1. No category

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki
Puhelin 09 420 20 • Faksi 09 4202 2299
www.ek.fi
Lisätietoja:
Asiantuntija
Seppo Saukkonen
Puh. 09 4202 2297
seppo.saukkonen@ek.fi
Raportti internetissä:
www.ek.fi/julkaisut
Työaikakatsaus
Ulkoasu: Arja Nyholm, Julkaisumonistamo Eteläranta Oy
Heinäkuu 2010
Työajat ja poissaolot
EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2009
Työaikakatsaus
Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2009
Heinäkuu 2010
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
|
Työaikakatsaus 2009
1
Esipuhe
Työaika ja työaikajärjestelyt ovat tärkeitä resursseja yrityksen toiminnassa. Työaikojen
suunnittelu ja työaikojen seuranta on keskeistä muun muassa käynti- ja aukioloaikojen
suunnittelussa ja työn organisoinnissa.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työaikatiedustelulla on kerätty jo 30 vuoden ajan
tietoja toteutuneista työajoista ja poissaoloista.
Tämä julkaisu sisältää tärkeimpiä työaikatiedustelusta saatuja tuloksia vuodelta 2009.
Työaikatiedustelu lähetettiin kaikille tiedusteluun aikaisempina vuosina vastanneille
yrityksille ja osalle muita yrityksiä. Vastaaminen oli vapaaehtoista.
Tiedusteluun vastasi 429 yritystä. Niiden ilmoittamat tiedot koskivat 167 000
palkansaajaa EK:n jäsenyrityksissä.
Työaikojen ja poissaolojen seuranta ja tilastointi perustuvat EK:n suosittelemaan
työaika- ja poissaololuokitteluun. Työaika- ja poissaoloseurannan avulla yritykset
saavat vertailukelpoista tietoa esimerkiksi työajan käytön tehostamiseksi ja
poissaolojen vähentämiseksi.
Helsingissä heinäkuussa 2010
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
2
Työaikakatsaus 2009
|
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Sisältö
■ Esipuhe
■ Sisältö
2
3
■ Tiivistelmä / Summary
4
■ Tehty työaika 1 457 tuntia vuonna 2009
5
■ Tehty työaika oli 77 prosenttia teoreettisesta työajasta
6
■ Teollisuuden työntekijät poissa sairauden takia kolme viikkoa
9
■ Sairauspoissaolot vähenivät teollisuudessa mutta lisääntyivät palvelualoilla
■ Perhevapaat yleisiä palveluyrityksissä
■ Lomautuksia ennätyksellisen paljon
■ Miksi ajankäytön seurantaa?
12
14
15
16
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
|
Työaikakatsaus 2009
3
Tiivistelmä
EK:n työaikatiedustelun mukaan jäsenyritysten henkilöstö oli vuonna 2009 työssä
keskimäärin 1 457 tuntia eli noin 194 työpäivää.
Tehdyn työajan osuus oli 76,8 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta.
Vuosilomien osuus oli 10,7 prosenttia, sairaus- ja tapaturmapoissaolojen osuus 4,4
prosenttia ja perhevapaiden osuus 2,5 prosenttia. Yritysten heikon taloudellisen tilanteen
takia lomautuksia oli ennätyksellisen paljon, keskimäärin 3,4 prosenttia teoreettisesta
säännöllisestä työajasta.
Teoreettiseen säännölliseen työaikaan luetaan säännöllisen, sopimuksenmukaisen työajan
lisäksi vuosiloma-aika työpäiviksi muutettuna.
Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli eniten teollisuuden työntekijöillä. Poissaolojen osuus
oli 6,0 prosenttia eli keskimäärin 14 työpäivää työntekijää kohti. Sairauspoissaolojen
osuus aleni edellisestä vuodesta teollisuuden työntekijöillä mutta kasvoi palvelualojen
henkilöstöllä.
Vapaaehtoiseen tiedusteluun, joka toteutettiin 30. kerran, vastasi 429 jäsenyritystä, jotka
ilmoittivat työaika- ja poissaolotiedot 167 000 palkansaajasta.
Summary
According to the EK´s inquiry on working time and absences in the member companies,
the actual realised working hours per employee accounted for 1 457 hours during the year
2009 which means 194 working days on average.
The share of realised working hours was 76.8 percent of the theoretical regular working
time. The share of annual holidays was 10.7 per cent, the share of absences due to
sickness and occupational injury 4.4 per cent and the share of absences due to
child care and parental leave 2.5 per cent on average. Due to the bad economic situation
of companies, temporary dismissals rose unexceptional high, reaching the average of
3.4 per cent of the theoretical regular working time.
Theoretical regular working time consists of regular, contractual working time plus annual
holiday counted as working days.
The highest level of sickness absences was recorded by blue-collar workers in
manufacturing. The share of absences was 6.0 per cent which means 14 working days
per employee on average. Sickness absences decreased from the previous year by
industrial blue-collar workers but increased by personnel in service branches.
A total of 429 company answers were received in the voluntary inquiry carried out for the
30th time. The answers covered data on working hours and absences of 167 000
employees.
4
Työaikakatsaus 2009
|
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Tehty työaika 1 457 tuntia vuonna 2009
EK:n työaikatiedustelun mukaan jäsenyritysten henkilöstö oli työssä keskimäärin 1 457 tuntia vuonna 2009. Tämä vastaa laskennallisesti noin 194:ää työpäivää, jos työpäivän pituus on 7,5 tuntia.
Jäsenyritysten henkilöstöllä oli vuosilomia keskimäärin 27 päivää, kun vuosilomat lasketaan työpäivinä. Muista poissaoloista oli eniten henkilön omasta sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneita
poissaoloja, joita oli keskimäärin 11 työpäivää henkilöä kohti. Sairauspoissaoloprosentti oli näin ollen keskimäärin 4,4.
Yritysten heikentynyt taloudellinen tilanne johti vuonna 2009 mittaviin lomautuksiin. Työaikatiedustelun mukaan lomautuspäiviä kertyi EK:n jäsenyrityksissä keskimäärin 9 työpäivää henkilöä kohti. Lomautuksia oli eniten teollisuudessa.
Lisä- ja ylitöiden määrä oli vuonna
2009 huomattavan matala, vain keskimäärin 3 päivää henkilöä kohti.
Tehty työaika oli 76,8 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Vuosilomien osuus oli 10,7 prosenttia ja muiden poissaolojen 12,5 prosenttia.
(Taulukko 1)
Työaikatiedustelu kuvaa kokoaikatyössä olevien palkansaajien toteutuneita
työaikoja ja poissaoloja.
Mitä tehty työaika tarkoittaa?
• Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä
aikaa, jonka henkilö on työpaikalla.
Työpaikallaoloaikaan sisältyy myös
muuta kuin varsinaisiin työtehtäviin
käytettyä aikaa, kuten työhön
perehdyttämistä ja työnopastusta,
odotusaikaa sekä kahvi- ja
lepotaukoja.
