1. No category

MAANANTAI 2. MAALISKUUTA 2015 | VKO 10 | Soita juttuvinkki 02 269 3260 tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183, viestin alkuun TS Uutiset | Lähetä uutiskuva ts.verkkotoimitus@ts.fi tai puhelimella numeroon
oon 16183, viestin alk
alkuun TS MMS
Boris Nemtsovin muistomarssi
keräsi sunnuntaina tuhansia
osanottajia myös Pietarissa.
Erikoiskuljetus
Erik
on nimensä
oinen
veroinen
AUTO jA LIIKENNE 13
Nemtsovin
muistomarssilla
70 000
Moskovassa
Wilma Murto
hätyytteli
maailmanennäty
tystä
ULKOMAAT 8
URHEILU 19
Kolme ihmistä
tapettiin
pizzeriassa
Reservi suunnilleen puolet vuosittaisesta sadosta
Viljaa ennätysmäärä varastossa
Suomen kaupalliset viljavarastot ovat
tällä hetkellä historian suurimmat. Vilja-alan yhteistyöryhmä arvioi, että viljaa
on varastossa noin kaksi miljardia kiloa
satokauden vaihtuessa.
Määrä on suunnilleen puolet vuosittaisesta viljasadosta. Yhteistyöryhmän
tehtävänä on kehittää suomalaisen vil-
jaketjun kannattavuutta.
Yhteistyöryhmään kuuluvan Varsinais-Suomen MTK:n toiminnanjohtaja
Paavo Myllymäki sanoo, että merkittävin selitys ennätysmäisille varastoille
ovat Keski-Euroopan sateet, joiden
vuoksi rehuviljaa tuli viime satokaudella runsaasti ja hinnat painuivat alas.
– Viljelijöiden pääomat ovat sidottuina ylisuuriin varastoihin, jotka puolestaan hillitsevät hinnannousua markkinoilla, kun vienti alkaa taas vetää, Myllymäki selvittää.
Historiallisen suuret varastot eivät
hyödytä Huoltovarmuuskeskusta. Keskuksen toimitusjohtaja Raimo Luoma
muistuttaa hallituksen päätöksestä,
jonka mukaan varmuusvarastoja tullaan päinvastoin vähentämään nykyisestä.
– Valtioneuvosto määrää, minkä suuruisina varmuusvarastot pidetään, ja
Huoltovarmuuskeskus toimii valtioneuvoston määräyksellä, Luoma korostaa.
Varastoissa olevat viljat eivät Paavo
Myllymäen mukaan ole vaarassa pilaantua.
– Viljaa voidaan varastoida vuosia, ja
vanhempaa satoa myydään pois eli vilja
kiertää aina käyttöön. Eivät varastot jää
ikuisesti suuriksi.
UUTISET 6
TS/Marttiina Sairanen
Kolme ihmistä kuoli henkirikoksen uhreina
Keski-Suomessa sijaitsevassa Laukaassa sunnuntaina. Veriteko sattui paikallisessa pizzeriassa. Poliisi otti tapahtumapaikan lähistöltä kiinni yhden miehen teosta epäiltynä.
Poliisin mukaan sekä uhrit että epäilty
ovat ulkomaalaistaustaisia. Poliisi oli illalla muuten hyvin vaitonainen tapahtumista.
Tapaus on jo toinen ravintolassa sattunut ja suurta huomiota saanut henkirikos
tänä vuonna.
UUTISET 4
Kaarinalainen maanviljelijä ja metsästäjä
Hannu Lähteenmäki pitää riistapeltoa käypänä vaihtoehtona viljan viljelylle. – Parhaimmillaan riistapelto on viljelijälle täysin
riskitön, Lähteenmäki sanoo.
Riistapelloista
houkutteleva
tulonlähde
Riistapeltojen merkitys viljelijöille on kasvanut. Tämän on havainnut myös kaarinalainen viljelijä ja metsästäjä Hannu Lähteenmäki, joka on kylvänyt ohrapeltojensa
vierestä lohkon riistapelloksi.
