön mukaan tukitoiminnot, jotka koskevat opiskelijoita, opintoja, opetusta ja tutkijankoulutusta. Lisäksi toimiston tehtäviin kuuluu opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden sekä opettaja- ja tutkijavaihdon tukeminen ja niitä koskevien kansainvälisten sopimusten hallinnointi. Opintohallinnon tehtävänä on tukea ydintoimintojen tarpeita ja niiden toteuttamista. Keskeisiä tehtäviä ovat: strategisen suunnittelun tukeminen, tutkintoja ja opintoja koskevien päätösten valmistelu ja menettelytapaohjeiden antaminen, opiskelijavalinta-asiat, uusien opiskelijoiden perehdyttäminen ml. materiaalin tuottaminen, opintoneuvonta ja -ohjaus, opinto-oikeusasiat, tiedotus, www-sivut, harjoittelun koordinointi sekä harjoittelupaikoista tiedottaminen, tutkintotodistusten hallinnointi sekä oikeusturva-asiat. Työskentely tapahtuu tiiviissä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa opintoasiain toimiston virkamiesten, osastojen opintojen suunnittelijoiden sekä opetuksen kehittämishankkeiden toteuttajien kanssa. Opetuksen ja opiskelun tuki (http://www.dipoli.tkk.fi/ok/tapahtumat/index.php) tukee opetuksen kehittämistyötä pedagogiikassa sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. 42 Painopisteinä ovat perusopetuksen kehittäminen, pedagogiikka, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja opintojen ohjaus. 4.3.2 Henkilöstöhallinto Henkilöstö- ja lakiasiain toimisto vastaa henkilöstöasioihin, yleishallintoon, asiakirjahallintoon ja oikeudellisiin asioihin liittyvistä palveluista ja velvoitteista. Toimisto huolehtii palkkojen ja palkkioiden maksusta. Toimisto neuvoo ja ohjeistaa mm. vuosilomaja eläkekysymyksissä ja konsultoi TKK:n toimintaan liittyvissä oikeudellisissa asioissa. Toimiston vastuuseen kuuluu myös työterveyshuollon organisointi. Toimistossa ylläpidetään henkilöstöopasta (http://hel.tkk.fi/fi/henkilostoopas/index.html), johon on koottu Teknillisen korkeakoulun työntekijöille tietoa liittyen TKK:hon ja työn tekemiseen TKK:lla. Opas on tarkoitettu uusien työntekijöiden perehdyttämisen tueksi sekä uusille ja jo pidempään talossa olleille työntekijöille tietopaketiksi. Toimisto vastaa keskitetysti henkilöstön kehittämisestä. Henkilöstön kehittämisen tehtäväalueeseen kuuluvat työhyvinvointia ja työntekijöiden terveyttä edistävä toiminta sekä henkilöstökoulutus. Henkilöstön kehittämistoiminnan linjapäätöksistä vastaa henkilöstön kehittämistoimikunta (http://www.tkk.fi/Henkilokunta/henkilosto.html ), jonka puheenjohtajana toimii korkeakoulun rehtori. Toimikunta määrittelee toiminnan painopistealueet ja hyväksyy toimenpidesuunnitelmat vuosittain. Henkilöstökoulutus, joka nähdään tärkeänä henkilöstön osaamisen laadunvarmistajana (http://www.tkk.fi/Yleista/Henkilokunta/Koulutus/) tarjoaa henkilökunnalle monipuolisesti mm. kielija atk-koulutusta sekä johtamis- ja esimieskoulutusta. Toimistossa ylläpidetään henkilö- ja virkarekisteriä ja siihen liittyen nimikirjaa sekä TKK:n keskusarkistoa. Lisäksi toimisto ylläpitää sähköisiä lomakkeita ja palkkausjärjestelmän (VPJ) ohjeistusta. Kirjaamon kautta kulkevat korkeakouluun saapuvat ja sieltä lähtevät viralliset asiakirjat. Toimiston päällikkönä toimii henkilöstö- ja lakiasiain päällikkö, joka on yksi korkeakoulun kolmesta työnantajavirkamiehestä. http://hel.tkk.fi/fi/index.html 4.3.3 Taloushallinto Yliopistojen taloushallinnon uudelleen järjestelyjen myötä TKK:n oma taloushallinto on kokenut kuluneen vuoden aikana uudistumisen. Talous- ja hankinta-asiat –toimisto (TAL) on pohtinut ja arvioinut oman yksikkönsä tehtäväaluetta ja pohtinut miten toimia parhaimmalla mahdollisella tavalla palvellakseen asiakkaitaan. Toimiston toiminnankuvaus on esitetty omassa laatukäsikirjassa http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/Laatukasikirja.pdf . Talous- ja hankinta-asiat-toimiston tehtävänä on vastata korkeakoulun talous- ja hankinta-asioiden kehittämisestä, ohjeistuksesta ja koulutuksesta sekä korkeakoulun tilinpäätöksestä. Toimisto ostaa palvelukeskus Pave:lta osto- ja myyntireskontrapalvelut sekä maksuliikepalvelut ja niihin liittyvät kirjanpitopalvelut. Toimisto seuraa asiakkaana palvelujen laatua. Toimisto vastaa koko korkeakoulun osalta projektien työajankohdennuksesta ja projektiseurannan toteuttamisesta ja kehittämisestä sekä Halli-järjestelmän pääkäyttäjätoiminnoista edellä mainittujen toimintojen osalta. 43 Toimisto vastaa myös keskitetysti valtion yhteishankintayksikkö Hanselin kilpailuttamiin puitejärjestelyihin liittymisestä. Lisäksi toimisto vastaa korkeakoulun omaisuuskirjanpidosta ja koordinoi vuosittaisen laiteinventaarion koko korkeakoulussa. Matkahallinnon kehittäminen ja matka-asioiden ohjeistaminen sekä matkustussalkun hallinnointi kuluu myös TAL:in tehtäviin. Toimisto hyväksyy ulkomaille lähetettyjen työntekijöiden matkasuunnitelman ja matkustusbudjetin. Talous- ja hankinta-asiat –toimisto vastaa korkeakoulun rahastojen kirjanpidosta, maksuliikkeestä ja sijoitustoiminnan koordinoinnista sekä rahastojen tilinpäätöksestä. Taloushallinnon ohjeet löytyvät tämän laatukäsikirjan kappaleesta 5.3 sekä yksikön verkkosivuilta http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/ohjeet/taloushallinnon_ohjeita/index.html 4.3.4 Kansainvälinen toiminta TKK:n kansainvälisen toiminnan merkitys ja strategian toteuttamisen organisointi on kuvattu laatukäsikirjan strategiaa käsittelevässä osuudessa. Strategian mukaan rehtori on asettanut kansainvälistymisen johtoryhmän, johon kuuluu puheenjohtajana toimivan kv-asioista vastaavan vararehtorin lisäksi kolme professoria, osastolla toimiva kv-suunnittelija, henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat sekä sihteerinä toimiva kehittämisyksikön kv-asioiden erityisasiantuntija. Vararehtori on koonnut käytännön asioiden suunnittelua ja toteuttamista varten avukseen ryhmän, johon kuuluvat opintotoimiston kv-palvelujen ryhmäpäällikkö, innovaatiokeskuksen johtaja ja kehittämisyksikön kv-asioiden erityisasiantuntija. Kehittämisyksikössä hoidetaan • TKK:n kv-strategian linjauksien valmistelu • TKK:n strategisten hankkeiden valmistelu ja niiden toteutuksen koordinointi • TKK:n lukuisiin kansainvälisiin verkostoihin osallistumisen koordinointi (http://www.tkk.fi/Yleista/kansainvalisyys.html) • Yliopistojen välisten sopimuksien valmistelu • TKK:n kansainvälisten toimintojen seurannasta ja raportoinnista vastaaminen. Kv-opiskelijapalvelut hoitaa perustutkinto-opiskelijoiden liikkuvuuden, ulkomaalaisella tutkintotodistuksella hakevien valinnat ja ulkomaalaisia koskevat opiskelijapalvelut. (ks. myös http://kva.tkk.fi/fi/Yhteystiedot/kv-toimisto.html. Saapuvien ja lähtevien jatko-opiskelijoiden tukeminen samoin kuin ulkomaisten opettajien, tutkijoiden ja professorien vastaanotto- ja perehdyttämisprosessit ovat vielä kehitteillä samassa yksikössä (ks. myös http://kva.tkk.fi/fi/Out/liikkuvuus/) yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa. Kotikansainvälistymisen tukea TKK:ssa vasta luodaan, mutta jo mm. 400 kurssia opetetaan kokonaan englanniksi 11 ylempään tutkintoon johtavan maisteriohjelman lisäksi. (http://kva.tkk.fi/en/Studies/index.html) TKK:n tavoitteena on, että loputkin kuusi osastoa tuottaisivat englanninkielisen ylempään tutkintoon johtavan ohjelman v.2010 mennessä. Kaikilla 12 osastolla on nimetty kansainvälisten asioiden yhteyshenkilö. Muutamilla isoilla osastoilla ko. henkilö toimii täyspäiväisesti kv-asioiden parissa, mutta pienemmillä osastoilla opintojen suunnittelija usein oman toimensa ohessa hoitaa näitä asioita. Erillislaitokset ovat eri tavoin kansainvälistymiseen orientoituneita. Mm. tutkimus- ja täydennyskoulutustoiminnassa kansainvälistymiseen panostetaan erityisesti. 