Joynight Ruotsin Valloitus 16 Leirialue. / Kerhojen lippuparaati avasi kisat. / Blue Henry, Darkling Night ja Joynight. / Buffetti. / Sini, Shiny Silk, halaus. / Lähtökopit. Heinäkuu, Skellefteå, Ruotsi. Runsas viikko ruotsalaista greyhound racingia. SM finaalipäivän aamuna jännitys kihisee joka solussa. Sankaritar on tyyni. Voisiko... , ei uskalla edes ajatella. 30 sekuntia on ensin juostava. Teksti ja KUVAt REIja Kiiski Finaalin 1.-2. kaarteessa. Pippu, Galway Pipe, pesupaikalla. / Lissen Pisama, Phoenix Bird, tarkistettavana / Marko Vuopponen ja voitokas Aussie Green eli Jussi. Siskokset ja Lisse. 17 Kohta eksytään porukalla! / Tossukauppiaan leiri. / Annelie pentutreeneissä kuusikuisten pentujensa kanssa. / Lisse leikkipaikalla. / Leppoisia illanvie P Korkeimmalla korokkeella Lisse, Joynight ”Svart” ja Jones. 18 erjantaina 19.7. talossa käy kuhina. Muistitko ottaa... Onko se jo...? Missä mun.. ? Lauman ei tarvitse aavistaa, että kohta lähdetään. Asuntoauto on ajettu jo alaoven eteen ja juoksemme vuoronperään edestakas vieden tuoden sitä sun tätä. Koirat ovat skarppina, kaikki haluavat mukaan. Mutta matkaan otetaan vain kahdeksan, muita tulee hoitaamaan luottohoitajat. Järjestelyt ovat liki minuuttiaikataululla, kun yksi lähtee, toinen tulee. On jotenkin epätodellinen olo. Onko tässä mitään järkeä, mennä nyt sinne asti. Viimeksi koko ihmispoppoomme lomaili yhdessä 2010 kun kävimme Australiassa. Upea reissu, tapasimme mm. koiran nimeltä Bling It On, eli Danny. Mutta onhan se hienoa päästä itselle uudelle radalle lahden taakse. Vuonna 1998 koiramme Tullamore Dew ”Kolli” voitti Ruotsin suurimman juhannuskilpailun Järbossa. Silloin oli peräti kolmella radalla kisat yhtäaikaa! Se kertoo jotain eroista maittemme välillä. Sen jälkeen on Ruotsissa eletty vielä kulta-ajat, kun Svenska Spelet lähti racingiin mukaan. Saatiin uusia ratoja ja huimat palkintosummat, ehkä niitä ongelmiakin. Mutta olipa hienoa kun lätkäkaukalon jäässä oli greyhound logot ja ne muut makeat mainokset! Kaikki kuitenkin tyssäsi vuonna 2003. Hetken nikoteltiin, rahakisaajat kaikkosivat ja kerhot jäivät oman onnensa nojaan. Oli aika taas alkaa tehdä perinteistä klubityötä kun palkalliset työntekijät lähtivät. Radat ja rakennukset sentään jäivät, hyvät fasiliteetit jatkaa. Ja tärkeintä, ne koirat! Nyt Ruotsissa on 13 klubia ja 11 rataa. Tänä vuonna Ruotsin Mestaruuskisat pidettiin pohjoisessa, 2014 kisoja isännöi Landskrona, joka puolestaan on aivan Ruotsin etelä-kärjessä. Skellefteån rata ei ollut vauhtivuosina vedonlyöntirata. Se uudistettiin täysin vuonna 2008. Radan keskimatka on 510m ja lyhyt 295m. Skellefteån kaupungissa asuu liki 33000 asukasta. Puolen päivän jälkeen saamme vihdoin koirat kyytiin ja menoksi. Pari turistia ja kilpurit. Edessä on yli 1000 kilsan kapuaminen Tornion kautta Ruotsiin, matka on kuitenkin lyhyempi kuin eteläruotsalaisilla. Sää