TTK opinto-opas 2010-2011 - Teknillinen tiedekunta
Opinto-opas 2010 - 2011 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Tiedekunnan kanslia Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Tuotantotalouden osasto Linnanmaa PL 4000 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08) 553 1011 ohivalinta (08) 553 + alanumero Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6 PL 4100 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08) 553 1011 Toimitustyöryhmä Eero Wallin, Teknillinen tiedekunta, vastaava toimittaja Martti Tuomala, Arkkitehtuurin osasto Reijo Saari, Konetekniikan osasto Saara Luhtaanmäki, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sirpa Nelo, Sähkö- ja tietotekniikan osasto Mirja Väänänen, Tuotantotalouden osasto Taitto Pentti Lahdenperä, Teknillinen tiedekunta ISSN 0782-9329 Painopaikka Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2 Sisällysluettelo Opinto-oppaan käyttäjälle ...................... 7 Opinnot ............................................ 8 1. Teknillinen tiedekunta ......................... 9 2. Tutkinnot ja opiskelu ........................ 11 2.1. Perustutkinnot ........................... 11 2.1.1. Tekniikan kandidaatin tutkinto ..... 11 2.1.2. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto ............................. 11 2.2. Jatkotutkinnot ........................... 14 2.3. JOO-opinnot ............................ 14 2.4. Kansainvälinen opiskelijavaihto ....... 14 2.5. Täydennyskoulutus ..................... 15 2.6. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms. ....................................... 15 2.6.1. Opintosuoritusrekisteri .......... 15 2.6.2. Tentit ............................... 15 2.6.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ..... 16 2.6.4. Opintosuunnan valinta ........... 17 2.6.5. Aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen.................. 17 2.6.6. Kieliopinnot ....................... 18 2.6.7. Harjoittelu ......................... 19 2.6.8. Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte . 19 2.6.9. Tutkintotodistus .................. 20 2.6.10. Tiedotustilaisuudet valmistuville21 2.6.11. Koulutusohjelman vaihto ........ 21 2.7. Opintojen ohjaus ........................ 22 2.7.1. Opintojen suunnittelu ........... 22 2.7.2. Pienryhmäohjaus .................. 22 2.7.3. Opettajatutortoiminta ........... 22 2.8. Muita ohjeita opiskelua ja kriisitilanteita varten ..................................... 22 3. Arkkitehtuurin osasto ........................ 24 3.1. Henkilökunta ............................ 25 3.2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma...... 25 3.2.1. Ammatillinen tehtäväalue ....... 25 3.2.2. Tutkinnon rakenne ja koulutusohjelman tavoitteet .... 26 3.2.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS ..... 26 3.2.4. Kandidaatin tutkinto ............. 26 3.2.5. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ............................. 26 3.2.6. Kandidaatin työ ................... 26 3.2.7. Kieliopinnot ....................... 27 3.2.8. Harjoittelu ......................... 27 3.2.9. Arkkitehdin tutkinto ............. 27 3.2.10. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot ............................. 27 3.2.11. Opetuksen painopistealueet ..... 27 3.2.12. Kestävän kehityksen näkökulma arkkitehtuurin opinnoissa ........ 27 3.2.13. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta ....................... 28 3.2.14. Rakennussuunnittelun opintosuunta ....................... 28 3.2.15. Architectural Design opintosuunta 28 3.2.16. Diplomityö ......................... 28 3.2.17. Kieliopinnot ....................... 29 3.2.18. Harjoittelu ......................... 29 3.2.19. Ulkomaan ekskursio .............. 29 3.2.20. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 20010-11 ........................... 31 3.2.21. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ............................. 31 3.2.22. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot ............................. 32 3.2.23. Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt .................... 35 3.2.24. Vieraskielinen opetus ja kansainvälinen oppilasvaihto .... 35 3.2.25. Opetusperiodit ja kesäopetus ... 35 3.3. Osastokohtaisia ohjeita ................. 35 3.3.1. Opetuksen tarkoitus .............. 35 3.3.2. Opetuksen luonne ................ 36 3.3.3. Harjoitustyöt ...................... 36 3.3.4. Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet ................ 36 3.3.5. Seminaarit .......................... 36 3.3.6. Tentit ja niihin osallistuminen .. 37 3.4. Jatko-opinnot ............................ 37 3.5. Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne...................... 38 4. Konetekniikan osasto......................... 39 4.1. Henkilökunta ............................. 39 4.2. Konetekniikan koulutusohjelma ...... 40 4.2.1. Ammatillinen tehtäväalue ....... 40 4.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet .... 40 4.2.3. Opintosuunnat .................... 41 4.2.4. Opintoneuvonta ................... 43 3 6.2.1. Koulutusohjelmien yleiset tavoitteet ja rakenneperiaatteet. 98 6.3. Sähkötekniikan koulutusohjelma .....100 6.3.1. Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne ............................100 6.3.2. Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoite .............................100 6.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen .....................101 6.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen .....................101 6.3.5. Opintosuuntien kuvaukset .....101 6.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville ylioppilaille ..........103 6.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma 2010 ........105 6.4. Tietotekniikan koulutusohjelma .....110 6.4.1. Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne ............................110 6.4.2. Tietotekniikan koulutusohjelman tavoite .............................110 6.4.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen .....................111 6.4.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen .....................111 6.4.5. Opintosuuntien kuvaukset .....111 6.4.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville ylioppilaille ..........113 6.4.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma 2010 ........117 6.5. Koulutusohjelmien täydentävät moduulit .................................120 6.6. Siltaopinnot suoraan DI-koulutukseen valituille amk-insinööreille...............126 6.7. Harjoitteluvaatimukset ................129 6.8. Työhön sijoittuminen ..................130 7. Tuotantotalouden osasto ...................131 7.1. Tuotantotalouden osasto ja koulutusohjelma ........................131 7.2. Tuotantotalouden osaston henkilökunta ............................131 7.3. Koulutusohjelmakohtaisia ohjeita .....131 7.4. Tuotantotalouden koulutusohjelma .132 7.4.1. Ammatillinen tehtäväalue ......132 7.4.2. Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville .........................132 7.4.3. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2010 aloittaneille ................132 4.2.5. Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville .......................... 43 4.2.6. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2010 aloittaneille ................. 44 4.2.7. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2005 vanhan tutkintorakenteen mukaan aloittaneille .............. 44 4.2.8. Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööreille ................... 44 4.2.9. Konetekniikan koulutusohjelman moduulirakenne................... 45 4.3. Osastokohtaisia ohjeita ................. 62 4.4. Harjoittelu................................ 63 5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto .... 66 5.1. Henkilökunta ............................ 66 5.2. Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston koulutusohjelmat ........................ 67 5.2.1. Kandidaatin tutkinto ja tavoitteet. 68 5.2.2. Diplomi-insinöörin tutkinto ja tavoitteet ........................... 68 5.2.3. Erillinen maisteriohjelma ........ 69 5.3. Prosessitekniikan koulutusohjelma ... 69 5.3.1. Koulutusohjelman tavoitteet .... 69 5.3.2. Ammatillinen tehtäväalue ....... 69 5.3.3. Opintosuunnat ja tavoitteet ..... 69 5.3.4. Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaneille ........................ 70 5.3.5. Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne ...... 72 5.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma................ 72 5.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma................ 74 5.4. Ympäristötekniikan koulutusohjelma 83 5.4.1. Koulutusohjelman tavoitteet .... 83 5.4.2. Ammatillinen tehtäväalue ....... 84 5.4.3. Opintosuunnat ja tavoitteet ..... 84 5.4.4. Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaneille ........................ 85 5.4.5. Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne ...... 86 5.4.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma................ 86 5.4.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma................ 88 5.5. Osastokohtaisia ohjeita ................. 94 6. Sähkö- ja tietotekniikan osasto ............. 96 6.1. Henkilökunta ............................ 97 6.2. Koulutusohjelmat 2010 ................ 98 4 7.4.7. DI-vaiheen opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville opiskelijoille .......................142 7.4.8. jatko-opintoihin valmistava syventymiskohde .................146 8. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö ................................148 9. Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa ..........162 7.4.4. Opetussuunnitelma opisto- ja ammattikorkeakouluinsinööreille.. 133 7.4.5. Koulutusohjelman rakenne ja sisältö .............................. 133 7.4.6. Tekniikan kandidaatin opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville ......................... 134 5 Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa! Tekniikan opiskelu on hauskaa, monipuolista ja haastavaa. Nyt, kun opiskelet yliopistossa, vapaus ja vastuu päättää omasta opiskelustasi ja opiskelutahdistasi on sinulla itselläsi. Oulun yliopistossa tekniikkaa opiskellaan, opetetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden tieteenalojen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on luonnontieteiden kanssa. Tieteenä tekniikka tutkii fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hallitsemista ja niiden hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tekniikan erityisluonne vaatiikin vankat perustiedot luonnonlaeista ja niiden kuvauskielestä eli matematiikasta. Tekniikan alan ammattilaisen täytyy siis ymmärtää fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä ja niitä kuvaavia luonnonlakeja sekä teknisiä keinoja näiden ilmiöiden hallitsemiseksi. Ensiarvoisen tärkeää on myös tietää ja ymmärtää, mitä vaikutuksia ilmiöiden teknisillä hallintakeinoilla on muuhun ympäristöön. Opiskelun alkuvaiheessa keskitytkin luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Omat ammattiaineet alkavat viimeistään toisen opiskeluvuoden aikana. Tietojen lisäksi opit myös tieteellisen ajattelu- ja toimintatavan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osaat tuottaa uutta tietoa tieteellisillä menetelmillä ja kykenet arvioimaan sekä uutta että jo olemassa olevaa tietoa kriittisesti. Opiskelijana olet jäsen tiedeyhteisössä. Muita jäseniä tässä yhteisössä ovat esimerkiksi tiedekuntamme professorit ja tutkijat. Suurin osa sinua opettavista opettajista tekee myös tutkimusta joko yksin tai osana tutkimusryhmää. Ehkä haluat itsekin mukaan tekemään alasi tutkimusta. Myös opiskeleminen ja tutkimustyön tekeminen on mahdollista yhdistää; tutkimusryhmissä otetaan mielellään opiskelijoita tutkimusapulaisiksi, kasvamaan osaksi ryhmää. Ratkaisevaa on oma kiinnostuksesi ja aktiivisuutesi. Tekniikan tai arkkitehtuurin ylioppilaana olet myös osa teekkariyhteisöä. Oulun yliopistossa teknillisessä tiedekunnassa perustutkintoa opiskelee noin 3600 opiskelijaa. Olipa tavoitteenasi suorittaa tutkintosi nopeasti tai vähän verkkaisempaan tahtiin, suuri osa ajastasi seuraavina vuosina kuluu opiskeluun. Osastot tarjoavat ohjattua opetusta pääosin syyskuun ja toukokuun välisenä aikana, ja kesäisin on aikaa tehdä opintoihin kuuluva työharjoittelu. Elämä ei kuitenkaan ole pelkää opiskelua. Teekkareiden omat järjestöt sekä yliopistomme muutkin opiskelijajärjestöt tarjoavat kaikessa moninaisuudessaan varmasti jokaiselle mielekästä vapaa-ajan toimintaa opiskelun lomassa. Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa yliopistoon! 6 Opinto-oppaan käyttäjälle Tähän opinto-oppaaseen on koottu perustutkintoihin (tekniikan kandidaatti, arkkitehti ja diplomi-insinööri) johtavien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat vuonna 2010 aloittaville. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon osalta opetussuunnitelmat koskevat kaikkia uuden kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevia ja korvaavat vuosien 2005–2007 oppaissa olleet suunnitelmat. Mahdolliset poikkeamat tähän pääsääntöön ilmoitetaan ao. koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa. Myös kaikki ennen vuotta 2005 opintonsa aloittaneet opiskelevat kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaisesti. Se, miten heidän opintonsa suoritetaan, määritellään tarkemmin tiedekunnan hyväksymissä koulutusohjelmakohtaisissa siirtymäsäännöissä, jotka ovat nähtävillä osastojen nettisivuilla. Tarkempia tietoja voi kysyä kultakin osastolta. Lisäksi oppaassa on joukko muita opiskeluun liittyviä ohjeita. Säilytä opas huolellisesti. Seuraa myös tarkasti ilmoitustauluja ja käy tiedotustilaisuuksissa. Epäselvyyksissä ota yhteys oman koulutusohjelman opintoneuvojaan. Opetussuunnitelmassa on lueteltu mm. kaikki ne opintojaksot, jotka opiskelijan tulee suorittaa tekniikan kandidaatin, arkkitehdin tai diplomiinsinöörin tutkintoa varten. Opintojaksojen sisältökuvaukset löytyvät web-oodista. Tutustu oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmaan, niin saat kokonaiskuvan tutkinnosta. Kaikkia teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmia ja koko tiedekuntaa koskevat asiat ovat luvuissa 1 ja 2. Toisena pääosana on osastojen ja niiden tuottamien koulutusohjelmien esittely luvuissa 3-8. Osastojen löytymistä helpottavat sivun alaosassa olevat osastojen kirjainsymbolit AO, KO, PYO, STO ja TUTA. Jos et löydä tarvitsemaasi tietoa opintooppaasta, tule kysymään. Pienryhmäohjaajat, osastojen opintoneuvojat, opettajat ja toimistohenkilökunta sekä tiedekunnan kanslian henkilökunta ovat käytettävissäsi. Oulussa 5.5.2010 Eero Wallin Teknillisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö 7 Opinnot Sinut on valittu opiskelemaan yhteen teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmista. Koulutusohjelma on perustutkintoon tähtäävä opintokokonaisuus. Tutkintorakennetta selostetaan tarkemmin luvussa 2. Tiedekuntamme yhdellä osastolla voi olla useita koulutusohjelmia. Tästä oppaasta löydät kuvauksen oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmasta. Opintojaksojen sisältökuvaukset ovat web-oodissa. Opintojakso on opintojen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jonka laajuus määritellään opintopisteinä. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tähän opiskeluun sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun ohjatun opiskelun ohella myös opiskelijan omatoiminen työskentely. Kutakin koulutusohjelmaa varten laaditaan opetussuunnitelma, jossa on esitetty missä järjestyksessä opiskelun ja opetuksen tulisi edetä, ts. mitä opintojaksoja ja missä järjestyksessä opiskelijan tulisi opiskella. Koulutusohjelmien lukujärjestykset pyritään laatimaan opetussuunnitelmien pohjalta sellaisiksi, että opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kaikkeen omaan tutkintoonsa kuuluvaan ohjattuun opetukseen. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa opintojaksot on ryhmitelty tutkintojen mukaan opintosuunnittain ja moduuleittain. Opintosuunta on opintokokonaisuus, joka tähtää tietyn alan asiantuntijuuden kehittämiseen. Moduuli on tietyn asian tai asiakokonaisuuden ympärille ryhmitelty opintojaksokokonaisuus. Opintosuoritusten rekisteröintiä ja opetusmonistetoimintaa varten opintojaksoilla on tunnukset, joissa kuusi numeroa ja kirjain P, A tai S. Kirjain tarkoittaa perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat koulutusohjelmaa tai opintojakson tuottajaa ja neljä viimeistä numeroa määrittävät yksittäisen opintojakson. Teknillisen tiedekunnan tunnukset: 45…arkkitehtuuri 46…konetekniikka 47…prosessitekniikka 48…ympäristötekniikka 52…sähkötekniikka, tietotekniikka 55…tuotantotalous 03…eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot Muista tiedekunnista saatava opetus on numeroitu tuottavan koulutusohjelman koodilla. Opintojaksojen kuvauksissa (web-oodi) on kustakin opintojaksosta esitetty sen · koodi · nimi · laajuus · ajoitus · tavoite · sisältö · toteutustavat · yhteydet muihin opintojaksoihin · oppimateriaali · suoritustavat · vastuuhenkilö · mahdolliset lisätiedot · opetuskieli Erityisesti ammatti- ja syventävät opintojaksot on ryhmitelty tiettyjen osaamisalueiden ympärille opintosuunniksi ja moduuleiksi. Näistä kokonaisuuksista voit lukea tästä oppaasta oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelman kohdalta. Opintojaksokuvausten yhteydessä esiintyy usein kirjallisuuden kohdalla ’Luentomoniste’. Näistä monisteista suurimman osan toimittaa Yliopiston Yliopistopaino ja niitä saa ostaa suoraan monistemyymälästä, os. Oulun yliopisto, Linnanmaa, Geokatu, puh. 553 3940. 8 1. Teknillinen tiedekunta Teknilliseen tiedekuntaan kuuluu viisi osastoa: arkkitehtuurin osasto konetekniikan osasto prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sähkö- ja tietotekniikan osasto tuotantotalouden osasto · vastata tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta yliopiston rehtorille · vastata tiedekunnan resursseista · hyväksyä tiedekunnan ja sen eri yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat · hoitaa virantäyttöihin liittyviä asioita · hyväksyä uudet opiskelijat · antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista · päättää niistä tiedekuntaa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Tiedekunnassa toimii koulutustoimikunta, jota johtaa koulutusdekaani. Koulutustoimikunnan tehtävänä on valmistella tiedekunnan koulutuksen toimenpideohjelma ja koordinoida opetussuunnitelmien valmistelua. Tiedekunnan tutkimustoimintaa johtaa tutkimusdekaani. Osaston hallintoa hoitaa osaston johtaja. Osaston päätöksentekoa valmistelevina eliminä toimivat osaston johtoryhmä, opetuksen kehittämistyöryhmä ja tutkimuksen edistämistyöryhmä. Osasto käsittelee osaston yleiset hallinto- ja opetusasiat. Osastolla toimivien työryhmien tehtävänä on mm. koulutusohjelman opetussuunnitelman valmistelu. Sähkö- ja tietotekniikan osastoon kuuluva matematiikan jaos sekä tuotantotalouden osastoon kuuluva työtieteen yksikkö palvelevat kaikkia koulutusohjelmia. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja varadekaanit. Valmistelevina ja esittelevinä henkilöinä toimivat hallintopäällikkö ja opintoasiainpäällikkö. Tiedekuntaneuvostoon valitaan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan 14 jäsentä, joista 6 on professoreita, 4 muun henkilökunnan edustajia ja 4 opiskelijoita. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani ja varapuheenjohtajana tutkimusdekaani. Rehtori nimeää dekaanin tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Dekaanin ja varadekaanien toimikausi on sama kuin tiedekuntaneuvoston. Tiedekuntaneuvoston tehtäviin kuuluu mm.: · hyväksyä tiedekunnan toimenpideohjelma, joka toteuttaa yliopistostrategiaa · hyväksyä toimenpideohjelmasta johdettu henkilöstösuunnitelma · hyväksyä toiminta- ja taloussuunnitelman yleiset perusteet · asettaa tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoimikunnat · vastata tiedekunnan toiminnan laadusta · päättää valintaperusteista · tehdä esitys uuden koulutusohjelman ja maisteriohjelman perustamisesta · päättää perustutkintojen opetussuunnitelmien rakenteista ja yleisistä osista sekä opetussuunnitelmien talousvaikutuksista · hyväksyä väitöskirjat. Tiedekunnan hallinto Linnanmaa, YT 103, sisäänkäynti R Puhelin (08) 553 1011 (vaihde) tai ohivalinta 553 2001 ja 553 2002, telefax 553 2006 asiointiaika 9:00 - 13:00 Dekaani: LEIVISKÄ, Kauko, prof., puh. 553 2460; vastaanotto sopimuksen mukaan. Tutkimusdekaani: Dekaanin tehtäviin kuuluu mm.: · johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua sekä tiedekunnan toimintaa HAAPASALO, Harri, prof., puh. 553 2931 9 Koulutusdekaani: Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia on sekä Telluksen että Lunan saleissa sekä mikroluokissa yhteensä n. 80. Telluksessa on käytössä tietohallinnon kiintiötulostus osalta työasemista. Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää koti- ja ulkomaista kirjallisuutta henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kirjastossa on myös tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainaaika kirjoilla on 28 vrk. Kurssikirjoista on käsikirjakappaleet, joita saa yö- ja viikonloppulainaan. Tiedekirjasto Pegasuksen kurssikirjaosastolla on kurssikirjojen lainattavat kappaleet. Kirjastoon tulee painettuna n. 800 lehteä. Lehtien laina-aika on 14 vrk. Kuluvan vuoden numeroita ja viimeisimpiä numeroita ei lainata. Nelli-tiedonhakuportaalin kautta on käytettävissä noin 20 000 elektronista lehteä, 250 viitetietokantaa, 20 000 elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja sanakirjoja. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun yliopiston verkossa sekä etäkäytön kautta. Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin, OULA-tietokantaan, Nelliportaaliin ja kirjaston tiloihin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta opinnäytetyössä -kurssi. HENTILÄ, Helka-Liisa, prof., puh. 553 4981 Hallintopäällikkö: KUHALAMPI, Laila, KTM, puh. 553 2005 Opintoasiainpäällikkö: NELO, Sirpa, TkL, puh. 553 2003 Harjoitteluasioiden suunnittelija: SIMI, Outi, FM, puh. 553 2004 ATK-suunnittelija: LAHDENPERÄ, Pentti, puh. 553 2012 Kanslia/palvelupiste: RUNTTI, Liisa, osastosihteeri (opintoasiat), puh. 553 2001 RIMPINEN, Helena, opintoasiainsihteeri (opintoasiat), puh. 553 2002 Tiedekirjasto Tellus: Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la 10-15. Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat aukioloajat. Asiakaspalvelu puh. (08) 553 1090 http://www.kirjasto.oulu.fi/tellus sähköposti: tellus.kirjasto@oulu.fi. 10 2. Tutkinnot ja opiskelu Teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa perustutkintoina tekniikan kandidaatin, arkkitehdin ja diplomi-insinöörin tutkinnot sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot. Lisäksi tiedekunnassa voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Tutkinnoista on säädetty valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista (794/04). Teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö sisältää tarkemmat määräykset siitä, miten tutkinnot suoritetaan. Tutkintosääntö on tämän oppaan lopussa luvussa 8. · valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; · edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; · valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; · kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; · edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; · tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä · työelämässä tarvittavat riittävät viestintätaidot. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Tutkinnon alkuosan opinnot ovat kaikille yhteisiä ja pakollisia. Tutkinnon loppuvaiheen valinnoilla valmistaudutaan suorittamaan ylempi tutkinto (arkkitehti, diplomi-insinööri) tietyn opintosuunnan mukaisesti. Kandidaatin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 13.): · perus- ja aineopinnot, 100/120 op · täydentävä moduuli, 20/0 op · opintosuunnalle valmistava(t) moduuli(t), 2 x 20 op tai 40 op · valinnaiset opinnot, 10 op · kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-7). 2.1. Perustutkinnot Perustutkinnot suoritetaan koulutusohjelmassa. Ensin suoritetaan alempana perustutkintona tekniikan kandidaatin tutkinto. Tämän jälkeen arkkitehtuurin koulutusohjelma johtaa ylempänä perustutkintona suoritettavaan arkkitehdin tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan, ympäristötekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan, ja tuotantotalouden koulutusohjelmat diplomi-insinöörin tutkintoon. Perustutkinnot ovat moduulirakenteisia. Tutkintorakenne on kuvattu oheisessa kaaviossa (s. 13.). Moduulien opinnot koostuvat perusopinnoista, aineopinnoista, syventävistä opinnoista. Tutkintoihin sisältyy myös opinnäytetyö. Opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia tai valinnaisia. Kuhunkin koulutusohjelmaan kuuluvista opintojaksoista määrätään opetussuunnitelmassa. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). 2.1.1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 2.1.2. Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: · tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 11 Opiskelija suorittaa opintonsa valitsemallaan opintosuunnalla. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 13): · opintosuunnan moduuli, 30/40 op · syventävä moduuli tai täydentävä moduuli, 20/30 op · täydentävä moduuli, 20/30 op · erikoismoduuli, 10/0 op · diplomityö, 30 op. Erikoismoduuli voidaan toteuttaa syventävän tai täydentävän moduulin laajennuksena silloin, kun moduuli muutoin olisi 20 opintopisteen laajuinen. Edellä mainittujen rajausten mukaan tutkinto voidaan toteuttaa siten, että se koostuu neljästä 30 opintopisteen kokoisesta moduulista. Opintojaksot on valittava siten, että syventävien opintojen laajuudeksi tulee vähintään 60 opintopistettä sisältäen diplomityön (30 op). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-7). · tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; · valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; · valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; · valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; · hyvä kielitaito toimimiseen alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä · valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tai taiteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa lukuvuodessa. 12 Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta 1 Diplomityö 30 op Täydentävä moduuli 20/30 op Erikoismoduuli 0/10 op Syventävä moduuli 20/30 op tai Täydentävä moduuli 20/30 op Opintosuunnan moduuli 30/40 op Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op) Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op Valinnaiset opinnot 10 op Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op Täydentävä moduuli 20 op Perus- ja aineopinnot 100 op 1 Arkkitehdin tutkinto, katso s. 30 13 Hakemuslomakkeita ja lisätietoja hakemisesta saa osoitteesta http://www.joopas.fi ja tiedekunnan kansliasta. Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakemukset ja toisesta yliopistosta tiedekuntaan hakevien opiskelijoiden puolletut hakemukset palautetaan teknillisen tiedekunnan kansliaan. Osastojen opintoneuvojat antavat lisätietoja hakemuksen puoltamisen kriteereistä. 2.2. Jatkotutkinnot Jatkotutkintoina voidaan suorittaa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinto. Jatkotutkinnot muodostuvat pääaineopinnoista, sivuaineopinnoista ja tieteellisistä yleisopinnoista. Edellä mainituista opinnoista käytetään nimitystä erityisopinnot. Pääaineopintoihin sisältyy lisensiaatintutkimus tai väitöskirja. Tekniikan tohtorin tutkinto suoritetaan yleensä suoraan diplomi-insinöörin tai arkkitehtitutkinnon jälkeen. Tällöin on suoritettava tutkintoon kuuluvat erityisopinnot ja laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Lisensiaatin tutkinnon suorittavan on suoritettava tutkintoon kuuluvat erityisopinnot sekä laadittava lisensiaatintutkimus. Tiedekunta vahvistaa kullekin jatkoopiskelijalle opintosuunnitelman. Tutkintoon kuuluvat yksittäiset hyväksytyt opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 1-5. Opinnäytteet ja opintokokonaisuudet arvostellaan asteikolla hyväksytty/kiittäen hyväksytty. Tarkemmat määräykset jatkotutkinnoista ovat tekniikan alan tutkintoja koskevassa tutkintosäännössä ja jatkotutkinto-ohjeissa, joita saa tiedekunnan kansliasta. Ne ovat myös nähtävissä tiedekunnan www-sivuilla. Lisätietoja antavat professorit ja opintoasiainpäällikkö. 2.4. Kansainvälinen opiskelijavaihto Oulun yliopiston opiskelijat voivat halutessaan lähteä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa näin osan opinnoistaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Vaihto-opiskelun kesto on 3-12 kuukautta ja lähteä voi, kun on vähintään yksi vuosi opintoja suoritettuna Oulussa. Opiskelijalla on valittavanaan useita eri ohjelmia (ERASMUS, NORDPLUS, kahdenväliset vaihtosopimukset, ISEP, UNC-EP -konsortio, FIRST ja north2north) ja satoja yliopistoja ja korkeakouluja. Hakuajat vaihtelevat vaihto-ohjelmittain ja niistä saa tarkempaa tietoa kansainvälisten asioiden ja osastojen wwwsivuilta. Kansainväliset asiat järjestää lukukausittain infotilaisuuksia vaihdoista kiinnostuneille sekä myös vaihtoon jo valituille. Myös osastokohtaisia tiedotustilaisuuksia on tarjolla. Jokaisella teknillisen tiedekunnan osastolla on oma kv-koordinaattori, jolta saa opastusta vaihtoasioissa kuten myös kansainvälisten asioiden yksiköstä (kv-yksikkö), jonka toimisto sijaitsee Kemian käytävällä. Työnjakona on, että Erasmus-vaihto hoidetaan omalla osastolla, Nordtekvaihto teknillisessä tiedekunnassa ja kaikki muut vaihto-ohjelmat kv-yksikössä. Vaihto-opiskelijana osallistutaan vastaanottavan yliopiston opetukseen ja opiskelijaelämään paikallisten veroisena, asutaan yleensä opiskelijaasunnossa ja ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi omaan tutkintoon Oulussa. Opintojen sisällyttämisestä ja hyväksilukemisesta tutkintoon päättää kukin osasto oman käytäntönsä mukaan. Ulkomailla suoritettavia opintoja kannattaakin suunnitella huolellisesti ja hyväksyttää suunnitelma ennen vaihtoon lähtöä omalla osastolla. Vaihtoasioista vastaavat osastojen kvkoordinaattorit neuvovat opintosuunnitelman teossa. 2.3. JOO-opinnot Elokuun 1.päivänä 2004 tuli voimaan yliopistojen välinen sopimus ns. joustavasta opintooikeudesta (JOO-opinto-oikeus). Sen puitteissa teknillisen tiedekunnan opiskelija voi tietyissä tapauksissa hakea opinto-oikeutta joidenkin opintojaksojen tai opintokokonaisuuden suorittamiseen toisessa suomalaisessa yliopistossa. Vastaavasti muiden yliopistojen opiskelijat voivat hakea opinto-oikeutta teknilliseen tiedekuntaan. Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakuaika muihin yliopistoihin päättyy vuosittain 31.3. ja 30.9. Muista yliopistoista teknilliseen tiedekuntaan hakevien hakuaika päättyy vuosittain 30.4. ja 31.10. 14 Vaihtoon voi lähteä useammin kuin kerran. Periaatteena kuitenkin on, että jokaiseen ohjelmaan saa apurahan vain kerran. Vaihdon perusrahoituksena toimivat opintoraha, korotetut asumistuki ja opintolaina. Näiden lisäksi vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat myös vaihtoopiskeluapurahan, jonka suuruus vaihtelee kohteen ja ohjelman mukaan. Ohjelmien kautta vaihtoon lähdettäessä opiskelijan ei tarvitse maksaa mahdollisia lukukausimaksuja. Lisätietoja kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista saa osoitteesta http://www.oulu.fi/intl/. Kv-toimisto on maanantaista keskiviikkoon klo 10-16. Pohjoismaisesta tekniikan alan NORDTEKopiskeluvaihdosta lisätietoja osoitteesta: http://www.ttk.oulu.fi/opiskelijavaihto. Niissä on tietoja mm. luentojen alkamisajoista, tenteistä, tenttituloksista ja erilaisista muutoksista, joita on tapahtunut opinto-oppaan ilmestymisen jälkeen. Seuraa siis säännöllisesti ilmoitustauluja ja kunkin yksikön www-sivuja. 2.6.1. Opintosuoritusrekisteri Yliopistossa on käytössä opiskelijatietojärjestelmä OODI. Se sisältää tietoja opiskelijoista, opinto-oikeuksista ja opintosuorituksista. Oodin käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet asteittain. Jokaisesta perustutkintoon kuuluvasta, suoritetusta opintojaksosta tehdään merkintä opintosuoritusrekisteriin. Osasuoritusten rekisteröinti vaihtelee osastoittain. Opintosuoritusten tallennus tapahtuu useimmilla osastoilla keskitetysti osaston toimistossa. Opintosuoritusten tallentamisen liittyvissä epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä siihen osastoon (toimistoon), joka vastaa opetuksen tuottamisesta. Muiden tiedekuntien antaman opetuksen osalta kannattaa ottaa yhteyttä opetuksen antaneeseen laitokseen. Opintosuoritusotteita saa tiedekunnan kansliasta ja opiskelijapalveluista. Ote on noudettavissa tilauksen jälkeisenä päivänä. Postitse lähetettynä toimitusaika on 3 päivää. Arkkitehtuurin sekä prosessi- ja ympäristötekniikan osaston opiskelijat voivat saada otteen myös oman osaston toimistosta. WebOodi on opiskelijoille tarkoitettu käyttöliittymä Oodiin. Sen käyttö edellyttää voimassaolevaa käyttäjätunnusta. WebOodin avulla voi päivittää omat yhteystietonsa ja ilmoittautua yliopistoon. Sen kautta voi tutustua opintojaksokuvauksiin, selata omia opintosuorituksia ja tilata sähköpostilla opintosuoritusotteen. Joillakin osastoilla tentteihin voi ilmoittautua tai antaa palautetta opetuksesta WebOodin välityksellä. WebOodin kehityksestä saa lisätietoja seuraamalla linkkiä https://weboodi.oulu.fi/oodi/. 2.5. Täydennyskoulutus Oulun yliopistossa diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on mahdollista täydennyskoulutuksenaan osallistua opetussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen opetusresurssien puitteissa kahden lukuvuoden ajan valmistumisen jälkeen. Tällaisten täydentäviä opintoja suorittavien opiskelijoiden tulee ilmoittautua yliopistoon läsnäoleviksi opiskelijoiksi. Muiden, jotka haluavat suorittaa erillisiä opintoja teknillisessä tiedekunnassa, tulee hakea siihen oikeutta tiedekunnalta. Hakuajat päättyvät 15.8. ja 1.12. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakumenettelystä saa tietoja tiedekunnan kansliasta, puh. 553 2001 ja 553 2002. Yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut järjestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja. Näistä saa lisätietoja ao. koulutussektorin vastuuhenkilöiltä. 2.6. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms. Tiedekunnan tutkintoja koskeva tutkintosääntö on tämän oppaan lopussa luvussa 8. Kullakin osastolla on lisäksi omat ohjeensa ja toimintatapansa, joista kerrotaan tarkemmin osastokohtaisissa luvuissa. Kaikki tärkeät ja ajankohtaiset opintoja koskevat ilmoitukset julkaistaan ilmoitustauluilla. 2.6.2. Tentit Kunkin osaston tenttilista on osaston ilmoitustaululla hyvissä ajoin ennen lukukauden alkamista. Tenttilistat ovat nähtävissä myös osaston www-sivuilla. 15 Kuulustelujen järjestämisestä määrätään Oulun yliopiston opetuksen johtosäännössä. Asiakirjan löytää osoitteesta http:// www.hallinto.oulu.fi/yhallint/saados/saadoksia .html ja edelleen kohdasta Opetusta ja opiskelijoita koskevat normit. 2.6.3. opintojaan ylempään tutkintoon tai jatkotutkintoon. HOPSiin liittyy ohjauskeskustelu. HOPS tekniikan kandidaatin tutkinnon yhteydessä Opiskelija laatii HOPSinsa koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta. Erityisesti tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavien opintojen osalta osastot laativat opiskelijoille ohjeellisen lukujärjestyksen. Tällä helpotetaan opiskelijan HOPSin laadintaa. Opiskelija saa HOPSinsa tekemiseen ohjausta opintoneuvojilta sekä opettaja- ja opiskelijatuutoreilta. Pienryhmäohjaajat opastavat ensimmäisen vuoden opiskelijoita HOPSin laatimisen alkuun. HOPSin laatimisesta annetaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille myös kirjallisia ohjeita. Laadittuaan tekniikan kandidaatin tutkintoon tähtäävän HOPSinsa opiskelija käy siitä HOPS keskustelun opettajatuutorinsa tai osaston opintoneuvojan kanssa. Suositeltava ajankohta tälle on 1. opiskeluvuoden keväällä. Tässä keskustelussa todetaan opiskelijan opintojen sen hetkinen tilanne ja verrataan sitä sekä opiskelijan itselleen asettamiin tavoitteisiin että koulutusohjelman opetussuunnitelmaan. Opiskelija ja opettajatuutori/opintoneuvoja sopivat miten opiskelijan HOPSia tarkastellaan jatkossa. Suositeltavaa on käydä HOPS-keskustelu kerran vuodessa. HOPSia voidaan jatkossa tarkastella myös kirjallisesti esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Erityisesti opintosuunnan valinnan yhteydessä HOPS on syytä tarkistaa ja samalla on hyvä konkretisoida opiskelijan toimia ylempään tutkintoon johtavien opintojen suhteen. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Mikä HOPS on ja miksi se laaditaan? Henkilökohtainen opintosuunnitelma on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta (Oulun yliopiston opetuksen johtosääntö 10§). HOPSin tarkoituksena auttaa opiskelijaa hahmottamaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojaksojen ja koulutusohjelman tavoitteiden välisiä yhteyksiä ja näin edistää opiskelijan kasvua asiantuntijaksi. HOPS tarjoaa myös opiskelijalle konkreettisen välineen opintojen etenemisen omaehtoiseen seurantaan. HOPSilla on myös mahdollista turvata opiskelujen sujuva jatkuvuus kaksiportaisessa tutkintorakenteessa. Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on koulutusohjelmalle laadittu opetussuunnitelma, jonka sisältämien opintojen tarkoituksenmukaista toteutumista HOPSilla tuetaan. HOPS ei ole opintojen etenemistä kontrolloiva sitoumus. Tiedekunnan yhteiset HOPS käytännöt Opiskelijoille järjestetään ohjausta, tukea ja neuvontaa HOPSien laatimiseen kunkin osaston omien käytäntöjen mukaan. Vastuu HOPSin päivittämisestä, säilyttämisestä ja toteuttamisesta on opiskelijalla itsellään. Opiskelijan HOPSista tulee ilmetä opintojen sisältö, opintokokonaisuuksien tai opintojaksojen suunniteltu suoritusajankohta ja opintojen kesto. HOPSin laadinnan yhteydessä on myös hyvä kirjata näkyviin opiskelijan omia tavoitteita opintojen sekä osaamisen suhteen. HOPSiinsa opiskelija on syytä hahmotella omaa toimintaansa laajemminkin, esimerkiksi ulkomailla tapahtuvan vaihto-opiskelun ajankohtaa, mahdollisen työssäkäynnin vaikutusta opintoihin sekä jatkaako HOPS diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon yhteydessä Opiskelija laatii HOPSin myös diplomiinsinöörin tai arkkitehdin tutkintoon tähtäävien opintojensa osalta. DI/arkkitehti HOPSin tavoitteena on auttaa opiskelijaa tunnistamaan oman asiantuntijuutensa, ja miten sitä kehitetään opintovalinnoilla edelleen. Tavoitteena on myös tukea opiskelijaa opintojen loppuunsaattamisessa ja erityisesti opiskelijan diplomityöhön liittyvien toimien konkretisoimisessa. HOPS-keskustelun opiskelija käy jonkun opintosuuntansa professo16 rin, opettajatuutorinsa tai osaston opintoneuvojan kanssa. Voimassa olevasta opetussuunnitelmasta poikkeava opintosuunnitelma Opiskelija laatii siis HOPSinsa koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta. Jos opiskelija haluaa laatia voimassa olevasta opetussuunnitelmasta pakollisten opintojen osalta sisällöllisesti poikkeavan opintosuunnitelman, menettelyyn on oltava hyväksyttävä syy. Opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle oman osaston puolto sekä tiedekunnan hyväksyntä. 2.6.4. · · Opintosuunnan valinta Opintosuunta valitaan koulutusohjelmasta vastaavan osaston määräämällä tavalla viimeistään kolmannen opintovuoden aikana. Osastot järjestävät tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään eri opintosuuntia ja annetaan hakuohjeet. Jos johonkin opintosuuntaan on enemmän halukkaita, kuin siihen voidaan ottaa, ovat valinnan perusteita opintomenestys ja alalla hankittu kokemus osaston määräämällä tavalla. 2.6.5. Em. periaatteiden mukaisesti opiskelijalla on mahdollisuus lukea hyväkseen toisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja, jotka sisällöltään vastaavat opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja. Opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja voidaan hyvin perustellusta syystä korvata sellaisilla opintojaksoilla, jotka eivät sisälly opetussuunnitelmaan. Saman alan kandidaatintutkinnon suomalaisessa yliopistossa suorittaneet voivat yleensä jatkaa Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa DI/arkkitehtiopintoihin ilman täydentäviä opintoja, esimerkiksi vaihto konetekniikasta konetekniikkaan. Opiskelijavaihdon yhteydessä ulkomailla suoritettavat opinnot tulisi suunnitella etukäteen, jolloin ne ovat varmimmin hyväksyttävissä täysimääräisesti tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon. Tiedekuntakohtaisia ohjeita on mm. tiedekunnan tutkintosäännössä ja tiedekunnan erillispäätöksissä. Jos olet ennen tiedekuntaan tuloasi opiskellut yliopiston muussa tiedekunnassa, toisessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai vastaavassa ja haluat käyttää ko. opintoja tiedekunnassa suoritettaviin opintoihin, asia on syytä selvittää mahdollisimman pian opintojen aloittamisen jälkeen. Lisätietoja saa osaston toimistosta ja koulutusohjelman opintoneuvojalta. Aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijan aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT -menettely) etenee seuraavien periaatteiden mukaisesti: · · · annetaan pääsääntöisesti tentillä, mutta koulutusohjelman käytännön mukaan näyttönä voidaan käyttää myös osaamisportfoliota, osaamispäiväkirjaa, työkokemuksena hankitun osaamisen kuvausta, haastattelua tai jotakin muuta näyttöä ja näitä tukevaa haastattelua, formaalissa opiskelussa aiemmin hankittua jo arvosteltua suoritusta, joka tunnistetaan ja tunnustetaan AHOT -menettelyn kautta osaksi tutkintoa, ei arvostella enää uudelleen, eikä toisessa korkeakoulussa tehdyn suorituksen arvosana siirry uuteen tutkintoon, vastuu riittävien todistusten ja näyttöjen antamisesta on opiskelijalla, ts. asiaa käsitellään opiskelijan hakemuksen pohjalta. osaaminen suhteutetaan koulutusohjelman opetussuunnitelmassa tutkinnolle tai sen opintokokonaisuuksille asetettuihin osaamistavoitteisiin, formaalissa opiskelussa aiemmin hankitun suorituksen tuottama osaaminen suhteessa suoritettavaan opintokokonaisuuteen tai opintoihin arvioidaan pääsääntöisesti todistusten perusteella, tiedekunta edellyttää näyttöä nonformaalin opiskelun, arkioppimisen tai työkokemuksen kautta hankitun osaamisen arvioimiseksi suhteessa suoritettavaan opintokokonaisuuteen tai opintoihin. Näyttö 17 2.6.6. Kieliopinnot lukion B-ruotsin oppimäärä vähintään arvosanalla 7 tai vastaavat tiedot JA hyväksytysti suoritettu lähtötasotesti varsinaisen kurssin alussa tai ennen sitä”. 1. Jos opiskelija ei ole suorittanut mitään lukion B-ruotsin oppimäärästä ja jos hänellä ei ole yo-tutkinnossa saavutettua ruotsin arvosanaa tai vastaavia tietoja, hänen tulee hankkia riittävät perustiedot esim. suorittamalla aikuislukioiden tai vastaavien oppilaitosten tarjoamat vastaavat ruotsin kielen kurssit hyväksytysti. 2. Jos opiskelijalla on ruotsin yo-arvosana improbatur (i), tai jos IB-lukiolaisella, joka on suorittanut vain osan ruotsin lukiokursseista ja jolla ei ole ruotsin yo-arvosanaa, hänen tulee täydentää taitojaan osallistumalla Kielikeskuksen kertauskurssille (Y901018) ja sen loppukokeeseen tai hankkia vastaavat tiedot muulla tavoin. Opiskelijan tulee esittää kopio suorituksestaan ennen osallistumistaan koulutusohjelman mukaiselle ruotsin kielen kurssille ko. kurssin opettajalle. Katso tarkemmin Kielikeskuksen verkkosivut http://webcgi.oulu.fi/kielikeskus/index.php?a =o&s=lahtotasovaatimus.html&v=ruotsi . Tiedekunnan tutkintosäännön edellyttämä kielitaito Tutkintosäännön määräykset perustuvat Suomen kielilainsäädäntöön ja asetukseen yliopistojen tutkinnoista. Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellä 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Vieraan kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunnitelmassa määritellyn vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämä(t) vähintään 6 opintopisteen laajuinen opintojakso tai opintojaksot yhdessä vieraassa kielessä. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, osoitetaan suorittamalla kandidaatintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämät vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot ruotsin kielessä. Mikäli koulusivistyskieli on ruotsi, kyseiset kieliopinnot suoritetaan suomen kielessä. Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) kursseille vaaditaan riittävä lähtötaso, joka on määritelty seuraavasti ”Riittäväksi lähtötasoksi katsotaan Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan suorittamalla diplomityöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamas18 saan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa enää ylempää perustutkintoa varten annetavassa kypsyysnäytteessä. Tällöin opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Edellämainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnon kohdalla on mainittu. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Koulutusohjelmakohtaiset harjoitteluvaatimukset on esitetty osastoja koskevissa luvuissa. Erasmus-ohjelman kautta voi lähteä opiskeluvaihdon lisäksi myös harjoittelemaan ulkomaille. Harjoitteluun voi lähteä Erasmus-ohjelmaan osallistuviin maihin. Opiskelija voi saada harjoittelusta palkkaa ja on silti oikeutettu Erasmusharjoitteluapurahaan. Lisätietoja Erasmusharjoittelusta löytyy Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden verkkosivuilta: www.oulu.fi/careerservices -> Erasmusharjoittelu. Tiedekunnassa toimii harjoitteluasioiden suunnittelija, joka koordinoi opiskelijoiden työharjoitteluun liittyviä asioita, antaa kotimaisen ja kansainvälisen harjoittelun neuvontaa sekä toimii yhdyshenkilönä IAESTE-harjoitteluvaihto-ohjelmassa. Jokaisella tiedekunnan osastolla on oma harjoitteluvastaava, joka antaa koulutusohjelmakohtaista neuvontaa harjoittelusta. Teknillinen tiedekunta järjestää lukuvuosittain yhdessä yliopiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden sekä Tekniikan Akateemisten Liiton kanssa Teekkareiden työelämävalmennus luentosarjan, jonka tavoitteena on tutustuttaa opiskelijoita mahdollisimman monipuolisesti työelämän yleisiin vaatimuksiin. Luentosarja tarjoaa perustiedot suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä ja työsopimusasioista. Lisäksi käsitellään työnhakuun ja rekrytointiin sekä urasuunnitteluun liittyviä teemoja. Lisätietoja luentosarjasta saa teknillisen tiedekunnan harjoittelun suunnittelijalta. Vieraan kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen, opetussuunnitelmassa määritellyn yhden vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Kielitaito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnossa. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. 2.6.7. Harjoittelu 2.6.8. Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelu perehdyttää opiskelijan tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin. Ylempään perustutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu ohjaa opiskelijan soveltamaan teoreettisia tietoja käytännön työtehtävissä. Harjoittelu suunnitellaan kuhunkin tutkintoon liittyväksi opintojaksoksi, jolle määritellään opetussuunnitelmassa yksityiskohtaiset tavoitteet, laajuus, sisältö- ja suoritustapavaatimukset. Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte Kandidaatintyö Kandidaatintyö on aineopintoihin kuuluva opintokokonaisuus, joka voi olla esim. kirjallisuusselvitys, pienimuotoinen kokeellinen tutkimus tai mallinnus, pitempänä ajanjaksona toteutettava portfolio tai useaan opintojaksoon perustuva ns. nipputyö. Työ on mahdollista tehdä myös ryhmässä työkokonaisuuden laajuuden sitä edellyttäessä, mutta jokainen opiskelija palauttaa oman työnsä, josta tulee käydä ilmi opiskelijan oma osuus työhön. Kandidaatintyön laajuus on 8 19 opintopistettä. Se arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Kandidaatintyössä opiskelija osoittaa pystyvänsä soveltamaan oppimaansa jonkin teknisen ongelman ratkaisemisessa. Kandidaatintyössä perehdytään myös tiedon jäsentämiseen, käsittelyyn ja dokumentointiin. Kandidaatintyö katsotaan suoritetuksi, kun työ on hyväksytty ja kypsyysnäyte kirjoitettu hyväksytysti. Osastot antavat tarkemmat ohjeet kandidaatintyöstä ja sen suorittamisesta. ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteen vaatimukset ovat samat kuin edellä tekniikan kandidaatin kohdalla on ilmoitettu. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, jos hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäytteellä osoitetaan tällöin vain perehtyneisyys opinnäytteen alaan. Diplomityö 2.6.9. Diplomityö on syventäviin kuuluva opintosuoritus, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Osastoilla on diplomityöohjeet, joissa selvitetään työn aloittamiseen, aiheeseen, ohjaukseen ja suoritukseen liittyviä seikkoja. Ohjeita saa osastojen kanslioista. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. Osasto voi hyväksyä diplomityön tekemisen myös jollakin vieraalla kielellä. Diplomityö hyväksytään osastolla. Tutkintotodistus Todistuksen anominen Sen jälkeen, kun tekniikan kandidaatin, diplomiinsinöörin tai arkkitehdin tutkintoon kuuluvat opintojaksot ja käytännön harjoittelu on suoritettu, kandidaatintyö hyväksytty tai diplomityö lopullisessa muodossaan jätetty työtä ohjaavalle opettajalle, opiskelija voi anoa teknilliseltä tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta. Anomus tehdään lomakkeella, jonka saa osastojen toimistoista. Mukaan liitetään opintosuoritusrekisterinote ja muut osaston edellyttämät asiakirjat. Hakemusasiakirjat palautetaan osaston toimistoon. Anomus on jätettävä hyvissä ajoin osastolle, sillä osaston tarkastusmenettely vaatii oman aikansa. Tutkintotodistuksia myönnetään lukukausien aikana yleensä kerran kuukaudessa. Ajankohdat ovat nähtävissä ilmoitustaululla. Opinnäytetyö on hyväksyttävä vähintään 14 päivää ennen tutkintotodistuksen antamista. Tutkintotodistukset jaetaan publiikeissa. Todistus on myös noudettavissa osastolta tai tiedekunnan kansliasta. Oulun ulkopuolelle todistuksen voi saada myös postitse. Tapa, jolla tutkintotodistus halutaan vastaanottaa, ilmoitetaan hakemusasiakirjojen liitteellä. Tutkintotodistuksen mukana annetaan erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement. Se sisältää tietoja yliopistosta ja suoritetusta tutkinnosta sekä sen tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Kypsyysnäyte kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee suorittaa kandidaatintyön aihepiiriin liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelijan tulee osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä kandidaatintyön alaan. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa annetusta aiheesta sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen ohjeellinen laajuus on noin kolme sivua. Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa työn ohjaaja. Arvosanat ovat hyväksytty ja hylätty. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa, kun kandidaatintyöhön liittyvät kaikki muut osiot on suoritettu. Kypsyysnäyte kirjoitetaan osaston normaalissa kuulustelutilaisuudessa ja siihen ilmoittaudutaan tavanomaisella tavalla. Kypsyysnäyte diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan 20 Arvostelu Erityisen hyvin suoritettu diplomiinsinöörin ja arkkitehdin tutkinto Perustutkinnot, niiden kokonaisuudet, yksittäiset opintojaksot (useimmiten) ja diplomityö, arvostellaan arvosanoin tyydyttävä (1), erittäin tyydyttävä (2), hyvä (3), erittäin hyvä (4), kiitettävä (5). Opintokokonaisuuksien laatuarvosanat määräytyvät seuraavasti: tyydyttävä (1) erittäin tyydyttävä (2) hyvä (3) erittäin hyvä (4) kiitettävä (5) Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu oivallisesti. Oivallisesti -maininnan antamisesta päättää osaston esityksestä dekaani. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin diplomityön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Keskiarvossa ei tällöin noudateta pyöristyssääntöä, vaan keskiarvon tulee olla vähintään 4,00. Jos opintojakson arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulkopuolella, oivallisesti -mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien diplomityö, ole suoritettu yliopistossa. 1,00-1,49 1,50-2,49 2,50-3,49 3,50-4,49 4,50-5,00 Kandidaatintyö ja kypsyysnäytteet arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Yksittäisten opintojaksojen arvostelussa voidaan käyttää myös asteikkoa hyväksytty/hylätty. Toisen kotimaisen kielen taidon arvioinnissa käytetään asteikkoa tyydyttävät tiedot/hyvät tiedot. Numeerisessa asteikossa 0 merkitsee hylättyä suoritusta. Erityisen hyvin suoritettu kandidaatin tutkinto 2.6.10. Tiedotustilaisuudet valmistuville Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja ja suorittanut kandidaatintyönsä hyväksytysti, voidaan tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Erinomaisesti -maininnan antamisesta päättää osaston esityksestä dekaani. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin kandidaatintyön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on vähintään 4,0. Jos opintojakson arvostelussa käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulkopuolella, erinomaisesti -mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien kandidaatintyö, ole suoritettu yliopistossa. Oulun Teekkariyhdistys järjestää Tekniikan Akateemisten Liiton kanssa valmistuville tarkoitettuja tiedotustilaisuuksia, joissa käsitellään mm. työpaikan hakuun ja työsopimuksen tekemiseen liittyviä asioita. Seuraa sähköpostia ja ilmoitustauluja! 2.6.11. Koulutusohjelman vaihto Opiskelijalla on mahdollisuus anomuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa. Arkkitehtuurin koulutusohjelmasta diplomi-insinöörin koulutusohjelmaan tai päinvastoin ei kuitenkaan voi vaihtaa osallistumatta pääsykokeisiin. Koulutusohjelman vaihdon perusteena käytetään mm. opiskelijavalinnassa saavutettua pistemäärää ja opintomenestystä. Lisäksi edellytetään, että hakija on opiskellut yhden lukuvuoden siinä koulutusohjelmassa, johon hänet on alun perin hyväksytty. Koulutusohjelman vaihdoista päättää dekaani valintatoimikunnan esityksestä. Hakemukset on 21 jätettävä 31.3. mennessä tiedekunnan kansliaan. Koulutusohjelman vaihdosta voi kysyä lisätietoja tiedekunnan kansliasta. Teknisten tieteiden yhteisvalinnan piirissä tapahtuvasta korkeakoulun vaihdosta saa tietoja asianomaisista yliopistosta ja tiedekunnan kansliasta. tapahtuu n. 10 hengen ryhmissä, joiden ohjaajina toimivat vanhemmat opiskelijat. Ryhmiin jako tapahtuu syksyllä tiedotustilaisuuksien yhteydessä. Pienryhmäohjaus sisältyy osana opetussuunnitelmaan merkittyyn opintojaksoon Opiskelu ja sen suunnittelu. 2.7.3. 2.7. Opintojen ohjaus 2.7.1. Opettajatutortoiminta on uusi opinto-ohjauksen muoto, joka on käytössä kaikilla osastoilla. Sen avulla jatketaan pienryhmäohjauksena aloitettua toimintaa. Opettajatutorointi tarkoittaa käytännössä sitä, että kullekin opiskelijalle nimetään jo opintojen alkuvaiheessa ”henkilökohtainen opettaja”, joka neuvoo ja opastaa opinnoissa eteen tulevissa kysymyksissä. Opintojen suunnittelu Opetuksen toteutusta ja opintojen suunnittelua varten on laadittu tämä opinto-opas. Aloita opintojen suunnittelu perehtymällä tarkasti tämän oppaan lukuihin 1 ja 2 sekä omaa osastoa ja koulutusohjelmaa koskevaan osaan. Näiden avulla saat hyvät perustiedot opintoihisi. Tämän lisäksi voit saada neuvoa ja apua opintojen suunnitteluun mm. seuraavassa mainituilta tahoilta. Osaston opintoneuvojana toimii osaston opintosihteeri, suunnittelija tai lehtori. Nimi, vastaanottoaika ja -paikka ilmoitetaan lukukauden alussa sekä osaston että tiedekunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Opintoneuvojan tehtäviin kuuluu mm. antaa henkilökohtaisia neuvoja opiskelusta osastolla, hakemustilanteista, opintojaksojen ja opintosuunnan valinnasta. Opettajat neuvovat omiin aineisiinsa liittyvissä asioissa. Tiedekunnan kanslian opintoasioista vastaavan henkilökunnan puoleen voi kääntyä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa, esim. opintooikeutta, tutkintojen säännöksiä, pienryhmäohjausta sekä opiskelijavalintaa koskevista kysymyksissä. Opintoasiainpäällikkö on tavattavissa teknillisen tiedekunnan kansliassa sen aukioloaikoina. Seuraa sekä perinteisiä että sähköisiä ilmoitustauluja! Niistä näet ajankohtaiset asiat. Muista myös Oulun yliopiston yleisopas. Siitä löytyvät koko yliopistoa koskevat asiat mm. yleistä opintoneuvontaa, kansainvälisiä asioita ja työelämäpalveluja koskevat tiedot. 2.7.2. Opettajatutortoiminta 2.8. Muita ohjeita opiskelua ja kriisitilanteita varten Opiskelija saattaa opintojen edetessä törmätä opiskelumotivaation katoamiseen, esimerkiksi lopputyötä tehdessään. Epäilykset oikean opiskelualan valinnasta mietityttävät jossain vaiheessa opintoja lähes jokaista opiskelijaa. Stressi ja väsymisen uhka eivät ole vain muotisanoja tai ilmiöitä vaan todellinen ongelma, johon vaikuttavat sekä ulkoiset paineet että opiskelijan itseensä kohdistamat liialliset odotukset opintojen suhteen. Suunnitelmallisuus ja realistiset tavoitteet auttavat opintojen eteenpäin viemisessä. Apua ja vinkkejä voi saada esimerkiksi laitosten ja osastojen opintoneuvojilta, henkilökunnalta ja lukuisilta nettisivustoilta. Opiskelualan valinnasta voi käydä keskustelemassa esimerkiksi yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalveluissa tai työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologin kanssa. Ongelmien kohdatessa on tärkeää saada selvitettyä niitä joko yksin tai ystävän kanssa. Mikäli ystävän apu ei riitä, ota yhteyttä YTHS:lle tai opiskelijoiden tukikeskus Nyytin virtuaalipalveluun. Parisuhdeasioissa voi kääntyä myös seurakunnan perhe-neuvonnan puoleen. Jos huomaat jonkun opiskelijan jäävän lähes täysin ilman sosiaalisia kontakteja, ota häneen yhteyttä ja kysele kuulumisia. Jos hän tuntuu tarvitsevan apua, keskustele siitä hänen kanssaan. Voit myös yksityisesti miettiä asiaa oman ystäväsi kanssa. Täysi-ikäisen Pienryhmäohjaus Pienryhmäohjaus on tarkoitettu kaikille uusille opiskelijoille. Sen tavoitteena on auttaa uutta opiskelijaa tutustumaan opiskeluun, opintoympäristöön ja korkeakoululaitokseen. Toiminta 22 elämään voi ulkopuolinen varsinaisesti puuttua vasta kun hän on välittömässä hengenvaarassa. Jos kuulet tai saat muuten selville, että laitoksellasi tai lähipiirissäsi joku opiskelija on juuri kuollut, ota yhteyttä laitoksen henkilökuntaan, ainejärjestöön ja/tai opiskelukavereihin, halutessasi yliopistopastoriin ja tarvittaessa ylioppilaskuntaan. Varmista ollaanko asiasta tietoisia ja onko kyseiselle kurssille tai laitokselle järjestetty kriisijälkipuinti. Jälkipuinnissa kaikille kerrotaan mitä on tapahtunut ja kaikki saavat turvallisesti purkaa tuntemuksiaan. Apua kriisijälkipuinnin järjestämiseen voi kysyä yliopisto-pastorilta, Oulun kriisikeskuksesta tai ylioppilaskunnasta. Suruliputuksesta, muistohetkestä, hautajaisiin osallistumisesta ja vastaavasta sovitaan aina erikseen omaisten ja papin kanssa. www.hallinto.oulu.fi/optsto/urheiluakatemia/a bc/abc-opas.html Opiskelijan hyvinvointisivusto: http://www.oulu.fi/hyvinvointi/ Apua elämän ongelmiin: www.oulunseurakunnat.fi, yliopistopastori@oulu.fi, p. 040-5245919 www.nyyti.fi www.oulunkriisikeskus.fi Oulun kriisikeskus, p. 08-3120 611 www.yths.fi, mielenterveyden ajanvarauspuhelin p.08-5637 460 www.oulu.ouka.fi/sote/terveys/mielenterveys. htm#Mielenterveyskeskukset OYS:n psykiatrian klinikan päivystys, p. 08-315 6707 www.mol.fi, Oulun työvoimatoimiston puh. 08888 4011 Opiskelijan hyvinvointisivusto: http://www.oulu.fi/hyvinvointi/ Apua opintojen suunnitteluun ja opintoongelmiin: Ohjaus- ja työelämäpalvelut: http:// www.oulu.fi/careerservices/ohjaus/index.html www.opintoluotsi.fi Nyyti ry - Opiskelijoiden tukikeskus: http:// www.nyyti.fi/evaita_opiskeluun/etusivu.htm www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/eres/yle/ antoisaan/sisallys.html http://iqform.edu.helsinki.fi/iqform2/start.php Opintojen suunnittelun ABC: Apua päihdeongelmiin: www.irtihuumeista.fi www.al-anon.fi www.oulu.ouka.fi/sote/redi64/vinkki.html www.yths. Edellä oleva teksti perustuu ylioppilaskunnan toimittamaan materiaaliin 23 3. Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6, puh. 553 4913 (osastosihteeri) ja 553 4930 (toimistosihteeri). Telekopiot: 553 4917 (kanslia), 371848 (AH-lab.), 553 4948 (nARK-lab.), 553 4971 (RS-lab.), 553 4996 (YS-lab.) ja 553 4977 (Korj.rak. lab.). www.oulu.fi/ark/. Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@oulu.fi. Laboratoriot Opetuksen, hallinnon ja tutkimustoiminnan tarkoituksenmukaista hoitoa varten arkkitehtuurin osasto jakautuu kuuteen laboratorioon, jotka näkyvät seuraavasta rakennekaaviosta: Koulutuksen kehittämistyöryhmä Osaston johtaja Johtoryhmä Tutkimuksen edistämistyöryhmä Laboratoriot Arkkitehtuurin historian laboratorio Nykyarkkitehtuurin laboratorio Rakennussuunnittelun laboratorio Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio Korjausrakentamisen laboratorio Yhteiset toiminnot Kanslia Kirjasto Näyttelytilat Tietokoneluokat Laboratorioiden tehtävänä on antaa ja valvoa oppialaansa kuuluvien aineiden opetusta, seurata alansa tiedon ja tieteen sekä kansallista että kansainvälistä kehitystä ja edistää oman alansa tutkimustoimintaa. Osaston vuotuinen sisäänotto on vuodesta 2008 alkaen 35 opiskelijaa. Syyslukukauden 2009 lopulla osastolla oli kirjoilla 350 opiskelijaa. Kanslia Arkkitehtuurin osaston kanslia on avoinna opiskelija-asiointia varten päivittäin klo 13.00-15.30. Opintoihin liittyvät asiakirjat (mm. diplomityöohjeet ja jatkotutkinto-ohjeet) ja lomakkeet opiskelija voi noutaa tai tilata osaston kansliasta. Osaston www-sivuilta löytyvät myös monet asiakirjat ja lomakkeet. Kirjasto Kirjasto hankkii osaston opetusalojen keskeistä kirjallisuutta ensisijaisesti henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Osaston kirjastossa on oma Työpajat Korjausrak. tutkimustila Valokuvaamo kurssikirjakokoelma. Kirjojen laina-aika on 28 vrk, kausijulkaisujen ja kurssikirjojen 7 vrk. Nelli-tiedonhakuportaalin kautta käytettävissä runsaat 9000 elektronista lehteä. 200 viitetietokantaa, 20 000 elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja sanakirjoja eri tieteenaloilta. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun yliopiston verkossa sekä etäkäytön kautta. Ensimmäisen kurssin opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin, Oulatietokantaan, lainaussääntöihin ja kirjaston tiloihin. Kandidaatin tutkintoon kuuluu lisäksi tieteenalakohtaista tiedonhankinnan opetusta, jota järjestetään myös valinnaisena maisteritasolla. Näyttelyt Arkkitehtuurin osastolla on näyttelytila, jossa järjestetään mm. arkkitehtuurin osaston toimintaa esitteleviä näyttelyjä, kilpailutöiden näyttelyjä ja ulkopuolisten tahojen järjestämiä arkkitehtuuriin läheisesti liittyviä näyttelyjä. AO 24 Tietokoneluokat Arkkitehtuurin osaston opiskelijoiden käytössä on kaksi mikroluokkaa, joissa on asennettuna opetuskäyttöön tarkoitetut CAD-ohjelmistot sekä toimistosovellukset. Tilat ovat opiskelijoiden käytössä myös normaalin virka-ajan ulkopuolella. Osastolla on laitteet harjoitustöiden tulostamiseen aina A0-kokoon saakka. Lisäksi arkkitehtuurin osastolla on digitaalivideoeditointiyksikkö tietokoneanimaatioiden sekä tutkimusmateriaalin työstämiseen. Työpajat Osaston uudisrakennuksessa Apajalla sijaitsevat puu- ja metallipajat, joissa opiskelijat voivat rakentaa harjoitustyömalleja. Pajat ovat avoinna virka-aikana. Valokuvaamo Osastolla on av-tila studio- ja jäljennöskuvaukseen sekä pimiö valokuvien valmistukseen uudessa lisärakennuksessa. Tiloja käytetään osaston valokuvaus- ja opetustoimintaan. KJISIK, Hennu, arkkit., yhdyskuntasuunnittelu, puh. 553 4982, yhdyskuntasuunnittelun laboratorio TUPPURAINEN, Yrjö, arkkit., TkT, talonrakentamistekniikka, puh. 553 4970, korjausrakentamisen laboratorio YLIMAULA, Anna-Maija, arkkit., TkT, ma. professori 1.9.2010 alkaen LOUEKARI, Lauri, arkkit., TkT, arkkitehtuuri, puh. 553 4931, arkkitehtuurin historian laboratorio Yliopistonlehtorit: HERNEOJA, Aulikki, arkkit., TkT, arkkitehtuuri / Architectural Design, puh. 553 4950 LOUEKARI, Lauri, arkkit., TkT, arkkitehtuuri, puh. 553 4941 PERKKIÖ, Miia, arkkit., TkT, arkkitehtuuri, puh. 553 4933 SOIKKELI, Anu, arkkit., TkT, dosentti, talonrakennustekniikka, puh. 553 4922 VUOJALA, Petri, FT, arkkitehtuurin historia, puh. 553 4932 N.N., yhdyskuntasuunnittelu, puh. 553 4984 Laboratorioarkkitehti: TUOMALA, Martti, arkkit., puh. 553 4964 3.1. Henkilökunta Opintoneuvoja: Osastonjohtaja: HENTILÄ, Helka-Liisa, professori, arkkit., TkT, puh. 553 4981 KUORELAHTI, Leena, arkkit., opintoneuvonta ja projektiopetus (kansainväliset ohjelmat), puh. 553 4985 Professorit: Toimisto: HENTILÄ, Helka-Liisa, arkkit., TkT, yhdyskuntasuunnittelu, puh. 553 4981, yhdyskuntasuunnittelun laboratorio KOISO-KANTTILA, Jouni, arkkit., TkL, arkkitehtuuri, puh. 553 4960, rakennussuunnittelun laboratorio MAHLAMÄKI, Rainer, arkkit., arkkitehtuuri, puh. 553 4940, nykyarkkitehtuurin laboratorio LOUEKARI, Lauri, arkkit., TkT, nykyaikainen arkkitehtuuri, ma. professori 1.9.201031.12.2010 p. 553 4945, nykyarkkitehtuurin laboratorio LEIVISKÄ, Sirpa, osastosihteeri, hallinto- ja opintoasiat, puh. 553 4913 VAARAPALO, Anneli, toimistosihteeri, puh. 553 4930 3.2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 3.2.1. Ammatillinen tehtäväalue Arkkitehdin ammatillinen tehtäväalue on laaja-alainen taiteellista, teknistoiminnallista ja AO 25 tieteellistä korkeakouluopetusta edellyttävä ammatillisten tehtävien kokonaisuus. Arkkitehdin ammatin keskeisin tehtäväalue on perinteisesti ollut rakennusten suunnittelu. Laajentunut arkkitehdin tehtäväkenttä sisältää uudisrakennusten suunnittelun lisäksi yhä enemmän kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelua sekä rakennuskannan täydennys- ja korjausrakentamisen suunnittelua. Tavoitteena on ympäristön suunnittelu toiminnallisesti, teknisesti, taiteellisesti ja ekologisesti tasapainoiseksi kokonaisuudeksi alueen paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen. Arkkitehdin ammattikuvaa luonnehtivia työtehtäviä ovat seuraavat: · rakennetun ympäristön suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät: rakennussuunnittelu (uudisrakennukset, muotoilu ja korjausrakentaminen) ja maankäyttö- ja kaupunkisuunnittelu sekä rakennussuojeluun ja kulttuurimaiseman suojeluun liittyvät suunnittelutehtävät · suunnittelun johto-, hankesuunnittelututkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävät maankäytön suunnittelun ja rakennushankkeiden piirissä · pääsuunnittelijan tehtävät · julkiseen hallintoon liittyvät asiantuntija- ja suunnittelutehtävät · arkkitehtuurin alaan liittyvät opetus- ja tutkimustehtävät. 3.2.2. Tutkinnon rakenne ja koulutusohjelman tavoitteet Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa (300 op) opintojen kesto on mitoitettu 5:n kalenterivuoden mittaiseksi. Tutkinto on jaettu kahteen osaan, 3:n vuoden tekniikan kandidaatin tutkintoon (180 op) ja 2:n vuoden arkkitehdin tutkintoon (120 op). Arkkitehdin tutkinto sisältää diplomityön (30 op) lisäksi 30 p syventäviä opintoja. Suoritettuaan tekniikan kandidaatin tutkinnon hyväksytysti, opiskelijalla on valmiudet jatkaa opintojaan tavoitteenaan arkkitehdin tutkinto. Osaston tarkennettu opetusohjelma ja opintojaksojen sijoittuminen eri lukuvuosille saattaa vuosittain vaihdella. Arkkitehtuurin osastolla annettavan opetuksen tavoitteena on suunnittelu- ja tutkimusvalmiuksien antaminen yhdyskuntasuunnittelun, rakennussuunnittelun, korjaussuunnittelun tai muotoilun tehtävissä. 3.2.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS Opiskelija laatii itselleen sekä kandidaatin tutkinnon että arkkitehdin tutkinnon yhteydessä koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta henkilökohtaisen opintosuunnitelman HOPSin opintojen sisällöstä, laajuudesta ja kestosta. HOPSin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojaksojen ja koulutusohjelman tavoitteiden välisiä yhteyksiä sekä tarjota opiskelijalle konkreettinen väline opintojen etenemisen omaehtoiseen seurantaan. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös muita kuin osaston tarjoamia opintojaksoja korvaamis- ja hyväksilukemisohjeiden mukaisesti tai laatimalla tutkintovaatimuksista poikkeavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Tällöin opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle tiedekunnan hyväksyntä. Korvaamis- ja hyväksilukemiskäytäntö on arkkitehtuurin osastolla pyritty saamaan joustaviksi. 3.2.4. Kandidaatin tutkinto 3.2.5. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnossa opetus painottuu arkkitehtuurin ja arkkitehtonisen muodonannon perusteisiin sekä ammattiaineiden perusteiden hallintaan. Tekniikan kandidaatin tutkinto arkkitehtuurin koulutusohjelmassa sisältää kaikille pakollisia yhteisiä perus- ja aineopintoja, opintosuunnille valmistavia opintoja sekä valinnaisia opintoja. Kandidaatin tutkinnon päättää henkilökohtainen opinnäyte, kandidaatin työ, ja siihen liittyvä seminaari. 3.2.6. Kandidaatin työ Kandidaatintyö pohjautuu yhteen arkkitehtuurin koulutusohjelman kolmannen vuosikurssin pa- AO 26 kollisista harjoitustöistä Kandidaatintyöksi opiskelija voi työstää joko nykyarkkitehtuuri III:n, asemakaavasuunnittelun, arkkitehtuurin historia III:n tai kerrostalosuunnittelun kurssin harjoitustyön. Työ esitellään kevätlukukauden lopussa yhteisessä seminaarissa. Kielitaidon osoittamiseksi opiskelijan tulee opintojensa aikana suorittaa kirjallinen kypsyysnäyte, joka toteutetaan kandidaatintyöhön liittyvän seminaarin yhteydessä. 3.2.7. Kieliopinnot Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy toisen kotimaisen kielen pakollisia opintoja 2 op ja pakollisia yhden vieraan kielen opintoja 6 op laajuudelta. 3.2.8. Harjoittelu Opiskelijoiden on tekniikan kandidaatin opintojen kuluessa suoritettava pakollisina opintosuorituksina vähintään kahden kuukauden työmaaharjoittelu (5 op). Rakennustyömaaharjoittelun kohteeksi hyväksytään tavanomaista yhden perheen pientaloa suurempi rakennustyömaa. Työmaaharjoittelusta tehdään kuvitettu työmaan tapahtumia kuvaava harjoittelukirja. Rakennustyömaaharjoittelu voidaan korvata 6 kuukauden rakennustyömaaseurannalla. Harjoittelun suorittaminen valvotaan rakennusopin opetuksen yhteydessä. Ohjeet harjoittelusta saa rakennussuunnittelun laboratoriosta. 3.2.9. Arkkitehdin tutkinto 3.2.10. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot Arkkitehdin tutkintoon johtava moduulirakenteinen koulutusohjelma koostuu aineopintoja sisältävistä opintosuuntien moduuleista, syventymistason opintoja sisältävistä täydentävistä ja erikoismoduuleista sekä diplomityöstä. Syventäviä opintoja tulee arkkitehdin tutkintoon sisältyä vähintään 60 op, joista diplomityön laajuus on 30 op. Valinnaisuus toteutuu moduuleiden sisällä vaihtoehtoisten opintojaksojen muodossa. Kursseille ilmoittaudutaan etukäteen. Kurssi järjestetään, mikäli osallistujia on vähintään viisi, muussa tapauksessa opintojakso järjestetään seuraavana lukuvuonna. Koulutusohjelma sisältää kolme eri opintosuuntaa: A. yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta B. rakennussuunnittelun opintosuunta C. Architectural Design opintosuunta 3.2.11. Opetuksen painopistealueet Arkkitehtuurin osasto on maailman pohjoisin yliopistotasoinen arkkitehtikoulu, joka edistää erityisesti Pohjois-Suomen arkkitehtuurikulttuuria ja osaamispääoman kehittymistä sekä on osa kansallista rakennusalan innovaatioketjua. Opetuksen ja tutkimuksen erityiskohteena on muuttuva pohjoinen rakennettu ympäristö. Opetus ja tutkimus kohdentuvat sen muutoksen hallintaan ja suunnitteluun, ominaispiirteisiin ja identiteettiin sekä kehitysmahdollisuuksiin. Osaston erityistehtävänä on kehittää pohjoisen elinpiirin ympäristöllisistä ja kulttuurisista edellytyksistä nousevaa arkkitehtuuria. 3.2.12. Kestävän kehityksen näkökulma arkkitehtuurin opinnoissa Kestävän kehityksen periaatteita ja suunnittelu-ajattelua on arkkitehtuurin koulutusohjelmassa integroituna useisiin opintojaksoihin. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ympäristökysymyksiä ja kestävää kehitystä laajasti arkkitehdin ammattialalla. Kestävän kehityksen näkökulma ja arkkitehdin ympäristövastuu on sisällytetty opetuksen tavoitteisiin eri laboratorioiden tuottamien opintojaksojen kurssikuvauksissa. Näitä koulutusohjelman erityiskysymyksiä ovat mm. elinkaarisuunnittelu, rakennusten energiakysymykset, nolla- ja matalaenergiarakennusten suunnittelu, kestävät materiaalit, vanhan rakennuskannan energiatehokas korjaaminen kulttuuriarvoja vaarantamatta ja kestävän kehityksen kaupunkisuunnittelu. AO 27 3.2.13. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta 3.2.15. Architectural Design opintosuunta Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnan opetus käsittää pääosin rakennettuun ympäristöön ja siihen liittyvään maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen liittyviä opintoja. Näiden lisäksi siihen sisältyy rakennussuojelun ja rakennetun ympäristön hoidon, kaupunkitilojen detaljisuunnittelun sekä nykyarkkitehtuurin opintoja. Kokoavana teemana on kestävä yhdyskuntasuunnittelu, jolla tarkoitetaan yhdyskuntarakenteen harkittua täydentämistä, rakennusperinnön huomioimista ja nykyisten kaupunki- ja taajamaympäristöjen kehittämistä käyttäjien tarpeet tuntien. Suoritettuaan opintosuunnan sisältämät opintojaksot, opiskelijalla on valmiudet pätevöityä monipuolisiin työelämän tehtäviin rakennetun ympäristön ja maankäytön suunnittelun sekä niihin liittyvien johto-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävien parissa. Yhdessä kandidaattivaiheen opetuksen kanssa yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnan opetus mahdollistaa opintosuunnalta valmistuneille koulutuksensa puolesta pääsyn kaavan laatijoiden rekisterin jäseniksi; lisäksi tarvitaan ammattikokemusta. Opiskelijalla on opintosuunnan suoritettuaan valmiudet sujuvaan jatko-opintojen aloittamiseen. Opetuksessa huomioidaan erityisesti pohjoiset olosuhteet sekä pyritään monipuoliseen yhteistyöhön alueen toimijoiden ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa. Architectural Design opintosuunta on pääosin englanninkielinen. Architectural Design opintosuunnan opetus käsittää nykyarkkitehtuurin ja arkkitehtuuria lähellä olevaan muotoiluun liittyviä opintoja, kuten sisustus- ja kiintokalustesuunnittelua, arkkitehtuurivalaistussuunnittelua sekä materiaaliteknologian ja muotoilun opintoja. Näiden lisäksi siihen sisältyy kaupunkitilan suunnittelua ja detaljointia. Kokoavana teemana on arkkitehtuuriin liittyvä detaljitasoinen suunnittelu, jolla tarkoitetaan sisä- ja ulkotilojen suunnittelua, joka liittyy kattavasti sekä rakennus- että yhdyskuntasuunnittelun osa-alueille. Opintosuunnan suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet toimia monipuolisissa työelämän tehtävissä rakennussuunnittelun ja arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun sekä niihin liittyvien johto-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävien parissa. Lisäksi opiskelijalla on opintosuunnan suoritettuaan valmiudet sujuvaan jatkoopintojen aloittamiseen. Opetuksessa huomioidaan erityisesti pohjoiset olosuhteet sekä pyritään monipuoliseen yhteistyöhön alueen toimijoiden ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa. 3.2.14. Rakennussuunnittelun opintosuunta Rakennussuunnittelun opintosuunta on laajaalainen käytännön rakennussuunnitteluun painottuva kokonaisuus, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus valita sisällöltään erilaisia opintopolkuja nykyarkkitehtuurin, rakennusopin, arkkitehtuurin historian ja korjausrakentamisen alueilta. Opintojaksojen tarkemmat kuvaukset löytyvät opinto-oppaan web-oodi versiosta. Suoritettuaan rakennussuunnittelun opintosuuntaan kuuluvat opinnot, opiskelijalla on valmiudet toimia käytännön rakennussuunnittelutehtävissä uudisrakentamisen, korjausrakentamisen tai restauroinnin parissa sekä valmius jatkoopintojen aloittamiseen. 3.2.16. Diplomityö Koska diplomityö on oppilaan näyte oppilaan saavuttamasta ammattitaidosta, se pyritään suorittamaan mahdollisimman itsenäisesti. Itsenäisen työskentelyn ohella diplomityön tekijät osallistuvat yhteisiin seminaareihin, joissa oppilaat esittelevät työnsä edistymistä, saavat palautetta ja jatko-ohjeita. Loppuseminaari on yleisölle avoin tilaisuus, jossa diplomityön tekijä esittelee työnsä ja saa arvosanan. Opiskelija voi esittää myös osaston ulkopuolella itsenäisesti tehdyn joko toteutuneen tai toteutettavan suunnitelman tai kirjallisen työn hyväksymistä diplomityönä. Näissä noudatetaan samoja periaatteita ja ohjeita kuin mitä diplomitöistä on muutoin säädetty. A. Ohjeita diplomityön tekemiseen Diplomityön ohjeellinen suorittamisaika on kuusi (6) kuukautta ja sen laajuus on 30 opintopistettä. AO 28 Diplomityö on opintojen päätöstyö. Diplomityön aihe on esitettävä kirjallisesti osastoneuvoston vahvistettavaksi, kun opiskelijan kaikki muut opetussuunnitelman mukaiset henkilökohtaiset opintosuoritukset (yht. 270 op.) ovat hyväksytysti suoritetut. Diplomityön tulee olla jonkun pääaineen alalta. Työn aihetta vahvistettaessa todetaan, mille ainealueelle diplomityö kuuluu. Sama työ voidaan tehdä ja esittää diplomityönä vain yhtä korkeakoulua varten. Jokaiselle diplomityölle tulee osaston puolesta valita työn valvoja. Valvoja on aina osaston professori, jonka oppiaineeseen diplomityö luontevasti kuuluu. Valvoja on myös työn ohjaaja. Tekijä voi tarvittaessa esittää työlle myös toista ohjaajaa, jonka tulee olla arkkitehti tai arkkitehtuuria hyvin tunteva korkeakoulututkinnon suorittanut ja yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö. Osaston diplomityöt voidaan periaatteelliselta suoritustavaltaan jakaa kahteen ryhmään: suunnittelutehtävät ja kirjalliset tutkimustyöt. Diplomityö voidaan tehdä myös näiden yhdistelminä. Diplomitöihin on liitettävä muusta selostuksesta erillinen tiivistelmä. julkisesti näytteille osastolla viimeistään yhtä (1) viikkoa ennen esittelyä. Töiden selostukset sekä kirjalliset tutkielmat toimitetaan samoin arvosteluun osallistuville yhtä viikkoa ennen esittelyä. Töiden arvosana-asteikko on: 1 - 5 kiitettävä (k), erittäin hyvä (eh), hyvä (h), erittäin tyydyttävä (et) ja tyydyttävä (t). Tarkemmat diplomityöohjeet ovat saativissa osaston kansliasta ja osaston www-sivuilta. B. Diplomitöiden esittely ja arvostelu Ohjattu ulkomaan ekskursio kuuluu arkkitehdin koulutusohjelmaan ja se järjestetään viidentenä opintovuotena. Matkalla tutustutaan kansainvälisesti merkittävään historialliseen ja nykyaikaiseen arkkitehtuuriin sekä asemakaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun. Opiskelijat osallistuvat ekskursiokohteista etukäteen tehtävän esittelymonisteen laadintaa. Diplomitöiden esittelytilaisuudet ovat kaikille avoimia julkisia tilaisuuksia, joiden yhteydessä käydään työn kritiikkikeskustelu. Esittelytilaisuuksia järjestetään vuosisuunnitelmassa ilmoitettuina ajankohtina. Esiteltävään diplomityöhön liittyvät esittelyplanssit ja mahdollinen pienoismalli on laitettava 3.2.17. Kieliopinnot Arkkitehdin tutkintoon ei sisälly pakollisia kieliopintoja, mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä. 3.2.18. Harjoittelu Arkkitehdin tutkintoon kuuluu pakollisen vähintään kahden kuukauden pituinen toimistoharjoittelu (3 op) alan suunnittelutoimistossa. Toimistoharjoittelusta on esitettävä työtodistus ja laadittava harjoittelujaksoa kuvaava raportti. 3.2.19. Ulkomaan ekskursio AO 29 Arkkitehtuurin koulutusohjelman rakenne Arkkitehdin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Syventävät moduulit 30 op Täydentävät moduulit 30 op Opintosuuntien moduulit 30 op Yhdyskuntasuunnittelu Rakennussuunnittelu Architectural Design Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liittyviä opintoja 10 op Valinnaiset opinnot 10 op Opintosuunnalle valmistava moduuli 42 op Perus- ja aineopinnot 118 op AO 30 3.2.20. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 20010-11 3.2.21. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot PERUS- JA AINEOPINNOT Koodi 450510P 030006P 450521P 450522P 450525P 451501P 452501P 453501P 453531P 453532P 453535P 454521P 455501P 455511P 455512P 900008P 901009P 902011P 903012P 904054P 450503A 451502A 452502A 456501A 456502A 454501A 454523A op 1,5 0,5 4 5 3 8 12 8 3 2 2 5 4 5 3 2 Orientoiva jakso Tiedonhankintakurssi CAD I CAD II Arkkitehtuurin esitystekniikat Arkkitehtuurin historia I Nykyaikainen arkkitehtuuri I Rakennusopin perusteet Rakennetekniikan perusteet Puurakenteet Rakennusfysiikan perusteet Kaupunkisuunnittelun historia Muotoilu I Plastinen sommittelu I Plastinen sommittelu II Ruotsin kieli / 2 Suomen kieli Tekniikan englanti 3/ 3 Tekniikan saksa 3/ Tekniikan venäjä 1 Työmaaharjoittelu Arkkitehtuurin historia II Nykyaikainen arkkitehtuuri II Korjausrakentaminen I Korjausrakentaminen II Kaupunkisuunnittelun perusteet Pienaluesuunnittelu Perus- ja aineopinnot yhteensä 6 5 6 13 5 5 5 5 118 OPINTOSUUNNALLE VALMISTAVA MODUULI Koodi 452506A 453510A 453511A 451503A 452503A 453503A 454503A 2 3 Asuntosuunnittelun kurssi LVI-tekniikka Rakennusten sähköasennukset Kaikki pakollisia kursseja, joista yksi valitaan kandidaatintyön pohjaksi: Arkkitehtuurin historia III Nykyaikainen arkkitehtuuri III Kerrostalosuunnittelun kurssi Asemakaavasuunnittelu Vaihtoehtoiset kotimaiset kielet, yht. 2 op. Vaihtoehtoisia vieraan kielen opintojaksoja, yht. 6 op. AO 31 op 5 3 2 8 8 8 8 Opintosuunnalle valmistava moduuli yhteensä 42 KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI Koodi 450550A 450551A Kandidaatintyö Seminaari Kandidaatintyö ja seminaari yhteensä op 8 2 10 VALINNAISET OPINTOJAKSOT Koodi 450524A 450523A 450526A 450527A 450528A 451506A 455513A 451513S 451521A 451522S 455514A 456527A 451540A 452540A 453540A 454540A 455540A 456540A Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy valinnaisia opintoja yht. 10 op. Kaikkia alla lueteltuja opintojaksoja ei järjestetä vuosittain. Kuvankäsittelyn kurssi / Photoshop CAD III Archicad 3D CAD / MicroStation Presentaatiokurssi / Powerpoint & Acrobat Taidehistoria Plastinen sommittelu III Sisustustaiteen historia/historialliset interiöörit Johdatus Japanin taidehistoriaan Japanilainen estetiikka Plastinen sommittelu IV Kuntoarviokurssi Arkkitehtuurin historian vaihtuvasisältöinen kurssi Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi Korjausrakentamisen vaihtuvasisältöinen kurssi Tekniikan kandidaatin tutkinto yhteensä op 2 5 2 2 1 4 4 5 5 5 4 5 2-10 2-10 2-10 2-10 2-10 2-10 180 op 3.2.22. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot OPINTOSUUNTIEN MODUULIT A. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta Koodi 452504A 454522S 455521S Nykyaikainen arkkitehtuuri IV Kaupunkitilan suunnittelu Kaupunkitilan detaljisuunnittelu Opintosuunta A. opintosuunnan moduulit yhteensä op 10 10 10 30 B. Rakennussuunnittelun opintosuunta Koodi 452504A 453533A op 10 5 Nykyaikainen arkkitehtuuri IV Betoni- ja teräsrakenteet AO 32 453505A 456503A Rakennusopin ammattikurssi Korjausrakentaminen III Opintosuunta B. opintosuunnan moduulit yhteensä 10 5 30 C. Architectural Design opintosuunta Koodi 452504A 454522S 455521S Nykyaikainen arkkitehtuuri IV Kaupunkitilan suunnittelu / Urban Space Design Kaupunkitilan detaljisuunnittelu / Urban Space Detailing Opintosuunta C. opintosuunnan moduulit yhteensä op 10 10 10 30 TÄYDENTÄVÄT MODUULIT A. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta Koodi 451511A 454524A 454525S 454540A AH IV Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito Asuinympäristön suunnittelu Asuinympäristön suunnittelun jatkokurssi Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi Opintosuunta A. täydentävät moduulit yhteensä op 10 5 5 10 30 B. Rakennussuunnittelun opintosuunta Koodi 451511A 454524A 456504S 456505S AH IV Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito Asuinympäristön suunnittelu Korjausrakentaminen IV Korjausrakentaminen V Valitaan 5 op opintojakso toisesta opintosuunnasta Opintosuunta B. täydentävät moduulit yhteensä op 10 5 5 5 5 30 C. Architectural Design opintosuunta Koodi 455502A 455517S 455518A 455520S 455519A 450507A Muotoilu II / Design II Arkkitehtuurivalaistus / Architectural Lighting Sisustussuunnittelu I / Interior Design I Sisustussuunnittelu II / Interior Design II Materiaaliteknologiat / Material Technologies (Modern Nordic Architecture –luentokurssi) Opintosuunta C. täydentävät moduulit yhteensä op 10 5 5 5 5 5 30 SYVENTÄVÄT MODUULIT A. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta Koodi 450502A 450504A 454505S op 2 3 15 Ulkomaan ekskursio Toimistoharjoittelu Kuntasuunnittelun kurssi AO 33 451560S 454560S Alla mainituista opintojaksoista valitaan 10 op: Arkkitehtuurin teoria ja tutkimus Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi Opintosuunta A. syventävä moduuli yhteensä 2 - 10 5 - 10 30 B. Rakennussuunnittelun opintosuunta Koodi 450502A 450504A 451515S 452505S 451560S 452550S Ulkomaan ekskursio Toimistoharjoittelu Alla mainituista opintojaksoista valitaan 15 op: Arkkitehtuurin historia V/Restaurointi Nykyaikainen arkkitehtuuri V/ International Studio Alla mainituista opintojaksoista valitaan 10 op: Arkkitehtuurin teoria ja tutkimus Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi Opintosuunta B. syventävä moduuli yhteensä Op 2 3 15 15 2 - 10 2 - 10 30 C. Architectural Design opintosuunta Koodi 450502A 450504A 452505S 455560S 451523S 451526S Ulkomaan ekskursio Toimistoharjoittelu Nykyaikainen arkkitehtuuri V / International Studio Alla mainituista opintojaksoista valitaan 10 op: Architectural Design -erikoiskurssi Japani-opinnot / Japanese Studies (Kaikkia alla lueteltuja opintojaksoja ei järjestetä vuosittain): Japanilainen arkkitehtuuri Japanese Architecture Studio Opintosuunta C. syventävä moduuli yhteensä Op 2 3 15 2 - 10 2 - 10 2 - 10 30 Valinnaisia opintoja 451550S 452550S 453550S 454550S 455550S 456550S 300002P Kursseilla voi korvata arkkitehdin tutkintoon sisältyviä opintoja: Arkkitehtuurin historian vaihtuvasisältöinen kurssi Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi Korjausrakentamisen vaihtuvasisältöinen kurssi Tiedonhankinta opinnäytetyössä Arkkitehdin tutkintoon voi sisällyttää myös kandidaatin tutkinnon valinnaisia 451540A-456540A vaihtuvasisältöisiä kursseja. 2-10 2-10 2-10 2-10 2-10 2-10 1 DIPLOMITYÖ Koodi 450099S op 30 120 op Diplomityö, opintojen päätöstyö Arkkitehdin koulutusohjelma yhteensä Moduulirakenteinen koulutusohjelma yhteensä 300,0 op AO 34 3.2.23. Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt Tähän opinto-oppaaseen kirjattu arkkitehdin tutkinnon koulutusohjelma (4.-5. opintovuosi) koskee takautuvasti kaikkia kaksivaiheisen tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevia. Tämän opinto-oppaan mukaiset arkkitehtuurin koulutusohjelman kandidaatintyön ohjeet ja vaatimukset koskevat takautuvasti vuonna 2008 ja sen jälkeen aloittaneita tekniikan kandidaatin tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Tähän opinto-oppaaseen kirjattu arkkitehtuurin koulutusohjelma (kandidaatin tutkinto + arkkitehdin tutkinto) koskee kaikkia ennen vuotta 2005 aloittaneita, uuteen tutkintojärjestelmään siirtyviä opiskelijoita. Vanhoja opiskelijoita koskevat erityiset siirtymäsäännöt (voimassa 31.7.2013 saakka) on julkaistu arkkitehtuurin osaston ja teknillisen tiedekunnan www-sivuilla. · Mikäli opintojakso poistetaan, vanhaa ei luennoida rinnakkain korvaavan jakson kanssa. Rästitenttejä voidaan järjestää. · Mikäli opiskelija ei ehdi suorittaa poistettua opintojaksoa, hänen tulee suorittaa tilalle tullut korvaava opintojakso. · Mikäli poistettavan tilalle ei tule korvaavaa jaksoa, opiskelijan tulee suorittaa vastaava opintopistemäärä lisää valinnaisia opintoja. · Mikäli opintojakson opintopistemäärä kasvaa tai pienenee, opiskelija korvaa tämän suorittamalla muutoksen verran joko vähemmän tai enemmän valinnaisia opintoja. 3.2.24. Vieraskielinen opetus ja kansainvälinen oppilasvaihto Arkkitehtuurin osastolle voidaan hyväksyä vuosittain 5-10 ulkomailla arkkitehtuurin alan Bachelor-tutkinnon suorittanutta opiskelijaa suorittamaan arkkitehdin tutkintoa englanninkielisessä Architectural Design Master –ohjelmassa. Osaston vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kansainvälinen opetus MoNArch- ja Nordic Design ohjelmissa on integroitu Architectural Design opintosuunnan kanssa. Ulkomailla opiskeluun tarjoutuu useita mahdollisuuksia osaston opiskelijoille. Arkkitehtuurin osaston suositus on, että opiskeluvaihtoon lähdetään kolmannen opintovuoden jälkeen. Olennaista on, että opiskelija ennen lähtöään tekee opinto-suunnitelman opintoneuvojan valvonnassa (Learning Agreement), jota voidaan päivittää vaihtovuoden aikana. Keskeiset stipendejä myöntävät tahot ovat Euroopan yhteisön koulutusohjelma Erasmus LLP sekä Nordplus ja Nordtek ohjelmat. Nordplusohjelmaan kuuluvat kaikki pohjoismaiset arkkitehtikoulut. Oulun yliopistolla on lisäksi lukuisia kahdenvälisiä vaihtosopimuksia. 3.2.25. Opetusperiodit ja kesäopetus Pääosa opetusohjelmaan sisältyvien oppiaineiden opetuksesta annetaan lukukausien sisään muodostettavissa opetusperiodeissa. Arkkitehtuurin osastolla noudatetaan käytäntöä, jossa lukuvuoteen sisältyy yhteensä neljä opetusperiodia - kaksi kuuden (6) viikon mittaista syksyllä ja kaksi kahdeksan (8) viikon keväällä. Opintoperiodien väliin ja loppuun on sijoitettu osaston tenttiviikot, joiden aikana ei anneta ohjattua opetusta. Tenttiviikoilla pidetään kuitenkin rästitöiden vastaanotot. Myös kesäaikana on mahdollisuus tenttisuorituksiin. Kesätentit järjestetään kesäyliopiston yhteydessä osaston opettajien suostumuksella ainekohtaisten ilmoittautumislistojen mukaisesti. Harjoitustöitä ohjataan kesäaikana erikseen sovittavina ajankohtina. Syyslukukaudella opetus alkaa 1. vsk:lla normaalisti syyskuun ensimmäisellä viikolla. Muilla vuosikursseilla opetus alkaa viikkoa myöhemmin. Tarkka ajankohta ilmoitetaan osaston wwwsivuilla. 3.3. Osastokohtaisia ohjeita 3.3.1. Opetuksen tarkoitus Arkkitehtuurin osaston opetus perustuu suunnittelun ja rakentamisen perusteiden sekä suunnittelu- ja tutkimusmenetelmien opettamiseen. Arkkitehdin perinteisten tehtävien; rakennusten, AO 35 rakennusryhmien, alueellisten kokonaisuuksien ja yhdyskuntien suunnittelun lisäksi opiskelijoille pyritään antamaan perusvalmiudet työskentelyyn rakennussuojelun, korjausrakentamisen, muotoilun sekä tutkimuksen ja hallinnon alueilla. Osaston opetus ja tutkimus keskittyy erityisesti pohjoisen rakennetun ympäristön suunnitteluun ja tutkimukseen kestävän kehityksen näkökulmasta. 3.3.2. Opetuksen luonne A. Yleistä Opiskelun painopiste on harjoitustöissä. Opetuksessa korostetaan sekä yhteisöllisten tietojen kehittämistä että vahvistetaan kykyjä työskennellä ryhmissä. Luento-opetus luo opiskelun teoreettisen perustan. Luennoilla pyritään antamaan kokonaiskuva opintojakson aihepiiristä ja käsittelemään erityisesti opetusalan ajankohtaisia aiheita. Opetuksen havainnollistamiseksi järjestetään tutustumiskäyntejä alan kohteisiin. Opiskelun aikana opiskelijat suorittavat yhden ohjatun ulkomaan opintomatkan. Koulutusohjelmaan sisältyy opetusperiodien sisään suunniteltuja intensiivijaksoja, joiden kuluessa keskitytään entistä paremmin tiettyyn opetuskohteeseen tai aiheeseen. Intensiivijaksot toteutetaan usein ns. workshop-tyyppisenä opetuksena, jossa luennot, seminaarit ja työn ohjaus ovat koko opetustapahtuman ajan kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Vapaavalintainen opintojakso pidetään, jos osallistujia on ilmoittautunut vähintään viisi (5) henkilöä. Sama kynnysehto koskee myös sellaisia pakollisia opintoja, jotka ovat moduulikaaviossa saman opintosuunnan sisällä keskenään valinnaisia. B. Opetuksen tavoitteet Keskeisen osan arkkitehtikoulutuksessa ovat perinteisesti muodostaneet harjoitustyöt. Harjoitustöiden tavoitteena on perehdyttää opiskelijat suunnittelun problematiikkaan sekä tiedon itsenäiseen hankkimiseen ja soveltamiseen. Harjoitustöiden tehtävänannot, niiden ohjaus ja välikritiikit korostavat harjoitustöiden osuutta arkkitehdin luovan työn oppimisessa. Harjoitustöiden teemoja avarretaan tukiluennoilla ja seminaarimuotoisissa välikritiikeissä. 3.3.3. Harjoitustyöt A. Yleistä Erityyppiset harjoitustyöt muodostavat yli puolet opiskelusta arkkitehtuurin osastolla. Harjoitustyöt ovat yleensä henkilö- ja ainekohtaisia ohjelmatöitä, joista osa suoritetaan kuitenkin ryhmätyönä tai yhteisesti useammassa aineessa. Harjoitustöitä voi halutessaan suorittaa myös muussa kuin annetussa muodossa esimerkiksi kirjallisesti, tutkimustyönä, seminaarina, valokuvaamalla, video- tai ääninauhana jne. Tällaisista poikkeavista harjoitustöistä on aina sovittava erikseen. B. Osaston ulkopuoliset harjoitustyöt Opiskelija voi esittää korvattavaksi tai hyväksiluettavaksi opetusohjelman ulkopuolella tehtyjä itsenäisesti laadittuja suunnitelmia ja kirjallisia töitä. Asiassa noudatetaan samoja periaatteita kuin mitä hyväksilukemisista ja korvaavuuksista on muutoin säädetty. Toisessa arkkitehtikoulussa tehty vastaava harjoitustyö hyväksytään osaston harjoitustyöksi hyväksilukemis- tai korvausmenettelyn kautta. Omissa nimissä tehtyjä kilpailutöitä voidaan hyväksyä osaston harjoitustyöksi, kun tästä sovitaan etukäteen kyseisessä laboratoriossa. 3.3.4. Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet on integroitu useisiin opintojaksoihin. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja saa riittävät tutkimusvalmiudet perusopintojen kuluessa. Tieteellisen kirjoittamisen perusteiden ja tutkimusvalmiuksien omaksuminen on sisällytetty opetuksen tavoitteisiin eri laboratorioiden tuottamien opintojaksojen kurssikuvauksissa. 3.3.5. Seminaarit Seminaariopetuksen tarkoituksena on arkkitehtuurin, rakentamisen, yhdyskuntasuunnittelun ja arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun eri alueille kuuluvien erikoiskysymysten syvällisempi tarkastelu. Seminaareissa pyritään herättämään opiskelijan mielenkiinto tutkimustyötä kohtaan. AO 36 Opetukseen liittyvien alustusten tai esitelmien tarkoitus on perehdyttää opiskelijat arkkitehdin ammatillisiin tehtäväalueisiin, kirjallisuuteen ja tutkimusmenetelmiin. 3.3.6. Tentit ja niihin osallistuminen Opiskelijoiden tiedot oppiaineissa arvostellaan harjoitustöiden lisäksi tenteissä, jotka voivat olla kirjallisia, suullisia tai molempia. Ilmoittautumislistat ja tenttien tulokset ovat näytteillä osaston ilmoitustaululla. Arkkitehtuurin osastolla tentit järjestetään opintoperiodien väliin ja loppuun sijoitetuilla tenttiviikoilla, joita on yhteensä 4 kpl lukuvuodessa. Tentti-viikkojen ajoitus selviää osaston periodiohjelmasta. Osaston tenttejä voidaan suorittaa myös Oulun kesäyliopiston yhteydessä ja valvonnassa. 3.4. Jatko-opinnot Arkkitehdin tutkinnon suorittaneet ja henkilöt, joiden perustutkinto on sisällöltään lähellä arkkitehdin tutkintoa, voivat suorittaa osastolla jatko-opintoja. Jatko-opiskelijaksi voi hakeutua henkilö, joka on menestynyt hyvin opinnoissaan suunniteltujen jatko-opintojen pääalalla ja joka täyttää osaston valmiusvaatimukset käytännön kokemuksen osalta. Jatkotutkinto on nykyään ensisijaisesti tekniikan tohtorin tutkinto, myös tekniikan lisensiaatin tutkinto on edelleen mahdollista suorittaa. Osastolla voidaan suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinto. Tätä suositellaan jatko-opiskelijalle, jolla on muu kuin tekniikan alan perustutkinto. Jatko-opintojen suorittamiseen on oikeus vasta sen jälkeen, kun tiedekunta tai osasto on tehnyt päätöksen jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä. Arkkitehtuurin osastolla on erilliset lisensiaatintutkinto-ohjeet, jotka täydentävät teknillisen tiedekunnan jatkotutkinto-ohjeita. Teknillisen tiedekunnan jatkotutkintoja koskevat pysyväismääräykset löytyvät tämän opintooppaan lopusta. Teknillisen tiedekunnan ja arkkitehtuurin osaston jatkotutkinto-ohjeita päivitetään. Ajantasaiset ohjeet löytyvät teknillisen tiedekunnan verkkosivuilta ja arkkitehtuurin osaston verkkosivuilta. Seuraavassa jatkotutkinto-ohjeen sisältö lyhyesti nykymuodossa: Jatko-opintojen pääalan voi nimetä koulutusohjelman (arkkitehtuuri) tai opintosuunnan mukaan. Tutkinnon ohjaajana voi toimia jatkoopiskelijan valitsema osaston professori tai osastolla työskentelevä tohtori. Jatko-opinnot suoritetaan tiedekunnan kullekin jatko-opiskelijalle vahvistamien jatkotutkintovaatimusten mukaisesti. Tutkintovaatimusten vahvistusta koskevan hakemuksen tärkein sisältö on jatko-opintosuunnitelma, josta ilmenevät erityisten opintojen alat ja laajuudet ja tohtorin tutkinnon suorittamisen aikataulu. Jatko-opintojen erityiset opinnot jakautuvat kolmeen opintotyyppiin: pääaineopintoihin, sivuaineopintoihin ja tieteellisiin yleisopintoihin. Pääaineopinnot suoritetaan jatko-opintojen pääalalla. Lisensiaatin tutkinnon pääaineopintoihin sisältyy lisäksi opiskelijan tekemä lisensiaatintyö. Tohtorin tutkintoa varten suoritettaviin pääaineopintoihin sisältyy lisäksi tekijän väitöskirja. Ellei jatko-opiskelija ole suorittanut tekniikan lisensiaatin tutkintoa, on hänen tohtorin tutkintoa varten suoritettava erityisopinnot kuten lisensiaatin tutkinnossa vaaditaan. Erityisopintojen tavallisimpia opiskelumuotoja ovat omakohtainen perehtyminen vaatimuksiin sisältyviin kirjoihin, julkaisuihin tai monisteisiin sekä luento- ja seminaarikurssien seuraaminen. Jatko-opiskelijan perehtyneisyys arvioidaan yleensä tenttien tai kirjareferaattien perusteella. Myös opiskelijan pitämiä seminaariesityksiä ja laatimia luentoreferaatteja voidaan pitää hyväksyttävinä perehtyneisyyden osoituksina. Opintopistemäärät määritellään tapauskohtaisesti arvioimalla vaadittavan työn määrää. Sivuaineopintojen tulee hyödyttää tehokkaasti pääaineopintoja, mutta sisällöltään niiden tulee erota pääaineopinnoista. Tieteellisten yleisopintojen tarkoituksena on yleistieteellisten perehtyneisyyksien saavuttaminen. Näitä voivat olla esim. tutkimustyön yleisiin menetelmiin, tutkimustulosten julkaisemiseen ja esittämiseen liittyvät opinnot. Lisensiaatintyössään jatko-opiskelijan on osoitettava kykyä tieteellisten tutkimusmenetelmien käyttämiseen, kriittisyyttä ja hyvää perehtyneisyyttä työn aihepiiriin. Lisensiaatintyö voi olla joko perinteinen kirjallinen tutkielma tai työ, AO 37 joka koostuu selostusosasta, jossa osoitetaan perehtyneisyys aiheeseen ja kyky käyttää tieteellisiä tutkimusmenetelmiä, sekä sitä havainnollistavasta suunnitelmaosasta, jossa osoitetaan kyky käyttää suunnittelijan taitoja ongelmien ratkaisuissa. Lisensiaatintyö laaditaan yleensä yhtenäiseksi tutkielmaksi. Se voi koostua myös erillisistä julkaisuista ja näihin liittyvästä yleiskatsauksesta. Väitöskirja voi olla joko yhtenäinen tutkielma tai koostua erillisistä julkaisuista, jotka käsittelevät yhtenäistä tutkimusongelmaa. Se voi sisältää myös soveltavan osan. Väitöskirjan tulee olla osoitus kyvystä tehdä itsenäistä tieteellistä tutkimustyötä. Sen on vastattava loogisuudeltaan, objektiivisuudeltaan, kriittisyydeltään ja perusteellisuudeltaan sekä uutuudeltaan ja merkitsevyydeltään aiemmin hyväksyttyjen väitöskirjojen tasoa. Tekniikan lisensiaatin tutkinto koostuu erityisopintosuorituksista, joiden laajuus on 60 opintopistettä, ja lisensiaatintyöstä. Tekniikan tohtorin tutkinto koostuu erityisopintosuorituksista, joiden laajuus on 60 opintopistettä ja väitöskirjasta. 3.5. Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne Suomessa on valmistunut arkkitehteja vuodesta 1883 alkaen. Maamme arkkitehtien lukumäärä on noin 3600. Julkisella sektorilla, kuntien ja valtion palveluksessa toimii arkkitehdeistä noin 30 %. Noin 45 % toimii yksityisen sektorin yrittäjinä. Arkkitehdeistä 70 % toimii rakennussuunnittelutehtävissä, kaavoituksessa 17 % ja loput hallinto- ja opetustehtävissä. Runsas 85 % arkkitehdeista on sijoittunut Teollisuus-Suomen eli linjan Vaasa - Kotka alapuolelle jäävään osaan maatamme. Uudellemaalle on sijoittunut noin 65 % ammattikunnasta Arkkitehtien työllisyystilanne on ollut historiallisesti hyvä. Poikkeuksen oli 1990-luvun alun taloudellinen lamakausi. 2000-luvun alussa yli 90 % arkkitehdeistä oli työministeriön tilastojen mukaan työllistetty. Tämän hetkinen laskusuhdanne ei ole vaikuttanut arkkitehtien työllisyyteen yhtä voimakkaasti kuin moneen muuhun rakennusalan toimijaan. Vuoden 2010 alussa työttömien arkkitehtien määrä oli ministeriön tilastojen mukaan alle 130. Arkkitehdit ovat suuntaamassa ammattitoimintaansa perinteisten suunnittelutehtävien lisäksi esimerkiksi rakennuttamis- ja hallintotehtäviin. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että jokaiseen rakennushankkeeseen on määritelty pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan tehtävänä on vastata suunnittelun kokonaisuudesta ja suunnittelukokonaisuuden laadusta. Enenevässä määrin etsitään työtilaisuuksia myös ulkomailta. Arkkitehdit pääsääntöisesti toimivat myös rakennushankkeen suunnittelun kokonaisuudesta ja suunnittelukokonaisuuden laadusta vastaavina lakisääteisinä pääsuunnittelijoina. SAFA Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä edunvalvoja, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun yhdistyksen jäsenenä on 2 969 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia eli yli 80 % kaikista Suomen arkkitehdeista. Arkkitehti SAFA on Suomen Arkkitehtiliiton jäsen. Lisäksi SAFA:lla on 725 opiskelijajäsentä. Opiskelijajäseneksi, jolla on oikeus ottaa osaa liiton toimintaan, voidaan hyväksyä Suomessa arkkitehdin tutkinnon suorittamiseksi opiskeleva henkilö tai Suomen kansalainen, joka opiskelee vastaavantasoisen ulkomaisen tutkinnon suorittamiseksi. Opiskelijajäsenten keskuudestaan valitsemalla edustajalla on oikeus osallistua seuraajana liittovaltuuston, liiton hallituksen, valiokuntien ja liiton muiden toimielinten kokouksiin vuosittain erikseen tehtävän päätöksen mukaisesti. Lisätietoa Suomen Arkkitehtiliitosta www.safa.fi. AO 38 4. Konetekniikan osasto Toimisto puh. (08) 553 2020, fax (08) 553 2026, ohivalinta (08) 553 + alanumero. Toimisto avoinna ma-pe 8:00 - 15:45. Henkilökunnan sähköposti: etunimi.sukunimi@me.oulu.fi Osaston www-sivut: me.oulu.fi 4.1. Henkilökunta VINHA, Juha, TkT, rakennusfysiikka VÄHÄ, Pentti, TkT, koneautomaatio Osastonjohtaja: NISKANEN, Juhani, TkL, professori, koneenrakennusoppi, puh. 553 2081. Professorit: KARHUNEN, Jouko, TkT, koneensuunnitteluoppi KARJALAINEN, Jussi A., TkT, valmistustekniikka KARJALAINEN, Pentti, TkT, metallioppi LAHDELMA, Sulo, TkT, koneiden kunnon diagnostiikka LAPPALAINEN, Kauko, TkL, tuotantotekniikka MALASKA, Mikko, TkT, rakennesuunnittelu NEVALA, Kalervo, TkT, mekatroniikka NISKANEN, Juhani, TkL, koneenrakennusoppi SJÖLIND, Stig-Göran, TkL, teknillinen mekaniikka Tutkimusprofessori: AHO, Timo, TkT, rakentamisteknologia Dosentit: HAATAJA, Mauri, TkT, auto- ja kuljetusvälinetekniikka HAKALA, Matti, TkT, teknillinen mekaniikka HEIKKILÄ, Rauno, TkT, konetekniikka, erityisesti rakentamisteknologian ja rakentamisen automaatio LARKIOLA, Jari, TkT, muokkaustekniikka LEINONEN, Arvo, TkT, turveteknologia LEINONEN, Jouko, TkT, metallioppi PÄÄRNI, Asko, TkT, tietokoneavusteinen koneensuunnittelu SALLINEN, Mikko, TkT, konetekniikka ja rakentamisen langattomat järjestelmät, erityisesti rakentamisteknologia, mekatroniikka ja konediagnostiikka. Yliopistonlehtorit: KELA, Lari, TkT, koneensuunnittelu KOIVUROVA, Hannu, TkT, teknillinen mekaniikka LEINONEN, Jouko, TkT, metallioppi LUMIJÄRVI, Jouko, TkT, teknillinen mekaniikka Lehtorit: LIEDES, Hannu, DI SAARI, Reijo, DI, konetekniikka TYNI, Pekka, TkL, koneautomaatio Yliassistentit: JUUSO, Martti, TkL, tuotantotekniikka KORPELA, Tapio, TkL, koneensuunnittelu LOUHISALMI, Yrjö, TkL, mekatroniikka ja konediagnostiikka VALTONEN, Markku, DI, mekaaninen teknologia Yliopisto-opettajat: HANNILA, Raimo, TkL KANGASPUOSKARI, Matti, TkL LAHTINEN, Hannu, TkL LAUKKANEN, Jari, TkL PAAVOLA, Jussi, DI PIRKOLA, Heikki, DI Assistentit: ANTIKAINEN, Eino, DI LAURILA, Jouni, DI LIEDES, Toni, TkT NOUSIAINEN, Olli, TkL KO 39 PORTER, JYRI, DI PYYKKÖNEN, Juha, DI jasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin, OULA-tietokantaan,Nelli-portaaliin ja kirjaston tiloihin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta opinnäytetyössä -kurssi. Laboratorioinsinöörit: ALATALO, Matti, DI HEIKKALA, Jouko, DI JÄRVENPÄÄ, Seppo, DI VÄLIHEIKKI, Osmo, DI VUOTO, Väinö, DI Opintoneuvoja: 4.2. Konetekniikan koulutusohjelma SAARI, Reijo, DI, lehtori, puh. 553 2087 Toimisto: KORHONEN, Arja, osastosihteeri, puh. 553 2020 LINDVALL, Riitta, opintoasiainsihteeri, puh. 553 2021 Tiedekirjasto Tellus Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la 10-15. Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat aukioloajat. Asiakaspalvelu puh. (08) 553 1090 http://www.kirjasto.oulu.fi/tellus sähköposti: tellus.kirjasto@oulu.fi. Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia on sekä Telluksen että Lunan saleissa sekä mikroluokissa yhteensä n. 80. Telluksessa on käytössä Tietohallinnon kiintiötulostus osalta työasemista. Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää kotija ulkomaista kirjallisuutta henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kirjastossa on myös tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Laina-aika kirjoilla on 28 vrk. Kurssikirjoista on käsikirjakappaleet, joita saa yö- ja viikonloppulainaan. Tiedekirjasto Pegasuksen kurssikirjaosastolla on kurssikirjojen lainattavat kappaleet. Kirjastoon tulee painettuna n. 800 lehteä. Lehtien laina-aika on 14 vrk. Kuluvan vuoden numeroita ja viimeisimpiä numeroita ei lainata. Nelli-tiedonhakuportaalin kautta on käytettävissä noin 20 000 elektronista lehteä, 250 viitetietokantaa, 20.000 elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja sanakirjoja. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun yliopiston verkossa sekä etäkäytön kautta. Tiedekir- 4.2.1. Ammatillinen tehtäväalue Konetekniikan koulutusohjelma suuntautuu laajaalaisesti seuraaville tehtäväalueille: koneensuunnittelu-, tuotekehitys-, laskenta-, tuotanto-, myynti-, markkinointi- ja materiaali-insinöörin, teollisuuden laadunvalvonta- ja kunnossapitoinsinöörin sekä tutkijan tehtävät. Koulutusohjelma antaa sopivan pohjan myös teknillisen opetuksen ja kaupan alalle. Koneinsinööri työskentelee pääasiassa Suomen metalliteollisuuden parissa kuten metallin perusteollisuudessa, konepajoissa jne., mutta viime vuosina enenevässä määrin myös elektroniikkateollisuudessa. Metalliteollisuuden merkitys kansantaloudessamme on suuri sekä uusien työpaikkojen luojana että ulkomaanvientimme lisääjänä. Eräät koneteollisuuden erikoisalojen tuotteet ovat saavuttaneet vientikaupassa huomattavaa menestystä ja tunnustusta omaperäisten konstruktiivisten ratkaisujen takia. Tällaisia tuotteita ovat mm. paperikoneet. Menestys perustuu suurelta osin yritysten omaan tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan laajenemisella ja syventymisellä on siten merkittävä osuutensa metalliteollisuuden menestykseen. 4.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet Konetekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä tutkimus-, kehitys-, suunnittelu-, laskenta-, tuotannonjohto- sekä kunnossapitoteh- KO 40 täviin. Ohjelman tarkoituksena on antaa myös valmiudet toimintaan alan hallinto-, myynti- ja koulutustehtävissä. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa ammatillisten valmiuksien lisäksi hyvät valmiudet diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamiseen ja diplomi-insinöörin tutkinto vastaavasti hyvät valmiudet tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Konetekniikan koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet konetekniikan ja suorittamansa opintosuunnan erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perustana. Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Konetekniikan koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja vastaamaan muiden kehityksestä. Konetekniikan koulutusohjelman suorittaneella diplomi-insinöörillä on valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä 4.2.3. Opintosuunnat Konetekniikan koulutusohjelmassa opiskelija voi valita kandidaattivaiheen 2. lukuvuoden syyslukukauden lopussa itselleen joko auto- ja työkonetekniikan, koneensuunnittelun, materiaalitekniikan, mekatroniikan ja konediagnostiikan, rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian, teknillisen mekaniikan, tuotantotalouden tai tuotantotekniikan opintosuunnan. Tekniikan kandidaattiopintojen ensimmäisenä lukuvuonna opiskellaan pääasiassa matemaattisluonnontieteellisiä perusopintoja ja yhteisiä ammattiaineita. Seuraavina kahtena vuonna opiskellaan yhteisiä ja opintosuuntakohtaisia ammattiaineita sekä täydentäviä ja valinnaisia opintoja. Tämä tapahtuu kuuntelemalla luentoja sekä osallistumalla laskuharjoituksiin, seminaareihin, suunnittelu- ja laboratorioharjoituksiin. Opiskeluun liittyvät oleellisena osana tehdasvierailut ekskursiot - teollisuuslaitoksiin sekä käytännön harjoittelu alan teollisuudessa. Opiskelijalle pyritään antamaan hyvä matemaattis-luonnontieteellinen perustieto. Ammatti- ja syventävät opinnot suuntautuvat opintosuunnan mukaisille aloille. Opetuksessa pyritään kuitenkin aina laaja-alaiseen koneinsinöörin ammattikuvaan. Diplomi-insinöörivaiheessa opinnot koostuvat oman opintosuunnan aine- ja syventävistä opinnoista sekä laaja-alaisuutta antavista täydentävistä opinnoista. Auto- ja työkonetekniikan opintosuunnalla syvennytään raskaan kuljetuskaluston sekä erilaisten työkoneiden suunnitteluun, tuotekehitykseen ja konstruktiotekniikkaan. Opintosuunnalta valmistuvat diplomi-insinöörit sijoittuvat monenlaisiin tehtäviin vaativasta työkoneiden tuotekehityksestä erilaisiin viranomaistehtäviin. Opiskelijat voivat oman valintansa perusteella täydentää osaamistaan teknillisen mekaniikan, mekatroniikan tai tuotantotalouden alueelle. Koneensuunnittelun opintosuunnalla ovat syventäviä ammattiaineita yleinen koneensuunnittelu lähtien uuden tuotteen hausta sen kehittämiseen markkinakelpoiseksi tuotteeksi sekä paperia ja puumassaa valmistavien koneiden konstruktiotekniikka ja kunnossapito. Molemmissa pääaineissa annetaan koneensuunnitteluun, tuotekehitykseen ja tutkimustoimintaan tähtäävää koulutusta Opintosuunnalla voi syventyä myös koneautomaation, mekatroniikan ja robottitekniikan opintoihin sekä tietotekniikan sovellutuksiin. Lisäksi tuotantotalouden aineet lisäävät laaja-alaisuutta. Koneensuunnittelun koulutuksen saaneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet nopeasti tutkimuksen, tuotekehityksen, koneteknisen tuotannon, kunnossapidon ja markkinoinnin asiantuntijatehtäviin. Koneensuunnittelijan koulutuksen monipuolisuus tarjoaa hyvän pohjan kokonaisuuden hallintaan, mikä mahdollistaa uralla etenemisen vaativiinkin johtotehtäviin. Materiaalitekniikan opintosuunnalla ovat pääammattiaineina yleinen metalli- ja materiaalioppi (fysikaalinen metallurgia), materiaalien KO 41 tutkimustekniikka sekä metallien muokkaustekniikka. Myös elektroniikan materiaaleihin ja tuotantotekniikkaan voidaan syventyä. Materiaalitekniikan suuri merkitys näkyy erityisesti metalliteollisuudessa, mutta myös monilla muilla tekniikan ja elämän eri aloilla. Kehittyneet materiaalit erikoisominaisuuksineen antavat uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja erilaisiin käyttösovellutuksiin muuttaen samalla suunnittelua ja tuotantotekniikkaa. Tietotekniikka, simulointi ja uudet elektronioptiset tutkimusmenetelmät tehostavat materiaalien kehittämisistä. Materiaali-insinöörin koulutustavoitteena on, että hän on erilaisten materiaalien, metallien, keraamien ja muovien valmistusta, ominaisuuksia ja käyttöä tunteva asiantuntija, joka toimii monipuolisissa kehitys-, laadunvalvonta-, käyttö- tai tutkimustehtävissä metallien jalostusyrityksissä, konepajoissa, elektroniikkateollisuudessa tahi tutkimuslaitoksissa. Mekatroniikan ja konediagnostiikan opintosuunnalla on mahdollista erikoistua joko mekatroniikkaan tai konediagnostiikkaan. Mekatroniikan erikoistumisalueen tavoitteena on kouluttaa koneinsinöörejä, joilla on riittävät perustiedot myös elektroniikasta ja tietotekniikasta. Hyödyntämällä näitä aloja koneensuunnittelussa, voidaan koneiden toimintoja automatisoida tai rakentaa ominaisuuksiltaan täysin uusia koneita. Koneiden pitkälle kehitetty automaatio on olennainen tekijä pyrittäessä niiden yhä joustavampaan ja tuottavampaan käyttöön. Mekatroniikka integroi ”älyn” tuotteisiin. Opiskelijat perehdytetään mekatronisten tuotteiden suunnitteluun niin, että he kykenevät toimimaan tällä ripeää kehitystä kaipaavalla alueella. Mekatroniikan opintosuunnalla on yhteys Oulun seudulla voimakkaasti kehittyneeseen elektroniikkateollisuuteen. Konediagnostiikkaan suuntautuneet diplomiinsinöörit ovat sijoittuneet vaativiin paperi-, teräs- ja prosessiteollisuuden sekä voimalaitosten kunnossapito- ja käynnissäpitotehtäviin. Lisäksi heitä on konepajoissa haastavissa modernisointi-, tuotekehitys- ja huoltotehtävissä. Osa näistä erikoisosaajista sijoittuu diagnostiikkaan ja käyttövarmuuteen liittyviin tutkimustehtäviin. Kunnossapitotehtävät antavat myös mahdollisuuden edetä yritysten ylimpään johtoon saakka. Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunnalla erikoistutaan joko rakennesuunnitteluun tai rakentamistekno- logiaan. Rakennesuunnitteluun syventyvät opiskelijat perehdytetään erilaisten rakenteiden, mm. rakennusten ja siltojen, analysointiin, suunnitteluun ja mitoitukseen. Rakentamisteknologian opiskelijat syventyvät opinnoissaan rakentamisprosesseihin sekä rakentamisen tuotannon teknologisiin kysymyksiin. Opinnoissa perehdytään myös korjausrakentamiseen, elinkaarisuunnitteluun sekä matalaenergiarakentamiseen. Opintosuunnan suorittaneet diplomi-insinöörit sijoittuvat tyypillisesti asiantuntija- ja esimiestehtäviin insinööritoimistoihin, rakennusliikkeisiin, rakennusaineteollisuuteen sekä julkisen sektorin organisaatioihin. Teknillisen mekaniikan opintosuunta kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka osaavat analysoida koneiden, rakenteiden ja laitteiden mekaanista käyttäytymistä analyyttisesti, numeerisesti ja kokeellisesti. Näiden analyysien tuloksena syntyy turvallisia, luotettavia, kestäviä ja ympäristöään häiritsemättömiä tuotteita. Statiikka ja dynamiikka luovat pohjan lujuusopin opintojaksoille ja nämä edelleen elementtimenetelmien ja värähtelymekaniikan opinnoille. Teknillisen mekaniikan taitoja tarvitaan mitä moninaisimmissa tehtävissä mm. lääketieteen tekniikassa. Opintosuunnalta valmistuvat käyttävät työssään jokapäiväisenä apuna tietokonetta. Työ voi olla tutkimusta, tuotekehitystä, vaurioselvitystä tai suunnittelua. Teknillisen mekaniikan diplomi-insinööri on erikoisasiantuntija, joka tekee työtään yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. Tuotantotalouden opintosuunta kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on tekniikan tuntemuksen lisäksi hyvät tiedot tuotantoelämään ja markkinointiin liittyvistä taloudellisista, hallinnollisista ja johtamistaidon kysymyksistä. Opintosuunnan suorittaneet diplomi-insinöörit sijoittuvat tehtäviin, joissa vaaditaan yritystalouden ja markkinoinnin tuntemusta. Tällaisia tehtäviä on sekä teollisuusyrityksissä, niiden sidosryhmissä että julkisen hallinnon organisaatioissa. Tuotantotekniikan opintosuunnalla ovat pääammattiaineina konepajan valmistustekniikka, tuotantoautomaatio, tuotannonohjaus ja suunnittelu sekä tuotantotalous. Vaihtoehtoisesti voidaan syventyä elektroniikan tuotantotekniikkaan. Opintosuunnalta valmistuneet diplomiinsinöörit ovat sijoittuneet konepajan ja muun KO 42 valmistavan teollisuuden käyttöinsinööreiksi, tuotannon teknisen suunnittelun esimiehiksi, tuotantopäälliköiksi, tehtaanjohtajiksi, eri teollisuuden alojen kunnossapitoinsinööreiksi ja päälliköiksi sekä erilaisiin teknisen kaupan tehtäviin. Opintosuuntiin jakautuminen tapahtuu 2. vuosikurssin syyslukukauden jälkeen. Asiasta järjestetään opiskelijoille syyslukukauden aikana tiedotustilaisuus ilmoitustaululla erikseen ilmoitettavana ajankohtana sekä annetaan hakuohjeet. Tämän jälkeen opiskelijat jättävät hakemuksensa osaston kansliaan marraskuun loppuun mennessä. Mikäli jollekin opintosuunnalle on halukkaita enemmän kuin osasto katsoo tarkoituksenmukaiseksi ottaa, valinta suoritetaan pitäen kriteerinä opiskelumenestystä. 4.2.4. Opintoneuvonta Konetekniikan osastolla harjoitetaan uusien opiskelijoiden ohjaus- ja tukimuotoina pienryhmäohjausta sekä osaston opintoneuvojan antamaa opintoneuvontaa. Toiminnan tavoitteena on mm.: · opastaa opiskelijaa tavoitteelliseen opiskeluun ja opintojen suunnitteluun · opastaa opiskelijaa tuntemaan oman oppiaineensa opiskeluprosessi · seurata ja tukea opiskelijaa opintojen eri vaiheissa · saada opiskelija kiinnostuneeksi itsensä ja opiskelualansa kehittämisestä · parantaa laitoksen opiskelijapalautteen saantia Opintoneuvonta on kiinteässä yhteydessä pienryhmäohjaukseen siten, että 1. vuosikurssille pakollisen pienryhmäohjauksen lakattua ryhmän toiminta jatkuu kullekin ryhmälle 1. vuosikurssin kevätlukukaudella järjestettävien omaopettajan sekä opintoneuvojan ryhmätapaamisten muodossa. Ryhmätapaamiset ovat aluksi omaopettajan tai opintoneuvojan kokoon kutsumia. Myöhemmässä vaiheessa yksilötapaamisia opiskelijan tarpeen mukaan. Tarkoitus on, että opiskelijalla on koko opiskeluajan samat tukihenkilöt, joiden kanssa hän voi keskustella kaikista opintoihinsa liittyvistä asioista. Erityisesti diplomi-insinöörivaiheessa myös oman opintosuunnan professorit osallistuvat opiskelijan ohjaukseen. 4.2.5. Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville Tämän opetussuunnitelman on tarkoitus koskea vuonna 2010 aloittavien opiskelijoiden koko opintouraa. Mikäli myöhemmin päätetään tehdä muutoksia myös vuonna 2010 aloittaneiden opetussuunnitelmaan, siitä ilmoitetaan opiskelijoille erikseen. Konetekniikan koulutusohjelmassa kaksivaiheisen diplomi-insinööritutkinnon kokonaislaajuus on 300 opintopistettä (op), josta tekniikan kandidaattitutkinnon laajuus on 180 op ja sitä seuraavan DI-vaiheen laajuus on 120 op. Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Kandidaatintutkinto koostuu kaikille yhteisistä perusja aineopinnoista, opintosuunnittain määräytyvistä opintosuunnalle valmistavista opinnoista, täydentävistä opinnoista, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä. Kandidaatintutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen lukuvuoden kuluessa. Opintosuunta valitaan toisen opiskeluvuoden syyslukukauden lopussa. Konetekniikan koulutusohjelmassa on kahdeksan opintosuuntaa: Auto- ja työkonetekniikka, koneensuunnittelu, materiaalitekniikka, mekatroniikka ja konediagnostiikka, rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia, teknillinen mekaniikka, tuotantotalous sekä tuotantotekniikka. Opiskelija valitsee kandidaattivaiheessa omalle opintosuunnalleen valmistavan moduulin lisäksi täydentäviksi opinnoikseen jonkin toisen opintosuunnan täydentävän moduulin sekä noin 10 op valinnaisia opintoja. Mikäli jokin moduuli sisältää opintojakson, jonka opiskelija on jo suorittanut muissa opinnoissaan, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää valinnaisia opintoja siten, että yhdessä kandidaatintyön kanssa kandidaatintutkinnon laajuudeksi tulee vähintään 180 op. Valinnaiset opinnot voivat sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Valinnaisina opintoina voi suorittaa esimerkiksi lisää kieliopintoja. Kandidaatintyön suorittamisesta saa lisäohjeita osaston opintoneuvojalta sekä oman opintosuunnan kandidaatintyön ohjaajilta. Lista kandidaatintyön ohjaajista on nähtävänä osaston ilmoitustaululla. KO 43 Diplomi-insinöörivaiheessa suoritetaan aiemmin valitun opintosuunnan moduuli, aiemmin valitun toisen opintosuunnan täydentävä moduuli sekä erikoismoduuli ja diplomityö. Näiden lisäksi opiskelijan pitää suorittaa joko oman opintosuunnan syventävä moduuli tai oma täydentävä/syventävä moduuli. Oma täydentävä/syventävä moduuli voi sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia vähintään aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Oma täydentävä/syventävä moduuli voi sisältää esimerkiksi kielikeskuksen tarjoamia kieli- tai viestintäopintoja. Suunnitelma omasta täydentävästä/syventävästä moduulista valmistellaan etukäteen yhdessä opintoneuvojan kanssa ja sen sisältö hyväksytään osaston erillisen ohjeen mukaisesti. Diplomi-insinöörivaiheen pitää sisältää yhdessä diplomityön kanssa vähintään 60 op syventäviä opintoja. Mikäli jokin moduuli sisältää opintojakson, jonka opiskelija on jo suorittanut muissa opinnoissaan, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää syventävän moduulin tai oman täydentävän moduulin opintoja siten, että yhdessä diplomityön kanssa diplomi-insinöörivaiheen laajuudeksi tulee 120 op. Joitakin opintojaksoja voidaan esim. taloudellisista syistä johtuen joutua jättämään luennoimatta opinto-oppaan mukaisesti. Tällaisista muutoksista ilmoitetaan S-käytävän ilmoitustaululla ja osaston www-sivuilla lukukauden alussa. 4.2.6. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2010 aloittaneille Ennen vuotta 2010 aloittaneet uuden tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevat opiskelijat noudattavat Tekniikan kandidaatin tutkinnon osalta heille vuosikursseittain vahvistettua ja päivitettyä opetussuunnitelmaa. Diplomiinsinöörivaiheen opetussuunnitelmana käytetään kaikille uuden tutkintorakenteen mukaisesti opiskeleville tämän opinto-oppaan DI-vaiheen mukaisia tutkintovaatimuksia lukuunottamatta erikoismoduulia, josta on kaksi eri versiota vuosikursseille 2005-2006 ja 2007-2010. Päivitettyä opetussuunnitelmaa saa Konetekniikan osaston kansliasta ja opintoneuvojalta. Opintoneuvoja tiedottaa opetussuunnitelmaan tehdyistä muutoksista osaston ilmoitustaululla. 4.2.7. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2005 vanhan tutkintorakenteen mukaan aloittaneille Siirtymäkauden päätyttyä kesällä 2010 kaikille vanhan tutkintojärjestelmän mukaan ennen vuotta 2005 aloittaneille opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma HOPS. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman pohjana on tiedekunnan hyväksymät siirtymäsäännöt uuteen tutkintoon siirtymiseksi. Tarkemmat siirtymäsäännöt löytyvät tiedekunnan www-sivuilta osoitteesta: http://www.ttk.oulu.fi/valmistuminen2010/jalkeen /konetekniikka. Siirtymäsääntöjen mukainen henkilökohtainen opintosuunnitelma valmistellaan opintoneuvojan opastuksella. HOPS käsitellään osaston opetuksen kehittämistyöryhmässä ja se hyväksytetään tiedekunnassa. 4.2.8. Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööreille Insinöörien opetussuunnitelma vaihtelee riippuen insinööriopintojen koulutusalasta. Insinööriopintojen osalta sovelletaan osaston hyväksymää koulutusohjelman hyväksilukukäytäntöä. Hakemus insinööritutkinnon perusteella hyväksiluettavien opintojaksojen yhdistelmästä valmistellaan yhdessä osaston opintoneuvojan kanssa konetekniikan osaston hyväksyttäväksi. Pääsääntöisesti hyvän alavastaavuuden omaavat saman alan AMK-insinöörit hyväksytään suoraan tutkinnon ylempään DI-vaiheeseen ja he joutuvat lisäksi suorittamaan noin 30 opintopisteen verran ns. siltaopintoja kandidaattivaiheesta aiempia AMK-insinöörin opintoja täydentämään. Nämä ns. siltaopinnot eivät kuulu suoritettavaan DI-tutkintoon eivätkä siten ole opintotukikelpoisia. KO 44 4.2.9. Konetekniikan koulutusohjelman moduulirakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Syventävät moduulit noin 20 op tai Täydentävät moduulit noin 20 op Erikoismoduuli noin 10 op Täydentävät moduulit noin 20 op Opintosuuntien moduulit noin 40 op Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liittyviä opintoja 10 op Valinnaiset opinnot noin 10 op Täydentävä moduuli noin 10 op Opintosuunnille valmistavat moduulit noin 40 op Perus- ja aineopinnot 109,5 op KO 45 TEKNIIKAN KANDIDAATTIVAIHE PERUS- JA AINEOPINNOT 031010P 031011P 031019P 031017A 761121P 761103P 761104P 780109P 555220P 555280P 521141P 464052A 902009904055P 901008P 555263A 030001P 030005P 460101A 461018A 464055A 464051A 463052A 461035A 465061A 461016A 460085A 463053A 460001A Laajuus op 5,0 6,0 3,5 4,0 3,0 4,0 3,0 4,0 3,0 2,0 5,0 3,5 6,0 Matematiikan peruskurssi I Matematiikan peruskurssi II Matriisialgebra Differentiaaliyhtälöt Fysiikan laboratoriotyöt Sähkö- ja magnetismioppi Yleinen aaltoliikeoppi Kemian perusteet Teollisuustalouden peruskurssi Projektitoiminnan peruskurssi Ohjelmoinnin alkeet CAD Vieras kieli Periodi 1,2,3 4,5,6 1,2,3 4,5,6 4 4 5 1,2 1,2 3 1,2,3 4,5 1-6 Suosit vsk. I I I II I I I II I II I I I,II Toinen kotimainen kieli 2,0 1-6 III Tekniikka, yhteiskunta ja työ 2,0 1,2,3 II Opiskelu ja sen suunnittelu1 1,0 1,2,3 I Tiedonhankintakurssi 1,0 1-6 II-III Lujuusoppi I 7,0 4,5,6 I Dynamiikka 4,0 4,5,6 II Koneensuunnittelu I 8,0 1-6 II Koneenpiirustus 3,5 1,2,3 I Valmistustekniikka 5,0 4,5 I Lämpö- ja virtaustekniikka I 3,5 5,6 II Materiaalitekniikka I 5,0 1,2,3 II Statiikka 4,0 1,2,3 I Ohjelmatyökalut 3,0 5,6 II Tuotantotekniikka I 3,5 4,5,6 II Harjoittelu 5,0 Yhteensä 109,5 1 sisältää osaston ja tiedekunnan informaatiopäivän sekä osallistumisen pienryhmäohjaukseen. OPINTOSUUNNALLE VALMISTAVAT MODUULIT Auto- ja työkonetekniikka 461011A 464061A 555361A 461033A 462021A Laajuus op 7,0 3,0 3,5 3,5 5,0 Lujuusoppi II Luovan työn tekniikka Koneturvallisuus ja käytettävyys Elementtimenetelmät I Koneautomaatio I KO 46 Periodi 1,2,3 1 5,6 1,2 4,5,6 Suosit vsk. II III II III II 464085A 465077A 464056A 462050A Tuotesuojaus Hitsaustekniikka Koneensuunnittelu II Autotekniikan perusteet Yhteensä 3,5 3,5 6,0 5,0 40,0 2 1 1-6 3,4,5 III II III III Laajuus op 7,0 3,0 3,5 3,5 5,0 3,5 3,5 6,0 5,0 40,0 Periodi Suosit vsk. II III II III II III II III III Laajuus op 7,0 3,0 3,5 3,5 5,0 3,5 3,5 3,5 3,5 36,0 Periodi Koneensuunnittelu 461011A 464061A 555361A 461033A 462021A 464085A 465077A 464056A 464087A Lujuusoppi II Luovan työn tekniikka Koneturvallisuus ja käytettävyys Elementtimenetelmät I Koneautomaatio I Tuotesuojaus Hitsaustekniikka Koneensuunnittelu II Kunnossapitotekniikka Yhteensä 1,2,3 1 5,6 1,2 4,5,6 2 1 1-6 6 Materiaalitekniikka 461011A 464061A 555361A 461033A 462021A 465077A 465095A 465071A 463058A Lujuusoppi II Luovan työn tekniikka Koneturvallisuus ja käytettävyys Elementtimenetelmät I Koneautomaatio I Hitsaustekniikka Metallien muovaus Metalliopin perusteet Valimotekniikka Yhteensä 1,2,3 1 5,6 1,2 4,5,6 1 6 4 2,3 Suosit vsk. II III II III II II III II III Mekatroniikka ja konediagnostiikka 461011A 464061A 555361A 461033A 462021A 465077A 462051S 462053A 464087A Laajuus op 7,0 3,0 3,5 3,5 5,0 3,5 5,0 5,0 5,0 40,5 Lujuusoppi II Luovan työn tekniikka Koneturvallisuus ja käytettävyys Elementtimenetelmät I Koneautomaatio I Hitsaustekniikka Mekatroniikka Koneautomaation anturitekniikka Kunnossapitotekniikka Yhteensä KO 47 Periodi 1,2,3 1 5,6 1,2 4,5,6 1 4,5,6 1,2,3 6 Suosit vsk. II III II III II II III III III Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia 461011A 464061A 555361A 461033A 462021A 465077A 460116A 460118A 460117A 460135A Lujuusoppi II Luovan työn tekniikka Koneturvallisuus ja käytettävyys Elementtimenetelmät I Koneautomaatio I Hitsaustekniikka Talonrakennuksen perusteet Rakennusmateriaalit Rakennesuunnittelun perusteet Puurakenteiden suunnittelun perusteet Yhteensä Laajuus op 7,0 3,0 3,5 3,5 5,0 3,5 3,0 3,0 6,0 3,0 40,5 Periodi Laajuus op 7,0 3,0 3,5 3,5 5,0 3,5 7,0 5,0 37,5 Periodi Laajuus op 7,0 3,0 5,0 5,0 2,0 5,0 4,0 3,0 4,0 38,0 Periodi Laajuus op 7,0 3,0 Periodi 1,2,3 1 5,6 1,2 4,5,6 1 1,2,3 4,5,6 1,2,3 1,2,3 Suosit vsk. II III II III II II III III III III Teknillinen mekaniikka 461011A 464061A 555361A 461033A 462021A 465077A 461012A 461013A Lujuusoppi II Luovan työn tekniikka Koneturvallisuus ja käytettävyys Elementtimenetelmät I Koneautomaatio I Hitsaustekniikka Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa Pintarakenteet Yhteensä 1,2,3 1 5,6 1,2 4,5,6 1 1,2,3 4,5,6 Suosit vsk. II III II III II II III III Tuotantotalous 461011A 464061A 721409A 721172A 555222A 555281A 555282A 555223A 555224A Lujuusoppi II Luovan työn tekniikka Johdatus markkinointiin Johdon laskentatoimi Tuotantotalouden harjoitustyö Laadun peruskurssi Projektinhallinta Tuotannonohjauksen perusteet Tuotannon ja logistiikan menetelmät Yhteensä 1,2,3 1 1,2,3 4,5,6 1,2,3 4,5,6 4,5,6 3,4 1,2,3 Suosit vsk. II III III II III III III II III Tuotantotekniikka 461011A 464061A Lujuusoppi II Luovan työn tekniikka KO 48 1,2,3 1 Suosit vsk. II III 555361A 462021A 464085A 465077A 463058A 555223A 464087A Koneturvallisuus ja käytettävyys Koneautomaatio I Tuotesuojaus Hitsaustekniikka Valimotekniikka Tuotannonohjauksen perusteet Kunnossapitotekniikka 3,5 5,0 3,5 3,5 3,5 3,0 5,0 37,0 5,6 4,5,6 2 1 2,3 3,4 6 II II III II III III III Laajuus op 6,0 Periodi 1-6 Suosit vsk. III 5,0 6 III 5,0 10,0-11,0 3,4,5 III Laajuus op 6,0 Periodi 1-6 Suosit vsk. III 3,5 2 III 5,0 9,5-11,0 6 III Laajuus op 3,5 3,5 7,0 Periodi Suosit vsk. III III Laajuus op 5,0 Periodi 1,2,3 Suosit vsk. III 5,0 6 III TÄYDENTÄVÄT MODUULIT Auto- ja työkonetekniikka 464056A 464087A Koneensuunnittelu II* tai Kunnossapitotekniikka* 462050A Autotekniikan perusteet Yhteensä * vaihtoehtoisia Koneensuunnittelu 464056A Koneensuunnittelu II 464085A Tuotesuojaus* tai 464087A Kunnossapitotekniikka* Yhteensä * vaihtoehtoisia Materiaalitekniikka 465095A 465071A Metallien muovaus Metalliopin perusteet Yhteensä 6 4,5 Mekatroniikka ja konediagnostiikka 462053A Koneautomaation anturitekniikka 464087A Kunnossapitotekniikka* tai KO 49 462051S Mekatroniikka* Yhteensä * vaihtoehtoisia 5,0 10,0 4,5,6 III Laajuus op 3,0 3,0 6,0 12,0 Periodi Suosit vsk. III III III Laajuus op 7,0 5,0 12,0 Periodi Laajuus op 2,0 3,0 4,0 9,0 Periodi Laajuus op 3,5 3,0 5,0 11,5 Periodi Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia 460116A 460118A 460117A Talonrakennuksen perusteet Rakennusmateriaalit Rakennesuunnittelun perusteet Yhteensä 1,2,3 4,5,6 1,2,3 Teknillinen mekaniikka 461012A 461013A Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa Pintarakenteet Yhteensä 1,2,3 4,5,6 Suosit vsk. III III Tuotantotalous 555222A 555223A 555224A Tuotantotalouden harjoitustyö Tuotannonohjauksen perusteet Tuotannon ja logistiikan menetelmät Yhteensä 1,2,3 3,4 1,2,3 Suosit vsk. III II III Tuotantotekniikka 463058A 555223A 464087A Valimotekniikka Tuotannonohjauksen perusteet Kunnossapitotekniikka Yhteensä 2,3 3,4 6 Suosit vsk. III III III VALINNAISET OPINNOT Valinnaiset opinnot 10 op voivat sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Valinnaisina opintoina voi suorittaa esimerkiksi lisää kieliopintoja. Mikäli opintosuunnalle valmistava moduuli ja opiskelijan valitsema täydentävä moduuli sisältävät samoja opintojaksoja, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää valinnaisia opintoja siten, että yhdessä kandidaatintyön kanssa kandidaatintutkinnon laajuudeksi tulee 180 op. KO 50 KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 900060A 469081A Tekniikan viestintä Kandidaatintyö Yhteensä Laajuus op 2,0 8,0 10,0 Periodi Laajuus op 5,0 8,5 3,5 5,0 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 39,5 Periodi Laajuus op 7,0 8,5 Periodi 4,5 Suosit vsk. IV 7,0 8,5 2,3,4 IV 3,5 6,0 3,5 3,0 5,0 3,5 40,0 2,3 4,5,6 1,2 3 2,3 1,2 IV IV IV IV IV IV 1-3/4-6 4,5,6 Suosit vsk. III III DIPLOMI-INSINÖÖRIVAIHE OPINTOSUUNTIEN MODUULIT Auto- ja työkonetekniikka 460071A 460072S 460073A 460074S 460075S 460076A 462035A 462040A 461036S Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I Autojen ja työkon. rakennejärjestelmät II Polttomoottoritekniikka I Polttomoottoritekniikka II Kokeelliset moottoreiden tutk.menetelmät Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka Mekanismioppi Tribologia Lämpö- ja virtaustekniikka II Yhteensä 1,2,3 4,5,6 4,5,6 1,2,3 1,2,3 1,2,3 2,3 1,2 1,2 Suosit vsk. IV IV IV V V IV IV IV IV Koneensuunnittelu 464057S 464058S 464074S 464084S Koneensuunnittelu III* Koneensuunnittelun erikoistyö* tai Paperiteollisuuden koneet2* Paperiteollisuuden koneet erikoistyö* 462035A 461019S 462040A 465062S 462022S 461036S Mekanismioppi Värähtelymekaniikka Tribologia Materiaalitekniikka II Koneautomaatio II Lämpö- ja virtaustekniikka II Yhteensä * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin KO 51 Materiaalitekniikka 465081S 465082S 465084S 465075A 465080S 465079S 465089S 465062S Fysikaalinen metallurgia I Fysikaalinen metallurgia II Fysikaalinen metallurgian ht:t Materiaalin tutkimustekniikka Hitsausmetallurgia Vaurioanalyysi Terästen valmistus ja ominaisuudet3 Materiaalitekniikka II Yhteensä 3 luennoidaan vuorovuosina Laajuus op 7,0 7,0 4,0 3,5 8,5 3,5 3,5 3,0 40,0 Periodi Periodi 2,3 1,2,3 1,2,3 4,5,6 5,6 3,4 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV 2,3 4,5,6 4,5,6 1 4,5 5 2,3 3 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV/V IV Mekatroniikka ja konediagnostiikka Mekatroniikan syventymiskohde 462022S 462052S 464079S 462055S 521413A 463064S Koneautomaatio II Mekatroniikan jatkokurssi Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuun. Digitaalitekniikka I Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka Laajuus op 5,0 8,0 5,0 5,0 5,0 5,0 462035A 460076A 462038A lisäksi valittava kaksi opintojaksoa seuraavista Mekanismioppi Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka Hienomekaniikka Yhteensä 3,5 3,5 3,5 40,0 2,3 1,2,3 3,4,5 IV IV IV Laajuus op 3,5 6,0 3,5 5,0 3,5 8,0 5,0 Periodi 2,3 4,5,6 1,2 2,3 5 1,2 2,3 Suosit vsk. IV IV IV IV IV V V 7,0 4,5 IV 7,0 41,5 2,3,4 IV Konediagnostiikan syventymiskohde 462035A 461019S 462040A 462022S 465079S 464088S 464089S Mekanismioppi Värähtelymekaniikka Tribologia Koneautomaatio II Vaurioanalyysi Koneiden kunnon diagnostiikka Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka 464057S Koneensuunnittelu III* tai 464074S Paperiteollisuuden koneet2* Yhteensä * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin KO 52 Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia Rakennesuunnittelun syventymiskohde Laajuus Periodi Suosit op vsk. 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 3,0 1,2,3 IV 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu 3,5 4,5,6 IV 450136S Puurakenteiden suunnittelu 3,5 3,4,5 IV 460145A Betonirakenteet 6,0 1,2,3 IV 460148S Betonirakenteiden suunnittelu 3,5 4,5,6 IV 460155S Betonitekniikka 4,5 4,5,6 IV 460160A Rakennusfysiikka 3,5 4,5,6 IV 460162A Geotekniikan perusteet 3,0 1,2 IV 460164A Pohjarakennuksen perusteet 3,0 4,5,6 IV 460165A Rakentamistalouden perusteet I 3,0 3,4 IV 460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet* 3,0 1,2,3 IV Yhteensä 36,5 (39,5) * koskee vain vuosikursseja 2005-2007, vuosikursseilla 2008-2010 opintojakso on kandidaattivaiheessa Rakentamisteknologian syventymiskohde 460125A 460145A 460162A 460164A 460165A 460170A 460176A 460180A 460182A 460135A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet Betonirakenteet Geotekniikan perusteet Pohjarakennuksen perusteet Rakentamistalouden perusteet I Liikennetekniikan perusteet Väylätekniikan perusteet Tierakentaminen ja sen automaatiosovellutukset Talo- ja sillanrakentaminen ja niiden automaatiosovellutukset Puurakenteiden suunnittelun perusteet* Yhteensä Laajuus op 3,0 6,0 3,0 3,0 3,0 5,0 5,0 5,0 Periodi 1,2,3 1,2,3 1,2 4,5,6 3,4 4,5,6 4,5,6 4,5,6 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV IV 5,0 4,5,6 IV 3,0 1,2,3 IV 38,0 (41,0) * koskee vain vuosikursseja 2005-2007, vuosikursseilla 2008-2010 opintojakso on kandidaattivaiheessa Teknillinen mekaniikka 461021S 461026S 461036S 461034A 461019S 461028S Laajuus op 5,0 6,0 3,5 3,5 6,0 6,0 Murtumismekaniikka Kiinteän kontinuumin mekaniikka Lämpö- ja virtaustekniikka II Elementtimenetelmät II Värähtelymekaniikka Teknillisen mekaniikan mittaukset KO 53 Periodi 4,5,6 4,5,6 1,2 3,4 4,5,6 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV/V Elementtimenetelmien jatkokurssi3 Virtausdynamiikka Yhteensä 3 luennoidaan vuorovuosina 461020S 477305S 5,0 5,0 40,0 2,3 2 IV/V V Laajuus op 5,0 5,0 4,0 3,0 5,0 3,0 3,0 5,0 Periodi 5,6 1,2,3 1,2,3 1,2,3 3,4 1,2,3 4,5,6 1,2,3 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV IV 5,0 5,0 5,0 38,0 1-6 1-6 1-6 V V V Laajuus op 17,0 4,0 3,5 5,0 3,5 3,5 3,5 3,5 43,5 Periodi Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV IV Tuotantotalous 555380S 555320S 555340S 555321S 721704A 555240A 555322S 555381S 555348S 555326S 555388S Laatujohtaminen Strateginen johtaminen Teknologiajohtaminen Riskien hallinta Business Logistic Tuotekehityksen perusteet Tuotannon johtaminen Projektijohtajuus lisäksi valittava yksi erikoistyö seuraavista Teknologiajohtamisen erikoistyö Tuotannon johtamisen erikoistyö Projektijohtamisen erikoistyö Yhteensä Tuotantotekniikka Tuotantotekniikka II 2 Tietokoneavusteinen valmistus Tuotannon laatu Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka Muovituotteiden valmistustekniikka Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka Lasertyöstö Metallien muovaus Yhteensä 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin 463054S 463059S 463062S 463064S 463065A 463067A 463068S 465095A 2-6 1 1,2 3,4 2,3 4,5 3,4 6 TÄYDENTÄVÄT MODUULIT Auto- ja työkonetekniikka 460071A 460072S 460073A 460074S 460075S 460076A (Valitaan vähintään 20 op seuraavista) Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I Autojen ja työkon. rakennejärjestelmät II Polttomoottoritekniikka I Polttomoottoritekniikka II Kokeelliset moottoreiden tutk.menetelmät Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka KO 54 Laajuus op 5,0 8,5 3,5 5,0 3,5 3,5 Periodi 1,2,3 4,5,6 4,5,6 1,2,3 1,2,3 1,2,3 Suosit vsk. IV IV IV V V IV Koneensuunnittelu 464057S 464074S Koneensuunnittelu III* tai Paperiteollisuuden koneet2* 462040A 465062S 462022S 461036S Tribologia Materiaalitekniikka II Koneautomaatio II Lämpö- ja virtaustekniikka II Yhteensä * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin Laajuus op 7,0 Periodi 4,5 Suosit vsk. IV 7,0 2,3,4 IV 3,5 3,0 5,0 3,5 22,0 1,2 3 2,3 2,3 IV IV IV IV Laajuus op 8,5 Periodi 4,5 Suosit vsk. IV 8,0 1,2,3 V 3,5 3,5 5,0 3,0 23,0-23,5 5 2,3 4 3 IV IV/V IV IV Materiaalitekniikka 465080S 465090A Hitsausmetallurgia* tai Valssaustekniikka* 465079S 465089S 465093S 465062S Vaurioanalyysi Terästen valmistus ja ominaisuudet3 Hitsaustekniikan jatkokurssi Materiaalitekniikka II Yhteensä * vaihtoehtoisia 3 luennoidaan vuorovuosina Mekatroniikka ja konediagnostiikka Mekatroniikan syventymiskohde (Valitaan vähintään 20 op seuraavista) 462022S 462052S 464079S 462055S 462038A 462035A Koneautomaatio II Mekatroniikan jatkokurssi Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuun. Hienomekaniikka Mekanismioppi Laajuus op 5,0 8,0 5,0 5,0 3,5 3,5 Periodi Laajuus op 3,5 3,5 Periodi 2,3 1,2,3 1,2,3 4,5 3,4,5 2,3 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV Konediagnostiikan syventymiskohde 462040A 465079S Tribologia Vaurioanalyysi KO 55 1,2 5 Suosit vsk. IV IV 464088S 464089S Koneiden kunnon diagnostiikka Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka Yhteensä 8,0 5,0 20,0 1,2 2,3 V V Laajuus op 3,0 3,5 3,0 3,5 6,0 19,0 Periodi Suosit vsk. IV IV IV IV IV Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia Rakennesuunnittelun syventymiskohde 460125A 460127S 460135A 460136S 460145A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet Teräsrakenteiden suunnittelu Puurakenteiden suunnittelun perusteet Puurakenteiden suunnittelu Betonirakenteet Yhteensä 1,2,3 4,5,6 1,2,3 3,4,5 1,2,3 Teknillinen mekaniikka ja rakentamisteknologia Tarkoitettu Rakennesuunnittelun syventymiskohteen opiskelijoille (Valitaan vähintään 20 op seuraavista) 461021S 461026S 461034A 461019S 461036S 477305S 461023A 460170A 460176A 460182A Murtumismekaniikka Kiinteän kontinuumin mekaniikka Elementtimenetelmät II* Värähtelymekaniikka* Lämpö- ja virtaustekniikka II Virtausdynamiikka Kantavien rakenteiden optimointi3 Liikennetekniikan perusteet Väylätekniikan perusteet Talo- ja sillanrakentaminen ja niiden automaatiosovellutukset 460166S Rakentamistalouden perusteet II 460184S Pohjarakentaminen ja sen automaatiosovellutukset 460186S Väylät ja maarakenteet * vaihtoehtoisia 3 luennoidaan vuorovuosina Teknillinen mekaniikka 461021S 461026S 461034A Laajuus op 5,0 6,0 3,5 6,0 3,5 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Periodi 4,5,6 4,5,6 3,4 4,5,6 1,2 2 1,2,3 4,5,6 4,5,6 4,5,6 Suosit vsk. IV IV IV IV IV V IV/V IV IV IV 3,0 5,0 1,2,3 1,2,3 V V 5,0 1,2,3 V (Valitaan vähintään 20 op seuraavista) Laajuus op 5,0 6,0 3,5 Murtumismekaniikka Kiinteän kontinuumin mekaniikka Elementtimenetelmät II KO 56 Periodi 4,5,6 4,5,6 3,4 Suosit vsk. IV IV IV 461019S Värähtelymekaniikka 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 477305S Virtausdynamiikka 461023A Kantavien rakenteiden optimointi3 3 luennoidaan vuorovuosina 6,0 3,5 5,0 5,0 4,5,6 1,2 2 1,2,3 IV IV V IV/V Laajuus op 5,0 5,0 5,0 4,0 19,0 Periodi Suosit vsk. IV IV IV IV Tuotantotalous 721409A 721172A 555281A 555282A Johdatus markkinointiin Johdon laskentatoimi Laadun peruskurssi Projektinhallinta Yhteensä Tuotantotekniikka 463055S 463062S 463059S 463064S 463065A 463067A 463068S 465095A 464085A * pakollinen 1,2,3 4,5,6 4,5 5,6 (Valitaan vähintään 20 op seuraavista) Tuotantotekniikka II (luennot)* Tuotannon laatu * Tietokoneavusteinen valmistus Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka Muovituotteiden valmistustekniikka Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka Lasertyöstö Metallien muovaus Tuotesuojaus Laajuus op 5,0 3,5 4,0 5,0 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Periodi 2,3 1,2 1,2,3 3,4 1,2,3 4,5 3,4 6 2 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV V IV IV SYVENTÄVÄT MODUULIT Syventävän moduulin sijaan opiskelija voi suorittaa myös oman täydentävän/syventävän moduulin, joka voi sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia vähintään aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Oma täydentävä/syventävä moduuli voi sisältää esimerkiksi kielikeskuksen tarjoamia kieli- tai viestintäopintoja. Suunnitelma omasta täydentävästä/syventävästä moduulista valmistellaan etukäteen yhdessä opintoneuvojan kanssa ja sen sisältö hyväksytään osaston erillisen ohjeen mukaisesti. Auto- ja työkonetekniikan opiskelijoille suositellaan syventävän moduulin suorittamista, jotta saavutetaan opintosuunnan koulutukselliset tavoitteet. Mikäli opintosuunnan moduuli tai DI-vaiheen täydentävä moduuli on sisältänyt samoja opintojaksoja, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää syventävän moduulin tai oman täydentävän/syventävän moduulin opintoja siten, että yhdessä diplomityön kanssa diplomi-insinöörivaiheen laajuudeksi tulee 120 op. Auto- ja työkonetekniikka 461019S 465062S Laajuus op 6,0 3,0 Värähtelymekaniikka Materiaalitekniikka II KO 57 Periodi 4,5,6 3 Suosit vsk. IV IV 462022S 464087A 030002A * Koneautomaatio II Kunnossapitotekniikka Tiedonhankinta opinnäytetyössä* Valinnainen kurssi, jonka opiskelija voi halutessaan suorittaa Koneensuunnittelu 464057S 464074S 5,0 5,0 1,0 19,020,0 IV IV IV (Valitaan noin 20 op seuraavista) Koneensuunnittelu III* tai Paperiteollisuuden koneet2* Laajuus op 7,0 4,5 Suosit vsk. IV 7,0 2,3,4 IV 3,4 2,3 2,3 3,4,5 5 1,2,3 4,5,6 1,2 2,3 2,3 4,5 2,3 1,2,3 4,5,6 IV IV V IV IV IV IV V V IV IV V IV IV IV 461034A Elementtimenetelmät II 3,5 462044S Tietokoneavusteinen suunnittelu 3,5 463066A Ohutlevytuotteen suunnittelu 3,5 462038A Hienomekaniikka 3,5 465079S Vaurioanalyysi 3,5 464079S Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät 5,0 462055S Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuun. 5,0 464088S Koneiden kunnon diagnostiikka 8,0 464089S Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka 5,0 463065A Muovituotteiden valmistustekniikka 3,5 463067A Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka 3,5 461020S Elementtimenetelmien jatkokurssi 5,0 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu 3,5 030002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 * valitaan opintojakso, jota ei ole suoritettu opintosuunnan moduulissa 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin Materiaalitekniikka 2,3 6 Periodi (Valitaan noin 20 op seuraavista) 465090A Valssaustekniikka 465094A Uuniteknologia 465088S Elektronioptiikan sovellukset3 465093S Hitsaustekniikan jatkokurssi 477405S Pinnat ja faasirajat pyrometallurgiassa 477406S Sulaminen ja jähmettyminen 477407S Hapettuminen ja pelkistyminen 477408S Kuonat ja kuonanmuodostus 477409S Metallurgian harjoitustyöt 477403S Pyrometallurgisten liuosten termodyn. 477404S Hydrometallurgisten liuosten termodyn. 030002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 3 luennoidaan vuorovuosina KO 58 Laajuus op 8,0 4,0 3,5 5,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,0 1,0 Periodi 1,2,3 3 2,3 4 5 1 2 3 1,2,3 1 3 Suosit vsk. V V IV/V IV IV V V V V IV IV IV Mekatroniikka ja konediagnostiikka Mekatroniikan syventymiskohde (Valitaan noin 20 op seuraavista) Laajuus Periodi op 555281A Laadun peruskurssi 5,0 4,5 462044S Tietokoneavusteinen suunnittelu 3,5 2,3 464085A Tuotesuojaus 3,5 2 461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 477602A Säätöjärjestelmien analyysi 4,0 1,2 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu 4,0 4,5 477604S Automaatiotekniikan laskentatyökalut 3,0 1 477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa 4,0 5 521142A Laiteläheinen ohjelmointi 5,0 4,5,6 521143A Ohjelmointi 7,5 4,5,6 521457A Ohjelmistotekniikka 5,0 1,2,3 521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 4,0 1,2,3 521404S Digitaalitekniikka II 5,0 1,2 477605S Digitaalinen säätöteoria 4,0 2,3 030002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 462035A Mekanismioppi* 3,5 2,3 462038A Hienomekaniikka* 3,5 3,4,5 * voidaan valita ne opintojaksot, joita ei ole suoritettu opintosuunnan moduulissa Konediagnostiikan syventymiskohde 461036S 461034A 465062S 555281A 555366S 555362S 477505S 031024A 031018A Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV IV IV IV IV IV IV IV IV IV IV (Valitaan noin 20 op seuraavista) Lämpö- ja virtaustekniikka II Elementtimenetelmät II Materiaalitekniikka II Laadun peruskurssi Työtieteen erikoistyö Prosessiteollisuuden turvallisuus Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa Satunnaissignaalit Kompleksianalyysi Laajuus op 3,5 3,5 3,0 5,0 6,0 5,0 4,0 Periodi 1,2 3,4 3,4 4,5 2-5 3,4,5 5 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV 5,0 4,0 1,2 1,2 IV IV Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia Rakennesuunnittelun syventymiskohde 460128S 460137S 460149S 460156S 460516S Teräsrakenteiden suunnittelun JK I Puurakenteiden suunnittelun JK I Betonirakenteiden suunnittelun JK I Betonitekniikan JK I Rakennesuunnittelun vaihtuva opintojakso KO 59 (Valitaan kokonaan*) Laajuus op 3,0 3,0 3,0 3,0 8,5 Periodi 1,2,3 1,2,3 1,2,3 1,2,3 1,2,3 Suosit vsk. V V V V V 030002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä* 1,0 * Valinnainen kurssi, jonka opiskelija voi halutessaan suorittaa IV Rakentamisteknologian syventymiskohde (Valitaan kokonaan*) Laajuus op 3,0 5,0 460166S 460184S Rakentamistalouden perusteet II Pohjarakentaminen ja sen automaatiosovellutukset 460186S Väylät ja maarakenteet 5,0 460517S Rakentamisteknologian vaihtuva opintojakso 6,0 030002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä* 1,0 * Valinnainen kurssi, jonka opiskelija voi halutessaan suorittaa Teknillinen mekaniikka Komposiittien mekaniikka4 Kantavien rakenteiden optimointi3 Variaatiomenetelmät Numeeriset menetelmät Matemaattiset menetelmät Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka Kunnossapitotekniikka Vaurioanalyysi Metallien muovaus Metalliopin perusteet Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa 463055S Tuotantotekniikka II (luennot)* 464057S Koneensuunnittelu III* 464074S Paperiteollisuuden koneet2 (luennot) * 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu 030002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin 3 luennoidaan vuorovuosina 4 luennoidaan tarvittaessa vuorovuosina 555323S 555324S 555325S 555341S 555342S 1,2,3 1,2,3 1,2,3 1,2,3 Suosit vsk. V V V V IV (Valitaan noin 20 op seuraavista) 461027S 461023A 031026A 031022A 031020A 464089S 464087A 465079S 465095A 465071A 477505S Tuotantotalous Periodi Laajuus op 5,0 5,0 5,0 5,0 3,0 5,0 5,0 3,5 3,5 3,5 4,0 Periodi 5,0 7,0 7,0 4,0 3,5 1,0 2,3 4,5 2,3,4 1,2,3 4,5,6 1,2,3 1,2,3 4,5,6 4,5,6 1,2 2,3 6 5 6 4,5 5 Suosit vsk. IV/V IV/V IV IV IV V IV IV IV IV IV IV IV IV IV IV (Valitaan noin 20 op seuraavista) Ostamisen hallinta Tilaus-toimitusketjun johtaminen Henkilöstöjohtaminen Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta Operaatiotutkimus KO 60 Laajuus op 3,0 3,0 3,0 3,0 4,0 Periodi 1,2,3 4,5,6 4,5,6 4,5,6 4,5,6 Suosit vsk. IV IV IV IV IV 555343S 555344S 555345S 555346S 555382S 030002A Tuotetiedonhallinta Johtamisen tietojärjestelmät Tuotekehityksen jatkokurssi Teknologiajohtamisen jatkokurssi Projektiliiketoiminta Tiedonhankinta opinnäytetyössä Tuotantotekniikka 462035A 462040A 463060S 462044S 463066A 464079S 465093S 464088S 464089S 030002A 3,0 4,0 6,0 5,0 5,0 1,0 1,2,3 4,5,6 1,2,3 1,2,3 1,2,3 IV IV V V IV IV (Valitaan noin 20 op seuraavista) Mekanismioppi Tribologia Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu Tietokoneavusteinen suunnittelu Ohutlevytuotteen suunnittelu Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät Hitsaustekniikan jatkokurssi Koneiden kunnon diagnostiikka Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka Tiedonhankinta opinnäytetyössä Laajuus op 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 5,0 5,0 8,0 5,0 1,0 2,3 1,2 4,5 2,3 2,3 1,2,3 4 1,2 2,3 IV IV IV V V IV IV V V IV Periodi Suosit vsk. IV ERIKOISMODUULI vuosikurseille 2007-2010 031021A 460002A Laajuus op 5,0 5,0 10,0 Tilastomatematiikka Harjoittelu II Yhteensä 4,5,6 ERIKOISMODUULI vuosikurseille 2005 ja 2006 031017A 031021A 460002A Laajuus op 4,0 5,0 3,0 12,0 Differentiaaliyhtälöt Tilastomatematiikka Harjoittelu II Yhteensä DIPLOMITYÖ 469091469098S Laajuus op 30,0 Diplomityö KO 61 Periodi 4,5,6 4,5,6 Suosit vsk. IV IV · · 4.3. Osastokohtaisia ohjeita S-käytävä Opetusperiodit Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin seuraavasti: Lukuvuosi 2010 - 2011 I periodi 6.9 - 8.10 II periodi 11.10 - 12.11 III periodi 15.11 - 17.12 IV periodi 10.1 - 11.2 V periodi 14.2 - 25.3 VI periodi 28.3 - 6.5 Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan niiden ilmoittamia aikatauluja. Ilmoitustaulut Ilmoitustauluja on jokaisessa laboratoriossa, kansliassa, sekä opiskelijoille tärkeimmät saunaaulassa ja S-käytävällä. Eri ilmoitustauluilla tiedotettavat asiat on jaettu seuraavasti: Kanslia · · haettavana olevat apurahat (tutkijoille) jatko-opiskelijoita koskevat ilmoitukset Laboratoriot · · · · opintojaksoja, harjoitustöitä ja tenttejä koskevat erikoismääräykset opintojaksojen arvosteluperusteet ja arvosanan muodostuminen osasuorituksista muut laboratoriokohtaiset ohjeet ja määräykset vastaanottoajat Sauna-aula · · · · · opintoasiat, opintotuki killan ja kerhojen ilmoitukset tentit, välikokeet tenttitulokset opintoneuvonta ja pienryhmäohjaus harjoittelupaikkailmoitukset, harjoitteluohjeet pysyväisluonteiset osaston määräykset, säännöt ja ohjeet · · · lukujärjestys luentoja ja harjoituksia koskevat ilmoitukset, kuten alkamisajankohdat, muutokset aikatauluissa ja luentosalivarauksissa osaston ilmoitukset, tiedotteet opiskelijoille Opintojakson suorittaminen Suoritustapa ilmoitetaan opintojaksokohtaisesti. Tavallisin suoritusmuoto on kurssitentti opintojakson päätyttyä. Muita suoritustapoja voivat olla mm. välikokeet, seminaari, luentotentit, portfolio tai opintopäiväkirja. Konetekniikan osaston tuottamien ammattiaineiden tentit ovat lauantaisin klo 9 - 12. Muiden osastojen tuottamien opintojaksojen tenttiajat vaihtelevat osastoittain. Konetekniikan osaston tenttilista tulee ilmoitustaululle ja osaston www-sivuille nähtäväksi ennen lukukauden alkua. Osaston tentteihin on ilmoittauduttava osaston www-sivuilla tenttipäivää (la) edeltävään torstaihin klo 12 mennessä tai tentin ollessa muuna viikonpäivänä vastaavasti kahta päivää aikaisemmin. Osastolla ollaan syksyn 2010 aikana siirtymässä WebOODIn käyttöön tentti-ilmoittautumisissa. Tämän jälkeen osaston www-sivujen ilmoittautuminen päättyy. Siirtymisestä ilmoitetaan opiskelijoille erikseen. Kandidaatintyö Kandidaatintyö tehdään osaston nimeämän opettajan johdolla normaalisti kandidaatinopintojen 3. lukuvuoden aikana. Kandidaatintyön suoritusohjeita on saatavana osaston kansliasta ja osaston www-sivuilta. Ennen opinnäytetyön hyväksymistä opiskelija suorittaa kirjallisen kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan tenttiin ilmoittautumiskäytännön mukaisesti. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen. KO 62 Diplomityö Diplomityönä opiskelija suorittaa teoreettisen tai kokeellisen tutkimustehtävän teknillisestä tai teknillistaloudellisesta aiheesta sekä kirjoittaa työstään selostuksen. Työ tehdään usein jonkun teollisuusyrityksen tarjoamasta aiheesta. Diplomitöitä on tehty sekä koti- että ulkomaisille yrityksille. Diplomityö voidaan aloittaa, kun ammattiaineen, josta opiskelija aikoo tehdä työnsä, tentit on suoritettu vähintään yhdistetyllä arvosanalla hyvä (3/5) ja muita tenttejä, harjoitus- tai laboratoriotöitä on jäljellä 1...4 kpl ohjaajan harkinnan mukaan. Suorittamatta olevat opinnot eivät kuitenkaan saa olla diplomityön aihepiiriin kuuluvien ammattiaineita tukevien opintojaksojen suorituksia. Diplomityön aiheen hyväksymistä haetaan osastolta osaston kansliasta tai osaston wwwsivuilta tätä tarkoitusta varten saatavalla lomakkeella. Aihe on saatettava osaston tietoon ja esitettävä hyväksyttäväksi mahdollisimman pian työtä aloitettaessa, viimeistään kuukautta ennen työn jättämistä osastoneuvoston arvosteltavaksi. Aihetta haettaessa harjoittelun tulee olla hyväksytty. Osastonjohtaja hyväksyy työn aiheen ja määrää työlle tarkastajat. Hyväksytty diplomityön aihe on sitova, mutta sen nimeä voidaan tarkentaa työn edistyessä ohjaajien ja työn tekijän välisellä sopimuksella. Työn nimi tulee tällöin esittää osaston hyväksyttäväksi ennen työn puhtaaksikirjoittamista. Diplomityön suoritusohjeita on saatavana osaston kansliasta ja osaston www-sivuilta. Diplomi- ja lisensiaatintyöhön sisältyy diplomityöseminaari, jossa diplomi- tai lisensiaatin työntekijän tulee esitellä opinnäytetyönsä sisältö ja tulokset ennen työn käsittelyä osaston johtoryhmän kokouksessa. Diplomityöseminaariin osallistumisesta on keskusteltava ohjaajan kanssa. Diplomityöseminaarit järjestetään ilmoitustaululla ja osaston www-sivuilla erikseen ilmoitettavina päivinä yleensä kaksi viikkoa ennen johtoryhmän kokousta. Diplomityöseminaariin on ilmoittauduttava osaston kansliaan viimeistään seminaaria edeltävänä perjantaina. Ennen diplomityön hyväksymistä opiskelija suorittaa myös kirjallisen kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kyp- syysnäytteeseen ilmoittaudutaan tenttiin ilmoittautumiskäytännön mukaisesti. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen. Kielten opiskelu Kandidaattivaiheessa opiskelija valitsee vieraaksi kieleksi englannin, saksan, ranskan tai venäjän, joista suorittaa vähintään 6,0 op. Vieraan kielen lisäksi kandidaattivaiheessa on 3,0 op toisen kotimaisen kielen opintoja. Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoon voidaan hyväksyä yhteensä korkeintaan 18,0 op kieliopintoja. Kielikeskus järjestää 1. vuosikurssin opiskelijoille tiedotustilaisuuden kieliopinnoista. Kieliopintojen tarkemmat esittelyt löytyvät myös kielikeskuksen opinto-oppaasta. DI-tutkinnon anominen Tutkintoa anotaan tiedekunnan antamien ohjeiden mukaisesti (ks. kohta 2.4.8). 4.4. Harjoittelu Työharjoittelu kuuluu olennaisesti konetekniikan opintoihin. Kandidaatinvaiheessa työharjoittelua vaaditaan vuosikursseilla 2005, 2006 ja 2007 3,0 op sekä vuosikursseilla 2008-2010 5,0 op. ja diplomi-insinöörivaiheessa vuosikursseilla 2005 ja 2006 3,0 op sekä vuosikursseilla 2007-2010 5,0 op. 3,0 op vastaa noin 9 työviikkoa ja 5,0 op noin 15 työviikkoa. Harjoittelun tavoitteet Harjoittelu tähtää seuraaviin opintoja täydentäviin päämääriin: 1. tulevaa toimialaa koskevan yleisnäkemyksen täydentäminen 2. teollisen yrityksen tuotantoon, työnjohtoon, talouteen ja hallintoon tutustuminen 3. teollisuuden työturvallisuusnäkökohtiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin perehtyminen 4. todellisten teollisuudessa esiintyvien suunnitteluja/tai tutkimustehtävien käsittelyyn osallistuminen ja niille ominaisten käsittelytapojen omaksuminen 5. työnsuorituksiin ja koneistoihin sekä käytettäviin materiaaleihin perehtyminen. KO 63 Harjoittelun hyväksymisedellytykset · Ennakkoharjoittelua ei vaadita. Ennen yliopistoon tuloa suoritetusta harjoittelusta hyväksytään osaston harkinnan mukaan enintään 45 työpäivää. Ennen ylioppilaaksi tuloa suoritettua harjoittelua hyväksytään vain poikkeustapauksissa. Teknillisen opiston tai ammattikorkeakoulun suorittaneen insinöörin kandidaattivaiheen harjoittelu hyväksytään sellaisenaan, mikäli insinööritutkinnon opintosuunta tai -linja vastaavat konetekniikan edustamaa alaa. Teknikoiden suorittaman harjoittelun hyväksymistä harkitaan tapauskohtaisesti harjoittelun hyväksymistä anottaessa. Harjoittelun hyväksymisen edellytyksenä on, paitsi aikaa koskevien määräysten täyttäminen, myös eri harjoittelujaksojen riittävä monipuolisuus. Samalla edellytetään, että jokaisesta harjoittelu jaksosta on täytetty harjoitteluselostuslomake. Suotavana ei pidetä, että yli puolet harjoittelusta suoritetaan samassa harjoittelukohteessa tai työtehtävässä. Harjoittelupaikan tulee olla teollisuuslaitos, suunnittelutoimisto tai näihin verrattava, jossa harjoittelu tapahtuu alan hallitsevan henkilön alaisuudessa. Korkeintaan puolet harjoittelusta voidaan suorittaa lähiomaisen johdolla. Harjoittelu on aina vastikkeellista. Vähintään puolet harjoittelusta tulee suorittaa palkatussa työsuhteessa. Harjoittelukohteet Kandidaattivaiheen harjoittelun tarkoituksena on tutustuttaa harjoittelija työntekijän asemassa teollisuuslaitoksen toimintaan. Tähän harjoitteluvaiheeseen tulisi sisällyttää, mikäli mahdollista, seuraavat kohteet, joissa harjoittelija osallistuu työhön: · tutustuminen erilaisiin töihin metallin perus- ja konepajateollisuudessa, · tutustuminen työstökoneiden käyttöön, huoltoon ja asennuksiin, kiinnittäen huomiota niiden rakenteeseen, toimintaan ja käyttömahdollisuuksiin, samoin kuin työkalujen käyttöön, huoltoon, varastointiin ja valmistukseen, tutustuminen teollisuuslaitoksen kuljetus-, siirto- ja nostolaitteisiin niiden rakenteen, käytön ja huollon kannalta, · tutustuminen kokoonpano- ja asennustöihin, · tutustuminen tuotteiden laaduntarkkailuun. Diplomi-insinöörivaiheen harjoittelun aikana pyritään harjoittelumahdollisuuksien puitteissa esittelemään harjoittelijalle insinöörin toimintakenttää teollisuuslaitoksessa. Sopivia harjoittelukohteita ovat esimerkiksi · työnjohtajien lomasijaisuustehtävät, · suunnittelutehtävät, · teknilliset tutkimustehtävät, · työntutkimustehtävät, · työnsuunnittelu- ja työnjärjestelytehtävät, · hankintoihin liittyvät tehtävät, · laaduntarkkailutehtävät, · standardisointiin liittyvät tehtävät, · työharjoittelu teollisuuden ja korkeakoulujen laboratorioissa. Toinen harjoittelujaksoista suositellaan suoritettavaksi ulkomailla. Harjoittelijan on osallistuttava harjoittelupaikan toimesta järjestettyihin ohjausja opastustilaisuuksiin. Harjoittelutodistukset Jotta harjoittelu voidaan hyväksyä, harjoittelupaikasta pyydetystä työtodistuksesta tulee käydä ilmi tarkka harjoitteluaika, työn laatu niin esitettynä, että sen sopivuutta harjoitteluksi voidaan arvostella, harjoittelijan menestyminen harjoittelutyössä ja käyttäytyminen harjoitteluaikana. Todistukseen on liitettävä osaston kansliasta tai www-sivuilta saatava harjoitteluselostuslomake, joka on täytettynä esitettävä allekirjoitettavaksi harjoittelupaikassa ennen harjoittelujakson päättymistä. Harjoittelutodistukset on säilytettävä harjoittelun hyväksymishakemusta varten. Harjoittelun hyväksyminen Opiskelijan on pyydettävä harjoittelun hyväksymistä osaston harjoittelusihteeriltä ilmoitustaululla jaosaston www-sivuilla annettujen ohjeiden mukaisesti. Koko harjoittelun tulee olla hyväksytty ennen diplomityön aiheen anomista. KO 64 Sekä kandidaatti- että diplomi-insinöörivaiheen harjoitteluhakemus jätetään osaston harjoittelusihteerille ja siihen liitetään työtodistusten jäljennökset sekä alkuperäiset harjoitteluselostuslomakkeet. Hakemus on syytä jättää hyvissä ajoin, jotta mahdolliset puutteet harjoittelussa havaitaan ajoissa. Työhön sijoittuminen Valmistuneen koneinsinöörin mahdollinen tehtäväkenttä työelämässä on laaja. Suurin osa valmistuneista sijoittuu puhtaasti teknisiin tehtäviin, kuten metalliteollisuuden suunnittelijoiksi, tutkijoiksi sekä toisaalta käyttö- ja markkinointihenkilökunnaksi ja opetustehtäviin. Työelämä odottaa, että valmistuvilla insinööreillä on mm.: · riittävä perusvalmius käytännössä esiintyvien tehtävien suorittamiseksi · edellytykset jatkokoulutukselle sekä ammatilliselle täydennyskoulutukselle · · · · omatoimisuutta tietojen ja taitojen jatkuvaan täydentämiseen riittävän laaja kokonaisnäkemys alastaan sopeutuvuutta uusiin tehtäviin ja tilanteisiin sekä kyky paneutua uuteen työhönsä mahdollisimman lyhyen tutustumisajan jälkeen edellytykset yhteis- ja ryhmätyöskentelyyn. Diplomi-insinöörien palkkaus on lähinnä verrattavissa vastaavan tasoisen koulutuksen saaneiden muiden alojen palkkaukseen. Palkkaus ei riipu oleellisesti opintoalasta. Taloudellista kehitystä ja sitä seuraavaa työllisyystilannetta on lähes mahdoton ennustaa lähivuosiksi. Maamme kilpailukyky edellyttää kuitenkin hyvää suunnittelua ja korkealaatuisia tuotteita sekä voimakasta tuottavuuden paranemista. Metalliteollisuuden pitää yhä kehittyä maamme tuotantorakenteen parantamiseksi. Täten potentiaalinen asiantuntemuksen tarve suunnittelu-, tuotanto- ja materiaalitekniikan aloilla on edellytys kilpailukyvyn kehittymiselle. KO 65 5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Linnanmaa, puh. (08) 553 1011 vaihde, ohivalinta 553+alanumero, henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi Osaston www-sivut: pyo.oulu.fi Opetus ja tutkimustoiminta on jaettu kahdeksaan laboratorioon, jotka on esitetty seuraavassa rakennekaaviossa. Osastolla toimii lisäksi kanslia, opintoneuvoja ja konetekniikan kanssa yhteinen työpaja. Osastonjohtaja Johtoryhmä Laboratoriot Kuitu- ja partikkelitekniikka Kemiallinen prosessitekniikka Lämpö- ja diffuusiotekniikka Prosessimetallurgia Kanslia Systeemitekniikka Säätötekniikka Opintoneuvoja Opintoneuvoja (PR111) Osaston opintoneuvojana toimii suunnittelija, joka opastaa kaikenlaisissa opintoihin liittyvissä asioissa. Kirjasto Tiedekirjasto Telluksen tiedot löytyvät tämän opinto-oppaan teknillisen tiedekunnan esittelyosiosta. Opetuksen kehittämistyöryhmät Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla toimii osastonjohtajan johtama opetuksen kehittämistyöryhmä. OKTR:n tehtävänä on opetuksen pitkäjänteinen kehittäminen. OKTR:n toiminta keskittyy hyvän oppimisympäristön ja -yhteisön rakentamiseen yhteistyössä henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Säännöllisesti kokoontuvassa OKTR:ssä on opiskelija- ja henkilökuntajäseniä. Osastolla toimii myös jatko-opiskelun kehittämistyöryhmä Jopokki sekä tutkimuksen edistämistyöryhmä. Opintojen ohjaus Bioprosessitekniikka Vesi- ja ympäristötekniikka Työpaja toiminnasta sekä DI-vaiheen HOPS-ohjauksesta. Näiden lisäksi osastolla toimii opintoneuvoja, joka koordinoi osaston opintoohjausjärjestelmää. 1. Osaston henkilökuntaan kuuluvat omaopettajat opastavat uudet opiskelijat tavoitteelliseen opiskeluun ja opintojen suunnitteluun; omaopettaja toimii opiskelijan tuutorina. Tapaamiset omaopettajan kanssa ovat joko ryhmätai yksilötapaamisia. Omaopettaja toimii opiskelijan yhteyshenkilönä kandidaattiopintojen aikana, neuvoo henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisessa sekä ohjaa kandidaatintyötä yhdessä toisen ohjaajan kanssa. 2. Pienryhmäohjaajina toimivat vanhemmat opiskelijat tutustuttavat uudet opiskelijat yliopistoyhteisöön (ks. Opiskelu ja sen suunnittelu opintojakson kuvaus). 3. Diplomi-insinöörivaiheessa opiskelijaa ohjaa opintosuuntaneuvoja, joka neuvoo opiskelijaa erikoistumisopinnoissa ja tarkastaa opiskelijan HOPSin tarvittaessa. 5.1. Henkilökunta Osastonjohtaja: HILTUNEN, Jukka, TkL Opintojen ohjaus koostuu osastolla kolmesta toiminnosta; omaopettaja- ja pienryhmäohjaajaPYO 66 Osaston varajohtaja: Yliassistentit: KEISKI, Riitta, TkT JAAKO, Juha, TkT, säätötekniikka ÄMMÄLÄ, Ari, TkT, kuitu- ja partikkelitekniikka Professorit: FABRITIUS, Timo, TkT, prosessimetallurgia IKONEN, Enso, TkT, systeemitekniikka KEISKI, Riitta, TkT, aineen- ja lämmönsiirtotekniikka KLÖVE, Björn, TkT, vesitekniikka LEIVISKÄ, Kauko, TkT, säätötekniikka NIINIMÄKI, Jouko, TkT, mekaaninen prosessitekniikka OJAMO, Heikki, TkT, bioprosessitekniikka TANSKANEN, Juha, TkT, kemiallinen prosessitekniikka Assistentit: Lehtorit: Laboratorioinsinöörit: HILTUNEN, Jukka, TkL, systeemitekniikka KARJALAINEN, Tapani, DI MATTILA, Riku, DI, ma. MUURINEN, Esa, TkT NIEMISTÖ, Pekka, TkL SALLANKO, Jarmo, TkT STOOR, Tuomas, TkT Yliopistonlehtorit: AHOLA, Juha, TkT, kemiallinen prosessitekniikka HUUHTANEN, Mika, TkT, prosessitekniikka ILLIKAINEN, Mirja, TkT, mekaaninen prosessitekniikka RONKANEN, Anna-Kaisa, TkT, vesi- ja ympäristötekniikka HONKANEN, Seppo, DI, systeemitekniikka SORSA, Aki, DI, säätötekniikka VÄISÄNEN, Virpi, DI, teollisuuden ympäristötekniikka Yliopistotutkija: N. N, teollisuuden ympäristötekniikka Yli-insinöörit: KUJALA, Kauko, TkT, yli-insinööri YLINIEMI, Leena, TkT, yli-insinööri Yliopisto-opettajat: Opintoneuvoja: AALTONEN, Harri, DI, ma., säätö- ja systeemitekniikka AINASSAARI, Kaisu, TkL, aineen- ja lämmönsiirtotekniikka HEIKKINEN, Eetu-Pekka, TkL, prosessimetallurgia JUUSO, Esko, DI, prosessitekniikka KANGAS, Jani, DI, ma., kemiallinen prosessitekniikka MALINEN, Ilkka, DI, kemiallinen prosessitekniikka PANULA-PERÄLÄ, Johanna, DI, bioprosessitekniikka TANSKANEN, Pekka, FM, prosessimetallurgia TUOMAALA, Eero, DI, ma., lämpö- ja diffuusiotekniikka LUHTAANMÄKI, Saara, DI, suunnittelija Kanslia: TIMONEN, Hannele, osastosihteeri HÄNNINEN, Leena, toimistosihteeri KALLIO, Kaisu, opintoasiainsihteeri KANGASHARJU, Liisa, ma, opintoasiainsihteeri 5.2. Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston koulutusohjelmat Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on kaksi koulutusohjelmaa: prosessitekniikka ja ympäristötekniikka. PYO 67 Osasto perustettiin vuonna 1959 nimellä Teollisuusinsinööriosasto, josta tuli myöhemmin Prosessitekniikan osasto. Vuoden 2000 syyskuusta alkaen nimenä on ollut Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, mikä vastaa paremmin osaston laaja-alaista opetus- ja tutkimustoimintaa. 5.2.1. Kandidaatin tutkinto ja tavoitteet Molemmissa koulutusohjelmissa kolmena ensimmäisenä opiskeluvuonna suoritetaan tekniikan kandidaatin tutkinto. Tutkinto on yhtenäinen kaikille koulutusohjelman opiskelijoille. Se antaa erittäin hyvät ja laaja-alaiset jatkoopintomahdollisuudet sekä tuottaa valmiuksia alan perustason suunnittelu- ja käyttötehtäviin. Tutkinto koostuu varsinaisista prosessi- tai ympäristötekniikan aineopinnoista, matemaattisluonnontieteellisistä perusopinnoista, sekä henkilökohtaisia taitoja ja valmiuksia tuottavista opinnoista. Opinnot jakautuvat kolmeen vaiheeseen: 1. Deskriptiivinen vaihe: tutustutaan tarkastelun kohteena oleviin prosessi- ja ympäristötekniikan ilmiöihin ja niiden hallintaan yleistajuisten kuvausten tasolla 2. Analyyttinen vaihe: laajennetaan tarkastelutapaa mallintamisen avulla 3. Synteettinen vaihe: korostetaan ilmiöiden ja niiden hallinnan analyysiin perustuvaa teknillistä suunnittelu- ja kehittämisnäkökulmaa. Osaston kandidaattikoulutuksen opinnot voidaan ryhmitellä viiteen osaamiskokonaisuuteen, ns. juonteeseen. Kaikkien juonteiden tavoitteiden osalta pääpaino on yleisessä perussuunnittelussa sekä valmiuksissa syventää opintojaan DI- ja TkT-vaiheen opinnoissa, jotka puolestaan antavat valmiudet vaativampiin suunnittelu- ja kehitystehtäviin erilaisissa erikoistumiskohteissa sekä valmiudet itsenäiseen tutkimustyöhön. Kandidaattivaiheen juonteet ja niiden osaamistavoitteet ovat: 1. Ilmiöpohjainen mallinnus ja suunnittelu ja niihin johtavat juonteet Opiskelija oppii taidon ilmiöpohjaiseen suunnitteluun sekä staattiseen ja dynaamiseen mallinnukseen prosessi- ja ympäristötekniikkaan liittyvissä kohteissa. Juonteessa kehitetään kykyä tarkastella fysikaalisia, kemiallisia, biologisia ja geotieteellisiä ilmiöitä. 2. Tuotannollisen toiminnan kokonaisuuksien hallinta Tavoitteena on oppia tarkastelemaan tuotannollista toimintaa kokonaisuutena ottaen huomioon siihen vaikuttavat teknilliset, taloudelliset, työsuojelulliset ja juridiset tekijät. 3. Ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta Juonteen opiskeltuaan opiskelijalla on taito arvioida ja hallita tuotannollisen ja/tai teollisen toiminnan ympäristövaikutuksia (rakennetussa ja/tai luonnon ympäristössä). 4. Automaatiotekninen hallinta Opiskelija oppii hallitsemaan prosessi- ja ympäristötekniikan kohteita automaatiotekniikan keinoin. 5. Ei-teknilliset valmiudet Teknillisissä suunnittelu-, tutkimus-, kehitysja opintotehtävissä vaaditaan ei-teknillisiä työelämätaitoja, joihin sisältyy mm. sosiaalisia ja kansainvälisyyteen liittyviä taitoja. Näitä taitoja harjoitellaan tämän juonteen opintojen aikana. 5.2.2. Diplomi-insinöörin tutkinto ja tavoitteet Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa opintojen neljäntenä ja viidentenä vuonna opiskelija saa valmiuden alan vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahvan perustan tieteellisiin jatko-opintoihin. Diplomi-insinöörin tutkinnossa opiskelija voi valita opintosuunnan sekä erikoistumiskohteen. Opinnot koostuvat pääosin opintosuunnan syventävistä opintojaksoista. Opintosuuntansa opiskelija valitsee kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Prosessitekniikan koulutusohjelmassa on neljä opintosuuntaa: 1. Automaatiotekniikka (Automation Technology) 2. Tuotantoteknologia (Production Technology) 3. Tuotantotalous ja työtiede (Industrial Engineering and Management and Work Science) 4. Sustainable Energy (Kestävä energia) PYO 68 Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntia on kolme: 1. Vesi- ja geoympäristötekniikka (Water and Geoenvironmental Engineering) 2. Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka (Industrial Environmental Engineering and Biotechnology) 3. Sustainable Energy (Kestävä energia) Ennen opintosuunnan valintaa osasto järjestää valintavuorossa oleville opiskelijoille informaatiotilaisuuden, jossa esitellään opintosuuntien erikoistumiskohteita, tutkimusalueita sekä opintosuunnilta valmistuneiden työtilannetta. Lisäksi opintosuunnat voivat järjestää erillisiä informaatiotilaisuuksia 5.2.3. Erillinen maisteriohjelma Osastolla annetaan opetusta kansainvälisessä maisteriohjelmassa ”Barents Master's Program on Environmental Engineering”. Ohjelmassa on kaksi opintosuuntaa, ”Clean Production” ja ”Water and Environment”. Ohjelmaan voivat hakea vähintään alemman tekniikan tai luonnontieteiden yliopistokoulutuksen suorittaneet. Opiskelijahaku on vuosittain joulu-tammikuussa. Lisätietoa ohjelmasta ja hakemisesta: bee.oulu.fi. 5.3. Prosessitekniikan koulutusohjelma 5.3.1. Koulutusohjelman tavoitteet Prosessitekniikan koulutusohjelman tavoitteena on valmistaa luovia ja yhteistyökykyisiä tekniikan alan akateemisia ammattilaisia ja jatkokouluttaa heidät sen jälkeen oman erikoistumisalansa hallitseviksi diplomi-insinööreiksi. Prosessitekniikan koulutusohjelman kandidaattiopinnot suorittanut opiskelija tuntee tekniikan yleiset luonnontieteelliset perusteet sekä teollisuudessa esiintyvät, teollisuusalasta riippumattomat mekaanisiin ja kemiallisiin prosesseihin sekä lämmön- ja aineensiirtoon liittyvät ilmiöt ja niiden hallinnan. Diplomi-insinööriopinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet suunnitella ja kehittää erilaisia prosesseja myös niiden automaattisen säädön ja optimoinnin sekä taloudellisten lainalaisuuksien ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Lisäksi hän on perehtynyt tekniikan turvallisuuteen ja ergonomiaan sekä henkilöstökysymyksiin. Koulutusohjelman teollisuusalariippumaton, ilmiöperustainen tarkastelutapa antaa hyvät valmiudet soveltaa koulutusohjelman tietoja ja taitoja myös muihin systeemeihin kuin prosesseihin. 5.3.2. Ammatillinen tehtäväalue Prosessitekniikan koulutusohjelma suuntautuu kandidaatinvaiheessa prosessitekniikan alan perustehtäviin, sekä tarjoaa diplomiinsinöörivaiheessa orientaation seuraaville opintosuuntien mukaisille ammattitehtäväalueille: 1. prosessiteollisuuden käyttö, tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutehtävät (tuotantoteknologia) 2. prosessiautomaatioon ja prosessien optimointiin sekä teollisuusprosessien instrumentointiin ja automaatiojärjestelmiin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutehtävät (automaatiotekniikka) 3. tuotannonjohtamiseen, markkinointiin ja talousasioihin liittyvät tehtävät sekä tekniikan turvallisuutta ja ergonomiaa kehittävät tehtävät (tuotantotalous ja työtieteet) Prosessitekniikan koulutusohjelmasta valmistunut tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri voi sijoittua varsin laaja-alaisesti erilaisiin teollisuuden insinööritehtäviin. Hänen työnantajanaan voi olla jokin prosessiteollisuuden yritys (kemian teollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, vuoriteollisuus, metallurginen teollisuus, elintarvike- ja lääketeollisuus), prosessiteollisuuden koneita ja laitteita valmistava ja toimittava yritys, alan suunnittelu- tai konsulttitoimisto, automaatioalan tai automaatiota hyödyntävän alan yritys, erilaiset opetus- ja tutkimuslaitokset sekä julkinen hallinto. 5.3.3. Opintosuunnat ja tavoitteet Kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden lopussa opiskelija valitsee opintosuuntansa DI-opintoja varten. Prosessitekniikan koulutusohjelmassa opiskelija valitsee opintosuunnakseen jonkin seuraavista: Automaatiotekniikka (Auto- PYO 69 mation Technology), Tuotantoteknologia (Production Technology), Tuotantotalous ja työtiede (Industrial Engineering and Management and Work Science) tai kansainvälisen opintosuunnan Sustainable Energy (Kestävä energia). Opintosuuntien sisällä on lisäksi erikoistumiskohteita, jotka lisäävät valinnan mahdollisuutta. Automaatiotekniikan opintosuunnassa perehdytään erityisesti prosessien dynaamiseen käyttäytymiseen, jonka tunteminen muodostaa välttämättömän perustan prosessien automaatiotekniselle hallinnalle sekä prosessien toiminnan optimoinnille. Lisäksi opintosuunnan opiskelijat perehtyvät prosessiteollisuuden mittauksiin ja instrumentointiin, säätö- ja systeemitekniikan menetelmiin sekä erilaisiin automaatiojärjestelmiin. Opintosuunta antaa näin hyvät perusvalmiudet kehittyä prosessiautomaation lisäksi myös muiden automaation sovellusalueiden asiantuntijaksi. Suoritettuaan Automaatiotekniikan opintosuunnan opinnot opiskelija osaa ohjata ja säätää sekä optimoida prosessien toimintaa automaatioteknisin keinoin. Tuotantoteknologian opintosuunnassa erikoistutaan kandidaatin opintojen antamien perusvalmiuksien pohjalta yhteen tai useampaan prosessitekniikan osa-alueeseen, joita ovat kemianlaitetekniikka, massa- ja paperitekniikka, mineraalien rikastustekniikka ja prosessimetallurgia. Ammattiosaamista voidaan täydentää perehtymällä vähimmäisvaatimuksia laajaalaisemmin ympäristötekniikkaan, tuotantotalouteen, työtieteisiin tai automaatiotekniikkaan. Varsinaisen erikoistumiskohteen tuottamia valmiuksia opiskelija voi lisätä myös yksilöllisempien mieltymystensä mukaisilla opintokokonaisuuksilla, kuten esim. tutustumalla konetekniikkaan tai syventämällä entisestään tekniikkaa tukevaa matematiikan ja luonnontieteiden hallintaansa. Tuotantoteknologian opintosuunnan suorittanut opiskelija hallitsee erikoistumiskohteensa teollisuuden alan osa- ja kokonaisprosessit, niiden raaka-aine- ja energiavirrat sekä tuntee niiden oleelliset hallintaparametrit. Opiskelija osaa myös ottaa huomioon epäideaalisuuksia sekä useita yhtäaikaisia ilmiöitä sekä arvioida prosessilaitoksen toimintaa. Tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunta tarjoaa opiskelijalle laaja-alaisen käsi- tyksen tuotannon, tuotantoyrityksen ja tilaustoimitusketjun johtamisesta ja hallinnasta sekä projektitoiminnasta. Opintosuunnan suorittanut diplomi-insinööri tuntee tuotannollisten prosessien hallinnan tilastollisen laadunhallinnan näkökulmasta ja hän tuntee prosessiteollisuuden häiriöttömyyden ja turvallisuuden periaatteet. Valmistuneella on työpsykologista tietoa ihmisestä ja työtoiminnasta, ja osaamista organisaation ja henkilöstön suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä muutoshallintaan. Hän on perehtynyt tuotekehityksen, innovaatioiden ja teknologian johtamiseen yrityksessä. Lisäksi opiskelija osaa huomioida ihmisen osana työympäristöä ja suunnitella työntekijälle turvallisen työympäristön. Opintosuunnalta valmistuneet diplomiinsinöörit pystyvät toimimaan teknillisten tehtävien lisäksi myös tuotannonohjaus-, tuotekehitys-, markkinointi- sekä muissa teknillistaloudellisissa insinööritehtävissä. Tekniikan turvallisuusja ergonomia-asiat kuuluvat teollisuudessa yleensä tehdaspalvelutoimintoihin. Kestävän energian (Sustainable Energy) opintosuunnan suorittaneella opiskelijalla on valmius energiantuotannon ja -jakelun aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseen, uusiutuvan energian tuotantoon ja muiden CO 2 neutraalien energialähteiden hyödyntämiseen sekä energiatehokkuuden hallintaan teollisuudessa, liikenteessä ja rakentamisessa. Lisäksi opiskelija oppii työskentelemään monitieteisessä, monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työympäristössä. Opintosuunta on prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien yhteinen, kansainvälinen vaihtoehto ja sen opetuskieli on kokonaan englanti. Opintojen ensimmäiset kaksi lukukautta opiskellaan Oulun yliopistossa ja kolmas lukukausi Narvikin yliopistossa Pohjois-Norjassa. 5.3.4. Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaneille Prosessitekniikan koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, josta perusopintoja on 79,5 op, aineopintoja 92,5 op ja kandidaatintyö 8 op. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskellaan diplomi-insinöörin tutkinto, jonka laajuus on 120 op. Diplomi-insinöörivaihe koostuu PYO 70 lähinnä syventävistä opinnoista. Diplomityön osuus opinnoista on 30 op. Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opintosuunnan sisällä valitaan erikoistumiskohde, jonka opinnot suoritetaan suunnitelman mukaisesti. DI-vaihe koostuu kolmesta moduulista (opintosuunnan moduuli, syventävä/täydentävä moduuli sekä täydentävä moduuli) ja diplomityöstä. DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opintosuuntansa moduulin ja halutessaan sitä syventävän moduulin. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa syventävän moduulin tilalla toisen erikoistumiskohteen opintosuunnan moduulin tai valmiiksi koostetun täydentävän moduulin. Prosessitekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntien moduulit ovat rinnastettavissa täydentäviin moduuleihin. Tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunnan valinneet opiskelijat suorittavat täydentäväksi moduuliksi jonkin prosessitekniikan koulutusohjelman opintosuuntien moduuleista (väh. 18 op ja Lisäharjoittelu). Sustainable Energy opintosuunnan opetussuunnitelmassa ei ole valinnaisuutta, vaan opiskelijat opiskelevat opintosuunnan moduulin ja syventävän moduulin Oulun yliopistossa ja täydentävän moduulin opinnot suunnitelman mukaan Narvikissa. Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aineopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla. Yhteen täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua. Erityisesti tutkijan uralle suuntaavat opiskelijat voivat valita täydentäväksi moduulikseen ”tutkimusmoduulin”, joka sisältää tutkijan työhön orientoivia opintoja ja jonka voi täydentää tulevan tutkimuksen aiheen opinnoilla. Diplomi-insinöörivaiheen HOPSin opiskelija esittelee omaopettajalleen kandidaattivaiheen lopussa. Osaston nimeämät opintosuuntaneuvojat ohjaavat opiskelijoita HOPSien koostamisessa. Opintoneuvoja hyväksyy DI-vaiheen HOPSit ennen opiskelijan valmistumista tarvittaessa yhdessä opintosuuntaneuvojan kanssa. PYO 71 5.3.5. Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Täydentävät moduulit 30 op Tuotantoteknologia Tuotantoteknologia Syventävät moduulit 30 op Automaatiotekniikka Tuotantotalous ja työtiede Opintosuuntien moduulit 30 op Automaatiotekniikka Tuotantotalous ja työtiede Sustainable Energy Sustainable Energy Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liittyvät opinnot 10 op Täydentävä moduuli 30 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Perus- ja aineopinnot 100 op 5.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma PERUS- JA AINEOPINNOT 100 op 030001P 555220P 555221P 477011P 477012P 488011P Opiskelu ja sen suunnittelu Teollisuustalouden peruskurssi Tuotannollisen toiminnan peruskurssi Prosessitekniikan perusta Automaatiotekniikan perusta Ympäristötekniikan perusta PYO 72 Laajuus op. 1,0 3,0 2,0 5,0 5,0 5,0 Periodi 1-3 1,2 4 1-3 4,5 5,6 Suosit vsk. I I I I I I 555260P 902011P 901008P 030005P 031010P 031017P 031019P 031021P 031022P 761121P 761101P 761103P 780109P 780122P 780112P 477101A 477102A 477201A 477501A 477033A 477001A Työsuojelun peruskurssi Tekniikan englanti 3* Ruotsi Tiedonhankintakurssi Matematiikan peruskurssi I Differentiaaliyhtälöt Matriisialgebra Tilastomatematiikka Numeeriset menetelmät Fysiikan laboratoriotyöt 1 Perusmekaniikka Sähkö- ja magnetismioppi Kemian perusteet Kemian perustyöt Johdatus orgaaniseen kemiaan Fluidi- ja partikkelitekniikka I Fluidi- ja partikkelitekniikka II Taselaskenta Prosessien säätötekniikka I Ohjelmointi ja Matlab Työharjoittelu Yhteensä 3,0 6,0 2,0 1,0 5,0 4,0 3,5 5,0 5,0 3,0 4,0 4,0 4,0 3,0 4,0 3,0 4,0 5,0 5,0 2,5 3,0 100,0 5,6 1-6 1-3/4-6 4 1-3 4-6 1-3 4-6 4-6 1,2 1,2 4 1,2 1-3/4-6 3,4 3 4 1,2 3 1/5 I I,II III II I I II II III I I I I I I III III II III II *Opiskelija voi halutessaan valita muunkin vieraan kielen. Ohjeet ks. kpl 5.5. Osastokohtaisia ohjeita/Kielten opiskelu. OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 1 20 op 555263A 555280P 477301A 477401A 477502A 477601A Laajuus op. 2,0 2,0 3,0 5,0 5,0 3,0 20,0 Tekniikka, yhteiskunta ja työ Projektitoiminnan peruskurssi Liikkeensiirto Termodynaamiset tasapainot Prosessien säätötekniikka II Prosessiautomaatiojärjestelmät Yhteensä Periodi 1-3 3 4 2 6 1 Suosit vsk. II III II II III II OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 2 20 op 555262A 555223A 477103A 477202A 477302A 477303A Käytettävyys ja turvallisuus tuotekehityksessä Tuotannonohjauksen perusteet Sellu- ja paperitekniikka Reaktorianalyysi Lämmönsiirto Aineensiirto Yhteensä PYO 73 Laajuus op. 3,0 3,0 3,0 4,0 4,0 3,0 20,0 Periodi 3,4 3,4 5 3 5 1 Suosit vsk. III III III II II III TÄYDENTÄVÄ MODUULI 30 op 031044A 477402A 477304A 477203A 477602A 477603A 477021A Laajuus op. 3,0 5,0 5,0 5,0 4,0 4,0 4,0 30,0 Matemaattiset menetelmät Kiinteiden materiaalien rakenne Erotusprosessit Process design Säätöjärjestelmien analyysi Säätöjärjestelmien suunnittelu Prosessitekniikan laboratoriotyöt Yhteensä Periodi 1,2 6 1,2 4,5 1,2 4,5 Suosit vsk. II II III III III III III KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 10 op 477990A 900060A 5.3.7. Laajuus op. 8,0 2,0 10,0 Kandidaatintyö Tekniikan viestintä Yhteensä Periodi 4,5/5,6 Suosit vsk. II/III II Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma TUOTANTOTEKNOLOGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op Kemianlaitetekniikan moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida kemiantekniikan prosessiyksiköiden kehityksessä aikaisempien analysointitaitojensa lisäksi myös epäideaalisuuksia sekä useita yhtäaikaisia ilmiöitä. Opiskelija myös tunnistaa energian tuotannon teknologiat ja sen käytön ympäristövaikutukset sekä teknologian roolin kestävässä kehityksessä. 477204S 477306S 477309S 477311S 488203S 488202S Kemiantekniikan termodynamiikka Epäideaaliset reaktorit Environmental and process catalysis Advanced separation processes Industrial ecology Production and use of energy Yhteensä Laajuus op. 5,0 5,0 5,0 4,0 5,0 3,0 27,0 Periodi 1 3 5 6 2 1 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV Massa- ja paperitekniikan moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija tunnistaa massan- ja paperinvalmistusprosessit ja osaa selittää niiden raaka-aine- ja energiavirrat, osaprosessien toiminnan ja tekniikan sekä niiden oleelliset hallintaparametrit. 477114S 477105S Laajuus op. 3,0 3,0 Kemiallinen puunjalostus* Mekaanisten massojen valmistus* PYO 74 Periodi 1 2 Suosit vsk. IV IV 477106S 477107S 464074S 477507S 488205S Uusiomassojen valmistus* Paperin valmistus* Paperiteollisuuden koneet Sellu- ja paperiteollisuuden automaatio Prosessiteollisuuden ympäristökuormitusten hallinta 488202S Production and use of energy Yhteensä *Luennointi joka toinen vuosi 3,0 3,0 7,0 5,0 4,0 2 5 2-4 3 6 3,0 31,0 1 IV V Prosessimetallurgian moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija ymmärtää keskeisimmät teollisissa korkealämpötilaprosesseissa esiintyvät faasit ja rajapinnat sekä ilmiöt, niihin vaikuttavat tekijät ja niiden merkityksen prosessin kokonaisuuden kannalta. Opetus kattaa fysikaaliseen kemiaan, siirtoilmiöihin ja aineen rakenteeseen pohjautuvat laskennalliset ja kokeelliset menetelmät ko. ilmiöiden tarkastelemiseksi ja mallintamiseksi. 477403S 477404S 477405S 477406S 477407S 477408S 477409S Pyrometallurgisten liuosten termodynamiikka Hydrometallurgisten liuosten termodynamiikka Pinnat ja faasirajat pyrometallurgiassa Sulaminen ja jähmettyminen Hapettuminen ja pelkistyminen Kuonat ja kuonanmuodostus Metallurgian harjoitustyöt Yhteensä Laajuus op. 5,0 Periodi 1 Suosit vsk. IV 3,0 3 IV 4,0 4,0 5,0 5,0 4,0 30,0 5 1 2 3 1-3 IV V V V V Vuoriteollisuuden moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee kaivosalaan liittyvät osa-alueet, kuten geologian perusteet, louhintatekniikka, malmin rikastus, lainsäädäntö, työturvallisuus sekä ympäristörakentaminen. 477701A 477702A 477703A 477704A 488101A 555362S 488106A Geologian peruskurssi Louhintatekniikka Mineraalitekniikan pintakemian perusteet Rikastustekniikan perusmenetelmät Ympäristölainsäädäntö Prosessiteollisuuden turvallisuus Geoympäristötekniikan peruskurssi Yhteensä PYO 75 Laajuus op. 4,0 3,0 3,0 5,0 5,0 5,0 5,0 30,0 Periodi 1 2 3 4-6 1 3-5 1,2 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV TUOTANTOTEKNOLOGIAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op Prosessisuunnittelun moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa systemaattisia synteesimenetelmiä sekä kokonaisprosessien suorituskyvyn arviointimenetelmiä prosessisuunnitteluun. Hän osaa käyttää prosessien simulointia ja optimointia prosessisuunnittelun apuvälineenä sekä soveltaa turvallisuuskriteerejä prosessien analyysissä. Lisäksi hän osaa arvioida prosessilaitoksen toimintaa valitsemansa erityisalueen muodostamien vaatimusten mukaan ja pystyy esittämään tämän erityisalueen keskeisimmät piirteet. 477206S 477504S 555362S 477208S 488304S 477207S 477104S 477308S 477305S 477503S Advanced process design Prosessien optimointi Prosessiteollisuuden turvallisuus Biojalostamot** Biojalostamot Bioreactor technology Teollisuuden vesitekniikka Kemiallinen puunjalostus* Ilmiöiden mallinnus** Monikomponenttiaineensiirto Virtausdynamiikka Simulointi Muu aihealue** Yhteensä Laajuus op. 6,0 4,0 5,0 Periodi 3,0 6,0 2,5 3,0 4 2,3 4 1 V 5,0 5,0 3,0 5 2 3 IV IV IV 2,3 4 3-5 Suosit vsk. V IV V 28,030,0 *Luennoidaan joka toinen vuosi. **Valitaan yksi erityisalue. Perustellusta syystä moduuli voi sisältään muunkin yhtenäisen erityisalueen. Massa- ja paperitekniikan syventävä moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida mittaus- ja tutkimustuloksia erilaisia työkaluja käyttäen. Opiskelija osaa tehdä mittausdatasta johtopäätöksiä ja raportoida tulokset. Opiskelija osaa suunnitella kokeellisen tutkimusprojektin ja sen tieteellisen raportoinnin. 477108S 477109S 477110S Painatustekniikka* Massa- ja paperitekniikan mittaukset* Sellu- ja paperitekniikan tutkimusseminaari 477307S Research methodology 477504S Prosessien optimointi 477503S Simulointi 477112S Massa- ja paperitekniikan harjoitustyö 477113S Massa- ja paperitekniikan tutkimusharjoittelu 477111S Teollisuusekskursio Yhteensä *Luennointi joka toinen vuosi PYO 76 Laajuus op. 2,0 2,0 3,0 Periodi 5,0 4,0 3,0 3,0 8,0 2-6 4 3 1,0 31,0 5 1 5,6 Suosit vsk. V IV V IV V IV V Vuoriteollisuuden syventävä moduuli Moduulissa syvennetään perusmoduulin osaamisalueita ja keskitytään erityisesti kaivos- ja rikastustekniikkaan sekä niihin liittyviin osa-alueisiin. 477721S 772619S 477705S 771108A 477723S 488110S Mineral processing Mineraloginen instrumenttianalytiikka Taloudellisen geologian maastokurssi Johdatus malmigeologiaan Mining Economy and Risk Evaluation Water and wastewater treatment Yhteensä Laajuus op. 7,5 4,0 2,0 2,0 7,5 7,5 30,5 Periodi 1-3 1-3 6 5 2,3 1,2 Suosit vsk. V V IV IV V V AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Prosessiautomaation menetelmät Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on hyvät tiedot ja taidot keskeisistä perustekniikoista ja – menetelmistä, joita käytetään yleisesti kaikissa automaattisesti toimivissa järjestelmissä. Painotus on prosessiautomaatiossa, kuitenkin suurin osa menetelmistä soveltuu prosessien lisäksi myös muihin systeemeihin. Perusmoduulissa tarkastelun painopiste on yksittäisissä säätö-, mittaus- ja ohjauspiireissä sekä osaprosessitason tarkasteluissa. 477604S 477605S 031049A 477503S 477504S 477606S 477607S 477505S Automaatiotekniikan laskentatyökalut Digitaalinen säätöteoria Signaalit ja järjestelmät Simulointi Prosessien optimointi Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa Yhteensä Laajuus op. 3,0 4,0 5,0 3,0 4,0 2,0 Periodi 1 2,3 3,4 3 4 4 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV 5,0 4,5 IV 4,0 5 IV 30,0 AUTOMAATIOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op Prosessiautomaation sovellukset Syventävässä moduulissa pääpaino on laajojen prosessikokonaisuuksien automaatioteknisessä hallinnassa. Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee yleisimpien kokonaisprosessien säätöteknisiä erityispiirteitä. 477506S Modelling and control of biotechnological processes PYO 77 Laajuus op. 5,0 Periodi 1 Suosit vsk. IV 477507S 477508S 477611S 477612S 477610S 477725S Sellu- ja paperiteollisuuden automaatio Automation in metallurgical industry Voimalaitosautomaatio Power plant control Laajat automaatio- ja informaatiojärjestelmät* Mine automation** Yhteensä *Luennointi joka toinen vuosi. **Suositeltava, ei pakollinen 5,0 5,0 2,0 3,0 5,0 3 5 5 6 6 V IV IV IV IV 7,5 2532,5 2,3 V TUOTANTOTALOUDEN JA TYÖTIETEEN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Tuotantotalouden ja työtieteen moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys tuotannollisten prosessien hallinnasta tilastollisen laadunhallinnan näkökulmasta ja hän tuntee prosessiteollisuuden häiriöttömyyden ja turvallisuuden periaatteet. Opiskelijalla on työpsykologista tietoa ihmisestä ja työtoiminnasta, ja osaamista organisaation ja henkilöstön suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä muutoshallintaan. Opiskelija on perehtynyt tuotekehityksen, innovaatioiden ja teknologian johtamiseen yrityksessä. Lisäksi hän hallitsee projektitoiminnan perusasiat. 555281A 555261A 555362S 555240A 555360S 555282A 555222A Laadun peruskurssi Työpsykologian peruskurssi Prosessiteollisuuden turvallisuus Tuotekehityksen perusteet Organisaatiot, henkilöstö ja kehittäminen Projektinhallinta Tuotantotalouden harjoitustyö Yhteensä Laajuus op. 5,0 3,0 5,0 3,0 5,0 4,0 2,0 27,0 Periodi 4,5 3,4 3-5 1-3 4-6 5,6 1-3 Suosit vsk. TUOTANTOTALOUDEN JA TYÖTIETEEN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op Tuotantotalouden ja työtieteen syventävä moduuli Syventävän moduulin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys laatujohtamisesta ja soveltamisesta erilaisissa ympäristöissä. Lisäksi valintojen mukaan *Opiskelijalla on ongelmanratkaisutaito tuotannonjohtamiseen liittyvissä tehtävissä, hän hallitsee strategisen ajattelun, muutosjohtamisen mallit sekä tuntee tilaustoimitusketjun toiminnan. *Opiskelija saa perusvalmiuden projektimaista toimintaa harjoittavan yrityksen johtamiseen ja tuntee johtamisen menetelmiä. * Opiskelijalla on ongelmanratkaisutaito tuotannonjohtamiseen liittyvissä tehtävissä ja hän osaa arvioida ja kehittää yrityksen tuottavuutta ja suorituskykyä sekä ymmärtää teknologian merkityksen kilpailun näkökulmasta. * Opiskelija tuntee erilaiset vaarat ja osaa suunnitella turvallisen työympäristön. PYO 78 * Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa käytettävyystestausprosessin, hallitsee keskeiset ergonomisen suunnittelun menetelmät ja on altis kehittämään työympäristön olosuhteita. Laajuus op. 5,0 5,0/6,0 555389S 555xxxS Periodi Suosit vsk. Laatujohtaminen 5,6 Erikoistyö** Tuotannonjohtaminen* 555320S Strateginen johtaminen 5,0 1-3 555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3,0 4-6 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 4-6 Laatu ja projektit* 555387S Laatujohtamisen erikoistyö 5,0 555385S Laatujohtamisen seminaari 5,0 Teknologiajohtaminen* 555341S Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta 3,0 4-6 555340S Teknologiajohtaminen 4,0 1-3 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 4-6 Työympäristö ja -hyvinvointi* 555364S Ergonomia 5,0 1,2 555366S Kemialliset ja fysikaaliset työympäristö3,0 2,3 tekijät 555361S Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 Tuote-ergonomia* 555363S Työ- ja tuoteluovuus 5,0 1,2 555365S Ergonomian tietokoneavusteiset mene3,0-6,0 5,6 telmät 555xxxS Ergonomian ajankohtaiskurssi 3,0 Yhteensä 30,0-37,5 *Valitse kaksi erityisaluetta **Valitse Tuotantotalouden osaston erikoistöistä toiseen valitsemaasi erityisalueeseen liittyvä erikoistyö. KESTÄVÄN ENERGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Basic Sustainable Energy Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on kattava käsitys Barentsin alueesta sekä sen ympäristöllisistä ja sosio-ekonomisista erityispiirteistä. Hän ymmärtää globaalimuutoksen ja kestävän kehityksen monitieteisen luonteen ja osaa soveltaa tietämystään tekniikan alalla. Opiskelija tuntee tärkeimmät teollisen ekologian työkalut ja osaa soveltaa niitä teollisuuteen sekä ymmärtää teollisten, biologisten ja sosioekonomisten järjestelmien väliset vuorovaikutukset. Lisäksi opiskelija hallitsee energian tuotannon, jakelun ja käytön perusteet sekä energiamarkkinoiden rakenteen Suomessa. Hän myös tunnistaa merkittävimpien energialähteiden jakeluun, riittävyyteen ja ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset. 488401A 488402A Introduction to the environmental and socio-economical issues of the Barents region Sustainable development PYO 79 Laajuus op. 2 Periodi 1 Suosit vsk. IV 3 3 IV 488403A 488404S 477321S 488202S 488203S 488204S Introduction to the environmental legislative systems of the Barents region Global change Research ethics Production and use of energy Industrial ecology Air pollution control engineering Yhteensä 5 2 IV 5 2 3 5 5 30,0 1-3 3 1 2 3 IV IV IV IV IV KESTÄVÄN ENERGIAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op Advanced Sustainable Energy Moduulin suoritettuaan opiskelija tunnistaa merkittävimmät teollisuuden ympäristökuormituksen aiheuttajat ja osaa soveltaa erilaisia menetelmiä, työkaluja ja teknologioita ympäristövaikutusten hallitsemiseksi sekä niiden vähentämiseksi. Opiskelija tuntee yleisimmät energiantuotannon ja -jakelun järjestelmät ja osaa määritellä niiden aiheuttamat merkittävimmät ympäristökuormitukset. Hän tietää kestävän energian tunnusmerkit, osaa arvioida kestävän energian ympäristövaikutuksia sekä vertailla eri tuotanto- ja jakelumuotojen etuja, mahdollisuuksia ja seurauksia erityisesti ympäristön näkökulmasta. Valitaan 30 op. 488405S Environmental issues in the Barents region* 488410A Introduction to sustainable energy* 477041S Experimental design 477309S Environmental and process catalysis 477311S Advanced separation processes 488104A Industrial and domestic waste management 488205S Environmental load of process industry 488002S Advanced practical training* Yhteensä * merkityt ovat pakollisia opintojaksoja. Laajuus op. 5 Periodi 6 Suosit vsk. IV 10 5 5 4 5 4-6 4 5 6 6 IV IV IV IV IV 4 3 30,0 6 IV TÄYDENTÄVÄT MODUULIT 30 op Tähän moduuliin sisältyy pakollinen Syventävä työharjoittelu, 3 op. Täydentävä moduuli on vapaasti koostettava eli voit valita moduuliin mitä tahansa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla suoritettuja vähintään ainetasoisia opintojaksoja. Vaihtoehtoisesti voit valita opintoja seuraavista esimerkkimoduuleista tai edellä mainituista opintosuuntien moduuleista. Huomioi opintojaksojen mahdolliset esitietovaatimukset. Kieliopintoja voi moduuliin sisällyttää enimmillään 10 op. Moduulin laajuus tulee olla n. 30 op, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy. Poikkeuksena on Kestävän energian opintosuunta, jossa syventävä työharjoittelu sisältyy syventävään moduuliin ja opiskelijan on suoritettava Kestävän energian täydentävät opinnot Narvik University Collegessa (Norja) opinto-oppaassa esitetyn suunnitelman mukaisesti. PYO 80 Tuotantoteknologian täydentävät moduulit Moduulit soveltuvat tuotantoteknologian sekä automaatiotekniikan opintosuunnille. Opinnot profiloivat joko käyttötehtäviin, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin tai teollisuustuotantoon ja teollisuusjohtamiseen esimerkiksi puunjalostuksen sekä siihen liittyvään kemiantekniikkaan ja laitevalmistukseen. Tuotanto ja käyttötehtävät 464051A 464087A 465061A 477606S 488203S 555240A 555282A 555322S 555325S 555362S 555381S Koneenpiirustus Kunnossapitotekniikka Materiaalitekniikka I Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi Industrial ecology Tuotekehityksen perusteet Projektinhallinta Tuotannon johtaminen Henkilöstöjohtaminen Prosessiteollisuuden turvallisuus Projektijohtajuus Laajuus op. 3,5 5,0 5,0 2,0 5,0 3,0 4,0 3,0 3,0 5,0 5,0 Tutkimus- ja tuotekehitystehtävät 464051A 464088S 464085A 464087A 465061A 477206S 477305S 477606S 555240A 555282A 555345S 555362S 783619S 783638S Koneenpiirustus Koneiden kunnon diagnostiikka Tuotesuojaus Kunnossapitotekniikka Materiaalitekniikka I Advanced process design Virtausdynamiikka Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi Tuotekehityksen perusteet Projektinhallinta Tuotekehityksen jatkokurssi Prosessiteollisuuden turvallisuus Puukemia Paperikemia 3,5 8,0 3,5 5,0 5,0 6,0 5,0 2,0 3,0 5,0 6,0 5,0 3,0 3,0 Teollisuustuotanto ja -johtaminen 464087A 555240A 555281A 555282A 555322S 555323S 555324S 555325S 555326S 555341S 555360S Kunnossapitotekniikka Tuotekehityksen perusteet Laadun peruskurssi Projektinhallinta Tuotannon johtaminen Ostamisen hallinta Tilaus-toimitusketjun johtaminen Henkilöstöjohtaminen Tuotannon johtamisen erikoistyö Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta Organisaatiot, henkilöstö ja kehittäminen PYO 81 5,0 3,0 5,0 4,0 3,0 3,0 3,0 3,0 5,0 3,0 5,0 555381S Projektijohtajuus 5,0 Materiaalitekniikan moduuli Tämä moduuli soveltuu esimerkiksi prosessimetallurgian opiskelijoille joko syventäväksi tai täydentäväksi moduuliksi. Laajuus op. 465071A Metalliopin perusteet 3,5 465089S Terästen valmistus ja ominaisuudet 3,5 465081S Fysikaalinen metallurgia I 7,0 465082S Fysikaalinen metallurgia II 7,0 465061A Materiaalitekniikka I 5,0 465075A Materiaalin tutkimustekniikka 3,5 Yhteensä 29,5 Kaivostekniikan moduuli Opintokokonaisuudessa syvennetään edelleen kaivoksen toimintaan liittyvää teknistä osaamista. 477706S 772333A 477707A 477724S 477725S 488115S Maankamaran geofysikaaliset tutkimusmenetelmät Tekninen mineralogia Kaivostekniikka Numerical mine modelling Mine automation Geoympäristötekniikan jatkokurssi Laajuus op. 3,0 5,0 3,0 3,0 7,5 5,0 Ympäristö, talous ja johtaminen Opintokokonaisuudessa keskitytään vuoriteollisuuden ympäristönsuojelullisten asioiden huomioonottamiseen sekä taloudellisiin ja hallinnollisiin näkökohtiin. Laajuus op. 488203S Industrial ecology 5,0 488205S Prosessiteollisuuden ympäristökuormituksen hallinta 4,0 555282A Projektinhallinta 4,0 555321S Riskien hallinta 3,0 555320S Strateginen johtaminen 5,0 Biorikastus Opinnoissa syvennetään tietämystä bioteknisten menetelmien mahdollisuuksista malmin rikastuksessa. 488302A 488304S Laajuus op. 5,0 6,0 Basics of biotechnology Bioreactor technology PYO 82 Kestävän energian täydentävät opinnot Tämä moduuli on pakollinen Kestävän energian opintosuunnan valinneille. Moduulin opinnot suoritetaan kaikki Narvik University Collegessa opintojen viidennen vuoden syyslukukaudella. Tähän ei poikkeuksellisesti kuulu Syventävää työharjoittelua, koska se sisältyy jo syventävään moduuliin. Täydentävät opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee laaja-alaisesti kestävän energian tuotantoon sekä energiatehokkuuteen liittyvät teknologiat teollisuudessa sekä rakentamisen energiatehokkuuteen ja energian säästöön liittyvät ratkaisut pohjoisilla alueilla. 488420S 488421S 488422S 488423S Solar and wind energy Bio-energy Energy systems in buildings and industry Project work (Pre-master work) Laajuus op. 10 5 5 10 Periodi 1-3 1-3 1-3 1-3 Suosit vsk. V V V V Tutkimusmoduuli Moduuli antaa opiskelijalle perustietoa tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta, tutkimuksen metodeista ja tutkijan työstä. Opintojaksot antavat yleiskuvan tieteellisen tiedon ominaisuuksista ja hankkimisesta, tieteellisessä tutkimuksessa käytettävistä menetelmistä, saatujen tulosten käsittelystä ja soveltamisesta erityisesti prosessi- ja ympäristötekniikan kannalta. Tutkimusmoduulia suositellaan jatko-opiskelijoiksi pyrkiville. Laajuus op. ov. 477307S Research methodology 5,0 3,0 477321S Research ethics 2,0 1,0 477041S Koesuunnittelu ja mittausten luotettavuus 5,0 3,0 477042S Tieteellinen viestintä 5,0 3,0 *Erityisalueen opintoja 10 Yhteensä 27,0 *Lueteltujen opintojaksojen lisäksi opiskelija voi suorittaa valitsemansa erityisalueen tutkimuspainotteisia syventäviä opintoja 10 op tai täyttää moduulin vapaavalintaisilla opintojaksoilla. Näistä opintojaksoista sovitaan erikseen ko. alan professorin kanssa. 5.4. Ympäristötekniikan koulutusohjelma 5.4.1. Koulutusohjelman tavoitteet Ympäristötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa tekniikan alan akateemisia ammattilaisia ja jatkokouluttaa heidät sen jälkeen oman erikoistumisalansa hallitseviksi diplomiinsinööreiksi. Ympäristötekniikan koulutusohjelman kandidaattiopinnot suorittanut opiskelija tuntee tekniikan yleiset luonnontieteelliset perusteet, hänellä on hyvät tiedot ympäristö- ja prosessitekniikasta sekä tuotantoelämän asetta- mista vaatimuksista. Lisäksi valmistuva opiskelija tuntee ympäristöasioihin liittyvät oikeudelliset ja taloudelliset lainalaisuudet sekä tekniikan turvallisuus- ja ergonomialähtökohdat. Diplomi-insinöörivaiheen suorittanut opiskelija tuntee biologisten, kemiallisten, fysikaalisten ja mekaanisten prosessien toimintaan vaikuttavat tekijät ja toimintamallit sekä niiden suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät menetelmät ja tekniikat. Lisäksi hänellä on oman erikoistumisalansa teoreettista ja soveltavaa tietotaitoa ja näihin perustuvaa valmiutta itsenäiseen työskentelyyn ja alansa kehityksen seuraamiseen. PYO 83 5.4.2. Ammatillinen tehtäväalue Koulutusohjelma suuntautuu kandidaatinvaiheessa ympäristötekniikan alan perustehtäviin, sekä diplomi-insinöörivaiheessa seuraaville ammattitehtäväalueille: 1) vesistöjen käyttö ja hoito, yhdyskuntien vesi- ja jätehuolto, ilmansuojelu ja maaperän kunnostus sekä ympäristörakentaminen, 2) teollisuuden ja erityisesti prosessiteollisuuden vesien-, ilman- ja maaperän suojelu ja jätehuolto, 3) bioteknologian alan teollisuuden tehtävät. Ympäristötekniikan kandidaatti voi toimia prosessi- ja ympäristötekniikan alalla esimerkiksi kunnostus-, käyttö- ja suunnittelutehtävissä. Ympäristötekniikan diplomi-insinööri voi työskennellä elintarviketeollisuudessa, bioteknistä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa, kemian teollisuudessa, sellu- ja paperiteollisuudessa, vuoriteollisuudessa, metallurgisessa teollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa, laitetoimittajana, opetus- ja tutkimuslaitoksissa, julkisessa hallinnossa, valtiolla, kunnissa ja kaupungeissa. Hän voi toimia erikoisalansa suunnittelu-, tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja johtotehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä. 5.4.3. Opintosuunnat ja tavoitteet Opiskelija valitsee opintosuuntansa kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden lopussa. Ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuunnat ovat vesi- ja geoympäristötekniikka (Water and Geoenvironmental Engineering) ja teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka (Industrial Environmental Engineering and Biotechnology) sekä kansainvälinen Sustainable Energy (Kestävä energia). Opintosuuntien sisällä on lisäksi erikoistumiskohteita, jotka lisäävät valinnan mahdollisuutta. Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan opiskellut diplomi-insinööri hallitsee luonnon omat ja manipuloidut vesiprosessit: pinta- ja pohjavedet, vesiensuojelu, vesistöjen säännöstely, tulvasuojelu ja -torjunta, patoturvallisuus, rakennettujen alueiden maaperän kosteuden hallinta ja salaojitus sekä yhdyskuntien ja teollisuuden vesihuoltotekniikka, erilaisten jäteja vesivirtojen käsittely sekä jätehuolto ja maaperän suojelu ja kunnostus. Erityisesti kiinnitetään huomiota ympäristövaurioiden ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen sekä ympäristövaikutusten arviointiin. Opetus ja tutkimus pohjautuvat pohjoisten olojen huomioon ottamiseen. Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan opiskellut diplomi-insinööri pystyy suunnittelemaan ja hallitsemaan vesi- ja geoympäristöön vaikuttavia hankkeita ja prosesseja sekä arvioida niiden vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen. Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan opiskelleella on valmiudet toimia suunnittelu-, käyttö-, ylläpito-, tutkimus- ja viranomaistehtävissä vesistöhankkeissa, vesihuollossa ja geoympäristötekniikan alueilla. Opetuksen painopisteinä ovat vesistöjen käyttö ja kunnostus, vesivarat ja pohjavesitekniikka, vesien ja jätevesien käsittely sekä pilaantuneiden maiden kunnostus ja maaperässä tapahtuvat ilmiöt. Syventymistä vesistösuunnitteluun, vesihuoltoon tai geoympäristötekniikaan voidaan syventää vielä vapaavalintaisilla opinnoilla. Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikan opintosuunta tarjoaa seuraavat erikoistumiskohteet: 1) Teollisuuden ympäristötekniikan erikoistumiskohde antaa valmiudet ympäristöystävällisten prosessien suunnitteluun sekä tehtaan sisäisin että ulkoisin toimenpitein. Lähtökohtana on prosessisuunnittelun näkökulma, jossa korostetaan erityisesti prosessianalyysiä, prosessien arviointia ja ympäristöteknisiä kysymyksiä. Teollisuuden ympäristötekniikkaan erikoistunut diplomi-insinööri tuntee tyypillisen suunnitteluprosessin eri vaiheet, tietolähteet ja suoritusmetodiikan. Keskeistä on turvallisuus- ja ympäristötietoisuuden sekä prosessien kustannus- ja kannattavuusarviointien tekeminen. Erityisosaamisalueina valmistuvilla diplomiinsinööreillä ovat esim. katalyyttien käyttö ympäristötekniikassa, suljetut kierrot, ympäristöystävälliset raaka-aineet, valmistusmenetelmät ja tuotteet sekä elinkaariarviointi. 2) Bioprosessitekniikan erikoistumiskohteen opiskellut omaa hyvät edellytykset toimia erityisesti teollisuudenaloilla, joilla edellytetään bioprosessitekniikan, mikrobiologian ja biokemian asiantuntemusta sekä vahvaa tietotaitoa ympäristö- ja prosessitekniikasta. Bioprosessitekniikan erikoistumiskohteen opinnot suoritettuaan opis- PYO 84 kelija osaa soveltaa ja ymmärtää syvällisesti bioprosessitekniikkaan liittyviä ilmiöitä. Valmistuneet diplomi-insinöörit voivat sijoittua bioteknologian alan suunnittelu-, tutkimus-, kehitys- ja koulutustehtäviin tai he voivat hakeutua suorittamaan jatkotutkintoa. He voivat työskennellä esimerkiksi elintarvike-, lääke- tai muussa bioteknistä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa, opetus- ja tutkimuslaitoksissa, valtiolla tai kunnissa sekä yrittäjänä. Kestävän energian (Sustainable Energy) opintosuunnan suorittaneella opiskelijalla on valmius energiantuotannon ja -jakelun aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseen, uusiutuvan energian tuotantoon ja muiden CO 2 neutraalien energialähteiden hyödyntämiseen sekä energiatehokkuuden hallintaan teollisuudessa, liikenteessä ja rakentamisessa. Lisäksi opiskelija oppii työskentelemään monitieteisessä, monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työympäristössä. Opintosuunta on prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien yhteinen, kansainvälinen vaihtoehto ja sen opetuskieli on kokonaan englanti. Opintojen ensimmäiset kaksi lukukautta opiskellaan Oulun yliopistossa ja kolmas lukukausi Narvikin yliopistossa Pohjois-Norjassa. 5.4.4. Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaneille Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, josta perusopintoja on 79,5 op, aineopintoja 92,5 op ja kandidaatintyö 8 op. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskellaan diplomi-insinöörin tutkinto, jonka laajuus on 120 op. Diplomi-insinöörivaihe koostuu lähinnä syventävistä opinnoista. Diplomityön osuus on 30 op. Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opinto- suunnan sisällä valitaan erikoistumiskohde, jonka opinnot suoritetaan suunnitelman mukaisesti. DI-vaihe koostuu kolmesta moduulista (opintosuunnan moduuli, syventävä/täydentävä moduuli sekä täydentävä moduuli) ja diplomityöstä. DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opintosuuntansa moduulin ja sitä syventävän moduulin. Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntien moduulit ovat rinnastettavissa täydentäviin moduuleihin. Teollisuuden ympäristötekniikan erikoistumiskohteessa opiskelija voi suorittaa syventävän moduulin tilalla jonkin prosessitekniikan tai ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuunnan moduuleista tai valmiiksi koostetun täydentävän moduulin. Sustainable Energy opintosuunnan opetussuunnitelmassa ei ole valinnaisuutta, vaan opiskelijat opiskelevat opintosuunnan moduulin ja syventävän moduulin Oulun yliopistossa ja täydentävän moduulin opinnot suunnitelman mukaan Narvikissa. Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aineopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla. Täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua. Erityisesti tutkijan uralle suuntaavat opiskelijat voivat valita täydentäväksi moduulikseen ”tutkimusmoduulin”, joka sisältää tutkijan työhön orientoivia opintoja ja jonka voi täydentää tulevan tutkimuksen aiheen opinnoilla. Diplomi-insinöörivaiheen HOPSin opiskelija esittelee omaopettajalleen kandidaattivaiheen lopussa. Osaston nimeämät opintosuuntaneuvojat ohjaavat opiskelijoita HOPSien koostamisessa. Opintoneuvoja hyväksyy DI-vaiheen HOPSit ennen opiskelijan valmistumista tarvittaessa yhdessä opintosuuntaneuvojan kanssa. PYO 85 5.4.5. Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Täydentävät moduulit 30 op Vesi- ja geoympäristötekniikka Vesi- ja geoympäristötekniikka Syventävät moduulit 30 op Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka Opintosuuntien moduulit 30 op Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka Sustainable Energy Sustainable Energy Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liittyvät opinnot 10 op Täydentävä moduuli 30 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Perus- ja aineopinnot 100 op 5.4.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma PERUS- JA AINEOPINNOT 100 op 030001P 555220P 555221P 477011P Opiskelu ja sen suunnittelu Teollisuustalouden peruskurssi Tuotannollisen toiminnan peruskurssi Prosessitekniikan perusta PYO 86 Laajuus op. 1,0 3,0 2,0 5,0 Periodi 1-3 1,2 4 1-3 Suosit vsk. I I I I 477012P 488011P 555260P 902011P 901008P 030005P 031010P 031017P 031019P 031021P 031022P 761121P 761101P 761103P 780109P 780122P 780112P 477101A 477102A 477201A 477501A 477033A 488001A Automaatiotekniikan perusta 5,0 4,5 I Ympäristötekniikan perusta 5,0 5,6 I Työsuojelun peruskurssi 3,0 5,6 I Tekniikan englanti 3* 6,0 1-6 I,II Ruotsi 2,0 1-3/4-6 III Tiedonhankintakurssi 1,0 5 II Matematiikan peruskurssi I 5,0 1-3 I Differentiaaliyhtälöt 4,0 4-6 I Matriisialgebra 3,5 1-3 II Tilastomatematiikka 5,0 4-6 II Numeeriset menetelmät 5,0 4-6 III Fysiikan laboratoriotyöt 1 3,0 1,2 I Perusmekaniikka 4,0 1,2 I Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 4 I Kemian perusteet 4,0 1,2 I Kemian perustyöt 3,0 1-3/4-6 I Johdatus orgaaniseen kemiaan 4,0 3,4 I Fluidi- ja partikkelitekniikka I 3,0 3 III Fluidi- ja partikkelitekniikka II 4,0 4 III Taselaskenta 5,0 1,2 II Prosessien säätötekniikka I 5,0 3 III Ohjelmointi ja Matlab 2,5 1/5 II Työharjoittelu 3,0 Yhteensä 100,0 *Opiskelija voi halutessaan valita muunkin vieraan kielen. Ohjeet ks. kpl 5.5. Osastokohtaisia ohjeita/Kielten opiskelu. OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 1 20 op 477202A 477301A 477302A 477303A 477304A Laajuus op. 4,0 3,0 4,0 3,0 5,0 19,0 Reaktorianalyysi Liikkeensiirto Lämmönsiirto Aineensiirto Erotusprosessit Yhteensä Periodi 3 4 5 1 1,2 Suosit vsk. II II II III III OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 2 20 op Laajuus op. 5,0 5,0 5,0 5,0 20,0 488101A 477401A 488201A 488301A Ympäristölainsäädäntö* Termodynaamiset tasapainot Ympäristöekologia Mikrobiologia Yhteensä *Luennoidaan joka toinen vuosi PYO 87 Periodi 1 2 4,5 2,3 Suosit vsk. II/III II II II TÄYDENTÄVÄ MODUULI 30 op 477203A 488105A 488302A 488102A 488106A 477601A 555280P Process design Vesihuollon verkostot Basics of biotechnology Hydrologiset prosessit Geoympäristötekniikan peruskurssi Prosessiautomaatiojärjestelmät Projektitoiminnan peruskurssi Yhteensä Laajuus op. 5,0 5,0 5,0 6,0 5,0 3,0 2,0 31,0 Periodi 4,5 6 4,5 5,6 2,3 1 3 Suosit vsk. III III III II III II III KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 488990A 900060A 5.4.7. Laajuus op. 8,0 2,0 10,0 Kandidaatintyö Tekniikan viestintä Yhteensä Periodi 4,5/5,6 Suosit vsk. II/III II Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖ- JA BIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op Bioprosessitekniikan moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee ja osaa määritellä keskeisimmät bioprosessitekniikkaan liittyvät ja niitä tukevat biokemialliset ilmiöt ja niiden merkityksen biotekniikassa. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488304S Bioreactor technology 6,0 1 IV 740148A Biomolecules 5,0 1-4 IV 488305S Advanced course for biotechnology 5,0 2,3 IV/V 740149A Aineenvaihdunta I 4,0 6 IV 477506S Modelling and control of biotechnologi5,0 1 V cal processes 477204S Kemiantekniikan termodynamiikka 5,0 1 V Yhteensä 30,0 Teollisuuden ympäristötekniikan moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa teollisuuden aiheuttaman ympäristökuormituksen. Lisäksi hän osaa soveltaa ympäristökuormituksen hallinnassa ja erilaisten päästöjen ehkäisemisessä käytettävää tekniikkaa. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488202S Production and use of energy 3,0 1 IV 488110S Water and wastewater treatment 7,5 1,2 IV 488203S Industrial ecology 5,0 2 IV PYO 88 488204S 488205S 477309S Air pollution control engineering Prosessiteollisuuden ympäristökuormituksen hallinta Environmental and process catalysis Yhteensä 5,0 4,0 3 6 IV IV 5,0 29,5 5 IV TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖ- JA BIOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op Bioprosessitekniikan syventävä moduuli (Advanced Module of Bioprocess Engineering) Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa ja ymmärtää syvällisesti bioprosessitekniikkaan liittyviä ilmiöitä. Hän osaa ohjatusti toimia mikrobiologisessa ja biotekniikan laboratoriossa sekä kykenee esittelemään asiantuntemustaan kirjallisesti ja suullisesti. Opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaisesti syventävään moduuliin joko erityisalueen BioChemical Engineering (tekninen tietotaito) tai BioMolecular Engineering (biokemiallinen ymmärrys). Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488306S Soveltava mikrobiologia 7,0 1-3 IV 488307S Bioprosessitekniikka 7,0 4-6 IV 477308S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 5 IV BioChemical Engineering* 477502A Prosessien säätötekniikka II 5,0 6 IV 477306S Epäideaaliset reaktorit 5,0 3 V BioMolecular Engineering* 740373A Molekyylibiologia I 4,0 1-3 IV 740375A Aineenvaihdunta II 4,0 1-3 V Yhteensä 27,029,0 *Valitaan toinen erityisalue. Teollisuuden ympäristötekniikan syventävä moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida teollisuuden ympäristövaikutuksia ja hän osaa soveltaa tietoa yhdellä prosessiteollisuuden alalla. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488103A Environmental impact assessment* 5,0 1-3 IV / V 488104A Teollisuuden ja yhdyskuntien jätehuolto 5,0 6 IV 477306S Epäideaaliset reaktorit 5,0 3 IV Prosessisuunnittelu** 477305S Virtausdynamiikka 5,0 2 IV 477308S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 5 IV 477206S Advanced process design 6,0 2,3 V Massa- ja paperitekniikka**,*** 477103A Sellu- ja paperitekniikka 3,0 5 IV 477104S Kemiallinen puunjalostus* 3,0 1 IV 477105S Mekaanisten massojen valmistus* 3,0 2 IV 477106S Uusiomassojen valmistus* 3,0 2 IV PYO 89 477107S 477208S 477402A 477403S 477407S Paperin valmistus* Biojalostamot Prosessimetallurgia** Kiinteiden materiaalien rakenne Pyrometallurgisten liuosten termodynamiikka Hapettuminen ja pelkistyminen Yhteensä *Luennointi joka toinen vuosi **Valitaan yksi erityisalue. ***Valitaan 5 opintojaksoa 3,0 3,0 5 4 V V 5,0 5,0 6 1 IV IV 5,0 29,031,0 2 V VESI- JA GEOYMPÄRISTÖTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op Vesitekniikan opintosuunnan moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot vesi- ja ympäristötekniikan eri osa-alueilta. Opiskelija pystyy suunnittelemaan ja hallitsemaan vesi- ja geoympäristöön vaikuttavia hankkeita ja prosesseja. Opiskelija osaa arvioida erilaisten hankkeiden ja prosessien vaikutuksia ympäristöön ja tuntee mittaus - ja näytteenottotekniikkaa jolla ympäristön tilaa voidaan määrittää. 488103A 488104A 488108S 488118S 488115S Environmental impact assessment * Teollisuuden ja yhdyskuntien jätehuolto Pohjavesitekniikka* Ympäristötekniikan kenttä- ja laboratoriotyöt Geoympäristötekniikan jatkokurssi Yhteensä * Luennointi joka toinen vuosi Laajuus op. 5,0-8,0 5,0 5,0 5,0-8,0 Periodi 1-3 6 1,2 Suosit vsk. IV / V IV IV / V 5,0 25,031,0 3,4 IV VESI- JA GEOYMPÄRISTÖTEKNIIKAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op Vesitekniikan syventävä moduuli Opiskelija ymmärtää vesihuollon ja luonnonvesien prosesseja ja pystyy suunnittelemaan ja hallitsemaan vesihuolto- ja vesivarahankkeita, sekä geoympäristöön liittyviä hankkeita ja hänellä on valmiudet toimia näiden alojen työtehtävissä itsenäisesti. Opiskelija tuntee ja osaa käyttää erilaisia mallinnus- ja ohjelmistotyökaluja hankkeiden suunnittelussa. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488117S Vesistösuunnittelu* 7,5 2,3 IV / V 477305S Virtausdynamiikka 5,0 2 IV 488111S Geoympäristötekniikan laskentamene5,0 5,6 IV telmät 488113S Hydraulics for environmental enginee5,0 3,4 IV / V ring* PYO 90 488110S Water and wastewater treatment Yhteensä 7,5 30,0 1,2 V KESTÄVÄN ENERGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Basic Sustainable Energy Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on kattava käsitys Barentsin alueesta sekä sen ympäristöllisistä ja sosio-ekonomisista erityispiirteistä. Hän ymmärtää globaalimuutoksen ja kestävän kehityksen monitieteisen luonteen ja osaa soveltaa tietämystään tekniikan alalla. Opiskelija tuntee tärkeimmät teollisen ekologian työkalut ja osaa soveltaa niitä teollisuuteen sekä ymmärtää teollisten, biologisten ja sosioekonomisten järjestelmien väliset vuorovaikutukset. Lisäksi opiskelija hallitsee energian tuotannon, jakelun ja käytön perusteet sekä energiamarkkinoiden rakenteen Suomessa. Hän myös tunnistaa merkittävimpien energialähteiden jakeluun, riittävyyteen ja ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset. 488401A 488402A 488403A 488404S 477321S 488202S 488203S 488204S Introduction to the environmental and socio-economical issues of the Barents region Sustainable development Introduction to the environmental legislative systems of the Barents region Global change Research ethics Production and use of energy Industrial ecology Air pollution control engineering Yhteensä Laajuus op. 2 Periodi 1 Suosit vsk. IV 3 5 3 2 IV IV 5 2 3 5 5 30,0 1 4 1 2 3 IV IV IV IV IV KESTÄVÄN ENERGIAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op Advanced Sustainable Energy Moduulin suoritettuaan opiskelija tunnistaa merkittävimmät teollisuuden ympäristökuormituksen aiheuttajat ja osaa soveltaa erilaisia menetelmiä, työkaluja ja teknologioita ympäristövaikutusten hallitsemiseksi sekä niiden vähentämiseksi. Opiskelija tuntee yleisimmät energiantuotannon ja -jakelun järjestelmät ja osaa määritellä niiden aiheuttamat merkittävimmät ympäristökuormitukset. Hän tietää kestävän energian tunnusmerkit, osaa arvioida kestävän energian ympäristövaikutuksia sekä vertailla eri tuotanto- ja jakelumuotojen etuja, mahdollisuuksia ja seurauksia erityisesti ympäristön näkökulmasta. Valitaan 30 op. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488405S Environmental issues in the Barents re- 5 6 IV gion* 488410A Introduction to sustainable energy* 10 4-6 IV 477041S Experimental design 5 4 IV 477309S Environmental and process catalysis 5 5 IV 477311S Advanced separation processes 4 6 IV 488104A Industrial and domestic waste management 5 6 IV PYO 91 488205S 488002S Environmental load of process industry Advanced practical training* Yhteensä * merkityt ovat pakollisia opintojaksoja. 4 3 30,0 6 IV TÄYDENTÄVÄT MODUULIT 30 op Tähän moduuliin sisältyy pakollinen Syventävä työharjoittelu, 3 op. Täydentävä moduuli on vapaasti koostettava eli voit valita moduuliin mitä tahansa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla suoritettuja vähintään ainetasoisia opintojaksoja tai voit valita jonkin seuraavista esimerkkimoduuleista tai edellä mainituista opintosuuntien moduuleista. Huomioi opintojaksojen mahdolliset esitietovaatimukset. Kieliopintoja voi moduuliin sisällyttää enimmillään 9 op. Moduulin laajuus tulee olla n. 30 op, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy. Vesi- ja geoympäristötekniikan täydentävä moduuli Moduulilla voidaan syventää vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan antamaa osaamista. Suositeltavia opintojaksoja on jaoteltu aihealueittain. Vesihuoltotekniikka 477032A 477103A 477504S 721240A 774433S 488203S 781633S 781625S 782627S 780372A 780373A AutoCAD prosessi- ja ympäristötekniikan työkaluna Sellu- ja paperitekniikka Prosessien optimointi Ympäristöjohtaminen Hydrokeokemia Industrial ecology Koesuunnittelu Luonnonvesien kemiaa Kemiallisia sovellutuksia ongelmajätealalla ja ympäristöteknologiassa Vihreän kemian perusteet Ympäristökemia Vesistösuunnittelu 477032A 754613S 477305S 461033A 754616S 754614S 774329A 774632S 802608S 790101A 781633S 781625S 780373A AutoCAD prosessi- ja ympäristötekniikan työkaluna Vesistöjen ekologisen tilan seuranta Virtausdynamiikka Elementtimenetelmät I Sisävesien biomonitoroinnin kenttämenetelmät Vesiensuojelun menetelmät Johdatus ympäristögeokemiaan Ympäristögeokemian seminaari Matemaattiset ohjelmistot GIS-perusteet ja kartografia Koesuunnittelu Luonnonvesien kemiaa Ympäristökemia PYO 92 Laajuus op. 3,0 3,0 4,0 5,0 6,0 5,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,0 Laajuus op. 3,0 4,0 5,0 3,5 4,0 4,0 5,0 5,0 4,0 5,0 4,0 4,0 3,0 773331S 761654S 721240A Hydrogeologia Hydrodynamiikka Ympäristöjohtaminen 5,0 6,0 5,0 Geoympäristötekniikka 477032A 762102A 762196A 762631S 762135A 774301A 773316A 774433S 782627S 780373A 802608S AutoCAD prosessi- ja ympäristötekniikan työkaluna Maa- ja kallioperän geofysikaaliset tutkimusmenetelmät GIS - Paikkatieto ja paikkatietojärjestelmät geotieteissä Sovelletun geofysiikan ja geologian maastokurssi Johdatus globaaliin ympäristögeofysiikkaan Geokemian peruskurssi Maa-aineksen tekniset ominaisuudet Hydrogeokemia Kemiallisia sovelluksia ongelmajätealalla ja ympäristöteknologiassa Ympäristökemia Matemaattiset ohjelmistot Laajuus op. 3,0 8,0 5,0 5,0 4,0 5,0 8,0 6,0 4,0 3,0 4,0 Bioprosessitekniikan täydentävä moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija kykenee laajentamaan opintosuunnan moduulissa ja syventävässä moduulissa oppimiaan tietoja ja taitoja bioprosessitekniikkaa tukevien, oman kiinnostuksensa mukaisten aiheaihealueiden tuntemuksella. Opiskelija voi valita täydentävään moduuliin opintojaksoja esim. alla mainituista opintojaksoista. Laajuus op. ov. 740375A Aineenvaihdunta II 4,0 2,5 740373A Molekyylibiologia I 4,0 2,5 477306S Epäideaaliset reaktorit 5,0 3,0 477307S Research methodology 5,0 3,0 477309S Environmental and process catalysis 5,0 3,0 555366S Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 3,0 2,0 477502A Prosessien säätötekniikka II 5,0 3,0 477206S Advanced process design 6,0 3,5 488205S Prosessiteollisuuden ympäristökuormituksen hallinta 4,0 2,5 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3,0 488203S Industrial ecology 5,0 3,0 477305S Virtausdynamiikka 5,0 3,0 Kestävän energian täydentävät opinnot Tämä moduuli on pakollinen Kestävän energian opintosuunnan valinneille. Moduulin opinnot suoritetaan kaikki Narvik University Collegessa opintojen viidennen vuoden syyslukukaudella. Tähän ei poikkeuksellisesti kuulu Syventävää työharjoittelua, koska se sisältyy jo syventävään moduuliin. Täydentävät opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee laaja-alaisesti kestävän energian tuotantoon sekä energiatehokkuuteen liittyvät teknologiat teollisuudessa sekä rakentamisen energiatehokkuuteen ja energian säästöön liittyvät ratkaisut pohjoisilla alueilla. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488420S Solar and wind energy 10 1-3 V PYO 93 488421S 488422S 488423S Bio-energy Energy systems in buildings and industry Project work (Pre-master work) 5 5 10 1-3 1-3 1-3 V V V Tutkimusmoduuli Moduuli antaa opiskelijalle perustietoa tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta, tutkimuksen metodeista ja tutkijan työstä. Opintojaksot antavat yleiskuvan tieteellisen tiedon ominaisuuksista ja hankkimisesta, tieteellisessä tutkimuksessa käytettävistä menetelmistä, saatujen tulosten käsittelystä ja soveltamisesta erityisesti prosessi- ja ympäristötekniikan kannalta. Tutkimusmoduulia suositellaan jatko-opiskelijoiksi pyrkiville. Laajuus op. 477307S Research methodology 5,0 477321S Research ethics 2,0 477041S Koesuunnittelu ja mittausten luotettavuus 5,0 477042S Tieteellinen viestintä 5,0 *Erityisalueen opintoja 10 *Lueteltujen opintojaksojen lisäksi opiskelija voi suorittaa valitsemansa erityisalueen tutkimuspainotteisia syventäviä opintoja 10 op tai täyttää moduulin vapaavalintaisilla opintojaksoilla. Näistä opintojaksoista sovitaan erikseen ko. alan professorin kanssa. tustaululla sekä osaston www-sivuilla. Tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään kaksi vuorokautta ennen tenttipäivää WebOodissa (https://weboodi.oulu.fi/oodi/). 5.5. Osastokohtaisia ohjeita Lukukaudet Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin, joiden ajankohdat ovat lukuvuonna 2010 - 2011 ovat: 1. 6.9.-8.10., 2. 11.10.-12.11., 3. 15.11.17.12., 4. 10.1.-11.2., 5. 14.2.-25.3. ja 6. 28.3.-6.5. Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan niiden ilmoittamia aikatauluja. Opintojakson suorittaminen Suoritustapa ilmoitetaan opintojaksokohtaisesti. Suoritustapoja voivat olla mm. seminaari, luentotentit, portfolio tai opintopäiväkirja tai kurssitentti opintojakson päätyttyä. Opintojaksojen opetuskieli on kandidaattivaiheessa pääosin suomi. Kurssin nimi on opetussuunnitelmassa opetuskielen mukainen ja lisäksi opetuskieli kerrotaan aina kurssikuvauksessa. Kurssikuvaukset löytyvät WebOodista (https://weboodi.oulu.fi /oodi/). Osaston tentit järjestetään osaston tenttipäivänä perjantaisin klo 12-16. Tenttilista on nähtävillä hyvissä ajoin ennen lukukauden alkua ilmoi- Opintosuunnan valinta Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on vahvistettu seuraavat opintosuunnan valintaperiaatteet: 1. Opiskelijan on jätettävä anomuksensa pääsääntöisesti 3. vsk:n 4. periodin päätyttyä. Opiskelija valitsee opintosuuntansa ja erikoistumiskohteensa. 2. Opiskelijat pyritään jakamaan opintosuuntiin vuosikursseittain opiskelijoiden omien toiveiden mukaisesti. Mikäli opiskelijoiden jakautuminen vapaaehtoisuusperiaatteella ei noudata osaston katsomaa tarkoituksenmukaista jakoa, osasto voi puuttua suuntautumiseen ohjaamalla opiskelijoiden valintaa. 3. Osaston johtoryhmä vahvistaa jaon opintosuuntiin. 4. Opintosuunnan valinnan jälkeen opiskelija laatii HOPSin koko DI-vaiheelleen. HOPSiin valitaan suoritettavat moduulit ja täydentävien opintojen aihe. PYO 94 Osasto on aktiivisesti mukana uusien maisteriohjelmien kehitystyössä. Maisteriohjelmiin haetaan erillishaulla, mutta osaston opiskelijat voivat hyödyntää näihin ohjelmiin räätälöityä opetusta oman erikoistumiskohteensa opintojen tukena. Osaston kansainvälinen maisteriohjelma on Barents Environmental Engineering, joka toteutetaan Barents Cross Boarder Universityyhteistyön (BCBU) puitteissa. Kandidaatintyöhön liittyvät ohjeet Kandidaatintyö tehdään omaopettajan johdolla kandidaatinopintojen aikana. Ennen opinnäytetyön hyväksymistä opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen. Diplomityöhön liittyvät ohjeet Diplomityö suoritetaan opintojen loppuvaiheessa. Ennen opinnäytetyön hyväksymistä opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli kyseinen suomen/ruotsin kielen taito on osoitettu kandidaatin tutkinnon yhteydessä, sitä ei tarvitse enää osoittaa DI-tutkinnon yhteydessä, vaan kypsyysnäytteellä osoitetaan ainoastaan perehtyneisyys opinnäytetyön alaan. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen. Kielten opiskelu Kandidaatinvaiheessa opiskellaan toista kotimaista kieltä sekä vierasta kieltä yhteensä 8 op. Halutessaan opiskelija voi erillisellä anomuksella osastolle valita toisen kotimaisen kielen lisäksi jonkin muun kuin englannin kielen. Diplomiinsinöörivaiheessa tutkintoon voi sisällyttää kieliopintoja enintään 10 op. Työharjoittelu Työharjoittelu kuuluu olennaisesti sekä prosessitekniikan että ympäristötekniikan opintoihin. Kandidaatinvaiheessa työharjoittelua vaaditaan 3 op ja diplomi-insinöörivaiheessa 3 op syventävää työharjoittelua. 3 op vastaa 2 kuukauden työssäolojaksoa. Opintoneuvoja hyväksyy harjoittelun. Työhön sijoittuminen Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolta valmistuneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet useille eri teollisuuden aloille. Suurimpia työnantajia ovat olleet: · kemian teollisuus · prosessi- ja automaatiolaitteita valmistava teollisuus · sellu- ja paperiteollisuus · prosessimetallurginen teollisuus · vuoriteollisuus · ympäristötekniikan yritykset · it-alan yritykset · suunnittelutoimistot · julkinen sektori, opetus- ja tutkimuslaitokset Koulutusohjelmasta valmistuneet ovat sijoittuneet koulutustaan vastaaville paikoille teollisuuden tutkimus-, suunnittelu-, käyttö- ja johtotehtäviin. Koulutuksen laaja-alaisuus on tarjonnut mahdollisuuksia menestyä myös sellaisissa työtehtävissä, joilla ei ole varsinaista yhteyttä prosessiteollisuuteen PYO 95 6. Sähkö- ja tietotekniikan osasto Linnanmaa, puhelinvaihde 553 1011 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@ee.oulu.fi Kotisivu: www.ee.oulu.fi Opetus- ja tutkimushallinnon hoitoa varten osasto on jaettu seuraavan kaavion mukaisesti: Osasto Osastonjohtaja Laboratoriot Elektroniikka Mikroelektroniikka ja materiaalifysiikka Optoelektroniikka ja mittaustekniikka Tietotekniikka Opintotoimisto Tietoliikenne Matematiikan jaos Työpaja Tutkimustyötä tehdään osastolla viidessä laboratoriossa sekä matematiikan jaoksessa. Osaston opetus koostuu näiden yksiköiden antamasta opetuksesta ja yhteisestä opetuksesta, joita osasto koordinoi. Osaston opetusta ja tutkimusta tukevat lisäksi opintotoimisto ja työpaja sekä Tiedekirjasto Tellus. Opintotoimisto Tietotalon 1. kerroksessa sijaitseva opintotoimisto on avoinna 9:30 - 14:00. Toimistossa hoidetaan koulutusohjelmiin sekä jatko-opiskeluun liittyvät asiat. Siellä on saatavana opiskeluun liittyvät lomakkeet, diplomityö- ja harjoitteluohjeet sekä tutkintovaatimukset. Toimistossa laaditaan koulutusohjelmien lukujärjestykset ja koordinoidaan tenttijärjestelyt. Opintoihin liittyvissä käytännön asioissa opastaa opintoneuvoja ja koulutusohjelmien sihteerit. Opintoneuvoja tarkistaa opiskelijoiden moduulivalinnat sekä tiedottaa opintoihin liittyvissä ajankohtaisissa asioissa. Opintoneuvoja toimii myös opintotoimikunnan sihteerinä ja kansainvälisten opiskelijavaihto-ohjelmien yhteyshenkilönä. Tiedekirjasto Tellus Avoinna ma - to 8:00-19:00, pe 8:00-16:00, la 10:00-15:00. Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana ma - pe 9:00-16:00, la suljettu. Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400. Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää koti- ja ulkomaista kirjallisuutta henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kirjastossa on myös tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainaaika kirjoilla on 28 vrk. Kurssikirjoista on käsikirjakappaleet, joita saa yö- ja viikonloppulainaan. Yliopiston pääkirjastossa on kurssikirjojen lainattavat kappaleet. Kirjastoon tulee painettuna n. 800 lehteä. Lehtien laina-aika on 7 vrk. Kuluvan vuoden numeroita ja viimeisimpiä numeroita ei lainata. Nelli-tiedonhakuportaalin kautta on käytettävissä noin 16.000 elektronista lehteä, 250 viitetietokantaa, 20.000 elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja sanakirjoja. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun yliopiston verkossa sekä etäkäytön kautta. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin, OULAtietokantaan, lainaussääntöihin ja kirjaston tiloihin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat opiskelijoilla 2. tai 3. vuosikurssilla. Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa sekä tekee tiedonhakuja ja kirjallisuusselvityksiä toimeksiannosta. Työpaja Työpaja vastaa laitteiden huollosta ja osaston materiaali- ja tarvikehankinnoista sekä ylläpitää osaston komponenttivarastoa. Lisäksi työpaja STO 96 rakentaa opetus- ja tutkimusvälineitä ja valmistaa piirilevyjä. Tietojenkäsittelyjärjestelmä Osaston tietojenkäsittelyjärjestelmä käsittää runsaat 1000 verkkoon liitettyä laitetta. Näistä noin 100 on Unix-palvelimia ja -työasemia käyttöjärjestelmänään joko Linux tai Solaris sekä n. 800 Windows PC-tietokoneita. Loput ovat joko itse verkon toiminnan tai osaston tutkimuksen tarvitsemia erikoislaitteita. Osaston opiskelijat saavat käyttöoikeuden Unix-järjestelmään heti opintojensa alussa suoritettuaan Johdatus työaseman käyttöön -kurssin. Opiskelijoilla on käytettävissään 3 Unix- sekä 2 Windows PC-luokkaa, joissa on n. 100 työpistettä. Omilla tietokoneillaan opiskelijat voivat kytkeytyä langattomaan Panoulu -verkkoon, joka kuuluu laajasti kampusalueella ja myös osassa kaupunkia. LAPPALAINEN, Pentti, emeritus, TkT, tietokonetekniikka LATVA-AHO, Matti, TkT, tietoliikennetekniikka LEPPÄNEN, Pentti, TkL, sähkötekniikka LEPPÄVUORI, Seppo, emeritus, TkT, teknillinen fysiikka MYLLYLÄ, Risto, TkT, sähkötekniikka MÄKYNEN, Anssi, TkT, ma, optinen mittaustekniikka MÄNTYNIEMI, Antti, TkT, elektroniikka NIEMINEN, Juhani, emeritus, FT, matematiikka OJALA, Timo, TkT, tietokonetekniikka PIETIKÄINEN, Matti, TkT, tietotekniikka RAHKONEN, Timo, TkT, sähkötekniikka RIEKKI, Jukka, TkT, sulautetut ohjelmistoarkkitehtuurit RUOTSALAINEN, Keijo, FT, matematiikka RÖNING, Juha, TkT, sulautetut järjestelmät SEPPÄNEN, Tapio, TkT, lääketieteellinen tekniikka SILVÉN, Olli, TkT, signaalinkäsittelytekniikka Yliopistolehtorit: 6.1. Henkilökunta Osastonjohtaja: HAMINA, Martti, FT, sovellettu matematiikka ja tietotekniikka PELTOLA, Matti, TkT, sovellettu matematiikka RÖNING, Juha, professori Lehtorit: Osaston varajohtaja: LANKINEN, Anneli, FM, teknillinen matematiikka LUSIKKA, Ilkka, FL, sovellettu matematiikka RUOTSALAINEN, Pasi, DI, sovellettu matematiikka RAHKONEN, Timo, professori Professorit: GLISIC, Savo, Ph.D, tietoliikennetekniikka HEIKKILÄ, Janne, TkT, digitaalinen videonkäsittely HEUSALA, Hannu, TkT, elektroniikka IINATTI, Jari, TkT, tietoliikennetekniikka HÄKKINEN, Juha, TkT, mittaustekniikka JANTUNEN, Heli, TkT, teknillinen fysiikka JUNTTI, Markku, TkT, tietoliikennetekniikka KALLIOMÄKI, Kalevi, emeritus, TkT, mittaustekniikka KOSTAMOVAARA, Juha, TkT, elektroniikka (vv. 31.7.2011 saakka, sijainen Kari Määttä, TkT) LANTTO, Vilho, TkT, emeritus, sähkötekniikka LAPPALAINEN, Jyrki, TkT, elektroniikan valmistustekniikka Laboratorioinsinöörit: HIHNALA, Markku, DI, teknillinen matematiikka KONTINEN, Jukka, DI, informaationkäsittely ja tietokonetekniikka LAHTI, Jukka, TkT, yli-insinööri, elektroniikka RAUTIO, Hannu, DI, informaationkäsittely ja tietokonetekniikka SORVOJA, Hannu, TkT, ma, optoelektroniikka ja mittaustekniikka UUSIMÄKI, Antti, TkT, yli-insinööri, mikroelektroniikka ja materiaalifysiikka VIRTANEN, Ilkka, TkT, yli-insinööri STO 97 Yliassistentit: HAGBERG, Juha, TkT, teknillinen fysiikka HEIKKILÄ, Janne, TkT, signaalinkäsittelytekniikka (vv.) KANNALA, Juho, DI, digitaalinen kuvan- ja mediankäsittely KARHU, Seppo, TkT, radiotekniikka KOKKONEN, Timo, TkL, sähkötekniikka KORDAS, Krisztian, TkT, teknillinen fysiikka KOTILA, Vesa, TkL, teknillinen matematiikka KÄRKKÄINEN, Kari, TkT, tietoliikenneteoria MÄKELÄ, Juha-Pekka, TkL, digitaalinen signaalinkäsittely (vv.) MÄNTYNIEMI, Antti, TkT, elektroniikka (vv.) NEITOLA, Marko, TkL, elektroniikka NISSINEN, Ilkka, TkL, elektroniikka NISSINEN, Jan, TkL, elektroniikka SAARELA, Juha, TkT, sähkötekniikka SAARNISAARI, Harri, TkT, digitaalinen signaalinkäsittely SANGI, Pekka, DI, tietokonetekniikka TIKANMÄKI, Antti, DI, tietokonetekniikka TJUNINA, Marina, TkT, teknillinen fysiikka VUOHTONIEMI, Risto, TkL, digitaalinen signaalinkäsittely Opintotoimiston suunnittelijat: JUVANI, Maritta, opintoneuvoja KANNINEN, Laura, tiedottaja LEHTIMÄKI, Sirpa, suunnittelija NELO, Sirpa, kehityspäällikkö Koulutusohjelmasihteerit: JÄMSÄ, Vaili, projektisihteeri, tietoliikenteen koulutusohjelma PITKÄNEN, Varpu, osastosihteeri, tietotekniikan ja informaatioverkostojen koulutusohjelmat TANSKALA, Tarja, opintoasiainsihteeri, sähkötekniikan ja elektroniikan koulutusohjelmat Toimistot: HIHNALA, Saila, opintoasiainsihteeri, matematiikan jaos KANGAS, Antero, toimistosihteeri, tietoliikennelaboratorio LÄMSÄ, Heli, toimistosihteeri, optoelektroniikan ja mittaustekniikan sekä elektroniikan laboratoriot OLLILA, Salme, toimistosihteeri, mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratoriot TOSSAVAINEN, Sari, toimistosihteeri, tietokonetekniikan ja informaationkäsittelyn laboratoriot 6.2. Koulutusohjelmat 2010 6.2.1. Koulutusohjelmien yleiset tavoitteet ja rakenneperiaatteet Sähkö- ja tietotekniikan osaston koulutusohjelmat ovat sähkötekniikka ja tietotekniikka. Molempien koulutusohjelmien tavoitteena on valmistaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä elektroniikka-, tietoliikenne- ja ohjelmistoteollisuuden sekä siihen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen palvelukseen. Sähkötekniikan koulutusohjelma tähtää elektroniikka- ja tietoliikennelaitteiden ja järjestelmien tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamiseen. Tietotekniikan koulutusohjelma suuntautuu puolestaan tietokone- ja ohjelmistotekniikkaan sekä informaationkäsittelyyn.. Molemmissa koulutusohjelmissa on mahdollista suorittaa tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkinnot. Tekniikan kandidaatin tutkinto rakentuu koulutusohjelmakohtaisista perus- ja aineopinnoista, opintosuunnalle valmistavasta moduulista, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä ja siihen liittyvistä seminaareista tai viestintäopinnoista. Perus- ja aineopinnot sisältävät lähinnä matematiikkaa, fysiikkaa ja muita perusaineita sekä kaikille opintosuunnille tärkeitä, pohjaa luovia aineopintoja. Perus- ja aineopintojen laajuus on 120 opintopistettä, ja ne ovat kaikille koulutusohjelman opiskelijoille yhteisiä ja pakollisia. Ne suoritetaan yleensä kahden ensimmäisen opintovuoden aikana. Perus- ja aineopintojen jälkeen opiskelija suorittaa valitsemalleen opintosuunnalle kootun opintosuunnalle valmistavan moduulin, jonka laajuus on noin 40 opintopistettä, sisältäen 3 opintopisteen verran (pakollista) asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Opinto- STO 98 suunnan valinta tapahtuu toisen opintovuoden syksyllä. Opintosuunnalle valmistava moduuli ajoittuu pääosin kandidaattivaiheen kolmannelle opintovuodelle, samoin kuin myös 10 opintopisteen laajuiset valinnaiset opinnot sekä 8 opintopisteen laajuinen kandidaatintyö. Kandidaatintutkintoon kuuluu myös kandidaatintyöhön liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, ks. tarkemmin opinto-oppaan luku 2, kohta Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte. Koko tekniikan kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä, ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa. Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Diplomi-insinöörin tutkinto suoritetaan yleensä jo kandidaattivaiheessa valitulla opintosuunnalla. Opintosuunnan moduulin laajuus on 30-40 opintopistettä ja sen suoritettuaan opiskelija päättää, haluaako hän perehtyä syvällisemmin opintosuunnan moduuliin liittyvään ammatilliseen alueeseen (syventävän moduulin valinta) vai laajentaa tietämystään kyseisen opintosuunnan perusteiden lisäksi myös muiden opintosuuntien alueille (täydentävän moduulin valinta). Opintosuunnan moduulin lisäksi opiskelija suorittaa siis 20 - 30 opintopisteen laajuisen opintosuuntaansa kytkeytyvän syventävän moduulin tai jonkin oppaassa tarjolla olevista täydentävistä moduuleista. Tämän lisäksi opiskelija valitsee tai kokoaa itse yhden täydentävän moduulin, jonka laajuus on 20 - 30 opintopistettä. Yhteen syventävistä tai täydentävistä moduuleista opiskelija sisällyttää 3 opintopisteen verran (pakollista) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy 30 opintopisteen laajuinen diplomityö sekä siihen liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte. Ks. tarkemmin opinto-oppaan luku 2, kohta Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte. Diplomi-insinöörin tutkintoon voi sisällyttää myös koulutusohjelman ulkopuolisia, yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineopintotasoisia opintojaksoja. Syventävän moduulin perusideana on tarjota syvällisempää tietoa kyseisestä alueesta. Syventä- vään moduuliin liittyy yleensä pakollisia ja valinnaisia kursseja, ja sen laajuus on opiskelijan valinnan mukaan 20 - 30 opintopistettä. Täydentävät moduulit ovat kapeahkoja ammatillisia kokonaisuuksia, joissa yleensä on sisäistä valinvalinnaisuutta ja joiden laajuus on opiskelijan valinnan mukaan 20 - 30 opintopistettä. Henkilökohtainen, opiskelijan ohjatusti itse suunnittelema täydentävä moduuli voi tekniikan opintojen lisäksi sisältää esimerkiksi niitä tukevia luonnontieteellisiä ja kaupallisia opintoja. Täydentävään moduuliin voi sisällyttää yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineopintotasoisia kursseja. Kieliopintojen kokonaismäärä on kuitenkin rajoitettu 18 opintopisteeseen siten, että se sisältää myös kandidaattivaiheen kieliopinnot. Opintojen kokonaislaajuudeksi on tultava kaikissa valintatilanteissa vähintään 120 op, josta diplomityön osuus on 30 op ja asiantuntijuutta syventävän harjoittelun osuus on 3 op. Moduulien sisältöjä suunniteltaessa on huomattava, että diplomi-insinöörin tutkintoon on syventäviin opintoihin kuuluvan diplomityön (30 op) lisäksi sisällyttävä 30 opintopisteen verran syventäviä (S) opintojaksoja. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 2004). Opiskelijan pitää hakea hyväksyntä syventäville ja täydentäville moduuleille osastoneuvostolta neljännen vuosikurssin kuluessa lomakkeella, jonka saa osaston kansliasta tai verkkosivuilta. Kurssikuvauksissa on ilmoitettu opintojaksoon liittyvät esitietovaatimukset. Esitiedot kohdassa luetellut opintojaksot sisältävät kyseisen opintojakson menestykselliselle seuraamiselle ja suorittamiselle tarpeellisia esitietoja. Esitietoopintojaksoista ei kuitenkaan vaadita tentin suorittamista edellytyksenä ko. opintojakson tenttiin osallistumiselle, ellei sitä ole kurssikuvauksessa erikseen mainittu. Esitiedot -kohdassa voi myös olla mainittu ns. suositeltavat opintojaksot, joissa on kyseisen opintojakson kannalta hyödyllistä tietoa mutta jotka eivät ole edellytyksenä opintojakson seuraamiselle ja suorittamiselle. STO 99 6.3. Sähkötekniikan koulutusohjelma 6.3.1. Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Täydentävät moduulit 20 op k.s opinto-oppaan luku 6.5 Syventävän tai täydentävän moduulin laajennus noin 10 op Opintosuuntakohtaiset Syventävät moduulit 20-30 op tai Täydentävät moduulit 20-30 op k.s opinto-oppaan luvut 6.3.7 ja 6.5 Opintosuuntien moduulit noin 30-40 op Tietoliikennetekniikka Sulautetut järjestelmät Elektroniikka Mikrosysteemitekniikka ja sovellettu elektroniikka Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liit. opintoja (8+2) op Valinnaiset opinnot noin 10 op Opintosuunnille valmistavat moduulit noin 40 op Tietoliikennetekniikka Muut opintosuunnat Perus- ja aineopinnot 120 op 6.3.2. Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoite Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä sähköteknisen teollisuuden, erityisesti elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden, alan tutkimus- ja oppilaitosten sekä alaa sivuavan julkishallinnon palvelukseen. Koulutuksen pääpaino on elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamisessa. Koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö hallitsee tekniikan matemaattis-luonnontieteelliset perusteet, omaa laajat perustiedot sähkötekniikasta erityisesti STO 100 elektroniikan ja tietoliikennetekniikan alueilla sekä kykenee seuraamaan alan kehittymistä ja soveltamaan taitojaan työelämässä. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa myös pohjan diplomiinsinööritutkintoon tähtääville opinnoille. Koulutusohjelmassa diplomi-insinööritutkinnon suorittanut henkilö omaa syvälliset tiedot elektroniikan, tietoliikenteen, mittaustekniikan ja tietokonetekniikan alueelta ja kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan alan tuotekehitykseen, tuotantoon ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä sekä näiden tehtävien johtamisessa. Opiskelija voi ohjelman puitteissa keskittyä myös fysikaaliseen elektroniikkaan, materiaalifysiikkaan tai teknilliseen matematiikkaan suuntautuviin opintoihin. 6.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen Opiskelija suorittaa sähkötekniikan koulutusohjelman perus- ja aineopinnot (120 op) ja valitsee opintosuunnalle valmistavan moduulin (40 op). Lisäksi opiskelija tekee valitsemalleen opintosuunnalle kandidaatintyön ja siihen liittyvät opinnot (10 op). Kandidaatintutkintoon kuuluu myös noin 10 opintopisteen verran valinnaisia opintoja siten, että koko tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuudeksi tulee 180 opintopistettä. 6.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen Sähkötekniikan koulutusohjelman opintosuunnat ovat tietoliikennetekniikka, elektroniikka, sulautetut järjestelmät sekä mikrosysteemitekniikka ja sovellettu elektroniikka. Opiskelija suorittaa valitsemansa opintosuunnan moduulin (30-40 op) sekä joko yhden siihen liittyvän syventävän moduulin (20-30 op) tai vaihtoehtoisesti jonkin täydentävistä moduuleista (20-30 op). Lisäksi opiskelija valitsee tai kokoaa itse yhden täydentävän moduulin, jonka laajuus on vähintään 20 op. Diplomityön laajuus on 30 op ja DI-tutkinnon laajuus 120 opintopistettä. 6.3.5. Opintosuuntien kuvaukset Elektroniikan opintosuunta Elektroniikan opintosuunnassa koulutetaan elektroniikkasuunnitteluun laajasti ja syvällisesti perehtyneitä piiri-, laite- ja järjestelmäsuunnittelijoita: opintosuunta antaa hyvät valmiudet elektroniikan tuotekehitys- ja tutkimustehtäviin teollisuudessa sekä alan tutkimus- ja koulutusyksiköissä. Piiri- ja laitesuunnittelijan toimenkuva on laaja. Yleensä työn keskeisenä osana on elektronisten laitteiden ja järjestelmien suunnittelu mm. tietoliikennesovelluksiin, yleisesti signaalien ja tiedon siirtoon ja käsittelyyn, koneiden automaattiseen valvontaan ja ohjaukseen sekä suureiden mittaukseen ja prosessointiin. Työ on lähes aina projektityyppistä, jolloin myös tiedot itse tuotekehitysprosessista ja myös sosiaaliset taidot ovat tärkeitä. Opintosuunnan moduulin oppikursseissa opiskelijat perehdytetään laajasti elektroniikkasuunnitteluun sen osa-alueilla tavoitteena antaa opiskelijalle kestävä pohja koko tulevalle työuralle. Moduuli kattaa koko elektroniikkasuunnittelun toiminta-alueen sisältäen kursseja analogia-, digitaali-, opto- ja RF-elektroniikasta, elektroniikan CAD:sta, tietokonetekniikasta sekä elektroniikan tuotekehitystyöstä. Tavoitteena on, että opintosuunnan moduulin suoritettuaan opiskelijalla on kyky itsenäiseen työskentelyyn laajalla toiminta-alueella ja myös kyky seurata alan kehitystä ja kehittää itsenäisesti omaa osaamistaan. Opintosuunnan syventävän moduulin kursseista opiskelija voi valita mieltymyksensä ja suuntautumisensa mukaan sopivan paketin. Elektroniikan opintosuunnan valinneelle sopii täydentäväksi moduuliksi miltei mikä tahansa tarjolla olevista moduuleista. Myös itse laadittu, omia mieltymyksiä tukeva, täydentävä moduuli on luonteva valinta. Mikrosysteemitekniikan ja sovelletun elektroniikan opintosuunta Mikrosysteemitekniikan ja sovelletun elektroniikan opintosuunta on Opintosuunnan opetuksesta vastaavat optoelektroniikan ja mittaustekniikan laboratorio sekä mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratoriot. Mikrosysteemitekniikan ja sovelletun elektroniikan opintosuunta on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita: 1) elektroniikan ja optoelektroniikan komponenteista, antureista ja toimilaitteista, STO 101 2) elektroniikan materiaalien ja komponenttien toiminnasta, mallinnuksesta ja valmistuksesta, 3) mikrosysteemi- ja nanoteknologioista sekä uusista elektroniikan pakkaus- ja moduulitekniikoista, 4) moniteknisten mittalaitteiden ja mittausjärjestelmien suunnittelusta, 5) elektroniikkatuotteiden testauksesta sekä EMC- ja RF-mittauksista, 6) optoelektroniikkaa soveltavasta mittaustekniikasta, Opintosuuntamoduulissa perehdytään elektroniikan materiaalien, komponenttien, RFmallinnuksen, antureiden ja mittausmenetelmien sekä radiotekniikan ja optoelektroniikan perusteisiin. Mikrosysteemitekniikan syventävä moduuli perehdyttää mikrosysteemitekniikan ja nanotekniikan materiaaleihin, komponentteihin, moduuleihin ja valmistustekniikoihin. Elektroniikan materiaalien syventävä moduuli perehdyttää laaja-alaisesti elektroniikan materiaaleihin ja niiden tutkimusmenetelmiin. Moduulit antavat joustavan mahdollisuuden suunnata opintoja elektroniikan materiaalien tai komponenttien tutkimukseen ja kehittämiseen. Sovelletun elektroniikan syventävän moduulin painoalueina ovat optoelektroniikkaa soveltava mittaustekniikka, teollisuuden mittaus- ja testaustekniikat sekä painettava elektroniikka. Mielenkiinnon mukaan opiskelija voi suunnata opintojaan joko optoelektroniikkaan ja mittaustekniikkaan tai testaustekniikkaan syventäen tietämystään mm. lääketieteellisistä mittauksista, langattomista mittauksista, optiikasta ja optisista mittausmenetelmistä sekä elektroniikan testaustekniikoista. Opetuksen rinnalla suoritettava alan korkeatasoinen tutkimus mahdollistaa opetuksen ajantasaisuuden. Opinnäytetöitä on yhä useammin mahdollista tehdä kansainvälisissä tutkimusprojekteissa tai ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa. Opintosuunta antaa erinomaiset valmiudet sijoittua tutkimuksen, tuotekehityksen tai valmistuksen tehtäviin kotimaisessa tai kansainvälisessä teollisuudessa tai tutkimuslaitoksissa. Sulautettujen järjestelmien opintosuunta Sulautettujen järjestelmien asiantuntijoiden tarve on kasvanut voimakkaasti viime vuosina matkapuhelinten ja liikkuvan tietoliikenteen yleistyttyä. Vankan ohjelmistoteknisen osaamisen lisäksi alan asiantuntijalla täytyy olla vahva laitteistotuntemus, koska sulautetut tietokonejärjestelmät vaativat laiteläheistä ohjelmointia. Sulautettujen järjestelmien opintosuunnan tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka hallitsevat sekä tietokonejärjestelmien laitteisto- että ohjelmistotekniikan. Opintosuunta antaa valmiudet suunnitella muun muassa matkapuhelimissa, puhelinverkoissa, kodinkoneissa ja viihdeelektroniikassa tarvittavia sulautettuja järjestelmiä. Opintosuunnan moduuli perehdyttää opiskelijat tietokonejärjestelmiin ja niiden käyttöön sulautetuissa järjestelmissä. Moduuli antaa hyvän pohjan tietokonepohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen kattamalla digitaalitekniikan, käyttöjärjestelmät, ohjelmistotekniikan, tietokoneverkot ja sulautettujen järjestelmien työkurssin. Syventävän moduulin avulla opiskelijat voivat täydentää osaamistaan ohjelmistotekniikan tai signaalinkäsittelyn alalta. Myös itse laadittu täydentävä moduuli sopii opintosuuntaan. Tietoliikennetekniikan opintosuunta Tietoliikennetekniikan opintosuunnassa koulutetaan asiantuntijoita, joilla on laajat perustiedot ja -taidot tietoliikennetekniikan eri osa-alueilta, Opintosuunnan moduuli sisältää kursseja informaatioteoriasta, digitaalisesta tiedonsiirrosta, signaalinkäsittelystä ja radiotekniikasta. Opintosuunnan kurssien ja valitsemansa syventävän moduulin kurssien avulla opiskelijat oppivat ymmärtämään ja suunnittelemaan tietoliikennelaitteiden kuten radiopuhelimien ja tukiasemien lisäksi myös kokonaisia tietoliikennejärjestelmiä. Tyypillisesti tietoliikennetekniikkaan sisältyy mm. signaalien suunnittelu ja analyysi aika- ja taajuusalueissa, antennien ja siirtotien ominaisuudet sekä verkkotason ilmiöt. Opintosuunnan syventävissä moduuleissa on mahdollista keskittyä joko tietoliikenneverkkoihin tai langattomaan siirtotekniikkaan. Tietoliikenneverkkojen syventymiseen sisältyy kursseja matkaviestintäjärjestelmistä sekä STO 102 tietokone- ja tietoliikenneverkoista. Syventymisellä annetaan ammatillisia valmiuksia toimia mm. tietoliikenteen verkkosuunnittelun, protokollien, ohjelmistojen, laitteiden tai niiden osien, palvelujen, kokonaistenjärjestelmien ja liiketoiminnan parissa. Tietoliikennejärjestelmiä ovat mm. laajan peittoalueen yleiset puheen ja tiedon siirtoverkot (GSM, GPRS, UMTS, ISDN…), paikallisverkot (LAN, WLAN), erillisverkot (TETRA), satelliittitietoliikenneverkot (GPS, MSS), “Ad hoc”-verkot, laitteiden ja laitteistojen sisäiset tiedonsiirtoratkaisut sekä palvelujärjestelmät. Opetuksen painopiste on liikkuvan tietoliikenteen (GSM, UMTS, WLAN …) järjestelmissä ja niiden radioverkkojen tekniikassa. Radiotietoliikenteen merkitys kasvaa nopeasti mm. matkaviestinjärjestelmien ja langattomien laajakaistaisten yhteyksien kehittyessä sekä tiedonsiirtonopeusvaatimusten kasvaessa. Tietoliikennepalveluissa siirrytään yhä enemmän langattomiin yhteyksiin ja otetaan käyttöön yhä korkeampia taajuusalueita. Siirtoyhteydet täytyy saada 6.3.6. mahdollisimman luotettaviksi ja suurikapasiteettisiksi. Tiedonsiirtomenetelmät ovat jo nykyisin ja etenkin tulevaisuudessa digitaalisia, jolloin siirrettävä tieto on digitaalisessa muodossa vaikka itse kanavassa etenevä signaali onkin analoginen. Jotta tietoa saadaan siirrettyä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman luotettavasti, täytyy järjestelmien ja laitteiden suunnittelussa ja tutkimuksessa työskentelevien diplomi-insinöörien hallita laaja-alaisesti mm. langattoman tiedonsiirtokanavan vaikutus ja mahdolliset käytettävissä olevat tiedonsiirtomenetelmät. Yhdessä tietoliikennetekniikan opintosuunnan moduulin kurssien kanssa syventymisessä luodaan syvällinen teoriapohja erilaisten radiolaite- ja järjestelmäsuunnitteluun liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Syventymiseen sisältyy kursseja laajakaistaisista tekniikoista, lähetinvastanottimen suunnittelusta, tietoliikenneverkoista, signaalikäsittelystä ja antenneista. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville ylioppilaille Huom! Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetusjärjestelyissä tapahtuvista muutoksista johtuen osassa TOL:in opetustarjontaa saattaa tapahtua muutoksia lukuvuonna 2010-2011. Saattaa olla, että osassa TOL:in kursseja ei järjestetä opetusta lainkaan ja osa kursseista toteutetaan vain joka toinen lukuvuosi tai harvemmin. Tästä syystä koodilla 81-alkaviin kursseihin (jotka on merkitty tähdellä *) liittyy pieni epävarmuus, ja niiden toteuttamisesta tai korvaamisesta muilla kursseilla ilmoitetaan sivulla www.ee.oulu.fi/Opiskelijat/ PERUS- JA AINEOPINNOT 031001P 521481P 031010P 031011P 031019P 031017P 521208A 761101P 761102P 761121P 761104P 761103P 521302A 521413A Laajuus op 1,0 1,0 5,0 6,0 3,5 4,0 2,5 4,0 2,0 3,0 3,0 4,0 5,0 4,0 Opiskelu ja sen suunnittelu Johdatus työaseman käyttöön Matematiikan peruskurssi I Matematiikan peruskurssi II Matriisialgebra Differentiaaliyhtälöt Elektroniikan komponentit Perusmekaniikka Lämpöoppi Fysiikan laboratoriotyöt I Yleinen aaltoliikeoppi Sähkö- ja magnetismioppi Piiriteoria I Digitaalitekniikka I STO 103 Periodi 1-1 1-1 1-3 4-6 1-3 4-6 5-6 1-2 2-3 4-5 5-6 4-5 5-6 5-6 Suosit vsk 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 031018P 031021P 031049A 766320A 521431A 521432A 521267A 521109A 521337A 521319A 521359A 521361A 521384A 902011P 903012P 030005P 901008P 901009P 521141P 521142A Kompleksianalyysi Tilastomatematiikka Signaalit ja järjestelmät Soveltava sähkömagnetiikka Elektroniikkasuunnittelun perusteet Elektroniikkasuunnittelu I Tietokonetekniikka Sähkömittaustekniikan perusteet Digitaaliset suodattimet Johdatus tietoliikennetekniikkaan Tietoliikennetekniikka I Tietoliikennetekniikka II Radiotekniikan perusteet Tekniikan englanti tai Tekniikan saksa Tiedonhankintakurssi Toinen kotimainen kieli, ruotsi tai Toinen kotimainen kieli, suomi Ohjelmoinnin alkeet Laiteläheinen ohjelmointi Yhteensä 4,0 5,0 5,0 6,0 5,0 5,0 4,0 5,0 5,0 2,5 2,5 3,0 5,0 6,0 1-2 4-6 3-4 1-3 1-3 4-5 1-2 4-6 5-6 2-3 2-3 3-4 1-2 1-6 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 2-3 1,0 2,0 1-6 1-6 2-3 1 5,0 5,0 124 1-3 4-6 1 1 Laajuus op 5,0 4,0 5,0 5,0 5,0 4,0 4,5 4,0 3,0 39,5 Periodi periodi 1-2 1-3 4-6 4-6 1-3 1-3 2-3 3-4 Suosit vsk 3 2 3 3 3 3 3 3 Laajuus op 5,0 4,5 4,0 4,0 4,5 5,0 Periodi Suosit vsk 2 2 2 3 2 3 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVAT MODUULIT Tietoliikennetekniikan opintosuunnalle valmistava moduuli 031024A 521306A 521484A 521333A 521340A 521316A 521381A 521331A 521015A Satunnaissignaalit Piiriteoria II Tilastollinen signaalinkäsittely Matkaviestintäjärjestelmät Tietoliikenneverkot I Langaton tietoliikenne I Radiokanava tiedonsiirtokanavana Suodattimet Harjoittelu Yhteensä Muille opintosuunnille valmistava moduuli 521104P 521205A 521306A 521331A 521268A 031024A Materiaalifysiikan perusteet Puolijohdekomponenttien perusteet Piiriteoria II Suodattimet Sulautetut järjestelmät Satunnaissignaalit STO 104 1-2 3-4 1-3 3-4 5-6 1-2 521218A 521430A 521015A Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet Elektroninen mittaustekniikka Harjoittelu Yhteensä 4,0 6,0 3,0 40,0 4-6 1-3 3 3 KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT VIESTINTÄOPINNOT Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa se koostuu osista seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla. Kandidaatintyöhön liittyy 2 opintopisteen laajuiset viestintäopinnot, mikä edellyttää opintojakson 900060A Tekniikan viestintä, 2 op, suorittamista. Kielikeskuksen tuottama opintojakso tarjotaan sähkötekniikan koulutusohjelman opiskelijoille 2. lukuvuoden keväällä tai 3. lukuvuoden syksyllä. Tietoliikenteen opintosuunnan kandidaatintyö 521365A 521378A Tietoliikennetekniikan simuloinnit ja työkalut Tietoliikennetekniikan laboratoriotyöt Kandidaatintyö yhteensä Laajuus op 3,5 4,5 8,0 Periodi Laajuus op 5,0 3,0 8,0 Periodi Laajuus op 2,0 Periodi 5-6 4-6 Suosit vsk 3 3 Muiden opintosuuntien kandidaatintyö 521024A 521433A Ohjelmoitava elektroniikka Analogiatekniikan työt Kandidaatintyö yhteensä 1-3 1-6 Suosit vsk 3 3 Kandidaatintyöhön liittyvät viestintäopinnot 900060A Tekniikan viestintä 1-6 Suosit vsk 2-3 VALINNAISET OPINNOT Valinnaisiksi opintojaksoiksi suositellaan esimerkiksi oman koulutusohjelman muille opintosuunnille valmistavien moduulien kursseja, jotka eivät sisälly opiskelijan pakollisiin opintoihin. Valinnaisia opintoja suoritetaan vähintään sellainen opintopistemäärä, että kandidaatintutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee 180 opintopistettä. Huomaa, että kandidaatintutkintoon ei voi sisällyttää opintoja DI-vaiheen sen opintosuunnan moduulista, jolle DI-vaiheessa suuntautuu. Osasto vahvistaa kunkin opiskelijan valinnaiset opinnot. 6.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma 2010 Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy pakollisena 3 op verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää opintojakson 521016A Syventävä harjoittelu, 3 op, johonkin valitsemistaan syventävistä tai täydentävistä moduuleista. Opintojakson sisältökuvaus löytyy opinto-oppaan opintojaksokuvausosiosta. STO 105 OPINTOSUUNTIEN MODUULIT JA NIIHIN LIITTYVÄT SYVENTÄVÄT MODUULIT ELEKTRONIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 521443A 521404A 521405A 521450S 521335S 470462A 521332S 521423S Elektroniikkasuunnittelu II Digitaalitekniikka II Laitesuunnittelu Optoelektroniikka Radiotekniikka I Säätö- ja systeemitekniikka Piirisuunnittelu tietokoneella Sulautettujen järjestelmien työ Yhteensä Laajuus op 5,0 5,0 5,0 4,0 6,0 5,0 4,0 5,0 39,0 Periodi Laajuus op 6,0 6,0 6,5 3,5 5,0 3,0-7,0 5,0 Periodi 1-2 1-2 1-2 5-6 1-3 4-5 4-6 1-3 Suosit vsk 4 4 4 4 4 4 4 5 Syventävä moduuli Elektroniikka 521445S 521435S 521441S 521436S 521025S 521410S 031022P Digitaalitekniikka III Elektroniikkasuunnittelu III Elektroniikan työ Elektroniikan tutkimustyö Tehoelektroniikka Elektroniikkasuunnittelun jatkokurssi Numeeriset menetelmät Yhteensä valinnan mukaan 20-30 op 3-4 3-4 1-6 1-6 4-5 1-2 4-6 Suosit vsk 4 4 4 4 4 5 5 MIKROSYSTEEMITEKNIIKAN JA SOVELLETUN ELEKTRONIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 521450S 521124S 521225S 521223S 521216S 521335S Optoelektroniikka Anturit ja mittausmenetelmät RF-komponentit ja -mittaukset Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus Radiotekniikka I Yhteensä Laajuus op 4,0 5,0 5,0 5,0 7,0 Periodi 5-6 1-2 1-3 1-3 1-3 Suosit vsk 4 4 4 4 4 6,0 32 1-3 4 Laajuus op 4,0 3,5 4,5 Periodi Suosit vsk 4 4 4 Syventävä moduuli Elektroniikan materiaalit 521103S 521201S 521219S Elektrokeraamit ja älykkäät materiaalit Elektroniikan ohutkalvojen tutkimusmenetelmät Röntgenmenetelmät STO 106 1-3 5-6 4-5 521224S 465075A 465082S Mikroelektroniikka ja -mekaniikka Materiaalien tutkimustekniikka Fysikaalinen metallurgia II (soveltuvin osin) Yhteensä 6,0 3,5 4,0 25,5 4-6 2-3 4-6 4 4 4 Laajuus op 5,0 4,0 4,0 4,0 6,0 3,5 26,5 Periodi Suosit vsk 5 4 4 4 4 4 Laajuus op Periodi Suosit vsk 4,0 4,0 5,0 6-6 4-6 4-4 4 4 4 4,0 5,0 4,0 4,0 5,0 5,0 7,0 4-4 4-5 1-2 3-3 6-6 5-5 3-3 4 4 5 4 4 4 5 Syventävä moduuli Mikrosysteemitekniikka 521203S 521103S 521228S 521217S 521224S 465075A Mikromoduulit Elektrokeraamit ja älykkäät materiaalit Mikroanturit Painettava elektroniikka Mikroelektroniikka ja -mekaniikka Materiaalien tutkimustekniikka Yhteensä 4-6 1-3 1-3 4-6 4-6 2-3 Syventävä moduuli Sovellettu elektroniikka 521238S 521217S 521110S 521114S 521126S 521440S 521167S 521115S 521113S 521108S Pakolliset Optoelektroniset mittaukset Painettava elektroniikka Mittaus- ja testausjärjestelmät Valinnaiset Langattomat mittaukset Lääketieteelliset mittaukset Teknillinen optiikka Elektroniikan testaustekniikka EMC-suunnittelu ja -testaus Sekasignaalilaitteiden testaus Optisen mittaustekniikan jatkokurssi Yhteensä valinnan mukaan 20-30 op SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN OPINTOSUUNNAN MODUULI 521453A 521457A 521270A 521404A 521445S 521484A 521261A 521405A Laajuus op 5,0 5,0 5,0 5,0 6,0 5,0 5,0 5,0 41 Käyttöjärjestelmät Ohjelmistotekniikka Sulautettujen järjestelmien työ Digitaalitekniikka II Digitaalitekniikka III Tilastollinen signaalinkäsittely Tietokoneverkot I Laitesuunnittelu Yhteensä STO 107 Periodi 5-6 1-3 1-3 1-2 3-4 4-6 5-6 1-2 Suosit vsk 4 4 5 4 4 4 4 4 Syventävä moduuli Ohjelmistotekniikka 521266S 521265A 521260S 521143A Distributed systems Tietoliikenneohjelmistot Rakenteisen tiedon esittäminen Ohjelmointi Yhteensä Laajuus op 4,0 5,0 5,0 7,5 21,5 Periodi Laajuus op 5,0 3,5 4,0 4,0 4,0 6,0 26,5 Periodi 4-5 4-5 1-3 4-6 Suosit vsk 4 4 5 4 Syventävä moduuli Signaalinkäsittely 521467A 521485S 521486S 521478S 521343S 031027S Digitaalinen kuvankäsittely DSP-työt Signaalinkäsittelyjärjestelmät Digitaalinen videonkäsittely Koodausmenetelmät Matemaattinen signaalinkäsittely Yhteensä 1-3 1-3 1-3 2-3 4-5 4-6 Suosit vsk 4 4 5 4 4 4 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 521315S 031022P 521320S 031025A 521350S 521368S 521343S 521335S Informaatioteorian perusteet Numeeriset menetelmät Langaton tietoliikenne II Optimoinnin perusteet Tietoliikenne- ja radiotekniikan seminaari Tietoliikennesignaalinkäsittely I Koodausmenetelmät Radiotekniikka I Yhteensä Laajuus op 4,0 5,0 8,0 5,0 1,0 5,5 4,0 6,0 38,5 Periodi Laajuus op Periodi Suosit vsk 5,0 6,5 5-6 4-6 4 4 8,0 5,0 6,0 3,5 4-6 4-5 2-3 1-6 4 4 4 4 1-2 4-6 1-3 1-3 1-6 4-6 4-5 1-3 Suosit vsk 4 4 4 4 4 4 4 4 Syventävä moduuli Tietoliikenneverkot 521261A 521374S 521317S 521265A 521488S 521366S Pakolliset Tietokoneverkot I Tietoliikenneverkot II Valinnaiset Langaton tietoliikenne III Tietoliikenneohjelmistot Multimediajärjestelmät Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö Yhteensä valinnan mukaan 20-30 op STO 108 Syventävä moduuli Langaton tietoliikenne 521317S 521375S 521374S 521360S 521366S 521433A 521443S 521380S Pakolliset Langaton tietoliikenne III Radiotekniikka II Valinnaiset Tietoliikenneverkot II Tietoliikennesignaalinkäsittely II Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö Analogiatekniikan työt Elektroniikkasuunnittelu II Antennit Yhteensä valinnan mukaan 20-30 op STO 109 Laajuus op Periodi Suosit vsk 8,0 5,0 4-6 4-6 4 5 6,5 4,0 3,5 3,0 5,0 4,0 4-6 5-6 1-6 1-6 1-2 4-5 4 4 4 4 4 4 6.4. Tietotekniikan koulutusohjelma 6.4.1. Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Täydentävät moduulit 20 op k.s opinto-oppaan luku 6.5 Syventävän tai täydentävän moduulin laajennus noin 10 op Opintosuuntakohtaiset Syventävät moduulit 20-30 op tai Täydentävät moduulit 20-30 op k.s opinto-oppaan luvut 6.4.7 ja 6.5 Opintosuuntien moduulit noin 30-40 op Älykkäät järjestelmät Tietoverkot ja mobiilisovellukset Sulautetut järjestelmät ja ohjelmistot Signaalinkäsittely Informaatioverkostot Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liit. opintoja (8+2) op Valinnaiset opinnot 10 op Opintosuunnille valmistavat moduulit noin 40 op Älykkäät järjestelmät Tietoverkot ja mobiilisovellukset Sulautetut järjestelmät ja ohjelmistot Signaalinkäsittely Informaatioverkostot Perus- ja aineopinnot 120 op 6.4.2. Tietotekniikan koulutusohjelman tavoite Tietotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä teollisuuden, tutkimus- ja oppilaitosten sekä julkishallinnon palvelukseen. Koulutuk- sen pääpaino on tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamisessa. Koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö hallitsee tekniikan matemaattis-luonnontieteelliset perusteet, omaa laajat perustiedot ohjelmisto- ja tietokonetekniikasta sekä kykenee seuraamaan alan kehittymistä ja soveltamaan taitojaan työelämässä. Tekniikan STO 110 kandidaatin tutkinto antaa myös pohjan diplomiinsinööritutkintoon tähtääville opinnoille. Koulutusohjelmassa diplomi-insinööritutkinnon suorittaneella henkilöllä on syvälliset tiedot tietokone- ja ohjelmistotekniikan sekä informaationkäsittelyn alueelta. Hän omaa valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin ja kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan alan tuotekehitykseen, tuotantoon ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä sekä näiden tehtävien johtamisessa. Opiskelija voi ohjelman puitteissa keskittyä myös älykkäisiin järjestelmiin, tietoverkkoihin, sulautettuihin järjestelmiin, signaalinkäsittelyyn tai informaatioverkostoihin suuntautuviin opintoihin. 6.4.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen Opiskelija suorittaa koulutusohjelman perus- ja aineopinnot (120 op) ja valitsee yhden noin 40 opintopisteen laajuisen opintosuunnalle valmistavan moduulin (älykkäät järjestelmät, tietoverkot ja mobiilisovellukset, sulautetut järjestelmät ja ohjelmistot, signaalinkäsittely tai informaatioverkostot) Lisäksi opiskelija tekee valitsemalleen opintosuunnalle kandidaatintyön ja siihen liittyvät opinnot (10 op). Kandidaatintutkintoon kuuluu myös noin 10 opintopisteen verran valinnaisia opintoja siten, että koko tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuudeksi tulee 180 opintopistettä. 6.4.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen Tietotekniikan koulutusohjelman opintosuunnat ovat älykkäät järjestelmät, tietoverkot ja mobiilisovellukset, sulautetut järjestelmät ja ohjelmistot, signaalinkäsittely sekä informaatioverkostot. Opiskelija suorittaa valitsemansa opintosuunnan moduulin (30-40 op) sekä joko yhden siihen liittyvän syventävän moduulin (20-30 op) tai vaihtoehtoisesti jonkin täydentävistä moduuleista (20-30 op). Lisäksi opiskelija valitsee tai kokoaa itse yhden täydentävän moduulin, jonka laajuus on vähintään 20 op. Diplomityön laajuus on 30 op ja DI-tutkinnon laajuus 120 opintopistettä. 6.4.5. Opintosuuntien kuvaukset Älykkäiden järjestelmien opintosuunta Yksi tietotekniikan tutkimuksen keskeisiä tavoitteita on kehittää koneille samankaltaisia älykkäitä ominaisuuksia kuin ihmisellä on: kyky hankkia aisteilla tietoa ympäristöstään, analysoida tietoa ja tehdä sitten järkeviä toimenpiteitä. Tänä päivänä tietokone pystyy jo tekemään lukuisia sellaisia tehtäviä, joissa mielletään tarvittavan älykästä toimintaa, esimerkiksi pelaamaan ihmistä paremmin shakkia, tekemään joihinkin sairauksiin liittyviä diagnooseja tai teollisten pintojen visuaalista tarkastusta. Puheentunnistusteknologian läpimurto on tapahtumassa, mikä avaa uusia näkymiä ihmisen ja koneen väliselle vuorovaikutukselle. Älykkäillä toiminnoilla parannetaan myös erilaisten teollisten prosessien tuottavuutta, ennustetaan pörssikurssien kehitystä yms. Tulevaisuudessa älykkäitä toimintoja tulee olemaan mitä erilaisimmissa koneissa, laitteissa ja tietokoneohjelmissa. Kehittyneiden käyttöliittymien kautta ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen odotetaan tulevan lähes yhtä luonnolliseksi kuin esimerkiksi ihmisten välisen keskustelun. Kone auttaa eri alojen asiantuntijoita tietomassojen ja monimutkaisten signaalien tulkinnassa, erilaisissa päätöksenteko-ongelmissa sekä laitteiden ja järjestelmien suunnittelussa. Älykkäät tietokoneet pystyvät myös kommunikoimaan keskenään ja tulevaisuudessa tällaisia koneita on sulautettu kaikkialle: erilaisiin instrumentteihin, matkaviestimiin, kodinkoneisiin, vaatteisiin yms. Opintosuunnalle valmistava moduuli antaa opiskelijoille perustietoja eräistä älykkäiden järjestelmien perusmenetelmistä ja tekniikoista, kuten digitaalinen kuvankäsittely, digitaalinen signaalinkäsittely ja tekoäly. Opintosuunnan perusmoduuli antaa mm. perustietoja hahmontunnistuksesta ja neuroverkoista sekä syventäviä tietoja konenäöstä ja digitaalisesta videonkäsittelystä, multimediajärjestelmistä ja tietämyksen esitystavoista. Syventävän moduulin tavoitteena on perehdyttää opiskelijoita aihepiiriin liittyvän tutkimuksen tekemiseen tutkimusryhmässä sekä antaa syventäviä tietoja eräiltä älykkäiden järjestelmien osa-alueilta. STO 111 Sulautettujen järjestelmien ja ohjelmistojen opintosuunta Sulautettujen järjestelmien asiantuntijoiden tarve on kasvanut voimakkaasti viime vuosina matkapuhelinten ja liikkuvan tietoliikenteen yleistyttyä. Vankan ohjelmistoteknisen osaamisen lisäksi alan asiantuntijalla täytyy olla vahva laitteistotuntemus, koska sulautetut tietokonejärjestelmät vaativat laiteläheistä ohjelmointia. Sulautettujen järjestelmien opintosuunnassa tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka hallitsevat tietokonejärjestelmien laitteisto- ja ohjelmistotekniikan. Opintosuunta antaa valmiudet suunnitella sulautettuja järjestelmiä muun muassa matkapuhelimiin, puhelinverkkoihin, kodinkoneisiin ja viihde-elektroniikkaan. Opintosuunnalle valmistava moduuli antaa opiskelijoille laajat perustiedot. Opintosuunnan moduuli perehdyttää opiskelijat tietokonejärjestelmiin ja niiden käyttöön sulautetuissa järjestelmissä. Moduuli antaa hyvän pohjan tietokonepohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen kattamalla digitaalitekniikan, laitearkkitehtuurit, reaaliaikaohjelmoinnin, tietokoneverkot, hajautetut järjestelmät ja tietämystekniikan. Lisäksi opiskelijat rakentavat ja ohjelmoivat sulautetun järjestelmän moduuliin kuuluvassa työkurssissa. Syventävän moduulin avulla opiskelijat voivat kehittää osaamistaan esimerkiksi signaalinkäsittelyssä ja multimediajärjestelmissä. Tietoverkkojen ja mobiilisovellusten opintosuunta Tietoliikenteen, tietokoneiden ja median yhdentyminen on tuomassa suuren muutoksen yhteiskuntaamme ja teollisuuden rakenteeseen. Tämän päivän internet antaa jo mahdollisuuden ennakoida millaiselta huomispäivän yhteiskunta näyttää. Eri puolilla maailmaa sijaitsevien dokumentteja, kuvia ja muuta dataa sisältävien tietovarastojen käyttö sekä tietoverkkoa hyödyntävä kansainvälinen projekti- ja muu yhteistyö ovat jo laajalti käytössä. Elektroninen kaupankäynti ja digitaaliset kirjastot ovat tulossa lähivuosina hyvin merkittäviksi. Internetin kautta voidaan jo siirtää elävää kuvaa ja ääntä, jolloin esimerkiksi pienimuotoinen videoneuvottelujen ja puhelujen järjestämien verkon kautta on mahdollista. Optisten kuitujen ja laajakaistaisen langattoman siirron mahdollistama tähänastista paljon nopeampi tiedon siirto tulee lähivuosina mahdollistamaan varsinaisen läpimurron. Tietokoneen, television ja puhelimen väliset erot hämärtyvät. Mediapalvelujen ja mediasisällön tuottaminen ovat tulossa merkittäviksi teollisuudenaloiksi. Ratkaisevaksi kilpailutekijäksi mm. tietoliikenneteollisuuden kannalta on muodostumassa se, millaisia palveluja valmistajien kehittämiin järjestelmiin on saatavilla ja miten niiden tuottaminen automatisoidaan. Mediapalvelut ovat jo nyt keskeinen osa tietokone-, ohjelmisto- ja tietoliikenneyritysten liiketoimintastrategiaa, ja niiden merkitys on suuresti kasvamassa. Tyypilliset yritysten asiakassegmentit ja budjetoidut rahavirrat painottuvat tulevaisuudessa yhä enemmän palveluorientoituneisiin tuotteisiin. Oulussa teollisuuden kannalta keskeisiä teemoja ovat lähivuosina mm. multimediaa soveltavat datapalvelut, tietokoneen ja puhelimen integrointi, mediapuhelin, sekä tietokoneiden, tietoverkkojen ja multimediajärjestelmien arkkitehtuurit, rajapinnat ja sovellukset. Opetuksen kannalta keskeisessä asemassa ovat ohjelmistojen ja järjestelmien suunnittelu sekä tietoverkot ja niiden ohjelmistot ja sovellukset. Tietoverkot ja mobiilisovellukset -opintosuunnan tavoitteena on näihin teknologioihin perehtyneiden ohjelmisto- ja järjestelmäsuunnittelijoiden kouluttaminen. Perustan opetukselle antaa tietotekniikan koulutusohjelman kaikille pakollisena kuuluva opetus täydennettynä mm. analogiseen ja digitaaliseen tiedonsiirtoon, tietoverkkoihin, tietoliikenneohjelmistoihin ja mobiilisovelluksiin liittyvillä kursseilla. Järjestelmätason opetusta annetaan mm. multimedia- ja matkaviestintäjärjestelmiin, informaatioverkostojen palvelutekniikoihin sekä hajautettuihin järjestelmiin keskittyvillä kursseilla. Opintosuuntaan liittyy muiden opintosuuntien tapaan aihepiirin eräitä osa-aloja syventävä moduuli. Signaalinkäsittelyn opintosuunta Tietokoneissa käsiteltävä data voi olla esimerkiksi digitaalista puhetta, kuvaa tai videota, tai mittaantureiden informaatiota, vaikkapa sydän- ja aivosähköisiä signaaleja. Signaalinkäsittelyn menetelmin dataa voidaan suodattaa, pakata pienempään tilaan, analysoida eri tavoin ja vaikkapa suojata tiedonsiirrossa syntyviä satunnaisia virheitä vastaan. Piiritekniikan nopeutuminen ja sen pak- STO 112 kaustiheyden nousu kasvattaa entisestäänkin digitaalisen signaalinkäsittelyn osuutta järjestelmätoteutuksissa analogisen tekniikan kustannuksella. Vastaavasti menetelmäkehitykseen ja järjestelmätason suunnitteluun tarvitaan diplomi-insinöörejä, joilla on tarvittava laitteistoläheinen erityisosaaminen. Signaalinkäsittelyn opintosuunnan tavoitteena on kouluttaa ammattilaisia, joilla on valmiudet kehittää ja soveltaa signaalinkäsittelyn menetelmiä. Opintosuunta tarjoaa puitteet myös suuntautumiseen teknilliseen matematiikkaan, jolloin tähdätään laajoihin valmiuksiin kehittää ja käyttää tekniikassa tarvittavia teoreettisia menetelmiä. Opintosuunnan pohjalta sijoitutaan pääasiassa tuotekehitys-, tutkimus- ja koulutustehtäviin. Informaatioverkostojen opintosuunta Ihmisten ja tietoteknisten verkkojen muodostamien verkostojen määrä lisääntyy jatkuvasti internetin palvelukehityksen mukana. Esimerkiksi sähköisen kaupankäynnin ja erilaisten sosiaalisten palvelujen suosio on kasvanut suuresti. Tämän seurauksena monitieteistä osaamista omaavien diplomi-insinöörien tarve on kasvanut huimaa vauhtia. Informaatioverkostojen opintosuunnan tavoitteena on kouluttaa vahvan teknillis-taloudellisen tietotaidon omaavia diplomiinsinöörejä. Opintosuunnassa painotetaan talou- 6.4.6. dellisten mekanismien ja palvelujen ekosysteemien ja -toiminteiden ymmärtämystä, jolloin opiskelija kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan monipuolisesti alan tuotekehitykseen, tuotantoon ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä sekä näiden tehtävien johtamisessa. Opintosuunnalle valmistava moduuli antaa opiskelijoille vahvan pohjan informaatioverkostojen taloustieteen saralla ja perustiedot keskeisistä tekniikoista. Lisäksi opiskelijoiden kielellisiä valmiuksia kehitetään toisen vieraan kielen avulla. Opintosuunnan moduuli syventää taloustieteiden tuntemusta ja kehittää teknistä tietämystä multimedian, ohjelmistotuotannon ja tietoliikennetekniikan saralla. Syventävä moduuli informaatioverkostojen palveluliiketoiminta antaa valmiudet liiketoimintalähtöisten sisältöratkaisujen, mobiilin ja liikkuvan tietoliikenteen palvelujen ja mallien suunniteluun, kehitykseen ja hyödyntämiseen uusissa palvelujärjestelmissä ja sovelluksissa. Syventävä moduuli informaatioverkostojärjestelmät antaa valmiudet vaativien informaatio- ja kommunikaatiojärjestelmien ja niiden osakokonaisuuksien mallintamiseen, suunnitteluun ja hyödyntämiseen sekä suurten verkottuneiden ratkaisujen teknologioiden ja em. tekniikoiden ja ratkaisujen liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville ylioppilaille Huom! Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetusjärjestelyissä tapahtuvista muutoksista johtuen osassa TOL:in opetustarjontaa saattaa tapahtua muutoksia lukuvuonna 2010-2011. Saattaa olla, että osassa TOL:in kursseja ei järjestetä opetusta lainkaan ja osa kursseista toteutetaan vain joka toinen lukuvuosi tai harvemmin. Tästä syystä koodilla 81-alkaviin kursseihin (jotka on merkitty tähdellä *) liittyy pieni epävarmuus, ja niiden toteuttamisesta tai korvaamisesta muilla kursseilla ilmoitetaan sivulla www.ee.oulu.fi/Opiskelijat/ PERUS- JA AINEOPINNOT 031001P 521481P 761101P 761102P 761103P 761121P Laajuus op 1,0 1,0 4,0 2,0 4,0 3,0 Opiskelu ja sen suunnittelu Johdatus työaseman käyttöön Perusmekaniikka Lämpöoppi Sähkö- ja magnetismioppi Fysiikan laboratoriotyöt I STO 113 Periodi 1-1 1-1 1-2 2-3 4-5 4-5 Suosit vsk 1 1 1 1 1 1 761104P 031010P 031011P 031019P 031017P 521413A 521261A 031018P 031023P 031021P 521024A 521267A 521268A 521453A 031049A 521457A 901008P 901009P 902011P 902012P 470462A 030005P 521142A 521141P 521143A 521109A Yleinen aaltoliikeoppi Matematiikan peruskurssi I Matematiikan peruskurssi II Matriisialgebra Differentiaaliyhtälöt Digitaalitekniikka I Tietokoneverkot I Kompleksianalyysi Tietotekniikan matematiikka Tilastomatematiikka Ohjelmoitava elektroniikka Tietokonetekniikka Sulautetut järjestelmät Käyttöjärjestelmät Signaalit ja järjestelmät Ohjelmistotekniikka Toinen kotimainen kieli, ruotsi tai Toinen kotimainen kieli, suomi Tekniikan englanti tai Tekniikan saksa Säätö- ja systeemitekniikka Tiedonhankintakurssi Laiteläheinen ohjelmointi Ohjelmoinnin alkeet Ohjelmointi Sähkömittaustekniikan perusteet Yhteensä 3,0 5,0 6,0 3,5 4,0 4,0 5,0 4,0 5,0 5,0 5,0 4,0 4,5 5,0 5,0 5,0 2,0 5-6 1-3 4-6 1-3 4-6 5-6 5-6 1-2 1-2 4-6 1-3 1-2 5-6 5-6 3-4 1-3 1-6 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 3 2 2 2 2 2 1 6,0 1-6 2-3 5,0 1,0 5,0 5,0 7,5 5,0 124,5 4-5 1-6 4-6 1-3 4-6 4-6 3 2 1 1 2 2 Periodi Suosit vsk 2 2 3 3 3 3 3 2-3 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVAT MODUULIT Älykkäiden järjestelmien opintosuunnalle valmistava moduuli 521319A 521337A 521467A 521484A 031022A 521495A 031024A 521015A Laajuus op 2,5 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 3,0 35,5 Johdatus tietoliikennetekniikkaan Digitaaliset suodattimet Digitaalinen kuvankäsittely Tilastollinen signaalinkäsittely Numeeriset menetelmät Tekoäly Satunnaissignaalit Harjoittelu Yhteensä 2-3 5-6 1-3 4-6 4-6 4-5 1-2 Sulautettujen järjestelmien ja ohjelmistojen opintosuunnalle valmistava moduuli 521319A Laajuus op 2,5 Johdatus tietoliikennetekniikkaan STO 114 Periodi 2-3 Suosit vsk 2 521337A 521467A 521302A 521431A 812340A 521265A 521015A Digitaaliset suodattimet Digitaalinen kuvankäsittely Piiriteoria I Elektroniikkasuunnittelun perusteet Reaaliaikaohjelmistojen suunnittelu (*) Tietoliikenneohjelmistot Harjoittelu Yhteensä 5,0 5,0 5,0 5,0 6,0 5,0 3,0 36,5 5-6 1-3 5-6 1-3 3-6 4-5 2 3 2 3 3 3 2-3 Tietoverkkojen ja mobiilisovellusten opintosuunnalle valmistava moduuli 521319A 812340A 031024A 521265A 811359A 521361A 521340S 521359A 521015A Johdatus tietoliikennetekniikkaan Reaaliaikaohjelmistojen suunnittelu (*) Satunnaissignaalit Tietoliikenneohjelmistot Mobiilijärjestelmien ohjelmointi (*) Tietoliikennetekniikka II Tietoliikenneverkot I Tietoliikennetekniikka I Harjoittelu Yhteensä Laajuus op 2,5 6,0 5,0 5,0 5,0 3,0 5,0 2,5 3,0 37 Periodi 2-3 3-6 1-2 4-5 3-6 3-4 1-3 2-3 Suosit vsk 2 3 3 3 2 3 3 3 2-3 Signaalinkäsittelyn opintosuunnalle valmistava moduuli 521319A 521337A 521361A 521484A 031024A 521265A 521015A 521467A Laajuus op 2,5 5,0 3,0 5,0 5,0 5,0 3,0 5,0 33,5 Johdatus tietoliikennetekniikkaan Digitaaliset suodattimet Tietoliikennetekniikka II Tilastollinen signaalinkäsittely Satunnaissignaalit Tietoliikenneohjelmistot Harjoittelu Digitaalinen kuvankäsittely Yhteensä Periodi 2-3 5-6 3-4 4-6 1-2 4-5 1-3 Suosit vsk 2 2 3 3 3 3 3 3 Informaatioverkostojen opintosuunnalle valmistava moduuli 521499A 521319A 521015A 721210P 721409P 721533A 721426A 903010P Informaatioverkostojen palvelutekniikat Johdatus tietoliikennetekniikkaan Harjoittelu Kansantaloustieteen perusteet Johdatus markkinointiin Projektien johtaminen Tietoverkkoliiketoiminta Ranska / Saksa Yhteensä STO 115 Laajuus op 5,0 2,5 3,0 5,0 5,0 5,0 5,0 6,0 36,5 Periodi 4-5 2-3 1-3 1-3 1-2 1-3 1-6 Suosit vsk 3 2 1-3 3 3 3 3 2 KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT VIESTINTÄOPINNOT Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä, ks. alla oleva taulukko. Kandidaatintyöhön liittyy 2 opintopisteen laajuiset viestintäopinnot, mikä edellyttää opintojakson 900060A Tekniikan viestintä, 2 op, suorittamista. Kielikeskuksen tuottama opintojakso tarjotaan tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijoille 2. lukuvuoden keväällä tai 3. lukuvuoden syksyllä. Tietotekniikan koulutusohjelman kandidaatintyö 521275A Sulautettujen ohjelmistojen projekti Laajuus op 8,0 Periodi Suosit vsk 3 Vaihtoehtoinen kandidaatintyö älykkäisiin järjestelmiin tai signaalinkäsittelyyn suuntautuville Mikäli olet valinnut opintosuunnalle valmistavaksi moduuliksi älykkäiden järjestelmien tai signaalinkäsittelyn valmistavan moduulin voit valita teetkö kandidaatintyönä Sulautettujen ohjelmistojen projektin vaiko alla esitetyn kahdesta opintojaksosta koostuvan vaihtoehtoisen kandidaatintyön. 521032A 031025A Laajuus op 3,0 5,0 8,0 Tietotekniikan tutkielma Optimoinnin perusteet Kandidaatintyö yhteensä Periodi 1-6 1-3 Suosit vsk 3 Vaihtoehtoinen kandidaatintyö informaatioverkostojen opintosuunnalle suuntautuville Mikäli olet valinnut opintosuunnalle valmistavaksi informaatioverkostojen valmistavan moduulin voit valita teetkö kandidaatintyönä Sulautettujen ohjelmistojen projektin vaiko alla esitetyn kahdesta opintojaksosta koostuvan vaihtoehtoisen kandidaatintyön. Laajuus Periodi Suosit op vsk 521265A Tietoliikenneohjelmistot 5,0 4-5 3 521031A Informaatioverkostojen tutkielma 3,0 1-6 3 Kandidaatintyö yhteensä 8,0 Kandidaatintyöhön liittyvät viestintäopinnot 900060A Laajuus op 2,0 Tekniikan viestintä Periodi 1-6 Suosit vsk 2-3 VALINNAISET OPINNOT Valinnaisiksi opintojaksoiksi suositellaan esimerkiksi oman koulutusohjelman muille opintosuunnille valmistavien moduulien kursseja, jotka eivät sisälly opiskelijan pakollisiin opintoihin. Valinnaisia opintoja suoritetaan vähintään sellainen opintopistemäärä, että kandidaatintutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee 180 opintopistettä. Huomaa, että kandidaatintutkintoon ei voi sisällyttää opintoja DI-vaiheen sen opintosuunnan moduulista, jolle DI-vaiheessa suuntautuu. Osasto vahvistaa kunkin opiskelijan valinnaiset opinnot. STO 116 6.4.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma 2010 Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy pakollisena 3 op verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää opintojakson 521016A Syventävä harjoittelu, 3 op, johonkin valitsemistaan syventävistä tai täydentävistä moduuleista. Opintojakson sisältökuvaus löytyy opinto-oppaan opintojaksokuvausosiosta. OPINTOSUUNTIEN MODUULIT JA NIIHIN LIITTYVÄT SYVENTÄVÄT MODUULIT Syventävien moduulien ohjeellinen laajuus on 20-30 opintopistettä, mutta moduulin voi suorittaa myös laajempana. ÄLYKKÄIDEN JÄRJESTELMIEN OPINTOSUUNNAN MODUULI 521466S 521486A 521262S 521488S 521497S 521260S 521478S Konenäkö Signaalinkäsittelyjärjestelmät Tietokoneverkot II Multimediajärjestelmät Hahmontunnistus ja neuroverkot Rakenteisen tiedon esittäminen Digitaalinen videonkäsittely Yhteensä Laajuus op 5,0 4,0 6,0 6,0 5,0 5,0 4,0 35 Periodi Laajuus op Periodi Suosit vsk 8,0 1-6 4 4,0 10,0 5,0 7,0 5,0 5 4 4 4 4 5 5-6 1-3 3-4 2-3 5-6 1-3 2-3 Suosit vsk 4 5 4 4 4 5 5 Syventävä moduuli Älykkäät järjestelmät 521489S 470438S 802632S 521273S 521493S 521263S Pakolliset Informaationkäsittelyn tutkimustyö Valinnaiset Fuzzy-neuromenetelmät prosessiautomaatiossa Tilastollinen hahmontunnistus Biosignaalien käsittely Tietokonegrafiikka Geneettiset algoritmit Yhteensä valinnan mukaan 20-30 op 2 2-3 TIETOVERKKOJEN JA MOBIILISOVELLUSTEN OPINTOSUUNNAN MODUULI 521499A 521488S 521496S 815349A 521266S 521262S Informaatioverkostojen palvelutekniikat Multimediajärjestelmät Informaatioverkostojen järjestelmätyö Mobile internet service architecture (*) Hajautetut järjestelmät Tietokoneverkot II STO 117 Laajuus op 5,0 6,0 5,0 8,0 4,0 6,0 Periodi 4-5 2-3 1-6 1-4 4-5 3-4 Suosit vsk 4 4 4 5 4 4 521479S Ohjelmistoprojekti Yhteensä 7,0 41 5-6 4 Laajuus op Periodi Suosit vsk 5,0 6,5 4-6 4-6 4 4 5,0 1-4 4 5,0 5,0 5,0 5,0 4-6 3-4 3-4 1-3 5 4 4 5 Periodi Suosit vsk 4 4 5 4 4 5 4 Syventävä moduuli Tietoverkot ja mobiilisovellukset 521333A 521374S 812642S 521264S 812641S 811380A 521260S Pakolliset Matkaviestintäjärjestelmät Tietoliikenneverkot II Valinnaiset Personalisation, profiling and segmentation for mobile (*) Ihminen-kone-vuorovaikutustekniikat Location and context based services (*) Tietokantojen perusteet (*) Rakenteisen tiedon esittäminen Yhteensä valinnan mukaan 20-30 op SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN JA OHJELMISTOJEN OPINTOSUUNNAN MODUULI 521404A 811380A 521270A 521495A 521266S 521260S 521262S Laajuus op 5,0 5,0 5,0 5,0 4,0 5,0 6,0 35 Digitaalitekniikka II Tietokantojen perusteet (*) Sulautettujen järjestelmien työ Tekoäly Hajautetut järjestelmät Rakenteisen tiedon esittäminen Tietokoneverkot II Yhteensä 1-2 3-4 1-3 4-5 4-5 1-3 3-4 Syventävä moduuli Sulautetut järjestelmät ja ohjelmistot 521488S 031022P 521479S 521486A 813322A 813323A Valinnaiset Multimediajärjestelmät Numeeriset menetelmät Ohjelmistoprojekti Signaalinkäsittelyjärjestelmät Ohjelmistojen testaus (*) Ohjelmistojen laatu ja laatutekniikat (*) Yhteensä valinnan mukaan 20-30 op STO 118 Laajuus op Periodi Suosit vsk 6,0 5,0 7,0 4,0 3,0 3,0 2-3 4-6 5-6 1-3 3-4 3-4 4 4 4 5 4 4 INFORMAATIOVERKOSTOJEN OPINTOSUUNNAN MODUULI 521488S 521479S 521262S 721672A 721671A 806109P Multimediajärjestelmät Ohjelmistoprojekti Tietokoneverkot II Informaatioverkostojen taloustiede Tietoverkot strategisissa verkostoissa Tilastotieteen perusmenetelmät I Yhteensä Laajuus op 6,0 7,0 6,0 6,0 5,0 9,0 39 Periodi 2-3 5-6 3-4 5-6 4-4 1-3 Suosit vsk 4 4 4 4 4 4 Syventävä moduuli Informaatioverkostojen palveluliiketoiminta 521260S 721673A 721412A 721650A Rakenteisen tiedon esittäminen Mobiililiiketoiminta Tuote- ja markkinastrategiat Digitaalituotteet Yhteensä Laajuus op 5,0 5,0 5,0 5,0 20 Periodi 1-3 1-3 Suosit vsk 4 4 4 4 Laajuus op 4,0 5,0 5,0 5,0 19 Periodi Vsk 4-5 1-3 1-6 4 4 4 4 1-3 Syventävä moduuli Informaatioverkostojärjestelmät 521266S 521340S 521496S 721673A Hajautetut järjestelmät Tietoliikenneverkot I Informaatioverkostojen järjestelmätyö Mobiililiiketoiminta Yhteensä Informaatioverkostojen syventäviin moduuleihin suositeltavia valinnaisia 521266S 521264S 521260S 521265A 521495A 721419A 721673A 721412A 805334A 811388A 806110P 521496S 721650A 721112A 721511A Hajautetut järjestelmät Ihminen-kone-vuorovaikutustekniikat Rakenteisen tiedon esittäminen Tietoliikenneohjelmistot Tekoäly Kuluttajakäyttäytyminen Mobiililiiketoiminta Tuote- ja markkinastrategiat Luokiteltujen aineistojen analysointi Symbian-ohjelmointi Tilastotieteen perusmenetelmät II Informaatioverkostojen järjestelmätyö Digitaalituotteet Johdon laskentatoimi Johtamisen perusteet STO 119 Laajuus op 4,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 9,0 4,0 10,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Periodi 4-5 4-6 1-3 4-5 4-5 4-6 1-3 1-2 1-6 1-3 4-5 1-3 Suosit vsk 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 555344A 721421A 811359A 811388A 812336A Johtamisen tietojärjestelmät Marketing of a high tech firm Mobiilijärjestelmien ohjelmointi Symbian-ohjelmointi C++ -kielen perusteet 4,0 5,0 5,0 4,0 6,0 4-6 5-6 3-6 1-2 3-4 4 4 4 4 Laajuus op 5,0 5,0 5,0 6,0 4,0 4,0 4,0 33 Periodi Suosit vsk 4 4 4 4 4 5 5 Laajuus op Periodi Suosit vsk 8,0 1-3 4 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 8,0 6,0 2 4-6 1-3 2-3 4-5 1-6 3-4 4 4 4 4 4 4 4 SIGNAALINKÄSITTELYN OPINTOSUUNNAN MODUULI 521404A 031022P 031024A 031028S 521343S 521486A 521478S Digitaalitekniikka II Numeeriset menetelmät Satunnaissignaalit Matemaattinen signaalinkäsittely Koodausmenetelmät Signaalinkäsittelyjärjestelmät Digitaalinen videonkäsittely Yhteensä 1-2 4-6 1-2 4-6 4-5 1-3 2-3 Syventävä moduuli Signaalinkäsittely 521320S 521273S 031026A 031025A 470444S 521265A 521489S 521445S Pakolliset Langaton tietoliikenne II Valinnaiset Biosignaalien käsittely Variaatiomenetelmät Optimoinnin perusteet Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät Tietoliikenneohjelmistot Informaationkäsittelyn tutkimustyö Digitaalitekniikka III Yhteensä valinnan mukaan 20-30 op 6.5. Koulutusohjelmien täydentävät moduulit Alla on lueteltu sähkö- ja tietotekniikan osaston tarjoamat täydentävät moduulit, jotka ovat kaikille osaston tuottamille koulutusohjelmille yhteisiä ja siten kaikkien v. 2010 osastolla opintonsa aloittavien opiskelijoiden valittavissa. Osa täydentävistä moduuleista on tietyn opintosuunnan opintojaksoista koottuja suppeampia kokonaisuuksia, jotka on tarkoitettu muiden kuin kyseisen opintosuunnan opiskelijoille. Tietoliikennesignaalinkäsittely 521360S 521486A 521343S 521485S Laajuus op 4,0 4,0 4,0 3,5 Tietoliikennesignaalinkäsittely II Signaalinkäsittelyjärjestelmät Koodausmenetelmät DSP-työt STO 120 Periodi 5-6 1-3 4-5 1-3 Suosit vsk 4 5 4 4 521404A 521445S Digitaalitekniikka II Digitaalitekniikka III Valitaan yhteensä vähintään 5,0 6,0 20,0 1-2 3-4 4 4 Laajuus op Periodi Suosit vsk 6,0 4-6 4 5,0 8,0 5,0 10,0 3,0 4,0 5,0 5,0 20,0 1-3 1-3 1-3 4 4 4 4 4 4 4 3 Laajuus op Periodi Suosit vsk 5,0 4,0 3,5 5-6 1-3 1-3 2 5 4 5,0 5,0 6,0 3,0 5,0 4,0 20,0 4-6 1-3 4-6 3-4 1-2 2-3 3 4 4 3 4 4 Laajuus op 5,0 4,0 4,0 6,5 7,0 20,0 Periodi Vsk 4-6 4-5 1-2 4-6 1-2 4 4 5 4 5 Matemaattinen signaalinkäsittely 031027S 521467A 800667S 031025A 800653S 801346A 521478S 031024A 521484A Pakolliset Matemaattinen signaalinkäsittely Valinnaiset Digitaalinen kuvankäsittely Koodausteoria Optimoinnin perusteet Matriisiteoria Salausmenetelmät Digitaalinen videonkäsittely Satunnaissignaalit Tilastollinen signaalinkäsittely Valitaan yhteensä vähintään 1-3 2-3 1-2 4-6 Digitaalinen signaalinkäsittely 521337A 521486S 521485S 521484A 521467A 031027S 521361A 521404A 521478S Pakolliset Digitaaliset suodattimet Signaalinkäsittelyjärjestelmät DSP-työt Valinnaiset Tilastollinen signaalinkäsittely Digitaalinen kuvankäsittely Matemaattinen signaalinkäsittely Tietoliikennetekniikka II Digitaalitekniikka II Digitaalinen videonkäsittely Valitaan yhteensä vähintään Tietoliikennejärjestelmien suunnittelu 521375S 521380S 521486A 521374S 521410S Radiotekniikka II Antennit Signaalinkäsittelyjärjestelmät Tietoliikenneverkot II Elektroniikkasuunnittelun jatkokurssi Valitaan yhteensä vähintään STO 121 Radiotietoliikennetekniikka 521375S 521320S 521317S 521333A Radiotekniikka II Langaton tietoliikenne II Langaton tietoliikenne III Matkaviestintäjärjestelmät Valitaan yhteensä vähintään Laajuus op 5,0 8,0 8,0 5,0 20,0 Periodi Laajuus op Periodi Suosit vsk 5,0 1-3 5 4,0 6,0 7,0 20,0 4-6 3-4 1-2 4 4 5 Laajuus op op 6,0 7,0 4,0 4,5 20,0 Periodi Suosit 1-3 1-6 4-5 2-3 vsk 4 4 4 3 Laajuus op Periodi Suosit vsk 5,0 5,0 1-3 1-3 2 5 5,0 5,0 6,0 5,0 4,0 7,0 7,5 20,0 5-6 1-2 3-4 4-5 4-5 5-6 4-6 2 4 4 4 4 4 4 4-6 1-3 4-6 4-6 Suosit vsk 4 4 4 4 Tietoliikenne-elektroniikka 521225S 521332S 521435S 521410S Pakolliset RF-komponentit ja -mittaukset Valinnaiset Piirisuunnittelu tietokoneella Elektroniikkasuunnittelu III Elektroniikkasuunnittelun jatkokurssi Valitaan yhteensä vähintään Radiotekniikka 521335S 521318S 521380S 521381S Radiotekniikka I Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajankohtaisia aiheita Antennit Radiokanava tiedonsiirtokanavana Valitaan yhteensä vähintään Sulautetut järjestelmät 521457A 521270A 521453A 521404A 521262S 521265A 521266S 521479S 521143A Pakolliset Ohjelmistotekniikka Sulautettujen järjestelmien työ Valinnaiset Käyttöjärjestelmät Digitaalitekniikka II Tietokoneverkot II Tietoliikenneohjelmistot Hajautetut järjestelmät Ohjelmistoprojekti Ohjelmointi Valitaan yhteensä vähintään STO 122 Tietokonetekniikka 521404A 521453A 521485S 521262S 521265A Pakolliset Digitaalitekniikka II Valinnaiset Käyttöjärjestelmät DSP-työt Tietokoneverkot II Tietoliikenneohjelmistot Valitaan yhteensä vähintään Laajuus op Periodi Suosit vsk 5,0 1-2 4 5,0 3,5 6,0 5,0 20,0 5-6 1-3 3-4 4-5 2 4 4 4 Laajuus op Periodi Suosit vsk 5,0 5,0 5,0 4-5 5-6 1-3 4 4 3 5,0 4,0 6,0 7,0 3,0 4,0 20,0 5-6 5-5 2-3 4 1-3 2-3 4 4 4 Laajuus op 5,0 5,0 5,0 6,5 5,0 4,0 20,0 Periodi 1-2 4-5 1-2 1-6 4-5 4-6 Suosit vsk 4 4 4 4 4 4 Laajuus op 5,0 5,0 5,0 4,0 4,0 Periodi Vsk 4-4 6-6 5-5 3-3 4-4 5 4 4 5 4 Älykkäät järjestelmät 521495A 521497S 521467A 521466S 470438S 521488S 521493S 801346A 521478S Pakolliset Tekoäly Hahmontunnistus ja neuroverkot Digitaalinen kuvankäsittely Valinnaiset Konenäkö Fuzzy-neuromenetelmät prosessiautomaatiossa Multimediajärjestelmät Tietokonegrafiikka Salausmenetelmät Digitaalinen videonkäsittely Valitaan yhteensä vähintään 4 4 Elektroniikkasuunnittelu 521404A 521025S 521443A 521441S 470462A 521332S Digitaalitekniikka II Tehoelektroniikka Elektroniikkasuunnittelu II Elektroniikan työ Säätö- ja systeemitekniikka Piirisuunnittelu tietokoneella Valitaan yhteensä vähintään Mittaus- ja testaustekniikka 521110S 521115S 521113S 521167S 521114S Mittaus- ja testausjärjestelmät EMC-suunnittelu ja -testaus Sekasignaalilaitteiden testaus Elektroniikan testaustekniikka Langattomat mittaukset STO 123 521238S 521124S 521217S Optoelektroniset mittaukset Anturit ja mittausmenetelmät Painettava elektroniikka Valitaan yhteensä vähintään 4,0 5,0 4,0 20,0 6-6 1-2 4-6 4 4 4 Laajuus op 5,0 4,0 5,0 7,0 Periodi 1-3 1-3 1-3 1-3 Suosit vsk 4 5 4 4 6,0 20,0 4-6 4 Laajuus op Periodi Suosit vsk Elektroniikan materiaalit ja komponentit 521223S 521103S 521225S 521216S 521224S Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit Elektrokeraamit ja älykkäät materiaalit RF-komponentit ja -mittaukset Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus Mikroelektroniikka ja -mekaniikka Valitaan yhteensä vähintään Lääketieteen tietotekniikka 040302A 521273S 521126S 521485S 521497S 521484A 521116S 080901A 080910A 750340A 764627S 764369A Pakolliset Anatomian ja fysiologian perusteet Biosignaalien käsittely Lääketieteelliset mittaukset Valinnaiset DSP-työt Hahmontunnistus ja neuroverkot Tilastollinen signaalinkäsittely Terveydenhuollon tietojärjestelmät Johdatus lääketieteen tekniikkaan kliinisessä lääketieteessä Sovellettu diagnostinen radiologia Bioinformatiikan perusteet Virtuaaliset mittausympäristöt Lääkintälaitetekniikka Valitaan yhteensä vähintään 6,5 5,0 5,0 3,5 5,0 5,0 4,0 2 4-5 1-3 5-6 4-6 4,0 3,0 5,0 3,0 20,0 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 Mikromoduulien valmistus 521216S 521203S 521217S 555281A 521405A 521167S 555221P Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus Mikromoduulit Painettava elektroniikka Laadun peruskurssi Laitesuunnittelu Elektroniikan testaustekniikka Tuotannollisen toiminnan peruskurssi Valitaan yhteensä vähintään STO 124 Laajuus op 7,0 Periodi 1-3 Suosit vsk 5 5,0 4,0 4,0 5,0 4,0 2,0 20,0 4-6 4-6 4-6 1-2 3-3 4-4 4 4 4 4 5 4 Mikrosysteemitekniikka 521103S 521228S 521224S 521203S Elektrokeraamit ja älykkäät materiaalit Mikroanturit Mikroelektroniikka ja -mekaniikka Mikromoduulit Yhteensä Laajuus op 4,0 4,0 6,0 5,0 19 Periodi Laajuus op Periodi Suosit vsk 3,0 2,0 1-3 1-3 1 2 5,0 5,0 4,0 5,0 5,0 5,0 20,0 1-2 1-3 4-6 4-6 4 1 2 3 4 4 Laajuus op 4,0 7,0 5,0 4,0 20,0 Periodi Suosit vsk 4 Laajuus op 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 25 Periodi 1-3 1-3 4-6 4-6 Suosit vsk 4 4 4 5 Tuotekehitys ja projektitoiminta 555220P 555280P 521405A 721409P 555281A 555282A 555347S 555348S Pakolliset Teollisuustalouden peruskurssi Projektitoiminnan peruskurssi Valinnaiset Laitesuunnittelu Markkinoinnin perusteet Laadun peruskurssi Projektinhallinta Teknologiajohtamisen seminaari Teknologiajohtamisen erikoistyö Valitaan yhteensä vähintään Informaatioverkostot ja mediankäsittely 521478S 521493S 815301A 521486A Digitaalinen videonkäsittely Tietokonegrafiikka Rinnakkainen ohjelmointi (*) Signaalinkäsittelyjärjestelmät Yhteensä 2-3 4 3-4 1-3 4 5 Verkostot ja alustat 521264S 811328A 721650A 521499A 811359A Ihminen-kone-vuorovaikutustekniikat Ohjelmistotuotteen hallinta (*) Informaatiohyödykkeet Informaatioverkostojen palvelutekniikat Mobiilijärjestelmien ohjelmointi (*) Yhteensä STO 125 4-6 5-6 1-3 4-5 3-6 Suosit vsk 5 4 4 4 4 Informaatioverkostojen älykkäät menetelmät 811345A 521495A 721462S 521260S Web-tietojärjestelmien suunnittelu (*) Tekoäly Verkostojen teoria Rakenteisen tiedon esittäminen Yhteensä Laajuus op 5,0 5,0 5,0 5,0 20 Periodi Laajuus op Periodi Suosit vsk 5,0 5,0 5,0 4-6 5 4 4 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 6,0 20,0 1-3 5-6 4-5 1-3 Suosit vsk 4 4 4 5 Informaatioverkostot ja digitaalitalous Valittavissa vain informaatioverkostojen opintosuunnalla. 721419A 721462S 721412A 721650A 721704A 721673A 721415A 721519A 721342S 6.6. Pakolliset Kuluttajakäyttäytyminen Verkostojen teoria Tuote- ja markkinastrategiat Valinnaiset Informaatiohyödykkeet Business logistics Mobiililiiketoiminta Industrial sales management Liiketoiminnan johtaminen Peliteorian perusteet Valitaan yhteensä vähintään 1-3 4 4 4 4 4 4 Siltaopinnot suoraan DI-koulutukseen valituille amkinsinööreille Suoraan DI-koulutukseen vuonna 2010 valittujen amk-insinöörien tulee suorittaa ns. siltaopinnot. Siltaopinnot ovat opintoja, jotka suoritetaan ennen varsinaisten DI-tutkintoon kuuluvien opintojen aloittamista. Siltaopinnot eivät kuulu DI-tutkintoon. Siltaopintojen tarkoituksena on luoda edellytykset suoriutua DI-tutkintoon kuuluvista opinnoista. Siltaopintojen määrä ja sisältö vaihtelee koulutusohjelmittain, mutta keskimäärin niitä suoritetaan noin 35-40 opintopistettä. Lisäksi suoraan DI-koulutukseen valittujen amk-insinöörien tulee suorittaa heille suunnitellut opintosuuntakohtaiset täydentävät moduulit, jotka sisältyvät DI-tutkintoon. SILTAOPINNOT SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA 031011P 031017P 031018P 031019P 031021P 031024A Laajuus op 6.0 4.0 4.0 3.5 5.0 5.0 Matematiikan peruskurssi II Differentiaaliyhtälöt Kompleksianalyysi Matriisialgebra Tilastomatematiikka Satunnaissignaalit STO 126 Periodi 4-6 4-6 1-2 1-3 4-6 1-2 031049A 521337A Signaalit ja järjestelmät Digitaaliset suodattimet Moduulissa opintoja yhteensä: 5.0 5.0 37.5 3-4 5-6 Täydentävät siltaopinnot Tietoliikenteen opintosuunta 521340S 521484A 521381S 766320A Tietoliikenneverkot I Tilastollinen signaalinkäsittely Radiokanava tiedonsiirtokanavana Soveltava sähkömagnetiikka Moduulissa opintoja yhteensä: Laajuus op 5.0 5.0 4.5 6.0 20.5 Periodi Laajuus op 5.0 4.5 4.0 6.0 19.5 Periodi 1-3 4-6 2-3 1-3 Täydentävät siltaopinnot Muut opintosuunnat 521104P 521205A 521218A 766320A Materiaalifysiikan perusteet Puolijohdekomponenttien perusteet Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet Soveltava sähkömagnetiikka Moduulissa opintoja yhteensä: 1-2 3-4 4-6 1-3 SILTAOPINNOT TIETOTEKNIIKAN KOULUSOHJELMASSA 031011P 031017P 031018P 031019P 031021P 031024A 031023P Laajuus op 6.0 4.0 4.0 3.5 5.0 5.0 5.0 32.5 Matematiikan peruskurssi II Differentiaaliyhtälöt Kompleksianalyysi Matriisialgebra Tilastomatematiikka Satunnaissignaalit Tietotekniikan matematiikka Moduulissa opintoja yhteensä: Periodi 4-6 4-6 1-2 1-3 4-6 1-2 1-2 Täydentävät siltaopinnot Signaalinkäsittelyn opintosuunta 521337A 521361A 521484A 031024A Laajuus op 5.0 3.0 5.0 5.0 18 Digitaaliset suodattimet Tietoliikennetekniikka II Tilastollinen signaalinkäsittely Satunnaissignaalit Moduulissa opintoja yhteensä: STO 127 Periodi 5-6 3-4 4-6 1-2 Täydentävät siltaopinnot Tietoverkot ja mobiilisovellukset opintosuunta 521265A 811362A 811359A 521261A Laajuus op 5.0 4.0 5.0 5.0 19 Tietoliikenneohjelmistot Multimediatekniikat Mobiilijärjestelmien ohjelmointi Tietokoneverkot I Moduulissa opintoja yhteensä: Periodi 4-5 5-6 3-6 5-6 Täydentävät siltaopinnot Sulautettujen järjestelmien opintosuunta 521268A 521423A 521337A 521265A Laajuus op 4.5 5.0 5.0 5.0 19.5 Sulautetut järjestelmät Sulautettujen järjestelmien työ Digitaaliset suodattimet Tietoliikenneohjelmistot Moduulissa opintoja yhteensä: Periodi 5-6 1-3 5-6 4-5 Täydentävät siltaopinnot Älykkäiden järjestelmien opintosuunta 521467A 521484A 521495A 521337A Laajuus op 5.0 5.0 5.0 5.0 20 Digitaalinen kuvankäsittely Tilastollinen signaalinkäsittely Tekoäly Digitaaliset suodattimet Moduulissa opintoja yhteensä: Periodi 1-3 4-6 4-5 5-6 Täydentävät siltaopinnot Informaatioverkostojen opintosuunta 521499A 721409A 721426A 721533A Informaatioverkostojen palvelutekniikat Johdatus markkinointiin Tietoverkkoliiketoiminta Projektien johtaminen Moduulissa opintoja yhteensä: STO 128 Laajuus op 5.0 5.0 5.0 5.0 20 Periodi 4-5 1-3 1-3 1-2 Osastokohtaisia ohjeita Lukukaudet Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin, joiden alkamisajat lukuvuonna 2010-2011 ovat seuraavat: I 6.9., II 11.10., III 15.11., IV 10.1., V 14.2. ja VI 28.3. Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan niiden ilmoittamia aikatauluja. Tentit Osaston tentit järjestetään yleisimmin perjantaisin klo 14 - 17. Poikkeuksia voivat aiheuttaa loppuviikolle sattuvat pyhä- ja muut vapaapäivät. Lukukausien lopussa on ylimääräisiä tenttejä myös muina viikonpäivinä. Tenttilista julkistetaan ennen lukukauden alkua osaston ilmoitustaululla. Tentteihin on ilmoittauduttava viimeistään kaksi vuorokautta ennen tenttipäivää sähköisesti WebOodin kautta. Diplomityö Diplomityö voidaan aloittaa opintojen loppuvaiheissa: suositeltava aloittamisajankohta on viidennen opiskeluvuoden syksyllä. Työn voi aloittaa myös aikaisemmin omien opintojen etenemisen mukaan; nyrkkisääntönä voidaan pitää, että diplomityötä aloitettaessa suorittamattomia opintoja tulisi olla jäljellä enää korkeintaan 15-30 op:n verran. Tämän lisäksi joihinkin opintosuuntiin voi liittyä vaatimus tiettyjen kurssien suorittamisesta ennen diplomityön aloittamista. Diplomityön aiheen voi antaa sähkö- ja tietotekniikan osastolla toimiva professori tai dosentti, jolloin aihe liittyy yleensä osastolla tehtävään tutkimustyöhön. Opiskelija voi suorittaa diplomityönsä myös teollisuudessa ottamalla yhteyttä yritykseen joko suoraan tai osaston professorin välityksellä ja sopimalla työn valvonnasta diplomityön alaa edustavan professorin kanssa. Tärkeää on, että valvojaan otetaan yhteyttä heti työn alkuvaiheessa: tällöin diplomityön aihe rajataan ja työn seurannasta ja ohjauksesta sovitaan valvojan kanssa. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti valittuun opintosuuntaan kuuluvasta aiheesta. Monesti kuitenkin erityisesti teollisuuden tarjoamat diplomityöaiheet ovat ”monitieteisiä” ts. aihetta voi olla vaikea sijoittaa yksikäsitteisesti tiettyyn opintosuuntaan; tällöin diplomityön ohjaamisesta kannattaa sopia työn kokonaisuutta tai työn painopistettä parhaimmin edustavan professorin kanssa. Diplomityön tarkemmat teko-ohjeet saa osaston opintotoimistosta sekä www-sivuilta osoitteesta www.ee.oulu.fi/Opiskelijat/. 6.7. Harjoitteluvaatimukset Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy 3 opintopisteen verran asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua ja diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy 3 opintopisteen verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. 