1. No category

AS-0.3200 Automaatio- ja
systeemitekniikan projektityöt
S14-04 Rakennusautomaatiojärjestelmä demotaloon (4op)
Iiro Pyykkönen (iiro.pyykkonen@aalto.fi)
Antti Eerola (antti.eerola@aalto.fi)
Markus Nylund (markus.nylund@aalto.fi)
Työn valvoja: Panu Harmo(panu.harmo@aalto.fi)
Kevät 2014
1
Sisällysluettelo
1. Työn kuvaus........................................................................................................................... 4
1.1 Järjestelmän tarkistus ....................................................................................................... 4
1.2 LON-väylä ........................................................................................................................ 5
1.3 Demotalon valmistelu Automaatio 2 -kurssia varten ......................................................... 6
2. Laitteisto ................................................................................................................................ 7
2.1 Ohjausyksiköt ..................................................................................................................10
2.1.1 Tridium Niagara Jace2 ..............................................................................................10
2.1.2 Tridium Niagara IO-16 ...............................................................................................11
2.1.3 KLON 512.10 ............................................................................................................13
2.1.4 Kotona/poissa painikemoduuli ...................................................................................13
2.2 Anturit ..............................................................................................................................14
2.2.1 Lämpötila- ja kosteusanturi (Vaisala, HMP231) .........................................................14
2.2.2 Hiilidioksidianturi (Vaisala CARBOCAP GMW116) ....................................................14
2.2.3 Hiilidioksidianturi (Vaisala GML20T) ..........................................................................14
2.2.4 Magneettikytkin (Hamlin 59125-1-T-00-0) .................................................................15
2.3 Toimilaitteet .....................................................................................................................15
2.3.1 Ilmanvaihto................................................................................................................15
2.3.2 Ilmankostutin .............................................................................................................15
2.3.3 Valaistus ...................................................................................................................15
2.3.4 Lämmitin ...................................................................................................................15
2.4 Poistetut laitteet ...............................................................................................................16
2.4.1 Vesivahti ...................................................................................................................16
2.4.2 Liiketunnistimet .........................................................................................................16
2.4.3 Z-wave ......................................................................................................................16
3. Niagara WorkplaceAX-ohjelmisto ..........................................................................................17
3.1 Logiikka ...........................................................................................................................17
3.2 Valvomo ..........................................................................................................................18
4. Ongelmat ja riskit ..................................................................................................................19
5. Parannusehdotukset .............................................................................................................20
6. Ajankäyttö .............................................................................................................................21
Liitteet .......................................................................................................................................23
2
Liite: Rakennusautomaation harjoitustyö - demotalo materiaali .............................................23
Liite: Käyttöohjeet ..................................................................................................................39
3
1. Työn kuvaus
Tavoitteena oli saada jo olemassa oleva rakennusautomaatiojärjestelmä toimimaan nykyisellä
I/O-kortilla ja liittää LON-väylän avulla järjestelmään lisätoiminnallisuutta. Vanhaa järjestelmää
piti myös siistiä logiikaltaan, käyttöjärjestelmältään ja ulkoasultaan paremmin Automaatio 2 kurssille soveltuvaksi ja selvittää saisiko järjestelmähälytyksiä lähetettyä tekstiviestien tai
sähköpostin välityksellä.
1.1 Järjestelmän tarkistus
Työ aloitettiin tutkimalla järjestelmän komponentteja, tutustumalla sen toimintaan ja olemassa
olevaan sovellukseen. Ensimmäisenä tehtävänä oli selvittää toimiiko Tridium Niagara Jace6kontrolleri sekä IO-32 kortti. Laitteistossa oli pienempi IO-16 kortti ja hieman hitaampi Jace2.
Tällä kokoonpanolla oli tehty vuonna 2013 rakennusautomaation harjoitustyö. Jace6 ja Jace2
erona on mm. että Jace6:ssa on USB-portti, johon voisi esimerkiksi liittää 3g-mokkulan.
Emme saaneet monista yrityksistä huolimatta Jace6:tta eikä IO-32:ta toimimaan. Aiempina
vuosina on yritetty saada toimimaan talon lämmitys hehkulampun avulla, jota ohjattaisiin
ZWaven avulla. Meidän tarkoituksemme oli liittää LON-väylään hehkulampun ohjaus KLONreleyksikön avulla. Ohjelmaa ei oltu tehty yksinkertaisimmalla tavalla, joten harjoitustyön
demosovellusta varten piti siistiä koodia.
4
Kuva 1: Demotalo
1.2 LON-väylä
Suuremman IO-laitteen ollessa rikki, tarvittiin harjoitustyötä varten LON-väyläkortti. Tilattiin uusi
JOCLON-väyläkortti, ja se saapui noin kahdessa viikossa. Laajennuskortti asennettiin Tridium
Jace2 laitteen laajennuspaikkaan. Tridiumissa piti asentaa ajurit LON-väylälle. LON-väylän
käyttöönotto oli suoraviivaista, kunhan löytyi oikeat xif-tiedostot. Vaikka eri LON-laitteet
seuraavat LON-standardia, voi olla että tarvitaan laitekohtaisia parametreja jotta LON-laitteen
arvoja pystytään lukemaan ja kirjoittamaan. Väyläkaapelin tulisi olla kierrettyä parikaapelia, eikä
ole väliä miten päin johdot kytkee.
Jotta LON-väylässä ei olisi ainoastaan yksi laite, lisättiin väylään vielä Vaisalan hiilidioksidianturi
GML20T.
5
1.3 Demotalon valmistelu Automaatio 2 -kurssia varten
Talo on ollut käytössä ELEC-C1220 Automaatio 2 -kurssin osasuorituksena. LON-väylän
lisäyksen jälkeen valmistelimme demottavan aseman, jolla demonstroitiin laitteiston toimintaa ja
ohjelmistoa. Teimme vanhan aseman pohjalta omiin tarkoituksiimme sopivan logiikan ja
esimerkin valvomonäytöstä. Kaikki turhat johdot poistettiin, ja talo siistittiin esiteltävään kuntoon.
Valmistelimme kaiken materiaalin harjoitustyötä varten (ks. liite: Rakennusautomaation
harjoitustyö - Demotalo). Keräsimme kasaan tiedot talon antureista ja toimilaitteista, ja muun
olennaisen informaation yhdeksi paketiksi. Lisäksi teimme ohjeet aseman käyttöönottoon, jolla
opiskelijat pääsivät alkuun oman sovelluksen tekemisessä (ks. liite: käyttöohjeet).