suosii ja hieman ennen keskiyötä saavumme Tornioon, jossa meitä odottaa outo valoilmiö, väentungos ja mökä. Liuútamme ikkunat auki ja ajamme sillalle, josta eteemme aukeaa Haloo Helsingin ulkoilmakeikka! Koko kaupunki raikaa: Maailma on minun maailma on sinun Maailma on tehty meitä varten Jokainen tänne jonkun jäljen jättää Maagista. Matkaa on vielä pari tuntia ja käännymme moottoritien rampilta kohti rataa, joka on heti tien kainalossa. Hetken hämmästelemme, eikö paikalla ole ketään alkavathan kisat jo samana päivänä. Körö- ttoja. / Iltakisat. / Urosten B-finaalin lähtö, Denewie Snowtoe mantelilla kaksi tuli toiseksi. / Urosten finaalin 1. kaarteessa ruuhkaa, voiton vei Risto (3). tämme hissukseen keltaisen päärakennuksen ohi kohti metsää, sieltä vasemmalle alas ja eteemme aukeaa pienehkö aukio, jonka molemmin reunoin on tiiviisti parkeerattu vaunuja ja telttoja. Keskellä kulkee murskekivinen tie. Aluetta saartaa tiukka metsä. Ainoa reitti on se mursketie. Ajamme melkein perälle missä on meille varattu paikka ”suomileiriin”. Taskuparkki ja nukkumaan. Lauantaina 20.7. kisataan avoimien sarjojen alkuerät. Muita kisapäiviä ovat sunnuntai, tiistai, keskiviikko, perjantai ja seuraavana lauantaina vihdoin jännittävät finaalit. Yhteensä kuutena päivänä kisataan! On siinä järjestävällä kerholla sarkaa. Mutta ruotsalaiset osaavat. Cup kisoja on monta erilaista, näin eritasoiset koirat huomioidaan hienosti. Eläinlääkärintarkistus aukeaa ennen luvattua aikaa, jonoja ei synny. Jo aamuvarhaisesta Nils jyristää isoilla koneilla radalla, buffassa puuhaa aina joku. Jos muilla ei ole aikaa, olutta myy kisojen eläinlääkäri. Kaikki tuntuu tietävän mitä tehdä ja yhdessä tekeminen on kivaa. Kukaan ei marise saati hauku. Kun kisojen alku lähenee, leirialueen väki nappaa kokoontaitettavat tuolit kainaloonsa ja perustaa katsomon 1. -2. kaarteessa olevan nyppylän laelle. Ne jotka haluavat pelata ratatotoa, vaivautuvat 100 m pidemmälle buffetin eteen maalilinjan kohdalle. Kisat alkavat kerhojen juhlallisella lippuparaatilla. Kisoissa edustetaan nimenomaa omaa kerhoa ja esittelyssä pitää olla joko kerhotakki tai -paita. Muuten lähtöesittelyssä oli erona suomeen se, että perheestä saattoi olla useampi koiraa tuomassa tai alaikäinen. Toinen poikkeus omaamme oli se, että kopituksessa ei turhia kiirehditty. Mutta itse kisa-aikataulut pitivät ja tekniikka pelasi, kuulutus palveli selkeästi ja mikä mainiota, vain tovi lähdön jälkeen ilmoitettiin onko juoksu ”hyväksytty”. Ja tällä mentiin koko SM-viikko! Ainoa mikä huolettaa on leirialue. Yli 50 leirikuntaa, joka vaunussa koiria paljon. Mitähän tästä tulee... Mutta ihme kyllä mitään kummempaa ei sattunut! Aamulla oli joskus reiteillä ruuhkaa kun suurperheet sattuivat samaan aikaan liikkeelle, mutta esimerkiksi kakat kerätään niille varattuihin roskiksiin, joita myös kerhon porukka kävi säännöllisesti