1 YMPÄRISTÖLUPA-ASIAKIRJA Ympäristölupa murskauslaitokselle, Destia Oy Ympäristöjaosto 16.12.2014 § Päätös annetaan julkipanon jälkeen 30.12.2014 Valmistelija: ympäristötarkastaja Juhana Jalkanen, puh. 0405463218 1. ASIA Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen ympäristölupa kiviaineksen murskaukseen ja seulontaan, Inari 2. HAKIJA Destia Oy Heidehofintie 2 01300 Vantaa Hakijan yhteyshenkilö: Jenni Koitila Moreenikuja 2 B 90630 Oulu jenni.koitila@destia.fi puh. 0405559652 3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan kiviaineksen (soran) murskaamiselle ja seulonnalle. Toimintapaikka sijaitsee Inarin kunnan Inarin kirkonkylällä kiinteistöllä 148-402-15-3. Haettu toiminta sijoittuu kokonaan Inarin Nukkumajoen (12148146A) vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Pohjavesialueella toimii Inarin kirkonkylän pohjavedenottamo. 4. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 24.4.2014 ja sitä on täydennetty merkittävillä täydennyksillä 4.6.2014, 30.6.2014 sekä 2.10.2014. 5. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n 1 momentin 7 e) kohdan mukaan kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, tarvitsee ympäristöluvan. Lisäksi YSA (169/2000) 1.2 §:n mukaan YSA 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun, mutta sitä vähäisempään toimintaan, on haettava ympäristölupaa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 2 Ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n 1 momentin 7 b) kohdan mukaan lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Inarin kunnan rakennustarkastajan 16.4.2009, 502 § myöntämä maa-ainestenottolupa ko. kiinteistölle 15-3. Lupa on voimassa 16.4.2019 asti ja kokonaisottomäärä on 60 000 m3. Maa-ainestenottoluvassa on muun muassa seuraavat määräykset: - Ennen työn aloittamista on pidettävä alkukatselmus. Tällöin on seuraavat toimenpiteet oltava tehtynä; * Maa-ainestenottoalue merkittynä näkyvin paaluin maastoon. * Alueelle on oltava asennettuna vähintään kaksi pohjaveden havaintoputkea, joista korkeustiedot on oltava mitattuina ja ensimmäiset havaintotiedot oltava kirjattuina. * Maa-ainesten ottamisen aloituskohtiin on oltava merkittynä hyväksytty ottotaso. - Maa-ainesta otettaessa tulee ylimmän luontaisen pohjavedenpinnan päälle jättää suojaavaa maakerrosta vähintään 3 metriä. Ottotasoa tulee tarvittaessa nostaa, mikäli pohjavesihavainnot antavat siihen aihetta. Ottajalla tulee olla aina tiedossa hyväksytty ottotaso, joka on merkittävä alueelle selvin korkeusmerkinnöin. - Pohjaveden pinnan tason seuraamiseksi tulee ottoalueella tai sen läheisyydessä olla vähintään kaksi havaintoputkea. Havaintoputkien tulee ulottua ainakin neljä metriä alimman ottotason alapuolelle. Pohjavesipinnan tasoa tulee seurata alueella olevasta havaintoputkesta ylimmän pohjavesipinnan havaitsemiseksi kerran vuodessa. Havaintoputken tekniset tiedot ja pohjaveden korkeushavainnot tulee toimittaa ennen oton aloittamista ja jatkossa vuosittain kunnan valvontaviranomaiselle samalla, kun ilmoitetaan tiedot maa-ainesten ottomääristä ja laadusta. - Öljytuotteiden käyttöön alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota. Öljyä ja muuta pohjavesille haitallista ainetta sisältävät säiliöt tulee sijoittaa suojakaukaloon ja tankkauspaikka suojata hyvin, esim. öljynkestävällä geokalvolla. Vahingon sattuessa on siitä ilmoitettava ao. viranomaisille. - Alue on ottamistyön päätyttyä siistittävä ja saatettava puustoistutuksin muuhun ympäristöön sopeutuvaksi. Alueen tasauksessa ja muotoilussa tulee käyttää ainoastaan puhdasta maa-ainesta. Humuspitoisen maan käyttö on sallittua ainoastaan ohuena pintakerroksena alueen verhoiluun. - Alueelle ei saa haudata jätettä, risuja, kantoja eikä pintamaita. Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Lapin maakuntakaavan 27.12.2007. Haetulle alueelle on maakuntakaavassa merkitty rasteroinnilla tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavatasoista kaavaa. 7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta-alue sijaitsee Ivalo-Inaritien (VT 4) länsipuolella noin 3 km Inarin kirkonkylän taajamasta etelään. Kiinteistö 15-3 sijaitsee Nukkumajoen maa-ainesten ottoalueen eteläpäässä. Kiinteistön 148-402-15-3 pinta-ala on 6 ha. Maa-ainesten ottoa on useamman kiinteistön käsittävällä Nukkumajoen maaainestenottoalueella harjoitettu useampana vuosikymmenenä. Nukkumajoen maa-ainestenottoaluetta rajaa luoteessa Nukkumajoki ja ympäröivä maankäyttö on muuten metsätaloutta. Hakemuksen mukaan lähin asutus (loma-asutus), sijaitsee toiminta-alueesta noin 1 km päässä koillisessa. 3 Toiminta-alue sijaitsee Nukkumajoen vedenhankinnan kannalta tärkeällä I-luokan pohjavesialueella ja siellä varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Toiminta-alue sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa. Pohjaveden virtaussuunta on hakemuksen mukaan kohti koillista eli toiminta-alueelta vedenottamolle. Hakemukseen liitetyn valtion pohjavesitietojärjestelmän (Hertta) tulosteen mukaan pohjavesialue on lounas-koillinen muodostuma. