Lataa tiedosto
1 | 2 015 TOIMIHENKILÖKESKUS JÄRJESTÖ ST TK : N LEHTI STTK:n edunvalvontaa johtaa nyt Katarina Murto. Sivu 6 - 8 . Kohti uutta keskusjärjestöä? Sivut 16 -17. Emma Koskimaa on opiskelijoiden uusi puheenjohtaja. Sivut 2 2 . Halpabussit käyvät hintasotaa. Sivut 2 8 -2 9. POLITIIK AN TUTKIJA JUSSI WESTINEN : PUOLUEEN PUHEENJOHTAJALLA ON VÄLIÄ. Sivut 6 -9. PÄÄKIRJOITUS Älä usko kaikkea mitä sinulle puhutaan » Vaalit lähestyvät ja se näkyy siinä, että poliittinen puhe hallitsee lähes kaikkea mediatilaa. Kun elämme vaikeita aikoja, niitä on kosolti jo takana eikä edessäkään häämötä loistava tulevaisuus, poliitikkojen puheita, lupauksia ja aikomuksia kannattaa kuunnella todella herkällä korvalla. Olisi tärkeää myös kyetä erottamaan olennaiset asiat epäolennaisista. Jos poliitikko esimerkiksi väittää kurovansa kestävyysvajeen umpeen sillä, että leikataan kehitysapua, hän yksinkertaisesti valehtelee. Tai puhuu muunneltua totuutta, kuten politiikassa tavataan sanoa. Jos poliitikko ainoastaan esittää, painottaa, vaatii tai korostaa, hän ei tosiasiassa sano mitään. Nyt on korkea aika konkretisoida se, mistä otetaan, mihin satsataan ja mikä jätetään koskematta. Se on äänestäjän kuluttajasuojaa. Ja kun tiedämme, että esimerkiksi julkisten varojen suurimmat menot syntyvät sosiaali- ja terveyspuolella, ei kauheasti kannata innostua poliitikosta, joka lupaa sinulle uuden pururadan, tienpätkän tai siltarummun kotiseudullesi. Äänestäjän on hyvä selkeyttää itselleen viimeistään nyt, mistä talouden ja työllisyyden eli suomalaisen hyvinvoinnin kivijalat rakentuvat. Ei kannata uskoa kaikkia esityksiä, joita ideologioiden nimissä sinkoilee. On aivan eri asia esittää jotain näppärää konkreettista uudistusta kuin miettiä monimutkaisempaa kokonaisuutta, jolla talous saadaan kasvuun, investoinnit piristymään ja työpaikkoja syntymään. Olisi ihana uskoa helppoihin ratkaisuihin, mutta valitettavasti sellaisia ei nyt ole tarjolla. Kannattaa huomioida sekin, että jos ja toivottavasti kun kasvu joskus alkaa, emme ehkä koskaan saavuta tasoa, jolta se laskuun lähti. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että jostain on luovuttava. On siis myös arvovalintojen aika. Kysy itseltäsi, mikä oikeasti on tärkeää. Maailmassa mikään ei ole muuttumatonta, ei ole koskaan ollutkaan. Muutos on vain niin kovin nopeaa, että emme meinaa kukaan pysyä sen vauhdissa mukana. Mutta yrittää silti pitää ja poliitikon erityisesti. Hän tekee työtä kansalaisten luottamuksen ansiosta ja hänen palkkansa maksetaan meidän yhdessä maksamistamme veroista. Meillä äänestäjillä on lupa vaatia tulosvastuuta. (mlr) TAPETTI Tuopissa kuohuu » Alkoholi on herkkä asia. Taannoin peruspalveluministeri Susan- na Huovinen (sd) pohti, auttaisiko alkoholihaittojen vähentämisessä keskioluen laimentaminen. Kuohut löivät tuoppien reunojen yli ja asia haudattiin. Nyt Keskustan tavoitepapereissa lukee, että keskioluen myynnin lakkauttaminen vähittäismyynnin puolella voisi hillitä juomista. Yli läikkyi sekin tuoppi. Alkoholista pitää uskaltaa puhua ja yhtäkään sen kulutuksen hillitsemiseen liittyvää aloitetta ei saisi pilkata. Alkoholi tappaa vuosittain liian monta ihmistä, mutta me kohtuukäyttäjät päätämme siitä, missä, miten ja minkälaatuista tavaraa missäkin myydään ja tarjotaan. Luulen, että emme osaa katsoa asiaa ongelmaisen – emmekä myöskään vastuuta kantavien päättäjien silmin - vaikka pitäisi. Keskustelu jatkukoon. Keskustelemattomuus alkoholin ympärillä tulee veronmaksajalle liian kalliiksi. (mlr) STTK-lehti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:järjestölehti 40. vuosikerta Julkaisija STTK ry Päätoimittaja, toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Toimitus Käyntiosoite Mikonkatu 8 A, 6. kerros Postiosoite PL 421, 00100 Helsinki Puhelin (09) 13 15 21 Telefax (09) 652 367 Internet www.sttk.fi E-Mail STTK:n toimiston henkilöstö: etunimi.sukunimi@sttk.fi STTK-lehden posti: marja-liisa.rajakangas@sttk.fi Ilmoitukset Kaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus: toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon – EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen. Ulkoasu Ilkka Eskola/Hansaprint Oy Painopaikka HANSAPRINT 2015 / STTK15_01 Painos 40 000 Lehden paperi GalerieFine Silk 70g Kannen kuva Politiikan tutkija Jussi Vesti. Kuva: Ari Korvola Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero 2/2015 Aineisto 9.3.2015 Ilmestyy 23.3.2015 ISSN 1237-9921 1 | 2 015 TOIMI HENKI LÖKES KUS JÄRJE STÖ STTK:n edun valvontaa johtaa nyt Kata rina Murto. Sivu 6 - 8 . Kohti uutt keskusjärjest a öä? Sivut 16 -17. Emma Kosk imaa on opiskelijoide n uusi puheenjohtaja . Sivut 2 2 . Halp käyvät hintabussit asotaa. Sivut 2 8 -2 9. POL ITIIK AN TUT KIJA JUS SI WES TIN EN PUOLUEEN PUHEENJO ON VÄLIÄ. HTAJALLA Sivut 6 -9. 2 sttk 1 * 2015 ST TK : N LEHTI : SISÄLLYS 2 Pääkirjoitus. 4 Lyhyesti. 5 Koti- ja kansantalous eivät ole sama asia. 6 Puoluejohtajan persoona näkyy kannatuksessa. Politiikan tutkijan mielestä pomolla on väliä. 10 Tiukka ja tavoitteellinen neuvottelija. Katarina Murto on STTK:n uusi edunvalvontajohtaja. 12 ”Nuorten on annettava uudistaa ay-liike.” Mikäfiilis-kampanja tukee järjestäytymistyötä. 13 Poliitikot epätasa-arvon asialla. Pekka Sipola 14 Työelämään uutta johtajuutta. Haastattelussa STTK:n edustajiston uusi puheenjohtaja Merja Mäkiniemi. Jokaiselle on turvattava elämiseen riittävä palkka. Vastoin tahtoaan osa-aikatyötä tekevät joutuvat yhä useammin turvautumaan yhteiskunnan apuun. 16 ”Aika on kypsä voiman kokoamiselle.” STTK:n liitot liputtavat uuden keskusjärjestön perustamiseen tähtäävälle selvitystyölle. STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murron haastattelu aukeamalla 10-11. 18 Järjestötyö on sydämen asia. Ulla Hyvönen vaihtoi nuorisohommat alueelliseen edunvalvontaan. 19 Komissio povaa kasvua ja muistuttaa riskeistä. REMES 20 Puhutaan alkoholista. 21 Samma på svenska. 22 Emma Koskimaa on STTK-Opiskelijoiden uusi puheenjohtaja. 23 Työlounaalla. 24 Tätä mieltä STTK. 25 Voi hyvin. 26 Terrorin uhka on pysynyt vakaana. EU-maat eivät käy terrorismin vastaista sotaa. 28 Halpabussiyhtiöt käynnistivät hintasodan. Helsingistä voi päästä Tampereelle parilla eurolla. 30Kirjat. 31Ristikko. 3 sttk 1 * 2015 UUTISIA Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas Katarina Murto STTK:n johtajaksi » Elinkeinoelämän keskusliiton Kuntarankingtutkimus selvittää, kuinka vetovoimaisia Suomen eri seutukunnat ovat yritysten sijaintipaikkoina. Kärkipaikan saavutti jo toistamiseen Seinäjoen seutukunta. Seuraaviksi sijoittuivat Hämeenlinnan ja Vaasan seutukunnat. Kuntakohtaisessa vertailussa kolmen kärki oli Kaarina, Lieto ja Nurmijärvi. Kuntaranking sisältää vertailun 25 suomalaisesta seutukunnasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä. Kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 2043 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on kaikkiaan hieman alle 90 000. Hyvän yritysilmaston elementit Seutukunnan sijoittumiseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti seuraavat tekijät: erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu ja huomioiminen riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta, yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa, lupaprosessien nopeus ja sujuvuus sekä yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon. - Parhaimmillaan hyvä yritysilmasto saa kunnassa aikaan positiivisen kierteen, sanoo Kuntaranking-tutkimuksesta vastannut asiantuntija Jari Huovinen. - Kun yritykset pitävät aluetta vetovoimaisena, myös yrittäjyysaktiivisuus tai yritystiheys kehittyy usein positiiviseen suuntaan. Tämä puolestaan näkyy tulevina vuosina veroeurojen myötä kuntataloudessa ja kuntalaisten hyvinvoinnissa. Yritysjohtajien tutkimuksessa antamat risut tai ruusut indikoivat usein pitkällä tähtäimellä samansuuntaista muutosta myös kuntatalouden tilastomuuttujissa. Positiiviseen kierteeseen eivät kaikki kunnat päässeet. Kuntien saamat keskimääräiset pisteet notkahtivat lievästi alaspäin verrattuna vuonna 2012 tehtyyn edelliseen tutkimukseen, sanoo Huovinen. - Kunnissa vannotaan elinvoimaisten yritysten ja niiden työpaikkojen nimiin, mutta tämä ei näy riittävästi käytännön päätöksissä tai kunnan prosesseissa. 4 sttk 1 * 2015 Katarina Murto on valittu STTK:n edunvalvonnasta vastaavaksi johtajaksi. Murto (43) on koulutukseltaan varatuomari ja tanssitaiteen maisteri. Aiemmin hän on työskennellyt SAK:n vastaavana työehtoasiantuntijana, Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden lakimiehenä ja notaarina Helsingin käräjäoikeudessa. Murto aloitti uudessa tehtävässään helmikuun alussa. Katarinan haastattelu löytyy lehdestä sivulta 10. Ulla Hyvönen STTK:n alueasioista vastaavaksi asiantuntijaksi Ulla Hyvönen on valittu STTK:n alueasioista vastaavaksi asiantuntijaksi. Hän siirtyi uuteen tehtävään tämän vuoden alusta. Alueasioista vastaava asiantuntija toimii yhteyshenkilönä keskusjärjestön ja STTK:n aluetoimikuntien välillä. Hyvönen (32) työskenteli aiemmin STTK:n opiskelija- ja nuorisopoliittisena asiantuntijana. Hän on koulutukseltaan tradenomi. Ullan haastattelu on tässä lehdessä sivulla 18. Ammattiliitto Pro siirtyi videoaikaan Ammattiliitto Pro on julkaissut verkkosivuillaan netti-tv:n, jonka nimi on ProTV. Säännöllistä ohjelmaa tuottava videokanava on ay-liikkeessä ensimmäinen lajissaan. - Pro uudistaa monella tavalla toimintaansa palvellakseen nykyisiä ja tulevia jäseniä nykyaikaisilla välineillä. Netti-tv on tästä tuore esimerkki. ProTV aloittaa videoilla, mutta tulevaisuudessa tavoitteena ovat myös suorat tv-lähetykset, sanoo Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. ProTV:ssä julkaistaan useita eri ohjelmaformaatteja, joissa ensisijainen näkökulma on työelämä. - Kanavan kohderyhmää ovat nuorehkot työelämässä olevat tai sinne hakevat katselusukupolvet. Ohjelmatyypeissä on vakavia asiaohjelmia, mutta myös kevyehköä työelämähömppää, sanoo Pron viestintäjohtaja Jaana Aaltonen. Videokanava ei korvaa mitään Pron nykyistä viestintämuotoa, vaan on lisä vanhaan palettiin. SuPerin selvitys: Kotihoito on kriisissä Hansaprintin kuva-arkisto Kuntarankingin kärjessä Seinäjoen seutu Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tuoreen selvityksen mukaan kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä. Yhteydenotot kotihoidossa työskenteleviltä jäseniltä ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen kahden vuoden aikana. Ne koskevat pääsääntöisesti huolta hoidon laadusta ja asiakkaiden turvallisuudesta sekä työn kuormittavuutta. Hoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vain viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Lähes 70 prosenttia koki, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa. Vastaajista 93 prosenttia toivoi lisää lähi- ja perushoitajia. Kotihoidossa hoidettavat ovat entistä monisairaampia, jolloin hoitaminen on vaa- KOLUMNI ralf.sund@sttk.fi tivampaa ja hoidettavan luona on tarpeen käydä useita kertoja vuorokaudessa. 