Kaupungin tiedotuslehti on ilmestynyt
Hyvän elämän Sastamala sopivasti sykettä Kyydit pelaavat. Laiva seilaa. Akseli 150 vuotta. Liikuntaa ikä kaikki. 2015 Paluu tauluihin Anni Virnes (vas.), Lotta Ylinen ja Kasper Kouvo lukevat älypuhelimillaan 1500-luvun aikajanatauluun liitettyjä QRkoodeja. Niillä he pääsevät katsomaan tauluun liitettyjä lisätietoja. Vammalan lukio harppaa vuosisatojen aikamatkalle Tärkeimmät tapahtumat nousevat näkyviin seinätauluihin. Tietotekniikka on myös keskeisessä roolissa. 2 | Sastamalan kaupungin tiedotuslehti A biturientti Lotta Ylinen on innoissaan Opetushallituksen rahoittamasta Aikamatkaajahankkeesta. Hän on ollut mukana tuottamassa aineistoa historian tapahtumat yhteen kokoaviin seinätauluihin ja verkkoon. ”Tämä on uusi ja mukava tapa opiskella. Kun pääsee itse mukaan tuottamaan aineistoa, niin se tuntuu hyvältä. Esimerkiksi 1500-luvun aikajana seinätaulussa on herättänyt kysymyksiä siitä, että mitä oikeastaan on tapahtunut. Itse mietin sitä, kuinka keskeisessä asemassa silloin uskonto oli. Se heijastui kaikkeen tutkimusmatkoista kulttuurin saakka.” Hän viittaa esimerkkitauluun, joka kiteyttää 1500-luvun tapahtumat. Taulu alkaa Kristoffer Kolumbuksesta ja päättyy William Shakespeareen. Väliin mahtuu uskonpuhdistusta Ruotsissa ja Kopernikuksen käsitys aurinkokeskeisestä maailmankuvasta. Hanke lisää kaikkien vuorovaikutusta Uskonnon, psykologian ja filosofian opettaja Kasper Kouvo on vahvasti mukana hankkeessa, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Kouvo huomauttaa, että hanke ja taulujen tekeminen ovat lisänneet kaikkien vuoropuhelua. ”Hanke yhdistää jokin vuosisadan tapahtumat oppiaineesta riippumatta. Tämä pakottaa niin opettajat kuin oppilaatkin keskustelemaan aiheista entistä enemmän.” Kuvaamataidon opettaja Teresa Galeniuksen toteuttamat taulut antavat oppilaille sykäyksen pohtia yhden vuosisadan kokonaisuutta. ”Taulujen aikajanoissa on alkuun vain tärkeimmät tapahtumat. Eri kurssien yhteydessä oppilaat hyödyntävät tietotekniikkaa, kun lisäävät taulujen perusteella tapahtumia verkkoon. Asioita voi sitten katsella älypuheli milla ja tableteilla. Käytämme myös videoita YouTubessa”, kertoo Kouvo. ”Eli tauluja hyödynnetään tutkielmissa. Niitä ei enää välttämättä tarvitse kirjoittaa kynällä paperille, vaan voimme siirtää asioita verkkoon. Sieltä opettajat sitten arvostelevat tutkielmia. Joku voi laittaa verkkoon videon, joku lausua vaikkapa runon”, lisää Sastamalan verkostolukion rehtori Anni Virnes. Taulut muistuttavat vuosisadoista Aikamatkaaja-hankkeen tarkoitus on tuottaa lukion oppimäärää havainnollistava laaja aikajana. Se yhdistää houkuttelevalla tavalla niin tieto- kuin taideaineitakin ja niiden sisältöjä. ”Hanke tukee kokonaiskäsityksen muodostamista historiasta. Aikajanaan yhdistetään kuvatietoa ja QRkoodeja sekä muuta todellisuutta. Materiaalia voi hyödyntää lukion eri kursseilla ja opiskelijoiden omatoimisessa opiskelussa”, valaisee Virnes. Suuret aikajanataulut kerätään Vammalan lukion seinille muistuttamaan oppilaita vuosisadoista. ”Taulujen tarkoituksena on herättää kiinnostusta ja kysymyksiä, mutta välittää myös tietoa. Taulujen aikajanat antavat katsauksen vuosisadan keskeisistä ilmiöistä, henkilöistä ja tapahtumista”, sanoo Anni Virnes. Aikamatkaaja-hankkeen keskeiset tavoitteet ovat: laajentuvat oppimis- ympäristöt, osallistuva oppiminen, QR-koodi (osoitelinkki, joka luetaan esimerkiksi älypuhelimella), elämyksellinen oppiminen, pelillisyys, holistinen oppimiskäsitys ja ilmiöpohjainen oppiminen. Vammalan lukio • Perustettu 1904 Tyrvään yhteiskouluna. • Oppilaita 240. • Yhteistyötä verkko-opetuksessa Lauttakylän ja Punkalaitumen lukioitten kanssa. • Laajaa kansainvälistä toimintaa. Viimeksi Pietari-projekti. • Sarkia-lukiolla ollut kansainvälistä toimintaa muun muassa Strasbourgissa. • Mouhijärven lukiolla pitkäaikaista toimintaa Vilnassa. • Verkostolukiolla yhteiskursseja samanaikaisopetuksena verkossa, esimerkiksi alkavat kielet ja reaaliaineet. Lukioverkkoratkaisu tulee uudelleen valtuustoon Sastamalassa on tällä hetkellä kolme lukiota: Vammalan lukio, Äetsän Sarkia-lukio ja Mouhijärven lukio. Nämä kolme lukiota muodostavat verkostolukion. Oppilasmäärien lasku on kuitenkin herättänyt keskustelun siitä, että Sastamalan lukiokoulutus keskitetään yhteen lukioon, Vammalan lukioon. Oppilasmäärien laskun lisäksi pontimena on valtiovallan kaavailut poistaa pienten lukioiden korotettu valtionosuus. ”Sastamalan kaupunginvaltuusto päätti 15. joulukuuta viime vuonna Mouhijärven lukion ja Äetsän Sarkia-lukion lakkauttamisesta, jos pienten lukioiden korotettu valtionosuus poistuu”, to teaa kasvatusjohtaja Pekka Kares. Rahoitusta koskenut lakiesitys hylättiin eduskunnassa 14. maaliskuuta tänä vuonna. ”Eduskunnan päätös merkitsee sitä, että Sastamalan lukioverkkoratkaisu tulee uudelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn 27.4.2015. Näin siksi, että viime joulukuun ehdollisen lakkautuspäätöksen lähtökohdat ovat oleellisesti muuttuneet”, huomauttaa Kares. Yhdessä lukiossa laaja tarjonta Kasvatusjohtaja on selkeästi yhden täysipainoisen lukion kannalla. ”Lukiokoulutus on syytä keskittää Vammalan lukioon. Perusteet ovat selkeät: opiskelijamäärät ovat laskeneet Sastamalassakin koko 2000-luvun. Mouhijärven lukion opiskelijamäärä on noin kolmekymmentä ja Äetsän Sarkia-lukion noin kuusikymmentä.” Pienenevät ikäluokat ja ammatillisen koulutuksen vetovoima aiheuttavat sen, että opiskelijamäärät eivät ole kasvamassa tulevai- suudessa. Kareksen mukaan valtakunnallisesti koulutuspoliittiset leikkaukset kohdistuvat jatkossakin myös lukiokoulutukseen. ”Kaupungin taloudelliset voimavarat eivät riitä kolmen lukion ylläpitoon. Kaikki lukio-opiskelijat on mahdollista ohjata Vammalan lukioon ilman kiinteistöinvestointeja. Samalla saadaan aikaan taloudellisesti ja pedagogisesti laadukas lukioyksikkö, jossa voidaan järjestää opiskelijoita palveleva laaja kurssitarjonta lähi- ja verkko-opetuksena.” Kaupunki tarjoaa tukea koulukyyteihin Monet oppilaat joutuvat tulemaan Vammalan lukioon kaukaa. Kaupunki kuitenkin tarjoaa taloudellista tukea, jotta matkat eivät aiheuta ylivoimaisia murheita. ”Opiskelijoille tarjotaan ilmainen koulukyyti yli kymmenen kilometrin koulumatkalle. Lukio maksaa Kelan edellyttämän omavastuuosuuden. Eli matkat ovat ilmaisia”, muistuttaa kasvatusjohtaja. Kuljetuksissa hyödynnetään ensisijaisesti avoimen joukkoliikenteen vuoroja sekä Sastamalan kaupungin ostamia perusopetuksen koululaiskuljetuksia. Siksi kuljetus voi edellyttää opiskelijan omatoimista kulkua järjestetylle reitille ja myös odotusajat ovat mahdollisia. ”Jos koulumatka on 5 – 9,9 kilometriä, lukio maksaa opiskelijalle kuljetustukea 12 euroa kuukaudessa. Tällä kompensoidaan seutulipun ja Kelan omavastuuosuuden erotus. Näin opiskelijoiden on edullisempaa käydä omassa lukiossa, kuin naapurikuntien”, laskee Pekka Kares. Sastamalan kaupungin tiedotuslehti | 3 Vaikuttaminen Asukasilloista saadut palautteet vievät Sastamalaa eteenpäin Eduskuntavaaleissa kannattaa äänestää. Lainsäädäntötyön lisäksi kansanedustajat tekevät edunvalvontatyötä kuntien ja koko alueen hyväksi. S astamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg myhäilee tyytyväisenä kahvipöydässä Kiikoisten Toukolan koululla. Vuoden