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,3 km2 ja muodostumisalueen pintaala 0,57 km2. Pohjavesialueen antoisuus on arviolta 750 m3/vrk. Pohjavesialueen suojelusuunnitelmaa ei ole. Nukkumajoen vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 2013. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 8.3.2013 antaman päätöksen nro 20/2013/2 mukaan pohjavettä voidaan ottaa enintään 300 m3/vrk kuukausikeskiarvon mukaan laskettuna. Hakijan kiinteistöltä on vedenottamon lähimpään kaivoon UP47 matkaa vähimmillään noin 510 metriä. Hakemuksessa on esitetty toiminta-alueen ja pohjavedenottamon kaivon UP46 väliseksi etäisyydeksi noin 580 metriä. Hakemuksessa kiinteistön maanpinnan tasoksi on esitetty ottamissuunnitelman kartalla (täydennys 4.6.2014) mittauspisteitä +131,2 – +140,7 (KKJ3/N60). Maanpinnan sekä pohjaveden tasot ilmoitetaan metreinä merenpinnan yläpuolella. Ympäristölupahakemuksessa (24.4.2014) on esitetty ainoana pohjaveden korkeustietona päiväämätön korkeustieto +128,51 (N60) hakijan kiinteistön pohjoispuoliselta kiinteistöltä 15-2. Pohjaveden laatutietojen osalta on viitattu pohjavedenottamon suunnitteluvaiheeseen, mutta hakemukseen ei viitattuja analyysituloksia oltu liitetty. Hakemuksen täydennyksen (30.6.2014) mukaan kiinteistön pohjoisrajalle oli asennettu pohjavesiputki (pvp2), mistä pohjaveden pinnan korkeudeksi oli mitattu 17.6.2014 +129,99 (N60). Pohjaveden laatutietojen osalta oli täydennyksen liitteenä analyysituloksia vuosilta 1991 ja 2002, joista kumpikaan ei ole otettu toiminta-alueeksi haettavan kiinteistön alueelta. Täydennyksessä (2.10.2014) on toimitettu pohjaveden korkeustiedot pohjavesiputkesta (pvp2) +130,11 sekä uudesta kiinteistön keskiosaan sijoitetusta pohjavesiputkesta (pvp3) +131,82. Laatutietoina on toimitettu ko. putkista otetuista näytteistä analyysitulokset, jotka sisältävät ympäristöministeriön oppaan ”Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa” mukaiset tutkimukset. Hakemuksen mukaan suunnitelma-alueella ei ole suojelukohteita tai tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä. 4 Kuva 1. Kiinteistön 15-3 sijoittuminen alueella. Pohjavesialueen rajaus sinisellä katkoviivalla ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus yhtenäisellä sinisellä viivalla. Kuva 2. Hakijan kiinteistön 15-3 vuonna 2014 asennetut pohjavesiputket pvp2 ja pvp3, sekä pvp1 kiinteistöllä 15-2. 5 8. LAITOKSEN TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Toiminta koostuu siirrettävästä murskauslaitoksesta, mikä sisältää tarpeen mukaan esi-, väli-, ja jälkimurskaimet, hihnakuljettimia ja seuloja. Laitteiston koostumus ja sijainti vaihtelee urakkakohtaisesti. Hakemuksen täydennyksessä (30.6.2014) on tarkennettu, että alueella käytetään tela-alustaisia murskauslaitoksia. Käyttöenergian tuotantoa varten laitteistoon kuuluu aggregaatti. Murskauslaitos ja muut tarvittavat koneet ja laitteet tuodaan alueelle erikseen jokaista urakkaa varten ja viedään pois sen päätyttyä. Murskauksen tekee kutakin työtä varten valittu urakoitsija. Työn aikana alueella on lisäksi tarvittaessa toimisto- ja taukotilat, varastokoppeja ja jätteiden varastointi- ja lajittelupiste. Murskeen ja maa-aineksen käsittelyyn ja kuljetuksiin käytetään kaivinkonetta, pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuorma-autoilla. Murskaus kestää noin kahdesta (2) kuuteen (6) viikkoa kerralla. Toimintavuosia ei edeltä käsin voi varmasti arvioida. Murskaaminen tapahtuu arkisin ma-pe klo 07.00 – 22.00. Tuotannossa käytetään seuraavia raaka-aineita: Käytettävä aine Keskimääräinen käyttö (t/a) Maksimikäyttö (t/a) Murskattava kiviaines Luonnonsora Kevyt polttoöljy Hydr + voiteluöljyt 20 000 10 000 16,8 60 000 60 000 50,4 Alueella max varastossa (t) 20 0,6 Hydrauliikka- ja voiteluöljyjä säilytetään tynnyreissä työn aikana yhteensä 600 kg. Tynnyrit sijoitetaan varastokonttiin murskausaseman läheisyyteen. Polttoöljyä varastoidaan keskimäärin 20 t kerralla kaksivaippasäiliössä tai normaalisäiliössä, joka on sijoitettu suoja-altaaseen. 8.2 Toiminnassa muodostuvat jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet ja niiden käsittely on seuraava: Jätenimike Arvioitu määrä Käsittely/ hyödyntäminen Toimituspaikka Sekajäte WC-jäte Ongelmajätteet 1500 l/a < 1 m3/a 100-500 l/a keräysastia WC -umpisäiliö jätekäsittelykeskus jätevedenpuhdistamo käsittelylaitos Kaikki jätteet varastoidaan sitä varten tehdyssä katetussa, tiivispohjaisessa ja lukitussa varastokontissa. 