BA 3 Bastukärrin työpaikka-alueen asemakaavan muutos
BA 3 Bastukärrin työpaikka-alueen asemakaavan muutos, Martinkylä BA 3 Detaljplaneändring för Bastukärr arbetsplatsområde, Mårtensby Asemakaavan selostus Detaljplanebeskrivning Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 3.4.2012 ASIA / ÄRENDE 2163/05.00.01/2011 Rajauksen mukaan asemakaava koskee seuraavia kiinteistöjä tai osia niistä: R:No 7:63, 7:65, 7:251, 7:281, 7:282, 7:286, 7:288, 7:84, 7:280, 7:114, 7:115 ja 7:113. Alue kuuluu Martinkylän maarekisterikylään ja on yksityisessä tai Sipoon kunnan omistuksessa. Enligt avgränsningen berör detaljplanen följande fastigheter eller delar av dessa: R:Nr 7:63, 7:65, 7:251, 7:281, 7:282, 7:286, 7:288, 7:84, 7:280, 7:114, 7:115 och 7:113. Området ingår i Mårtensby jordregisterby och ägs dels av privatpersoner och dels av Sibbo kommun. Asemakaavan muutos koskee teollisuus- ja varastorakennusten kortteleita 701 ja 702 sekä osaa kortteleita 700, 703, 704 ja 705 sekä ja niihin liittyviä liikenne-, katu-, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia alueita ja suojaviheralueita. Detaljplaneändringen omfattar kvarteren 701 och 702 för industri- och lagerbyggnader samt delar av kvarteren 703, 704 och 705 samt till dessa anslutande trafik- och gatuområde samt område för samhällsteknisk försörjning och skyddsgrönområden. Muutoksella muodostetaan korttelien 700, 703, 704 ja 705 osa näihin liittyvine yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevine-, suojaviher- ja katualueineen sekä poistetaan katu- ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia alueita. Genom ändringen bildas delar av kvarteren 700, 703, 704 och 705 samt till dessa hörande områden för samhällsteknisk försörjning, skyddsgrön- och gatuområden samt slopas gatuområde och område för samhällsteknisk försörjning. Tämä selostus liittyy 3.4.2013 päivättyyn asemakaavakarttaan (1:2 000). Kaavaselostus sekä kaavakartta määräyksineen julkaistaan kunnan internet-sivuilla: www.sipoo.fi/asemakaavat/ Selostuksen valokuvat © Sipoon kunnan kaavoitusyksikkö. 2 Beskrivningen gäller detaljplanekartan (1:2 000) daterad 3.4.2013. Planbeskrivningen samt plankartan med bestämmelser publiceras på kommunens webbplats: www.sibbo.fi/detaljplaner/ Selostuksen on laatinut Jarkko Lyytinen ja sen on kääntänyt ruotsiksi kääntäjä Monika Sukoinen. Fotografier © Sibbo kommuns planläggningsenhet. Kaavan laatijat: Planens beredare: Jarkko Lyytinen, kaavoitusarkkitehti, arkkitehti SAFA, YKS 487 puh. (09) 2353 6724 etunimi.sukunimi@sipoo.fi Jarkko Lyytinen, planläggningsarkitekt, arkitekt SAFA, YKS 487 tfn 09 2353 6724 fornamn.efternamn@sibbo.fi Matti Kanerva, maankäyttöpäällikkö, arkkitehti SAFA puh. (09) 2353 6720 etunimi.sukunimi@sipoo.fi Matti Kanerva, arkitekt SAFA, markanvändningschef tfn (09) 2353 6720 fornamn.efternamn@sibbo.fi Beskrivningen har utarbetats av Jarkko Lyytinen och översatts av Monika Sukoinen. Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet - Planprocess och behandlingsskeden Kaavatyö vireille ja OAS Planarbetet anhängigt och PDB Kuulutus/Kungörelse 15.12.2012 Kaavan valmisteluvaihe Planens beredningsskede Kaavoitusjaosto/Planläggningssektionen 29.8.2012 Valmisteluaineisto nähtävillä/Beredningsmaterialet läggs fram (62 §) 13.9. – 12.10.2012 Kaavaehdotus Planförslaget Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 11.12.2012 Kaavaehdotus nähtävillä/Planförslaget läggs fram (65 §) 2.1. - 1.2.2013 Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin Bemötanden till utlåtanden och anmärkningar Kaavoitusjaosto/Planläggningssektionen 3.4.2013 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavan hyväksyminen Godkännande av planen Valtuusto/Fullmäktige 1 1. Perus- ja tunnistetiedot Bas- och identifikationsuppgifter 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Sipoo Kunnan osa: Martinkylä Kiinteistöt: R:No 7:63, 7:65, 7:251, 7:281, 7:282, 7:286, 7:288, 7:84, 7:280, 7:114, 7:115 ja 7:113. Kaavan nimi: BA 3 Bastukärrin työpaikka-alueen ase- makaavan muutos Kaavanumero: BA 3 1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 73 hehtaaria. Muutosalue on Keravan rajalla Keravantien, mt 148, eteläpuolella. Etäisyys Nikkilän ja Keravan keskustasta on noin 4,5 km. Lahdenväylän liittymään Keravantien kautta on n. 2,5 km. Muutosalue rajautuu pohjoisessa Keravan tiehen ja toteutuneeseen Inex Oy:n keskusvaraston tonttiin. Etelässä muutosalue päättyy lainvoimaisen Bastukärrin asemakaavan rajaukseen. Alue on tällä hetkellä lähinnä kiviaineksen otto- ja murskausaluetta, siellä sijaitsee myös betoniasema. 1.3 Asemakaavan tarkoitus Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesti Bastukärr Freeway Logistic City-työpaikka-alue tulee olemaan Sipoolle merkittävä työllistäjä. Alkuperäinen asemakaava on osittain toteutunut Inex Oy:n keskusvaraston muodossa, mutta on osoittautunut, että alueen korttelikoot ja liikenneratkaisut ovat osittain vanhentuneet. Kaavan muutostyö sisältyy kunnan kaavoitusohjelmaan 2012-15, tarkoituksena on tehdä asemakaavasta nykytilanteessa helpommin toteutettava. 2 1.1 Identifikationsuppgifter 1.2 Planområdets läge Kommun: Sibbo Kommundel: Mårtensby Fastigheter: R:No 7:63, 7:65, 7:251, 7:281, 7:282, 7:286, 7:288, 7:84, 7:280, 7:114, 7:115 och 7:113. Planens namn: BA 3 Detaljplaneändring för Bastukärr arbetsplatsområde Plan nr: BA 3 Området för detaljplaneändringen omfattar totalt ca 73 hektar. Det ligger på gränsen till Kervo söder om landsväg 148. Från Nickby och Kervo centrum är avståndet ca 4,5 km. Till anslutningen till Lahtisleden via Kervovägen (landsväg 148) är avståndet ca 2,5 km. Ändringsområdet gränsar i norr till Kervovägen och till den genomförda tomten för Inex Ab:s centrallager. I söder upphör ändringsområdet vid gränsen till den lagkraftvunna detaljplanen för Bastukärr. Området är för närvarande främst ett stentäkts- och stenbrytningsområde där det även finns en betongstation. 1.3 Detaljplanens syfte I enlighet med Generalplan för Sibbo 2025 är planeringsområdet en del av ett viktigt arbetsplatsområde. Bastukärr Freeway Logistic City kommer att bli en betydande arbetsgivare i Sibbo, och det har visat sig att områdets kvartersstorlekar och trafiklösningar delvis är föråldrade. Arbetet med att ändra planen ingår i kommunens planläggningsprogram 2012–2015 och syftar till att förenkla planens genomförande jämfört med nuläget. Kaava-alueen sijainti (rajattu punaisella) kunnan opaskartalla. © Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö. Kartassa 1 ruutu = 1 km. Planändringsområdets läge (avgränsat med rött) på kommunens guidekarta © Sibbo kommun, Mätning och fastigheter. 1 ruta = 1 km. 3 1.4 Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot.............................................................................................................2 1.1Tunnistetiedot.........................................................................................................................................2 1.2 Kaava alueen sijainti...............................................................................................................................2 1.3Asemakaavan tarkoitus..........................................................................................................................2 1.4Sisällysluettelo........................................................................................................................................4 1.5Liitteet.....................................................................................................................................................5 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, selvityksistä ja lähdemateriaalista..........................................5 2.Tiivistelmä..........................................................................................................................................8 2.1 Kaavaprosessin vaiheet..........................................................................................................................8 2.2Asemakaava...........................................................................................................................................8 3.Suunnittelun lähtökohdat........................................................................................................9 3.1Suunnittelualueen yleiskuvaus...............................................................................................................9 3.1.1 3.1.2 3.1.3 3.1.4 3.1.5. Luonnonympäristö ........................................................................................................................... 10 Rakennettu ympäristö ...................................................................................................................... 10 Erityispiirteet ja ympäristön häiriötekijät .......................................................................................... 12 Maanomistus ................................................................................................................................... 16 Aluetta koskevat sopimukset ........................................................................................................... 16 3.2.1 3.2.2 3.2.3 3.2.4 3.2.5 Maakuntakaava ............................................................................................................................... 18 Yleiskaava ....................................................................................................................................... 19 Asemakaava .................................................................................................................................... 20 Rakennusjärjestys ........................................................................................................................... 20 Pohjakartta ...................................................................................................................................... 20 3.2Suunnittelutilanne.................................................................................................................................17 4Asemakaavasuunnittelun vaiheet..........................................................................................21 4.1Asemakaavan suunnittelun tarve..........................................................................................................21 4.2Asemakaavasuunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset.................................................21 4.3Osallistuminen ja yhteistyö...................................................................................................................21 4.3.1 4.3.2 4.3.3 Osalliset ........................................................................................................................................... 21 Vireille tulo ....................................................................................................................................... 22 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ..................................................................................... 22 4.4.1 4.4.2 4.4.3 Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset ............................................................................. 23 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .......................................................................................... 23 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ............................................................................................. 25 4.4Asemakaavan tavoitteet.......................................................................................................................23 5.Asemakaavan kuvaus ...................................................................................................................27 5.1 Kaavan rakenne....................................................................................................................................27 5.1.1 5.1.2 Mitoitus ............................................................................................................................................ 28 Palvelut ............................................................................................................................................ 29 5.3.1 5.3.2 Korttelialueet .................................................................................................................................... 29 Muut alueet ...................................................................................................................................... 30 5.4.1 5.4.2 5.4.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ............................................................................................ 30 Vaikutukset luonnonympäristöön ..................................................................................................... 31 Vaikutukset kuntatalouteen .............................................................................................................. 32 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen.......................................................................29 5.3Aluevaraukset.......................................................................................................................................29 5.4 Kaavan vaikutukset...............................................................................................................................30 5.5 Ympäristön häiriötekijät........................................................................................................................33 5.5.1 Vaikutukset liikenteeseen ja meluun ................................................................................................ 33 5.5.2 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen .................................................................................................. 32 5.5.3 Vaikutuksen joukkoliikenteeseen ..................................................................................................... 35 5.5.4 Tieliikennemelu .............................................................................................................................. 35 5.5.5 Louhinnan ja maa-ainesten ottotoiminnan keskeiset vaikutukset YVA-selostuksen v.2008 pohjalta .....37 5.6Asemakaavamerkinnät ja määräykset..................................................................................................41 6Asemakaavan toteutus...............................................................................................................42 6.1Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat..........................................................................42 6.2Toteuttaminen ja ajoitus........................................................................................................................42 6.3Toteutuksen seuranta...........................................................................................................................42 4 1.5Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartan pienennös Asemakaavan merkinnät ja määräykset Havainnekuva, Sok Oy:n uusi logistiikkakeskus, Parviainen Arkkitehdit Oy Viranomaisneuvottelun muistio Vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, selvityksistä ja lähdemateriaalista •• Sipoon tieliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsultit Oy, 2006 ja 2010 •• Sipoon yleiskaava 2025 – Liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 2008 •• Maantien 148 liikenneverkkoselvitys, Strafica, 2010 •• Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella (Itä-Uudenmaan liitto, 2002). •• Luonto- ja kasvillisuusselvitys (Ramboll Finland Oy, 2006). •• Sipoon asemakaava-alueiden luontoselvitykset (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2006) •• Bastukärrin logistiikka-alueen liikenneselvitys (Ramboll Finland Oy, 16.10.2007) •• Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Sipoonjoen valuma-alueella, Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 7 / 2009, Sirkka-Liisa Helminen, Kirsi Jokinen, Rauno Yrjölä •• Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt (MALU) Loppuraportti 2010, Jere Salminen, Itä-Uudenmaan liitto •• Luontoselvitykset 2012, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy •• Bastukärrin asemakaava-alueen louhinnat ja maa-ainesten jalostaminen Sipoon Martinkylässä, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, 2008, Groundia Oy Asemakaavan yhteydessä tehdyt selvitykset: •• •• •• •• Bastukärr hulevesitarkastelut, 2012, FCG Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu, 2012, FCG Oy Tieliikenteen meluselvitys, 2012, Promethor Oy Bastukärr III työpaikka-alueen liikenneselvitys, 25.3.2013, Strafica Oy 5 1.4 1. 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 Innehållsförteckning Bas- och identifikationsuppgifter..........................................................................................2 Identifikationsuppgifter............................................................................................................................2 Planområdets läge..................................................................................................................................2 Detaljplanens syfte.................................................................................................................................2 Innehållsförteckning................................................................................................................................6 Bilagor.....................................................................................................................................................7 Förteckning över handlingar, utredningar och källmaterial som berör planen........................................7 2.Sammandrag......................................................................................................................................8 2.1 Olika skeden i planprocessen.................................................................................................................8 2.2Detaljplanen............................................................................................................................................8 3.Utgångspunkter för planeringen.........................................................................................9 3.1 En allmän beskrivning av området..........................................................................................................9 3.2 3.1.1 3.1.2 3.1.3 3.1.4 3.1.5 Naturmiljön ...................................................................................................................................... 10 Den byggda miljön ........................................................................................................................... 10 Särdrag och störande faktorer i miljön ............................................................................................. 12 Markägoförhållanden ....................................................................................................................... 16 Avtal om området ............................................................................................................................ 16 3.2.1 3.2.2 3.2.3 3.2.4 3.2.5 Landskapsplan ................................................................................................................................ 18 Generalplan ..................................................................................................................................... 19 Detaljplanen ..................................................................................................................................... 20 Byggnadsordning ............................................................................................................................. 20 Grundkarta ....................................................................................................................................... 20 Planeringssituation...............................................................................................................................17 4Olika skeden i planeringen av detaljplanen.....................................................................21 4.1 Behovet av detaljplanering...................................................................................................................21 4.2 Planeringsstart och beslut som gäller denna........................................................................................21 4.3 Deltagande och samarbete...................................................................................................................21 4.4 4.3.1 4.3.2 4.3.3 Intressenter ...................................................................................................................................... 21 Anhängiggörande ............................................................................................................................ 22 Deltagande och växelverkan ........................................................................................................... 22 4.4.1 4.4.2 4.4.3 Innehållskrav enligt markanvändnings- och bygglagen ................................................................... 23 Mål enligt utgångsmaterialet ............................................................................................................ 23 Mål som uppkommit under processen ............................................................................................. 25 Mål för detaljplanen..............................................................................................................................23 5.Redogörelse för detaljplanen ............................................................................................27 5.1 Planens struktur....................................................................................................................................27 5.1.1 5.1.2 Dimensionering ................................................................................................................................ 