Tehtävänä opiskelijoilla oli aluksi tutustua materiaaliin ja palauttaa esisuunnitelmana kuvaus
ohjauksista mitä he aikovat tehdä (esim. ilmankosteuden säätö) ja karkea piirros logiikasta. Itse
työssä opiskelijat aluksi kuuntelivat selityksen laitteiston toiminnasta ja ominaisuuksista. Oman
aseman suunnittelu aloitettiin käymällä läpi käyttöohjeet, joiden kautta opiskelijat saivat kohta
kohdalta tutustua taloautomaatiojärjestelmän käyttöönottoon ja konfigurointiin. Lopulta
opiskelijat saivat itsenäisesti suunnitella valvomon ja logiikan. Assarit auttoivat ja vastasivat
kysymyksiin tarvittaessa.
6
2. Laitteisto
Tässä on listattuna lopullinen kokoonpano jolla rakennusautomaation harjoitustyöt tehtiin.
Kuva 2: talo edestä
Kuva 3: Talon sisusta
7
Kuva 4: Virransyöttö
8
Kuva 5: Ilmankostutin
9
Lista taloon asennetuista laitteista (numerot vastaavat kuvissa 2-5 esitettyjä numeroituja
laitteita):
1. Tridium Niagara Jace 2
2. Tridium Niagara IO-16
3. LON-Painonapit [KLOE]
4. IO-korttiin liitetty painonappi- ja varoitusvaloyksikkö
5. Virtalähde
6. KLON 512.10
7. Lämpötila- ja ilmankosteusanturi
8. Hiilidioksidi- ja lämpötila-anturi
9. Hiilidioksidianturi -LON
10. Tuuletin
11. Ilmankostutin
12. Magneettikytkin
13. Huoneenlämmitin
14. RAT 12-lämpötila-anturi
15. LED valaistusyksikkö
16. LED-valot
2.1 Ohjausyksiköt
2.1.1 Tridium Niagara Jace2
Jace2-yksikkö pyörittää Niagaraax framework:ia ja javan virtuaalikonetta. Laitteessa pyörii
automaation logiikka sekä valvomo. Konfigurointi onnistuu ethernetin yli WorkPlace Axohjelmiston kautta. Vakiokokoonpanosta poiketen tähän yksikköön on liitetty JOCLONväyläkortti, jonka avulla siihen voidaan liittää komponentteja LON-väylän avulla.
10
Kuva 6: Tridium Jace 2
2.1.2 Tridium Niagara IO-16
Tridium Niagara IO-16 on Jace2-yksikköön liitetty IO-korttimoduuli. Nimensä mukaisesti siinä on
16 liitäntää, joista 8 on tuloja ja 8 lähtöjä. Demotalossa tähän on kytketty kotona/poissa-kytkin
merkkivaloineen, oven magneettikytkin, anturit, tuulettimet ja sisävalaistuksen ohjaus.
Kuva 7: IO-16
11
Taulukko 1: IO-16 points
Nimi
Tyyppi
Osoite
Switch
Boolean Input Point
1
RedButton
Boolean Input Point
2
EmergencyString
Bolean Input Point
3
Humidity
Voltage Input Point
4
Temperature
Voltage Input Point
5
magneticSwitch
Boolean Input Point
7
CO2
Voltage Input Point
8
bVihreaValo
Boolean Output Writable
1
bKeltainenValo
Boolean Output Writable
2
bTuuletin
Boolean Output Writable
3
bKosteusTuuletin
Boolean Output Writable
4
Ledlight
Voltage Output Writable
1
Kuva 8: LON-väylän pisteet
12
2.1.3 KLON 512.10
KLON 512.10 on kahden releen ohjausyksikkö, joka on tarkoitettu yhden huonetilan
valaistusolosuhteiden hallintaan. Säätimellä voidaan toteuttaa edullisesti valaistuksen
tilanneohjauksia. Tyypillisiä käyttökohteita ovat koulujen opetustilat ja toimistojen
neuvotteluhuoneet. Säädin on toteutettu
stand alone -periaatteella, eli se toimii
yksikkösäätimenä vaikka tiedonsiirtoväylän
toiminnassa esiintyisi häiriöitä tai väylää ei
olisi asennettu lainkaan. Väylää käytetään
yhteysvälineenä muihin taloteknisiin
järjestelmiin ja kiinteistön valvomoon.
Lisäksi väylän avulla voidaan säätimiä
kytkeä yhteen suuremmiksi toiminnallisiksi
kokonaisuuksiksi ja laajentaa järjestelmää
kytkemällä siihen ulkoisia LONkomponentteja.
Kuva 9: KLON 512 havainnekuva
2.1.4 Kotona/poissa painikemoduuli
Tähän yksikköön on liitetty keinukytkin, jolla valitaan
kotona/poissa-asetus. asetuksen ilmaisevat vihreä ja
keltainen led-merkkivalo. Jos asetus on poissa ja ovi
avataan, kytkeytyy hälytys ja poissa-merkkivalo alkaa
vilkkumaan.
Kuva 10: Painikemoduuli
13
2.2 Anturit
2.2.1 Lämpötila- ja kosteusanturi (Vaisala, HMP231)
Ilmankosteus- ja lämpötila-anturi mittaa ympäristönsä lämpötilaa ja kosteutta ja välittää
mittauksensa analogisina signaaleina (0-10V). Näillä tiedoilla logiikka ohjaa ilmankostutinta ja
viilennysilman tuuletinta. Kosteus- ja lämpötila-arvot kirjataan sovelluksen datankeruuosiossa.
Teknisiä tietoja:
Kosteusanturi:
Mittausalue
Tarkkuus
Lämpötila-anturi:
Mittausalue
Tarkkuus
0...100 %RH
±1 %RH (0...90 %RH), ±2 %RH (90...100 %RH)
-40…+60 °C
±0,1 °C
2.2.2 Hiilidioksidianturi (Vaisala CARBOCAP GMW116)
CARBOCAP GMW116 mittaa hiilidioksidipitoisuutta ja lämpötilaa. Ohjausyksikön logiikka ohjaa
viilennystuuletinta hiilidioksidipitoisuuden mukaan. Hiilidioksidimittari saturoituu helposti
hiilidioksidilähdettä käytettäessä. Kun tämä tapahtuu, anturi antaa virheellisesti tulokseksi 0
ppm. Ongelma korjaantuu itsestään, kun hiilidioksidi leviää ympäröivään ilmaan.
Teknisiä tietoja:
Hiilidioksidipitoisuuden mittausalue
Lämpötilan mittausalue
Tarkkuus
0–2 000 ppm
0–+50 °C
± (2 % alueesta + 2,0 % lukemasta)
2.2.3 Hiilidioksidianturi (Vaisala GML20T)
Lon-väylään liitetty anturi. Laitteesta saadaan sekä CO2-että lämpötilatieto ohjausyksikölle.