3 opintopistettä vastaa 2 kuukauden harjoittelua. Kuitenkin on suositeltavaa, että opiskelija mahdollisuuksiensa mukaan pyrkii hankkimaan enemmän harjoittelukokemusta, joskaan sitä ei sisällytetä opintoviikkoina tutkintovaatimuksiin. Opiskelijoille suositellaan harjoittelua mm. alan teollisuuden ja laitosten tutkimus-, kehitysja käyttölaboratorioissa. Perusvaatimuksena on, että harjoittelu on suoritettava työpaikassa, jossa harjoittelua ohjaa insinööritutkinnon suorittanut henkilö. Käytännöllisen harjoittelun teknisenä päämääränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään, ja tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa harjoittelija teollisen tuotannon sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuuteen sekä antaa riittävä kuva erilaisten töiden suorittamisen teknisistä yksityiskohdista. Lisäksi harjoittelun tulee antaa yleiskuva yrityksen ja sen tuotannon teknisestä ja taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta. Opiskelijan tulee harjoittelu- tai muussa kesätyöpaikassaan valppaasti seurata kaikkea työelämään ja teolliseen toimintaan liittyvää sekä kehittää ammattitaitoaan. Harjoittelun aikana opiskelija voi solmia teollisuuslaitoksiin kontakteja, joilla on merkitystä sekä diplomityön valinnan että lopullisen työelämään siirtymisen kannalta. Harjoitteleminen ulkomailla on suositeltavaa mm. kielitaidon kohentamisen ja kansainvälisen kokemuksen hankkimisen takia. STO 129 Harjoittelukirja · Harjoittelukirjat vaaditaan sekä kandidaattivaiheessa että diplomi-insinöörivaiheessa, molemmissa yhdestä, vähintään 2 kuukautta kestävästä harjoittelusta, ja niistä on saatava hyväksyttävät arvosanat. Harjoittelukirjan tarkempi laadintaohje on osaston www-sivuilla osoitteessa www.ee.oulu.fi/Opiskelijat/ sekä ilmoitustaululla. · · · · · 6.8. Työhön sijoittuminen Työelämä odottaa, että valmistuvilla diplomiinsinööreillä on riittävät tiedot ja asiantuntemus kyseiseltä tekniikan alalta, riittävä kielitaito kansainvälistä yhteistyötä ja kauppaa varten sekä riittävä yleiskoulutus muiden tekniikan alan asiantuntijoiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä varten. Sähkötekniikan, tietotekniikan ja informaatioverkostojen koulutusohjelmista valmistuneet diplomi-insinöörit sijoittuvat hyvin erilaisiin tehtäviin, joille on ominaista jatkuva uudelleenkouluttautumistarve tekniikan nopeasti kehittyessä. Usein diplomi-insinööri voi luoda työpaikkansa itse esimerkiksi ideoimalla, suunnittelemalla tai valmistamalla uusia teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä tuotteita. Alan diplomi-insinöörien tehtäväkenttä on hyvin laaja. Siihen sisältyy mm. · elektroniikkateollisuuden tuotekehitys-, tuotanto-, markkinointi-, myynti- ja johtotehtävät tietoliikenneteollisuuden tuotekehitys- ja järjestelmäsuunnittelutehtävät tietotekniikan ja tietokonekonealan tehtävät, mm. ohjelmistojen suunnittelu prosessiteollisuuden, sairaaloiden jne. instrumentti-insinöörien tehtävät opetus- ja tutkimustyö korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa teknillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetustehtävät alan itsenäinen yrittäjyys Sähkö- ja elektroniikka-alan, etenkin tietoliikenteeseen liittyvän teollisuuden, kasvu on ollut nopeaa viime vuosina. Alan insinöörien koulutusta lisättiin voimakkaasti 90-luvun puolivälin jälkeen. Viime vuosina aloituspaikkamäärien kasvu on tasoittunut Vuonna 2008 sähkötekniikan koulutusohjelmassa on 100 ja tietotekniikan koulutusohjelmassa 100. Sähkö- ja tietotekniikan osastolta valmistui vuonna 2009 yhteensä 148 diplomi-insinööriä, 1 tekniikan lisensiaatti ja 16 tekniikan tohtoria. Vuoden 2009 loppuun mennessä osastolta on valmistunut kaikkiaan 2965 diplomi-insinööriä, 235 tekniikan lisensiaattia ja 192 tekniikan tohtoria. Vuonna 2009 valmistuneiden diplomiinsinöörien valmistumisaikojen mediaani oli 6,67 vuotta. STO 130 7. Tuotantotalouden osasto Tuotantotalouden osasto Linnanmaa, PL 4610, 90014 OULUN YLIOPISTO, vaihde (08) 553 1011 Tuotantotalouden osaston kanslia, puh. 553 2936, fax 553 2904. Kotisivu: www.tuta.oulu.fi Kotisivu: www.tkk.oulu.fi Kansliat avoinna klo 8:00 - 15:45. 7.1. Tuotantotalouden osasto ja koulutusohjelma Tuotantotalouden osasto koostuu teollisuustalouden, työtieteen ja laatu- ja projektijohtamisen yksiköistä. Tuotantotalouden koulutusohjelmaan ja tuotantotalouden opetukseen liittyvissä asioissa ota yhteyttä tuotantotalouden osaston kansliaan. Tuotantotalouden osaston toiminta-ajatuksena on kouluttaa Suomen, erityisesti PohjoisSuomen, elinkeinoelämälle ja sen sidosryhmille tekniikkaan ja teollisuusyritysten toimintoihin perehtyneitä diplomi-insinöörejä. Osastolla tehtävän tutkimuksen tavoite on tuottaa mainituille kohderyhmille kansainvälisesti arvokasta tutkimusta. 7.2. Tuotantotalouden osaston henkilökunta Katso päivitetty henkilökuntaluettelo ja yhteystiedot osaston kotisivuilta www.tuta.oulu.fi. Yksikön kaikilla henkilöillä on sähköpostiosoite. Se on muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi. Osastonjohtaja: KESS, Pekka, TkT, puh. 553 2932 Kanslia: LUMIJÄRVI, Marita, osastosihteeri, osaston johtoryhmän sihteeri, opintoasiat, valmistumisasiat. puh. 553 2936 Opintoneuvoja: VÄÄNÄNEN, Mirja, DI, puh. 553 2933 7.3. Koulutusohjelmakohtaisia ohjeita Ilmoitustaulut Tuotantotalouden osaston ilmoitustaulu on Tekniikankadulla. Ilmoitustaululla on esitetty koulutusohjelmaa koskevat yleiset asiat sekä tuotantotalouden opetusta koskeva informaatio, esimerkiksi lukujärjestykset. Lisäksi tietoa on saatavilla tuotantotalouden koulutusohjelman kotisivuilla. Muiden koulutusohjelmien tarjoamista kursseista löytyy tietoa ko. laitosten omilta ilmoitustauluilta. Kirjasto Tuotantotalouden koulutusohjelmaa varten tilatut kirjat ja kausijulkaisut löytyvät pääasiassa Tiedekirjasto Telluksesta. Kurssikirjat ovat pääkirjaston kurssikirjastossa. Tiedekirjasto Telluksen tiedot löytyvät opinto-oppaan teknillisen tiedekunnan esittelyosiosta. Tentit ja niihin ilmoittautuminen Pidetyistä opintojaksoista järjestetään vähintään kolme tenttiä, silloin kun kurssin suorittaminen on mahdollista tentillä. Tuotantotalouden yleinen tenttipäivä on keskiviikko klo 14.00 - 18.00. Tentteihin tulee ilmoittautua viimeistään tenttipäivää edeltävänä maanantaina. Ilmoittautuminen tapahtuu Web-Oodin kautta. Opintoneuvonta Tuotantotalouden koulutusohjelman opintoneuvoja opastaa opiskelijoita opiskelua, opetusta ja kou- TUTA 131 lutusohjelmaa koskevissa kysymyksissä. Myös opintojaksojen opettajat vastaavat opiskelijoiden kysymyksiin. Muiden osastojen / tiedekuntien opinnot Tuotantotalouden koulutusohjelman opetussuunnitelmaan sisältyy opintojaksoja muilta osastoilta ja muista tiedekunnista. Ko. opintojaksojen kuvaukset ja aikataulut on esitetty kunkin osaston/ tiedekunnan opinto-oppaassa sekä kotisivuilla. Opetusperiodit Opetusta järjestetään opetusperiodien aikana. Lukuvuoden 2010-2011 opetusperiodit ovat: 1. 6.9. – 8.10. 2. 11.10. – 12.11. 3. 15.11. – 17.12. 4. 10.1. – 11.2. 5. 14.2. – 25.3. 6. 28.3. – 6. 5. Tutkinnon suorittaminen Tutkintojen (tekn. kand. ja DI) suorittamiseen käytännön toimiin liittyviä ohjeita löytyy opintooppaan kohdassa 2.6 sekä osaston kotisivuilta, kansliasta ja opintoneuvojalta. Opetuksen kehittämistyöryhmä Osastolla toimii opetuksen kehittämistyöryhmä (OKTR). Työryhmän keskeisin tehtävä on opetuksen kehittäminen. OKTR toimii tiedonkulkukanava opiskelijoiden ja koulutusohjelman välillä. Työryhmä kokoontuu lukuvuoden aikana noin kerran kuukaudessa. OKTR:ssä on opiskelija- ja opettajajäseniä. OKTR:n kokouksen ovat kaikille avoimia. 7.4. Tuotantotalouden koulutusohjelma 7.4.1. Ammatillinen tehtäväalue hyvät elinkeinoelämän taloudellisten tekijöiden tuntemuksen ja johtamiseen liittyviä valmiuksia. Valmistuville diplomi-insinööreille koulutusohjelma antaa erilaisia näkökulmia analysoida, kehittää ja johtaa erilaisia tuote- ja palveluprosesseja. Koulutusohjelmasta valmistuneet pystyvät toimimaan teknillisten tehtävien lisäksi myös tuotannonohjaus-, tuotekehitys-, markkinointi-, henkilöstön työympäristökehittämis- ja muissa teknillistaloudellisissa insinööritehtävissä. 7.4.2. Opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville Tämä opetussuunnitelma koskee vuonna 2010 aloittavien opiskelijoiden koko opintouraa. Mikäli myöhemmin päätetään tehdä muutoksia myös vuonna 2010 aloittaneiden opetussuunnitelmaan, siitä ilmoitetaan opiskelijoille erikseen. Tuotantotalouden koulutusohjelma rakentuu tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoista. Kandidaatintutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista, opintosuunnalle valmistavista opinnoista eli tekniikan opinnoista, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä ja siihen liittyvistä opinnoista. Kandidaatintutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen lukuvuoden kuluessa. Kandidaatintyön suorittamisesta saa lisäohjeita osaston opintoneuvojalta sekä omaopettajilta. Diplomi-insinöörivaiheessa suoritetaan opintosuunnan moduulit, täydentävä moduuli eli tekniikan opinnot sekä erikoismoduuli eli valinnaiset opinnot ja diplomityö. Kieliopintojen määrä tutkinnossa on rajoitettu siten, että kandidaatin ja diplomi-insinööritutkinnot yhteensä voivat sisältää korkeintaan 18 op kieliä (ei sis. suomen kielen opinnot). 7.4.3. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2010 aloittaneille Ennen vuotta 2010 aloittaneet opiskelijat noudattavat opinto-opasta 2008-2010, joka on saatavilla teknillisen tiedekunnan kotisivuilta www.ttk.oulu.fi/opinto-opas/. Tuotantotalouden koulutusohjelma antaa valmistuville tekniikan kandidaateille ja diplomiinsinööreille teknillisen ammattitaidon lisäksi TUTA 132 7.4.4. Opetussuunnitelma opisto- ja ammattikorkeakouluinsinööreille Insinöörien opetussuunnitelma vaihtelee riippuen insinööriopintojen koulutusalasta. Insinöö- 7.4.5. riopintojen osalta sovelletaan koulutusalan koulutusohjelmien yleistä hyväksilukukäytäntöä. Anomus insinööritutkinnon perusteella hyväksiluettavien opintojaksojen yhdistelmästä on esitettävä tuotantotalouden osaston johtoryhmälle. Koulutusohjelman rakenne ja sisältö Tuotantotalouden koulutusohjelma rakentuu tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin opinnoista seuraavan kaavion mukaisesti. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Täydentävät moduulit 20 op k.s DI-vaiheen tekniikan opinnot Erikoismoduuli 10 op Opintosuuntien moduulit 60 op Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liittyviä opintoja 10 op Valinnaiset opinnot 10 op Opintosuunnille valmistavat moduulit 40 op k.s kandidaattivaiheen tekniikan opinnot Perus- ja aineopinnot 120 op Opintojen kokonaislaajuudeksi on kaikissa valintatilanteissa tultava 300 opintopistettä, mistä kandidaattivaiheen osuus 180 opintopistettä ja diplomi-insinöörivaiheen osuus on 120 opintopistettä. TUTA 133 Kielten opinnot TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OPINTOPISTETTÄ, 3 LUKUVUOTTA Koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö hallitsee tekniikan matemaattis-luonnontieteelliset perusteet, omaa laajat perustiedot tuotantotaloudesta sekä kykenee seuraamaan alan kehittymistä ja soveltamaan taitojaan työelämässä. Koulutusohjelma perehdyttää myös yhteen teknillisen ammattitehtävän keskeiseen osa-alueeseen (tekniikan opinnot). Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa myös hyvät edellytykset diplomi-insinööritutkintoon tähtääville opinnoille. Perusopinnot Perusopinnot sisältävät lähinnä matematiikkaa ja fysiikkaa. Perusopintoihin kuuluu myös tuotantotalouden ja taloustieteen perusopintojaksoja sekä kaikille pakolliset kielten opinnot. Tekniikan opinnot Tuotantotalouden opiskelija voi suorittaa tekniikan opintonsa miltä tahansa Oulun yliopistossa opetettavalta tekniikan alalta. Tekniikan opinnot sisältävät kaksi noin 20 opintopisteen moduulia, yhteensä vähintään 40 op. Tuotantotalouden aineopinnot Tuotantotalouden koulutusohjelman tutkintovaatimuksiin kuuluu kaikille pakollisina kielten opintoina 6 opintopistettä yhtä vierasta kieltä ja toisen kotimaisen kielen opinnot. Vieraan kielen opinnoista 2 op hyväksiluetaan ylioppilaskirjoitusten pitkän kielen arvosanalla L tai E. Valinnaiset opinnot Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa enintään 10 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja. Näiden opintojen tulee olla vähintään aineopintotasoisia. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää kielten opintoja kappaleessa 7.4.2 määritellyn rajauksen mukaisesti. Samansisältöisiä opintojaksoja hyväksytään tutkintoon vain yhden kerran. Opiskelijan on syytä ottaa tämä huomioon suunnitellessaan eri moduulien ja vapaasti valittavien opintojen sisältöjä. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon sisältyy 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelu perehdyttää opiskelijan tulevan ammattialan fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin. Harjoittelun hyväksymisen edellytyksenä on, että opiskelija laatii harjoittelutyöpaikastaan kirjallisen raportin, jonka liitteeksi tulee kopio työtodistuksesta. Koulutusohjelman yhteiset opinnot sisältävät opiskelijoille pakollisia tuotantotalouden opintoja sekä harjoittelun. 7.4.6. Tekniikan kandidaatin opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville PERUS - JA AINEOPINNOT 120 op Perusopinnot 030001P 030005P 1 Laajuus op 1,0 1,0 Opiskelu ja sen suunnittelu 1 Tiedonhankintakurssi Periodi Vsk 1-3 1-6 1 2-3 Opintojakso sisältää yhteisiä informaatiotilaisuuksia lukukauden alussa sekä pienryhmäohjausta. TUTA 134 031010P 031011P 031017P 031019P 031021P 902011P 903012P 900062A 761121P 761101P 761103P 761104P 901008P 811122P 521141P 721409P 721172P 721210P 555260P 555220P 555280P 555221P Matematiikan peruskurssi I Matematiikan peruskurssi II Differentiaaliyhtälöt Matriisialgebra Tilastomatematiikka Tekniikan englanti 3 1 Tekniikan saksa 3 1 Suullinen viestintä 2 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Perusmekaniikka Sähkö- ja magnetismioppi Yleinen aaltoliikeoppi Toinen kotimainen kieli Ruotsi Toinen kotimainen kieli Suomi Johdatus ohjelmointiin 3 Ohjelmoinnin alkeet 3 Johdatus markkinointiin Johdon laskentatoimi Liike-elämän kansantaloustiede Työsuojelun peruskurssi Teollisuustalouden peruskurssi Projektitoiminnan peruskurssi Tuotannollisen toiminnan peruskurssi Yhteensä 5,0 6,0 4,0 3,5 5,0 6,0 1-3 4-6 4-6 1-3 4-6 1-6 1 1 1 1 2 1,2 2,0 3,0 4,0 4,0 3,0 2,0 1-6 1-3 1-3 4 5 1-6 1-3 1 1 1 1 3 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 3,0 3,0 2,0 2,0 79,5 1-3 1-3 B C A 5-6 1-2 2-3 4 1 1 2 1 2 1 1 1 1 Tuotantotalouden aineopinnot 555222A 555281A 555282A 555261A 555262A 555263A 555240A 555223A 555224A 721704A 555210A 555284A 1 Tuotantotalouden harjoitustyö Laadun peruskurssi Projektinhallinta Työpsykologian peruskurssi Käytettävyys ja turvallisuus tuotekehityksessä Tekniikka, yhteiskunta ja työ Tuotekehityksen perusteet Tuotannonohjauksen perusteet Tuotannon ja logistiikan menetelmät Business Logistics Harjoittelu Case-kurssi Yhteensä Laajuus op 2,0 5,0 4,0 3,0 3,0 2,0 3,0 3,0 4,0 5,0 3,0 3,0 40 Periodi Vsk 1-3 4-5 5-6 3-4 3-4 1-3 1-3 3-4 1-3 C 1-3 1-3 2 2 3 2 2 1 3 2 3 3 2 3 Opiskelija valitsee sen kielen, josta hänellä on lukion pitkän kielen oppimäärän tiedot. 2 Opiskelija voi suorittaa vaihtoehtoisesti kurssin 555283A Projektiviestintä. Vuosina 2005-2007 aloittaneilla vaihtoehtoisena lisäksi 900050P Kirjallinen ja suullinen viestintä. 3 Opiskelija voi valita kumman kurssin suorittaa. 521141P Ohjelmoinnin alkeet on pakollinen sähkö- ja tietotekniikkaan suuntautuville. TUTA 135 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVAT MODUULIT 40 OP Opintosuunnille valmistavat moduulit ovat tuotantotalouden koulutusohjelmassa tekniikan opintoja. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa on valmiit opetussuunnitelmat kone-, rakentamis-, sähkö-, tieto-, prosessi- ja ympäristötekniikan opinnoille. Konetekniikan pakolliset opinnot 461016A 463052A 461018A 461010A Statiikka Valmistustekniikka Dynamiikka Lujuusoppi I Yhteensä Laajuus op 3,5 5,0 4,0 7,0 19,5 Periodi Vsk 1-3 4,5 4-6 4-6 2 2 2 2 Laajuus op 7,0 8,0 3,5 3,5 5,0 3,5 3,5 5,0 3,5 6,0 3 3,5 3,5 3,5 3,5 5,0 20,5 Periodi Vsk 1-3 1-6 1-3 4-6 1-3 4-6 1,2 4-6 1 1-6 1 4-5 6 2,3 4,5 6 3 3 2 2 3 3 3 3 3 3 3 2 2 3 2 3 Konetekniikan valinnaiset opinnot 461011A 464055A 464051A 463053A 465061A 555361A 461033A 462021A 465077A 464056A 464061A 465071A 465095A 463058A 464052A 464087A Lujuusoppi II Koneensuunnittelu I Koneenpiirustus Tuotantotekniikka I Materiaalitekniikka I Koneturvallisuus ja käytettävyys Elementtimenetelmät I Koneautomaatio I Hitsaustekniikka Koneensuunnittelu II Luovan työn tekniikka Metalliopin perusteet Metallien muovaus Valimotekniikka CAD Kunnossapitotekniikka Yhteensä vähintään Rakentamistekniikan pakolliset opinnot 461016A 461010A 460118A 460117A 460116A Laajuus op 3,5 7,0 3,0 6,0 3,0 22,5 Statiikka Lujuusoppi I Rakennusmateriaalit Rakennesuunnittelun perusteet Talonrakennuksen perusteet Yhteensä TUTA 136 Periodi 1-3 4-6 4-6 4-6 1-3 Vsk 2 2 3 3 3 Rakentamistekniikan valinnaiset opinnot Opiskelijan on syytä suunnitella kandidaatin vaiheen tekniikan opinnot huomioiden suunnitelmansa DIvaiheen tekniikan opinnoille. Mikäli opiskelija valitsee DI-vaiheen tekniikan opintoihinsa rakenteiden mekaniikan opintoja, suositellaan kandidaatinvaiheeseen sisällytettäväksi kurssit Lujuusoppi II ja Elementtimenetelmät I. Laajuus Periodi Vsk op 463052A 460165A 461011A 461033A 460125A 460135A 460145A Valmistustekniikka Rakentamistalouden perusteet I Lujuusoppi II Elementtimenetelmät I Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet Puurakenteiden suunnittelun perusteet Betonirakenteet yhteensä vähintään 5,0 3,0 7,0 3,5 3,0 3,0 6,0 14,5 4,5 3-4 1-3 1-2 1-3 1-3 1-3 2 3 3 3 3 3 3 Sähkö- ja tietotekniikan opinnot Sähkö- ja tietotekniikan opinnot koostuvat pakollisista ja valinnaisista opinnoista. Pakolliset opinnot ovat osin riippuvaisia siitä, mihin sähkö- tai tietotekniikan alaan opiskelija suuntautuu. Pakollisten opintojen lisäksi opiskelija valitsee valinnaisia opintoja siten, että opintosuunnalle valmistavat moduulit (eli tekniikan opinnot) ovat yhteensä vähintään 40 op. Opiskelija valitsee valinnaiset opinnot siten, että ne tukevat pakollisten opintojen suorittamista tai syventävät niissä hankittua osaamista. Sähkötekniikan pakolliset opinnot 521481A 521142A Johdatus työaseman käyttöön Laiteläheinen ohjelmointi Laajuus op 1 5,0 opiskelijan suuntautuessa elektroniikkaan, lisäksi pakollisena seuraavat 521302A Piiriteoria I 5 521306A Piiriteoria II 4 521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 5 521432A Elektroniikkasuunnittelu I 5 Periodi Vsk 1 4-6 2 2 5-6 1-3 1-3 4-5 2 2 3 2 opiskelijan suuntautuessa sulautettuihin järjestelmiin, lisäksi pakollisena seuraavat 521268A Sulautetut järjestelmät 4,5 4-5 521413A Digitaalitekniikka I 4 5-6 521024A Ohjelmoitava elektroniikka 5 1-3 521267A Tietokonetekniikka 4 1,2 opiskelijan suuntautuessa mittaus- ja testaustekniikkaan, lisäksi pakollisena seuraavat 521109A Sähkömittaustekniikan perusteet 5 4-6 521124S Anturit ja mittaustekniikat 5 1,2 521110S Mittaus- ja testausjärjestelmät 5 4 TUTA 137 3 2 2 2 3 Sähkötekniikan valinnaiset opinnot 521302A 521306A 521443S 521208A 521413A 521433A 521359A 521361A 521337A 521404A 031018A 521405A 521104A 521218A 031022A 521205A 031024A 031049A 521331S 521109A 521268A 521430A Laajuus op 5 4 5 2,5 4 2,5 3,5 3,5 5 5 4 5 5 4 5 4,5 5 5 4 5 4,5 6 Piiriteoria I Piiriteoria II Elektroniikkasuunnittelu II Elektroniikan komponentit Digitaalitekniikka I Analogiatekniikan työt Tietoliikennetekniikka I Tietoliikennetekniikka II Digitaaliset suodattimet Digitaalitekniikka II Kompleksianalyysi Laitesuunnittelu Materiaalifysiikan perusteet Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perust. Numeeriset menetelmät Puolijohdekomponenttien perusteet Satunnaissignaalit Signaalit ja järjestelmät Suodattimet Sähkömittaustekniikan perusteet Sulautetut järjestelmät Elektroninen mittaustekniikka Periodi 5-6 1-3 1-2 Vsk 2 2 3 5-6 1-6 2-3 3-4 5-6 1-2 1-2 1-2 1-2 4-6 1-3 3-4 1-2 3-4 3-4 4-6 4-5 4-5 2 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 Periodi Vsk 1 4-6 2 2 Tietotekniikan pakolliset opinnot 521481A 521142A Johdatus työaseman käyttöön Laiteläheinen ohjelmointi Laajuus op 1 5,0 opiskelijan suuntautuessa sulautettuihin järjestelmiin ja ohjelmistoihin, lisäksi pakollisena seuraavat 521268A Sulautetut järjestelmät 4,5 4-5 3 521261A Tietokoneverkot 1 5 5-6 521275A Sulautetut ohjelmistojen projekti 8 4-6 opiskelijan suuntautuessa tietoverkkoihin ja mobiilisovelluksiin, lisäksi pakollisena seuraavat 521261A Tietokoneverkot 1 5 5-6 521265A Tietoliikenneohjelmistot 5 4-5 521340S Tietoliikenneverkot 1 5 1-3 opiskelijan suuntautuessa matemaattisiin apuvälineisiin, lisäksi pakollisena seuraavat 031022A Numeeriset menetelmät 5 1-3 031025A Optimoinnin perusteet 5 1-3 521495S Tekoäly 5 4-5 811380A Tietokantojen perusteet 4 1-3 TUTA 138 3 Tietotekniikan valinnaiset opinnot 521024A 521267A 521268A 031049A 521457A 521319A 521467A 521432A 521359A 521361A 521265A 521337A 521404A 521431A 811123A 031018A 031022A 521270A 521302A 521306A 031024A 521109A 521413A Ohjelmoitava elektroniikka Tietokonetekniikka Sulautetut järjestelmät Signaalit ja järjestelmät Ohjelmistotekniikka Johdatus tietoliikennetekniikkaan Digitaalinen kuvankäsittely Elektroniikkasuunnittelu I Tietoliikennetekniikka I Tietoliikennetekniikka II Tietoliikenneohjelmistot Digitaaliset suodattimet Digitaalitekniikka II Elektroniikkasuunnittelun perusteet Johdatus tietorakenteisiin Kompleksianalyysi Numeeriset menetelmät Sulautettujen ohjelmistojen työ Piiriteoria I Piiriteoria II Satunnaissignaalit Sähkömittaustekniikan perusteet Digitaalitekniikka I Yhteensä vähintään Laajuus op 5 4 4,5 5 5 2,5 5 5 3,5 3,5 5 5 5 5 3 4 5 5 5 4 5 5 4 6 Periodi Vsk 1-3 1-2 4-5 3-4 1-3 2-3 1-3 4-5 2-3 3-4 4-5 5-6 1-2 1-3 5-6 1-2 1-3 4-6 5-6 1-3 1-2 1-3 5-6 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 2 Prosessitekniikan ja ympäristötekniikan pakolliset opinnot 477011P 477012P 488011P 477201A Laajuus op 5,0 5,0 5,0 5,0 20 Prosessitekniikan perusta Automaatiotekniikan perusta Ympäristötekniikan perusta Taselaskenta Yhteensä Periodi Vsk 1-3 4-5 5-6 1-2 2 2 2 3 Prosessitekniikan ja ympäristötekniikan valinnaiset opinnot Opiskelija valitsee prosessitekniikan, automaatiotekniikan tai ympäristötekniikan opinnot ja valintansa mukaan jostakin seuraavasta moduulista vähintään 20 op verran opintoja. Prosessitekniikan valinnaiset opinnot 477401A 477301A 477202A 477101A Laajuus op 5,0 3,0 4,0 3,0 Termodynaamiset tasapainot Liikkeensiirto Reaktorianalyysi Fluidi- ja partikkelitekniikka I TUTA 139 Periodi Vsk 2 4 3 3 2 2 3 3 477302A 477303A 477304A 477102A 477501A Lämmönsiirto Aineensiirto Erotusprosessit Fluidi- ja partikkelitekniikka II Prosessien säätötekniikka I Yhteensä vähintään 4,0 3,0 5,0 4 5 20 5 1 1-2 4 3 2 3 3 3 3 Laajuus op 5,0 5,0 3,0 4,0 4,0 21 Periodi Vsk 3 6 1 1-2 4-5 3 3 3 3 3 Laajuus op Periodi Vsk 5,0 5,0 4-5 1 3 2 4,0 3,0 5,0 5,0 4,0 5,0 5,0 3,0 4 20 5 1 1-2 4-5 3 2 3 3 4 2 3 3 3 2 2 3 3 3 Automaatiotekniikan valinnaiset opinnot 477501A 477502A 477601A 477602A 477603A Prosessien säätötekniikka I Prosessien säätötekniikka II Prosessiautomaatiojärjestelmät Säätöjärjestelmien analyysi Säätöjärjestelmien suunnittelu Yhteensä Ympäristötekniikan valinnaiset opinnot 488201A 488101A 477302A 477303A 477304A 477203A 477202A 477401A 477501A 477101A 477102A Pakollisena seuraavat opintojaksot: Ympäristöekologia Ympäristölainsäädäntö Valinnaiset seuraavista opintojaksoista: Lämmönsiirto Aineensiirto Erotusprosessit Prosessisuunnittelu Reaktorianalyysi Termodynaamiset tasapainot Prosessien säätötekniikka I Fluidi- ja partikkelitekniikka I Fluidi- ja partikkelitekniikka II Yhteensä vähintään KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 10 op 555200A 900061A 1 Kandidaatintyö Tuotantotalouden tieteellinen viestintä 1 Yhteensä Laajuus op 8 2 Periodi Vsk 4-6 4-6 3 1-3 10 Tai tuotantotalouden opiskelijoille tarkoitettu 900060A Tekniikan viestintä. TUTA 140 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO 120 OPINTOPISTETTÄ, 2 LUKUVUOTTA Diplomi-insinöörivaiheen opinnot koostuvat opintosuunnan opinnoista, täydentävistä opinnoista (tekniikan opinnot), erikoismoduulista ja diplomityöstä. Koulutusohjelman suorittaneella diplomi-insinöörillä on syvälliset tiedot opintosuunnan eli erikoistumiskohteensa ilmiöistä ja laaja-alaiset valmiudet edistää tuottavuutta, laatua ja hyvinvointia näihin liittyen. Osaamistaan tuotantotalouden diplomi-insinööri soveltaa ratkaistessaan innovaatiotoiminnan ja tuotannollisen toiminnan haastaviakin ongelmia kaikilla talouselämän alueilla. Koulutusohjelmasta valmistuneet omaavat lisäksi hyvät valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin. Tuotantotalouden opinnot Tuotantotalouden opinnot sisältävät kaikille opintosuunnille yhteisiä pakollisia opintoja 30 opintopistettä ja opintosuunnalle syventäviä opintoja 30 opintopistettä. Opintosuuntien opinnot Tuotantotalouden koulutusohjelmassa on neljä opintosuuntaa: 1) Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinta ja johtaminen (KTHJ), 2) Laatuja projektijohtaminen, 3) Teknologiajohtaminen ja 4) Tuotannollisen toiminnan johtaminen. Jokaiselle opintosuunnalle on omat opetussuunnitelmansa. Opintosuuntien opiskelijat valitaan osastoneuvoston vahvistamalla tavalla. Opintosuuntien kuvaukset Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinta ja johtamisen (KTHJ) opintosuunnassa erikoistutaan inhimillisten resurssien hyödyntämismahdollisuuksiin ja huomioon ottamiseen sekä riskien hallintaan teollisessa ja muussa työympäristössä. Erikoistuminen tapahtuu vahvan teknistieteellisen opetuksen pohjalta ja sen ohessa. Opintosuuntaan kuuluu muun muassa turvallisuustekniikkaa, turvallisuusjohtamista ja muuta riskienhallintaa, riskianalyysejä, ergonomiaa, käytettävyystekniikkaa, käyttöliittymiä, kognitii- vista teknologiaa, työpsykologiaa, työn organisointia, luovuutta sekä tuotannon ja suunnittelun organisointia käsitteleviä opintojaksoja harjoitustöineen. Koulutusohjelmasta valmistuu henkilöstö- ja turvallisuuskysymyksiin sekä järjestelmien ja tuotteiden ergonomiapainotteiseen suunnitteluun, tutkimiseen, arviointiin ja kehittämiseen erikoistuneita asiantuntijoita. Laatu- ja projektijohtamisen opintosuunnan tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka osaavat valita ja soveltaa tilanteeseen sopivia johtamismenetelmiä. Laatujohtamisen taustalla olevat tilastolliset menetelmät sopivat hyvin toistuvan prosessimaisen tuotannon ohjaukseen, kun projektinjohtamisen menetelmiä voidaan soveltaa monimutkaisten ja ainutkertaisten projektien toteuttamiseen. Laatujohtamisessa opetuksen pääpaino on tilastollisen laadunhallinnan menetelmissä. Opintosuunnasta valmistunut diplomi-insinööri osaa soveltaa erilaisia laatujohtamisen metodeja tuote- ja palveluprosessien analysointiin ja kehittämiseen. Projektijohtamisen opetuksessa pääpaino on projektinjohtamisen ja projektiliiketoiminnan alueella: yksittäisten organisaation muutosprojektien, tuotekehitysprojektien ja ulkoiselle asiakkaalle toteutettavien projektien johtaminen, sekä projektiyrityksen ja sen liiketoiminnan johtaminen. Valmistuvan diplomi-insinöörin ensimmäinen työpaikka hyvin todennäköisesti liittyy projektimaisesti toteutettavaan työhön ja siihen sisältyy projektinjohtoon liittyviä vastuita. Hyvä laatu- ja projektijohtamisen osaaminen tarjoavaa mahdollisuuden monipuolisiin työtehtäviin erilaisissa yrityksissä ja organisaatioissa. Teknologiajohtamisen opintosuunnan tarkoituksena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on kyky eri teknologioiden analysointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. Opintosuunnan suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet toimia erityisesti tuotekehityshankkeiden, mutta myös toiminnan kehityshankkeiden erilaisissa tehtävissä. Erikoistuminen tapahtuu vahvan teknistieteellisen opetuksen pohjalta ja sen ohessa. Opintosuunnan erikoistumiselle muodostetaan perusta tuoteteknologian, tuotekehityksen ja innovaatioprosessin hallinnan, suorituskyvyn mittaamisen sekä johtamisen tietojärjestelmien opintojaksoilla. Tuotantotalouden koulutusohjelman muiden opintosuuntien sisällöt täydentävät hyvin teknologiajohtamisen ydinsisältöjä. TUTA 141 Tuotannollisen toiminnan johtamisen opintosuunnan tarkoituksena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on kyky analysoida tuotannollisia järjestelmiä, riittävä osaaminen laatia näihin kehittämissuunnitelmia sekä perustaidot johtaa tuotannollista toimintaa. Opiskelijan valitsemat tekniikan opinnot tukevat tuotannon teknisten kysymysten ymmärtämistä yhdessä organisatoristen näkökulmien kanssa. Opintosuunnan suoritettuaan diplomi-insinöörillä on valmiudet toimia erityisesti tuotannollisen toiminnan suunnittelu-, kehitys- ja johtamistehtävissä. Erikoistuminen tapahtuu vahvan teknistieteellisen opetuksen pohjalta ja sen ohessa. Harjoittelu Opiskelijavalinta opintosuunnille Diplomi-insinööri vaiheen opinnoissa suoritetaan 20 opintopistettä tekniikan opintoja. Opiskelijat pyritään jakamaan opintosuunnille vuosikursseittain opiskelijoiden omien toiveiden mukaisesti. Mikäli opiskelijoiden jakautuminen vapaaehtoisuusperiaatteella ei noudata osaston katsomaa tarkoituksenmukaista jakoa, noudatetaan seuraava menettelyä: Sille opintosuunnalle, jolle on liikaa pyrkijöitä, opiskelijat valitaan paremmuusjärjestyksessä vertailuluvun perusteella, jotka lasketaan seuraavasti. ∑ ((arvosana+2) x opintopistemäärä) / läsnäololukukausien lukumäärä Vertailulukua laskettaessa otetaan huomioon ne opintojaksot, jotka sisältyvät ko. opiskelijan tutkintovaatimuksiin. Perustelluista syistä voidaan em. kriteeristä poiketa. Osasto vahvistaa jaon opintosuuntiin. Opiskelijan, joka suuntautuu muun kuin varsinaisen opintojen aloittamisvuoden määräävän vuosikurssin mukaan, hyväksymisestä opintosuuntaan päättää osastoneuvosto. 7.4.7. Ylempään perustutkintoon sisältyy 3 opintopisteen laajuisesti harjoittelua. Harjoittelun päämääränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija tutkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään, sekä tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Suositeltavaa on, että harjoittelu tapahtuisi teollisuusympäristössä ja osa harjoittelusta suoritettaisiin ulkomailla. Harjoittelusta laaditaan kirjallinen raportti ja esitetään työtodistus. Tekniikan opinnot Erikoismoduuli eli valinnaiset opinnot Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa enintään 10 opintopisteettä vapaasti valittavia opintoja. Näiden opintojen tulee olla vähintään aineopintotasoisia. Erikoismoduuliin voi sisällyttää kielten opintoja kappaleessa 7.4.2 määritellyn rajauksen mukaisesti. Samansisältöisiä opintojaksoja hyväksytään diplomi-insinöörin tutkintoon vain yhden kerran. Opiskelijan on syytä ottaa tämä huomioon suunnitellessaan eri moduulien ja vapaasti valittavien opintojen sisältöjä. Diplomityö Diplomityössä perehdytään perusteellisesti yhteen tai useampaan tuotantotalouden osaalueeseen. Diplomityö kestää 6 - 8 kuukautta ja se tehdään yleensä teollisuuteen. Diplomityön aihe voi painottua myös tekniikkaan. DI-vaiheen opetussuunnitelma vuonna 2010 aloittaville opiskelijoille OPINTOSUUNTIEN MODUULIT Kaikille opintosuunnille pakollinen moduuli 555320S 555321S 555340S Laajuus op 5 3 4 Strateginen johtaminen Riskien hallinta Teknologiajohtaminen TUTA 142 Periodi Vsk 1-3 1-3 1-3 4 4 4 555360S 555342S 555363S 555380S 555311S Organisaatiot, henkilöstö ja kehittäminen Operaatiotutkimus 9 Työ- ja tuoteluovuus 1 Laatujohtaminen DI-vaiheen asiantuntevuutta syventävä pakollinen harjoittelu 5 5 5 5 3 4-6 4-6 1-2 5-6 1-3 4 4 4 4 5 Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinnan ja johtamisen opintosuunta Syventävä moduuli Laajuus vähintään 30 op. Pakollisina opintojaksoina seuraavat: Laajuus op 555361S Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5 555366S Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 3 721614A Työoikeus 6 555364S Ergonomia 5 555367S Työtieteen erikoistyö 6 Valinnaiset (väh. 3 op): 555365S 555322S 555385S 555386S 555387S 555388S 813352A Ergonomian tietokoneavusteiset menetelmät Tuotannon johtaminen Laatujohtamisen seminaari Projektijohtamisen seminaari Laatujohtamisen erikoistyö Projektijohtamisen erikoistyö Käytettävyystestaus Ergonomian ajankohtaiskurssi Periodi Vsk 5-6 3-5 2-3 C 1-3 2-5 4 4 4 4 5 5 Laajuus op 3-6 3 5 5 5 5 4 3-6 Periodi Vsk 5-6 4-6 1-3 1-3 1-6 1-6 C 4 4 5 5 5 5 4 Laajuus op 5 5 3 3 3 Periodi Vsk 1-3 1-3 4-6 1-3 4-6 4 4 4 4 4 Laatu- ja projektijohtamisen opintosuunta Syventävä moduuli Laajuus vähintään 30 op. 555382S 555381S 555322S 555323S 555324S Projektiliiketoiminta Projektijohtajuus Tuotannon johtaminen Ostamisen hallinta Tilaus-toimitusketjun johtaminen 9 Valitaan opintosuunnan mukaan: KTHJ-opintosuunnassa Työ- ja tuoteluovuus, muissa Operaatiotutkimus. TUTA 143 555385S 555386S 555387S 555388S 555345S Laatujohtamisen seminaari Projektijohtamisen seminaari Laatujohtamisen erikoistyö Projektijohtamisen erikoistyö Tuotekehityksen jatkokurssi 5 5 5 5 6 1-3 1-3 1-6 1-6 1-3 5 5 5 5 5 Periodi Vsk Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta Tuotetiedonhallinta Johtamisen tietojärjestelmät Tuotannon johtaminen Projektijohtajuus Tuotekehityksen jatkokurssi Teknologiajohtamisen jatkokurssi Teknologiajohtamisen seminaari Laajuus op 3 3 4 3 5 6 5 5 4-6 1-3 4-6 4-6 1-3 1-3 1-3 1-3 4 4 4 4 4 5 5 5 Teknologiajohtamisen erikoistyö 5 1-6 5 Teknologiajohtamisen opintosuunta Syventävä moduuli Laajuus vähintään 30 op. 555341S 555343S 555344S 555324S 555381S 555345S 555346S 555347S tai 555348S Tuotannollisen toiminnan johtamisen opintosuunta Syventävä moduuli Laajuus vähintään 30 op. 555322S 555323S 555324S 555325S 555341S 555381S 555346S 555326S tai 555327S Periodi Vsk Tuotannon johtaminen Ostamisen hallinta Tilaus-toimitusketjun johtaminen Henkilöstöjohtaminen Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta Projektijohtajuus Teknologiajohtamisen jatkokurssi Tuotannon johtamisen erikoistyö Laajuus op 3 3 3 3 3 5 5 5 4-6 1-3 4-6 4-6 4-6 1-3 1-3 1-6 4 4 4 4 4 4 5 5 Tuotannon johtamisen seminaari 5 1-3 5 TÄYDENTÄVÄT MODUULIT Di-vaiheen täydentävät moduulit sisältävät tekniikan opintoja. Ne täydentävät tekniikan kandidaatin vaiheessa aloitettuja tekniikan opintoja. DI-vaiheen tekniikan opintojen laajuus on 20 op. Konetekniikan opinnot Konetekniikkaa opiskellut kandidaatti valitsee vähintään 20 opintopistettä koneensuunnittelun tai tuotantotekniikan täydentävästä moduulista. Mikäli opiskelija haluaa erikoistua johonkin muuhun TUTA 144 konetekniikan opintosuuntaan, tulee DI-vaiheen opinnot suunnitella henkilökohtaisena opintosuunnitelmana. Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan rakentamistekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähintään 20 opintopistettä Koneosaston rakentamistekniikan opiskelijoiden koulutusohjelman DIvaiheen opinnoista. Opinnot voivat sisältää myös näiden kurssien välttämättömiä esitietokursseja sekä soveltuvin osin Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston vesitekniikan laboratorion kursseja. Koneensuunnittelu 20 op Pakollisena joko 464057S tai 464074S Periodi Vsk Koneensuunnittelu III Laajuus op 7 4-5 4 Paperiteollisuuden koneet 7 2-5 4 Laajuus op 3,5 6 3,5 3 5 3,5 Periodi Vsk 2-3 4-6 1-2 3 2-3 2-3 4 4 4 4 4 4 Laajuus op 5 Periodi Vsk Laajuus op 4,0 5,0 3,5 3,5 3,5 3,5 Periodi Vsk 1 3-4 2, 3 4-5 3-4 6 4 4 4 4 4 4 Seuraavista kursseista valitaan vähintään 13 op 462035A 461019S 462040A 465062S 462022A 461036S Mekanismioppi Värähtelymekaniikka Tribologia Materiaalitekniikka II Koneautomaatio II Lämpö- ja virtaustekniikka II Tuotantotekniikka 20 op Pakollisena opintojaksona 463055A Tuotantotekniikka II (luennot) Seuraavista valitaan vähintään 15 op: 463059S 463064S 463065A 463067A 463068S 465095A Tietokoneavusteinen valmistus Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka Muovituotteiden valmistustekniikka Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka Lasertyöstö Metallien muovaus Rakentamistekniikan opinnot Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan rakentamistekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähintään 20 opintopistettä rakennesuunnittelun tai rakentamisteknologian opintoja. Opinnot voivat sisältää myös näiden kurssien välttämättömiä esitietokursseja tai soveltuvia opintoja prosessi- ja ympäristötekniikan kurssitarjonnasta. TUTA 145 Prosessitekniikan ja ympäristötekniikan opinnot Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan prosessitekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähintään 20 opintopistettä jostakin prosessitekniikan koulutusohjelman opintosuuntien moduuleista. Opinnot voivat sisältää myös näiden kurssien välttämättömiä esitietokursseja. Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan automaatiotekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähintään 20 opintopistettä automaatiotekniikan opintosuunnan moduuleista. Opinnot voivat sisältää myös näiden kurssien välttämättömiä esitietokursseja. Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan ympäristötekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee DIvaiheen tekniikan opinnoikseen Bioprosessitekniikan tai Vesi- ja geoympäristötekniikan. Bioprosessitekniikka 488301A 488302A 488303S 477506S Bioprosessitekniikka Biotekniikan perusteet Bioreaktoritekniikka Bioteknisten prosessien mallit ja säätö Yhteensä Laajuus op 5,0 5,0 6,0 5,0 21,0 Periodi Vsk 4-6 4-5 1 1 4 4 Periodi Vsk 1-2 6 2-3 6 5-6 1-2 3-4 3 3 5 Vesi- ja geoympäristötekniikka Opiskelija valitsee vähintään 20 op seuraavista opintojaksoista. Laajuus op 488106A Geoympäristötekniikan peruskurssi 5,0 488104A Teollisuuden ja yhdysk. jätehuolto 5,0 488103A Ympäristövaikutusten arviointi 5,0 488105A Vesihuollon verkostot 5,0 488107A Hydrologiset prosessit 6,0 488108S Pohjavesitekniikka 5,0 488115S Geoympäristötekniikan jatkokurssi 5,0 Yhteensä vähintään 20,0 Sähkö- ja tietotekniikan opinnot Sähkö- tai tietotekniikkaa opiskellut kandidaatti valitsee 20 opintopistettä sähkötekniikan/tietotekniikan koulutusohjelman opintosuuntien täydentävistä tai syventävistä moduuleista. Opiskelija vastaa siitä, että hänellä on riittävät esitiedot valitsemilleen kursseille. 7.4.8. Jatko-opintoihin valmistava syventymiskohde Jatko-opintoihin valmistavan syventymiskohteen tavoitteena on tarjota tuotantotalouden perustutkinto-opiskelijoille mahdollisuus suorittaa haastavia jatko-opintokelpoisia tieteellisiä yleisopintoja yhdessä osaston jatko-opiskelijoiden kanssa. Syventymiskohteen suoritettuaan opiskelija osaa toimia tieteellisessä tutkimustyössä eri rooleissa ja hän pystyy hyödyntämään tieteellistä tutkimusta yritystoimintaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Syventymiskohteen perusopiskelijat valitaan opintomenestyksen ja opintoja puoltavan professorin lausunnon perusteella. Jatko-opiskelijat voivat suorittaa syventymiskohteen opintoja osana metodi- tai pääaineopintoja. TUTA 146 Syventymiskohteen opinnot suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet tehdä myös tieteellisesti korkeatasoinen diplomityö ja jatkaa väitöskirjaan tähtäävää tutkimustoimintaa. Niille opiskelijoille, jotka eivät perustutkinnon jälkeen jatka väitöskirjaan tähtääviä opintoja, syventymiskohde antaa hyvät valmiudet omassa tehtävässä hyödyntää tuotantotalouden osastolla tehtävää tutkimusta. Syventymiskohteen opintoja voi sisällyttää jatko- tai perustutkintoon siltä osin, kuin se tutkinnon kannalta on mahdollista. Opiskelijan on hyvä huomioida, että perustutkintoon sisällytettyjä opintojatkoja ei voi sisällyttää enää jatko-opintoihin. Perusmoduuli Perusmoduulin suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet opinnäytetyöhön johtavan tutkimuksen tekemiseen, ja hän ymmärtää miten opinnäytetyö ja siihen liittyvä tutkimus liittyy osaston muuhun tutkimustoimintaan. Laajuus Periodi Vsk op 555349S Tuotantotalouden tutkimusmenetelmät 1 5,0 4-6 3 555328S Tuotantotalouden tutkimusseminaari 1 5,0 1-6 4 Yhteensä 10,0 Syventävä moduuli Syventävän moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee tieteellisen tutkimustyön tehtävät ja osaa toimia tutkimusryhmässä eri rooleissa. Opiskelija pystyy ohjaamaan ja hyödyntämään tieteellistä tutkimusta yrityksissä ja muissa organisaatioissa esiin nousevien ongelmien ratkaisemisessa ja toiminnan kehittämisessä. 555350S 555329S 555351S 555352S 10 Tuotantotalouden tutkimusmenetelmät 2 Tuotantotalouden tutkimusseminaari 2 Tieteellinen kirjoittaminen ja julkaiseminen Research Design 10 Yhteensä Laajuus op 5,0 5,0 5,0 5,0 20,0 Periodi Vsk 4-6 1-6 4-6 1-3 4 5 5 5 Opintojakso voidaan korvata tiedekunnan kurssilla How to get a PhD. TUTA 147 8. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö tusohjelma on tiedekunnan ja yliopiston eri yksiköiden yhteistyössä suunnittelema ja järjestämä tavoitteellinen monitieteinen opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Koulutusohjelma voi sisältää opintosuuntia silloin, kun sen perustana olevalla tehtäväalueella on riittävän laajoja osa-alueita. Kokonaan uusi koulutusohjelma voidaan esittää perustettavaksi, jos tietyllä teknillistieteellisellä tehtäväalueella on niin suuri ja pitkäaikainen yhteiskunnallinen koulutustarve, ettei jo olemassa oleva koulutusohjelma tai opintosuunta riitä vastaamaan koulutustarvetta. Koulutusohjelma koostuu alempaan perustutkintoon kuuluvista opinnoista, joista myöhemmin käytetään nimeä kandidaattiohjelma ja ylempään perustutkintoon kuuluvista opinnoista, joista myöhemmin käytetään nimeä diplomiinsinööriohjelma ja arkkitehtiohjelma. 1 LUKU Yleistä 1§ Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tehtävänä on edistää vapaata tieteellistä tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylintä tekniikan ja arkkitehtuurin opetusta sekä muutoinkin edistää teknillistieteellistä kehitystä. Koulutus jakaantuu perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen. 2§ Tiedekunnassa voidaan alempana perustutkintona (alempi korkeakoulututkinto) suorittaa tekniikan kandidaatin tutkinto ja ylempinä perustutkintoina (ylemmät korkeakoulututkinnot) diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinto siten kuin 24 heinäkuuta 2009 annetussa yliopistolaissa (558/2009) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja yliopistojen tutkinnoista 19 päivänä elokuuta 2004 annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) siihen tehtyine muutoksineen, jäljempänä tutkintoasetus, sekä tässä tutkintosäännössä on säädetty ja määrätty. Tutkinnon suorittaminen oikeuttaa vastaavasti diplomi-insinöörin, arkkitehdin, tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin arvoon. Tiedekunnassa voidaan myös suorittaa tutkintoihin kuulumattomia erillisiä opintoja. 4§ Koulutusohjelman yleiset suunnitteluperiaatteet Koulutusohjelmia suunniteltaessa ja järjestettäessä noudatetaan seuraavia koulutuksellisia periaatteita: 1) koulutuksen perustaksi otetaan ammatillisen tehtäväalueen kannalta keskeiset ongelmat, joita pyritään lähestymään samanaikaisesti useiden tieteenalojen näkökulmasta samalla edistäen opiskelijan monipuolista kehittymistä ja osaamisen karttumista; 2) koulutuksen tulee perustua osaamislähtöiseen opetussuunnitelmaan, joka antaa systemaattista tietoa tieteenaloista; 3) koulutuksen tulee painottaa yleisiä teoreettisia ja metodologisia valmiuksia, kykyä hallita kokonaisuuksia, kykyä luoda uutta tietoa ja ratkaista ongelmia; ja 2 LUKU Koulutusohjelmaa koskevia yleisiä määräyksiä 3§ Koulutusohjelma Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään koulutusohjelmina. Koulu148 4) opetus ja opiskelu suunnitellaan tiedekunnassa tapahtuvaan tieteelliseen tutkimukseen liittyväksi. 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Harjoittelu kuitenkin muutetaan opintopisteiksi siten, että kaksi kuukautta harjoittelua vastaa kolmea opintopistettä. 5§ Koulutusohjelman opetussuunnitelma 7§ Tutkintojen yleisrakenne Opetussuunnitelma on opetuksen ja opintojen suunnittelun väline. Sen avulla opetuksesta pyritään muodostamaan hallittu ja ehjä kokonaisuus, poistamaan päällekkäisyyksiä sekä osoittamaan eri opintojen välisiä yhteyksiä. Opetussuunnitelmassa kuvataan tutkinto-, opintokokonaisuus sekä opintojaksokohtaiset osaamistavoitteet. Opetussuunnitelmaa kehitetään opetuksen jatkuvan arvioinnin avulla ottaen huomioon myös valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille. Opetussuunnitelmassa määrätään kunkin opintojakson nimi, osaamistavoitteet, laajuus, ajoitus, sisältö, toteutustavat, yhteydet muihin opintojaksoihin, oppimateriaali, vastuuhenkilö, mahdolliset lisätiedot ja opetuskieli sekä opintojakson tuottamisesta vastaava yksikkö tai vastaavat yksiköt. Koulutusohjelman opetussuunnitelmaan voidaan sisällyttää myös muussa tiedekunnassa, korkeakoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettavia opintoja. Opetussuunnitelma voidaan hyväksyä myös useammaksi lukuvuodeksi. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy seuraavan lukuvuoden/lukuvuosien opetussuunnitelmien rakenteet ja yleiset osat mukaan lukien opintojaksojen nimet ja laajuudet sekä opetussuunnitelmien talousvaikutukset maaliskuun loppuun mennessä. Osasto hyväksyy opetussuunnitelmien opintojaksokohtaiset osat huhtikuun loppuun mennessä. Opiskelija on suorittanut tutkinnon, kun hän on suorittanut vahvistetun opetussuunnitelmansa edellyttämät tietyn koulutusohjelman mukaisesti määräytyvät opintojaksot. Opetussuunnitelman opinnot ja niihin kuuluvan opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintojakson on oltava vähintään 1 opintopisteen laajuinen. Opintojakso pyritään suunnittelemaan siten, että sen laajuutta ilmaiseva pistemäärä voidaan ilmoittaa kokonaislukuna. Opintojaksot ryhmitellään moduuleiksi. Moduuliin kuuluvat opinnot voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Tutkintojen ja moduulien muodostamisperusteista määrätään tarkemmin tiedekunnan erillispäätöksissä ja kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. 8§ Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Dekaani päättää tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. 6§ Opintojen mitoitus Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 3 LUKU 149 Alempi perustutkinto 3) yksi tai kaksi opintosuunnalle valmistavaa moduulia (1 x 40 tai 2 x 20 op), jotka voivat muodostaa myös yhden 40 op:n kokonaisuuden 4) valinnaiset opinnot (10 op), joiden sisällöstä kukin koulutusohjelma määrää itse; sekä 5) kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op). Koulutusohjelmakohtaisesta tutkintorakenteesta sekä moduulien sisältämien opintojaksojen valitsemisesta annetaan tarkemmat ohjeet koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. 9§ Alemman perustutkinnon tavoitteet Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5) kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; 7) tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä 8) työelämässä tarvittavat riittävät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan ja alan käytäntöihin. 12 § Alemman perustutkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava edellä 11 §:ssä tarkoitetut opinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja kandidaatintyölle asetetut tavoitteet sekä 8 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, osasto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 13 § Kandidaatintyö 10 § Alemman perustutkinnon laajuus Kandidaatintyö on aineopintoihin kuuluva opintokokonaisuus, joka voi olla esim. kirjallisuusselvitys, pienimuotoinen kokeellinen tutkimus tai mallinnus, pitempänä ajanjaksona toteutettava portfolio tai useaan opintojaksoon perustuva ns. nipputyö. Työ on mahdollista tehdä myös ryhmässä työkokonaisuuden laajuuden sitä edellyttäessä, mutta jokainen opiskelija palauttaa oman työnsä, josta tulee käydä ilmi opiskelijan oma osuus työhön. Kandidaatintyössä opiskelija osoittaa pystyvänsä soveltamaan oppimaansa jonkin teknisen ongelman ratkaisemisessa. Kandidaatintyössä perehdytään myös tiedon jäsentämiseen, käsittelyyn ja dokumentointiin. Kandidaatintyö katsotaan suoritetuksi, kun työ on hyväksytty ja kypsyysnäyte kirjoitettu hyväksytysti. Kandidaatintyöstä kirjoitettavassa kypsyysnäytteessä opiskelijan on osoitettava perehtynei- Alempaan perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. 11 § Alemman perustutkinnon rakenne Alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) matemaattis-luonnontieteellisiä ja muita perus- ja aineopintoja sekä näihin mahdollisesti liittyviä taideopintoja sisältävä moduuli (100 op); 2) täydentävä moduuli (20 op), joka voi koostua myös koulutusohjelmakohtaisista perus- ja aineopinnoista 150 syyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kandidaatintyö arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. 3) valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5) hyvä kielitaito toimimiseen alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä 6) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tai taiteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. 14 § Kielitaidon osoittaminen Edellä 8 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan suorittamalla kandidaatintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan perusteella vaadittava toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämät vähintään 2 opintopisteen laajuiset opinnot ruotsin tai suomen kielessä. 17 § Ylemmän perustutkinnon laajuus Ylempään perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. 15 § Vieraan kielen taidon osoittaminen 18 § Ylemmän perustutkinnon rakenne Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen tekstin ymmärtämisen ja suullisen ilmaisun taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Opiskelijalta 1 momentissa edellytetty kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston tätä tarkoitusta varten järjestämä(t) vähintään 6 opintopisteen laajuinen opintojakso tai opintojaksot yhdessä vieraassa kielessä. Ylempään perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) opintosuunnan moduuli (30/40 op), joka sisältää opintosuunnan aine- ja syventäviä opintoja 2) kaksi täydentävää moduulia (a 20/30 op) tai täydentävä moduuli (20/30 op) ja opintosuunnan syventävä moduuli (20/30 op) 3) erikoismoduuli (10/0 op), joka voidaan toteuttaa myös em. syventävän tai täydentävän moduulin laajennuksena silloin kun moduuli olisi muutoin 20 opintopisteen suuruinen; sekä 4) diplomityö (30 op) Edellä mainittujen rajausten mukaan tutkinto voidaan suunnitella siten, että se koostuu neljästä 30 opintopisteen laajuisesta moduulista. Moduulit tulee suunnitella siten, että tutkinto sisältää vähintään 60 opintopistettä syventäviä opintoja. Koulutusohjelmakohtaisesta tutkintorakenteesta sekä moduulien sisältämien opintojaksojen valitsemisesta annetaan tarkemmat ohjeet koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. 4 LUKU Ylempi perustutkinto 16 § Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; 19 § Ylemmän perustutkinnon suorittaminen 151 teessä, hänen ei tarvitse edellä 19 §:n 3 momentissa jo mainitun mukaisesti osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annetavassa kypsyysnäytteessä. Tutkintosäännön 8 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan niin kuin siitä on edellä 14 §:n 2 momentissa määrätty. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava edellä 18 §:ssä tarkoitetut opinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 8 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, osasto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 22 § Vieraan kielen taidon osoittaminen Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen tekstin ymmärtämisen ja suullisen ilmaisun taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Opiskelijalta 1 momentin perusteella vaadittava kielitaito osoitetaan niin kuin siitä on edellä 15 §:n momentissa määrätty. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. 20 § Diplomityö Diplomityö on syventäviin opintoihin kuuluva tutkimustyön luonteinen opintojakso, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Diplomityö laaditaan opintosuunnan alaan liittyvästä aiheesta, josta osasto päättää opiskelijan hakemuksesta. Diplomityö laaditaan pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. Osasto voi hyväksyä diplomityön tekemisen myös jollakin vieraalla kielellä. Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä osaston osoittamassa paikassa. Diplomityöhön liittyvistä yksityiskohdista määrätään osastokohtaisissa diplomityö-ohjeissa. 