44 Innovaatiokeskus hoitaa kansainvälisen tutkimuksen tuen sekä kv-ura- ja rekrytointipalvelut TKK:lla (ks. http://innovaatiokeskus.tkk.fi/home.html). TKK Dipoli järjestää merkittävässä määrin koulutusta Suomessa toimiville kansainvälisille yrityksille (www.dipoli.tkk.fi). KV-toimintojen taloudellinen ohjaus KV on mukana TKK:n Tuso-kierroksilla. Tähän asti kv on tarkoittanut lähinnä määrällisiä liikkuvuustavoitteita, ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja kansainvälisten tutkimusjulkaisujen määrää, mutta tätä näkemystä ollaan laajentamassa vuoden 2008 suunnittelussa koskemaan laajemmin TKK:n kv-toimintoja. Tarkoitus on, että toiminnan suunnitteluun ja budjetointiin tulee mukaan laajempi näkemys kansainvälisyydestä. Opiskelijoiden kv-liikkuvuuden lisäämiseksi syksyllä 2007 käynnistyy hanke, johon rehtori on myöntänyt tälle vuodelle 150 000 euroa ja vuodelle 2008 alustavasti 300 000 euroa. Osastot ja yksiköt rahoittavat omaa kv-toimintaansa osana muuta toimintaansa. Osastoja palkitaan, mikäli liikkuvuustavoitteet täyttyvät (perusrahoitus, erillishanke) ja kv-julkaisuja saadaan aikaan. Keskushallinto on budjetoinut kv-opiskelijapalvelutoiminnan osana muuta opiskelijapalvelutoimintaa ja kv-alumni- ja kv-harjoittelun osana Innovaatiokeskuksen toimintaa. Kehittämisyksikköön on budjetoitu vuonna 2007 lähinnä verkostojäsenmaksuja. 4.3.5 Viestintä Viestinnän tehtävänä on tukea yliopiston johtamista ja strategian toteuttamista koko organisaatiossa, tehdä tunnetuksi yliopistoa ja sen toimintaa tavoiteprofiilin mukaisesti sekä edesauttaa yliopiston ja sen sisäisten sekä ulkoisten sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Viestintäyksikkö on yksi TKK:n hallinnon tukipalveluyksiköistä. Viestintä toimii hallinnon ja hallintojohtajan alaisuudessa palvellen koko ylintä johtoa ja TKK:n osastoja sekä muita yksiköitä resurssiensa mukaan. TKK:n tunnettuuden lisääminen ja maineen vaaliminen ovat johdon ja viestinnän yhteinen tehtävä. Niihin vaikuttavat myös koko henkilöstön toiminta ja viestiminen. Viestinnän avulla luodaan edellytyksiä yliopiston ja sidosryhmien vuorovaikutukselle. Yliopiston viestinnästä vastaa ensimmäinen vararehtori, joka toimii myös yliopiston viestintätoimikunnan puheenjohtajana. Yliopiston viestintäorganisaatio koostuu kahdesta tasosta: keskushallinnossa toimivasta viestintäyksiköstä ja osastoilla toimivista oto-tiedottajista sekä erillislaitoksissa toimivista tiedottajista. Keskushallinnossa olevaan Viestintäyksikköön kuuluu sisäinen, ulkoinen ja markkinointiviestintä sekä päärakennuksen aulainfopalvelujen hoitaminen. Viestintäpäällikön lisäksi on 2 vakinaista tiedottajaa ja 1 määräaikainen tiedottaja (joista yksi vastaa verkkoviestinnästä), graafinen suunnittelija, sidosryhmälehden toimittaja, viestintäsihteeri sekä tiedotusharjoittelija. Aulainfo työllistää 2 henkilöä. Kahdellatoista osastolla on oto-tiedottajia ja muutamilla erillislaitoksilla – TKK Dipoli, TKK Lahden keskus, Micronova – on omat tiedottajansa. Sisäisessä viestinnässä käytetään TKK-NYT ja Intra –lehtiä, sähköpostilistoja sekä verkkosivuja. TKK:n verkkosivuja uudistetaan parhaillaan ja uudet sivut julkaistaan vuoden 2008 alussa. Verkkosivujen lisäksi ulkoisessa viestinnässä käytetään Polysteekki-lehteä ja erillisiä tiedotteita. Viestintäyksikön tärkeimmät sidosryhmät ovat oma henkilökunta, media, TKY/opiskelijat ja potentiaaliset opiskelijat, muut alan korkeakoulut, Tekes, Suomen Akatemia ja muut tutkimusyhteistyökumppanit, viranomaiset sekä alumnit ja yritykset joita palvellaan viestinnän eri keinoin. http://www.tkk.fi/Yksikot/viestinta 45 Viestinnän ja markkinoinnin, erityisesti kv-markkinoinnin, kehittäminen kuuluu TKK:n kehittämisalueisiin lähivuosina. TKK:n viestintä- ja markkinointitoimikunta linjaa kehittämistoimenpiteet. http://www.tkk.fi/Henkilokunta/tiedmarktmk/ lisättävä graaffinen ohjeistus (linkki) 4.3.6 Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalvelut Innovaatiopalvelut ovat kaikkia innovaatioketjun eri vaiheita tukevia asiantuntijapalveluita, kuten tutkimusrahoituksen tukipalvelut, sopimusasioiden hallinta, tutkimustulosten suojaaminen, markkinointi ja myynti sekä yrittäjyyden tukitehtävät. Kuva 6: Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalvelut Tutkimusidea Tutkimusrahoituspalvelut Projektin suunnittelu Sopimuspalvelut Tekijänoikeuspalvelut Projektin toteutus Tulosten hyödyntäminen Innovaatioasiamiespalvelut Yrittäjyyden tukeminen Liiketoimintaosaaminen ja markkinointi Tutkimusasiamiehet sekä taloussuunnittelijat antavat tietoa tutkimuksen rahoitusvaihtoehdoista ja apua rahoitushakemusten tekemisessä, hinnoittelussa ja budjetoinnissa. Osa rahoitushakemuksista myös allekirjoitetaan TKK:n puolesta Innovaatiokeskuksessa. Tutkimustoimintaan liittyvien sopimusten tekemisessä auttavat Innovaatiokeskuksen lakimiehet. He tarkastavat, että sopimukset ovat korkeakoulun edun mukaisia ja toimivat sopimusten virallisina esittelijöinä. Tutkimussopimuksistakin suurin osa allekirjoitetaan TKK:n puolesta Innovaatiokeskuksessa. Siellä myös rekisteröidään ja arkistoidaan TKK:n tutkimussopimukset. Tutkimustuloksiin liittyvissä immateriaalioikeusasioissa apua saa innovaatioasiamiehiltä. He vastaavat TKK:lla tehtyjen keksintöjen käsittelyprosessista sekä TKK:n immateriaalioikeuksien hallinnasta. Alkavia yrittäjiä tukee yritysasiamies. http://innovaatiokeskus.tkk.fi/ 4.3.7 Kirjastotoiminta Pääkirjasto on Teknillisen korkeakoulun erillislaitos. Korkeakoulun kirjastolaitos koostuu 10 osastokirjastosta sekä monista laboratoriokirjastoista. 