• Käytännössä monissa yrityksissä
tehtyyn työaikaan on luettu myös
matkustus- ja koulutusaikaa sekä
ammattiyhdistystehtävien hoitoon
käytettyä aikaa, koska työajan
seurannassa näitä aikalajeja ei aina
eroteta toisistaan.
Taulukko 1. ■ Työaika ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2009
Päiviä
Teoreettinen säännöllinen työaika
- Vuosilomat
= Säännöllinen työaika
- Ay-tehtävät, koulutus- ja matkustusaika
- Lomautukset
- Sairaus- ja tapaturmapoissaolot
- Perhevapaat
- Muut poissaolot
= Tehty työaika
+ Lisä- ja ylityöt
= Tehty työaika (sisältäen lisä- ja ylityöt)
253
27
226
2
9
11
6
4
194
3
197
Tunteja
Prosenttia
teoreettisesta
säännöllisestä
työajasta
1 896
202
1 694
13
65
83
48
28
1 457
20
1 477
100,0
10,7
89,3
0,7
3,4
4,4
2,5
1,5
76,8
1,1
77,9
Lähde: EK:n työaikatiedustelu 2009
Koska eri aloilla ja henkilöryhmissä säännöllisen työajan pituus ei ole sama, työpäiviksi muutettu luku
on arvio.
Mitä EK:n työaikatiedustelu mittaa?
• Työaikatiedustelu mittaa, kuinka monta tuntia yrityksissä tehtiin työtä ja kuinka
monta tuntia niissä oli erilaisia poissaoloja.
• Yrityksiä pyydettiin ilmoittamaan työaika- ja poissaolotiedot vain kokoaikaisessa
työsuhteessa olevista tai kokoaikaisiksi muunnettuina, jotta tiedot olisivat vertailukelpoisia eri alojen ja yritysten välillä.
• Toteutuneissa työajoissa ja poissaoloissa on otettava huomioon, että eri aloilla ja
henkilöstöryhmillä on eroja säännöllisen työajan ja vuosiloman pituudessa.
• Työaikojen ja poissaolojen rekisteröinti ja seuranta perustuvat EK:n suosittelemaan
työaika- ja poissaololuokitteluun.
Mitä työaika- ja poissaolokäsitteillä tarkoitetaan?
• Teoreettisella säännöllisellä työajalla tarkoitetaan sovitun työaika- tai työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa, mukaan luettuna vuosiloma-aika. Teoreettiseen
säännölliseen työaikaan ei lueta ylityöaikaa eikä työajan lyhentämiseen liittyviä
vapaita, kuten niin sanottuja pekkasvapaita, vuorovapaita tai arkipyhiä.
• Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan sovitun työaika- tai työtuntijärjestelmän
mukaista työaikaa. Siihen ei lueta vuosiloma-aikaa, ylityöaikaa eikä työajan
lyhentämiseen liittyviä vapaita.
• Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jonka henkilö todella on työssä.
Siihen ei siten sisälly poissaoloaika. Tehtyyn työaikaan voidaan tarvittaessa lisätä
tehdyt lisä- ja ylityöt.
• Työaika- ja poissaololajeja on selostettu sivulla 16.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
|
Työaikakatsaus 2009
5
Tehty työaika oli 77 prosenttia teoreettisesta
työajasta
Teollisuuden työntekijät tekivät työtä keskimäärin 1 354 tuntia, teollisuuden toimihenkilöt 1 552 tuntia ja palvelualojen
henkilöstö 1 480 tuntia vuonna 2009.
Teollisuuden työntekijät käyttivät
työntekoon 71,5 prosenttia teoreettisesta
säännöllisestä työajasta. Teoreettiseen
säännölliseen työaikaan luetaan sovittu
säännöllinen työaika mukaan lukien vuosiloma-aika.
Teollisuudessa ja palveluissa
poissaolojen syyt erilaisia
Eri henkilöstöryhmillä poissaolojen syyt
ovat varsin erilaisia. Teollisuuden työntekijöillä on enemmän sairauspoissaoloja ja palvelualojen henkilöstöllä enemmän perhevapaita. Palvelualoilla on myös
hieman enemmän vuosilomia ja muita
ansaintaperusteisia vapaita.
Teollisuuden toimihenkilöt olivat selvästi vähemmän poissa työstä. Osa sairauspoissaoloista saattaa kuitenkin jäädä
ilmoittamatta työaikatiedusteluun, koska
Taulukko 2. ■ Työaika ja poissaolot eri henkilöstöryhmillä vuonna 2009
Työaika- ja poissaololaji
Prosenttia teoreettisesta
säännöllisestä työajasta
(numerot viittaavat EK:n työaika- ja poissololuokitteluun)
1.1 Säännöllisenä työaikana tehty työaika
2.1 Ay-tehtävät ja muu työaikaan rinnastettava aika
3.1 Matkustusaika
4 Koulutusaika
5 Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen
6 Vuosiloma ja muu ansaintaperusteinen vapaa
7 Työriidasta johtuva töiden keskeytyminen
8 Sairaus
9 Työtapaturma
10 Perhevapaat (lapsen syntymä ja hoito)
11 Muu hyväksytty poissaolo
12 Poissaolo ilman selvitystä
Teoreettinen säännöllinen työaika
Lisä- ja ylityöaika1
Henkilöiden määrä tiedustelussa
Tuntia henkilöä kohti
vuoden aikana
Teollisuuden työntekijät
Teollisuu- PalveluTeollisuu- Teollisuu- Palveluden toimi- alojen
den työn- den toimi- alojen
henkilöt
henkilöstö tekijät
henkilöt henkilöstö
71,5
0,2
0,1
0,5
8,0
10,5
0,1
5,7
0,3
1,3
1,8
0,0
100,0
1,5
58200
82,0
77,8
0,1
0,1
0,4
0,3
0,2
0,4
1,3
0,6
10,0
11,4
0,0
0,0
1,9
4,6
0,0
0,2
3,3
3,1
0,7
1,6
0,0
0,0
100,0 100,0
0,9
0,8
49100 58700
1354 1552 1480
3
2
2
2
7
5
9
4
7
152
24
12
199
190
217
2
0
1
108
36
87
6
1
3
24
62
59
34
14
30
0
0
0
1893 1893 1902
28
17
16
58200 49100 58700
1
Lisä- ja ylityöaika on laskettu teoreettisesta säännöllisestä työajasta.
Lähde: EK:n työaikatiedustelu
Lomautuksia oli teollisuudessa, etenkin työntekijöilä, enemmän kuin palvelualoilla. (Kuvio 1 ja taulukko 2)
kuukausipalkkaisilla toimihenkilöillä lyhyet sairauspoissaolot eivät vaikuta maksettavaan palkkaan.