tyhjentämässä! Samoin bajamajat tyhjennettiin. Ainoa hetki kun alueella ei ollut sähköä oli kun kisoja vedettiin, silloin virta otettiin pois. Meille kerrottiin, että Joynight ”Svart” on paikallisten mielestä kovimmassa alkuerässä. No, kaikki ne kovat on kohdattava jos mielii pärjätä. Ja hyvin tyttömme juoksikin, voittaen alkuerän! Mukavaa! Ruotsissa lähtövoittaja saa näyttelyistä tutun ruusukkeen. Myös Svartin sisko valeraskas ”Pimee” Darkling Night pääsi semifinaaliin omasta erästään. Muuten koiramme tuntuivat kärsivän matkaväsymystä tai uusi rata ei sopinut niille. Lopp 7 SM tik kvartsfinal 510m MÖ fin namn kön tid box split 1a Joynight tik 30,44 6 4,29 2a Mustang Minogue tik 30,50 4 4,28 3a Playa Marina tik 30,76 1 4,38 4a Miss Lee tik 30,82 5 4,46 5a Crimdon Medusa tik 30,83 2 4,39 6a Ice Queen tik 31,33 3 4,44 Asuntoautossa sen sijaan kaikki viihtyvät. Iltaruoan jälkeen oli aina hienoin hetki kun kaikki röhnöttää pitkin autoa ja etutelttaa tyytyväisenä, itse katsellaan DVD:tä tai Ruotsin tv:tä ja syödään. Ihan lomaa! Välierävoittajana esittelyssä Reijan kanssa. Jotenkin autossa nukkuminenkin on kuin olisi hotellissa! Takana on alaosassa koirille neljä häkkiä joissa kussakin on oma ovi ulos ja kahdessa vielä sisään autoon. Niiden yläpuolella on ns. luksusluokka eli kahden hengen peti ja sen lisäksi vielä ohjaamon yläpuolella isoin peti ja keskellä kahden hengen punkka = 4 hengen istuinryhmä. Tietysti varusteisiin kuuluu hyvin varusteltu keittiö, ja vessa suihkuineen. Ihmevekottimia nämä asuntoautot. Etuteltta on iso lisähuone, jossa koirat nukkuivat pitkin mattoja. Polkupyörillä liikuttiin silloin kun ei ollut koiria mukana, varsinkin 7 v. Lisse. Kisaviikkomme alkoi pyöriä selkeillä rutiineilla. Koska radan läheisyydessä ei ollut mitään muuta, aika kului koirien kanssa ja buffetissa, jonka pihalla oli iso nurmialue lasten leikkipaikkoineen. Ruotsalaiset olivat mukavan välittömiä, mitään murinaa ei kuulunut ainakaan suoraan siitä, että olimme heidän mestaruuskisoissaan. Kaikki hyvin ala- ja yläosastossa? ;) / Sukka, Little Teapot ja Svart. / Etuteltta tuo valtavasti lisätilaa. / Nyt saa syödä pedissä. / Finaalikatsomo. 19 Finaalin maalisuora, Joynight vie voiton. / Kaikkien voittajien iloinen loppuparaati. Lopp 1 SM tik semifinal 510m MÖ fin namn kön tid box split 1a Joynight tik 30.22 4.31 2a Hazel O’Hanna tik 30.23 4.31 3a Mustang Minought tik 30.39 4.42 4a Smala Sussi tik 30.46 4.39 5a Darkling Night tik 30.62 4.35 6a By By Mary Fly tik 30.73 4.49 Katarina Lindberg ja toiseksi tullut kaunis Hazel O´Hannah. Välieriin valmistautuminen sai aivan uutta väriä kun päätimme lähteä maanantaina koko perhe metsälenkille, kuusi koiraa ja kaikki kaksijalkaiset. Satuimme kulkemaan samaan suuntaan Annelie ja Kent Anderssonin kanssa. Heillä oli matkassa veteraaninarttu Flower Power ja tämän kolme kuusikuista pentua. Joku oli