46 Pääkirjaston tehtävänä on huolehtia siitä, että korkeakoulun tutkijoilla, opettajilla ja opiskelijoilla on käytettävissään laadullisesti arvioitu, ajantasainen ja tarpeisiin sopiva tietoaineisto sekä osaltaan myös siitä, että käyttäjillä on taidot käyttää sitä. Pääkirjasto vastaa elektronisesta kampuskirjastosta, tuottaa tietokantoja (mm. TKK:n tutkimus- ja julkaisurekisterit) sekä kehittää toimintaansa korkeakoulua hyödyttävillä hankkeilla. Kirjastolla on oma neuvottelukunta. Pääkirjasto tukee TKK:n yksiköitä elektronisessa julkaisemisessa, julkaisujen käyttöönannossa ja arkistoinnissa, elektronisten opetusaineistojen käyttöönannossa ja säilyttämisessä, tietoaineistojen tehokkaassa hyödyntämisessä sekä tieteellisen tiedonvaihdon edistämisessä. Suomen teknillisenä keskuskirjastona pääkirjasto tyydyttää tekniikan ja sen perustana olevien luonnontieteiden alalla yhteiskunnan ja sen osana elinkeinoelämän kirjasto- ja tietopalvelutarpeita valtakunnallisesti. Rehtori asetti vuonna 2006 koko Teknillisen korkeakoulun kirjastolaitosta selvittävän työryhmän. Työryhmän raportti valmistui maaliskuussa 2007. Kirjastolaitosta kehitetään raportin suositusten mukaisin toimenpitein entistä yhtenäisemmäksi. Työssä otetaan myös huomioon Teknillisen korkeakoulun vuoden 2008 alussa voimaan astuva tiedekuntajako. Pääkirjasto arvioi ja kehittää toimintaansa säännöllisesti. Asiakaskysely on toteutettu kahden vuoden välein vuodesta 1992 saakka. Kyselyiden tulokset on julkaistu joko erillisenä raporttina tai kirjaston omassa tiedotuslehdessä. Uusimman, vuoden 2006 kyselyn alustavat tulokset on uutisoitu kirjaston www-sivujen (http://lib.tkk.fi/) Ajankohtaista -palstalla 6.2.2007. Kirjaston toimintakertomus vuodesta 2006 on saatavissa elektronisesti osoitteessa http://lib.tkk.fi/Julkaisut/vuosikertomus2006.pdf. 4.3.8 Tietohallinto Tietohallinnon resurssit Rehtori nimittää tietohallinnon johtoryhmän viisivuotiskaudeksi. Sen tehtävänä on tietohallinnon strategian linjausten ja toimeenpanosuunnitelman valmistelu, yliopiston yhteisten tietojärjestelmähankkeiden valmistelu, atk-palvelujen suuntaviivojen vahvistaminen sekä tietoturvallisuuden edistäminen Tietohallinnon toimeenpanosta ja asioiden valmistelusta tietohallinnon johtoryhmälle vastaavat tietohallintopäällikkö ja hallinnon järjestelmien osalta hallinnon atk-päällikkö. Heidän vastuullaan on toteuttaa tietohallinnon johtoryhmän antamat linjaukset, valvoa annettujen linjausten toteutumista ja tehdä linjauksiin pohjautuen käytännön toteutusratkaisuja eri vaihtoehtojen välillä. Tietohallinnon johtoryhmä voi lisäksi halutessaan projektoida suurempia kehityshankkeita erillisen kehitysprojektin alle, joka toimii suoraan johdon alaisuudessa. Atk-keskus on TKK:n tietotekniikkapalveluja keskitetysti tuottava palveluyksikkö. Sen tärkeimmät tehtävät ovat korkeakoulun atk-infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen sekä opetuksen ja opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn tarvitsemien luokkatilojen varustaminen, ylläpito sekä kehittäminen. Myös hallinnon ja johdon tarvitsemien tietotekniikkajärjestelmien ja -palveluiden ylläpito, yliopiston sähköpostipalvelun, www-sivujen ja sähköisestä asioinnista huolehtiminen, sekä erilaiset asiantuntija- ja tukipalvelut ja tietoturvasta huolehtiminen kuuluvat atk-keskuksen tehtäviin. Atk-keskuksen palvelujen keskeisiä käyttäjäryhmiä ovat opiskelijat, opetus- ja tutkimushenkilökunta, muu henkilökunta sekä vierailijat. (http://www.tkk.fi/atk/) Tietohallintostrategia TKK:n voimassaoleva tietohallintostrategia on hyväksytty TKK:n hallituksessa 5.5.2003 (http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/tietohallstrat.pdf). Strategia määrittelee keskeisiä kehittämiskohteita vuoteen 2006. Yksi TKK:n uuden päästrategian pääteemoista on 47 digitalisoituminen. Digitalisoitumisen osalta infrastruktuuria koskeva toteutussuunnittelu ja toteutuksen ohjaus ovat tietohallinnon johtoryhmän vastuulla. Tietohallinnon strategian päivittäminen ja toiminnan uudelleen organisointi ovat parhaillaan käynnissä. TKK:lla keskitetysti tuetut hallinnon järjestelmät TKK:n atk-keskus tarjoaa TKK:n yksiköiden käyttöön keskitetysti tietojärjestelmiä (katso kuva 7). Atk-keskuksen keskitetysti tukemat järjestelmät tarjoavat perustarpeet tyydyttävän IT-infran TKK:n henkilökunnan ja opiskelijoiden käyttöön. Yhteiset järjestelmät koostuvat hallinnollisista järjestelmistä, joita kaikkien on käytettävä sekä järjestelmistä, johon kukin yksikkö voi niin halutessaan liittyä. Kaikki atk-keskuksen tarjoamien palveluiden tiedot varmistetaan säännöllisesti kunkin järjestelmän tietoturvaluokituksen vaatimuksien mukaan. Tiedon turvaaminen on oleellinen osa yliopiston toiminnan ja palveluiden laatua. Muut järjestelmät TKK:lla on useita, tiettyä tarvetta varten pystytettyjä järjestelmiä. Nämä tarpeet tulevat usein yksikön erityistarpeesta tietyllä, kapealla alueella. Näitä tarpeita silmälläpitäen yksiköt voivat itse tuottaa tarvitsemiaan ainutlaatuisia palveluita. Yksikön tuottaessa itse tarvitsemansa palvelun, on tämän palvelun ylläpito, tietoturvallisuus sekä tiedon turvaaminen palvelun tarjoavan yksikön vastuulla. Palvelun toteuttamiseen tarjoaa atkkeskus eri mahdollisuuksia. Tietoturva Tiedon turvaaminen on oleellinen osa yliopiston toiminnan ja palveluiden laatua, kokonaisturvallisuutta ja yliopistossa tapahtuvaa päivittäistä tietojen käsittelyä. Tietoturvallisuuden hyvä hallinta edellyttää kaiken toiminnan jatkuvaa seurantaa, pitkäjänteistä suunnittelua ja resursointia, varautumista erilaisiin uhkatilanteisiin, sovittujen toimintatapojen noudattamista, ohjeita, koulutusta ja viestintää. Tietoturvatyön tavoitteena on luoda ja ylläpitää luotettava ja turvallinen ympäristö niin yliopistoyhteisön omien kuin sen piirissä käsiteltävien sidosryhmienkin tietojen käsittelyyn. http://www.tkk.fi/atk/tietoturva/ eTKK TKK:n sähköisen toimintaympäristön uudistamistyötä tehdään eTKK-hankkeen puitteissa. Hankkeen tavoitteena on tarjota työntekijöille ja opiskelijoille juuri heidän tarpeitaan palvelevia sähköisen toiminnan työkaluja. Siten luodaan paremmat edellytykset tehokkaammalle ja laadukkaammalle toiminnalle sekä vähennetään turhan manuaalisen työn määrää. Lisätietoa hankekokonaisuudesta http://etkk.tkk.fi/fi/ 48 Kuva 7: TKK:n hallinnon tietojärjestelmät TKK:n hallinnon tietojärjestelmiä THJR 15.6.2006/Erkka Halme päivitetty 15.8.2007/ K Eulenberger 3T Riskinhallinta (TTA) Punaiset laatikot = hallinnon eri toimintoja Toiminnanohjaus/ UNEL (KEH) Mustat soikiot = käytössä olevat tietojärjestelmät Siniset soikiot = suunnitteilla / käyttöönotto kesken tietojärjestelmät resurssienhallinta/ Ressu (KEH) Johtaminen ja seuranta Kalenteri / ajanhallinta HelpNet (ATK/TTA) projektienhallinta /HALLI ( OIIC, THA ) Exchange (ATK) Rehtorin osoiterekisteri (HO ) Yleinen Tietovarasto (KEH) Kurssipalaute Tilanvarausjärjestelmä (TTA) Laatujärjestelmä (KEH) WebTopi (OPI) Oodi (OPI) Kulunvalvonta/ Timecon (TTA) Yhteystietojen hallinta Opinto/ opiskelijatiedot Viestintä Noppa (opi/opetuki/ eTKK?) CMS (VIE) TeTy (OPI) Tilojen hallinta Sidosryhmä yhteistyö MiStay (OPI) Matkustus/Travel (Pave) UraVerkko (OIIC) Taloushallinto Alumni-rekisteri (OIIC) ViaFM (TTA) Kamerajärjestelmä (TTA) Kirjanpito/ Raindance (Pave) Tapahtumat (ilmoittautuminen ja hallinta) KOHA (Pave) WebLogin ToKKa (OPI) Identiteetin hallinta Atk-keskuksen lupatietokanta (ATK) Varakas (Pave) Laiterekisteri/ LAREK (THA) Laskujen hallinointi/ Rondo (Pave) Sähköinen asiointi/ eAge (HEL/OPI?) Henkilöstöhallinto Dynasty (Diaari) (HEL) Atk-keskuksen KokoPankki lupatietokanta (Pave) (ATK-Tontti) UPJ-järjestelmä ( HEL) Personec F (HEL) 49 4.3.9 Asiakirjahallinto Teknillisen korkeakoulun asiakirjahallinnosta vastaa Henkilöstö- ja lakiasiain toimisto. Arkistosta löytyvät korkeakoulun ja sen edeltäjien pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Asiakirjahallinto koostuu arkiston hoidosta ja laajasti ottaen asiakirja-aineiston kartunnan ohjaamisesta. Arkisto käsitteenä kattaa puolestaan perinteisesti sekä aineiston, sitä hoitavan organisaation että aineiston säilytystilat. Arkisto antaa tietoja julkisista asiakirjoista mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa pyynnöstä, tai jos kyse on erityisen laajasta asiakirjamäärästä, viimeistään kuukauden kuluessa. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/99, 14§). http://hel.tkk.fi/fi/asiakirja/arkisto.html 5 Toiminnan laadun varmistaminen ja jatkuva parantaminen 5.1 Laadun varmistamisen mekanismit TKK:n laadunvarmistamismekanismeja ovat toiminnan ja tulosten seurantatiedot sekä niihin pohjautuvien suunnitelmien toteuttaminen. Seurantatietoja saadaan mm.: • Määrällisten mittareiden kautta (tilastoinnit) • Palautteiden avulla (esim. kurssi-, valmistumis-, alumni-, henkilökuntapalautteet) • Arviointien kautta (sisäiset ja ulkoiset arvioinnit sekä itsearvioinnit) Seurantatietoja hyödynnetään toiminnassa ja sen suunnittelussa mm. seuraavissa kohdissa: • Opintojen ohjaus (Tutorointi, HOPS) • Osaamisen kehittäminen (henkilöstökoulutus, esim. esimies-, YOOP-koulutus) • (Tutkimus)projektien hallinta (Halli) • Vastuiden ja roolien selkeyttäminen (VPJ) Seurantatiedot ovat määrällisten mittareiden osalta TKK:ssa varsin kattavat ja tietoja käytetäänkin systemaattisesti mm. osastojen ohjauksessa tulossopimusprosessin kautta (esim. resurssienjako). Yliopiston tasolla määrällisten mittareiden lisäksi seurataan yksiköiden oman laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta ja käyttöä. Yksiköiltä edellytetään ydintoiminnot kattavien palautejärjestelmien kehittämistä sekä säännöllistä itsearviointia. Niiden käyttöä ja saadun tiedon hyödyntämistä kehittämisessä seurataan yliopiston tasolla Tuso-prosessin yhteydessä. Lisäksi TKK:ssa on tarkoitus luoda yksiköille säännöllinen sisäinen auditointimenettely, joka toteutetaan esim. keskushallinnon toimesta. Seurantatietoja hyödynnetään toiminnan suunnittelussa kohtuullisen laaja-alaisesti, mutta kattava systematiikka kaipaa vielä kehittämistä. Yliopistolain mukaan "yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan ja taiteellista toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Yliopistojen on myös osallistuttava ulkopuoliseen toiminnan arviointiin. Yliopistojen tulee julkistaa järjestämänsä arvioinnin tulokset" (5§). Arvioinnin ja laatutyön peruslähtökohtana TKK:ssa on tarve kehittää ja seurata omaa toimintaa, sen laatua ja tehokkuutta. 50 Tavoitteena on toiminnan laadun parantaminen ja yhteisten parhaitten toimitapojen jalkauttaminen organisaatioon. Viimeisen vuoden aikana TKK:ssa on tehty monia eri selvityksiä ja arviointeja, joiden raportteja tai niiden yhteenvetoja kootaan laadun www-sivuille http://laatu.tkk.fi/fi/arviointi/arviointiraportit/. 5.1.1 Opetus Palaute Opetukseen ja sen sisältöön liittyen korkeakoulu saa palautetta eri toimiryhmiensä kautta sekä kyselyjen ja raporttien kautta. Opetusta antavia osastoja ja vastuualueita on kehotettu luomaan opetuksen palautemekanismit, minimissään keräämään opiskelijoilta kurssipalautetta. Tusoprosessin yhteydessä tätä seurataan, mutta palautteen kerääminen tai sen todennettu hyödyntäminen ei ole toistaiseksi vaikuttanut resurssien jakoon. Kurssipalautetta kukin yksikkö voi toistaiseksi kerätä haluamallaan tavalla, mutta yhteisen järjestelmän luominen on tavoitteena. Kurssipalautetyöryhmä selvitti tilannetta ja esitti raportissaan toimenpiteitä palautejärjestelmän luomiseksi. (http://laatu.tkk.fi/fi/arviointi/arviointiraportit/Loppuraportti_palaute.pdf). Esimerkki 1: Arkkitehtiosastolla toteutettiin syksyllä 2005 opiskelijakysely. Kyselyn vastauksissa esitettiin kriittisiä kommentteja opetusjärjestelyistä ja osaston toiminnasta. Palautetietoja on käsitelty osaston sisäisissä elimissä. Lisäksi osaston tulosneuvottelussa rehtori edellytti osastolta raportointia, miten kyselyssä esille nousseisiin asioihin on reagoitu. Esimerkki 2: Sähkö-osastolla on perustettu opetuksen laaturyhmä, OpLaa, jonka tehtäviin kuuluu opetuksen kehittäminen ja arviointi, opetuspalkkiot, opetusnäytteitten arviointi ja tutortoiminnan kehittäminen. OpLaa myös koordinoi kurssipalautteiden käsittelyä. Osastolla kerätään kurssipalautetta sähköisen tietojärjestelmän avulla kaikista osastolla järjestetyistä kursseista ja palautteen perusteella kannustetaan, mutta myös palkitaan opetustaan kehittäviä opettajia. (http://sahko.tkk.fi/fi/osasto/hallinto/toimikunnat/oplaatoimikunta.html) Arvioinnit Valtakunnan tasolla yliopistojen opetuksen arviointia koordinoi korkeakoulujen arviointineuvosto KKA (http://www.kka.fi/). TKK osallistuu mm. korkeakoulujen arviointineuvoston organisoimiin kansallisiin ja kansainvälisiin ydintoimintojen ja tieteenala- ja koulutusalakohtaisiin arviointeihin ja auditointeihin. TKK osallistuu aktiivisesti myös vertaisarviointeihin (benchmarkauksiin) kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen tai korkeakoulujen ja niiden yksiköiden tai osastojen kanssa. Kansainvälisten arviointien avulla yliopisto hankkii palautetta strategiansa mukaisten tavoitteiden toteutumisesta ja saa vertaisarvioinnin avulla tukea kehittämistyöhön. Kansainväliseen arviointiin osallistumisesta päättää rehtori, Kehittämisyksikkö vastaa arvioinnin organisoinnista ja yksiköiden ohjeistamisesta. Yksiköt vastaavat materiaalin tuottamisesta sekä arviointiprosessin hallinnoinnista omalta osaltaan. Esimerkiksi syksyllä 2006 toteutettiin Rakennus- ja ympäristötekniikan osaston kansainvälinen arviointi. Arviointi nosti esille useampia koulutukseen liittyviä kehittämiskohteita, joita käsiteltiin rehtorin ja osaston välisessä tuloskeskustelussa keväällä 2007. Yliopiston sisällä opintotoimikunta suorittaa TKK:n koulutusyksiköiden arviointia KKA:n kriteerien mukaisesti. Arvioinnin tuloksena toimikunta nimeää koulutuksen laatuyksiköt kolmivuotiskaudelle. Vuosiksi 2007-2009 laatuyksiköiksi valittiin biokemian ja mikrobiologian laboratorio, koneensuunnittelun laboratorio sekä ohjelmistoliiketoiminnan ja –tuotannon laboratorio. Lisäksi toimikunta myös valitsee opettaja-, oppikirja- ja diplomityöpalkintojen saajat vuosittain. 