88 prosenttia vastaajista koki työmäärän nousseen viimeisen vuoden aikana. Työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentilla vastaajista. Nykyisessä ammatissa työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä noin puolet vastaajista. Alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana oli harkinnut kaksi kolmasosaa vastaajista. Kesällä 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki vahvisti, että laitoshoitoa vähennetään. Kotihoito jäi kuitenkin kehittämättä ennen laitoshoidon purkamista. Monessa kunnassa käyntimäärät ovat nousseet tuhansilla käynneillä vuodessa. Henkilöstömäärä on kuitenkin pidetty lähes samana. Pelkkä työn organisointi ja tekniset apuvälineet eivät riitä laadukkaan hoidon toteuttamiseen, vaan tarvitaan lisää henkilökuntaa. Selvityksen tarkoituksena oli tutkia kotihoidon tilannetta. Kotihoidon työntekijöille suunnattuun kyselyyn vastasi 2 408 superilaista lähi- ja perushoitajaa. Pardia haluaa hallitusohjelmalta hallittua valtion palvelujen kehittämistä Palkansaajajärjestö Pardia on julkaisut tavoitteensa seuraavaan hallitusohjelmaan. Lähtökohtana hallitusohjelmatavoitteissa on, että yhteiskunta ja talouselämä tarvitsevat toimiakseen tehokasta ja vahvaa valtionhallintoa. – Valtion tulevaisuuden rooli ja tehtävät tulee määritellä selkeällä, ennakoitavalla ja parlamentaarisesti sitovalla tavalla pitkälle tulevaisuuteen. Viime vuosien määrärahaleikkausten vuoksi valtionhallinnon voimavarat ja tehtävät eivät enää kohtaa, Pardian puheenjohtaja Niko Simola sanoo. Kun valtion voimavaroja on karsittu, tulee lainsäädäntöäkin muuttaa vastaamaan tehtyjä muutoksia. – Tehtäviä ja voimavaroja määriteltäessä on otettava huomioon, että pelkkä yövartijavaltio ei tuota riittäviä valtion tarjoamia laadukkaita ja tasaarvoisia palveluja. Myös veropohjan ja -kertymien tulee olla riittävät, jotta palveluita voidaan tuottaa ja niiden laatu turvata. Kansallinen kilpailukyky syntyy investoinneista myös valtion palveluihin, kuten hyvään hallintoon, koulutukseen ja tutkimukseen. Suomalaisessa työelämässä on tehty viime vuosina enemmän organisaatiomuutoksia kuin missään muualla Euroopassa ja aktiivisin muutosten toteuttaja on ollut valtionhallinto. – Ennen kuin tehdään päätöksiä uusista säästötalkoista, on hyvä muistaa, että toimiva valtionhallinto, turvallisuus ja oikeusjärjestelmä sekä valtion tuottama perusinfra mahdollistavat myös yritysten toiminnan ja investointien tekemisen, Simola muistuttaa. Tehy: Paperittomille oikeus terveyspalveluihin Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy tukee hallituksen lakiesitystä, jolla turvattaisiin terveyspalvelut niin sanotuille paperittomille. Suomessa olevilla paperittomilla ei ole tällä hetkellä oikeutta julkisiin terveyspalveluihin lukuun ottamatta kiireellistä hoitoa. Esimerkiksi lapset ja raskaana olevat paperittomat eivät näin ollen saa välttämättömiä terveyspalveluita. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joissa on sovittu kaikkien ihmisten oikeudesta terveyteen. Samoin lasten oikeuksien sopimuksessa on sovittu jokaisen lapsen oikeudesta terveyteen. - Suomessa on nyt turvattava paperittomille lakiesityksen mukainen välttämätön hoito kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia kunnioittaen, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo. -Terveydenhuoltohenkilöstön ei kuulu työssään ottaa kantaa hoidettavan maassa olon laillisuuteen tai laittomuuteen vaan ainoastaan hoidon tarpeeseen. Tämä on terveydenhuollon ammattihenkilöiden työn perustavanlaatuinen eettinen lähtökohta, Vesivalo muistuttaa. Paperittomien hoidon järjestäminen on inhimilliseltä kannalta tärkeää, mutta sillä on myös kansanterveydellisiä vaikutuksia esimerkiksi vakavien tarttuvien tautien ennaltaehkäisyssä. Koti- ja kansantalous eivät ole sama asia » Aika ajoin talouspuheessa vilahtaa kotitalouden ja kansantalouden vertailu. Klassikkona voidaan pitää pääministeri Margaret Thatcherin tokaisua, jossa hän kehotti hoitamaan valtiontaloutta samoin periaattein kuin kotitaloutta. Erityisen usein vertailu nousee esille, kun puhujalla on tavoite kauhistella julkisen velan suurta määrää. Yksittäisen kotitalouden ja valtion velkaantumisia vertailemalla puhuja pyrkii luomaan käsityksen, että valtio elää holtittomasti yli varojen, mitä yksikään kotitalous ei tekisi. Kotitalouden ja valtion velkaantumisen vertailulle ei ole asiallisia perusteita. Kyse on populistisesta puheesta, jossa puhuja joko tietoisesti tai tietämättään sotkee asioita. Se, että tämän kaltainen retoriikka osuu ja uppoaa, on yksi peruste sille, että kansalaisten taloustietämyksen yleistä tasoa pitäisi kovasti nostaa. Erheelliseen vertailuun voi äkkiseltään haksahtaa. Kotitalouksien bruttovelka on kokonaisuudessaan samaa kokoluokkaa kuin julkisen sektorin velka: reilut sata miljardia. Samaa kokoluokkaa on myös yritysten bruttovelka. Sektorikohtaisessa vertailussa on jotain tolkkua, mutta yksittäisen kotitalouden ja julkisen sektorin velkasuhteiden ja käyttäytymisen vertailussa ei ole päätä eikä häntää. Ero yksittäisen kotitalouden ja julkisen vallan välillä on elinkaari. Kotitaloudella on elinkaari, ikä. Valtion ja kunnan elinikä on ”ääretön”. Kotitalouden on suhteellisen rajatussa ajassa hankkiuduttava veloista eroon. Työuran kesto on luonteva velkojen takaisinmaksuaika. Julkisella sektorilla tätä rajoitusta ei ole. Kun velan aikajänne on totaalisen erilainen, vertailu yksittäisen kototalouden ja julkisen vallan välillä on vailla perusteita ja siitä on pohja pois. Kun kuulen jonkun poliitikon tai muun viisastelijan kauhistelevan suurta julkisen velan määrää perustelemalla sitä yksittäisen kotitalouden velkakäyttäytymisellä, poistan henkilön taloutta ymmärtävien joukosta. Jos näin höpäjää pankinjohtaja, vaihdan pankkia. Jos näin perustelee poliitikko, vaihdan ehdokasta tai puoluetta. Ralf Sund Kirjoittaja on STTK:n pääekonomisti. 5 sttk 1 * 2015 Kaksi kuukautta eduskuntavaaleihin: PUOLUEJOHTAJAN PERSOONA NÄKYY KANNATUKSESSA Kevään eduskuntavaaleissa kolme suhteellisen tuoretta puoluejohtajaa pääsee kisaamaan kannatuksesta. Vastaavaa ei ole nähty vähään aikaan etenkään, kun kyse on suurista puolueista. – Puolueen puheenjohtajalla on väliä. Henkilövaihdokset näkyvät puolueiden kannatuksessa, kertoo politiikan tutkija Jussi Westinen Åbo Akademista 6 sttk 1 * 2015 » 7 sttk 1 * 2015 * Teksti: UP/Birgitta Suorsa * Kuvat: Ari Korvola » Ä änestäjien puoluevalintaan vaikuttaa yllättävän paljon se, millaisia arvioita he tekevät puoluejohtajista. Politiikan tutkija Jussi Westinen näyttää taulukoistaan, kuinka puolueiden kannatuskäyrät ovat muuttuneet puheenjohtajavaihdosten myötä. – Puolue henkilöityy puheenjohtajassa. Äänestäjät pitävät puoluetta uskottavana, kun puheenjohtajan persoona vastaa puolueen profiilia, Westinen sanoo. Kannatuslukuja ajatellen SDP:n Eero Heinäluoman pidättäytyminen vain yhteen puheenjohtajakauteen oli perusteltua, kuten hieman aiemmin Kokoomuksen Ville Itälän. – Jyrki Kataisen myötä kokoomuksen kannatus lähti kasvuun. Kataisen lähtö sen sijaan saattaa jättää Westisen mukaan kokoomukseen samanlaisen aukon kuin Paavo Lipponen jätti SDP:hen 8 sttk 1 * 2015 2005. Isoja saappaita on vaikea täyttää. SDP:ssa siihen ei pysynyt Heinäluoma eikä Jutta Urpilainen. Pääministeriltä odotetaan tiettyä käytöstä Kolmen suuren puolueen puheenjohtajalla eli Keskustan Juha Sipilällä, Kokoomuksen Alexander Stubbilla ja SDP:n Antti Rinteellä on huhtikuussa näytön paikka. Heidän pitäisi lunastaa paikkansa nostamalla puolueen kannatus vaaleissa edeltäjäänsä suuremmaksi tai ainakin samoihin lukuihin. Sipilän tehtävä näyttää helpolta, sillä Mari Kiviniemen kaudella kannatus tipahti alle 16 prosentin. SDP:n Rinteellä ja varsinkin Kokoomuksen Stubbilla riittää kirittävää. Westisen mukaan Stubb ei ole onnistunut vakuuttamaan kokoomuksen vanhempaa kannattajakuntaa, mutta kylläkin nuoret. – Stubb oli vaaleissa äänimagneetti, ja hänen ajateltiin tuovan kannatusta uuden ajan poliitikkona ja kansansuosikkina, Westinen muistuttaa. – Poliitikot miettivät liian usein, miten muotoilla mielipiteensä. Stubb sanoo niin kuin ajattelee, ei silottele lauseita kuten Katainen. Hän on oma itsensä. Twiittailu ja pyöräily tiedotustilaisuuksiin shortseissa ja lyhythihaisessa paidassa ei kuitenkaan istu vanhan kannattajakunnan arvoihin. – Pääministeriltä odotetaan ilmeisen paljon arvokkuutta. Kokoomuksen hallituskumppanin SDP:n uuden puheenjohtajan Antti Rinteen valinta oli Westisen mukaan strateginen veto. Puolueen kannatusta vuosi Perussuomalaisiin. – Rinteen johdolla SDP:n kannatus on noussut. On silti muistettava, että puolue on historiallisesti todella alhaisissa lukemissa. Riittää näytöksi, jos puolue saa vaaleissa kakkossijan. Oppositioasemasta ei aina hyötyä Juha Sipilän valinta Keskustan puheenjoh- tajaksi ei lisännyt puolueen kannatusta heti. – Sipilä-ilmiö on kypsynyt pikku hiljaa. Kun hallituksen uudistukset alkoivat mennä päin honkia, Sipilä pystyi tuomaan oppositiosta omat vaihtoehtonsa. Toinen oppositiopuolue Perussuomalaiset on sitä vastoin menettänyt gallupkannatustaan. Puolue jätti hyödyntämättä vaalivoittonsa ja jäi hallituksen ulkopuolelle. – Perussuomalaisten kannatus lähti kasvuun jo vuoden 2007 vaaleissa. Vuoden 2006 presidentinvaalit olivat nostattaneet Soiniilmiötä, Westinen kertoo. – Perussuomalaisilla ei ole samanlaista peruskannattajakuntaa kuin muilla suurilla puolueilla. Sen kannatus riippuu pitkälti, mitkä asiat nousevat ennen vaaleja keskusteluun. Maahanmuutto ja eurokriisi ovat perussuomalaisille suotuisia teemoja. Punainen lanka löydettävä Westisen mukaan yhteistyö neljän suuren puolueen kesken sujuu, syntyipä niistä tandem- tai trio-hallitus. – Nykyinen aatteiltaan laaja hallitus on osoittanut, että päätöksenteko muuttuu hyvin vaikeaksi. Yksikään hallituspuolue ei voi olla kovin tyytyväinen hallituksen aikaansaannoksiin. Erimielisyyksiä riitti Kokoomuksen ja vasemmistoliiton kesken taloudesta ja vihreiden ja kristillisdemokraattien kesken vähemmistökysymyksistä. SDP:n ja Kokoomus ovat yhä eri mieltä julkisen talouden kestävyysvajeen kattamisesta. Sixpack on kutistunut nelosiksi, joista vain RKP vaikuttaa selvinneen ilman suuria riitoja. – Yhteistä linjaa on ollut vaikea löytää. Seuraavan hallituksen pitää löytää yhteinen punainen lanka, Westinen sanoo. Seuraavaa hallituskokoonpanoa ajatellen Kokoomus ja Keskusta löytäisivät yhteisen sävelen osittain talousratkaisuista ja yrittäjyydestä, mutta sukset menisivät ristiin aluepolitiikassa. – Keskusta varmasti muistaa, että edellisissä porvarihallituksissa Kokoomus osasi taitavasti tuoda esille hallituksen myönteiset ratkaisut, mutta Keskusta jäi selittämään vaikeita päätöksiä. Keskustan kannatus laski porvarihallitusten jälkeen vuosina 1995 ja 2011. Punamultahallitukset ovat olleet Keskustalle suotuisia. Westinen muistuttaa, että punamultahallitukset tekivät paljon lehmänkauppoja, mutta vaikeitakin päätöksiä syntyi. – Hallitusyhteistyö ei syönyt kummankaan, SDP:n ja Keskustan, kannatusta, koska ne eivät kamppaile yhtä paljon samoista äänestäjistä kuin Keskusta ja Kokoomus. Perussuomalaisilla on Westisen mielestä eniten yhteistä Keskustan kanssa. – Myös perusuomalaisilla on ymmärrystä aluepolitiikalle. Tosin Keskustan näkemys maahanmuutosta on erilainen. Toimihenkilöt kirjavaa väkeä Toimihenkilöt äänestävät puolueita laidasta laitaan. Vuoden 2007 kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja-kampanja näkyy taulukossa STTK:laisten äänivyörynä puolueelle. Normaalisti STTK:laisten äänet jakautuvat puolueiden kesken miltei yhtä jämptisti kuin tulokset vaali-iltana. Sen sijaan akavalaiset suosivat kokoomusta. SAK:laiset äänestävät työväenpuolueita, mutta vuoden 2011 vaaleissa myös perussuomalaisia. Westinen huomauttaa, että nykyisin ammattiasema ei leimaa yhtä tarkasti äänestymiskäyttäytymistä kuin aiemmin. – ”Laajan keskiluokan” äänistä taistelevat kaikki puolueet. Äänestäjä katsoo puolestaan omaa lompakkoaan ja miettii vaihtoehtoja. Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat Westisen mukaan vaalien loppuasetelmat. Jos niihin saadaan riittävästi jännitettä, kansa lähtee uurnille. KÄSI SYDÄMELLÄ » Milloin äänestit ensimmäistä kertaa, Jussi Westinen? – Yhdeksänvuotiaana, koululaisvaaleissa 1994 äänestimme presidenttiehdokkaita. Ehdokkaani ei mennyt läpi. Millä perustein valitset oman ehdokkaasi? – Asiakysymysosaamisen. Joskus ehdokas menee läpi, joskus ei. Tärkeintä on äänestää. Kumpi on parempi, sähköinen vai perinteinen äänestys? – Tämä on paha. Sähköinen, jos kaikki saadaan toimimaan. Pitäisikö Suomessa olla tasausjärjestelmä, joka korjaisi eduskunnan paikkalukua vastaamaan puolueen valtakunnallista kannatusta? – Se olisi matemaattisesti perusteltua, mutta vaikea selittää helppotajuisesti. Mitä mieltä olet vaalipiiriuudistuksesta? – Vaalipiiriuudistus ei ole hyvä. Se yhdistää maantieteellisesti liian laajan alueen, Etelä-Savon pohjoisosista Kotkaan saakka. Asukkailla ei välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, ja asiakysymykset ovat erilaiset eri alueilla. Lisäksi muutos suosii ehdokkaita, joilla on tunnettavuutta. Vaalikamppailu vaatii enemmän rahaa. Milloin äänestät, vaalipäivänä vai ennakkoon? – Vaalipäivänä. Se on tullut tavaksi. Käydään vaimon kanssa äänestämässä ja sitten keitetään espressot. 