28 Service ............................................................................................................................................. 29 5.3.1 5.3.2 Kvartersområden ............................................................................................................................. 29 Övriga områden ............................................................................................................................... 30 5.4.1 5.4.2 5.4.3 Konsekvenser för den byggda miljön .............................................................................................. 30 Konsekvenser för naturmiljön .......................................................................................................... 31 Konsekvenser för kommunekonomin .............................................................................................. 32 5.2 5.3 Uppnåendet av målen för miljöns kvalitet.............................................................................................29 Områdesreserveringar..........................................................................................................................29 5.4 Planens konsekvenser..........................................................................................................................30 5.5 Störningsfaktorer i omgivningen...........................................................................................................32 5.5.1 Konsekvenser för trafiken och bullret .............................................................................................. 32 5.5.2 Konsekvenser för trafiksäkerheten .................................................................................................. 33 5.5.3 Konsekvenser för kollektivtrafiken ................................................................................................... 35 5.5.4 Vägtrafikbullret ............................................................................................................................... 35 5.5.5 Centrala konsekvenser av brytning och marktäkt på basen av miljökonsekvensbedömningen från år 2008 .................................................................................................................................... 37 5.6 Detaljplanebeteckningar och -bestämmelser........................................................................................41 6Genomförandet av detaljplanen...........................................................................................42 6.1 Planer som styr och åskådliggör genomförandet.................................................................................42 6.2 Genomförande och tidsplanering..........................................................................................................42 6.3 Uppföljning av genomförandet..............................................................................................................42 6 1.5Bilagor Bilaga 1.Program för deltagande och bedömning Bilaga 2.Förminskning av detaljplanekartan Bilaga 3.Beteckningar och bestämmelser i detaljplanen Bilaga 4. Illustration över SOK Ab:s nya logistikcentral, Parviainen Arkkitehdit Oy Bilaga 5. Promemoria från myndighetssamrådet Bilaga 6. Sammanfattning av utlåtanden och åsikter samt bemötanden av dessa Bilaga 7. Blankett för uppföljning av detaljplanen 1.6 Förteckning över handlingar, utredningar och källmaterial som berör planen •• Sipoon tieliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsultit Oy, 2006 ja 2010 •• Sipoon yleiskaava 2025 – Liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 2008 •• Maantien 148 liikenneverkkoselvitys, Strafica, 2010 •• Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella (Itä-Uudenmaan liitto, 2002). •• Luonto- ja kasvillisuusselvitys (Ramboll Finland Oy, 2006). •• Sipoon asemakaava-alueiden luontoselvitykset (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2006) •• Bastukärrin logistiikka-alueen liikenneselvitys (Ramboll Finland Oy, 16.10.2007) •• Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Sipoonjoen valuma-alueella, Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 7 / 2009, Sirkka-Liisa Helminen, Kirsi Jokinen, Rauno Yrjölä •• Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt (MALU) Loppuraportti 2010, Jere Salminen, Itä-Uudenmaan liitto •• Luontoselvitykset 2012, väliraportti, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy •• Brytning och förädling av marksubstans inom Bastukärrs detaljplaneområde i Martensby, Sibbo, Sammandrag: Miljökonsekvensbeskrivning, 2008, Groundia Oy Utredningar som gjorts i samband med detaljplanearbetet för Bastukärr: •• •• •• •• Bastukärr hulevesitarkastelut, 2012, FCG Oy Ruddamsbäckenin uomatarkastelu, 2012, FCG Oy Tieliikenteen meluselvitys, 2012, Promethor Oy Bastukärr III työpaikka-alueen liikenneselvitys, 25.3.2013, Strafica Oy 7 2. 2.1 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö sisältyy kunnan kaavoitusohjelmaan 2012-2015. Kaavatyö kuulutettiin vireille ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 15.12.2011. Käynnistysvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa (MRL 66 § ja MRA 18 §) 16.2.2012. Neuvottelussa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, kaavan lähtökohtia sekä kaavan keskeisiä tavoitteita eri viranomaisten näkökulmasta. Käynnistysvaiheessa järjestettiin myös työpajamuotoinen asukastilaisuus 4.1.2012. Tässä kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa kerättiin tietoa ja mielipiteitä alueesta, esiteltiin selvitysaineistoa ja alustavia luonnostelmia keskustelun pohjaksi. Osallisilla oli mahdollisuus esittää niitä koskevia kannanottoja sekä käsityksiä suunnitelman vaikutuksista, sekä tehdä omia ehdotuksiaan. Asemakaavan luonnos oli nähtävillä 13.9. – 12.10.2012. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot eri viranomaistahoilta. Valmisteluaineisto oli myös esillä kaavanäyttelyssä 18.9.2012. Valmisteluvaiheen mielipiteitä saapui 4 ja lausuntoja 6. Osallistumis- ja arviointisunnitelma on päivitetty 12.12.2012 pienten kaava-alueen muutosten vuoksi. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 2.1. - 1.2.2013. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot. Ehdotusvaiheen lausuntoja saapui 10 ja muistutuksia 1 kappaletta. 2.2 Asemakaava Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesti Bastukärrin työpaikka-alue tulee olemaan Sipoolle merkittävä työllistäjä, ja on osoittautunut, että alueen korttelikoot ja liikenneratkaisut ovat osittain vanhentuneet. Riittävän suuria alueellisemmille logistiikkakeskuksille sopivia tontteja on vähän tarjolla, ja Bastukärrin tonttikoot ovat osoittautuneet liian pieniksi. Rakennusoikeutta kaavamuutoksessa ei juurikaan lisätä. Alueen länsipuolelle muodostetaan yksi iso T-5 -korttelialue, Bastukärrintie ja Konttie poistetaan. Logistiikkatie liittymineen mt 148:lle poistetaan tarpeettomana ja hankalana toteuttaa, ja samalla ET-alueen sijainti päivitetään. Tieverkon kehittämiseksi Keuksuontielle lisätään uusi tie, nimeltään Rahtiraitti. Liikenne- ja hulevesisuunnittelussa on tätä kaavamuutosta ja Bastukärr II:n asemakaavaa tarkasteltu myös yhdessä. Liittymien viitesuunnitelmat, alueelliset liikennevaikutukset ja hulevesien viivytys ja purkureitti on tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena. Ehdotusvaiheeseen on laadittu mm. luonnosvaiheen lausuntojen pohjalta omat selvityksensä sekä hulevesi- että liikenneselvityksiksi. 8 2. 2.1 Sammandrag Olika skeden i planprocessen Planarbetet ingår i kommunens planläggningsprogram för åren 2012–2015. Planarbetet kungjordes anhängigt och programmet för deltagande och bedömning lades fram offentligt 15.12.2011. Myndigheternas samråd i startskedet hölls med Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (ELY-centralen) (MBL 66 § och MBF 18 §) 16.2.2012. Vid samrådet behandlades programmet för deltagande och bedömning, planens utgångspunkter samt de centrala målen med planen ur olika myndigheters synvinkel. I startskedet hölls även en workshop för invånarna 4.1.2012. På mötet, som var öppet för allmänheten, insamlades information och åsikter om området och presenterades utredningsmaterialet och preliminära utkast som underlag för diskussionen. Intressenterna hade möjlighet att lägga fram ställningstaganden och uppfattningar om konsekvenserna av planen samt komma med egna förslag. Utkastet till detaljplan var framlagt 13.9. – 12.10.2012. Utlåtanden om planutkastet begärdes av ett antal myndigheter. Beredningsmaterialet var framlagt på en planutställning 18.9.2012. Om beredningsskedet inlämnades 4 åsikter och 6 utlåtanden. Programmet för deltagande och bedömning har uppdaterats 12.12.2012 p.g.a. små förändringar i planområdet. Förslaget till detaljplan var framlagd 2.1 – 1.2.2013. Utlåtanden om planutkastet begärdes. I förslagsskedet inlämnades 10 utlåtanden och 1 anmärkningar. 2.2 Detaljplanen I enlighet med Generalplan för Sibbo 2025 kommer arbetsplatsområdet Bastukärr att vara en betydande arbetsgivare i Sibbo, men det har visat sig att kvarterstorlekarna och trafiklösningarna i området är delvis föråldrade. Det står överlag få tomter till buds som skulle vara tillräckligt stora och lämpliga för regionala logistikcentraler, och tomtstorlekarna i Bastukärr har visat sig vara för små. I planändringen kommer byggrätten inte att öka nämnvärt. I områdets västra sida bildas ett stort T-5-kvartersområde, Bastukärrsvägen och Containervägen tas bort. Logistikvägen och anslutningen till landsväg 148 tas bort som obehövlig och svår att genomföra och samtidigt justeras ET-områdets läge. En ny väg, Fraktleden, läggs till för utvecklandet av vägnätet till Keuksuovägen. När det gäller trafik- och dagvattenplaneringen har denna planändring granskats också tillsammans med detaljplanen för Bastukärr II. Referensplanerna för anslutningarna, de regionala trafikkonsekvenserna liksom fördröjningen och tömningen av dagvattnet har undersökts som en helhet.På basen av bl.a. utkastskedets utlåtanden har separata utredningar utarbetats för såväl dagvatten samt trafik. Suunnittelun lähtökohdat Utgångspunkter för planeringen 3.1 3.1 3. Suunnittelualueen yleiskuvaus 3. En allmän beskrivning av området Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 73 hehtaaria. Muutosalue on Keravan rajan tuntumassa Keravantien, mt 148, eteläpuolella. Etäisyys Nikkilän ja Keravan keskustasta on noin 4,5 km. Lahdenväylän liittymään Keravantien kautta on n. 2,5 km. Planeringsområdet omfattar totalt ca 73 hektar. Ändringsområdet ligger nära gränsen till Kervo på södra sidan av Kervovägen, lv 148. Från Nickby och Kervo centrum är avståndet ca 4,5 km. Till anslutningen till Lahtisleden via Kervovägen är avståndet ca 2,5 km. Muutosalue rajautuu pohjoisessa Keravan tiehen ja toteutuneeseen SOK:n keskusvaraston tonttiin. Etelässä ja lännessä muutosalue päättyy lainvoimaisen Bastukärrin asemakaavan rajaukseen. Itäosassa on myös osia muutosalueesta, joilla ratkaistaan tieverkkoon ja ET-alueeseen liittyvät kysymykset. Alue on tällä hetkellä lähinnä kiviaineksen otto- ja murskausaluetta, siellä sijaitsee myös betoniasema. Ändringsområdet gränsar i norr till Kervovägen och till den genomförda tomten för SOK:s centrallager. I söder och i väster upphör ändringsområdet vid gränsen till den lagkraftvunna detaljplanen för Bastukärr. I öster finns också delar av ändringsområdet där frågor som gäller vägnätet och ET-området kommer att avgöras. Området är för närvarande främst ett stentäkts- och stenbrytningsområde. Det finns även en betongstation. Maa-aineksen louhinta-alueen eteläpuolella on mm. tuoretta kangasmetsää, kuusivaltaista kosteaa kangasmetsää, koivikkoa, suoalueita, nummea sekä peltoalueita. Kaavaalueen itä-osassa on metsäalue, jolla kasvaa lehtipuutaimikkoa, tuoretta kangasmetsää ja lehtomaista kangasta. Söder om täktområdet förekommer bl.a. färsk moskog, grandominerad fuktig moskog, björkskog, myrområden, moar och åkerområden. I östra delen av planområdet finns ett skogsområde där det växer unga lövträd, färsk moskog och lundartad mo. Alue rajautuu etelässä nummi-, metsä-, ja suoalueisiin. Alueen länsipuolella kulkee Sipoon ja Keravan raja. Keravan puolella suunnittelualueen vieressä on metsäalueita sekä pohjoisempana Levonmäen asuinalue. Itäpuolella alueen rajalla on peltoalueita, joiden välissä on lehtomaista kangasmetsää. Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuu myös haja-asutusta. Aluetta ympäröivät metsät toimivat tärkeänä suojavyöhykkeenä teollisuus ja varastorakennusten ja, ennen alueen rakentumista, maa-aineksen ottoalueen ympärillä. Området gränsar i söder till mo-, skogs- och myrområden. Gränsen mellan Sibbo och Kervo går väster om området. Intill planeringsområdet på Kervosidan finns det skogsområden samt längre norrut bostadsområdet Levonmäki. Vid områdets gräns i öster finns det åkerområden, mellan vilka det växer lundartad moskog. Glesbebyggelse påträffas på planeringsområdets östra sida. De omgivande skogarna utgör en viktig skyddszon kring industri- och lagerbyggnaderna och – innan området byggs – täktområdet för stenmaterial. Bastukärrin kaava-aluetta lähinnä olevat asutuksen alueet sijaitsevat vajaan kilometrin etäisyydellä Keravantien pohjoispuolella sekä lännessä Keravan puolella. De närmaste bostadsområdena ligger på knappt en kilometers avstånd norr om Kervovägen samt i väster på Kervosidan. Bastukärr ei ole pohjavesialuetta, lähin Ollisbackan Iluokan pohjavesialue sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä koillisessa. Lähimmät Natura-alueet ovat noin kahden kilometrin päässä sijaitseva Sipoonkorpi ja n. viiden kilometrin päässä Sipoonjoki. Bastukärr är inget grundvattensområde. Det närmaste grundvattensområdet Ollisbacka (klass 1) ligger på över en kilometers avstånd i nordost. De närmaste Natura-områdena är Sibbo Storskog på ca två kilometers och Sibbo å på ca fem kilometers avstånd. Alueella on vireillä maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisia hakemuksia kallioainesten ottamiselle, louhimiselle ja murskaukselle, ks. kaaviokuva lupatilanteesta. Ansökningar förenliga med marktäktslagen och miljöskyddslagen för stentäktsverksamhet samt brytning och krossning i området är under behandling, se schematisk bild över lovsituationen. Alue kuuluu Martinkylän maarekisterikylään ja on yksityisessä tai Sipoon kunnan omistuksessa. På basen av bl.a. utkastskedets utlåtanden har separata utredningar utarbetats för såväl dagvatten samt trafik. Området ingår i Mårtensby jordregisterby och ägs dels av privatpersoner och dels av Sibbo kommun. 9 3.1.1 Luonnonympäristö Naturmiljön Alueen maaperä on pääosin kalliota (ks. maaperäkartta) ja on kiviaineksen ottoaluetta, ja maaperää on louhittu laajasti, jonka vuoksi pinnanmuodot ovat muuttuneet paljon louhinta-alueella. Lisäksi asemakaava-alue on toteutunut jo osittain, Inexin logistiikkakeskus liittymineen sekä osa Keuksuontiestä liittymineen mt 148:lle sekä läntinen hulevesiallas ojineen on rakennettu. Jordmånen är i huvudsak berg (se jordmånskartan) och ett täktområde för stenmaterial. Efter omfattande markbrytning har terrängformerna förändrats i hög utsträckning. Därtill har detaljplaneområdet redan delvis genomförts: Inex logistikcentral och centralens anslutningar liksom en del av Keuksuovägen med anslutningar till lv 148 samt den västra dagvattenbassängen med diken har hittills byggts. Alue on tällä hetkellä lähinnä kiviaineksen otto- ja murskausaluetta, siellä sijaitsee myös betoniasema. Kaava-alueella on vielä jonkin verran jäljellä mm. lehtipuutaimikkoa, tuoretta tai kuivaa kangasmetsää ja kallioalueita. Området är för närvarande främst ett stentäkts- och stenbrytningsområde. Det finns även en betongstation. I planområdet finns det fortfarande kvar lite bl.a. plantbestånd med unga lövträd, färsk eller torr moskog och bergsområden. Alueen länsipuolella kulkee Sipoon ja Keravan raja. Keravan puolella suunnittelualueen vieressä on metsäalueita sekä Keinukallion virkistysalue. Itäpuolella alueen rajalla on metsä- ja peltoalueita. Suunnittelualueen etelä ja itäpuolelle sijoittuu myös haja-asutusta. Aluetta ympäröivät metsäalueet toimivat osittain suojavyöhykkeenä maanlouhinta-alueen, samalla tulevan työpaikka-alueen, ja asutuksen välissä. Bastukärrin asemakaavan muutoksen aluetta lähinnä olevat haja-asutuksen alueet sijaitsevat idässä ja kaakossa. Bastukärr ei ole pohjavesialuetta, lähin Ollisbackan Iluokan pohjavesialue sijaitsee n. 1,5 km etäisyydellä pohjoisessa. Lähimmät Natura-alueet ovat noin kahden kilometrin etäisyydellä työpaikkakorttelialueista sijaitsevat Sipoonkorpi ja Sipoonjoki n. 5 km päässä. Kaava-alueen itäreunalla kulkeva Ruddamsbäcken-puro laskee Sipoojokeen, ja mm. puron suojeluun ja koko alueen vesien hallintaan määrällisesti ja laadullisesti on tehty hulevesi- ja pinnantasaussuunnitelmat, FCG Oy. Bastukärrin lainvoimaisen asemakaavan yhteydessä laadittiin Luonto- ja kasvillisuusselvitys (Ramboll Finland Oy, 2006), jossa kaava-alueelta ei löydetty sen käyttöön vaikuttavia luonto-arvoja. 3.1.2 10 3.1.1 Rakennettu ympäristö Gränsen mellan Sibbo och Kervo går väster om området. Intill planeringsområdet på Kervosidan finns det skogsområden samt rekreationsområdet Keinukallio. På östra sidan vid områdets gräns finns det skogs- och åkerområden. Glesbebyggelse påträffas på södra och östra sidan. De skogsområden som omger områden fungerar delvis som skyddszon mellan markbrytningsområdet, dvs. det nya arbetsplatsområdet och bosättningen. De glesbygdsområden som ligger närmast detaljplaneändringen för Bastukärr ligger i ost och sydost. Bastukärr är inget grundvattensområde. Det närmaste grundvattensområdet Ollisbacka (klass 1) ligger på ca 1,5 km avstånd i norr. De närmaste Natura-områdena är Sibbo Storskog på ca två kilometers och Sibbo å på ca fem kilometers avstånd från kvartersområdena för arbetsplatser. Ruddamsbäcken i planområdets östra kant rinner ut i Sibbo å. Dagvatten- och nivelleringsplaner (FCG Ab) har utarbetats för skyddet av bäcken och för den kvantitativa och kvalitativa hanteringen av vattendragen i området. I samband med den lagkraftiga detaljplanen för Bastukärr utarbetades en utredning om naturen och växtligheten, (Luonto- ja kasvillisuusselvitys, Ramboll Finland Oy, 2006). På planområdet hittades inga naturvärden som påverkar detaljplaneområdets användning 3.1.2 Den byggda miljön Kaavamuutosalue on osittain toteutuneella Bastukärr Freeway Logistic City-työpaikka-alueella, jossa taas Inex Oy:n logistiikkakeskus on otettu käyttöön. Etelässä kaavaalue rajautuu Bastukärr II:n alueeseen. Alueella on maaaineksen ottotoimintaa, ja joitain tieyhteyksiä ja maakaasuputkea lukuun ottamatta se on rakentamatonta. Planändringsområdet ligger på det delvis genomförda arbetsplatsområdet Bastukärr Freeway Logistic City, där Inex Oy:s logistikcentral har tagits i bruk. I söder gränsar planområdet till Bastukärr II. Området är obebyggt förutom att där bedrivs marktäkt. På området finns även några vägförbindelser samt naturgasledning. Kiinteistölle 7:280 alueen koillisnurkalla haettu rakennusja ympäristölupaa betoniasemalle. Betoniasema siirtyy nykyiseltä paikaltaan alueella 2013 alussa. Bygglov och miljötillstånd har ansökts för en betongstation på det nordostliga hörnet av fastighet 7:280. Betongstationen flyttar från sin nuvarande plats i början av år 2013. Maaperäkartta Jordmånskartan Ilmakuva kaava-alueelta vuodelta 2009. Kaava-alueen rajaus esitetty kuvassa punaisella. Flygbild av planområdet från år 2009. Planområdets avgränsning anges på bilden med rött. 11 Erityispiirteet ja ympäristön häiriötekijät Keravantien (mt 148) tieliikennemelu on suurin häiriötekijä lähiseutujen asukkaille. Liikennemäärien ja Nikkilän väkiluvun kasvaessa myös meluhaitat kasvavat. Pääosa Jokivarrentien ja Keravantien melusta nyt ja tulevaisuudessa aiheutuu normaalista maantieliikenteestä Nikkilään ja eteenpäin, ei pelkästään Bastukärrin kaava-alueen vaikutuksesta, ks. Tieliikenteen melukartat, Promethor Oy. Maantie 148 Keravantie, ja Sipoon alueella nimeltään Öljytie on pääväylä Sjöldvikin öljynjalostamolle Porvoossa. Keravan puolella Levonmäen alue on lähellä mt 148:a, ja jo nyt aivan reunimmaisten rakennusten ulkomelunormi päivällä 55 dBA lähes ylittyy. Alueen v.1995 lainvoimaisen Levonmäen asemakaavan mt 148:n viereisen EV-1-korttelialueen meluvalleja tai -aitoja ei ole toteutettu, vaikka asuintontit on otettu käyttöön. Trafikbullret från Kervovägen (lv 148) är den största störningsfaktorn för invånarna i närregionerna. Bullerolägenheterna kommer också att öka allteftersom trafikvolymen och befolkningen i Nickby ökar. Huvuddelen av bullret från Jokivarsivägen och Kervovägen orsakas nu och i framtiden av den normala landsvägstrafiken från Nickby och framåt, inte bara av effekterna från Bastukärrs planområde, se bullerkartorna över vägtrafiken, Promethor Oy. Landsväg 148 Kervovägen, som på Sibbosidan heter Oljevägen, är huvudleden till Sköldvik raffinaderi i Borgå. På Kervosidan ligger bostadsområdet Levonmäki nära landsväg 148, och redan nu nästan överskrids utomhusnormen dagtid 55 dBA vid de byggnader som finns längst ut i kanten av området. Bullervallarna eller – hindrena i kvartersområde EV-1 i det år 1995 lagakraftvunna detaljplaneområdet Levonmäki, som ligger bredvid lv 148, har inte förverkligats fastän bostadstomterna har tagits i bruk. Mt 148 varrelle Ratatie-148 risteyksestä Keuksuontie-148 risteykseen on aloitettu suunnittelu kevyen liikenteen väylää varten yhteistyössä Ely keskuksen ja Keravan kaupungin kanssa. Ratatien alikulku, Levonmäen melunsuojaustarpeet ja mt 148 pohjoispuoleinen maakaasulinja ovat suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä. Samoin Inex Oy:n sisäänajoliittymä sekä Talman tuleva kehitys huomioidaan väylän suunnittelutyössä. Askelkuj a 5 6 5-9908-1 6 41 38 45 Z 65,7 64 52 6:105 5-9903-33 67 51 5 9 54,9 68 47 Kp 552 49,9 6:192 52,2 4 5 26 ja 8 10 48 13 48,2 3 46,4 6:45 12 54 7 45,7 9 13 11 45,0 at 50 6 42,5 4 at 11 9 44 14 20 Askelku ja liku Ne 6 3 1157 2 10 66 Ras 219 2 219 17 47 Ratatie 41,4 14 5 16 50 2 218 15 1 4 14 15 25 25 22 ak ak 13 50,8 217 218 Z 16:34 3 2 12 65 6 6:193 44,9 3 4 49 24 15 4 5 40 Ratatie 1156 ak 50105 4 5 5 3 ak 14 at kt 20 11 12 20 16 19 2 5-9903-7 at kt 6 18 50,0 50 7 6 Laukkatie 5 6:171 7 1 220 59 4 10 1 38,2 39 44,7 217 45 kt 220 221 6:105 218 47,2 13 3 19 53 Levonmäki 9 6 5 23 21 18 46 2 var 1155 7 215 50 17 8 8 9 5-9906-7 60 44 10 5-1128-2-V1 216 2 kt tr 6:63 12 kt 10 3 at 6 7 4 3 8 6:250 40 42 12 1 22 tr 5 21 12 47 kt ak 13 kt 11 50,5 59 6 45 tr tr 1128 7 52 11 13 42 20 II Maneesi 6:45 3 14 2 at 4 2 45,8 39 1154 14 6:105 42,7 42 uja 19 3 vik 15 11 5-9903-9 Ra 16 8 219 6:63 51,7 52,4 57013 5 7 II 4 10 kt 214 18 9 8 9 4 4 15 47 2 8 50106 4 4 8 45 7 3 kt 57014 43 16:44 44 3 401-16-44-M503 3 ak 39 2 2 17 38 1151 Tölttipolku 38 16:44 1 45 33 Planeringen av en lättrafikled längs lv 148 från Banvägens korsning till Keuksuovägens korsning har påbörjats i samarbete med Ely-centralen och Kervo stad. Banvägens underfart, Levonmäki bullerskyddsbehov och gasledningen norr om lv 148 är faktorer som påverkar planeringen. Likaså beaktas Inex Oy:s infartsanslutning samt Tallmo framtida utveckling i planeringen av lättrafikleden. 