– Riistapellosta on tullut houkutteleva
tulonlähde, kun maatalouden kannattavuutta jatkuvasti heikennetään. Riistan
ruokkiminen voi olla kannattavampaa
kuin ihmisten, Lähteenmäki tuumii.
Lähteenmäki on perustanut riistapeltoja
jo vuosikymmenien ajan.
– Metsästys on vain yksi osa riistapeltojen tarkoitusta. Suurempi merkitys on kannanhoidolla, liikenneturvallisuudella sekä
metsä- ja peltotuhojen minimoinnilla, joihin riistan liikkeitä ohjaamalla pyritään,
Lähteenmäki muistuttaa.
Luonnon- ja riistanhoitosäätiö haluaa
nostaa keskusteluun myös riistapeltojen
ympäristönsuojelulliset arvot.
– Hyvä riistapelto sieppaa ravinteita tehokkaasti ja edistää luonnon monimuotoisuutta, toteaa projektipäällikkö Kimmo
Härjämäki.
UUTISET 6
Tarkastusvirasto tarttui
sote-uudistukseen
Valtiontalouden tarkastusvirasto selvittää kuntien kuulemiskierroksen väliin
jäämistä sote-uudistuksen tuoreimmassa mallissa. Kuntaliitto on arvostellut
kuulemisen ohittamista. VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti kertoo viraston kuitenkin tarttuneen asiaan oma-aloitteisesti. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) arvelee,
että kuulemisasia nousee valiokuntakäsittelyssä tavallista isompaan rooliin.
UUTISET 5
Poliisin dna sotkee
toisinaan tutkimuksia
Ulvilan henkirikostutkinnassa koivuhalosta löydetty dna osoittautui olleen
peräisin poliisista. Suomessa sattuu
vuosittain parisenkymmentä vastaavaa
tapausta.
UUTISET 6
EPA/Valda Kalnina
Reformipuolue lähellä
voittoa Viron vaaleissa
Pääministeri Taavi Roivasin reformipuolue johti sunnuntai-iltana Viron
parlamenttivaalien ääntenlaskentaa.
Puolue oli kerännyt reilut 28 prosenttia
äänistä, kun äänistä oli laskettu noin
puolet.
Oppositiopuolue keskusta keräsi
vain pienen osan sähköisistä ennakkoäänistä, mutta ääntenlaskennan edetessä sen ääniosuus oli kasvanut yli 22
prosenttiin ja se oli kannatuksessa toisella sijalla.
Ääniä oli myöhään illalla yhä laskematta muun muassa Tallinnasta, jossa
keskustan kannatus on perinteisesti
vahvaa.
ULKOMAAT 8
Virolaisnainen palasi kopista kansalaisvelvollisuuttaan suorittamasta Valgan
kaupungissa Etelä-Virossa.
Solidaarisuusveron
vaikutus jäi pieneksi
UUTISET 5
Alumiini-ikkuna sopii
hyvin pohjoisiin oloihin
TALOUS 7
Ole oma itsesi töissäkin
MAANANTAI 9
Pyörtynyt Heikkinen
antoi kaikkensa
Matti Heikkinen puristi viimeisetkin
voimanrippeensä Falunin MM-hiihtojen
50 kilometrin päätösmatkalla. Sijalle 20
hiihtänyt Heikkinen pyörtyi kisan jälkeen maalialueella. Suomen mitalisaldoksi kisoista jäi naisten viestipronssi.
URHEILU 18
Tänään
Pääkirjoitukset . . . . . . . . . . . . . . . .
Uutiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Ulkomaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2
5
7
8
Maanantai . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Kulttuuri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Mielipiteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Auto ja liikenne . . . . . . . . . . . . . . . .