9 sttk 1 * 2015 STTK:n uusi edunvalvontajohtaja Katarina Murto on Tiukka ja tavoitteellinen neuvottelija * Teksti: UP/Tiina Tenkanen * Kuva: Pekka Sipola STTK:n tuore edunvalvontajohtaja Katarina Murto pitää nykyisen työelämän kuvaa palkansaajan kannalta huolestuttavana. Keväällä hän on mukana neuvottelemassa työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta sekä neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. S TTK:n uusi edunvalvontajohtaja, varatuomari Katarina Murto on innostunut uudesta pestistään. Kulttuurialan työntekijäjärjestössä vietettyjen vuosien ja SAK:n työehtoasioiden päällikkyyden jälkeen hän uskoo olevansa valmis antamaan osaamisensa ja kokemuksena edunvalvontajohtajan työhön. - Tähänastisen urani aikana olen saanut tehdä monipuolisia töitä. Tiedän haasteet, jotka minua STTK:ssa odottavat, Murto kertoo. Siirtyminen palkansaajakeskusjärjestöstä toiseen ei aiheuta ristiriitaa. – STTK:n ja SAK:n yhteistyö on ollut monissa asioissa hirveän hyvää. Näkemykset ovat olleet samansuuntaiset, Murto luonnehtii järjestöjen suhdetta. Työelämän kuva huolestuttava Nykyisen työttömyys- ja taloustilanteen keskellä työelämän kehittäminen on Murron mukaan keskeistä. – Nykyisen työelämän kokonaiskuva on huolestuttava, hän luonnehtii. Irtisanomiset, pirstaleiset työurat ja nollasopimukset lisäävät työelämän epävarmuutta. Myös työnantajan ehdotukset muun muassa työaikojen sekä koeajan pidentämisestä heikentäisivät toteutuessaan palkansaajan asemaa. – Jokaiselle on turvattava elämiseen riittävä 10 sttk 1 * 2015 palkka. Vasten tahtoaan osa-aikatyötä tekevät joutuvat yhä useammin turvautumaan yhteiskunnan apuun, Murto muistuttaa. Edunvalvojajohtaja kantaa huolta erityisesti pätkä- ja silpputyöntekijöistä. Heidän työehtojaan on jo pitkän aikaa yritetty parantaa, mutta kunnon tuloksiin ei ole vielä päästy. Myös nollatyösopimukset pitäisi lopettaa, ja irtisanotuista on pidettävä huolta. Palkanalennukset eivät pelasta Murto ei usko, että talouskriisi taittuisi palkanalennuksin, vaikka työnantajapuoli niitä vaatiikin. – Jos kansalaisten ostovoimaa rokotetaan, se heikentää talouden tilannetta entisestään. Ostovoima varmistetaan palkankorotuksin, jotka tässä taloustilanteessa tosin voivat olla melko maltillisia, Murto linjaa. Hänen mielestään tuottavuutta voidaan lisätä työelämää kehittämällä, jolloin esimerkiksi sairauslomat vähenevät. Työelämän laadun kehittämisessä ei Murron mukaan ole viime vuosina juuri edetty. Erityisesti työpaikoilla sopimisessa on Murron mukaan sopimusjärjestelmän kehittämisen paikka. – Työpaikoilla ei neuvotella tarpeeksi. Päätökset ovat enemmän ja vähemmän työnantajan sanelua, Murto toteaa. ”Neuvotellen ja sopien” Ratkaisu nykyiseen taloustilanteeseen löytyy Murron mukaan talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamisesta neuvotellen ja sopien. – Avoimuus, yhteistyö ja luottamus ovat hyvän neuvottelun edellytykset, Murto toteaa. Hän kertoo olevansa tiukka, mutta vastapuolta kuunteleva neuvottelija. Omien liittojen ja hallinnon kuunteleminen on etusijalla. – Olen tuloshakuinen neuvottelija. Kulttuurialan liitosta innostus Murto on valmistunut sekä tanssitaiteen maisteriksi että varatuomariksi. - Nuoresta asti minulle oli selvää, että hankin kaksi ammattia. Kymmenvuotisen tanssiuransa jälkeen Murto hakeutui juristiksi kulttuurialan ammattiliittoon Teatteri- ja Mediatyöntekijät Temeen. Siellä hän innostui työmarkkinajuridiikasta. – Tiesin, että tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä. Murto kuvaa töitään ihmisläheisiksi ja merkityksellisiksi. Hän pitää aikaansa runsaan 4 000 jäsenen kulttuurialan ammattiliitossa opettavaisena. Työnkuva sisälsi monipuolista edunvalvontaa tes-neuvotteluista oikeudenkäyntiprosesseihin. – Pidän ehdottoman tärkeänä, että minulla on sekä liitto- että keskusjärjestötausta. Pitää ymmärtää kokonaiskuva työmarkkinoista, mutta myös se, missä ympäristössä liitot työskentelevät KÄSI SYDÄMELLÄ » Mitä harrastat? – Urheilen. Enimmäkseen juoksen, sillä sitä voi tehdä missä vain. – Luen paljon erilaista kirjallisuutta. – Seuraan paljon esittävän taiteen tapahtumia, teatteria, sirkusta, tanssia, elokuvia. Lasteni kanssa käyn lastenteatterissa ja nukketeatterissa. Nautitko esityksistä vai pohditko esiintyjien työehtoja? – Nautin toki. Mutta tiedän, että esiintyvän taiteilijan työehdot ja -olot eivät ihan kaikin osin ole kunnossa. Siksi arvostan heidän kutsumustaan tehdä työtään. Kenelle kuuluisalle Murrolle olet sukua? – En kenellekään. En muusikko Janne Murrolle, en Varman Risto Murrolle, enkä diplomaatti Kaarlo Murrollekaan. – En ole sukua edes Heikki Kahilalle, vaikka olen omaa sukua Kahila. Marja-Liisa.Rajakangas@sttk.fi KOLUMNI Poliitikot epätasa-arvon asialla » Tämän hallituksen piti viimeisimpänä hommanaan sopia hoitovapaan puolittamisesta ja subjektiivisen päivähoitooikeuden osittaisesta rajaamisesta osana rakennepakettia. Ei sovittu, sillä hallituspuolueiden välinen osto- ja myyntiliike ei saavuttanut sopua asiassa. Mitään esitystä ei eduskunnalle anneta. Tunnustan, että oma pettymykseni asiassa on kiivas ja karvas. En kaivannut niinkään subjektiivisen päivähoitooikeuden rajaamista, sillä arvioin, että siinä asiassa on aika monta kulmaa ja olisi voinut olla hankalat seurausvaikutukset vuosien viiveellä. Mutta se, että hallitus ei pystynyt päättämään kotihoidontuen puolittamisesta tai ylipäätään sen minkäänlaisesta uudistamisesta vanhempien kesken, on asia, joka tehokkaasti estää miesten ja naisten välisen tasa-arvon etenemistä vuosikausia tästä eteenpäin. Totta kai tässäkin asiassa on monta mielipidettä. Se on luonnollista. Ymmärrän heitä, jotka ovat sitä mieltä, että perhevapaista pitää saada päättää perheiden sisällä. Mutta nämä ihmiset eivät sitten enää saa eivätkä voi samanaikaisesti vaatia tasa-arvoa sukupuolten välille ja esimerkiksi samanarvoisesta työstä naiselle ja miehelle samanarvoista euroa. Pitkät perhevapaat ja tasa-arvo lyövät toisiaan pahasti korvalle. On kymmenin tutkimuksin, selvityksin ja muilla kalkuloinneilla osoitettu, että naisten pahin loukku tasa-arvon tiellä ovat pitkät perhevapaat. Tiivistäen: mitä pitempään olet kotona hoitamassa lapsia, sen todennäköisemmin tiput työelämän kehityksestä, urakehityksestä, palkkakehityksestä, osaamisen kehittymisestä ja aikanaan eläkekehityksestä. Kun sitten poliitikkojen pöydässä kaikkien juhlavien tasa-arvopuheiden keskellä on konkreettinen rakenteellinen uudistusmahdollisuus, jonka tiedetään pitkässä juoksussa toimivan tasa-arvoa edistävästi, niin mitä tapahtuu? – Ei yhtikäs mitään. Osa riemuitsee, mutta tiedostakaa, että riemuitsijat ovat epätasa-arvon asialla. Kokonaisuudessa hallitus ja oppositio ovat loppujen lopuksi samassa veneessä: toinen joukkue tavoitteli uudistusta, jota ei tullut. Toinen joukkue ei uudistusta edes halunnut. Tästä hallituksesta on sanottu, että se ei saa mitään aikaiseksi. Se ei ole totta ja ajat ovat vaikeat. Mutta perhevapaajärjestelmän rukkaaminen oli asia, joka nimenomaan oli poliitikkojen omissa käsissä. Homma jäi retuperälle ja niin jäi tasa-arvokin taas kerran. Seuraavaa momentumia ei hetkeen kannata odotella. Hetki oli – ja meni. 11 sttk 1 * 2015 Juska Kivioja: ”Nuorten on annettava uudistaa ay-liike” Nuorista ja nuorista aikuisista vain joka toinen on löytänyt tiensä ammattiliiton jäseneksi. lityöt Korvauksettomat y 12 sttk 1 * 2015 Naisen euro * Teksti: UP/Mika Peltonen S TTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja arvelee, että ay-liike ei ehkä ole pystynyt luomaan nykyisille nuorille uskoa, että liiton jäsenyys tuo paremman tulevaisuuden. – Onneksi vain pieni porukka on jättänyt liittymättä siksi, että vastustaa ammattiliittoja, Kivioja sanoo. Alle 35-vuotiaista liitoon kuulumattomista suurin osa kertoi STTK:n viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa, ettei vain ole tullut liittyneeksi liittoon. Toiseksi yleisin syy on, ettei nuori työntekijä tiedä tarpeeksi liitoista tai mihin liittoon hänen pitäisi liittyä ja miksi. Jokainen voi olla päättäjä Kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisellä Mikä fiilis?! - kampanjalla pyritään muuttamaan nuorten mielikuvaa ammattiliitoista positiivisemmaksi. Yksi kampanjan tärkeimmistä viesteistä on, että ammattiliitossa jokainen voi olla mukana päättämässä, mihin suuntaan työelämä etenee ja millaista töissä on. – Järjestäytymisen edistämisen kampanja on 20-35-vuotiaille suunnattu ja painottuu kohderyhmänsä mukaan sosiaaliseen mediaan. Kivioja uskoo, että ay-liikekin voi päästä lähelle nuoria keskustelemalla ”oikeilla sanoilla” heille tärkeistä haasteista. – Pitää puhua asioista, joita nuoret kohtaavat työelämässä. Monet heistä esimerkiksi tekevät työsopimuksia, jotka takaavat vain nolla tuntia työtä viikossa. Kivioja mukaan keskustelua herätellään myös perhevapaista ja niiden jakautumisesta, tasa-arvoisesta palkkauksesta naisten ja miesten välillä sekä työhyvinvoinnista. – Toivomme sosiaaliseen mediaan keskustelua, jossa nuoret voivat kertoa omista fiiliksistään työssä ja työelämästä. Tarvitaan uskoa tulevaisuuteen Järjestäytymisen edistämiskampanja tukee liittojen konkreettista jäsenhankintatyötä. – Kun liittojen edustajat tapaavat nuoria työpaikoilla ja oppilaitoksissa, heidän tehtävänsä on kertoa jäsenyyden tuomista eduista, Kivioja sanoo. Ay-liikkeen pitäisi hänen mielestään pystyä Työhyvinvointi antamaan nuorille uskoa, että liiton jäsenyys on yksi askel parempaan tulevaisuuteen. – Meidän on annettava nuorten itsensä uudistaa ay-liike. Jokaisella sukupolvella on oma tulevaisuutensa, jonka kattauksen se haluaa tehdä omalla tavallaan. Nuoret aktiivisia osallistujia Ammattiliitto on Kiviojan mukaan nuorille samanlainen mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja työnsä tulevaisuuteen kuin se on ollut aiemmillekin sukupolville. – Nuoret ovat yhtä aktiivisia osallistujia, jos he pääsevät tekemään heitä itseään koskevia päätöksiä omalla tavallaan. Järjestöt kertovat kampanjan aikana nuorille työmarkkinoista ja ay-kuvioista käytännön esimerkein. Kampanja yrittää innostaa nuoria keskustelemaan keskenään työstä ja sen tekemisestä. – Kerromme, mitä ammattiliitot tekevät. Esittelemme liittojen toimintaa ja ongelmia, joiden kanssa töitä tehdään. Näytämme käytännön esimerkein, että teemme jokaisen suomalaisen arkea koskettavia asioita. Nollatyösopimukse t 13 sttk 1 * 2015 STTK:n edustajiston uusi puheenjohtaja kaipaa Työelämään uutta johtajuutta * Teksti: UP/Kari Leppänen * Kuva: Jarno Mela STTK:n edustajiston uuden puheenjohtajan Merja Mäkiniemen mielestä suomalaiseen työelämään kaivataan muutosta. Ennen kaikkea tarvitaan uudenlaista johtamista ja johtajuutta –M eillä johdetaan työtä, kun pitäisi johtaa ihmisiä. Mäkiniemi korostaa, että asiat riippuvat ihmisistä, myös työpaikalla. Työtä tekevät ihmiset, eivät organisaatiot, Mäkiniemi ajattelee. Suomessa näkee Mäkiniemen mielestä aivan liikaa ”management by perkele” -johtamista. Se vielä korostuu tällaisina heikompina aikoina. – Ihmiset haluavat vaikuttaa työnsä sisältöihin. Työn pitää olla kiinnostavaa, se saa olla jopa kivaa. Sellainen antaa energiaa työhön ja tekemiseen, parantaa työssä jaksamista ja voi myös pidentää työuria. Kokemusta löytyy Merja Mäkiniemi, 58, valittiin joulukuussa STTK:n edustajiston puheenjohtajaksi. Häntä ennen puheenjohtajan nuijaa keskusjärjestön korkeimmassa päättävässä elimessä heilutti Ammattiliitto Pron puheenjohtajaksi valittu Jorma Malinen. – Olihan siinä vähän perhosia vatsassa. Tämä on iso juttu ja minulle uusi asia, kommentoi Mäkiniemi valintaansa tuoreeltaan. Kylmiltään Mäkiniemeä ei toki uuteen tehtäväänsä heitetty. Hän on Ammattiliitto Pron hallituksen jäsen ja toimii tes-neuvottelukunnan puheenjohtaja kenkä-, nahka- ja kultasepän sopimusalalla. Mäkiniemi työskentelee vientiassistenttina naisten jalkineisiin erikoistuneessa seinäjokelaisessa Janita Oy:ssä ja toimii työpaikkansa luottamusmiehenä. Tuntumaa keskusjärjestötyöhön on kertynyt kahdelta kaudelta STTK:n valtuustossa. Vielä on varhaista sanoa, mitä kaikkea edustajiston puheenjohtajuus tuo tullessaan. Sitä Mäkiniemi pitää varmana, että matkustaminen Seinäjoen ja Helsingin välillä lisääntyy, sillä edustajiston puheenjohtaja osallistuu myös keskusjärjestön hallituksen kokouksiin. 