Kuvio 1. ■ Ajankäytön jakautuminen EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2009
% teoreettisesta säännöllisestä työajasta
EK:n jäsenyritysten
henkilöstö
4,4
Teollisuuden
työntekijät
8,0
Teollisuuden
toimihenkilöt
2,0 6,0
12,0
4,8
10,0
6,0
10,7
Palvelualojen
henkilöstö
6,0
11,4
10,5
76,9
Tehty työaika
71,5
Vuosiloma
Lähde: EK:n työaikatiedustelu
6
Työaikakatsaus 2009
|
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
77,8
82,0
Sairaus ja tapaturma
Muu poissaolo
Naisilla vähemmän työtunteja
kuin miehillä
Tehty työaika oli EK:n jäsenyrityksissä
naisilla keskimäärin 1 399 tuntia ja miehillä 1 511 tuntia vuonna 2009. Tämä
vastaa naisilla 187 työpäivää ja miehillä
201 työpäivää, jos työpäivän pituus on
7,5 tuntia.
Tehty työaika oli naisilla näin ollen runsaat sata tuntia lyhyempi kuin miehillä.
Ero naisten ja miesten tekemissä työtunneissa johtuu suurelta osin perhevapaista (lapsen syntymään ja hoitoon liittyvistä vapaista), joita naisilla on huomattavasti enemmän kuin miehillä. Naispuolisilla teollisuuden toimihenkilöillä
perhevapaita oli keskimäärin runsaat 170
tuntia, mikä vastaa 23 työpäivää eli noin
kuukautta. Miehillä perhevapaista aiheutuneita poissaoloja oli sekä teollisuudessa että palvelualoilla keskimäärin 8–14
tuntia.
Naisilla oli myös sairauspoissaoloja ja
muita hyväksyttyjä poissaoloja hieman
enemmän kuin miehillä.
Lomautusten kohdentumisessa suku-
Taulukko 3. ■ Työaika ja poissaolot eri henkilöstöryhmillä
sukupuolen mukaan vuonna 2009
Työaika- ja poissaololaji
Tuntia henkilöä kohti vuoden aikana
(numerot viittaavat EK:n työaika- ja poissololuokitteluun)
Teollisuuden
työntekijät
1.1
2.1
3.1
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Säännöllisenä työaikana tehty työaika
Ay-tehtävät ja muu työaikaan rinnastettava aika
Matkustusaika
Koulutusaika
Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen
Vuosiloma ja muu ansaintaperusteinen vapaa
Työriidasta johtuva töiden keskeytyminen
Sairaus
Työtapaturma
Perhevapaat (lapsen syntymä ja hoito)
Muu hyväksytty poissaolo
Poissaolo ilman selvitystä
Teoreettinen säännöllinen työaika
Lisä- ja ylityöaika1
Henkilöiden määrä tiedustelussa
Miehet
1 390
4
2
11
150
197
2
99
6
8
29
0
1 899
34
26 700
Teollisuuden
toimihenkilöt
Palvelualojen
henkilöstö
Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset
1 270 1 627 1 445 1 529 1 422
2
1
3
3
1
0
1
1
7
5
8
3
5
4
6
152
18
14
9
7
194
194
185
233
211
1
0
1
0
0
134
28
50
80
99
5
0
1
3
3
88
14
172
11
111
54
10
19
29
37
1
0
0
1
0
1 907 1 897 1 895 1 909 1 901
28
19
10
22
10
8 800 24 100 12 300 23 200 24 400
Kaikki yritykset eivät antaneet tietoja eriteltyinä sukupuolen mukaan. Tämän takia taulukossa
esitetty työaika- ja poissaolojakauma ei välttämättä asetu miesten ja naisten jakaumien väliin.
Lähde: EK:n työaikatiedustelu
puolen mukaan ei ollut merkittäviä teollisuudessa eikä palvelualoilla.
Miehet tekivät lisä- ja ylitöitä enemmän kuin naiset. (Taulukko 3)
Henkilöstöryhmät ja toimialat
EK:n jäsenyritysten käyttämä henkilöstöryhmien jaottelu pohjautuu lähinnä
työehtosopimuksiin. Teollisuusyritysten henkilöstö on jaoteltu työntekijöihin ja
toimihenkilöihin. Useimmilla palvelualoilla henkilöstöryhmien jaottelua ei
käytetä, mutta eräillä palvelualoilla, muun muassa liikenteessä, henkilöstö on
ryhmitelty työntekijöihin ja toimihenkilöihin.
Teollisuuden toimialajaotteluna on työaikatiedustelussa käytetty perinteistä
teollisuuden ryhmittelyä. Palvelualoilla käytettiin muun muassa seuraavia
toimialaluokitteluja:
• Tieto- ja viestintäpalvelut = tietoliikenne-, tietotekniikka- ja muut tietopalvelut
sekä kustantaminen ja muut viestintäpalvelut
• Sosiaali- ja terveyspalvelut = yksityiset hoito-, sosiaali- ja terveyspalvelut
Tehdyssä työajassa suuria
alakohtaisia eroja
Työssäoloaika vaihteli eri toimialoilla ja
henkilöstöryhmissä huomattavasti vuonna 2009.
Teollisuuden työntekijöiden tekemä
työaika vaihteli eri aloilla 1 195 ja 1 505
tunnin välillä. Alakohtaisiin eroihin vaikuttivat voimakkaimmin lomautukset.
Teollisuuden toimihenkilöiden tekemä
työaika oli keskimäärin 200 tuntia pidempi kuin työntekijöiden. Tämä johtui pääosin toimihenkilöiden vähäisemmistä lomautuksista ja sairauspoissaoloista.
Palvelualoilla tehty työaika oli lyhin
vakuutusalalla ja pisin tukkukaupassa.
Vuoden 2008 lopulla alkaneen taloustaantuman seurauksena lomautukset lisääntyivät vuonna 2009 huomattavasti
etenkin teollisuudessa.
Vuosittaista työaikaa on työaikatiedustelussa pyritty mittaamaan kokoaikatyötä tekevistä henkilöistä tai muuntamalla
tiedot vastaamaan kokoaikatyötä tekeviä.
(Taulukot 4 ja 5)
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
|
Työaikakatsaus 2009
7
Taulukko 4. ■ Työaika ja poissaolot eri aloilla vuonna 2009 (prosentteina teoreettisesta säännöllisestä työajasta)
1.1.
2.1.
SäänAynöllise- tehtävät
nä
työaikana tehty
työaika
Teollisuus, työntekijät
Elintarvike
Tevanake
Puu
Paperi
Painaminen
Kemia
Rakennustuote
Teknologia
Energia
Teollisuus, toimihenkilöt
Paperi
Kemia
Teknologia
Palvelualojen henkilöstö
Tukkukauppa
Vähittäiskauppa
Matkailu ja ravintolat
Liikenne
Tieto- ja viestintäpalvelut
Rahoitus
Vakuutus
Sosiaali- ja terveyspalvelut
71,5
78,4
66,3
63,1
74,2
70,7
79,6
72,3
69,4
77,7
82,0
79,9
81,7
82,3
77,8
82,0
78,6
80,4
75,8
78,4
78,7
73,7
78,8
0,2
0,2
0,4
0,1
0,0
0,2
0,2
0,1
0,2
0,1
0,1
0,0
0,6
0,0
0,1
0,0
0,0
0,1
0,1
0,1
0,0
0,0
0,0
3.1.