Teknisiä tietoja:
Hiilidioksidipitoisuus:
Mittausalue
Tarkkuus
Lämpötila-anturi:
Mittausalue
Tarkkuus
0–2 000 ppm
± (2 % alueesta + 2,0 % lukemasta)
0–+50 °C
±0,5 °C
14
2.2.4 Magneettikytkin (Hamlin 59125-1-T-00-0)
Magneettikytkin on kaksiosainen, missä toinen osa on asennettu kiinni oveen ja vastakappale
oven yläpuolelle ovenkarmiin. Kytkin aktivoituu kun ovi avautuu ja kappaleet irtoavat toisistaan.
2.3 Toimilaitteet
2.3.1 Ilmanvaihto
Koneellinen ilmanvaihto on toteutettu tietokonetuulettimen avulla.
2.3.2 Ilmankostutin
Talon ilmankosteutta säädetään tuulettimella jonka päällä on kostea rätti.
2.3.3 Valaistus
Valaistus on toteutettu ledeillä, jonka kirkkauden voi säätää demoasemassa valvomosta
liukukytkimellä. Jos kotona/poissa-kytkin asetetaan poissa-asentoon, säätyvät ledit
automaattisesti pienimmälle kirkkaudelle.
2.3.4 Lämmitin
Talon sisälämpötilaa säädetään KLON-releohjausyksikköön kytketyllä hehkulampulla ja
KLOE212-lämpötilasäätimellä.
Kuva 11: Lämmityslamppu
15
2.4 Poistetut laitteet
2.4.1 Vesivahti
Aiempina vuosina projekti on ollut älykäs kylpyhuone esimerkiksi vanhainkotiin. Vesivahdin
tarkoituksena on hälyttää henkilökunta paikalle, mikäli asukkaalle on sattunut onnettomuus, joka
on johtanut veden valumiseen lattialle. Laite ei enää palvele tarkoitustamme, eikä IO-16 laitteessa ole tilaakaan sille.
2.4.2 Liiketunnistimet
Liiketunnistimia olisi voitu käyttää kulunvalvontaan mutta vapaita IO-portteja ei ollut.
2.4.3 Z-wave
Z-wave antureita on yritetty ottaa käyttöön aiempina vuosina, mutta ilmeisesti implementointi ei
ole onnistunut kertaakaan täydellisesti. Z-wave laitteet ovat tallessa laboratoriossa, mikäli ne
halutaan joskus implementoida. Niagara AX:ssä on tuki Z-wavelle.
16
3. Niagara WorkplaceAX-ohjelmisto
Sovelluksen logiikka ja valvomo on toteutettu WorkPlaceAX-ohjelmistolla. Logiikka perustuu
toimilohko-ohjelmoitiin, ja ohjelmistosta löytyy valmiit lohkot, joita yhdistelemällä saa luotua
haluamansa toiminnallisuudet. Valvomon suunnitteluun on myös oma työkalunsa. Ohjelmisto
luo myös historiatietoon perustuvia käyriä antureiden mittausdatasta ja kerää hälytysdataa.
Jacen IO-16 moduuliin liitetyt mittaus- ja ohjauspisteet näkyvät WorkPlaceAX-ohjelmiston Ndio
point managerissa. Lon-pisteet näkyvät samalla tavalla Lon-networkin alla.
3.1 Logiikka
Logiikka on Wire sheetissä ja on toteutettu toimilohko-ohjelmoinnilla. Logiikasta puuttuu
hystereesi. Jos toimilaitteella on käytössä pieni säätöalue, kytkeytyy tämä turhankin nopeasti
päälle ja pois.
Painikemoduulin napista voi siirtyä kotona ja poissa-moodien välillä. Tilaa indikoidaan vihreällä
ja keltaisella valolla painikemoduulissa. Vihreä on kotona ja keltainen on poissa. Kun ollaan
poissa-tilassa ja ovi avataan hälytetään tästä vilkuttamalla painikemoduulin keltaista valoa.
Tämä voidaan nollata siirtymällä kotona-tilaan. Kun siirrytään poissa-tilaan sammuu talon ledvalaistus.
Hiilidioksidille on määritetty yläraja-arvo, johon yllettäessä tuuletin käynnistetään. Valvomosta
voi asettaa tavoitearvon kosteudelle ja tämän mukaan kosteustuuletinta ohjataan.
Talon lämpötila on säädetty demosovelluksessa 24–26 °C välille, jos lämpötila tippuu alle 24 °C
kytketään lämmityslamppu päälle. Demotalon edustalla olevasta lämpötilasäätimestä
(KLOE212) voi muuttaa sisälämpötilan asetusarvon ja tämän perusteella lämmitetään tai
jäähdytetään taloa. Lämpötilasäätimessä on yksi painike jota painamalla käynnistetään
tuulettimen pakko-ohjaus.
Kuva 12: Tuulettimen logiikka
Yllä on esitetty esimerkki logiikasta. CO2-pitoisuutta ja lämpötilaa mitataan ja verrataan
asetusarvoihin. Arvot asetetaan valvomosta. Jos jompikumpi arvoista ylittyy tai vedetään
”hätänarua”, tuulettimen ohjaus kytkeytyy päälle.
17
3.2 Valvomo
Demosovelluksen valvomoon on koottu tärkeimmät mittaustiedot antureilta, jolloin yhdellä
silmäyksellä saa hyvän yleiskuvan valaistuksen kirkkaudesta, hiilidioksidipitoisuudesta,
kosteudesta ja näiden asetusarvoista. Lisäksi demosovelluksessa pystyy pakottamaan
valvomosta lämmityksen, ilmastoinnin, kosteustuulettimen tai kotona/poissa-kytkimen päälle.
Kuva 13: Valvomo
Historia-ikkunoista nähdään historiatietoja eri mittauksista valitulla aikavälillä.
Kuva 14: Esimerkki CO2-pitoisuuden historiasta
18
4. Ongelmat ja riskit
LON-väyläkortin hankinta oli aluksi epävarmaa, toimitusajan pitkästyessä emme välttämättä olisi
ehtineet tekemään demosovellusta LON-väylällä. LON-väyläkortti tuli kuitenkin kahdessa
viikossa ja tämä riski ei toteutunut.
Aluksi emme saaneet mitään dataa KLON-laitteesta kun taas Vaisalan hiilidioksidianturi toimi
heti LON-väylällä. KLON vaati laitekohtaisen xif-tiedoston joka piti ensin muuttaa lnmltiedostoksi ja sitten ladata Jace2-ohjainyksikköön.
Aluksi oli tarkoitus liittää Jace6:een USB-mokkula, josta voitaisiin lähettää tekstiviestihälytyksiä.
Valitettavasti Jace6 on rikki, eikä Jace2:ssa ole USB-porttia, joten tekstiviesti-idea hylättiin.
Mokkulan olisi voinut myös kytkeä tietokoneeseen, mutta tämä sotii hieman itsenäisen
järjestelmän ideaa vastaan. Tietokoneenhan ei tarvitse olla päällä, vaan järjestelmä toimii myös
itsenäisesti. Tekstiviestihälytykset pyrittiin korvaamaan sähköpostihälytyksillä.