Urheilu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Sää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
TV-ohjelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
9
10
12
13
18
26
28
Tämä merkki kertoo, että juttuun
liittyy digitaalista lisäsisältöä. Lataa
älypuhelimeesi maksuton Shortcutsovellus ja ota sillä kuva jutusta.
Videot myös verkossa ts.fi/tstv
6 TURUN SANOMAT MAANANTAI 2.3.2015
UUTISET | Turku ja lähialue
Uutistoimitus 02 269 3260 | ts.uutiset@ts.fi | Länsikaari 15, PL 95, 20101 Turku | ts.fi |
@turunsanomat |
Turun Sanomat
TS/Marttiina Sairanen
Rehukaali pitää riistapellon kasvipeitteisenä läpi vuoden.
Kauriin papanat osoittavat riistaeläinten ruokailevan pellolla.
Viljavarastot
historian suurimmat
Turun Sanomat
LILLI JOKELA
JENNI LEPPÄNEN
Kaarinalainen maanviljelijä Hannu Lähteenmäki on kylvänyt riistapeltoja vuosikymmenet. – Hyödyt ovat monipuoliset, kun riista ohjataan ruokailemaan oikeaan paikkaan. Eläimet pysyvät poissa vilkasliikenteisten teiden varsilta ja pelloilta, jotka ovat elintarviketuotannossa, Lähteenmäki kuvaa.
Riistapellot parhaimmillaan riskitön tulonlähde
Riistan ruokinta haastaa
kannattavuudessa
Turun Sanomat
LILLI JOKELA
Kaarinalainen maanviljelijä ja
metsästäjä Hannu Lähteenmäki astelee riistapelloksi kylvämäänsä lohkoa ohrapeltojensa
vieressä. Riistapellon tarkoituksena on ohjata kauriiden liikkeitä houkuttelemalla ne ruokailemaan.
Riistapellot ovat palvelleet
perinteisesti kannanhoitoa ja
metsästystä, mutta viime vuosina niiden merkitys viljelijöille
on kasvanut.
– Riistapellosta on tullut
houkutteleva tulonlähde, kun
maatalouden kannattavuutta
jatkuvasti heikennetään. Riistan ruokkiminen voi olla kannattavampaa kuin ihmisten,
Lähteenmäki puuskahtaa.
Monipuoliset
hyödyt
Lähteenmäki on perustanut
riistapeltoja vuosikymmenet
niiden monipuolisten hyötyjen
vuoksi.
– Metsästys on vain yksi osa
riistapeltojen tarkoitusta. Suurempi merkitys on kannanhoidolla, liikenneturvallisuudella
sekä metsä- ja peltotuhojen
minimoinnilla, joihin riistan
liikkeitä ohjaamalla pyritään.
EU maksaa riistapelloista tukea, joka on vähintään 300 euroa hehtaarilta. Lähteenmäen
mukaan riistapelto on erityisen
varteenotettava vaihtoehto viljelijälle, joka luovuttaa peltonsa
metsästysseuran hoidettavaksi.
– On täysin riskitöntä nostaa
tuki ja antaa metsästysseuran
tehdä työ. Maanomistajalla ei
ole lohkosta menoja vaan pelkkää tuloa, Lähteenmäki sanoo.
Lähteenmäen metsästysseura on Kuusiston Killi. Se tekee
yhteistyötä maanomistajien
kanssa, jotka eivät ole mukana
seuran toiminnassa. Kaarinan
kaupunki maksaa riistapeltojen
siemenet, jotka Lähteenmäki
suorakylvää maahan myöhään
keväällä.
– Päättelen maanomistajien
ja metsästysseurojen riistapeltoyhteistyön lisääntyneen, sillä
vastaan tiedusteluihin usein.
Uutta
yhteistyötä
Myös Luonnon- ja riistanhoitosäätiö kannustaa viljelijöitä ja
metsästysseuroja yhteistyöhön
riistapeltojen perustamiseksi.