Matkustusaika
0,1
0,0
0,0
0,1
0,0
0,0
0,0
0,0
0,1
1,3
0,4
0,2
0,0
0,4
0,3
0,2
0,0
0,1
0,0
0,1
0,0
1,9
0,5
4.
Koulutusaika
0,5
0,4
0,5
0,2
0,6
0,2
0,4
0,5
0,5
1,7
0,2
0,4
0,4
0,1
0,4
0,2
0,8
0,0
0,0
0,3
1,0
0,8
1,0
5.
6.
Lomau- Vuosilotus
ma ja
muu
ansaintaperusteinen
vapaa
8,0
0,0
12,2
19,3
5,0
3,1
2,0
10,6
9,2
0,3
1,3
2,5
0,8
1,2
0,6
2,3
0,0
0,8
0,3
0,1
0,0
0,0
0,6
10,5
9,3
10,6
10,4
10,7
17,0
10,7
9,9
10,5
11,3
10,0
10,3
10,0
10,0
11,4
9,0
8,9
8,5
13,2
12,3
11,4
12,2
11,5
7.
Työriidasta
johtuva
töiden
keskeytyminen
0,1
0,0
0,1
0,0
0,1
0,0
0,0
0,0
0,2
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,5
0,0
0,0
8.
Sairaus
5,7
7,2
5,5
4,3
6,7
5,6
5,3
4,5
5,6
5,5
1,9
2,6
2,7
1,6
4,6
4,4
4,4
4,3
5,8
3,5
3,7
4,1
4,2
9.
Tapaturma
0,3
0,4
0,2
0,4
0,5
0,3
0,2
0,1
0,3
0,5
0,0
0,1
0,1
0,0
0,2
0,1
0,0
0,2
0,3
0,0
0,0
0,4
0,2
10.
Perhevapaat
1,3
2,2
3,3
0,8
0,6
0,9
0,8
1,3
1,5
0,6
3,3
3,1
3,3
3,5
3,1
1,0
5,5
4,5
1,9
3,8
3,3
5,8
2,3
11.
Muu
hyväksytty
poissaolo
1,8
2,1
0,9
1,2
1,6
2,0
0,8
0,8
2,4
0,9
0,7
0,9
0,4
0,8
1,6
0,6
1,6
1,2
2,6
1,2
1,4
1,0
0,8
12.
Poissaolo
ilman
selvitystä
Teoreettinen
säännöllinen
työaika
1.2.
Lisä- ja
ylityöaika
Henkilöitä
yhteensä
0,0
0,1
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,1
0,1
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,1
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
1,5
2,0
0,7
0,7
1,6
1,0
2,6
0,8
1,4
3,4
0,9
1,4
1,5
0,7
0,8
1,1
0,6
0,2
1,3
0,7
0,5
0,3
0,3
58 200
5 100
1 800
6 800
10 700
700
5 500
2 500
23 900
1 100
49 100
4 100
5 800
34 300
58 700
4 900
4 800
6 400
16 800
10 300
2 900
4 700
2 500
12.
Poissaolo
ilman
selvitystä
Teoreettinen
säännöllinen
työaika
1.2.
Lisä- ja
ylityöaika
Henkilöitä
yhteensä
Taulukko 5. ■ Työaika ja poissaolot eri aloilla vuonna 2009 (tunteina henkilöä kohti)
1.1.
2.1.
SäänAynöllise- tehtävät
nä
työaikana tehty
työaika
Teollisuus, työntekijät
Elintarvike
Tevanake
Puu
Paperi
Painaminen
Kemia
Rakennustuote
Teknologia
Energia
Teollisuus, toimihenkilöt
Paperi
Kemia
Teknologia
Palvelualojen henkilöstö
Tukkukauppa
Vähittäiskauppa
Matkailu ja ravintolat
Liikenne
Tieto- ja viestintäpalvelut
Rahoitus
Vakuutus
Sosiaali- ja terveyspalvelut
1354
1491
1252
1195
1389
1374
1505
1376
1318
1483
1552
1506
1554
1560
1480
1534
1478
1527
1452
1509
1483
1402
1512
3
3
7
2
1
4
4
1
5
2
2
0
11
1
2
1
0
1
2
3
1
1
0
3.1.
Matkustusaika
2
0
0
1
0
0
0
0
2
26
7
4
0
9
5
4
0
2
0
2
0
37
10
4.
Koulutusaika
9
7
10
5
10
3
7
9
10
32
4
7
7
2
7
4
16
1
1
6
19
16
19
5.
6.
Lomau- Vuosilotus
ma ja
muu
ansaintaperusteinen
vapaa
152
0
230
366
93
61
38
203
175
6
24
48
16
23
12
42
0
15
6
2
0
0
11
Lähde: EK:n työaikatiedustelu
8
Työaikakatsaus 2009
|
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
199
176
201
197
200
331
202
189
199
216
190
195
190
189
217
169
167
161
252
237
214
232
221
7.
Työriidasta
johtuva
töiden
keskeytyminen
2
0
1
0
1
0
0
0
3
0
0
0
0
1
1
0
0
0
0
1
9
0
0
8.
Sairaus
108
136
104
82
126
109
100
85
106
106
36
49
51
30
87
81
83
82
111
67
70
78
81
9.
Tapaturma
6
7
4
8
9
5
3
2
5
10
1
1
1
0
3
3
0
4
5
1
0
8
3
10.
Perhevapaat
24
41
62
15
12
18
16
24
28
11
62
58
63
66
59
19
104
85
36
73
63
111
44
11.
Muu
hyväksytty
poissaolo
34
40
17
23
29
38
14
15
46
17
14
18
8
15
30
11
31
23
50
23
26
20
16
0
0
0
0
0
0
1
0
1
0
0
0
0
0
0
2
1
0
0
0
0
0
1
1893
1901
1888
1894
1870
1943
1890
1904
1898
1909
1893
1886
1901
1896
1902
1870
1880
1901
1915
1924
1885
1905
1890
28
38
13
13
30
19
49
16
26
65
17
26
29
13
17
21
10
3
25
14
10
6
6
58 200
5 100
1 800
6 800
10 700
700
5 500
2 500
23 900
1 100
49 100
4 100
5 800
34 300
58 700
4 900
4 800
6 400
16 800
10 300
2 900
4 700
2 500
Teollisuuden työntekijät poissa sairauden takia
kolme viikkoa
EK:n jäsenyritysten henkilöstöllä oli sairauksista ja työtapaturmista aiheutuneita
poissaoloja vuonna 2009 keskimäärin 83
tuntia eli noin 11 työpäivää henkilöä kohti. Sairauspoissaoloprosentti oli 4,4, mikä
kuvaa sairaus- ja tapaturmapoissaolojen
osuutta teoreettisesta säännöllisestä työajasta.
Eniten sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli teollisuuden työntekijöillä, joiden
sairauspoissaoloprosentti oli 6,0. Teollisuuden toimihenkilöillä poissaoloprosentti oli 2,0 ja palvelualojen henkilöstöllä 4,8. Kun teollisuuden työntekijöiden ja toimihenkilöiden poissaolot lasketaan yhteen, saadaan teollisuuden koko
henkilöstön sairauspoissaoloprosentiksi
4,2.