ensimmäinen asukasilta on alkamassa ja paikalle on kertynyt yli viisikymmentä kuntalaista. ”Nämä asukasillat ovat tärkeitä. Kuntalaisten suorat palautteet vievät Sastamalaa eteenpäin. Yksikään virkatai luottamushenkilö ei voi tietää kaikkea, mitä laajassa kaupungissa tapahtuu, tai missä on selkeitä puutteita.” Malmberg muistuttaa, että jokainen palaute, tulee se mitä kautta tahansa, otetaan huomioon. ”Mikään kuntalaisten esille nostama asia ei ole turha. Asia voi olla pieni tai suuri, mutta aina se on tärkeä joillekin ja jollekin osaa kaupungista. Usein epäkohtien korjaaminen ei vaadi edes rahaa, vaan tietoa siitä, että mitä halutaan”, tähdentää Malmberg. Kansanedustajat ovat tiedon lähteillä Huhtikuun eduskuntavaaleja kaupunginjohtaja pitää tärkeänä etappina. Hän huomauttaa, että seuraavien neljän vuoden aikana tehdään merkittäviä yhteiskunnallisia ratkaisuja ja uudistuksia. Esille hän ottaa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, joka nykyiseltä eduskunnalta jäi seuraavalle. ”On erityisen tärkeää, että eduskunnassa on kansanedustajia, jotka ymmärtävät Sastamalan kaltaisten seutukaupunkien olosuhteita. Tulevan sote-lain sisällön pitää olla sellainen, että muillekin kunnille kuin maakunnan keskuskaupungille jää sananvaltaa palveluitten järjestämisessä, ei vain maksajan rooli.” 4 | Sastamalan kaupungin tiedotuslehti Malmberg katsoo tarkalla silmällä myös seuraavan vaalikauden aikana kuntien saamien valtionosuuksien linjauksia. Olennaista kuitenkin on, että talous saadaan kasvu-uralle ja työllisyystilanne paremmaksi. Liian moni on tällä hetkellä vailla työtä. ”Työllisyyden hoidossa on paljon palasia, joissa paikallinen käytännön tietämys on tärkeää. Kunnille asetettiin tämän vuoden alussa lisää vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemisessa, mutta rahaa ei kuitenkaan annettu. Kuntien velvoitteiden ja valtionrahoituksen tulisi olla tasapainossa.” Edunvalvontaa oman kotiseudun hyväksi Jarkko Malmbergilla on jonkin verran kokemusta kansanedustuslaitoksesta. Viisitoista vuotta sitten hän oli kansanedustajan avustajana. ”Silloin teimme valtavasti työtä nimenomaan paikallisten asioiden eteen. Kansanedustajat pääsevät tiedon lähteille ja voivat aktiivisuudellaan vaikuttaa valmistelussa oleviin asioihin.” Kaupunginjohtaja kokee, että kansanedustajat, puolueesta riippumatta, ovat meidän kaikkien työntekijöitä Helsingissä. ”Lainsäädäntötyön lisäksi he tekevät edunvalvontatyötä oman kotiseutunsa hyväksi. Hankkeista vaikkapa suuret väyläasiat ovat valtakunnallisia. Mutta Pukstaavin valtionrahoituksen turvaaminen ja jätevedenpuhdistamolle rakennet tavien siirtoviemäreiden valtionrahoitus ovat hyviä esimerkkejä Sastamalalle tärkeistä asioista. Tähän kansanedustajat voivat vaikuttaa lobbaamalla.” Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg pitää asukasiltoja tärkeänä tiedonlähteenä. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että ihmiset käyttävät äänioikeuttaan. Jos ja kun Sastamalasta pääsee yksi tai useampi henkilö eduskuntaan, niin Jarkko Malmbergin mukaan maata ei kaada, ovatko he hallitus- tai oppositiopuolueista. ”Hallituksen edustajat ovat tietenkin linjaamassa keskeistä valmistelutyötä. Toisaalta opposition edustajille jää hieman enemmän aikaa paikallisesti tärkeiden asioiden edistämiseen. Eli kaikkia tarvitaan.” Äänestämistä Malmberg pitää oikeutena, jopa velvollisuutena. ”Äänestäminen on demokratian ydintä. Äänestän yleensä ennakkoon, jotta äänioikeus tulee varmasti käytettyä.” Ennakkoäänestys Eduskuntavaalien ennakkoäänestys Sastamalan kaupungissa toimitetaan alia luetelluissa paikoissa kunkin äänestyspaikan kohdalla mainittuna aikana: Ennakkoäänestys 8.–14.4.2015 tapahtuu seuraavasti: Sastamalan Torikeskus Torikatu 1 8.–10.4.2015 11.4.2015 12.4.2015 13.–14.4.2015 kello 9–20 kello 10–15 kello 10–15 kello 9–20 Sastamalan pääkirjasto Sillankorvankatu 1 8.–10.4.2015 kello 10–19 14.4.2015 kello 10–19 Suodenniemen kirjasto Koippurintie 5 9.4.2015 kello 12–18 13.4.2015 kello 12–19 Äetsän kirjasto Pehulankaari 4B 9.4.2015 14.4.2015 kello 11–18 kello 11–16 Mouhijärven kirjasto Uotsolantie 56 8.4.2015 14.4.2015 kello 12–18 kello 12–18 Kiikoisten ent. kunnanvirasto Kiikostentie 316 8.4.2015 kello 10–18 13.4.2015 kello 10–18 S-Market Sastamala ltsenäisyydentie 1 8.–10.4.2015 Ennakkoäänestys sairaalassa ja sosiaali huollon toimintayksiköissä Ennakkoäänestys toimitetaan myös seuraavissa yksiköissä niissä oleville tai niihin otetuille äänioikeutetuille, kussakin paikassa erikseen vaali toimikunnan toimesta ilmoitettavina aikoina. –Vammalan aluesairaala (sekä somaattinen että psykiatrinen yksikkö) –Terveyskeskuksen sairaala –Hopun palvelukeskus ja palveluasunnot, vanhusten vuokratalot ja pienkodit –Selännekoti –Sepänkodit –Kiikan vanhainkoti (käsittaa myös Palvelukoti Niittyvillan ja Kiikanojan palveluasunnot) –Pehulakoti –Onnela –Rauhankoti –Sastamalakoti ja pienkodit –Hyrkin Puisto –Tyrvään Kartano –Palvelukoti Vähäropo –Kuusimaen Palvelukoti –Mouhijärven Hoitokoti VanhaPappila –Mouhijärven lltalakoti –lkipihlaja Anne Ennakkoäänestys kotona (kotiäänestys) Eduskuntavaaleissa äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siina määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan (kotiäänestys) ilmoittamalla siitä kirjallisesti tai puhelimitse 040 712 8174, 040 138 2002 tai 040 712 8207 viimeistään 7.4.2015 ennen kello 16 Sastamalan kaupungin keskusvaalilautakunnalle. llmoituksen voi äänestäjän puolesta tehdä tämän valitsema henkilö. llmoituksen voi tehdä lomakkeella, jota on saatavana keskusvaalilautakunnalta. yllä olevista puhelinnumeroista. Sastamalan kaupungin keskusvaalilautakunnan käyntiosoite on Aarnontie 2 A ja postiosoite Sastamalan kaupungin keskusvaalilautakunta PL 23, 38201 Sastamala sekä puhelinnumero 040-652 9782 (sihteeri). EDUSKUNTAVAALIT 2015 Sastamalan kaupungin keskusvaalilautakunta saattaa vuoden 2015 eduskuntavaalien osalta tiedoksi seuraavaa: VaalipÄivÄn ÄÄnestys 19.4.2015 kello 10–18 K-Supermarket Superi Sorvankatu5 11.4.2015 kello 10–18 13.–14.4.2015 kello 10–18 Äänestäjän tulee todistaa henkilöllisyytensä henkilöllisyystodistuksella. Henkilö, jolla ei ole muuta henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, voi saada poliisilaitokselta maksuttoman, väliaikaisen henkilökortin äänestamistä varten. Eduskuntavaalien vaalipäivän äänestys toimitetaan sunnuntaina 19. päivänä huhtikuuta 2015 kello 9–20 Sastamalan kaupungin alueella seuraavasti: Alla ovat numerojärjestyksessä äänestysalueet, niiden nimet ja äänestyspaikan käyntiosoitteet. No 001 002 003 004 005 006 007 008 009 010 Nimi Kantakaupunki Keikyä Kiikka Muistola Suodenniemi Mouhijärvi Karkku Stormi Vinkki Kiikoinen Äänestyspaikka Vammalan lukio Äetsan kirjasto Sarkia-lukio Muistolan koulu Suodenniemen kirjasto Mouhijärven kirjasto Karkun koulu Stormin koulu Vinkin vapaa-aikakeskus Kiikoisten ent. kunnanvirasto Osoite Marttilankatu 20 Pehulankaari 4B Länsitie 10 Nuupalankatu 28 Koippurintie 5 Uotsolantie 56 Riippiläntie 101 Stormintie 94 Ahertajankatu 33 Kiikostentie 316 Sastamalan kaupungin tiedotuslehti | 5 Palveluliikenne Aarre Kuljuntausta loisti silkkaa tyytyväisyyttä palveluliikennematkailun päätteeksi. Sastamalan kaupungin huolenpito jatkui, kun Juuso-Matti Pajuranta toimitti