Sähköpostipalvelua emme saaneet toimimaan, sillä Workplacen nykyinen ohjelmaversio
(3.4.43) ei tue SSL-tietoverkkosalausprotokollaa, jota kaikki nykyiset sähköpostipalveluntarjoajat
käyttävät. Workplacen versiossa 3.5 ja uudemmissa on SSL-tuki. Ongelma ratkeaa päivittämällä
ohjelmisto. Emme uskaltaneet ottaa päivitysriskiä ennen harjoitustöiden alkamista, mikäli jotain
olisikin mennyt vikaan. Sähköpostihälytysten käyttöönotto vaikutti muutoin helpolta ja
suoraviivaiselta.
Workplace AX toimii melko loogisesti ja on looginen käyttää, mutta siitä puuttuu joitain
ominaisuuksia, jotka olisivat hyödyllisiä. PID-säädintä ei ole, ja kiikkuja ei myöskään ole
valmiina function blockeina. Kiikut pystyy tekemään logiikkaporteilla, mutta tämä tuottaa hieman
ylimääräistä työtä.
19
5. Parannusehdotukset
Suosittelemme että Workplace AX päivitetään uudempaan versioon ja että demoaseman
logiikka tehtäisiin kokonaan uudestaan ja siistimmäksi. Logiikassa on mm. jäänteitä vanhoista
hälytyksistä, jotka toimivat huonosti tai vähintäänkin mystisesti. Toimilaitteiden ohjaus on
myöskin toteutettu osittain kehnosti, mm. hystereesiä ei ole. Nämä voisi ratkaista
yksinkertaisimmin lisäämällä esimerkiksi hieman aikaviiveitä toimilaitteiden ohjauksiin.
Sähköpostihälytykset saa toimimaan päivittämällä workplacen versiosta 3.4.43 versioon 3.5 tai
uudempaan.
Mikäli Aalto-yliopistolta löytyy rahaa, uusi IO-32 laite antaisi helpon mahdollisuuden kytkeä lisää
antureita ja toimilaitteita järjestelmään. Nyt esimerkiksi liiketunnistimet eivät ole osa järjestelmää
IO-paikkojen vähäisyyden takia. Liiketunnistimella saa toteutettua helpon kulunvalvonnan tai
murtohälytysjärjestelmän. Lisäksi LON-väylässä on kolme käyttämätöntä releohjausta, joihin voi
hankkia lisää LON-laitteita uuden toiminnallisuuden lisäämiseksi.
Oven vieressä oleva painikemoduuli ei ole sopiva kokonaisuuteen. Valot ovat hyviä ja simuloivat
esimerkiksi hälytyksiä hyvin, mutta vetokytkin ja painonapit ovat epävarmoja ja toimivat
kehnosti. Moduulin voisi suunnitella ja rakentaa uudelleen.
Harjoitustyö kurssilla sai enimmäkseen positiivista palautetta. Mielestämme konsepti on ihan
toimiva. Pieni esiselostus, joka (yrittää) varmistaa, että opiskelijat todella lukevat materiaalin
etukäteen. Itse työssä keskitytään luomaan oma järjestelmä. Kritiikkiä saatiin työn lyhyydestä,
kolme tuntia oli hieman vähän kokonaisen järjestelmän luomiselle. Jos mahdollista, harjoituksen
pituuden voisi kasvattaa esim. 5 tuntiin. Materiaalia voi toki aina hioa paremmaksi. Uusilla
laitteilla saadaan lisää toiminnallisuutta ja mahdollisuuksia toteutettavaksi harjoitustyöhön.
Käyttöohjeisiin voisi lisätä screenshotit kriittisimmistä kohdista. Tätä ei tehty ajanpuutteen
vuoksi.
20
6. Ajankäyttö
Ajankäyttö suunniteltiin kurssin alussa kuvan 15 kaltaiseksi.
Kuva 15: Ajankäyttösuunnitelma
Todellinen ajankäyttö muotoutui alla olevan taulukon muotoon. Tämä korreloi hyvin
suunnitelmaamme.
21
Taulukko 2: Toteutunut ajankäyttö.
22
Liitteet
Liite: Rakennusautomaation harjoitustyö - demotalo materiaali
Rakennusautomaation harjoitustyö - Demotalo
ELEC-C1220
Automaatio 2
23
Johdanto
Harjoitustyössä tutustutaan rakennusautomaatioon ja sen toteuttamiseen. Tätä varten on
rakennettu demotalo, johon on lisätty muutama vaihtoehto miten tällainen automatisointi
voitaisiin implementoida.
Talo on vanerista rakennettu laatikko, jonka takaosa on avattavissa. Etu- ja takaseinällä on
pleksi-ikkunat. Oikealla puolella on tuuletin ilmankosteuden säädölle ja vasemmalla puolella on
sähköpääkeskus ja tuuletin hiilidioksidipitoisuuden säädölle. Etupuolella on ovi, LON-nappulat ja
DIN-kisko, jossa on ohjauslogiikat.
Lämmitys on toteutettu hehkulampulla, jota ohjataan LON-väylällä. Valaistuksen kirkkautta
ohjataan tietokoneelta. Kosteustuuletin puhaltaa kosteaa ilmaa taloon jos ilmankosteus putoaa
alle esiasetetun raja-arvon ja samalla tavalla toinen tuuletin puhaltaa ulkoilmaa sisään jos
hiilidioksidipitoisuus sisällä nousee liian suureksi tai mikäli taloa halutaan jäähdyttää.
Lista taloon asennetuista laitteista (yksityiskohtaisemmin laitteisto-osiossa):
1. Tridium Niagara Jace 2
2. Tridium Niagara IO-16
3. LON-Painonapit [KLOE]
4. IO-korttiin liitetty painonappi- ja varoitusvaloyksikkö
5. Virtalähde
6. KLON 512.10
7. Lämpötila- ja ilmankosteusanturi
8. Hiilidioksidi- ja lämpötila-anturi
9. Hiilidioksidianturi -LON
10. Tuuletin
11. Ilmankostutin
12. Magneettikytkin
13. Huoneenlämmitin
14. RAT 12-lämpötila-anturi
15. LED valaistusyksikkö
16. LED-valot
24
Kuva 16: Demotalo edestä
Kuva 17: Demotalo sisältä
25
Kuva 18: Jännitelähde, LON-yksikkö ja LED-ohjain
Kuva 19: Ilmankostutin
26
Laitteisto
Komponentit
Tridium Niagara Jace2
Jace2-yksikkö pyörittää Niagaraax framework:ia ja javan virtuaalikonetta. Laitteessa pyörii
automaation logiikka sekä valvomo. Konfigurointi onnistuu ethernetin yli WorkPlace Axohjelmiston kautta. Vakiokokoonpanosta poiketen tähän yksikköön on liitetty LON-väyläkortti,
LON FFT-10a, jonka avulla siihen voidaan liittää komponentteja LON-väylän avulla.