6 9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN 9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Polttoaineiden varastointi ja koneiden työaikainen pysäköinti sallitaan vain murskeiden varastointialueella. Öljytuotteiden läheisyyteen varataan aina imeytysturvetta. Pienet säiliöt esim. jäteöljyt säilytetään niitä varten rakennetussa, työkoneiden mukana kulkevassa varastokontissa. Kontin pohja on tiivis, reunoiltaan korotettu ja estää vuotojen pääsyn maaperään. Tyhjät säiliöt viedään jatkokäsittelyyn mahdollisimman pian, eikä varastoida alueelle. Polttoaineita varastoidaan alueella vain koneiden ja laitteiden tarvetta vastaava määrä silloin, kun alueella toimitaan. Säiliöt ovat kaksoisvaippaisia tai valuma-altaallisia ja niissä on ylitäytön estävä sulkuventtiili. Tankkauslaitteiston kunto tarkastetaan säännöllisesti ja ne lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Mahdolliset pienet läikät kerätään talteen heti ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopisteeseen. Vahinkotapauksia varten Destialla on yhtenäiset toimintaohjeet ja välineistö, joiden avulla öljyn leviäminen voidaan estää. Työkoneita ei pestä eikä huolleta alueella. Säiliön ja työkoneiden tankkauspaikka voidaan suojata seuraavalla tavalla: Alle laitetaan vähintään 200 mm siltti- ja hiekkakerros, jonka päälle asennetaan vähintään 0,5 mm paksuinen öljyhiilivetyjä pidättävä suojamuovi, jonka päälle levitetään vähintään 500 mm hiekka- tai sorakerros. Suoja-alueiden alapuolinen perusmaa tasataan ja siitä poistetaan kivet, jotka voisivat rikkoa muovin. Suoja-alueelle rakennetaan vähintään 10 cm reunakoroke/valli. Tarvittaessa suojamuovi laitetaan noin 30 cm matkalta limittäin saumojen tiiveyden varmistamiseksi. Mikäli suojatulle tankkausalueelle kertyy sadevesiä, pumpataan ne loka-autoon. Alue pyritään sijoittamaan varastoalueen kohtaan, jossa olisi mahdollisimman suuri suojakerros pohjaveden pinnan yläpuolella, mutta vähintään sellaiseen paikkaan, jossa on yli kolmen metrin suojakerros. Toiminnassa ei synny jätevesiä. Työmaakopin WC-vedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään jätevedenpuhdistamolle tai käytetään kuivakäymälää. Toiminnassa mahdollisesti tarvittava vesi tuodaan paikalle säiliöautolla. Vettä voidaan käyttää pölynsidontaan. Alueella ei pumpata vesiä. Täydennyksessä (4.6.2014) on esitetty, että polttonesteiden ja aggregaattikontin suojaus tehdään kuten jo esitetty ja lisäksi tukitoiminta-alueen suojaus voidaan rakentaa samalla tavalla. Täydennyksessä (30.6.2014) on lisäksi esitetty, että tela-alustaisessa murskauslaitoksessa polttoainesäiliöiden suojaus on toteutettu rakenteellisesti, ja se vastaa tekniikaltaan pitkälti työkoneita. Tekniikka on tällä hetkellä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Merkittävää vuotoriskiä ei ole. 9.2 Päästöt ilmaan Kaasumaisia päästöjä syntyy koneiden polttomoottoreissa. Päästöt minimoidaan huoltamalla koneet säännöllisesti ja pitämällä laitteet hyvässä kunnossa. Hiukkaspäästöjen lähteitä ovat polttomoottorit sekä murskauslaitteiston pölyävät kohdat. 7 Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden mukaan kastelemalla murskattava materiaali ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieninä. 9.3 Melu ja tärinä Murskausasemalla syntyy melua kuljetuksissa, murskauksessa ja seulonnassa. Murskaamo toimii urakan aikana kahdessa vuorossa. Arvio melulähteiden A-painotetuista kokonaisäänitehotasoista: - Murskaus, liikkuva laitos 122 – 124 LWA (dB) - Kauhakuormaaja/maansiirtoajoneuvo 108 – 115 LWA (dB) - Kaivinkone 110-116 LWA (dB) (lähde: Suomen ympäristö 25/2010) Murskauksen melu on tasaista ja ei impulssimaista. Murskauslaitos sijoitetaan aina alueen pohjalle, jolloin meluvaikutus asutuksen suuntaan vaimenee. Toiminta alueella on kausiluonteista. Keskimääräisen urakan kesto on 3-6 viikkoa. Melutasot eivät ylitä valtioneuvoston ohjearvoja lähimmissä kohteissa. Alueella ei louhita, joten toiminta ei aiheuta merkittävää tärinähaittaa. Täydennyksessä (4.6.2014) esitetään lisäksi mm., että etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 1,1 km. Välissä on mm. vaihtelevamaastoinen laaja maa-aineksenottoalue sekä metsä. On hyvin epätodennäköistä, että meluarvot ylittyisivät näin kaukana melulähteestä. Murskauslaitoksen ja asuinrakennuksen väliin sijoitetaan vielä murskauksesta syntyvät tuotteiden varastokasat. 9.4 Liikenne Soran ja murskeen kuljetus toimintakausina on keskimäärin 20 käyntiä/d. Satunnaisesti liikennemäärä voi olla suurempi. Lisäksi työntekijöiden kulku alueelle aiheuttaa jonkin verran henkilöliikennettä (10-30 käyntiä/d). Liikenteen määrä vaihtelee murskeen tuotannon mukaan. Liikennettä on murskausurakoiden aikana ma – su klo 05.30 – 22.30. Kiviaineksen kuljetuksista syntyy satunnaista liikennettä ympäri vuoden. Toimintaaikojen ulkopuolella liikenne on työntekijöiden meno- ja paluuliikennettä. 10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakija arvioi, että toiminta voi tilapäisesti vähentää viihtyisyyttä lähimpien talojen piha-alueilla työn aikana. Alue on vuosia toiminnassa ollut kiviaineksen ottoalue. Alue ei ole luonnontilainen. Aluetta ei ole luokiteltu maisemallisesti arvokkaaksi, eikä sen vaikutusalueella ole havaittu luontoarvoja, joihin toiminnalla olisi haitallisia vaikutuksia. Toiminnalla ei ole vaikutuksia luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Varotoimenpiteet huomioon ottaen hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia pohjavesiin tai maaperään. 8 11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laitosten toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen työaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Toiminta suunnitellaan siten, että asetetut raja-arvot eivät ylity. Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti. Päästöt pidetään hakemuksen mukaisena tarkkailemalla ja huoltamalla laitteita päivittäin. Mittauksia tehdään, mikäli annettujen ohjearvojen oletetaan ylittyvän. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnasta aiheutuva merkittävin ympäristöriski on öljyvahinko esim. työkoneiden tai varastosäiliöiden vuodon tai tulipalon yhteydessä. Toiminnan ympäristövaikutuksia ja riskejä estetään ja rajoitetaan asianmukaisella suunnittelulla ja tekniikalla. Toiminnassa huomioitavia asioita ovat mm. toimintajaksojen ajoittaminen, ottotasojen valvonta, varastokasojen ja laitosten sijoittelu ja suojaus, ympäristövaikutusten jatkuva seuranta ja alueen mahdollisimman nopea jälkihoito. Ennen jokaisen urakan aloittaista pidetään aloituskokous, johon sisältyvät mm. ympäristölle aiheutuvien riskien kartoitus ja riskialttiiden työvaiheiden suunnittelu. Kaikki alueella työskentelevät hakijan ja sen aliurakoitsijoiden työntekijät ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristölupien ehdoista ja toimintaan liittyvistä riskeistä siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee, ja velvoitettuja toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Asiattomien pääsy alueelle on kielletty. Öljytuotteiden varastopaikat on suojattu ympäristölupahakemuksessa kohdassa 17 esitetyllä tavalla. Alueella varastoidaan öljytuotteita vain urakan aikana, käytössä olevan kaluston tarvitsema määrä. Polttoöljysäiliöt täytetään pumpulla suoraan säiliöautosta ja säiliöissä on ylitäytönestimet. Kulkuväylät tankkaus- ja varastointialueille pidetään esteettöminä ja siisteinä. Säiliöiden ja suojalaitteiden kunto tarkistetaan työmaan viikkotarkastusten yhteydessä. Alueella on alkusammutuskalusto ja riittävästi öljynimeytysmateriaalia, ja niiden säilytyspaikkojen sijainnit on merkitty. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet kerätään ja varastoidaan ympäristölupahakemuksessa kohdassa 18 esitetyllä tavalla. Hakijan ympäristöasioiden hallinta perustuu ISO 9000 ja ISO 14001 laatu- ja ympäristöjärjestelmästandardeihin. Tähänastisen toiminnan aikana alueella ei ole tapahtunut onnettomuuksia, eikä merkittäviä häiriötilanteita. 13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Inarin kunnan ilmoitustaululla ja Inarin kunnan internetsivuilla 14.10.2014–13.11.2014 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Inarilainen -paikallislehdessä 15.10.2014. 13.2 Tarkastukset Ympäristötarkastaja on käynyt toiminta-alueella 8.10.2014. Käynnin tarkoituksena on ollut tutustua olosuhteisiin ja hakemuksen sekä täydennyksien asioihin. 9 13.3 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Lapin ELY –keskukselta. Vesihuoltolaitoksena toimivaa Inarin Lapin Vesi Oy:tä on myös kuultu asianosaisena. Lapin ELY -keskus on 13.11.2014 saapuneessa lausunnossaan esittänyt että suunniteltu murskausasema sijaitsee Nukkumajoen tärkeällä pohjavesialueella. Lapin ELY-keskus katsoo, että hakemuksen mukainen murskaustoiminta vaarantaa pohjaveden laadun ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 §:n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisesti eikä sille tule myöntää lupaa. Mikäli hanketta viedään eteenpäin, tulee suunnittelussa huomioida seuraavat asiat: Ensisijaisesti pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta tulisi sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle tai alueelle, jossa maaperä on tiivis. Hakijan tulee selvittää, onko toiminta mahdollista sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Esimerkiksi asemakuvassa tulee tarkemmin esittää alueelle tulevat toiminnot kuten tukitoiminta-alue ja öljyjen ym. säilytyspaikat. Hakemuksessa esitetty säiliön ja tankkausalueen suojausratkaisu ei riittävällä tavalla suojaa maaperää ja pohjavettä tilanteessa, jossa allas ja siinä olevan hiekan huokostila on täyttynyt sadevedellä. Altaaseen kertyvän veden hallinta tulee suunnitella siten, että vedet eivät pääse missään tilanteessa tulvimaan yli. Suoja-altaaseen kertyviä vesiä ei voida imeyttää pohjavesialueella maaperään (YSL 17 §). Lisäksi suojaaltaan tekninen toteutus on kuvattu puutteellisesti, esimerkiksi siitä ei ole leikkauskuvaa. Käytettävän kalvon tulee olla tiivis, limitys ei takaa riittävää tiiveyttä. Myös kalvon tekniset ominaisuudet tulee yksilöidä. Lisäksi reunavallien tekninen toteutus tulee kuvata huolellisesti. Suojaus ja alueelle kertyvien vesien hallinta tulee suunnitella myös koko siirrettävän murskausaseman kohdalle sekä lisäksi alueille, joilla käsitellään öljytuotteita (mm. hydrauliikkaöljyt). Koska kyseessä on pohjavettä vaarantava toiminta, sille ei tule antaa lupaa aloittaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Täydennetystä lupahakemuksesta tulee pyytää ELY-keskuksen lausunto. Inarin Lapin Vesi Oy on 12.10.2014 saapuneessa lausunnossaan esittänyt, että se toivoo Destia Oy:n ottavan toiminnassaan huomioon alueella tapahtuvan raakaveden oton, ja tekevänsä parhaansa, ettei raakaveden laatu alueella heikkene tulevan toiminnan seurauksena. 13.4 Muistutukset Muistutuksia ei määräaikaan mennessä tullut. 