43 3 9 401-16-44-M501 Särdrag och störande faktorer i miljön 3.1.3 40 3.1.3 57,4 42.4 60,4 42.4 45 48 37 49,6 5 58,6 30 58 63 47 49 24 42.4 an tie 65,9 16:44 34 29 3 33 3 33 44,8 58 50 43.4 27 53 45 13 33 107034 46 50 55 15 50,1 14 14 48 19 18 18 4620 3 20 51 k k k 24 24 26 26 28 28 KERVOVÄGEN 48,6 34 k 50,1 49,6 50,2 34 3232 30 30 29 27 49,7 49,1 49,6 38 38 3636 49,7 40 40 55 2 48 50 mv-1 48,1 46 46 48,3 k 82 48,7 48 6 KERAVANTIE 22 22 49 53,2 k 83 21 50,1 47 8 895:2:3 47,8 1616 144 LT 7:282 k 45,4 17 48,5 16:44 49,5 50,6 49,1 49,8 45 49 46,8 50,4 50,7 50,1 48 12:19 46,5 50,4 49 107035 49 k 48,9 52,4 56 49,9 13 55 Ras 46 51 k Z k 49,7 Z 43 mt 148 99 51,6 11 51 k 12004 12 12 56,5 19 57028 12:12 56,5 56,8 47 k 10 10 56,3 50,7 45,6 9 49,7 88 53,2 55 k k 52,6 50,4 7 k 48 k 49,1 Ras 118 12:11 47,7 49 51 12:12 6 6 26 50 k 48,3 Ras 12m 42,6 49,6 48,8 53 98 :3 55 89 5:2 47,9 12:11 k 57029 44 49 51,7 47 3 71 59 k 47,5 2 Z 49 k 2 6:105 51,8 50 k 17 16 51 52,1 3 k49,3 26 26 50,0 64 78 2626 47 k 31 16:16 12:15 49,7 44,7 50 rav 52 Ke 47,9 Z Ra 2 32 43 s 5m 49 Ras 60,6 47 51 KER AVA SIPOO 6:45 50 5-9908-2 58 29 s 5m 44,2 57 28 40.9 4 42 Ra 31 16:44 4 47 1 41.6 49,5 50 6 46 3 4 22 102004 52 57 5 7 16:40 41.8 IE ÖNT TÄM VÄGEN LÄS Ö KYL TÄM LÄS KYL 51 8 69 25 10 50,6 49,2 49,7 53 50,1 51,3 52 54,5 49,4 53,8 55 51,3 52,4 52 50,5 53 rakenteilla 53,4 1171 56,3 55 52,1 48,1 52,5 50,3 rakenteilla 48,3 54 48 107040 48,4 53,7 50,9 52,2 117 107038 52,3 48,4 55 53,8 51,2 50 54,8 700 49 47 7:287 rp81 46,9 81 50,6 T-1 51,9 52,8 44 46,1 50,1 52,3 e = 0.35 48,4 48,6 48,1 Inex KT 47,9 48,5 rakenteilla 48,2 41 42,3 51,9 107039 51,2 42,8 48 12 52,8 43 mv-1 41,4 48,4 48,9 Z 1011 49,4 107059 Levonmäki ja mt 148, nykytilanne v.2012. Levonmäki och lv 148, nuläge år 2012. 7:282 48,9 48,8 53,5 56,7 107037 52,3 5 Z 49,1 50,6 56,2 rakenteilla 53 49 4 Keuksuontie 49 50,1 107036 47,8 46,6 2564600 2564800 2565000 2565200 2565400 2565600 2565800 2566000 2566200 2566400 2562400 2562600 2562800 2563000 2563200 2563400 2563600 2563800 2564000 2564200 2564400 6698600 2564800 2565000 6697200 6698400 6697000 6698200 6696800 6698000 6696600 6697800 6696400 6697600 45 dB(a) 50 dB(a) 55 dB(a) 60 dB(a) 65 dB(a) 70 dB(a) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tieliikennemeluselvitys. Bastukärr III asemakaavamuutos, Sipoo. Nykytilanne v. 2012. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Ote tieliikennemeluselvityksen melukartoista. Nykytilanne v.2012, päivämelu. 11.12.2012 2564600 2564800 2565000 2565200 2565400 2565600 2565800 Utdrag ur vägtrafikbullerutredningens bullerkartor. Nuläge år 2012, dagsbuller. 2564400 2566000 2566200 Liite 1a 6695800 > > > > > > mittakaava 1:12500 (a3) 6696000 6696200 6697400 6697200 6697000 Pr-Y1921-2 6696800 6696600 6696400 2564200 2564600 6697400 2562200 6697600 6697800 6698000 6698200 6698400 6698600 2564400 2562000 6696200 0 2564200 6696000 0 2566400 13 Pr-Y1921-2 Kaava-alue sijoittuu Ruddamsbäckenin valuma-alueelle, ja Keravanjokeen vievän Parmanojan valuma-alueelle, ks. kuva Valuma-alueet. Parmanojan kuormitusta on hyvin hankala lisätä mm. sen huonon välityskyvyn vuoksi. Koukkusuon vesitasapaino täytyy myös säilyttää suon säilymisen turvaamiseksi. Ruddamsbäcken on myös usein tulvinut pelloille keväisin Johannebergin kohdalla, ja puron välityskyky ja ahtaat kohdat on selvitetty kaavatyön edetessä. Bastukärrin valuma-alueet muuttuvat alueen toteutuessa ja maa-ainesten ottotoimenpiteiden edetessä. Pääosa alueen hulevesistä ohjataan jatkossa viivytyksen ja selkiytyksen kautta Ruddamsbäckeniin. Planområdet ligger inom avrinningsområdet för Ruddamsbäcken och avrinningsområdet för Parmanoja, som rinner ut i Kervo å. Se bilden Avrinningsområden. Den låga kapaciteten är en orsak till varför det är mycket svårt att öka belastningen av Parmanoja. Vattenbalansen i Koukkusuo ska också säkerställas för att kärret ska kunna bevaras. Om vårarna har Ruddamsbäcken ofta svämmat över på åkrarna vid Johanneberg. Bäckens kapacitet och trånga passager har utretts under planarbetets gång. Bastukärrs avrinningsområde förändras när området genomförs och marktäktsåtgärderna avancerar. Huvuddelen av områdets dagvatten styrs i fortsättningen via fördröjning och sedimentering till Ruddamsbäcken. ”Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Sipoonjoen valuma-alueella, Uudenmaan ympäristökeskus 2009” ehdottaa Ruddamsbäckeniin kosteikkojen rakentamista pelloilta Sipoojokeen tulevan kuormituksen vähentämiseksi. I ”Översiktsplan för våtmarker och naturens mångfald inom Sibbo ås avrinningsområde” (Nylands miljöcentral, 2009) föreslås att våtmarker ska anläggas vid Ruddamsbäcken för att minska åkrarnas belastning på Sibbo å. 36,9 37 45 43 47 50 60 51 58 Z 47 43 50 47 46 50 49 54 38 4) (2 00 -1 0 PEH 4) 42 48 86 86 7:155 36,6 1 895:2: 44 50 48 50 47 36,4 40 51 43,4 58 43 40 39 42,1 55 46,8 68 61 -1 0 43 42,2 01) 63 70 41,8 53 48,4 41,9 48,8 48,4 50,9 48,6 72 37,8 53,4 56,3 52,2 14 42 7:234 65 74 50,4 98 7:268 40,4 72 37,0 36 36,4 40,3 47,2 45,4 76 50,3 67 41,3 41,2 53 38,6 78 46 54,6 46 48,3 10 50 38,2 47 48,1 49,4 895 PV 48,7 37,7 47,9 38 49,2 51,3 53 36,3 69 VJ 51,2 54,8 36,3 47 19 TIEN ALITUS VJ 110-10, suojaputki 40 38 (2 0 39 52 43 49 52 ts 42 C3 15 46 PV 66 53 7:274 42,2 42,3 VJ 42 64 48,8 48,4 41 62 56,7 41,1 59 57 48,9 49,1 49,7 50,1 49,4 53,8 51,3 53,8 40 40 42,6 45 50,6 56,2 54,5 52,3 7 12 44 53 42,9 60 37 56 37 53,5 54,2 7:155 11 54 49,2 50,1 42 49 50,6 40 44,9 44,8 54 VJ PVC 31510 (200 1) 50,7 50,4 36,4 Z 7:81 49 52 50,4 46,5 7:125 12 7:273 7:81 45 3 7:154 81 41 46,8 38 81 43 47,1 37 48 5 7:273 49,6 47 49,1 49,8 46,8 36,6 7:125 7:153 40,1 39,6 Z 41 48 50,6 50,1 45 37 37 42,8 7:276 39 48,5 49,5 37,6 36,9 kt ts 37 48,9 46 44 36,5 53 55,1 35 49,8 49,7 42 49,7 40 7:154 52 50 49,9 38 VJ PVC 315-1 0 (2001 ) Z 33 80 50,2 49,6 36 55,9 53,8 29 50,1 49,6 34 32 27 49,7 49,1 48,6 30 41 48 48 51 82 48,7 48,1 28 49 53 83 21 895:2:3 26 24 47 51 51 55 47,9 22 37,6 kt 36,6 23 37 20 47 48,3 53,2 47,8 (20 01) 7:129 kt 37,8 47 18 55 55,4 47,9 VJ PVC 315 -10 ts kt 47 16 22 kt PV-HUUHTELUPOSTI 37 55,3 50,1 48,5 14 52 19 17 15 48,9 50,1 56,5 52,4 7:81 57,2 7:282 13 49,7 12 52,6 7:276 49 49,9 56,3 56 49,9 52,7 57,8 57 Z 51 99 51,6 11 10 51 47 49,6 49,7 8 9 56,5 56,8 7:273 7:273 37 46 58 53 50,7 45,6 9 k Z 53,2 55 6 36,8 kt 7:130 7:96 VJ (V 6 3 PV J 11 PEH 6 3 0 P E -1 0 P E H -1 (1 9 H -6 0 , 9 7 (1 9 v a ra ) 9 7 ll e ) ) 37,6 37 25 56 58,9 52 7 49,1 48,3 37 5 2 31 50,4 47,7 42,6 3 37,3 7:254 49 1) 12:12 48,8 7:128 2 60,2 12:11 48,8 53 98 2:3 37,2 51 55 51 (2 00 47,9 12:11 895: 41,6 38 46 40,3 41,3 40,1 50 10 6) 40 38 48 41,6 51,8 47 3 4 49,6 59 47,5 31 5- 51,7 (2 00 41,7 4 7:88 63 VJ 49 52 45 50 47,1 PVC -1 0 6) 83 37,3 3 59 49 VJ 2 (2 00 8 PEH 32 61,3 50,0 52,1 3 49,3 26 63 P EH 63 45 12:15 64 78 26 VJ 160 PEH-1 0 (2010 ) PVJ 160 PEH (VARA LLA) (2010) PVJ 90 PEH (2010 ) (2 00 (2 00 40 58 57 63 63 58 46 36,8 33 Yht.878:4 35 61 61,8 VJ kt 37 47 50 49 53 49,7 43 4) 54 Z 71 34 64,7 PVJ 52 45 1 60 48 48,7 47,2 58 47 44,7 44,9 VEDEN MITTAUSASEMA 45 PVJ 5 42 45 50 38 54 44 51 7:89 48,9 37 5 6:113 7 44 41,2 kt 37,1 41 48,0 45,1 58 43 47 50 40 50 48 37 VJ 160 PEH-10 (2011) 40 57 42 KERA VA SIPOO 40 44,6 49,6 44,8 6:114 1 37 PVJ 160 PEH (VARALLA) (2011) PVJ 90 PEH (2011) 6:220 75 41,4 36,9 51 60,6 47 42 k 42,9 38,3 49,5 47,9 58 kt 46,7 51,7 12:1 6:45 60,4 65,9 3 33 82 k 83 37,1 45,6 61 47 46 44,2 45 36,9 45,2 64 4 51 57,4 58,6 33 40,3 30 45 65,7 52 47,6 12:1 63 P EH (2 00 45 39 45 Z 6:192 11 43,4 6 45,7 49,9 3 9 63 46,4 52,2 37 47 49 45,7 6:45 6:105 54,9 7 58,9 11 39,6 (200 4) 6:233 37 4 48,2 50 4 42,5 63 PE H 1 45,0 6:234 44 41,4 6:253 6 46,1 47,2 VJ 63 PEH -10 50 2 218 219 45,6 65 45,5 43,7 36,9 1 kt 6:240 43,0 6:253 47 53 44,9 4) Z 37,0 43 3 6:234 PVJ 63 PEH (200 4) 6:169 59 44 50,8 PV J 3 61 6 9 VJ 63 PE H10 48 40 45 50,0 6:193 6:182 2 36,8 37,1 46,0 45,1 48 47 45 43 Z 55 40 49 38 38 38 39 42 6:173 3 37 220 217 kt 10 4 10 kt 39 2 37,0 6:200 6:202 42,2 43,1 6:191 3 37,1 37 6:244 6:175 6:175 4 6:209 45 1 37 41,9 6:180 5 6:171 7 6:173 12:1 45,3 7 42 38,2 39 82 6:242 8 60 6:105 218 6:202 11 63 8 6:182 119 1 5 4 3 8 6:250 40 44,7 6:261 48 37,3 2 44,2 45,3 k 47,6 40 45 59 6 12 6:225 6:180 49,3 6:191 6:240 6:225 37 44,9 6:242 52,1 6:192 6:63 47,2 46 6:200 6 6:241 45 50,5 45 47 41 6:224 k 2 5 54 1 6:45 37 38 43 45,8 52 47 46,6 20 2 56 219 6:105 42,7 42 45 38,1 44,5 6:63 51,7 52,4 42 49 kj 45 4 I planområdets östra sida går en naturgasledning i riktningen norr-söder. För byggande nära ledningen ska åtgärderna planeras i samarbete med Gasum Oy. 55 VJ 160 PE H-1 0 (20 11) PVJ 160 PV J 90 PEH (VA PE H (20 RA LLA ) (20 11) 11) Kaava-alueen itäsivulla pohjois-eteläsuuntaisesti kulkee maakaasuputki. Putken lähelle rakennettaessa toimenpiteet suunnitellaan yhteistyössä Gasum Oyn kanssa. C 39 :2:3 80 39,6 31 50,2 71 5 -1 48,2 39,6 0 (2 36,7 1) 84 51,4 73 38,0 49,9 38,6 36,4 39,1 82 00 48,9 40,6 37,9 42,3 43 86 47,8 41,4 46,5 37,7 36,3 38 46 42,8 75 48,9 47,5 50,6 37,5 37,5 47,9 88 48,7 46,5 37,4 48,3 48,3 77 36,2 38,6 48,3 90 36 45,7 48,3 46,1 48 47,4 37,6 47,6 48,4 46,6 48,1 47,3 39 42,4 48,4 48,5 48,4 48,7 45,8 48,4 42,3 45,4 48 47 48,1 48,2 50,2 48,4 48,3 47,6 52,7 35,4 42,7 46 35,2 45,0 50,4 42,2 43,9 54,0 51,3 51,5 54 49,2 45 45,5 49 44 52,9 50,9 52,7 48,9 50 46,7 52,7 53,1 51,3 42,8 49,2 53,4 47,2 10) 10) LLA ) (20 PE H (20 PV J 90 PEH (VA RA PVJ 160 0 (20 10) PE H-1 VJ 160 51,2 48,7 48,9 47,6 47,9 43,6 41,6 48,6 49,7 48,1 49,8 51,6 42,4 46 43,3 41,2 35,7 41 48,7 53,5 50 43,6 43,3 48,6 57,4 43,7 39,8 40,3 36,0 39 53 40,5 36 48 41 48,6 54,1 52,6 37,2 53,2 40,3 49,3 51,5 45,5 48,6 42,4 40 50,4 51 52,7 54,4 46,4 48,5 49,7 52,4 50,5 51,2 49,8 42 38,6 40 52,5 50,5 48,0 48,6 43,3 50,2 42 37,0 41,5 52,5 42,9 51,3 51,9 50,9 52,3 37 50,5 51,8 42 45,2 38,2 43 36,9 34,7 48 37 51 53 49,7 48,8 48,4 37,3 57,2 44,1 36,9 44 47,8 42,4 51,5 38,3 41,8 42,9 53,5 54 42 51,4 48,5 45,3 39,8 44,8 41,3 46,6 56,8 38,8 BA 3 BASTUKÄRRIN ASEMAKAAVAMUUTOS 42 44,3 42,1 52,1 48,7 42,1 48 49,2 56,5 52,3 49,4 39,6 48,4 33,9 42,9 53 38,3 39,2 47,9 42,1 53 38,6 42,6 49,8 39 52,6 47 37 47,0 37,2 41,8 40,9 37 38,8 38,6 49,9 42 43,4 57,9 41,2 41,3 41 40,3 54,8 36,2 40,4 42,9 55,2 41 35,5 40,3 34 43 40,7 41 39,5 37 42,9 44,4 49 41,2 35,9 40,8 42 43,8 35 39,6 40,9 54,2 38,3 39,1 33,4 53,1 53,6 43,1 52,7 66,2 38,1 50,3 38,1 65,4 32 56 32,4 37 60 53 50,8 54,7 40,1 52,6 33,5 48 50,6 39 42,4 50,7 67,4 50 42,7 41,9 42,3 48 52 52,1 43 53,9 53,9 37,4 51 51,5 42 50,4 57,2 32,2 56,4 55,6 58,6 52,9 56,7 52,2 47,9 38 57,2 56 54,4 54 55,6 37,8 32,4 39,2 56 53,2 60,3 35,7 59,9 53 53 52,6 44 55,7 43 31,5 34,3 58,8 57,7 48,5 52,5 57,4 30,9 50 57,7 38,6 53,2 52,5 31 44 46,5 58,8 54 45,7 36 53,7 46,3 35 BA 2 BASTUKÄRR II ASEMAKAAVA 50,7 34 38,3 42,1 42,3 57,5 58,2 49 59,2 58,6 59,3 54,9 57 53,0 62 56,7 55,2 55 55,3 63,6 30,6 37,2 34,9 48 53 42,6 52,3 32 55,2 56,3 Putki- ja johtokartta v.2012 pohjakartalla. Kaava-alueen rajaus esitetty kuvassa mustalla. Rör och ledningskarta på grundkarta 2012. Planområdets avgränsning anges på bilden med svart. 51,2 54,9 50 49,2 52 50,2 49,3 58,7 55,8 52,5 54,1 51,5 63 54,0 64,1 33,9 34,6 53 47,9 34,5 38,8 66,1 50 48 54,9 54,3 61,4 38,3 64 48,7 44 53,6 49,4 51,5 34,7 37,7 58,7 62 39,5 36 67,4 47,6 46,5 69,5 56,1 53 48,5 49,2 55,0 44 46 68,9 52 49 47,3 40,7 33 55,1 33 57,2 45 54,3 52 67,3 67,5 67,1 46 50,1 68 67 57,4 48 66,1 71,4 70,6 71,9 44,2 32,9 43 45,8 44 66,9 45,8 44,9 73,6 48,9 68,2 67,7 68,8 43,1 56 68 49 30,4 51 70,3 30,3 70,3 68 69,6 57,5 53 46 56,4 72,8 49,3 45 61,8 33,0 60,7 48,6 60,7 72,1 55 55 53,3 69,7 54 51,9 53,4 45,9 52 57,8 52,3 57 50,6 43 53,5 31 54,1 57 63,4 61,8 50,7 57 32 49,8 66,9 63,7 35,7 60,3 65,7 33 64,8 65,3 33,0 51 50 50,2 71 45,8 66,2 65,6 61,8 54,9 52 50 47,4 61 50,3 77,3 51,6 49,4 58,6 41,3 77,3 54 49,6 76,8 47 77,2 57,2 47,5 63,3 49,8 51,4 44,2 68,6 75,0 54,7 52 35,4 51,5 52,8 46,1 57 51,5 41 38 53,3 45,9 57,1 67 47 14 61,4 58,7 52,9 Hiekkamalmi Ollila Käärmekuusi no am rmr Paa P Rauh. Fridl. Sorsakorpi Tom bäc ken 582 Seppola Rönnkulla Lomans Pa an oja no rm a ja 50 ja Trappukorpi P Grönkulla a 61 Val. kuntorata Upplyst motionssl. 216 20 Levonmäki 5 5 219 12 k 53 3 48 9 k 45,4 19 17 15 k k 83 21 48 1 2403 KERAVANTIE 46 3 20 30 24 34 49 5 49 5 49 7 53,1 44 8 37 7 45 42 41 416 417 418 416 417 415 416 417 ar ar 43 3 515 37 5 44 6 6:220 40,6 6:114 44 5 6:113 42,8 42,8 60 ar 419 ar 6:85 4 7:88 52 3 222 43,2 0 43 9 43,0 29 52,9 52 4 220 48,7 40,6 36 9 37,2 37,9 36,7 37 4 ar 36 7 22 49 8 377:129 3 7:130 36 6 36 7 45 37 7 8 36,8 36,9 47 36,6 48,2 37 0 36,9 kj 36 4 23 36 5 Z 37 4 21 36 4 7:125 46 kr 42 0 37 7 Kotimäki ar 7:131 36,5 36 6 0 36,5 36 9 7:133 45 3 ar 36 5 36 6 43 Z 36,5 37 2 36 4 36 5 7:132 ar 41 36 5 23 1 12 11:21 ki vanjo Pa rm 43,7 43 6 21 43,7 13 45,1 51 44 5 7:144 48 8 Kera 1 ar 7:134 7:196 Lastenkoti Barnshem Z 36 3 69 40 4 71 49,3 57 53 4 5 ar k 240 38 5 77 8:108 ar 36,0 8:116 36 7 44 43,6 34,3 6150 P 40 4 36 6 7 36 5 ar 6 m 73 an ar 37 8 11 4 55 229 55 236 42 75 36,9 33 58 36,5 34 18 215 77 90 65 65 50 60 5 30 50 55 60 40 35 7:200 7:243 81 35 8 92 7:200 38,4 35 6 2 35,3 416 35,8 0 35,5 en 39 3 114 116 2a 0 37,0 7:21 37 5 0 11583 35 2 1702 37 3 36 5 1 42,6 37 4 ar 35 4 34 8 38 1 7:224 37 6 39 8 415 7:22 7:225 37 6 40 1 35 2 411 19 419 Rud dam 184 418 12 19 52,3 243 33 3 77 33 2 34,9 13 1 Haapala 32 7 Älgkärr 41 4 2:48 34,6 38,5 39 7 Tallkulla 34 4 35,5 130 34,1 32 7 35 7 Svartböle 182 32 7 32 6 188 32 2 32 4 32 5 Kirkonkylä Solvall Svartböle 39 4 2:12 33 3 32 7 8:105 46,1 34,7 55,2 11 33 5 n Kuckubacka 2:48 56,6 43 3 46 msb äcke 1157 6 242 878:2 Rud dam 2:21 50,1 241 n 2b 35 4 44,5 186 34 5 Kirkonkylä 35 5 msb äcke 44,8 4 33 6 32 2 32,7 Råberget 34,3 32 2 319 187 32 8 cka 316 317 32 3 315 35 4 32 5 319 en Brånakärr 34:0 34,9 189 Nybacka Nuorisotalo Koivumäki 1:50 000 40 Träskomossen 1:50 000 40 Hagen 20 25 30 Vallkulla 1 ä ck e n m m sb Granbacka Johanneberg II Kaava-alue, Bastukärr Rudda 5162 Kaava-alue, Bastukärr I Lövkulla Päävedenjakaja (nykytilanne) Strängnäs 2b Sivuvedenjakaja (nykytilanne) Ruddammsbäkenin valuma-alue (n.1250 ha) Böleberget Parmanojan valuma-alue (n.450 ha) Joki 60 Puro, pääkuivatusreitti Oxberget Noro, avo-oja Suo, soistuma Lampi, puron/joen leventymä P Källängen Virtaussuunta Luontokohteet (Yrjölä Oy, 2006.) 184 Mikkokärr 35 2 Fågelsång 40 Rakennuskohde SIPOON KUNT Bastukärr II Hulevesiselvit Fallträskrännan 1000 m Gillerberget Osmontie 34,Oy PL 95 FCG Planeko Puh. 0104090, www Osmontie 34, PL 30 Päiväys Bisapottsberget 45 40 35 50 Hyv. 40 60 65 2a 70 Ruddam msbäck 35 30 25 0 1 en 162 Strängnäs 2bAvouoma/oja Hulevesiallas Valuma-alue 1 (kuivatus Keravanjokeen) Böleberget Valuma-alue 2 (kuivatus Sipoonjokeen) Valuma-alue 3 (kuivatus Sipoonjokeen) 2 2a) Haraskärrsberget, Ruddamsbäcken Uoma louhittu syvälle kallioon yläpuolisten peltoalueiden kuivattamiseksi. Uoman pohjaa ehdotettu monimuotoistettavaksi kiveyksin ja soraistuksin. 2b) Puromäenkoski, Ruddamsbäcken Ehdotettu kutusoraikon kunnostuskohteeksi Sipoonjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen kartoitus 29.5.20 Pääsuunn. Kaava-alue, Bastukärr II BASTUKÄRR 1 HV-SUUNNITELMASTA Brånakärr Bastukärr I Kaava-alue, (Ramboll 2008) Päävedenjakaja (nykytilanne) Avouoma/oja Sivuvedenjakaja (nykytilanne) Haraskärrsbergen Hulevesiallas Ruddammsbäkenin valuma-alue (n.1250 ha) Valuma-alue 1 (kuivatus Keravanjokeen) Parmanojan valuma-alue (n.450 ha) Valuma-alue 2 (kuivatus Sipoonjokeen) Joki Valuma-alue 3 (kuivatus Sipoonjokeen) 40 Puro, pääkuivatusreitti Hagen Noro, avo-oja Suo, soistuma Råberget Lampi, puron/joen leventymä Vallkulla Virtaussuunta Svartböle, Högbacka (F=101 ha) Peltoalueen halki kulkevan valtaojan sivu-uoma. Luontokohteet (Yrjölä Oy, 2006.) n 184 e k Johanneberg Tukikelpoinen kosteikkopaikka. msbäc R u d d a m Granbacka Kosteikkojen ja luonno monimuotoisuuden yleissuunnitelma Ote valuma-alueista, Hulevesiselvitys 2012, FCG Oy. Sipoonjoen valuma-alueella. Uudenmaan ympäristökeskus, Avrinningsområden, utdrag ur utredning om dagvatten, Hulevesiselvitys2009. 2012, FCG Oy BASTUKÄRR 1 HV-SUUNNITELMASTA Norkan (Ramboll 2008) 55 30 BA (Ra 70 Jokivarsi MERKINNÄT 18 Norkan 60 Sipo onjok i Nä 38 8 7:244 41 4 n bä Lehtola Kera vanjo ki se Martinkylä 41,8 40 6 40 7 36,7 41,7 42,4 50 30 108 112 40 msb äcke ck 38,0 923 17 35 5 65 37 7 37,2 n Råberget en Koukkusuo 20 35 6 38 1 Rud dam K er av an jo ki 91 102 25 20 30 Stenkulla 89 100 40,2 35 4 21 87 2:3 98 38 8 msb äcke 35 MERKINNÄT 1 85 38 5 96 36 7 35 5 40 7 113 75 38 3 94 7:157 41,2 70 83 35 6 35 5 35 6 3,9 Rud dam Haraskärrsbergen 30 65 50 79 37 9 45 40 35 60 65 2a 55 75 7:157 35 8 n 47 50 0 5 37 4 88 35 8 35 7 2b 35 4 34:0 34,9 55 60 36 2 msb äcke 33 6 32 5 319 50 55 35 9 36 1 36 2 36 5 22 315 226 227 65 o ja 316 Högbacka 4 70 7:233 32 7 32 6 32 5 317 189 45 86 32 7 Rud dam 32 4 34,3 32 3 32 8 5 112 33 3 188 187 33,5 50 45 60 75 182 32 2 319 36 7 34 4 225 50 55 60 34,1 33 4 ar 36,1 8:97 55 35,5 130 32 2 32,7 50 7 49 1 39 4 2:12 Kirkonkylä 39 8 8:50 50 38,5 39 7 32 2 37 7 2 67,3 34,6 35 7 8:105 37 3 45,5 224 1 32 7 33 5 38 3 46,3 66,4 32 7 2:48 2 39 6 13 34 4 m sb ä ck 36 4 33 2 34 3 45 40 2 1 47,7 2:57 513 52 2 36,4 38 9 84 33 3 36,3 8:21 ar 53 9 Älgkärr 41 4 2:21 43 3 46 39 2 36 5 82 7:234 243 878:2 37,0 39 4 418 40 5 70 60 56 0 242 36,8 38 4 40 5 40 6 65 44 7 43 5 9 183 ar 419 40 6 10 228 239 7:204 43,4 241 37 6 40,4 Ruddam 37,0 36,4 50 7:232 12 50,1 38 4 37 6 40 7 38,5 50 55 184 4 43,9 7:202 ar 10 ar 36 4 7:234 7:152 42 5 43,5 o ja 11 Martinkylä 40 4 ar 24 an 2 36 3 46 9 42 4 18 55 65 Palisbacka 50 20 14 40 6 5 50 182 40 7 47 11 7:203 ar 34,7 55,2 38,8 38 1 47 5 56,6 52,3 Kirkonkylä 35 5 39 6 39 4 6 42 1 41,1 53,7 54 4 60 60 43,0 7:155 Z 36,4 51,6 30 ar 44 36 2 7 34 5 et 42 2 1 3 40 4 56 7 56 7 52 5 52 5 7:151 ar 36,3 36 5 52 6 52,5 52 3 513 Koukkusuo Koukkusuo 36 5 Z ar 42 4 55 48,4 kt 37 1 0 217 1 7:107 40 3 40,5 Kirkonkylä Kirkonkylä 10:12 47 6 5 36 7 Z 16 36 9 5 36 9 37,0 Z kr 37,5 218 52 5 37:1 48 7 9:8 219 3 37 7 40 7 40 5 Kirkonkylä 46,1 2a 38 9 Sipo onjok i Jokivarsi 15 36 9 52 6 56,0 4:25 49,1 52 5 416 7:254 38,4 7:128 1:38 52 5 41,6 39,4 42,1 37 2 0 37 1 52 8 52 3 42 5 46 ar 83 e = 0.5 40 5 55,1 35 4 2:48 34,9 40 5 Kera vanjo ki 21 415 53 6 Martinkylä 37 4 37,4 37 5 12 4 44,5 39 5 54,0 et 47 4 Martinkylä 6:266 2 43 2 19 184 44,8 37 2 19 223 26 47 3 222 58 8 27 43 3 2 42 2 35 2 38,4 pa 37 4 23 57,5 58 2 3 56 9 42,6 34 8 7:22 37 6 186 46,7 46 5 58,5 ar 35 4 7:225 419 58 8 39,4 37,0 7:21 35 2 36 5 1 42,6 38 1 37 6 411 44 2 44 2 57 2 Martinkylä 0 0 37 3 37 4 415 40 1 37 2 1 58 0 512 116 37 3 3 44 8 3 55 8 55 7 1 50 4 50 4 512 114 37 5 39 8 413 57 6 222 37 6 41 4 39 4 37,3 8 2 7:79 54 7 52,3 49 9 50 4 54,2 pa 42,7 7:281 49 8 e = 0.5 2 43 5 38 8 7:244 41 4 40 6 1 7:224 n 39 4 52 9 43 6 43 1 43 2 7:65 41,8 17 40 7 Martinkylä 43 3 418 42,5 43 5 702 43 3 35,5 35 5 38,0 43,5 42 6 2 52 1 43 1 43 1 47,0 38 1 41,7 42,4 36,7 38,1 37 2 413 37 6 703 44 7 48 2 23 LÅNGTRAD 102 112 40 418 Koukkusuo ARVÄGEN REKKATIE 515 57 3 52 7 52 7 39,9 37 4 0 44,5 35,8 7:265 34 4 7:84 37 5 6 51,5 50 9 50,7 50 2 46 9 40,3 79 37 7 37,2 39 3 VÄGEN 48 3 41,1 41,0 416 0 msb äcke 421 54,1 55 9 43,1 80 Koukkukallio 37 5 8 39 5 40 5 3 512 6:83 43,9 43 ar 2 38,7 53 6 5 42 9 416 38,4 35 6 35,3 37 4 4 5 49 2 CONTAINER 48 2 7:278 412 1 7 44 56,2 39,6 44,4 ar 1 41,2 7:200 35 6 38 8 3 37 3 37,4 100 40,2 108 40 37 6 37 5 7 41 4 48 3 48 3 48 3 KONTTITIE 91 98 38 8 20 21 41,2 37 4 42,1 49 6 513 415 9 89 36 7 35 5 35 4 40 7 39 8 40 6 40,6 52 7 24 87 2:3 7:157 35 6 43,9 45 4 40 3 50 4 49 8 Rud dam 75 42,5 413 ar 48 5 42 4 413 52,1 516 52,1 38 5 96 49 5 49 6 37 4 50 5 48 3 48 2 41 48 1 85 519 56 2 32 GEN 40 9 44 4 83 46 3 7:243 83 38 3 94 42 3 5 49 5 25 ME 7:200 81 92 35 6 35 5 43 6 519 37 4 40 7 e = 0.5 54,1 512 514 0 34 79 37 9 35 8 42 4 0 53 4 7:251 50 4 49,4 42 2 415 artinkylä årtensby 54 5 Martinkylä 53,1 48 3 418 415 415 48 4 28 23 48 4 33 5 18 7:157 35 8 36 2 47 6 4 5 3 37 2 48 4 48 4 36,9 36,5 77 90 35 7 22 21 46 2 e = 0.5 37 6 k 415 416 415 31 ar 5 1 0 418 3 42 3 42 6 Nä se bä ck en 6:254 43 5 RSVÄ BASTUKÄR RINTIE BASTUKÄR Orrberg 37 7 11 11 6:234 38 4 82 39 9 38 3 GEN 2 48 6 e = 0.35 55 3 417 75 37 4 88 35 8 48 3 1 37 4 39 0 TIKVÄ e = 0.5 51,5 418 Martinkylä 7:233 36 1 36 5 45 7 705 410 419 SUOVÄGEN 701 48 6 7:63 416 ar 36 4 36 2 46 6 37 7 40 7 40 5 LOGIS 57 0 57 0 43 3 42 6 42 2 44 0 5 7 73 37,9 418 41,8 4 57 53 4 6 40 4 36 6 86 Martinkylä 38 9 o ja 39 0 46 8 47 3 TIE KEUK 48 2 45 3 45 6 48 9 45 4 49,3 ar 36,4 8 419 an 2407 49 5 17 419 36 3 36 5 38 9 36 5 35 9 m e = 0.35 42 3 42 2 KEUKSUON 48 0 60,3 36,4 7:234 71 84 47 1 ar 42 6 42 6 43 6 45 9 46 7 1 62 ar 416 ar 46 6 53,1 4 53,2 43 5 6:261 6:253 45,6 43 8 43 9 43 4 53 3 59 6 54,7 Lastenkoti Barnshem 37,0 40 4 69 k 6 610 55,0 57,4 57 6 57 1 7:134 40 4 37 8 44,4 62 0 47 9 55 5 56,3 18 10 