51 TKK:ssa edellytetään kunkin yksikön tekevän kaiken toiminnan kattavaa itsearviointia esim. Tusoprosessin yhteydessä. Opintojen ohjaus Kasvaneet opiskelijamäärät ja yhä heterogeenisempi opiskelija-aines on luonut paineita lisätä, yhtenäistää ja systematisoida erityisesti kandidaattivaiheen opiskelun ohjausta. Esimerkiksi HOPS, tutorointi ja opintopsykologipalvelu (kts. luku 4.1.) ovat tapoja huolehtia siitä, että opiskelija pääsee hyvin opintojensa alkuun ja voi sujuvasti siirtyä kurssilta seuraavalle. Näin pyritään varmistamaan, että opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa eikä opiskeluprosessin sujumattomuus suotta aiheuta opintojen keskeyttämisiä. Osaamisen kehittäminen TKK on ymmärtänyt opettajien opetustaitojen merkityksen ja tarjoaa mahdollisuuden kaikille opetustehtävissä toimiville osallistua kustannuksitta Opetuksen ja opiskelu-yksikön järjestämään pedagogiseen koulutukseen (YOOP). TKK:n henkilökoulutus ja esim. TKK Dipoli järjestää myös ammatillista täydennyskoulutusta. Lisäksi yksiköt tarjoavat henkilöstölleen mahdollisuuksia omaehtoiseen koulutukseen ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Opetuksen ja opiskelun tuki yksikkö Opetuksen ja opiskelun tuki yksikön ( http://www.dipoli.tkk.fi/ok/ ) päätehtävä on TKK:n opetus- ja opiskelukulttuurin kehittäminen ja uudistaminen sekä opetuksen kehittäjien asiantuntijayhteisön rakentaminen ja tukeminen. Opetuksen ja opiskelun tuki toimii kaikkien yliopiston toimijaryhmien kanssa yhteistyössä organisaation kaikilla eri tasoilla kehittäen opetusta ja siihen liittyvää muuta toimintakulttuuria yhteistyössä useiden eri toimijoiden ja yksiköiden kanssa (mm. opintotoimisto, opintojen suunnittelijat, opettajat, osastojen johtajat, ylioppilaskunta, atk-tuki, eTKK-hanke, tuutorit, opintoneuvojat, opetusasioista vastaava vararehtori, rehtori, kirjasto, täydennyskoulutuskeskus). Opetuksen ja opiskelun tuen koulutuksiin, tilaisuuksiin ja yhteistyöprojekteihin osallistuu vuosittain lähes tuhat TKK:n toimijaa. Tämä asema tarjoaa kokonaisvaltaisen näkökulman toimijoiden, toimintatapojen ja tehtyjen päätösten vaikutuksesta toimintakulttuuriin sekä opetuksen ja opiskelun laadukkaan toiminnan edellytyksiin. Positio tuo mukanaan mahdollisuuden levittää hyviä käytänteitä, kehitysideoita, innovaatioita, tietoisuutta opetuksen kehittämishankkeista ja – kokeiluista sekä saattaa yhteen suunnitteilla olevia ideoita ja ideoijia (työskentelymuotona mm. hankebrokerointi eli tukena oleminen opetuksen kehittämishankkeiden rahoituksen haussa, käynnistämisessä ja TKK:lle levittämisessä sekä asiantuntijatuki itse hankkeessa). Laaja ja kattava verkosto antaa myös haasteen havainnoida, selvittää, kriittisesti tarkastella TKK:n organisaation ja toimijoiden toimintaa sekä olla asiantuntijana ja toimia aktiivisesti mukana asioiden valmistelu-, päätös- ja muutosprosesseissa. Opetuksen ja opiskelun tuki tarjoaa asiantuntijatukea eri toimijoille ja toimintayksiköille sekä on mukana useissa toimikunnissa ja työryhmissä (mm. opintotoimikunta ja sen alatyöryhmät, opetuksen ja opiskelun tukijärjestelmät ja tukipalveluttyöryhmät, laatutoimikunta, perusopetustyöryhmä, lakityöryhmä). Opetuksen ja opiskelun tuki räätälöi pedagogisia koulutuksia eri yksiköiden tarpeisiin ja toimii konsulttina ja tukena erilaisissa kehittämisprosesseissa joko kertaluonteisesti tai useiden kuukausien työpanoksella yksikköä kohti. Tekniikan opetukseen liittyvät selvitystyöt ja materiaalin julkaiseminen kuuluvat myös yksikön toimintaan. Yksikkö tarjoaa myös opiskelijoille opiskelutaitoon liittyvää koulutusta ja muuta apua opintojen läpivientiin. Esimerkkinä voi mainita opiskelijoiden tehopenaalin (http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/tehopenaali/), joka sisältää työvälineitä, joita käyttämällä opiskelijan on mahdollista tehostaa ja helpottaa opiskeluaan. Yksikkö on myös mukana useissa kansallisissa yliopisto-opetuksen asiantuntijaverkostoissa ja kehittämishankkeissa aktiivisena toimijana tai hankkeen/verkoston vetäjänä (mm. Pedaforum, 52 Virtuaaliyliopisto, Pro Peda-hanke, Teknillistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen -hanke). Yksikkö osallistuu myös kansallisiin asiantuntijatehtäviin, joita on mm. toimiminen pedagogisena ja opetuksen kehittämisen asiantuntijana KKA:n järjestämissä korkeakoulujen laadunvarmistusten auditoinneissa sekä Tekniikan Akateemisten perustamassa Opetusministeriön rahoittamassa Tekniikan alan yhteistyöryhmässä, jonka tehtävänä on tehdä keskeisistä tekniikan alan korkeakoulutuksen strategian kehittämislinjauksista ehdotus Opetusministeriössä valmisteltavana olevaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosiksi 2007-2012. Opetuksen ja opiskelun tuki on ollut aktiivinen kansallisella tasolla tekniikan alojen korkeakoulutuksen kehittämisen verkostoijana. Esimerkkinä näistä TekPeda-hanke (OPM:n rahoittama Tekniikan alojen pedagogisen koulutuksen kehittämishanke yhdessä muiden tekniikan alojen koulutusta antavien yliopistojen kanssa) sekä syksyllä 2007 jo toiseen kertaan järjestettävä ReflekTori 2007 Tekniikan opetuksen symposium, johon ensimmäisellä kerralla osallistui 250 tekniikan alan opettajaa ja kehittäjää lähes 20:stä eri yliopistosta ja korkeakoulusta. Opetuksen ja opiskelun tuki integroi tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön kehittämisen pedagogisiin koulutuksiin ja muuhun kehittämistyöhön. Yksikkö tukee ja helpottaa tvt:n käyttöönottoa antamalla käyttäjätukea Optima-oppimisympäristöön. Opetuksen ja opiskelun tuki samoin kuin tällä hetkellä Innovaatiokeskuksessa toimiva opintopsykologi siirtyvät vuoden 2008 alusta osaksi TKK:n kirjastoa. Tämän yhteenliittymän pohjalta aloitetaan Oppimiskeskuksen rakentaminen kirjaston yhteyteen. Oppimiskeskuksen on tarkoitus laajentua tulevaisuudessa kattamaan mahdollisimman laajasti toimintoja joilla tuetaan opetuksen ja opiskelun kulttuurin uudistumista ja laadullista paranemista TKK:lla. Keskeisimpinä haasteina ja kehittämisen kohteina TKK:lla Opetuksen ja opiskelun tuki näkee sen, että TKK:lta puuttuu yliopiston yhteinen opetuksen ja oppimisen strategia ja siten myös opetukselle ja oppimiselle yhteisesti määritellyt laadulliset tavoitteet yliopistotasolla. TKK:n strategiassa asetetut opetukseen ja oppimiseen liittyvät tavoitteet ovat yleistasolla ja niistä ei voi suoraan ilman erillistä pohdintaa ja pedagogista osaamista johtaa toimintaa ohjaavia tavoitteita. Ongelmana on myös se, että kaikilla tahoilla ei tiedosteta sitä, minkälaisia vaikutuksia strategia- ja valmistelutyöllä sekä päätöksenteolla on opetusympäristöille, opettamiselle, opiskelulle ja oppimiselle. Erilaisten haasteiden ja ongelmien pedagogista luonnetta ja merkitystä tärkeinä muuttujina ei usein tunnisteta, mikä johtaa siihen, että ratkaisumallien ja toimintatapojen suunnittelussa niitä ei ole otettu huomioon riittävästi tai ollenkaan. Ongelmana on pedagogisen osaamisen arvostuksen riittämättömyys ja se, että suuri osa opettajista joutuu tekemään opetustyötä ilman minkäänlaista koulutusta tai näkemystä opetustyön pedagogisista haasteista ja mahdollisuuksista. Lisäksi opetuksen kehittäminen TKK:lla tarkoittaa satojen opettajien ja tuhansien opiskelijoiden työn kehittämistä, mikä vaatii merkittäviä panostuksia, aikaa ja tukea jos kehittämisestä halutaan vaikuttavaa. 5.1.2 Tutkimus Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, asiantuntijalausunnot jne.). Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään yliopistossa tutkimustoiminnan edellytyksiä parantamalla siten, että tuetaan korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen ja huippuyksikköjen syntymistä. Korkeatasoinen tutkimus ja sen edellytysten turvaaminen on yliopiston kannalta tärkeä strateginen kysymys. 