Poissaolon syynä palkansaajan
oma sairaus
Poissaoloista pääosa aiheutuu palkansaajan omasta sairaudesta. Sairauspoissaoloihin on luettu myös terveystarkastukset ja hoitokäynnit. Työtapaturmista aiheutuneiden poissaolojen osuus on huomattavasti pienempi, 0,1–0,5 prosenttia
teoreettisesta säännöllisestä työajasta.
Naisilla sairauspoissaoloja oli kaikissa henkilöstöryhmissä selvästi enemmän
kuin miehillä. (Kuvio 2)
Kuvio 2. ■ Sairaus- ja tapaturmapoissaolot eri henkilöstöryhmillä
EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2009
% teoreettisesta säännöllisestä työajasta
8
7,3
Miehet
7
Naiset
Yhteensä
6,0
6
5,5
5,4
4,8
5
4,4
4
2,7
3
2,0
2
1,5
1
0
Teollisuuden työntekijät
Teollisuuden toimihenkilöt
Palvelualojen työntekijät
ja toimihenkilöt
Lähde: EK:n työaikatiedustelu
Teollisuuden työntekijöillä
sairauspoissaoloja yli kolme
viikkoa vuodessa
Teollisuuden työntekijät olivat poissa
työstä sairauden tai työtapaturman takia
keskimäärin 114 tuntia vuonna 2009.
Tämä vastaa noin 14 työpäivän eli kolmen viikon työpanosta, kun työpäivän
pituutena on 8 tuntia.
Varsinaisia sairauspoissaoloja oli keskimäärin 108 tuntia ja työtapaturmista
aiheutuneita poissaoloja 6 tuntia.
Mitä ovat sairauspoissaolot?
• Pääosa sairauspoissaoloista on henkilön omasta sairaudesta aiheutuvia
poissaoloja. Pieni osa poissaoloista aiheutuu terveystarkastuksista, hoitokäynneistä ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Poissaoloihin luetaan sekä
palkalliset että palkattomat poissaolot.
• Työtapaturmista ja työmatkatapaturmista aiheutuneet poissaolot on luettu
tapaturmapoissaoloihin, mutta vapaa-aikana sattuneista tapaturmista
aiheutuneet poissaolot sairauspoissaoloihin.
• Työstä poissaolo lapsen sairauden vuoksi luetaan eri poissaololajiksi, lasten
syntymään ja hoitoon liittyväksi vapaaksi.
Naisilla sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli keskimäärin 139 tuntia ja miehillä 105 tuntia. Naisilla poissaolot vastaavat 17 työpäivän ja miehillä 13 työpäivän työpanosta.
Sairauspoissaoloja eniten
elintarviketeollisuudessa
Eniten sairaus- ja tapaturmapoissaoloja
oli elintarviketeollisuudessa, missä niitä
oli keskimäärin 143 tuntia eli 18 työpäivää työntekijää kohti. Toiseksi eniten
poissaoloja oli paperiteollisuudessa, keskimäärin 135 tuntia eli 17 työpäivää työntekijää kohti.
Työtapaturmista aiheutuneita poissaoloja oli eniten energiateollisuudessa,
keskimäärin 10 tuntia eli puolitoista työpäivää työntekijää kohti.
On huomattava, että eri teollisuuden
aloilla poissaoloihin voivat vaikuttaa
myös alakohtaiset erityispiirteet, kuten
työhön liittyvät terveysmääräykset ja vuorotyön yleisyys. (Kuvio 3)
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
|
Työaikakatsaus 2009
9
Palvelualoista sairauspoissaoloja
eniten liikenteessä
Palvelualoista sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli vuonna 2009 eniten liikenteen
yrityksissä. Alan henkilöstöllä oli poissaoloja keskimäärin 6,1 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Tämä
on keskimäärin 116 tuntia eli noin 15 työpäivää henkilöä kohti, kun työpäivän pituutena on 7,5 tuntia.
Tukku- ja vähittäiskaupan yrityksissä
sairauspoissaoloja oli keskimäärin 4,4–
4,5 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Tämä on keskimäärin 83–84
tuntia eli 11 työpäivää henkilöä kohti.
Vähiten poissaoloja oli rahoitusalalla
sekä tieto- ja viestintäpalveluissa.
(Kuvio 4)
Kuvio 3. ■ Sairaus- ja tapaturmapoissaolot
teollisuuden työntekijöillä aloittain vuonna 2009
% teoreettisesta säännöllisestä työajasta
0,3
5,7
Teollisuus yhteensä
7,2
Elintarvike
0,4
0,5
6,7
Paperi
5,5
Energia
0,5
Teknologia
5,6
0,3
Painaminen
5,6
0,3
5,5
Tekstiili ja vaatetus
0,2
0,2
5,3
Kemia
Puu
4,3
Rakennustuote
4,5
0
1
2
0,4
0,1
3
Sairaus
4
5
6
7
8
Työtapaturma
Lähde: EK:n työaikatiedustelu
Kuvio 4. ■ Sairaus- ja tapaturmapoissaolot
palvelualoilla vuonna 2009
% teoreettisesta säännöllisestä työajasta
5,8
Liikenne
Matkailu ja ravintolat
4,3
Vakuutus
4,1
Rahoitus
3,7
Tieto- ja viestintäpalv.
3,5
0,0
0,2
1
0,1
0,0
2
Sairaus
Lähde: EK:n työaikatiedustelu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
0,2
0,4
4,2
0
|
0,1
4,4
Vähittäiskauppa
Sosiaali- ja terveyspalv.
Työaikakatsaus 2009
0,3
4,4
Tukkukauppa
10
0,2
4,6
Palvelut yhteensä
3
4
Työtapaturma
5
6
7
Joka viidennellä teollisuuden
toimipaikalla sairauspoissaoloja
yli 8 prosenttia
Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrä
vaihtelee suuresti eri yrityksissä ja toimipaikoilla.
Teollisuuden työntekijöiden sairauspoissaoloprosentti oli eri yrityksissä yleisimmin 4 ja 6 prosentin välillä vuonna
2009. Keskimääräinen prosentti oli 6,0.
Kuitenkin joka neljännellä teollisuuden toimipaikalla poissaoloprosentti oli
yli 7. (Kuvio 5)
Palveluyritysten henkilöstön sairauspoissaoloprosentti oli joka neljännellä
yrityksellä 3 ja 4 prosentin välillä vuonna
2009. Yli 7 prosentin poissaoloprosentti
oli joka kymmenennellä toimipaikalla.
Keskimääräinen poissaoloprosentti oli
4,8. (Kuvio 6)
Milloin sairauspoissaolot ovat
tavanomaista yleisempiä?