7:234 42 2 54 1 7:113 P 704 43 8 3 44,0 33 63 44 5 44 9 45 4 42 2 56 7 47 9 2405 59,8 60,5 3 40 6 40 5 516 37 1 TIIKKATIE 55 4 54,1 6 45 1 44,4 52 7 15 48 6 7:144 7:196 6150 45 3 45 9 ar 8702 38 1 48 5 42 9 46,1 46,6 46 4 47 5 44 5 56 67 78 38 9 50 8 Kaava-alue Planområde 47 1 48,8 47 5 48,9 ar 51 48 8 1 16 7:268 11 41 4 2 37 8 7:280 42,4 59 4 LOGIS 57 9 49 3 49,2 39 4 46 2 46 4 48 1 48 6 48 3 50 0 54,4 43,7 44 7 13 45,1 0 40 6 76 52 5 2 47,5 49 7 7:115 49 7 46,2 40,6 65 418 74 22 37 8 7 49 5 46,8 47 3 515 49 3 46 9 619 21 7:204 43 5 ar 9 43,4 36 4 82 615 614 Palisbacka 7:232 12 7:202 43,7 42 4 14 38 4 53 8 60 8 50 8 65 14 46 2 48,2 RSVÄGEN BASTUKÄR RINTIE BASTUKÄR 43,9 43 6 43,5 10 ar 19 417 43,9 49,1 58 4 511 46 9 59 9 55,6 512 47 9 59,6 43 8 7:203 ar 11 Martinkylä 48,2 k k 4 24 2 36 3 46 9 6 k 2401 26 58 7 47 8 48 2 56,9 43 4 45 3 61 516 10 47,9 1 2406 47 6 7:114 514 49 3 57 2 54,8 43 1 6:240 42,3 37 5 56 5 rakenteilla 49 9 49 7 49 7 56,8 52 1 43 0 ar 7:238 k 7:152 42 5 36,4 1000 k 50,5 50 1 512 49 6 43 4 59 43 3 47 7 512 53 2 511 43 4 k 38 7 52 7 52 6 50 0 49 7 516 57 ar Z 39 2 49,5 0 50 20 47 11 7 70 8 46 1 44 9 30 40 7 43,0 7:155 36 5 12 40,5 80 15 50 5 k 42 3 68 44 5 e = 0.5 23 7:151 ar 44 Z 53,1 47 6 47 0 40 55 66 513 53 4 53,2 51,9 44,8 k 62 55,1 46 4 46,0 43 ar 36 2 37 8 Martinkylä 46 1 44,3 48 9 43 1 53 42 5 60 46 6 5 60 6 50,0 41 4 43,1 58 47 2 48 1 48 1 48 2 50 4 50 3 411 42 6 63 46 3 45 9 k 46 7 47 7 Z rakenteilla 45 3 ar 7:132 41 1 11 5166 40 51 48 0 47 8 46 kr 42 36 5 36,5 ar 42 2 48 0 47,8 37 4 36 9 36 4 36,3 k Kuumasuo Rajakiilinkallio k 56 0 64 46 7 49,3 48 1 e = 0.35 rakenteilla 55 8 yr Kotimäki ar 7:131 36,5 36 5 12 39 6 k 54 47 7 700 50,6 50 4 53 5 54,6 53,2 44 8 54 7:81 47 9 7:282 47 5 513 511 52 3 52 3 49 0 kj 36 4 0 21 36 4 7:125 k 52 55,2 51,6 516 510 50 8 50 6 47,8 51,1 50 1 46 1 46 6 36 5 36,5 37 7 37 2 36 5 5 44 6 k 48 0 46 3 53 7 48 0 rakenteilla 518 518 50 8 50 7 50 6 52 1 46 6 47 6 48,2 37 0 36 5 36 6 36 6 7:154 43 3 38 3 46 7 46 8 47,0 54 3 47 2 46 9 46 9 46,9 k 49 47 38 2 47 9 46 5 54,6 517 52,3 512 51,8 Martinkylä 50,3 47 2 47 4 46 9 46,0 k k 51,3 50 6 48 7 47 7 46 3 44 3 81 43,9 k 51,2 50 4 49 9 47 7 54 7 52 5 k 45 38 2 48 0 48 0 48 2 55 7 519 53,6 51,3 52,1 54,4 53,8 54 4 81 43 53 7 48,1 55 6 50 0 36,9 47 36,6 23 36,9 37 1 48 9 39,5 43,0 k 48 2 Z 516 49 9 513 50 9 53,1 117 k k äck 55 a 49,5 k 48 2 49 3 56,4 51,4 44 4 42,7 ts 53 0 k 46 8 53,1 k en oj 52,5 ts 49 0 50 4 rakenteilla 54 8 49 5 56 6 1 50 8 48 0 48 5 48,6 48 9 511 58 8 49 6 53 6 515 54 2 48 6 42,9 48 3 49 4 rakenteilla Z 48 7 49 4 48 6 k 48 0 1 39,0 39,3 39,8 k39 o ja 4 49 3 46 8 56 2 518 k 48 an 48 7 50,5 36,9 7:153 36 9 7:133 44,0 37 49 2 52 7 40,9 54,9 k 2402 46 48 8 46 7 12:19 48 3 48,8 49 4 Z 50 2 52 8 k 35 49 7 48 4 50 0 46 2 49 5 45 36,8 ar 45 4 48,4 37 7 36,8 kr 37 1 0 7:81 49 8 46 6 k 44 47 6 5 36 7 36 6 0 33 80 52,3 48 7 rm 46 7 46 3 46 5 0 37,1 42 8 40,8 3000 50,5 40,2 k 49 8 42 48 9 48 3 48 5 56,1 55,9 k 46,5 40 Z 48 2 50 1 k 50 0 38 36 49 1 55 2 55,5 46 2 37,9 377:129 3 36 7 7:77 k 49 6 50,0 32 0 46 2 12:11 49 3 k 29 48 6 28 26 22 46 1 27 KERVOVÄGEN 47 8 47 7 18 16 41,1 42 1 46,5 k 82 49 0 14 16 37,2 36 7 22 55,4 7:254 k 13 3 36 9 36 9 36 9 36,7 37 4 37 1 Z k 7:254 15 7:128 5 36 9 37,0 kt 39,3 57 9 57,4 51,8 k 49 7 52,2 49 7 222 46 38,4 37 1 ar 7:130 7:96 39,7 52 7 9 50,6 45 4 99 k 12 50 0 40,6 ar 37 2 0 37,5 ar 2 56 4 56 6 11 k 50 2 37,1 25 83 kr 36,7 0 6:266 2 Martinkylä 37 5 0 37,2 7:254 2 37 6 41 4 39 4 37 4 37,4 48 0 37,3 3 36 8 43 2 39,6 60 6:85 4 7:88 37 4 37,3 37,1 40,3 40,8 ar 36 9 44 2 39,2 39,5 41,6 43,0 46 4 9 k 49 7 48 5 50 6 12:12 37 5 41,0 36,7 43 2 35 706 43,2 12:11 45 7 k 421 36 8 36,8 71 878:4 32 3 53,8 12:12 7 k 10 55 5 56 5 53 1 37 1 39 4 38 2 33 52 9 52 5 2 59 3 6:83 43,9 8 Z k 8 Martinkylä 1 7 43 419 ar 39,9 Z 45 6 98 48 8 6 2 56 5 43 4 44,4 5 ar 37 2 7:89 36 8 37 3 34 61,7 59 3 3 k 2404 1 37 3 418 416 39 2 60 3 e = 0.35 1 59 7 31 118 36,8 48,4 64 7 62 5 48 3 Z 4 6:45 an U DRA UKK 49 9 49,7 Pa Kervo å 12:15 49,5 45 6 k 3 6:113 ar 44 42 9 41,2 416 36,8 0 37 1 Kerava njoki 46,5 44 8 46 4 k 42,9 Keinukallio a r m 45 2 65 7 k 47 5 ar 36 8 4 Orrberg 6:114 42,8 1 413 36 8 37 1 48 7 37 5 44 6 6:220 42,8 75 Martinkylä Mårtensby 36,9 44 4 e = 0.35 50 7 3 0 53,5 37 1 36 8 ar ar 43 3 40,6 36,8 12:1 44 7 N OKE Z 44 6 OKO VET 49,7 5 44 8 65 7 65 7 Latutupa P 60 4 37 45,4 50,2 47 5 59,4 58 7 78 k 45 9 514 GKR Z Tom b Martinkylä 59 6 60 4 417 33 44,7 26 6 83 36 8 37 2 41 ar 39 9 36 8 36,8 45 2 48 2 57,7 57 7 42 5 42 82 ar 42,5 57 2 62,3 48 2 56 5 6:254 45 39 4 6:233 40 5 44 2 48 4 49 8 46 3 IE ÖNT TÄM GEN LÄS ÖVÄ KYL TÄM LÄS KYL 1184 Lomans 36,9 36,9 1 36 7 48 2 45 4 ar 1595 1 45 3 30 65 8 11 43 5 37 7 47 36 7 43 8 48,4 9 Martinkylä 40 5 ar 4 46,2 ar 45 3 60,3 6 11 6:234 38 4 7 57 6 Jokela 9 43 36 8 37 3 58,9 6:192 47,8 3 44,6 36 8 36 7 36 9 36 8 4 6:45 62 ar 45,6 ar 37 7 36,8 44 3 42 7 6:253 65 37 1 9 ar 6:169 Z 39 5 39 3 514 55,1 6:105 8 3 6:240 43 4 45 3 36 8 36 8 36,7 36 9 38 1 415 6:105 42 2 3 42,9 ar 2 36 7 pa 61,3 49,7 44 5 42,7 6:182 0 36 6 36 8 36 9 10 40,7 2 Lask.rinne Slalombacke 61 2 36 7 36 7 4 42,0 43 1 Allas 3 45,5 k Isotupa 6:209 6:191 49 7 6 38 6 38 5 2 50 37,2 ar 6:175ar 4 62,1 ar 6:173 6:202 6:244 42 2 44,4 60,2 5 56,2 49 8 50 8 Z 1220 6:261 6:200 6:180 8 6:171 7 6:193 42 4 41 4 kr 82 6:242 ar 60 1 220 38 3 38 4 1184 63 3 7 6:241 ar 3 49,8 6:105 38 1 11 0 4 8 6:250 38 5 38 4 38 3 38 1 38 7 Nä se bä ck 37 9 37 9 218 39 4 39 2 5169 8 119 1 40 3 44 4 8701 0 0 59 6:158 6 6:63 40 4 217 k Urh. 15 P.Hyöty 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on osin kunnan omistuksessa ja osin yksityisessä, ennen kaikkea Kiinteistö Oy Sipoon Logistiikkakeskuksen omistuksessa, ks. maanomistuskartta. 3.1.4 Markägoförhållanden Planeringsområdet ägs dels av kommunen och dels privat, framför allt av Kiinteistö Oy Sipoon Logistiikkakeskus. Se markägokartan. 3.1.5 Aluetta koskevat sopimukset 3.1.5 Avtal om området Alueella on maankäytön hankeyhteistyösopimus maanomistajan kanssa. Ett samarbetsavtal om markanvändningen har ingåtts med markägaren. Maanomistuskartta, 2012. Markägokartan, 2012. 49,8 49 54 46,8 50,4 54 50,7 50,1 57,4 49 48 12:19 56 48,6 46,5 50,4 58 10 50,6 49,2 54,1 60 49 50,1 53 7:282 52,7 49,4 48,9 Z 49 49,1 50,6 62 56,2 66 rak entei lla 53 51,3 52,3 56,3 48,8 46,6 48,4 52,1 48,1 72 48,6 37,8 52,5 55 10 14 54 48 1011 49 46,6 48,1 49,4 7:287 46,6 46,1 39,8 51,9 48,5 rak entei lla 52,8 44 46,1 Z 48,2 87M8702B 39,6 49,2 51,3 50,2 49 48,9 51,4 50,1 52,3 38,2 48,7 7:280 rak entei lla 50,6 54,6 41 46,9 38,6 37,7 rak entei lla 47,9 81 22 47,2 45,4 41,1 52 51,2 50 47 Rudus Oy nykyinen ottoalue MAL saatu 2010 7 rak entei lla 48,3 54,8 50,4 8 Z 50,3 44 53 117 48,4 rak entei lla 53,4 1171 39 39,3 52,4 50,5 53,7 50,9 52,2 70 39,7 55 52 38 48,4 52,3 38 52 48,8 53,5 56,7 53,8 68 49,4 53,8 55 51,3 rak entei lla 42 54,5 64 49,7 50,1 49,9 38,6 38 46,5 49 41 rak entei lla 42,3 7:234 51,2 47,8 48,4 48,9 52,8 48,3 11 48,9 37 45,7 46,0 rak entei lla 45 46,6 44,0 48,1 45,8 48 45,4 43,6 55,9 rak entei lla 1 48,6 49,7 47,4 47,6 50 Martinkylä 52,7 53,5 45 45,5 41 43,3 48,6 57,4 43,7 39,8 36,0 48,6 53 47 53,2 40,5 37,2 7:251 52 45 53,5 7:113 rak entei lla 49,3 49 54,1 52,6 55 43,0 Lemminkäinen infran ottoalue, lupapäätös 2010, toiminta loppuu v. 2012 lopussa 41,2 47 33 43,6 68 45,4 21 42,4 54,0 kt rak entei lla 48,7 49,9 42 40 54 KERA VA 44 52 52,9 52,7 49 43 46 48 61 43 51,5 45,5 42,9 43,5 7:265 52 52 34 48,6 43,1 47,2 50,4 28 52,7 54,4 93 42,5 49,7 42 50,9 25 24 9 37 45 51 50,5 41 50 51,8 7:84 51,9 51,3 52,3 42 38,6 51 50,5 51,2 49,8 42,4 43,3 50,2 52,5 50,5 48,0 37,0 41,5 52,4 46,3 rak entei lla 48,6 42,3 48,5 52,5 42,9 53 43 rak entei lla 7:63 40 46 46 44 43 42,4 3 46,4 45,2 43,9 43 49 50,9 83 42,7 45,0 51 51,3 51,5 38 7:288 48,9 17 4 43,9 46 44,7 43 43,6 53 46,7 51,3 50,4 42,2 54,0 45,5 15 7:282 3 43 48 50 46 38 45,0 42,8 49,2 47 53,4 52,7 7:114 43,9 43,8 rak entei lla 51,2 48,7 48,9 47,9 47,2 5 rak entei lla 47,6 51,4 45 42,3 5 50 47,2 48,3 53 48,1 533 40,1 50,2 48,4 47,0 4 48,5 48,7 48,4 49,2 47,3 40,0 42,4 47,2 48,4 46,7 50,9 22 21 48,1 48,4 44,9 rak entei lla 48,3 37,6 45,0 47,6 64 46,5 7:115 91 47,4 48,4 48,3 49,8 37,4 48 48,3 48,3 40 42 45 48,7 38,6 44,1 48,2 SIPOO 45,3 49,5 50,1 49,3 46,6 45 48 43 47,9 SOKn rakennustyömaa, MAL saatu 2012 rak entei lla 47 43,3 47,5 39,9 46,1 53,1 36,3 45,2 50,6 52,3 7:282 46,5 37,7 47 41,4 41 51,9 42,8 38,2 Rudus Oy YVA-tarveharkinta 2012 Lupaprosessia ei vielä käynnistetty 36,9 47 37,3 47,8 45,9 57,2 48 51,4 45,9 45,9 37 52 45 47,5 7:281 48,4 46,6 7:107 42 47 39 47,1 42 42 42,1 7:286 rak entei lla rak entei lla 48,4 42,9 45,7 47,5 49,7 33,9 Delsveden 38,3 38,6 38 241 242 47,2 47,0 45 59,1 52,0 50,4 rak entei lla 26 rak entei lla 57,9 48,6 38,8 41,3 43 53,0 rak entei lla 40,3 54,8 27 46 36,2 40,4 77 37 55,2 8:21 42 43,4 8:108 35,5 41 47,3 35 54 47,1 40,7 243 878:2 41,2 56 222 54,3 240 38,6 223 47 49,9 49,5 44,8 37,2 22 46 40 47,5 7:65 35 47,0 43,4 39,5 39,6 42,6 3 7:286 40,9 rak entei lla 46,0 rak entei lla 44 43 42,1 45,3 58,8 52,6 48,3 40 47,2 47,5 39,2 6 1 56,3 43,9 48,7 35 47,9 43,5 49,1 38,8 1 rak entei lla 44,8 56,3 38 39,8 2 29 rak entei lla 44 29 44,3 44 3 52,1 48,7 41 53 32 53 47,8 48,5 45,3 48,5 49,4 41,3 38,3 42,9 56 49,0 44,3 Skaftkärr 51,5 53,5 35 44 42,4 43 36,9 53,3 48,8 43,8 42,1 38 38 36 42,9 49,7 48,4 31 44 59,4 52,4 44,4 66,2 44,8 35,9 40,8 51 56,5 29 2 4 33,4 50 44 38,1 50,7 67,4 32,4 47 52 55 38,1 224 2 65,4 49 66,2 46 52,7 52 54 42,4 49 54,7 50 45 59 63 56 51,5 8:50 53 52,9 32,2 56,4 55,6 58,6 38 51 48 56,7 52,2 47,9 38,3 8:97 54 60 52 57,2 57,2 56 52 50,7 39 57 53,7 58,8 55,6 52,5 54,4 37,8 43 Z 45,7 38,6 53,2 52 49 46 46,3 43 225 60,3 51 52,6 39,2 59,9 4 53 53,2 53 46,5 52 2 31,5 49 44 48,5 52,5 56 57,7 57,4 56 54 55,3 30,6 56 63,6 8:90 41 56 55 24 50 51,2 33 52 53 8:94 56,7 55,2 58 52,3 30,9 226 53,0 31 55 42,6 52 32 56 54,9 56,3 59,2 58,6 59,3 58 45 58,2 55,2 52 57,5 33 58,8 59 57,7 47 58 Maa-aineslupien tilanne alueella, 2012. , Situationen för marktäktstillstånd på området, 2012. 58 55,7 46 8:105 37,4 53 50,4 33,5 34 53 44 51 42,1 42 12011 41 2:57 53,9 35 42 Sipoon kunta/Rudus Oy MAL-hakemus jätetty 2012 53,9 38 54 52,0 42,3 40,1 66 52,6 36 49 50,8 50,6 218 54,9 Z 55 38,3 34 8:116 37 54,2 61,9 53,1 53,6 50,3 38 43 64,8 63,5 39,1 40,0 45,0 42,7 45 40 39,6 44 41,7 43,1 1 40 12005 43 54 25 49,2 22 31 60 50,2 8:93 49,3 58,7 55,8 8:95 227 57,2 47,9 66,1 50 54,0 55 53 16 51,5 12008 47 15 21 38,8 14 20 38 53,6 35 53 54,1 49,4 34,7 37,7 58,7 46 52,5 55,1 55 54,3 34,6 33,9 3.2 Suunnittelutilanne 3.2 Planeringssituation Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Riksomfattande mål för områdesanvändningen Alueen suunnittelun lähtökohtina toimivat MRL:n 24 §:n mukaisessa tarkoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joista tätä asemakaavatyötä ohjaavat etenkin seuraavat asiakohdat: Som utgångspunkter för planeringen fungerar de riksomfattande målen för områdesanvändningen (RMO) enligt 24 § i markanvändnings- och bygglagen, av vilka särskilt följande punkter styr detta detaljplanearbete: Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. I samband med planeringen av områdesanvändningen får nya märkbara områden för bostäder, arbetsplatser och serviceverksamhet inte placeras utanför den befintliga samhällsstrukturen. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. 3.2.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistamassa ja 6.4.2011 laivoimaiseksi tulleessa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu työpaikkaalueeksi (TP). Samoin alueella on kaasuputki- ja viheryhteystarvemerkintä, ja sekä Jokivarren- että Keravantie on merkitty seututeiksi. Maakuntakaava 2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä 14.5. - 15.6.2012. Maakuntavaltuusto hyväksyi 20.3.2013 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan. Kaavaalue on työpaikka-alue-merkinnällä. Vid områdesanvändningen ska tillräckliga områden reserveras för nätverk för fotgängare och cyklister, och nätverkens kontinuitet, säkerhet och kvalitet ska främjas. Vid general- och detaljplanläggningen ska förberedelser göras för ökande stormar, störtregn och tätortsöversvämningar. Inom områdesanvändningen ska olägenheter i form av buller, vibration och luftföroreningar förebyggas och befintliga olägenheter i mån av möjlighet minimeras. Vid planeringen av områdesanvändningen ska behovet av skydd för grund- och ytvattnen beaktas, likaså behoven av förbrukning. Sådana anläggningar och aktiviteter som medför en risk för föroreningar och förändringar av grundvattnet ska placeras tillräckligt långt från de grundvattenområden som är viktiga med tanke på vattenförsörjningen och som lämpar sig för vattentäkt. Vid planeringen av områdesanvändningen ska betydande byggande placeras i områden med tillgång till kollektivtrafik, särskilt spårbunden trafik. Genom dimensioneringen av områdesanvändningen ska man förbättra kollektivtrafikens verksamhetsbetingelser och möjligheterna att anlita kollektivtrafiken. 3.2.1 Landskapsplanen I den av miljöministeriet 15.2.2010 fastställda och 6.4.2011 lagkraftvunna landskapsplanen för Östra Nyland har planeringsområdet anvisats som ett område för arbetsplatser (TP). Likaså finns beteckningar för gasledningen och behovet av grönförbindelse. Jokivarsivägen och Kervovägen har betecknats som regionvägar. Landskapsplan 2012 Etapplandskapsplan 2 för Nyland var framlagd 14.5– 15.6.2012. Landskapsstyrelsen godkände 20.3.2013 landskapsplanen för Nyland. Planområdet har beteckningen för arbetsplatsområde. 17 Kaava-alue Planeområde Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 23.4.2012. Utdrag ur förslaget till Etapplandskapsplan 2 för Nyland 23.4.2012. Kaava-alue Planeområde Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta (YM 15.2.2010). Utdrag ur landskapsplan för Östra Nyland (Miljöministeriet 15.2.2010). 18 3.2.2 Yleiskaava Sipoon kunnanvaltuuston 15.12.2008 hyväksymässä, lainvoimainen 25.1.2012, Sipoon yleiskaavassa 2025 kaavaalue on työpaikka-, teollisuus- ja varastoaluetta (TP). Tieyhteyden alue Jokivarrentielle on MTH merkinnällä hajaasutusaluetta. Tieyhteys Jokivarrentielle on myös merkitty yhteystarvemerkinnällä, sekä eritasoliittymän merkintä mt 148:lla. Suojeltu tupasvillaräme on merkitty kaava-alueen lounaispuolella ja sen yhteydessä oleva viheryhteystarvemerkintä. Samoin maakaasuputken pohjois-eteläsuuntainen merkintä on kaava-alueen itäpuolella sekä mt 148:n varrella. 3.2.2 Generalplanen I den av Sibbo kommunfullmäktige 15.12.2008 godkända och 25.1.2012 lagkraftvunna planen Generalplan för Sibbo 2025 är planområdet ett arbetsplats-, industri- och lagerområde (TP). Området för vägförbindelsen till Jokivarsivägen är ett glesbygdsområde med beteckningen MTH. Vägförbindelsen till Jokivarsivägen har också märkts ut, liksom den planskilda anslutningen på landsväg 148. Det skyddade tuvullskärret har markerats på planområdets västra sida och i anknytning till det en beteckning för behovet av grönförbindelse. Likaså finns beteckningen för gasledningen i nord-sydriktning på planområdets östra sida samt längs lv 148. Kaava-alue Planeområde Ote Sipoon yleiskaavasta 2025 Utdrag ur Generalplan för Sibbo 2025 19 3.2.3 Asemakaava Alueella on Bastukärrin työpaikka-alueen asemakaava, lainvoimainen 9.11.2009. 3.2.3 3.2.4 Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Sipoon kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston 20.4.2002 ja 7.10.2005 hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestyksen määräykset ovat asema- ja yleiskaavoja täydentäviä siten, että kaavamääräykset ovat ensisijaisia. 3.2.4 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on saatettu ajan tasalle kaavan laatimisen yhteydessä. 3.2.5 Detaljplanen För området gäller detaljplanen för Bastkärrs arbetsplatsområde, lagkraftvunnen 9.11.2009. Byggnadsordning Utöver bestämmelserna och föreskrifterna i markanvändnings- och bygglagen, markanvändnings- och byggförordningen samt övriga bestämmelser och föreskrifter om markanvändning och byggande ska i Sibbo kommun iakttas bestämmelserna i den av kommunfullmäktige 20.4.2002 och 7.10.2005 godkända byggnadsordningen, förutsatt att inga andra bestämmelser om en aktuell fråga har getts i en generalplan med rättsverkningar, detaljplan eller Finlands byggbestämmelsesamling. Bestämmelserna i byggnadsordningen kompletterar detalj- och generalplanerna såtillvida att planbestämmelserna gäller i första hand. 3.2.5 Grundkarta I anslutning till utarbetandet av planen har en grundkarta i skalan 1:1 000 uppdaterats. 12 0 0 8 63 3 119 1 50 40,7 55 55 55 45 50 50 40 45 40 Z 45 Z 40 45 40 45 40 45 40 50 50 40 45 45 k 40 k k 40 k k k 40 55 35 3 56,6 55,2 50 2:21 50,1 38 4 40 3 Kirkonkylä 241 37 6 40 7 242 40 26 50 40 40 36,8 38,5 42 1 223 240 38 4 40 4 39 4 40,4 40,5 37,0 243 878:2 38 5 41,1 46 418 36,3 40 5 33 3 45 43 3 40 47 5 55 35 77 55,1 40 6 8:108 ar 8:21 36,0 8:92 39 2 35 36 7 44 43,6 34,3 33 2 34 3 11 45 ar 55 52 4 2:48 200 66,4 300 38 3 40 224 45,5 400 2 50 50 55 65 49 1 55 53,7 35 34 4 40 32 2 319 36 7 8:97 52 2 54 4 33 4 ar 36,1 50 Z Bastukärrin työpaikka-alueen asemakaava, 2009. Detaljplanen för Bastukärrs arbetsplatsområde, 2009. 52 5 50 Z 52 5 50 7 8:50 Kirkonkylä 55 56 7 51,6 32 2 Kirkonkylä 32 2 32,7 67,3 52,5 52 3 513 35 8:105 39 8 45 37:1 50 32 7 33 5 37 7 500 45 513 53 9 65 100 45 56,0 55 0 52 6 56 7 49,1 52 5 48 7 10:12 32 7 2:48 2 4 37 3 55 52 6 45 40 39 6 50 1:38 52 5 52 5 40 2 47,7 46,3 60 52 8 4:25 9:8 1 52,9 35 50 45 29 40 45 45 58 47 3 222 35 40 40 5 23 57,5 58 2 35 55 40 45 50 40 45 45 k 50 55 50 k 55 50 50 55 45 50 50 45 50 55 45 k 50 55 45 55 50 52,3 38,8 38 1 35 50 6 1 40 5 55 55 34 5 Kirkonkylä 35 5 39 6 39 4 45 EV-1 hv 58,5 58 8 27 52 3 Kirkonkylä 1 et 42 2 37 6 50 4 Martinkylä 38 9 37 7 7:107 54,0 21 48,7 219 39 5 44 2 40 7 58 8 220 53 6 416 37 4 0 42 5 218 1 2 418 e = 0.5 40 5 512 12 4 44,5 186 3 44 8 46,7 46 5 44,8 37 2 19 413 43 3 35 57 2 EV-1 37 2 pa 42 6 52 3 40 6 11:21 2 419 38,4 58 0 55 et 47 4 Martinkylä 40 5 415 40 1 40 50 40 6 39 8 Martinkylä 43,5 37 3 222 415 20 1 EV-1 7:224 36,7 38,1 413 44 2 3 Aluee nen m suoja korke julkis suoja ja se raken 40 7 40 43 2 40 6 418 40 2 50 55 35 5 38,0 37 2 40 5 hv 217 55 7 45 42 2 Ajone 17 37 4 57 6 43 3 43 9 T-2 42,5 7:79 7:244 50 4 512 2 43 5 3 56 9 40 4 7:73 54 7 54,2 43 1 43 2 7:65 45 pa 703 44 7 55 8 40 5 40 2 45 hv hv 40,3 4 7:84 IE LÅ REKKAT 43 5 52 7 3 37 3 37,4 7 41 4 GEN 52 7 50 4 37,2 35,8 40 7:265 40 37 6 49 9 416 0 35,5 42,1 ARVÄ NGTRAD 515 57 3 52,3 43 6 79 6 50 9 49 8 e = 0.5 39 5 37 6 37 5 50 2 T-2 43 1 52 9 46 9 9 55 7:49 45 40 6 ET 4 50,7 52 1 50 48 3 24 48 2 702 2 38,7 50 N 48 2 23 Maan 35 6 40 IE KONTTIT 41 0 43 3 35 6 34 415 hv 53 6 43 1 GEN 45 55 9 412 80 32 44,5 20 21 41,2 35,3 49 6 513 51,5 ERVÄGE CONTAIN 50 50 515 54,1 56,2 45 5 49 2 48 3 48 3 45 48 3 48 3 Maan 40 7 50 4 39 8 37 5 52 7 3 45 ÄRRSVÄ 415 40 7 25 512 48 2 35 5 43,9 45 4 40 3 35 4 52,1 50 38 8 514 56 2 42 2 7:157 35 6 49 8 hv 417 42 4 413 516 49 6 37 4 Ulkoi 49 5 50 5 hv 416 42 3 39 3 40,6 49 5 Katu. 92 35 6 35 5 43 6 40 5 512 50 417 415 35 8 42 4 52,1 GEN TIKVÄ 55 416 47 6 519 37 4 519 49,4 37 9 36 2 21 46 2 5 50 4 STUK TIE BA 415 415 54,1 40 6 Aluee hulev 79 4 48 1 53 4 7:251 53,1 418 415 48 4 54 5 40 7 46 3 48 5 48 4 48 4 50 417 418 28 23 48 4 48 3 ÄRRIN 416 51,5 48 6 e = 0.35 417 5 18 7:157 35 8 35 7 22 0 LOGIS BASTUK hv Martinkylä 415 2 42 6 e = 0.5 ÄGEN UKSUOV T-1 55 3 e = 0.5 48 6 42 3 T-2 Martinkylä 418 416 31 42 6 42 2 7:63 416 416 hv 701 45 45 43 3 EV-1 46 6 T-2 50 36,9 36,5 77 90 1 37 2 TIE KE 57 0 57 0 3 4 49 5 33 45 3 47 3 e = 0.5 37 6 IE TIIKKAT 53,2 56,3 50 LOGIS hv 43 4 45 4 ON KEUKSU 45 50 4 55 ET 3 37 4 46 8 42 2 1 54,7 57 1 43 5 17 46 7 59 6 57 6 55 5 5 418 53 3 610 55,0 57,4 55 7:113 42 53,1 60 50 54,1 43 5 45 9 52 7 15 49,2 38 3 1 0 Ohjee 75 37 4 36 5 48 3 T-2 37 4 39 0 40 5 419 hv 55 49 3 hv 55 50 8 62 0 54 1 60,5 43 5 43 4 43 6 ET 6 56 7 47 9 47 9 59,8 43 3 55 2405 418 41,8 47 5 46 6 36 1 36 2 40 47 ÄR BASTUK 50 48,9 35 9 Martinkylä 410 42 3 42 2 2407 42 2 619 Istute 36 4 45 7 705 42 6 43 6 45 4 45 9 47 5 50 60 8 73 86 88 35 8 44,4 44,0 615 614 3 46 4 48,8 48 3 50 0 54,4 48,2 GEN ÄRRSVÄ BASTUK RINTIE 36 5 7:234 46 6 37 7 7:90 40 7 43 8 48 6 49 3 46 9 59 9 55 7 37,9 39 0 46,6 58 7 55 55 4 38 9 e = 0.35 Ohjee 40 4 36 6 37 1 EV-1 8 419 T-1 38 9 84 37 8 42 6 45 45 45 57 9 55,6 512 47 9 59,6 54,8 49 6 46 9 55 47 8 48 2 55 56,9 52 1 47 1 514 47 6 7:114 514 49 3 55 57 2 53 2 46,2 516 2 47 1 43 8 43 4 44 9 511 47 2 704 43 9 44,4 48 1 49 7 47 5 56 5 48 1 49 7 49 7 56,8 516 511 44 5 45 3 46 4 49 7 7:115 515 45 55 45 mv-1 1 47 5 47 6 47 6 48 0 48 8 50 0 47 0 45 45 44 8 45 1 46,8 47 3 52 7 47 9 2406 48 3 49 9 49 7 48 9 43 3 46,1 47,5 47 7 47 8 48 0 47 9 47 7 512 47 6 44,8 55 47,9 47 8 48 1 48 5 49 1 48 8 49 3 54 2 50 1 36,4 6150 48 5 38 7 49 4 50 4 512 52 6 42,4 50 8 Teho pinta Ohjee sijoitt palve ar 82 37 5 7:238 59 4 71 50,5 42 9 40 49 1 53 8 54 5 49 8 54 3 50 5 44 9 41 36 3 36 5 40 50 1 54 7 50 1 15 53,1 45 55 5 60 6 53 4 53,2 51,9 4 45 50 50 50,0 55 50 60 55 45 60 50 4 50 3 50 49 5 2 e = 0.5 46 2 36,4 7:234 40 40 4 40 55 Z 46 1 48 1 48 2 37,0 40 4 40 6 8702 3 38 9 48 1 48 4 41 4 44,3 47 8 48 2 49 3 50 0 18 10 69 40 50 50 yr 40 6 40 5 67 41 4 38 1 40,5 80 58 4 Rake 16 7:268 11 78 37 8 46 2 43 3 48 1 Z 48 0 e = 0.35 57 1 50,3 48 0 48,3 48 7 40,6 65 418 74 22 hv 51,1 T-3 47 2 48 1 48 1 49 1 46,9 411 52 4 55 8 48,3 49 0 49,1 53 8 50 52 8 54,6 53,2 49 8 46 6 6 48,9 49 8 514 Martinkylä 36 4 76 2 Kadu muun ar 42 4 14 38 4 26 52 5 19 45 417 43,9 63 45 49 0 47 7 k 40 47 6 44 3 50 T-1 56 6 55 2 53 5 37 8 Martinkylä 70 50 511 50,7 52 3 47,8 46 9 7 Ohjee 11 48,2 k 1 513 48 5 49 1 516 10 14 Kortte 2 36 3 40 50 4 52 3 52 1 46 6 46 9 46,0 50,3 6 k 2401 Kaup Z 36,4 46 9 40 50 44 4 52 5 700 510 56 0 61 50 512 42,3 40 510 7:238 mv- 44 5 46 7 50 511 50 6 50,6 47 2 46 9 53,5 40 5 513 50 8 1000 k 38 50 6 47 2 47 4 55 8 46 1 46,0 48 0 47,8 45 46 3 46 4 46 7 47 7 47 5 49 9 59 68 ET 37 8 55,1 46 3 45 9 47 9 49,3 49 3 50 1 k k 66 7 39 2 47,1 57 42 2 53 7 48 0 47 4 48 7 50 6 49,5 0 42 3 38 2 1 46 1 46 6 51,4 48 3 49 5 