– Riistapellot on perustettu
perinteisesti
metsästävän
maanomistajan maille. Mikään
ei kuitenkaan estä yhteistyötä
siellä, missä sille on tilausta,
Luonnon- ja riistanhoitosäätiön projektipäällikkö Kimmo
Härjämäki sanoo.
Säätiö haluaa nostaa keskusteluun myös riistapeltojen ympäristönsuojelulliset arvot, jotka ovat perinteisesti jääneet
vähemmälle huomiolle.
– Hyvä riistapelto sieppaa ravinteita tehokkaasti ja edistää
luonnon monimuotoisuutta.
Lisäksi kasvusto parantaa
maan rakennetta tuleville kasvukausille, Härjämäki luettelee.
Riistapellon
perustamisen ABC
n Suopellot ovat hyviä riista-
pelloiksi, sillä ne sijaitsevat lähellä metsiä, joissa riista kulkee.
n Kaura ja rehunauris kasvavat
hyvin suopellossa, jonka happamuutta tulee säädellä kalkilla.
n Pahin virhe on muokata maa
liian syvältä. Paras lopputulos
syntyy suorakylvöllä juhannuksen aikaan.
Lähde: Hannu Lähteenmäki
Poliisi löytää ”omaa” dna:ta
joka vuosi rikospaikkatutkinnassa
TS/LM/Ossi Ahola
Turun Sanomat/LM
MIKKO PULLIAINEN
Suomen poliisissa sattuu vuosittain parisenkymmentä tapausta, joissa rikospaikan teknisessä tutkinnassa otettu dnanäyte saastuu poliisin oman
toiminnan johdosta.
Tämä ei ole paljon, sillä poliisi ottaa vuodessa noin 40 000
näytettä. Riski on siis viisi prosentin sadasosaa.
Niinpä Ulvilan henkirikostutkinnassa sattunut tapaus,
jossa koivuhalosta löydetty dna
paljastui keskusrikospoliisin
työntekijän jäljeksi, on harvinainen, mutta täysin mahdollinen.
On käytännössä mahdotonta
suojata rikospaikka- tai laboratoriotutkija täydellisesti tutkimusmateriaalistaan.
– Ulvilan ajoista tekniikka on
jo vaihtunut seuraavan sukupolven versioon. Suojaus on
toisella tasolla, mutta menetelmätkin paljon herkempiä, kertoo Krp:n rikosteknisen laboratorion johtaja Erkki Sippola.
Poliisiammattikorkeakoulussa opiskelevat Milja Lusila (vas.) ja Sisko Palonen valmistuvat kohta poliiseiksi. Opintoihin kuuluu esimerkiksi kengänjälkien tutkinta.
Dna-näytteen antaminen
poliisille vapaaehtoista
Henkilökuntakontaminaatiosta aiheutuvia rekisteriosumia
tapahtuu tulevaisuudessakin.
Sen täydellinen ehkäisy olisi
juridisesti hankalaa, sillä poliisien antamat dna-näytteet ovat
vapaaehtoisia. Sippola muistut-
taa myös, että rikospaikoille
saapuu usein ensimmäisenä
pelastuslaitos. Pitäisikö myös
terveydenhuollon henkilökunta velvoittaa näytteenantoon?
– Koska tämä on vapaaehtoista, kaikkia kontaminaatiotapauksia ei saada ikinä kiinni.
Ulvilan tapaus ei luultavasti jää
laatuaan viimeiseksi, jossa tulos
tulee vasta vaiheessa, kun tuomiokin on jo annettu, Sippola
ennustaa.
Näytteiden sijaintia valvotaan esimerkiksi tekemällä välikirjauksia, kertoo Helsingin
poliisilaitoksen teknisessä rikostutkimuskeskuksessa työskentelevä rikosylikonstaapeli
Paavo Jämsen.
– Käytännössä vihkoihin tai
tietojärjestelmään kirjataan,
missä tiloissa näytteille on tehty tutkimuksia.