13.5 Hakijan selitys Hakija on toimittanut vastaselityksen 27.11.2014 koskien molempia lausuntoja. Vastineessa esitetään mm. että Destian mielestä Nukkumajoen sora-alueella murskaamoa ei voi sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Jos murskauslaite viedään pois pohjavesialueelta, soran kuljetusmatka kasvaa ja tämä lisää huomattavasti liikennettä ja kustannuksia. Lisäksi päästöt ilmakehään, sekä melu- ja pölyhaitat kasvavat. Destia myös esittää, että murskausaseman alapuolinen maa suojataan samalla lailla kuin tankkausalueen maaperä. Suojauksesta on toimitettu piirros. 10 Vastineen yhtenä liitteenä on myös pohjaveden tarkkailusuunnitelma, jonka mukaan pohjaveden korkeutta mitattaisiin kolmesta pohjavesiputkesta. Pohjaveden laatua tutkittaisiin syksyisin niinä vuosina, kun alueella on toimintaa. 14. YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN RATKAISU Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää Destia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan kiviaineksen murskaukseen ja seulontaan Inarin kunnassa sijaitsevalle kiinteistölle 148-402-15-3. Lupamääräyksiä noudattaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojeluviranomainen on tutkinut asiassa annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Muutoinkin on otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja toissijaisesti hakemuksessa, siihen toimitetuissa täydennyksissä sekä lausuntoihin annetuissa vastineissa ilmoitettuja asioita, jos niistä ei ole lupamääräystä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Ennen murskaus- tai seulontatoiminnan aloittamista, kuitenkin viimeistään 31.8.2015 tai 6 kk:n kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, on kiinteistöltä 15-3 poistettava kaikki muu materia kuin kiinteistöltä irrotettu, korkeintaan murskauksella tai seulonnalla jalostettu maa-aines. Rakennusjätteet (kuten betonijäte), muut jätteet (kuten muovit, renkaat ja metallivaijerin pätkät) sekä bitumisora (pehmytasfaltti), on poistettava ja toimitettava luvalliseen vastaanottoon. Perustelu: Kiinteistön kaakkoisnurkassa oli todettavissa osittain haudattua rakennusjätettä (betonijätettä ja muovia) sekä traktorin/muun työkoneen rengas. Kiinteistön lounaisosassa, pohjavesiputki PV3:n itäpuolella metallivaijeria. Kiinteistön koillisnurkalla on pehmytasfaltin varastokasa. Roskaaminen on suoraan jätelain 72 §:n perusteella kiellettyä. Pehmytasfaltin varastointi ei sinänsä vaadi lähtökohtaisesti ennakollista lupaa, aiheuttaa se tärkeälle, vedenhankintakäytössä olevalle pohjavesialueelle, sinne kuulumattoman riskin raskaan liikenteen ja lastauskoneiden muodossa. Vältettävissä olevaa pohjaveden laadun vaarantamisriskiä ei alueelle sallita. (YSL 8 § ja JL 72 §) 2. Ennen murskaus- tai seulontatoiminnan aloittamista, kuitenkin viimeistään 31.8.2015 tai 6 kk:n kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, on kiinteistön pohjavesitasot selvitettävä siten, että selvityksen laatija on pystynyt luotettavalla tavalla arvioimaan kolmen (3) metrin suojakerrospaksuuden (vrt. maa-aineslupa) toteutuminen koko kiinteistön alueella. Selvitykseen liittyen koekuoppien kaivaminen tai pohjavesiputkien asentaminen kaivurilla on kielletty. Alueelle tulee asentaa kairaamalla vähintään kaksi (2) uutta pohjaveden havaintoputkea. Putkien materiaalin tulee mahdollistaa myös pohjaveden laadun tarkkailu. Havaintoputkien tulee ulottua ainakin neljä (4) metriä alimman ottotason alapuolelle. Selvityksen tiedot sekä uusien putkien putkikortit tulee toimittaa niiden asentamisen jälkeen ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelu: Saatujen tietojen perusteella toiminnanharjoittaja ei ole selvittänyt kiinteistöltä mistään kohtaa pohjaveden tasoa ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista vuonna 2010. Tästä johtuen ottamistaso on jo todetusti mennyt alle sallitun ja suojakerrospaksuus on kiinteistön pohjoisrajalla ohentunut pienimillään 1,2 metriin, sallitun kolmen (3) metrin sijaan. Lupahakemuksen täydennystietojen saamiseksi toiminnanharjoittaja on vuonna 2014 asentanut kiinteistölle kaivurilla kaksi putkea, joista on toimitettu pohjaveden korkeus- ja laatutietoja. Putkien sijoittuminen on puutteellinen antamaan riittävää 11 informaatiota kiinteistön pohjavesigradientista sekä puutteellinen kuvaamaan kiinteistöllä mahdollisesti pohjaveteen vaikuttavia toimia olettaen, että pohjaveden virtaussuunta on kohti vedenottamoa. (YSL 5 ja 8 §) 3. Ennen murskaus- tai seulontatoiminnan aloittamista, kuitenkin viimeistään 31.8.2015 tai 6 kk:n kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, on pohjavesiselvityksen perusteella kiinteistön maanpinta muotoiltava kiinteistöltä saatavalla maa-aineksella siten, että vähintään kolmen (3) metrin suojakerros toteutuu kiinteistön kaikissa kohdissa. Kerroksen paksuus tulee määritellä ylimmän havaitun pohjaveden korkeuden mukaan. Perustelu: Tärkeäksi luokitellun pohjaveden suojaamiseksi on oltava riittävä suojakerros. Toiminnanharjoittaja on sitoutunut jo lainvoimaisen maa-ainesluvan perusteella toiminnan aloittaessaan huolehtimaan siinä yksilöidystä suojakerroksesta. Sillä, mikä on ollut