50 0 7:77 51,6 516 510 k 55 0 64 55,2 46 3 7:155 12 T-1 k 62 2 46 7 46 5 36 2 36 5 11 42 6 53 38 2 48 0 46 8 47,0 54 3 k 42 5 60 50 48 6 45 50 7 55 6 51,7 47 9 48 2 54,6 517 519 50,6 518 518 50 8 50 7 48 0 55 7 49 9 48 6 53 9 52,3 512 51,8 Martinkylä 50,3 43,1 58 7:81 48 0 49 0 55 513 51,3 50 6 48 7 47 7 54 7 51 40 53 7 48,1 48 7 50 1 50 7 53,6 51,2 50 4 49 9 47 7 54 4 54 7:254 Kaup 36,3 39 6 56 48 2 Ohjee 41 12 5 45 40 ts ts ts 55 6 50 0 51,3 52,1 54,4 53,8 117 53 0 36 4 36 5 38 1 k Ohjee 36,5 37 2 7:154 k 52,5 ts 49 0 36,5 36 9 36 5 44 6 k k 48 0 48 5 48,6 516 37 9 49 21 36 4 45 50 49 3 49 0 48 9 50 1 k 45 Osa- 0 37 1 43 3 38 3 54 48 2 48 7 511 517 50 9 53,1 50 50 2 49 8 50 9 512 k 52 mv-1 53,1 ts 45 50 9 56,4 43,9 47 50 45 45 511 56 6 1 50 8 54 2 k 43 48 8 ts 48 9 ar 7:131 36,5 36 6 40 515 52 8 k 50 ts 48,7 50 4 48 7 49 9 49 4 48 6 48 9 511 48 8 49 0 50 2 53 6 48 7 50,5 49 4 49 5 48 9 50 3 50 2 50 2 36 5 36 6 7:125 45 518 49 4 49 7 48 8 48 3 59 4 50 6 49 3 k 44 8 48 3 23 36,9 38 1 49,5 k 46 8 53,1 48 7 36,9 Kortte 40 57,6 57,4 57,9 Z 49 5 ts 48 5 57 3 46 6 46 8 56 2 52 7 52,3 48 7 48 3 48,8 58,2 Z 4 46 7 12:13 40 50 50 48 4 50 46 5 50 1 48 8 k 48 0 36 5 36 4 37 7 48 9 48 Z 49 5 49 5 50 0 50 2 48 9 48 3 k 48 5 56,1 58,8 58 9 46 2 k39 37 0 0 43 6 k 46 44 ar 7:153 36 9 1 50 49 2 Kaup 36,9 47 36,6 45 47 3 40 46 2 46 7 46 3 42 40 Z 55 2 0 45 4 49,1 45 5 40,2 40 50 50 45 48 2 50 6 12:12 50 2402 49 8 49 7 38 36 37 36 7 36,8 54,9 k 3mk 36 6 37 7 36,8 kr 37 1 38 1 50 55 50 34 k 35 36 7 377:129 3 37 1 0 37,1 7:81 38 1 46 6 k 36 7 22 kt 38,2 50,5 55,9 55 33 80 50,0 32 46,5 55,4 7:254 55 k 37,9 36,7 37 4 ar 44,1 k 46,5 37,0 37,5 37,2 50 55,5 k 29 27 49 1 46 2 mv-112:11 46 7 50 30 0 50 24 57,4 7:77 k 50 0 16 36 9 7:130 50 28 26 22 46 1 49 3 k 49 6 36 9 5 36 9 50 46 3 20 48 55 55 55 k 48 6 37 9 Suoja ovat 15 7:128 36 9 ar 50 k 82 KERVOVÄGEN 37,1 25 42 8 3000 45 k 83 21 47 8 50 50 55 19 KERAVANTIE 47 7 18 16 37 1 7:96 45 k 45,4 17 48 1 2403 50 53 1 LT 55 48 9 15 49 0 0 Yhdy raken 38,4 0 Z 50 k 13 37 5 kr 36,7 2 38,3 37 8 56 4 50 45 4 51,8 k T-1 38,7 57 9 50 50 99 k 49 7 52,2 50 EV-1 42 4 48 0 0 46 ar 37 2 37,2 7:254 40 40,6 37 4 83 37,3 3 36 8 43 2 2 52 7 9 50,6 Martinkylä 43 4 48 3 45 8 53 3 Maan 41 4 37,4 42 2 ar 4 36 9 37,1 37 6 45,4 50 k 12 50 45 55 46 4 56 6 11 k 50 48 5 14 43 4 12:11 9 k 10 55 5 56 5 37 6 31 41,0 40 419 ar 7:88 39 4 37,3 46 6 1 59 7 8 36,7 43 2 44 2 706 3 55 k 49 7 8 Martinkylä 56 5 55 55 50 2 45 6 45 7 42,9 118 53,8 12:12 7 k 37,8 38,0 40 k 878:4 32 ET3 2 60 43 40 39 4 35 59 3 43,9 5 ar 39,9 37 4 38 2 33 52 9 52 5 7 44 42 9 40 60 45 k 421 36 8 36,8 Teoll kortte kerro liiketi sijoitt Ulkov puole 44,4 ar 1 41,2 37 2 7:89 36 8 37 1 37 3 45 55 45 98 48 8 6 36,8 1 416 34 hv k 2404 61,7 e = 0.35 50 4 6:45 T-1 59 3 48 3 36,8 0 37 1 37 3 418 40 39 2 55 6:105 4 48 7 48,4 62 5 49,7 k e = 0.35 50 7 60 45 6 k 3 KEN 60 3 55 46 4 k 47 5 75 413 ar 36 8 Z k 6:113 416 64 7 49 9 50 2 DRAG KU KOUK 50 0 45 9 26 40 60 50 45 12:15 49,5 3 44 6 6:114 42,8 36 8 37 1 Z 46,5 44 8 44,7 78 45 6:220 42,8 Martinkylä Mårtensby 36,9 hv 65 33 44 4 40 50 45 45 2 65 7 KRO 60 VETO 49,7 55 44 6 36 8 12:1 Teoll kortte kerro liiketi Ulkov puole ar ar 43 3 40,6 36,8 37 2 T-1 44 7 60 IE MÖNT ÄSTÄ ÖVÄGEN M KYLL ÄSTÄ KYLL 60 4 60 45,4 5 65 7 65 7 48 2 514 62,3 55 48 2 50 58 7 6 41 ar 39 9 45 50 417 42 82 ar 36 8 83 57,7 57 7 37 42 5 6:233 42,5 57 2 44 8 43 5 45 39 4 36 7 36 8 45 4 ar 48 4 49 8 46 3 50,2 47 5 38 4 6:234 36,9 36,9 1 36,8 45 2 65 45 45 56 5 59,4 60 1 40 40 45 48 2 50 Martinkylä 59 6 60 4 45 3 44 2 Martinkylä 55,1 42 2 36 7 47 36 7 40 5 30 65 8 4 6:45 k 45 9 ASEM -MÄÄ Teoll kortte kerro liiketi 11 11 36 9 43 36 8 43 8 48,4 45 3 57 6 37 3 36 8 7 60 ar EV-1 36 8 42 7 4 6 ar 36,8 58,9 6:192 46,2 62 ar 45,6 ar 6:169 44 3 Z 39 3 514 36 9 6:253 65 37 1 45 45 50 40 61,3 49,7 47,8 3 44,6 43 4 45 3 36 8 36 8 36,7 pa 38 1 415 3 2 44 5 45,5 39 5 3 6 38 6 38 5 6:105 2 36 7 9 40 Z 49 8 50 8 38 4 41 4 42,9 ar 36 6 36 8 36 9 10 3 50 6:193 44 4 42 4 4 6:240 50 220 38 3 2 49 7 56,2 38 1 38 7 43 1 Allas 40 45 37,2 42,0 6:175ar 4 6:209 6:191 45 217 6:261 42 2 ar 60,2 62,1 42,7 40 5 6:182 0 36 7 44,4 6:171 7 1 36 7 ar 6:173 6:202 6:244 45 60 38 3 38 1 45 8 40 6:105 218 39 2 6:200 6:180 37 40 39 4 kr 82 6:242 ar 40 6:63 7 6:241 ar 3 49,8 11 0 4 8 6:250 38 5 38 4 40 37 9 37 9 60 40 3 40 59 6:158 6 50 42 187 33,5 32 3 32 8 317 Nuoli mahd sijoite Asemakaavasuunnitte- lun vaiheet 4 Olika skeden i planerin- gen av detaljplanen 4.1 4.1 Behovet av detaljplanering Koko Bastukärrin alue on osa tärkeää yleiskaavan mukaista työpaikka-aluetta, joka tulee olemaan Sipoolle merkittävä työllistäjä, parantaen kunnan työpaikkaomavaraisuutta. On osoittautunut, että alueen korttelikoot ja liikenneratkaisut ovat osittain vanhentuneet. Riittävän suuria alueellisemmille logistiikkakeskuksille sopivia tontteja on vähän tarjolla, ja Bastukärrin tonttikoot ovat osoittautuneet liian pieniksi. Sekä liikenne- että hulevesiselvitys ovat osoittautuneet vanhentuneiksi ja ne on uusittu. Hela Bastukärr är en del av ett arbetsplatsområde i generalplanen. Området kommer att vara en betydande arbetsgivare i Sibbo och förbättra kommunens arbetsplatssufficiens. Det har visat sig att kvartersstorlekarna och trafiklösningarna i området är delvis föråldrade. Det står överlag få tomter till buds som skulle vara tillräckligt stora och lämpliga för regionala logistikcentraler, och tomtstorlekarna i Bastukärr har visat sig vara för små. Såväl trafiksom dagvattenutredningen har visat sig vara föråldrade så de har förnyats. Koko Bastukärrin työpaikka-aluetta on myös tarvetta laajentaa edelleen Bastukärr II:n hankkeella, kunnan elinkeinorakenteen ja yritystoiminnan kehittämiseksi sekä Sipoon kasvutavoitteiden toteuttamiseksi. Bastukärr II jatkaa Keuksuontietä etelään, mahdollistaen tieyhteyden Jokivarrentielle ja monipuolistaen näin alueen liikenneverkkoa. Det finns behov av att utvidga hela Bastukärrs arbetsplatsområde ytterligare inom ramen för Bastukärr II med tanke på utvecklingen av näringsstrukturen och företagsverksamheten liksom uppnåendet av tillväxtmålen i Sibbo. Bastukärr II förlänger Keuksuovägen söderut, vilket gör det möjligt att anlägga en vägförbindelse till Jokivarsivägen och gör trafiknätet i området mångsidigare. Asemakaavasuunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.2 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve 4.2 Kaavatyö sisältyy kunnan kaavoitusohjelmaan 2012-15. (KH hyv. 13.12.2011). Päätös sopimuksesta maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä Sipoon kunnan ja Rudus Oy:n välillä tehtiin 26.2.2008 (KH, §50) ja sopimus on voimassa. Tässä sopimuksessa sovittiin, että alueelle laaditaan asemakaava. Sopimuksessa ei käsitellä eikä se sido kuntaa esim. asemakaavan sisällön suhteen. Varsinainen maankäyttösopimus laaditaan vasta asemakaavaehdotuksen yhteydessä. Planeringsstart och beslut som gäller denna Planarbetet ingår i kommunens planläggningsprogram för åren 2012-15 (KST godk. 13.12.2011). I området gäller ett avtal om att starta samarbete kring markanvändningen mellan Sibbo kommun och Rudus Ab (26.2.2008, KS § 50). Avtalet gäller en överenskommelse om, att en detaljplan utarbetas för området. Avtalet gäller inte detaljplanens innehåll och är inte bindande för kommunen t.ex. när det gäller detaljplanens innehåll. Det egentliga markanvändningsavtalet upprättas först i samband med förslaget till detaljplan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3 Deltagande och samarbete 4.3.1 Osalliset 4.3.1 Intressenter Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavaa saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavatyön kannalta keskeisiä osallisia ovat: Suunnittelualueen ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajat ja asukkaat ja yrittäjät, kunnan hallintokunnat ja asiantuntijatahot, kuten tekniikka- ja ympäristöosasto ja sivistysosasto, Vantaan ja Keravan kaupungit, muut viranomaiset ja yhteistyötahot, kuten Uudenmaan Intressenter är markägarna och de vars boende, arbete eller andra förhållanden kan påverkas betydligt av planen. Intressenter är också de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas i planeringen. Centrala intressenter i detaljplanearbetet är: Fastighetsägarna, invånarna och företagarna i planeringsområdet och de angränsande områdena, kommunens förvaltningar och expertinstanser, såsom avdelningen för teknik och miljö samt bildningsavdelningen, Vanda stad, Kervo stad, övriga myndigheter och samarbetspartner, såsom Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland 21 ELY-keskus, Liikennevirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Keravan Energia Oy, Gasum Oy, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ja Uudenmaan liitto. 4.3.2 Vireille tulo Kaavatyö kuulutettiin vireille 15.12.2011. Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin kunnan virallisissa ilmoituslehdissä (Borgåbladet, Sipoon Sanomat ja Vartti), kunnan ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Lisäksi kaava-alueella sijaitsevan sekä kaava-alueeseen rajautuvien kiinteistöjen omistajille lähetettiin kuulutuskirje kaavatyön käynnistymisestä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty 12.6.2012. Osallisilla on ollut mahdollisuus koko kaavaprosessin ajan antaa palautetta kaavaprosessista ja valmisteltavasta kaavasta ottamalla yhteyttä kunnan kaavoitukseen. Käynnistysvaiheessa järjestettiin myös työpajamuotoinen asukastilaisuus 4.1.2012. Tässä kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa kerättiin tietoa ja mielipiteitä alueesta, esiteltiin selvitysaineistoa ja alustavia luonnostelmia keskustelun pohjaksi. Osallisilla oli mahdollisuus esittää niitä koskevia kannanottoja sekä käsityksiä suunnitelman vaikutuksista, sekä tehdä omia ehdotuksiaan. Kaavaluonnos oli nähtävillä 13.9. – 12.10.2012. välisen ajan. Valmisteluvaiheessa laaditaan kaava-aluetta koskien kaavaluonnos, joka asetetaan julkisesti nähtäville Kuntalaan 30 päivän ajaksi. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta ja mahdollisesta muusta kaavan valmisteluaineistosta nähtävillä olon aikana (MRL 62 § ja MRA 30 §). Viranomaistahoilta ja tarvittavilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä) pyydettiin valmisteluaineistosta lausunnot. 22 (ELY-centralen), Trafikverket, Säkerhets- och kemikalieverket, Kervo Energi Ab, Gasum Oy, samkommunen för Tusby vattenverk, Räddningsverket i Östra Nyland och Nylands förbund. 4.3.2 Anhängiggörande Planarbetet kungjordes anhängigt 15.12.2011. Planens anhängighet tillkännagavs i kommunens officiella annonsorgan (Borgåbladet, Sipoon Sanomat och Vartti) samt på kommunens anslagstavla och webbplats. Därtill skickades ett brev om planläggningsstarten till ägarna av de fastigheter som gränsar till planområdet. 4.3.3 Deltagande och växelverkan Programmet för deltagande och bedömning är uppdaterades 12.6.2012. Intressenterna har under hela planprocessens gång haft möjlighet att ge respons på processen och på planen som är under beredning genom att kontakta kommunens planläggning. I begynnelseskedet hölls även en workshop för invånarna 4.1.2012. På mötet, som var öppet för allmänheten, insamlades information och åsikter om området och presenterades utredningsmaterialet och preliminära utkast som underlag för diskussionen. Intressenterna hade möjlighet att lägga fram ställningstaganden samt uppfattningar om konsekvenserna av planen. Planutkastet var framlagt 13.9. – 12.10.2012. I beredningsskedet utarbetas över planläggningsområdet ett planutkast, som läggs fram i Sockengården i 30 dagar. Intressenterna och kommunens medlemmar har möjlighet att framföra sina åsikter om planutkastet och eventuellt annat beredningsmaterial under den tid planberedningsmaterialet är framlagt (62 § MBL och 30 § MBF). Utlåtanden om beredningsmaterialet begärdes av myndighetshåll och övriga behövliga håll (t.ex. föreningar). Valmisteluaineiston nähtävillä ollessa järjestettiin valmisteluvaiheen kuuleminen kaavanäyttelyn muodossa. Tässä kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa esiteltiin kaavaluonnosta ja muuta valmisteluaineistoa, ja osallisilla on mahdollisuus esittää niitä koskevia kannanottoja sekä käsityksiä suunnitelman vaikutuksista. När beredningsmaterialet var framlagt anordnades s.k. hörande under beredningsskedet i form av en planutställning. Vid detta informationsmöte för allmänheten presenteras planutkastet och det övriga beredningsmaterialet, och intressenter hade möjlighet att lägga fram ställningstaganden och uppfattningar om planen och dess konsekvenser. Nähtävilläoloista sekä sitä koskevien lausuntojen ja mielipiteiden antomahdollisuudesta tiedotettiin kirjeitse kunnan ulkopuolisille lausunnonantajille sekä kaava-alueeseen rajautuvien kiinteistöjen omistajille. Kaavaluonnoksesta saatiin nähtävilläoloaikana 4 mielipidettä ja 6 lausuntoa. Mielipiteiden ja lausuntojen tiivistelmät ja vastineet ovat selostuksen liitteenä. Kaavaehdotus oli nähtävillä 2.1. - 1.2.2012. Organisationer utanför kommunen, liksom ägarna till de angränsande fastigheterna, informerades per brev om framläggandet samt möjligheten att framföra utlåtanden och åsikter. Under framläggningstiden inlämnades 4 åsikter och 6 utlåtanden om planutkastet. Ett sammandrag av åsikterna och utlåtandena samt bemötanden av dem finns som bilaga till beskrivningen. Planförslaget var framlagt 2.1 - 1.2.2012. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4 Mål för detaljplanen 4.4.1 Innehållskrav enligt markanvändningsoch bygglagen Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. När en detaljplan utarbetas ska landskapsplanen och en generalplan med rättsverkningar beaktas på det sätt som anges ovan. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Detaljplanen ska utarbetas så att det skapas förutsättningar för en hälsosam, trygg och trivsam livsmiljö, för regional tillgång till service och för reglering av trafiken. Den byggda miljön och naturmiljön ska värnas och särskilda värden i anslutning till dem får inte förstöras. På det område som planläggs eller i dess närmaste omgivning ska det finnas tillräckligt med parker eller andra områden som lämpar sig för rekreation. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Detaljplanen får inte leda till att kvaliteten på någons livsmiljö försämras avsevärt på ett sätt som inte är motiverat med beaktande av detaljplanens syfte. Genom detaljplanen får inte heller markägaren eller någon annan rättsinnehavare åläggas sådana oskäliga begränsningar eller orsakas sådana oskäliga olägenheter som kan undvikas utan att de mål som ställs för planen eller 4.4.1 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Koko Bastukärrin työpaikka-alue tulee olemaan Sipoolle merkittävä työllistäjä, parantaen kunnan työpaikkaomavaraisuutta. On osoittautunut, että alueen korttelikoot ja liikenneratkaisut ovat osittain vanhentuneet. Riittävän suuria alueellisemmille logistiikkakeskuksille sopivia tontteja on vähän tarjolla, ja Bastukärrin tonttikoot ovat osoittautuneet liian pieniksi. Rakennusoikeutta kaavamuutoksessa ei juurikaan lisätä. Alueen länsipuolelle muodostetaan yksi iso T-5 -korttelialue, Bastukärrintie ja Konttie poistetaan. Logistiikkatie liittymineen mt 148:lle poistetaan poistetaan tarpeettomana ja hankalana toteuttaa, ja samalla ETalueen sijainti päivitetään. Tieverkon kehittämiseksi Keuksuontielle lisätään uusi tie, nimeltään Rahtiraitti. Liikenne- ja hulevesisuunnittelussa on tätä kaavamuutosta ja Bastukärr II:n asemakaavaa tarkasteltu yhdessä. Liittymien viitesuunnitelmat, alueelliset liikennevaikutukset ja hulevesien viivytys ja purkureitti on tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena. Ehdotusvaiheeseen on laadittu mm. luonnosvaiheen lausuntojen pohjalta omat selvityksensä sekä hulevesi- että liikenneselvityksiksi. Alueella aloitetun hankeyhteistyön myötä mahdollistetaan myös kiviaineksen ottaminen, ennen työpaikka-alueen rakentamista. Myös on tarvetta lisätä tieyhteys etelään Jokivarrentielle, mm. liikenneverkon toimivuuden ja huoltovarmuuden vuoksi, ja tämä mahdollistuu Bastukärr II asemakaavalla. 4.4.2 Mål enligt utgångsmaterialet Mål som ställts av kommunen Hela arbetsplatsområdet i Bastukärr kommer att vara en betydande arbetsgivare i Sibbo och förbättra kommunens arbetsplatssufficiens. Det har visat sig att kvartersstorlekarna och trafiklösningarna i området är delvis föråldrade. Det står överlag få tomter till buds som skulle vara tillräckligt stora och lämpliga för regionala logistikcentraler, och tomtstorlekarna i Bastukärr har visat sig vara för små. I planändringen kommer byggrätten inte att öka nämnvärt. I områdets västra sida bildas ett stort T-5-kvartersområde, Bastukärrsvägen och Containervägen tas bort.Logistikvägen och anslutningen till landsväg 148 tas bort som obehövlig och svår att genomföra och samtidigt justeras ET-områdets läge. En ny väg, Fraktleden, läggs till för utvecklandet av vägnätet till Keuksuovägen. När det gäller trafik- och dagvattenplaneringen har denna planändring granskats tillsammans med detaljplanen för Bastukärr II. Referensplanerna för anslutningarna, de regionala trafikkonsekvenserna liksom fördröjningen och tömningen av dagvattnet har undersökts som en helhet. På basen av bl.a. utkastskedets utlåtanden har separata utredningar utarbetats för såväl dagvatten samt trafik. Ett mål är att inom ramen för projektsamarbetet som har inletts i området även möjliggöra stentäkt innan arbetsplatsområdet börjar byggas. Det finns också behov av att lägga till en vägförbindelse i 23 Tieliikenteen aiheuttamaa melua pyritään rajoittamaan ja vähentämään. Alueella maa-ainesten ottotoiminnassa syntyvät ylimääräiset maamassat tarjoavat hyvän keinon tehdä melusuojauksia alueen laajoille EV-suojaviheralueille. Näiden meluvallien toteutus ja ulkonäkö ovat tärkeitä maisemallisia tekijöitä, metsittämisen ja istutusten suunnitteluun tulee panostaa toteutuksessa. Ruddamsbäckenin vedenlaadun ja -määrän hallinta on erittäin tärkeää. Logistiikka-alueen suuren vettä imemättömän ja läpäisemättömän pinta-alan, sekä maaperän kallioisen laadun ja kiviaineksen oton vuoksi alueen hulevesisuunnitteluun täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavamuutostyötä ohjaavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut suunnitteluperiaatteet, joista tässä kaavatyössä keskeisimpiä ovat seuraavat asiakohdat: •• työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. •• Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. •• Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. •• Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. •• Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. •• Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. •• Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. •• Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alue on hyvin kallioista ja kallion päällä oleva maakerros on yleensä ohut. Samoin kiviaineksen laatu on soveliasta kiviainesten ottotoimintaan. Alueella mahdollistetaan kiviaineksen ottaminen ennen työpaikka-alueen rakentamista. Ruddamsbäckenin vedenlaadun ja -määrän hallinta on erittäin tärkeää. Logistiikka-alueen suuren vettä imemättömän ja läpäisemättömän pinta-alan, sekä maaperän kallioisen laadun ja kiviaineksen oton vuoksi alueen hulevesisuunnitteluun täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Ruddamsbäcken on ajoittain tulvinut pelloille Johannber- 24 söder till Jokivarsivägen, bl.a. för trafiknätets och underhållssäkerhetens skull, vilket blir möjligt genom detaljplanen för Bastukärr II. Syftet är att vägtrafikbullret begränsas och minskas. Överlopps jordmassor som bildas på området vid marktäkt erbjuder en bra metod att bygga bullerskydd på områdets vida EV-skyddsgrönområden. Bullervallarnas genomförande och utseende är viktiga landskapsmässiga faktorer. Vid genomförandet ska man satsa på planering av beskogning och planteringar. Att kontrollera kvaliteten och volymen på vattnet i Ruddamsbäcken är mycket viktigt. Den stora arealen i logistikområdet, som varken absorberar eller släpper igenom vatten, och den bergiga jordmånen samt stentäkten gör att särskild uppmärksamhet bör fästas vid dagvattenplaneringen. Mål som grundar sig på planeringssituationen Planarbetet styrs av de planeringsprinciper som ingår i de riksomfattande målen för områdesanvändningen, av vilka följande är de viktigaste för detta planprojekt: •• Områden för arbetsplats- och servicefunktioner får inte placeras utanför den befintliga samhällsstrukturen. •• Vid områdesanvändningen ska tillräckliga områden reserveras för nätverk för fotgängare och cyklister, och nätverkens kontinuitet, säkerhet och kvalitet ska främjas. •• Vid general- och detaljplanläggningen ska förberedelser göras för ökande stormar, störtregn och tätortsöversvämningar. •• Inom områdesanvändningen ska olägenheter i form av buller, vibration och luftföroreningar förebyggas och befintliga olägenheter i mån av möjlighet minimeras. •• Vid planeringen av områdesanvändningen ska behovet av skydd för grund- och ytvattnen beaktas, likaså behoven av förbrukning. Sådana anläggningar och aktiviteter som medför en risk för föroreningar och förändringar av grundvattnet ska placeras tillräckligt långt från de grundvattenområden som är viktiga med tanke på vattenförsörjningen och som lämpar sig för vattentäkt. •• Vid planeringen av områdesanvändningen ska betydande byggande placeras i områden med tillgång till kollektivtrafik, särskilt spårbunden trafik. Genom dimensioneringen av områdesanvändningen ska man förbättra kollektivtrafikens verksamhetsbetingelser och möjligheterna att anlita kollektivtrafiken. •• Vid planeringen av områdesanvändningen identifieras befintliga eller förväntade miljöolägenheter och exceptionella naturförhållanden och verkningarna av dem förebyggs. Vid områdesanvändningen skapas förutsättningar för anpassningen till klimatförändringen. •• I samband med planeringen av områdesanvändningen ska beaktas hur lämplig marken och berggrunden i området är för den avsedda användningen. ginkohdalla, ja koko valumareitti Sipoojokeen astu tulee tutkia. Koukkusuon suojelu ja mm. vesitasapainon säilyttäminen on tärkeä tavoite, ja suolle ei johdeta alueen hulevesiä. Jo toteutuneen Inex Oy:n logistiikkakeskuksen naapuriin eteläpuolelle on suunniteltu toista n. kaksi - kolme kertaa suurempaa logistiikkakeskusta. Näiden kummankin logistiikkakeskusten sisäinen toiminta vaatii, että alueella ei ole merkittäviä korkoeroja ja rakennusten lattiat ovat lähes samassa tasossa. Tämä vaikuttaa myös liittymiin Keuksuontielle, tie toteutetaan lähes samalle korkeustasolle. 