14 sttk 1 * 2015 Eläkeratkaisussa kannettiin vastuuta Syksyn työmarkkinapolitiikan suuri tapaus oli keskusjärjestöjen solmima eläkesopimus. STTK:n edustajisto käsitteli asiaa joulukuun kokouksessa, jossa Mäkiniemi valittiin edustajiston johtoon. Hän pitää eläkeratkaisua hyvänä, vaikka siihen sisältyvä eläkeiän nostaminen 65 vuoteen olikin hankala asia. Se on Mäkiniemen mukaan otettu rauhallisesti vastaan työpaikoilla. – Eläkeratkaisussa piti kantaa vastuuta tulevien sukupolvien eläkkeistä. Se on nyt tehty. Enemmän kuin eläkeiän nostamisesta Mäkiniemi on huolissaan työelämän laadullisista asioista, jotka jäivät eläkeratkaisusta pois lähes tyystin. Mäkiniemen mielestä syy oli Elinkeinoelämän keskusliitossa. Työnantajajärjestö halusi puhtaan eläkeratkaisun ilman työuraa tosiasiallisesti pidentäviä laadullisia asioita. Suomessa näkee Mäkiniemen mielestä aivan liikaa ”management by perkele” -johtamista. – Ne olisivat tukeneet eläkeiän nostoa käytännön työelämässä. Mäkiniemi tuumii, että nyt syrjään jääneisiin työelämän laatukysymyksiin palataan tulevien työmarkkinakierrosten neuvottelupöydissä. Vaikeat pelisääntöneuvottelut Eläkeratkaisusta selvittyään työmarkkinajärjestöt käynnistivät pikaisesti neuvottelut työmarkkinoiden pelisäännöistä. Neuvottelujen vaikeudesta kertoo, että ne ovat edelleen käynnissä. Onnistuminen pelisääntöneuvotteluissa loisi pohjaa seuraavalle työmarkkinakierrokselle, jossa neuvotellaan nykyisen työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta. Mäkiniemen mukaan paljon riippuu eduskuntavaalien jälkeen valtaan nousevasta maan hallituksesta. – Ensin pitää nähdä uuden hallituksen suuntaviivat. Sen jälkeen katsotaan työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkomahdollisuudet. Työnantajapuoli on jo kiirehtinyt esittämään palkkojen jäädyttämistä, mielellään vieläpä vuosikausiksi eteenpäin. Mäkiniemen pitää näitä puheita ennenaikaisina. – Jos palkkojen jäädyttäminen tarkoittaa samalla ostovoiman jäädyttämistä, se ei tiedä hyvää talouskasvulle. Ostovoimasta on puutetta tälläkin hetkellä. Uusi keskusjärjestö kokoaisi voimia Mäkiniemi toivoo, että uusi keskusjärjestöhanke saa ilmaa siipiensä alle. Voimien yhdistämisen puolesta puhuu hänen mielestään työelämän kehitys. – Työntekijän ja toimihenkilön työt eivät ole enää eroteltavissa toisistaan samalla tavalla kuin joskus ennen. Järjestötasolla erilliset keskusjärjestöt teettävät Mäkiniemen mukaan paljon päällekkäistä työtä. Voimia on viisaampaa yhdistää kuin hajauttaa. – Neuvottelupöydässä voimien yhdistäminen merkitsee neuvotteluvoiman kasvua. Julkisuudessa yhteinen ääni kantaa pidemmälle. Mäkiniemi pitää hyvänä, että hanke lähtee keskusjärjestöjen jäsenliitoista, ei keskusjärjestöistä. Sekin on hyvä, ettei keskusjärjestöä rakenneta entisten pohjalle. Tekeillä on kokonaan uusi keskusjärjestö, joka luo oman järjestökulttuurinsa ja omat menettelytapansa puhtaalta pöydältä. – Tehdään jotakin aivan uutta. Se on hienoa, Mäkiniemi sanoo. Eläkeratkaisussa kannettiin vastuuta tulevista polvista, sanoo Merja Mäkiniemi. 15 sttk 1 * 2015 ”Aika on kypsä voiman kokoamiselle” * Teksti: Kari Leppänen * Kuvat: Lehtikuva STTK:n ammattiliitoista löytyy tahtoa palkansaajaliikkeen voimien kokoamiseen uuteen keskusjärjestöön. Jos meneillään oleva selvitystyö johtaa tulokseen, uusi keskusjärjestö on pystyssä jo vuonna 2016. J ulkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki uskoo, että aika on viimein kypsä voimien yhdistämiselle. – Aikaisemmin ei ole ehkä ollut halua eikä niin kovasti tarvettakaan. On oltu tyytyväisiä nykytilaan. Pihlajamäki näkee yhdentymiskehitystä jo tapahtuneen käytännössä. Järjestöjen toimintakulttuurit ovat väljentyneet ja myös poliittiset sidonnaisuudet ovat laimenneet. Pihlajamäen mielestä myös työelämän kehitys ajaa palkansaajajärjestöjä yhteen. Erot henkilöstöryhmien välillä ovat kaventuneet ja se vaikuttaa myös edunvalvontaan. Pihlajamäen mielestä takaisku hankkeelle olisi, jos kaikki akavalaiset liitot jäisivät rannalle. Palkansaajaliikkeessä tarvitaan yhteishenkeä. – Toivon että Akavan liitoissa tehtäisiin uutta harkintaa melko jyrkkien ensireaktioiden jälkeen. Jotakin aivan uutta Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen korostaa, että nyt rakennetaan jotakin aivan uutta. – Ei pidä tuijottaa nykyisiä keskusjärjestöjä ja vanhoja toimintamalleja. Pitää lähteä rakentamaan puhtaalta pöydältä keskusjärjestöä, joka vastaa tämän ajan vaatimuksia. Malisen mielestä palkansaajien yhteiskunnallinen edunvalvonta kaipaa vahvistamista ja yhteisen äänen. – Yhdellä yhteisellä viestillä julkisuudessa toimiva työnantajien EK on nyt vahvoilla. Heidän viestinsä menee paremmin läpi kuin palkansaajajärjestöjen kolmeen eri ääneen toistettu viesti. Voimien kokoaminen on Malisen mukaan paitsi järkevää, myös kustannustehokasta. 16 sttk 1 * 2015 – Palkansaajajärjestöt eivät ole sellaisia runsaudensarvia, ettei kustannuksista tarvitsisi piitata. Kustannuskurin täytyy olla palkansaajajärjestöille yhtä tärkeää kuin se on yrityksille. Kansainvälisessä edunvalvonnassa Malinen ei näe mitään lisäarvoa siitä, että suomalaista palkansaajakuntaa edustaa kolme eri järjestöä. Yhden keskusjärjestön malli on Malisen mielestä paras. Myös akavalaisista liitoista hän haluaisi nähdä tahtoa lähteä mukaan uuden järjestön selvitystyöhön. - Ovia kannattaa pitää myös jatkossa avoinna selvitystyön edetessä. Kolmea ei tarvita Metsäalan asiantuntijat METOn puheenjohtajan Håkan Nystrandin mielestä yhteisestä keskusjärjestöstä ei voi seurata muuta kuin hyvää. – Maassa ei tarvita kolmea keskusjärjestöä. METO on pieni, alansa asiantuntijoista koostuva liitto. Järjestön pienuus ei isossa hankkeessa ole Nystrandin mielestä haitta. – Meillä on oma vahva asemamme luonnonvarasektorilla. Se säilyy, Nystrand vakuuttaa. Hän myöntää, että aikataulu on tiivis. Muta niin sen pitää ollakin. – Kun ohjataan isoa laivaa, täytyy olla tietty vauhti, jotta se pysyy kurssissa. Sama pätee Nystrandin mielestä myös keskusjärjestön rakentamiseen. Pitää säilyä tekemisen henki, jotta asiat etenevät. Ei mitään rakettitiedettä Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtajan Silja Paavolan mielestä uuden keskusjärjestön selvitystyössä pitää edetä jahkailematta. – Ei keskusjärjestön perustaminen mitään rakettitiedettä ole. Käytettävissä olevia malleja on vain muutamia ja nekin löytyvät lähinnä pohjoismaisista. Paavola korostaa, että uusi keskusjärjestö on liittojen juttu, ei keskusjärjestöjen. Hän muistuttaa, että viimeinen sana on liitoilla, ei keskusjärjestöjohtajilla. – Annetaan nyt ihan oikeasti liittojen viedä tätä asiaa. Keskusjärjestöjohtajien pitää malttaa pysyä lestissään ja ajatella palkansaajien etua. Ei oman tehtävän säilyttämistä. Yhdestä asiasta Silja Paavola haluaa muistuttaa. – Vaikka kuinka sanotaan, että Suomi elää viennistä, niin ilman julkista sektoria ei maahan tuoteta insinöörejäkään. Järjestöä ei voi rakentaa vientiteollisuuden varaan, eikä asettaa julkisia aloja teollisuutta vastaan. Se on minun reunaehtoni. ”Tämä voi aloittaa aivan uuden aikakauden.” - RIA:n toiminnanjohtaja Kimmo Sandberg ”Toivon, että Akavan liitoissa tehtäisiin uutta harkintaa melko jyrkkien ensireaktioiden jälkeen.” - Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ”Uuden keskusjärjestön pitää olla moniarvoinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.” - Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo ”Ei keskusjärjestön perustaminen mitään rakettitiedettä ole.” - SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola Liisa Halme STTK-laisesta Vakuutusväen liitosta, Jarkko Eloranta SAK-laisesta Julkis- ja yksityisalojen hyvinvointiliitosta ja Pertti Porokari akavalaisesta Insinööriliitosta olivat tammikuun laajan liittotapaamisen koollekutsujat. Moniarvoinen keskusjärjestö – Uuden keskusjärjestön pitää olla moniarvoinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton. Sen pitää olla kaikkien palkansaajien järjestö, linjaa sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo. Uuden keskusjärjestön pitää kehittää toimintamalli, joka kohtelee kaikkia tasapuolisesti. – Mukana on isoja ja pieniä liittoja. Kaikkien ääni pitää saada kuuluviin. Tehy lähtee uuden keskusjärjestön selvitystyöhön ilman soraääniä. – Niiden aika tulee, jos on tullakseen, kun selvitystyöstä alkaa näkyä tuloksia. Vesivalo ei usko tasapainon yksityisen ja julkisen sektorin kesken järkkyvän uudessa järjestössä. Molemmat ovat vahvasti edustettuna nykyisissäkin keskusjärjestöissä. – Kumpikin tarvitsee toistaan. Ilman hyviä julkisia palveluita ei ole yksityiselläkään sektorilla toimintaedellytyksiä. Ja toisin päin: vahva yksityinen sektori mahdollistaa hyvät julkiset palvelut. Vesivalon mielestä olisi tärkeä saada uuteen järjestöön liittoja kaikista nykyisistä keskusjärjestöistä. – Hanke on avoin ja toivottavasti myös Akavasta tulee liittoja mukaan selvitystyön edetessä. Aikataulua hän pitää kireänä. Uuden aikakauden alku Rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien RIA näkee hankkeessa lupaavia mahdollisuuksia. – RIA edustaa puhtaasti rakennusalaa. Jos tähän porukkaan tulee mukaan myös rakennusalalla toimivat Rakennusliitto, Pro ja Insinööriliitto, niin tässä löytyy hyviä mahdollisuuksia yhteistyön tiivistämiseen neuvottelutoiminnassa, arvioi RIAn toimitusjohtaja Kimmo Sandberg. Ainoa epäilys liittyy pienen liiton vaikutusmahdollisuuksiin isossa keskusjärjestökokonaisuudessa. Uuden liittoutuman pitää olla jotakin enemmän kuin nykyiset keskusjärjestöt. Se on Sandbergin mukaan edunvalvonnan vahvistuminen. – Näen palkansaajapuolen voimien yhdistämisen vastapainoksi EK:lle. Sandberg myös arvioi Akavan vaikutusvallan keskusjärjestönä vähenevän, jos se jää suuren keskusjärjestön ulkopuolelle. – Toisaalta vahvat akavalaiset liitot, kuten opettajat ja lakimiehet, pystyvät ajamaan omia asioitaan ilman vahvaa keskusjärjestöäkin. Sandberg arvioi, että uuden keskusjärjestön edessä on iso kehitysprosessi. Vanhoilla pelikuvioilla ei välttämättä pärjätä. – Tämä voi aloittaa aivan uuden aikakauden, Sandberg toteaa. 17 sttk 1 * 2015 STTK:n uusi alueasiantuntija Ulla Hyvönen: Järjestötyö on sydämen asia * Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuva: Liisa Valonen STTK:n uusi alueasiantuntija Ulla Hyvönen kehuu järjestön aluetoimikuntia itseohjautuviksi. – Kun STTK:laista ääntä halutaan maakunnissa kuuluviin, liikkeelle lähtevät alue- ja paikallistoimikuntien ihmiset, Hyvönen tiivistää. Omaa uutta työtään hän kuvaa aluetoimikuntien edunvalvontatyön ja käytännön työn tukemiseksi. –T änä keväänä aluetoimikunnat ovat mukana tekemässä STTK:n eduskuntavaalikiertuetta. Me tuemme vastavuoroisesti heidän tapahtumiaan. Eduskuntavaalikiertuetta Hyvönen pitää kevään suurena ponnistuksena myös alueilla. – Kun vaalit on käyty, aluetoimikunnat tapaavat aktiivisesti oman alueensa uusia kansanedustajia. Työrooliaan Hyvönen kuvaa myös ”tylsän kirstunvartijan rooliksi”. Rahat alueiden kirstuun kilahtavat jäsenliitoilta. – Tehtäväni on huolehtia siitä, että raha ohjautuu kohtuullisen tasaisesti alueille. Rahan jaossa on kuitenkin myös katsottava, mitkä tapahtumat palvelevat parhaiten STTK:n edunvalvontaa. Hyvönen siirtyi alueasiantuntijaksi STTK:n opiskelijaasiantuntijan paikalta. Kokemuksesta on hänen mukaan hyötyä uudessa työssä. – Liitto- ja jäsenkenttä ovat vanhastaan tuttuja. Myös osa aluetoimikuntien jäsenistä on tuttuja vanhasta työstä. 