Kuva 20: Tridium Niagara Jace2 -logiikkayksikkö
Teknisiä tietoja:
IBM PowerPC processor
DRAM
Serial Flash
Operating system
250 MHz
128MB
64MB
QNX (Real-Time operating system)
27
Tridium Niagara IO-16
Tridium Niagara IO-16 on Jace2-yksikköön liitetty IO-korttimoduuli. Nimensä mukaisesti siinä on
16 liitäntää, joista 8 on tuloja ja 8 lähtöjä. Demotalossa tähän on kytketty kotona/poissa-kytkin
merkkivaloineen, oven magneettikytkin, anturit, tuulettimet ja sisävalaistuksen ohjaus.
Liitännät:
8 Universal input, 0-10VDC / 4-20mA
4 Analog output, 0-10VDC / 4-20mA
4 Digital output, max: 30V / 0.5A
Kuva 21: Tridium Niagara IO-16 –IO-moduuli
KLON 512.10
KLON 512.10 on kahden releen ohjausyksikkö,
joka on tarkoitettu yhden huonetilan
valaistusolosuhteiden hallintaan. Säätimellä
voidaan toteuttaa edullisesti valaistuksen
tilanneohjauksia. Tyypillisiä käyttökohteita ovat
koulujen opetustilat ja toimistojen
neuvotteluhuoneet. Säädin on toteutettu stand
alone -periaatteella, eli se toimii
yksikkösäätimenä vaikka tiedonsiirtoväylän
toiminnassa esiintyisi häiriöitä tai väylää ei olisi
asennettu lainkaan. Väylää käytetään
yhteysvälineenä muihin taloteknisiin
järjestelmiin ja kiinteistön valvomoon. Lisäksi
väylän avulla voidaan säätimiä kytkeä yhteen
suuremmiksitoiminnallisiksi kokonaisuuksiksi ja
laajentaa järjestelmää kytkemällä siihen
ulkoisia LON-komponentteja.
Kuva 22: KLON 512 -releohjausyksikkö
28
Teknisiä tietoja:
LON-liitäntä
Väyläsovitin
Kaapelointi
Käyttöjännite
Prosessori
Kellotaajuus
Releet
Analogialähdöt
TP / FT-10 väylä
Echelon® FTT-10a
Kierretty pari
230 VAC
3150 Neuron®
10 MHz
Resistiivinen kuorma 10 A
1-10 VDC
KLOE -painonapit
KLOE-painonapit ovat I2C-väylän kautta toisiinsa kytkettyjä valmiiksi ohjelmoituja moduuleja,
jotka kytketään LON-väylään KLOE102-painonappimoduulin tai KLOK900-adapterilla KLON
512-moduulin kautta. Demotalossa on kuvan 8 kaltainen kytkentä. Kuvassa 9 on toinen
esimerkki laajemmasta kytkennästä.
Kuva 23: KLOE-moduulit kytkettynä KLON512-releohjausyksikköön
29
KLOE 118 himmenninpainikkeisto
Painamalla "ylös" tai "alas" painiketta kohdistetaan valaistuksen tason säätö samanaikaisesti
KLON512:n kumpaankin valaisinlähtöön. Jos valot ovat sammuksissa, "ylös"-painikkeen
painaminen sytyttää valot siihen tasoon, joka niillä oli viimeksi sammutettaessa. Painamalla
pohjaan "ryhmä 1 on/off" tai "ryhmä 2 on/off" painike ja painamalla samanaikaisesti "ylös" tai
"alas" painiketta, kohdistuu tason säätö vain kyseiseen ohjausryhmään. Valaisimia voidaan aina
ohjata himmenninpainikkeilla valaistustasosta ja läsnäolosta riippumatta.
KLOE 114 tilannepainikkeisto
Tilannepainikkeita pystyy ohjelmoimaan ilman asennusohjelmaa tilannepainikkeiston ja
himmenninpainikkeiston avulla seuraavasti:
 asetetaan himmenninpainikkeiston avulla ryhmien valaistustasot halutuiksi.
 painetaan pohjaan samanaikaisesti yli 5 sekunnin ajaksi ”ryhmä 1 on/off” ja ”ryhmä 2
on/off” -painikkeet ja se tilannepainike, jolla asetettua tilannetta halutaan ohjata.
Tilannepainikkeiden kaikki neljä lediä syttyvät 1 sekunniksi, kun tallennus muistiin on
tapahtunut. Molempien relelähtöjen tilanne tallentuu kyseistä painiketta vastaavalle
tilannenumerolle kummankin releen muistiin. Valaisimia voidaan aina ohjata tilannepainikkeilla
valaistustasosta ja läsnäolosta riippumatta.
KLOE 212 lämpötilansäädin
Lämpötilasäädin kertoo tilan lämpötilan. Jos ilmaisimeen kytketään erillinen anturi RAT12,
saadaan lämpötila-arvo esimerkiksi lattian tai ikkunan pinnasta. Lämpötilatietoja voidaan
hyödyntää lämmityksen ja ilmastoinnin ohjauksessa. Lämpötilatietojen lisäksi ilmaisimelta
saadaan myös lämpötilan asetusarvon poikkeamatieto sekä tehostus-tieto. Demotalossa RAT12
mittaa talon sisälämpötilaa ja lämpötilasäätimen sisäinen anturi talon ulkolämpötilaa.
30
Ilmanvaihto
Koneellinen ilmanvaihto on toteutettu tietokonetuulettimen
avulla.
Ilmankostutin
Talon ilmankosteutta säädetään tuulettimella jonka päällä on
kostea rätti.
Valaistus
Valaistus on toteutettu ledeillä, jonka kirkkauden voi säätää
valvomosta. Jos kotona/poissa-kytkin asetetaan poissaasentoon, säätyvät ledit pienimmälle kirkkaudelle.
Lämmitin
Talon sisälämpötilaa säädetään KLON-releohjausyksikköön
kytketyllä hehkulampulla ja KLOE212-lämpötilasäätimellä.
Kotona/poissa painikemoduuli
Tähän yksikköön on liitetty keinukytkin, jolla valitaan kotona/poissa- Kuva 24: Lämmitin
asetus. asetuksen ilmaisevat vihreä ja oranssi led-merkkivalo. Jos
asetus on poissa ja ovi avataan, kytkeytyy hälytys ja poissa-merkkivalo alkaa vilkkumaan.
Kuva 26: LED-valaistus
Kuva 25: Painikemoduuli
31
Anturit
Lämpötila- ja kosteusanturi (Vaisala, HMP231)
Ilmankosteus- ja lämpötila-anturi mittaa ympäristönsä lämpötilaa ja kosteutta ja välittää
mittauksensa analogisina signaaleina (0-10V). Näillä tiedoilla logiikka ohjaa ilmankostutinta ja
viilennysilman tuuletinta. Kosteus- ja lämpötila-arvot kirjataan sovelluksen datankeruuosiossa.