sanonut, että kiertämällä metsän radan takaa pääsee takaisin radalle. Siellä me sitten rämmittiin, jylhässä metsässä, jossa hädin tuskin erotti polkuja ja välillä ne olivat syviä kavioiden jäljistä. Alkuunsa menimme Anderssonien perässä, mutta oma suuntavaisto sanoi, että nyt mennään ohi, joten me otimme kurssin oikealle pois hevospolulta. Jonesin kännykän avulla saimme paikannettua itsemme. Se oli suuntavaistomme kanssa samoilla linjoilla ja matka jatkui korvessa. Siinä vaiheessa kun vastaan tuli muurahaiskekoja, jotka joku oli kuopinut auki, alkoi mielikuvitus nähdä mörköjä. Tulipahan jännä irrottotelulenkki! Vihdoin ja viimein kaiken maailman rämeiden ja kuusikoiden jälkeen tunkeuduimme tutulle polulle radan taakse, mikä helpotus! Yllätykseksi reilu tunnin metsätarpominen taisi tehdä hyvää koko porukalle. Anderssonien lenkki kestikin yli kolme tuntia, onneksi hekin lopulta löysivät takaisin radalle! Välierät juostiin tiistai-iltana. Ajatus siitä, että oma koira saattaisi kilpailla vielä Ruotsin Mestaruus finaalissa, oli kutkuttava. Svart tuntui olevan omassa elementissään niin leirikylässä, että tällä radalla. Painokin oli viritetty kohdalleen. Eläinlääkäri päivitteli tarkistaessaan kuinka voi olla näin tyyni koira, tuskin tällä on sykettäkään! Ja tyynesti Svart otti ja juoksi välierä voittoon ajalla 30.22! Fiiiiiiiiint! Nyt oli sitten otettava iisisti kolme päivää finaaliin. 20 Sää parani pitkin viikkoa. Torstai iltana järjestettiin suuri SM-banket, iltajuhla. Näppärästi buffetin viereen nousi suuri telttakatos ja pöydät penkkeineen. Illalla syötiin, juotiin ja laulettiin, niin ruotsalaista. Ja bändikin oli paikalla. Minä ja Lisse lähdimme ajoissa nukkumaan, isäntä kotiutui myöhemmin. Aamulla herään omituiseen mussutus ääneen. Svart vetää sohvalla tomaatteja! Mitä, mistä se ne on saanut! Mattimyöhäisemme oli näemmä tehnyt yöllä hiukopalaa ja jättänyt kaikki pöydälle levälleen. Raivoan kuin härkä kun huomaan lähes kilon juuston kadonneen. Nappaan koirat ja lähden aamupissitykselle savu korvista nousten. Mennä nyt mokaamaan finaali näin! Kun palaan, isäntä virnuilee ovenpielessä, tekee mieli motata sitä. Mutta en onneksi ehdi, tunari on löytänyt juuston kuiva-ainekaapista! Perjantaina voimme keskittyä kisoissa vain katsojan rooliin. Iltaa kohden alkaa taivaalle kertyä hurjan näköisiä pilviä. Melko tasan puolilta öin alkaa sellainen ukkonen, että en moista ole kokenut ja monta hurjaa olen Saimaan selkää vasten asuneena nähnyt. Tämä paukkaa julmetusti, salamat ovat omitusia hässäköitä. Vettä tulee kuin nauloja iskisi asuntoauton kattoon. Auto tuntuu pieneltä tinapurkilta. Mutta greyt tuhisee, ukkonenkaan ei haittaa. Aamulla siivoamme ja laitamme tavaroita kasaan. Jännitys hiipii väkisinkin vaikka kuinka puuhastelee. Monasti on kysytty tuntuuko se enää kun on niin pitkään kisannut. Voi kyllä, nythän se vasta tuntuu! Kun