Karkeana arviona voidaan sanoa, että
sairauspoissaolot ovat tavanomaisesta sairastavuudesta johtuvia, jos
niiden osuus teoreettisesta säännöllisestä työajasta on alasta riippuen
noin 3 prosenttia. Jos sairauspoissaolot kohoavat yrityksessä muutoin
kuin satunnaisesti yli 4–5 prosentin,
on syytä selvittää tähän johtaneet
syyt.
Kun yritykset vertaavat omia poissaolojaan muihin yrityksiin tai yrityksen
eri yksiköiden tai henkilöstöryhmien
välillä, on otettava huomioon muun
muassa henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenteesta ja työtehtävien erilaisuudesta aiheutuvat erot. Myös lyhyt- ja
pitkäkestoisten poissaolojen osuudet
vaikuttavat poissaoloprosentteihin.
Kuvio 5. ■ Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen jakautuminen 2009
Teollisuuden työntekijät
Prosenttia yrityksistä
25
20,0
20
18,4
15
13,6
13,1
10,4
10
6,4
5
5,6
4,3
3,5
4,8
0
Alle 2 %
2-3 %
3-4 %
4-5 %
5-6 %
6-7 %
7-8 %
8-9 %
9-10% Yli 10 %
Poissaolojen osuus teoreettisesta säännöllisestä työajasta
Lähde: EK:n työaikatiedustelu
Kuvio 6. ■ Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen jakautuminen 2009
Palvelualojen henkilöstö
Prosenttia yrityksistä
30
24,6
25
18,8
20
16,4
15
11,1
10,6
10
5
6,8
5,8
2,9
2,9
0
Alle 1 %
1-2 %
2-3 %
3-4 %
4-5 %
5-6 %
6-7 %
7-8 %
Yli 8 %
Poissaolojen osuus teoreettisesta säännöllisestä työajasta
Lähde: EK:n työaikatiedustelu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
|
Työaikakatsaus 2009
11
Sairauspoissaolot vähenivät teollisuudessa
mutta lisääntyivät palvelualoilla
Sairauden ja työtapaturmien johdosta aiheutuneet poissaolot olivat vuonna 2009
EK:n jäsenyrityksissä keskimäärin 4,4
prosenttia teoreettisesta säännöllisestä
työajasta eli 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Poissaolojen väheneminen kohdistui
selvimmin teollisuuteen. Teollisuuden
työntekijöiden sairaus- ja tapaturmapoissaoloprosentti aleni 6,0 prosenttiin, mikä
oli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin
edellisenä vuonna. Sairauspoissaolot alenivat nyt toisena vuotena peräkkäin.
Teollisuuden toimihenkilöiden sairaus- ja tapaturmapoissaoloprosentti oli 2,0
prosenttia eli 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Palvelualojen henkilöstöllä sairaus- ja
tapaturmapoissaoloprosentti oli vuonna
2009 keskimäärin 4,8 prosenttia eli 0,2
prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna.
Teollisuuden työntekijöiden
sairauspoissaolot kääntyivät
laskuun
Teollisuuden työntekijöillä sairauspoissaolot lisääntyivät 1990-luvun puolivälistä alkaen jokseenkin yhtäjaksoisesti
noin 15 vuoden ajan. Alimmillaan sairauspoissaolot olivat 1990-luvun alkuvuosina runsaan 5 prosentin tasolla.
Vuosina 2006 ja 2007 poissaolot olivat kasvaneet jo ennätyksellisen korkealle tasolle, keskimäärin 6,7 prosenttiin teoreettisesta säännöllisestä työajasta.
Sen jälkeen sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuosina 2008 ja 2009. Osaltaan tähän on saattanut vaikuttaa vuoden
2008 lopulla alkanut talouden laskusuhdanne. Aikaisemmasta poissaolokehityksestä on nähtävissä, että talouden laskusuhdanteissa poissaolot ovat yleensä vähentyneet.
12
Työaikakatsaus 2009
|
Kuvio 7. ■ Sairaus- ja tapaturmapoissaolot
teollisuuden työntekijöillä 1980–2009
% teoreettisesta säännöllisestä työajasta
7
Sairaus
6
0,6
5
0,6
0,7 0,6 0,6
0,6
Työtapaturma
0,7 0,7 0,6
0,6
0,6 0,6
0,5 0,5 0,5
0,5 0,5 0,5 0,5
0,4 0,4
0,4 0,4 0,4 0,4
0,5 0,4 0,4 0,4
4
0,3
6,2 6,3 6,3
5,5 5,6 5,6
5,3 5,4 5,4 5,4 5,3
3
4,9
5,8 5,7 5,8
5,6
5,4 5,5
5,1
4,7 4,8
4,7 4,6 4,8
2
6,1
5,7
5,1 5,1 5,0 5,1
1
0
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Lähde: EK:n työaikatiedustelu
Kuvio 8. ■ Sairaus- ja tapaturmapoissaolot
teollisuuden työntekijöillä sukupuolen mukaan 1980–2009
% teoreettisesta säännöllisestä työajasta
8
7,8
7
6
7,3
7,2
7,1
6,8
6,1
6,0
6,9
6,8
7,4
7,4
7,1
7,0
6,6
6,7
7,0
5
4,7
4,3
4,1
4,7
4,3
4,8
4,8
4,9
5,0
5,2
5,0
4,7
4,6
4,3
4,4
4,4
7,9
7,7
7,0
6,7
5,7
4,8
7,9
7,1
6,4
6,3
6,2
6,1
6,8
6,6
7,3
7,0
4,6
4,6
5,0
5,2
5,4
5,4
5,3
5,7
5,7
5,4
5,2
4,7
4
3
2
1
0
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Miehet
Naiset
Lähde: EK:n työaikatiedustelu. Luvut eivät sisällä työtapaturmista aiheutuneita poissaoloja.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Osaltaan poissaolojen vähenemiseen
on saattanut vaikuttaa myös se, että lisääntyneet sairauspoissaolot ovat olleet
runsaasti esillä ja niistä on käyty vilkasta
keskustelua. Yrityksissä on havahduttu
poissaolojen kasvuun ja ryhdytty myös
toimenpiteisiin niiden vähentämiseksi.
(Kuvio 7)
Kuvio 9. ■ Sairaus- ja tapaturmapoissaolot
palvelualoilla 1992–2009
% teoreettisesta säännöllisestä työajasta
5,0
4,5
4,0
3,5
3,0
Miesten ja naisten poissaolojen
erot pysyneet ennallaan
Muutokset teollisuuden työntekijöiden
sairauspoissaoloissa ovat olleet samansuuntaisia sekä naisilla että miehillä. Sairauspoissaoloprosentti on naisilla ollut
jatkuvasti noin kaksi prosenttiyksikköä
suurempi kuin miehillä.
Vuonna 2009 teollisuuden työntekijöiden sairauspoissaoloprosentti oli naisilla 7,0 prosenttia ja miehillä 5,2 prosenttia. Näihin prosenttilukuihin eivät
sisälly työtapaturmista aiheutuneet poissaolot. (Kuvio 8)
2,5
4,4
2,0
3,5 3,3 3,4 3,4
1,5 3,3 3,1 3,3
4,6
4,8
3,7 3,7 3,9 3,9 3,7 3,4 3,8 3,8
1,0
0,5
0,0
1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Lähde: EK:n työaikatiedustelut
Aikasarja on etenkin 1990-luvulla suuntaa-antava, koska tiedusteluun vastanneiden yritysten toimiala- ja
henkilöstörakenne on muuttunut.