Teknisiä tietoja:
Kosteusanturi:
Mittausalue
Tarkkuus
Lämpötila-anturi:
Mittausalue
Tarkkuus
0...100 %RH
±1 %RH (0...90 %RH), ±2 %RH (90...100 %RH)
-40…+60 °C
±0,1 °C
Hiilidioksidianturi (Vaisala CARBOCAP GMW116)
CARBOCAP GMW116 mittaa hiilidioksidipitoisuutta ja lämpötilaa. Lämpötilamittaus on kytketty
järjestelmään, mutta sen arvoa ei käytetä. Ohjausyksikön logiikka ohjaa viilennystuuletinta
hiilidioksidipitoisuuden mukaan. Hiilidioksidimittari saturoituu helposti hiilidioksidilähdettä
käytettäessä. Kun tämä tapahtuu, anturi antaa virheellisesti tulokseksi 0 ppm. Ongelma
korjaantuu itsestään, kun hiilidioksidi leviää ympäröivään ilmaan.
Teknisiä tietoja:
Hiilidioksidipitoisuuden mittausalue
Lämpötilan mittausalue
Tarkkuus
0–2 000 ppm
0–+50 °C
± (2 % alueesta + 2,0 % lukemasta)
Hiilidioksidianturi (Vaisala GML20T)
Lon-väylään liitetty anturi. Laitteesta saadaan sekä CO2-että lämpötilatieto ohjausyksikölle.
Teknisiä tietoja:
Hiilidioksidipitoisuus:
Mittausalue
Tarkkuus
Lämpötila-anturi:
Mittausalue
Tarkkuus
0–2 000 ppm
± (2 % alueesta + 2,0 % lukemasta)
0–+50 °C
±0,5 °C
Magneettikytkin (Hamlin 59125-1-T-00-0)
Magneettikytkimen toinen osa on asennettu kiinni oveen ja toinen oven yläpuolelle on
kiinnitettynä ovessa ja ovenkarmissa. Kun ovi avautuu ja vastakappaleet irtoavat toisistaan,
kytkin aktivoituu.
32
LON-väylä
LON tulee sanoista Local Operating Network. LON on Suomessa yleisin hajautettu
tietojärjestelmä kiinteistöautomaatiossa. Järjestelmä on hajautettu, eli tieto on väylässä
kiinniolevissa LON-laitteissa, eikä järjestelmän ylläpitoon tarvita keskustietokonetta.
Tietokonetta tarvitaan ainoastaan järjestelmän pystyttämiseen ja mahdolliseen
uudelleenkonfiguroimiseen. Järjestelmään onkin varsin helppo liittää ja konfiguroida uusia
solmuja ja näin saada uutta toiminnallisuutta kotiin heti sitä mukaa, kun teollisuudessa laitteita
valmistetaan.
Avoimen järjestelmänkin ehdot toteutuvat, mutta käytäntö on osoittanut, että täysin avoin
järjestelmä ei ole. Tämä johtuu siitä, että valmistajat käyttävät erilaisia LonTalk-protokollan
mukaisia standardiverkkomuuttujia (SNVT, “Standard Network Variable Types”).
LON-verkon solmujen välillä tieto siirretään LonTalk-protokollan mukaisesti. Protokolla
noudattaa CSMA-teknologiaa (Carrier Sence Multiple Access) ja se on sisällytettynä jokaiseen
LON-solmuun. Jokaisella solmulla on ID-tunnus, mutta “identtinen kaksonen” voi maailmalta
löytyä, vaikka tunnuksia on peräti 248.
Verkon rakenne (topologia) voi olla väylä, rengas, tähti, puu tai joku näiden yhdistelmä.
Järjestelmässä on useita tiedonsiirtovaihtoehtoja. Näistä kierretty parikaapeli on yleisin. Myöskin
sähköverkossa, kahdella eri radiotaajuudella, infrapunalla, kuidulla ja koaksiaalikaapelilla on
tiedonsiirto mahdollista.
Verkko jakautuu reitittimillä kanaviin. Kanavassa kaikki laitteet käyttävät samaa
tiedonsiirtonopeutta. Kanavan ulottuvuutta voidaan lisätä toistimella, joka samalla jakaa
segmentin kahteen osaan. Segmentissä maksimi solmumäärä on 128, mikäli käytetään
pelkästään LPT-10 – väyläsovittimen (Link Power Tranceiver) sisältäviä solmuja. Jos käytetään
myös FTT-10 – väyläsovittimellisia (Free Topology Tranceiver) solmuja, jokaista tällaista
kohden vähenee LPT-10:ien määrä kahdella.
FTT:n ja LPT:n olennaisin ero on siinä, että FTT:ssä solmulle tulee 24V tehonsyöttö erikseen ja
LPT:ssä syötetään teho 42,5V:n jännitteellä väylää pitkin. LPT-10:n laitevalmistajat ilmoittavat
laitteidensa tarvitseman tehon LPUL:eina (Link Power Unit Load). 1 LPUL vastaa suunnilleen 7
mA:n virtaa 42.5VDC jännitteellä. Nyrkkisääntönä tehotarpeista voidaan pitää ohjauspainikkeille
ja säätimille 1 LPUL, releyksiköille 3-5 LPUL ja Input-yksiköille 2 LPUL. Virtalähteiden
asentamisessa verkkoon kannattaa huomioida, ettei niitä saa asentaa alle metrin päähän
reitittimistä.
Tiedonsiirtomedioita on LON-verkossa useita. Yleisimpänä on kierretty parikaapeli, joko
suojattuna tai suojaamattomana. Echelon corporation (www.echelon.com) on määrittänyt
kaapeleille johdinhalkaisijat. Näistä eniten käytetyt ovat 1.3 mm paksu johto, jolla kantama
väylätopologiassa (maksimi 3 m haaroituksilla) on yli 2 km, ja 0.65 mm paksu johto, jolla
kantama on yli kilometrin. Vapaassa topologiassa vastaavilla johtopaksuuksilla kantama on 500
33
m. Nämä kantamat pystytään kaksinkertaistamaan asentamalla toistin kantaman ääripäähän.
Seuraavassa taulukossa kaapelien paksuuden vaikutus johdinten enimmäispituuteen.
Väylätopologia
Yhdistelmätopologia
Kaapeli
-tyyppi
Enimmäispituus
FTT-10 [m]
Enimmäispituus
LPT-10 [m]
Enimmäispituus
FTT&LPT [m]
Kahden solmun
väl. max. et. [m]
Kaapeloinnin
max. pit.
