Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. - W-Fuel
Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 Jätteestä liikennepolttoaineeksi J p hankkeen seminaari Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan 25.1.2011 klo klo 9.00 - 12.00 Helsinki Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Professori Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tutkimustiimi 1 Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 Tausta-aineisto: ”ConsEnv” Kotitalouksien kulutusvalintojen ympäristövaikutukset y p jja niistä viestiminen esimerkkeinä elintarvikkeet ja asuminen Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hanke 20062009 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Kuluttajatutkimuskeskus KTK Kuluttajatutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus, SYKE O l yliopiston Oulun li i t ThuleTh l instituutti Fazer Leipomot F L i t Oy O HK-Ruokatalo Oy Raisio Oyj Ruokakesko Oy Saarioinen Oy 2 Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 Ruoan merkitys ilmastokuormituksessa 22 erilaisen il i lounasaannoksen l k suhteellinen ht lli osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisestä ilmastovaikutuksesta. Lihamakaronilaatikko, koti Kinkkukiusaus, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkiusaus, koti Broilerkastike+tumma o e as e u a riisi, s , koti o Broilerkastike + pasta koti Kirjolohikiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Nakit ja muusi, koti Broilerpasta, koti Ohrapuuro, valmis K Kasviskiusaus, i ki valmis l i Kinkkukiusaus, valmis Broilerpasta, valmis Kirjolohikiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, valmis Kasviskiusaus, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Punajuuripihvi, koti Soijapapupihvit (veget)koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Päiväkuormitus per kuluttaja 0 uo 10 20 , maito/vesi Esimerkkilounaiden s e ou a de koostumus: oostu us pääruoka, pää a, salaatti, sa aatt a 30 to/ es 40 ja leipä, e pä,50 Aterian osien merkitys esitetty jäljempänä % 60 70 80 90 % 100 3 Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 Aterian eri valmistusvaiheiden merkitys ilmastovaikutusten aiheuttajana Ilmastovaikutuksissa metaanilla ja dityppioksidilla on hiilidioksidin ohella paljon merkitystä. Metaani- ja dityppioksipäästöjen ypp p j hallinta on hyvin haastavaa. Lihamakaronilaatikko, koti Kotitalous CO2 CH4 Kauppa N2O Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 1 2 kg CO2 ekv. 4 3 4 Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 Kasviskiusaus, koti Kasvisaterioissa eri Aterian eri tuotantovaiheiden valmistusvaiheiden hiilijalanjälkien erot Kotitalous Kauppa merkitys tasaantuvat. ilmastovaikutusten aiheuttajana j 5 CO2 CH4 N2O Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO2 ekv. Härkäpapupihvit (veget.), koti CO2 Kotitalous CH4 Kauppa N2O Teollisuus R k i id alkutuotanto Raaka-aineiden lk t t t Vegetaristiruuissa V t i ti i metaani häviää melkein kokonaan. Kasviskiusaus, valmisruoka 0 0,2 0,4 0,6 kg CO2 ekv. 0,8 1 CO2 CH4 Kotitalous K Kauppa N2O Teollisuus Valmisruoissa teollisuuden Raaka-aineiden alkutuotanto osuus kasvaa ja 0 kotitalouksien pienenee. 0,2 0,4 0,6 kg CO2 ekv. 0,8 1 Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 Ilmastovaikutusten raaka-ainetausta 14 erilaisen kotilounasannoksen ilmastosvaikutus kg CO2-ekv Lihamakaronilaatikko +tomaatti/kurkkusalaatti Ki kk ki Kinkkukiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti t tti/k kk l tti Broilerikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja riisi +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja pasta +tomaatti/kurkkusalaatti Kirjolohikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Pääruoka Broileripasta +tomaatti/kurkkusalaatti Salaatti Nakit ja muusi +tomaatti/kurkkusalaatti Leipä Ohrapuuro ja marjakeitto, juustovoileipä, porkkana Kasviskiusaus (soijapapu) +kaali/mustaherukka Juoma Soijapapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka Soijapapupihvit ja muusi (veteen) +kaali/mustaherukka Punajuuripihvit ja ohrasuurimot +kaali/mustaherukka Härkäpapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka 0 1 2 3 4 6 Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 Mitä voidaan tehdä varsinaisen ruokajätteen kanssa – ei tehdä sitä! Esimerkiksi valmiin ruoka-annoksen 30% jätteeksi joutumisen ympäristövaikutus: Jos noin 2,5 kg ekvivalenttista CO2 -kuormitustason annos esimerkiksi kinkkukiusaus kinkkukiusaus, sen koko tuotantoketjun ja säilytyksen aiheuttama kuormitus 30 % jätteeksi menevältä osalta on 800 g ekvivalenttista CO2 jja sekajätteen kaatopaikkapäästö 50 g ekvivalenttista CO2, siis kokonaispäästö 800g + 50g •kompostoinnilla päästään 800g + 25 g:aan ja •mädätyksen kautta 800 g – 70 g:aan ekvivalenttista CO2 Jätteen käsittelyn päästöt Suomen ympäristökeskuksen tulosten mukaan 7 Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 ROAN LOPPUTUOTTEEN OSALTA JÄTTEEN TULON ESTÄMINEN ON 10 KERTAA YMPÄRISTÖTEHOKKAAMPAA KUIN RUOKAJÄTTEEN LOPPUKÄSITTELY ELI JÄTTEEN LOPPUKÄSITTELYN AVULLA VOIDAAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN OSALTA ESTÄÄ 10 % MENETYKSESTÄ MENETYKSESTÄ, MUTTA JÄTTEEN OIKEA KÄSITTELY ON SILTI TÄRKEÄÄ! 