ruoka-annokset suoraan kotikeittiöön Servin Hopunkallion keittiöltä. Pyörii ja pelaa ”Hienoa vaihtelua, vaikka ei kaupungille mitään varsinaista asiaa olisikaan.” A arre Kuljuntausta ja Mika Virtanen ovat ylen tyytyväisiä kiikkalaisia. On perjantai. Kaupungin palveluliikenteen bussi pyyhkäisee pihaan ja suoraan kumpaisenkin miehen kotiovelle kello kymmenen aamulla. Autossa on jo kuhinaa. Tuttuja kyytiläisiä. Rattia vääntelee lupsakka kuljettaja. Hänen lisäkseen asiakkaita palvelee avustaja. Avustaja saattaa leivoksille Matkaa taittuu Kiikan Kontintieltä kohti Sastamalan keskustaa 6 | Sastamalan kaupungin tiedotuslehti Kiikkalainen Mika Virtanen löysi palvelukyytireissullaan Vammalasta komeat vanhanajan henkselit. Vammalaa. Tuttujen kanssa vaihdetaan sanaa, kuulumisia, ruoditaan maailman menoa ja vähän naapureidenkin. Aarre nousee porukasta kauppalantalon kohdalla ja painuu pankkiasioille. Kun hän saa ne hoidettua pankkivirkailijan kanssa kasvotusten, avustaja saattaa Aarren Torikeskukselle. ”Leivoksia, piimää ja leipää. Varsinkin leivoksia. Ruoka tuodaan kotiin Hopunkalliolta, niin en paljon kaupasta tarvitse.” Asiointireissun kruunuksi Aarre luotsaa kahville. ”Vähän on kahvila viime vuosina muuttanut tyyliään, mutta aina siellä vaan tapaa kavereita syntymäseudulta Punkalaitumelta ja myös tuttuja vammalalaisia ja kiikkalaisia.” Hymyilevät henkselit Mika astuu palveluautosta Torikeskuksen ovensuulla. ”Lähes päivittäin käyn ruokaostoksilla Kiikan Salessa, mutta kaupungista saan tuotua viikottain isompia satseja. Avustaja auttaa kassien kanssa.” Mika suuntaa lisäksi pukineliikkeeseen. Haussa on kunnon vanhanajan Kiitos ja 7,80 euroa Palveluliikenne on perinteisen linjaautoliikenteen ja taksiliikenteen välimuoto. Aamulla ja iltapäivällä autot ovat Sastamalan kaupungin määrittelemissä ajoissa, kuten koulukuljetuksissa. Mika, 76, on kulkenut palveluliikenteen reitillä vasta muutamia kertoja. Aarre, 85, sitä vastoin on käyttänyt palvelua sen alkuajoista asti. Bussi parkkeeraa sovitusti Torikeskuksen lasiovien eteen kello 11.45. Paluumatkalla auto on jälleen lähes täysi. Jälleen pulputetaan kokemuksia päivän kohokohdasta. Aarre ja Mika kiittävät kuskia ja avustajaa. Morjestavat matkaa vielä jatkaville. Miehet maksavat suuntaansa noin 12 kilometrin menopaluusta 7,80 euroa kumpainenkin. henkselit. Ne löytyvät Nikkaselta ja elämä hymyilee. ”Hienoa vaihtelua käväistä kaupungilla, vaikka ei mitään varsinaista asiaa olisikaan. Enimmäkseen me kyytiläiset olemme 60-80-vuo tiaita. Vaikka saahan auton soittaa ja kutsua ihan minkä ikäiset ja kaiken kuntoiset tahansa. Hyvin on homma pelannut.” Muista soittaa ja kutsua, muuten kyyti ei osaa tulla! Palveluliikenne uudistuu kesäkuussa • Kaupunki kilpailuttaa kevään aikana palveluliikenteen yrittäjät. • Kesäkuun 2015 alusta autojen määrä lisääntyy nykyisestä yhdestä kolmeen ajoneuvoon. • Jokaisessa autossa tulee olemaan 22 asiakasistuinta, ja kaikissa on tilaa pyörä tuolille. • Perusreitit ovat Vammala – Stormi, Äetsä – Kiikka – Kiikoinen – Vammala ja Suodenniemi – Mouhijärvi – Karkku – Vammala. • Reitit ja niiden pysäkit muotoutuvat ja venyvät asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. • Liikennöinti pyörii kutsuperiaatteella. Soita ja tilaa auto palveluliikenteen liikennöitsijältä aina kyytitarvetta edeltävänä päivänä kello 16:een mennessä. Maanantain kyydit pitää kutsua perjantaisin kello 16:een mennessä. • Maksut määräytyvät Matkahuollon määrittelemän kilometritaksan mukaisesti. Esimerkiksi 0-6 kilometrin mittainen yhdensuuntainen matka maksaa 3,30 euroa. • Maksuvälineeksi kelpaavat kaikki avoimessa joukkoliikenteessä olevat lipputuotteet. • Vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalveluasiakkaat voivat käyttää palveluliikenteen kuljetuspalveluja ilman omavastuuta. Kokeilun aloittamisesta päätettiin helmikuussa ja käytäntö jatkuu ainakin tämän vuoden loppuun. • Veteraanit saavat maksutta 2 ilmaista matkaa per viikko. • Toistaiseksi ei ole tehty päätöstä siitä, tuleeko palvelukyydeissä olemaan kuljettajan lisäksi myös avustaja. • Palveluliikenteen tavoitteena on tukea vanhusten ja vammaisten pääsyä asioimaan ja helpottaa sairaala-, terveys- ja laboratoriopalveluiden saavutettavuutta. Sastamalan kaupungin tiedotuslehti | 7 Elinkeino-ohjelma Asukkaat näkevät tuloksia S Toimenpiteet on kirjattu selkeästi. trategiapaperit ovat usein puisevia paperipinkkoja, joiden sisältö saattaa olla vaikeaselkoista ja täynnä hankalasti ymmärrettäviä asioita. Sastamalalan Seudun Yrityspalvelu Oy sai viime vuonna valmiiksi vuosien 2014–2017 elinkeino-ohjelman, joka jalkautuu käytäntöön. ”Ohjelmassa on tehty selkeät linjaukset. Siihen on myös kirjattu selvästi toimenpiteitä, joita tehdään kolmen vuoden aikana elinkeinopalveluissa ja kehittämistyössä”, toteaa yhtiön toimitusjohtaja Mikko Nieminen. Elinkeino-ohjelman tavoitteina ovat kehityshakuisten yritysten tukeminen, uuden yritystoiminnan aktivointi, matkailun kehittäminen, kaupunki- ja kuntakeskusten sekä tapahtumatoiminnan kehittäminen sekä vetovoimatekijöiden markkinointi ja kuntaimagon vahvistaminen. Lisäksi aluekehityksen painopisteinä ovat biotalous ja hyvinvointipalvelut ja -teknologia. ”Näiden tavoitteiden alla toteutamme yhdessä seudullisten toimijoiden ja yhteistyöverkoston kanssa lukuisa konkreettisia toimenpiteitä, Nieminen kertoo. Teematapahtuma kahdesti vuodessa Esimerkiksi tapahtumatoiminnan kehittämisessä yksi kaupunkilaisille näkyvimpiä asioita on ollut Tyrwäyspäivät. Se on kauppiaiden uusi teematapahtuma, joka pidetään kahdesti vuodessa. Yrityspalvelu on ollut mukana tukemassa tapahtumaa. ”Toinen iso asia on Sastamalamessujen järjestäminen. Kun olemme olleet esimerkiksi messujen valmistelujen tiimoilta yrittäjiin yhteyksissä, monet ovat olleet kiinnostuneita messuista. He ovat myös kiitelleet sitä, että nyt aktiivisesti kehitetään asioita ja luodaan uutta”, iloitsee Nieminen. Alustavia suunnitelmia matkailun puolella on tehty Vuoren matkailu alueen ja Ellivuoren kehittämisessä yhdessä alueen yrittäjien kanssa. Paikka on Niemisen mukaan ainutlaatuinen ja tarjoaa monia eri mahdollisuuksia niin majoittumisen kuin aktiviteettienkin suhteen. Nieminen tähdentää, että myös vesistömatkailuun on paneuduttu. ”Vaikka asia ei vielä näy ulospäin, olemme tehneet jo pidempään valmisteluja, jotta saamme kauniiseen lähivesistöön jälleen laivaliikennettä. Tämä toteutuukin tulevana kesänä, kun M/S Liekovesi aloittaa reitti liikenteen.” Sastamalan seudun elinkeino-ohjelma on lyhyesti ja ytimekkäästi toteutettu sekä sisällön että ulkoasun suhteen. Yhteistyöllä viedään yrittäjyyttä eteenpäin Sastamalan Seudun Yrityspalvelun perustoimintaa on tietenkin yrittäjien palvelu erilaisissa asioissa. Uusien ja toimivien yritysten palveluiden tehostamiseksi on tiivistetty yhteistyötä muun muassa Sastamalan kaupungin teknisen toimen kanssa. ”Uutta toimintamallia on kehitetty viime syksystä lähtien. Mallissa keskitytään tontteihin ja toimitiloihin. Tarkoituksena on löytää yrittäjille heidän kaipaamiaan tiloja ja tontteja nopeasti ja joustavasti”, miettii Mikko Nieminen. Yhtenä esimerkkinä Nieminen poimii vielä merkittävän asian, joka on myös kirjattu elinkeino-ohjelmaan, ja jolla on suuri merkitys uuden yritystoiminnan aktivoinnissa. ”Olemme