4.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet Lähialueen asukkaat ovat tuoneet kaavaprosessin aikana esiin seuraavat tavoitteet: •• Keravantien liikenneturvallisuuden parantaminen ja ennen kaikkea kevyen liikenteen väylä on ollut sekä asukastilaisuudessa että useissa yhteydenotoissa kaavoitukseen keskeisenä esillä. •• Logistiikka-alueen rekkaliikenteen aiheuttamaa melua ja muuta häiriötä tulee ehkäistä ja rajoittaa. •• Keravantien ja Lahden moottoritien liittymien ruuhkautumista on pelätty uudessa tilanteessa alueen kasvaessa •• Ruddamsbäckenin tulvimista ja vaikutuksia Nikkilään asti on pidetty mahdollisina. •• maa-ainesten ottamiseen liittyvän louhinnan on pelätty aiheuttavan pöly-, tärinä ja meluhaittoja. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Kunta ja muut viranomaiset ovat asettaneet asemakaavalle seuraavia laadullisia tavoitteita: •• Sipoon yleiskaavan 2025 kasvustrategian toteuttaminen tarvitsee tuekseen työpaikkoja ja yrityksiä Sipooseen •• Hulevesien hallinta ja vaikutukset tulee tutkia ja ratkaista niin, ettei aiheudu haittaa vaikutusalueelle. •• vaikutukset sekä Vantaalle että Keravalle, lähinnä tieverkon toimintaan tulee selvittää. •• Vaikutukset vanhan Lahdentien ja Lahden moottoritien liittymiin täytyy selvittää •• Liikennemelu täytyy selvittää ja hakea ratkaisuja sen rajoittamiseen. •• Tonttien tulee olla toteuttamiskelpoisia ja helposti myytäviä rakennuspaikkoja. •• Alueen tulee kytkeytyä toimivasti olemassa olevaan kevyen liikenteen verkkoon Mål som grundar sig på förhållandena och egenskaperna i området Området är mycket klippigt och jordskiktet ovanför bergsytan är för det mesta tunt. Kvaliteten på stenmaterialet lämpar sig för marktäkt. Stentäktsverksamhet ska vara möjlig i området innan arbetsplatsområdet börjar byggas. Att kontrollera kvaliteten och volymen på vattnet i Ruddamsbäcken är mycket viktigt. Den stora arealen i logistikområdet, som varken absorberar eller släpper igenom vatten, och den bergiga jordmånen samt stentäkten gör att särskild uppmärksamhet bör fästas vid dagvattenplaneringen. Ruddamsbäcken har tidvis svämmat över på åkrarna vid Johanneberg, och hela avrinningsleden ända till Sibbo å bör undersökas. Skyddandet av Koukkusuo och t.ex. bevarandet av vattenbalansen är ett viktigt mål. Till kärret avleds inget dagvatten från området. På södra sidan av den redan uppförda logistikcentralen (Inex Oy) har en andra, ca två-tre gånger större logistikcentral planerats. Den interna verksamheten i bägge logistikcentralerna förutsätter att det inte finns några betydliga höjdskillnader i området och att byggnadernas golv är nästan på samma nivå. Detta inverkar även på anslutningarna till Keuksuovägen, som anläggs nästan på samma nivå. 4.4.3 Mål som uppkommit under processen Intressenternas mål Invånarna i näromgivningen har lyft fram följande mål under planprocessens gång: •• En förbättring av trafiksäkerheten på Kervovägen och framför allt en cykel- och gångbana har föreslagits både på invånarmötet och i flera kontakter med planläggningen. •• Bullret från långtradartrafiken till och från logistikområdet bör förebyggas och begränsas. •• Man har också befarat att det uppstår trafikstockningar vid anslutningarna till Kervovägen och motorvägen till Lahtis i framtiden allteftersom området växer. •• Vidare har man ansett det möjligt att Ruddamsbäcken kan svämma över med följder ända till Nickby. •• Brytningsverksamheten som hör till marktäkten befaras medföra damm-, skaknings- och bullerolägenheter. Mål för detaljplanens kvalitet Kommunen och övriga myndigheter har ställt följande mål för detaljplanens kvalitet: Genomförandet av tillväxtstrategin i Generalplan för Sibbo 2025 förutsätter arbetsplatser och företag i Sibbo. •• Hanteringen och följderna av dagvattnet bör undersökas och lösas för att undvika olägenheter i influensområdet. •• Konsekvenserna både för Vanda och Kervo, främst när det gäller hur vägnätet fungerar, bör utredas. •• Konsekvenserna för anslutningarna vid gamla Lahtisvägen och Lahtis motorväg bör utredas. •• Trafikbullret ska utredas och lösningar sökas för att begränsa det. •• Tomterna ska vara byggbara och omfatta byggplatser 25 Muut prosessin aikana syntyneet tavoitteet •• Korkealaatuisten ja maisemallisesti positiivisten, toimivien hulevesiratkaisujen kehittäminen alueelle. •• Kasvava joukkoliikenteen käyttäjämäärä loisi mahdollisuuksia parantaa alueen joukkoliikenneyhteyksiä Vantaalle, Keravalle ja Nikkilään. •• kiviaineksen otossa syntyvän ylijäämämaan käyttäminen melunsuojauksiin mahdollisimman hyvään maisemaan pyrkien. 26 som är enkla att sälja. •• Området ska kopplas smidigt till det befintliga nätverket av cykel- och gångbanor. Övriga mål som uppkommit under processen •• Att utveckla högklassiga och landskapsanpassade, fungerade dagvattenlösningar för området. •• Den växande skaran av människor som anlitar kollektivtrafiken skulle skapa möjligheter att förbättra kollektivtrafikförbindelserna till Vanda, Kervo och Nickby. •• Utnyttjande av överskottsjorden från stentäktsverksamheten för bullerskydd med beaktande av strävan att uppnå ett så vackert landskap som möjligt. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Alueen korttelikoot ja liikenneratkaisut ovat nykyisessä asemakaavassa osittain vanhentuneet. Riittävän suuria alueellisemmille logistiikkakeskuksille sopivia tontteja on vähän tarjolla, ja Bastukärrin tonttikoot ovat osoittautuneet liian pieniksi. Rakennusoikeutta kaavamuutoksessa ei juurikaan lisätä. Kortteliin 700 on liitetty osa korttelista 701, kortteli 702, katualueita ja ET-alueita, ja näin on muodostettu yksi iso T-5 -korttelialue, jolle on laskettu keskimääräinen korttelitehokkuus ek=0,37. Bastukärrintie ja Konttie poistetaan. Itäisin liittymä Keravantielle ja siihen liittyvä tie poistetaan myös, ja samalla ET-alueen sijainti päivitetään. Lenkkimäisen tieyhteyden luomiseksi Keuksuontielle lisätään uusi tie, nimeltään Rahtiraitti. Samoin poistetaan suora tieyhteys Logistiikkatieltä etelään. Kummankin Bastukärrin kaava-alueen liikenneverkko perustuu jatkossa Keuksuontiehen. Bastukärrin asemakaavan muutos liittyy eteläreunaltaan Bastukärr II:n asemakaava-alueeseen, joka laajentaa työpaikoille asemakaavoitettua yleiskaavan mukaista aluetta etelään ja mahdollistaa tieyhteyden Jokivarrentielle. Liikenne- ja hulevesisuunnittelussa on tätä kaavamuutosta ja Bastukärr II:n asemakaavaa tarkasteltu yhdessä. Liittymien viitesuunnitelmat, alueelliset liikennevaikutukset ja hulevesien viivytys ja purkureitti on tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena. Maa-ainesten ottotoiminnassa syntyviä ylijäämämaita käytetään myös alueen meluvalleihin ja maisemarakentamiseeen. Näin pystytään minimoimaan maa-ainestoiminnan ja alueen rakentumisen haittoja, ja kuljetusten minimointi on myös kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita ympäröi laaja suojaviheralue (EV), jolla voidaan toteuttaa maisemointitoimenpiteitä valleineen, ja saada alueen pinnantasauksen korkoerot luontevasti liitettyä. Eteläreunan EV-alueelle on lisätty oja-1 -merkintä, sijainti ohjeellisena, jolla mahdollistetaan lounais- ja kaakkoisnurkan hulevesialtaiden yhdistäminen toisiinsa. Jatkossa pääosa kummankin alueen hulevesistä puretaan Ruddamsbäckeniin mittavien viivytys- ja selkiytysprosessien kautta, ja mm. tätä toimintaa varten altaiden yhdistäminen on tärkeää. Samoin järjestelmän toimintavarmuus yllättävissä tilanteissa paranee. Alueen tieverkon muodostavat Keuksuontie ja tonttikatulenkki, johon kuuluvat Rahtiraitti, Logistiikkatie ja Rekkatie. Katualueiden leveytenä on 40m Keuksuontiellä (sama kuin Bastukärrin nykyisellä asemakaava-alueella), ja 22m tonttikatulenkillä. Keuksuontien liittymästä 148:lle on tarkasteltu toimivuus liikenteen toimivuustarkastelujen yhteydessä. 5. Redogörelse för detalj- planen 5.1 Planens struktur Kvartersstorlekarna och trafiklösningarna i området är delvis föråldrade. Det står överlag få tomter till buds som skulle vara tillräckligt stora och lämpliga för regionala logistikcentraler, och tomtstorlekarna i Bastukärr har visat sig vara för små. I planändringen kommer byggrätten inte att öka nämnvärt. Del av kvarter 701, kvarter 702, gatuområden och ET-områden har fogats till kvarter 700: ett nytt stort T-5-kvartersområde har därigenom bildats. För detta har en genomsnittlig kvarterseffektivitet på ek=0,37 beräknats. Bastukärrsvägen och Containervägen tas bort från planen. Den östligaste anslutningen till Kervovägen och den anslutande vägen tas också bort, och samtidigt justeras ET-områdets läge. En ny väg, Fraktleden, läggs till för att skapa en cirkelformad vägförbindelse till Keuksuovägen. I det här sammanhanget stryks den direkta vägförbindelsen från Logistikvägen söderut. I fortsättningen baserar trafiknätet i bägge planområdena i Bastukärr på Keuksuovägen. Ändringen av detaljplanen för Bastukärr ansluter i den södra kanten till detaljplaneområdet Bastukärr II, vilket utvidgar det område som har detaljplanerats för arbetsplatser och är förenligt med generalplanen mot söder. Detta gör det möjligt att anlägga en vägförbindelse till Jokivarsivägen. När det gäller trafik- och dagvattenplaneringen har denna planändring granskats tillsammans med detaljplanen för Bastukärr II. Referensplanerna för anslutningarna, de regionala trafikkonsekvenserna liksom fördröjningen och tömningen av dagvattnet har undersökts som en helhet. Den överskottsjord som uppkommer vid stentäktsverksamheten används också för bullervallar och vid landskapsbyggandet. På det här sättet kan man minimera olägenheterna från marktäktsverksamheten och byggnadsarbetena: att minimera transporterna är förenligt med principerna för hållbar utveckling. Kvartersområdena för industri- och lagerbyggnader omges av ett vidsträckts skyddsgrönområde (EV) där man kan modifiera landskapet och bygga vallar, och därmed skapa naturliga höjdskillnader efter nivelleringen av markytan. Beteckningen oja-1 har lagts till i EV-området i den södra kanten, placeringen riktgivande. Beteckningen gör det möjligt att sammankoppla dagvattenbassängerna i det sydvästra respektive sydöstra hörnet. I fortsättningen kommer merparten av dagvattnet i bägge områden att avledas till Ruddamsbäcken via omfattande fördröjningsoch klarningsprocesser, och bl.a. i det här avseendet är det viktigt att förena bassängerna. Likaså kommer systemets driftsäkerhet att höjas med tanke på överraskande situationer. Vägnätet i området består av Keuksuovägen och en slinga 27 Hulevesiä tulee mahdollisuuksien mukaan imeyttää paikallisesti tonteilla ja ohjata hulevesiojiin. av tomtgator som omfattar Fraktleden, Logistikvägen och Långtradarvägen. Gatuområdena är 40 m breda på Keuksuovägen (samma som i det nuvarande detaljplaneområdet Bastukärr), och 22 m på slingan av tomtgator. Funktionaliteten vid Keuksuovägens anslutning till lv 148 har undersökts i samband med trafikundersökningarna. T-1 ja T-2 -korttelialueiden asemakavamääräykset on pidetty ennallaan, sillä niihin liitetään pieniä osia, joilla ei ole suurtakaan merkitystä kortteliin. Suurelle uudelle korttelialueelle on tehty oma merkintä T-5, jolla on mm. ulkovarastointia ja toimistorakentamista rajoitettu. 5.1.1 Dagvatten ska i mån av möjlighet infiltreras lokalt på tomterna och avledas till dagvattendiken. Mitoitus Detaljplanebestämmelserna för T-1- och T-2-kvartersområdena har bevarats oförändrade, eftersom områdena kommer att utökas med så små delar att de knappt har någon betydelse för kvarteren. För det stora kvartersområdet har en egen beteckning T-5 införts. Här har bl.a. utomhuslagring och byggande av kontorslokaler begränsats. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 73 hehtaaria. Alueelle osoitetaan yksi suuri tontti kortteliin 700, ohjeellisella tonttijaolla Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T-5), tehokkuudella 0,37. T-5- korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on n.196 600 k-m2 . Tontin pintaala on. 53,14 ha. Rakennusoikeus on pyritty kaavamuutoksessa pitämään käytännössä ennallaan ja on kasvanut lähinnä kaavateknisistä syistä 3230 k-m2. Muutos on koko lainvoimaiseen Bastukärrin työpaikka-alueen mittakaavaan (n. 665 000 k-m2) nähden olematon. Muihin kortteleihin liitettävät pienet muutokset eivät vaikuta tonttien lukumäärään. Dimensionering 5.1.1 Planeringsområdet omfattar totalt ca 73 hektar. Genom riktgivande tomtindelning anvisas en stor tomt i kvarter 700, i kvartersområdet för industri- och lagerbyggnader (T-5). Tomteffektiviteten är e = 0,37. T-5-kvartersområdent har en total byggrätt på ca 196 600 vy-m2. Tomten har en areal på 53,14 ha. De små ytor som läggs till de övriga kvarteren inverkar inte på antalet tomter. TIE MÖN GEN ÄSTÄ VÄ KYLL STÄMÖ Ä KYLL Katualueiden leveytenä on 40m Keuksuontiellä sisältäen kevyen liikenteen väylän (sama kuin Bastukärrin nykyisellä asemakaava-alueella), ja 22m tonttikatulenkillä, johon kuuluvat Rahtiraitti ja Rekkatie. Gatuområdena T-1är 40 m breda på Keuksuovägen inklusive ET cykel- och gångbana (samma som 706 i det nuvarande detaljplaneområdet Bastukärr), och 22 m på slingan av EV-1 tomtgaT-1 tor, som omfattar Fraktleden och Långtradarvägen. k k e = 0.35 3 2 k k k k k k hv 1 k 3000 k k k k k k k k 45,4 KERAVANTIE k k k k k LT k k k KERVOVÄGEN 48 6 47 8 k k 54,9 k k 46 3 mv-1 k k k 55 2 k k k k k 5 k k k k mv-1 k k T-1 k k k 1000 k EV-1 6 k k hv k k 1 mv- 1 705 T-2 e =0.5 6000 m2 700 705 e = 0.35 3 TI RAHTIRAIT hv RAKENNUSOIKEUTTA POISTUU YHT. 7595 EN OVÄG 5 3 k e = 0.5 7 TÄMÄN KORTTELIALUEEN BASTUKÄRRIN LAINVOIMAISEN KAAVAN RAKENNUSOIKEUS 194193 k-m2 BA 3 BASTUKÄRRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RAKENNUSOIKEUS 196634 k-m2 NGTR IE LÅ REKKAT AD 703 T-2 e =0.5 pa EV-1 k k 1 oja- 1 k T-2 2 2 e = 0.5 EV-1 et EV-1 oja- 1 531444 m2 hule EV-1 Kaavio BA 3 Bastukärrin asemakaavan muutoksen rakennusoikeuden muutoksista . Schematisk bild över förändringarna i byggrätten i detaljplaneändringen för BA 3 Bastukärr. 28 EV-1 2593 m2 N ARVÄGE 703 3 et ET hv 6 k T-2 k KEUKSU e =0.37 RAKENNUSOIKEUTTA LISÄÄ YHT. 8384k-m2 e=0.5 4 ONTIE 700 T-5 e = 0.5 705 T-2 hv KEUKSU ajo et 2 1 T-2 EN FRAKTLED ajo ajo EV-1 8 T-1 ET 2 ajo k mv-1 1 hv k e = 0.5 704 2 hv T-3 e = 0.35 k T-1 5.1.2 Palvelut Kaava-alueelle ei sijoiteta julkisia palveluita eikä kauppapalveluita mahdollistavia tontteja. Bastukärrin nyk. asemakaava-alueelle on järjestetty joukkoliikenne bussilinjan muodossa. Lisääntyvät työpaikat mahdollistavat kasvavat joukkoliikenteen käyttäjämäärät ja tukevat näin liikenneyhteyksien kehittymistä. Samoin Keuksuontien liittyminen Jokivarren tielle Bastukärr II:n myötä edelleen tukevat uusien bussilinjojen tuloa, antaen luontevampia reittivaihtoehtoja. 5.2 Ympäristön laatua koskevien ta- voitteiden toteutuminen 5.1.2 Service Planområdet kommer inte att omfatta tomter för offentliga eller kommersiella serviceformer. Till det nuvarande detaljplaneområdet Bastukärr har man anordnat kollektivtrafik i form av en busslinje. Allteftersom det uppkommer fler arbetstillfällen ökar skaran av människor som anlitar kollektivtrafiken, vilket stödjer utvecklingen av trafikförbindelserna. När Keuksuovägen ansluts till Jokivarsivägen i och med Bastukärr II, främjas planeringen av nya busslinjer med naturligare alternativa rutter. 5.2 Uppnåendet av målen för miljöns kvalitet Alueelle on laadittu Bastukärrin alkuperäisessä kaavassa lähiympäristön suunnitteluohjeet, jotka tukevat alueen rakentumista hyvin toimivaksi teollisuus- ja varastointialueeksi. Erityisesti tullaan keskittymään julkisen tilan laatuun vaikuttavien katuun liittyvien tai sinne näkyvien rakenteiden sekä hulevesien käsittelyyn liittyvien ratkaisujen ohjaukseen. Bastukärr II:n yhteydessä laadittavia lähiympäristön suunnitteluohjeita tullaan peilaamaan ja soveltamaan tällekin alueelle. För området har planeringsanvisningar för närmiljön utarbetats i samband med den ursprungliga planen för Bastukärr. Dessa stödjer genomförandet av ett välfungerande industri- och lagerområde. Särskilt fokus kommer att läggas vid styrningen av de konstruktioner som byggs längs eller syns mot gatan och därför inverkar på kvaliteten på det offentliga rummet samt vid lösningarna för hanteringen av dagvattnet. De planeringsanvisningar som ska utarbetas i samband med Bastukärr II kommer att återspegla och anpassas även till detta område. Alueen toteutustapa, jossa ensin harjoitetaan maa-ainesten ottoa ennen rakentamista, antaa mahdollisuuksia ratkoa maisemointi- ja melukysymyksiä, sillä syntyvät suuret määrät ylijäämämaitä on sijoitettava alueelle, lähinnä suojaviheralueille (EV). Tätä ohjataan myös lähiympäristön suunnitteluohjeilla. Sättet att genomföra området – att man först idkar marktäkt innan byggandet inleds – ger möjlighet att lösa landskaps- och bullerfrågorna, eftersom de stora mängderna överskottsjord kan utnyttjas i området, främst för skyddsgrönområdena (EV). Anvisningar för detta ingår i planeringsanvisningarna för närmiljön. 5.3 Aluevaraukset 5.3 Områdesreserveringar 5.3.1 Korttelialueet 5.3.1 Kvartersområden T-1: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää toimisto- ja liiketiloihin enintään 20 %. T-2: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää toimisto- ja liiketiloihin enintään 50 %. Ulkovarastointia ei saa sijoittaa kadun puoleiselle tontin osalle. T-5: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää toimistotiloihin enintään 20 %. Ulkovarastointia ei saa sijoittaa kadun puoleiselle tontin osalle. ET: Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. EV-1: Suojaviheralue. Maisemointitoimenpiteet ovat sallittuja alueella. T-1: Kvartersområde för industri- och lagerbyggnader. Av tomtens byggda våningsyta får högst 20 % användas för kontors- och affärslokaler. T-2: Kvartersområde för industri- och lagerbyggnader. Av tomtens byggda våningsyta får högst 50 % användas för kontors- och affärslokaler. Utomhuslager får inte placeras på den del av tomten som ligger mot gatan. T-5: Kvartersområde för industri- och lagerbyggnader. Av tomtens byggda våningsyta får högst 20 % användas för kontorslokaler. Utomhuslager får inte placeras på den del av tomten som ligger mot gatan. ET: Område för byggnader och annläggningar för samhällsteknisk försörjning. EV-1: Skyddsgrönområde. Landskapsutformningar är tillåtna på området. 29 5.3.2 Muut alueet Katualueet. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.3.2 Övriga områden Gatuområdena. 5.4 Planens konsekvenser Kaavan vaikutusalueen laajuus vaihtelee eri osatekijöiden osalta varsin merkittävästi. Vaikutukset luonnonympäristöön ovat pääosin paikallisia, ne rajoittuvat suunnittelualueeseen ja sen lähiympäristöön. Keravanjoen ja Sipoojoen vesistöjen kuormitusta ei lisätä, vaan alueelle ollaan viitesuunnitteltu mittavat hulevesien käsittelyratkaisut. Rakentaminen ja sitä edeltävä kiviaineksen otto muuttavat alueen maisemaa, mutta maisemalliset vaikutukset ovat paikallisia ja jäävät metsien tai metsitettyjen meluvallien taakse. Konsekvensområdets omfattning varierar relativt mycket beroende på vilka faktorer som granskas. Konsekvenserna för naturmiljön är i huvudsak lokala och begränsas till planeringsområdet och områdena i dess omedelbara närhet. Belastningen av Kervo å och Sibbo å får inte öka, utan omfattande lösningar för behandlingen av dagvattnet har planerats för området. Byggandet, och den stentäkt som föregår byggandet, kommer att förändra landskapet i området, men de landskapsmässiga konsekvenserna är lokala och stannar bakom skogar eller beskogade bullervallar. Laajemmalle alueelle kaavaratkaisulla on vaikutuksia työpaikkarakentamisen synnyttämän liikenteen kasvun kautta. Nämä vaikutukset ulottuvat Keravan puolelle, ja myös Vantaalle. För ett mer vidsträckt område har planlösningen konsekvenser i och med den trafikökning som arbetsplatsbyggandet medför. Dessa konsekvenser sträcker sig till Kervosidan, och även till Vanda. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Lähiympäristön asukkaisiin asemakaavahankkeella on jonkin verran vaikutuksia lähinnä tieliikennemelun kautta. Samoin maa-ainesten ottovaiheen louhinta voi aiheutaa 5.4.1 Konsekvenser för den byggda miljön För invånarna i närmiljön har detaljplaneprojektet konsekvenser närmast vad gäller vägtrafikbullret. Likaså kan sprängningarna under marktäktsfasen ge upphov till buller - och dammolägenheter för de närmaste invånarna. Havainnekuva Sok Oy:n uudesta logistiikkakeskuksesta, Parviainen Arkkitehdit Oy Illustration över Sok Ab:s ny logistikcentral, Parviainen Arkkitehdit Oy 30 melu- ja pölyhaittoja lähimmille asukkaille. Tätä toimintaa säädellään myöhemmissä vaiheissa mm. ympäristöluvituksella, ja lain vaatimuksia ja turvallisuutta valvotaan, haittoja minimoidaan kussakin lupamenettelyssä erikseen. 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla luonnon ympäristö poistuu täysin, sillä alueella harjoitetaan maaainesten otta ennen alueen rakentumista. Samoin suojaviheralueilla tapahtuu osittain merkittäviä maanmuokkaustoimenpiteitä maisemointi- ja meluvallien rakentumisern myötä. Luontoselvityksessä näitä raskaampia toimenpiteitä vaativilta alueilta ei löytynyt mitään erityistä suojelua vaativia luontoarvoja. Koukkusuon suojelemiseksi tulee huolehtia vesitasapainon säilymisestä. Kaava-alue sijoittuu Ruddamsbäckenin valuma-alueelle, ja Keravanjokeen vievän Parmanojan valuma-alueelle, ks. kuva Valuma-alueet. Koska Parmanojan kuormitusta on hyvin hankalaa lisätä, alueen hulevedet ohjataan alueen rakennuttua Ruddamsbäckenin puroon viivytyksen ja selkeytyksen kautta. Vaikka kummankin alueen hulevesijärjestelmiin liittyy mittavat viivytystarkaisut, tullaan Ruddamsbäckeniin tarvitsemaan Bastukärr II:n mukana selvitetyllä tavalla jonkin verran välityskyvyn parannustoimia. 