53 Tutkimustyön hallinnan parantamiseksi TKK:lla on ohjeistettu tutkimusprojektien valmistelu, toteutus ja raportointi (http://laatu.tkk.fi/fi/tkk_toimintaohjeistus/tutkimus/projektitoiminta/) sekä luotu sitä tukeva tietojärjestelmä halli (http://etkk.tkk.fi/fi/halli/). Yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa TKK pyrkii luomaan yhteisiä käytäntöjä ja toimenpiteitä tutkimustoiminnan hallinnointiin (http://rake.tkk.fi/fi/). Tutkimus on peruslähtökohdiltaan kansainvälistä ja TKK käyttää tutkimuksen laadun arvioinnissa yleisesti käytettyjä laatumittareita. Seuraamme TKK:n julkaisuja kansainvälisten tietokantojen (erityisesti ISI ja Scopus) avulla sekä kunkin yksikön itsensä KOTA-tietokantaan raportoimien tietojen avulla. Lisäksi yksiköt ovat nimenneet itselleen oman alansa kansainväliset verrokkiyliopistot ja niiden tiedekunnat. Yksikön tuloksia peilataan näihin verrokkiyliopistoihin. Osastojen ja tutkimusta suorittavien erillislaitosten (BIT, HIIT, ja Kylmälaboratorio) tulosneuvotteluissa ja tutkimuslaitosten johtokunnissa on asia ollut painokkaasti esillä. Suomen Akatemia julkaisi vuoden 2006 joulukuussa raportin Finnish Science in International Comparison (Suomen Akatemian julkaisu 15/06, www.aka.fi ->julkaisut). Tekniikan alan heikko menestyminen tehdyssä vertailussa käynnisti tekniikan yliopistojen rehtoraateissa selvitystyön erityisesti nopeasti kehittyvien alojen konferenssijulkaisujen huomioimisesta yksikköjen arvioinnissa. Tutkimuksen tasosta kertoo myös Suomen Akatemian valitsemat huippuyksiköt. Teknillisen korkeakoulun omat ja koordinoimat huippuyksiköt ovat: - Bio- ja nanopolymeerien tutkimusryhmä (professori Jukka Seppälä TKK sekä HY ja TuY) 2002- 2007 - Älykkäiden ja uusien radioiden tutkimusyksikkö (professori Antti Räisänen) 2002-2007 - Adaptiivisen informatiikan tutkimuksen huippuyksikkö (professori Erkki Oja) 2006–2011 - Laskennallinen kompleksisten systeemien tutkimuksen huippuyksikkö (professori Kimmo Kaski) 2006–2011 - Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö (akatemiaprofessori Risto Nieminen) 2006–2011 - Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikkö (professori Mikko Paalanen TKK sekä VTT) 2006–2011 - Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö (professori Riitta Hari TKK sekä HY) 2006–2011 - Älykkäiden koneiden huippuyksikkö (professori Aarne Halme TKK sekä TTY) 2008–2013 - Älykkäiden radioiden ja langattoman teknologian huippuyksikkö (professori Antti Räisänen) 2008–2013. Lisäksi TKK on mukana muiden tahojen koordinoimissa huippuyksiköissä - Datasta tietoon –tutkimusyksikkö (HY ja TKK) 2002-2007, joka jatkaa nimellä Algoritmisen dataanalyysin huippuyksikkö 2008-2013 - Helsingin aivotutkimuskeskus HBRC (HY,HUS ja TKK) 2002-2007 - Inversio-ongelmien huippuyksikkö (HY, KuY, LTY, OY ja TKK) 2006-2011. TKK:ssa toimii kuusi Suomen Akatemian nimeämää akatemiaprofessoria. TKK kannustaa lisäksi omia nuoria, potentiaalisia tutkimusryhmiään parantamaan tutkimuksensa laatua valitsemalla parin vuoden välein 3 - 4 tutkimuksen kärkiryhmää. Valinnan tekee tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta. Lukuvuosille 2006 – 2008 valittiin seuraavat tutkimusryhmät: - Mallintarkastus, johtaja akatemiatutkija Keijo Heljanko - Planck – avain maailmankaikkeuteen, johtaja akatemiatutkija Anne Lähteenmäki - Facility Services Research, johtaja vanhempi tutkija Seppo Junnila. Uudet sisäiset kärkiryhmät valitaan seuraavan kerran syksyllä 2008. Väitöskirjatutkijoita kannustetaan jakamalla vuosittain ”TKK:n vuoden väitöskirja”-palkinto esimerkillisen tasokkaasta vuoden aikana julkaistusta väitöskirjasta. 54 Myös ulkopuolisen tutkimusprojekteihin suunnatun rahoituksen määrää antaa kuvan TKK:n tekemän tutkimuksen tasosta ja relevanttiudesta. Ulkopuolisella, erityisesti Suomen Akatemian ja Tekesin rahoituksella sekä EU-rahoituksella toteuttavat tutkimushankkeet käyvät läpi perusteellisen arvioinnin, joka takaa hankkeiden korkean laadun. Akatemian toteuttaa arviointinsa useissa tapauksissa kansainvälisten asiantuntijoiden avulla, ja laadun mittareissa korostuu tieteellinen taso. Tekesin hankkeissa painotetaan erityisesti teollista relevanssia ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. EUhankkeissa arvioinnin perspektiivi tieteellisessä tutkimustyössä on eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Arvioinnit, evaluaatiot Tutkimuksen laadun arviointimenetelmänä on eri tahojen suorittamat tutkimuksen kansainväliset arvioinnit. Esimerkki 1: Suomen Akatemia suoritti vuonna 2006 Energiatekniikan tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin Energy Research in Finland 1999-2005. International Evaluation (Suomen Akatemian julkaisu 14/06 (www.aka.fi ->julkaisut). Raportin suosituksia on hyödynnetty esimerkiksi Konetekniikan osaston uudessa organisoinnissa. Esimerkki 2: TKK suoritti vuonna 2006 Rakennus- ja ympäristötekniikan opetuksen ja tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin, jonka johtopäätökset ovat osaston työstettävänä. Rehtori on linjannut osaston kehittämisen. (http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/arvioinnit/R_os_kv/panel_report_final.pdf), jonka Koko TKK:n tutkimuksen arviointi oli suunnitelmissa toteuttaa vuonna 2009 osana innovaatioyliopiston tutkimuksen arviointia. 5.1.3 Tukitoiminnot Hallinto Opetusministeriö arvioi ja antaa palautetta yliopiston toiminnasta, tuloksista ja niiden vaikuttavuudesta tilinpäätöskannanoton kautta sekä suullisena palautteena tulosneuvottelussa vuosittain. Opetusministeriö tilinpäätöskannanotossaan vuodelta 2006 antaa palautetta TKK:n toiminnan tuloksista sekä määrällisestä että laadullisesta näkökulmasta. Palaute on pääosin myönteistä. Kehitettäviä asioita ja kohteita OPM nimeää kannanotossaan seuraavasti: - Yliopiston rakenteellisen kehittämisen tulee tukea innovaatioyliopiston toteuttamista o - Yliopiston tulee kehittää opiskelijavalintoja siten, että yliopistojen yhteishakujärjestelmään siirtyminen on mahdollista vuoden 2008-2009 valinnoissa o - Toimenpide: TKK:lla on valmiudet siirtyä yhteishakujärjestelmään Täydennyskoulutuksen laatua ja tehokkuutta tulee parantaa sekä huolehtia aiempaa paremmin akateemisen väestön osallistumismahdollisuuksista. o - Toimenpide: TKK on ryhtynyt yksikköjako- ja sen myötä myös toimintakulttuurin muutostyöhön. Muutos on suunniteltu innovaatioyliopiston toteuttamista tukevaksi. Uusi yksikkörakenne astuu voimaan 1.1.2008. Uuden rakenteen ja sen edellyttämän toimintakulttuurin vakiinnuttaminen kestänee muutaman vuoden. Toimenpide: TKK:n täydennyskoulutuksen tehokkuutta sekä sen taloudellisia toimintamahdollisuuksia on alettu kehittää Koulutuskeskus Dipolin toimintojen uudelleen järjestämisellä sekä sen kannattavuuden tarkalla seurannalla. Kehittämistyö jatkuu edelleen. Toimenpiteitä perusteettomien määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämiseksi tulee jatkaa. Yliopiston tulee henkilöstöstrategiassaan varautua rakenteellisen kehittämisen ja tuottavuusohjelman aiheuttamiin henkilöstörakenteen muutoksiin. 