aloittaneet erittäin kattavalla ryhmällä yrittäjyyskasvatukseen liittyvän määrätietoisen työn seudulla. Suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, 4H-toiminnan, yrittäjäyhdistysten ja yritysten sekä Sastamalan Seudun Yrityspalvelun edustajat. Tavoitteena on saada nuoria innostumaan yrittäjyydestä.” Mikä SASYP? • Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy (SASYP) on Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan omistama seudullinen elinkeino- ja kehitysyhtiö. • Luo edellytyksiä monipuoliselle ja tuottavalle yritystoiminnalle LounaisPirkanmaalla. • Tarjoaa kattavat palvelut yritystoimintaa harjoittaville sekä yritystoimintaa aloittaville. • Palvelut: aloittavien yrittäjien neuvonta, toimivien yritysten kehittäminen, omistajanvaihdos, tontit ja toimitilat, seudullinen matkailu, Sastamalan markkinointi, elinkeino- ja yrityshankkeiden toteutus. www.yrityssastamala.fi 8 | Sastamalan kaupungin tiedotuslehti Laivaliikenne Liekovesi palaa vesille Tarjolla tapahtumaristeilyjä ja reittiliikennettä. Lauletaan laineilla ja bongataan lintuja. M/S Liekovesi seilaa tulevana kesänä Sastamalan vesillä. Tarjolla on sekä reittiliikennettä että erilaisia tapahtumaristeilyjä. V iime kesänä M/S Liekovesi-laiva ei seilannut Sastamalan vesillä. Sastamalan Seudun Yrityspalvelu tarttui asiaan ja lähti palauttamaan laivaa kaupungin kauniille vesille. ”Lähestyimme Aste Line ay:tä, joka omistaa M/S Liekoveden. Sovimme yhteistyöstä ja tulevana kesänä laiva liikennöi. Olemme saaneet mukaan jo melko paljon matkailutoimijoita ja tapahtumien järjestäjiä. Lisäksi on reittiliikennettä”, kertoo yrityspalvelun toimitusjohtaja Mikko Nieminen. Selkeä reittiliikenne kohdistuu Tyrvään Pyhän Olavin kirkolle ja Kutalan Kasinolle. ”Kasinolle seilataan perjantaisin. Silloin siellä on kesätori. Ensimmäinen risteily on perjantaina 5. kesä kuuta ja viimeinen 21. elokuuta. Lähtö on Sastamalan satamasta Laiturikahvilan kupeelta kello 16. Matkalla poiketaan Tervakallion leirintäalueelle ja VuoriHotellin rantaan”, valaisee Sasta- malan markkinointipäällikkö Johanna Kurkikangas. Kirkkoristeilyt alkavat keski viikkona 3. kesäkuuta. Risteilyjä on sekä keskiviikkoisin että sunnuntaisin. Tarkemmista aikatauluista tiedotetaan myöhemmin. Sastamala Gregoriana mukana risteilyllä Tulevalle kesälle on suunniteltu erilaisia tapahtumaristeilyjä. Johanna Kurkikankaan mukaan ne toteutuvat, jos matkalle lähtijöitä on riittävästi. ”Esimerkiksi Sastamala Gregoriana -risteily Pyhälle Olaville on tulossa. Kirkossa on silloin konsertti. Myös Vanhan kirjallisuuden päivien yhteyteen on ajateltu risteilyä. Näissä ja muissakin risteilyissä on mukana yrittäjiä ja tapahtumien järjestäjiä. Risteilyille toivotaan tietenkin mahdollisimman paljon osanottajia. Jos ei ole riittävästi, niin risteilyn peruutus on mahdollista”, huomauttaa Kurkikangas. Laineilla on tarjolla myös erikoisuuksia Kesällä on tarkoitus tehdä kaksi lintubongausristeilyä. Ne on ajoitettu lauantaille 16. kesäkuuta ja lauantaille 19. syyskuuta. Tämä on tässä vaiheessa syyskuun ainoa risteily. Lisäksi yksi erikoisuus liittyy yhteislauluun. Lauletaan laineilla -risteilyjä on kaavailtu neljälle suvisunnuntaille. Ensimmäinen on 21. kesäkuuta. Sen jälkeen laululle on varattu kolme perättäistä elokuun sunnuntaita 9. päivästä alkaen. ”Meillä on niin hieno vesistö, että tätäkin matkailumuotoa pitää kehittää. Katsomme, kuinka tuleva kesä sujuu ja teemme yhteenvedon syksyllä. Tavoite on tietenkin se, että erilaisista risteilyistä muodostuu pysyvä kesäteema Sastamalaan”, miettii Mikko Nieminen. Sastamalan kaupungin tiedotuslehti | 9 Kulttuurikattaus Akseli Gallen-Kallela asui 19-vuotiaaksi Tyrväällä Jaatsin talossa. Akselin hengessä ja kengissä Kaksi poikaa ja varis lennähtävät kouluihin. P oika ja varis. Akka ja kissa. Lemminkäisen äiti. Kalevala-aiheiset kuvitukset. Niistä Akseli GallenKallela tunnetaan. ”Mutta kuinka moni tietää, että taiteilija, professori Akseli Gallen-Kallela loi paljon muutakin kuin maalauksia. Ja kuinka moni hahmottaa, että hän vietti tärkeät lapsuus- ja nuoruusvuotensa Tyrväällä”, kysyy Sastamalan kulttuurijohtaja Arja Valtonen. Kaupungin kulttuuripalveluiden tämän vuoden kattaus helmeilee seudun kuuluisuuden 150-vuotissyntymä päiväjuhlan tunnelmissa. Miekkoja ja mitaleita, ritareita ja kirahveja Akseli syntyi 26. huhtikuuta vuonna 1865 Porissa, mutta perhe muutti takaisin Tyrväälle Akselin ollessa 2-vuotias. Akselin isä Peter Wilhelm Gallén rakennutti vuosina 1867-68 kartanotyyppisen päärakennuksen Jaatsille. Rakennus on sittemmin toiminut Tyrvään kunnantalonakin ja on nykyisin Sastamalan kaupungin kulttuuritalo. Juhlavuoden kunniaksi Jaatsilla ja muuallakin Sastamalassa on useita näyttelyitä. Sastamalan seudun Museon Jaatsille rakentaman näyttelyn Ritareita, kirahveja ja kotipihan elämää – nuori taiteilija Akseli Gallen-Kallela yhteistyökumppanina on Gallen-Kallela museo. Kotiseutuneuvos Esko Pietilän Jaatsille kokoama Gallen-Kallelanäyttely Miekkoja ja mitaleita – Akseli Gallen-Kallela muotoilijana avautuu Akselin syntymäpäiväjuhlassa huhtikuun 26. päivänä. Kaksi poikaa ja varis Jaatsin talo oli tulevalle taiteilijalle ihanteellinen kasvuympäristö pihapiireineen niin kuin myös vanhan kir- 10 | Sastamalan kaupungin tiedotuslehti Kulttuurijohtaja Valtosen työhuoneessa on kaupungin omistama teos Selin istuva tyttö. Se on Akselin maalaus sisarestaan Jaatsin salissa vuodelta 1883. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta Suomi-sarjan pöytähopeat ovat edelleen tuotannossa. kon, eli Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maisemat ja Alasen ranta, joka tunnetaan likkojenrantana. Kuuluisan Poika ja varis -teoksen Akseli maalasi vuonna 1884 ollessaan kesänvietossa Sipin talossa vanhan kirkon maisemissa, kulttuurijohtaja Valtonen kertoo. Nykykaupungin koululaiset pääsevät maistelemaan teoksen aihetta makoisasti. Kirjantekijä ja opettaja Marko Vesterbacka on kirjoittanut pienoisnäytelmän Kaksi poikaa ja varis. Käsikirjoitus lahjoitetaan kouluille, ja esityksistä muokkautuu opettajien ja lasten kanssa yhteistyössä ohjelmanumero vaikkapa kevätjuhliin. ”Näin opitaan taiteen tekemistä ja tuodaan tunnetuksi Akseli GallenKallelaa draaman keinoin ja oman tekemisen kautta. Hauskaa on, että näytelmän nimi jo senkin takia on Kaksi poikaa, että varmuutta ei ole, kuka se yksi taulun alkuperäinen poika on ollut”, iloitsee Valtonen. Oppaat esittelevät äitiMathildan Akselin hengessä ja kengissä luotsaavat myös Sastamalan Oppaat. He muokkaavat Jaatsille opaskierroksen Akselin saappaissa. Rooliopastuksessa tavataan pojan äiti Mathildakin. Mathilda oli Akselin isän toinen vaimo. Pariskunnalla oli kahdeksan yhteistä lasta. Akseli lähti vuonna 1884 Tyrväältä Pariisiin mukanaan Armeijan sivuase 1925 Poika ja varis -maalauksensa. Samana vuonna Mathilda myi Jaatsin. Vanhuudenpäiviensä lähes 30 viimeistä vuotta hän vietti Karkussa. Tapahtumatiedot nettisivustolla Akseli Gallen-Kallelan juhlavuoden näyttelytoiminta käynnistyi 22. maaliskuuta Jaatsilla Vammalan seudun taideyhdistyksen näyttelyllä. ”Jaatsin veistospuisto avataan 17. toukokuuta. Sastamalan Seudun Museossa juhlitaan valokuvin ja Galleria Akselissa taidenäyttelyllä Axel Gallén – Tyrväältä Pariisiin. Tie taiteilijaksi 