[m]
1,3 mm
2700
2200
2200
400
500
0,8 mm
900
750
750
3200
500
0,65 mm
1400
1150
1150
400
500
0,5 mm
700
575
575
200
250
LON:issa siirrettävät paketit ovat pääasiallisesti lyhyitä (12 tavua) ja lyhyillä paketeilla
tiedonsiirto onkin LON:issa nopeinta, parhaimmillaan 1000 viestiä sekunnissa. Paketti
muodostuu alun tahdistuspulssista (vähintään 6 bittiä) jota seuraa databitit (vähintään 12) ja
CRC (Cyclic Redundancy Check) – virheentarkistus (12 bittiä).
Kuva 27: LON-väylän käyttö
Paketin lähettämisen jälkeen tulee Beta 1 – aika, joka on väylän vapautumista varten ja tämän
jälkeen tulee Beta 2 – aika, joka koostuu priorisointiaikaväleistä ja liittymisviiveistä.
Priorisointiaikaväli on aliverkossa jokaisella solmulla oma, eli 1 – 127 ja liittymisviive (R) on
sattumanvarainen ja määräytyy satunnaisluvun ja väylän kuormituskertoimen tulosta (ks.
seuraava kuva). Beta 2 – ajan jälkeen solmu voi lähettää uuden viestin.
34
Ohjelmisto
Sovelluksen logiikka ja valvomo on toteutettu WorkPlaceAX-ohjelmistolla. Logiikka perustuu
toimilohko-ohjelmoitiin, ja ohjelmistosta löytyy valmiit lohkot, joita yhdistelemällä saa luotua
haluamansa toiminnallisuudet. Valvomon suunnitteluun on myös oma työkalunsa. Ohjelmisto
luo myös historiatietoon perustuvia käyriä antureiden mittausdatasta ja kerää hälytysdataa.
Tarkemmat ohjeet ohjelmiston käyttöön löytyvät dokumentista Niagara Ndio Guide.pdf.
Jacen IO-16 moduuliin liitetyt mittaus- ja ohjauspisteet näkyvät WorkPlaceAX-ohjelmiston Ndio
point managerissa. Lon-pisteet näkyvät samalla tavalla Lon-networkin alla (ks. kuvat 14 ja 15).
IO-16
Nimi
Tyyppi
Osoite
Switch
Boolean Input Point
1
RedButton
Boolean Input Point
2
EmergencyString Bolean Input Point
3
Humidity
Voltage Input Point
4
Temperature
Voltage Input Point
5
magneticSwitch
Boolean Input Point
7
CO2
Voltage Input Point
8
bVihreaValo
Boolean Output Writable 1
bKeltainenValo
Boolean Output Writable 2
bTuuletin
Boolean Output Writable 3
bKosteusTuuletin Boolean Output Writable 4
Ledlight
Voltage Output Writable 1
Kuva 28: Demosovelluksessa käytetyt KLONLON muuttujat.
Kuva 29: Demosovelluksessa
käytetyt Vaisala LON-muuttujat.
35
Valvomo
Valvomoon on koottu tärkeimmät mittaustiedot antureilta, jolloin yhdellä silmäyksellä saa hyvän
yksinkertaisia asetusarvoja, kuten valaistuksen kirkkautta ja hiilidioksidipitoisuuden ja kosteuden
asetusarvoja.
Kuva 30: Ruutukaappaus valvomosta.
Trendit-ikkunasta nähdään historiatietoja eri mittauksista valitulla aikavälillä.
Kuva 31: Trendit-näkymä
36
Logiikka
Logiikkaan päästään käsiksi Wire sheet-nappulalla Points-kansiosta. Logiikka perustuu
intuitiiviseen toimilohko-ohjelmointiin, jossa hyödynnetään Points-kansioissa olevia objekteja.
Toisista Points-kansioista (eri IO-korteilta tai väyliltä) saa objekteja käyttöön Link Mark –
toiminnolla.
Kuva 32: Esimerkki logiikasta miten ilmanvaihto voisi olla toteutettu.
Esiselostus
Suunnitelkaa millainen toteutus edellä mainituilla I/O-liitännöillä voidaan tehdä. Tehkää siis
yksinkertaistettu käyttötapaselostus, josta selviää miten järjestelmän tulisi toimia ja hahmotelkaa
millainen lohkokaavio-ohjelma vaaditaan sen toteuttamiseen. Esisuunnitelma esitetään työn
alussa ohjaajalle. Mallia voi katsoa esimerkiksi tästä dokumentista.
Tutustukaa muihinkin nopasta löytyviin dokumentteihin – etenkin Ensto KLON 512.10A
OPETETTAVA VALAISTUKSEN OHJAUS.pdf ja Käyttöohjeet 2014.pdf. Näistä on hyötyä työn
suorittamisen kannalta.
Loppuraportti
Kuvatkaa raportissa oman järjestelmänne osat ja kokoonpano ja oma sovelluksenne lyhyesti.
Liittäkää kuvat logiikasta, järjestelmästä, toiminnasta ja valvomosta. Pohtikaa myös minkälaisiin
sovelluksiin tällaista järjestelmää voisi (erilaisia sovelluksia) rakennetussa ympäristössä käyttää.
Mitä ongelmia järjestelmän kanssa oli? Palaute työstä kerätään kurssipalautteen yhteydessä
37
Viitteet
Tässä dokumentissa on härskisti hyödynnetty seuraavia lähteitä:
 Ohjeet Enston Lon-järjestelmän sähkösuunnittelijalle – Ensto Electric Oy
 KLON 512.10 Opetettava valaistuksen ohjaus – Ensto Electric Oy
 Vaisala GML20T LonWorks module
 Vaisala GMW116 datasheet
 Vaisala HMP230 Series Transmitters User’s Guide
 Vykon JACE 2/JACE 6 datasheet
 NiagaraAX-3.x Ndio Guide
 Aikaisempien vuosien harjoitustyöt
 https://www.niagara-central.com
38
Liite: Käyttöohjeet
1. Käynnistys ja aseman luominen
-Käynnistä Workplace AX, kytke sähköt järjestelmään. Järjestelmällä menee
max. neljä minuuttia käynnistymiseen.
-Avaa puurakenteesta IP:n 130.233.120.138:n alta platform tuplaklikkaamalla.
-Käyttäjätunnus ja salasana pitäisi olla valmiina. Loggaa sisään.
(käyttäjätunnus: automaatti ; salasana: 84268AUT)
-Platformissa olevan aseman voi avata tuplaklikkaamalla Stationia.
-Käyttäjätunnus ja salasana pitäisi olla valmiina. Loggaa sisään.
(käyttäjätunnus: admin ; salasana: 84268AUT)
-Uuden aseman luomiseksi valitse Tools->New Station.
-Anna asemalle nimi ja paina next.
-Anna asemalle salasana, suosittelemme muuallakin käytettyä 84268AUT. Paina
next.
-Luomasi asema saadaan ajettua Jacelle Commisioning Wizardilla. Rightclickaa
Platformia ja valitse Commisioning Wizard.