Palvelualoilla sairauspoissaolot
lisääntyneet
Palvelualoilla sairaus- ja tapaturmapoissaoloprosentti oli 1990-luvulla ja 2000luvun alussa melko tasaisesti 3,5 prosentin tuntumassa.
Kolmen viimeisen vuoden aikana,
vuodesta 2007 lähtien, poissaolot ovat
selvästi lisääntyneet. Sairauspoissaolot
ovat lisääntyneet eniten kaupassa ja finanssialalla. (Kuvio 9)
Palvelualojen sairauspoissaolokehityksen arviointia haittaa jossain määrin
se, että työaikatiedusteluun vastanneiden
yritysten toimialajakaumassa ja henkilöstömäärissä on tapahtunut varsin paljon muutoksia.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
|
Työaikakatsaus 2009
13
Perhevapaat yleisiä palveluyrityksissä
Perhevapaista aiheutuneita poissaoloja oli
EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2009 keskimäärin 2,5 prosenttia teoreettisesta
säännöllisestä työajasta. Tämä on noin
48 tuntia henkilöä kohti. Poissaolojen
osuus oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna.
Perhevapaat olivat yleisiä palvelualoilla, missä niiden osuus oli 3,1 prosenttia
teoreettisesta säännöllisestä työajasta.
Teollisuuden toimihenkilöillä perhevapaita oli hieman enemmän eli 3,3 prosenttia.
Teollisuuden työntekijöillä perhevapaita
oli keskimäärin 1,3 prosenttia.
Perhevapaita eniten vakuutusalalla ja vähittäiskaupassa
Perhevapaita oli eri toimialoista eniten
vakuutusalalla, missä niiden osuus oli 5,8
prosenttia teoreettisesta säännöllisestä
työajasta. Tämä oli keskimäärin 111 tuntia eli noin 15 työpäivää henkilöä kohti
vuoden 2009 aikana.
Vähittäiskaupassa perhevapaita oli
keskimäärin 104 tuntia eli 14 työpäivää
henkilöä kohti. Matkailu- ja ravintolapalveluissa poissaoloja perhevapaiden takia
oli keskimäärin 85 tuntia.
Teollisuuden työntekijöillä perhevapaita oli eniten tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa ja toimihenkilöillä teknologiateollisuudessa. (Kuvio 10)
Kuvio 10. ■ Perhevapaista aiheutuneet
poissaolot aloittain 2009
Mitä ovat perhevapaat?
• Perhevapaita ovat lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät palkalliset
tai palkattomat poissaolot. Näitä
ovat toisaalta äitiys-, isyys- ja
vanhempainvapaat ja toisaalta
osittaiset, tilapäiset ja muut
hoitovapaat.
• Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat
ovat lakisääteisiä vapaita, joiden
ajalta äidille tai isälle maksetaan
sairausvakuutuslain mukaista
korvausta.
• Hoitovapaat ovat äidille tai isälle
annettavia lakisääteisiä hoitovapaita sekä työehtosopimukseen
mahdollisesti perustuvia pidennettyjä äitiysvapaita.
• Osittaisessa hoitovapaassa on kyse
pienten lasten vanhempien
lyhennetystä työajasta ja tilapäisessä hoitovapaassa sairaan lapsen
hoidosta aiheutuneesta poissaolosta.
14
Työaikakatsaus 2009
|
Naisilla perhevapaita
huomattavasti enemmän kuin
miehillä
Perhevapaista aiheutuneiden poissaolojen määrään eri aloilla ja yrityksissä vaikuttaa ratkaisevasti naisten osuus.
Naispuolisilla teollisuuden työntekijöillä ja palvelualojen henkilöstöllä perhevapaita oli useimmilla aloilla keskimäärin alle 100 tuntia vuodessa. Teollisuuden
naispuolisilla toimihenkilöillä perhevapaita oli keskimäärin yli 170 tuntia. Miehillä
näitä poissaoloja oli useimmilla toimialoilla noin 10 tuntia henkilöä kohti.
Perhevapaista hieman yli puolet oli
äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaita ja
hieman alle puolet hoitovapaita.
% teoreettisesta säännöllisestä työajasta
Elintarvike
Teknologia
Kemia
Teoll. työntek. yht.
Teknologia
Elintarvike
Kemia
Teoll. toimihenk. yht.
Vakuutus
Vähittäiskauppa
Matkailu ja ravintolat
Tieto- ja viestintäpalv.
Rahoitus
Sos.- ja terveyspalv.
Liikenne
Tukkukauppa
Palvelut yht.
Koko EK
2,2
1,5
0,8
1,3
3,5
3,4
3,3
3,3
5,8
5,5
4,5
3,8
3,3
2,3
1,9
1,0
3,1
2,5
0
1
Lähde: EK:n työaikatiedustelu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
2
3
4
5
6
Lomautuksia ennätyksellisen paljon
Lomautusten määrä nousi vuonna 2009
ennätyksellisen korkealle, kun yritysten
taloudellinen tilanne heikkeni jyrkästi
syksystä 2008 lähtien. Kun talouden taantuma jatkui koko vuoden 2009 ajan, olivat myös lomautukset yleisiä koko vuoden ajan.
Lomautukset olivat erittäin yleisiä
teollisuudessa, missä työntekijät olivat
lomautettuina vuoden aikana keskimäärin 152 tuntia. Tämä merkitsee keskimäärin 19 päivän eli lähes 4 viikon lomautusaikaa. Lomautusajan osuus teoreettisesta
säännöllisestä työajasta oli peräti 8,0 prosenttia.
Teollisuuden työntekijöillä lomautuksia ei ole ollut koskaan aikaisemmin vuoden 1980 jälkeen yhtä paljon. Edes 1990luvun lamavuosina eivät lomautukset työaikatiedustelun mukaan olleet yhtä laajoja. Enimmillään lomautuksia oli silloin
vuoden aikana noin 11 työpäivää työntekijää kohti.
Kuvio 11. ■ Lomautuksista aiheutuneet poissaolot
teollisuuden työntekijöllä 1980–2009
Keskimääräinen lomautusaika tunteina henkilöä kohti vuoden aikana
160
152
140
120
100
92
85
80
80
60
49
36
40
26
20
0
31
30
13
7
Lomautukset vaihtelevat
suhdanteiden mukaan
Teollisuuden työntekijöillä lomautusten
määrä on vaihdellut varsin selvästi taloudellisten suhdanteiden mukaisesti. Lomautukset vähenivät 1990-luvun lopulla
huomattavasti, mutta lisääntyivät hieman
2000-luvun alun ns. minitaantuman yhteydessä. Lomautukset vähenivät ennätyksellisen vähäisiksi taloudellisen nousukauden huipulla vuosina 2006 ja 2007.