1881–1884, kulttuurijohtaja luettelee. Kaupungin tapahtumatuottaja Saana Ollila Sastamalan Seudun Yrityspalvelusta kokoaa, että juhlavuosi toimii sateenvarjona eri yhdistyksille ja yhteisöille, jotka haluavat kulkea Akselin jalanjäljissä. Yhteistyökuvioista ovat jo kiinnostuneet niin urheiluseurat, työvoimapalvelukeskus kuin käsityötaiteen kanssa toimivat. ”Muita kaupungin lähiaikojen tapahtumia ovat Sastamala-messut, Museo- ja harrasteajoneuvojen vappuparaati ja Vanhan kirjallisuuden päivät.” Ajantasainen tapahtumaohjelma löytyy sivustolta www.sastamalanseudulle.fi. Kaikki sastamalalaiset toimijat voivat ilmoittaa siellä tapahtumistaan. Kulttuuri on osa Elämänlaatuprosessia Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, Sastamalan musiikkiopisto ja Sastamalan Opisto muodostavat elämänlaatuprosessin. Matalan kynnyksen palveluina ne • • • • • toiminnallaan edistävät terveyttä ja hyvinvointia ja vahvistavat elämänhallintaa vahvistavat kansalaistoimintaa järjestöavustuksin ja kumppanuuksin tukevat elämänmittaista oppimista, turvallista kasvua ja opinpolkua vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta luovat edellytyksiä monipuoliselle harrastustoiminnalle ja vahvalle kirja- ja kulttuuri-identiteetille • verkostoituvat ja kehittävät uusia toimintamalleja ja kumppanuuksia eri toimijoiden kanssa • edistävät paikkakunnalla viihtymistä, kaupungin vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa Sastamalan kaupungin tiedotuslehti | 11 Kirjastoverkko Kyliltä noukitaan uusia tuulia Antero Vekkuli häärää pääkirjastolla. Puuhalaan muuttaneeseen Äetsän kirjastoon tulee virkailija-aukioloajan lisäksi mahdollisuus omatoimikäyttöön. S astamalan kaikki kahdeksan kirjastoa, eli pääkirjasto ja seitsemän lähikirjastoa, säilyvät paikoillaan ainakin tämän vuoden ajan. Lisäksi kirjastoauto Herra Hakkarainen kurvailee totutusti. Kiikoisten kirjastoa Säästörinteen rivitalon alakerrasta sovitetaan uudistiloihin Toukolan koulun kylkeen. Lähes kuin pullonpalautusautomaatti Uusinta uutta on pääkirjastolle muuttanut Antero Vekkuli, automaatti, jonka nieluun asiakkaat voivat palauttaa lainaamansa kirjat omatoimisesti. Pääkirjaston lainausautomaatti on palvellut halukkaita jo vuosia. ”Palautusautomaatin käyttö on helppoa ja vaivatonta. Jos osaa käyttää kauppojen pullonpalautusautomaattia, osaa käyttää myös Vekkulia. Toki lainata ja palauttaa aineistoa voi edelleen myös kirjaston henkilökunnan kanssa kasvotusten”, selvittää kirjastonjohtaja Sari Sillanpää. Kirjastokortilla sisään Lainausautomaatille asiakas luetuttaa ensin oman kirjastokorttinsa viivakoodin, minkä jälkeeen kone pyytää kunkin lainaajan omakohtaisen tunnusluvun, jonka saa kirjaston henkilökunnalta. Tämän jälkeen kone pyytää lainaan poimittujen kirjojen viivakoodit ja tulostaa listan laina-aineistosta. Vekkuliin syötetään palautettavat kirjat, ruutu kertoo tarvittavat toimenpiteet, ja laitteisto suoltaa näytön painalluksella kuitin käynnistä. Äetsän kirjasto muutti Äetsän entiseltä kunnantalolta palvelukeskus Puuhalaan alkutalvesta. Sinne on suunnitteilla omatoimiaikaa asiakkaille. Kirjastoon pääsee todennäköisesti vielä ennen kesää kirjastokorttia ovella vilauttaen ohitse virkailija-aukioloaikojen. 12 | Sastamalan kaupungin tiedotuslehti Varatut kirjat saa noutaa pääkirjastolta saatuja kuittinumeroita seuraten omatoimisesti. Kirjapääkaupungin 9 keidasta Kirjasto kumppanina Kaupungissa on kevään ajan pyörinyt Kirjasto kumppanina -hanke. Kaupunginkirjasto laati vuonna 2014 kirjastoverkkoselvityksen ja sen jatkotyönä käynnistyivät opinnäytetyö tulevaisuuden kirjastosta ja omana työnä kirjaston kumppanit selvitystyö. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ja kaupunginhallituksen nimeämä kirjakaupunkityöryhmä saavat 31. toukokuuta mennessä kirjaston tulevaisuutta ja kumppaneita koskevat raportit käsiteltäväkseen. Viimeinen kirjastoilta on 14. huhtikuuta. Kaikista tilaisuuksista koostettava raportti on apuna kirjastoverkon kehittämisessä. Sastamalan pääkirjasto, Karkun kirjasto, Kiikan kirjasto, Äetsän kirjasto (suunnitelmissa on nimenmuutos), Kiikoisten kirjasto, Suodenniemen kirjasto, Mouhijärven kirjasto, Stormin kirjasto ja kirjastoauto. Viimeksi kirjastoja lakkautettiin vuonna 2009 Keikyän koululta, Sammaljoelta ja Tyrväänkylästä. Top5-kirjalainat Sastamalassa alkuvuonna Hei, erilaisia lainoja • Seppo Jokinen: Mustat sydämet • Pirjo Tuominen: Toinen silmä päivä, toinen yö • Pauliina Rauhala: Taivaslaulu • Havukainen & Toivonen: Tatun ja Patun kummat keksinnöt kautta aikojen • Enni Mustonen: Paimentyttö Kirjastoista lainataan enimmäkseen kirjoja, musiikkia ja dvd-elokuvia. Lainaan saa myös lautapelejä ja konsolipelejä ja hämmästyttävää mutta totta myös liikuntavälineitä. Muuntautumiskykyä ja yhteistyötä ”Etsimme uusia tapoja tehdä asioita lisäämättä kustannuksia. Nyt tarvitaan muuntautumiskykyä ja yhteistyötä erilaisten toimijoiden kesken. Kirjastot voivat erikoistua tiettyyn teemaan ja olla kylänsä näköisiä ihmisten olohuoneita. Esimerkiksi Mouhijärven kirjastossa on pyörillä kulkevat hyllyt, joten tila muotoutuu kätevästi konserttipaikaksi. Joihinkin kirjastoihin sopisi perustaa kahvila ja joihinkin etätyöpisteitä ja ryhmätyöhuoneita”, kaavailee kulttuurijohtaja Arja Valtonen. Hän tähdentää, että kirjasto on matalan kynnyksen paikka, jonne voi poiketa lenkillä, tulla työhaalareissa, rauhoittua lukemalla lehtiä, opiskella tai tehdä töitä, tavata muita ihmisiä ja osallistua tapahtumiin. ”Lähikirjasto on enemmän kuin kirjaston palvelupiste. Se on merkittävä osa kaupunginosan toimintaa ja elämää, kuten Kiikan kirjaston asukasillassa todettiin.” ”Yhdeksi uhkakuvaksi kehityksessä näen sähköisten järjestelmien ulkopuolelle jäävän ihmisryhmän. Meillä kirjastoissa henkilökunta on aina valmis auttamaan niitä, joilla tieto tekniikkataidot eivät vielä ole hallussa.” 21-vuotiaalle Niko Mastille itse kirjastorakennus on erittäin tärkeä osoite. ”Tärkeä paikka on myös niille, joilla ei ole tietokonetta kotona.” ”Asiointi on helpottunut” Niko Mast käy Vammalan pääkirjastolla noin kerran viikossa. Hänen mielikirjansa löytyvät kauno- ja tietokirjallisuushyllyiltä. 21-vuotiaan opiskelijan suosikkikirjailija on Ernest Hemingway. Niko alkoi käyttää palautusautomaatti Antero Vekkulia heti kun se oli asennettu paikoilleen. ”Asiointi on helpottunut. Automaatti korvaa ihmisen, mutta en kuitenkaan toivo, että koneen takia menisi työpaikkoja. Äetsän Puuhalan kirjaston tuleva oma toimiaika asiakkaille kuulostaa mielen kiintoiselta, mutta kameravalvonta on varmasti ihan välttämätön ilkivallan uhan vuoksi.” Sastamalan kaupungin tiedotuslehti | 13 Perhepalveluverkosto Kun arki painaa, rinnalla kulkija auttaa Tärkeintä on saada koppi avun tarvitsijoista. Verkosto kutoo yhteen tahot, joita tarvitaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden eteenpäin viemisessä. K oulussa lapsi on väsynyt. Hänellä on vaikeuksia keskittyä tehtäviin. Joskus tulee itku ja joskus raivonpuuska. Opettaja kiinnittää käytökseen huomiota ja ottaa asian esiin koululla. Äiti menee lapsensa kanssa neuvolaan. Lapsi on terve, mutta äiti selvästi alakuloinen ja väsynyt. Mitä nämä esimerkit kertovat? Ne nostavat esiin ammatti-ihmisissä kysymyksiä siitä, onko kaikki perheessä hyvin? Painaako arki liikaa? Onko