5.4.3 Vaikutukset Sipoojoen Natura 2000-alueeseen Sipoojoessa elää uhanalainen taimenkanta ja Sipoojoki sivupuroineen kuuluu Natura 2000-alueeseen. Kalatalouden kannalta merkittävimmät purot ovat Byabäcken ja siihen laskeva Ritobäcken. Viime aikoina poikastuotantoa on tapahtunut ilmeisesti enää Byabäckenin alimmilla koskialueilla (Juvonen 2008). Vaikka Ruddamsbäcken ei ole taimenen poikastuotannon kannalta mitenkään merkittävä, ei Sipoojoen kuormitusta sivupurojen kautta ole syytä lisätä. Tästä syystä Bastukärrin työpaikka-alueen hulevesien käsittelyyn ja laatuun on kiinnitetty suunnitelmissa erityistä huomiota. Hulevesien laatua voidaan parantaa tehokkaimmin keskitetysti. Bastukärr II:n hulevesijärjestelmän loppuosaan on ehdotettu laajaa biopidätysaluetta, jossa käytännössä kaikki hulevesi suodatetaan maakerrosten läpi ennen purkamista Ruddamsbäckeniin. Vastaava järjestelmä esitetään toteutettavan myös Bastukärr I -alueen itäosan altaan yhteyteen. Näillä toimenpiteillä voidaan olettaa Bastukärrin alueen rakentumisen jälkeen hulevesien Ruddamsbäckeniin kohdistuvien laadullisten vaikutusten jäävän vähäiseksi. Ruddamsbäckenin uoman pituus Bastukärrin alueelta Sipoonjokeen on noin 6 km. Puron valuma-alueelle sijoittuu runsaasti maataloutta, joka on merkittävä kuormittaja kiintoaineen ja ravinteiden osalta. Koska hulevesien hallintatoimenpiteillä maankäytön aiheuttamat muutokset Bastukärrin alueelta tulevan veden laadussa ja määrässä pidetään mahdollisimman vähäisinä, ei Ruddamsbäckenin virtaamissa tai veden laadussa arvioida tapahtuvan mer- Denna verksamhet regleras i senare skeden bl.a. med miljötillstånd. Lagbestämmelserna och säkerheten övervakas, och olägenheterna minimeras skilt i respektive tillståndsförfarande. 5.4.2 Konsekvenser för naturmiljön I kvartersområdena för industri- och lagerbyggnader kommer naturmiljön att försvinna helt eftersom maktäkt idkas i området innan det egentliga byggnadsarbetet inleds. Likaså kommer schaktningsåtgärderna att vara betydande i vissa delar av skyddsgrönområdena i samband med landskapsbyggandet och anläggandet av bullervallar. Enligt naturinventeringen påträffas inga naturvärden som kräver särskilt skydd i de områden som utsätts för hårdare bearbetning. Bevarandet av vattenbalansen i Koukkusuo bör säkerställas med tanke på skyddet av kärret. Planområdet ligger inom avrinningsområdet för Ruddamsbäcken och avrinningsområdet för Parmanoja, som rinner ut i Kervo å. Se bilden Avrinningsområden. Eftersom det är mycket svårt att öka belastningen av Parmanoja, kommer dagvattnet - efter att området har byggts klart - att avledas till Ruddamsbäcken via fördröjnings- och klarningsbassänger. Även om dagvattensystemen i bägge områden inkluderar omfattande fördröjningslösningar, kommer det vid Ruddamsbäcken att i viss mån behövas åtgärder för att förbättra kapaciteten på det sätt som utretts i samband med Bastukärr II. 5.4.3Konsekvenser för Natura2000–området Sibbo å I Sibbo å lever ett utrotningshotat öringsbestånd och ån med sina biflöden hör till Natura 2000-området. Byabäcken och Ritobäcken, som rinner ut till Byabäcken, är de viktigaste bäckarna för fiskerinäringen. På senare tid torde yngelproduktion endast ha förekommit i de lägsta forsarna i Byabäcken (Juvonen 2008). Även om Ruddamsbäcken inte på något sätt är viktig för yngelproduktionen, är det inte anledning att öka belastningen av Sibbo å via biflödena. Av den anledningen har särskild uppmärksamhet fästs vid hanteringen av och kvaliteten på dagvattnet i planerna för Bastukärrs arbetsplatsområde. Kvaliteten på dagvattnet kan bäst höjas genom centraliserad behandling. Till den sista delen av dagvattensystemet för Bastukärr II har man föreslagit ett omfattande bioretentionsområde där praktiskt taget allt dagvatten filtreras genom marksikten innan det släpps ut i Ruddamsbäcken. Ett liknande system föreslås även i anslutning till bassängen i östra delen av Bastukärr I. Med dessa åtgärder kan man anta att de kvalitetsmässiga konsekvenserna av dagvattnet för Ruddamsbäcken är obetydliga när Bastukärrsområdet har byggts färdigt. Ruddamsbäckens fåra mäter ca 6 km från Bastukärr till Sibbo å. I avrinningsområdet finns rikligt med jordbruk, som belastar bäcken kraftigt med sediment och näringsämnen. Eftersom åtgärderna för att hantera dagvattnet gör att de förändringar som markanvändningen i Bastukärr medför 31 kittäviä muutoksia suunnitellusta maankäytöstä johtuen. Tällöin myöskään Sipoonjoen Natura-arvoihin ei hulevesien hallintaratkaisujen toteuduttua kohdistu merkittävää vaikutusta. 5.4.4 Vaikutukset kuntatalouteen Maanmyyntituloilla sekä kuntaan saatavilla uusilla työpaikoilla ja yrityksillä on positiivinen vaikutus kuntatalouteen. Kiinteistöverotuotot ovat merkittäviä alueen toteutuessa. Toisaalta alueen rakentaminen vaatii satsauksia, tiestöön, hulevesi- ja meluratkaisuihin joudutaan panostamaan merkittävästi. Samoin kevyen liikenteen väylien yhdistäminen Keravan kevyen liikenteen verkkoon on välttämätöntä, ja tuo kustannuksia. för vattenkvaliteten och -volymen kan hållas så små som möjligt, är inga betydande förändringar att vänta i Ruddamsbäckens flöden eller vattenkvaliteten på grund av den planerade markanvändningen. Därmed kommer inte heller Natura-värdena vid Sibbo å att utsättas för någon nämnvärd effekt när lösningarna för dagvattenhanteringen har genomförts. 5.4.4 Konsekvenser för kommunekonomin Intäkterna från försäljningen av mark och de nya arbetstillfällena och företagen som uppkommer i kommunen har en positiv effekt på kommunens ekonomi. När området har genomförts är fastighetsskatteintäkterna betydande. Å andra sidan förutsätter byggandet betydande satsningar bl.a. på vägnätet och på dagvatten- och bullerlösningarna. Likaså är det nödvändigt att förena lättrafiklederna med Kervo lättrafiknät, vilket medför kostnader. Liikenteellinen vaikutus Trafikens konsekvenser Lähivaikutusalue Närinfluensområde Liikenteellinen vaikutus, mahdollinen vasta Bastukärr II toteutuessa Trafikens konsekvenser, möjlig först då Bastukärr Vesistövaikutusalue Vattendragens influensområde Arvio asemakaavamuutoksen vaikutusalueista. (Louhinnan vaikutuksista oma arvio YVA-kappaleessa 5.5.5 ) Uppskattning av detaljplaneändringens influensområde. (Konsekvenserna av brytning finns i en egen kalkyl i MKB-kapittel 5.5.5) 32 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.5.1 Vaikutukset liikenteeseen ja tieliikenneme- luun Liikenne 5.5 Störningsfaktorer i omgivningen 5.5.1 Konsekvenser för trafiken och bullret Trafik BA 3 Bastukärrin asemakaavamuutos tehdään mahdollistamaan suuren logistiikkatoimijan siirtyminen tiiviimmin rakennetulta ja ruuhkaiselta alueelta Sipooseen. Valtion tieverkkoon tukeutuva valtakunnallinen logistiikkakeskus ei enää kuormita ruuhkaista ja liian ahdasta aluetta Espoossa, näin vaikutusten voidaan katsoa olevan liikenteellisesti valtakunnan tasolla positiivisia. Tästä syystä valtion tien 148 tiesuunnitelman parannustoimien toteuttaminen on perusteltua ja tärkeää valtakunnallisella tasollakin. Delgeneralplaneändringen för BA 3 Bastukärr utarbetas för att möjliggöra förflyttningen av ett stort logistikcentrum från ett bebyggt och rusningstrafikerat område till Sibbo. Logistikcentralen som stöder sig på statens vägnät belastar inte längre det rusningstrafikerade och alltför trånga området i Esbo. Sålunda kan man säga att konsekvenserna för trafiken är positiva på riksnivå. Av den här orsaken är det befogat och viktigt också på riksnivå, att genomföra förbättringsåtgärderna i vägplanen för statens väg 148. Luonnosvaiheessa alueelle laaditussa alustavassa tiesuunnittelussa ja liittymien toimivuustarkastelussa tutkittiin uuden Jokivarrentien sekä mt 148:n ja Keuksuontien liittymän toimivuutta. Kummankin liittymän tilanne tutkittiin vuonna 2020 ja 2035 sekä suunniteltiin liikennemäärien mukaiset ratkaisut. I en preliminär vägplan och granskning av hur anslutningarna fungerar undersöktes i utkastskedet den nya anslutningen vid Jokivarsivägen samt anslutningen mellan lv 148 och Keuksuovägen. Båda anslutningarna undersöktes med avseende på åren 2020 och 2035 och lösningar togs fram för bägge trafikvolymerna. Laajempi seudullisempi selvitystyö on käynnissä yhteistyössä Vantaan ja Keravan kanssa BA 2 Bastukärr II:n laajennuksen uuden asemakaavan ja Talman osayleiskaavatyön yhteydessä. Samaan aikaan on käynnissä myös Nikkilän liikenneverkkotyö. Nämä kaikki hankkeet edellyttävät laajempaa verkollista tarkastelua, jossa koko kuntarajavyöhykkeen liikenteen kehitystä arvioidaan. BA 3 Bastukärrin asemakaavan muutoksen vaikutusten ero verrattuna alkuperäiseen, lainvoimaiseen Bastukärrin työpaikka-alueen vaikutuksiin on vähäinen. Sillä miten Bastukärrin työpaikka-alueella asemakaavan muutoksessa tonttikadut ja EV-alueet on järjestetty, ei ole seudullisia vaikutuksia, kun rakennusoikeutta ei käytännössä lisätä. Samoin asemakaavan muutoksessa korttelialueiden T-2 ja T-5 käyttötarkoitus ja kaavamääräykset säilyvät ennallaan Teollisuus ja varastorakennusten korttelialueina, painotuksia nimenomaan logistiikan suuntaan ei kaavamuutoksella suoraan edistetä. En bredare och mera regional utredning är under uppgörande i samarbete med Vanda och Kervo i samband med utvidgningen av BA 2 detaljplan för Bastukärr II och Tallmo delgeneralplan. Samtidigt är även utredningen för Nickby trafiknät på gång. Alla dessa projekt förutsätter en mera omfattande nätverksaktig analys där trafikutvecklingen längs hela kommungränszonen bedöms. Konsekvenserna av ändring av detaljplan för Bastukärr, BA 3, är små jämfört med konsekvenserna för den lagakraft vunna planen Bastukärr arbetsplatsområde. Hur tomtgatorna och EV-områdena arrangeras i detaljplaneändringen för Bastukärr arbetsplatsområde har inte regionala verkningar då byggnadsrätten inte praktiken ökar. Kvartersområdena T-2 och T-5 förblir de samma, även i detaljplaneändringen, vad beträffar användningsändamål och bestämmelser, kvartersområde för industri- och lagerbyggnader. Planändringen gynnar inte en uttrycklig betoning på logistik. Bastukärr II:n kaava-alueen liikenneselvitys (Strafica Oy) laadittiin luonnosvaiheessa seudullisten vaikutusten arvioimiseksi, ja on jatkoa vuonna 2010 laadittuun maantien 148 liikenneverkkoselvitykseen, missä tarkasteltiin mm. Bastukärrin ja Kercan logistiikka-alueiden toteutumisen vaikutusta Keravantien (mt 148) liittymiin Lahdentiellä ja Lahdenväylällä. Maantien 148 selvityksessä todettiin, että Bastukärrin kaava-alueen laajentuessa yhteys maantien 148 ja Jokivarrentien (mt 1521) välille tullee tarpeelliseksi. En trafikutredning över planområdet i Bastukärr III (Strafica Oy) utarbetades i utkastskedet för att bedöma de regionala konsekvenserna och är en fortsättning på trafiknätsutredningen av landsväg 148 från år 2010, där man bl.a. granskade konsekvenserna av genomförandet av logistikområdet i Bastukärr och Kercas logistikområde för Kervovägens (lv 148) anslutningar till Lahtisvägen och Lahtisleden. I utredningen av landsväg 148 konstaterades att det blir nödvändigt med en förbindelse mellan landsväg 148 och Jokivarsivägen (lv 1521) allteftersom Bastukärrs planområde utvidgas. Otteita Bastukärr III:n kaava-alueen liikenneselvityksestä (Strafica Oy): Utdrag ur trafikutredningen av planområdet i Bastukärr III (Strafica Oy): ” Nykyverkolla (ilman Keuksuontietä) merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat maantielle 148 Bastukärrin ja Lahdenväylän välille. Bastukärrin henkilöautoliikenne ” I det nuvarande trafiknätet (utan Keuksuovägen) riktas de mest betydande konsekvenserna till landsväg 148 mellan Bastukärr och Lahtisleden. Bastukärrs personbilstrafik 33 Kuva 7 Bastukärrin henkilöautoliikenteen suuntautuminen Bild 7 Personbilstrafikens riktning från Bastukärr Kuva 8 Bastukärrin raskaan liikenteen suuntautuminen Bild 8 Den tunga trafikens riktning från Bastukärr 34 suuntautuu pääosin Lahdenväylälle (vt 4) etelään sekä Keravantielle (mt 148) Nikkilän suuntaan. Henkilöautoliikenteen suuntautuminen on esitetty kuvassa 7. riktas huvudsakligen söderut längs Lahtisleden (lv 4) och mot Nickby längs Kervovägen (lv 148). Personbilstrafikens riktning presenteras på bild 7. Raskaan liikenteen suuntautumisen kannalta merkittävimmät suunnat ovat Lahdenväylä sekä etelään että pohjoiseen ja maantie 148 sekä Tuusulan että Sipoon suuntaan. Raskaan liikenteen suuntautuminen on esitetty kuvassa 8. De viktigaste riktningarna för den tunga trafikens del är söderut och norrut längs Lahtisleden, samt riktningen Tusby och Sibbo längs landsväg 148. Den tunga trafikens riktning presenteras på bild 8. Maantien 148 toimivuus on jo nykytilanteessa ruuhkaaikoina heikohko erityisesti maantien 148 ja maantien 140 liittymässä. Tulevaisuudessa (vuosina 2016 ja 2020) kyseisten liittymien toimivuus heikkenee entisestään, ellei maantien 148 tiesuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä toteuteta. Maantien 148 toimivuus on ruuhka-aikojen ulkopuolella vuodelle 2020 ennustetuilla liikennemäärillä edelleen kohtalaisen hyvä. Landsväg 148 fungerar redan i nuläget rätt dålig under rusningstider speciellt i anslutningarna till landsväg 148 och 140. I framtiden (under åren 2016 och 2020) kommer anslutningarnas funktionalitet att försämras ytterligare, såvida inte åtgärderna som presenteras i vägplanen för landsväg 148 genomförs. Keuksuontien jatkeen toteuttaminen maantien 148 ja Jokivarrentien välille mahdollistaa maantien 148 ongelmakohtien välttämisen erityisesti Bastukärrin ja Talman eteläosan liikenteen kannalta. Maantien 148 mahdollisesti ruuhkautuessa tulisi pyrkiä ohjaamaan lähinnä henkilöautoliikennettä Keuksuontien kautta Jokivarrentielle. Keuksuontien jatkeen toteuttamista ei kuitenkaan voida pitää ensisijaisena ratkaisuna maantien 148 ongelmiin. Maantien 148 tiesuunnitelmassa esitettyjen parantamishankkeiden myötä maantien 140 liittymän ja valtatien 4 ramppiliittymien toimivuus on ruuhka-aikoinakin kohtalaisen hyvä. Tiesuunnitelmassa esitettyjen parantamishankkeiden toteutuessa voidaan Keuksuontien jatkeen toteuttaminen kapasiteetin riittävyyden näkökulmasta siirtää toteutettavaksi vuoden 2020 jälkeen Bastukärrin maankäytön täydentyessä. Keuksontien toteuttaminen vähentää kuitenkin Bastukärrin alueen liikenneyhteyksien häiriöherkkyyttä riippumatta maantielle 148 suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisesta. ” 5.5.2 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Asemakaavassa on viitesuunnitelmissa varaukset kevyen liikenteen väylille Keuksuontielle ja Jokivarrentielle. Bastukärrin asemakaavahankkeiden aiheuttama ennustettu liikennemäärien muutos jakautuu tasaisemmin vuorokauden ympäri kuin mm. Nikkilän ja muun liikenteen ennustetun kasvun aiheuttama muutos Keravantiellä, joka on valtion tie. Mt 148 viereen on yhteistyössä ELY:n ja Keravan kanssa aloitettu kevyen liikenteen väylän suunnittelu Keinukalliontien risteyksestä Keuksuontien liittymään. Keuksuontiellä on kevyenliikenteen väylä, ja kunhan Keuksuontie saadaan liitettyä Jokivarrentiehen saadaan kevyenliikenteen väyläkin yhdistettyä Jokivarrentien väylään, joka on myös suunnitteilla yhteistyössä ELY:n kanssa. Hyvien kevyen liikenteen yhteyksien saaminen alueelle on tärkeää ennenkaikkea turvallisuuden ja myös kestävän kehityksen kannalta. 5.5.3 Vaikutuksen joukkoliikenteeseen Uuden työpaikka-alueen tuomat lisäkäyttäjät tukevat Enligt prognosen för trafikmängderna för år 2020 fungerar landsväg 148 utanför rusningstid fortfarande någorlunda bra. Genomförandet av förlängningen av Keuksuovägen mellan landsväg 148 och Jokivarsivägen gör det möjligt att undvika problempunkter i synnerhet när det gäller trafiken från Bastukärr och i de södra delarna av Tallmo. Ifall landsväg 148 skulle stocka sig borde man sträva till att styra personbilstrafiken via Keuksuovägen till Jokivarsivägen. Genomförandet av fortsättningen på Keuksuovägen kan ändå inte ses som den främsta lösningen på problemen för landsväg 148. Genom förbättringsprojekten i vägplanen för landsväg 148 fungerar anslutingen till landsväg 140 och rampanslutningarna till riksväg 4 relativt bra även under rusningstid. När förbättringsprojekten i vägplanen genomförs kan ur kapacitetssynpunkt förverkligandet av fortsättningen på Keuksuovägen skjutas fram till efter år 2020 när Bastukärr har byggts ut. Förverkligandet av Keuksuovägen minskar ändå störningskänsligheten för Bastukärrområdets trafikförbindelser oberoende av om de planerade åtgärderna för väg 148 genomförs. ” 5.5.2 Konsekvenser för trafiksäkerheten I detaljplanen har referensplanerna reserveringar för cykel- och gångbanor längs Keuksuovägen och Jokivarsivägen. Den prognostiserade förändringen i trafikvolymerna som detaljplaneprojekten i Bastukärr medför fördelas jämnare på dygnets alla timmar än t.ex. den förändring som den prognostiserade ökningen medför för Nickby och den övriga trafiken på Kervovägen, som är en statlig väg. Sibbo har tillsammans med ELY-centralen och Kervo stad inlett planeringen av en lättrafikled längs lv 148 från Keinukalliovägens korsning till Keuksuovägens anslutning. Längs Keuksuovägen löper en lättrafikled och när Keuksuovägen ansluts till Jokivarsivägen förenas också lättrafiklederna. Jokivarsivägens lättrafikled planeras tillsammans med ELY-centralen. Längs Keuksuovägen löper en lättrafikled och när Keuksuovägen ansluts till Jokivarsivägen förenas också lättrafiklederna. Jokivarsivägens lättrafikled planeras också tillsammans med ELY-centralen. Det är viktigt med goda lättrafikförbindelser i området 35 Ote tieliikennemeluselvityksen melukartoista. Ennuste v.2020, päivä- ja yömelu. Utdrag ur vägtrafikbullerutredningens bullerkartor. Prognos, år 2020, dags och nattbuller. 36 paremman joukkoliikenteen palvelutason saavuttamista. Ennen kaikkea tiheät bussiyhteydet paikalliskeskuksiin ja joukkoliikenneterminaaleihin olisivat tärkeitä, nyt Bastukärrin nykyiselle työapkka-alueelle kulkee yksi bussilinja Keravalta. framför allt med tanke på säkerheten men också för en hållbar utveckling. 5.5.4 Tieliikennemelu Att det nya arbetsplatsområdet får nya anlitare av kollektivtrafiken stödjer utvecklingen av en bra servicenivå. Det vore viktigt framför allt med täta bussförbindelser till de lokala centrumen och kollektivtrafikterminalerna: för närvarande går det en busslinje från Kervo till arbetsplatsområdet i Bastukärr. Tieliikennemelusta on laadittu meluselvitys (Promethor Oy) jossa on tutkittu nykytilannetta, v. 2020 ja v. 2035 ennustettua tilannetta. Vuoden 2035 Nikkilän ennustettuna asukaslukuna on käytetty suurinta teoriassa mahdollista kasvulukua ja liikennemääriä Strafica Oy:n seudullisessa tarkastelussa laadituista ennusteista, jotta saadaan asukasluvun vaikutuksesta meluun kattava kuva. Myös Keravantiellä, mt 148, liikennemäärät kasvavat myös sekä Nikkilän että Talman ja yleisen kehityksen myötä, Bastukärrin kaavahankkeet ovat vain osatekijä liikennemelun suhteen. 5.5.5 Louhinnan ja maa-ainesten ottotoiminnan keskeiset vaikutukset YVA-selostuksen v. 2008 pohjalta Vuonna 2008 tehty Ympäristövaikutusten arviointi (Groundia Oy) on edelleen hyvä selvitys louhinnan vaikutuksista, vaikka otettava kivimäärä on vähentynyt Sok:n päivittäistavarayksikön hankkeen myötä. 5.5.3 5.5.4 Konsekvenser för kollektivtrafiken Vägtrafikbullret Över bullret från vägtrafiken har en bullerutredning gjorts (Promethor Oy). Utredningen granskade dagsläget samt prognoserna för åren 2020 och 2035. Som prognos för befolkningen i Nickby år 2035 har man tillämpat det största i teorin möjliga tillväxttalet och trafikvolymerna från prognoserna i Strafica Ab:s regionala granskning. Detta ger en heltäckande bild av hur antalet invånare inverkar på bullret. På Kervovägen, lv 148, ökar trafikvolymerna också till följd av tillväxten i Nickby, Talma och den allmänna utvecklingen.Planprojekten i Bastukärr är bara en delfaktor när det gäller trafikbullret. 