-Poista ruksit kaikista paitsi “Install a station from the local computer” kohdasta. “Install/upgrade software” -kohdan ruksia ei saa poistettua.
-Valitse dropdown-valikosta äsken luomasi asema. Paina next.
-Ohjelma varoittaa, että vain yksi asema voidaan ladata Jaceen kerrallaan.
Paina next.
-Software installation kertoo mitä ohjelman osia Jaceen on
asennettu/asennettavissa. Mitään ei tarvitse muuttaa. Paina next.
-Wizard näyttää tehtävät toimenpiteet. Paina finish.
-Kun Wizard on valmis, voit sulkea ikkunan Close-napista.
2. Sisäänkirjautuminen, Networkien luominen ja laitteiden lisääminen
-Hetken päästä voit logata uudelleen sisään Platformiin. Voit halutessasi avata
Application Directorin. Status-kohdasta näet, kun asema käynnistyy. Kun asema
on Running-tilassa, voit logata sisään asemaan.
-IO-toiminnallisuuden lisäämiseksi navigoi puurakenteessa Station (nimi) ->
Config -> Drivers. Tuplaklikkaa Driversia, ja lisää New-napista haluamasi
39
Networkit. Demotalossa käytetään Ndio Networkia ja Lon Networkia.
-Tuplaklikkaa luomaasi NdioNetworkia. Paina Discover. Toiminnon pitäisi löytää
yksi kappale IO-kortteja. Lisää kortti Add-napilla. Varmista, että IO Port on 1.
-Kun kortti on lisätty databaseen, tuplaklikkaa Exts alla olevia sinisiä palluroita.
Paina jälleen discover. Tästä voidaan lisätä IO-pisteet databaseen add-napilla.
Harjoitustyöohjeesta löytyy, mitä mihinkin IO-porttiin on kytketty.
-Lon-väylän laitteita päästään lisäämään tuplaklikkaamalla LonNetworkobjektia puunäkymässä. Paina Quik Learn. Ruksaa kaikki laatikot ja paina ok.
-Databasessa tulisi olla kolme objektia. Local Lon Device on Jacen oma Lonväyläkortti. LonDevice on Vaisalan CO2/lämpötila-anturi. LonDevice_1 on
Enston KLON-laite. Kaksi jälkimmäistä saattavat toisinaan olla myös nimetty
toisinpäin. Kiinnitä huomiota Manufacturer-kohtaan.
-Enston KLON-laitteen konfiguroimiseksi joudutaan importaamaan XML-tiedosto.
Rightclickaa LonDevice_1:tä, valitse ImportXml. Etsi Xml-tiedosto kansiosta
C:/XIF/P512101A.lnml. Vaihda Use Lon Objectsiin true.
-Samaan tyyliin kuin edellä, klikkaamalla sinisiä palluroita voidaan lisätä Lonpisteitä. Enston KLON512.10 -manuaalista (s. 20) löytyy tarkemmin, mitä kukin
piste vastaa. Manuaalin pitäisi olla kansiossa LON 2/2 työpisteen vieressä,
löytyy myös Nopasta.
3. Pisteiden lisääminen ja logiikkasuunnittelu
-Kun kaikki tarvittavat laitteet on lisätty, luodaan kansio valvomolle ja
järjestelmän logiikalle. Lisää Driversin alle uusi kansio: Rightclick -> New ->
Folder. Nimeä kuvaavasti. Rightclickaa luomaasi kansiota ja valitse Views ->
Wire Sheet. Uusia pisteitä luodaan rightclickaamalla Wire Sheetia ja
valitsemalla New -> haluttu pisteen tyyppi.
-Harjoituksenomaisesti lisätään pari pistettä ja tehdään yksinkertainen logiikka.
Luo kaksi BooleanWritable-objektia. Nimeä objektit “Keinukytkin” ja
“Releohjaus”. Luodut pisteet pitää myöhemmin linkata eri networkien alla
oleviin pisteisiin.
-Tuplaklikkaa NdioNetworkia, ja sinisiä palluroita Exts:n alla Databasessa. Lisää
Universal input 1. Tämä on kytketty oven vieressä olevaan keinukytkimeen.
Anna pisteelle järkevä nimi ja varmista että tyyppi on BooleanInputPoint. Voit
testata toimintaa vaihtamalla kytkimen asentoa. Databasessa Out-arvon pitäisi
muuttua. Osa analogisista input-arvoista voidaan joutua skaalaamaan. Tämä
40
onnistuu tuplaklikkaamalla pointtia ja muuttamalla LinearCalibrationista Scaletai Offset-arvoja.
-Tuplaklikkaa LonNetworkia ja sinisiä palluroita Enston laitteen kohdalla. Lisää
databaseen nvi01LampValue->nvi01LampuValue (state). Nimeä kuvaavasti.
Vaihda tyyppi Boolean Writableksi. Varmista aina, että tyyppi on sopiva.
-Seuraavaksi linkataan pisteet. Rightclickaa Ndioboardin alle luomaasi pointtia.
Valitse Link Mark. Rightclickaa logiikkakansion alla olevaan keinukytkin-objektia
ja valitse Link From “<name>”. Valitse Sourcesta out ja Targetista jokin input.
Vastaavalla linkkaa logiikkakansion releohjaus-pisteestä LonNetworkiin
luomaasi pisteeseen.
-Kun linkkaus on tehty, mene logiikkakansion Wire Sheetiin. Nyt voit yhdistää
keinukytkimen releohjaukseen vetämällä viivan outputista inputiin. Voit testata
onnistumista vaihtamalla keinukytkimen asentoa. Lampun syttymisessä on pieni
viive. Monimutkaisempia logiikoita varten Puurakenteen alla olevasta Palettesidebarista löytyy kitControl-valikko, josta löytyy ohjelmointityökaluja. Näitä
voidaan drag&dropata Wire Sheetiin.
-Seuraavaksi luodaan valvomonäyttö. Rightclickaa logiikkakansiota, valitse
Views -> New View. Anna näytölle kuvaava nimi. Valvomonäyttöön saadaan
lisättyä objekteja Paletten alla olevista kitPx-, kitPxHVAC- ja bajauialavalikoista.
-Historiatrendien lisäämistä varten Paletten history-alavalikosta valitaan
extensions -> NumericInterval, joka drag&dropataan logattavan pointin päälle
puuvalikkoon. Tuplaklikkaamalla pointtia voidaan säätää sinne ilmestyneen
NumericInterval-osion parametreja. Esim. Interval kannattaa säätää
pienemmäksi, ettei datan odotteluun kulu aikaa. Muista ehdottomasti asettaa
Enabled-arvo Trueksi.
-Kuvaajan logatusta datasta saa drag&droppaamalla puuvalikosta Station ->
History -> <aseman nimi> -> haluamasi kuvaaja valvomonäyttöön.
41