18 sttk 1 * 2015 Aluetoimintaa uudistetaan Hyvönen vaikuttaa silmin nähden innostuneelta uudesta työstään eikä kysyttäessä edes kiistä sitä. – Olen tehnyt koko työurani käytännössä järjestöissä, mistä voi jo päätellä, että järjestöhommat ovat lähellä sydäntäni. Aluetyö on Hyvösen mukaan kuitenkin erilaista kuin aiempi opiskelijatyö, mutta toisenlaiseen ympäristöön oli mukava lähteä. – Opiskelijatoiminnassa uudistimme ensin toiminnan rakenteita ja viime syksynä opiskelijoiden toimintaohjeet. Aluetoiminnassa olemme tekemässä kevään aikana vähän samaa, Hyvönen kertoo. – Aluetoiminnassa varmistetaan, että toiminnot ovat linjassa STTK:n strategian kanssa. Toimintaohjeet kirjoitetaan helposti luettavaan ja ymmärrettävään muotoon. Koulutusrahaa aluetoimikunnille Aluetoimikunnille on varattu tämän vuoden budjettiin myös koulutusrahaa. – Jokainen aluetoimikunta voi kouluttautua päivän ajan tarpeelliseksi katsomastaan aiheesta, Hyvönen kertoo. Aluetoimikuntien kausi on aina kaksivuotinen. Nykyiset toimikunnat työskentelevät nyt toista vuottaan. – Ensi vuonna on taas iso rypistys, kun kaikki 16 aluetoimikuntaa järjestäytyvät. Aluetoiminnassa varmistetaan, että toiminnot ovat linjassa STTK:n strategian kanssa, Hyvönen sanoo. Komissio povaa kasvua ja muistuttaa riskeistä » Euroopan komissio paransi talven talousennusteessaan euroalueen kasvunäkymiä. Ennusteen mukaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden talouksien odotetaan kasvavan tänä vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 2007 jälkeen. Kasvun ennustetaan olevan 1,7 prosenttia koko EU:ssa ja 1,3 prosenttia euroalueella. Vuonna 2016 kasvun ennustetaan yltävän 2,1 prosenttiin EU:ssa ja 1,9 prosenttiin euroalueella. Suomen kasvun ennustetaan olevan kuluvana vuonna 0,8 ja vuonna 2016 1,4 prosenttia. Työttömyysasteeksi arvioidaan 9,0 prosenttia vuonna 2015 ja 8,8 prosenttia vuonna 2016. Talous- ja rahoitusasioista vastaavan komissaari Pierre Moscovicin mukaan Euroopan talousnäkymät ovat nyt hieman valoisammat kuin komission viimeksi esittämässä talousennusteessa. - Öljyn hinnan lasku ja halvempi euro antavat uutta potkua EU:n taloudelle. Myös Euroopan investointiohjelma ja EKP:n viimeaikaiset päätökset auttavat luomaan suotuisammat puitteet uudistuksille ja älykkäälle finanssipolitiikalle. Euroopan kasvunäkymiä rajoittavat edelleen heikko investointiympäristö ja korkea työttömyys. Eroavuudet taloudellisessa suorituskyvyssä tulevat todennäköisesti yhä jatkumaan EU:ssa. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) pääsihteeri Bernadette Ségol sanoo komission talousennusteen aliarvioivan deflaatioriskiä ja sen negatiivisia vaikutuksia taloudelle. Ségolin mukaan hyvien työpaikkojen luomisen on oltava Euroopan prioriteetti. - Investointien määrää on lisättävä ja uudistusten tulee keskittyä laadukkaisiin työpaikkoihin, palkkojen nostoon ja ammattitaidon parantamiseen. tiin marraskuun 11.5 prosentista. Kyseessä on alhaisin euroalueella kirjattu työttömyysaste sitten elokuun 2012. Koko EU:n alueella työttömyysaste oli joulukuussa 2014 9.9 prosenttia marraskuun 10.0 prosentin sijaan. Jäsenvaltioiden keskuudessa alhaisimmat työttömyysluvut joulukuussa 2014 kirjattiin Saksassa (4.8 %) ja Itävallassa (4.9 %), ja korkeimmat Kreikassa (25.8 % lokakuussa 2014) ja Espanjassa (23.7 %). Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömyysaste laski joulukuussa 2014 kahdessakymmenessäneljässä jäsenvaltiossa, pysyi vakaana Belgiassa ja kasvoi Suomessa 8.3 prosentista 8.9 prosenttiin, Italiassa 12.6 prosentista 12.9 prosenttiin sekä Ranskassa 10.2 prosentista 10.3 prosenttiin. Työttömyysasteen suurimmat laskut rekisteröitiin Virossa, Bulgariassa, Kreikassa, Unkarissa ja Puolassa. Komissio ehdottaa nuorisotakuun ennakkorahoituksen nostoa » Komissio ehdottaa, että jäsenmaiden nuorisotakuuhank- keisiin tarkoitettuja EU-varoja myönnettäisiin hankkeille tähänastista enemmän ennakkoon. Tänä vuonna jäsenmaat saisivat käyttöönsä miljardi euroa ennakkorahoitusta. Ehdotus nostaisi nuorisotakuun ennakkorahoituksen osuuden vuoden 2015 talousarviomäärärahoissa 1–1,5 prosentista 30 prosenttiin. Takuuseen osallistuvat jäsenvaltiot voisivat siten saada kolmanneksen 3,2 miljardin euron määrärahoista käyttöönsä heti kun toimenpideohjelmat on hyväksytty. Eurostat julkaisi EU:n työttömyyslukuja Komission mukaan jäsenvaltiot ovat sitoutuneet nuorisotakuuseen, eli takaamaan alle 25-vuotiaille nuorille laadukkaan työtarjouksen, oppisopimuspaikan tai harjoittelupaikan neljän kuukauden kuluessa koulun loppumisesta tai työpaikan menetyksestä. Tuoreen ehdotuksen avulla takuu olisi komission mukaan helpompi toteuttaa. EU:n nuorisotyöllisyysaloitteen kriteerien mukaisesti unionin tukea nuorisotakuun toteuttamiseen saa 20 jäsenmaata. Tuen saamisen ehtona on yli 25 prosentin alueellinen nuorisotyöttömyys. Suomi ei ole tuen piirissä. Lainsäädäntöehdotus siirtyy seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi. Palkansaajajärjestöt tukevat nuorisotakuun toteuttamista kaikissa jäsenmaissa. Järjestöjen mukaan takuuta on kansallisen rahoituksen lisäksi tuettava eurooppalaisilla rahoitusmahdollisuuksilla. tömyysaste laski viime vuoden joulukuussa 11.4 prosent- (Lähde: FinUnions) » Eurostatin tuoreiden tietojen mukaan euroalueen työt- 19 sttk 1 * 2015 ! PUHUTAAN PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä kielteisistä ilmiöistä. Teksti: Leena Seretin * Kuva: Pirjo Mailammi Alkoholi puhuttaa aina » ”Suomalaiset ovat kahdenkymmenen EU-jäsenyysvuoden aikana kulkeneet kohti eurooppalaisempia juomatapoja ja asenteet alkoholin käyttöön ovat vapaamielisempiä kuin aiemmin. Viime vuosien terveys- ja liikuntabuumi näkyy myös alkoholin käyttötavoissa”, sanoo myymäläpäällikkö Riina Väntsi, joka aloitti työskentelynsä Alkossa juuri ensimmäisenä EU-vuonna 1995. ”Vuoden alusta tuli voimaan alkoholin mainonnan kielto. Alkon toiminnan kannalta kielto on merkittävä. Toisaalta Alko ei ole ennenkään voinut mainostaa mitään yksittäistä tuotetta tai jonkun tuottajan tai viinitilan juomia, vaan monopoliaseman vuoksi olemme tasapuolisia. Asiakaspalvelumme ei ole koskaan voinut tähdätä määrälliseen lisämyyntiin. Emme siis houkuttele asiakasta käymään useammin tai ostamaan tuotteita enemmän. Jotain mainontakielto tietysti kertoo suomalaisten monijakoisesta suhtautumisesta alkoholiin. Tipaton tammikuu, sata päivää ja vuosi ilman viinaa kielivät mielestäni siitä, että terveys, ravitsemus ja liikunta ovat paljon pinnalla. Asiantuntijat tuovat julkisuuteen tietoa alkoholin yhteyksistä vaikkapa masennukseen ja unettomuuteen. Terveysvaikutukset näkyvät alkoholikaupassa muun muassa pienten viinipullojen suosion kasvussa. Tänä keväänä Alko tuo myymälöihinsä kymmeniä alkoholittomia tuotteita. Niiden suosio on kasvussa.” Lisää laatua Aivan selvästi suomalaiset ovat viime vuosien aikana muuttuneet alkoholivalinnoissaan laatutietoisemmiksi. Viini on yhdistetty yhä enemmän ruokailuun. Kevyemmissä juomissa tarjonta on laajentunut. Asenteet ovat liberalisoituneet, ja se näkyy arjen työssämme Alkon myymälöissä. Vielä kymmenen vuotta sitten saattoi törmätä tilanteeseen, että asiakas selittää ja todistelee käyntiään tulevilla juhlilla. Nyt tällaisen ei enää törmää. Puheet viineistä maitokauppaan johdattelevat ajatuksiin aika huonoista ratkaisuista. Jos viinit siirtyisivät maitokaupan hyllyille, Alkon tehtäväksi jäisi myydä kirkkaita ja vahvoja juomia. Sellaista Alkoa ainakaan nykykonseptilla tuskin syntyisi. Suurilla paikkakunnilla viinit ovat jo tavallaan ruokakaupassa, kun Alkon myymälät ovat sijoittuneet markettien kylkeen.” Monopoli tuo vastuuta ”Käsittääkseni Alkon monopolilla on edelleen suomalaisten laaja tuki. Monopoliasema tuo vastuuta. Esimerkiksi ikärajan valvomisessa olemme erittäin tarkkoja. Periaatteemme on, että myyjä mielessään ajattelee alle 25-vuotiasta ja kysyy henkilöllisyyspaperit, jos vähänkin epäilee asiakkaan ikää. Omassa myymälässäni paperit tarkistetaan noin viidennekseltä asiakkaista. Alkoholi on Suomessa edelleen monisärmäinen asia. Alkoholi on kautta aikojen kuulunut suomalaisten elämään niin hyvässä kuin pahassa ja asenteet ovat kulkeneet vuoristorataa.” Riina Väntsi »myymäläpäällikkö Wiklund Sokoksen Alkossa Turussa »Alkoholialan Toimihenkilöiden puheenjohtaja »Pardian hallituksen jäsen »Alkoholialan Toimihenkilöihin kuuluu noin 370 Asenteet alkoholia kohtaan ovat toisaalta vapautuneet, toisaalta tiukentuneet, sanoo Riina Väntsi. 20 sttk 1 * 2015 Alkon myymäläpäällikköä sekä pääkonttorin ja aluetoimistojen toimihenkilöä Å SAMMA PA SVENSK Ordförande Antti Palola: Nästa arbetsmarknadslösning bör stärka Finland » STTK:s ordförande Antti Palola anser att man inte ska förhasta sig med den kommande arbetsmarknadslösningen. Palola, som höll ett tal när STTK:s representantskap samlades i november i Helsingfors, anser att saker bör skötas i den ordning som är mest ändamålsenlig. – Vi förhandlar för närvarande om att förnya spelreglerna på arbetsmarknaden. På våren hålls riksdagsval och då skrivs det nya regeringsprogrammet. Regeringens linjedragningar i ekonomi- och sysselsättningsfrågor är klara fram till sommaren. Därefter är det dags för löneförhandlingar. Den ekonomiska tillväxten är väldigt långsam också i fortsättningen, men den kommande löneöverenskommelsen får inte leda till mer elände. – Enligt en färsk undersökning som Löntagarnas forskningsinstitut utfört är den genomsnittliga lönenivån i Finland en aning högre än medeltalet är i EU. Vi är nästan jämna med Sverige. Löntagarnas köpkraft är för närvarande på minussidan. Måttfulla löneöverenskommelser är ett centralt element i att förbättra Finlands konkurrenskraft, men en ständig försämring av köpkraften får den inhemska efterfrågan att tyna bort och skapar mer arbetslöshet. Den här tendensen får inte stärkas. Arbetslivet bör förnyas, kunnandet bör stärkas De svaga utsikterna för ekonomin och sysselsättningen har gjort att utvecklandet av arbetslivet, som är centralt kopplad till längre arbetskarriärer och stärkandet av välfärdssamhället, hamnat i skuggan. – Pensionslösningen uppfyller många numerära målsättningar, men det är inte en lösning till att utveckla arbetslivet. Rytmförändringarna i samhället, arbetslivet och i familjerna leder till ett ökat tryck att tänka om arbetstiderna, kunnandet och hur man orkar. Det är onödigt att sträva efter längre arbetskarriärer eller Europas bästa arbetsliv om det förekommer stora problem på arbetsplatserna, säger Palola. Kunnandet är enligt Palola nyckeln till Finlands framgång. – Regeringens nedskärningar i utbildningsanslagen är kortsiktig politik. Med utbildning stärks det breda kunnandet som Finland behöver för att trygga konkurrenskraften. Utbildningen är också det bästa omställningsskyddet för de anställda. I Finland skapas en onödig motsättning mellan den offentliga och den privata sektorn. – En fungerande offentlig sektor möjliggör tillväxt och är ett stöd för företagen. Man bör stävja offentliga utgifter, men det lyckas inte genom att minska på tjänster och arbetsplatser. Förnyade verksamhetssätt är det bästa sättet att öka på effektiviteten och produktiviteten. Palola önskar att arbetsgivarna respekterar spelreglerna på arbetsmarknaden. Löntagarna söker lösningar till det här i förhandlingarna som gäller reformen av arbetsmarknadssystemet. – Det finns allt fler konflikter på arbetsmarknaden som beror på att avtal inte följs eller att de överhuvudtaget inte existerar. Om det råder olika åsikter om tolkningen av kollektivavtal, har de anställda väldigt få möjligheter att ingripa i arbetsgivarens diktering. Reformarbetet gällande förhandlingssystemet bör öka tilliten och skapa fungerande spelregler på arbetsmarknaden. Balanserade förhandlingsrelationer är vägen till arbetsgemenskapernas välmåga och till längre arbetskarriärer. Sikten på framtiden Många fackförbundsordföranden från tre centralorganisationer har framfört ett förslag om att stärka samarbete mellan löntagarna och att grunda en ny centralorganisation. – Man bör värdera all fackverksamhet fördomsfritt så att löntagarnas röst hörs och man bör verka där det fattas beslut som gäller den anställda. Det är inte till löntagarnas fördel att klamra sig fast vid gammalt och det traditionella. Man bör förnya innehållet på intressebevakningen och verksamhetsstrukturerna om vi vill att fackförbundets framtid blir är lika fin som dess historia, säger Antti Palola. 21 sttk 1 * 2015 Emma Koskimaa opiskelijoiden uusi pomo * Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuva: Pekka Sipola Uusi puheenjohtaja Emma Koskimaa aikoo kehittää STTK-opiskelijoita jäsenten tarpeiden pohjalta. K oskimaa uskoo, että hänen kaudellaan keskusjärjestön opiskelijatoiminta tulee vilkastumaan aiemmasta. – Koulutamme yhdessä STTK:n tulevan opiskelija- ja nuorisopolitiikan asiantuntijan kanssa liittojen opiskelijajäseniä ja -aktiiveja. Osallistumme nuorten opiskelua ja työelämää koskeviin keskusteluihin. Olemme opiskelijoiden äänitorvi STTK:ssa, Koskimaa vakuuttaa. Koulutusta on luvassa ainakin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. – Lähdemme ihan perusasioista eli millaista on olla aktiivinen osa kansaa. Kerromme myös, miksi ammattiliittoon kannattaa liittyä. 