5 LUKU Koulutusohjelmien yleiset tavoitteet perus-, aine- ja syventäville opinnoille 23 § Perusopinnot 21 § Kielitaidon osoittaminen Suoritettuaan perusopinnot opiskelija: 1) osaa soveltaa korkeakoululaitoksessa tarvittavia opiskelu- ja tutkimusmenetelmiä; 2) osaa suunnitella omia opintojaan ja ajankäyttöään edelliset käytännöt huomioon ottaen; 3) osaa käyttää tekniikan yleisiä matemaattisluonnontieteellisiä teorioita sekä suunnittelun perusteita ja tutkinnon kannalta keskeisten tieteenalojen metodologisia perusteita oman tieteenalansa perusongelmien ratkaisemissa; Edellä 8 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan suorittamalla diplomityöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäyt152 4) tunnistaa vastuunsa yhteiskunnasta ja ympäristöstä sekä ihmisen, luonnon, tuotannon ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta ja kulttuurin kehityksestä ammattikuntansa edustajana, 5) ymmärtää tekniikan yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen sekä arkkitehtuurin koulutusohjelmassa lisäksi taiteen ja arkkitehtuurin yhteiskunnallisen merkityksen. Perusopinnoissa opetetaan eri tieteenalojen keskeisiä perusteita. Sen lisäksi perusopintoihin kuuluu yleistiedollisia opintojaksoja. ja ammatillisia vaativia ongelmia myös uusissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa käyttäen alansa erityisosaamista vastaavia menetelmiä ja tietoja; 2) osaa kriittisesti arvioida alansa keskeisiä tieteellisiä teorioita tai arkkitehtuurin tehtäväalueelle suuntautuvassa koulutuksessa myös taiteen teorioita. 3) osaa kehittää ja käyttää kriittisesti oman alansa tutkimus-, ongelmanratkaisu- ja suunnittelumenetelmiä; 4) ymmärtää ja osaa tarkastella kriittisesti oman alan ja eri tieteenalojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä. Opiskelija osaa myös keskustella niistä eri tieteen alojen ihmisten kanssa. 5) kykenee johtamaan monimutkaisia ja ennakoimattomia tilanteita tai/ja ihmisiä ja luomaan uusia strategisia ratkaisuja. 24§ Aineopinnot Aineopinnot ovat koulutusohjelman keskeinen osa ja niihin sijoittuu koulutusohjelman keskeinen ammatillinen ja tieteellinen aines. Aineopinnot suoritettuaan opiskelija: 1) ymmärtää ja osaa arvioida koulutusohjelmansa keskeisiä käsitteitä, teorioita sekä tutkimusmenetelmiä; 2) osaa soveltaa luovasti tieteen- tai taiteenalansa tutkimusmenetelmiä ja –tuloksia monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemisessa; 3) osaa toimia itsenäisesti omalla alallaan asiantuntijan tehtävässä ja/tai yrittäjänä 4) osaa kehittää ja johtaa alansa toimia tai hankkeita erilaiset työprosessin vaiheet huomioiden (tavoitteiden määrittäminen, työvälineiden valitseminen, työn suunnittelu, työn toteutus, ohjaus ja säätely). 5) osaa toimia tiimin jäsenenä ja asiantuntijana erilaisissa oman alansa tehtävissä ja projekteissa. Ammatillisen tehtäväalueen käytäntöön voidaan perehdyttää ohjatuilla tutustumiskäynneillä, opintomatkoilla sekä harjoittelutyöpaikoissa. 6 LUKU Perustutkintojen opiskelijavalinta 26 § Opiskelijat valitaan pääsääntöisesti johonkin 34 §:ssä mainittuun koulutusohjelmaan suorittamaan alempaa (tekniikan kandidaatti) ja ylempää (diplomi-insinööri, arkkitehti) perustutkintoa. Valinnassa noudatetaan mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty. Erityistapauksissa soveltuvat aiemmat opinnot omaava hakija voidaan valita koulutusohjelmaan suorittamaan suoraan ylempää perustutkintoa. Tällöin valittavalta voidaan edellyttää enintään 60 opintopisteen täydentäviä opintoja (ns. siltaopintoja). Muutoin valinnassa noudatetaan mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty. 27 § Opiskelijalla on mahdollisuus hakemuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa. Vaihtomahdollisuus ei kuitenkaan koske vaihtoa diplomi-insinööri koulutuksesta arkkitehtikoulutukseen eikä vaihtoa arkkitehtikoulutuksesta diplomiinsinöörikoulutukseen. Koulutusohjelman vaihdon hyväksyy dekaani. Koulutusohjelman vaihdon perusteena käytetään mm. opiskelijavalinnassa saavutettua pistemäärää ja opintomenestystä. 25 § Syventävät opinnot Syventävissä opinnoissa opiskelija keskittää opintonsa johonkin asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen kannalta keskeiseen, tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija: 1) osaa itsenäisesti hankkia tieteellistä tietoa sekä osaa tunnistaa, eritellä ja ratkaista tieteellisiä 153 Koulutusohjelman vaihdon yksityiskohtaiset perusteet hyväksyy dekaani valintatoimikunnan esityksestä. Opetussuunnitelmassa tai muussa määräyksissä määrätään muussa kotimaisessa ja ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksilukemisen ja korvaamisen perusteista mikäli näistä ei ole erikseen säädetty. Kunkin opiskelijan kohdalla hyväksilukemis/korvaamispäätöksen tekee tiedekunta, osasto tai opintojaksosta vastaava opettaja. Hallitus antaa hyväksilukemisesta yleisohjeet ja tiedekunta niitä tarkentavat ohjeet. Tiedekunta arvioi muun kuin korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa hankitun osaamisen erikseen järjestetyllä näytöllä tai muulla opintosuorituksella. Muun osaamisen arviointiperusteista päättää tiedekunta, ellei niistä ole opetussuunnitelmassa tai muissa tiedekunnan määräyksissä erikseen määritelty. 28 § Koulutusohjelmaan kuuluvien opintosuuntien valinta suoritetaan koulutusohjelmasta vastaavan osaston määräämällä tavalla viimeistään kolmannen opintovuoden aikana. Osasto vahvistaa valinnan ottaen huomioon opiskelijoiden tarkoituksenmukaisen jakautumisen eri opintosuuntien välillä. Valinnan hyväksymisen perusteita ovat opintomenestys ja alalla hankittu kokemus. Opiskelija voi osaston suostumuksella opintojensa kestäessä hakemuksesta vaihtaa opintosuuntaa. 7 LUKU Muita perustutkintoja koskevia määräyksiä 31 § Opintosuoritusten arvostelu 29 § Harjoittelu Opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa 0-5 kokonaislukuina tai sanallista arvostelua hyväksytty/hylätty. Jatkoopinnoissa käytetään edellisten lisäksi arvostelua kiittäen hyväksytty. Hyväksyttyjen suoritusten numeerista arvostelua vastaavat sanalliset arvosanat ovat; kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), erittäin tyydyttävä (2) ja tyydyttävä (1). Hyväksytyistä opintosuorituksista pidetään opiskelijakohtaista rekisteriä. Muualla kuin omassa yliopistossa suoritetut opinnot arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Alempaan perustutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelu perehdyttää opiskelijan tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin. Ylempään perustutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu ohjaa opiskelijan soveltamaan teoreettisia tietoja käytännön työtehtävissä. Harjoittelu suunnitellaan kuhunkin tutkintoon liittyväksi opintojaksoksi, jolle määritellään opetussuunnitelmassa yksityiskohtaiset tavoitteet, laajuus, sisältö- ja suoritustapavaatimukset. Osasto vastaa harjoittelun valvonnasta. Tiedekunnassa pyritään ohjattuun harjoitteluun. Harjoittelupaikkoja järjestetään yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa. 32 § Tutkintotodistus Tiedekunta vahvistaa todistusten kaavat. Dekaani antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Voidakseen saada tutkintotodistuksen teknillisestä tiedekunnasta, opiskelijan on suoritettava tiedekunnassa alempaa korkeakoulututkintoa varten opintoja vähintään 30 opintopistettä sisältäen opinnäytetyön ja ylempää korkeakoulututkintoa varten vähintään 60 opintopistettä sisältäen diplomityön, ellei dekaani erityisestä syystä päätä toisin. 30 § Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen 154 Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja ja suorittanut kandidaatintyönsä hyväksytysti, voidaan tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Erinomaisesti -maininnan antamisesta päättää osaston esityksestä dekaani. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin kandidaatintyön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on vähintään 4,0. Jos opintojakson arvostelussa käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulkopuolella, erinomaisesti -mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien kandidaatintyö, ole suoritettu yliopistossa. Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu oivallisesti. Oivallisesti -maininnan antamisesta päättää osaston esityksestä dekaani. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin diplomityön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Jos opintojakson arvostelussa käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulkopuolella, oivallisesti -mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien diplomityö, ole suoritettu yliopistossa. Opiskelijalla on oikeus opintojensa kestäessä saada todistus suorittamistaan opinnoista (opintosuoritusote). kuten esim. koulutusohjelman opetussuunnitelmaan liittyvistä määräyksistä sekä opiskelijavalintaa koskevista yleismääräyksistä. 8 LUKU Perustutkintoihin johtavat koulutusohjelmat 34 § Koulutusohjelmat ja maisteriohjelmat Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoon johtavat informaatioverkostojen, konetekniikan, prosessitekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan, tuotantotalouden ja ympäristötekniikan koulutusohjelmat. Arkkitehtuurin koulutusohjelma johtaa tekniikan kandidaatin ja arkkitehdin tutkintoon. Master’s Degree Programme in Environmental Engineering (BEE) ja Master’s Degree Programme in Wireless Communication Engineering (WCE) johtavat diplomi-insinöörin tutkintoon. 35 § Koulutusohjelmien opintosuunnat Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa on yhdyskuntasuunnittelun, rakennussuunnittelun ja englanninkielinen Architectural Design opintosuunta. Informaatioverkostojen koulutusohjelmassa on informaatioverkostojen tekniikat, informaatioverkostojen palveluliiketoiminta sekä informaatioverkostojärjestelmät opintosuunnat. Konetekniikan koulutusohjelmassa on auto- ja työkonetekniikan, koneensuunnittelun, materiaalitekniikan, mekatroniikan ja konediagnostiikan, rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian, teknillisen mekaniikan, tuotantotekniikan sekä tuotantotalouden opintosuunta. Prosessitekniikan koulutusohjelmassa on automaatiotekniikan, tuotantoteknologian, tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunta sekä englanninkielinen kansainvälinen Sustainable Energy -opintosuunta. Sähkötekniikan koulutusohjelmassa on elektroniikan, mikrosysteemitekniikan ja sovelletun elektroniikan, sulautettujen järjestelmien sekä tietoliikennetekniikan opintosuunta. 33 § Yhteistyöhankkeet Korkeakoulujen välisenä yhteistyönä toteutettavassa koulutuksessa voidaan tiedekunnan erillispäätöksellä käytännöllisistä syistä poiketa yksittäisistä tämän tutkintosäännön määräyksistä 155 Tietotekniikan koulutusohjelmassa on signaalinkäsittelyn, älykkäiden järjestelmien, sulautettujen järjestelmien ja ohjelmistojen, tietoverkkojen ja mobiilisovellusten sekä informaatioverkostojen opintosuunta. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa on teknologiajohtaminen, tuotannollisen toiminnan johtaminen, laatu- ja projektijohtaminen sekä henkilöstö, ergonomia ja turvallisuus opintosuunnat. Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa on vesi- ja geoympäristötekniikan, teollisuuden ympäristö- ja biotekniikan opintosuunta sekä englanninkielinen kansainvälinen Sustainable Energy -opintosuunta. Lisäksi arkkitehdillä on riittävät tiedot arkkitehdin ammattialaa sivuavista tieteen, taiteen ja tekniikan alojen metodiikasta ja käsitteistöstä. 37 § Informaatioverkostojen koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä informaatioverkostoja kehittävän ja hyödyntävän teollisuuden palvelukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen, markkinointiin ja johtamiseen liittyviin tehtäviin, sekä alan tutkimus- ja oppilaitosten että alaa sivuavan julkishallinnon tehtäviin. Koulutuksen pääpaino on vahvasti teknillis-taloudellinen, syventyen pitkälle verkostoituneiden teknologia- ja liiketoimintaratkaisujen kokonaisymmärtämyksen ja suunnittelun tieto-taidon antamiseen. Erityinen painopisteala on sisältö- ja ICT-teollisuuden tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja palvelutuotannossa, sekä alan strategisissa toiminnoissa, jotka vaativat hyvät valmiudet sekä teknologian että talouden ymmärtämiseen. Koulutusohjelman sisältö perustuu luvussa 5 esitettyihin perus, aine- ja syventävien opintojen tavoitteisiin ja alan tutkimukseen. Koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö hallitsee informaatioverkostojen taloustieteen perusteet, omaa laajat perustiedot keskeisistä tekniikoista, sekä sisältötekniikoiden, tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan alueella kykenee seuraamaan alan kehittymistä ja soveltamaan taitojaan työelämässä. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa myös hyvät edellytykset diplomi-insinööritutkintoon tähtääville opinnoille. Koulutusohjelmassa diplomi-insinööritutkinnon suorittanut henkilö omaa syvälliset tiedot informaatioverkostojen tekniikoista, mukaan lukien arkkitehtuurien ja järjestelmien suunnittelukriteerit. Koulutusohjelmassa painotetaan taloudellisten mekanismien ja palvelujen ekosysteemien ja –toiminteiden ymmärtämystä, jolloin opiskelija kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan monipuolisesti alan tuotekehitykseen, tuotantoon ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä sekä näiden tehtävien johtamisessa. Opiskelija voi ohjelman puitteissa keskittyä informaatioverkostojen teknologiaan, palveluliiketoimintaan tai – järjestelmien suunnitteluun suuntautuviin opintoihin. 9 LUKU Koulutusohjelmien ammatilliset ja tieteelliset tavoitteet 36 § Arkkitehtuurin koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja, joilla on valmiudet suorittaa arkkitehdin tutkinto. Koulutusohjelman tavoitteena on lisäksi kouluttaa arkkitehteja toimimaan suunnittelijana julkisen hallinnon, suunnittelutoimistojen ja rakennustuotannon palveluksessa sekä johto-, hankesuunnittelu-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävissä maankäyttösuunnittelun, uudisrakennusten ja korjausrakennushankkeiden, rakennussuojelun sekä muotoilun piirissä. Arkkitehtuurin koulutusohjelmasta valmistuneen arkkitehdin osaaminen perustuu luvussa 5 esitettyihin perus-, aine- ja syventävien opintojen tavoitteisiin. Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin suorittaneella henkilöllä on perustiedot arkkitehtuurista ja arkkitehtonisesta muodonannosta sekä arkkitehtuurin koulutusohjelmaan sisältyvistä ammattiaineista. Koulutusohjelmassa arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on syvälliset tiedot arkkitehtuurin alalta, valmius luovaan työhön arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnittelun eri osa-alueilla, laaja-alainen teoreettisten tietojen perusta, joka antaa valmiuden hankkia ja muokata tietoja ja arvioida niiden käyttökelpoisuutta, valmius ratkaista ongelmia itsenäisesti sekä taito ilmaista ajatuksensa kuvallisesti, suullisesti ja kirjallisesti. 156 38 § Konetekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä tutkimus-, kehitys-, suunnittelu-, laskenta-, tuotannonjohto- sekä kunnossapitotehtäviin. Ohjelman tarkoituksena on antaa myös valmiudet toimintaan alan hallinto-, myynti- ja koulutustehtävissä. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa ammatillisten valmiuksien lisäksi hyvät valmiudet diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamiseen ja diplomi-insinöörin tutkinto vastaavasti hyvät valmiudet tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Konetekniikan koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet konetekniikan ja suorittamansa opintosuunnan erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perustana. Hän ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Hän kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Konetekniikan koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä ja kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Hän kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä, arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa sekä kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja vastaamaan muiden kehityksestä. Konetekniikan koulutusohjelman suorittaneella diplomi-insinöörillä on valmius jatkuvaan oppimiseen. Hän osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Hän kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. sekä muiden toimialojen palvelukseen. Koulutusohjelman tarkoituksena on antaa valmiudet mm. tutkimus-, kehitys-, suunnittelu- ja käyttötehtäviin. Koulutusohjelman sisältö perustuu luvussa 5 esitettyihin perus-, aine- ja syventävien opintojen tavoitteisiin ja alan tutkimukseen. Koulutusohjelman teollisuusalariippumaton, ilmiöperustainen tarkastelutapa antaa hyvät valmiudet soveltaa koulutusohjelman tietoja ja taitoja myös muihin systeemeihin kuin prosesseihin. Koulutusohjelman kandidaattiopinnot suorittanut henkilö tuntee tekniikan yleiset luonnontieteelliset perusteet sekä teollisuudessa esiintyvät, teollisuusalasta riippumattomat mekaanisiin ja kemiallisiin prosesseihin sekä lämmön- ja aineensiirtoon liittyvät ilmiöt ja niiden hallinnan. Tekniikan kandidaatti tuntee erilaisia prosesseja myös niiden automaattisen säädön ja optimoinnin sekä taloudellisten lainalaisuuksien ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Koulutusohjelma perehdyttää myös tekniikan turvallisuuteen ja ergonomiaan sekä henkilöstöasioihin. Hänellä on valmiudet toimia prosessitekniikan perustason suunnittelu- ja käyttötehtävissä. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa hyvät edellytykset diplomi-insinöörin tutkintoon tähtääville opinnoille. Koulutusohjelman suorittaneella diplomiinsinöörillä on syvälliset tiedot erikoistumiskohteeseensa liittyvistä teollisuudessa esiintyvistä ilmiöistä ja niiden hallinnasta. Hänellä on valmiudet suunnitella ja kehittää erilaisia prosesseja myös niiden automaattisen säädön ja optimoinnin sekä taloudellisten lainalaisuuksien ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Lisäksi hän on perehtynyt tekniikan turvallisuuteen ja ergonomiaan sekä henkilöstökysymyksiin. Diplomi-insinöörillä on valmiudet alan vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahva perusta tieteellisiin jatko-opintoihin. 40 § Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä sähköteknisen teollisuuden, erityisesti elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden, alan tutkimus- ja oppilaitosten sekä alaa sivuavan julkishallinnon palvelukseen. Koulutuksen pääpaino on elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotan- 39 § Prosessitekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä prosessiteollisuuden, tutkimus- ja oppilaitosten, suunnittelutoimistojen 157 nossa tarvittavien valmiuksien antamisessa. Koulutusohjelman sisältö perustuu luvussa 5 esitettyihin perus-, aine- ja syventävien opintojen tavoitteisiin ja alan tutkimukseen. Koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö hallitsee tekniikan matemaattis-luonnontieteelliset perusteet, omaa laajat perustiedot sähkötekniikasta erityisesti elektroniikan ja tietoliikennetekniikan alueilla sekä kykenee seuraaman alan kehittymistä ja soveltamaan taitojaan työelämässä. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa myös hyvät edellytykset diplomi-insinööritutkintoon tähtääville opinnoille. Koulutusohjelman suorittaneella diplomiinsinöörillä on syvälliset tiedot ja suunnittelutaidot valitsemansa opintosuunnan alalta. Hän omaa valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin ja kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan alan tuotekehitykseen, tuotantoon ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä sekä näiden tehtävien johtamisessa. 42 § Tuotantotalouden koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä, joilla teknillisen ammattitaidon lisäksi on elinkeinoelämän taloudellisten tekijöiden tuntemus ja johtamiseen liittyviä valmiuksia. He pystyvät toimimaan teknillisten tehtävien lisäksi myös tuotannonohjaus-, tuotekehitys-, markkinointi-, henkilöstön työympäristökehittämis- ja muissa teknillistaloudellisissa insinööritehtävissä. Tuotantotaloudesta valmistuneen diplomi-insinöörin osaaminen perustuu luvussa 5 esitettyihin perus-, aine ja syventävien opintojen tavoitteisiin. Koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö hallitsee tekniikan matemaattis-luonnontieteelliset perusteet, omaa laajat perustiedot tuotantotaloudesta sekä kykenee seuraamaan alan kehittymistä ja soveltamaan taitojaan työelämässä. Koulutusohjelma perehdyttää myös yhteen teknillisen ammattitehtävän keskeiseen osa-alueeseen (Oulun yliopistossa opetettavat tekniikat tai muu soveltuva tekniikan ala). Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa myös hyvät edellytykset diplomi-insinööritutkintoon tähtääville opinnoille. Koulutusohjelman suorittaneella diplomiinsinöörillä on syvälliset tiedot erikoistumiskohteensa liittyvistä ilmiöistä ja laaja-alaiset valmiudet edistää tuottavuutta, laatua ja hyvinvointia näihin liittyen. Osaamistaan tuotantotalouden diplomi-insinööri soveltaa ratkaistessaan innovaatiotoiminnan ja tuotannollisen toiminnan haastaviakin ongelmia kaikilla talouselämän alueilla. Lisäksi valmistuneet omaavat valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin. 41 § Tietotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä teollisuuden, tutkimus- ja oppilaitosten sekä julkishallinnon palvelukseen. Koulutuksen pääpaino on tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamisessa. Koulutusohjelman sisältö perustuu luvussa 5 esitettyihin perus-, aine- ja syventävien opintojen tavoitteisiin ja alan tutkimukseen. Koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö hallitsee tekniikan matemaattis-luonnontieteelliset perusteet, omaa laajat perustiedot ohjelmisto- ja tietokonetekniikasta sekä kykenee seuraamaan alan kehittymistä ja soveltamaan taitojaan työelämässä. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa myös hyvät edellytykset diplomi-insinööritutkintoon tähtääville opinnoille. Koulutusohjelman suorittaneella diplomiinsinöörillä on syvälliset tiedot ja suunnittelutaidot valitsemansa opintosuunnan alalta. Hän omaa valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin ja kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan alan tuotekehitykseen, tuotantoon ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä sekä näiden tehtävien johtamisessa. 43 § Ympäristötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä teollisuuden, tutkimus- ja oppilaitosten, suunnittelutoimistojen sekä muiden toimialojen palvelukseen. Koulutusohjelman sisältö perustuu luvussa 5 esitettyihin perus-, aine- ja syventävien opintojen tavoitteisiin ja alan tutkimukseen. Koulutusohjelman tarkoituksena on antaa opiskelijalle vahva prosessitekninen tausta, teollisten ja luonnon prosessien ilmiöiden ja niiden hallinnan tuntemus sekä valmiudet mm. 158 tutkimus-, kehitys-, suunnittelu- ja käyttötehtäviin. Koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö tuntee tekniikan yleiset luonnontieteelliset perusteet, hänellä on hyvät tiedot ympäristö- ja prosessitekniikasta sekä tuotantoelämän asettamista vaatimuksista. Lisäksi tekniikan kandidaatti tuntee ympäristöasioihin liittyvät oikeudelliset ja taloudelliset lainalaisuudet sekä tekniikan turvallisuus- ja ergonomialähtökohdat. Hänellä on valmiudet toimia prosessi- ja ympäristötekniikan perustason suunnittelu- ja käyttötehtävissä. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa hyvät edellytykset diplomi-insinööritutkintoon tähtääville opinnoille. Koulutusohjelman suorittanut diplomiinsinööri tuntee biologisten, kemiallisten, fysikaalisten ja mekaanisten prosessien toimintaan vaikuttavat tekijät ja toimintamallit sekä niiden suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät menetelmät ja tekniikat. Lisäksi hänellä on oman erikoistumisalansa teoreettista ja soveltavaa tietotaitoa ja näihin perustuvaa valmiutta itsenäiseen työskentelyyn ja alansa kehityksen seuraamiseen. Hänellä on valmiudet alan vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahva perusta tieteellisiin jatko-opintoihin. hyvä perehtyneisyys suunniteltujen pääaineopintojen alalla. Tiedekunta vahvistaa hakemuksesta jatkoopiskelijan opintosuunnitelman. 45 § Jatkokoulutuksen tavoitteet Opinnoissa tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee saavuttaa: 1) syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa; sekä 2) hyvä perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa liittyvien tieteenalojen perusongelmiin ja tutkimus- ja suunnittelumenetelmiin. Opinnoissa tekniikan lisensiaatin tutkintoa opiskelijan tulee saavuttaa hyvä perehtyneisyys 1 momentissa mainittuihin seikkoihin. Jatkotutkinnoille asetetut tavoitteet jakaantuvat kolmeen pääryhmään: a) pääaineopinnoissa tulee saavuttaa syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa. Pääaineopintoihin sisältyy väitöskirja tai lisensiaatintutkimus. b) sivuaineopinnoissa saavutetaan pääaineopintojen tutkimusalaan liittyvien muiden alojen tuntemus. c) tieteellisissä yleisopinnoissa saavutetaan perehtyneisyys eri tieteiden kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin. 10 LUKU Tekniikan tohtorin, filosofian tohtorin ja tekniikan lisensiaatin tutkinto 44 § Jatkokoulutuskelpoisuus 46 § Tohtorin tutkinnon suorittaminen Oikeus suorittaa tohtorin tai lisensiaatin tutkinto on henkilöllä, joka on suorittanut teknillistieteellisen ylemmän perustutkinnon taikka joka on suorittanut vastaavantasoisen kotimaisen tahi ulkomaisen tutkinnon tai jolla tiedekunta toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Jatko-opiskelijaksi pyrkivän on haettava jatkoopiskelupaikkaa joko osastolta tai tiedekunnalta. Hakemuksesta tulee ilmetä mille tekniikan alalle pääaineopinnot tulevat suuntautumaan sekä pyrkijän jatko-opintoedellytyksiä koskevat tiedot. Jatko-opiskelu on pääsääntöisesti suoritettava perustutkintoa vastaavalla tieteenalalla. Jatkoopiskelijaksi pyrkivän on osoitettava omaavansa Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on: 1) osallistuttava tutkintoa varten järjestettävään opetukseen tiedekunnan määräämällä tavalla; 2) laadittava väitöskirja ja sitä julkisesti puolustettava; sekä 3) suoritettava tiedekunnan määräämät muut suoritukset, jotka yhdessä väitöskirjan kanssa osoittavat, että hänellä on 45 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja valmiudet. Tohtorin tutkinto koostuu väitöskirjasta ja erityisistä opintosuorituksista, joista myöhemmin 159 käytetään nimeä erityisopinnot. Näiden opintojen laajuus on 60 opintopistettä. Mikäli tohtorin tutkintoa varten opiskeleva on suorittanut tekniikan lisensiaatin tutkinnon tohtorin tutkintoon nähden soveltuvalla alalla, hänen ei tarvitse suorittaa edellisessä momentissa mainittuja 60 opintopisteen laajuisia erityisopintoja. Muiden lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden osalta tiedekunta päättää tapauskohtaisesti erityisopintojen korvaamisesta aikaisemmilla opinnoilla. Pääaineopintojen tulee liittyä johonkin tiedekunnan määrittämään pääaineeseen. Sivuaineopintojen tulee liittyä Oulun yliopiston tai muun korkeakoulun yhden tai useamman professuurin alaan. Tohtorin tutkinnon suorittanut on oikeutettu osallistumaan juhlalliseen promootioon, jonka toimeenpanosta tiedekunta päättää. Tekniikan tohtorin arvon tiedekunnassa saanut henkilö on oikeutettu tiedekunnan vahvistamiin arvomerkkeihin. 47 § Lisensiaatin tutkinnon opintojen laajuus Tekniikan lisensiaatin tutkinnon opinnot koostuvat lisensiaatintutkimuksesta ja 60 opintopisteen laajuisista erityisopinnoista. 48 § Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Tutkinnon valvojaksi määrätään pääaineopintoja edustava professori. Väitöskirjatyöllä voi olla yksi tai useampi ohjaaja. Ohjaajana voi olla professori tai tohtori. Tohtorin tutkinnon suorittajan on annettava väitöskirjan käsikirjoitus esitarkastusta varten asianomaiselle osastolle. Kielen, jolla väitöskirja julkaistaan, hyväksyy osasto. Väitöskirjaa on puolustettava julkisessa väitöstilaisuudessa. Väitöstilaisuuteen määrätään yksi tai kaksi vastaväittäjää sekä kustos, jossa tehtävässä toimii yleensä väitöskirjatyön ohjaaja. Väitöstilaisuudessa noudatettavista menettelytavoista määrätään tarkemmin yliopiston asiaa koskevissa yleisohjeissa. Sitten kun julkinen tarkastus on toimitettu, vastaväittäjän tai, jos heitä on kaksi, kummankin, yhdessä tai erikseen, on viimeistään neljän viikon kuluttua annettava tiedekunnalle kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustuksesta. Tekijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti vastata muistutuksiin tiedekunnan määräämässä ajassa. Väitöskirjaa arvosteltaessa ovat hyväksyviä arvosanoja: kiittäen hyväksytty ja hyväksytty. Henkilö, jonka tekniikan tohtorin tutkinnon tiedekunta on hyväksynyt, on oikeutettu saamaan tutkintotodistuksen, josta käyvät ilmi hänen suorittamansa opinnot, väitöskirjan nimi sekä arvosana. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on: 1) osallistuttava tutkintoa varten järjestettävään opetukseen tiedekunnan määräämällä tavalla; 2) laadittava lisensiaatintutkimus; ja 3) suoritettava muut tiedekunnan määräämät opintosuoritukset, jotka yhdessä osoittavat, että hänellä on 45 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot ja valmiudet. Tutkinnon valvojaksi määrätään pääaineopintoja edustava professori. Lisensiaatintutkimuksella voi olla yksi tai useampi ohjaaja. Ohjaajana voi olla professori tai tohtori. Pääaineopintojen tulee liittyä johonkin tiedekunnan määrittämään pääaineeseen. Sivuaineopintojen tulee liittyä Oulun yliopiston tai muun korkeakoulun yhden tai useamman professuurin alaan. Lisensiaatintutkimuksessa on osoitettava kykyä tieteellisten tutkimusmenetelmien käyttämiseen sekä kriittistä ja hyvää perehtyneisyyttä työn aihepiiriin. Lisensiaatin tutkintoon kuuluvia opintoja arvosteltaessa ovat hyväksyviä arvosanoja: kiittäen hyväksytty ja hyväksytty. Henkilö, jonka tekniikan lisensiaatin tutkinnon tiedekunta on hyväksynyt, on oikeutettu saamaan tutkintotodistuksen, josta käy ilmi hänen suorittamansa opinnot, lisensiaatintutkimuksen nimi sekä arvosana. 160 49 § Väitöskirja ja lisensiaatintutkimus 53 § Mikäli tätä tutkintosääntöä joudutaan harkinnanvaraisesti tulkitsemaan, tulee tulkinnasta noudattaa yleisiä oikeusturvaperiaatteita: oikeudenmukaisuutta, kohtuutta ja oikeellisuutta. Ennen päätöksiä tulee riittävästi kuulla kaikkia osapuolia ja päätösten tulee perustua hyväksyttyihin normeihin sekä olla julkisia. Väitöskirjaksi ja lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu tiivistelmä, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijällä on niissä itsenäinen osuus. 54 § Teknillistieteellisen perustutkinnon suorittanut voi täydennyskoulutuksenaan osallistua teknillistieteellisten tutkintojen opetussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen siten kuin tiedekunta määrää. Tiedekunta voi järjestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja. 50 § Yhteistyöhankkeet Jatkotutkintoon voi kuulua myös muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. Korkeakoulujen välisenä yhteistyönä toteutettavassa koulutuksessa voidaan tiedekunnan erillispäätöksellä käytännöllisistä syistä poiketa yksittäisistä tämän tutkintosäännön määräyksistä. 12 LUKU Siirtymä ja voimaantulomääräykset 55 § Voimaantulo 51 § Tarkemmat jatkotutkinto-ohjeet Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2005. Yliopistolain uudistuksesta johtuvat toimivaltamuutokset tulevat voimaan 22.2.2010. Opetussuunnitelmia, opetusta ja tutkintoja koskevat muutokset tulevat voimaan 1.8.2010. Tarkemmat määräykset annetaan tiedekuntaneuvoston erikseen vahvistamissa jatkotutkintoohjeissa. 11 LUKU Erityisiä määräyksiä 56 § Siirtymäsäännökset 52 § Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa perustutkinto-opintonsa aloittaneet saavat 31 päivään heinäkuuta 2010 saakka opiskella siinä järjestyksessä kuin Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan 25 päivänä maaliskuuta 1996 hyväksymissä pysyväismääräyksissä myöhempine muutoksineen on määrätty. Edellä 1 momentissa mainitun määräajan päättymisen jälkeen kaikki opiskelijat siirtyvät opiskelemaan tämän tutkintosäännön mukaisesti. Tiedekunta on hyväksynyt tätä siirtymävaihetta koskevat koulutusohjelmakohtaiset siirtymäsäännöt. Tiedekunta voi siirtymävaiheessa myöntää poikkeuksia tämän tutkintosäännön määräyksistä samoin kuin vahvistaa siirtymäkautta varten muitakin määräyksiä. Opintosuoritukset ovat voimassa 10 vuotta. Tämä säännös koskee 1.8.1996 jälkeen opintonsa aloittaneita. Osastot esittävät opintosuoritusten vanhenemista koskevat periaatteet ja yksityiskohdat opetussuunnitelmissa tiedekuntaneuvoston vahvistettavaksi. Tutkintojen, koulutusohjelmien ja opintojaksojen suunnittelu ja järjestäminen sekä jatkuva kehittäminen tapahtuvat yliopiston eri yksiköiden sekä oppiaineiden ja tutkimusalojen kiinteänä yhteistyönä. Koulutusohjelmien suunnittelemisesta ja jatkuvasta kehittämisestä vastaa tiedekunta yhdessä koulutusohjelmista vastaavien osastojen kanssa. 161 9. Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa Arkkitehtikilta Koneinsinöörikilta ry Oulun Arkkitehtikilta ry on arkkitehtuurin opiskelijoiden v. 1959 perustama järjestö, joka ajaa jäsentensä etuja niin opiskelussa kuin vapaaaikanakin. Toiminnan edellytyksenä on mahdollisimman monen arkkitehtiopiskelijan osallistuminen kiltansa toimintaan. Kilta pyrkii vaikuttamaan koulutuksen epäkohtiin. Se järjestää osastoiltapäiviä, joissa opettajat ja opiskelijat yhdessä käsittelevät ajankohtaisia asioita. Kilta järjestää vuosittain Barbaariset Bakkanaalit sekä perinteikkään pikkujoulun. Lisäksi toimintaan kuuluvat arkkitehtuuria käsittelevät näyttelyt, luento- ja keskustelutilaisuudet, retket, ulkomaan exkursio sekä osallistuminen muiden järjestöjen tapahtumiin. Vappuna julkaisemme vappulehti Ööpisen ja touhuamme teekkarihengessä muun tupsukansan mukana. Ympäristöpoliittisen toiminnan korostamista pidetään tärkeänä jo opiskelualankin perusteella. Killan tavoitteena on herättää keskustelua muun muassa Oulun kaupungin suunnittelusta ja hakea kiltalaisille sopivaa toimintaa opiskelukaupunkimme rakennetun ympäristön parantamiseksi esimerkiksi tukemalla rakennusten ja alueiden säilyttämistä yhteistyössä eri kulttuurijärjestöjen kanssa. Koko kaupungin tuntema kiltatalomme valmistui talkoovoimin Pikisaareen vuonna 1994. Talon hyvinvointi on kiltalaisten käsissä edelleen. Vuonna 2006 saatiin valmiiksi sisätilojen remontti ja talo on nyt entistä ehompi. Killan jäsenyyden luontaisetuna ovat viikoittaiset saunaillat kiltatalolla. Kiltatalon vuokraaminen ulkopuolisille on killan talouden perusta. Killan ylin päättävä elin on yleiskokous, joka on avoin killan kaikille jäsenille. Vuosittain valitaan hallitus, joka toimeenpanee päätökset. Varsinainen killan toiminta syntyy kuitenkin kaikkien arkkitehtuurin osaston opiskelijoiden osallistumisesta. Lisätietoja killan uusilta www-sivuilta osoitteesta: www.oulunarkkitehtikilta.net Oulun yliopiston Koneinsinöörikilta ry on yksi yliopistomme toimivimmista killoista. Tähän emme pääsisi ilman aktiivista ja innokasta jäsenistöämme. Tavoitteinamme on edistää jäsentemme opiskeluasioita, ylläpitää yhteyksiä työelämään, yhteiskuntaan ja muihin opiskelijajärjestöihin. Merkittävänä osuutena on myös parantaa jäsentemme viihtyvyyttä järjestämällä erilaista yhteistoimintaa ja vapaa-ajan harrastuksia. Jokainen konetekniikan opiskelija voi liittyä jäseneksemme ja näin päästä vaikuttamaan kiltamme toimintaan. Killan näkyvimpänä osana on ollut laskiaisen järjestäminen, mutta olemme osallistuneet hyvin aktiivisesti myös muuhun opiskelijatoimintaan ja tukeneet jäsentemme osallistumista erilaisiin tapahtumiin. Ensimmäinen, ja yksi fukseille merkittävimmistä tilaisuuksista on fuksi-info, johon kaikki uudet konetekniikan opiskelijat kutsutaan. Tilaisuudessa kiltamme toimintaa ovat esittelemässä kiltamme aktiivit ja siellä on mukana myös muutama yhteistyökumppani, jotka sen lisäksi, että kertovat itsestään, tukevat iltamme viihdepuolta ja saunomista. Syksyllä fukseille järjestetään myös excursio johonkin lähialueen teollisuusyritykseen. Kiltamme aktiiveja on monessa mukana ja hyvin paljon tapahtumia järjestetään yhteistyössä muiden opiskelijoiden, varsinkin toisten teekkarien kanssa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille yksi merkittävä taho on Oulun teekkariyhdistyksen (OTY) fuksijaos, joka järjestää fukseille kaiken näköistä mukavaa toimintaa, joista ensimmäisenä vastaan tulevat fuksipassi ja fuksisuunnistus. Fuksijaoksen tarkoituksena onkin ohjata ja kasvattaa fuksit ansaitsemaan teekkarin arvonimen ja lakin. Kiltamme on myös hyvin aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa ja sitä kautta vaikuttamassa meidän opiskelijoiden oloihin. Killallamme on pitkät ja vahvat perinteet vaikuttamisesta, joten jos sitä mielit, meillä on siihen mahdollisuus. 162 Kiltamme piirissä harrastetaan ja puuhastellaan. Omistamme muutaman ajoneuvon, joiden parissa on kaikennäköistä tekemistä. Tunnetuin ajoneuvoistamme on Ykä, joka on paloauto vuosimallia -28. Ykä on merkittävä osa Oulun opiskelijoiden vappukulkueen perinnettä. Myös kiltahuoneestamme on tullut aktiivisen jäsenistömme askarruksen kohde, olemme itse rakentaneet suurimman osan kalustosta ja vaikka se kuinka tuntuisi valmiilta, aina joku keksii jotain uutta. Muut teekkarit eivät ole enää pitkään aikaan väittäneet jotain toista kiltahuonetta tyylikkäämmäksi tai paremmaksi. Monet kiltalaiset harrastavat myös erilaisia liikuntamuotoja ja ovat joukkueillaan olleet mukana yliopiston eri sarjoissa. Yhteyksiämme muihin koneteekkareihin hoidetaan vuosittain Koneteekkarien neuvottelupäivillä (KTN) ja Wallan miehissä. Nämä tilaisuudet kiertävät vuorotellen Oulussa, Otaniemessä, Lappeenrannassa ja Tampereella. Yhteistyömme tuloksina on syntynyt mm. valtakunnallinen koneteekkarien Jakopää lehti, jonka ensimmäinen numero toimitettiin täällä Oulussa. Lisätietoja löytää killan www-sivuilta osoitteesta http://konekilta.oulu.fi/ Ensimmäisen vuoden opiskelijat, fuksit, saavat erikoiskohtelua, jonka tarkoituksena on herättää kiinnostusta killan kaltaiseen instituutioon, opettaa teekkarihengen sisältöä ja merkitystä. Tämä siksi, että fuksit ensimmäisenä wappunaan saisivat teekkarin arvon ja lakin sekä aktivoisi ja valmistaisi tulevaisuudessa jatkamaan killan kunniakasta taivalta. Tähän kaikkeen on aikojen kuluessa kehittynyt killan esittelytilaisuuksia, saunailtoja sekä tietysti oman killan teekkarihaalarin hankinta. Keväisin fuksit saavat tutustua teekkarikulttuuriin killan järjestämien fuksisitsien merkeissä. Prosessikilta on laajalti tunnettu maamme sisä- ja ulkopuolellakin paitsi osaavista ja hauskanpidon taitavista teekkareistaan niin myös loisteliaasta kiltalehdestään Porlesta ja Oulun virallisen MallasAppron järjestämisestä. Wapun odotetuimpia tapahtumia ovat prosessikillan järjestämät Kirkkovenesoudut ja Jälkisoudut. Prosessikilta ei pelkästään puhu, vaan tekee, koska pystyy. Prosessikillan henkisen elämän ja operatiivisen toiminnan ehdoton hermokeskus on oma tyylikäs ja siisti kiltahuone yliopistolla, prosessija ympäristötekniikan osaston tuntumassa. Kätevimmin lisätietoa ja helpon tilaisuuden liittyä nauttimaan prosessikillan toiminnasta saa tulemalla kiltahuoneelle ja esittelemällä reippaasti itsensä vanhoille konkareille. Urheilu on lähellä prosessiteekkarin sydäntä, joten kilta osallistuu kaikkiin palloilusarjoihin ja järjestää omiakin urheilurientoja. Tietoja killan toiminnasta ja tempauksista saa killan kotisivuilta osoitteesta www.prosessikilta.fi, killan ilmoitustaululta ja aina ajankohtaisesta Porlesta. Liittymällä killan sähköpostilistalle pysyy parhaiten ajan tasalla. Kyseiseen osoitteeseen voi kuka tahansa lähettää tärkeitä viestejään. Listalle pääsee ottamalla yhteyttä killan hallituksen jäseniin. Killan hallituksen kokoonpano on nähtävissä killan nettisivuilta ja ilmoitustaululta. Hallituksen tavoittaa parhaiten, lähes reaaliajassa, sähköpostilla osoitteesta hallitus@prosessikilta.fi. Kiltalaisiin saa helposti yhteyttä myös IRCin kautta kanavalla #prose. Prosessikilta ry Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan prosessitekniikan opiskelijoiden oma ainejärjestö, prosessikilta, on perinteikäs teekkarihenkinen yhteisö. Prosessikilta on perustettu vuonna 1961 teollisuusinsinöörikillan nimellä ja on maineikkaasti kantanut Mustaa Nuolta, ”kaikki virtaa” nimistä logoa alusta lähtien. Musta Nuoli on kaikkien prosessiteekkareiden mieliä kohottavana yhtenäisyyden symbolina sekä sananvaltaisena vaikutuselimenä kaikkialla yliopiston ja yritysmaailman foorumeissa. Prosessikiltaan voivat liittyä kaikki Oulun yliopistossa prosessitekniikan osastolla opiskelevat teekkarit ja fuksit. Killan toiminnasta riittää varmasti kaikille halukkaille niin paljon tekemistä ja virikkeitä kuin vain kukin haluaa ottaa. Virkeän opiskelijayhteisön hamaan tulevaisuuteen jatkuvasta toiminnasta vastaa perinteitä kunnioittava, osaava ja idearikas killan hallitus. Hallitus valitaan vaalikokouksella syksyisin, jolloin jokaisella paikalla olevalla kiltalaisella on äänioikeus hallituksen kuhunkin virkaan valittavaan henkilöön. 163 Ympäristörakentajakilta ry Rakentajakillasta ja onpa sillä aikoinaan tehty myös Suomen ennätys. Saunaan pääsee tutustumaan myös löylyn merkeissä, vaikkapa heti fuksiinfossa. Kilta toivottaa tervetulleeksi kaikki ympäristötekniikasta kiinnostuneet opiskelijat – ja pyörii kiltahuoneella ajoittain muitakin tieteenharjoittajia. Lisää taustatietoa ja toimintaa löytyy osoitteesta: www.ymparistorakentajakilta.net ! Ympäristötekniikan opiskelijat jyräävät maailmaa kohti huomista jo 50 vuoden kokemuksella. Virkeä vanhus ei eläköidy ikinä - ja sen huomaa! Ymppiläiset ovat aktiivisia niin opintojen kuin teekkarikulttuurin parissa. Lukuvuoden mittaan fukseille siis tulevat tutuiksi laskupiirit ja labrat sekä erilaiset Ympin yhteistyössä järjestämät bileet (mm. Akateemiset Alkajaiset ja ValeWappu), muiden tapahtumien lisäksi. Aikaisemmin Rakentajakiltana toiminut yhteisö vaalii edelleen vuonna 2004 lakkautetun Rakennusosaston muistoa mm. koulutussuuntautumisen muodossa ja pitämällä yhteyttä Rakennusinsinööri Liittoon. Killan logoakaan ei ollut syytä muuttaa nimenvaihdoksen myötä - ja se on siis sillan liukulaakeri. Ympäristörakentajat erottuvat edukseen muusta massasta myös upeiden haalariensa ansiosta. Nämä sini-puna-keltaiset asut ovat ainoat Suomessa (ja luultavasti myös ulkomailla) ja ne edustavat edelleen mahtavaa Raksakillan perintöä. Haalareiden kanssa onkin paljon mukavampaa lähteä menoon mukaan, ja niitähän voi kokeilla vaikkapa fuxicursiolla. Muita Oulun rajojen ulkopuolelle suuntautuvia killan retkiä ovat Kotimaan Pitkä sekä joka toinen vuosi järjestettävä ulkomaan excursio – matkakohteet vaihtelevat vuosittain. Ympäristörakentajakilta julkaisee myös omaa lehteään - nimeltään Nakertaja - neljä kertaa vuodessa, ja lisäksi fukseille toimitettavan JRNakertajan. Lehden sisältö vaihtelee niin juttujen tasolla kuin kuvien monimuotoisuudessa. Kaikkia kiltalehtiä ja yliopistolla ilmestyviä muita julkaisuja voi selailla kahvikupin ääressä Ympin kiltahuoneella (kierrä vihreiden naulakoiden taakse, oransseista ovista läpi ja rappuset alas). Etuhuoneesta löytyvät lokoisat sohvat ja oma vaatenarikka, takahuoneesta taas opiskelutilaa ja materiaalia, tietokoneet sekä PS2. Yliopiston ulkopuolella ymppiläisiä voi bongata sähly- ja sulkapallo-vuoroilta ja tietenkin kyykkä-kentiltä. Paikallisissa ja valtakunnallisissa kyykkä-kisoissa mainetta ovat niittäneet Ympin miesjoukkue Kyrppä69 sekä naisjoukkueet Pinppi69 ja Penppu69. Lisäksi yhteistä urheiluhengen kohotusta tarjoaa Ympin oma pieni punainen sauna, jota vedetään ympäri Oulua - erityisesti Wappuna. Sauna on sekin muisto edesmenneestä Sähköinsinöörikilta ry Sähköinsinöörikilta ry on Sähkö- ja tietotekniikan osaston sähkötekniikan, elektroniikan ja tietoliikenteen opiskelijoiden yhdistys. SIK ry on perustettu vuonna 1965 ja se on tällä hetkellä Oulun yliopiston suurin kilta yli 1600 jäsenellä. Killan tarkoituksena on pitää hyvää huolta jäsenistään; tukemalla opiskelua, ajamalla jäsenistön etuja päätöksentekoelimissä ja järjestämällä vapaa-ajan toimintaa, kuten sauna- ja peli-iltoja sekä urheiluvuoroja. Killan urheiluvuoroilla jokaisella jäsenellä on mahdollisuus käydä pelaamassa mm. sählyä ja lentopalloa. Vuosittain vaalikokouksessa valittava hallitus ja toimihenkilöt pyörittävät killan toimintaa apunaan aktiivifuksit. Uusista tulokkaista pitävät huolen pienryhmäohjaajat, sähköpaimenet, jotka ohjaavat noin kymmenen hengen pienryhmiään kohti teekkariutta. Fukseille järjestetään monenlaista toimintaa heti syksyllä mm. fuksi-infon, fuksiexcursion ja lättyiltojen muodossa. Kiltalehtemme Sinssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa tuoden julki killan kuulumiset. Sinssin toimittajille omien juttujen kirjoittaminen on sydämen asia, ja lehdessä nähdäänkin vain toimittajien oman kynän tuotoksia. Killan alaisuudessa toimiva Elektroniikkakerho kerää viikoittain sekä elektroniikasta kiinnostuneet vasta-alkajat että kokeneemmatkin harrastajat puuhastelemaan elektroniikan parissa. Yliopiston kombeissa, vihreiden naulakoiden läheisyydessä sijaitsee jokaisen kiltalaisen oma keidas, hieno kiltahuoneemme. Voit rauhoittua kahvikupposen ääressä mukavilla sohvilla luentotaukojen aikana, tarkastaa sähköpostisi, katsella TV:tä, pelata pöytälätkää tai muuten vain hengailla opiskelukavereiden kanssa. Kiltahuoneen ulkopuolella sähkötekniikan opiskelijoita yhdistävät sähkönsiniset haalarit, ja vilkasta keskustelua käydään IRC:ssäkanavalla #sik_oulu. Ko164 tisivumme ja ajantasaiset tiedot killan toiminnasta löydät osoitteesta www.sik.fi. Tervetuloa mukaan virkeään sähkönsiniseen joukkoon! Kiltahuoneella voi myös usein nähdä pieniä seurueita ratkomassa kursseihin liittyviä harjoitustehtäviä tai valmistautumassa tentteihin. Heidän seuraansa voi rohkeasti liittyä ja heiltä voi myös saada vastauksia itse kursseihin ja niiden suorittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Kysyvälle vastataan ja tieto leviää jakamalla. OTiT tuntee myös vastuunsa jäsentensä kunnosta ja tukee siksi aktiivista urheilutoimintaa mm. varaamalla salivuoroja sählyä ja sulkapalloa varten sekä järjestämällä silloin tällöin toverillisia turnauksia eri lajeissa. Kilta on ystävällinen ihmisjoukko, johon on helppo tuntea kuuluvansa. Toimintaa kehitetäänkin jatkuvasti jäsenistön toiveiden ja ehdotusten mukaisesti. Meidät tunnistaa mustista haalareista. Tervetuloa joukkoomme! Oulun Tietoteekkarit ry OTiT on Sähkö- ja tietotekniikan osaston tietotekniikan ja informaatioverkostojen koulutusohjelmien opiskelijoiden kilta. Killan jäsenet pääsevät nauttimaan sen tarjoamista eduista, tilaisuuksista sekä virkistysmahdollisuuksista. Kiltalaiset ovatkin äärimmäisen näkyvä ja aktiivinen joukko, jotka takaavat miellyttävän ympäristön tilaisuudessa kuin tilaisuudessa. Killan jäseneksi voi liittyä kuka tahansa tietotekniikkaa tai informaatioverkostoja opiskeleva Oulun yliopiston opiskelija. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden, fuksien, opiskelujen alkuvaiheeseen sisältyy useita killan järjestämiä tapahtumia. Yksi näistä on fuksisauna, jossa tutustutaan vanhempiin tieteenharjoittajiin sekä tilataan kiltalaisille ominaiset mustat haalarit. Heti opintojen ensimmäisenä päivänä fuksit jaetaan pienryhmiin. Jokaisen pienryhmän ohjaajana toimii tehtävään koulutettu vanhempi tieteenharjoittaja, joka opastaa heidät opiskelun sekä opiskelijaelämän alkuun. Kilta järjestää fukseille fuksisaunan lisäksi myös useita muita tapahtumia. Esimerkkinä mainittakoon fuksicursio, jollekin toiselle paikkakunnalle suuntautuva opintomatka, jolla tutustutaan alan yrityksiin ja muihin alan opiskelijoihin kohdepaikkakunnalla. Kilta järjestää jäsenilleen monen moisia tapahtumia, kuten opintomatkoja eli excursioita ympäri Suomen sekä useita muita tapahtumia. Lisäksi kilta julkaisee säännöllisellä frekvenssillä omaa lehteään, Terminaalia, jonka kautta kaikilla kiltalaisilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Huvinpidon lisäksi kilta hoitaa monia muita opiskeluun liittyviä asioita, jotka helpottavat jäsenten opiskelua ja elämää. Killan jäseniä on edustajina monissa järjestöissä, neuvostoissa ja jaostoissa ajamassa aktiivisesti kiltalaisten etuja. Killalla on oma viihtyisä kiltahuone, joka toimii ikään kuin opiskelijoiden toisena kotina. Siellä on muun muassa erilaisia lauta- ja konsolipelejä, virvokkeita, UNIX-päätteitä sekä tietysti luentojen välissä aikaa tappavia hilpeitä kiltalaisia. Tietoteekkarin ei siis koskaan tarvitse olla tylsistynyt tai yksinäinen! OPTIEM - Oulun Tuotantotalousteekkarit ry Optiem on Oulun yliopiston tuotantotalouden opiskelijoiden vuonna 1991 perustama kilta. Optiemin toiminnan ydin on opiskelijoiden keskuudestaan valitsema killan hallitus, joka vastaa killan toiminnan järjestelyistä ja organisoinnista. Optiem ajaa jäsenistönsä etuja myös teknillisen tiedekunnan, tuotantotalouden koordinaatioryhmän ja teekkariyhdistyksen kokouksissa edustajiensa välityksellä. Killan jäseniksi hyväksytään tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat. Koulutusohjelman uudet opiskelijat eli fuxit perehdytetään yliopisto-opiskeluun pienryhmäohjauksen avulla. Jo varhaisessa vaiheessa fuxit pääsevät tutustumaan myös kiltamme toimintaan, sillä perinteinen fuxi-sauna järjestetään syksyisin heti opiskelujen alettua. Hieman myöhemmin syksyllä on vuorossa fuxi-excu sekä muita kiltamme tapahtumia. Kiltamme pitää aktiivista yhteyttä muihin Euroopan tuotantotalouden opiskelijoihin. Optiem on Euroopan tuotantotalouden opiskelijoiden kattojärjestön, ESTIEM:n jäsen. Killastamme lähtee edustajat myös kahdesti vuodessa järjestettävään ESTIEM:n Council Meetingiin. Kiltamme on solminut EU:n ERASMUS/ SOKRATES vaihto-ohjelman puitteissa useita bilateraalisia vaihto-opiskelijasopimuksia ympäri Eurooppaa. 165 Tämä antaa opiskelijoille hyvät mahdollisuudet suorittaa osa tutkinnosta jossain toisessa eurooppalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa. Kiltamme on läheisessä yhteistyössä talousalueemme yrityksiin. Opiskelijamme tekevät useissa kursseissa harjoitustyöt teollisuuteen. Yhteistyön muotoja ovat myös excursiot ja yhteiset illanvietot. Kiltamme pitää aktiivista yhteyttä myös Suomen muihin tuta-kiltoihin. Toiminnan huipentuma on vuosittain järjestettävät tutapäivät. Kiltalaisilleen Optiem tarjoaa myös monipuoliset mahdollisuudet harjoittaa ruumiin kulttuuria. Killalla on joukkue yo:n jalkapallo-, sähly-, kaukalopallo-, hallifutis-, lentopallo-, koripallosekä pesäpallosarjoissa. Kiltamme menestys urheilun saralla on viime vuosina ollut vähintään kiitettävää. Vuosien varrella kiltamme toiminta on laajentunut siinä määrin, että kiltaamme on perustettu myös joitakin alajärjestöjä. Näistä Ottiem tutustuttaa kiltalaisia viinikulttuurin saloihin. Showtiem viihdyttää esityksillään yleisöä kiltamme illanvietoissa. Sähliemissä kamppaillaan syksyisin kiltamme sählymestaruudesta. Kuoriem taas antaa kiltalaisille mahdollisuudet laulamiseen. Kiltamme virallinen äänenkannattaja on Laatta, joka ilmestyy (lentää) neljä kertaa vuodessa. Laatta iacta est - Laatta on heitetty. Optiem on teekkarikilloista pienin ja nuorin, mutta sitäkin aktiivisempi. Kiltamme toimintaan osallistuu innovatiivisia ja dynaamisia ihmisiä, joille mikään ei näytä olevan mahdotonta. Kiltamme jäsenten keskuudessa on hyvä henki ja kaikki tuntevat toisensa. Vihreät haalarimme erottuvat aina joukosta. Lisää tietoa Optiemin toiminnasta saa www -sivuilta osoitteesta: http://www.optiem.oulu.fi/ 166
© Copyright 2024