37 Keskeiset ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen YVA-menettelyssä tarkasteltavat hankkeen vaihtoehdot ovat: • Vaihtoehto 0 (VEO): hanketta ei toteuteta • Vaihtoehto 1 (VE 1 ): asemakaavan vaatimat louhinnat ja maa-ainesten jalostaminen YVA-menettelyssä tarkastellut vaihtoehdot on muodostettu realististen toiminnan toteuttamisvaihtoehtojen pohjalta. Toiminnasta on sekä haitallisia että hyödyllisiä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetty tarkastelualueen rajaus on esitetty kuvassa 7-1. Ympäristön kannalta merkittävimpiä haittoja aiheuttavat melu, pöly ja liikenne. Haitat ovat luonteeltaan paikallisia ja vaikuttavat lähinnä asumisviihtyvyyteen. Niitä voidaan minimoida toiminnan ja rakenteiden suunnittelulla sekä muilla haittavaikutusten ehkäisytoimilla. Hankkeella on positiivisia vaikutuksia alueen maankäyttöön ja maisemaan, koska louhintojen jälkeen alue voidaan rakentaa asemakaavan mukaiseksi. Asemakaava mahdollistaa alueen kehittymisen ja uusien työpaikkojen saamisen kuntaan. Jos hanketta ei toteuteta, jää alueelta hyödyntämättä suuri määrä kiviaineksia, jotka joudutaan mahdollisesti kuljettamaan kauempaa ja huonompien liikenneyhteyksien varrelta. Hankkeeseen liittyvät riskit kohdistuvat lähinnä louhos- ja liikenneturvallisuuteen sekä pintavesien likaantumiseen. Maa- ja kallioperä sekä luonnonvarat Kalliokiviaineksen ottamistoiminnalla ei ole vaikutusta maa- ja kallioperään itse ottamisalueen ulkopuolella. Vaihtoehdossa 0 ottoalueen rajaus säilyy nykyisten lupien mukaisilla alueilla, jotka kattavat 20 ha louhittavia alueita sekä 40 ha jo aiemmin louhittuja alueita. Vaihtoehdon 1 mukainen louhinta-alueen rajaus sisältää noin 60 ha uusia alueita. Uudet alueet eivät kuitenkaan ole luonnontilaisia, sillä suurimmalta osalta alueista puusto on jo poistettu, se on uudistettu taimikoksi tai sitä on harvennettu voimakkaasti. Kiven kokonaisottomäärä on vaihtoehdossa 1 noin 3,7 milj.m3ktr. Arvioinnissa on kuitenkin huomioitava, että asemakaavan mukaista rakentamista ei voida toteuttaa, jos vaihtoehto 0 toteutuu. Lisäksi vaihtoehdossa 0 jää merkittävä määrä kiviaineksia hyödyntämättä. POSKI-projektissa alue on luokiteltu maa-ainesten ottoon osittain soveltuvaksi alueeksi. Toiminnasta ei ole merkittäviä vaikutuksia muihin luonnonvaroihin. Pinta- ja pohjavedet Toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia pintavesien hydrologiaan tai kulkureitteihin. Topografian muutos voi kuivattaa ympäristön ojitettuja suoalueita. Toiminnan aikana louhoksen kuivanapito vesiin voi liueta räjähdysainejäämiä tai pieniä määriä voiteluaineita tai öljyjä. Arvioinnin perusteella louhinta-alueen pintavesikuormitus olisi marginaalinen valuma-alueen kuormituksesta. Keravan- ja 38 5.5.5 Centrala konsekvenser av brytning och marktäkt på basen av miljökonsekvensbedömningen från år 2008 Miljökonsekvensbedömningen (Groundia Oy) från år 2008 är fortfarande en bra utredning över brytningens konsekvenser, även om mängden bruten sten har minskat i och med Sok:s dagligvaruenhetsprojekt. Projektets centrala miljökonsekvenser och minimering av dem Projektalternativen som utvärderas i MKB-förfarandet är: • Alternativ 0 (AL TO): projektet genomförs inte • Alternativ 1 (AL T1 ): brytningsverksamhet och vidareförädling av marksubstanser enligt detaljplanen. De alternativ som utvärderats i MKB-förfarandet grundar sig på realistiska alternativ för genomförande av projektet. Verksamheten medför såväl skadliga som gynnsamma miljökonsekvenser. Områdesindelningen som används i miljökonsekvensbedömningen presenteras på bild 7-1. De mest betydandeskadliga miljökonsekvenserna utgörs buller, damm och trafik. Skadorna är lokala till sin natur och inverkar främst på trivseln för dem som är bosatta i området. Skadorna kan minimeras genom planering av verksamheten och konstruktionerna samt genom andra förebyggande åtgärder. Projektet har även positiva konsekvenser för områdets markanvändning och landskap, eftersom området efter brytningen kan byggas i överensstämmelse med detaljplanen. Detaljplanen gör det möjligt att utveckla området och skapa nya arbetsplatser i kommunen. Om projektet inte genomförs förblir en stor mängd stenmaterial outnyttjat i området, som man eventuellt måste transportera en längre sträcka längs sämre trafikförbindelser. Projektets risker gäller främst brytnings- och trafiksäkerheten samt förorening av ytvattnet. Mark- och berggrund samt naturresurser Täktverksamheten påverkar inte mark- och berggrunden utanför själva täktområdet. Enligt alternativ 0 blir gränsen för täktområdet densamma som enligt nuvarande tillstånd, som omfattar 20 ha brytningsområden och 40 ha områden där brytningen redan är utförd. Brytning enligt alternativ 1 inbegriper cirka 60 ha nya områden. De nya områdena är dock inte i naturtillstånd, utan på största delen av området har trädbeståndet redan avverkats och restaurerats till plantskog eller gallrats kraftigt. Den totala täktvolymen enligt alternativ 1 är cirka 3, 7 miljoner m3 teoretiskt fast mått. Det bör dock beaktas i bedömningen att byggnation enligt detaljplanen inte är möjlig om alternativ 0 förverkligas. Dessutom blir en stor mängd stenmaterial outnyttjat i alternativ 0. Området har klassificerats som delvis lämpligt för marktäkt i projektet POSKI. Verksamheten medför inga betydande konsekvenser för övriga naturresurser. Sipoonjoen ympäristöissä on paljon maataloutta, mikä vaikuttaa voimakkaimmin jokien vesien laatuun. Kuivanapitovesien kiintoaines voi ajoittain aiheuttaa alapuolisten ojien samentumista. Toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia kalastoon tai uimavesiin. Louhintatoiminta muuttaa alueen topografiaa ja kasvipeitettä ja siten vesien kertymistä ja imeytymistä maaperään. Puuston ja muun kasvillisuuden sekä pintamaiden poistaminen alueelta pienentää haihduntaa ja sadeveden pidättymistä kasvustoon ja maannoskerrokseen. Tämä vaikuttaa vajeveden lisääntymiseen ja siten pohjaveden pinnan lievään kohoamiseen kaivualueella. Bastukärrin alueen pohjavedenpinta ei ole lähellä tulevaa maanpintaa, eikä louhinta-alueilta ole tarvinnut pumpata vettä pois. Osa hankealueesta on jo louhittu tulevaan maanpinnan tasoon, joten vaihtoehdon 1 mukaisilla louhinnoilla ei tule olemaan lisävaikutuksia pohjaveden pinnankorkeuteen. Lähin pohjavesialue (OIIisbackan 1 luokan pohjavesialue, 0175313) sijaitsee 600 m etäisyydellä pohjoisessa Keravantien pohjoispuolella. Alueen pinta- ja pohjaveden laadun huononemista voivat aiheuttaa alueella mahdollisesti tapahtuvat vahingot ja päästöt. Mahdollisten vahinkojen huomioiminen jo ennakkoon vähentää pinta- ja pohjaveden pilaantumisriskiä. Päästöt ilmaan, melu ja tärinä Toiminta ei aiheuta ympäristön asuinalueille terveydelle haitallisia pölypitoisuuksia eikä lisää merkittävästi alueen kokonaispölykuormitusta. Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa pölystä voi aiheutua esteettistä haittaa asutukselle. Vaihtoehdossa 0 pölyvaikutukset vähenevät kun toiminta loppuu, mutta eivät lopu kokonaan murskepintaisten alueiden takia. Vaihtoehdon 1 mukaisen toiminnan päätyttyä pölyvaikutukset loppuvat, kun alueelle rakennetaan ja tiet asfaltoidaan. Toiminnasta aiheutuvia pölyvaikutuksia vähennetään toimintojen ja kiviainesten varastokasojen sijoittelulla sekä liikennöitävien alueiden ja kiviainesten käsittelyprosessien kastelulla kuivien sääolosuhteiden vallitessa. Louhintatoiminnasta aiheutuvat kaasumaiset päästöt vastaavat murto-osaa alueen liikenteen ja muiden toimintojen yhteenlasketusta päästöstä. Toiminnasta aiheutuvia kaasumaisia päästöjä ehkäistään käyttämällä nykyaikaista ja huollettua laite- sekä konekantaa. Louhintatoiminnan aiheuttama keskiäänitaso ei ylitä vakituisilla ja loma-asumiseen käytettävillä rakennuksilla valtioneuvoston päätöksen 993/1992 päivä- ja yöajan ohjearvoja. Vaihtoehdon 1 mukaisen toiminnan meluvaikutusalue laajenee etelään ja länteen vaihtoehtoon 0 verrattuna. Meluvaikutuksia pienennetään meluvalleilla, koneiden koteloinnilla ja työaikojen suunnittelulla. Seututiellä 148 maaaineskuljetuksista aiheutuvaa 0,5 dB melutason kasvua ei pystytä huomaamaan korvakuulolla. Muilla tieosuuksilla liikenteen aiheuttamien melutasojen kasvu on huomattavasti pienempää. Panosmäärät mitoitetaan siten, etteivät tärinän raja-arvot ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa eikä vaurioita rakennuksille tai rakenteille synny. Tärinä saatetaan ajoittain kokea jossain määrin häiritsevänä. Räjäytyksistä varotetaan alueen asukkaita riittävän ajoissa etukäteen ja niiden ajaksi erotetaan tarpeellinen suojaalue. Vaihtoehdossa 1 räjäytyksiä alueella tulee olemaan Yt- och grundvatten Verksamheten medför inga betydande konsekvenser för ytvattnets hydrologi eller framfart. Den topografiska förändringen kan torka ut dikade myrar i området. Under verksamheten kan sprängämnesrester, små mängder smörjmedel eller olja rinna ut i dräneringsvattnet. Ytvattnets belastning på brytningsområdet är enligt bedömningen marginell i förhållande tili belastningen på avrinningsområdet. I området kring Kervo å och Sibbo å bedrivs mycket jordbruk, vilket har en mycket starkare inverkan på vattenkvaliteten i åarna. Suspenderade ämnen i dräneringsvattnet kan tidvis göra vattnet grumligt i diken som ligger nedanför området. Verksamheten har inga betydande konsekvenser för fiskbeståndet eller badvattnet. Brytningsverksamheten förändrar områdets topografi och vegetation och därmed vattnets sätt att samlas och absorberas i marken. Att trädbestånd och övrig vegetation samt ytjord avlägsnas från området gör att avdunstningen minskar och vattnet inte absorberas av växter och i jordmånen. Detta leder till att mängden sjunkvatten ökar och således till en liten höjning av grundvattennivån på brytningsområdet. Grundvattnet i Bastukärrsområdet är inte nära den planerade markytan och man har inte behövt pumpa bort vatten från brytningsområdet. På en del av projektområdet har brytningen redan nått den kommande marknivån och därmed har brytningsverksamhet enligt alternativ 1 inga, ytterligare konsekvenser för grundvattennivån. Det närmaste grundvattenområdet (OIIisbacka grundvattenområde, klass 1, 0175313) ligger 600 m norrut från området på norra sidan av Kervovägen. Yt- och grundvattenkvaliteten i området kan försämras till följd av eventuella skador och utsläpp. Risken för försämringar i yt- och grundvattnet kan minskas genom att förebygga möjliga skador. Utsläpp till luft, buller och vibrationer Verksamheten orsakar inte skadliga dammhalter i närbelägna bostadsområden och ökar inte områdets totala dammbelastning i betydlig grad. Under exceptionella väderförhållanden kan dammet vara tili estetisk skada för bostadsområdet. I alternativ 0 minskar dammbelastningen när verksamheten avslutas, men på grund av områden där markytan består av krossmaterial upphör den inte helt och hållet. När verksamheten enligt alternativ 1 avslutas upphör även dammbelastningen eftersom man bygger asfalterade vägar i området. Dammpåverkan som orsakas av verksamheten reduceras genom rätt lokalisering av verksamheten och lagrat stenmaterial samt genom bevattning av trafikerade områden och stenbearbetningsprocesser under torra väderförhållanden. Gasformiga utsläpp som orsakas av brytningsverksamheten utgör en bråkdel av de sammanlagda utsläppen från trafiken och övriga verksamheter i området. De gasformiga utsläppen som orsakas av verksamheten förebyggs med hjälp av modern utrustning och maskiner som underhålls väl. Den genomsnittliga ljudnivån som orsakas av brytningsverksamheten överskrider inte det som stadgas i statsrådets beslut (993/1992) om riktvärden för bullernivå dag- och nattetid i bostadsområ- 39 arviolta 3-4 kappaletta viikossa, joka vastaa nykytilannetta eli vaihtoehtoa 0. Alueen tärinävaikutukset eivät siis tule merkittävästi lisääntymään, ainoastaan vaikutusten kestoaika tulee jatkumaan vuoteen 2018 asti. Asemakaavaalueen toteuttaminen vaatii kuitenkin alueen louhimista, joten luultavasti myös vaihtoehdossa 0 alue tullaan Iouhimaan jollakin aikavälillä esimerkiksi tontti kerrallaan. Luonto ja suojelualueet Rakentaminen muuttaa aina luontoa. Rakentamisen seurauksena luonnon käytöstä häviää maa-alaa ja se aiheuttaa luonnonalueiden pirstoutumista. Bastukärrin asemakaavan teon yhteydessä on arvioitu alueen luontovaikutuksia vuonna 2006 ja kaavan ehdotuksessa sanotaan, että luontoselvityksen perusteella alueella ei ole luonnonsuojelullisia arvoja, jotka asettaisivat esteitä kaavan toteuttamiselle. Vuonna 2008 tehdyn luontoselvityksen mukaan hankealueella ei ole jäljellä erityisiä luontoarvoja, joiden huomioon ottamiselle olisi tarvetta, eikä toiminnalla ole merkittäviä vaikutuksia Sipoonkorven (FI01 00066, 1267 ha, SCI) tai Sipoonjoen (FI01 00086, 69 km, SCI) Naturaalueisiin. Alueen louhiminen ei vaikuta ekologiseen verkostoon muuta rakentamista enempää, joten vaihtoehdon 1 mukainen toiminta ei lisää vaikutuksia ekologiseen verkostoon vaihtoehtoon 0 verrattuna. Yhdyskuntarakenne, kulttuuriperintö, maankäyttö ja maisema Vaihtoehdon 1 mukaiset louhinnat mahdollistavat alueen kehittymisen sekä uusien työpaikkojen ja palveluiden tulemisen alueelle. Mikäli ottotoiminta päättyy vaihtoehdon 0 mukaisesti, ei asemakaava-alue ole toteuttamiskelpoinen ja se joudutaan Iouhimaan myöhemmin tontti kerrallaan rakentamisen edetessä. Louhinta- alueella tai sen lähiympäristössä ei ole arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Toiminta-alueet sijoittuvat paikkaan, jossa ne eivät hallitse maisemakuvaa. Ottamisalueet on sijoitettu ja ottamiset järjestetty siten, että niiden vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi. Vaihtoehdossa 1 maisemavaikutukset tulevat myöhemmin asemakaavan mukaisesta rakentamisesta. Liikenne Vaihtoehdossa 1 liikennemäärät kasvavat 0,0- 3,5 % nykytilanteesta. Kasvulla ei ole vaikutusta liikenteen sujuvuuteen ja vaikutus liikenneturvallisuuteen on marginaalinen. Mikäli ottotoiminta päättyy vaihtoehdon 0 mukaisesti, liikenne siirtyy vaihtoehtoisiin kiviaineksen ottopaikkoihin, todennäköisesti pitempien ja huonompien liikenneyhteyksien päähän. Huomattavasti merkittävämmät liikennevaikutukset tulevat myöhemmin, asemakaavan mukaisista toiminnoista. Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Louhintatoiminnan vaikutusta ihmisten terveyteen arvioitiin melun, pölyn , tärinän sekä pinta- ja pohjavesien laadun osalta. Vaikutukset asumiseen, viihtyvyyteen ja 40 den och områden med fritidshus. Området som påverkas av buller utvidgas enligt alternativ 1 söder- och västerut i jämförelse med alternativ 0. Bullernivån minskas med hjälp av bullervallar samt genom att kapsla in maskiner och planera arbetstiderna. Ökningen av bullernivån med 0,5 dB som orsakas av transport av marksubstanser på regionalväg 148 kan inte uppfattas av ett mänskligt öra. Ökningen av bullernivån till följd av trafik på övriga vägar är betydligt mindre. Sprängladdningarna dimensioneras så att gränsvärdena för vibrationer inte överskrids i de områden som ligger närmast brytningsområdet och så att de inte medför skador för byggnader eller strukturer. Tidvis kan vibrationerna i viss mån upplevas som störande. lnvånarna i området varnas om sprängningarna i god tid och ett erforderligt skyddsområde spärras av. Enligt alternativ 1 kommer uppskattningsvis 3-4 sprängningar att göras per vecka, vilket motsvarar nuläget, det vill säga alternativ 0. Vibrationerna kommer därmed inte att öka betydligt, men verksamheten kommer att fortgå fram till år 2018. Förverkligandet av detaljplaneområdet kräver dock brytningsverksamhet i området och därför är det troligt att man även i alternativ 0 kommer att utföra brytning under vissa tider, exempelvis en tomt åt gången. Natur och skyddsområden Byggande orsakar alltid förändringar i naturen. Till följd av att man bygger försvinner områden med natur, vilket medför att naturområdena splittras. I samband med att detaljplanen för Bastukärr gjordes upp år 2006 gjorde man en utredning av konsekvenserna för områdets natur. I detaljplaneutkastet uppges att området på basis av naturutredningen inte har några naturvärden, vars skydd skulle hindra planens förverkligande. Enligt en naturutredning som genomfördes år 2008 finns det inga särskilda naturvärden att beakta på projektområdet och verksamheten har inga betydande konsekvenser för Natura-områdena (bild 6-4) Sibbo storskog (FI0100066, 1 267 ha, SCI) eller Sibbo å (FI0100086, 69 km, SCI). Brytningsverksamheten på området har inga konsekvenser för det ekologiska nätverket utöver övrigt byggande och därmed påverkar inte verksamhet enligt alternativ 1 det ekologiska nätverket mer än alternativ 0. Samhällsstruktur, kulturarv, markanvändning och landskap Brytningsverksamhet enligt alternativ 1 gör det möjligt för området att utvecklas och för nya arbetsplatser och tjänster att komma till området. Om täktverksamheten avslutas enligt alternativ 0 kan detaljplanen för området inte förverkligas och man kommer senare att bli tvungen att utföra brytning på en tomt i taget i takt med att byggandet fortskrider. Det finns inga arkeologiska kulturarv på brytningsområdet eller i dess omgivning. Verksamhetsområdet är beläget så att det inte dominerar landskapet. Täktområden placeras och täktverksamhetem ordnas så, att deras skadliga konsekvenser för naturen och landskapet begränsas så mycket som möjligt. I alternativ 1 påverkas landskapet i ett senare skede av byggnationer i enlighet med detaljplanen. virkistystoimintaan pienenevät vaihtoehdon 0 mukaisen toiminnan päätyttyä. Vaihtoehdossa 1 melu- ja pölyvaikutukset kasvavat hieman nykyisestä ja tärinävaikutukset pysyvät ennallaan. Toiminta ja sen vaikutukset kestävät 10 vuotta pidempään kuin vaihtoehdossa 0. Louhinnat siirtyvät kuitenkin kauemmaksi pohjoispuolisista asuinalueista, joten vaikutukset pienenevät näillä alueilla nykyisestä. Tehtyjen arviointien mukaan louhintatoiminnalla ei katsota olevan vaikutusta lähi alueiden asukkaiden terveyteen. Toiminnalla ei myöskään katsota olevan vaikutusta alueen elintarviketuotantoon tai muihin häiriintyviin kohteisiin. Sosiaalisia vaikutuksia arvioitiin asukaskyselyn sekä YVAmenettelyn aikana ja lupahakemuksista saatujen palautteiden, muistutusten ja lausuntojen perusteella. Alueella on ollut louhinta- ja maa-ainesten jalostamistoimintaa ainakin 1990-luvulta lähtien, mikä on vaikuttanut lähiasukkaiden mielipiteisiin. Useat asukkaat vastustavat hankkeen pitkää toiminta-aikaa ja sitä, että alueelle tuotaisiin muualta kiviaineksia murskattavaksi. Positiivisina vaikutuksina pidettiin hankkeen työllistäviä vaikutuksia sekä alueen kehittymistä. Negatiivisina vaikutuksina pidettiin ympäristövaikutuksia, mutta ne ovat voineet olla myös ennakkoluuloja ja pelkoja, koska ympäristövaikutusten arviointia ei ollut vielä tehty, eikä hankkeen tulevia vaikutuksia vielä tiedetty. 5.6 Asemakaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty liitteessä. Kaavamääräyksissä on kiinnitetty huomiota alueen ympäristöön liittyvien negatiivisten vaikutusten minimointiin (mm. hulevesien hallinta). Kaavamerkinnät ja -määräykset noudattavat ympäristöministeriön antamia ohjeita. Trafik I alternativ 1 ökar trafikvolymerna med 0,0-3,5 procent från nuläget. Denna ökning har ingen inverkan på trafikflödet och dess inverkan på trafiksäkerheten är marginell. Om täktverksamheten avslutas i enlighet med alternativ 0 flyttas trafiken till alternativa täktområden som sannolikt ligger längre bort och har sämre trafikförbindelser. Trafiken påverkas i betydligt större grad av verksamhet som utförs senare i enlighet med detaljplanen. Människornas hälsa, levnadsförhållanden och trivsel Brytningsverksamhetens inverkan på människornas hälsa utvärderades utifrån buller, damm, vibrationer samt ytoch grundvattenkvaliteten. Konsekvenserna för boende, trivsel och rekreation minskar efter att verksamhet enligt alternativ 0 avslutas. I alternativ 1 ökar buller- och dammpåverkan något från nuläget och vibrationerna förblir på samma nivå. Verksamheten och dess konsekvenser pågår tio år längre än i alternativ 0. Brytningen flyttas dock längre bort från de nordliga bostadsområdena och konsekvenserna minskar således från nuläget på dessa områden. Enligt utförda bedömningar medför brytningsverksamheten inga hälsokonsekvenser för invånarna i närliggande områden. Verksamheten anses inte heller ha några konsekvenser för livsmedelsproduktionen eller övriga objekt som kunde bli störda. De sociala konsekvenserna bedömdes med hjälp av en invånarenkät under MKB-förfarandet samt utifrån respons, kommentarer och utlåtanden som kommit in då man ansökt om tillstånd. Brytning och förädling av marksubstans har pågått på området åtminstone sedan 1990-talet, vilket har påverkat invånarnas åsikter. De flesta invånarna motsatte sig projektets långa verksamhetstid och att man skulle hämta in stenmaterial för krossning från andra områden. Däremot såg man positivt på projektets konsekvenser för sysselsättningen och områdets utveckling. Man förhöll sig negativa tili miljökonsekvenserna, men det kan ha rört sig om fördomar och rädslor, eftersom miljökonsekvensbedömningen inte ännu hade utförts och projektets framtida konsekvenser ännu inte var kända. Detaljplanebeteckningar och -bestämmelser 5.6 Planbeteckningarna och -bestämmelserna presenteras i bilagan. I planbestämmelserna har uppmärksamhet fästs vid att minimera de negativa konsekvenserna i anknytning till miljön (bl.a. dagvattenhantering). Planbeteckningarna och -bestämmelserna är förenliga med Miljöministeriets anvisningar. 41 6 Asemakaavan toteutus Genomförandet av detaljplanen 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.1 Asemakaavan toteutusta ohjaamaan on nykyisen asemakaavan yhteydessä laadittu havainnekuvia, viitesuunnitelmia ja rakennustapaohjeet. Samoin tulevan uuden logistiikkakeskuksen suunnitelmien ja rakennuslupahakemuksen havainnekuva-aineisto havainnollistaa asemakaavamuutosta. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Planer som styr och åskådliggör genomförandet För styrandet av detaljplanens genomförande har illustrationer, referensplaner och byggsättsanvisningar utarbetats i samband med den gällande detaljplanen. Likaså åskådliggör illustrationsmaterialet som hör till planerna för den nya logistikcentralen också detaljplaneändringen. 6.2 Genomförande och tidsplanering Asemakaavan muutoksen toteuttaminen aloitetaan kaavan ja katusuunnitelmien saatua lainvoiman. Varsinaisen toteutussuunnittelun tueksi laaditaan viitesuunnitelmia jo kaavamuutostyön aikana mm. katuverkosta, meluratkaisuista ja hulevesien hallinnasta. Katu- ja kunnallistekniikan suunnitelmia on jo laadittu ja toteutettu osittain nykyisen lainvoimaisen asemakaavan pohjalta mm. Keuksuontielle. Genomförandet av detaljplaneändringen startar när planen och gatuplanerna har vunnit laga kraft. Som stöd för den egentliga genomförandeplaneringen utarbetas referensplaner redan under planändringsarbetet bl.a. för gatunätet, bullerlösningarna och hanteringen av dagvatten. Planer för gatu- och kommuntekniken har redan utarbetats och delvis genomförts med den gällande lagkraftiga detaljplanen som grund, bl.a. för Keuksuovägen. Samoin rakennuslupaa on haettu Sok Oy:n toiselle logistiikkakeskukselle, ja nykyisen asemakaavan mukainen osa logistiikkakeskuksesta tullaan toteuttamaan pääosin jo kaavamuutosprosessin aikana. Likaså har ansökan om bygglov lämnats in för SOK:s andra logistikcentral och en del av logistikcentralen kommer till största delen att genomföras enligt den gällande detaljplanen redan under planändringsprocessen. 6.3 Toteutuksen seuranta Alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet. Sipoon kunta huolehtii alueen toteutuksen seurannasta tarvittavin lupamenettelyin. 6.3 Uppföljning av genomförandet Byggsättsanvisningar har utarbetats för området. Sibbo kommun följer upp genomförandet i området genom tillbörligt lovförfarande. Sipoossa / Sibbo 3.4.2013 Jarkko Lyytinen, kaavoitusarkkitehti, arkkitehti SAFA, YKS 487 puh. (09) 2353 6724 etunimi.sukunimi@sipoo.fi Matti Kanerva, maankäyttöpäällikkö, arkkitehti SAFA puh. (09) 2353 6720 etunimi.sukunimi@sipoo.fi 42 Jarkko Lyytinen, planläggningsarkitekt , arkitekt SAFA YKS 487 tfn (09) 2353 6724 fornamn.efternamn@sibbo.fi Matti Kanerva, markanvändningschef, arkitekt SAFA tfn (09) 2353 6720 fornamn.efternamn@sibbo.fi 43
© Copyright 2024