22 sttk 1 * 2015 Tämä on Koskimaan mukaan perusajatus, mutta lisäksi tavoitteena on löytää ihmisiä, jotka innostaisivat muitakin. – Kun aktiiviporukka lopettaa opintonsa, tarvitsemme heitä innostamaan tulevia työkavereitaan liittymään liittoon. Asiantuntija puheenjohtajaksi Alkuvaihettaan STTK-opiskelijoiden puheenjohtajana Koskimaa kuvailee jännittäväksi. – Tämä on niin erilainen maailma kuin se, mistä tulen. Aikaisemmin Koskimaa on toiminut Jyty-opiskelijoiden opiskelijatyöryhmässä ja ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa. Opiskelijakunnan puheenjohtajana hän oli kaksi vuotta – Opiskelijakuntatoiminta oli tosi laajaa, ja teimme kaikenlaista. STTK-opiskelijoiden puheenjohtajaksi päätin hakea, koska tunnen opiskelija-asioita ja koulutuspolitiikkaa. Haluan kehittää tätä toimintaa. Koskimaata innosti myös tuttu edeltäjä, Mikko Valtonen. – Kun seurasin hänen toimintaansa, mielenkiinto heräsi. TYÖLA LOUNAAL Eläkkeelle lähdetään yhä myöhemmin * Teksti ja kuva: Maria Mustranta » Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisikä nousi viime vuonna merkittävästi. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Edellisenä vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9-vuotiaana. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodesta 2013 kahdeksan prosenttia. Vuodesta 2008 se on laskenut neljänneksen. Vuonna 2014 määrä alitti ensimmäistä kertaa 2000-luvulla 20 000 henkeä. – Työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet yllättävän paljon. Suomalaisten elinikä pitenee ja yhä useampi saavuttaa terveenä vanhuuseläkeiän. Työpaikoilla ja asenteissa on tapahtunut muutosta, toteaa Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto. Myös varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttaminen vaikutti eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Sitä ei myönnetä enää vuonna 1952 tai sen jälkeen syntyneille. Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto katsoo, että työkyvyttömyyseläkkeissä tapahtunut kehitys vahvistaa mahdollisuuksia saavuttaa työurien pidentymistä koskevat tavoitteet. – Syksyllä sovittua eläkeuudistusta tarvitaan, jotta myös vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentyisi. Nyt 63 vuotta on edelleen suosituin ikä jäädä vanhuuseläkkeelle. Vuonna 2014 eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 61,2 vuotta ja 50-vuotiaalle 62,8 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla. Työeläkkeelle 70 000 henkilöä Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi noin 70 000 henkilöä, yli 3 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä laski. – Suurin osa työeläkkeelle siirtyneistä, yli 70 prosenttia, siirtyi suoraan vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Esimerkiksi vuonna 2008 eläkkeelle siirtyneistä alle puolet jäi vanhuuseläkkeelle, Kannisto sanoo. Merkittävää on myös ikääntyneiden työllisyysasteen nousu. Reilussa vuosikymmenessä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on noussut 10 prosenttiyksikköä 60 prosentin tasolle. – Taloustilanteesta huolimatta ikääntyneiden työllisyys on kehittynyt myönteisesti. Viime vuosina erityisesti yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on noussut reippaasti, arvioi Kannisto. Odote 65,0 Ulkoilma kasvattaa ruokahalua telakalla » Helsingin telakan suuressa hallissa levysepät, hitsaajat ja varusteluasentajat ahertavat valtavan laivan rungon kimpussa. Hitsauskipinät hehkuvat hämärässä. - Päätuote on rakentaa jäissä kulkevia aluksia, tuotantopalveluissa työnjohtajana työskentelevä Atte Kinnunen selittää. Telakkayhtiö Archtech Helsinki Shipyardilla on noin 500 työntekijää. Saman verran väkeä työskentelee parhaimmillaan alihankkijoilla. Kinnunen arvelee, että suurin osa väestä syö telakan omassa ruokalassa. Sitä pyörittää työntekijöiden itsensä omistama osuuskunta. Telakka pyörii pääsääntöisesti seitsemästä neljään, mutta jos on kiire, töitä voidaan tehdä tarvittaessa kolmessakin vuorossa. - Silloin ruokala pidetään jollain konstilla auki. Ruuat on vaikka tehty lämpimiksi, että siellä voi käydä syömässä. Töitä tehdään paljon myös ulkona, koska tietyssä vaiheessa laiva siirtyy veteen. Hallissakin ollaan melkein kuin ulkona. Katto ja seinät pitävät tuulen ja sateen ulkona, mutta lämmitystä ei ole. - Kyllähän se ruokahaluun vaikuttaa, etenkin talvella, Kinnunen sanoo. Entä näkyykö raskas työ siinä, mitä lautasille otetaan? - En tiedä, näkyykö se siinä, mitä syödään, mutta annosten kokoon se vaikuttaa. Kyllä siellä näkee kukkurallisia lautasia hyvin paljon. Eläkkeellesiirtymisiän odote Tavoite ja toteuma 64,5 Vuonna 2013 rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittu tavoite 62,4 vuotta vuonna 2025* 64,0 63,5 63,0 62,5 62,0 61,5 61,0 60,5 25-vuotiaan odote 60,0 59,5 59,0 58,5 58,0 200220042006 20082010 2012201420162018202020222024 *Tavoite edellyttää tasaista runsaan 0,1 vuoden nousua vuoden 2012 tasosta. - kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla - on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote - mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille 23 sttk 1 * 2015 ST LYHYTEKS TI Antti Palola: Talouspolitiikassa satsattava kysynnän kasvuun » Suomen on siirrettävä talouspolitiikkansa painopistettä sopeuttamisesta elvyttämiseen. Molempia kuitenkin tarvitaan, mutta toimien ajoittamisessa elvytystä tulisi korostaa. – Päätökset rakenneuudistuksista tarvitaan heti hallituskauden alkuun, mutta niiden tulisi ajoittua alkavaksi vasta vuosina 2017 – 2019. Sen sijaan tarvitsemme pikaisesti kokonaiskysyntää lisäävää elvytyspolitiikkaa jo hallituskauden alkuun. Automaattisten vakauttajien lisäksi tarvitsemme myös päätösperäistä elvytystä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa. – Elvytyspolitiikan ajoitusta tukee myös matala korkotaso sekä energian halpa hinta. Elvytyksessä tulisikin korostua sen oikeaaikaisuus, väliaikaisuus ja oikea kohdennus. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja siihen liittyvä syrjäytyminen on sekä lyhyen aikavälin että erityisesti pitkän aikavälin ongelma. Tällä hallituskaudella pitkäaikaistyöttömyydestä on tulossa miljardin lisälasku kestävyysvajeeseen. Tämä kehitys pitää saada katkaistua. – Kaikki se mitä on mahdollista tehdä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitsemiseksi, on syytä tehdä heti. Rakenneuudistusten osana tulisi katsoa työttömyysturvan kehittämistä, mutta uudistusten pitää täyttää oikeudenmukaisuuden kriteerit. Mahdolliset uudistukset tulee tehdä työllistymistä tukien, ei työttömiä syyllistäen. Palkkaratkaisun ohella Palolan mielestä tulisi myös harkita kasvuhakuisten ja työllistävien pk-yritysten verotuksen keventämistä jos ne jättävät voitot yrityksen kehittämiseen. STTK esitteli hallitusohjelmatavoitteitaan tammikuun lopulla toimittajille. Palola esittää Suomeen pitkäaikaista työmarkkinaratkaisua » Antti Palola kannattaa johtavien poliitikkojen ajatusta yhteiskuntasopimuksesta, jolla Suomi luotsattaisiin ulos talouden taantumasta. – Suomea koettelevat työelämän rakennemuutos, kasvava työttömyys ja velkaantuminen. Investoinneista on pulaa ja kasvunäkymiä ei ole. Mikään yksittäinen keino – heikennys tänne tai parannus tuonne – ei Suomea pelasta. Nyt jos koskaan yhteiskuntasopimusta tarvitaan erilaisten näkemysten yhteensovittamiseen. 24 sttk 4 * 2014 Työmarkkinajärjestöt ovat kuluvalla vaalikaudella neuvotelleet äärimaltillisen työllisyys- ja kasvusopimuksen. Se kannattelee suomalaisten yritysten kilpailukykyä, mutta on samalla leikannut palkansaajien ostovoimaa. Johtavat poliitikot ovat esittäneet, että sopimukselle neuvoteltaisiin jatko jo ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. – STTK ei ajatukselle lämpene. Ilmassa on luottamuspulaa, joka johtuu ehdotuksista, joilla halutaan alentaa palkkoja, pidentää työaikoja ja heikentää muita työsuhteen ehtoja, Palola arvioi. Sen sijaan Palola esittää, että osana yhteiskuntasopimusta arvioitaisiin se, millaisen työmarkkinaratkaisun Suomi oikeastaan tarvitsee. – Nykyisen työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkamisen ei tarvitse olla mikään automaatti. Eduskuntavaalien jälkeen on myös mahdollisuus neuvotella kokonaan uusi, pidempiaikainen työmarkkinaratkaisu. Palkkojen ja verotuksen ohella siinä pitäisi huomioida työelämän kehittämiseen liittyvät asiat. STTK ei kiistä palkkamaltin merkitystä Suomen kilpailukyvyn vahvistamisessa, mutta palkkojen alentamisesta puhuminen on vaarallista. – Nollakorotuksista saati palkkojen alentamisesta puhuminen halvaannuttaisi lopunkin ostovoiman, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Sitran julkaisema kirja kyykyttää palkansaajia ja työttömiä » Sitra julkaisi vuoden alussa viiden kirjoittajan tuottaman keskusteluasiakirjan ”Yhtäläinen, oikeudenmukainen ja kannustava työttömyysturva”. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä keskusteluasiakirjan lanseeraama työttömyysturvamalli on hyökkäys ansiosidonnaista työttömyysturvaa, palkansaajien työttömyyskassoja ja siten kaikkia suomalaisia palkansaajia ja työttömiä kohtaan. - Keskusteluavauksena se on epäselvä ja tarkoitushakuinen eikä täytä tasapuolisuuden vaatimuksia. Jäljelle jää kysymys, kenen asialla Sitra oikein on. STTK vastustaa jyrkästi julkaisussa esitettyä ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittamista. - Miksi tässä talous- ja työllisyystilanteessa pitäisi lisätä köyhyyttä ja huono-osaisuutta? Monella toistaiseksi palkkaa ansaitsevalla saati työttömäksi joutuneella on vaikeuksia säällisen toimeentulon suhteen, sillä maltilliset palkankorotukset, maksujen korotukset ja veronkiristykset ovat syöneet suomalaisten ostovoimaa, Palola toteaa. Palolan mielestä ansioturvaa voidaan ja pitääkin tarkastella sekä tarvittaessa kehittää työelämän muuttuessa yhä pirstaleisemmaksi. - Mutta kehittäminen on eri asia kuin palkansaajan kyykyttäminen, jota Sitran valitsemien kirjoittajien etujoukkoajattelu edustaa. Ansioturvaa kehitetään jatkossakin kolmikannassa ja rahoitus turvataan työnantajien, palkansaajien ja valtion voimin, Palola linjaa. VOI HYVIN * Teksti: Maria Mustranta Uusi työ tarvitsee tuekseen ajanmukaisen lainsäädännön Neljä viidestä suosittelisi työpaikkaansa kunnassa tai kirkossa » Työn tekijät sekä sen tarjoajat tarvitsevat nopeasti ajanmukaisen ja selkeän työ- ja sosiaalilainsäädännön, vaativat palkansaajajärjestöt. Yhä useampi työn teettäjä ja tekijä kompastuu työlakien, verotuksen ja sosiaaliturvan tulkintojen monimutkaisuuteen. Vanhentunut lainsäädäntö mahdollistaa myös yritysten välisen vääristävän kilpailun työvoimasta ja sysää työntekijöitä turvaverkkojen ulkopuolelle. Järjestöt huomauttavatkin, että muutoksia pohtineen, työnsä päättäneen Trendi-työryhmän johtopäätelmät jäivät puolitiehen. – Hallitusohjelmassa sovittu, työvoiman käyttötapoja ja työn tekemisen muutostrendejä selvittämään asetettu Trendi-hanke oli kunnianhimoinen ja tärkeä. Valitettavasti työryhmä ei löytänyt yhteistä näkemystä ja johtopäätökset jäivät ohuiksi. Uudessa työssä epävarmuus työstä ja ansioista on lisääntynyt, kun lainsäädäntö ei tunnista osa-aika- ja nollasopimusten nykyisiä käyttötapoja, palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa yleistyvää itsensä työllistämistä eikä näiden yhdistelmiä. Järjestöt korostavat, että toimeentulon kannalta riittämätön työ lisääntyy koko ajan sekä työsuhteisilla että itsensä työllistäjien joukossa. – Tästä aiheutuvat ongelmat eivät häviä, vaan siirtyvät seuraavan hallituksen ratkottaviksi. – Tutkimuksia ja selvityksiä on riittävästi, seuraavaksi tarvitaan tekoja ja lainsäädäntöä. Sekä työntekijät että sen tarjoajat tarvitsevat ajanmukaisen ja selkeän työ- ja sosiaalilainsäädännön, järjestöt vaativat. Muuna kuin yrittäjänä tai toistaiseksi voimassa olevassa kokoaikaisessa työsuhteessa töitä tekee jo lähes 30 prosenttia työvoimasta. » Useampi kuin neljä viidestä kunnan ja kirkon Kristiina Rissanen työntekijästä olisi valmis suosittelemaan työpaikkaansa muille, kertoo Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2014 -tutkimus. Valtaosa henkilöstöstä kokee myös, että itsellä on osaamista sopivassa suhteessa työn vaatimuksiin ja että työ herättää innostusta ja iloa. Keskeisin jaksamista tukeva voimavara kunnissa ja kirkossa ovat työyhteisöt. Työtovereihin luotetaan ja ilmapiiri työpaikoilla koetaan pääsääntöisesti hyväksi. Erityisesti alle 30-vuotiaat työntekijät suhtautuivat työhönsä optimistisesti. He arvioivat muita myönteisemmin esimerkiksi esimiestyötä, työhön käytettävissä olevaa aikaa, työterveyshuollon luotettavuutta ja hyvän työn palkitsemista. Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tekemässä tutkimuksessa havaittiin myös haasteita. Julkisella alalla ongelmaksi koetaan työn henkinen kuormittavuus ja se, ettei aikaa ole tehtäviin riittävästi. Henkistä raskautta aiheuttavat erityisesti väkivalta ja epäasiallinen kohtelu. Yli neljännes kuntien työntekijöistä on kokenut vuoden aikana asiakkaiden taholta tullutta väkivaltaa tai sen uhkaa. Lisäksi yli neljännes kuntien ja kirkon henkilöstöstä on pitänyt työyhteisössä saamaansa kohtelua epäasiallisena viimeksi kuluneen vuoden aikana. Esimiestyö koettiin yleisesti ottaen hyvänä. Kokemuksia epäoikeudenmukaisesta kohtelusta esiintyi kuitenkin melko paljon. Moni ei myöskään kokenut saavansa riittävästi palautetta. Useampi kuin neljä viidestä kirkon ja myös kunnan työntekijästä suosittelisi työpaikkaansa muille. 25 sttk 1 * 2015 EUROOPPA * Teksti: UP/Birgitta Suorsa * Kuva: Pekka Sipola Terrorin uhka on pysynyt vakaana Useista terrori-iskuista huolimatta EU-maat eivät ole ryhtyneet terrorismin vastaiseen sotaan. Tutkijaupseeri Antti Paronen sanoo, että terrorismia vastaan on parempi toimia siviiliyhteiskunnan keinoin. S ekä Yhdysvallat että Venäjä ovat julistaneet sodan terrorismia vastaan. Euroopassa tähän ei ole ryhdytty, vaikka terroriiskuissa on kuollut satoja ihmisiä. Isoin isku tehtiin Madridin lähijuniin 2004. Reppuihin piilotetut pommit tappoivat liki 200 ihmistä, loukkaantuneita oli yli 2 000. Vuotta myöhemmin pommiattentaatit Lontoon metrossa ja bussissa tappoivat yli sata ihmistä, noin 700 loukkaantui. Tammikuun seitsemäntenä ranskalaisen pilalehden Charlie Hebdonin miltei koko toimitus murhattiin terroristien iskussa. Kapteeni, tutkijaupseeri Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselta pitää Euroopan linjaa oikeana. Tutkijaupseeri Antti Paronen sanoo, että terroristeja vastaan toimiminen sotilaallisin keinoin lietsoisi uusia terrori-iskuja. 26 sttk 1 * 2015 – Kun Yhdysvallat julisti sodan terrorismia vastaan, se joutui myös konventionaaliseen sotaan. Terrori-iskuihin on Parosen mukaan parempi vastata siviiliyhteiskunnan keinoin. Mikäli iskuihin vastattaisiin sotatoimin, näistä olisi vaikea perääntyä. Toisekseen panssarivaunu on huono väline terroristisolun tuhoamiseen. – Vastapuolen jokaisesta uhrista tulee marttyyri, joka saa aatteen sympatisoijat radikalisoitumaan. Jos terrori-iskuihin vastattaisiin sotilaallisin iskuin, terroristien iskut myönnettäisiin sotatoimiksi. Paronen sanoo, että näin terroristit saisivat legitimiteetin – oikeutuksen - teoilleen. – Terroritekojen pitäminen rikoksina vie terää terrorismilta. Niin kauan kuin terrori-iskut tuomitaan rikoksina, annamme viestin, että demokratia ja oikeusjärjestelmämme ovat kestävällä pohjalla. Kuuntelulle olisi hyvät perusteet Terroristien saattaminen oikeuden eteen vaatii työtä. Lainsäädännöstä ei aina löydy tekoihin soveltuvia lakipykäliä, koska se laahaa hieman jäljessä, kuten huumerikoksissakin. – Terrorismin rahoittajien saaminen syytteeseen on hyvin vaikeaa, Paronen sanoo. Yksi syy tähän on rikoksen todistaminen. Se vaatisi Parosen mukaan mahdollisuutta seurata epäiltyjen tieto- ja rahaliikennettä. Hän pitää tiedustelua koskevaa työryhmämietintöä hyvänä. Tammikuun puolivälissä puolustusministerille luovutetussa mietinnössä esitetään suojelupoliisille ja puolustusvoimille tietyin ehdoin muun muassa lupaa yksittäisten henkilöiden tietoliikenteen seurantaan. – Terrorismin torjuntaan voi pureutua parhaiten henkilöiden täsmäseurannalla. Meillä on aito turvallisuusuhka. Tällä hetkellä se on onneksi kovin marginaalinen, noin 300 ihmistä. Vierastaistelijoista tuli uusi riski Vierastaistelijat eli asuinmaastaan vieraaseen maahan taistelemaan menneet nuoret miehet ja naiset ovat uusi uhka. Kun he palaavat asuinmaahansa, osa sopeutuu. Yksi yhdeksästä hautoo tutkimuksen mukaan terrori-iskua. – Joissakin maissa palaavia vierastaistelijoita kohdellaan heti rikoksista epäiltyinä. Toisissa heitä yritetään sopeuttaa mahdollisimman tehokkaasti takaisin yhteiskuntaan, Paronen kertoo. Jokaista palaajaa tulisi Parosen mukaan arvioida erikseen sen mukaan, mitä palaaja on taistelumaassa tehnyt. Hän on esimerkiksi voinut syyllistyä sotarikokseen. Suomesta Syyrian taisteluihin on lähtenyt arviolta 50 nuorta. He ovat murunen. – Lontoolaisen King’s Collegen professori Peter Neumann on sanonut, että Syyrian ja Irakin alueella kasvatetaan tällä hetkellä eurooppalaisessa mittakaavassa suurempaa vierastaistelijasukupolvea kuin koskaan aiemmin. Tanska ja Norja alttiimpia iskuille Euroopan unionin lainvalvontavirasto Europol tilastoi vuosittain yhteensä 150 - 200 toteutunutta, epäonnistunutta ja estettyä terrori-iskua. Luvussa ovat mukana myös eurooppalaisten separatistien iskut. Niiden osuus on alla kymmenen prosenttia. Toistaiseksi EU-maiden yhteiset toimet terrorismin torjunnassa ovat olleet vähäisiä. Ranskan, Saksan, Belgian, Ison-Britannian ja Irlannin yhtäaikaiset terroriepäiltyjen pidätykset 15. tammikuuta viittaavat yhteistyön tiivistymiseen. Suomessa terrorin uhka on Parosen mukaan pienempi kuin esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa. Syynä ovat varovainen maahanmuuttopolitiikka ja kulttuurinen pidättyväisyys. – Tanska otti 1990-luvulla tietoisesti vastaan radikaaleihin islamistisiin liikkeisiin linkittyneitä ihmisiä. Myös Norjassa 1990-luvulla turvapaikan sai joukko islamilaisia radikaaleja. EU -LYHYESTI Latvia hyötyi koheesiorahoista » EU:n nykyisen puheenjohtajamaan Latvian valtiovarainministeri Janis Reirs kehuu, että maan elintaso on saavuttanut EU:n keskiarvon viimeisten kymmenen vuoden aikana. Reirsin mielestä Latvia on hyvä esimerkki siitä, mitä koheesiopolitiikalla ja -rahastoilla voidaan saada aikaan. Koheesiolla tarkoitetaan taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden lisäämistä EU:n jäsenvaltioiden kesken. EU:n talouskasvuun tarvitaan Reirsin mielestä rakennemuutoksia, taloudellista vastuuta ja investointeja. – Ja koheesiopolitiikka vahvistaa näitä tekijöitä, hän toteaa. Investointirahasto kutistumassa? » Useimpien Euroopan unionin jäsenmaiden mielestä kolmivuotiseen investointiohjelmaan luvatut 315 miljardia euroa ovat liian vähän. Tällä hetkellä EU on budjetoinut investointirahastoon vain kaksi miljardia. Tavoitteena on sijoittaa rahastoon kahdeksan miljardia, joista kuusi on jo luvattu innovaatioita rahoittavaan Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sekä Euroopan sisäisen liikenteen kehittämiseen. Euroopan Investointipankin osuus mukaan lukien investointirahaston pääomaksi saadaan 21 miljardia. Se on kovin vaatimaton summa verrattuna komission lupaamaan 315 miljardiin euroon. Iso-Britannia etsii kavereita » Ison-Britannian EU-vastainen ulkoministeri Philip Hammond vierailee kaikissa 28:ssa EU:n jäsenvaltiossa etsimässä kumppaneita, jotka haluavat lisätä valtaa jäsenmaille. Kiertue päättyy ennen Ison-Britannian maaliskuisia vaaleja. Vaalituloksesta riippuu, miten Iso-Britannia suhtautuu EU-jäsenyyteen. Hammond luottaa, että Iso-Britannia halutaan pitää mukana EU:ssa. SANAKIRJA Alueiden komitea » Alueiden komiteaa kuullaan ennen kuin unionissa tehdään päätöksiä, joilla on alueellinen tai paikallinen ulottuvuus. Komitea voi antaa myös omaehtoisia lausuntoja komissiolle, neuvostolle ja parlamentille esimerkiksi työllisyys- ja ympäristöasioista. Komiteaan kuuluu 353 edustajaa, joista 9 on Suomesta. Heidän on pitänyt tulla valituksi maansa alue- tai paikallisvaaleissa. Komitean uusi nelivuotiskausi alkoi helmikuussa. 27 sttk 1 * 2015 TALOUS Halpabussiyhtiöt käynnistivät hintasodan * Teksti: UP/Kari Leppänen * Kuva: Linja-autoliitto/Studio Skaala Viime kesänä käynnistyi ankara hintakilpailu bussien kaukoliikenteessä. Se toi samalla kieleen uuden käsitteen: halpabussiyhti H elsingistä voi matkustaa Tampereelle halvimmillaan parin euron tarjoushintaan. Hintarallin aiheutti joukkoliikennelain muutos, joka vapautti ison osan kaukoliikenteen markkinoista kilpailulle. Lakimuutos juontuu EU:n palvelusopimusasetuksesta, jonka mukainen laki astuu Suomessa asteittain voimaan 2014 ‑ 2019. Aggressiivisen hintakilpailun käynnisti ulkomaisen pääomistajan viime keväänä saanut Onnibus. Kilpailijat eivät jääneet katsomaan sormi suussa halpabussiyhtiön rynnistystä. Ne lähtivät mukaan leikkiin kärjessään 11 yrityksen yhteenliittymä ExpressBus. Nyt hinnoittelurallissa ovat mukana järjestään kaikki kaukoliikennettä harjoittavat bussiyhtiöt. Sen seurauksena matkalainen voi etukäteen tietää varmuudella vain matkansa määränpään, ei sen hintaa. Toisaalta matkansa ajoissa suunnitteleva voi säästää bussilipussa huomattavasti euroja. Viimeisenä bussiin nousevan asiakkaan lipun hinta on kovimmasta päästä. Markkinoiden logiikka Kyse on bussiyhtiöiden kilpailusta matkustajista keskenään ja myös VR:n kanssa. Lisäksi halutaan houkutella matkustavaisia henkilöauton ratista linja-autoihin. On epäilty rajun hintakilpailun osoittavan, että aikaisemmin hinnoittelussa on ollut reippaasti ylihintaa. Siitä ei ole kyse, vakuuttaa linjaautoliikenteen etujärjestön Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä. Kyse on kilpailusyistä johtuvasta muutoksesta hinnoittelussa. – Aikaisemmin kaukoliikennettä hoidettiin verkostoperiaatteella. Tarjottiin keskimääräisesti hyvää ja kattavaa palvelua keskimääräisellä hinnalla kaikille. Mäkilän mukaan lupasääntelyyn perustunut systeemi on ollut ihan hyvä ja toimiva. 28 sttk 1 * 2015 Siellä, missä on paljon asiakkaita, on myös kilpailua ja reitit hinnoitellaan edullisesti. Vastaavasti vähän asiakkaita merkitsee korkeampia hintoja ja bussivuorojen harvenemista. Ne voivat myös loppua kokonaan. Parin viikon yrittäjät Raju hintakilpailu saattaa johtaa ennen pitkään bussiyhtiöiden pudotuspeliin. Kaikki eivät kisassa kestä. Mäkilän mukaan kaukolinjoilla on nähty uusi ilmiö: parin viikon yrittäjät. He tulevat Kilpailun avautuminen muutti tilanteen. Bussiyhtiöt ottavat edelleen omansa pois, reitille kokeilemaan, mutta vetäytyvät nomutta uusin keinoin. Mäkilä huomauttaa, peasti pois. ettei hintataso ole romahtanut kautta linjan. – Markkinoille on helppo tulla, mutta sieltä Alan kannattavuus on säilynyt varsin vakaana on myös helppo poistua. Pelkkä ajaminen on uusissakin oloissa. helppoa, mutta se ei riitä. – Tarjoushinnoittelussa on kysymys edulliMäkilän mukaan varsinainen haaste on sesta hintamielikuvasta. Jokainen yritys päät- markkinoinnissa ja lipputuotteiden suunnittää, millaista hintaprofiilia se haluaa viestiä. telussa niin, että saadaan riittävästi asiakkaita Uusi kilpailutilanne johtaa Mäkilän mukaan ja liikennöinti kannattamaan. On kummasteltu, miten voi olla kannattarjonnan ja hintojen eriytymiseen. Markkinoiden logiikka on selkeä. tavaa ajaa Helsingin ja Tampereen väliä kahden euron lipunhinnalla. Ei se olekaan. – Parin euron tarjoukset ovat – Tarjoushinnoittelussa on kysymys edullisesta hintamielikutietysti sisäänvetotuotteita. Sevasta, sanoo Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä. hän ei voi olla keskimääräinen hinta, sanoo Mäkilä. Hän muistuttaa, että liikennöinti on kapasiteettibisnestä. Jokainen matkustaja parantaa tulosta. Kaikkein kalleinta on ajaa tyhjää autoa. – Haetaan optimaalista tasapainoa, jossa kysyntä ja hinta tuottavat parhaan tuloksen. Kelan rahat ja maaseutuliikenne Liikennepalvelujen eriytymisestä seuraa kylmä tosiasia. Reiteillä, joilla kysyntä on heikkoa, tarjonta vähenee. Maaseudulla liikenne on jo nyt Mäkilän mukaan pitkälti koululaisliikennettä. Samalla ajoneuvot menevät pienemmiksi. – Bussiyrityksille tämä on tärkeä asia. Siellä, missä linja-auto ei ole enää kilpailukykyinen, pitäisi päästä liikennöimään pienemmällä kalustolla. Tässä tulee vastaan taksimonopoli. – Kysymys on siitä avataanko taksiliikennettä kilpailulle vai ei. Maaseutuliikenteessä Kela on Mäkilän mukaan aivan olennainen toimija. – Kelan rahoilla ratkaistaan maaseudun liikenteen tulevaisuuden koko kuva. TALOUSTOLPPA UP/Heikki Lehtinen Joukkoliikenne kovassa kisassa Luottamus pienessä nousussa » Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät » Kuluttajien luottamus talou- vuosikymmenen alussa keskimäärin 2,9 erilaista matkaa päivässä. Matkoista 58 prosenttia tehtiin henkilöautolla, 30 prosenttia kuljettiin jalan tai pyörällä ja julkisilla liikennevälineillä vain kahdeksan prosenttia. Jos matkojen pituus otetaan huomioon, henkilöautojen rooli vielä korostuu. Näin siitä huolimatta, että autolla liikutuistakin matkoista yleisimpiä ovat lyhyet, 1-3 kilometrin matkat. Henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa etenkin kun myös naiset ovat siirtyneet ratin taa. Alan toimijat aikovat kuitenkin nostaa joukkoliikenteen merkitystä. Tavoite on lisätä joukkoliikenteen matkojen määrää vuoteen 2022 mennessä noin 200 miljoonalla matkalla vuodessa nykyisestä 530 miljoonasta matkasta. Siihen tarvitaan riittävästi julkista tukirahaa, mutta myös esimerkiksi kattavia ja yhtenäisiä aikataulu- ja lippupalveluja. Rahan vuoksi joukkoliikenne nousee esiin myös eduskuntavaaleissa. Julkisten joukkoliikennerahojen jaossa tasapainoillaan aina maaseudun yhteyksien ja kaupunkiseutujen joukkoliikenteen välillä. Kun puhutaan investoinneista teihin ja rautateihin, esiin nousevat myös teollisuuden intressit. Jättipotti jakoon Pääkaupunkiseudun ulkopuolella lähes 80 prosenttia joukkoliikennematkoista tehdään bussilla. Tässä liikenteessä on siirrytty uuteen aikakauteen. Osalla kaupunkienvälisistä reiteistä on jo käynnistynyt markkinaehtoinen kilpailu. Niinpä esimerkiksi bussimatkan Helsingistä Tampereelle voi ainakin toistaiseksi halvimmillaan tehdä eurolla. Pääkaupunkiseudun bussiliikennettä on kilpailutettu jo parikymmentä vuotta. Mutta viime kesänä päättyi siirtymäaika, jonka jälkeen kaikki julkista tukea saava joukkoliikenne on kilpailutettava. Tämä pani viime syksynä liikenteen järjestämiskuvioita, linjoja, hintoja ja monia muitakin asioita aina pysäkkejä myöten uusiksi monessa paikassa, jossa on kuntakohtaista tai seudullista tuettua joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen jättipotti laitetaan jakoon tänä vuonna noin kymmeneksi vuodeksi. Helsingin Seudun Liikenne kilpailuttaa pääkaupunkiseudun junien lähiliikenteen yhtenä könttänä. Vuoden 2017 lopussa päättyy nykyinen sopimus VR:n kanssa. Kyse ei ole ihan pienestä asiasta. Kun VR:n kaukoliiNaiset hyppäsivät rattiin kenteessä on ollut matkustajia Eri tavoin tehtyjen matkojen osuus päivittäisistä matkoista, % vuosittain noin 13 miljoonaa, Henkilöliikennetutkimus UP/HL lähiliikenteessä heitä on 55 Muu miljoonaa. Se on yli kymmenen prosenttia koko maan joukkoliikennematkoista. VR saa jatkossa Naiset 1998-99 JoukkoNaiset 2010-11 HSL:n arvion mukaan korvauksia Miehet 1998-99 liikenne lähiliikenteestä vuosittain 75-80 Miehet 2010-11 miljoonaa euroa. Suomesta ei VR:lle kilpailijaa Henkilölöydy, joten sellaista haetaan autolla hyvinkin avoimesti ulkomailta. Junat säilyvät entisellään, kilJalan tai pailutuksessa on kyse liikenteen pyörällä hoitamisesta HSL:n junilla valtion omistamia kiskoja pitkin pääosin %2040 60 entisellä henkilökunnalla. teen jatkoi tammikuussa syksyllä alkanutta pientä nousuaan. Tilastokeskuksen laskema kuluttajien luottamusindikaattori sai tammikuussa arvon 6,0, kun syyskuussa mentiin vähän miinukselle. Pitkän ajan keskiarvo on 12,1. Sen alapuolella ollaan oltu toukokuusta 2011 lähtien. Pieni hyöty isosta pudotuksesta » Bensiinin ja dieselin hinta putosi joulukuusta 2013 joulukuuhun 2014 vain noin yhdeksän prosenttia, vaikka öljyn dollarihinta putosi puoleen. Osasyy on siinä, että hinnasta iso osa on veroja, jotka eivät laskeneet. Osan öljyn hinnan laskusta peitti euron heikentyminen dollariin nähden. Iso säästö koroista » Kotitaloudet maksoivat vuon- na 2013 asuntolainoistaan korkoja 1,2 miljardia euroa. Summa oli vain noin kolmasosa vuoden 2008 koroista, vaikka asuntolainojen määrä oli kasvanut 16 prosenttia. Asuntolainojen määränkin kasvu taittui. TUNNUSLUKU 9 233 370 000 00 » Euromailla oli viime vuoden lokakuun lopussa julkista velkaa yhteensä 9 233 miljardia euroa. Suomen osuus tästä määrästä oli 118 miljardia euroa eli runsas prosentti. Kreikan kansantalous on yhtä iso kuin Suomen, mutta sillä velkaa on 200 miljardia euroa enemmän. 29 sttk 1 * 2015 KIRJAHYLLYSTÄ * KIRJAT LUKI Tiina Laurila * KUVAT: Lehtikuva Virpi Hämeen-Anttila: Kolmastoista lapsi Otava 2005, 320 s. » Maailmankuulu suomalai- nen pianisti Tea Arola-Pozzuoli on aikanaan jättänyt lapsensa vanhempiensa hoiviin ja lähtenyt kiertämään maailman konserttilavoja. Hänen kaksi lastaan, Johanna ja Joakim, ovat jo aikuisia, Tean isä Paavo on kuollut ja äiti Eila makaa sairaalassa dementoituneena. Käytännössä ilman äitiä kasvaneet Johanna ja Joakim ovat koonneet elämänsä palasista, joista monet ovat rikkonaisia. Ankarat isovanhemmat, rakkaudeton lapsuus, isättömyys ja muut kipeät lapsuus- ja nuoruusmuistot ovat varjostaneet molempien elämää ja aikuistuminen ei ole ollut helppoa. Tea ilmoittaa yhtäkkiä palaavansa Suomeen ja ilmoituksen vaikutus Johannaan ja Joakimiin on melkoinen. Joakimin, sitoutumiskyvyttömän toimittajan, asenne äitiään kohtaan on kylmäkiskoinen ja katkera, kun taas Johannan, herkän ja itseään vielä etsivän näyttelijän suhtautuminen äidin paluuseen on toiveikas. Kirjan normaalein ja tasapainoisin henkilöhahmo on Ilkka, keski-ikäinen tutkija ja biologi, jalat maassa –tyyppi, Tean nuoruudenrakastettu ja edelleenkin Tean miesystävä, enemmän tai vähemmän vakituisesti. Ilkka on aina ollut etenkin Johannalle äitiä läheisempi ja se aikuinen, johon voi luottaa ja turvautua. Ilkka on edelleen rakastunut Teaan ja toivoo ja odottaa yhteistä tulevaisuutta ja aloilleen asettumista Tean kanssa. Kirjassa tarkastellaan tämän sisältä rikkinäisen perheen elämää ja yrityksiä koota siitä ehjää kokonaisuutta sielun sopukoissa asuvien vaikeiden ja pelottavien muistojen rippeistä. Tarinan päähenkilöksi nousee Johanna, jonka elämää seurataan läheltä ja hänen sieluaan avataan muita henkilöitä enemmän. Joakim jää henkilönä vähän taustalle. Virpi Hämeen-Anttila on luonut mittavan uran ja hänestä on moneksi. Hän on indologi, yliopiston opettaja, kirjailija ja suomentaja. Muun muassa. Hän on taitava kirjoittaja ja hänen tekstiään on helppo lukea. Kolmastoista lapsi ei ole mikään tajunnanräjäyttävä lukukokemus eikä vedä vertoja joillekin Hämeen-Anttilan aiemmille romaaneille, mutta on yhtäkaikki ihan kelvollista luettavaa. Paulo Coelho: Pyhiinvaellus Otava 2006, 285 s, Suomentanut Sanna Pernu » Brasilialaisen kirjailijan Paulo Coelhon teoksia on käännetty kymmenille eri kielille ja hän on saanut useita kirjallisuuspalkintoja ja huomionosoituksia urallaan. Pyhiinvaellus on Coelhon esikoisromaani, joka on julkaisu jo vuonna 1987, mutta suomennettu vasta vuonna 2005. Tämä omaelämänkerrallinen romaani on sikäli merkittävä teos, että tehdyn pyhiinvaellusmatkan jälkeen Coelho päätti ryhtyä täysipainoisesti kirjailijaksi. Kirjan johdannossa Coelhoa ollaan vihkimässä Perinne-nimisen veljeskunnan edustajaksi, RAM-mestariksi. RAM on katolisen kirkon piirissä toimiva järjestö, jonka kirjaimet ovat lyhenteitä sanoista Regnus Agnus Mundi, Kuningaskunta, Karitsa, Maailma. Järjestön tarkoitus on pyrkimys ymmärtää maailman symbolista kieltä. Vihkimisseremonia ei pääty ihan toivotulla tavalla ja sen lopputuloksena Coelho joutuu lähtemään pyhiinvaellusmatkalle etsimään jo melkein saavuttamaansa miekkaa uudelleen. Miekka tulee 30 sttk 1 * 2015 löytymään oikealla hetkellä ja oikeana päivänä jossain kohtaa vanhaa keskiaikaista tietä, Santiagon outoa tietä. Pyhiinvaellus on samaan aikaan maaginen ja mystinen, mutta toisaalta hyvin maanläheinen ja sen opetukset ovat yksinkertaisia viisauksia. Kirjan tahti on verkkainen ja Coelho kirjoittaa rauhallista ja selkeää tekstiä, jota on helppo lukea ja joka antaa tilaa lukijan omille ajatuksille. Kirjasta tulee hyvä olo, vaikkei ihan kaikkia jumaluuden ja uskon kokemuksia ymmärtäisi tai allekirjoittaisi. Coelho taittaa matkaa italialaisen oppaansa Petruksen kanssa, jonka tehtävä on opettaa oppilaalleen RAM:n harjoitukset ja valmistaa tätä kasvamaan ihmisenä ja oppimaan se mikä on tarkoitettu. Pyhiinvaellusmatka alkaa Ranskasta SaintJean-Pied-de-Port –nimisestä paikasta ja lukemalla kirja selviää, miten Coelho pääsee päämääräänsä, Espanjan Santiago de Compostelaan ja löytääkö hän miekkansa, oman elämänsä tarkoituksen TOISTEN JUTUT Taas yksi yritys kyykyttää köyhiä. Sitra julkaisi viiden kirjoittajan keskustelukirjan työttömyysturvan uudistamisesta. Ilmeisesti Sitrakin säikähti pääasiassa oikeistolaisten kirjoittajien kyykkänäkemyksiä, kun kiiruhtivat soittamaan toimitukseen ja korostamaan, ettei julkaisu edusta heidän kantojaan. Toimituspäällikkö Juhani Aro Demokraatti 27.1. Useat tahot ovat viime aikoina ryhtyneet muistuttamaan päättäjiä, että suomalainen verojärjestelmä on liian epäjohdonmukainen ja heittelehtivä. Kansanomaisesti ilmaistuna nykyistä veropolitiikkaa voi verrata hölmöläisheimon peiton jatkamiseen. Jostakin otetaan ja johonkin lisätään, välillä paikataan. Pääkirjoitus Kaleva 26.1. Aika on mahdollisimman huono kirjoittajien ehdotuksille (työttömyysturvan muutoksiksi). Työttömyys on kasvussa ja työttömyyden kesto pitkittymässä. Jos muutosta vakavasti haluttaisiin, se pitäisi toteuttaa taloudellisesti hyvinä aikoina ja vähitellen. Pääkirjoitus Helsingin Sanomat 24.1. Jos ollaan sovittelussa, niin ei siellä ole tarkoitus viihtyä. Valtakunnansovittelija Minna Helle Yle TV 1:n Ykkösaamu 24.1. Huonosti menestyvillä yrityksillä on tarvetta ajallisesti rajattuun palkanalennukseen. Siinä on kuitenkin se riski, että kilpaileva yritys tekee saman. Lopulta palkka-ale leviää koko alalle. Samat ongelmat ovat taas vastassa, ja mitä tehdään silloin. No, lasketaan lisää palkkoja. Kierre on mahdoton. STTK:n pääekonomisti Ralf Sund Kansan Uutiset 23.1. STTK-krypto 1/2015 Uusi vuosi, uudet numerot… KRYPTON 6/2014 RATKAISU » … ja niille uudet kirjaimet, mikään ei nyt mene arvaamalla, pitää osata hahmottaa sanat oikein, siitähän kryptoissa on kyse. Voit siis ratkoa tämän myös päätteellä, koska tehtävämme löytyvät nykyisin myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Niitä voi ratkoa omalla päätteellä – ja nyt myös tabletilla – ja lähettää vastauksen saman tien ratkottuaan tehtävän. Sivuilla on paljon muutakin asiaa ristikoista ja mm. vireä reaaliaikainen keskustelupalsta. Lisäksi löytyy artikkeleita ja yli viitisentuhatta muuta ristikkoa, joita voi ratkoa huvikseen. Kaikenlaista mielenkiintoista alan asiaa löytyy myös sivustolta www.sanaris.fi. Ratkaisuna voi lähettää koko sivun sellaisenaan TAI numeroista 1-9 muodostuvan sanan joko postitse osoitteella STTK-krypto 7, PL 14, 00781 Hki tai sähköpostilla sanaris@sanaris.fi ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Jos vastaa ratkottuaan nettitehtävän, tarvitsee vain painaa “lähetä ratkaisu” -nappia, kun ruudut ovat täynnä ja on antanut tietonsa! Palkintoina jaamme viisi STTK-muistolahjaa. Oheinen ratkaisu on numerosta 6/2014, samoin seuraavat voittajat: Kosti Ollila, Tornio Juha Luokkanen, Kempele Reijo Karhu, Lappeenranta Veli-Heikki Nieminen, Tampere Ritva Korhonen, Orivesi Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille mukana olleille! 31 sttk 1 * 2015 Askel aikaa edelle. Käyntiosoite: ikonkatu 8 A, 6. krs, M 00100 Helsinki Postiosoite: PL 421, 00101 Helsinki Puhelin: 09 131 521 Sähköposti: etunimi.sukunimi@sttk.fi Ammattiliitto Nousu ry www.nousu.org Ammattiliitto Pro www.proliitto.fi Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO www.erto.fi Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty www.jytyliitto.fi Kirkon alat www.kirkonalat.fi Liiketalouden Liitto LTA www.liiketaloudenliitto.fi Meijerialan ammattilaiset MVL www.mvl.fi METO — Metsäalan Asiantuntijat www.meto-ry.fi Palkansaajajärjestö Pardia www.pardia.fi Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA www.ria.fi Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI www.seteli.fi Suomen Konepäällystöliitto SKL www.konepaallystoliitto.fi Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL www.seacommand.fi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer www.superliitto.fi Suomen Palomiesliitto SPAL www.palomiesliitto.fi Tehy www.tehy.fi Vakuutusväen Liitto VvL ry www.vvl.fi www.sttk.fi
© Copyright 2024