alueen suojakerrostaso toiminnanharjoittajan sen hankkiessaan tai sillä millä kiinteistön osalla otto- tai murskaustoimintaa harjoitetaan, ei ole merkitystä. Suojakerroksen paksuus tulee määritellä ylimmän havaitun pohjaveden pinnan mukaan, koska pohjaveden pinnan taso vaihtelee vuosittain ja vuodenajoittain. (YSL 8 ja 43 §) 4. Määräyksien 1-3 toteuttamisen jälkeen toiminnanharjoittajan on ilmoitettava niiden valmistumisesta ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelu: Valvontatietona viranomainen haluaa tietää, että toimintaa ei aloiteta ennen kuin sille on luvanmukaiset edellytykset. (YSL 43 ja 83 §) 5. Toiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta (kiinteistö 15-3) otettuja maa-aineksia. Murskauksen toiminta-aika on maanantaista perjantaihin klo 07.00 – 22.00. Perustelut: Muualta tuotujen maa-aineksien käyttö lisäisi pohjaveden pilaantumisvaaraa. Toiminta-ajat ovat hakijan esittämät. (YSL 43 §, NaapL 17 §) Melu ja pöly 6. Murskain on sijoitettava ja murskattu sora-aines varastoitava siten, että toiminnasta aiheutuvat meluhaitat voidaan minimoida. Murskaus ja muu melua aiheuttava toiminta liikenne mukaan lukien on toteutettava siten, että aiheutuva melu yhdessä alueella olevien muiden toimintojen aiheuttaman melun kanssa ei ylitä lähimpien asuinrakennusten pihapiirissä tasoa 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä tasoa 50 dB (LAeq) klo 22–7. Loma-asuntojen pihapiirissä melu ei saa ylittää tasoa 45 dB (LAeq) klo 7–22 eikä tasoa 40 dB (LAeq) klo 22–7. Jos melutasot ylittyvät on luvan saajan esitettävä suunnitelma meluntorjunnan tehostamistoimenpiteistä hyväksyttäväksi valvovalle viranomaiselle. 7. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kastelemalla tai suojaamalla pölyävät kohteet. Ajanjaksoina, jolloin pölyntorjunnassa ei voida käyttää vettä, on pölyävät kohteet koteloitava. Valvova viranomainen voi edellyttää, että luvan saaja tekee tarvittaessa hiukkaspitoisuusmittauksia. Perustelu: Määräyksillä 6 ja 7 varmistetaan, että toiminnan aiheuttamasta melusta ja pölystä ei aiheudu lähiasutukselle terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa. Pölyntorjunnan on oltava tehokasta myös silloin, kun veden käyttäminen pölyntorjunnassa ei ole mahdollista. (YSL 43 §, NaapL 18 §). Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen 8. Laitoksen (murskaus ja/tai seula) tarvitsema energia on otettava sähköverkosta. Pohjavesialueella sijaitsevan sähkömuuntajan rakenteen on oltava sellainen, ettei muuntajaöljyä pääse maaperään. 12 9. Nestemäisiä polttoaineita tai muita öljytuotteita ei saa säilyttää tai varastoida pohjavesialueella. Myös polttonesteiden jakelupaikka ja työkoneiden tankkaus on sijoitettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Perustelu: Määräykset 8 ja 9 ovat tarpeen pohjaveden pilaantumisen ennalta ehkäisemiseksi. Murskaus- ja seulontalaitteistojen tarvitseman sähköenergian tuottaminen polttoöljykäyttöisellä agregaatilla, sekä polttoaineiden käsittely (muun muassa säiliöiden täyttö sekä työkoneiden ja ajoneuvojen tankkaus) ja nestemäisten öljytuotteiden varastointi alueella aiheuttaisivat merkittävän pohjaveden pilaantumisriskin. Toiminta sijoittuu Nukkumajoen vedenhankinnan kannalta tärkeän I-luokan pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueelle. Pohjavesialueen maaperä on vettä hyvin johtavaa hiekkaa ja soraa. Pohjaveden virtaussuunta on toiminta-alueelta Nukkumajoen vedenottamolle päin. Hakemuksessa ja hakijan selityksessä esitetyt suojaustoimenpiteet eivät ole riittävän tehokkaita estämään pohjaveden pilaantumisvaaran toiminta-alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteissa. (YSL 7, 8, 43 § ja KHO:2013:116) 10. Polttoaineiden jakelulaitteistossa on oltava järjestelmä ylitäytön ja lapon estämiseksi. Polttoöljyt ja työkoneiden polttoaineet tulee varastoida 2-vaippasäiliöissä tai suljetuilla vuotoaltailla varustetuissa 1vaippasäilöissä. Polttoainesäiliöiden sijaintipaikoille ja tankkauspaikoille tulee tehdä suojarakenteet peittämällä maaperä vähintään 20 cm paksulla maa-aineskerroksella ja polttoaineen kestävällä vähintään 0,5 mm paksulla muovikalvolla tai vastaavalla sekä varustamalla ne reunakorokkeella. Suoja-alueet tulee rakentaa riittävän laajaksi, jotta vahinkotilanteessa öljy on mahdollista kerätä talteen. Muovikalvo tulee asentaa ja peittää siten, että se ei mene rikki. Suojarakenteiden tekeminen on dokumentoitava luotettavasti. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin. Perustelu: Myös pohjavesialueen ulkopuolella on varmistuttava siitä, että polttoaineiden käsittelystä ei aiheudu maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Muovin käyttö suojauksissa on tarpeen valvonnan kannalta, koska silloin voidaan luotettavasti arvioida rakenteiden öljyn pidättävyys. (YSL 7, 8 ja 43 §) 11. Murskausaseman alapuolinen maanpinta tulee suojata vähintään kolmen (3) metrin suojakerroksen päälle levitettävällä bentoniittimatolla 30 cm limitetyillä saumoilla tai 0,5 mm:n HDPE muovikalvolla hitsatuin saumoin, jonka päälle tulee vähintään 0,5 m kivetön hiekkatäyttö. Hiekkatäytön materiaali tulee olla peräisin kiinteistöltä. Suojarakenne tulee muotoilla siten, että rakenteeseen kertyvää nestettä on mahdollista seurata tarkastus/sadeveden tyhjennyskaivosta. Suojarakenteen tulee olla niin laaja, että vuodot maaperään ja pohjaveteen eivät ole mahdollisia. 