elämänhallinta hukassa? Näitä tilanteita varten Sastamalan kaupunki on eri yhteistyötahojen kanssa rakentanut perhepalvelu verkostoa. Siinä eri alojen ammattilaiset etsivät parhaat mahdolliset ratkaisut väsyneen perheen eteenpäin viemiseksi. ”Emme ole keksineet mitään uutta. Tällaisia asioita on aina hoidettu. Nyt vain kudomme yhteen kaikki ne tahot, jotka aiemmin ovat tavallaan toimineet yksinään. Myös se on tärkeää, että perhe, joka haluaa meiltä apua ei joudu juoksemaan eri luukuilla, vaan paras auttamistapa löytyy yhdestä paikasta”, luonnehtii Sotesin johtava hoitaja Anne Kantola. Verkoston löytämistä helpotetaan nettisivuilla Tärkeintä on, että joku huomaa mahdolliset vaikeudet ja ottaa kopin. Tämä henkilö vie asian eteenpäin sille henkilölle, jolle hänen mielestään asia ehkä kuuluu. ”Kouluissa on moniammatillinen ryhmä, joka selvittää tällaisia tilanteita. Yleensä koululta on oltu yhteydessä perheeseen jo tätä ennen”, toteaa perusopetuksen johtava rehtori Elina Jaakkola. Paras tilanne on se, että perheessä huomataan arjen olevan rempallaan, ja perhe ottaa yhteyttä verkostoon. Verkoston henkilöitten löytämien on vielä hieman hankalaa, mutta kasvatusjohtaja Pekka Kareksen mukaan siihen on tulossa parannusta. ”Verkostolle on tulossa omat nettisivut. Se varmasti helpottaa apua tarvitsevia perheitä. Sivuilta löytyy tietoa palveluista ja sitä kautta on myös mahdollista ottaa yhteyttä.” Kaikki perustuu perheen haluun Perhepalveluverkoston kaikki toiminta perustuu perheen omaan haluun. Kun perheeseen saadaan yhteys, niin seuraava askel on verkostopalaveri, jossa perhe on mukana. ”Perheen suostumus tarvitaan kaikkeen, mitä tehdään. Perhe voi antaa myös suostumuksen jollekin verkoston henkilölle, joka sitten etsii perheelle parhaat ratkaisut ja auttamistahot”, selvittää perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Hanna Lähteenmäki. Perhepalveluverkoston valmisteluryhmä koolla. Vasemmalla Anne Kantola, Hanna Lähteenmäki, Elina Jaakkola, Pekka Kares ja Pirita Rantanen. Ryhmään kuuluvat myös nuorisotyön päällikkö Kirsti Köykkä ja asiantuntijajäsenenä tutkija Paavo Salli. 14 | Sastamalan kaupungin tiedotuslehti Pirita muistuttaa menoista Verkostopalaverissa mietitään, minkälaista apua tarvitaan. Apu voi liittyä vaikkapa lasten hoitamiseen, psyykkisiin häiriöihin, kasvatukseen, fyysiseen terveyteen, jopa ruoan laiton opettelemiseen. ”Joskus tarvitaan apua vaikkapa siihen, että lapselle osataan ja uskalletaan asettaa rajoja. Tässä esimerkiksi neuvolan perheohjaajat voivat auttaa”, huomauttaa Elina Jaakkola. Toisinaan lapselle tarvitaan puheterapiaa. Silloin tätä apua esitetään perheelle ja ohjataan oikeaan paikkaan. Eli verkostopalaveri kartoittaa perheen tilanteen kokonaisuudessaan aina velkaneuvonta- ja päihdehuoltotarpeita myöten. Perhepalveluverkoston kehittämä rinnalla kulkija -malli on tuore perheiden auttamistapa. Se on juuri käynnistynyt Sastamalassa ja alustava palaute sekä tulokset ovat olleet hyviä. Rinnalla kulkija on tukihenkilö, joka auttaa perheitä arjen hallinnassa. Rinnalla kulkijana aloitti perheohjaaja Pirita Rantanen. Hänellä on tällä hetkellä neljä perhettä, joita hän auttaa. ”Tämäkin on toimintaa, joka perustuu myös vapaehtoisuuteen. Nykyiset perheet ottivat itse yhteyttä, joten heidän kanssaan oli hyvät lähtökohdat lähteä tukemaan arjen- ja siihen suoraan liittyvää elämänhallintaa.” Mikä on perhepalveluverkosto? • Perhepalveluverkosto on Sastamalassa toimivien erillisten ja itsenäisten organisaatioiden yhteinen rakenne. • Päämäärä on lasten, nuorten ja perheiden elämänhallinnan vahvistaminen. • Asukas on keskipisteessä. Hänen pitää tuntea, että häntä kuullaan, hän voi vaikuttaa ja hän tietää koko ajan missä mennään. • Yhden luukun periaate. Varhainen ja riittävän tehokas tuki. • Moniammatillinen verkosto tekee työtä ja etsii ratkaisut yhdessä. • Mukana Sastamalan kaupunki, Sotesi, Vammalan sairaala, Sastamalan koulutuskuntayhtymä. • Kumppanina kolmas sektori eli eri yhteisöt ja seurat. Perhekäynnit tarpeen mukaan Kun perhe ottaa yhteyttä Piritaan, niin hän lähtee keskustelemaan ja selvittämän perheen tarpeita. ”Käyn tietenkin perheessä ja kiinnitän huomiota kokonaisuuteen. Tärkeintä on kuitenkin se, mitä perhe minulle kertoo ja mihin asioihin minun halutaan puuttuvan. Jos perhe antaa suostumuksen, niin voin myös etsiä heille parhaan avun verkostopalaverissa.” Perhekäynnit ovat tärkeitä. Käyntejä Pirita tekee tarpeen mukaan. ”Joissakin käyn kerran viikossa, joissakin harvemmin. Määrä riippuu paljon perheen tarpeista.” II Kehä I Kehä Elämänlaatupalvelut Ydin Kolmas sektori Varhaiskasvatus Perusopetus Terveydenhuolto Lasten ja nuorten Nuorisopalvelut psykiatria Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Lukio ja ammatillinen koulutus Päihdepalvelut (A-klinikka) Yritykset Etsivä nuorisotyö Velkaneuvonta Pirita Rantanen auttaa perheitä, joiden elämänhallinnassa on esimerkiksi aikataulutusongelmia. Viikoittaiset menot unohtuvat helposti Tyypillisiä arjen- ja elämänhallinnan hankaluuksia ovat sovittujen menojen ja tapaamisten unohtaminen. Se tapahtuu joko vahingossa tai puoliaktiivisesti. Eli kyse on usein jaksamisesta ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamisesta. ”Kartoitan menot ja tapaamiset. Niistä muistutan soitoilla sovitulla aikataululla. Joskus riittää soittaminen viikoittain, mutta tarpeen vaatiessa muistutan menosta jopa samana aamuna”, kertoo Pirita. Muistutussoittoja jatketaan niin kauan, että perhe pystyy ottamaan vastuun menoistaan. Aikamäärää on vaikea etukäteen määritellä, koska perheellä voi olla muitakin elämänhallintaan liittyviä murheita, kuin menojen unohtaminen. Kulkija ohjaa oikeaan palveluun Rinnalla kulkija on nimensä mukaisesti tukihenkilö. Kun hän käy perheissä, niin silmät ja korvat havainnoivat, mitä apua tarvitaan. Jos esimerkiksi perheessä on haasteita teini-ikäisen nuoren kanssa ja vanhemman omat keinot on käytettynä, voi rinnalla kulkija ohjata perheen ottamaan yhteyttä perheohjaajaan. Pirita Rantanen on rinnalla kulkija, mutta oikea nimitys on perhepalvelukoordinaattori perhepalveluverkostossa. Koordinaattori kokoaa yhteen perheen ongelmat ja etsii verkostosta ratkaisuja. Perheen tukihenkilönä hän on niin kauan, kuin tarve vaatii. Sastamalan kaupungin tiedotuslehti | 15 Kotikuntoutus Kilometrejä takana ja kilometrejä edessä 24...56...98...100! K ilometrejä ei lasketa. Vain jalanpolkaisut. Samalla voi luritella ulkomuistista metrimittaisia runoja. Lähihoitaja Janika Puhakka seuraa Rakel Kranni-Westlidin aherrusta vierestä. Rakel hankki kotiinsa kuntopyörän jo vuosikausia sitten. Viime vuodet häneltä on kielletty ajaminen sillä yksin ilman valvontaa. Horjahdusvaara on aina olemassa. Varsinaista apua Rakel tarvitsee toistaiseksi vain lääkeannosten sortteeraamisessa päiväannoksiin. Rakel on lähes sokea. ”Toinen silmä pimeni kokonaan, ja toisessa on vain vähän näköä. Mutta niinhän sitä voi tämmöiselle 25-vuotialle käydä”, Rakel leukailee. Kaupassa ja muilla asioinneilla tämä virallisten kirjojen mukaan 90-vuotias kykenee käymään taksikyydin turvin lähes päivittäin. Käyntejä myös viikonloppuisin Siitä tulee syksyllä kaksi vuotta, kun Rakel alkoi saada Sastamalan kaupungin kotikuntoutuksen palveluita. Lähihoitaja käy hänen kotonaan päivittäin, myös