(Kuvio 11)
Teollisuuden toimihenkilöillä lomautuksia oli keskimäärin 24 tuntia eli noin
kolme työpäivää ja palvelualojen henkilöstöllä 12 tuntia eli vajaat kaksi työpäivää vuoden 2009 aikana.
Lomautukset olivat vuonna 2009 yleisimpiä puuteollisuudessa, missä työntekijät olivat lomautettuina keskimäärin 46
työpäivää eli noin kaksi kuukautta. Lomautukset olivat erittäin yleisiä myös
tekstiili- ja vaatetusteollisuuden, rakennustuoteteollisuuden ja teknologiateollisuuden työntekijöillä.
16 18 16
28
18
15 17
12
5
8
14
11
19
9
22
20
14
4
5
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Lähde: EK:n työaikatiedustelu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
|
Työaikakatsaus 2009
15
Miksi ajankäytön seurantaa?
Jokaisen yrityksen on rekisteröitävä
jossakin muodossa erityyppisiä työaikoja. Tietoja työajoista ja poissaoloajoista
tarvitaan muun muassa seuraaviin
tarkoituksiin:
• Työaikalakien ja vuosilomalain
soveltaminen (ylitöiden seuranta,
loman määräytyminen)
• Viranomaisten tietovaateet (työsuojelu, sairausvakuutus)
• Tuotannon ja palveluiden suunnittelu
ja henkilöstöhallinto (aukiolo- ja
käyntiaikojen, työaikojen ja miehityksen suunnittelu)
• Poissaoloihin vaikuttaminen (sairauspoissaolojen vähentäminen)
• Palkanlaskenta (palkansaantioikeus,
palkanmääräytymisperusteet, palkan
suuruus)
Työaikoja ja poissaoloja koskeva
rekisteröinti ja seuranta kannattaa
yrityksissä rakentaa kokonaisjärjestelmäksi, jossa eri käsitteet niveltyvät
toisiinsa.
Ajankäytön seurannan avulla yritys saa
tiedot todellisesta työhön käytetystä
ajasta, jolloin työajan käyttöä voidaan
tehostaa.
Työaikakäsitteitä ja ajankäytön seurantaa on selostettu EK:n julkaisussa
Työaika- ja poissaololuokittelu.
Julkaisu on luettavissa pdf-muodossa
EK:n internetsivuilla www.ek.fi/julkaisut
(tammikuu 2007)
Sairauspoissaoloista ja niihin vaikuttamisesta EK on laatinut oppaan Sairauspoissaolojen hallinta – Työkykyä ja
työhyvinvointia – Opas työpaikoille.
Opas on saatavilla EK:n internetsivuilla
www.ek.fi/julkaisut (maaliskuu 2009).
■ Mikä on työaika- ja poissaololuokittelu?
Luokittelu on Elinkeinoelämän
keskusliiton EK:n suositus siitä, miten
yrityksissä tulisi yhtenäisellä tavalla
ryhmitellä työaika- ja poissaolotietoja.
1
Tehty työaika
2
Ay-tehtävät ja muu työaikaan
rinnastettava aika
Luokittelu on tehty vuonna 1977 ja sitä
on uusittu vuosina 1991, 2000 ja 2006.
3
Matkustusaika
4
5
6
Koulutusaika
Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen
Vuosiloma ja muu
ansaintaperusteinen vapaa-aika
7
8
Työriidasta johtuva töiden keskeytyminen
Sairaus
Peruskäsitteenä on teoreettinen
säännöllinen työaika. Sillä tarkoitetaan
sovitun työaika- ja työtuntijärjestelmän
mukaista työaikaa, olipa henkilö tänä
aikana työssä tai työstä poissa. Siihen
luetaan myös vuosiloma-aika laskettuna
siten, että mukaan otetaan vain ne
päivät, jotka olisivat olleet työpäiviä.
Teoreettinen säännöllinen työaika
jakaantuu säännöllisenä työaikana
tehtyyn työaikaan, poissaoloaikaan ja
muuhun aikaan.
9 Tapaturma
10 Lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät vapaat
1.1 Säännöllisenä työaikana tehty työaika
1.2 Lisä- ja ylityöaika
2.1 Ay-tehtävät ja muu työaikaan rinnastettava
aika teoreettisen säännöllisen työajan osalta
2.2 Muu työaikaan rinnastettava aika
(ei lueta työaikatiedusteluun)
3.1 Matkustusaika teoreettisen säännöllisen
työajan osalta
3.2 Muu matkustusaika
(ei lueta työaikatiedusteluun)
6.1 Vuosiloma
6.2 Työajan lyhennysvapaa
(ei lueta työaikatiedusteluun)
6.3 Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika
8.1 Sairaudeksi todettu poissaolo
8.2 Terveystarkastukset ja hoitokäynnit
10.1
10.2
10.3
10.4
10.5
Äitiysvapaa ja äidin vanhempainvapaa
Isyysvapaa ja isän vanhempainvapaa
Hoitovapaa
Osittainen hoitovapaa (lyhennetty työaika)
Tilapäinen hoitovapaa (lapsen sairaus)
11 Muu hyväksytty poissaolo
12 Poissaolo ilman työnantajan hyväksymää selvitystä
13 Sidoksissa oloaika (ei lueta työaikatiedusteluun)
■ Mikä on työaikatiedustelu?
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n
työaikatiedustelu vuodelta 2008
lähetettiin runsaalle 1 000:lle EK:n
jäsenyritykselle. Tiedusteluun osallistuminen oli vapaaehtoista.
Tiedusteluun vastasi 429 yritystä, joiden
palveluksessa oli 167 000 henkilöä.
Näistä oli teollisuuden yrityksiä 257
(108 000 henkilöä) ja palvelualojen
16
Työaikakatsaus 2009
|
yrityksiä 172 (59 000 henkilöä). Teollisuuden yrityksistä hieman yli puolet
antoivat tiedot sekä työntekijöistä että
toimihenkilöistä.
Tiedusteluun vastanneiden yritysten
määrä oli 46 yritystä pienempi kuin
edellisenä vuotena. Vastanneiden
yritysten henkilöstömäärä oli noin 30 000
henkilöä pienempi kuin vuonna 2008.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työaikatiedusteluja on tehty teollisuudessa vuodesta 1980 ja palvelualoilla
vuodesta 1992 lähtien. Tiedusteluun
osallistuminen on tarkoituksenmukaisinta niille yrityksille, joilla on käytössään
EK:n suositteleman työaika- ja poissaololuokittelun mukainen ajankäytön
seuranta.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki
Puhelin 09 420 20 • Faksi 09 4202 2299
www.ek.fi
Lisätietoja:
Asiantuntija
Seppo Saukkonen
Puh. 09 4202 2297
seppo.saukkonen@ek.fi
Raportti internetissä:
www.ek.fi/julkaisut
Työaikakatsaus
Ulkoasu: Arja Nyholm, Julkaisumonistamo Eteläranta Oy
Heinäkuu 2010
Työajat ja poissaolot
EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2009