55 o o - TKK linjaa henkilöstöstrategiassaan määräaikaisuuden syitä ja toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Toteutumista seurataan strategian toimeenpanosuunnitelman seurannan osana. Valtion tuottavuusohjelma arvioidaan uudelleen. Asiaan vaikuttaa vahvasti se, millainen yliopistojen juridinen status jatkossa on. Lain muutosvalmistelu on opetusministeriössä meneillään. Mikäli TKK:sta tulee säätiö, ei valtion tuottavuusohjelmaa enää sovelleta yliopistossa sellaisenaan, vaan henkilöstön tuottavuus arvioidaan säätiön omista lähtökohdista. Ohjauksen näkökulmasta on tärkeää, että yliopisto seuraavissa tilinpäätöksissä arvioi nykyistä tarkemmin, mistä mahdolliset tavoitteiden ja saavutettujen tulosten väliset erot johtuvat. Keskeisten arviointihankkeiden ohella niiden tuloksia ja päätettyjä jatkotoimia tulee käsitellä laajemmin. o Toimenpide: Toiminnan raportointia parannetaan Kehittämisyksikön toimesta. Asiassa on konsultoitu mm. VTV:tä siitä, millaiset kehittämistoimet se näkee tärkeimpinä ja millaiset vaatimukset se raportoinnille analysoinnin osalta asettaa. Kehittämislinjaukset toteutuvat seuraavissa toimintakertomuksissa. - Yliopiston on huolehdittava, että vuoden 2007 lopusta lähtien tuloksellisuustiedot sekä suunnittelun ja seurannan asiakirjat julkaistaan NETRAssa. - Yliopiston on kehitettävä rakenteellisen kehittämisen ja tuottavuushankkeiden toimenpiteiden, voimavarojen uudelleen kohdentamisen ja henkilöstövaikutusten seurantaa siten, että näistä voidaan luotettavasti raportoida osana tilinpäätöstä. o o - Toimenpide: Asia on tiedostettu ja hoidossa paraikaa Kehittämisyksikössä. Toimenpide: Asia huomioidaan toimintakertomuksen kehittämisessä. Tässä huomioidaan kuitenkin em. tuottavuusohjelman uudelleen arviointi ja sen soveltamistaso säätiöyliopistossa. Esteettömyysstrategia tulee laatia helmikuuhun 2008 mennessä. o Toimenpide: Asia on tekeillä Tila- ja turvallisuusyksikössä Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tilintarkastuskertomuksessaan vuodelta 2006 toteaa, että Tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot on esitetty asianmukaisesti ja edellytetyllä tavalla. Tämä oli jo noin kymmenes vuosi peräkkäin, kun TKK:n talouden hallinnasta ei ollut huomautettavaa. Tarkastuskertomus toteaa tuloksellisuuden kuvauksesta, että tuotoksesta ja laadunhallinnasta esitetyt tiedot ovat oikeat ja riittävät. VTV huomauttaa, että työajan kustannusten kohdennus pohjautuu dokumenttien sijaan arvioon. Kertomus kuitenkin toteaa, että TKK on jo ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin ottamalla käyttöön koko henkilöstöä koskevan työajan kohdentamisjärjestelmän. Tarkastuskertomus kehottaa TKK:ta kiinnittämään huomiota sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuman valmisteluun ja kattavuuteen Henkilöstö TKK:ssa toteutetaan säännöllisesti koko henkilöstön kattavat työtyytyväisyys- ja työilmapiirikyselyt. Seuraava kysely tapahtuu lokakuussa 2007. Sen tuloksia johto analysoi joulukuussa. Johtopäätökset jalkautetaan normaalisti henkilöstöhallinnon kautta kaikkien yksiköiden toimintaan. Mikäli kysely nostaa esille yksittäisiä vakavia ongelmia, tartutaan niihin suoraan johdon toimesta. Henkilöstön ammattitaidon ylläpidosta ja kehittämisestä huolehditaan TKK:ssa systemaattisesti. Rehtori on asettanut rehtorikaudekseen Henkilöstön kehittämistoimikunnan, jota hän itse johtaa. Henkilöstökoulutuksen toimintasuunnitelma perustuu TKK:n strategian sekä henkilöstöstrategian mukaisiin tavoitteisiin, Henkilöstön kehittämistoimikunnan linjauksiin sekä ajankohtaisiin kehittämisen tarpeisiin. TKK:n Henkilöstö- ja lakiasiaintoimistossa on oma alayksikkönsä, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa henkilöstökoulutusta em. toimikunnan linjausten mukaisesti. Tällä hetkellä painopistealueena on erityisesti johtamisen ja esimiestyön tukeminen sekä siihen liittyvän koulutuksen kehittäminen. Muuta koulutusta ja osaamisen kehittämistyötä toteutetaan aikaisempien vuosien tapaan (ammatillinen täydennyskoulutus, esim. kielitaito, joka on kotikansainvälistymisen perusedellytys). Keskitetyn henkilöstökoulutuksen lisäksi TKK:n yksiköt tarjoavat henkilöstölleen mahdollisuuksia omatoimiseen kouluttautumiseen erilaisilla kursseilla. 56 UPJ-prosessin myötä pyrittiin TKK:ssa selkiyttämään kunkin työntekijän vastuita. Prosessin myötä kunkin tehtävät ja vastuut on selkeästi määritelty ja kirjattu. Lisäksi esimiesketju selkiytyi samalla. TKK:ssa on suunniteltu sähköistä palaute- ja aloitteiden keruumenetelmää. Laatusivuille luodaan toiminto, jonka kautta kuka tahansa TKK:n yhteisöstä voi antaa palautetta tai esittää aloitteita. Palautteet ja aloitteet käsitellään Kehittämisyksikössä ja ohjataan jatkokäsittelyyn johdolle ja/tai asianomaiselle taholle. Menetelmän kehittäminen on vielä kesken. 5.2 Ohjeet Teknillisen korkeakoulun toimintaan liittyviä ohjeita, säädöksiä ja määräyksiä on esitetty nettisivuilla http://hel.tkk.fi/fi/oikeudelliset/saadokset.html sekä http://laatu.tkk.fi/fi/tkk_toimintaohjeistus/. Ohjeiden päivitys tapahtuu www-sivuilla. Tähän kappaleeseen on kerätty eri toimintoihimme liittyviä ohjeita listamuotoon. Koulutus yleistä http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/lait/ Tietoa tutkinnonuudistustyön suunnittelijoille http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tutkinnonuudistus/suunnittelijoille.htm http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tutkinnonuudistus/suunnittelijoille.htm#tutkraktr Yliopiston hallituksen opintoasioihin liittyviä päätöksiä http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/lait/paatos.html Opintohallinnon keskeisimmät prosessien kuvauksia (vanha tutkintosääntö) http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/prosessit/ Opetuksen ja opiskelun tuki http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/yoop/ http://www.dipoli.tkk.fi/ok/tkk/ Kandiopintojen opiskelupolun linkit Markkinointi http://opiskelemaan.tkk.fi/index.html http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/prosessit/organiskaav.pdf Hakeminen http://opiskelemaan.tkk.fi/haku.html Opiskelijavalinnat http://opiskelemaan.tkk.fi/ajankohtaista.html http://opiskelemaan.tkk.fi/dia.html http://opiskelemaan.tkk.fi/erillisvalinnat.html http://opiskelemaan.tkk.fi/international.html Opiskelijan tietojen luonti http://opiskelemaan.tkk.fi/ajankohtaista.html 57 http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/ilmo/ http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/prosessit/ Johdatus opiskeluun http://opiskelemaan.tkk.fi/opas.html http://opiskelemaan.tkk.fi/pdf/uuden_opiskelijan_opas.pdf http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/johdatus_opiskeluun/ Oma HOPS http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/johdatus_opiskeluun/opintosuunnitelma.html Opintoneuvonta http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/kanslia/ Opiskelu http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoaperus/ HOPS ja sen hyväksyminen http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/prosessit/HOPSkaavioNYK.pdf Kandiseminaari- ja työ http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoaperus/ http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/ajankohtaista/arkisto_2007/kandsovohje7_3_2007f.pdf DI-opintojen opiskelupolku Markkinointi