Rikoksesta epäillyn sekä asianomistajan näytteitä ei edes
käsitellä samassa tilassa.
Paatero: Suomalainen
koulutus huippuluokkaa
Hovioikeuden antaman Ulvilatuomion vuoksi sisäministeri
Päivi Räsänen (kd) pyysi lisäselvityksiä sisäministeriön poliisiosastolta ja poliisihallitukselta. Tuomiossa arvosteltiin
poliisitutkinnan laatua, sillä
esimerkiksi rikospaikkatutkintaa ei tehty koko asunnon laajuudelta.
Ministerin mukaan osaston
ja hallituksen on selvitettävä,
onko vielä jotakin, johon vastaavissa tilanteissa on kiinnitettävä huomiota.
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan selvityksen on
tarkoitus valmistua parin viikon sisällä. Hovioikeuden kritiikkiin hän suhtautuu rauhallisesti.
– Suomalainen koulutus on
aivan huippuluokkaa, mutta
virheitä tulee aina joskus.
Paateron mukaan syytä olisi
tarkastella myös oikeuslaitoksen toimintaa.
– Kuinka monta äänestyspäätöstä tämänkin prosessin aikana on tapahtunut? On hyvä
muistaa, että syyttäjä on koko
ajan katsonut näytön riittävän
tuomitsemiseen, Paatero muistuttaa.
Henkirikoksista vain
murto-osa selvittämättä
Vertailukelpoista tietoa eri maiden henkirikostutkinnasta on
Helsingin yliopiston kriminolo-
Vilja-alan yhteistyöryhmä arvioi kaupallisten viljavarastojen olevan Suomessa suuremmat kuin koskaan ennen.
– Se merkitsee, että viljaa
on varastoissa noin kaksi miljardia kiloa satokauden vaihtuessa eli heinäkuussa. Se on
suunnilleen puolet viljasadosta, Varsinais-Suomen
MTK:n toiminnanjohtaja
Paavo Myllymäki sanoo.
Myllymäen mukaan merkittävin selitys löytyy KeskiEuroopan sateista, minkä
vuoksi rehuviljaa tuli viime
satokaudella runsaasti ja hinnat painuivat alas.
– Viljelijöiden pääomat
ovat sidottuina ylisuuriin varastoihin, jotka puolestaan
hillitsevät hinnannousua
markkinoilla, kun vienti alkaa taas vetää, Myllymäki
sanoo.
Hänen mukaansa suuret
viljasadotkin tulevat kuitenkin lopulta käytettyä.
– Viljaa voidaan varastoida
vuosia, ja vanhempaa satoa
myydään pois, eli vilja kiertää
aina käyttöön. Eivät varastot
jää ikuisesti suuriksi.
Edunvalvojalle ei tule yllätyksenä, että viljelijä harkitsee näissä olosuhteissa viljelevänsä mieluummin riistalle
kuin ihmisille.
– Peltolohkolla, jossa sato
jää keskimääräistä huonommaksi, riistapelto voi hyvinkin olla kannattava vaihtoehto. Kannattavuus on kuitenkin monen tekijän summa
eikä yleistyksiä ole helppo
tehdä, Myllymäki huomauttaa.
Huoltovarmuuskeskuksen
toimitusjohtaja Raimo Luoma kertoo, että historiallisen
suurella viljamäärällä ei ole
sinänsä vaikutusta keskuksen toimintaan.
Huoltovarmuuskeskuksen
toimena on turvata yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteessa.
– Valtioneuvosto määrää,
minkä suuruisina varmuusvarastot pidetään, Luoma korostaa.
Hän muistuttaa vuoden
2013 päätöksestä, jonka mukaan varmuusvarastoja tullaan itse asiassa jonkin verran vähentämään nykyisestä,
joten varastojen kasvattaminen ei ole suunnitelmissakaan.