viikonloppuisin. Käynnit kestävät normaalisti vartin verran. ”Ruuan laitan aina itse. Broilerin rintapalat ovat oikein herkkua.” ”Milloin hoitaja laittaa tukkaani, milloin pyydän poimimaan kukkavaasin keittiön ylimmältä hyllyltä tai Rakel Kranni-Westlid ajaa kuntopyörällään sata polkaisua joka ainut päivä. Sotesin lähihoitaja Janika Puhakka valvoo. milloin tarvitsen apukäsiä maitopurkin avaamiseen”, selostaa Rakel yhteistyötä. Mahdollisimman paljon itse ”Itsepäinen olen kuin pakana. Sen tietävät hoitajatkin, vaikka kyllä minä heitä tottelen. Päivittäin seuraa saan myös ystävättärestäni ja palveluksia talon muilta asukkailta. Sukulaispojat käyvät siivoamassa.” Janika-lähihoitaja terottaa, että kotikuntoutuksen periaatteena on, että sellaista, mitä asiakas kykenee itse tekemään, ei tehdä hänen puolestaan. Asiakasta kannustetaan vointinsa mukaan suoriutumaan arkipäivän rutiineista omatoimisesti. Tämä tukee mahdollisuuksia asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. ”Emme esimerkiksi tiskaa, jos asiakas pystyy siihen itse. Emme tee 16 | Sastamalan kaupungin tiedotuslehti Ei se ikä vaan kunto •Jokaiselle kotikuntoutuksen asiakkaalle tehdään henkilökohtainen, fysioterapeutin laatima kuntoutussuunnitelma toimintakykytestin pohjalta. •Siihen kirjattuja harjoitteita tehdään kotipalvelun työntekijän kanssa. Kodissa tapahtuva kuntoharjoittelu voi olla muun muassa tuolijumppaa, käsien ja jalkojen venyttelyä ja vartalon kiertelyä. Hieronta ei kuulu palveluihin. •Kartoituskäynnillä arvioidaan, mitä apuvälineitä kotona tarvitaan, ja onko syytä esimerkiksi turvavälineiden asentamiseen tai olisiko pikku remontti paikallaan kotiarjessa selviytymisen parantamiseksi. •Kotikuntouksen palveluihin pääsee esimerkiksi terveyskeskuksen tai Sotesin kotipalveluhenkilökunnan kautta. Kuntoukseen voivat ensikontaktin toisen puolesta ottaa myös omaiset, läheiset tai naapurit. •Kriteereinä palveluun pääsylle ei välttämättä ole korkea ikä vaan asiakkaaksi pyrkivän kunto. Kuntoutus voi olla myös ennaltaehkäisevää, ja sillä turvataan omatoiminen pärjääminen kotona mahdollisimman pitkään. •Kotikuntoutus on asiakkaille maksutonta. nopeasti arkiaskareita ikään kuin alta pois. Jos asiakas pääsee omin voimin sohvalta tai tuolilta ylös ja istumaan, emme tuuppaa senttiäkään. Se kaikki on kuntouttavaa toimintaa, ja ehkäisee myös muistisairauksia. Lähihoitajan työssä oleellisimpia ovat kolme perusasiaa: asiakkaan hygieniasta huolehtiminen, lääkkeiden annostelu ja niiden ottamisen seuraaminen, ja se, että asiakas saa ja syö päivittäisen ruuan.” Ikäihmiset ovat kiitollinen kohde Sotesin kotihoidon fysioterapeutti Olli Lehtiniemi kehuu, että ikäihmiset ovat kiitollinen kohderyhmä kuntoutukselle. Kuntoutuksen aa ja oo on saada voimaa eritoten alaraajojen lihaksiin. ”Tutkimuksen ja kokemuksen mukaan ikäihmisten lihasvoima voi parantua li- hasvoimaharjoittelulla muutamassa kuukaudessa jopa 100 prosenttia. Työikäisillä vastaava nousu on 10-20 prosentin luokkaa. Tämä perustuu siihen, että ikäihmisillä lihasvoiman lähtötaso on usein alhainen, jolloin suhteellinen parannus on huomattava.” Terveys Päivystystä myös viikonloppuisin Ruuhkia puretaan kolmella lääkärillä. Hyvinvointikampus helpottaa ihmisten asiointia. P äivystyspoliklinikka siirtyi vuoden alussa Sotesin hoiviin Vammalan aluesairaalalta. Muutos ei ollut valtaisa mullistus, sillä paikka pysyi samana. Iso osa sairaanhoitajista jatkoi päivystyksessä, nyt vain Sotesin palkkalistoilla. ”Arkisin päivystyksen hoitavat meidän omat lääkärimme. Vain viikonloppuisin käytämme Attendon ostopalvelulääkäreitä”, huomauttaa Sotesin johtava ylilääkäri Jussi Korkeamäki. Jonkin verran ihmiset ovat ihmetelleet viikonloppujen päivystystilannetta. Korkeamäki muistuttaa, että viikonloppuisin päivystys toimii kello 8–20 Vammalassa. ”Vain iltakahdeksasta aamukahdeksaan päivystys on viikonloppuisin Acutassa Tampereella, kuten arkisinkin.” Jatkuvaa parantamista Päivystyksen potilasmäärät vaihtelevat viikonpäivästä riippuen, samoin vuodenajasta. ”Meillä on päivystyksestä nyt kolmen kuukauden kokemus. Alkuvuonna oli tietenkin hengitystietuleh- duspotilaita, ja myös erilaisia murtumia hoidettiin aika paljon. Selkeänä havaintona on, että maanantait ja perjantait ovat ruuhkaisia”, selvittää Korkeamäki. Hän on tyytyväinen siitä, että ruuhkahetkien purkamiseen on löydetty apua. ”Tiukimpina aikoina meillä on kolme lääkäriä päivystyksessä. Tavallisesti lääkäreitä on kaksi. Tämä on kuitenkin jatkuvaa parantamista, jotta voimme palvella ihmisiä entistä paremmin ja nopeammin.” Hyvinvointikampus helpottaa asiointia Sotesi on syventänyt yhteistyötä Vammalan aluesairaalan kanssa. Hyvinvointikampusta, johon kuuluvat sairaala ja terveyskeskus, luotsataan yhä enemmän yhden luukun periaatteella toimivaksi. ”Tavoitteena on palvella paremmin ja joustavammin. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset saavat entistä enemmän tarvitsemiaan hoitotoimenpiteitä tältä alueelta. Tälle vuodelle on mietinnässä näkyvä muutos yhden luukun Parempaa palvelua • Hoitaja-lääkäri työparimallia käytetään kaikilla terveysasemilla. • Monisairaat potilaat listautuvat sairaanhoitajalle. • Työpari laatii hoitosuunnitelmat. •Sairaanhoitajan roolia potilaan hoidossa on vahvistettu. • Valmistellulla vastaanotolla potilas tapaa ensin sairaanhoitajan. Hän selvittää tarvittavat esitiedot ja tekee esitutkimuksia. Näin lääkärin työaika voidaan käyttää tehokkaasti. •Hoitosuunnitelman perusteella sairaanhoitajalle voidaan siirtää esimerkiksi vuosikontrolleja. Aiemmin lääkärin vastaanottoa vaatinut asia hoituu sairaanhoitajan luona. •Lääkärin vastaanottoaikoja on keskitetty vaativampiin asioihin. •Vähemmillä vastaanottomäärillä hoidetaan asioita enemmän kuin ennen. Lääkäripäivystys Terveyskeskuspäivystys joka päivä klo 8–20, myös viikonloppuisin. Käynti Vammalan aluesairaalan ensiavun sisäänkäynnistä. Jos hoidontarve ei ole äkillinen, asiakkaiden toivotaan soittavan ennen päivystykseen lähtöä hoidon tarpeen arvioimiseksi puh. 040 647 4582. Yöpäivystys klo 20–8, Tampereen yliopistollisen sairaalan Ensiapu Acuta. Ennen Acutaan lähtöä soitto puh. 040 647 4582. suuntaan. Suunnittelemme sairaalan ja terveyskeskuksen yhteistä ilmoittautumispaikkaa sairaalan ala-aulaan”, sanoo Jussi Korkeamäki. Yhteistyön tiivistämistä pohtii kampusjohtoryhmä. ”Katsomme koko alueen kokonaisuutta, myös tiloja. Niitä hyödynnetään joustavasti. Jo nyt Sotesin lääkärit tekevät esimerkiksi vatsa- ja suolistotähystyksiä sairaalan tiloissa ja -välineillä. Laboratorio ja röntgen toimivat saumatta molempien käytössä. Tähän suuntaan haluamme mennä entistä enemmän”, toteaa Jussi Korkeamäki, joka on kampusjohtoryhmän puheenjohtaja. Kun päivystyksessä on rauhallisempaa, opiskellaan käytännön toimenpiteitä. Nyt sairaanhoitaja Aki Mäkelä opastaa kipsausta. Nilkkamurtumapotilasta esittää sairaanhoitaja Saara Anttila. Sastamalan kaupungin tiedotuslehti | 17 Kuntalaisaloite Olavi piirsi kellon torille Asukkaat tuntevat kaupunkinsa. Sähköistä palvelua lisätään. S astamalan kaupunki kaipaa asukkailtaan ajatuksia, aloitteita ja vinkkejä viihtyvyyden ja palvelujen parantamiseksi. Pontimeksi rakennettiin viime vuonna kuntalaisaloitteiden palkitsemisjärjestelmä. Maaliskuussa palkittiin kaksi ensimmäistä