http://opiskelemaan.tkk.fi/index.html Valmistunut TKK:lta kandiksi ja jatkaa samassa tutkinto-ohjelmassa http://opiskelemaan.tkk.fi/ylemmat.html Valmistunut TKK:lta kandiksi ei jatka samassa tutkinto-ohjelmassa http://opiskelemaan.tkk.fi/haku.html Opiskelijavalinnat http://opiskelemaan.tkk.fi/dia.html http://opiskelemaan.tkk.fi/erillisvalinnat.html http://opiskelemaan.tkk.fi/international.html Opiskelijan tietojen luonti/ siirto http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/ilmo/#perus Jatkaa/ ei jatka samassa tutkinto-ohjelmassa Opiskelijan vastaanotto http://opiskelemaan.tkk.fi/opas.html#aloitus http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/johdatus_opiskeluun/ Tuutorointi ja oma HOPS http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/johdatus_opiskeluun/opintosuunnitelma.html http://www.dipoli.tkk.fi/ok/palvelut/tieto/julkaisut/documents/opettajatuutorin_opas_2005.pdf Opinnot http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoaperus/ Diplomityön tekeminen http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoaperus/#tyo 58 Jatko-opiskelu http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/ http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/osastojen_jatkokoulutussivut.html http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/jatko-opiskelijalle.html http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/jatkoopisk_siirtyminen.html http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/osyhteyshenkilot.html http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/paatoim_sivutoim.html Aloittaminen: http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/Jatko-opintojenaloittaminen.html Väittelemiseen liittyvää http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/toimikunnat/vaitoslautakunta/vkmentapaohje.html Stipendit ja apurahat http://www.tkk.fi/nyt/apurahat/ Osastojen jatkokoulutussivut http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/osastojen_jatkokoulutussivut.html http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/jatko-opiskelijalle.html http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/jatkoopisk_siirtyminen.html Henkilökunnalle TKK:n opintohallinnon päätöksiä ja ohjeita http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tutkinnonuudistus/ http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/jatkoopisk_siirtyminen.html http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/toimikunnat/ Opinto-oppaat http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/opinto-oppaat/ Tilastoja http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tilastoja/ Täydennyskoulutus http://www.tkk.fi/Opinnot/aikuiskoulutus/ http://avoin.tkk.fi/index.html http://avoin.tkk.fi/ilmoittautuminen/index.html http://demo2.hut.fi/fi/lvj-kehitys/tyoryhmat/TR15_Taydennyskoulutus%20-%20sanalliset%20kuvaukset%20%20Ver%201.doc Tutkimus http://www.tkk.fi/Tutkimus/ Hyvä tieteellinen käytäntö http://www.tenk.fi/JulkaisutjaOhjeet/htkfi.pdf http://www.tkk.fi/Tutkimus/ajankohtaista.html tämän linkin alla ovat: http://www.tkk.fi/nyt/apurahat/index.html http://www.tkk.fi/nyt/nyt_tiedotteet2005/tutkimus/cost.html 59 http://www.fulbright.fi/ http://www.tkk.fi/nyt/nyt_tiedotteet2005/tutkimus/link.html http://technologyawards.net/index.php?technologyawards=111226037140b968e570b0eaad4d2a61f 617\0a144d&article_id=3184 http://www.tkk.fi/nyt/tutkijakoulut/index.html http://www.tkk.fi/nyt/aallonharjalla/index.html http://www.nordforsk.org/news.cfm http://www.tekes.fi/eu/fin/ajankohtaista/uutiskoosteet/index.html http://www.tkk.fi/nyt/studia_generalia_technologica/index.html http://www.tkk.fi/nyt/kalenteri/index.html http://www.tkk.fi/nyt/vaitoksia/index.html Suomen Akatemia http://www.aka.fi/index.asp?id=eb9a8e15a46244d989ac56c132e8d13a Innovaatiokeskus http://innovaatiokeskus.tkk.fi/html/tutkimuksen_tuki.html Tekes http://www.tekes.fi/rahoitus/laitos/ http://www.tekes.fi/eu/fin/6po/index.html Opetusministeriö http://kotaplus.csc.fi:7777/online/Etusivu.do;jsessionid=c1a60701ce64e16c14d59354c34a43a80526a513d62 .oQXOmh4ImRbx-AnDcxaNa38UePWLchaIahmQ-xaIahmP-x4PnhuNnxyIah0Kax8Oc6bvmxqIhuKa30xoQXOmgTFpRfvagTxqQaInAyxbh0KahqNa34Q8OexhOTagiT5lOHdj44xn6jAmljGr5XDqQLvpAe_ Pohjoismainen tutkimustyö http://www.norfa.no/ Suomen tieteen ja teknologian tutkimuspalvelut http://www.research.fi/ Tieteen tietotekniikan keskus http://www.csc.fi/ Julkaisu ohjeet http://lib.tkk.fi/Neuvonta/Oppaat/Julkaisuohjeet/index-03.html. Elektroniset väitöskirjat http://www.tkk.fi/Tutkimus/kirjastot.html http://lib.tkk.fi/Diss/ Tukitoiminnot Projektinhallinta http://etkk.tkk.fi/fi/halli/ TKK:n Kirjastopalvelut http://www.tkk.fi/Tutkimus/kirjastot.html http://www.otalib.fi/tkk/tutkii/index.html http://www.otalib.fi/tkk/julkaisee/index.html http://www.otalib.fi/tkk/osaa/index.html 60 Henkilöstöasiat http://www.tkk.fi/Henkilokunta/ TKK:n henkilöstöopas / palvelussuhdeasiat http://hel.tkk.fi/fi/henkilostoopas/index.html Tervetuloa http://www.tkk.fi/Henkilokunta/tervetuloa_TKKlle.pdf Perehdyttäminen http://hel.tkk.fi/fi/henkilostoopas/perehdyttaminen/index.html http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/laatu/index.html http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/laatu/TKK-MO3_Tyontekijan_vastaanotto_ja_perehdyttaminen_TKKssa.pdf Palvelusuhde, loma- sivutoimilupa, kulkulupa yms. lomakkeet http://hel.tkk.fi/fi/palvelut/lomakkeet.html Matkustus http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/matkohj.html ATK-luvat http://www.tkk.fi/atk/oppaat/luvat/ AY-asiat http://hel.tkk.fi/fi/tyonantaja/luottamusmiehet.html http://etkk.tkk.fi/fi/halli/ TKK:n opettajanvirkoja koskeva johtosääntö http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/TKKn_opett_virkojen_johtosaanto.htm Yliassistenttijohtosääntö http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/Yliassistenttiohjesaanto.html Opetusansioiden huomioonottaminen opetusvirkojen täytössä http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/Opetusans_huom_opvirkojen_taytossa.html Opettajien työaikaa koskeva virkaehtosopimus http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/opettajien_tyoaikaohje.htm Sihteerien ja hallinnon käsikirja (S) http://sihteeri.netlab.hut.fi/ Talous- ja hankinta-asiat http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/taloussaanto2006.pdf http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/kirjanpitoohje2007.pdf http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/rondo_ohjeSP6.pdf Hankinnat http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/hankinnat.html http://www.tkk.fi/nyt/rehtori/2007/hankintatoimen_organisointi.pdf Matkustus 61 http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/Matkustajan%20ja%20sihteerin%20ohje.pdf http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/matkohj.html Yleiset Johtosääntö http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/Hallintojohtosaanto.html http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/HJSmuutokset279.htm Rehtorin määräykset http://www.tkk.fi/nyt/rehtori/ 62
© Copyright 2024