Luoman mukaan varastojen vähentäminen ei ole kuitenkaan toistaiseksi vielä alkanut.
Myllymäen mukaan Huoltovarmuuskeskukselle tarkoitettuja viljoja eivät maanviljelijät varastoi maatiloillaan, vaan valtiolla on omat
instanssinsa, jotka ylläpitävät
viljojen varmuusvarastoja.
Painolastivesien päästön
rajoitukset tiukkenevat
Turun Sanomat
KATJA KAArTINEN
gian ja oikeuspolitiikan instituutin mukaan suhteellisen vähän.
Laitos on julkaissut tutkimuksen, jossa asiaa selvitettiin Suomessa, Ruotsissa sekä Hollannissa vuosina 2003–2006.
Sen mukaan Suomessa selvitettiin 98 prosenttia henkirikoksista, kun Ruotsissa vastaava luku oli 86 prosenttia ja
Hollannissa tilastoinnin epäselvyydestä johtuen 61–87 prosenttia.
Tuoreimman rikollisuustilannekatsauksen mukaan vuosien 2003–12 suomalaisista
henkirikoksista selvittämättä
oli vuoden 2013 lopulla 1,2
prosenttia. Luku nousee 1,8
prosenttiin, jos mukaan otetaan
henkirikoksina tutkittavat katoamiset. Neljässä tapauksessa
viidestä päätekijän henkilöllisyys selviää vuorokauden kuluessa.
Henkirikollisuuden taso
Suomessa on yli kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna. Ero
selittyy miltei kokonaan alkoholin vaikutuksen alaisena tehdyillä rikoksilla.
Trafi arvioi, että painolastivesiyleissopimus astuisi voimaan ensi vuoden aikana.
Sopimus sisältää aluksia koskevia määräyksiä painolastiveden hallinnasta. Sopimuksen tultua voimaan kaikilla
ulkomaanliikenteen aluksilla
on oltava käsittelylaitteisto
asennettuna.
Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa hyväksyttiin vuonna 2004 painolastivesiyleissopimus, mutta se tulee kansainvälisesti
voimaan 12 kuukautta sen
jälkeen, kun 30 maata, jotka
edustavat vähintään 35:tä
prosenttia maailman kauppalaivaston tonnistosta, on sen
ratifioinut.
Ilman lastia kulkevat alukset tarvitsevat merikelpoisuuden säilyttääkseen painolastivettä, joka pumpataan mereen lastaussatamassa. Maailmalla siirretään Trafin mukaan 3–4 miljardia tonnia
painolastivettä satamasta
toiseen.
Sopimuksen tarkoitus on
ehkäistä alusten painolasti-
vesien mukana kulkevien
vieraiden eläin- ja kasvilajien
sekä taudinaiheuttajien kulkeutumista uusiin elinympäristöihin. Lajit voivat syrjäyttää alueen alkuperäislajeja,
muuttaa alueen ekologiaa ja
aiheuttaa terveydellisiä ja taloudellisia haittoja.
Suomessa painolastivesiyleissopimuksen noudattamista valvoo Trafi. Se myös
myöntää hakemuksesta mahdollisia vapautuksia painolastiveden käsittelylaitteistojen käytöstä aluksille.
Trafi järjesti liikenne- ja
viestintäministeriön, ympäristöministeriön, Suomen
ympäristökeskuksen ja Suomen varustamoyhdistyksen
kanssa tilaisuuden, jossa merenkulun toimijoiden kanssa
käsiteltiin sopimuksen sisältöä ja Suomen liittymistä sopimukseen.
Trafin merenkulkujohtaja
Tuomas Roudan mukaan seminaarissa käsiteltiin muun
muassa sitä, millaista uutta
merenkulun sääntelyä on tulossa, ja millaisia vaikutuksia
sillä on elinkeinoon ja yhteiskuntaan. Tilaisuuteen osallistui noin 80 alan toimijaa.