tietää miten vaikeaa on saada kaikki kohdalleen. On nähnyt ja kokenut niin valtavan paljon. Yritän vältellä ajattelua, what if? Tässä vaiheessa on kuitenkin välttämätöntä psyykata itsensä kaikkeen, finaalissa voi käydä mitä vain kun kovaa mennään. Huomaan, että isäntäkin vakavoituu. Kisoja vielä siirretään kuumuuden takia. Se tietää sitä että yö ajetaan kotiin lähes tauotta. Ensin juostaan whippettien finaalit. Molemmat voitot tulevat Suomeen! Ei kahta ilman kolmatta... - en ajattele! Greyurosten finaaliesittelyssä vaistoan kuinka pinnassa tunteet ovat katsomossa. Huuuuurrien jännää! Kädet tärisevät, hyvä kun kamera pysyy näpeissäni. Urokset ampaisevat ulos, 1. kaarteessa törmäillään, Risto pääsee kiskolle ja kiskaisee itsensä keullille vieden voiton. Hejaheja! Grattis kaikuu, pettyneitäkin on. Seuraava mahdollisuus on vasta vuoden päästä. Näen, että Jones ja Svart kiertävät jo lämmittelyalueella. Puristan Lisseä niin, että tämä sanoo ”sattuu”. Nyt ne menevät esittelyyn, Ruotsin lipun perässä. Lipunkantaja vie joka lähdön esittelyyn. Annelie kysyi välierien jälkeen mitä koppia toivon finaaliin. Svart fyra! Saimme nelosen. Toinen suosikki Hazel O´Hannah on myös toivekopissaan kuutosessa. Katsomo on täynnä ihmisiä, ilta-aurinko hehkuu oranssina kun veräjä aukeaa. Pakko olla kyykyssä, jalat eivät pidä. Svart ottaa startin, se on nopea! Sitä ei voi estää kuin se itse. Vajaat 30 sekuntia on pitkä aika, kyyneleet valuvat jo ennen maalia. Lisse sanoo ”Mami, Svart voitti!” heti maalilinjan jälkeen. Jonkun käsi laskeutuu olalleni, grattis kuuluu, grattis, tosi monta grattista!!! Päässä humisee. SM, Ruotsin Mestaruus!!! Lopp 6 SM tik final 510m M1 fin namn kön tid box 1a Joynight 29.94 4.29 2a Hazel O’Hannah 29.95 4.31 3a Mustang Minogue 30.09 4.34 4a Playa Marina 30.11 4.35 5a Miss Li 30.35 4.43 Joku tiesi varautua. Haastattelija kysyy Jonesilta englanniksi miltä tuntuu ja oliko yllätys. Saan vihdoin jalat alle, kiitän ruotsalaisia hienoista kisoista ja kerron, että tämä on unohtumaton saavutus. Täyttä totta. Hazel O´Hannahin omistaja Katarina on uskomattoman hyväntuulinen runner-up, kolmanneksi tullut Mustang Minoquen omistaja Monica Hagberg kättelee niin lämpimästi. Lähtiessään palkintopallilta Katarina vielä kerran koskettaa Svartin napakoita korvia, niitä on moni ihastellut, ja ihmetellyt. Pitkäkorva. Puhelimet soivat ja Jonesin hymy on leveämpi kuin koskaan. Onnentunne on sanoinkuvaamaton. Lisse pääsee palkintopallille sekä voittajien loppuparaatiin. Mera banket! Suomeen tuli kolme mestaruutta, kaksi Ruotsalaisille ja yksi Svartille, nimi on enne? ;) Kotimatka taittui kepeästi yön selässä, olihan meillä Joynight. Huuda, huuda ilosta Huuda, huuda vapaudesta Huuda, huuda onnesta Ja sä voit poistuu hymyillen P.S. Bling It On - Joynight yhdistelmä on astutettu ja pentuja odotetaan Run-Up kenneliin joulun jälkeen.
© Copyright 2024