12. Voiteluaineet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet on varastoitava pohjavesialueen ulkopuolella tiiviissä astioissa katetussa tilassa, jonka lattia on tiivis ja voiteluaineita kestävä ja joka on varustettu korotetuilla reunoilla siten, että vuodot eivät pääse maaperään ja ne voidaan kerätä talteen. Asiattomien pääsy varastoon on estettävä lukitsemalla varasto silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Voiteluaineiden tilapäinenkin varastointi suojaamattomalla paikalla on kielletty. 13. Työkoneet on huollettava pohjavesialueen ulkopuolella. Jos huolto kuitenkin joudutaan poikkeuksellisesti tekemään pohjavesialueella, on huoltoalueella oltava imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, joilla voidaan estää vuotojen pääsy maaperään ja pohjaveteen. Perustelut: Määräyksissä 11–13 edellytetyt suoja-alueet ja suojarakenteet ovat tarpeen maaperän pilaantumisen estämiseksi. Hakijan on itse esittänyt murskaimen alle tulevaa yksilöityä suojausrakennetta vastineessaan. Pohjaveden pilaantumisriski on sitä pienempi, mitä vähemmän alueella harjoitetaan pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavaa toimintaa. (YSL 7, 8 ja 43 §) 13 14. WC-jätevedet ja muut sosiaalitilojen jätevedet pitää kerätä tiiviiseen umpisäiliöön ja toimittaa muualle käsiteltäväksi. Perustelut: Jätevesien maahan johtamisesta aiheutuisi maaperän ja pohjaveden pilaantumista. (YSL 7, 8 ja 43 §) Jätehuolto 15. Toiminnasta ei saa aiheutua epäsiisteyttä. Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata. Hyötykäyttöön kelpaava jäte on lajiteltava erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu sekä toimitusaika ja -paikka. Alueella ei saa varastoida ongelmajätteitä. Perustelut: Määräyksellä vähennetään pohjaveden ja maaperän pilaantumisriskiä sekä ehkäistään roskaantumista. (YSL 7, 8, 43 ja 45 §, JL 13 ja 72 §) Häiriö- ja poikkeustilanteet 16. Alueen riskitekijöistä on tiedotettava työntekijöille ja alueella on oltava pysyvästi vastuuhenkilön saatavilla selkeät ohjeet, miten onnettomuustapauksissa on toimittava. Vahinkotapauksista, kuten polttotai voiteluainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava pelastusviranomaiselle, valvovalle viranomaiselle ja Lapin ELY -keskukselle. Ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Kiinteistöllä on oltava valmiudet kerätä öljyyntynyt maa-aines. Toiminnanharjoittajalla on oltava esittää säilytyspaikka öljyiselle maa-ainekselle pohjavesialueen ulkopuolelta. Perustelut: Tiedottamisella varmistetaan, että työntekijät osaavat toiminnassaan ottaa huomioon pohjaveden pilaantumisriskin. Haitalliset ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutukset on estettävä ennalta tai, jos se ei ole mahdollista, haitat on minimoitava ja torjuntatoimet on aloitettava mahdollisimman joutuisasti. Ilmoittaminen viranomaisille on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi sekä valvonnan ja viranomaisen ohjeiden antamisen mahdollistamiseksi. (YSL 4, 7, 8, 43 ja 62 §, YSA 30 §) Tarkkailu ja raportointi 17. Asennettavista ja olemassa olevista pohjavesien tarkkailuputkista otettavista vesinäytteestä on selvitettävä vähintään: pH, väri, sameus, sähkönjohtavuus, sulfaatti-, nitraatti-, kloridi- ja öljyhiilivetypitoisuudet putken asentamisen jälkeen sekä sen jälkeen vähintään joka kolmas vuosi. Em. suureiden lisäksi hakija on itse esittänyt pohjaveden tarkkailussa tutkittavaksi myös: kokonaiskovuuden, raudan, mangaanin ja ammoniumtypen sellaisina vuosina kuin alueella on toimintaa. 14 Pohjaveden pinnan taso on selvitettävä kiinteistöllä olevista pohjavesiputkista ennen kunkin toimintajakson alkamista, mutta kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pohjaveden pinnan taso- ja vedenlaatutiedot on toimitettava välittömästi niiden ottamisen tai analyysin valmistumisen jälkeen valvovalle viranomaiselle, Lapin ELY-keskukselle ja Inarin Lapin Vesi Oy:lle. 18. Luvan saajan on laitettava korkeusmerkinnät murskausalueen läheisyyteen siten, että maanpinnan tasot murskausalueella voidaan tarkastaa myös toiminta-aikojen ulkopuolella. Perustelut: Määräyksissä 17 ja 18 yksilöidyillä toimilla seurataan, että toiminta ei ole vaikuttanut haitallisesti pohjaveden laatuun. Pohjaveden pinnan tason tarkkailulla ja maanpinnan korkeusmerkkien avulla varmistetaan, että pohjaveden suojakerrospaksuus on vähintään tässä luvassa edellytetyn mukainen. (YSL 5, 7, 8, 43 ja 46 §) 19. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava valvovalle viranomaiselle laitoksen edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot: – Murskauslaitoksen toimintapäivät ja kokonaiskäyttötunnit – Tiedot tuotteiden määristä – Käytettyjen polttoaineiden sekä pääraaka-aineiden määrät – Toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi – Jätteiden määrä, varastointitapa ja toimituspaikat – Tiedot häiriötilanteista ja niiden aikana syntyneistä päästöistä – Yhteenveto tarkkailutiedoista. Yhteenvedon perusteena oleva kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Perustelut: Raportointi- ja kirjanpitomääräykset ovat tarpeen valvontaa varten. (YSL 46 §, JL 118 §) Toiminnan aloittaminen ja lopettaminen sekä jälkihoito 20. Kunkin toimintajakson aloittamisesta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle vähintään viikko etukäteen. Toiminnan saa aloittaa vasta, kun valvova viranomainen on tarkastanut ja hyväksynyt aseman laitteineen. Toimintajakson päätyttyä alue on siistittävä. Alueelta on poistettava koneet ja laitteet. Toimintajakson päättymisestä on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, kun alueen siistimistyöt on tehty. Toiminnan olennaisista muutoksista sekä toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle. Kun alue poistetaan lopullisesti käytöstä, on kunnostettava tallaantuneet kulkuväylät ja suojausalueet. Suoja-alueilla käytettyjä maamassoja ei saa käyttää alueen maisemointiin. Perustelut: Määräykset ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. Alueen siistimisellä ehkäistään roskaantumista. (YSL 43, 81 ja 90 §, JL 13 ja 72 §) 16. LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa 16.4.2019 saakka. Perustelut: Hakija on esittänyt, että ympäristöluvan voimassaoloaika on yhtenäinen myönnetyn maaainesluvan kanssa. 15 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Lapin ELY –keskuksen ensisijainen vaatimus ympäristöluvan myöntämättä jättämiselle katsotaan olevan ylimitoitettu siihen nähden, että lupamääräyksillä on mahdollista vähentää ratkaisevasti pohjaveden vaarantamisriskiä. Tärkein määräys pohjaveden vaarantamisriskin pienentämiseksi on lupamääräys 9. Myös muissa lupamääräyksissä on sisältöä toiminnassa aiheutuvien riskien vähentämiseksi ja niistä huolimatta tapahtuvien vahinkojen seurausten minimoimiseksi. Vesihuoltolaitoksen lausunnossaan esitetty toivomus tulee myös huomioiduksi parhaiten lupamääräyksellä 9. sekä lisäksi muilla em. määräysten sisällöllä. 18. PÄÄTÖKSEN YLEISET PERUSTELUT 18.1 Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. 18.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Toiminta-alue sijaitsee Nukkumajoen vedenhankinnan kannalta tärkeällä I-luokan pohjavesialueella ja siellä varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesi virtaa toiminta-alueelta noin 500 m:n etäisyydellä sijaitsevalle Nukkumajoen vedenottamolle päin. Pohjavesialueen ydinosa on karkeaa, vettä hyvin johtavaa hiekkaa ja soraa, missä virtausolot ovat hyvät. Pohjavesiolosuhteiden takia lupamääräyksissä on kiinnitetty erityistä huomiota pohjaveden ja maaperän pilaantumisriskin ehkäisemiseen. Alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan pohjaveden tai maaperän pilaantumista aiheuttavia aineita, suojataan öljyä pidättävillä rakenteilla. Murskauslaitoksen tarvitsema energia tulee ottaa sähköverkosta eikä alueella saa varastoida polttoaineita. Toimittaessa määräysten mukaisesti ei toiminnasta aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumista. Asutukselle toiminnan melusta aiheutuvan terveyshaitan ja kohtuuttoman viihtyisyyshaitan estämiseksi on annettu lupamääräys enimmäismelutasoista. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Kun otetaan huomioon toiminnan laatu, lupamääräykset ja sijoituspaikka, ei toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää myös jätelain vaatimukset. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat täyttyneet. 19. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Kuitenkin määräyksien 1-4 mukaisia asioita on mahdollista alkaa suorittaa jo päätöksenteon jälkeen ennen lainvoimaisuutta, koska 16 kyseiset toimet ovat alueen palauttamista lainmukaiseen tilaan jätteiden ja muiden alueelle kuulumattomien jakeiden osalta, sekä jo maa-ainesluvassa yksilöityjen velvoitteiden toteuttamista. 20. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta noudatettava. (YSL 56 §) 21. SOVELLETUT SÄÄDÖKSET Perusteluissa mainitut Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki (646/2011) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 22. MAKSU Inarin kunnan taksan mukainen maksu murskaamon lupakäsittelylle on 2200 €. Kuulutus- ja julkipanokustannukset lisäksi 160 €. Hakijalta laskutetaan 2360 €. (Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös 23.4.2013 § 30) 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös Hakijalle 23.2 Jäljennös päätöksestä Lapin ELY-keskus 23.3 Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. 23.4 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä pannaan julki Inarin kunnan virallisella ilmoitustaululla kunnantalolla Ivalossa sekä tieto päätöksestä julkaistaan paikallislehti Inarilaisessa. 24. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus on liitteenä. 17 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Inarin ja Utsjoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.1.2015. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8–16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.