8 Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 Missä hävikki syntyy? Keittiössä ruoan valmistuksen aikana: Vihannes, marja Painon pieneneminen % keskimäärin ((käytetty y y arvo)) Vaihtelu Peruna 20–24 10–41 Porkkana 16 3–32 20 20 Sääksjärvi & Reinivuo 2004 13 9–14 Sääksjärvi & Reinivuo 2004 Punajuuri Lanttu Selleri Valkokaali Jää Jäävuorisalaatti i l tti Kurkku Sipuli Mansikka, mustaherukka 40 13 Lähde Sääksjärvi & Reinivuo 2004 Sääksjärvi & Reinivuo 2004 T Turpeinen i 1975 4–25 Sääksjärvi & Reinivuo 2004 30 Rastas ym. 1993 3 Rastas ym. 1993 6 5 4–8 Sääksjärvi & Reinivuo 2004 Turpeinen 1975 9 Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 Missä hävikki syntyy? Teollisten prosessien yhteydessä: Juuresten varastointi Hävikkiprosentti, peruna Hävikkiprosentti, muut juurekset Juuresten kuoriminen Hävikkiprosentti peruna Hävikkiprosentti, Hävikkiprosentti, muut juurekset Juuresten varastointi ja kuoriminen yhteensä Sähkönkulutus, kaikki juurekset yleensä, kWh/kg J Juuresten t pilkkominen ilkk i Hävikkiprosentti, kaikki juurekset yleensä Muiden kasvisten varastointi Hävikkiprosentti, kaalit Hävikkiprosentti, sipuli Muiden kasvisten pilkkominen Hävikkiprosentti, salaatit Hävikkiprosentti, kaalit Hävikkiprosentti, sipuli Hävikkiprosentti, kurkku Pienin arvo Suurin arvo Mallinnuksessa käytetty arvo 10 20 20 30 15 25 30 15 53 30 40 25 0,4 0,5 0,4 0 20 10 15 10 20 10 17,5 10 30 15 10 10 40 30 20 20 35 22,5 15 15 10 Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 Esimerkkinä jjuures Perusraaka-aine Perusraaka-aine josta ruoan valmistuksen taustalla Juuresraaka-aine 100% Varastointilajittelun jälkeen jos hävikki 15 % jälkeen, 85% Varastoinnin jälkeen, jos hävikki 25 % 63,75% Kuorimisen jälkeen, jos hävikki 25 % 47,81% Pilkkomisen jälkeen, jos hä ikki 10 % hävikki 43,03 % Syötynä, jos 30% jätetään jää lautaselle t i jää jääk tai jääkaappiin ii pilaantumaan 30,12 % ruoan Perusraaka-aine valmistuksen ruoan t taustalla t ll valmistuksen taustalla Lajittelu Lajittelu 1 Varastointi Varastointi Perusraaka-aine ruoan valmistuksen taustalla Lajittelu Kuoriminen Kuoriminen Perusraaka-aine ruoan valmistuksen taustalla Lajittelu Pilkkominen Varastointi Perusraaka-aineesta syöntiin Lajittelu Varastointi Kuoriminen Pilkkominen Syömättä jätetty 11 Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 Missä hävikki syntyy? Lihan prosessoinnissa: Teurasprosentit: nauta 45-55, sika 70-75. broileri-kalkkuna n. 70% Elimet (ei ihmiselle) 2-6%, rasvat 1-4 %, veri 3%, nahka 5-6 %, sorkat - karvat - höyhenet 3-11 %, suolisto 6-6%, jätteet ja 2-11% Nauta: luuton liha 50%, luullinen 25 %, muu 25% Sika: luuton liha 25%, luullinen 50 %, muu 15 % Broileri: fileet 33 % koivet 30 % siivet 37 % Ilmastovaikutuksen allokointi taloudellisin perustein – kalleimmille osille iso kuorma 12 Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 Ruoan elinkaaren varrella on tehtävä asioita! Raaka-aineeseen liittyvä saanto – tuotannon suunnittelu i l jja ensimmäisen i äi vaiheen raaka-aineen käsittely – jätteen = sivuvirran i i h hyväksikäyttö äk ikä ttö mahd. hd bi biokaasutus k t Maatilakohtainen life cycle management LCM Varastointihävikin estäminen – hygienia lä ötil kkosteus, lämpötila, t ttuuletus, l t varastokaasut t k t– logistiikan aikainen olosuhteiden säätäminen äätä i – varastohävikin t hä iki bi biokaasutus k t 13 Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 Ruoan elinkaaren varrella on tehtävä lisää asioita! Säästävä materiaalin käsittely esim esim. kuoriminen – poistettavan massan mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ensisijaisesti materiaalina – toissijaisesti energian tuotantoon Leikkaus- pilkkomissivuvirran mahdollisimman tehokas hyödyntäminen materiaalina 14 Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 Ruoan elinkaaren varrellakin on ymmärrettävä jjärjestelmäkokonaisuus! j Kokonaissysteemin y optimointi p – hävikki yhdessä vaiheessa voi toiseen vaiheeseen kohdistuvan ylivoimaisen hyödyntämissuunnittelun ansiosta olla järjestelmän optimointia – esimerkkinä järjestelmän energiaomavaraisuus – tavoitteena nollajäte + hiilineutraali 15 Consumer & Envirronmentt 25.1.2011 Kiit k Kiitokseni! i! Sirpa.kurppa@mtt.fi Puh: 040-5486968 16
© Copyright 2024