aloitetta. Toinen palkittu aloite oli AnnaLeena Ala-Keskisen ajatus roskapönttöjen muuttamisesta Herra Hakkaraisen aiheisiksi. Toinen palkinnon saaja oli Olavi Ojansivu, joka piirsi Vammalan torille kellon. Olavi Ojansivu (oik.) esittelee kelloajatustaan Hannu Nikkilälle. Katseet etsivät kelloa ”Tori on käyntikortti. Etenkin kesällä se on vilkas ja ihmisten katseet etsivät kelloa. Se ei ole vain koriste, vaan jopa tarpeellinen. Onhan torin kupeella linja-auto- ja taksiasemat. Kyse on myös imagosta”, luonnehtii Ojansivu aloitettaan. Sastamalan hallintojohtaja Hannu Nikkilä on iloinen kuntalaisaloitteista. ”Kaikki viisaus ei asu kaupungintalolla. Asukkaat tuntevat kaupunkinsa ja osaavat kertoa, kuinka viihtyisyyttä voi lisätä. Esimerkiksi kello- ja roskapöntöt ovat hienoja aloitteita. Toivottavasti ne saadaan lähitulevaisuudessa toteutettua.” Ojansivun mielestä kansalaisvaikuttaminen on loistava oikeus. ”Lapset oppivat jo koulussa osallistumaan esimerkiksi harjoitusvaaleihin. Näin he rohkaistuvat mielipiteen ilmaisuun. Pahinta on murista kotona itsekseen tekemättä mitään. Kuntalaisaloite on yksi tapa ilmaista mielipiteensä. Ja aloite ei hautaudu mihinkään, vaan pääse aina johonkin käsittelyyn.” Verkkopalvelut lisääntyvät Esimerkiksi kuntalaisaloitteita voi tehdä kuntalaisaloite.fi -sivustolla. Verkkopalvelut lisääntyvät koko ajan. Ne eivät ole aikaan ja paikkaan si- dottuja, joten virka-aikaa ei tarvitse noudattaa. ”Meillä on jo nyt merkittävä määrä sähköisiä palveluja. Ne ovat osoittautuneet tarpeellisiksi. Ihmisten ei enää tarvitse lähteä kaupungintalolle hoitamaan läheskään kaikkia asioita. Varsinkin nuoremmat käyttävät mieluusti sähköisiä palveluja”, ajattelee Hannu Nikkilä. Lähitulevaisuudessa otetaan käyttöön karttapohjainen palautejärjestelmä. Siihen voi ilmoittaa vaikkapa rikkinäisestä katuvalosta tai vaarallisesta montusta tiessä. Sastamalan Seudun Yrityspalvelu julkaisee lähiaikoina seudun palveluhakemiston. Palvelu pelaa verkossa •palaute: www.sastamala.fi Palaute •kuntalaisaloite: www.kuntalaisaloite.fi taikka sähköpostilla, myös periteisesti kirjepostina •kansalaisen asiointitili: www.sastamalankaupunki.fi/sastamala/sivu.tmpl?sivu_id=7541 •päivähoitohakemus: www.sastamala.fi Päivähoitohakemus •sähköinen palvelu oppilaitoksissa Wilma: https://wilma.sastamalankaupunki.fi •sähköiset kirjastopalvelut: https://piki.verkkokirjasto.fi •rakennuslupahakemus: www.sastamala.fi Rakennuslupa •tonttivaraukset: www.sastamala.fi Tontit •keskustelumahdollisuus ajoittain: www.otakantaa.fi •tontin ja toimitilan ilmoittaminen myyntiin/vuokrattavaksi: www.sijoitusastamalaan.fi/ ilmoita-tonttitoimitila/ •yrityshakemisto: www.kopteri.net/yrityshakemisto ,jonne yritys voi ilmoittaa omat tietonsa •tapahtumakalenteri: www.sastamalanseudulle.fi/tapahtumakalenteri/, johon järjestäjä voi itse ilmoittaa tapahtumistaan •lomakkeita hakusanalla Sastamala: www.suomi.fi •Facebook: www.sastamala.fi Facebook, ei tarvitse kirjautumista 18 | Sastamalan kaupungin tiedotuslehti Liikunta Sastamala huolehtii asukkaiden terveydestä monipuolisesti Liikuntatoimi ohjaa viikoittain kuuttakymmentä ryhmää. Niissä harjoitellaan kaikkea vesiliikunnasta palloilulajeihin. L apset, nuoret, työikäiset ja ikäihmiset ovat keskiössä Sastamalan liikuntatoimen listalla. Tavoitteena on huolehtia liikunnan keinoin asukkaiden terveydestä monipuolisesti. Tänä syksynä päättyy kolmivuotinen hanke, jolla rakennetaan keinot lisätä koululaisten liikuntaa. ”Mukana ovat kaikki alakoulut. Osassa kouluja tätä liikuntahanketta viedään eteenpäin koulupäivän keskellä. Osassa kouluista asia hoidetaan kerhona koulun jälkeen. Vastaanotto on ollut lupaavaa. Etenkin ala-asteen oppilaat ovat innolla mukana. Ja vanhemmilta on tullut sellaista viesti, että lapset jaksavat paremmin niin koulussa kuin vapaa-ajallakin”, iloitsee Sastamalan kaupungin liikuntapäällikkö Jari Aho. Palloilulajit ovat nuorten suosiossa Koululaisten liikuntahankkeessa erityisen tärkeätä on opastaa nuoret jo varhain säännölliseen liikuntaan. Lajivalikoimaa riittää, joten jokaiselle löytyy omansa. ”Perinteisesti eri palloilulajit ovat nuorten suosiossa. Mutta kaikkea löytyy.” Huolissaan liikuntapäällikkö on siitä, että yläasteikäisille tarjonnan etsiminen on haaste. ”Tietokoneet ja niihin liittyvät pelit houkuttelevat. Liikunnan saralta yläasteikäisille on vaikea löytää kiinnostavia asioita. Ne, jotka harrastavat jotakin lajia eivät tietenkään ole ongelma vaan ne, joiden liikunta on hyvin vähäistä.” Lasten ja nuorten pitäisi harrastaa liikuntaa noin kaksi tuntia päivässä. Ahon mukaan ala-asteikäisistä liikkuu kaksi tuntia päivässä noin 55 prosenttia. Luku on Euroopan tasolla hyvä. Yläasteikäisten osalta luku putoaa jo 22 prosenttiin ja toisen asteen opis- kelijoilla hieman päälle kymmeneen prosenttiin. ”Se on huolestuttavaa. Tällainen hanke on menossa juuri siksi, että liikunta tulisi osaksi jokaisen koululaisen arkea. Sen merkitys terveydelle on ”Liikuntaa noin kaksi tuntia päivässä.” todella suuri, koska liikunta ehkäisee kansantautejamme.” Perusliikuntapaikat tuovat iloa ihmisille Sastamalan liikuntatoimi keskittyy tarjoamaan kaikille mahdollisuuden harrastaa liikuntaa. Tähän perustuu se, että perusliikuntapaikkojen hoito on erityisasemassa. Näihin kuuluvat muun muassa hiihtoladut, kuntoradat, uimahallit, kuntosalit, urheilukentät, jääkiekkokaukalot ja erilaiset ulkoiluun liittyvät reitit. ”Näitä kaikkia ihmiset voivat mainosti käyttää iästä riippumatta. Varsinkin vanhemmat ihmiset, siis kouluiän ohittaneet, pitävät hiihto- ja kuntoratoja tärkeinä. Niille voi mennä milloin vain ottamaan hien irti”, huomauttaa Jari Aho. Työikäisille, ikääntyville ja ikäihmisille on omia liikunta ryhmiä. Lapset ja nuoret mukaan lukien liikuntatoimi pyörittää viikossa kuuttakymmentä ryhmää. ”Vanhemmille on tarjolla esimerkiksi vesiliikuntaa uimahalleilla ja Voimarinteellä. On myös kahvakuulaa, jumppaa ja paljon muuta. Ryhmät ovat suosittuja, sillä keskimäärin niissä on aina kymmenen ihmistä.” Monipuolisen liikunnan ykköspaikkana Sastamalassa on Vinkin liikuntakeskus. Siellä voi harrastaa lajeja sulkapallosta kuntosaliharjoitteluun. Vinkillä on noin 70 000 käyntikertaa vuodessa, eli lähes kaksisataa päivässä. ”Ja hienoa on, että eläkeläiset pääsevät tänne ilmaiseksi”, kehaisee Jari Aho. Äetsän koulun seitsemännellä luokalla opiskeleva Mikael Heinonen tutustui Vinkillä salibandyyn koululiikuntapäivänä. Sastamalan kaupungin tiedotuslehti | 19 IK JULKINEN TIEDOTE Monipuolinen kattaus kaikkeen asumiseen ja vapaa-aikaan Lähes 70 näytteilleasettajaa Vexve Areenalla 25.-26.4.2015 Esiintymässä remonttien asiantuntija sisustustoimittaja porilainen liitto-orava kiinteistökuningatar Jorma Piisinen Salme Pasi Hanna Sumari Kaisa Liski Lisäksi paikalla ovat lasten ikisuosikit Herra Hakkarainen sekä Tatu ja Patu. tohtori Tapani Kiminkinen Päivälippu www.sastamalamessut.fi 5€ alle 16v. ilmaiseksi Hyvän elämän Sastamala Sastamalan kaupungin tiedotuslehti 2015 sopivasti sykettä Päätoimittaja: Hannu Nikkilä PL 23, 38201 Sastamala. Puh. 050 323 2827, e-mail: hannu.nikkila@sastamala.fi Teksti ja kuvat: Juttupata/Jaana Grankvist, Sisältöpaja/Veli-Matti Saksi Ulkoasu ja taitto: Jonna Hautamäki/ Vammalan Kirjapaino Oy Paino: Vammalan Kirjapaino Oy
© Copyright 2024